1.

Päätöslauselmassa Euroopan unionin nuorisostrategiasta 2019–2027 (1), mukaan lukien liite 1 (Nuorisoasioita koskeva EU:n vuoropuhelu) ja liite 3 (Eurooppalaiset nuorisotavoitteet), edistetään nuorten laajempaa mukanaoloa päätöksentekoprosesseissa. Siinä korostetaan, että on tärkeää saada mukaan taustaltaan erilaisia nuoria.

2.

Päätöslauselmassa EU:n nuorisodialogin hallintoa koskevien suuntaviivojen tarkistamiseksi (2) kehotetaan ottamaan huomioon aiemmat kokemukset selkeämmällä ja kevyemmällä prosessilla siten, että yhdellä syklillä käsitellään yhtä aihekohtaista prioriteettia ja otetaan huomioon EU:n nuorisodialogin aiempien työskentelykierrosten tulokset.

3.

Neuvosto ja neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitukset korostavat, että kansallisilla työryhmillä, kansallisilla nuorisokomiteoilla, nuorisojärjestöillä, nuorisotyöjärjestöillä ja kansainvälisillä nuorisojärjestöillä sekä kansallisilla viranomaisilla ja Erasmus+-ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen kansallisilla toimistoilla on tärkeä rooli nuorten aktivoinnissa ja heidän etujensa ajamisessa, kuten Euroopan nuorison teemavuoden 2022 aikana kävi ilmi (3), sekä jatkuvan kumppanuuden varmistamisessa EU:n nuorisodialogin prosessien hallinnoinnissa paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla.

4.

Neuvoston päätöslauselmassa EU:n nuorisodialogin 10. kierroksen tuloksista (4) kehotetaan Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan ja parantamaan EU:n prosessia hyödyntämällä parhaita käytäntöjä, varmistamalla kierrosten välinen jatkuvuus ja nuorisoystävällinen viestintä sekä edistämällä avoimuutta ja säännöllistä palautetta osallistujille puheenjohtajakolmikoiden tiiviimmän koordinoinnin avulla.

5.

EU:n nuorisokonferenssit ovat kunkin kierroksen keskeisiä virstanpylväitä, jotka mahdollistavat merkityksellisen vuorovaikutuksen eri puolilta Eurooppaa tulevien poliittisten päättäjien, päätöksentekijöiden ja nuorten välillä. Näin voidaan analysoida kierroksen aihealueita ja uusia havaintoja ja vaihtaa niistä näkemyksiä sekä laatia yhdessä asiaankuuluvia prioriteetteja ja suosituksia, joilla tehostetaan EU:n nuorisodialogin vaikutusta.

6.

Tämän päätöslauselman tarkoituksena on esitellä kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla EU:n nuorisodialogin 11. kierroksen tulosten pohjalta toteuttamia tosiasiallisia jatkotoimia sekä tukea niitä. Sillä pyritään myös vahvistamaan EU:n nuorisodialogiprosessin ja sen tulosten laatua, jatkuvuutta ja näkyvyyttä ja edistämään samalla suurempaa läpinäkyvyyttä, nuorten osallistumista, vastavuoroista oppimista sekä kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa 11. kierroksen ja sitä edeltävien kierrosten työn ja saavutusten pohjalta.

7.

Puheenjohtajakolmikon (Puola, Tanska ja Kypros) johtama EU:n nuorisodialogin 11. kierros keskittyi eurooppalaiseen nuorisotavoitteeseen #1 ”EU:n tuominen lähelle nuoria”, jolla pyritään edistämään nuorten yhteenkuuluvuuden tunnetta eurooppalaiseen projektiin ja rakentamaan siltaa EU:n ja nuorten välille, jotta voidaan lisätä heidän luottamustaan EU:n toimielimiin ja lisätä nuorten osallistumista.

8.

EU:n nuorisodialogin 11. kierros perustui yhteistyöhön neuvoston puheenjohtajakolmikkoon kuuluvan kolmen jäsenvaltion, niiden kansallisten nuorisokomiteoiden, Euroopan komission ja Euroopan nuorisofoorumin välillä, jota toteutettiin eurooppalaisen ohjausryhmän kautta EU:n nuorisodialogin hallintoa koskevien suuntaviivojen mukaisesti.

9.

Kun otetaan huomioon nykyiset geopoliittiset ja yhteiskunnalliset haasteet, kuten väestörakenteen muutos, disinformaation ja polarisaation lisääntyminen sekä demokratiaa koskevan luottamuksen rapautuminen, on olennaisen tärkeää tuoda Euroopan unioni ja sen toimielimet lähemmäs nuoria edistämällä aktiivisesti nuorten osallistumista ja yhteisiä demokraattisia arvoja osana SEU 2 artiklan mukaisia unionin arvoja ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja EU:n perusoikeuksia.

10.

Eurooppalaisella nuorisotavoitteella #1 ”EU:n tuominen lähelle nuoria” pyritään varmistamaan, että nuoret ovat osallisina ja edustettuina selviytymiskykyisessä, demokraattisessa ja yhtenäisessä Euroopassa ja että he ovat sitoutuneita siihen ja toimivat siinä vaikutusvaltaisia aktiivisina kansalaisina.

11.

EU:n nuorisodialogi on kattava mekanismi, jolla luodaan osallistavia ja turvallisia tiloja ja mahdollisuuksia näkemysten jakamiseen, vahvistetaan kaikkien nuorten, myös niiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ääntä ja varmistetaan, että he voivat olla vaikuttamassa Euroopan unionin nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Tällaisia osallistavia ja turvallisia tiloja voitaisiin luoda esimerkiksi nuorisokeskusten, nuorisojärjestöjen, etsivän nuorisotyön ja yhteisölähtöisten toimintamallien avulla.

12.

EU:n nuorisodialogi mahdollistaa suoran, merkityksellisen ja kunnioittavan vuoropuhelun nuorten, kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välillä kaikilla tasoilla sekä jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten välillä.

13.

Euroopan nuorisofoorumin puitteisiin perustettava EU:n nuorisodialogin sihteeristö, jonka on määrä aloittaa toimintansa 12. kierroksen alussa, sekä tulevien puheenjohtajavaltioiden uusi perehdyttämisprosessi ovat ratkaisevan tärkeitä institutionaalisen muistin vahvistamiseksi ja EU:n nuorisodialogin jatkuvuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi. On olennaisen tärkeää, että näitä aloitteita, joilla tuetaan jatkuvuutta ja tietämyksen siirtoa EU:n nuorisodialogin sidosryhmien välillä, ylläpidetään ja vahvistetaan edelleen ajan mittaan.

14.

Kansallisten työryhmien EU:n nuorisodialogin 11. kierroksen aikana järjestämiin kuulemisiin osallistui lähes 40 000 nuorta eri puolilta Euroopan unionia sekä ehdokasmaista ja mahdollisista ehdokasmaista (5). Kansalliset työryhmät käyttivät monenlaisia kuulemismenetelmiä, kuten fokusryhmiä, työpajoja ja nuorisodialogitapahtumia sekä verkossa että lähimuotoisesti, samoin kuin kansallisia mekanismeja ja välineitä. Prosessin osallistujista merkittävä määrä oli uusia, sillä yli 90 prosenttia oli ensimmäistä kertaa mukana EU:n nuorisodialogissa. Tämä osoittaa, että kuulemiset saavuttivat merkittävän määrän nuoria. Tämän edistymisen valossa on edelleen tärkeää jatkaa käynnissä olevia toimia, joilla pyritään lisäämään yleistä osallistumista ja edistämään nuorten ja nuorten sidosryhmien laajempaa mukana oloa.

15.

Puolan, Tanskan ja Kyproksen puheenjohtajakolmikon aikana järjestettyjen EU:n nuorisokonferenssien tulokset, jotka toimivat EU:n nuorisodialogin 11. kierroksen kulmakivinä eurooppalaisen nuorisotavoitteen #1 ”EU:n tuominen lähelle nuoria” mukaisesti.

16.

Kansalliset aloitteet, joilla pyritään toteuttamaan nuorisopolitiikan valtavirtaistaminen kaikissa julkisissa politiikoissa ja edistämään sitä niissä, ottaen huomioon, että monialainen lähestymistapa on olennaisen tärkeä, jotta voidaan vastata erilaisista taustoista tulevien nuorten erilaisiin tarpeisiin ja toiveisiin riippumatta siitä, tapahtuuko tämä osana järjestäytyneiden ryhmien toimintaa vai yksilötasolla.

17.

EU:n nuorisodialogin hallintoa koskevien suuntaviivojen tarkistamiseksi annetun päätöslauselman täytäntöönpanon. Päätöslauselmassa annetaan asianomaisille toimijoille ohjeita, määritellään niiden roolit ja vastuut kaikilla tasoilla ja selvennetään niiden toiminnan kontekstia. Tämä parantaa EU:n nuorisodialogin tulosten järjestelmällistä seurantaa, levittämistä ja näkyvyyttä kaikilla asiaankuuluvilla tasoilla ja vahvistaa prosessin osallistavuutta, avoimuutta ja tehokkuutta.

18.

Maltan hallituksen (Aġenzija Żgħażagħin eli Maltan kansallisen nuorisoviraston) ja Maltassa toimivan Euroopan unionin ohjelmaviraston (EUPA) yhdessä EU:n ja Euroopan neuvoston nuorisokumppanuuden kanssa toukokuussa 2025 järjestämässä neljännessä eurooppalaista nuorisotyötä koskevassa kokouksessa (6) (European Youth Work Convention) painotettiin erityisesti nuorisotyön strategisen merkityksen vahvistamista Euroopassa. Kokouksessa laadittiin raportti, joka sisältää etenemissuunnitelman ja siihen liittyvän aikataulun. Raportista käy ilmi, miten kokouksen päätelmiä voidaan tulevina vuosina hyödyntää eurooppalaisissa ja kansallisissa nuorisopolitiikoissa ja -strategioissa ja miten ne tukevat niitä ja toteutuvat niissä (7).

19.

Euroopan komission puheenjohtajaa avustavan nuorisoasioiden neuvoa-antavan ryhmän (8) perustaminen tukemaan nuorisoedustajien ja EU:n korkeimman poliittisen tason välistä vuoropuhelua ja luomaan uusia mahdollisuuksia nuorten merkitykselliselle osallistumiselle unionin päätöksentekoprosesseihin synergiassa unionin eri poliittisten aloitteiden, kuten EU:n nuorisodialogin, kanssa.

20.

Komission jäsenten kanssa käytävien nuorisopoliittisten vuoropuhelujen (9) jatkaminen ja kehittäminen edelleen. Tavoitteena on kehittää merkityksellinen foorumi nuorten ja EU:n päättäjien väliselle suoralle yhteydenpidolle ja edistää sen kautta keskinäistä ymmärtämystä, avoimuutta ja luottamusta eri politiikanaloilla.

21.

EU:n nuorten sidosryhmiä edustavan ryhmän (10) perustaminen ja koolle kutsuminen säännöllisesti. Se kokoaa yhteen keskeiset eurooppalaiset nuorisojärjestöt, kansalliset viranomaiset, instituutiot ja verkostot EU:n nuorisostrategian täytäntöönpanon tukemiseksi. Ryhmä tarjoaa puitteet koordinoinnille, asiantuntemuksen vaihdolle ja poliittiselle palautteelle ja vahvistaa siten EU:n tason päätöksenteon yhteyttä nuorten todellisuuteen.

22.

Seuraavan puheenjohtajakolmikon (Irlanti, Liettua ja Kreikka) teemakohtainen prioriteetti perustuu eurooppalaiseen nuorisotavoitteeseen #4 ”Tiedonsaanti ja rakentava vuoropuhelu”.

23.

Lublinissa järjestetyn EU:n nuorisokonferenssin tulokset (11). Nuoret korostivat konferenssissa, että nuorten uskoa demokraattiseen ja turvalliseen tulevaisuuteen on parannettava lisäämällä luottamusta demokraattisiin instituutioihin kaikilla tasoilla sekä tehostamalla selviytymiskykyä ja osallistumista rauhanrakentamiseen, jotta ehkäistään motivaation puute, passivoituminen ja politiikasta vieraantuminen.

24.

Kööpenhaminassa järjestetyn EU:n nuorisokonferenssin tulokset (12). Konferenssissa nuoret kävivät jäsenneltyä vuoropuhelua keskenään ja korkean tason päättäjien kanssa ja laativat joukon suosituksia tulevaa Erasmus+-ohjelmaa (2028–2034) varten. Lopulliset suositukset, jotka koskivat ohjelman rakennetta, tavoitteita, uutta rahoitusvirtaa, haku- ja raportointiprosessia ja Erasmus+-nuoriso-ohjelman lisäämistä erilliseksi ohjelman osaksi, valittiin äänestämällä.

25.

Puheenjohtajavaltio Kyproksen järjestämän EU:n nuorisokonferenssin tulokset (13). Konferenssissa nuoret keskustelivat siitä, miten EU:n toimintapolitiikoista voidaan tehdä nuorisoystävällisempiä vastaamalla tehokkaasti heidän tarpeisiinsa, vahvistamalla nuorten merkityksellistä osallistumista toimintapoliittisen syklin kaikissa vaiheissa ja parantamalla EU:n toimielinten toteuttamia EU:n nuorisokonferensseissa laadittujen suositusten jatkotoimia.

26.

Nuorten edellä mainituissa kolmessa konferenssissa laatimat ja esittämät suositukset, jotka ovat tämän asiakirjan liitteessä.

27.

28.

29.

30.

31.

32.

33.

34.

35.

36.

37.

38.

39.