European flag

Euroopan unionin
virallinen lehti

FI

C-sarja


C/2026/2590

8.5.2026

Erään maantieteellisen merkinnän tuote-eritelmän hyväksyttyä vakiomuutosta koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2025/27 (1) 5 artiklan 4 kohta)

(C/2026/2590)

VAKIOMUUTOKSEN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVA TIEDONANTO

(asetuksen (EU) 2024/1143 24 artikla)

”Duché d’Uzès”

EU-viitenumero: PDO-FR-A1165-AM02 – 9.2.2026

1.   Tuotteen nimi

”Duché d’Uzès”

2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN

SMM

MM

3.   Ala

Maataloustuotteet

Viinit

Tislatut alkoholijuomat

4.   Maa, johon maantieteellinen alue kuuluu

Ranska

5.   Vakiomuotoisen muutoksen ilmoittava kansallinen viranomainen

Nimi

Ministère de l’agriculture, de l’agroalimentaire et de la forêt – Direction Générale de la performance économique et environnementale des entreprises – Bureau du vin et des autres boissons (maatalous-, elintarvike- ja metsätalousministeriö, yritystoiminnan taloudellisesta tehokkuudesta ja ympäristötehokkuudesta vastaava pääosasto, viineistä ja muista juomista vastaava virasto)

6.   Luokittelu vakiomuutokseksi

Ranskan viranomaiset katsovat, että hakemus täyttää asetusten (EU) N:o 1308/2013 ja (EU) 2024/1143 vaatimukset.

Tähän tuote-eritelmään tehtävät muutokset ovat asetuksen (EU) 2024/1143 24 artiklan 4 kohdassa esitetyn määritelmän mukaisia vakiomuutoksia.

Muutosten ei nimittäin katsota olevan asetuksen (EU) 2024/1143 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja unionin muutoksia. Tarkemmin sanottuna ne

a)

eivät muuta nimeä, nimen käyttöä tai maantieteellisellä merkinnällä nimettyjä tuotteita tai tuoteluokkia

b)

eivät uhkaa poistaa yhtenäisessä asiakirjassa kuvattua yhteyttä maantieteelliseen alueeseen

c)

eivät aiheuta uusia tuotteen kaupan pitämisen rajoituksia.

7.   Hyväksytyn vakiomuutoksen / hyväksyttyjen vakiomuutosten kuvaus

Otsikko

Maantieteellinen alue

Kuvaus

Tuote-eritelmän I luvun IV kohdan 1 alakohtaa ”Maantieteellinen alue” on muutettu niin, että Gardin departementin kuntien luettelosta on poistettu Saint-Jean-du-Pinin kunta ja siihen on lisätty alueen nykyisten rajojen vieressä sijaitsevat 10 kuntaa: Argilliers, Collias, Domessargues, Euzet, Mauressargues, Montagnac, Quissac, Saint-Hippolyte-de-Caton, Saint-Just-et-Vacquières ja Vers-Pont-du-Gard.

Maantieteellistä aluetta tarkistettiin suojelu- ja hallintoelimen pyynnöstä, jotta voidaan ottaa huomioon jo pitkän aikaa näiden kuntien alueella harjoitettu viinintuotanto. Alueen tarkistaminen tapahtui samojen rajauskriteerien perusteella, joita alun perin käytettiin suojatun alkuperänimityksen maantieteellisen alueen rajojen määrittämiseen. Kunnat sijaitsevat nimityksen ”Vin de Pays Duché d’Uzès” entisellä maantieteellisellä alueella, ja niissä on riittävän laajoja viininviljelyalueita, jotka täyttävät suojatun alkuperänimityksen rajauskriteerit ja joilla kasvatetut rypälelajikkeet ovat vaatimusten mukaisia.

Alueen pohjoisrajan tuntumassa sijaitseva Saint-Jean-du-Pinin kunta on poistettu, sillä siellä ei viljelty viiniä eikä siellä ole viinitarhoja.

Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue ei ole muuttunut.

Yhtenäisen asiakirjan kohtaa ”Maantieteellinen alue” on muutettu.

Maantieteellisen alueen tarkistamisen yhteydessä tekstiin lisättiin viittaus vuoden 2024 viralliseen geokoodiin. Tämän toimituksellisen muutoksen ansiosta maantieteelliseen alueeseen voidaan viitata Ranskan kansallisen tilastokeskuksen (Institut national de la statistique et des études économiques, INSEE) julkaiseman vuoden 2024 virallisen geokoodiluettelon avulla ja näin varmistaa maantieteellisen alueen määrittely oikeudellisesti.

Sama viittaus on lisätty myös yhtenäisen asiakirjan kohtaan ”Maantieteellinen alue”.

Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

Otsikko

Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Kuvaus

Tuote-eritelmän I luvun IV kohdan 3 alakohtaan ”Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue” on lisätty viittaus vuoden 2024 viralliseen geokoodiin; itse alue ei ole muuttunut. Tämän toimituksellisen muutoksen ansiosta maantieteelliseen alueeseen voidaan viitata INSEEn julkaiseman vuoden 2024 virallisen geokoodiluettelon avulla ja näin varmistaa maantieteellisen alueen määrittely oikeudellisesti.

Sama viittaus on lisätty myös yhtenäisen asiakirjan kohtaan ”Lisäedellytykset – Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue”.

Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

Otsikko

Viiniköynnöslajikkeita ja lajikesekoitteita koskevat säännöt

Kuvaus

Tuote-eritelmän I luvun V kohtaa ”Viiniköynnöslajikkeet” on muutettu niin, että rosee- ja valkoviinien viiniköynnöslajikkeita koskevia sääntöjä on yksinkertaistettu. Suojatulle alkuperänimitykselle tunnusomaiset lajikkeet (valkoviinien osalta Viognier ja Grenache Blanc B, puna- ja roseeviinien osalta Grenache Noir N ja Syrah N) säilyvät edelleen pääasiallisina lajikkeina. Tiettyjen pääasiallisten lajikkeiden (valkoviinien osalta Grenache Blanc B ja roseeviinien osalta Grenache Noir N) osuutta on yleisesti pienennetty 10 prosentilla niin, että viinien luonne kuitenkin säilyy muuttumattomana.

Valkoviinilajike Clairette B on muutettu toissijaisesta lajikkeesta täydentäväksi lajikkeeksi, joten se on nyt pakollinen viiniköynnöslajike, samoin kuin Marsanne-, Roussanne- ja Vermentino B -lajikkeet. Ainoastaan Ugni Blanc -lajike on edelleen toissijainen lajike, joka ei kuulu pakollisena lajikeyhdistelmään.

Lajikkeiden osuutta viinitilalla koskeviin sääntöihin on lisätty sellaisiin pieniin tiloihin sovellettava poikkeus, jotka eivät valmista omaa viiniään.

Tuote-eritelmään on lisätty maininta siitä, että viinitarhojen rakenteen muuttuessa viiniköynnöslajikkeita koskevien sääntöjen noudattaminen on varmistettava viiden vuoden kuluessa.

Myös I luvun IX kohtaa ”Jalostus, valmistus [jne.]” on muutettu, jotta sekoittamista koskevat säännöt vastaisivat viiniköynnöslajikkeita koskevia sääntöjä ja pääasialliset lajikkeet olisivat sekoitteissa edelleen vallitsevia.

Muutokset viiniköynnöslajikkeita ja sekoittamista koskeviin sääntöihin eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

Otsikko

Leikkaussäännöt

Kuvaus

Tuote-eritelmän I luvun VI kohdan ”Viininviljelykäytäntö” 1 kohdan b alakohtaa ”Leikkaussäännöt” on muutettu niin, että myös melko vähätuottoista Viognier-lajike voidaan leikata juoksijaleikkausta käyttäen ja leikkauskäytäntöjä voidaan mukauttaa ilmaston lämpenemiseen sopeutumiseksi.

Muutos on tehty myös yhtenäisen asiakirjan kohtaan ”Viininvalmistusmenetelmät”.

Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

Otsikko

Kasvatustavat – viljely- ja ympäristömääräykset

Kuvaus

Tuote-eritelmän I luvun VI kohtaa ”Viininviljelykäytäntö” on täydennetty niin, että siihen on lisätty ympäristökäytännöt, joiden avulla voidaan säilyttää viininviljelyalueen kasvuympäristön olennaiset fysikaaliset ja biologiset ominaisuudet.

Lisätyt määräykset ovat seuraavat:

rikkakasvien kemiallinen hävittäminen viljelylohkolta ja pientareilta on kiellettyä

muovikatteiden käyttö istutuksilla on kielletty.

Määräykset on lisätty myös yhtenäisen asiakirjan kohtaan ”Viininvalmistusmenetelmät”.

Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

Otsikko

Määräys tuotteiden liikkumisesta ennen päivää, jona ne saatetaan markkinoille loppukuluttajaa varten

Kuvaus

Tuote-eritelmän I luvun IX kohtaa ”Jalostus, valmistus, kypsytys, pakkaaminen, varastointi” on muutettu poistamalla päivämäärä, josta alkaen viinit saivat liikkua kauppiaiden ja markkinoille saattajien välillä. Tämä päivämäärä edelsi päivää, jona viinit asetetaan kuluttajien saataville. Kyseinen päivämäärä on poistettu, jotta viinejä voidaan siirtää kaikkien toimijoiden välillä ja jotta voidaan poistaa epäreilun kilpailun riski.

Määräyksen poistaminen ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

Otsikko

Täydentävä merkintä

Kuvaus

Tuote-eritelmän I luvun XII kohtaa ”Esillepanoa ja pakkausmerkintöjä koskevat säännöt” on täydennetty niin, että siihen lisätään edellytykset laajemman merkinnän ”Vignoble de la Vallée du Rhône” käytölle. Tämän merkinnän on oltava samassa visuaalisessa kentässä pakollisten tietojen kanssa. Se on painettava samalla kirjasinlajilla ja värillä kuin alkuperänimityksessä on käytetty, ja sen kirjasinkoko saa olla enintään kaksi kolmasosaa alkuperänimityksen kirjasinkoosta.

Merkintöihin liittyvät lisäedellytykset on siirretty yhtenäisen asiakirjan kohtaan ”Lisäedellytykset – Merkintöihin liittyvät täydentävät tiedot”.

Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

Otsikko

Viinin ja maantieteellisen alueen yhteyttä koskevan osion lukujen päivittäminen

Kuvaus

Tuote-eritelmän I luvun X kohtaa ”Yhteys maantieteelliseen alueeseen” on muutettu niin, että vuoden 2010 satoa koskevat tuotantoluvut on korvattu vuoden 2023 satoa koskevilla luvuilla.

Luvut on päivitetty myös yhtenäisen asiakirjan osioon ”Yhteys maantieteelliseen alueeseen”.

Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

Otsikko

Vanhentuneen siirtymätoimenpiteen poistaminen

Kuvaus

Tuote-eritelmän I luvun XI kohtaa ”Siirtymätoimenpiteet” on muutettu poistamalla vanhentunut siirtymätoimenpide, joka koskee valkoisten rypälelajikkeiden Marsanne, Roussanne ja Vermentino osuuksia satovuoteen 2022 asti.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

Otsikko

Ilmoitusvelvollisuudet

Kuvaus

Tuote-eritelmän II lukua ”Ilmoitusvelvollisuudet” on yksinkertaistettu, ja se on muutettu valvontasuunnitelmaa vastaavaksi. Määräyksiä on muutettu, jotta ne olisivat nimitystä koskevien seurantajärjestelyjen mukaisia.

Määräykset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

Viinien alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät

”Duché d’Uzès”

EU-viitenumero PDO-FR-A1165-AM02 – 9.2.2026

1.   Nimi/nimet

Duché d’Uzès

2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN

SMM

MM

3.   Maa, johon rajattu maantieteellinen alue kuuluu

Ranska

4.   Maataloustuotteen luokitus asetuksen (EU) 2024/1143 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen ja koodin mukaisesti

2204 – Tuoreista rypäleistä valmistettu viini, myös väkevöity viini; rypäleen puristemehu (grape must), muu kuin nimikkeeseen 2009 kuuluva

5.   Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä VII olevassa II osassa vahvistetut rypäletuotteiden luokat

1.

Viini

6.   Viinin/viinien kuvaus

Rypäletuote

Punaviinit

Aistinvaraiset ominaisuudet

Ulkonäkö

Punaviinien väri vaihtelee rubiininpunaisesta granaatinpunaiseen, ja kypsytyksen aikana väri voi saada tiilenpunaisia vivahteita. Väri vaihtelee voimakkaasta erittäin voimakkaaseen. Viinit ovat kirkkaita.

Aromi/tuoksu

Aromit tuovat mieleen kypsät tai kandeeratut hedelmät. Niihin liittyy usein lakritsin vivahteita, jotka ovat Syrah-lajikkeen erityispiirre kyseisellä kasvualueella.

Maku/suutuntuma

Viinien tanniininen, pyöreä ja tasapainoinen rakenne takaa sen, että ne soveltuvat hyvin vanhennettaviksi.

Aistinvaraisia ominaisuuksia koskevat lisätiedot

Punaviinit valmistetaan sekoitteesta, jossa vallitsevina ovat lajikkeet Syrah N ja Grenache N. Niitä voidaan täydentää lajikkeilla Carignan N, Cinsault N ja Mourvèdre N.

Analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til.-%):

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til.-%):

Vähimmäishappopitoisuus:

Vähimmäishappopitoisuuden yksikkö:

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra):

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra):

Analyyttisiä ominaisuuksia koskevat lisätiedot

Viinien luonnollinen vähimmäisalkoholipitoisuus on 12 tilavuusprosenttia.

Käymisen jälkeen sellaisten punaviinien, joiden luonnollinen alkoholipitoisuus on enintään 14 tilavuusprosenttia, käymiskykyisten sokerien (glukoosi ja fruktoosi) enimmäispitoisuus on 3 g/l.

Käymisen jälkeen sellaisten punaviinien, joiden luonnollinen alkoholipitoisuus on yli 14 tilavuusprosenttia, käymiskykyisten sokerien (glukoosi ja fruktoosi) enimmäispitoisuus on 4 g/l.

Punaviinierissä, jotka ovat valmiita pidettäviksi kaupan pullottamattomina tai pullotettuina, omenahappopitoisuus on enintään 0,4 g/l.

Kaikki analyyttiset ominaisuudet, joita ei esitetä tässä kohdassa, ovat sovellettavassa EU:n lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen mukaisia.

Rypäletuote

Roseeviinit

Aistinvaraiset ominaisuudet

Ulkonäkö

Väri vaihtelee litsinpunaisesta korallinpunaiseen. Viinit ovat kirkkaita, kimaltelevia ja läpikuultavia.

Aromi/tuoksu

Aromikirjo tuo mieleen punaiset marjat ja hedelmät.

Maku/suutuntuma

Viinit ovat sopusointuisia, raikkaita ja voimakkaita. Niiden raikkaus perustuu maantieteellisen alueen sijaintiin Cévennesin alarinteiden juurella.

Aistinvaraisia ominaisuuksia koskevat lisätiedot

Roseeviinit ovat sekoiteviinejä, joissa on vallitsevana lajikkeena Grenache N.

Analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til.-%):

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til.-%):

Vähimmäishappopitoisuus:

Vähimmäishappopitoisuuden yksikkö:

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra):

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra):

Analyyttisiä ominaisuuksia koskevat lisätiedot

Viinien luonnollinen vähimmäisalkoholipitoisuus on 12 tilavuusprosenttia.

Käymisen jälkeen viinien käymiskykyisten sokerien (glukoosi ja fruktoosi) enimmäispitoisuus on 4 g/l.

Kaikki analyyttiset ominaisuudet, joita ei esitetä tässä kohdassa, ovat sovellettavassa EU:n lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen mukaisia.

Rypäletuote

Valkoviinit

Aistinvaraiset ominaisuudet

Ulkonäkö

Valkoviinien väri on vaalea kullankeltainen, ja siinä on vihreän häivähdyksiä.

Aromi/tuoksu

Valkoviineissä on voimakkaita tuoreiden hedelmien, kuten persikan tai aprikoosin, vivahteita.

Maku/suutuntuma

Viinit ovat huomattavan raikkaita, ja niiden suutuntumassa on voimakkaita tuoreiden hedelmien, kuten persikan tai aprikoosin, vivahteita. Lisäksi alueen välimerellinen väli-ilmasto sopii niille hyvin, sillä se hidastaa kypsymistä ja säilyttää viinien happamuuden ja tasapainoisuuden.

Aistinvaraisia ominaisuuksia koskevat lisätiedot

Valkoviinit valmistetaan sekoitteesta, jossa vallitsevina ovat lajikkeet Grenache B ja Viognier B.

Analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til.-%):

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til.-%):

Vähimmäishappopitoisuus:

Vähimmäishappopitoisuuden yksikkö:

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra):

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra):

Analyyttisiä ominaisuuksia koskevat lisätiedot

Viinien luonnollinen vähimmäisalkoholipitoisuus on 12 tilavuusprosenttia.

Käymisen jälkeen viinien käymiskykyisten sokerien (glukoosi ja fruktoosi) enimmäispitoisuus on 4 g/l.

Kaikki analyyttiset ominaisuudet, joita ei esitetä tässä kohdassa, ovat sovellettavassa EU:n lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen mukaisia.

7.   Viininvalmistusmenetelmät

7.1   Viinin tai viinien valmistuksessa käytettävät erityiset viininvalmistusmenetelmät ja valmistusta koskevat rajoitukset

Viininvalmistusmenetelmä

Tiheys

Viininvalmistusmenetelmän tyyppi

Valmistusta koskeva rajoitus

Kuvaus

Viiniköynnösten istutustiheys on vähintään 4 000 köynnöstä hehtaarilla. Rivien välinen etäisyys saa olla enintään 2,50 metriä.

Kullakin köynnöksellä saa olla enintään 2,50 neliömetriä maa-alaa. Tämä pinta-ala saadaan kertomalla rivien väliset etäisyydet samalla rivillä olevien köynnösten välisellä etäisyydellä.

Viininvalmistusmenetelmä

Leikkaustapa

Viininvalmistusmenetelmän tyyppi

Valmistusta koskeva rajoitus

Kuvaus

Leikkaus suoritetaan ennen satovuoden huhtikuun 30. päivää.

Köynnökset leikataan kannusversollisella matalaleikkauksella siten, että köynnökseen jää enintään 12 silmua; kussakin kannusversossa on enintään kaksi silmua.

Syrah N- ja Viognier B -lajikkeita voidaan leikata pitkällä juoksijaleikkauksella siten, että kuhunkin köynnökseen jää enintään 10 silmua, joista satoversossa on enintään kuusi silmua ja kahdessa kannusversossa enintään kaksi silmua.

Viininvalmistusmenetelmä

Viljelymenetelmät

Viininvalmistusmenetelmän tyyppi

Valmistusta koskeva rajoitus

Kuvaus

Kastelu voidaan sallia.

Viininviljelyalueen kasvuympäristön olennaisten fysikaalisten ja biologisten ominaisuuksien säilyttämiseksi

tarkistetun alkuperänimityksen saaneiden viinien tuotantoon tarkoitettujen lohkojen pinnanmuotojen ja maaperän luonnollisten kerrostumien kaikenlainen merkittävä muuttaminen on kiellettyä

rikkakasvien kemiallinen hävittäminen pientareilta on kiellettyä

rikkakasvien kokonaisvaltainen kemiallinen hävittäminen viljelylohkoilta on kielletty

muovikatteiden käyttö istutuksilla on kielletty.

Viininvalmistusmenetelmä

Viininvalmistusmenetelmän tyyppi

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Kuvaus

Kaikenlainen korjatun rypälesadon lämpökäsittely yli 40 °C:ssa on kielletty.

Viininvalmistukseen tarkoitettujen hiilten käyttö yksinään tai valmisteissa olevina sekoituksina on kielletty valko- ja roseeviinien valmistuksessa.

Puunpalasten käyttö on kielletty.

Roseeviinit valmistetaan puristamalla rypäleet suoraan.

Jatkuvatoimisen puristimen käyttö on kielletty.

Punaviinejä vanhennetaan vähintään sadonkorjuuvuotta seuraavan vuoden 1. helmikuuta asti. Nämä viinit saatetaan kuluttajamarkkinoille vanhentamisajan päättymisen jälkeen eli sadonkorjuuta seuraavan vuoden helmikuun 15. päivästä alkaen.

Edellä täsmennettyjen määräysten lisäksi viininvalmistusmenetelmien on oltava unionin tasolla ja Ranskan maatalous- ja merikalastuslaissa (Code rural et de la pêche maritime) asetettujen velvoitteiden mukaisia.

7.2   Enimmäistuotos

Kaikki viinit / luokka / lajike / tyyppi

Punaviinit

Enimmäistuotos:

Enimmäistuotos:

53

Enimmäistuotoksen yksikkö:

hehtolitraa hehtaaria kohden

Kaikki viinit / luokka / lajike / tyyppi

Rosee- ja valkoviinit

Enimmäistuotos:

Enimmäistuotos:

60

Enimmäistuotoksen yksikkö:

hehtolitraa hehtaaria kohden

8.   Maininta rypälelajikkeesta tai -lajikkeista, joista viini tai viinit on valmistettu

Carignan N

Cinsaut N – Cinsault

Clairette B

Grenache N

Grenache Blanc B

Marsanne B

Mourvèdre N – Monastrell

Roussanne B

Syrah N – Shiraz

Ugni Blanc B

Vermentino B – Rolle

Viognier B

9.   Rajatun maantieteellisen alueen tarkka määrittely

Viinirypäleet korjataan ja viiniytetään ja viinit valmistetaan ja vanhennetaan maantieteellisellä alueella, johon kuuluvat seuraavat vuoden 2024 virallisen geokoodin mukaiset Gardin departementin kunnat:

Aigaliers, Aigremont, Argilliers, Arpaillargues-et-Aureillac, Aubussargues, Bagard, Baron, La Bastide-d’Engras, Belvézet, Blauzac, Bourdic, Bragassargues, Brignon, La Bruguière, La Calmette, Canaules-et-Argentières, La Capelle-et-Masmolène, Cardet, Cassagnoles, Castelnau-Valence, Collias, Collorgues, Cruviers-Lascours, Dions, Domessargues, Durfort-et-Saint-Martin-de-Sossenac, Euzet, Flaux, Foissac, Fons, Fontarèches, Fressac, Gajan, Garrigues-Sainte-Eulalie, Goudargues, Lédignan, Lézan, Logrian-Florian, Martignargues, Maruéjols-lès-Gardon, Massanes, Massillargues-Attuech, Mauressargues, Monoblet, Montagnac, Montaren-et-Saint-Médiers, Moussac, Ners, Puechredon, Quissac, Ribaute-les-Tavernes, La Rouvière, Saint-André-de-Roquepertuis, Saint-Bauzély, Saint-Bénézet, Saint-Césaire-de-Gauzignan, Saint-Chaptes, Saint-Christol-lès-Alès, Saint-Dézéry, Saint-Félix-de-Pallières, Saint-Hippolyte-de-Caton, Saint-Hippolyte-de-Montaigu, Saint-Jean-de-Ceyrargues, Saint-Jean-de-Crieulon, Saint-Jean-de-Serres, Saint-Just-et-Vacquières, Saint-Laurent-la-Vernède, Saint-Maurice-de-Cazevieille, Saint-Maximin, Saint-Nazaire-des-Gardies, Saint-Quentin-la-Poterie, Saint-Siffret, Saint-Théodorit, Saint-Victor-des-Oules, Sainte-Anastasie, Sanilhac-Sagriès, Sauve, Savignargues, Serviers-et-Labaume, Seynes, Tornac, Uzès, Vallabrix, Verfeuil, Vers-Pont-du-Gard ja Vézénobres.

10.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Rypäletuotteiden luokat

1.

Viini

Tiivistelmä yhteydestä

Yhteyden kannalta merkitykselliset luontoon liittyvät tekijät

Suojatun alkuperänimityksen ”Duché d’Uzès” alue sijaitsee Nîmesin ja Alèsin välissä ja käsittää 86 Gardin departementin kuntaa. Uzèsin kaupunki sijaitsee alueen itäosassa. Alue muodostuu kahdesta vierekkäisestä altaasta:

Lännessä Lédignanin allas on muotoutunut myöhäisliitukauden (Valangin-vaiheen) antikliinisen kupolin ympärille, kun eroosio on kovertanut ontoksi sen merkelipitoisen ytimen.

Idässä Uzèsin allas on itä-länsisuuntainen synkliini, painuma, jossa tertiäärikauden (eoseenikauden) kivikerrostumat vaihtuvat vähitellen (mioseenikautisiksi) merten pohjasedimenteiksi.

Alueen rajana ovat lännessä Cévennesin alarinteet; pohjoisessa Lussanin kalkkikivimassiivi, jonka korkein kohta on Bouquetvuori (630 metriä); idässä ja etelässä laajat kalkkikivitasangot, jotka ovat usein metsäisiä ja jotka erottavat alueen Nîmesin, Sommièresin ja Rhônen laakson alueista. Gardonjoki, joka on paikallisen hydrografisen verkon tärkeä osatekijä, lävistää alueen luoteesta kaakkoon. Maantieteellisen alueen sijaitsee valtaosin kalkkikivisten pohjakerrostumien päällä, ja viinitarhat perustetaan yleensä rinteiden kivikkoiseen ja ohkaiseen maaperään. Ilmastoltaan alue on välimerellinen, mutta välimerellisyyttä lieventävät alueen etäisyys rannikosta ja vuoret, jotka rajoittavat meren vaikutuksia. Näin ollen alueella esiintyy suurempia lämpötilaeroja kuin rannikolla, ja vuotuinen keskilämpötila on alueen luoteisosassa yksi tai kaksi astetta alueen kaakkoisosaa alhaisempi. Tämä väli-ilmasto näkyy erityisesti siinä, että kesät eivät ole kovin kuivia; vuotuinen sademäärä on noin 700 millimetriä, mutta se voi vaihdella huomattavasti vuodesta toiseen, sillä syyssateet ovat toisinaan erittäin runsaita (niin sanottu Cévenol-ilmiö).

Maantieteellinen alue levittäytyy siis keskellä sekaviljelyn leimaamaa maisemaa, jossa viinitarhoja näkyy rinteillä joka suunnassa ja jonka luontaisessa kasvillisuudessa tavataan ennen muuta yhtäältä rautatammea ja toisaalta nukkatammea, mikä on itsessään osoitus alueella vallitsevasta väli-ilmastosta.

Yhteyden kannalta merkitykselliset ihmisen toimintaan liittyvät tekijät

Viininviljely on vuosisatojen ajan ollut osa Uzèsin alueen historiaa ja maataloutta, ja kyseisellä alueella on runsaasti jälkiä viininviljelystä jo roomalaisten aikakaudelta saakka.

Myöhemmin keskiajalla viiniä viljeltiin edelleen ja se sai kristillisen papiston silmissä vahvan symbolisen merkityksen, minkä seurauksena ensimmäiset piispat ryhtyivät viininviljelijöiksi. Jo 1400-luvulta löytyy maininta Uzèsin herttuakunnan alueen mainiosta viinitarhasta ja ensiluokkaisista viineistä. Tuosta ajasta lähtien ja toistuvista kriiseistä huolimatta rinteiden viinitarhat ovat pitäneet pintansa ja asettuneet maisemaan yhdessä oliivipuutarhojen kanssa viljaa kasvavien ravinteikkaampien tasankojen lomaan. Pienten sekaviljelytilojen hallitsema maatilarakenne on suosinut rinteillä sijaitsevien viinitarhojen kehittämistä. Ilmiö voimistui 1700-luvulla, jolloin tekstiiliteollisuuden työläisillä oli tapana viljellä sivutoimenaan myös pieniä viiniviljelmiä. Vuonna 1981 viinit tunnustettiin maaviineiksi nimityksellä ”Vin de Pays de l’Uzège”, joka muuttui vuonna 1992 nimitykseksi ”Vin de Pays Duché d’Uzès” (samalla, kun viinien tuotantoedellytyksiä tiukennettiin), ja viineille määriteltiin välimerelliset viiniköynnöslajikkeet. Viininviljelijöiden etujärjestö on tehnyt kasvualueiden kartoitustyön, jossa on otettu huomioon alueen erityiset ilmasto- ja maaperäominaisuudet. Sen ansiosta tuottajat ovat voineet sovittaa viininviljelyolosuhteet ja rypälelajikkeet entistä paremmin yhteen, mikä parantaa viinien omaleimaisuutta.

Viinitarhojen uudistamisessa käytetään korkealuokkaisimpia välimerellisiä lajikkeita: puna- ja roseeviinien osalta lajikkeita Syrah N ja Grenache N ja valkoviinien osalta lajikkeita Grenache Blanc B ja Viognier B. Vuonna 2023 kaikkiaan 40 yksityistä viininvalmistamoa ja kuusi osuustoiminnallista viininvalmistamoa ilmoitti valmistaneensa 10 500 hehtolitraa viiniä; tuotannosta 54 prosenttia on punaviinejä, 17 prosenttia roseeviinejä ja 29 prosenttia valkoviinejä.

Syy- ja seuraussuhteet

Suojatun alkuperänimityksen ”Duché d’Uzès” erityislaatuinen maantieteellinen alue sijaitsee Cévennesin, Languedocin ja Provencen risteyskohdassa. Tämän ja alueen välimerellisen väli-ilmaston ansiosta välimerelliset rypälelajikkeet kypsyvät hitaasti ja viinit saavat niiden omalaatuisen luonteen, jolle on ominaista hienostuneisuus, hedelmäisyys ja raikkaus.

Viininviljelijöiden taitotiedon, välimerellisten lajikkeiden yksinomaisen käytön ja kasvualueilla tehtyjen kartoitusten ansiosta eri rypälelajikkeita on osattu istuttaa olosuhteisiin, joissa ne pääsevät parhaiten oikeuksiinsa. Viininviljelyyn soveltuvat aina parhaiten viljelylohkot, jotka ovat hyvin aurinkoisia ja joissa maaperä on ohutta, kivikkoista ja hyvin vettä läpäisevää. Lisäksi, koska alue sijaitsee Cévennesin vuoriston alarinteiden tuntumassa, päivä- ja yölämpötiloissa esiintyy merkittäviä eroja. Juuri tämä lämpötilojen vaihtelu, erityisesti öiden viileys, mahdollistaa rypäleiden hitaan kypsymisen, voimistaa rypäleiden väriä ja auttaa säilyttämään rypäleiden happamuuden ja aromaattisuuden – nämä ovat tunnusomaisia piirteitä suojatulla alkuperänimityksellä ”Duché d’Uzès” varustettaville raikkaille ja hedelmäisille viineille.

Grenache N -lajike tuo viiniin täyteläisyyttä, runsautta ja hyvin hienostunutta voimakasta hedelmäisyyttä.

Syrah N -lajike antaa puolestaan vivahteikkuutta, rakennetta ja monipuolisia aromeja.

Näiden kahden lajikkeen sekoittaminen sekä puna- että roseeviineissä on pakollista ja takaa Duché d’Uzès -viinien omaperäisyyden.

Tuottajien taitotieto näkyy siinä, miten köynnöksiä hoidetaan: viinintuotantotehoa ja -kykyä säädellään ja tuotokset pidetään kohtuullisina käytännöillä, jotka perustuvat tarkkoihin köynnösten leikkaamista ja lehvistön korkeutta koskeviin sääntöihin. Tämä taitotieto näkyy myös viininvalmistusmenetelmien mukauttamisessa ja erityisesti siinä, että punaviinejä on kypsytettävä tietyn aikaa.

Jotta nimityksen saaneet viinit olisi helppo tunnistaa, alueen viininviljelijöiden etujärjestö kehitti vuonna 2003 erityisen oman pullon, jota koristaa Uzèsin herttuakunnan vaakuna. Tuottajat, yksityiset viljelijät ja osuuskunnat ottivat pullon nopeasti käyttöön, ja nykyään lähes 70 prosenttia Duché d’Uzès -viineistä pakataan näihin pulloihin. Tuotteen ensiluokkaisen laadun takaamiseksi 95 prosenttia tuotetuista viineistä pullotetaan tuotantoalueella.

Uzèsin herttuakunnan viininviljelijät ylläpitävät näin Välimeren alueelle ominaiseen sekaviljelyyn perustuvaa maatalouden tasapainoisuutta siten, että ravinteikkaimmille maa-alueille perustetaan viljapeltoja taikka hedelmätarhoja, kun taas välimerellisiä viinitarhoja perustetaan viininviljelyyn parhaiten sopiville rinteille, joiden ala ei yleensä ole kuntien alueella kovinkaan suuri.

Vaikka alueen viineistä on mainintoja 1400-luvulta lähtien, niiden maine on kehittynyt 1970- ja 1980-luvuilta alkaen sen ansiosta, että viinit on pullotettu lähes yksinomaan tuotantoalueella ja että alueelle on saapunut paljon matkailijoita tutustumaan Uzèsin kaupunkiin, sen herttuakuntaan ja keskustan keskiaikaisiin rakennuksiin.

11.   Muut sovellettavat vaatimukset

Vaatimuksen/poikkeuksen otsikko

Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Oikeudellinen kehys

Kansallinen lainsäädäntö

Lisävaatimuksen/poikkeuksen tyyppi

Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus

Vaatimuksen/poikkeuksen kuvaus

Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue, joka määritellään viiniyttämistä ja viinien kypsytystä koskevan poikkeuksen mukaisesti, muodostuu seuraavien vuoden 2024 virallisen geokoodin mukaisten Gardin departementin kuntien alueesta:

Cornillon, Orsan, Pougnadoresse, Pouzilhac ja Vabres.

Vaatimuksen/poikkeuksen otsikko

Merkinnät

Oikeudellinen kehys

Kansallinen lainsäädäntö

Lisävaatimuksen/poikkeuksen tyyppi

Merkintöihin liittyvät täydentävät määräykset

Vaatimuksen/poikkeuksen kuvaus

Tarkistetun alkuperänimityksen saaneiden viinien merkinnöissä voidaan mainita suurempi maantieteellinen yksikkö ”Vignobles de la Vallée du Rhône” asianomaisten edunvalvonta- ja hallintoelinten välillä allekirjoitetussa sopimuksessa määriteltyjen edellytysten mukaisesti. Tämän tiedon on oltava samassa visuaalisessa kentässä pakollisten tietojen kanssa. Se on painettava samalla kirjasinlajilla ja värillä kuin alkuperänimityksessä on käytetty, ja sen kirjasinkoko saa olla enintään kaksi kolmasosaa alkuperänimityksen kirjasinkoosta.

Tuote-eritelmän sähköinen julkaisuviite (URL)

https://info.agriculture.gouv.fr/boagri/document_administratif-b2da2023-1541-41ad-a6cd-7fec96b2fdee


(1)  Komission delegoitu asetus (EU) 2025/27, annettu 30 päivänä lokakuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1143 täydentämisestä maantieteellisten merkintöjen, aitojen perinteisten tuotteiden ja vapaaehtoisten laatumerkintöjen rekisteröintiä ja suojaa koskevilla säännöillä sekä delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 kumoamisesta (EUVL L, 2025/27, 15.1.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2025/27/oj).


ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2026/2590/oj

ISSN 1977-1053 (electronic edition)