(2)

Hyväksymällä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119 (5) unioni on kirjannut lainsäädäntöön sitovan tavoitteen koko talouden laajuisesta ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä siten, että nettopäästöt vähennetään nollaan kyseiseen ajankohtaan mennessä, sekä pyrkimyksen saavuttaa negatiiviset päästöt sen jälkeen , vahvistanut sitovan unionin laajuisen ilmastoa koskevan välitavoitteen vuodelle 2030 ja säätänyt unionin laajuisen ilmastoa koskevan välitavoitteen asettamisesta vuodelle 2040 .

(2)

Hyväksymällä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119 (5) unioni on kirjannut lainsäädäntöön sitovan tavoitteen koko talouden laajuisesta ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä siten, että kasvihuonekaasujen nettopäästöt vähennetään nollaan kyseiseen ajankohtaan mennessä, sekä pyrkimyksen saavuttaa negatiiviset päästöt sen jälkeen . Kyseisessä asetuksessa myös vahvistetaan sitova unionin laajuinen ilmastoa koskeva välitavoite vuodelle 2030 ja velvoitetaan asettamaan vuodelle 2040 unionin laajuinen ilmastoa koskeva välitavoite .

(3)

Komissio esitti 6 päivänä helmikuuta 2024 antamassaan tiedonannossa ”Turvattu tulevaisuus – Euroopan vuoden 2040 ilmastotavoite sekä eteneminen kohti ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä kestävässä, oikeudenmukaisessa ja vauraassa yhteiskunnassa” (6) vuoden 2040 suositelluksi tavoitteeksi kasvihuonekaasujen nettopäästöjen vähentämistä 90 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Tavoite on yhdenmukainen ilmastonmuutosta käsittelevän eurooppalaisen tieteellisen neuvottelukunnan tieteellisen lausunnon kanssa ja perustuu yksityiskohtaiseen vaikutustenarviointiin.

(3)

Komissio esitti 6 päivänä helmikuuta 2024 antamassaan tiedonannossa ”Turvattu tulevaisuus – Euroopan vuoden 2040 ilmastotavoite sekä eteneminen kohti ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä kestävässä, oikeudenmukaisessa ja vauraassa yhteiskunnassa” (6) vuoden 2040 suositelluksi tavoitteeksi kasvihuonekaasujen nettopäästöjen vähentämistä 90 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Tavoite on yhdenmukainen ilmastonmuutosta käsittelevän eurooppalaisen tieteellisen neuvottelukunnan , jäljempänä ’neuvottelukunta’, tieteellisen lausunnon kanssa ja perustuu yksityiskohtaiseen vaikutustenarviointiin.

(4)

Ehdottaessaan unionin vuoden 2040 ilmastotavoitetta komissio otti huomioon seuraavat seikat: paras käytettävissä oleva ja uusin tieteellinen näyttö, mukaan lukien hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) ja neuvottelukunnan uusimmat raportit, sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset, mukaan lukien toimimatta jättämisen kustannukset, tarve varmistaa oikeudenmukainen ja sosiaalisesti tasapuolinen siirtymä kaikille, kustannustehokkuus ja taloudellinen tehokkuus, unionin talouden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten sekä hiilivuodolle eniten alttiina olevien alojen, kilpailukyky, parhaat käytettävissä olevat kustannustehokkaat, turvalliset ja skaalautuvat teknologiat, energiatehokkuus ja energiatehokkuus etusijalle -periaate, energian kohtuuhintaisuus ja toimitusvarmuus, oikeudenmukaisuus ja yhteisvastuu jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä, tarve varmistaa ympäristönsuojelullinen tehokkuus ja edistyminen ajan mittaan, tarve ylläpitää, hoitaa ja lisätä luonnollisia nieluja pitkällä aikavälillä sekä suojella ja palauttaa biologista monimuotoisuutta, myös meriympäristössä, investointitarpeet ja -mahdollisuudet, kansainvälinen kehitys sekä Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteiden ja Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) perimmäisen tavoitteen saavuttamiseksi toteutetut toimet ja nykyiset tiedot kaudeksi 2030–2050 ennustetusta ohjeellisesta unionin kasvihuonekaasubudjetista.

(4)

Ehdottaessaan unionin vuoden 2040 ilmastotavoitetta komissio otti huomioon seuraavat seikat: paras käytettävissä oleva ja uusin tieteellinen näyttö, mukaan lukien hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) ja neuvottelukunnan uusimmat raportit, sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset, mukaan lukien toimimatta jättämisen kustannukset, tarve varmistaa oikeudenmukainen ja sosiaalisesti tasapuolinen siirtymä kaikille, kustannustehokkuus ja taloudellinen tehokkuus, unionin talouden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten sekä hiilivuodolle eniten alttiina olevien alojen, kilpailukyky, parhaat käytettävissä olevat kustannustehokkaat, turvalliset ja skaalautuvat teknologiat, energiatehokkuus , mukaan lukien energiatehokkuus etusijalle -periaate, energian kohtuuhintaisuus ja toimitusvarmuus kaikissa jäsenvaltioissa , oikeudenmukaisuus ja yhteisvastuu jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä, tarve varmistaa ympäristönsuojelullinen tehokkuus ja edistyminen ajan mittaan, tarve ylläpitää, hoitaa ja lisätä luonnollisia nieluja pitkällä aikavälillä sekä suojella ja palauttaa biologista monimuotoisuutta, myös meriympäristössä, investointitarpeet ja -mahdollisuudet, kansainvälinen kehitys sekä Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteiden ja Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) perimmäisen tavoitteen saavuttamiseksi toteutetut toimet ja nykyiset tiedot kaudeksi 2030–2050 ennustetusta ohjeellisesta unionin kasvihuonekaasubudjetista.

(5)

Jotta vuoden 2040 ilmastotavoite voidaan saavuttaa, on muun muassa pantava sovittu vuoteen 2030 ulottuva toimintakehys kaikilta osin täytäntöön, varmistettava ja tuettava Euroopan teollisuuden kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä , huolehdittava parhaisiin käytettävissä oleviin kustannustehokkaisiin, turvallisiin ja skaalautuviin teknologioihin perustuvista siirtymätoimista , kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota oikeudenmukaiseen siirtymään, jossa ketään ei jätetä jälkeen, varmistettava tasapuolinen kilpailu kansainvälisten kumppaneiden kanssa, irrotettava energiajärjestelmä hiilestä hiilettömien ja vähähiilisten energiaratkaisujen avulla (mukaan lukien uusiutuvat energialähteet, ydinvoima, energiatehokkuus, varastointi, hiilidioksidin talteenotto, varastointi ja hyötykäyttö, hiilenpoistot, geoterminen energia ja vesivoima sekä kaikki muut nykyiset ja tulevat nettonolla-energiateknologiat) ja järjestettävä strateginen vuoropuhelu vuoden 2030 jälkeisestä kehyksestä kaikkien asiaankuuluvien alojen kanssa . Puhtaan teollisen kehityksen ohjelman myötä EU luo edellytykset onnistuneelle siirtymälle. Se keskittyy sekä vähähiilistämiseen että teollisuuden uudistamiseen , mukaan lukien Euroopan teollisuuden tukimekanismit, julkisen ja yksityisen rahoituksen parempi saatavuus, maailmanlaajuisesti tasapuoliset toimintaedellytykset ja selkeät mahdollistavat edellytykset puhtaiden teknologioiden käyttöönotolle ja laajentamiselle, jotta voidaan vahvistaa teollisuuden kilpailukykyä ja innovointia EU:ssa .

(5)

Jotta vuoden 2040 ilmastotavoite voidaan saavuttaa, on muun muassa pantava sovittu vuoteen 2030 ulottuva toimintakehys kaikilta osin täytäntöön, huolehdittava unionin teollisuuden kilpailukyvystä ja häiriönsietokyvystä ja tuettava niiden parantamista ja vahvistamista, varmistettava kestävät elintarvikejärjestelmät sekä maaseutuyhteisöjen selviytymiskyky ja elintarviketurva kestävän ja vahvan eurooppalaisen maatalousalan avulla , huolehdittava parhaisiin käytettävissä oleviin kustannustehokkaisiin, turvallisiin ja skaalautuviin teknologioihin perustuvista siirtymätoimista ja kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota siirtymästä kärsivien alueiden, alojen ja haavoittuvien kotitalouksien kannalta oikeudenmukaiseen siirtymään, jossa ketään ei jätetä jälkeen, esimerkiksi antamalla sosiaalisesta ilmastorahastosta tukea ilmastoneutraaliuteen siirtymistä varten. Lisäksi on keskeisen tärkeää varmistaa tasapuolinen kilpailu kansainvälisten kumppaneiden kanssa, hyödyntää tehokkaasti kaikkia EU:n taloudellisia välineitä hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen estämiseksi ja torjumiseksi, irrottaa energiajärjestelmä hiilestä omaksumalla teknologianeutraali lähestymistapa, joka kattaa kaikki hiilettömät ja vähähiiliset energiaratkaisut (mukaan lukien uusiutuvat energialähteet, ydinvoima, energiatehokkuus, varastointi, hiilidioksidin talteenotto, varastointi ja hyötykäyttö, hiilenpoistot, geoterminen energia ja vesivoima , kestävä bioenergia sekä kaikki muut nykyiset ja tulevat nettonolla-energiateknologiat) , vähentää tuontiriippuvuuksia ja monipuolistaa EU:n kriittisten raaka-aineiden lähteitä sekä järjestää strateginen vuoropuhelu vuoden 2030 jälkeisestä kehyksestä kaikkien asiaankuuluvien alojen kanssa, mukaan lukien teollisuus ja liikenne .

(5 a)

Eurooppa-neuvosto totesi 23 päivänä lokakuuta 2025 antamissaan päätelmissä, että unionin kilpailukyvyn parantaminen, sen häiriönsietokyvyn vahvistaminen ja vihreän siirtymän edistäminen ovat toisiaan vahvistavia tavoitteita, joihin on pyrittävä yhtäaikaisesti, ja kehotti tehostamaan kiireellisesti toimia kohtuuhintaisen ja puhtaan energian saatavuuden turvaamiseksi ja aidon energiaunionin luomiseksi vuoteen 2030 mennessä, myös energiaunionia käsittelevää uutta työryhmää hyödyntäen, sekä nopeuttamaan työtä, jonka tavoitteena on alentaa energian hintoja ja tukea kestävää energiantuotantoa unionin sisäisesti. Jotta voidaan varmistaa kustannustehokas, tasapuolinen ja oikeudenmukainen, pragmaattinen ja sosiaalisesti tasapainoinen ilmastoneutraaliuteen siirtyminen erilaiset kansalliset olosuhteet huomioon ottaen, yksityisen ja julkisen sektorin investoinnit, joita muun muassa unioni rahoittaa, ovat kummatkin keskeisiä puhtaan siirtymän mahdollistajia, sillä ne esimerkiksi tukevat ja nopeuttavat innovatiivisten teknologioiden käyttöönottoa ja kaupallistamista jäsenvaltioissa ja tukevat teollisuuden uudistumista ja hiilestä irtautumista, puhtaan teknologian teollisuutta ja energiajärjestelmien nykyaikaistamista sekä tarjoavat kohtuuhintaisia ratkaisuja koko taloudessa ja kansalaisille kaikkialla unionissa. Puhtaan teollisen kehityksen ohjelma luo edellytykset onnistuneelle siirtymälle. Siinä keskitytään sekä hiilestä irtautumiseen että teollisuuden uudistamiseen, mikä auttaa kasvattamaan Euroopassa valmistettujen tuotteiden kysyntää, ja Euroopan teollisuuden tukimekanismeihin, mukaan lukien teollisuuden vähähiilistämispankki ja uusi yksinkertaisempi valtiontukikehys.

(5 a a)

Lisäksi Eurooppa-neuvosto muistutti 23 päivänä lokakuuta 2025 antamissaan päätelmissä, että on kiireellisesti tarpeen tehostaa yhteisiä toimia, jotta voidaan varmistaa unionin teollisuuden uudistaminen, nykyaikaistaminen ja hiilestä irtautuminen teknologianeutraalilla tavalla. Se korosti tässä yhteydessä, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä perinteisiin toimialoihin, erityisesti autoteollisuuteen, merenkulkualaan ja ilmailualaan, sekä energiaintensiivisiin teollisuudenaloihin, kuten teräs-, metalli-, kemikaali-, sementti-, lasi- ja keramiikka- sekä sellu- ja paperiteollisuus, jotta ne säilyisivät häiriönsietokykyisinä ja kilpailukykyisinä globaaleilla markkinoilla ja haastavassa geopoliittisessa ympäristössä. Tältä osin se pani tyytyväisenä merkille komission äskettäisen ehdotuksen Euroopan terästeollisuuden suojelemiseksi maailmanlaajuisen ylikapasiteetin epäoikeudenmukaisilta vaikutuksilta. Se pani tyytyväisenä merkille myös komission aikomuksen edistää henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästönormeja koskevan asetuksen mukaista uudelleentarkastelua ja kehotti esittämään tämän ehdotuksen nopeasti ottaen huomioon teknologianeutraaliuden ja tuotannon eurooppalaisuusasteen. Tässä yhteydessä Eurooppa-neuvosto pani tyytyväisenä merkille komission puheenjohtajan äskettäisen kirjeen ilmastosta ja kilpailukyvystä.

(5 b)

Puhtaan teollisen kehityksen ohjelman keskiössä ovat myös julkisen ja yksityisen rahoituksen parempi saatavuus, yhdennetyt ja yhteenliitetyt unionin energiamarkkinat, joilla varmistetaan energiaturvallisuus, kiertotalouden edistäminen, maailmanlaajuisesti tasapuoliset toimintaedellytykset muun muassa panemalla hiilirajamekanismi tehokkaasti täytäntöön ja ulottamalla sen soveltaminen jatkojalostustuotteisiin, ottamalla käyttöön kiertämisen estäviä toimenpiteitä ja viennin hiilivuotoon kohdistuvia toimia, sekä selkeät mahdollistavat edellytykset, kuten yksinkertaistetut lupamenettelyt ja puhtaiden teknologioiden käyttöönotto ja laajentaminen, jotta voidaan vahvistaa unionin kilpailuetua ja sen teollisuuden kilpailukykyä sekä innovointia EU:ssa ottaen huomioon haastava geopoliittinen ympäristö.

(7)

Etusijalle olisi asetettava unionin sisäinen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, jota täydennetään lisäämällä poistumia sekä luonnollisten että teknologisten ratkaisujen avulla. Vuoden 2030 jälkeistä kehystä kehitettäessä olisi kiinnitettävä asianmukaisesti huomiota bruttopäästövähennysten vaikutukseen verrattuna luonnollisiin ja teknologisiin poistumiin. Luontoon perustuvilla ja teollisilla poistumilla on yhä suurempi merkitys unionin taloudessa tulevina vuosikymmeninä, kun otetaan huomioon tarve tasapainottaa kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat viimeistään vuoteen 2050 mennessä ja negatiiviset päästöt sen jälkeen. Kannustimia kehitetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (7) uudelleentarkastelun yhteydessä vuonna 2026, jolloin komissio aikoo säätää EU:n päästökauppajärjestelmässä pysyvistä unionin sisäisistä hiilenpoistoista , joilla kompensoidaan päästöjen vähentämisen kannalta vaikeiden alojen jäännöspäästöjä.

(7)

Etusijalle olisi asetettava unionin sisäinen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, jota täydennetään lisäämällä poistumia sekä luonnollisten että teknologisten ratkaisujen avulla. Vuoden 2030 jälkeistä kehystä kehitettäessä olisi kiinnitettävä asianmukaisesti huomiota bruttopäästövähennysten vaikutukseen verrattuna luonnollisiin ja teknologisiin poistumiin. Luonnollisilla poistumilla on ominaispiirteitä, jotka olisi otettava huomioon, kuten metsien ikärakenne, eloperäisen maan osuus, luonnollinen vaihtelu sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, luonnonhäiriöihin ja menetelmien muutoksiin liittyvät epävarmuustekijät. Luonnollisilla ja teollisilla poistumilla on yhä suurempi merkitys unionin taloudessa tulevina vuosikymmeninä, kun otetaan huomioon tarve tasapainottaa kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat viimeistään vuoteen 2050 mennessä ja negatiiviset päästöt sen jälkeen. Kannustimia kehitetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (7) uudelleentarkastelun yhteydessä vuonna 2026, jolloin komissio aikoo säätää pysyvien unionin sisäisten hiilenpoistojen sisällyttämisestä EU:n päästökauppajärjestelmään, tarkoituksena kompensoida vaikeasti vähennettäviä jäännöspäästöjä. Maankäytöllä , maankäytön muutoksella ja metsätaloudella on keskeinen rooli kestävässä kiertobiotaloudessa, ja niillä voi olla pitkän aikavälin ilmasto- ja ympäristöhyötyjä, jotka edistävät EU:n talouden puhdasta siirtymää ja vähentävät riippuvuuksia korvaamalla fossiilipohjaisia materiaaleja .

(7 a)

Joitakin mahdollistavia politiikkoja on jo pantu täytäntöön ja niiden vaikutus on jo nähtävissä, mutta tämä ei vielä toteudu kaikkien politiikkojen osalta. Komission olisi edelleen vahvistettava mahdollistavaa kehystä koskevia aloitteita ja pyrittävä nopeuttamaan niiden hyväksymistä, jotta voidaan varmistaa, että edellytykset unionin teollisuuden ja kansalaisten tukemiseksi koko siirtymän ajan täyttyvät unionin oikeutta kaikilta osin noudattaen.

(8)

Unioni on ottanut käyttöön sääntelykehyksen saavuttaakseen vuoden 2030 ilmastotavoitteen. Kyseisen tavoitteen täytäntöön panemiseksi annettuun lainsäädäntöön kuuluvat muun muassa direktiivi 2003/87/EY, jolla toteutetaan EU:n päästökauppajärjestelmä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/842 (8), jolla otettiin käyttöön kansalliset tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/841 (9), jolla asetetaan nettohiilipoistoja koskevat tavoitteet maankäyttöalalle. Komission olisi arvioitava, miten asiaan liittyvää unionin lainsäädäntöä olisi tarpeen muuttaa, jotta vuoden 2040 ilmastotavoite voitaisiin saavuttaa. Tulevaa rakennetta suunnitellessaan komission olisi laadittava yksityiskohtaisia vaikutustenarviointeja, joissa arvioidaan muun muassa vaikutuksia pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja harkittava tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista, tarvittaessa myös lainsäädäntöehdotuksia. Komission olisi otettava asianmukaisesti huomioon useita tekijöitä, jotta voidaan edistää vuoden 2040 tavoitteen saavuttamista. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi Pariisin sopimuksen 6 artiklan mukainen korkealaatuisten kansainvälisten hyvitysten mahdollinen rajallinen panos vuoden 2040 tavoitteen saavuttamiseksi Pariisin sopimuksen kansainvälisten laskentasääntöjen mukaisesti 2030-luvun jälkipuoliskolla, unionin sisäiset pysyvät poistot (hiilidioksidin talteenotto ja varastointi bioenergian tuotannossa (BioCSS) ja suoraan ilmasta (DACCS)) EU:n päästökauppajärjestelmässä ja suuremmat joustomahdollisuudet eri aloilla. Sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristövaikutusten arvioimiseksi tulevan rakenteen olisi perustuttava kattaviin vaikutustenarviointeihin. Tulevan rakenteen olisi myös edistettävä lähentymistä ottaen samalla huomioon jäsenvaltioiden, mukaan lukien saarten ja syrjäisimpien alueiden, erityispiirteet.

(8)

Unioni on ottanut käyttöön sääntelykehyksen saavuttaakseen vuoden 2030 ilmastotavoitteen. Kyseisen tavoitteen täytäntöön panemiseksi annettuun lainsäädäntöön kuuluvat muun muassa direktiivi 2003/87/EY, jolla toteutetaan EU:n päästökauppajärjestelmä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/842 (8), jolla otettiin käyttöön kansalliset tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/841 (9), jolla asetetaan nettohiilipoistoja koskevat tavoitteet maankäyttöalalle. Jotta voidaan varmistaa sujuva siirtyminen EU:n ETS2-päästökauppajärjestelmään, direktiivin 2003/87/EY 30 k artiklan 2 kohdan a–e alakohdan soveltamista olisi lykättävä yhdellä vuodella. Komission olisi arvioitava, miten asiaan liittyvää unionin lainsäädäntöä olisi tarpeen muuttaa, jotta vuoden 2040 ilmastotavoite voitaisiin saavuttaa , kun otetaan huomioon myös luonnollisen nielukapasiteetin väheneminen. Vuoden 2030 jälkeistä kehystä suunnitellessaan komission olisi laadittava yksityiskohtaisia vaikutustenarviointeja, joissa se ottaa huomioon yhdennettyjä kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia koskevan analyysinsä, geopoliittisen ympäristön, mukaan lukien tarve varmistaa unionin ja sen jäsenvaltioiden valmiudet lisätä ja vahvistaa nopeasti puolustuskykyään puuttumalla mahdollisiin rasitteisiin samalla kun säilytetään teollisuuden hiilestä irtautumisen kannustimia, vaikutukset kilpailukykyyn , pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja energiaintensiivisiin teollisuudenaloihin sekä vaikutukset jäsenvaltioiden energiakustannuksiin ja investointitarpeisiin, ja harkittava tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista, tarvittaessa myös lainsäädäntöehdotuksia.

(8 a)

Jotta voidaan edistää vuoden 2040 ilmastotavoitteen saavuttamista, olisi otettava asianmukaisesti huomioon useita tekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi Pariisin sopimuksen 6 artiklan mukainen korkealaatuisten kansainvälisten hyvitysten kunnianhimoisella ja kustannustehokkaalla tavalla aikaansaatu riittävä panos vuoden 2040 ilmastotavoitteen saavuttamiseksi vuosikymmenen 2031–2040 jälkipuoliskolla ja Pariisin sopimuksen laskentasääntöjen mukaisesti, mukaan lukien pilottivaihe, jonka aikana käynnistetään korkealaatuiset ja tinkimättömät kansainväliset päästöhyvitysmarkkinat kaudelle 2031–2035, unionin sisäiset pysyvät poistumat (kuten biogeenisen hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (BioCSS) ja hiilidioksidin talteenotto ja varastointi suoraan ilmasta (DACCS)) EU:n päästökauppajärjestelmässä, samalla kun varmistetaan EU:n päästökauppajärjestelmän ympäristötavoitteiden tinkimättömyys, mukaan lukien mahdollisuus tilanteen mukaan varastoida hiilidioksidia unionin ulkopuolella edellyttäen, että tämä tapahtuu kansainvälisten sopimusten puitteissa ja tarjotut edellytykset vastaavat unionin lainsäädännössä vahvistettuja edellytyksiä, sekä suuremmat ja saavutettavissa olevat joustomahdollisuudet eri aloilla ja välineissä ja niiden välillä, jotta voidaan tukea kustannustehokasta lähestymistapaa, jonka myötä esimerkiksi jäsenvaltioiden saavutuksilla yhdellä alalla voidaan kustannustehokkaalla tavalla tasapainottaa puutteita muilla aloilla samalla kun varmistetaan, että kukin ala osallistuu toimiin ja että mahdolliset puutteet yhdellä alalla eivät aiheuttaisi haittaa muille talouden aloille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kunkin jäsenvaltion mahdollisuutta hyödyntää joustomahdollisuuksia. Komission olisi kansainvälisten hyvitysten käyttöä toteuttaessaan otettava huomioon tarve varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset kaikissa jäsenvaltioissa ja mahdollisuus tukea EU:n strategisia kumppanuuksia. Kansainväliset hyvitykset eivät saisi vaikuttaa vaatimusten noudattamiseen EU:n päästökauppajärjestelmässä. EU:n päästökauppajärjestelmän nykyistä kehityspolkua olisi tarkistettava päästökauppadirektiivin tulevan uudelleentarkastelun yhteydessä, jotta voidaan ottaa huomioon vuodeksi 2040 sovittu tavoite tavalla, joka mahdollistaisi pienen määrän päästöjä vuoden 2039 jälkeen. Komission olisi hyvissä ajoin harkittava maksutta jaettavien päästöoikeuksien hitaampaa asteittaista poistamista vuodesta 2028 alkaen, jotta voidaan tukea hiilestä irtautumista, investointeja ja työllisyyttä Euroopassa, myös teollisuuden vähähiilistämispankin kautta ja markkinavakausvarannon uudelleentarkastelun avulla, samalla kun minimoidaan hiilivuodon riski. Sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristövaikutusten arvioimiseksi vuoden 2030 jälkeisen kehyksen olisi perustuttava kattaviin vaikutustenarviointeihin. Vuoden 2030 jälkeisen kehyksen olisi myös edistettävä lähentymistä ottaen samalla huomioon oikeudenmukaisuus ja jäsenvaltioiden, mukaan lukien saarten, saarijäsenvaltioiden ja syrjäisimpien alueiden, kansalliset olosuhteet ja erityispiirteet.

a)

vuodesta 2036 alkaen Pariisin sopimuksen 6 artiklan mukainen korkealaatuisten kansainvälisten hyvitysten mahdollinen rajallinen panos vuoden 2040 tavoitteen saavuttamiseksi on 3  prosenttia EU:n vuoden 1990 nettopäästöistä, ja se tukee EU:ta ja kolmansia maita kasvihuonekaasujen nettovähennysten kehityspoluilla, jotka vastaavat Pariisin sopimuksen sitoumusta maapallon keskilämpötilan nousun pitämisestä selvästi alle kahdessa celsiusasteessa ja toimien jatkamisesta nousun rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna – tällaisten hyvitysten alkuperästä, laatukriteereistä ja muista niiden hankintaa ja käyttöä koskevista ehdoista on säädettävä unionin lainsäädännössä;

a)

vuodesta 2036 alkaen Pariisin sopimuksen 6 artiklan mukainen korkealaatuisten kansainvälisten hyvitysten kunnianhimoisella ja kustannustehokkaalla tavalla aikaansaatu riittävä panos vuoden 2040 ilmastotavoitteen saavuttamiseksi on enintään 5 prosenttia EU:n vuoden 1990 nettopäästöistä, mikä vastaa kasvihuonekaasujen nettopäästöjen unionin sisäistä vähentämistä 85 prosentilla vuodesta 1990 vuoteen 2040 mennessä, ja se tukee EU:ta ja kolmansia maita kasvihuonekaasujen nettovähennysten kehityspoluilla, jotka vastaavat Pariisin sopimuksen sitoumusta maapallon keskilämpötilan nousun pitämisestä selvästi alle kahdessa celsiusasteessa ja toimien jatkamisesta nousun rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna , varmistaen kyseisten hyvitysten ympäristönsuojelullisen tinkimättömyyden samalla kun edistetään EU:n teknologista johtoasemaa; kaudelle 2031–2035 voidaan harkita pilottivaihetta korkealaatuisten ja tinkimättömien kansainvälisten päästöhyvitysmarkkinoiden käynnistämiseksi; tällaisten hyvitysten alkuperästä, laatukriteereistä ja muista niiden hankintaa ja käyttöä koskevista ehdoista on säädettävä unionin lainsäädännössä sen varmistamiseksi, että ne perustuvat uskottaviin ja muutosvoimaisiin toimiin kumppanimaissa, joiden ilmastotavoitteet ja -politiikat ovat yhteensopivia Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa, ja että niihin sovelletaan vankkoja suojatoimia, joilla varmistetaan tinkimättömyys, kaksinkertaisen laskennan välttäminen, lisäisyys, pysyvyys, avoin hallinto, vahvat seuranta-, raportointi- ja todentamismenetelmät sekä taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät sivuhyödyt ja ihmisoikeuksia koskevat suojatoimet, suojatoimet, joilla estetään unionin strategisten etujen vastaisten hankkeiden rahoittaminen, sekä korkea tavoitetaso, mitä tulee sopeutumiseen ohjattavan tuoton osuuteen, ilmastonmuutoksen hillitsemisestä saatavien hyötyjen jakamiseen asianomaisten maiden kanssa ja maailmanlaajuisten päästöjen yleiseen hillitsemiseen; kriteerejä vahvistaessaan komissio harkitsee Pariisin sopimuksen 6 artiklan 4 kohdassa vahvistettuja kriteerejä tiukempien kriteerien asettamista;

b)

EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset unionin sisäiset pysyvät poistumat, joilla kompensoidaan päästöjen vähentämisen kannalta vaikeiden alojen jäännöspäästöjä;

b)

EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset unionin sisäiset pysyvät poistumat, joilla kompensoidaan vaikeasti vähennettäviä jäännöspäästöjä;

c)

suuremmat joustomahdollisuudet eri aloilla ilmastotavoitteiden saavuttamisen tukemiseksi kustannustehokkaalla tavalla;

c)

suuremmat joustomahdollisuudet eri aloilla ja välineissä sekä niiden välillä tavoitteiden saavuttamisen tukemiseksi yksinkertaisella ja kustannustehokkaalla tavalla;

c a)

hiilenpoistojen realistinen vaikutus päästöjen kokonaisvähennystoimiin ottaen huomioon luonnollisiin poistumiin liittyvät epävarmuustekijät ja varmistaen, että mahdolliset puutteet eivät aiheuttaisi haittaa muille talouden aloille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden mahdollisuutta käyttää luonnollisten poistumien ylijäämiä kompensoimaan muiden alojen päästöjään;

c b)

tarve tilanteen mukaan ylläpitää, hoitaa ja lisätä luonnollisia nieluja pitkällä aikavälillä sekä suojella ja palauttaa biologista monimuotoisuutta, edistää kestävää kiertobiotaloutta ja ottaa huomioon metsien ikärakenteen erojen vaikutukset, luonnollinen vaihtelu ja epävarmuudet, jotka liittyvät etenkin ilmastonmuutoksen ja luonnonhäiriöiden vaikutuksiin maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden alalla;

d)

jäsenvaltioiden vuoden 2030 jälkeisissä tavoitteissa ja toimissa olisi otettava huomioon kustannustehokkuus ja yhteisvastuu kansalliset olosuhteet huomioon ottaen ;

d)

jäsenvaltioiden vuoden 2030 jälkeisissä tavoitteissa ja toimissa olisi otettava huomioon kustannustehokkuus ja yhteisvastuu pitäen mielessä erilaiset kansalliset olosuhteet ja erityispiirteet, myös saarten ja syrjäisimpien alueiden osalta ;

f)

sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset;

f)

sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset jäsenvaltioissa, myös suhteessa unionin teollisuuden hiilestä irrottamista ja kilpailukykyä koskeviin tavoitteisiin ;

h)

tarve varmistaa oikeudenmukainen ja sosiaalisesti tasapuolinen siirtymä kaikille;

h)

tarve varmistaa tasapuolinen ja oikeudenmukainen , pragmaattinen, kustannustehokas ja sosiaalisesti tasapainoinen siirtymä kaikille ja tukea sitä ottaen huomioon erilaiset kansalliset olosuhteet ja kiinnittäen erityistä huomiota kuluttajahintoihin ja energia- ja liikenneköyhyyteen kohdistuviin vaikutuksiin sekä sellaisiin alueisiin ja aloihin, niiden investointikapasiteetti mukaan lukien, ja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, maanviljelijöihin ja haavoittuviin kotitalouksiin, joihin ilmastoneutraaliuteen siirtyminen vaikuttaa ;

i)

yksinkertaistaminen, teknologianeutraalius, kustannustehokkuus, taloudellinen tehokkuus ja taloudellinen turvallisuus;

i)

yksinkertaistaminen ja hallinnollisen rasituksen vähentäminen , teknologianeutraalius, kustannustehokkuus, taloudellinen tehokkuus ja taloudellinen turvallisuus;

j)

ilmastotoimet investointien ja innovoinnin vauhdittajana;

j)

ilmastotoimet investointien , innovoinnin ja kilpailukyvyn parantamisen vauhdittajana;

k)

tarve vahvistaa unionin talouden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten sekä hiilivuodolle eniten alttiina olevien alojen, maailmanlaajuista kilpailukykyä , jotta voidaan varmistaa tasapuolinen kilpailu;

k)

tarve vahvistaa unionin talouden häiriönsietokykyä ja maailmanlaajuista kilpailukykyä ja vähentää hiilivuodon riskiä , erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten sekä hiilivuodolle eniten alttiina olevien alojen osalta , myös viennin yhteydessä , jotta voidaan varmistaa tasapuolinen kilpailu;

m)

energian kohtuuhintaisuus, toimitusvarmuus, energiatehokkuus ja energiatehokkuus etusijalle -periaate;

m)

energian saatavuus ja kohtuuhintaisuus, toimitusvarmuus, energiaturvallisuus, energiatehokkuus , mukaan lukien energiatehokkuus etusijalle -periaate , sekä sähköverkkojen ja yhteenliitäntöjen vahvistaminen, jotta voidaan luoda aito energiaunioni ja edistää unionissa tuotettua energiaa ;

m a)

hiilettömät, vähähiiliset ja uusiutuvat polttoaineet liikenteen, myös tieliikenteen, hiilestä irtautumisessa vuoden 2030 jälkeen ja konkreettiset toimenpiteet, joilla autetaan raskaiden hyötyajoneuvojen valmistajia saavuttamaan tavoitteensa, ottaen huomioon tuotannon eurooppalaisuusaste;

o)

tarve varmistaa ympäristönsuojelullinen tehokkuus ja edistyminen ajan mittaan;

o)

tarve varmistaa ympäristönsuojelullinen tehokkuus ja edistyminen ajan mittaan niin, että samalla turvataan sosiaalinen yhteenkuuluvuus sekä varmistetaan elintarviketurva ja oikeudenmukainen siirtymä ;

p)

tarve ylläpitää, hoitaa ja lisätä luonnollisia nieluja pitkällä aikavälillä sekä suojella ja palauttaa biologista monimuotoisuutta sekä ottaa huomioon epävarmuudet, jotka liittyvät etenkin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin maankäytön alalla;

q)

investointitarpeet ja -mahdollisuudet, mukaan lukien julkisen ja yksityisen rahoituksen saatavuus;

q)

investointitarpeet ja -mahdollisuudet, mukaan lukien julkisen ja yksityisen rahoituksen saatavuus sekä innovointituki ja innovatiivisten teknologioiden saatavuus kaikissa jäsenvaltioissa, ottaen huomioon maantieteellinen tasapaino ;

r)

kansainvälinen kehitys sekä Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteiden ja UNFCCC :n perimmäisen tavoitteen saavuttamiseksi toteutetut toimet sekä unionin kumppaneilleen antama tuki ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten torjunnassa.

r)

kansainvälinen kehitys sekä Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteiden ja ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen ( UNFCCC ) perimmäisen tavoitteen saavuttamiseksi toteutetut toimet sekä unionin kumppaneilleen antama tuki ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten torjunnassa.

2 a)

Lisätään 4 artiklaan kohta seuraavasti:

3)

Lisätään 11 artiklan ensimmäiseen kohtaan alakohdat seuraavasti:

” c)

muuttuvat haasteet ja mahdollisuudet unionin teollisuuden, erityisesti energiaintensiivisten teollisuudenalojen ja pienten ja keskisuurten yritysten, maailmanlaajuisen kilpailukyvyn kannalta kaikissa jäsenvaltioissa; ”

c a)

energian hintojen kehitys ja sen vaikutus unionin teollisuuteen ja kotitalouksiin;

c b)

sosioekonomiset vaikutukset, mukaan lukien vaikutukset työllisyyteen;

d)

teknologinen kehitys ja teknologian käyttöönotto jäsenvaltioissa ja innovatiivisten teknologioiden aloilla;

e)

unionin tasolla arvioitu nettopoistumien taso suhteessa tämän asetuksen tavoitteisiin. Jos komissio toteaa, että vuoden 2040 arvioitu luonnollisten nettopoistumien taso poikkeaa merkittävästi siitä, mitä vuoden 2040 välitavoitteen saavuttaminen edellyttäisi, myös silloin kun syynä ovat luonnonhäiriöt, komissio ehdottaa tarvittaessa unionin tason toimenpiteitä, mukaan lukien tapauksen mukaan vuoden 2040 välitavoitteen mukauttaminen mahdollisten puutteiden mukaisesti ja niiden rajoissa, ja varmistaa, että mahdolliset puutteet eivät aiheuta haittaa muille talouden aloille;

f)

edistyminen tässä asetuksessa vahvistettujen välitavoitteiden saavuttamisessa;

g)

jäsenvaltioilla olevat joustomahdollisuudet käyttää korkealaatuisia kansainvälisiä hyvityksiä saavuttaakseen enintään 5 prosenttia vuoden 2030 jälkeisistä tavoitteistaan ja pyrkimyksistään aloilla, joita ei säännellä EU:n päästökauppajärjestelmässä.”

4)

Korvataan 11 artiklan toinen kohta seuraavasti: