Kun komissio haastaa jäsenvaltion Euroopan unionin tuomioistuimeen, jäljempänä ’tuomioistuin’, perussopimuksissa määrätyn velvollisuuden täyttämättä jättämisen vuoksi, se voi ehdottaa, että tuomioistuin määrää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, nojalla kyseiselle jäsenvaltiolle taloudellisia seuraamuksia seuraavissa kahdessa tapauksessa:

Kummassakin tapauksessa tuomioistuimen määräämä seuraamus voi koostua kiinteämääräisestä hyvityksestä, joka on seuraus rikkomisen jatkumisesta siihen asti kun sitä koskeva tuomio annetaan tai sääntöjä noudatetaan kaikilta osin, mikäli tämä tapahtuu ennen tuomion antamista, ja päiväkohtaisesta uhkasakosta, joka motivoi jäsenvaltiota lopettamaan rikkomisen mahdollisimman pian tuomion antamisen jälkeen. Komissio ehdottaa taloudellisten seuraamusten määriä tuomioistuimelle, mutta tuomioistuimen on harkintavaltaa (2) käyttäessään vahvistettava määrät siten, että ne ovat yhtäältä asianmukaiset olosuhteiden kannalta ja toisaalta oikeassa suhteessa sekä todettuun rikkomiseen että asianomaisen jäsenvaltion maksukykyyn nähden.

Periaatteet ja menetelmä, joita komissio käyttää laskiessaan tuomioistuimelle ehdottamiaan taloudellisia seuraamuksia, vahvistettiin tiedonannossa ”Taloudelliset seuraamukset rikkomusmenettelyissä”  (3), jäljempänä ’vuoden 2023 tiedonanto’. Komissio tarkisti unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön (4) kehityksen perusteella vuonna 2025 menetelmää, jota käytetään määritettäessä jäsenvaltioiden maksukyky tai n-kerroin, jäljempänä ’vuoden 2025 tiedonanto’  (5).

Komissio toteaa vuoden 2025 tiedonannossa, että jäsenvaltioiden maksukyky tai n-kerroin olisi määritettävä yksinomaan jäsenvaltioiden BKT:n perusteella. Sen vuoksi kyseinen tiedonanto korvaa vuoden 2023 tiedonannon asiaa koskevan jakson.

Komissio totesi sekä vuoden 2023 tiedonannon että vuoden 2025 tiedonannon liitteessä, että se tarkastelee tietoja ja päivittää ne vuosittain Eurostatin julkaisemien virallisten tietojen perusteella ottaen huomioon inflaation ja jäsenvaltioiden BKT:n vaihtelut.

Näin ollen tällä tiedonannolla saatetaan vuoden 2025 tiedonannon liite ajan tasalle uusimpien makrotaloudellisten tietojen perusteella.

Päivitys perustuu kunkin jäsenvaltion inflaation ja BKT:n kehitykseen. Inflaatioastetta ja BKT:tä koskevat tilastot, joita päivityksessä käytetään, on laadittu päivitysajankohtaa edeltävältä kahden vuoden takaiselta jaksolta (t–2-sääntö) eli vuodelta 2024.

Päivitetyt n-kertoimet, kiinteämääräisen hyvityksen vähimmäismäärät ja kiinteät vakiomäärät esitetään tämän tiedonannon liitteessä.

Sen jälkeen kun tämä tiedonanto on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, komissio soveltaa päivitettyjä lukuja päätöksiin, jotka se tekee saattaakseen asian tuomioistuimen käsiteltäväksi SEUT-sopimuksen 260 artiklan nojalla.

(1)  Tai jäsenvaltio ei ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä pannakseen täytäntöön tuomion, jossa todetaan valtiontukipäätöksen rikkominen SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(2)  Tämä harkintavalta on rajallinen SEUT-sopimuksen 260 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, joissa tuomioistuin ei voi ylittää komission ilmoittamaa määrää.

(3)  Komission tiedonanto ”Taloudelliset seuraamukset rikkomusmenettelyissä” (EUVL C 2, 4.1.2023, s. 1).

(4)  Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 25.4.2024, komissio v. Puola (C-147/23, EU:C:2024:346).

(5)  Komission tiedonanto ”Komission rikkomusmenettelyissä Euroopan unionin tuomioistuimelle ehdottamien taloudellisten seuraamusten laskentamenetelmän muuttaminen” (EUVL C, C/2025/1481, 5.3.2025).