Erään maantieteellisen merkinnän tuote-eritelmän hyväksyttyä vakiomuutosta koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2025/27 (1) 5 artiklan 4 kohta)

(C/2026/1650)

VAKIOMUUTOKSEN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVA TIEDONANTO

(asetuksen (EU) 2024/1143 24 artikla)

”Fixin”

PDO-FR-A0642-AM01– 22.12.2025

1. Tuotteen nimi

”Fixin”

2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi

☒	Suojattu alkuperänimitys (SAN)

☐	Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM)

☐	Maantieteellinen merkintä (MM)

3. Ala

☐	Maataloustuotteet

☒

Viinit

☐	Tislatut alkoholijuomat

4. Maa, johon maantieteellinen alue kuuluu

Ranska

5. Vakiomuutoksesta ilmoittava jäsenvaltion viranomainen

Ministère de l’Agriculture, de la Souveraineté Alimentaire et de la Forêt – Direction Générale de la Performance Économique et environnementale des entreprises (maatalous-, elintarvikeomavaraisuus- ja metsätalousministeriö, yritystoiminnan taloudellista tehokkuudesta ja ympäristötehokkuudesta vastaava pääosasto)

6. Luokittelu vakiomuutokseksi

Tähän tuote-eritelmään tehtävät muutokset ovat asetuksen (EU) 2024/1143 24 artiklan 4 kohdassa esitetyn määritelmän mukaisia vakiomuutoksia. Suojatun alkuperänimityksen ”Fixin” muuttamista koskevaan hakemukseen ei liity mitään kolmesta unionin muutokselle ominaisesta tilanteesta eli se ei a) sisällä muutosta nimessä tai nimen käytössä taikka maantieteellisellä merkinnällä nimetyn tuotteen tai nimettyjen tuotteiden luokassa, b) uhkaa poistaa yhteyttä maantieteelliseen alueeseen (viite: Ares(2025)11510098) – 22.12.2025 2) tai c) aiheuta uusia tuotteen kaupan pitämisen rajoituksia. Ranskan viranomaiset katsovat näin ollen, että hakemus koskee vakiomuutosta.

7. Hyväksytyn vakiomuutoksen / hyväksyttyjen vakiomuutosten kuvaus

1. Maantieteellinen alue

Tuote-eritelmän I luvun IV kohdan 1 alakohtaa on muutettu:

—	Alakohtaan on lisätty ilmaisu ”vuoden 2024 virallisen geokoodin mukaan”, koska molempien kuntien hallinnolliset rajat tarkastettiin vuoden 2024 virallisesta geokoodista.

Yhtenäisen asiakirjan 6 kohtaa on muutettu:

—	Kohdassa on täsmennetty, että maantieteellistä aluetta kuvaavat kartat ovat saatavilla alkuperänimityksistä ja laatumerkeistä vastaavan viraston INAOn verkkosivustolla.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

2. Rajattu viljelyalue

Koska toimivaltainen kansallinen komitea tarkisti 25. kesäkuuta 2024 pidetyssä kokouksessa alkuperänimityksen saaneiden viinien valmistuksessa käytettävien rypäleiden rajattua viljelyaluetta, tuote-eritelmän I luvun IV luvun 2 kohdan a alakohdassa mainittu aiempi hyväksymispäivä on korvattu kyseisellä päivämäärällä.

Koska toimivaltainen kansallinen komitea tarkisti 25. kesäkuuta 2024 pidetyssä kokouksessa merkintään ”premier cru” oikeutettujen viinien valmistuksessa käytettävien rypäleiden rajattua erityistä viljelyaluetta alkuperänimityksen viljelyalueella, tuote-eritelmän I luvun IV luvun 2 kohdan b alakohdassa mainittu aiempi hyväksymispäivä on korvattu kyseisellä päivämäärällä.

Muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

3. Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Tuote-eritelmän I luvun IV luvun 3 kohdassa oleva kuntien luettelo on saatettu vuoden 2024 virallisen geokoodin mukaiseksi, koska jotkin kunnat ovat muuttaneet nimeään tai yhdistyneet sen jälkeen, kun tuote-eritelmä viimeksi hyväksyttiin.

Välittömässä läheisyydessä sijaitsevan alueen alkuperäiset rajat säilyvät muuttumattomina.

Yhtenäisen asiakirjan 9 kohtaa on muutettu:

4. Valvontaelintä koskeva muutos

Tarkistettujen laatimissääntöjen vuoksi tuote-eritelmän III luvun II kohtaa on muutettu siten, että siitä käy ilmi toimivaltainen valvontaviranomainen.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1. Nimi/nimet

Fixin

2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3. Rypäletuotteiden luokat

Viini

a. Yhdistetyn nimikkeistön koodi

—	22 – JUOMAT, ETYYLIALKOHOLI (ETANOLI) JA ETIKKA 2204 – Tuoreista rypäleistä valmistettu viini, myös väkevöity viini; rypäleen puristemehu (grape must), muu kuin nimikkeeseen 2009 kuuluva

4. Viinin tai viinien kuvaus

1. Valkoviinit

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Kyseiset viinit ovat kuivia kuohumattomia viinejä.

Valkoviinin luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 11 tilavuusprosenttia.

Merkintään ”premier cru” oikeutettujen viinien luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 11,5 tilavuusprosenttia.

Viinien kokonaisalkoholipitoisuus saa olla väkevöinnin jälkeen enintään 13,5 tilavuusprosenttia.

Merkintään ”premier cru” oikeutettujen viinien kokonaisalkoholipitoisuus saa väkevöinnin jälkeen olla enintään 14 tilavuusprosenttia.

Kun viinit ovat valmiita saatettaviksi kulutukseen, käymiskykyisen sokerin enimmäispitoisuus (glukoosi + fruktoosi) on

1.	3 grammaa litrassa

2.	tai 4 grammaa litrassa, jos kokonaishappopitoisuus on vähintään 55,10 milliekvivalenttia litrassa eli 4,13 grammaa litrassa viinihappona ilmaistuna (tai 2,7 grammaa litrassa H2SO4:nä ilmaistuna).

Muut analyyttiset kriteerit ovat unionin sääntelyn mukaisia.

Valkoviinien suutuntuma on tasapainoinen, ja niissä on yleensä eksoottisten hedelmien vivahteita, joista tulee ajan myötä mineraalisempia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

—	Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%) –

—	Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%): –

—	Vähimmäishappopitoisuus –

—	Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra) –

—	Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra) –

2. Punaviinit

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Kyseiset viinit ovat kuivia kuohumattomia viinejä.

Punaviinien luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 10,5 tilavuusprosenttia.

Merkintään ”premier cru” oikeutettujen viinien luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 11 tilavuusprosenttia.

Viinien kokonaisalkoholipitoisuus saa olla väkevöinnin jälkeen enintään 13,5 tilavuusprosenttia.

Merkintään ”premier cru” oikeutettujen viinien kokonaisalkoholipitoisuus saa väkevöinnin jälkeen olla enintään 14 tilavuusprosenttia.

Pakkausvaiheessa punaviinien omenahappopitoisuus on enintään 0,4 grammaa litrassa.

Kun viinit ovat valmiita saatettaviksi kulutukseen, käymiskykyisten sokereiden enimmäispitoisuus (glukoosi + fruktoosi) on 2 grammaa litrassa.

Muut analyyttiset kriteerit ovat unionin sääntelyn mukaisia.

Punaviinit ovat syvänvärisiä ja voimakkaita, ja tiiviit tanniinit antavat niille ryhdikkyyttä. Niillä on hyvä hapokkuus ja hyvä säilyvyys. Niiden aromit muistuttavat usein punaisten ja mustien marjojen aromeja, joihin yhdistyy usein eläimiin viittaavia, esimerkiksi myskin ja turkisten, vivahteita.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

—	Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%) –

—	Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%): –

—	Vähimmäishappopitoisuus –

—	Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra) –

—	Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra) –

5. Viininvalmistusmenetelmät

5.1 Erityiset viininvalmistusmenetelmät

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

—	Vettä poistavat väkevöintimenetelmät ovat punaviineillä sallittuja, kunhan väkevöimisaste on enintään 10 prosenttia.

—	Puupalojen käyttö on kielletty.

—	Väkevöinnin jälkeen viinien kokonaisalkoholipitoisuus saa olla enintään 13,5 tilavuusprosenttia.

—	Merkintään ”premier cru” oikeutettujen viinien kokonaisalkoholipitoisuus saa väkevöinnin jälkeen olla enintään 14 tilavuusprosenttia.

Edellä esitettyjen määräysten lisäksi viininvalmistusmenetelmien on oltava unionin tasolla asetettujen velvoitteiden mukaisia.

Viljelymenetelmä

a) Istutustiheys

—	Viiniköynnösten istutustiheys on vähintään 9 000 köynnöstä hehtaaria kohden, rivien välinen enimmäisetäisyys on 1,25 metriä ja samalla rivillä olevien köynnösten välinen vähimmäisetäisyys 0,50 metriä.

—	Viiniköynnöksiä voidaan istuttaa rykelmiksi edellyttäen, että noudatetaan istutusten vähimmäistiheyttä ja että köynnösten välinen etäisyys on yli 0,50 metriä.

b) Leikkaussäännöt

Viinit valmistetaan seuraavien sääntöjen mukaisesti leikatuista viiniköynnöksistä:

Yleiset säännökset

Valkoviinit

Viiniköynnökset leikataan yhdellä seuraavista menetelmistä:

—	matalaleikkaus (köynnösten Royat- tai kahden oksan sidontatapa) siten, että silmujen määrä köynnöstä kohden saa olla enintään kymmenen

—	juoksijaleikkaus (sidontatapana yksinkertainen Guyot) siten, että silmujen määrä köynnöstä kohden saa olla enintään kahdeksan.

Punaviinit

Viiniköynnökset leikataan siten, että kuhunkin köynnökseen jätetään enintään kahdeksan silmua, yhdellä seuraavista menetelmistä:

—	matalaleikkaus (köynnösten Royat-, Gobelet-, viuhkamainen tai kahden oksan sidontatapa)

—	juoksijaleikkaus (sidontatapana yksinkertainen Guyot).

Erityiset säännökset

Cordon-rungon muodostusaika rajataan enintään kahteen vuoteen. Tänä aikana sallitaan kaksinkertainen Guyot-leikkaus, jolloin kussakin satoversossa on enintään viisi silmua.

Yksinkertaista Guyot-leikkausta voidaan mukauttaa

—	käyttämällä toista kannusversoa, jonka avulla satoverson paikkaa voidaan vaihdella vuosittain

—	lyhentämällä satoverso enintään kolmeen jätettyyn silmuun ja jättämällä kannusversioon kaksi silmua.

Leikkaustavasta riippumatta viiniköynnöksiin voidaan jättää useampia silmuja edellyttäen, että 11 tai 12 lehden fenologisessa vaiheessa kyseisenä vuonna hedelmää kantavien oksien määrä köynnöstä kohden ei ole suurempi kuin leikkaussäännöissä määritelty jätettävien silmujen määrä.

5.2 Enimmäistuotos

Valkoviinien enimmäistuotos

64 hehtolitraa hehtaaria kohden

Punaviinien enimmäistuotos

58 hehtolitraa hehtaaria kohden

Merkintään ”premier cru” oikeutettujen valkoviinien enimmäistuotos

62 hehtolitraa hehtaaria kohden

Merkintään ”premier cru” oikeutettujen punaviinien enimmäistuotos

56 hehtolitraa hehtaaria kohden

6. Rajattu maantieteellinen alue

Viinirypäleet on korjattava ja viiniytettävä sekä viini valmistettava ja kypsytettävä seuraavien Côte-d’Orin departementin kuntien alueella vuoden 2024 virallisen geokoodin mukaan: Brochon ja Fixin.

7. Rypälelajike tai -lajikkeet

Chardonnay B

Pinot Blanc B

Pinot Gris G

Pinot Noir N

8. Yhteyden/yhteyksien kuvaus

a) Yhteyden kannalta merkitykselliset luontoon liittyvät tekijät

Maantieteellinen alue sijaitsee Côte de Nuits’n viininviljelyalueella ja muodostaa suunnilleen pohjois-eteläsuunnassa kulkevan noin 25 kilometrin pituisen suorareunaisen reliefin. Tämä tektoninen muodostuma erottaa toisistaan sen länsipuolella 400–500 metrin korkeudessa sijaitsevat Hautes Côtes -kalkkiylängöt ja itäpuolella 250 metrin korkeudessa sijaitsevan Bressen tasangon. Bressen tasanko on tertiäärikaudella syntynyt vajoama, ja se sijaitsee suorassa kulmassa suhteessa rinteeseen (”Côte”).

Maantieteellinen alue käsittää Dijonin kaupungin eteläpuolella sijaitsevat Fixinin ja Brochonin kunnat Côte-d’Orin departementissa Bourgognessa.

Noin 150 metrin korkeudessa sijaitseva Côten etuosa koostuu keskijurakaudelta peräisin olevista kalkki- ja merkelikivikerroksista, ja sen perustan muodostaa erityisen tiivis Comblanchienin kalkkikivi.

Reliefin kanssa samansuuntainen suuri murtuma on kovertanut pienen tektonisen kohouman ja paljastanut rinteen juurella varhaisjurakaudelta peräisin olevia merkelikiviä, joiden päällä on Bajocae-vaiheesta peräisin olevia kalkkikiviä.

Reliefiä rikkovat pienet umpilaaksot (”combes”), jotka ovat erittäin jyrkkärinteisiä ja kivisiä. Näiden laaksojen suulla viuhkarakenteet levittävät joskus karkeaa kalkkipitoista ainesta.

Rinteillä ja niiden juurella kalkki- tai merkelikivisen alustan päällä on maata, jossa on sekaisin pohja- ja pintamaan rapautumisesta peräisin olevaa kiveä, savea ja lietettä. Kerrosten ominaisuudet riippuvat niiden sijainnista. Rinteillä maakerrokset ovat ohuita ja hyvin kivisiä, kun taas rinteiden juurella maa on hienojakoisempaa ja kerrokset paksumpia (muutamista kymmenistä senttimetreistä metriin).

Viininviljelyä varten rajatut lohkot sijaitsevat Côten etuosan alavalla osuudella, jossa pintakerrostumat ovat tarpeeksi kehittyneitä juurtumisen ja veden riittävän valumisen varmistamiseksi. Lohkoja on myös alarinteillä. Rajatulla viljelyalueella ei ole umpilaaksoissa sijaitsevia lohkoja, koska umpilaaksot ovat liian kapeita ja jyrkkiä.

Maaperä on heikosti kehittynyttä ja yleensä hiilipitoista ja ohutta sekä, korkeasta savipitoisuudesta huolimatta, hyvin vettä läpäisevää erityisesti kalkkikivialustan päällä. Rinteillä maaperä on kerroksista. Ylimpänä oleva maa-aines on niukkaravinteista ja hyvin kalkkipitoista ja alempana rinteillä oleva maa-aines savipitoista, kun taas alarinteille huuhtoutunut maaperä on suhteellisen syvää (0,50 m).

Ilmasto on merellinen ja viileä, ja siihen sekoittuu mantereisia tai eteläisiä vaikutuksia Rhônen ja Saônen tuulitunnelien kautta. Valtamerellisyys ilmenee alueella kohtuullisina ja säännöllisinä sademäärinä (noin 750 millimetriä vuodessa) sekä ankarien kesäisten kuivuuskausien puuttumisena. Lämpötilat ovat melko viileitä, ja vuotuinen keskilämpötila on 10,5 °C. Côte sijaitsee Morvanin vuoriston ja Bourgognen ylänköjen itäpuolella. Sen suojaisan sijainnin vuoksi alueen lämpötilat ovat suotuisat ja sademäärät huomattavan vähäiset.

b) Yhteyden kannalta merkitykselliset inhimilliset tekijät

Fixinin kylä ja sen Fixey-niminen pikkukylä ovat peräisin galloromaaniselta ajalta. Viininviljelyalueen katsotaan olleen hyvin kehittynyt jo ennen vuotta 1000, ja se oli jaettu useiden kirkollisten laitosten kesken. Langresin tuomiokapitulilla oli alueella määräysvalta, ja se omisti kauniin viinitilan, josta muistuttaa edelleen paikannimi ”Clos du Chapitre”.

Välittömästi sen yläpuolella sijaitseva Clos de la Perrière vanhoine louhoksineen ja kartanoineen kuului aiemmin Cîteaux’n luostarille, joka mainitaan lähteissä jo vuonna 1177. Vuonna 1622 kiinteistö myytiin dijonilaiselle poliittisesti vaikutusvaltaiselle Bouhierin perheelle. Suuret porvaristoon kuuluneet maanomistajat, kuten Bouhierin perhe, muuttivat sittemmin viininviljelyalueen luonnetta.

Beaune-viinejä, joita itse asiassa tuotettiin koko Côten alueella, myytiin kaikkialla Euroopassa. Nämä väkevät matalatanniiniset punaviinit, joita kutsuttiin nimellä ”pinots vermeils” (kirkkaanpunaiset pinot-viinit), olivat ainoita kuljetettaviksi soveltuvia viinejä.

1700-luvulla kaupallisten viininviljelijöiden määrä lisääntyi alueella, mikä antoi Bourgognen alueen viineille uuden identiteetin ja vakiinnutti niiden laajan levinneisyyden kaikkialla Euroopassa.

Suojattu alkuperänimitys ”Fixin” hyväksyttiin vuonna 1936 annetulla asetuksella.

Vuonna 1943 hyväksyttiin luettelo kasvupaikoista (climats), jotka oikeuttavat käyttämään merkintää ”premier cru”. Luettelo sisälsi arvostetuimpia laadukkaita viinitarhoja (”crus”), jotka oli yksilöity vuonna 1860. Viinitarhoja ja niiden laatuun vaikuttavia tekijöitä oli tutkittu laajasti 1700-luvulta lähtien, ja monet kirjoittajat laativat Bourgognen viinitarhojen luokituksia. Tämä työ huipentui Beaunen piirikunnan viininviljelykomitean vuonna 1860 laatimaan luokitukseen. Kussakin tarkastellussa kunnassa luokiteltiin laatuasteikolla jokainen kasvupaikka (yleensä perinteisillä paikallisilla nimillä kutsuttu lohko [lieu-dit], jonka mukaan cuvée on nimetty), johon oli istutettu eleganttia lajiketta (cépage fin).

Viiniköynnökset leikataan koko Côte de Nuits’n alueella käytössä olevien käytäntöjen mukaisesti. Istutustiheys on yli 9 000 kasvia hehtaaria kohden, ja rypälelajikkeina ovat Pinot Noir N ja Chardonnay B. Tuottajat ovat tietoisia maaperän luonnonperintöarvosta ja kiinnittävät erityistä huomiota maaperän pitämiseen hyvässä kunnossa.

Viinejä kypsytetään tavallisesti useita kuukausia, minkä ansiosta ne soveltuvat erittäin hyvin vanhennettaviksi.

Vuonna 2010 viininviljelyala oli noin 115 hehtaaria, ja sen vuotuinen tuotantomäärä oli 4 000–5 000 hehtolitraa, joista vain 4 prosenttia oli valkoviiniä.

c) Tuotteen laatua ja ominaisuuksia koskevat tiedot

Valkoviinien suutuntuma on tasapainoinen, ja niissä on yleensä eksoottisten hedelmien vivahteita, joista tulee ajan myötä mineraalisempia.

d) Syy- ja seuraussuhteet

Côte de Nuits’n alueella sijaitsevalla Fixinin maantieteellisellä alueella on sopivan viileä meri-ilmasto sekä viininviljelyalueelle ihanteellinen pinnanmuodostus. Tämä itään avautuva alue sijaitsee kohtalaisen korkeilla rinteillä, jotka suojaavat sitä aamu-usvalta ja varmistavat samalla auringonpaisteen ihanteellisen määrän.

Viininviljelyä varten rajattujen lohkojen maaperä on vaihtelevaa, ja se on aina hyvin vettä läpäisevää ja kohtalaisen hedelmällistä. Savipitoinen pintamaa kompensoi rinteiden kalkkikivisessä pohjamaassa olevien vesivarantojen pienuuden, ja maan kivisyys takaa auringon lämmön tehokkaan talteenoton. Näissä maaperäoloissa tuotetaan suhteellisen elegantteja viinejä, kun taas alarinteiden varhaisjurakauden merkelisaviaineksesta muodostuneessa syvemmässä maaperässä tuotetaan yleensä täyteläisempiä viinejä.

Tuottajat ovat tuoneet esiin tämän luonnonympäristön parhaat puolet kehittämällä ajan mittaan asiantuntemusta, jota hyödynnetään pienimuotoisessa ja laadukkaassa tuotannossa. Tämä käy ilmi viinien soveltumisesta vanhennettaviksi, köynnösten suuresta istutustiheydestä ja pitkästä vanhentamisprosessista. He ovat hyödyntäneet Bourgognen alueen kotoperäisen Pinot Noir N -lajikkeen ominaisuuksia, jotka pääsevät oikeuksiinsa Fixin-viineissä, tuottaakseen monivivahteisia ja hyvin persoonallisia viinejä.

Maaperä ja vaihteleva pinnanmuodostus antavat viineille monivivahteisia aistinvaraisia ominaisuuksia. Tämä runsaus ja monimuotoisuus ovat johtaneet siihen, että tuottajat ovat sukupolvien ajan korostaneet yksittäisiä kasvupaikkoja, joista viininviljelyalue muodostuu. Niitä tuodaan esiin yleisellä käytännöllä ilmoittaa kasvupaikka, josta rypäleet ovat peräisin. Joistakin kasvupaikoista, joilla on pitkä ja vakiintunut maine, käytetään merkintää ”premier cru”.

Apotti Courtépée totesi vuonna 1774 Fixinistä, että ”koko rinne on keskimääräistä parempia viinejä tuottavien köynnösten peitossa”. Vuonna 1816 julkaistussa teoksessaan ”Topographie de tous les vignobles connus” (Kaikkien tunnettujen viinitarhojen pinnanmuodostus) André Jullien piti La Perrière -viiniä ensiluokkaisena ja katsoi sen kilpailevan Bourgognen alueen hienoimpien cru-viinien kanssa.

Fixin-viineillä on pitkä ja kunniakas historia. Maantieteellisen alueen rinteille ovat tunnusomaisia niillä sijaitsevat viinitarhat, joiden laatu on tunnustettu keskiajalta lähtien. Viinitarhamaisemassa näkyvät menneisyyden jäljet. Ne muodostavat perustan, jota tuottajat nyt hyödyntävät luodakseen maailmanlaajuista mainetta alueen viineille ja vaaliakseen sitä. Fixin-viinejä pidetään kaupan Ranskan ulkopuolella ja viedään useisiin maihin.

9. Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

Oikeudellinen kehys

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi

Merkintöihin liittyvät täydentävät määräykset

Edellytyksen kuvaus

Suojattua alkuperänimitystä voidaan täydentää merkinnällä ”premier cru” sellaisten viinien osalta, jotka täyttävät tuote-eritelmässä vahvistetut kyseistä merkintää koskevat tuotantoedellytykset.

Suojattua alkuperänimitystä voidaan täydentää merkinnällä ”premier cru” ja sen perään voidaan merkitä jonkin seuraavassa luettelossa mainitun kasvupaikan nimi, kun on kyse viineistä, jotka täyttävät merkinnälle ”premier cru” asetetut tuotantoedellytykset.

Suojatun alkuperänimityksen perään voidaan merkitä jonkin seuraavassa luettelossa mainitun kasvupaikan nimi, kun on kyse viineistä, jotka täyttävät merkinnälle ”premier cru” asetetut tuotantoedellytykset.

Luettelo kasvupaikoista (climats):

—	Clos de la Perrière

—	Clos Napoléon

—	Clos du Chapitre

—	Les Meix Bas

—

Arvelets

—	Hervelets.

a)	Merkinnän ”premier cru” yhteyteen liitettävä kasvupaikan nimi kirjoitetaan välittömästi suojatun alkuperänimityksen jälkeen kirjaimin, joiden koko – sekä korkeus että leveys – saa olla enintään yhtä suuri kuin kirjainten, joilla suojattu alkuperänimitys kirjoitetaan.

Suojatun alkuperänimityksen saaneiden viinien merkinnöissä voidaan täsmentää pienemmän maantieteellisen yksikön nimi seuraavin edellytyksin:

—	kyseessä on kiinteistörekisteriin kirjattu paikka

—	paikka on mainittu satoilmoituksessa.

Kiinteistörekisteriin kirjattu paikan nimi voidaan kirjoittaa kirjaimin, jotka ovat sekä korkeudeltaan että leveydeltään enintään puolet niistä kirjaimista, joilla suojattu alkuperänimitys kirjoitetaan.

c)	Suojatun alkuperänimityksen saaneiden viinien merkinnöissä voidaan täsmentää suurempi maantieteellinen yksikkö ”Vin de Bourgogne” tai ”Grand Vin de Bourgogne”.

d)	Suojatun alkuperänimityksen saaneiden viinien merkinnöissä ei saa mainita rypälelajiketta.

Oikeudellinen kehys

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi

Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus

Edellytyksen kuvaus

Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue koostuu vuoden 2024 virallisen geokoodin mukaan viiniyttämistä ja viinin valmistusta ja kypsytystä koskevan poikkeuksen mukaisesti seuraavista kunnista:

—

Côte-d’Orin departementti: Agencourt, Aloxe-Corton, Ancey, Arcenant, Argilly, Autricourt, Auxey-Duresses, Baubigny, Beaune, Belan-sur-Ource, Bévy, Bissey-la-Côte, Bligny-lès-Beaune, Boncourt-le-Bois, Bouix, Bouze-lès-Beaune, Brion-sur-Ource, Cérilly, Chambœuf, Chambolle-Musigny, Channay, Charrey-sur-Seine, Chassagne-Montrachet, Châtillon-sur-Seine, Chaumont-le-Bois, Chaux, Chenôve, Chevannes, Chorey-lès-Beaune, Clémencey, Collonges-lès-Bévy, Combertault, Comblanchien, Corcelles-les-Arts, Corcelles-les-Monts, Corgoloin, Cormot-le-Grand, Corpeau, Couchey, Curley, Curtil-Vergy, Daix, Dijon, Ebaty, Echevronne, Epernay-sous-Gevrey, L’Etang-Vergy, Etrochey, Flagey-Echézeaux, Flavignerot, Fleurey-sur-Ouche, Fussey, Gerland, Gevrey-Chambertin, Gilly-lès-Cîteaux, Gomméville, Grancey-sur-Ource, Griselles, Ladoix-Serrigny, Lantenay, Larrey, Levernois, Magny-lès-Villers, Mâlain, Marcenay, Marey-lès-Fussey, Marsannay-la-Côte, Massingy, Mavilly-Mandelot, Meloisey, Merceuil, Messanges, Meuilley, Meursanges, Meursault, Molesme, Montagny-lès-Beaune, Monthelie, Montliot-et-Courcelles, Morey-Saint-Denis, Mosson, Nantoux, Nicey, Noiron-sur-Seine, Nolay, Nuits-Saint-Georges, Obtrée, Pernand-Vergelesses, Perrigny-lès-Dijon, Plombières-lès-Dijon, Poinçon-lès-Larrey, Pommard, Pothières, Premeaux-Prissey, Prusly-sur-Ource, Puligny-Montrachet, Quincey, Reulle-Vergy, La Rochepot, Ruffey-lès-Beaune, Saint-Aubin, Saint-Bernard, Saint-Philibert, Saint-Romain, Sainte-Colombe-sur-Seine, Sainte-Marie-la-Blanche, Santenay, Savigny-lès-Beaune, Segrois, Tailly, Talant, Thoires, Vannaire, Vauchignon, Velars-sur-Ouche, Vertault, Vignoles, Villars-Fontaine, Villebichot, Villedieu, Villers-la-Faye, Villers-Patras, Villy-le-Moutier, Vix, Volnay, Vosne-Romanée ja Vougeot

—

Rhônen departementti: Alix, Anse, L’Arbresle, Les Ardillats, Arnas, Bagnols, Beaujeu, Belleville, Belmont-d’Azergues, Blacé, Le Bois-d’Oingt, Le Breuil, Bully, Cercié, Chambost-Allières, Chamelet, Charentay, Charnay, Châtillon, Chazay-d’Azergues, Chénas, Chessy, Chiroubles, Cogny, Corcelles-en-Beaujolais, Dareizé, Denicé, Dracé, Emeringes, Fleurie, Frontenas, Gleizé, Jarnioux, Juliénas, Jullié, Lacenas, Lachassagne, Lancié, Lantignié, Légny, Létra, Liergues, Limas, Lozanne, Lucenay, Marchampt, Marcy, Moiré, Montmelas-Saint-Sorlin, Morancé, Nuelles, Odenas, Oingt, Les Olmes, Le Perréon, Pommiers, Pouilly-le-Monial, Quincié-en-Beaujolais, Régnié-Durette, Rivolet, Saint-Clément-sur-Valsonne, Saint-Cyr-le-Chatoux, Saint-Didier-sur-Beaujeu, Saint-Etienne-des-Oullières, Saint-Etienne-la-Varenne, Saint-Georges-de-Reneins, Saint-Germain-sur-l’Arbresle, Saint-Jean-d’Ardières, Saint-Jean-des-Vignes, Saint-Julien, Saint-Just-d’Avray, Saint-Lager, Saint-Laurent-d’Oingt, Saint-Loup, Saint-Romain-de-Popey, Saint-Vérand, Sainte-Paule, Salles-Arbuissonnas-en-Beaujolais, Sarcey, Taponas, Ternand, Theizé, Vaux-en-Beaujolais, Vauxrenard, Vernay, Villefranche-sur-Saône, Ville-sur-Jarnioux ja Villié-Morgon

—

Saône-et-Loiren departementti: Aluze, Ameugny, Azé, Barizey, Beaumont-sur-Grosne, Berzé-la-Ville, Berzé-le-Châtel, Bissey-sous-Cruchaud, Bissy-la-Mâconnaise, Bissy-sous-Uxelles, Bissy-sur-Fley, Blanot, Bonnay, Bouzeron, Boyer, Bray, Bresse-sur-Grosne, Burgy, Burnand, Bussières, Buxy, Cersot, Chagny, Chaintré, Chalon-sur-Saône, Chamilly, Champagny-sous-Uxelles, Champforgeuil, Chânes, Change, Chapaize, La Chapelle-de-Bragny, La Chapelle-de-Guinchay, La Chapelle-sous-Brancion, Charbonnières, Chardonnay, La Charmée, Charnay-lès-Mâcon, Charrecey, Chasselas, Chassey-le-Camp, Château, Châtenoy-le-Royal, Chaudenay, Cheilly-lès-Maranges, Chenôves, Chevagny-lès-Chevrières, Chissey-lès-Mâcon, Clessé, Cluny, Cormatin, Cortambert, Cortevaix, Couches, Crêches-sur-Saône, Créot, Cruzille, Culles-les-Roches, Curtil-sous-Burnand, Davayé, Demigny, Dennevy, Dezize-lès-Maranges, Donzy-le-National, Donzy-le-Pertuis, Dracy-le-Fort, Dracy-lès-Couches, Epertully, Etrigny, Farges-lès-Chalon, Farges-lès-Mâcon, Flagy, Fleurville, Fley, Fontaines, Fuissé, Genouilly, Germagny, Givry, Granges, Grevilly, Hurigny, Igé, Jalogny, Jambles, Jugy, Jully-lès-Buxy, Lacrost, Laives, Laizé, Lalheue, Leynes, Lournand, La Loyère, Lugny, Mâcon, Malay, Mancey, Martailly-lès-Brancion, Massilly, Massy, Mellecey, Mercurey, Messey-sur-Grosne, Milly-Lamartine, Montagny-lès-Buxy, Montbellet, Montceaux-Ragny, Moroges, Nanton, Ozenay, Paris-l’Hôpital, Péronne, Pierreclos, Plottes, Préty, Prissé, Pruzilly, Remigny, La Roche-Vineuse, Romanèche-Thorins, Rosey, Royer, Rully, Saint-Albain, Saint-Ambreuil, Saint-Amour-Bellevue, Saint-Boil, Saint-Clément-sur-Guye, Saint-Denis-de-Vaux, Saint-Désert, Saint-Gengoux-de-Scissé, Saint-Gengoux-le-National, Saint-Germain-lès-Buxy, Saint-Gervais-sur-Couches, Saint-Gilles, Saint-Jean-de-Trézy, Saint-Jean-de-Vaux, Saint-Léger-sur-Dheune, Saint-Mard-de-Vaux, Saint-Martin-Belle-Roche, Saint-Martin-du-Tartre, Saint-Martin-sous-Montaigu, Saint-Maurice-de-Satonnay, Saint-Maurice-des-Champs, Saint-Maurice-lès-Couches, Saint-Pierre-de-Varennes, Saint-Rémy, Saint-Sernin-du-Plain, Saint-Symphorien-d’Ancelles, Saint-Vallerin, Saint-Vérand, Saint-Ythaire, Saisy, La Salle, Salornay-sur-Guye, Sampigny-lès-Maranges, Sancé, Santilly, Sassangy, Saules, Savigny-sur-Grosne, Sennecey-le-Grand, Senozan, Sercy, Serrières, Sigy-le-Châtel, Sologny, Solutré-Pouilly, Taizé, Tournus, Uchizy, Varennes-lès-Mâcon, Vaux-en-Pré, Vergisson, Vers, Verzé, Le Villars, La Vineuse, Vinzelles ja Viré

—

Yonnen departementti: Accolay, Aigremont, Annay-sur-Serin, Arcy-sur-Cure, Asquins, Augy, Auxerre, Avallon, Bazarnes, Beine, Bernouil, Béru, Bessy-sur-Cure, Bleigny-le-Carreau, Censy, Chablis, Champlay, Champs-sur-Yonne, Champvallon, Chamvres, La Chapelle-Vaupelteigne, Charentenay, Châtel-Gérard, Chemilly-sur-Serein, Cheney, Chevannes, Chichée, Chitry, Collan, Coulangeron, Coulanges-la-Vineuse, Courgis, Cravant, Cruzy-le-Châtel, Dannemoine, Dyé, Epineuil, Escamps, Escolives-Sainte-Camille, Fleys, Fontenay-près-Chablis, Gy-l’Evêque, Héry, Irancy, Island, Joigny, Jouancy, Junay, Jussy, Lichères-près-Aigremont, Lignorelles, Ligny-le-Châtel, Lucy-sur-Cure, Maligny, Mélisey, Merry-Sec, Migé, Molay, Molosmes, Montigny-la-Resle, Mouffy, Moulins-en-Tonnerois, Nitry, Noyers, Ouanne, Paroy-sur-Tholon, Pasilly, Pierre-Perthuis, Poilly-sur-Serein, Pontigny, Préhy, Quenne, Roffey, Rouvray, Sacy, Saint-Bris-le-Vineux, Saint-Cyr-les-Colons, Saint-Père, Sainte-Pallaye, Sainte-Vertu, Sarry, Senan, Serrigny, Tharoiseau, Tissey, Tonnerre, Tronchoy, Val-de-Mercy, Vallan, Venouse, Venoy, Vermenton, Vézannes, Vézelay, Vézinnes, Villeneuve-Saint-Salves, Villiers-sur-Tholon, Villy, Vincelles, Vincelottes, Viviers, Volgré ja Yrouerre.

Linkki tuote-eritelmään

https://info.agriculture.gouv.fr/boagri/document_administratif-5ae322f4-9fc0-4255-8b45-7f40385e17f6

(1) Komission delegoitu asetus (EU) 2025/27, annettu 30 päivänä lokakuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1143 täydentämisestä maantieteellisten merkintöjen, aitojen perinteisten tuotteiden ja vapaaehtoisten laatumerkintöjen rekisteröintiä ja suojaa koskevilla säännöillä sekä delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 kumoamisesta (EUVL L, 2025/27, 15.1.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2025/27/oj).