—

ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden periaatteet,

—

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 42 artiklan 7 kohdan sekä 24 artiklan 3 kohdan,

—

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Ukrainasta ja Venäjästä,

—

ottaa huomioon valkoisen kirjan Euroopan puolustusvalmiudesta vuoteen 2030 mennessä ja siitä 12. maaliskuuta 2025 antamansa päätöslauselman (1),

—

ottaa huomioon 27. toukokuuta 2025 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2025/1106 välineen perustamisesta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi Euroopan puolustusteollisuutta vahvistamalla (SAFE) (2),

—

ottaa huomioon 5. maaliskuuta 2024 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolustusteollisuusohjelman (EDIP) ja puolustustarvikkeiden oikea-aikaisen saatavuuden ja toimituksen varmistamista koskevan toimenpidekehyksen perustamisesta (COM(2024)0150),

—

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Ukrainasta ja Venäjästä ja erityisesti ne, jotka on annettu Venäjän Ukrainaa vastaan helmikuussa 2022 aloittaman täysimittaisen hyökkäyksen ja Krimin niemimaan 19. helmikuuta 2014 tapahtuneen liittämisen jälkeen,

—

ottaa huomioon terrorismin ehkäisemistä ja torjuntaa koskevan kansainvälisen oikeudellisen kehyksen, mukaan lukien YK:n turvallisuusneuvoston 13. helmikuuta 2017 antaman päätöslauselman 2341 kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta terroriteoilta,

—

ottaa huomioon komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin 10. syyskuuta 2025 unionin tilasta pitämän puheen,

—

ottaa huomioon Naton pääsihteerin Mark Rutten 10. syyskuuta 2025 antaman julkilausuman venäläisten droonien tekemistä Puolan ilmatilan loukkauksista,

—

ottaa huomioon Puolan varapääministerin Radosław Sikorskin YK:n turvallisuusneuvoston hätäistunnossa 22. syyskuuta 2025 pitämän puheen,

—

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Kaja Kallasin 22. syyskuuta 2025 YK:n turvallisuusneuvoston hätäistunnossa antaman julkilausuman Viron ilmatilan loukkauksesta,

—

ottaa huomioon 23. syyskuuta 2025 annetun Naton neuvoston julkilausuman Venäjän viimeaikaisista ilmatilaloukkauksista,

—

ottaa huomioon komission jäsenen Andrius Kubiliuksen 26. syyskuuta 2025 Naton itäisen sivustan puolustusyhteistyötä käsitelleen videokonferenssin jälkeen antaman julkilausuman,

—

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan António Costan kommentit 1. lokakuuta 2025 valtion- tai hallitusten johtajien epävirallisen kokouksen jälkeen pidetyssä lehdistötilaisuudessa,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että Venäjä on viime vuosina toteuttanut unionin alueella toistuvasti tarkoituksellisia hybridisodankäynnin toimia, kuten kyberhyökkäyksiä ja disinformaatiokampanjoita, sekaantunut vaaleihin, käyttänyt energiatoimituksia aseena, tehnyt tuhopolttoiskuja, sabotoinut kriittistä infrastruktuuria, kohdistanut maailmanlaajuisiin satelliittinavigointijärjestelmiin (GNSS), kuten GPS-järjestelmiin, signaalin häirintää ja väärentämistä, sekä syyllistynyt sotilaallisiin provokaatioihin, kuten ilmatilan loukkauksiin hävittäjillä ja pitkän kantaman drooneilla, ja pyrkinyt näin levittämään pelkoa EU:n väestössä, horjuttamaan jäsenvaltioiden poliittista tilannetta ja heikentämään EU:n tukea Ukrainalle;

B.

ottaa huomioon, että Venäjää syytetään Naton ja EU:n ilmatilan loukkauksista, jotka rikkovat räikeästi jäsenvaltioiden suvereniteettia ja kansainvälistä oikeutta ja joita on esiintynyt sen jälkeen kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan; toteaa, että ne ovat viime aikoina saavuttaneet ennennäkemättömän mittakaavan, mikä herättää kysymyksiä siitä, pyrkiikö Venäjä testaamaan Naton päättäväisyyttä vai ohjaamaan sen huomion ja resurssit pois Ukrainan sodasta;

C.

ottaa huomioon, että 28. heinäkuuta 2025 räjähdelastissa ollut venäläisdrooni tunkeutui Liettuan ilmatilaan Valko-Venäjältä ja syöksyi maahan Liettuassa armeijan ampumaharjoitusalueella; ottaa huomioon, että 4. lokakuuta 2025 salakuljetuksessa käytetyt säähavaintopallot tulivat Liettuan ilmatilaan Valko-Venäjältä ja häiritsivät vakavasti Vilnan kansainvälisen lentoaseman toimintaa;

D.

ottaa huomioon, että 10. syyskuuta 2025 arviolta 20 venäläisdroonia lensi seitsemän tunnin ajan syvällä Puolan ilmatilassa ennen kuin Naton hävittäjät ampuivat ne alas tai ne putosivat, ja että tämä on ensimmäinen suora sotilaallinen toimi Naton ja Venäjän välillä täysimittaisen hyökkäyksen alkamisen jälkeen;

E.

toteaa, että 19. syyskuuta 2025 kolme venäläistä aseistettua MiG-31-hävittäjää loukkasi Viron ilmatilaa 12 minuutin ajan, kävi puolalaisen porauslautan turvavyöhykkeellä Itämerellä, ei vastannut Naton F-35-hävittäjälentäjien viesteihin ja lopulta saatettiin takaisin kansainväliseen ilmatilaan;

F.

toteaa, että 25. syyskuuta 2025 Liettuasta lähetettiin Unkarin Gripen-hävittäjiä pysäyttämään Naton ilmatilan lähellä lentäneet viisi venäläistä hävittäjää, jotka eivät noudattaneet kansainvälisiä lentoturvallisuusmääräyksiä; toteaa, että ilma-aluksiin saatiin näköyhteys ja ne tunnistettiin Latvian rannikon länsipuolella, minkä jälkeen ne saatettiin pois Naton ilmatilasta;

G.

huomauttaa, että helmikuusta 2022 alkaen Romanian ilmatilaan on yhteentoista eri otteeseen tunkeutunut Venäjän drooneja ja tämän lisäksi Romanian alueelle on 39 tapauksessa pudonnut maahan useita droonien osia; toteaa, että viimeisimmässä tapauksessa 13. syyskuuta 2025 venäläinen Geran-drooni loukkasi jälleen Romanian ilmatilaa ja kaksi F-16 hävittäjää pysäytti sen toiminnan; toteaa, että myös Moldovan tasavallassa on ollut vastaavia tapauksia;

H.

toteaa, että Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa, Liettuassa, Ranskassa, Saksassa ja Belgiassa on havaittu koordinoituja operaatioita, joissa drooneja on lennätetty siviili- ja sotilaslentoasemien tai sotilaskohteiden yllä tai niiden läheisyydessä, minkä vuoksi lentoasemia on jouduttu tilapäisesti sulkemaan;

I.

ottaa huomioon, että viimeaikaiset droonioperaatiot eri puolilla Itämeren aluetta ovat osoitus huomattavasta hybridiuhkasta, joka kohdistuu yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan aloitteen turvalliseen ja toimivaan täytäntöönpanoon; toteaa, että operaatiot ovat vahingoittaneet infrastruktuuria ja johtaneet taloudellisiin menetyksiin;

J.

toteaa, että drooneja epäillään lähetettävän laivoista, muun muassa niistä, jotka kuuluvat Itämerellä pakotteiden kiertämiseksi toimivaan Venäjän varjolaivastoon;

K.

ottaa huomioon, että Euroopan johtajat pitävät näitä välikohtauksia Venäjän järjestämänä tahallisena provokaationa ja katsovat, että niissä on kyse Venäjän piittaamattomasta ja vastuuttomasta käyttäytymisestä, kun taas Venäjä on johdonmukaisesti kieltäytynyt ottamasta vastuuta välikohtauksista ja sen sijaan kiistää kaiken näytön, syyttää jäsenvaltioita raporttien väärentämisestä ja levittää disinformaatiota horjuttaakseen EU:n ja sen liittolaisten uskottavuutta sekä syyttää perättömästi Ukrainaa;

L.

toteaa, että Nato-liittolaiset, Puola ja Viro mukaan luettuina, vetosivat Pohjois-Atlantin sopimuksen 4 artiklaan näiden operaatioiden jälkeen; toteaa, että EU:n jäsenvaltiot keskustelivat operaatioista pysyvien edustajiensa kokouksissa;

M.

ottaa huomioon, että Nato käynnisti Puolan tapahtumien jälkeen ”Eastern Sentry” -sotilasoperaation turvatakseen kriittistä merenalaista infrastruktuuria Itämerellä, parantaakseen merellistä tilannetietoisuutta vastauksena Venäjän harjoittamaan sabotaasiin ja vahvistaakseen ilmapuolustusasemiaan koko itäisellä sivustallaan ja että Suomi, Ruotsi ja Tanska osallistuivat Protective Fence 25 -harjoitukseen puolustuskyvyn, pelotevaikutuksen ja valmiuden vahvistamiseksi hajautettua ryhmitystä käyttäen;

N.

toteaa, että Venäjä on käynyt 24. helmikuuta 2022 lähtien Ukrainaa vastaan laitonta, provosoimatonta ja perusteetonta täysimittaista hyökkäyssotaa, joka rikkoo räikeästi YK:n peruskirjaa ja kansainvälisen oikeuden sekä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden perusperiaatteita; ottaa huomioon, että Venäjän joukot tekevät edelleen järjestelmällisiä drooni- ja ohjusiskuja Ukrainan kaupunkeihin ja ottavat kohteekseen siviilejä, myös kohdistamalla iskuja ambulansseihin ja pelastushenkilöstöön; toteaa, että droonihyökkäykset selvästi siviilikohteiksi tunnistettaviin kohteisiin, näistä tappoiskuista kuvatun materiaalin levittäminen ja selkeiden uhkausten julkaiseminen sosiaalisessa mediassa kertovat koordinoidusta valtiollisesta toimintapolitiikasta, jonka tarkoitus on terrorisoida väestöä ja pakottaa heidät siirtymään pois asuinseudultaan; ottaa huomioon, että äskettäisissä hyökkäyksissä iskettiin Ukrainan hallituksen rakennuksiin sekä EU:n edustustoon ja Puolan suurlähetystöön, mikä osoittaa Venäjän vallanpitäjien valinneen kohteet tietoisesti; toteaa, että Venäjä valmistaa tuhansia drooneja kuukaudessa ja on lisäämässä tuotantokapasiteettiaan;

O.

toteaa, että Ukrainan turvallisuus on kytköksissä Euroopan, transatlanttiseen ja maailmanlaajuiseen turvallisuuteen ja että Venäjä pyrkii ohjaamaan Naton huomion ja resurssit pois Ukrainan tukemisesta oman alueensa puolustamiseen;

P.

ottaa huomioon, että jotkin Nato-maat, kuten Puola, ovat varoittaneet, että ne ovat valmiita ampumaan alas alueelleen tulevat Venäjän ilma-alukset, mutta Natossa korostetaan, että päätökset siitä, reagoidaanko ilmatilaa loukkaaviin ilma-aluksiin, perustuvat saatavilla oleviin tiedustelutietoihin, jotka koskevat aiheutettua uhkaa, kuten tahallisuutta ja aseistusta;

Q.

ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen kanta Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan on ailahteleva ja tämän vuoksi EU ja sen jäsenvaltiot ovat Ukrainan ensisijaisia strategisia liittolaisia ja tarvitaan vahvempia ja yhtenäisiä eurooppalaisia toimia EU:n kansalaisten, alueellisen vakauden ja kansainvälisen rauhan puolustamiseksi; toteaa, että EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyö turvallisuuden ja puolustuksen alalla on edelleen ratkaisevan tärkeää ja sitä olisi tiivistettävä; katsoo, että tehokas pelote Venäjän hyökkäystä vastaan edellyttää vahvoja turvallisuustakeita, joita EU ja Yhdysvallat koordinoivat yhteistyössä;

R.

ottaa huomioon, että miehittämättömiltä ilma-aluksilta eli drooneilta suojaavat ilmapuolustusjärjestelmät perustuvat kineettisiin toimiin tai elektronisiin vastatoimiin, etenkin häirintävälineisiin, jotka estävät droonien hallinnan ja/tai saavat ilma-aluksen laskeutumaan;

S.

toteaa, että Kööpenhaminassa 1. ja 2. lokakuuta 2025 pidetyn EU:n valtion- ja hallitusten johtajien epävirallisen kokouksen suojelemiseksi Tanska kielsi kokonaan siviilidroonien lennättämisen ilmatilassaan 29. syyskuuta – 3. lokakuuta 2025; toteaa, että useat jäsenvaltiot tukivat Tanskaa näiden turvatoimien järjestämisessä epävirallista kokousta varten;

T.

ottaa huomioon, että neuvoston puheenjohtajan António Costan 1. lokakuuta 2025 pidetyn valtion- tai hallitusten johtajien epävirallisen kokouksen jälkeen antamassa julkilausumassa tuodaan selvästi esille halu parantaa voimavarojen yhteentoimivuutta sekä vahva sitoutuminen itäisen sivustan Eastern Flank Watch -lippulaivahankkeeseen asiassa johtavien valtioiden koordinoimien suorituskykykoalitioiden ja EU:n droonimuurialoitteen avulla, millä korostetaan EU:n ja Naton sitoutumista yhteiseen puolustukseen tavanomaisia ja hybridiuhkia vastaan ja alueen turvallisuuden ja vakauden parantamiseen;

U.

toteaa, että viimeaikaiset ilmatilaloukkaukset edellyttävät rohkeita vastatoimia ja kattavaa toimintamallia tulevassa puolustusvalmiutta vuoteen 2030 mennessä koskevassa etenemissuunnitelmassa;

V.

katsoo, että prosessin täysimittaisen monikerroksisen ilmatilan puolustuksen kehittämiseksi olisi pitänyt alkaa Krimin laittoman liittämisen jälkeen; toteaa, että päätökset, rahoitus, hankinnat ja ostot sekä toimintakyvyn saavuttaminen vievät aikaa;

W.

katsoo, että EU:n täysimittainen droonisuorituskyky Naton itäisen sivustan sekä Itämeren ja Mustanmeren alueilla on ratkaisevan tärkeää Bulgarialle, Tanskalle, Virolle, Suomelle, Saksalle, Unkarille, Latvialle, Liettualle, Puolalle, Romanialle, Slovakialle ja Ruotsille; katsoo, että tällainen suorituskyky edellyttää Euroopalta merkittäviä investointeja puolustukseen sekä nykyisessä että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä;

X.

toteaa, että tarvitaan kiireellisesti toimenpiteitä Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan (EDTIB) vahvistamiseksi, jotta voidaan lisätä unionin puolustusteollisuuden tuotantokapasiteettia, parantaa Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja turvata puolustustuotteiden tarjonta;

Y.

katsoo, että tarvitaan jatkuvia toimia ja investointeja puolustusalan teknologisen innovoinnin ja tutkimuksen sekä EDTIB:n ja Euroopan strategisen riippumattomuuden tukemiseksi;

1.

ilmaisee täyden solidaarisuutensa Moldovalle sekä Tanskalle, Ruotsille, Puolalle, Liettualle, Latvialle, Suomelle, Romanialle, Virolle ja kaikille niille muille jäsenvaltioille, joihin Venäjä kohdistaa suoria uhkauksia, sotilaallista provokaatiota ja hybridisodankäynnin toimia; katsoo, että se, että Venäjän puolesta toimivat tahot häiritsevät tarkoituksellisesti EU:n lentoliikennettä toimilla, joissa ne ottavat kohteekseen eurooppalaisten armeijoiden kriittisiä palveluja ja infrastruktuuria, ja EU:n ja jäsenvaltioiden poliittisten instituutioiden toimintaa droonien avulla, kärjistää tilannetta, aiheuttaa väärinarvioinnin riskin, vaarantaa ihmishenkiä, rikkoo vakavasti sovellettavia kansainvälisiä normeja ja muodostaa vakavan uhan unionin kansalaisille sekä rauhalle ja turvallisuudelle Euroopassa;

2.

antaa tukensa kaikille aloitteille, joiden avulla EU ja sen jäsenvaltiot voivat ryhtyä koordinoituihin, yhtenäisiin ja oikeasuhteisiin toimiin torjuakseen kaikkia niiden ilmatilaan kohdistettuja loukkauksia, mukaan lukien ampumalla alas ilmasta saapuvat uhkat; tuomitsee jyrkästi Venäjän piittaamattomat ja kärjistävät toimet, joilla se on loukannut EU:n jäsenvaltioiden ja Nato-liittolaisten Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Romanian ilmatilaa, sekä tahalliset droonihyökkäykset kriittistä infrastruktuuria vastaan Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa, ja toteaa, että ne ovat osa Venäjän EU:hun ja sen jäsenvaltioihin kohdistamaa järjestelmällistä sotilaallista ja hybridimuotoista sodankäyntiä ja provosointia; toteaa, että Venäjä on täysin ja yksiselitteisesti vastuussa Puolan, Viron ja Romanian ilmatilassa toteutetuista toimista;

3.

suhtautuu myönteisesti Naton joukkojen päättäväisiin ja oikeasuhteisiin toimiin, mukaan lukien venäläisten hävittäjien tunnistaminen ja saattaminen pois Viron ilmatilasta sekä Puolan yllä lentäneiden venäläisten droonien alasampuminen; panee merkille joidenkin jäsenvaltioiden puolustusvoimien ja Nato-kumppanien nopeat ja koordinoidut vastatoimet, joilla ne ovat turvanneet Euroopan ilmatilaa; tukee täysin Naton pyrkimyksiä vahvistaa suorituskykyään, pelotettaan sekä ilmapuolustustaan ja yhteistä puolustustaan itäisellä sivustallaan muun muassa käynnistämällä Eastern Sentry -operaatio ja kehittämällä operaation yhteydessä kattavasti toimia;

4.

kehottaa neuvostoa ja komissiota lisäämään Venäjän vastaisten pakotteiden tehokkuutta ja vaikutusta, jotta voidaan lopullisesti heikentää Venäjän kykyä jatkaa raakaa hyökkäyssotaansa Ukrainaa vastaan ja uhata muiden naapurimaiden turvallisuutta; kehottaa hyväksymään välittömästi järeän 19. pakotepaketin, joka kohdistetaan Venäjän ensisijaisiin tulonlähteisiin; kehottaa neuvostoa ja sen amerikkalaisia kumppaneita jatkamaan ja laajentamaan Venäjän vastaista pakotepolitiikkaansa ja soveltamaan vastaavaa pakotepolitiikkaa kaikkiin Venäjän toiminnan mahdollistaviin valtioihin, mukaan lukien Valko-Venäjä, Iran ja Pohjois-Korea; kehottaa myös asettamaan pakotteita kiinalaisille yrityksille, jotka toimittavat kaksikäyttötuotteita ja sotatarvikkeita, jotka ovat tarpeen droonien ja ohjusten valmistamiseksi; kehottaa määräämään Venäjän varjolaivastolle kohdennettuja pakotteita ja ryhtymään sen vastaisiin lisätoimiin hyödyntäen kaikkia laillisia keinoja pysäyttää tai estää sen toiminta tai haitata sitä, kun otetaan huomioon sen mahdollinen osallisuus kriittiseen infrastruktuuriin kohdennetuissa droonioperaatioissa; kehottaa neuvostoa puuttumaan järjestelmällisesti siihen, että EU:hun sijoittautuneet vihamieliset EU:n ulkopuoliset yhteisöt kiertävät pakotteita, tutkimaan asiaa perusteellisesti ja määräämään ankarampia seuraamuksia yhteisöille, jotka rikkovat pakotteita tai eivät noudata asianmukaista huolellisuutta vientivalvonnassa ja loppukäyttäjien todentamisessa; toistaa, että kaikenlaisen Iranin, Pohjois-Korean tai Kiinan kaltaisten valtioiden hyökkääjävaltiolle antaman tuen on johdettava välittömiin seurauksiin kaikissa muissa suhteissa näihin maihin, myös kaupan alalla;

5.

korostaa, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat edelleen vakaasti sitoutuneet sääntöihin perustuvaan kansainväliseen järjestykseen ja kaikkiin diplomaattisiin toimiin, joilla pyritään saavuttamaan kattava, oikeudenmukainen ja pysyvä rauha Ukrainaan kunnioittaen kaikilta osin sen suvereniteettia, itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta maan kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä; kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita ja EU:ta koordinoimaan tiiviisti ja tehokkaasti diplomaattisia aloitteitaan monenvälisissä järjestöissä, myös YK:ssa, jotta voidaan torjua Venäjän järjestelmällisiä kansainvälisen oikeuden rikkomisia;

6.

kehottaa komissiota ja neuvostoa laatimaan suunnitelman toimista, joilla ehkäistään ja torjutaan sitä, että Venäjän EU:ta vastaan maalla, merellä, ilmassa ja digitaalisesti käymä hybridisota kärjistyy; huomauttaa, että tällaiset kehykset tarjoavat unionin vastatoimiksi vaihtoehtoja, jotka vastaavat siihen kohdistettujen vihamielisten toimien vakavuutta ja intensiteettiä; kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan yhteistyössä Nato-liittolaisten kanssa kaikentyyppisiin uhkiin liittyviä voimankäyttösääntöjä, jotta voidaan varmistaa, että ne ovat uhan innovatiivisimpien muotojen torjunnan kannalta riittävät; korostaa, että EU:n on osoitettava päättäväisyyttä ja että sen on viestitettävä, että minkä tahansa kolmannen valtion yritykseen loukata jäsenvaltioiden suvereniteettia vastataan samalla mitalla;

7.

korostaa, että Venäjän EU:hun kohdistama sabotaasi- ja hybriditoiminta on usein luokiteltavissa valtion tukemaksi terrorismiksi, vaikka toimet eivät ylitäkään aseellisen hyökkäyksen kynnystä; tähdentää siksi tarvetta soveltaa terrorismin torjumiseksi käytettävissä olevia oikeudellisia kehyksiä Venäjän vihamieliseen toimintaan, joka loukkaa EU:n jäsenvaltioiden alueellista koskemattomuutta, heikentää niiden instituutioiden integriteettiä ja uhkaa suoraan siviiliväestön turvallisuutta; kehottaa komissiota yhtenä toimenpiteenä sen rajoittamiseksi, että Venäjä harjoittaa valtionterrorismia, käynnistämään asetuksen (EU) 2016/1675 (3) nojalla menettelyn Venäjän luokittelemiseksi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen osalta suuririskiseksi kolmanneksi maaksi;

8.

tuomitsee Venäjän Itämeren ja Mustanmeren alueella sekä muilla alueilla tarkoituksellisesti harjoittaman GNSS-signaalien, kuten GPS-signaalien, häirinnän ja väärentämisen, joka aiheuttaa vakavan turvallisuusriskin siviili-ilmailulle ja merenkululle; palauttaa mieliin, että Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön neuvosto vaati Venäjää täyttämään kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen mukaiset kansainväliset velvoitteensa ja varmistamaan, että häirintä loppuu välittömästi; kehottaa neuvostoa ja komissiota ryhtymään asianmukaisiin toimiin painostaakseen Venäjää riittävästi, jotta se lopettaa pahantahtoiset toimensa, ja parantamaan navigointijärjestelmien vakautta ja niiden häiriönsietokykyä;

9.

kehottaa tarkistamaan EU:n voimavarojen suunnitteluprosessia; on vakuuttunut siitä, että yleistavoiteprosessin olisi katettava kriisinhallinnan lisäksi myös yhteinen puolustus, mihin kuuluvat kaikki kansallisten ja kansainvälisten voimavaratavoitteiden mukaiset voimavarat; katsoo, että EU:n olisi harkittava voimavarojen jakamista koskevia vaatimuksia jäsenvaltioilleen Naton mallin mukaisesti; on sitä mieltä, että tällaista prosessia voitaisiin viedä eteenpäin Euroopan puolustuksen ohjausjakson puitteissa; toteaa painokkaasti, että on erittäin tärkeää edetä kiireellisesti kohti todellista Euroopan puolustusunionia, joka täydentää Natoa ja rakentuu olemassa oleville puitteille, joita on määritetty esimerkiksi yhteisessä valkoisessa kirjassa Euroopan puolustusvalmiudesta vuoteen 2030 mennessä, ja menee niitä pidemmälle; korostaa, että EU voi vastata tehokkaasti Venäjän kasvaviin uhkiin ainoastaan syvemmän yhdentymisen, koordinaation ja resurssien yhdistämisen keinoin; toteaa jälleen, että kaikkien jäsenvaltioiden suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden suojelu on EU:n perusperiaate, ja korostaa, että väestön ja kriittisen infrastruktuurin suojelemiseksi tarvitaan välittömiä, päättäväisiä, yhtenäisiä ja oikeasuhtaisia toimia;

10.

kehottaa etenemään kohti eurooppalaista komento- ja valvontarakennetta, joka paitsi vastaa kriisinhallinnasta yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) mukaisesti myös toimii Naton operaatiojohtoportaan johtoesikuntaa (SHAPE) vastaavana elimenä; toteaa, että päällekkäisyyksien välttämiseksi tällaisen rakenteen olisi täydennettävä SHAPEa ja se tarjoaisi riittävät resurssit EU:n sotilasesikunnalle (EUSE); korostaa, että on tärkeää tehostaa koordinointia ja että tässä voisi auttaa pysyvän instituutioiden välisen Venäjän-kriisiyksikön perustaminen, jonka tehtävänä olisi reaaliaikainen seuranta, nopea tietojenvaihto ja ripeä operatiivinen päätöksenteko; katsoo, että äskettäiset EU:n ilmatilan loukkaukset ovat vauhdittaneet edistymistä ja saaneet aikaan muutoksia muun muassa tiedustelutietojen jakamisessa, yhteisessä logistiikassa sekä turvallisuustoimien yhteentoimivuudessa ja hankintojen koordinoinnissa; kehottaa Natoa ja EU:ta tiivistämään yhteistyötään Euroopan puolustuksen ja pelotteen vahvistamiseksi; korostaa, että Natossa on oltava vahva ja tarkasti määritelty eurooppalainen pilari, joka pystyy puolustamaan Euroopan suvereniteettia, torjumaan Venäjän uhkaa ja toimimaan itsenäisesti Natosta riippumatta ja sitä täydentäen;

11.

kehottaa parantamaan jäsenvaltioiden, EU:n toimielinten ja Naton rakenteiden välistä koordinointia, yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta, jotta voidaan varmistaa vihamielisten toimijoiden droonien seuranta, tunnistaminen ja neutralisointi muun muassa yhteisen koulutuksen, yhteisten harjoitusten ja operatiivisen tiedustelutiedon vaihdon avulla; korostaa tarvetta perustaa yhteisiä komento- ja valvontakeskuksia drooneja tai niiden torjumista koskevia tulevia aloitteita varten; korostaa, että mahdollinen droonisuorituskyky on otettava täysin osaksi tavanomaista ilmapuolustusta ja on varmistettava, että sen järjestelmät ovat yhteentoimivia Naton integroidun ilma- ja ohjuspuolustuksen arkkitehtuurin kanssa; suosittaa luomaan jäsenneltyjä mekanismeja, joilla edistetään erityisesti nopeasti kehittyviä digitaalista puolustusta ja kybervalmiuksia koskevaa jatkuvaa tietämyksen jakamista myös EU:n ja Naton kesken, jotta voidaan sujuvoittaa yhteisiä harjoituksia ja yhteentoimivuutta jäsenvaltioiden välillä;

12.

kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita antamaan viranomaisille keinot torjua drooneja, jos niitä havaitaan kriittisen infrastruktuurin, kuten lentoasemien ja voimalaitosten, lähettyvillä; toteaa, että tällaisten keinojen on oltava sellaisia, että ne soveltuvat siviiliyhteyksiin, ja niissä on noudatettava useisiin järjestelmiin perustuvaa kerrostettua puolustusmallia, jossa drooneja voidaan pysäyttää kineettisesti ja elektronisesti;

13.

tähdentää tarvetta tukea Naton itäisen sivustan ja Mustanmeren alueen jäsenvaltioita suorituskyvyn kehittämisessä tiedustelutietojen keräämistä ja EU:n ulkorajojen ulkopuolelta peräisin olevien uhkien, muun muassa hybridioperaatioiden, kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvien iskujen, välineellistetyn maahantulon tai droonihyökkäysten, havaitsemista ja jäljittämistä varten, jotta voidaan parantaa EU:n tilannetietoisuutta ja valmiuksia ennakoida uhkia tehokkaasti; huomauttaa, että tällaiseen suorituskykyyn olisi sisällyttävä droonien valvontajärjestelmiä ja muuta teknologiaa, jotka mahdollistavat ilmavalvonnan EU:n raja-alueilla ja ilmasta saapuvien uhkien tunnistamisen; korostaa, että tehokas monikerroksinen tiedustelu- ja puolustusjärjestelmä on olennaisen tärkeä, jotta voidaan suojella väestöä ja kriittistä infrastruktuuria sekä luoda toimiva pelote;

14.

kehottaa jäsenvaltioita ja Euroopan puolustusvirastoa (EDA) vahvistamaan kiireellisesti pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön (PRY) kuuluvaa hanketta integroidusta monikerroksisesta ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmästä (IMLAMD) erityisesti kustannuksiltaan edullisten droonien aiheuttamaa uhkaa vastaan ja Naton integroidun ilma- ja ohjuspuolustuksen arkkitehtuurin mukaisesti, jotta pystytään havaitsemaan ja pysäyttämään kaikki EU:n ulkopuolelta ilmasta saapuvat uhkat etenkin itärajan läheisyydessä; painottaa, että EU:n investoinnit pitkän kantaman tarkkuusasejärjestelmiin ja tehostettuun ilmapuolustukseen ovat ratkaisevan tärkeitä pelotevaikutuksen varmistamiseksi, sen riskin vähentämiseksi, että Venäjä hyödyntää heikkouksia, ja väestön ja kriittisen infrastruktuurin suojelemiseksi; painottaa, että tähän suorituskykyyn liittyviin hankkeisiin olisi sovellettava korotettuja EKR:n rahoitusosuuksia, kuten jo tehdään PRY-hankkeissa;

15.

kehottaa komissiota tekemään tiivistä yhteistyötä Euroopan investointipankkiryhmän ja EDAn kanssa, jotta varmistetaan kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa yhdistyvät voimavarojen kehittäminen ja rahoitus, sekä mukauttamaan puolustusta ja puolustusteollisuutta koskevia toimintapoliittisia välineitään sen varmistamiseksi, että ne ovat tarkoituksenmukaisia; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään merkittävästi EDAn henkilöstöä ja määrärahoja, jotta edistetään riittävää ja ajoissa tapahtuvaa voimavarojen kehittämistä ja yhteisiä hankintoja, ja kehottaa Euroopan puolustusvirastoa perustamaan drooneja varten kohdennetun ja joustavan talousarvion, joka kattaa suorituskyvyn koko elinkaaren; painottaa, että drooneihin ja droonien torjuntavälineisiin on tehtävä tuntuvia investointeja kiireellisesti; suhtautuu myönteisesti siihen, että SAFE-välinettä ja puolustusalan pääomarahoitusvälinettä käytetään tuotannon lisäämiseen, toimitusketjujen turvaamiseen ja pienten ja keskisuurten yritysten osallistumisen tukemiseen miehittämättömien ilma-alusten alalla;

16.

suhtautuu myönteisesti EU:n droonimuurialoitteeseen, josta komission puheenjohtaja von der Leyen, komission jäsen Kubilius ja komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden korkean edustaja Kallas ovat ilmoittaneet, sekä Eastern Flank Watch -aloitteeseen, ja toteaa, että komission jäsenen Kubiliuksen mainitsema kunnianhimoinen määräaika sen loppuun saattamiselle edellyttää nopeaa täytäntöönpanoa osana laajempaa puolustusjärjestelmää EU:n ja Naton itäisellä sivustalla vastauksena Venäjän toistuviin ilmatilaloukkauksiin; korostaa samalla tarvetta varmistaa, että se kattaa kaikki jäsenvaltiot, joihin kohdistuu suoria turvallisuushaasteita eteläisillä raja-alueilla; kehottaa komissiota, komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa vauhdittamaan konkreettisen operatiivisen suunnitelman laatimista sen nopeaa käyttöönottoa varten; kehottaa komissiota esittämään johdonmukaisen suunnitelman 23.–24. lokakuuta 2025 pidettävässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa; myöntää, että droonintorjunnan korkeat kustannukset ovat haaste, ja kehottaa perustamaan yhteisiä ohjelmia, joilla edistetään kustannustehokkaan droonintorjuntasuorituskyvyn kehittämistä;

17.

kehottaa komissiota käsittelemään nopeasti kaikki jäsenvaltioiden pyynnöt, jotka koskevat niiden kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien vapaaehtoista mukauttamista droonisuorituskyvyn kehittämiseen tarvittavan rahoituksen löytämiseksi;

18.

korostaa, että tarvitaan tehostettua merivalvontaa, ja katsoo, että hybridisodankäynnin uusi operatiivinen ulottuvuus edellyttää merellisen turvallisuuden ja droonien torjuntastrategioiden integrointia myös parantamalla vedenalaisen valvonnan suorituskykyä; pitää myönteisenä Naton johtamien operaatioiden käynnistämistä, mukaan lukien Baltic Sentry -operaatio, jolla suojellaan kriittistä merenalaista infrastruktuuria ja parannetaan merellistä tilannetietoisuutta; pitää tärkeinä EU:n Mustanmeren strategiaa ja merellisen turvallisuuden keskusta, joilla pyritään parantamaan merellistä ja meriturvallisuutta;

19.

kehottaa komissiota tekemään kattavaa yhteistyötä jäsenvaltioiden droonivalmistajien edustajien kanssa, kaksikäyttöisten droonien ja satelliittien valmistajat mukaan luettuina;

20.

kehottaa tehostamaan ja monipuolistamaan edelleen raaka-aineiden tarjontaa droonien valmistuksen lisääntyessä ja nostaa tässä yhteydessä esille EU:n kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen (4) merkityksen, sillä se toimii perustana kattaville, yhtenäisille ja strategisille toimille; korostaa EU:n Ukrainan, Kanadan ja Latinalaisen Amerikan kanssa solmimien kumppanuuksien strategista merkitystä;

21.

painottaa, että droonien teknologinen kehitys edellyttää joustavuutta ja nopeita parannuksia, joita on helpotettava tulevilla EU:n aloitteilla; toteaa, että EU suosii todennäköisesti pitkälle kehitettyjä ja kalliita huipputason ratkaisuja, joihin liittyy usein suuria viivästyksiä; kehottaa investoimaan jatkuvasti puolustusalan innovointiin ja teknologiaan EDTIB:n tukemiseksi ja täyttämään puolustusteknologian nykyiset investointi- ja tutkimusvajeet; toteaa, että voimavarojen suunnitteluun, tutkimukseen, kehittämiseen, hankintoihin ja hallinnointiin liittyvät toimet olisi toteutettava yhdessä ja eurooppalaisesta näkökulmasta; tähdentää puolustukseen liittyvän tuotannon strategista merkitystä ja tarvetta varmistaa, että tuotantoa voidaan lisätä nopeasti kriisiaikoina; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään sääntely-ympäristöä ja hankintaprosesseja, joilla koordinoidaan ja integroidaan nykyistä eurooppalaista ekosysteemiä strategisten kumppaneiden kanssa;

22.

toteaa, että droonisuorituskyky edellyttää sotilaallisen liikkuvuuden voimavarojen merkittävää vauhdittamista sekä kaluston ja henkilöstön nopeaa liikkumista rajojen yli keskittyen erityisesti rajatarkastuksiin, tullimenettelyihin ja tulliselvitysprosesseihin; korostaa, että uskottava pelote edellyttää todellisen ja tehokkaan sotilaallisen liikkuvuuden lisäämistä kaikilla EU:n käytävillä sekä rajavalvontaa; kehottaa EU:n toimielimiä hyväksymään seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ehdotetun sotilaallisen liikkuvuuden rahoituksen kymmenkertaistamisen ja investoimaan tuntuvasti kaksikäyttöinfrastruktuuriin erityisesti etulinjan alueilla; toteaa tähän liittyen, että sotilaallista Schengen-aluetta tarvitaan edelleen, jotta voidaan helpottaa puolustusresurssien tehokasta liikkumista kaikkialla EU:ssa; panee merkille komission ehdotuksen sotilaallista liikkuvuutta koskevaksi koontipaketiksi askeleena kohti näiden vaatimusten täyttämistä;

23.

korostaa, että sekä droonien että droonien torjunnan kehittämistä varten tarvitaan tavoitteita, jotta varmistetaan kattava droonisuorituskyky; kehottaa komissiota ehdottamaan droonivalmistajille poikkeuksia EU:n ympäristölainsäädännöstä;

24.

kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tarkistamaan kattavasti asiaan liittyviä EU:n ja kansallisia sääntelykehyksiä tulevan drooneja ja droonien torjuntaa koskevan suorituskyvyn edistämiseksi etenkin asevoimien osallistumisen suhteen; suhtautuu myönteisesti kaikkiin konkreettisiin hankkeisiin, joiden tarkoituksena on korjata droonisodankäynnin ja droonien torjunnan suorituskykypuutteita ja luoda monikerroksinen, syvä vyöhyke teknisesti kehittyneitä järjestelmiä; kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan yhteistä etua koskevan Euroopan puolustushankkeen kehyksen käyttöä tällaisten hankkeiden perustamiseen;

25.

tähdentää, että Venäjän selkeät provokaatiot kuuluvat aktiiviseen hybridisodankäyntistrategiaan, jolla Venäjä pyrkii kylvämään pelkoa ja herättämään epäluottamusta ja jonka tarkoituksena on testata ja horjuttaa EU:n jäsenvaltioiden ja Nato-liittolaisten yhteiskuntia; painottaa siksi yhteiskuntien häiriönsietokyvyn ja varautumisen merkitystä, joita Niinistön raporttiin EU:n siviili- ja sotilaallisesta varautumisesta ja valmiudesta sisältyvissä suosituksissa korostetaan; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan eurooppalaisen sisäisen turvallisuuden strategian (ProtectEU) ja varautumisstrategian nopean täytäntöönpanon, jotta varmistetaan laaja valmius ja suoja Venäjän Euroopassa tekemien ilmatilaloukkausten aiheuttamilta uhkilta ja muilta uhkilta; tähdentää, että tähän tarvitaan riittävästi unionin rahoitusta nykyisestä ja seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä; suosittaa, että laaditaan kattavat kansalliset väestönsuojelustrategiat ilma- ja ohjushyökkäyksiltä, myös drooneilta, suojautumiseksi, jotta varmistetaan varautuminen kansallisella, alueellisella ja kunnallisella sekä yhteisöjen ja kotitalouksien tasolla, ja suosittaa kiinnittämään näissä strategioissa erityistä huomiota paikallisväestölle tarkoitettuihin varhaisvaroitusjärjestelmiin, selkeiden toimintaohjeiden antamiseen hyökkäyksen sattuessa sekä suojattuihin tiloihin (väestösuojiin);

26.

muistuttaa, että asetuksen (EU) N:o 833/2014 (5) mukaisesti Venäjällä rekisteröidyt tai venäläisten lentoliikenteen harjoittajien käyttämät ilma-alukset eivät saa lentää Euroopan unioniin, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta; muistuttaa, että vaikka yksikään EU:n lentoyhtiö ei nykytilanteessa liikennöi Venäjän federaation ilmatilassa, Malaysia Airlines -lentoyhtiön MH17-lennon alasampumisen jälkeen, useat EU:n ulkopuolisten maiden lentoyhtiöt jatkavat liikennöintiään entiseen tapaan sotaan liittyvistä riskeistä ja Venäjän ylilennosta perimistä maksuista huolimatta; korostaa, että tällaisten ylilentojen seurauksena pelkästään Schipholin lentoasemalta lähtevät, Kiinan liikennöimät lennot tuottavat Venäjälle arviolta 18 miljoonan euron voitot; palauttaa mieliin, että nykyisellään EU:n ja Kiinan välistä lentoliikennettä säännellään jäsenvaltioiden ja Kiinan kahdenvälisillä sopimuksilla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita Ukrainaa vastaan käydyn täysimittaisen hyökkäyssodan viitekehyksessä tarkastelemaan uudelleen kahdenvälisiä sopimuksia ja ehdottamaan toimenpiteitä, joilla estetään Venäjää hyötymästä ylilennoista perittävistä maksuista;

27.

painottaa, että siviili-sotilaallista ilmatilan koordinointia on vahvistettava; korostaa tässä yhteydessä, että tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa keskitytään myös siihen, että poliisivoimat ja siviiliviranomaiset saavat paremmat välineet droonien havaitsemiseen ja niitä vastaan puolustautumiseen; kannattaa sellaisten yhteisten simulaatio- ja torjuntaharjoitusten laajentamista, joihin osallistuu siviili-, lainvalvonta- ja sotilasjärjestöjä, jotta voidaan parantaa varautumista monitahoisiin uhkiin; korostaa, että tällaisia harjoituksia olisi toteutettava säännöllisesti jatkuvan valmiuden ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi;

28.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään yhdessä turvallisia, luotettavia ja häiriönsietokykyisiä viestintä- ja tiedonvaihtojärjestelmiä, joita lainvalvontaviranomaiset, turvallisuusviranomaiset ja siviililaitokset voivat käyttää turvallisuuteen liittyvissä asioissa etenkin kriisiaikoina; muistuttaa, että on tärkeää tehostaa kyberturvallisuutta ja strategista viestintää riskeistä ja suojelutoimista kollektiivisen häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi;

29.

kehottaa jäsenvaltioita aktivoimaan SEU 42 artiklan 7 kohdan, jos tällaiset erittäin aggressiiviset toimet voidaan luokitella aseelliseksi hyökkäykseksi tai niitä käytetään aseellisen hyökkäyksen valmistelussa; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita määrittelemään kiireellisesti operatiiviset menettelyt ja mekanismit siltä varalta, että jokin jäsenvaltio vetoaa SEU 42 artiklan 7 kohtaan;

30.

kehottaa vahvistamaan EU:n itärajaa, kun otetaan huomioon Venäjän ja Valko-Venäjän EU:n ulkorajoihin välineellistetyn maahantulon kautta kohdistama jatkuva paine, jotta jäsenvaltioille voidaan tarjota nopeasti ja joustavasti tukea puuttumalla mahdollisiin teknologisiin ja toiminnallisiin puutteisiin niiden ilmetessä sekä maalla, merellä että ilmassa;

31.

kehottaa tehostamaan merkittävästi puolustusyhteistyötä Ukrainan kanssa erityisesti drooniteknologian että vastatoimien osalta, mihin kuuluu myös teollisen yhteistyön kehittäminen jäsenvaltioiden ja Ukrainan välillä; kehottaa komissiota sekä jäsenvaltioita ja niiden puolustusteollisuutta harkitsemaan investoimista Ukrainan puolustusteollisuuteen, sen tukemista ja yhteistyön tekemistä sen kanssa, jotta nk. Tanskan mallin mukaisesti voidaan hyödyntää Ukrainan tuotantokapasiteetin koko potentiaalia; kehottaa jäsenvaltioita ja niiden puolustusteollisuutta perustamaan yhteisyrityksiä ja kehittämään kumppanuuksia Ukrainan kanssa yhteistä EU:ssa toteutettavaa puolustustuotteiden kehittämistä varten erityisesti droonien, droonien torjuntateknologian ja pitkän kantaman iskuvalmiuksien osa-alueilla;

32.

pitää myönteisenä Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin ilmoitusta, että Ukraina aloittaa oman puolustusteknologiansa ulkomaisen tuotannon ja viennin ensisijaisille eurooppalaisille ja Nato-kumppaneille; panee merkille, että Ukraina on kartuttanut merkittävää osaamista ja kokemusta droonien ja droonien torjuntateknologian valmistuksesta; odottaa EU:n ja sen jäsenvaltioiden ottavan oppia tästä asiantuntemuksesta ja tietämyksestä ja panee merkille Ukrainalle Venäjän hyökkäyksen aikana kertyneen sotilaallisen ja teollisen taitotiedon mahdollisen merkityksen; kehottaa komissiota koordinoimaan yhdessä EDAn kanssa droonilisenssien ostamista Ukrainalta, jotta halukkaat jäsenvaltiot voivat valmistaa drooneja; kehottaa jäsenvaltioita virallistamaan yhteistyön ja luomaan rakenteita, joilla helpotetaan kokemusten, teknisen tietämyksen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa myös EU:n ja Naton puitteissa; kehottaa EU:ta ja Natoa tekemään yhteistyötä, jotta Ukrainan taistelukenttien opetukset saataisiin pysyvästi osaksi toimintatapoja, ja ottamaan doktriiniin liittyvät ja teknologiset innovaatiot huomioon valmistautuessaan nykyaikaisiin taisteluolosuhteisiin;

33.

kehottaa saattamaan EDIP-lainsäädännön nopeasti valmiiksi ja käyttämään sitä SAFE-välineen ohella rahoitussitoumuksiin Ukrainalta oppimiseen ja Ukrainan tukemiseen droonisodankäynnissä; toteaa, että droonikoalitio näyttelee tällä hetkellä keskeistä osaa droonien standardoinnissa, antaa Ukrainalle ratkaisevan tärkeää apua ja varmistaa osaltaan, että jäsenvaltiot pysyvät taistelukentän nopeasti muuttuvien vaatimusten tasalla;

34.

toteaa jälleen, että Venäjän viimeaikaiset aggressiiviset toimet eivät saa estää eivätkä myöskään estä EU:ta ja sen jäsenvaltioita jatkamasta sitoumustaan tukea Ukrainaa sen käyttäessä sille itsestäänselvästi kuuluvaa oikeutta puolustautua, ja muistuttaa, että Ukrainan turvallisuudella on merkitystä koko Euroopan turvallisuuden kannalta; painottaa, että Ukrainan auttaminen sen ilmapuolustussuorituskyvyn vahvistamisessa on ratkaisevan tärkeää, sillä Ukrainan ilmapuolustuksen tukeminen vähentää riskiä droonien pääsystä unionin alueelle; katsoo, että sodan lopputulos ja kansainvälisen yhteisön omaksuma kanta vaikuttavat ratkaisevalla tavalla Venäjän tuleviin aggressiivisiin toimiin Euroopassa ja muualla maailmassa; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita antamaan välittömästi sotilaallista lisäapua ja osallistumaan lisävoimavarojen, erityisesti ilmapuolustukseen tarkoitettujen ampumatarvikkeiden, yhteishankintoihin; kehottaa poistamaan rajoitukset, jotka koskevat Ukrainaan toimitettavien läntisten asejärjestelmien käyttöä Venäjän alueella olevia sotilaskohteita vastaan, koska näitä sotilaskohteita käytetään hyökkäyksiin Ukrainan väestöä ja kriittistä siviili-infrastruktuuria vastaan;

35.

toistaa kehotuksensa jäsenvaltioille ja niiden G7-kumppanimaille, jotta nämä hyväksyisivät välittömästi komission ehdotuksen, jonka mukaan kaikkia jäädytettyjä venäläisvaroja käytetään Ukrainalle osoitetun merkittävän avustuksen ja lainan perustana ja niiden takaisinmaksuun liitetään ehto Venäjän tulevaisuudessa maksamista sotakorvauksista, koska tämä on oikeudellisesti kestävä ja taloudellisesti merkittävä tapa ylläpitää ja lisätä EU:n tukea Ukrainan sotilaallisiin tarpeisiin, mukaan lukien droonien torjunta;

36.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Naton pääsihteerille sekä Ukrainan presidentille ja parlamentille.