P10_TA(2025)0171

EU:n ja Kirgisian tasavallan tehostettu kumppanuus- ja yhteistyösopimus (päätöslauselma)

Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka ei liity lainsäädäntöön, 9. syyskuuta 2025 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekemisestä unionin puolesta (10724/22 – C10-0057/2024 – 2022/0184M(NLE))

(C/2026/1491)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (10724/22),

—	ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 ja 209 artiklan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan ja 218 artiklan 7 kohdan mukaisesti 27. kesäkuuta 2024 esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C10-0057/2024),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen (1),

—	ottaa huomioon 23. lokakuuta 2023 julkaistun EU:n ja Keski-Aasian suhteiden syventämistä koskevan yhteisen etenemissuunnitelman,

—	ottaa huomioon 15. toukokuuta 2019 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”EU ja Keski-Aasia: uusia mahdollisuuksia kumppanuuden vahvistamiseen” (JOIN(2019)0009),

—	panee merkille komission arviointikertomukset EU:n yleisestä tullietuusjärjestelmästä (GSP+) Kirgisian kanssa,

—	ottaa huomioon 4. huhtikuuta 2025 pidetyn ensimmäisen EU:n ja Keski-Aasian huippukokouksen,

—	ottaa huomioon Brysselissä 5. kesäkuuta 2024 pidetyn Euroopan unionin ja Keski-Aasian maiden 11. korkean tason poliittisen ja turvallisuusvuoropuhelun,

—	ottaa huomioon 3. kesäkuuta 2023 julkaistun Kirgisian tasavallan presidentin Sadyr Žaparovin ja Eurooppa-neuvoston silloisen puheenjohtajan Charles Michelin yhteisen lehdistötiedotteen,

—	ottaa huomioon Biškekissä 25. kesäkuuta 2024 järjestetyn 14. ihmisoikeusvuoropuhelun,

—	ottaa huomioon Brysselissä 15. marraskuuta 2022 pidetyn EU–Kirgisia-yhteistyöneuvoston 19. kokouksen,

—	ottaa huomioon Venetsian komission lausunnot viimeaikaisista lainsäädännöllisistä muutoksista, joilla rajoitettiin lehdistönvapautta ja vaikeutettiin valtiosta riippumattomien järjestöjen työtä Kirgisiassa,

—	ottaa huomioon ihmisoikeusjärjestöjen julkaisemat raportit Kirgisiasta, kuten Human Rights Watch -järjestön maailmanlaajuiset vuosikertomukset 2022, 2023 ja 2024,

—	ottaa huomioon helmikuussa 2025 julkaistun International Partnership for Human Rights -järjestön (IPHR) katsauksen perusvapauksien suojelusta ja kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksista Kirgisiassa,

—	ottaa huomioon 17. tammikuuta 2024 antamansa päätöslauselman Keski-Aasiaa koskevasta EU:n strategiasta (2),

—	ottaa huomioon aiemmat Kirgisiaa koskevat päätöslauselmansa, etenkin 19. joulukuuta 2024 antamansa päätöslauselman Kirgisian ihmisoikeustilanteesta ja erityisesti Temirlan Sultanbekovin tapauksesta (3),

—	ottaa huomioon ihmisoikeuksien alivaliokunnan valtuuskunnan vierailun Kirgisiaan 25.–27. helmikuuta 2025,

—	ottaa huomioon julkilausuman, jonka YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk antoi Kirgisiaan 19.–20. maaliskuuta 2025 tekemänsä virallisen vierailun jälkeen,

—	ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

—	ottaa huomioon 9. syyskuuta 2025 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (4),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 107 artiklan 2 kohdan,

—	ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A10-0111/2025),

A.	ottaa huomioon, että Kirgisialla on tärkeä asema Keski-Aasiassa, jonka geopoliittinen merkitys kasvaa ja jonka EU on tunnustanut keskeiseksi kumppaniksi, jonka kanssa se kävi jäsenneltyä vuoropuhelua ensimmäisessä EU:n ja Keski-Aasian huippukokouksessa;

B.	ottaa huomioon, että EU ja Kirgisia ovat olleet kumppaneita siitä asti, kun Kirgisia itsenäistyi vuonna 1991, ja että ne ovat vahvistaneet yhteistyölleen kattavan oikeudellisen kehyksen allekirjoittamalla vuonna 1999 EU:n ja Kirgisian kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen;

ottaa huomioon, että EU ja Kirgisia sopivat äskettäin syventävänsä kumppanuuttaan allekirjoittamalla tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen, joka on nykyaikainen ja kunnianhimoinen kehys vuoropuhelun ja yhteistyön vahvistamiseksi sellaisilla keskeisillä aloilla kuin kauppa ja investoinnit, kestävä kehitys ja yhteydet, tutkimus ja innovointi, koulutus, ympäristö ja ilmastonmuutos sekä oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet ja kansalaisyhteiskunta;

ottaa huomioon, että tehostettu kumppanuus- ja yhteistyösopimus voisi myös edistää tiiviimpää yhteistyötä ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla, mukaan lukien konfliktien ehkäisy ja kriisinhallinta, riskien vähentäminen, kyberturvallisuus, alueellinen vakaus, aseistariisunta, asesulku, asevalvonta ja aseiden viennin valvonta;

E.	toteaa, että tehostettu kumppanuus- ja yhteistyösopimus, jolla tehostetaan nykyistä vuoden 1999 kumppanuus- ja yhteistyösopimusta, allekirjoitettiin 25. kesäkuuta 2024; toteaa, että tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen voimaantulo edellyttää parlamentin hyväksyntää;

ottaa huomioon, että Kirgisialla on ollut yksipuolinen ja etuuskohteluun perustuva pääsy EU:n markkinoille yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP+) perusteella vuodesta 2016 alkaen; ottaa huomioon, että tästä järjestelmästä hyötyäkseen Kirgisia on liittynyt 27 kansainväliseen yleissopimukseen, jotka koskevat työntekijöiden oikeuksia ja ihmisoikeuksia, ympäristön- ja ilmastonsuojelua sekä hyvää hallintotapaa;

G.	ottaa huomioon, että EU on myöntänyt 98 miljoonaa euroa hallinnon ja digitaalisen siirtymän, inhimillisen kehityksen sekä vihreän ja ilmastonmuutoksen kestävän talouden tukemiseen Kirgisiassa vuosina 2021–2027 Kirgisian tasavallan kansallisen kehitysstrategian mukaisesti;

ottaa huomioon, että EU on osoittanut 12 miljoonaa euroa lainsäädännön laadun parantamiseen sekä oikeuslaitoksen ja oikeusalan palvelujen tehokkuuden, riippumattomuuden, ammattitaidon ja valmiuksien lisäämiseen Kirgisiassa ja että tämä on osoitus sen halukkuudesta investoida vakaaseen kasvuun, joka on sopusoinnussa oikeusvaltioperiaatteen kanssa; ottaa huomioon, että oikeuslaitoksen riippumattomuuteen liittyy edelleen huoli poliittisin perustein vireille pannuista oikeustapauksista hallituksen arvostelijoita vastaan; ottaa huomioon, että vuonna 2021 toteutettu Kirgisian rikoslain uudistus palautti voimaan lain erittäin arvostellun, vuonna 1997 voimassa olleen version, joka antaa lainvalvontaviranomaisille enemmän valtuuksia ja heikentää samalla kansalaisten oikeuksia;

I.	ottaa huomioon, että tehostetussa kumppanuus- ja yhteistyösopimuksessa määrätään, että EU ja Kirgisia tekevät yhteistyötä vahvistaakseen kansalaisyhteiskuntaa ja sen roolia avoimen demokraattisen yhteiskunnan taloudellisessa, sosiaalisessa ja poliittisessa kehityksessä;

J.	ottaa huomioon, että Kirgisia sijoittui 100. sijalle Institute for Economics and Peace -ajatushautomon vuoden 2025 maailmanlaajuisessa terrorismi-indeksissä ja että se on luokiteltu maaksi, jolla ei ole vaikutusta terrorismiin;

toteaa, että vaikka Kirgisian hallitus on toistuvasti ilmoittanut olevansa sitoutunut demokratian sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen periaatteisiin, ihmisoikeusjärjestöt ovat tuoneet esille demokratian taantumisen, autoritaaristen käytäntöjen tiukentamisen ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen vainoamisen Kirgisiassa viime vuosina, myös neuvottelujen ollessa käynnissä tehostetusta kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta ja sen allekirjoittamisen jälkeen, ja että Transparency International- ja Freedom House -järjestöt ovat luonnehtineet, että Kirgisia oli aiemmin demokratian linnake, jossa oli elinvoimainen kansalaisyhteiskunta, mutta nyt maassa on vakiinnuttanut valtansa autoritaarinen hallinto, joka käyttää oikeusjärjestelmää arvostelijoita vastaan ja jonka viranomaiset heikentävät entisestään valtatasapainoa ja keskinäistä valvontajärjestelmää;

ottaa huomioon, että Kirgisia sijoittui Transparency International -järjestön vuoden 2024 korruptioindeksissä 180 maan joukossa sijalle 146; ottaa huomioon, että presidentti Žaparovin aloitteesta julkisia hankintoja koskevaa lakia muutettiin siten, että valtion omistamat yritykset voivat kiertää tarjouskilpailumenettelyjä; ottaa huomioon, että julkisia menoja ei valvota asianmukaisesti, koska niitä koskevat tiedot eivät ole saatavilla; ottaa huomioon, että hallitseva eliitti käyttää valtion varoja ja kansallisia varoja vahvistaakseen valtaansa, vaientaakseen eriäviä mielipiteitä ja vastustaakseen uudistuksia;

ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien puolustajalta, tutkivalta toimittajalta ja Temirov Live -tiedotuskanavan perustajalta Bolot Temirovilta vietiin Kirgisian kansalaisuus ja hänet pakotettiin lähtemään maasta kostotoimena sille, että hän tutki työssään laajalle levinnyttä korruptiota; ottaa huomioon, että tammikuussa 2024 pidätettiin ainakin 11 hänen kollegaansa, mukaan lukien Makhabat Tajibek kyzy, Azamat Ishenbekov, Aike Beishekeyeva ja Aktilek Kaparov;

ottaa huomioon, että heinäkuussa 2025 riippumaton toimittaja ja aktivisti Kanyshai Mamyrkulova tuomittiin neljän vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen kostotoimena sille, että hän arvosteli hallitusta sosiaalisen median julkaisuissaan; ottaa huomioon, että 11 Kloop-tiedotuskanavaan liittyvää henkilöä pidätettiin kesäkuussa 2025 kostotoimena Kloopin tutkivan työn vuoksi ja koska heidän väitettiin olevan yhteydessä Bolot Temiroviin, ja että Aleksandr Aleksandrov ja Zhoomart Duulatov ovat edelleen pidätettyinä; ottaa huomioon, että ihmisoikeusaktivisti Rita Karasartova on ollut tutkintavankeudessa huhtikuusta 2025 lähtien;

O.	ottaa huomioon, että Kirgisian hallitus on käyttänyt propagandassaan valheellisia narratiiveja horjuttaakseen riippumattomien tiedotusvälineiden luotettavuutta yhteiskunnassa ja esittääkseen ne ”kansan vihollisina” ja ”lännen orjina”;

ottaa huomioon, että viime vuosina demokraattiset normit ja ihmisoikeudet ovat heikentyneet Kirgisiassa hälyttävästi; ottaa huomioon, että Kirgisia on pudonnut 72. sijalta 144. sijalle Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä; ottaa huomioon, että vuotta 2025 edeltävänä aikana lehdistönvapaus heikentyi kaikista maista jyrkimmin Kirgisiassa;

ottaa huomioon, että Kirgisian viranomaiset pyrkivät lakkauttamaan Aprel TV -kanavan; ottaa huomioon, että kuten journalistien suojelukomitea on todennut, syyttäjien asiakirjoista käy ilmi, että viranomaiset pyrkivät lakkauttamaan tiedotusvälineen sellaisten väitteiden perusteella, joiden mukaan tiedotusvälineen kriittinen uutisointi kuvaa viranomaisia ”epäedullisessa valossa” ja ”heikentää hallituksen auktoriteettia”;

toteaa, että parlamentti ilmaisi huolensa oppositiopuolueiden ja riippumattomien tiedotusvälineiden vainoamisesta 13. heinäkuuta 2023 (5) ja 19. joulukuuta 2024 antamissaan päätöslauselmissa; ottaa huomioon, että sosiaalidemokraattipuolueen jäsenten vainoaminen jatkuu huolimatta toistuvista kehotuksista varmistaa vapaat ja rehelliset vaalit; ottaa huomioon, että sosiaalidemokraattien johtaja Temirlan Sultanbekov ja kaksi muuta jäsentä, Irina Karamushkina ja Roza Turksever, ovat edelleen pidätettyinä; toteaa, että Temirlan Sultanbekovin terveydentila on huolestuttava pitkittyneen nälkälakon jälkeen;

ottaa huomioon, että Kirgisian tuomioistuimet ovat antaneet useita tuomioita Koi-Tashin vuoden 2019 tapahtumista, joissa turvallisuusjoukot yrittivät pitää entisen valtionpäämiehen kotiarestissa, mikä johti väkivaltaisiin yhteenottoihin; ottaa huomioon, että nämä tapahtumat ovat keskeisellä sijalla vuonna 2022 aloitetussa meneillään olevassa oikeudenkäynnissä, joka koskee entistä presidenttiä, useita entisiä virkamiehiä ja eri poliittisia henkilöitä vastaan nostettuja syytteitä levottomuuksiin yllyttämisestä, korruptiosta ja rahanpesusta; ottaa huomioon, että oikeuslaitoksen politisoituminen ja rikossyytteiden käyttö opposition edustajia vastaan on herättänyt huolta; toteaa, että syytökset vastaajien kiduttamisesta ja epäinhimillisestä kohtelusta ovat erittäin huolestuttavia;

ottaa huomioon, että Kirgisian parlamentti hyväksyi maaliskuussa 2024 venäläistyylisen ”ulkomaisia edustajia” koskevan lain, jonka mukaan ulkomailta rahoitusta saavien voittoa tavoittelemattomien toimijoiden, jotka osallistuvat laajasti määriteltyyn poliittiseen toimintaan, on rekisteröidyttävä ”ulkomaisiksi edustajiksi”, ja toteaa, että tämä syrjii ja leimaa toimittajia, ihmisoikeusaktivisteja ja muita voittoa tavoittelemattomien järjestöjen työntekijöitä, joihin kohdistetaan häiritsevän laajaa valvontaa, raskaita raportointivaatimuksia ja kohtuuttomia sakkoja; katsoo, että tällä lailla jäljitellään muiden autoritaaristen hallintojen tukahduttavaa lainsäädäntöä ja että sen voidaan olettaa johtavan muihin pyrkimyksiin tukahduttaa riippumatonta kansalaisyhteiskuntaa ja tiedotusvälineitä;

ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien tukahduttamistoimet ovat kohdistuneet erityisesti hlbtiq+-henkilöihin; ottaa huomioon, että Kirgisian uusi lainsäädäntöympäristö sekä laaja poliittinen muutos ja sortotoimet ovat heikentäneet voimakkaasti hlbtiq+-henkilöiden oikeuksia puolustavien järjestöjen ja aktivistien työtä ja että keskeiset järjestöt on kokonaan lakkautettu; ottaa huomioon, että Kirgisia hyväksyi 14. elokuuta 2023 hlbtiq+-henkilöitä syrjiviä säännöksiä sillä verukkeella, että alaikäisiä suojellaan ”haitallisilta tiedoilta”; ottaa huomioon, että Kirgisian korkeimman neuvoston äskettäin käsittelemässä syrjinnän vastaisessa lakiehdotuksessa ei mainita seksuaalista suuntautumista ja sukupuoli-identiteettiä suojeltuina kategorioina;

toteaa, että 6. lokakuuta 2023 hyväksytty laki, jolla Kirgisian presidentille annetaan valta kumota perustuslakituomioistuimen päätöksiä, jos ne ovat hänen oman tulkintansa mukaan ristiriidassa ”moraalisten arvojen” kanssa, heikentää perustavanlaatuisesti oikeusvaltion peruspilareihin kuuluvaa vallanjakoa ja vesittää Kirgisian oikeuslaitoksen riippumattomuuden;

ottaa huomioon, että valtion kansallisesta turvallisuuskomiteasta (GKNB) on tullut yksi Kirgisian vaikutusvaltaisimmista instituutioista ja että se toimii usein päätöksenteon todellisena keskuksena ja joissakin tapauksissa syrjäyttää vaaleilla valitut edustajat; ottaa huomioon, että tällainen valvomattoman vallan vahvistaminen on tosiasiassa luonut kahden määräysvallan järjestelmän, joka heikentää demokraattisia instituutioita, lisää pelkoa ja tukahduttaa toisinajattelijoita; katsoo, että Kirgisian hallituksen olisi varmistettava, että GKNB:n toimintaan sovelletaan riippumatonta oikeudellista ja parlamentaarista valvontaa;

ottaa huomioon, että Kirgisia investoi yhä enemmän sukupuolten tasa-arvon ja naisten voimaannuttamisen edistämiseen erityisesti keskeisten kansallisten kehysten, kuten vuoteen 2030 ulottuvan kansallisen sukupuolten tasa-arvostrategian, avulla; ottaa huomioon, että Kirgisiassa esiintyy edelleen erittäin paljon perheväkivaltaa ja että yli 20 prosenttia Kirgisian avioliitoista tapahtuu sieppaamalla morsian (”ala kachuu”) ja että naisilla on vain 22 prosenttia parlamentin paikoista voimassa olevista sukupuolikiintiöistä huolimatta; ottaa huomioon, että naiset ansaitsevat keskimäärin 25 prosenttia vähemmän kuin miehet, koska he työskentelevät pääasiassa matalapalkkaisilla aloilla, kuten koulutuksessa, terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa;

ottaa huomioon, että Kirgisian viranomaiset ovat ryhtyneet toimiin, joilla rajoitetaan sananvapautta maassa, ja pidättäneet, asettaneet pitkään tutkintavankeuteen tai vanginneet toimittajia, bloggaajia, runoilijoita ja tavallisia sosiaalisen median käyttäjiä maan johdon tai tilanteen arvostelusta ja sulkeneet myös palkitun tutkivan tiedotuskanavan;

ottaa huomioon, että Kirgisia hyväksyi vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen vuonna 2014; ottaa huomioon, että maassa on toteutettu alustavia toimia vammaisten henkilöiden esteettömyyden parantamiseksi ja osallistavan koulutuksen käsitteen käyttöön ottamiseksi, vaikka erityisesti vammaisten henkilöiden laitostumiseen liittyy edelleen haasteita;

AA.

ottaa huomioon, että 24. elokuuta 2021 annettua ”väärää tietoa” koskevaa lakia on käytetty riippumattomia tiedotusvälineitä ja hallitusta arvostelevia henkilöitä vastaan; ottaa huomioon, että Kirgisian korkein neuvosto hyväksyi 10. huhtikuuta 2025 muutoksia lakiin, jossa säädetään hallinnollisista seuraamuksista ”väärän tiedon” levittämisestä sosiaalisessa mediassa;

AB.

ottaa huomioon, että Kirgisian korkein neuvosto käsittelee parhaillaan ”ääriliikkeisiin” liittyvän materiaalin hallussapidon uudelleen kriminalisointia, jota on aiemmin käytetty väärin rauhanomaisia uskonnollisia toimijoita vastaan ja jota lain epämääräisen sanamuodon vuoksi voitaisiin käyttää laillisen poliittisen puheen vaientamiseen;

AC.

ottaa huomioon, että kaksi uutta uskonnonvapautta koskevaa lakia tuli voimaan 1. tammikuuta 2025; ottaa huomioon, että näillä laeilla kielletään edelleen kaikenlainen uskonnon tai vakaumuksen rekisteröimätön harjoittaminen ja että niiden vuoksi yhteisöt, joilla on alle 500 täysi-ikäistä jäsentä, eivät voi saada oikeudellista asemaa;

AD.	ottaa huomioon, että lainvalvontaviranomaisten välinpitämättömyys pelottelu- ja häirintäkampanjaa kohtaan on pakottanut toimittajia ja ihmisoikeustyöntekijöitä pakenemaan maasta;

AE.

ottaa huomioon, että Kirgisian viranomaiset ovat vaientaneet, pidättäneet, vanginneet ja karkottaneet Venäjältä pakenevia pakolaisia Ukrainan sodan vastustamisen vuoksi, mikä on vastoin pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen mukaista Kirgisian velvoitetta olla palauttamatta ihmisiä maihin, joissa heidän henkensä tai vapautensa on uhattuna heidän poliittisen mielipiteensä vuoksi tai kun on perusteltua syytä uskoa, että he ovat vaarassa joutua vakavien ihmisoikeusloukkausten, kuten kidutuksen tai muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kohteeksi;

AF.

ottaa huomioon, että Kirgisian ja Tadžikistanin presidentit allekirjoittivat 13. maaliskuuta 2025 rajojen merkitsemistä koskevan sopimuksen, jossa tunnustetaan laillisesti näiden kahden maan väliset rajat ja joka mahdollistaa maiden välisten teiden ja energiainfrastruktuurin kehittämisen, mikä edistää alueellista vakautta ja luo mahdollisuuksia tehostaa rajat ylittävää yhteistyötä energian, kuljetusten ja kaupan alalla; ottaa huomioon, että itse rajasopimusta ei ole julkistettu eikä siitä ole järjestetty julkisia kuulemisia;

AG.	ottaa huomioon, että Kirgisian, Tadžikistanin ja Uzbekistanin johtajat allekirjoittivat 31. maaliskuuta 2025 ikuisia ystävyyssuhteita koskevan Hudžandin julistuksen;

AH.

ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk on kehottanut kiinnittämään huomiota Kirgisiassa viime vuosina ilmenneisiin huolestuttaviin demokratian taantumisen merkkeihin ja painottanut erityisesti kansalaisyhteiskuntaa ja riippumatonta journalismia koskevien rajoitusten lisääntymistä;

AI.	ottaa huomioon, että Keski-Aasian on vielä luotava horisontaaliset alueelliset puitteet, joita ei hallitse mikään omia geopoliittisia etujaan tavoitteleva ulkopuolinen toimija;

AJ.

ottaa huomioon, että Kirgisialla on historiallisesti läheiset ja tiiviit suhteet Venäjään ja että molemmat ovat Euraasian talousunionin, Kollektiivisen turvallisuussopimuksen järjestön ja Itsenäisten valtioiden yhteisön jäseniä; ottaa huomioon, että lokakuussa 2023 Kirgisian presidentti Žaparov isännöi Venäjän presidentin Vladimir Putinin vierailua Biškekissä, kun Putin oli ensimmäisellä ulkomaanmatkallaan sen jälkeen, kun Kansainvälinen rikostuomioistuin oli antanut häntä koskevan pidätysmääräyksen; ottaa huomioon, että Kirgisiasta ja muista Keski-Aasian maista on tullut kauttakulkupaikka Venäjälle sen Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vuoksi määrättyjen pakotteiden kiertämiseksi; ottaa huomioon, että kehittyneen teknologian ja kaksikäyttötuotteiden vienti Kirgisiaan – josta ne viedään edelleen Venäjälle – on lisääntynyt merkittävästi; ottaa huomioon, että Kirgisia on joko pidättynyt äänestämästä tai vastustanut Venäjää koskevia lukuisia YK:n ihmisoikeuspäätöslauselmia, erityisesti Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan koskevaa päätöslauselmaa; ottaa huomioon, että Kirgisia on päättänyt osallistua Venäjän ja Valko-Venäjän Zapad 2025 -sotilasharjoitukseen lähellä EU:n rajaa;

AK.

ottaa huomioon, että Kirgisiassa sijaitseva OJSC Keremet Bank osallistui Venäjän valtion omistaman julkisen osakeyhtiön muodossa toimivan Promsvyazbank-puolustuspankin kanssa toteutettuun pakotteiden kiertämisjärjestelyyn, jossa se helpotti rajatylittäviä siirtoja PSB:n puolesta; ottaa huomioon, että Kirgisian valtiovarainministeriö myi vuonna 2024 määräysvaltaan oikeuttavan omistusosuuden Keremet Bankista venäläiselle oligarkille, jolla on siteitä Venäjän hallitukseen; ottaa huomioon, että Yhdysvallat on määrännyt pakotteita Keremet Bankille;

AL.

ottaa huomioon, että lokakuussa 2024 Kirgisiaan sijoittautunut Bakai Bank OJSC aloitti Belgiassa Open Dialogue Foundation -säätiötä (ODF) vastaan siviilioikeudellisen menettelyn mainehaitasta, jota väitettiin aiheutuneen kahdesta ODF:n vuonna 2023 julkaisemasta raportista, joiden mukaan tietyt Kirgisian pankit, mukaan lukien Bakai Bank, olisivat helpottaneet pakotteiden kiertämistä Venäjän kansalaisille; ottaa huomioon, että Kirgisian Bakai Bank OJSC vaatii 1 050 000 euron vahingonkorvauksia sekä taloudellisia lisäseuraamuksia, jos mahdollisia tulevia tuomioita ei noudateta; ottaa huomioon, että pankki nosti kanteen vasta 18 kuukautta raporttien julkaisemisen jälkeen, mikä viittaa siihen, ettei maineelle aiheutunut välitöntä vahinkoa; ottaa huomioon, että Brysselin kauppatuomioistuin hylkäsi heinäkuussa 2025 kaikki kantajan pyytämät väliaikaiset toimenpiteet ODF:n vuoden 2023 julkaisujen poistamiseksi; ottaa huomioon, että tätä tapausta voidaan pitää SLAPP-kanteena kansalaisyhteiskunnan organisaatiota vastaan;

EU:n ja Kirgisian tehostettu kumppanuus- ja yhteistyösopimus

on huolissaan ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion heikkenevästä tilanteesta Kirgisiassa, kun otetaan erityisesti huomioon tehostettua kumppanuus- ja yhteistyösopimusta koskevien neuvottelujen saattaminen päätökseen ja sopimuksen allekirjoittaminen, huolimatta yhteisistä eduista EU:n ja Kirgisian tärkeiden poliittisten ja kauppasuhteiden vahvistamisessa; kehottaa tässä yhteydessä Kirgisian viranomaisia kunnioittamaan ja vaalimaan perusvapauksia, erityisesti tiedotusvälineiden vapautta ja sananvapautta, sekä edistämään yhteistyölle suotuisaa ympäristöä ja kansalaisyhteiskunnan ja paikallisyhteisöjen osallistumista julkisiin kuulemisiin ja päätöksentekoprosesseihin; pitää tärkeänä, että parlamentti osallistuu tiiviisti tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen kaikkien osien täytäntöönpanon seurantaan; kehottaa sopimuksen molempia osapuolia tekemään sen olennaisten osien täytäntöönpanosta kahden vuoden kuluessa tehokkaan arvioinnin, johon sisältyvät selkeät ihmisoikeuskriteerit ja aikataulut; kehottaa komissiota esittämään parlamentille tällaisten arviointien tulokset; odottaa näillä aloilla viime aikoina tapahtuneen taantumisen vuoksi, että Kirgisian hallitus ryhtyy konkreettisiin toimiin käsitelläkseen tässä mietinnössä esitettyjä kiireellisiä huolenaiheita, joita ovat muun muassa poliittisten vankien vapauttaminen ja äskettäin hyväksytyn tukahduttavan lainsäädännön kumoaminen, ennen kuin tehostetusta kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta äänestetään Euroopan parlamentissa ja se pannaan täytäntöön; katsoo, että näiden olennaisten osien täytäntöönpanon kielteinen arviointi voisi johtaa tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen 316 artiklan soveltamiseen;

EU:n ja Kirgisian väliset suhteet

on tyytyväinen EU:n ja Kirgisian pitkäaikaisiin ja strategisiin suhteisiin sekä yhteistyön ja vaihdon lisääntymiseen; muistuttaa, että Kirgisia on EU:n kolmanneksi suurin kauppakumppani Keski-Aasiassa; toteaa jälleen olevansa sitoutunut tekemään yhteistyötä Kirgisian ja Keski-Aasiassa sijaitsevien kumppaneidensa kanssa rauhan, turvallisuuden, vakauden, vaurauden, demokratian ja kestävän kehityksen varmistamiseksi;

on tyytyväinen 4. huhtikuuta 2025 Samarkandissa pidetyn ensimmäisen EU:n ja Keski-Aasian huippukokouksen tuloksiin, pitää myönteisenä osapuolten sitoutumista alueelliseen ja maailmanlaajuiseen vakauteen sekä oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämiseen ja suojeluun sekä ilmastotoimia, yhteyksiä ja koulutusta koskevien kysymysten käsittelyyn; panee myös merkille Ašgabatissa 27. maaliskuuta 2025 pidetyn EU:n ja Keski-Aasian 20. ministerikokouksen;

korostaa tarvetta tehdä yhteistyötä kestävään markkinatalouteen, yksityisen sektorin innovointiin ja ympäristön pitkän aikavälin hallintaan perustuvien vihreiden aloitteiden, luonnonkatastrofeja koskevien varhaisvaroitusjärjestelmien, vähähiilisen kehittämisen ja uusiutuviin energialähteisiin siirtymisen edistämisessä; nostaa esille Kirgisian aloitteet, joilla edistetään vuoristoalueita koskevaa toimintaohjelmaa globaaleilla foorumeilla, mukaan lukien vuoriston ekosysteemien säilyttäminen, ympäristönsuojelu sekä kestävän matkailun ja vuoristoyhteisöjen kehittäminen; korostaa, että investoinnit Kirgisian vihreän energian tavoitteisiin auttaisivat merkittävästi vähentämään maan alueellista energiariippuvuutta ja vastaamaan ympäristöhaasteisiin; kiittää Kirgisian tasavaltaa sen osallistumisesta vettä, energiaa ja ilmastonmuutosta koskevaan Team Europe -aloitteeseen;

tukee Kirgisian pyrkimyksiä edistää kestävää kehitystä mukauttamalla aloitteensa maan kansalliseen kehitysstrategiaan 2018–2040 sekä EU:n Global Gateway -strategiaan ja EU:n Keski-Aasian strategiaan; muistuttaa, että EU:n ja Kirgisian kumppanuudessa asetetaan etusijalle hallintotapa ja digitalisaatio, jotta voidaan lisätä julkishallinnon avoimuutta ja tehokkuutta;

suhtautuu myönteisesti Team Europe -aloitteisiin, joilla pyritään rakentamaan vihreää ja ilmastonmuutosta kestävää taloutta, jotta voidaan vastata ympäristöhaasteisiin ja edistää kestävää kasvua; korostaa, että Kirgisian valtiovarainministeriö ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki allekirjoittivat äskettäin sopimuksen, jolla vahvistetaan Kirgisian ilmastonmuutoksen kestävää vesipalveluja koskevaa ohjelmaa;

7.	kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa edistämään edelleen yhteisiä yhteistyöaloitteita strategisilla aloilla, kuten energiainfrastruktuuri, erityisesti vesivoima-ala, kestävä kehitys ja kulttuuri, hyödyntäen alueella jo toimivien jäsenvaltioiden myönteisiä kokemuksia;

korostaa, että on tärkeää tehostaa yhteistyötä sellaisten kriittisten raaka-aineiden osalta, jotka on todettu strategisesti tärkeiksi turvallisten, kestävien ja monipuolisten toimitusketjujen varmistamiseksi; panee merkille kriittisiä raaka-aineita koskevan EU:n ja Keski-Aasian yhteisen aiejulistuksen hyväksymisen ensimmäisessä EU:n ja Keski-Aasian huippukokouksessa sekä Kirgisian ehdotuksen kumppanuuden perustamisesta EU:n kanssa kriittisten raaka-aineiden kehittämiseksi;

toteaa, että Erasmus+ -ohjelma on helpottanut akateemista vaihtoa; suhtautuu myönteisesti EU:n tukeen maan digitalisaatiolle ja koulutukselle ja kehottaa perustamaan digitaalisen ja vihreän siirtymän alalla toimivien yrittäjien vaihto-ohjelman; korostaa, että on tärkeää edistää lähentymistä ja koordinoituja uudistuksia korkea-asteen koulutuksessa esimerkiksi yhdenmukaistamalla Kirgisian kansallinen tutkintojen viitekehys eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen kanssa; korostaa tarvetta edistää Kirgisian ja EU:n jäsenvaltioiden välistä akateemista ja kulttuurista vaihtoa ja kirgisialaisten nuorten aktiivista osallistumista epäviralliseen koulutukseen ja kansalaisyhteiskunnan ohjelmiin; korostaa, että on tärkeää vahvistaa akateemista ja ammatillista vaihtoa vuoden 2024 koulutussopimuksen pohjalta;

10.

tuomitsee jyrkästi Kirgisian viranomaisten päätöksen lakkauttaa riippumaton kidutuksen ehkäisemistä valvova elin eli kidutuksen vastainen kansallinen keskus ilman julkista kuulemista tai avoimuutta ja sulauttaa se oikeusasiamiehen toimistoon, mikä tarkoittaa sen riippumattomuuden loppumista; on tyytyväinen YK:n ihmisoikeusvaltuutetun julkilausumaan, jossa ilmaistaan vakava huoli asiasta, ja Kirgisian viranomaisten kehotukseen lopettaa nämä toimet; kehottaa viranomaisia ratifioimaan ja panemaan täytäntöön Rooman perussäännön kaikilta osin;

11.

palauttaa mieliin, että EU on jo osoittanut 12 miljoonaa euroa Kirgisian oikeuslaitoksen uudistuksen tukemiseen, mikä osoittaa EU:n olevan sitoutunut maan institutionaaliseen kehitykseen; korostaa, että on tärkeää jatkaa investointeja instituutioiden kehittämiseen, avoimuuteen ja oikeuslaitoksen riippumattomuuteen;

12.

on Kirgisian laajalle levinneen korruption vuoksi huolissaan 98 miljoonan euron EU:n avun avoimesta ja tehokkaasta käytöstä kaudella 2021–2027; kehottaa Kirgisian viranomaisia julkaisemaan yksityiskohtaisia raportteja EU:n varojen käytöstä ja vahvistamaan yhteistyötä kansainvälisten petostentorjuntaelinten, kuten Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF), kanssa, jotta voidaan pitää yllä maailmanlaajuisia varainhoitonormeja ja toteuttaa tehokkaita petostentorjuntatoimenpiteitä EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi; kehottaa komissiota ja muita asiaankuuluvia EU:n toimielimiä varmistamaan, että EU:n varojen käyttöä valvotaan mahdollisimman hyvin, ja harkitsemaan lisäresurssien myöntämistä niiden hallinnointiin osallistuvien Kirgisian virastojen taloudellisten ja operatiivisten valmiuksien vahvistamiseksi;

13.

korostaa, että on tärkeää tehostaa tietojenvaihtoa terroriuhkista, noudattaa kaikilta osin terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevia kansainvälisiä normeja ja toteuttaa tehokkaita toimenpiteitä, joilla estetään kemiallisten, biologisten, radioaktiivisten ja ydinaineiden hankkiminen, siirto ja käyttö terrorismitarkoituksiin;

14.

painottaa, että on tärkeää ottaa mukaan kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät, helpottaa toimivaltaisten virastojen välistä yhteistyötä ja saattaa kansalliset lait kansainvälisten avoimuusnormien mukaisiksi, jotta voidaan tutkia talousrikoksia ja edistää yritysten hyvää hallintotapaa; kehottaa Kirgisian viranomaisia tehostamaan toimiaan korruption kitkemiseksi ja olemaan käyttämättä sen torjuntaa tekosyynä kansalaisyhteiskunnan ja hallituksen arvostelijoiden tukahduttamiselle;

15.

kehottaa Kirgisian tasavaltaa tarkistamaan teknisiä määräyksiään ja vahvistamaan standardeja, metrologiaa, markkinavalvontaa, akkreditointia ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä koskevaa yhteistyötä keskinäisen markkinoille pääsyn helpottamiseksi, kahdenvälisen kaupan syventämiseksi EU:n kanssa ja sijoittajien oikeudenmukaisen kohtelun varmistamiseksi; kehottaa Kirgisiaa välttämään rajoittavia toimenpiteitä, jotka voisivat asettaa EU:n sijoittajat epäedulliseen asemaan;

Alueellinen yhteistyö ja maailmanlaajuiset haasteet

16.

katsoo, että Keski-Aasia on EU:lle strategisesti tärkeä alue turvallisuuden, yhteyksien, energiansaannin monipuolistamisen, konfliktien ratkaisemisen ja monenvälisen sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen puolustamisen kannalta, erityisesti perustavanlaatuisten geopoliittisten muutosten leimaamana historiallisena aikana; kannustaa EU:ta tehostamaan yhteistyötään Keski-Aasian kanssa poliittisissa, taloudellisissa ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä EU:n ulkoisen toiminnan perustana olevien demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota koskevien arvojen mukaisesti; korostaa, että EU ei voi enää tehdä yhteistyötä Keski-Aasian maiden kanssa näiden arvojen kustannuksella; korostaa tarvetta lisätä vuoropuhelua ja yhteistyötä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä, mukaan lukien kyberturvallisuus, alueellinen vakaus, kriisinhallinta, aseistariisunta ja asevalvonta, kansainvälisen oikeuden ja YK:n peruskirjan periaatteiden mukaisesti;

17.

korostaa, että EU:lla ja Keski-Aasialla on edessään perusteellisia maailmanlaajuisia ja alueellisia geopoliittisia muutoksia ja haasteita; korostaa tässä yhteydessä tarvetta pyrkiä pitkäaikaiseen, jäsenneltyyn ja molempia osapuolia hyödyttävään yhteistyöhön yhteistä etua koskevissa asioissa; kehottaa voimakkaasti EU:ta tehostamaan yhteistyötään Keski-Aasian kanssa ottaen huomioon alueen geostrategisen merkityksen ja edistämään strategisia kumppanuuksia Keski-Aasian maiden kanssa laajentamalla poliittista ja taloudellista yhteistyötä; pitää myönteisenä EU:n ja Keski-Aasian välisten korkean tason yhteyksien lisääntymistä;

18.

korostaa lisääntyviä monenvälisyyteen ja sääntöpohjaiseen järjestykseen liittyviä historiallisia haasteita, jotka koskevat sekä EU:ta että Kirgisian tasavaltaa, kuten Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainaa vastaan; panee huolestuneena merkille Kirgisian ja muiden alueen maiden puolueettoman asenteen konfliktia kohtaan ja kannustaa Kirgisian viranomaisia noudattamaan kansainvälisiä normeja ja edistämään alueellisia toimia suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi; panee merkille Venäjän vaikutusvallan alueella huolimatta Keski-Aasian maiden pyrkimyksistä monipuolistaa ulkosuhteitaan; pitää valitettavana, ettei Kirgisia ole tuominnut Venäjän laitonta hyökkäystä Ukrainaan;

19.	pitää erittäin valitettavana Kirgisian viranomaisten päätöstä osallistumisesta Venäjän ja Valko-Venäjän Zapad 2025 -sotilasharjoitukseen lähellä EU:n rajaa ja katsoo, että tämä toimi on ristiriidassa niiden ilmoittamien aikomusten kanssa, jotka koskevat kumppanuuden tiivistämistä EU:n kanssa;

20.

pitää valitettavana, että kirgisialaiset yritykset ja pankit, kuten Keremet Bank, ovat auttaneet aktiivisesti Venäjää kiertämään pakotteita ja hankkimaan teknologiaa ja kaksikäyttötuotteita sotatoimiinsa Ukrainaa vastaan; pitää valitettavana, että Bakai Bank OJSC yritti äskettäin nostaa julkisen osallistumisen vastaisen strategisen häirintäkanteen Open Dialogue Foundation -säätiötä vastaan; kehottaa Kirgisian viranomaisia toteuttamaan lisätoimia lopettaakseen pakotteiden kohteena olevien tavaroiden kauttakulun Venäjälle Kirgisian alueen kautta, kuten tiukentamaan lupavaatimuksia ja tekemään kaksikäyttötuotteiden kauppaan osallistuville yrityksille huolellisuusvelvoitteen noudattamista koskevia tarkastuksia; korostaa, että jos kaksikäyttöteknologian vientiin ei puututa, se voi johtaa toissijaisiin pakotteisiin; kehottaa komissiota arvioimaan Venäjän Keski-Aasian maiden toimijoiden avulla harjoittaman pakotteiden kiertämisen nykytasoa ja ehdottamaan konkreettisia ratkaisuja siihen puuttumiseksi; suosittelee perustamaan työryhmän, joka keskittyy kaksikäyttötuotteiden kaupan valvontaan ja seurantaan;

21.

pitää valitettavana, että vaikka Kirgisia on ilmoittanut sitoutuvansa kunnioittamaan demokratian periaatteita, oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, joista on sovittu kumppanuus- ja yhteistyösopimuksessa EU:n kanssa, se ei yhdy kannoissaan demokraattisten maiden ja erityisesti EU:n jäsenvaltioiden kantoihin äänestäessään YK:n yleiskokouksessa;

22.

pitää valitettavana, että turkkilaisten valtioiden järjestö (OTS) myönsi kyproksenturkkilaiselle separatistiyhteisölle tarkkailijan aseman ja että kyproksenturkkinen separatistiyhteisö oli läsnä Biškekissä pidetyssä OTS:n huippukokouksessa; palauttaa mieliin, että Keski-Aasian valtiot, myös Kirgisian tasavalta, ovat osana ensimmäisessä EU:n ja Keski-Aasian huippukokouksessa Samarkandissa annettua yhteistä julistusta sitoutuneet asiaa koskeviin YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmiin 541 (1983) ja 550 (1984);

23.	toteaa, että suhteita on vahvistettava, jotta voidaan edistää syvempää, tiiviimpää ja arvopohjaista yhteistyötä yhteisten uhkien ratkaisemiseksi ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi maailmanlaajuisesti;

24.	suhtautuu myönteisesti aloitteisiin, joilla pyritään vahvistamaan Kaspianmeren alueen liikennekäytävää, ja panee merkille käytävän koordinointifoorumin;

25.	korostaa EU:n roolia alueen merkittävänä avunantajana; korostaa tarvetta lisätä EU:n toimia kehitysyhteistyön tukemiseksi Keski-Aasiassa ja erityisesti Kirgisiassa juuri allekirjoitetun tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen puitteissa;

26.

on tyytyväinen Kirgisian ja Tadžikistanin välillä tehtyyn rajasopimukseen ja sen äskettäiseen ratifiointiin; kehottaa molempia osapuolia toteuttamaan tarvittavat toimet sopimuksen täytäntöönpanemiseksi muun muassa käynnistämällä kuulemisia paikallisen väestön kanssa ja hyväksymään toimenpiteitä, joilla vahvistetaan rajatylittävää yhteistyötä ja tuetaan rajayhteisöjä, jotka ovat kärsineet eniten viimeaikaisen rajatylittävän konfliktin aikana; pitää myönteisenä EU:n taloudellista tukea tilojen rakentamiselle Kirgisian rajanaapurina olevalla Tadžikistanin Sugdin alueella; kehottaa Kirgisian viranomaisia tutkimaan riippumattomien tarkkailijoiden dokumentoimia vakavia rikoksia, jotka tapahtuivat syyskuun 2022 aseellisen konfliktin aikana, ja saattamaan syylliset vastuuseen;

27.

pitää myönteisenä Kirgisian, Tadžikistanin ja Uzbekistanin ensimmäistä kolmenvälistä huippukokousta ilman ulkoisten toimijoiden välitystoimintaa; suhtautuu myönteisesti Keski-Aasian maiden pyrkimyksiin vahvistaa alueellisia siteitään ja perustaa alueelle horisontaalinen yhteistyörakenne ilman ulkovaltojen päättäväistä osallistumista;

Ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio

28.

korostaa, että ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen vahvistaa vakautta, kestävää kehitystä ja turvallisuutta, sillä ne luovat oikeusvarmuutta, ennakoitavuutta ja vahvoja instituutioita; muistuttaa, että vahvat demokraattiset oikeudelliset kehykset ja instituutiot edistävät innovointia, kauppaa, investointeja ja talouden laajenemista samalla kun niiden avulla varmistetaan osallistava kehitys ja yhtäläiset sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet ja vähennetään sosiaalista eriarvoisuutta ja että ne ovat välttämättömiä sellaisten häiriönsietokykyisten yhteiskuntien rakentamiseksi, jotka kykenevät torjumaan autoritaarista vaikuttamista ja ulkoista epävakautta;

29.

kannustaa Kirgisiaa hyväksymään kattavaa syrjinnän vastaista lainsäädäntöä, jossa seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli, vammaisuus ja etninen alkuperä ovat suojeltavia kategorioita; korostaa, että Kirgisian vähemmistöjen suojelu edellyttää monitahoista strategiaa, jolla puututaan syrjinnän perimmäisiin syihin, mukaan lukien oikeussuojan saatavuuden nykyiset esteet;

30.

panee tyytyväisenä merkille säädökset, joilla parannetaan suojelua perheväkivallalta, seksuaaliselta väkivallalta ja sukupuolistuneelta väkivallalta; kehottaa Kirgisian hallitusta varmistamaan, että lakia noudatetaan johdonmukaisesti ja että lakia rikkovat asetetaan virallisesti syytteeseen tekemistään rikoksista, ja jatkamaan työtä sukupuolistuneen väkivallan ja perheväkivallan poistamiseksi;

31.

on huolissaan siitä, että Kirgisiassa on tullut voimaan uusia uskonnon- ja vakaumuksenvapautta rajoittavia lakeja, joilla lisätään valtion harjoittamaa uskonnollisten ryhmien valvontaa luomalla uskonnollisia yhteisöjä ja rakennuksia koskeva valtiollinen rekisteri, otetaan käyttöön sakkoja tiettyjen uskonnollisten asusteiden, kuten niqabin, käytöstä valtion laitoksissa ja julkisissa paikoissa ja tehostetaan uskonnonopetuksen valvontaa; kehottaa Kirgisian viranomaisia varmistamaan uskonnon- ja vakaumuksenvapauden suojelun maassa noudattaen kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja ja ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaisia sitoumuksia;

32.	kannustaa Kirgisian hallitusta laatimaan ihmisoikeuksia koskevan kansallisen toimintasuunnitelman, johon kansalaisyhteiskunta osallistuu YK:n ihmisoikeusvaltuutetun suositusten mukaisesti;

33.

kehottaa Kirgisian hallitusta vapauttamaan ehdoitta kaikki laittomasti vangitut tai pidätetyt toimittajat, bloggaajat ja aktivistit, mukaan lukien Kanyshai Mamyrkulova ja Temirov Liveen liittyvät henkilöt, kuten Makhabat Tajibek kyzy, Aike Beishekeyeva ja Aktilek Kaparov, ja luopumaan kaikista heitä vastaan nostetuista syytteistä sekä palauttamaan Bolot Temirovin kansalaisuuden ja pidättymään muista laittomista käytännöistä, mukaan lukien yritykset viedä Temirovin lapsi pois perheeltään ja sijoittaa hänet valtion hoitolaitokseen, ja lapsen edun mukaisesti tekemään kaikkensa, jotta Temiroville palautettaisiin hänen lapsensa; tuomitsee sen, että korruptiota koskevista tutkimuksistaan tunnetun Temirov Live -alustan toimittajat Azamat Ishenbekov ja Makhabat Tajibek kyzy tuomittiin lokakuussa 2024 viiden ja kuuden vuoden vankeuteen; korostaa, että mielivaltaista vangitsemista käsittelevän YK:n työryhmän lausunnon mukaan Temirov Liven toimittajien pidättäminen oli mielivaltaista; on tyytyväinen siihen, että joukkolevottomuuksiin yllyttämisestä tuomitut toimittaja ja Temirov Live -alustan työntekijä Azamat Ishenbekov ja aktivisti Zarina Torokulova armahdettiin; kehottaa Kirgisian hallitusta panemaan kaikilta osin täytäntöön YK:n työryhmän lausunnossa nro 57/2024 esitetyt suositukset;

34.

kehottaa Kirgisian hallitusta varmistamaan vapaiden ja rehellisten vaalien periaatteiden noudattamisen turvaamalla oikeuden kilpailla ja kampanjoida ja säilyttämällä samalla hallinnollisen neutraaliuden kaikkia puolueita kohtaan koko nykyisen vaalisyklin ajan kansainvälisten normien mukaisesti; tuomitsee jyrkästi sen, että Kirgisian hallitus kohdistaa pelottelua ja oikeudellista vainoamista oppositiopuolueisiin ja erityisesti SDK-puolueeseen, jonka Kirgisian viranomaiset poistivat marraskuussa 2024 Biškekissä pidetyistä paikallisvaaleista; panee merkille, että Kirgisian parlamentissa on käyty keskusteluja vaaliuudistuksesta; on erittäin huolissaan seurauksista, joita aiheutuu Kirgisian parlamentin lainsäädännöstä, jolla kielletään henkilöitä, joilla on rikosrekisteri, toimimasta keskeisissä valtion viroissa ja asettumasta ehdokkaaksi presidentin- ja parlamenttivaaleissa, koska tätä voidaan soveltaa valikoivasti poliittisten vastustajien ja kansalaisyhteiskunnan henkilöiden julkiseen elämään osallistumisen estämiseen;

35.

pitää erittäin valitettavana Temirlan Sultanbekovin, Irina Karamushkinan ja Roza Turkseverin pidättämistä 13. marraskuuta 2024 ja kehottaa Kirgisian hallitusta perumaan kiireellisesti poliittisin perustein heitä vastaan nostetut syytteet ja luopumaan kaikista heidän tuomiolleen asetetuista rajoituksista; tuomitsee sen, että heitä vastaan käynnistettyjä oikeudenkäyntejä ovat leimanneet epäilyttävät käytännöt ja oikeussuojan puute alusta lähtien ja että heidän oikeuttaan oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on loukattu; palauttaa mieliin, että tutkinnan aloittamisen syynä oli alkuperältään tuntematon äänitallenne, jota käytetään ensisijaisena todisteena, vaikkei sille ole tuomioistuimen lupaa; pitää valitettavana, että heidän oikeudenkäyntinsä on järjestetty suljetuin ovin eikä niistä ole ääni- tai videotallenteita; tuomitsee sen, että edellytykset heidän päästämiselleen ehdonalaiseen vapauteen ovat suhteettomia ja loukkaavat heidän oikeuttaan osallistua julkisiin asioihin;

36.

kehottaa Kirgisian hallitusta pidättymään nostamasta syytteitä poliittisin perustein tai painostamasta perusteettomasti poliittista oppositiota ja eriäviä mielipiteitä esittäviä tahoja, kuten SDK-puoluetta; korostaa, että poliittinen moniarvoisuus on välttämätön osa nykyaikaista demokratiaa ja että sitä on kunnioitettava pitkän aikavälin legitiimiyden ja vakauden säilyttämiseksi;

37.

kehottaa Kirgisian viranomaisia varmistamaan oikeuden rauhanomaiseen kokoontumiseen poistamalla Biškekin kaupungin keskustassa voimassa olevan mielenosoituskiellon, joka otettiin käyttöön vastauksena Venäjän suurlähetystön pyyntöön lopettaa sodan vastaiset mielenosoitukset sen tilojen ulkopuolella vuonna 2022;

38.

on tyytyväinen Klara Sooronkulovan, Gulnara Dzhurabayevan, Asya Sasykbayevan ja muiden Kempir-Abadin tekojärven suojelukomitean jäsenten vapauttamiseen; kehottaa Kirgisian hallitusta vetämään pois valituksensa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätöksestä ja lopettamaan poliittisista syistä johtuvan syytteeseenpanon;

39.

tuomitsee jyrkästi meneillään olevan ja lisääntyvän kansalaisyhteiskunnan tukahduttamisen ja Kirgisian viranomaisten pyrkimykset tukahduttaa riippumattomat tiedotusvälineet ja rajoittaa julkista toisinajattelua oikeudellisten, hallinnollisten ja pakkokeinojen yhdistelmällä ja kehottaa Kirgisian viranomaisia lopettamaan nämä toimet; kehottaa Kirgisian viranomaisia edistämään yhteistyölle suotuisaa ympäristöä ja kansalaisyhteiskunnan ja paikallisyhteisöjen osallistumista julkisiin kuulemisiin ja päätöksentekoprosesseihin; pitää valitettavana erityisesti ihmisoikeusaktivisti Rita Karasartovan pidättämistä poliittisin perustein ja toteaa, että hän on ollut menettelysääntöjen vastaisesti tutkintavankeudessa huhtikuusta 2025 lähtien ilman tutkintatoimien toteuttamista ja että viranomaiset ovat määränneet hänen tapauksensa salaiseksi, minkä vuoksi hänen puolustuksensa ei ole voinut saada jäljennöstä todistusaineistosta ja hänen oikeudenkäyntinsä, joka on määrä pitää elokuussa 2025 kahden lykkäyksen jälkeen, järjestetään suljettujen ovien takana, ja kehottaa vapauttamaan hänet kiireellisesti; pitää valitettavana suhteetonta tuomiota ihmisoikeusaktivisti Kanyshai Mamyrkulovalle, joka on tuomittu neljän vuoden valvontarangaistukseen, maastapoistumiskieltoon ja hänen verkkojulkaisuihinsa kohdistuviin rajoituksiin ja valvontaan Kirgisian hallitusta arvostelevan sosiaalisen median julkaisun vuoksi; pitää lisäksi valitettavana kansallisen tiedeakatemian lingvistin ja entisen asiantuntijan Joomart Karabaevin ehdollista vankeusrangaistusta levottomuuteen yllyttämisestä sosiaalisen median julkaisuissa, joissa arvosteltiin oikeuslaitoksen korruptiota; ihailee Kirgisian kansalaisyhteiskuntaa ja riippumattomia tiedotusvälineitä, sillä kyseessä on vainosta ja henkilökohtaisista riskeistä huolimatta edelleen yksi elinvoimaisimmista kansalaisyhteiskunnista Keski-Aasiassa;

40.

kehottaa EU:n jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä tukemaan Kirgisian kansalaisjärjestöjä, ihmisoikeuksien puolustajia ja asianajajia, hlbtiq+-henkilöitä ja ympäristöaktivisteja, riippumattomia tiedotusvälineitä ja bloggaajia ilmaisemaan vakavan huolensa ihmisoikeuksien heikkenemisestä maassa kaikissa Kirgisian viranomaisten kanssa käymissään keskusteluissa ja arvioimaan uudelleen maan GSP+-etuuksia ja hyväksymään viimeisenä keinona asianmukaisia toimenpiteitä, mukaan lukien EU:n maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän (EU:n Magnitski-laki) mukaiset pakotteet, jos Kirgisia jatkaa kansainvälisiin yleissopimuksiin liittyvien sitoumustensa laiminlyöntiä;

41.

pitää valitettavina useita viimeaikaisia tapauksia, joissa ulkomailla asuvia Kirgisian hallituksen arvostelijoita uhkaa luovuttaminen Kirgisiaan, jossa he ovat vaarassa joutua poliittisin perustein pidätetyiksi, vangituiksi ja kidutetuiksi kostoksi arvostelustaan; tuomitsee maanpaossa olevan aktivistin Tilekmat Kurenovin äskettäisen luovuttamisen Yhdistyneistä arabiemiirikunnista Kirgisiaan, jossa hän oli aiemmin joutunut poliittisin perustein vangituksi, kidutetuksi ja uhkailluksi aktivisminsa vuoksi;

42.

kehottaa Kirgisian hallitusta kumoamaan venäläistyylisen ”ulkomaisia edustajia” koskevan lain, joka heikentää vakavasti kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksia tehdä oikeutettua yleisen edun mukaista työtä ja toimia ilman epäasianmukaista sekaantumista ja häirintää sekä varmistaa samalla turvallinen työskentely-ympäristö ja on ristiriidassa Kirgisian kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaisten kansainvälisten velvoitteiden ja EU:n kumppanina tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen puitteissa antamien sitoumusten kanssa; kehottaa komissiota varmistamaan, että ehdotetut lait eivät vaaranna EU:n ohjelmia ja aloitteita, sillä ne voivat rajoittaa sananvapautta ja valtiosta riippumattomien järjestöjen toimintaa;

43.

kehottaa Kirgisiaa kunnioittamaan ja suojelemaan tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta, jotka ovat demokratian perusedellytyksiä, ja olemaan pakottamatta riippumattomia tiedotusvälineitä lopettamaan toimintansa, kuten Kloopin tapauksessa, tai esittämättä niitä vastaan perusteettomia väitteitä niiden tutkivan ja kriittisen uutisoinnin vuoksi; tuomitsee jyrkästi Kloop-tiedotuskanavaan viime aikoina kohdistetut tukahduttamistoimet ja kehottaa vapauttamaan ehdoitta loput Kloopiin liittyvät toimittajat eli Aleksandr Aleksandrovin ja Zhoomart Duulatovin sekä lopettamaan Kloopin henkilöstöön kohdistetut syytetoimet ja häirinnän; panee tyytyväisenä merkille, että Amnesty Internationalin ja tiedotusvälineiden toimintafoorumin kaltaiset ihmisoikeusjärjestöt ovat tuominneet tukahduttamistoimet osana laajempaa yritystä lakkauttaa riippumaton journalismi maassa; kehottaa Kirgisian viranomaisia sallimaan riippumattomien media-alan ammattilaisten työskentelyn, takaamaan, ettei toimittajiin kohdisteta kostotoimia heidän ammatillisen toimintansa vuoksi, mukaan lukien tutkiva journalismi, sekä tarjoamaan asianmukaista suojelua toimittajille, joita saatetaan häiritä heidän uutisointinsa vuoksi; kehottaa komissiota ja EU:n jäsenvaltioita varmistamaan Radio Free Europen / Radio Libertyn toiminnan jatkuminen Kirgisiassa;

44.

kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa ja EU:n Kirgisian-edustustoa harjoittamaan aktiivista julkisuusdiplomatiaa ja käsittelemään Kirgisian viranomaisten levittämiä vääriä narratiiveja, erityisesti niitä, joissa vääristetään EU:n arvoja ja politiikkoja riippumattomien tiedotusvälineiden ja kansalaisyhteiskunnan maineen horjuttamiseksi; kehottaa Kirgisiassa olevia EU:n ja jäsenvaltioiden diplomaatteja osallistumaan poliittisin perustein vireille pantuihin oikeudenkäynteihin ja tukemaan epäoikeudenmukaisesti vainottuja henkilöitä ja heidän perheitään;

45.

tuomitsee Kirgisian viranomaisten pyrkimykset lakkauttaa Aprel TV -kanava peruuttamalla sen lähetyslupa ja lopettamalla sen toiminta sosiaalisessa mediassa Kirgisian valtion kansallisen turvallisuuskomitean tutkimuksen perusteella; pitää valitettavana Biškekin alioikeuden 9. heinäkuuta 2025 antamaa tuomiota, jossa määrättiin kanavan likvidaatiosta ja sen sosiaalisen median sivujen poistamisesta, minkä johdosta kanava tosiasiallisesti suljettiin; pitää valitettavina näitä toimia tiedotusvälineiden lakkauttamiseksi lainvastaisin perustein;

46.

on huolissaan kunnianloukkauksien uudelleen kriminalisointia koskevista laeista ja kehottaa Kirgisian hallitusta olemaan käyttämättä näitä säännöksiä väärin toimittajia ja laillista poliittista oppositiota vastaan; kehottaa viranomaisia tarkistamaan tätä lainsäädäntöä Venetsian komission suositusten mukaisesti; on lisäksi huolissaan presidentin hallinnon ehdottamasta rikoslain muuttamista koskevasta lakiesityksestä ja erityisesti rikoksen määritelmän sisältävään 18 artiklaan tehtävistä muutoksista, koska niissä otettaisiin käyttöön huolestuttava sanamuoto, joka voisi johtaa oikeudelliseen väärinkäyttöön, sillä siinä poistettaisiin virkamiesten, lainvalvontaviranomaisten ja valtion kansallisen turvallisuuden komitean (GKNB) toimihenkilöiden vastuu ja oikeutettaisiin heille laittomat toimet;

47.

kehottaa Kirgisian viranomaisia kumoamaan ”väärää tietoa” koskevan lain ja ”HLBT-propagandan” kieltävän lain, jotka ovat Kirgisian kansainvälisen oikeuden mukaisten velvoitteiden vastaisia ja joita on käytetty järjestelmällisesti kriittisten äänien, kuten toimittajien ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, vaientamiseen; pitää erittäin valitettavana joukkoviestimiä koskevan kiistanalaisen lain lopullista hyväksymistä, sillä media-alan asiantuntijat ja kansalaisyhteiskunnan jäsenet varoittavat, että laki mahdollistaa tiedotusvälineisiin kohdistuvan tukahduttavan valvonnan, ja kehottaa Kirgisian viranomaisia varmistamaan, että joukkotiedotusvälineitä koskeva laki on täysin kansainvälisten normien mukainen eikä johda tiedotusvälineiden vapauden tai sananvapauden loukkaamiseen;

48.

kehottaa Kirgisian hallitusta suojelemaan pelottelulta ja häirinnältä toimittajia, valtiosta riippumattomien järjestöjen työntekijöitä ja aktivisteja, myös niitä, jotka ovat saaneet tappouhkauksia ja joiden turvallisuutta on uhattu muulla tavoin vankilassa, ja kehottaa EU:n edustustoa seuraamaan tiiviisti tällaisia uhkia ja raportoimaan säännöllisesti vaarassa olevien henkilöiden tilanteesta; pitää valitettavina hallituksen tekemiä ratsioita, pääsyn estämistä uutissivustoille sekä toimittajien ja bloggaajien syytteeseenpanoa; tuomitsee sen, että tuomioistuin lakkautti tutkivan Kloop-foorumin taustalla olevan järjestön sen väitetyn kielteisen uutisoinnin vuoksi; pitää valitettavana presidentti Žaparovin kehotusta lakkauttaa Kirgisian Radio Free Europe / Radio Liberty, joita hän syyttää väärän tiedon levittämisestä;

49.

kehottaa Kirgisian hallitusta pidättymään ”ääriliikkeisiin” liittyvän materiaalin hallussapidon kriminalisoinnista, sillä ihmisoikeuksien valvojat ovat varoittaneet, että se voisi johtaa sananvapauden heikkenemiseen entisestään Kirgisiassa, kun otetaan huomioon lain väärinkäyttömahdollisuus, ja säilyttämään selkeät oikeudelliset suojatoimet, joilla estetään sellaisten lakien väärinkäyttö, joissa säädetään seuraamuksista julkisesta yllyttämisestä ääriliiketoimintaan; kehottaa Kirgisian korkeinta neuvostoa puolustamaan oikeutta sananvapauteen ja muistuttaa, että ”väärän tiedon” torjunta ei saa johtaa riippumattomien tiedotusvälineiden, opposition ja muiden hallitusta arvostelevien tukahduttamiseen;

50.

kehottaa Kirgisian hallitusta vahvistamaan oikeusvaltioperiaatetta, vallanjakoa ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta kansainvälisten normien mukaisesti, luomaan prosesseja oikeuslaitoksen toiminnan mittaamiseksi, parantamaan julkista valvontaa ja lisäämään oikeuslaitoksen avoimuutta sekä vahvistamaan oikeuslaitoksen vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan ja muiden hallinnon alojen kanssa; kehottaa Kirgisian viranomaisia tehostamaan toimiaan, joilla taataan yhtäläinen oikeussuojan saatavuus sekä oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja sen toteutumiseen;

51.

on huolissaan tutkintavankeustapausten suuresta määrästä, jota Kirgisian oikeusasiamies Dzhamilia Dzhamanbaeva on korostanut, ja yhtyy oikeusasiamiehen Kirgisian lainvalvonta- ja oikeuselimille esittämään kehotukseen noudattaa kansainvälisiä normeja, mukaan lukien vapaudessa toimeenpantavia seuraamuksia koskevat Yhdistyneiden kansakuntien vähimmäissäännöt;

52.

panee merkille viime vuosina toteutetut vankeinhoitojärjestelmän uudistukset, joita ovat pääasiassa ehdollisen vankeuden kehittäminen, eri prosessien digitalisointi ja vaihtoehtoisten ehkäisevien toimenpiteiden käyttöönotto; pitää kuitenkin valitettavana vankien huonoa kohtelua ja kannustaa Kirgisian viranomaisia toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, etteivät vangit joudu epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai olosuhteiden kohteeksi ja että he saavat asianmukaista terveydenhoitoa turvallisissa olosuhteissa;

53.

korostaa tarvetta kehittää uutta lainsäädäntöä hallinto-oikeuden ja oikeuden alalla, mukaan lukien julkishallinnon uudistaminen ja vaihtoehtoinen riitojenratkaisu, ja vahvistaa julkishallinnon ja oikeuslaitoksen edustajien ammatillisia valmiuksia, mikä voitaisiin saavuttaa osittain ottamalla käyttöön sähköisiä hallintojärjestelmiä;

54.

pyytää Kirgisian viranomaisia ylläpitämään oikeusalan ammattien riippumattomuutta ja varmistamaan, ettei asianajajien toimintaan puututa eikä heitä häiritä sen vuoksi, että he täyttävät ammatilliset velvollisuutensa, myöskään silloin, kun he puolustavat asiakkaitaan poliittisesti arkaluonteisissa tapauksissa;

55.	antaa tunnustusta Kirgisian osallistumisesta Keski-Aasian oikeusvaltio-ohjelmaan, jolla tuettiin kansallisia toimia korruption ja rahanpesun ehkäisemiseksi ja torjumiseksi ja lisättiin oikeusalan ammattilaisten tietämystä muun muassa ihmisoikeusnormeista;

56.	panee merkille, että presidentti Žaparov palautti kiistanalaisen maalain Kirgisian parlamentille lakia vastaan järjestettyjen julkisten mielenosoitusten jälkeen; ° ° °

57.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Kirgisian tasavallan hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L, 2024/2141, 13.9.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/agree_internation/2024/2141/oj.

(2) EUVL C, C/2024/5718, 17.10.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/5718/oj.

(3) EUVL C, C/2025/1969, 11.4.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2025/1969/oj.

(4) Hyväksytyt tekstit, P10_TA(2025)0170.

(5) Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. heinäkuuta 2023 suosituksista avoimuutta, lahjomattomuutta, vastuuvelvollisuutta ja korruption torjuntaa koskevien Euroopan parlamentin sääntöjen uudistamiseksi (EUVL C, C/2024/4011, 17.7.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/4011/oj ).