Kanne 7.11.2025 – Colombani v. SEAE

(Asia T-776/25)

(C/2026/182)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Jean-Marc Colombani (Tbilisi, Georgia) (edustajanaan: N. de Montigny)

Vastaaja: Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan EUH:n resurssien pääosaston pääjohtajan 29.7.2025 tekemän päätöksen hylätä valittajan tekemä valitus R/EEAS/3/25, joka koski

—	EUH:n neuvoa-antavan nimityskomitean sihteeristön 4.12.2024 tekemää päätöstä kieltäytyä toimittamasta kantajalle Marokon, Norjan ja Korean edustustojen päälliköiden tehtäviin esivalinnan läpäisseiden hakijoiden ansioluetteloita, jotka on asianmukaisesti sensuroitu,

—	nimittävän viranomaisen (31.10.2024 tekemää) päätöstä, jossa vahvistettiin kyseisten esivalinnan läpäisseiden hakijoiden luettelo

—	nimittävän viranomaisen päätöstä, jossa nimettiin näihin kolmeen tehtävään lopulta valitut hakijat

—	kumoamaan EUH:n pääsihteerin 3.10.2025 tekemän päätöksen, jolla täydennettiin edellä mainittua 29.7.2025 tehtyä hylkäämispäätöstä ja hylättiin myös valitus R/EEAS/3/25

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu EUH:n kantaan niiden tietojen laajuudesta, jotka on toimitettava valintamenettelyn yhteydessä, ja siihen, että tässä yhteydessä tehdyt päätökset ovat tämän seurauksena lainvastaisia.

—

Kantaja väittää, että EUH:n lainvastainen tulkinta säännöistä, jotka koskevat riidanalaisten päätösten kohteena olevien valintamenettelyjen hakijoiden henkilötietojen suojaa, esti kantajaa saamasta tietoja, jotka olisivat olleet välttämättömiä tutkittaessa niiden päätösten pätevyyttä, jotka tehtiin sellaisten valintamenettelyjen yhteydessä, joihin hän osallistui. Hänen hakemustensa hylkäämisestä tehdyissä päätöksissä ei siis ole selvästikään riittäviä tietoja, joiden avulla hän voisi varmistua hakemustensa käsittelyn lainmukaisuudesta.

Toinen kanneperuste, joka perustuu oikeuden väärinkäyttöön, vallan väärinkäyttöön, perustelujen puuttumiseen sille, että kieltäydyttiin soveltamasta vastaavaa käytännöllistä ratkaisua kuin hänen aiempaan vastaavaan vaatimukseensa sovellettu ratkaisu, hyvän hallinnon periaatteen ja huolenpitovelvollisuuden laiminlyöntiin sekä kantajaa koskevien päätösten laillisuusolettaman soveltamatta jättämiseen.

—

Kantaja väittää, että se, että EUH ei antanut myönteistä vastausta kantajan pyyntöön saada perusteluja, esti kantajaa varmistautumasta siitä, ettei hänen hakemuksiaan käsitelty syrjivästi ja väärin, yhdessä erityisesti sen kanssa, että EUH tunnusti kieltäytymisen lainvastaisuuden, riidan olemassaolon ja siitä johtuvat perustellut epäilyt häntä koskevien päätösten puolueettomuudesta. Jättäessään tämän tekemättä EUH ei noudattanut huolenpitovelvollisuuttaan sellaista työntekijäänsä kohtaan, joka toistuvasti pyysi hallintoaan lopettamaan ja korjaamaan vahingot, jotka ovat objektiivisesti aiheutuneet kiusaavasta ja syrjivästä toiminnasta.