Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

Rakenneosat Euroopan puhtaan teknologian tuotantopohjan vahvistamiseksi

(oma-aloitteinen lausunto)

(C/2026/14)

Esittelijä:

Corina MURAFA BENGA

Yhteisesittelijä:

Guido NELISSEN

Neuvonantaja(t)	Mihnea CĂTUȚI (esittelijän neuvonantaja, ryhmä III)
Komitean täysistunnon päätös	23.1.2025
Oikeusperusta	työjärjestyksen 52 artiklan 2 kohta
Vastaava elin	neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” (CCMI)
Hyväksyminen CCMI:ssä	10.7.2025
Hyväksyminen täysistunnossa	18.9.2025
Täysistunnon numero	599
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	97/0/0

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

EU:ssa on erilaisia puhtaan teknologian ekosysteemejä vakiintuneista teollisuudenaloista, kuten tuulivoima-alasta, kehittyviin aloihin, kuten elektrolyysilaitteiden tuotantoon, akkujen valmistamiseen, hiilidioksidin talteenottoon ja vesitehokkaisiin teknologioihin. Vaikka EU:lla on vahvaa tutkimus- ja kehitysosaamista (t&k), siirtyminen innovoinnista kaupalliseen käyttöönottoon on edelleen ongelmallista erityisesti verrattuna Kiinan ja Yhdysvaltojen kaltaisiin globaaleihin kilpailijoihin.

1.2

EU on puhtaan teknologian nettotuoja monilla aloilla ja vahvasti riippuvainen Kiinasta aurinkopaneelien, akkujen ja raaka-aineiden osalta, mikä luo strategisen riskin. Yhdysvaltojen ja Kiinan politiikat asettavat haasteita Euroopan kyvylle lisätä investointeja ja vahvistaa puhtaan teknologian teollisuuttaan, myös aloilla, joilla se on johtavassa asemassa.

1.3

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyvillä hajanaisilla toimintapolitiikoilla ja rahoitusmekanismeilla vastataan vain osittain EU:n puhtaan teknologian valmistusta koskeviin tavoitteisiin. Koordinoimattomat EU:n ja jäsenvaltioiden politiikkatoimet ja rahoitus haittaavat tehokkuutta, nykyiset valtiontukitoimenpiteet hyödyttävät suhteettomasti vauraampia jäsenvaltioita, ja hankekehittäjillä on edelleen vaikeuksia navigoida rahoitustuen viidakossa. Maailmanlaajuiset kilpailun vääristymät ovat haasteena EU:n puhtaan teknologian teollisuudelle. Jos Eurooppa ottaa käyttöön oikeanlaisia politiikkatoimia, se voisi muuttaa energiaan ja veteen liittyvät haasteet mahdollisuuksiksi luoda työpaikkoja, uutta osaamista ja liiketoiminnan kasvua.

1.4

Näistä syistä ETSK kehottaa komissiota

—	hyväksymään tarkistetun konsolidoidun teollisuuden strategiakehyksen, jolla tuetaan puhtaan teknologian tuotantoa hiilestä irtautumisen ja vesitehokkuuden edistämiseksi.

—

tunnustamaan puhtaan teknologian erilliseksi teollisuudenalaksi ja tukemaan sen kehittämistä laatimalla teknologian etenemissuunnitelmia, vähentämällä innovoinnin riskejä pilottihankkeiden ja kumppanuuksien avulla ja lisäämällä rahoitusta erityisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ja kymmenennen tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman kautta.

—	ottamaan puhdasta teknologiaa koskevat EU:n tavoitteet huomioon kaikilla politiikanaloilla.

—

yksinkertaistamaan sääntelyä ja ottamaan käyttöön markkinoille pääsyä edistävää infrastruktuuria, puuttumaan toimitusketjuun ja julkiseen hyväksyntään liittyviin ongelmiin ja parantamaan startup-yritysten rahoituksen saantia ja teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa sekä edistämään tutkimuskeskusten, startup-yritysten ja teollisuuden välistä yhteistyötä uusien teknologioiden kaupallistamisen nopeuttamiseksi ja innovaatiomyönteisiä kehyksiä, kuten nettonollateollisuutta koskevan säädöksen mukaisia sääntelyn testiympäristöjä.

—	edistämään kiertotalouden, mukaan lukien uusiokäytön, kannustimia, paikallista hankintaa sekä kierrätettyä sisältöä koskevia kiintiöitä tai merkintöjä.

—

täydentämään kutakin teknologian etenemissuunnitelmaa inhimillistä ja sosiaalista ulottuvuutta koskevalla etenemissuunnitelmalla kaikkien työntekijöiden tukemiseksi osaamissiirtymän yhteydessä. Tällaisiin etenemissuunnitelmiin olisi sisällytettävä puhtaan energiateknologian seurantakeskuksen ja osaamista koskevan tiedon hankinnan eurooppalaisen seurantakeskuksen toimittamat tiedot.

—

investoimaan tarvittaessa täydennys- ja uudelleenkoulutustoimiin, joilla kehitetään puhtaan teknologian alojen oppimissisältöä ja joissa käsitellään myös vesiulottuvuutta, ja seuraamaan jo käynnistettyjen ohjelmien (esim. Euroopan aurinkoenergia-alan yhteenliittymän koulutuskeskus, Euroopan akkualan yhteenliittymän koulutuskeskus) tehokkuutta ja vaikutuksia.

—

vahvistamaan puhtaaseen teknologiaan liittyvää osaamista niin, että toteutetaan EU:n laajuinen arviointi puhtaan energian ja vesiteknologian alan työvoimapulasta, ja huolehtimaan samalla laadukkaista työpaikoista ja osallistavista mahdollisuuksista naisille ja muille heikommassa asemassa oleville ryhmille. Komission olisi perustettava osaamisunionin puitteissa osaamista koskevan tiedon hankinnan eurooppalaisen seurantakeskuksen yhteyteen erillinen puhtaan teknologian osa-alue, jotta voidaan varmistaa kyseisen osaamisen nopea saatavuus.

—	kehittämään EU:n osaamispassin kaltaisia välineitä, yhdenmukaistettua sertifiointia ja vahvempia yhteyksiä koulutusalan ja elinkeinoelämän välillä, jotta helpotetaan siirtymistä ilmastoneutraalin talouden alan työpaikkoihin.

—	vauhdittamaan puhtaan teknologian valmistusta EU:ssa Euroopan kilpailukykyrahaston, uudelleensuunnatun innovaatiorahaston ja EIP:n etupainotteisten investointien avulla huolehtien samalla yhteenkuuluvuudesta sekä pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) osallisuudesta.

—	koordinoimaan ja järkeistämään rahoitusta, uudistamaan valtiontukikehyksiä ja vahvistamaan hallinnollisia valmiuksia varojen käytön ja markkinoiden oikeudenmukaisuuden parantamiseksi.

—	investoimaan alueellisiin puhtaan teknologian klustereihin, sähköverkkoihin ja pääomamarkkinoiden yhdentymiseen samalla kun nopeutetaan lupamenettelyjä.

—

vahvistamaan puhtaan teknologian kysyntää panemalla nettonollateollisuutta koskeva säädös täytäntöön ja ottamalla käyttöön pakollisia muuhun kuin hintaan perustuvia hankintakriteerejä, ympäristömyötäisyyteen ja vesitehokkuuteen perustuvia tuotekiintiöitä, puhtaan veden teknologioita ja kestävyysstandardeja, joissa otetaan huomioon tuotesidonnainen hiilijalanjälki.

—	sisällyttämään hiilestä irtautuminen ja vesitehokkuus kauppasopimuksiin ja rakentamaan strategisia kumppanuuksia puhtaan teknologian toimitusketjujen vahvistamiseksi.

—	seuraamaan jatkuvasti EU:n puhtaan teknologian alan kehitystä ja raportoimaan politiikkatoimien täytäntöönpanon tuloksista.

2. Taustaa – puhtaan teknologian valmistusta koskeva tilanne Euroopassa

2.1

Investoinnit puhtaaseen teknologiaan ovat lisääntyneet Euroopassa merkittävästi vuodesta 2021 lähtien, mikä johtuu erityisesti akkukennojen valmistuksesta. Muilla aloilla, kuten aurinkosähköalalla, eurooppalaiset yritykset ovat kuitenkin vahvasti riippuvaisia erityisesti Kiinasta peräisin olevasta tuonnista (1). Vaikka investointeja toteutetaan eri puolilla EU:ta, useimmat hankkeet keskittyvät kouralliseen maita.

2.2

Makrotaloudelliset olosuhteet, muun muassa korkeat korot, johtivat siihen, että puhtaaseen teknologiaan tehdyt pääomasijoitukset hidastuivat EU:ssa 24 prosenttia vuosina 2023–2024 (11,6 miljardista eurosta 8,8 miljardiin euroon). Pääoman supistumista on kompensoitu velkainvestoinneilla, joiden arvo oli 23,4 miljardia euroa vuonna 2024, mikä merkitsee huomattavaa lisäystä 7,9 miljardista eurosta vuonna 2023 (2).

2.3

Vaikka EU:lla on edelleen vahva teollinen perusta puhtaan teknologian alalla, EU:n puhtaan teknologian toimintaympäristö vaihtelee aloittain. Aurinkosähköala läpikäy rakenneuudistusta maailmanlaajuisen kilpailun vuoksi, kun taas tuulienergia-ala kasvaa hitaasti ja on maantieteellisesti epäyhtenäinen, mikä vaarantaa kilpailukyvyn. Akkujen tuotanto kasvaa gigatehtaiden ansiosta, mutta sähköajoneuvojen kysyntä riippuu hallitusten tarjoamista taloudellisista kannustimista. Lämpöpumppujen tuotanto kasvaa makrotaloudellisista esteistä huolimatta. Elektrolyysilaitteiden kapasiteetin odotetaan kasvavan, mutta epävarmuus vallitsee edelleen investointien ja kysynnän suhteen. Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi kehittyy kaiken aikaa, ja biokaasuala kasvaa sitä tukevien politiikkatoimien ansiosta. EU:lla on johtava asema geotermistä energiaa, auringon lämpöenergiaa sekä valtameri- ja merienergiaa hyödyntävän puhtaan teknologian alalla (3).

2.4

Koordinoidulla EU:n teollisuuspolitiikalla voidaan vähentää tehottomuutta, jota aiheutuu 27 kilpailevasta lähestymistavasta uudelleenteollistamiseen. EU:n teollisuuspolitiikkaa koskevassa vankassa hallintokehyksessä olisi mentävä Euroopan komission ehdotusta pidemmälle, ja tarvittaessa olisi harkittava alakohtaisia teollisuusstrategioita ja EU:n yhteisiä tukiohjelmia. EU:n on siirryttävä pitkälti reagoivasta lähestymistavasta tulevaisuuteen suuntautuvaan teollisuusstrategiaan.

2.5

EU:n sinisen kehityksen ohjelman lippulaivahankkeen edistäjänä ETSK painottaa, että puhtaiden teknologioiden olisi oltava sekä energia- että vesitehokkaita, kun taas horisontaaliset toimenpiteet, kuten parempi tiedonkeruu, infrastruktuurin laajentaminen, energiansäästöt, digitalisaatio ja kohtuuhintaisen energian ja veden saatavuuden parantaminen, ovat olennaisen tärkeitä EU:n puhtaan teknologian valmistuksen kilpailukyvyn parantamiseksi.

3. Puhtaan teknologian innovaatioekosysteemin edistäminen

3.1

Kansainvälisen energiajärjestön mukaan ainoastaan puolet täydellisen hiilestä irtautumisen edellyttämistä teknologioista on markkinavalmiita. On kehitettävä ja otettava käyttöön puhtaan teknologian seuraava sukupolvi.

3.2

EU:ssa kehitetään yli viidesosa koko maailman puhtaista teknologioista. Monien alkuvaiheen teknologioiden osalta EU kuitenkin tuhlaa resursseja, koska sen innovointipotentiaali ei muutu tuotantovalmiuksiksi.

3.3

Vuonna 2023 Kiinan, EU:n ja Yhdysvaltojen osuus julkisista t&k-menoista oli 85 prosenttia, ja niiden tekemien investointien arvo samaisena vuonna oli 17,5 miljardia, 13,5 miljardia ja 11 miljardia Yhdysvaltain dollaria (4). Julkiset investoinnit puhtaan energian alan tutkimukseen ja innovointiin ovat lisääntyneet EU:ssa, mutta yksityiset investoinnit ovat edelleen riittämättömiä.

3.4

ETSK kehottaa Euroopan komissiota

3.4.1

laatimaan kehitteillä olevia teknologioita varten teknologian etenemissuunnitelmia, joilla tuetaan niiden teknologisen valmiuden tason nostamista ja joissa hahmotellaan niiden roolia vuosien 2040 ja 2050 ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

3.4.2

vahvistamaan edelleen EU:n rahoitusta puhtaan teknologian alan tutkimusta ja innovointia varten ja turvaamaan sen monivuotisesta rahoituskehyksestä (MRK) käytävissä neuvotteluissa.

3.4.3

asettamaan puhtaan teknologian etusijalle tulevassa kymmenennessä tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmassa vuosiksi 2028–2034.

3.4.4

vähentämään teknologioihin liittyviä riskejä tukemalla demonstraatio- ja pilottihankkeita sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien (myös EU:n yhteisyritysten) perustamista.

3.4.5

valvomaan teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua ja parantamaan rahoitusmekanismien (kuten innovaatiorahaston) hyödynnettävyyttä startup-yritysten kannalta.

4. Kriittisten raaka-aineiden saatavuus ja kiertotalous

4.1

Kiertotalouden periaatteita omaksumalla voidaan edistää uusia taloudellisia mahdollisuuksia ja vähentää riippuvuutta kriittisistä materiaaleista. Ottamalla käyttöön kierrätettävyyttä ja resurssitehokkuutta koskevia standardeja luodaan teollisuudelle vahvoja kannustimia vähentää riippuvuutta primaariraaka-aineista.

4.2

ETSK suosittaa seuraavaa:

4.2.1

Tulevalla kiertotaloussäädöksellä olisi vauhditettava kierrätysinvestointeja ja edistettävä materiaalien kiertokäyttöä digitaaliteknologioiden ja liiketoimintamallien avulla.

4.2.2

Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava kansallista kaivos- ja jalostustoiminnan kapasiteettiaan keskeisten mineraalien osalta sekä käsittelyvalmiuksia prosessin keskivaiheella samalla kun säilytetään tiukat ympäristö- ja sosiaalinormit.

4.2.3

Olisi tarjottava kannustimia kiertotalouden resurssien ja jätteiden paikalliseen hankintaan uusiomateriaaleja koskevin pakollisin kiintiöin tai vapaaehtoisin merkinnöin.

5. Työvoiman panos ja osaaminen

5.1

Puhtaan teknologian alat kuuluvat aloihin, joilla (uudelleen)koulutustarpeet ovat suurimpia. Rakenteellisten haasteiden ennakoimiseksi ja hallitsemiseksi tarvitaan perusteellisempaa analyysia puhtaan teknologian käyttöönoton sosiaalisista vaikutuksista.

5.2

Puhtaan teknologian aloilla syntyy lisää uusia työpaikkoja nopeammin kuin muualla taloudessa (5). Kunnianhimoinen puhtaan teollisen kehityksen ohjelma, jolla tuetaan EU:ssa sijaitsevaa nettonollateknologian valmistusteollisuutta, voi luoda 1,6 miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2035 mennessä. Tämä luku voi nousta 2,1 miljoonaan työpaikkaan vuoteen 2040 mennessä (6) ja mahdollisesti sen ylikin, jos vesiulottuvuus otetaan huomioon.

5.3

Tässä yhteydessä ETSK suosittaa seuraavaa:

5.3.1

Investoidaan puhtaaseen teknologiaan liittyvän osaamisen vahvistamiseen, edistetään kohdennettua koulutusta ja laaditaan EU:n laajuinen arvio osaamisvajeesta nettonollateknologian aloilla, suunnitellaan kohdennettuja oppimisohjelmia ja perustetaan tarvittaessa nettonollateollisuuden koulutuskeskuksia.

5.3.2

Seurataan jatkuvasti työvoimavajetta puhtaan teknologian alalla äskettäin julkistetun osaamista koskevan tiedon hankinnan eurooppalaisen seurantakeskuksen avulla. Puhtaan teknologian ala olisi asetettava keskeiseksi painopisteeksi seurantakeskuksessa, jotta voidaan antaa ennakkovaroituksia osaamisvajeesta ja varmistaa kyseisten taitojen nopea saatavuus työmarkkinoilla.

5.3.3

Asetetaan etusijalle työn houkuttelevuus pitämällä yllä tiukkoja työnormeja ja pyrkimällä siihen, että työpaikat ovat turvallisia, hyvin palkattuja ja sosiaalisesti arvostettuja. Puhtaan teollisen kehityksen ohjelmassa ehdotetun laadukkaita työpaikkoja koskevan etenemissuunnitelman olisi ohjattava hankkeiden arviointia nettonollateollisuutta koskevan säädöksen ja kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen puitteissa.

5.3.4

Asetetaan etusijalle muita heikommassa asemassa olevien ryhmien, kuten ikääntyneiden työntekijöiden ja epävarmoissa työsuhteissa olevien, uudelleenkoulutus. Luokittelemalla nettonollateknologian alan työpaikat työvoimapula-ammateiksi voidaan varmistaa työntekijöiden taloudellinen vakaus koulutuksen aikana, kunnes he siirtyvät työmarkkinoille (7). Lisätään naisten osallistumista työvoimaan luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan aloilla.

5.3.5

Otetaan käyttöön EU:n osaamispassi ja yhdenmukaistetaan EU:n sertifiointijärjestelmiä.

5.3.6

Perustetaan välittäjänä toimivia instituutioita, joiden tavoitteena on kuroa umpeen koulutuksen ja työelämän välinen kuilu, mukaan lukien puhtaan teknologian alojen ja teknisten korkeakoulujen välisiä kumppanuuksia työvoiman kehittämisen vahvistamiseksi (8).

5.3.7

Asetetaan tavoitteeksi työpaikkojen oikeudenmukainen jakautuminen taantuvien teollisuusalueiden tai rakenneuudistusta tarvitsevien alueiden kesken (9) hyödyntämällä olemassa olevia rahoitusvirtoja (esim. oikeudenmukaisen siirtymän rahasto).

6. Investointien käynnistäminen

6.1

Koska finanssipoliittinen liikkumavara on rajallinen, nykyisissä rahoitusohjelmissa olisi keskityttävä niihin puhtaan teknologian arvoketjujen vaiheisiin, joissa EU voi kehittää suhteellisia etuja. EU:n olisi pyrittävä hankkimaan lisää yhteistä eurooppalaista rahoitusta teollisuuden tavoitteidensa rahoittamiseksi.

6.2

NextGenerationEU-välineen päättyminen vuonna 2027 johtaa 35 miljardin euron nettonollainvestointien lopettamiseen, mikä luo rahoitusvajeen (10), joka voitaisiin kompensoida osittain tulevalla teollisuuden hiilestä irtautumisen rahastolla, tulevalla EU:n sinisen kehityksen ohjelman siirtymärahastolla tai suunnitellulla Euroopan kilpailukykyrahastolla (seuraava monivuotinen rahoituskehys).

6.3

Nykyinen valtiontukikehys on edistänyt investointeja mutta myös aiheuttanut markkinavääristymiä, ja alueellisia eroja on edelleen. Vuosina 2022–2023 muutamat johtavat alueet lisäsivät investointeja 15–17 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla, kun taas Etelä-, Keski- ja Itä-Euroopassa investoinnit kasvoivat vain 3 miljardia Yhdysvaltain dollaria (11).

6.4

Rahoitustuen (sekä julkisen että yksityisen) tehostamiseksi entisestään ETSK kannattaa seuraavia ehdotuksia:

6.4.1

Perustetaan uuden monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä Euroopan kilpailukykyrahasto, jota mahdollisesti tuettaisiin uudella EU:n yhteisellä lainanotolla euroalueen turvallisen sijoitusvälineen kautta (2026). Rahastosta olisi tuettava toiminnan laajentamiseen tarvittavaa pääomaa, ja se olisi suunnattava puhtaan teknologian arvoketjuihin. Rahaston avulla olisi myös pyrittävä edistämään yhteenkuuluvuutta EU:ssa ja estämään kahden nopeuden Eurooppa.

6.4.2

Innovaatiorahasto olisi muutettava perustamisrahastoksi, josta olisi osoitettava osuus puhtaan teknologian valmistukseen. Olisi kiinnitettävä enemmän huomiota tällaisten välineiden saatavuuden parantamiseen pk-yritysten kannalta.

6.4.3

Velvoitetaan jäsenvaltiot investoimaan vähintään 25 prosenttia päästökauppajärjestelmästä saamistaan tuloista puhtaan teknologian valmistukseen, ilman että tämä vaikuttaa asetettuihin sosiaalisiin tavoitteisiin, muun muassa käyttämällä innovaatiorahaston huutokauppa palveluna -toimintoa (12). Menosuunnitelmat olisi sisällytettävä kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin (13).

6.4.4

Järkeistetään ja koordinoidaan kaikkea puhtaan teknologian valmistukseen osoitettua rahoitusta esimerkiksi käyttämällä keskitettyjä portaaleja, kuten Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälinettä. Koordinoidaan ja yhdenmukaistetaan kansallisia tukijärjestelmiä, perustetaan eurooppalaisia keskitettyjä asiointipisteitä ja yhtenäistetään hakumenettelyjä.

6.4.5

Aikaistetaan puhtaaseen teknologiaan tehtäviä investointeja, mikä on mahdollista päästökauppajärjestelmästä saatavien tulojen sekä Euroopan investointipankin (EIP) lainanoton ansiosta.

6.4.6

Edistetään innovointia puhtaan teknologian alalla syventämällä pääomamarkkinoita ja helpottamalla startup- ja scale-up-yritysten riskipääoman saantia erityisesti pääomamarkkinaunionin kautta.

6.4.7

Vahvistetaan EIP:n (ja kansallisten kehityspankkien) roolia yksityisten investointien edistämisessä ulottamalla (vasta)takaukset puhtaan teknologian aloille.

6.4.8

Luodaan alueellisia puhtaan teknologian klustereita erityisesti siirtymävaiheessa olevilla alueilla hyödyntämällä älykästä erikoistumista ja olemassa olevia varoja ja edistämällä aktiivista yhteistyötä kaikkien sidosryhmien välillä sekä sidotaan julkiset resurssit sosiaalisiin ja ympäristökriteereihin.

6.4.9

Yksinkertaistetaan valtiontukimenettelyjä tulevan puhtaan teollisuuden valtiontukikehyksen puitteissa tilapäisistä kriisi- ja siirtymäpuitteista ja yleisestä ryhmäpoikkeusasetuksesta saatujen opetusten pohjalta pyrkien samalla varmistamaan alueellinen oikeudenmukaisuus ja välttämään sisämarkkinoiden vääristymiä.

6.4.10

Uudistetaan Euroopan yhteistä etua koskevia tärkeitä hankkeita (IPCEI) ja tarjotaan taloudellista ja hallinnollista tukea alhaisen tulotason alueiden auttamiseksi, jotta niiden olisi helpompi osallistua EU:n arvoketjuihin, muun muassa vahvistamalla hallinnollisia valmiuksia maissa, joilla on vaikeuksia hyödyntää varoja.

6.4.11

Nopeutetaan uusien puhtaan teknologian hankkeiden suunnittelua ja lupamenettelyjä.

6.4.12

Investoidaan massiivisesti Euroopan sähköverkkojen nykyaikaistamiseen ja yhdistämiseen, sillä sähköistämisen hidas edistyminen haittaa tällä hetkellä puhtaan teknologian käyttöönottoa.

7. Markkinoiden kehittäminen ja edelläkävijämarkkinoiden luominen

7.1

Monet puhtaat teknologiat ovat vasta kehittymässä ja edellyttävät vahvempaa markkinoille saattamista. Tätä prosessia voidaan tukea kannustamalla käyttöönottoon yksityisellä sektorilla ja sisällyttämällä paikallista sisältöä ja häiriönsietokykyä koskevat kriteerit sekä julkisiin että yksityisiin hankintamenettelyihin.

7.2

Nettonollateollisuutta koskevan säädöksen mukaisiin huutokauppoihin olisi sisällytettävä vedenkulutusta ja vastuullista liiketoimintaa, kyberturvallisuutta ja toteutusvalmiuksia koskevat kriteerit niin, että kestävyystekijöiden ja häiriönsietokykyyn liittyvien tekijöiden osuus on 15–30 prosenttia.

7.3

Euroopan edelläkävijämarkkinoiden vahvistamiseksi edelleen ETSK kehottaa toteuttamaan seuraavat toimet:

7.3.1

Nettonollateollisuutta koskeva säädös olisi pantava täytäntöön sellaisten julkisten hankintojen ja uusiutuvan energian huutokauppojen avulla, joihin sisältyy muuhun kuin hintaan liittyviä pakollisia kriteerejä (muun muassa sosiaalisia ehtoja). Kestävyysnormeja on tiukennettava, jotta ne heijastavat nettonollateknologioissa käytettävien materiaalien hiili- ja vesijalanjälkeä, ja normien on mentävä huomattavasti nykyisiä vertailuarvoja pidemmälle (14).

7.3.2

Jäsenvaltioiden olisi parannettava sääntelyä uusiutuvien tuotteiden kysynnän vauhdittamiseksi sisällyttämällä niihin selkeät kestävyyttä ja häiriönsietokykyä koskevat kriteerit.

7.3.3

Nettonollateknologioita koskeva ”EU-arvoketjubonus” ja kiintiöt vihreille ja vesitehokkaille tuotteille keskeisillä aloilla, kuten teräs- ja akkualalla, voisivat auttaa palauttamaan Euroopan johtoaseman puhtaan teknologian alalla. Teollisuuden hiilestä irtautumisen nopeuttamiseksi teollisuuden vähähiilistämisen vauhdittamiseksi laadittavassa säädöksessä voitaisiin asettaa vastaavanlaisia kiintiöitä, jotka koskevat esimerkiksi puhtaan teräksen käyttöä autoissa ja tuuliturbiineissa.

7.3.4

EU:n yhteisten tuotepassien (esim. akkupassien), laatumerkintöjen tai tuotteiden pakollisten hiili- ja vesijalanjälkeä koskevien ilmoitusten käyttöönotto lisäisi avoimuutta ja auttaisi kuluttajia ja yrityksiä (vientimarkkinat mukaan luettuina) tekemään tietoon perustuvia päätöksiä.

7.3.5

Puhtaan teknologian ratkaisujen kustannuspreemiota olisi pienennettävä energian hinnanerosopimusten tai tuotteiden ympäristötehokkuuteen liittyvien kiinteiden lisätukien kaltaisilla mekanismeilla.

8. Kansainvälisten toimintaedellytysten tasapuolisuus ja yhteistyön käynnistäminen

8.1

Euroopan puhtaan teknologian alaan kohdistuu yhä enemmän paineita maailmanlaajuisten tukien, löyhempien ympäristönormien ja epäreilun kilpailun vuoksi, mikä johtaa suurempaan riippuvuuteen kolmansista maista. Kiinan kanssa käytävän kaupan kasvava vaje, joka johtuu Kiinan hallitsevasta asemasta harvinaisten maametallien alalla, valtion tukemista teollisuusstrategioista ja viennistä alhaisin hinnoin, kuvastaa Euroopan kilpailukykyhaasteita. EU on takamatkalla riskipääoman osalta, sillä sen osuus on vain 5 prosenttia verrattuna Yhdysvaltojen 52 prosenttiin, mikä rajoittaa unionin kykyä laajentaa innovaatioita. EU:n on lisättävä kotimaista tuotantoa, monipuolistettava resursseja ja koordinoitava kansainvälistä kauppa- ja teollisuuspolitiikkaa oikeudenmukaisen kilpailun ja häiriönsietokykyisten toimitusketjujen varmistamiseksi.

8.2

ETSK suosittaa seuraavaa:

8.2.1

Kauppasopimuksiin sisällytetään erillisiä lukuja hiilestä irtautumisesta, vesitehokkuudesta ja puhtaasta teknologiasta. Näillä luvuilla olisi edistettävä puhtaan teknologian käyttöönottoa, turvattava toimitusketjut ja tuettava markkinoille pääsyä.

8.2.2

EU:n on luotava strategisia teollisuuskumppanuuksia samanmielisten maiden kanssa toimitusketjujen häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi, sillä täysimittainen arvoketjun hallinta, johon Kiina ja Yhdysvallat pyrkivät, on epätodennäköistä. Puhtaan kaupan ja puhtaiden investointien kumppanuuksien avulla voidaan tehostaa yhteistyötä, mutta EU:n on selkiytettävä arvolupaustaan kumppaneille.

8.2.3

EU:n olisi vahvistettava kaupan suojatoimia, nykyaikaistettava energiainfrastruktuuria Global Gateway -strategian avulla ja houkuteltava investointeja edistäen samalla teknologian siirtoa. Sen tulisi saattaa tasapainoon vapaakaupan hyödyt ja kestävyys varmistaen vastuullinen mineraalien hankinta ja toimitusketjun due diligence -velvoitteet.

8.2.4

Olisi myös kartoitettava vaihtoehtoja edistää puhtaan teknologian vientiä Maailman kauppajärjestön sääntöjen mukaisten välineiden avulla.

Bryssel 18. syyskuuta 2025.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Oliver RÖPKE

(1) Bruegel-ajatushautomo: Clean industrial transformation: where does Europe stand? .

(2) Cleantech for Europe: Financial Year 2024 Briefing .

(3) Puhtaan energiateknologian seurantakeskus: Overall strategic analysis of clean energy technology in the European Union .

(4) Strategic Perspectives: The global net-zero industrial race is on .

(5) Strategic Perspectives: The global net-zero industrial race is on .

(6) Strategic Perspectives: The global net-zero industrial race is on .