Euroopan alueiden komitean lausunto – Osaamisunionistrategia

(C/2025/6323)

Esittelijä

Emil BOC (RO, EPP), Cluj-Napocan pormestari

Viiteasiakirja(t)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Osaamisunioni

(COM(2025) 90 final)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – STEM-aineiden opetusta koskeva strateginen suunnitelma: taitoja kilpailukyvyn ja innovoinnin edistämiseksi

(COM(2025) 89 final)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle perustaitoja koskevasta toimintasuunnitelmasta

(COM(2025) 88 final)

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK)

Alueellinen yhteenkuuluvuus

korostaa, että osaamiseen investoiminen on olennaisen tärkeää Euroopan pitkän aikavälin kilpailukyvyn, häiriönsietokyvyn ja yhteenkuuluvuuden kannalta erityisesti siksi, että tiettyjen alueiden on vastattava väestörakenteen muutoksiin, osaajista käytävään lisääntyneeseen maailmanlaajuiseen kilpailuun sekä tarpeeseen toteuttaa vihreä ja digitaalinen siirtymä. Tässä lähestymistavassa olisi huomioitava alueelliset erot ja kiinnitettävä erityistä huomiota alueisiin, jotka ovat vaarassa jäädä jälkeen.

muistuttaa alueellisen yhteenkuuluvuuden merkityksestä, sillä sen avulla varmistetaan kaikille alueille yhdenvertainen mahdollisuus hyötyä osaamisen kehittämisen eduista toteuttamalla erityisiä toimia, joilla pyritään poistamaan maa- ja syrjäseutualueiden sekä vähemmän kehittyneiden alueiden rakenteellisia esteitä, joita ovat muun muassa nuorten poismuutto, rajalliset työllistymismahdollisuudet ja koulutusinfrastruktuurin puutteet.

suosittaa, että otetaan käyttöön paikkalähtöisiä strategioita osaamisen kehittämiseen tähtäävien aloitteiden mukauttamiseksi erityisiin alueellisiin taloudellisiin olosuhteisiin ja väestöllisiin tilanteisiin. Näillä strategioilla tulisi pyrkiä aktiivisesti elvyttämään kestäviä perinteisiä taloudenaloja, kääntämään nuorten muuttoliikkeen suuntauksia ja edistämään maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden nopeutettuja kotouttamisprosesseja.

tunnustaa paikallis- ja alueviranomaisten ratkaisevan tärkeän roolin ja korostaa niiden läheisyyttä kansalaisiin sekä ainutlaatuista valmiutta mukauttaa koulutusaloitteita paikallisiin olosuhteisiin. Paikallis- ja alueviranomaisten olisi otettava aktiivisesti käyttöön kehittyneitä digitaaliteknologioita paikallisessa koulutusinfrastruktuurissa, jotta alueelliset sosioekonomiset realiteetit voitaisiin ottaa tarkoituksenmukaisella tavalla huomioon.

katsoo, että alueellisiin eroihin puuttuminen kohdennettujen ja aluekohtaisten investointien avulla on olennaisen tärkeää erityisesti maaseutu-, syrjäseutu- ja väestökatoalueilla sekä muita epäsuotuisammassa asemassa olevilla esikaupunkialueilla, jotka kärsivät usein puutteellisesta infrastruktuurista, laadukkaan koulutuksen rajallisesta saatavuudesta ja nuorten poismuutosta. On ratkaisevan tärkeää keskittyä koulutusinfrastruktuuriin ja yhteyksien parantamiseen, jotta voidaan luoda yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille.

suosittaa, että vahvistetaan alueellista kilpailukykyä sovittamalla paikalliset työntekijöiden koulutusohjelmat yhteen alueellisten teollisten vahvuuksien ja innovointimahdollisuuksien kanssa sekä huolehtimalla siitä, että työvoimalla on osaamista, joka on merkityksellistä ja jonka kysyntä on suurta.

korostaa, että osaamisunioni on toteutettava noudattaen kaikilta osin monitasoisen hallinnon ja kumppanuuden periaatteita ja varmistaen, että paikallis- ja alueviranomaiset osallistuvat mielekkäällä tavalla osaamispolitiikan suunnitteluun ja täytäntöönpanoon.

Koulutusjärjestelmien nykyaikaistaminen

toteaa jälleen olevan tärkeää, että dynaamisten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien avulla rakennetaan alueellisia osaamisekosysteemejä, joilla pyritään edistämään paikallisviranomaisten, oppilaitosten, yritysten ja innovaatiokeskusten yhteistyötä. Nämä ekosysteemit olisi mukautettava vastaamaan alueiden taloudellisia profiileja, mikä helpottaisi merkityksellisten, erittäin kysyttyjen taitojen kehittämistä.

toteaa samalla olevan olennaisen tärkeää, että osaamisunioni on osallistava. Haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, kuten naisille, nuorille, maahanmuuttajille, vammaisille henkilöille sekä maa- ja syrjäseutualueilla asuville, on varmistettava yhtäläiset mahdollisuudet täydennys- ja uudelleenkoulutukseen, jotta ketään ei jätetä vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä oman onnensa nojaan.

10.

tähdentää, että koulutusjärjestelmissä on kaikkialla EU:ssa panostettava digitaaliseen innovointiin. Sen yhteydessä huomioon otettavia merkittäviä näkökohtia ovat muun muassa vastuullinen käyttö ja kyberturvallisuustietoisuus, opetussuunnitelmien ajantasaistaminen sekä nykyaikaisten pedagogisten menetelmien soveltaminen. Tällaiset aloitteet ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta oppijoilla olisi vankat digitaaliset taidot ja kattavat STEM-alojen (luonnontieteet, matematiikka, tekniikka ja teknologiat) taidot, jotka ovat tulevilla työmarkkinoilla menestymisen kannalta olennaisia.

11.

toteaa, että korkeakouluilla on strateginen merkitys yksilöiden valmistamisessa uusiin ammatillisiin vaatimuksiin erityisesti STEM-aloilla, jotka liittyvät läheisesti vihreään ja digitaaliseen talouteen. Samalla kun korkeakoulut pyrkivät vastaamaan nykyisiin kiireellisiin osaamisvajeisiin, niiden voisi olla järkevää uudistaa opetussuunnitelmiaan ja koulutusmenetelmiään yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa huolehtiakseen ennakoinnista ja valmistaakseen oppijoita tuleviin tehtäviin, joita ei ehkä ole vielä olemassa.

12.

painottaa, että työmarkkinoiden nykyisiä ja tulevia tarpeita ajatellen voi olla hyödyllistä ottaa erityisesti STEM-aineiden osalta korkeakoulut ja yritykset, erityisesti pk-yritykset, strategisesti mukaan koulutusuudistuksiin ja osaamisen mukauttamistoimiin.

13.

korostaa, että on tärkeää tehostaa ammatillista koulutusta, ja suosittaa, että puututaan systeemisiin resurssirajoitteisiin, edistetään ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta ja saatetaan ammatillinen osaaminen ja laaja-alainen pätevyys keskenään tasapainoon. Tällaiset uudistukset ovat välttämättömiä, jotta ammatillinen koulutus voidaan sovittaa tiiviimmin työmarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin.

14.

kiinnittää huomiota tarpeeseen nykyaikaistaa koulutusjärjestelmiä investoimalla digitaaliseen innovointiin, jonka yhteydessä on otettava huomioon vastuullista käyttöä ja kyberturvallisuustietoisuutta koskevat näkökohdat, ajantasaistamalla opetusohjelmia, vahvistamalla yritysten, pk-yritykset mukaan lukien, osallistumista ja hyödyntämällä nykyaikaisia pedagogisia menetelmiä.

15.

korostaa, että on puututtava kiireellisesti erityisesti STEM-aloilla vallitsevaan opettajapulaan huolehtimalla siitä, että opettajakunnan valmiudet sovitetaan entistä paremmin yhteen opetettavien aineiden kanssa ottaen huomioon sisällön taso ja opetusohjelmien erikoistumisaste, sekä parantamalla koulutusta, kehittämällä työoloja ja -ehtoja ja suuntaamalla opettajille kohdennettua tukea, jotta voitaisiin vastata suoraan opetushenkilöstön vajeeseen.

Osallistuminen työmarkkinoille

16.

painottaa, että on tärkeää kehittää räätälöityjä strategioita, joilla edistetään haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten maahanmuuttajien, pitkäaikaistyöttömien ja ikääntyneiden työntekijöiden, integroitumista työmarkkinoille. Näihin strategioihin olisi sisällyttävä erityistä yhteisötason infrastruktuuria ja tukijärjestelmiä, joilla edistetään osallistavia ja sopeutumiskykyisiä työmarkkinoita.

17.

korostaa, että on ratkaisevan tärkeää vahvistaa perustaitoja, kuten luku- ja kirjoitustaitoa, laskutaitoa, digitaalista lukutaitoa, tieteellistä tietämystä ja kansalaisvaikuttamista. Tällaiset taidot muodostavat mielekkään yhteiskunnallisen osallistumisen ja työmarkkinoille siirtymisen selkärangan erityisesti yhä monimutkaisemmissa teknologisissa ja sosiaalisissa yhteyksissä.

18.

korostaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja käytännön kokemuksen hankkimisen merkitystä. On tärkeää investoida harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdisteleviin koulutusjärjestelmiin, joissa yhdistyvät oppisopimuskoulutus ja ammatillinen koulutus, jotta mahdollistetaan erityisesti nuorten ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden pääsy työmarkkinoille ja luodaan samalla yhteyksiä yritysten ja potentiaalisten työntekijöiden välille.

19.

toistaa, että opettajapulaan puuttumiseksi tarvitaan kiireellisiä toimenpiteitä erityisesti STEM-aloilla. Opettajankoulutuksen laadun kohentaminen, ammatillisten työolojen ja -ehtojen parantaminen sekä kohdennetun tuen tarjoaminen opettajille ovat keskeisiä keinoja kestävien oppimistulosten varmistamiseksi.

20.

kannattaa sitä, että huolehditaan haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten maahanmuuttajien, pitkäaikaistyöttömien ja ikääntyneiden työntekijöiden, osallistumisesta työmarkkinoille kohdennettujen koulutusohjelmien ja erityisten yhteisötason tuki-infrastruktuurien avulla.

Alueellinen kilpailukyky ja innovointi

21.

korostaa, että on yksinkertaistettava EU:n rahoitusvälineitä ja sovitettava ne nykyistä paremmin yhteen alueellisten osaamisaloitteiden kanssa sekä tarjottava tehokasta teknistä tukea paikallis- ja alueviranomaisille. Näin voidaan varmistaa, että alueelliset osaamisstrategiat pannaan täytäntöön tehokkaasti ja että ne ovat vaikuttavia.

22.

painottaa, että on tärkeää parantaa tutkintojen siirrettävyyttä ja tunnustamista kaikkialla EU:ssa, jotta voidaan edistää työvoiman liikkuvuutta, torjua aivovuotoa ja hyödyntää täysimääräisesti sisämarkkinoita ja osaajia alueellisissa talouksissa.

23.

korostaa, että tarvitaan EU:n rahoitusvälineitä, jotka tarjoavat yrityksille tukea niiden kokeillessa erilaisten ryhmien tarpeita vastaavia työprosesseja, kuten joustavuuden lisäämistä, osa-aikatyöskentelyä, oman työn itsenäistä tai neuvonnan pohjalta tapahtuvaa organisointia tai kulttuurin muutokseen tähtäävien ohjelmien kehittämistä, jotta useammat työntekijät voivat entistä helpommin ”asettua aloilleen”.

24.

tähdentää, että soveltamalla alueellista osaamista koskevaan tiedon hankintaan kattavaa ja datavetoista lähestymistapaa voidaan merkittävästi parantaa politiikkatoimien täsmällisyyttä ja varmistaa reaaliaikaisiin alueellisten työmarkkinoiden tarpeisiin vastaaminen.

25.

kannustaa paikallis- ja alueviranomaisten keskinäiseen alueidenväliseen ja rajatylittävään yhteistyöhön, joka on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan jakaa parhaita käytäntöjä, ratkaista ongelmia kollektiivisesti, edistää opiskelijoiden ja ammattilaisten liikkuvuutta ja kehittää sopeutumiskykyisiä osaamisjärjestelmiä, joilla vastataan yhteisiin haasteisiin.

26.

suosittaa kohdennettuja aluepolitiikkoja, joilla on tarkoitus hillitä aivovuotoa esimerkiksi tukemalla yksityisiä aloitteita ja edistämällä multi-helix-kumppanuuksia akateemisten laitosten, viranomaisten ja teollisuudenalojen välillä, sillä niiden avulla voidaan edistää merkittävästi alueellista innovointia ja säilyttää alueella arvokasta henkistä pääomaa.

27.

kehottaa asettamaan osaamisen kehittämisen nimenomaisesti etusijalle kilpailukykyä, selviytymiskykyä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevassa Euroopan strategisessa suunnittelussa, jolla vastataan osaajista käytävän maailmanlaajuisen kilpailun, väestörakenteen muutoksen ja vihreän ja digitaalisen siirtymän aiheuttamiin haasteisiin.

28.

kehottaa omaksumaan ennakoivan toimintamallin tarjottaessa Euroopan työvoimalle tarvittavat taidot työmarkkinoiden tuleviin tarpeisiin vastaamiseksi puuttumalla havaittuihin kriittisiin haasteisiin, kuten alueellisiin eroihin, nuorten ja aikuisten riittämättömiin perustaitoihin, riittämättömiin ammatillisen koulutuksen investointeihin ja haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien työmarkkinoille osallistumisen esteisiin.

29.

kannattaa elinikäistä oppimista ja osallistavaa koulutuspolitiikkaa perusvälineinä, joilla parannetaan Euroopan taloudellista turvallisuutta ja estetään alueiden tai yhteiskuntaryhmien syrjäytyminen talouden muutosprosessissa.

Paikallis- ja alueviranomaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen

30.

kannattaa sitä, että tiivistetään yhteistyötä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa jäsennellyn vuoropuhelun avulla varmistaen, että erilaiset alueelliset näkökohdat ja paikalliset tarpeet otetaan laaja-alaisesti huomioon EU:n päätöksenteossa.

31.

korostaa, että koulutuspolitiikan on oltava joustavaa ja mukautuvaa ja reagoitava nopeasti talouden vaihteluihin ja työmarkkinoiden muutoksiin. Tämä joustavuus on ratkaisevan tärkeää kestävän talouskehityksen ja työllisyyden ylläpitämisen kannalta.

32.

kannattaa monikielisiä ja harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdisteleviä koulutusjärjestelmiä, jotta voidaan parantaa kulttuurienvälistä osaamista ja työllistyvyyttä erityisesti rajaseutualueilla, valmistaa ihmisiä erilaisille työmarkkinoille eri puolilla Eurooppaa ja edistää koulutuksen osallistavuutta.

33.

painottaa paikallis- ja alueviranomaisten keskeistä roolia osaamisunionistrategian täytäntöönpanossa, sillä siinä voidaan hyödyntää niiden suoria yhteyksiä kansalaisiin ja paikallisen koulutusinfrastruktuurin valvontaa.

34.

peräänkuuluttaa ennakoivia toimia, joilla helpotetaan tehokkaiden alueellisten osaamiskumppanuuksien luomista ja edistetään julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä selkeiden mekanismien sekä riittävän rahoituksen ja hallinnollisen tuen avulla, jotta paikallis- ja alueviranomaiset voivat tehokkaasti johtaa ja panna täytäntöön alueellisia osaamisen kehittämisstrategioita.

35.

tähdentää, että on tärkeää antaa paikallis- ja alueviranomaisille mahdollisuus tukea paikallista sopeutumista vihreään ja digitaaliseen siirtymään luomalla strategisia kumppanuuksia oppilaitosten, yksityisten yritysten ja innovaatioklustereiden välille, mikä parantaa paikallisia valmiuksia hallinnoida näiden siirtymien taloudellista ulottuvuutta.

Elinikäinen oppiminen ja jatkuva mukautuminen

36.

korostaa, että on tärkeää asettaa varhaiskasvatus etusijalle erityisesti muita heikommassa asemassa olevissa yhteisöissä, jotta voidaan parantaa perustaitojen kehittämistä ja pitkän aikavälin koulutustuloksia.

37.

kannattaa henkilökohtaisten oppimistilien käyttöönoton laajentamista, jotta voidaan tehostaa elinikäistä oppimista ja helpottaa urapolkujen joustavoittamisen edellyttämää täydennys- ja uudelleenkoulutusta.

38.

suosittaa, että lisätään investointeja pieniin osaamiskokonaisuuksiin ja joustaviin oppimisratkaisuihin, jotka mahdollistavat teollisuuden välittömien tarpeiden kannalta merkityksellisten taitojen kohdennetun parantamisen.

39.

kehottaa vahvistamaan sukupuolten tasa-arvoa koskevia aloitteita STEM-aloilla kohdennetun tiedotuksen, sukupuolisensitiivisten opetusmenetelmien ja uratuen avulla, jotta voidaan merkittävästi lisätä naisten osallistumista kyseisille aloille ja pysymistä niillä.

40.

korostaa, että on tärkeää edistää digitaalista turvallisuutta, medialukutaitoa ja kyberturvallisuuskoulutusta kaikilla koulutustasoilla, jotta yksilöitä voidaan valmistaa turvalliseen osallistumiseen digitaaliseen yhteiskuntaan.

41.

kehottaa puuttumaan talous- ja yrittäjyystaitojen puutteeseen. Komitea painottaa yhtäältä tarvetta investoida erityisesti nuorten talouslukutaidon parantamiseen tähtääviin aloitteisiin ja toisaalta yrittäjyyskasvatuksen keskeistä roolia oppilaitoksissa, jotta voidaan kehittää innovoinnin ja yritysten perustamisen kannalta välttämätöntä yrittäjyysajattelua ja -osaamista.

42.

kehottaa lisäämään tukea ikääntyneiden työntekijöiden jatkuvaan oppimiseen ja työmarkkinoille integroitumiseen, hyödyntämään heidän kokemustaan ja helpottamaan sukupolvien välistä tietämyksen siirtoa.

43.

suosittaa, että kehitetään kattavia strategioita epävirallisen ja arkioppimisen kokemusten sisällyttämiseksi entistä paremmin virallisten tutkintojen viitekehyksiin, joissa tunnustetaan erilaiset oppimisväylät.

44.

kiinnittää huomiota siihen, että on tärkeää parantaa riskeihin varautumista ja kriisitoimintavalmiuksia koulutusjärjestelmissä, jotta varmistetaan koulutustarjonnan jatkuvuus ja häiriönsietokyky hätätilanteissa, esimerkiksi integroimalla koulutusjärjestelmiin virallinen ja epävirallinen ilmastoasioita koskeva koulutus.

45.

kannattaa nykyistä tehokkaampien yhteyksien kehittämistä koulutuksen, tutkimuslaitosten ja teollisuuden välille, oppilaitosten riippumattomuutta ja älyllistä integriteettiä vaarantamatta, sekä nopeasti kehittyvillä teknologia-aloilla että sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta tärkeillä aloilla, jotta voidaan parantaa käytännön taitojen soveltamista ja innovointituloksia.

Bryssel 14. lokakuuta 2025.

Euroopan alueiden komitean

puheenjohtaja

Kata TÜTTŐ