Esittelijä : Joško KLISOVIĆ (HR, PES), Zagrebin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Viiteasiakirja : Energiaunionin tilaa koskeva katsaus 2024 COM(2024) 404 12.9.2024

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK)

55-valmiuspaketin paikallisen täytäntöönpanon vahvistaminen

1.

suhtautuu myönteisesti 55-valmiuspaketin avulla saavutettuun edistykseen ja energiaunionin tilaa koskevaan vuoden 2024 katsaukseen, jossa korostetaan saavutuksia uusiutuvan energian käyttöönotossa, energiatehokkuudessa ja energiavarmuudessa. Komitea panee kuitenkin huolestuneena merkille täytäntöönpanon jatkuvat haasteet, jotka liittyvät erityisesti lupamenettelyjen pullonkauloihin, yhteiskunnalliseen hyväksyntään, vaikeuksiin mukautua jatkuviin lainsäädännöllisiin muutoksiin, kun hallinnolliset valmiudet eivät riitä muiden hallintotahojen vaatimien uusien tavoitteiden, suunnitelmien ja hankkeiden aiheuttaman työtaakan hoitamiseen, sekä sääntelyn hajanaisuuteen, teknisten valmiuksien rajallisuuteen ja monien paikallis- ja alueviranomaisten rahoitusvaikeuksiin.

2.

korostaa paikallis- ja alueviranomaisten keskeistä roolia 55-valmiuspaketin täytäntöönpanossa (1) ja toteaa, että noin 70 prosenttia paketin säännöksistä tukeutuu paikalliseen täytäntöönpanoon erityisesti uusiutuvan energian käyttöönoton, energiatehokkuuden parantamisen, rakennusten perusparannusten ja kestävien liikennejärjestelmien kaltaisilla aloilla. Komitea tähdentää, että paikallis- ja alueviranomaisten toimintamahdollisuuksien lisääminen antamalla niille riittävät resurssit, toimivaltuudet ja poliittista tukea on keskeisen tärkeää EU:n vuosien 2030 ja 2050 ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. AK kannattaa EU:n pyrkimystä ilmastoneutraaliuteen ja pitää tervetulleena ehdotusta asettaa tavoitteeksi kasvihuonekaasupäästöjen 90 prosentin vähennys vuoteen 2040 mennessä. Komitea korostaa, että tämä tavoite – sekä kansalaisten ja teollisuuden kannalta suotuisat olosuhteet – on saavutettava EU:ssa tehtävillä päästövähennyksillä, joiden yhteydessä paikallis- ja alueviranomaisten toimet ja osallistuminen ovat ratkaisevan tärkeitä. Tavoitteeseen pääseminen on tärkeää myös EU:n kilpailukyvyn ja pitkän aikavälin vakauden kannalta.

3.

muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaiset eivät ole pelkästään energiasiirtymän toteuttajia vaan osallistuvat myös sen suunnitteluun, ja kehottaa tunnustamaan tämän roolin virallisesti EU:n ja jäsenvaltioiden lainsäädännössä. Komitea korostaa, että 55-valmiuspaketin täytäntöönpanoa on mukautettava paikallisiin realiteetteihin ottamalla huomioon kunkin alueen erityistarpeiden, saatavilla olevien energialähteiden, olemassa olevan infrastruktuurin, teollisen ja innovointikapasiteetin sekä alueiden asukkaiden taloudellisten ja sosiaalisten valmiuksien kaltaisia tekijöitä ja että sen yhteydessä on hyödynnettävä paikallista innovointia, tietämystä alueellisista olosuhteista ja läheisyyttä kansalaisiin. Onkin keskeisen tärkeää huolehtia riittävästä rahoituksesta ja joustavuuden lisäämisestä toimintapolitiikkojen mukauttamiseksi alueittain ja varmistaa, että alueet hyötyvät hankkeista mahdollisimman paljon. Tässä yhteydessä tulee ottaa huomioon energiankulutuksen rakenne ja alakohtainen jakautuminen sekä uusiutuvaan energiaan ja teolliseen kehitykseen liittyvät mahdollisuudet kullakin alueella.

4.

kehottaa vahvistamaan jäsenneltyä monitasoisen hallinnon mallia, jotta voidaan varmistaa paikallis- ja alueviranomaisten varhainen, jatkuva ja merkityksellinen osallistuminen kansallisten ja EU:n energiapolitiikkojen suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja seurantaan. Euroopan kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus tarjoaa perusteellisesti testatun menetelmän ja foorumin tällaisen mallin toteuttamiseksi. Komitea kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti täytäntöön energiaunionin hallinnosta annetun asetuksen 10 ja 11 artiklan erityisesti kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien ja ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmien valmistelun osalta. NECPlatform-hankkeen (2) puitteissa edistetyllä jäsennellyllä hallintomallilla olisi varmistettava paikallis- ja alueviranomaisten johdonmukainen osallistuminen kansallisiin energiapoliittisiin sykleihin, mm. kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien, rakennusten peruskorjausstrategioiden, energiaköyhyyden torjumiseen tähtäävien suunnitelmien, oikeudenmukaisen siirtymän strategian ja ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmien valmisteluun, täytäntöönpanoon ja tarkistamiseen.

5.

muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla, jotka hyötyvät paikallisten ja alueellisten energiavirastojen tuesta, on vaikutusmahdollisuuksia energiasiirtymän yhteissuunnittelijoina ja toteuttajina. Paikalliset ja alueelliset energiavirastot ovat voittoa tavoittelemattomia järjestöjä, joiden tehtävänä on avustaa viranomaisia, yrityksiä ja kansalaisia kestävien energiapolitiikkojen ja -ohjelmien täytäntöönpanossa. Niille on ominaista teknologiasta riippumaton lähestymistapa, ja ne keskittyvät yhteiskunnallisiin hyötyihin kaupallisten etujen sijaan. Tämä hyvin erityinen asema antaa paikallisille ja alueellisille energiavirastoille mahdollisuuden toimia palvelujen integroijina ja nopeuttaa energiasiirtymään tehtävien investointien lisäämistä räätälöidyillä ja yksinkertaistetuilla menettelyillä, jotka on suunnattu kansalaisille, viranomaisille, kehittyville uusiutuvan energian yhteisöille ja yrityksille, varmistaa investointien vaikuttavuuden ja näin ollen energiatehokkuudesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2023/1791 (3) vahvistetun ”energiatehokkuus etusijalle” -periaatteen asianmukaisen soveltamisen, huolehtia esimerkiksi itse tuotetun energian kulutusta, rakennusten energiaperuskorjausta, energiaköyhyyden torjumista tai paikallisten energiayhteisöjen edistämistä koskevien uusien energiapolitiikkojen täytäntöönpanosta sekä määrittää painopisteet ja toimintamahdollisuudet tietyn alueen energiatehokkuuden parantamiseksi.

6.

suosittaa, että laaditaan EU:n toimintasuunnitelma, jonka tarkoituksena on tukea paikallis- ja alueviranomaisia siemenrahoituksella ja teknisellä avulla uusien energiavirastojen ja keskitettyjen asiointipisteiden perustamisessa ja nykyisten energiavirastojen vahvistamisessa noudattaen yhteisiä kriteerejä, jotka auttavat yhdenmukaistamaan toimivaltuuksia. Tällainen aloite olisi suunniteltava siten, että energia- ja ilmastopolitiikkoja koordinoidaan paremmin, jotta voidaan maksimoida synergiat seuraavien aloitteiden kanssa: Euroopan kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus, jossa paikalliset ja alueelliset energiavirastot toimivat alueellisina koordinaattoreina ja allekirjoittajien tukijoina, ja ManagEnergy-aloite (4), jolla parannetaan paikallis- ja alueviranomaisten ja energiavirastojen valmiuksia toteuttaa paikallistasolla laajamittaisia energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan kohdistuvia investointiohjelmia. Toimintasuunnitelman perimmäisenä tavoitteena olisi tukea jäsenvaltioita energiatehokkuusdirektiivin, rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin ja uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin täytäntöönpanossa.

7.

kehottaa tutkimaan mahdollisuutta, että Euroopan alueiden komitea toimisi 55-valmiuspaketin paikallisena täytäntöönpanofoorumina eli foorumina, joka tarjoaa mahdollisuuden paikallis- ja alueviranomaisten, kansallisten hallitusten ja EU:n toimielinten jatkuvaan vuoropuheluun, parhaiden käytäntöjen vaihtoon ja reaaliaikaiseen palautteeseen 55-valmiuspaketin täytäntöönpanosta.

8.

ehdottaa, että 55-valmiuspaketin paikalliseen täytäntöönpanofoorumiin sisällytetään teknisen avun osasto ja rahoituskumppanuutta koskeva toiminto, jolla autetaan paikallis- ja alueviranomaisia löytämään sopivia EU:n välineitä, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ja parhaita käytäntöjä hankkeiden laajentamiseksi.

Taloudellisen tuen lisääminen ja sen saatavuuden parantaminen

9.

korostaa, että EU:n rahoitusmekanismien monimutkaisuus ja hajanaisuus muodostavat edelleen merkittäviä esteitä monille paikallis- ja alueviranomaisille, erityisesti pienemmille kunnille, joiden hallinnolliset valmiudet ovat rajalliset. Lisäksi eri rahoituslähteiden erilaiset tukikelpoisuuskriteerit aiheuttavat tehottomuutta eivätkä kannusta osallistumaan. AK kehottaakin Euroopan komissiota yksinkertaistamaan hakumenettelyjä, vähentämään yhteisrahoitusvaatimuksia ja tarjoamaan kohdennettua teknistä apua elpymis- ja palautumistukivälineen, modernisaatiorahaston, koheesiorahaston ja tulevan sosiaalisen ilmastorahaston määrärahojen saatavuuden parantamiseksi.

10.

on huolissaan EU:n varojen mahdollisesta keskittämisestä, jos käytössä on kulloinkin vain yksi kansallinen suunnitelma, kuten Euroopan komissio ehdotti uutta monivuotista rahoituskehystä varten heinäkuussa 2025. Tällöin täytäntöönpano etääntyy alueista ja niiden tarpeista, mikä ruokkii tyytymättömyyttä paikallistasolla ja herättää yhteiskunnallista vastustusta, eivätkä paikallis- ja alueviranomaiset pääse mukaan suunnitelmien laadintaan, toteuttamiseen tai seurantaan. 55-valmiuspaketin täytäntöönpanon varmistaminen edellyttää, että kansallisissa suunnitelmissa on noudatettava monitasoisen hallinnon ja kumppanuuden periaatteita alueiden komitean ja Euroopan kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimusten suositusten mukaisesti.

11.

panee tyytyväisenä merkille Euroopan komission ehdotuksen kolminkertaistaa Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahat, mikä on merkittävä edistysaskel energiasiirtymän rahoittamisessa. Komitea korostaa kuitenkin, että energiakäänne ei ole pelkästään tekninen tai taloudellinen haaste vaan muutosprosessi, joka vaatii alue- ja paikallistason tiivistä osallistumista ja syvällistä sitoutumista. AK katsoo tässä yhteydessä, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ehdotetussa hallintokehyksessä ei oteta riittävästi huomioon sitä, että kestävän tulevaisuuden varmistaminen edellyttää monitasoista yhteistyötä ja toissijaisuusperiaatteen toteutumista. Kehys ei nykyisessä muodossaan näin ollen sovellu neuvottelujen perustaksi, ja sitä on tarkistettava huomattavasti, jotta voidaan vahvistaa paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista päätöksentekoon, yksinkertaistaa rahoituksen saantia ja edistää aitoa kumppanuutta kaikkien hallintotasojen välillä.

12.

ehdottaa, että EU:n koheesiopolitiikan puitteissa lisätään kunnalliseen energiasiirtymään suunnattavaa taloudellista tukea, jotta varmistetaan tuki paikallis- ja alueviranomaisille ja niiden paikallisille ja alueellisille energiavirastoille ilman kansallisia välikäsiä. Komitea ehdottaa niin ikään, että monivuotisessa rahoituskehyksessä säilytetään alueidenväliseen yhteistyöhön sekä energiatehokkuuden, uusiutuvien energialähteiden ja kestävyyden edistämiseen tarkoitetut varat myös siksi, että paikallisia ja alueellisia virastoja voidaan tukea taloudellisesti. Tällaisissa tukijärjestelmissä olisi asetettava etusijalle energiatehokkuutta, uusiutuvan energian käyttöönottoa ja rakennusten kunnostamista, kestävää liikkumista, vihreitä käytäviä ja kestäväpohjaisia teollisuusprosesseja koskevat hankkeet erityisesti alueilla, joilla on sosioekonomisia tai infrastruktuuriin liittyviä haittoja ja joilla tehtaita suljetaan tai tuotantotoimintaa siirretään muualle energiasiirtymän ja teollisuuden hiilestä irtautumisen yhteydessä, ja pyrittävä panemaan 55-valmiuspaketin toimintapoliittiset välineet suoraan täytäntöön.

13.

kehottaa Euroopan komissiota kuulemaan EU:n teknisen avun ohjelmista hyötyneitä paikallis- ja alueviranomaisia ja sidosryhmiä yksityiskohtaisesti osana vuosien 2028–2034 monivuotisen rahoituskehyksen valmistelussa toteutettavaa järkeistämisprosessia.

Lupien myöntämisen ja infrastruktuurin kehittämisen nopeuttaminen

14.

korostaa tarvetta nopeuttaa uusiutuvan energian hankkeiden lupamenettelyä ja toteaa, että hallinnolliset viivästykset ovat edelleen yksi suurimmista ripeän käyttöönoton esteistä. Komitea kehottaa toteuttamaan uusiutuvia energialähteitä koskevassa tarkistetussa direktiivissä tarkoitetut uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueet pikaisesti, vähentämään energia- ja teollisuushankkeiden käynnistämiseen liittyvien hallinnollisten menettelyjen monimutkaisuutta sekä kehittämään yhdenmukaistetun EU:n laajuisen digitaalisen lupajärjestelmän, jotta voidaan vähentää byrokratiaa ja tukea lupien nopeampaa myöntämistä paikallistasolla.

15.

painottaa, että puhtaan energian tuotantoa ja tarjontaa on lisättävä unionissa kiireellisesti, jotta voidaan huolehtia EU:n yritysten ja teollisuuden kilpailukyvystä sekä energian toimitusvarmuudesta, energiakriisivalmiudesta ja näin ollen energiaomavaraisuudesta ja samanaikaisesti irtautua hiilestä energia-alalla ja puuttua energiaköyhyyteen. Komitea tähdentää, että EU:n kehyksessä on säilytettävä teknologian suhteen avoin lähestymistapa, joka perustuu erilaisten teknologisten ratkaisujen elinkaarenaikaisen hiilijalanjäljen sekä yhteiskunnallisten, ympäristöön kohdistuvien ja alueellisten vaikutusten objektiivisiin arviointeihin.

16.

kehottaa investoimaan merkittävästi energiaverkkoihin, verkkojen ja infrastruktuurin kehittämiseen uusia energiankantajia (kuten vetyä ja uusiutuvia polttoaineita) ja muita energiasiirtymän kannalta merkityksellisiä energiankantajia (esim. hiilidioksidia) varten, sähköverkkojen kapasiteetin ja joustavuuden parantamiseen, niiden nykyaikaistamiseen ja mukauttamiseen energialähteiden nykyiseen yhdistelmään (mikä on tärkeää paitsi energiasiirtymän kannalta myös Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn edistämiseksi) sekä energian varastointi-infrastruktuurin laajentamiseen erityisesti maaseutualueilla, vuoristoalueilla, syrjäisimmillä ja vähemmän kehittyneillä alueilla sekä saarilla, joilla verkkorajoitukset rajoittavat uusiutuvan energian integrointia ja vähähiilisten teollisuushankkeiden kehittämistä. Komitea kannustaa Euroopan komissiota asettamaan etusijalle tuen älykkäille verkoille, varastoinnille, uusiutuvaa energiaa tuottaville yhteisöille, sektorikytkennöille ja hajautetuille energiajärjestelmille.

17.

viittaa energia-asioihin liittyvään, puhtaan teollisen kehityksen ohjelman ja kohtuuhintaista energiaa koskevan toimintasuunnitelman parissa tekemäänsä työhön sekä puhtaan kehityksen ohjelmaa paikallistasolla käsittelevään työryhmäänsä.

18.

korostaa paikallisten jakeluverkonhaltijoiden strategista roolia hajautettujen uusiutuvien energialähteiden yhdistämisessä ja energiajärjestelmän joustavuuden edistämisessä sekä jakeluverkonhaltijoiden ja siirtoverkonhaltijoiden välisten liitäntöjen yhteentoimivuuden parantamisessa. Komitea kehottaa vahvistamaan jakeluverkonhaltijoiden ja paikallis- ja alueviranomaisten välistä koordinointia alueellisessa energiasuunnittelussa ja verkon kehittämisessä sekä helpottamaan uusiutuvan energian yhteisöjen toimintaa. AK kehottaa myös jakamaan asiaankuuluvat verkkotiedot kuntien ja niiden energiavirastojen kanssa pullonkaulojen havaitsemiseksi ja investointipäätösten optimoimiseksi.

19.

kehottaa ottamaan paikallis- ja alueviranomaiset mukaan alueellisiin energiaverkon suunnitteluelimiin ja kymmenvuotisia verkon kehittämissuunnitelmia koskeviin kuulemisiin. Komitea suosittaa, että tulevassa verkkopaketissa otetaan huomioon paikalliset hiilestä irtautumista koskevat suunnitelmat ja siihen sisällytetään alueellisten vaikutusten arviointeja.

Energiahuolto ja energian kohtuuhintaisuus

20.

korostaa, että energian hintojen ja peruskorjauskustannusten noustessa energiaköyhyyteen on puututtava kiireellisesti. Peruskorjaus- ja energiatehokkuustoimien korkeiden alkukustannusten taakka vaikuttaa suhteettomasti pienituloisiin ja energiaköyhiin kotitalouksiin. Ilman paikallistason kohdennettua tukea nämä ryhmät saattavat jäädä energiasiirtymän ulkopuolelle, mikä pahentaa eriarvoisuutta. AK kehottaakin jäsenvaltioita käyttämään sosiaalista ilmastorahastoa ja muita EU:n välineitä niin, että haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille annetaan etusija.

21.

kehottaa toteuttamaan kohdennettuja paikallisia toimenpiteitä oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi, kuten tarjoamaan nollakorkoisia peruskorjauslainoja, suoraa tukea pienituloisille kotitalouksille ja tukea yhteisöpohjaisille energia-aloitteille. Komitea korostaa, että tällaiset toimenpiteet on suunniteltava yhdessä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa vaikutusten maksimoimiseksi ja yleisen hyväksynnän varmistamiseksi.

22.

tähdentää paikallisen työvoiman uudelleen- ja täydennyskoulutuksen merkitystä energiasiirtymän työvoimatarpeisiin vastaamisen kannalta. Komitea kehottaa lisäämään EU:n ja kansallisia investointeja ammatilliseen koulutukseen, vihreän osaamisen ohjelmiin ja työllisyyskannustimiin erityisesti alueilla, jotka käyttävät paljon energiaa, ovat riippuvaisia fossiilisia polttoaineita käyttävästä teollisuudesta tai joilla on rakenteellisia työmarkkinahaasteita. Lisäksi AK kehottaa Euroopan komissiota ottamaan paikallis- ja alueviranomaiset mukaan tulevaan osaamisunioniin, sillä niillä on tarjota yksityiskohtaista tietoa paikallis- ja aluetason osaamisvajeista eri yhteyksissä. Julkiset työvoimapalvelut ja alueelliset oppilaitokset olisi otettava mukaan vihreän osaamisen kehittämisen täytäntöönpanokumppaneiksi.

23.

korostaa paikallis- ja alueviranomaisten mahdollisuuksia edistää paikallisten ja alueellisten energiavirastojensa kautta paikallisten vihreiden työmarkkinoiden ja koulutuskeskusten toimintaa yhteistyössä oppilaitosten ja paikallisen teollisuuden kanssa. Komitea vaatii kohdennettua rahoitusta ja teknistä tukea kunnille, jotta ne voivat toteuttaa paikallisia vihreitä työpaikkoja koskevia aloitteita ja ylläpitää osaamisen seurantakeskuksia.

Hallinnollisten ja teknisten valmiuksien kehittäminen

24.

toteaa, että monilla paikallis- ja alueviranomaisilla, erityisesti pienemmillä kunnilla, ei ole hallinnollisia tai teknisiä valmiuksia 55-valmiuspaketin tehokasta täytäntöönpanoa varten. Tehokasta täytäntöönpanoa haittaavat usein resurssien niukkuuden lisäksi myös institutionaalinen hajanaisuus ja paikallisten yksiköiden välisen koordinoinnin vähyys. AK kehottaakin laajentamaan merkittävästi EU:n rahoittamaa teknistä apua siten, että ELENA-välineellä (5) on EU:n lippulaivamekanismina keskeinen rooli hankkeiden kehittämisen tukemisessa paikallistasolla. Komitea kehottaa lisäksi parantamaan kyseisen välineen ehtoja joustavoittamalla vähimmäisinvestointeja koskevaa vaatimusta, jotta pienimmätkin kunnat voisivat hyötyä välineestä.

25.

korostaa, että uusien tietoalustojen luomisen sijaan etusijalle olisi asetettava suoran teknisen avun ja kaskadirahoitusvälineiden, kuten European City Facility -välineen, laajentaminen, jotta erityisesti pienet ja keskisuuret kunnat voivat saada asiantuntijatukea ja siemenrahoitusta hankkeiden kehittämistä varten. Komitea kehottaa toistamaan ja laajentamaan parhaita käytäntöjä ja suosittaa, että nämä käytännön välineet ja neuvontapalvelut tuodaan paikallisten toimijoiden ulottuville hyödyntämällä nykyisiä aloitteita, kuten kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimusta ja eurooppalaista ilmastosopimusta. Komitea kehottaa myös luomaan teknisen ja taloudellisen neuvonnan verkoston resurssien optimoimiseksi ja kestävien energiahankkeiden hallinnollisten menettelyjen nopeuttamiseksi.

26.

kehottaa kehittämään paikallisille ja alueellisille päättäjille ja henkilöstölle tarkoitetun EU:n laajuisen koulutusohjelman, joka kattaa sellaiset keskeiset alat kuin energiasuunnittelu, kestäviä ratkaisuja koskevat julkiset hankinnat, sääntelyn noudattaminen ja innovatiiviset rahoitusmallit. Komitea tähdentää jatkuvan ammatillisen kehityksen tarvetta energia- ja ilmastolainsäädännön kehityksen tahdissa pysymiseksi. Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanovirasto (CINEA) voisi LIFE-ohjelman CET-alaohjelman kautta tarjota tarvittavaa asiantuntemusta ja menetelmiä tällaisen ohjelman toteuttamiseksi, ja komitea pyytääkin säilyttämään kyseisen alaohjelman EU:n seuraavassa ohjelmasuunnittelukehyksessä.

27.

korostaa tarvetta kehittää kestäviä paikallisia täytäntöönpanovalmiuksia vahvistamalla paikallisten ja alueellisten energiavirastojen ja keskitettyjen asiointipisteiden roolia. Komitea kehottaa asettamaan EU:n teknisen avun ohjelmissa etusijalle nykyisten virastojen vahvistamisen ja uusien virastojen perustamisen tukemisen alueilla, joilla näiden palvelujen tarjonta on heikkoa, jotta kaikilla kunnilla, erityisesti alle 50 000 asukkaan kunnilla, on mahdollisuus käyttää asiantuntijapalveluja. AK suosittaa, että energiavirastot otetaan järjestelmällisesti mukaan EU:n ohjelmista rahoitettaviin koulutus- ja neuvontatoimiin.

Seuranta-, hallinto- ja palautemekanismien parantaminen

28.

ehdottaa, että otetaan käyttöön 55-valmiuspaketin täytäntöönpanon tulostaulu, jonka Euroopan komissio julkaisee vuosittain ja jolla seurataan edistymistä esimerkiksi sellaisten keskeisten indikaattoreiden osalta kuin uusiutuvan energian käyttöönotto, rakennusten perusparannusaste, energiaverkkojen parantaminen ja energiaköyhyyden vähentäminen paikallis- ja aluetasolla. Tulostauluun olisi sisällyttävä eriteltyjä indikaattoreita, jotka koskevat paikallisia verkkoinvestointeja, energiaköyhyyden lieventämistä ja kansalaisten osallistumista energiahankkeisiin, ja siinä voitaisiin hyödyntää paikallisissa ja alueellisissa seurantakeskuksissa saatavilla olevia tietoja kestävästä energiasta.

29.

panee merkille Euroopan komission arvion lopullisista päivitetyistä kansallisista energia- ja ilmastosuunnitelmista ja kehottaa jäsenvaltioita keskittymään entistä enemmän monitasoiseen hallintoon ja erityisesti ottamaan valtiotasoa alemman tason yksiköt (paikallis- ja alueviranomaiset) mukaan kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien kehittämisen seuraaviin vaiheisiin. Komitea kannustaa jäsenvaltioita eritoten laatimaan päivitettyjä kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmiaan varten paikallisen tason täytäntöönpanoa koskevat etenemissuunnitelmat, joilla varmistetaan kansallisten tavoitteiden ja paikallisten kestävää energiaa ja ilmastoa koskevien suunnitelmien tai vastaavien alueellisten suunnitelmien yhteensovittaminen.

30.

panee niin ikään merkille komission arvion, jonka mukaan toistaiseksi vain muutamat kansalliset suunnitelmat sisältävät rakennus- ja tieliikennealoja koskevia tietoja, joita voitaisiin käyttää laadittaessa ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmia, joiden oli määrä valmistua 30. kesäkuuta 2025 mennessä. AK korostaa, että nämä suunnitelmat on laadittava kiireellisesti tiiviissä yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa, jotta sosiaalisen ilmastorahaston avulla pystytään varmistamaan rakennusten, tieliikenteen ja muiden toimialojen päästökauppajärjestelmän (ETS2) sujuva ja oikeudenmukainen täytäntöönpano ja suojelemaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja alueita. Komitea on myös huolissaan siitä, että useimmissa kansallisissa suunnitelmissa esitetyt jäsenvaltioiden pitkän aikavälin peruskorjausstrategioita koskevat tavoitteet eivät edelleenkään ole kovin kunnianhimoisia ja julkisen sektorin energiatehokkuusvelvoitteista annetaan vain vähän tietoa.

31.

tähdentää, että paikallis- ja alueviranomaisten, jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten välillä tarvitaan täytäntöönpanoa koskevaa säännöllistä ja jäsenneltyä vuoropuhelua ja palautemekanismeja, jotta täytäntöönpanohaasteet voidaan havaita varhaisessa vaiheessa ja politiikkoja pystytään mukauttamaan niiden vaatimalla tavalla. Komitea kehottaa komissiota ottamaan Euroopan alueiden komitean keskeisenä kumppanina täysimääräisesti mukaan täytäntöönpanoa koskeviin vuoropuheluihin.

32.

korostaa, että 55-valmiuspaketin johdonmukaista täytäntöönpanoa haittaavat edelleen hajanainen hallinto ja epäselvä vastuunjako kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason välillä. Komitea kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita laatimaan selkeän koordinointikehyksen, jossa määritellään paikallis- ja alueviranomaisten tehtävät paketin kullakin toiminta-alalla.

Kansalaisten osallistumisen ja yhteiskunnallisen hyväksynnän edistäminen

33.

painottaa, että julkinen tuki on olennaisen tärkeää energiasiirtymän onnistumisen kannalta. Kansalaisten vastustus johtuu usein avoimen viestinnän sekä varhaisten ja merkityksellisten osallistumismahdollisuuksien puutteesta. Luottamuksen lisäämiseen tähtäävissä toimissa on mentävä sääntöjen noudattamista pidemmälle: niihin on sisällyttävä sellaisten ratkaisujen luominen yhdessä, joilla puututaan paikallisiin huolenaiheisiin, kuten maisemavaikutuksiin, meluun ja taloudelliseen panokseen. AK kehottaakin laatimaan kaikkia merkittäviä energiainfrastruktuuri- ja peruskorjaushankkeita varten paikalliset sidosryhmien osallistamissuunnitelmat, joiden avulla varmistetaan kansalaisten ja yhteisöjen organisaatioiden mielekäs osallistuminen.

34.

kannustaa edistämään uusiutuvan energian yhteisöjä ja tuottajakuluttajamalleja tulevan kansalaisten energiapaketin yhteydessä. Komitea kehottaa jäsenvaltioita saattamaan uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään ja panemaan täytäntöön sähkömarkkinoiden rakenneuudistuksen, jotta EU:n erityisten tukiohjelmien avulla voidaan tarjota tarvittavat mahdollistavat puitteet uusiutuvan energian yhteisöjen kehittämiselle.

Politiikkojen johdonmukaisuuden ja alueiden kilpailukyvyn varmistaminen

35.

korostaa, että on tärkeää sovittaa energiasiirtymä yhteen EU:n laajempien, omavaraisuutta ja toimitusvarmuutta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta, teollisuuden kilpailukykyä, talouskasvua ja aluekehitystä koskevien tavoitteiden kanssa. Komitea kehottaa säilyttämään 55-valmiuspaketin täytäntöönpanon painopisteenä seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja huolehtimaan siitä, että vuoden 2027 jälkeisellä koheesiopolitiikalla voidaan edelleen varmistaa asianmukainen tuki paikallis- ja alueviranomaisille niiden pyrkiessä ilmastoneutraaliuteen. Tässä yhteydessä tulee välttää politiikan hajanaisuutta ja varmistaa rahoitusohjelmien väliset synergiat.

36.

muistuttaa, että sillä, että paikallisviranomaisille maksetaan korvauksia paikallisen energiantuotannon sekä sen maisemavaikutusten ja muihin toimintoihin kohdistuvien vaikutusten johdosta, on myönteinen vaikutus. Näin voidaan myös lisätä yleistä hyväksyntää.

37.

tähdentää tarvetta varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset energiasiirtymään osallistuville EU:hun sijoittautuneille toimittajille ja teknologian tarjoajille. Komitea kehottaa ottamaan julkisissa hankintamenettelyissä ja huutokaupoissa käyttöön kestävyyttä, kiertotaloutta ja hiilijalanjälkeä koskevia kriteereitä nettonollateollisuutta koskevan säädöksen tavoitteiden ja EU:n strategista riippumattomuutta koskevien tavoitteiden mukaisesti.

38.

suosittaa, että jäsenvaltiot ja paikallis- ja alueviranomaiset hyväksyvät ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat suuntaviivat, joissa otetaan huomioon elinkaariarvioinnit, paikalliset taloudelliset hyödyt ja sosiaalisia arvoja koskevat kriteerit. Komitea tukee Euroopan komission pyrkimyksiä tarkistaa julkisia hankintoja koskevia sääntöjä suosittelemalla standardoitujen välineiden ja menetelmien tarjoamista täytäntöönpanon ja valmiuksien kehittämisen tehostamiseksi hankintaviranomaisten keskuudessa. Komitea kehottaa ottamaan nämä kriteerit käyttöön tukiohjelmissa, jotka liittyvät uusiutuvien energialähteiden edistämiseen, teollisuuden hiilestä irtautumiseen, uudenlaiseen teolliseen toimintaan ja energiatehokkuuteen.

39.

korostaa, että kilpailukyky on luonteeltaan alueellista: yritykset menestyvät, kun paikallis- ja alueviranomaiset tarjoavat oikeanlaiset olosuhteet infrastruktuurille, kehitykselle, tuottavuudelle ja kasvulle. Euroopan kilpailukyvyn varmistaminen edellyttää pitkän aikavälin paikkalähtöistä lähestymistapaa.

40.

kehottaa tehostamaan EU:n toimia kiertotalouden periaatteiden edistämiseksi energia-alalla, mukaan lukien uusiutuvan energian infrastruktuurin uudelleenkäyttöä, päivittämistä ja kierrätystä koskevat vaatimukset. Komitea korostaa, että kiertotalousajattelu on sisällytettävä hankkeiden koko elinkaareen – suunnittelusta ja hankinnoista aina käytöstäpoistoon ja materiaalien talteenottoon asti.

41.

korostaa, että energian riittävyysnäkökohdat ja -ratkaisut olisi sisällytettävä puhtaan teollisen kehityksen ohjelman asiaankuuluviin osa-alueisiin, sillä ne ovat EU:n teollisuuden ja alueiden kestävää kilpailukykyä edistäviä tekijöitä.

Päätelmät

42.

toteaa, että 55-valmiuspaketin menestys edellyttää todellisen vaikutusvallan antamista paikallis- ja alueviranomaisille energiasiirtymän keskeisinä toimijoina. Komitea toistaa, että nykyisten esteiden poistaminen vaatii kohdennettua EU:n tukea, jäsenneltyä hallintoa ja tehostettua koordinointia hallinnon kaikkien tasojen välillä. Onnistuminen riippuu myös realistisista ja taloudellisesti järkevistä tavoitteista, joissa otetaan huomioon alueelliset erot ja paikallis- ja alueviranomaisten käytännön valmiudet.

43.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen on paitsi käytännön välttämättömyys EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi myös demokraattinen välttämättömyys sen varmistamiseksi, että kansalaiset otetaan mukaan siirtymään, heitä kuullaan ja heitä tuetaan siirtymässä. Komitea painottaa, että vain paikallis- ja alueviranomaiset voivat muuntaa EU:n laajat tavoitteet sosiaalisesti osallistaviksi ja alueellisesti johdonmukaisiksi toimiksi, joilla lisätään luottamusta ja sitoutumista paikallistasolla.

44.

kehottaa Euroopan komissiota sisällyttämään paikallisen ulottuvuuden kaikkiin tuleviin energia- ja ilmastolainsäädännön arviointeihin sekä seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen ja varmistamaan, että paikallis- ja alueviranomaisten täytäntöönpanotaakka arvioidaan realistisesti ja ne saavat asianmukaista tukea ja että lainsäädäntöä laaditaan alusta alkaen yhdessä valtiotasoa alempien hallintotasojen kanssa.

45.

kehottaa sisällyttämään seuraavaan energiaunionin tilaa koskevaan kertomukseen erityisen paikallista ja alueellista täytäntöönpanoa käsittelevän luvun, joka kattaa hyvät käytännöt, tiedot edistymisestä valtiotasoa alemmilla tasoilla sekä suositukset paikallis- ja alueviranomaisten toimien laajentamiseksi.

---

(1)  Euroopan alueiden komitean ”ympäristö, ilmastonmuutos ja energia” -valiokunta, Milieu Consulting, Beamud, F., Gallego, F., Truc, M. et al., Speeding up the clean energy transition at local and regional level – The impact of the Fit for 55 package, Euroopan alueiden komitea, 2025, https://data.europa.eu/doi/10.2863/1667526.

(2)  Vuonna 2022 käynnistetyn NECPlatform-hankkeen tavoitteena on tukea kuutta jäsenvaltiota (Bulgariaa, Italiaa, Kroatiaa, Portugalia, Ranskaa ja Romaniaa) pysyvien monitasoisten ilmasto- ja energiavuoropuheluun tarkoitettujen alustojen perustamisessa ja hallinnoinnissa. Tämä auttaa niitä noudattamaan hallintoasetuksen 11 artiklaa ja edistämään energia- ja ilmastopolitiikkojen vertikaalista ja horisontaalista integraatiota.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2023/1791, annettu 13 päivänä syyskuuta 2023, energiatehokkuudesta ja asetuksen (EU) 2023/955 muuttamisesta (EUVL L 231, 20.9.2023, s. 1).

(4)   ManagEnergy – Kotisivu – Euroopan komissio.

(5)   ELENA – European Local ENergy Assistance.