1) a)

Onko asetuksen (EY) N:o 715/2007 (1) 5 artiklan 2 kohtaa, luettuna yhdessä sen 3 artiklan 10 alakohdan kanssa, ja täytäntöönpanoasetuksen (EY) N:o 692/2008 (2) 3 artiklaa tulkittava siten, että kun kyse on asetuksen N:o 715/2007 soveltamisalaan kuuluvasta dieselajoneuvosta, johon on asennettu pakokaasujen kierrätysjärjestelmä (EGR-järjestelmä) ja pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmä (SCR-järjestelmä), asetuksen N:o 715/2007 3 artiklan 10 alakohdassa tarkoitetuksi estolaitteeksi luokittelun kannalta ratkaisevaa on se, väheneekö päästöjenrajoitusjärjestelmän tehokkuus kokonaisuutena (mukaan lukien kaikki käytössä olevat pakokaasujen takaisinkierrätys- ja jälkikäsittelyjärjestelmät), vaiko se, väheneekö yksittäisten rakenteeseen kuuluvien laitteiden (esim. ”lämpötilaikkuna”, SCR-katalysaattori) tehokkuus kulloinkin erillisinä päästöjenrajoitusjärjestelminä?

1) b)

Onko asetuksen N:o 715/2007 3 artiklan 10 alakohtaa sekä 5 artiklan 1 ja 2 kohtaa tulkittava siten, että kielletyksi estolaitteeksi luokittelemisen kannalta ratkaiseva merkitys on ainoastaan päästöjenrajoitusjärjestelmän tehokkuuden vähenemisellä tavanomaisissa ajo-olosuhteissa – riippumatta siitä, onko kyse yhdestä ainoasta rakenteeseen kuuluvasta laitteesta vai koko järjestelmästä (ks. kysymys 1.a) –, vai edellytetäänkö lisäksi, että (vähintään) yksi asetuksen N:o 715/2007 liitteessä I luetelluista päästöraja-arvoista ylittyy?

2)

Jos päästöjenrajoitusjärjestelmää on tarkasteltava kokonaisuutena 1 kohdassa esitetyissä kysymyksissä tarkoitetulla tavalla:

2) a)

Onko asetuksen N:o 715/2007 5 artiklan 2 kohtaa, luettuna yhdessä sen 3 artiklan 10 alakohdan kanssa, tulkittava väittämistaakan osalta siten, että dieselajoneuvon ostaja täyttää kielletyn estolaitteen olemassaoloa koskevan väittämistaakkansa, kun hän väittää, että kyse on rakenteeseen kuuluvasta laitteesta (esim. ”lämpötilaikkuna”), jolla vähennetään päästöjenrajoitusjärjestelmän tehokkuutta ajoneuvon tavanomaisen toiminnan ja käytön aikana, ja vyöryttää ajoneuvon valmistajalle väittämistaakan siitä, että kokonaisjärjestelmällä ei vähennetä päästöjenrajoitusjärjestelmän tehokkuutta, vai onko ostajan väitettävä myös, ettei olemassa ole muita rakenteeseen kuuluvia laitteita, jotka kompensoivat haitallista vaikutusta?

2) b)

Onko asetuksen N:o 715/2007 5 artiklan 2 kohtaa, luettuna yhdessä sen 3 artiklan 10 alakohdan kanssa, tulkittava todistustaakan osalta siten, että unionin oikeus on esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan todistustaakka estolaitteen olemassaolosta on kantajana olevalla ostajalla, kun tämä todistustaakka ei koske ainoastaan ajoneuvoon asennettua rakenteeseen kuuluvaa laitetta, jolla vähennetään päästöjenrajoitusjärjestelmän tehokkuutta ajoneuvon tavanomaisen toiminnan ja käytön aikana, vaan myös sitä, ettei ajoneuvoon ole asennettu muita rakenteeseen kuuluvia laitteita, joilla kompensoidaan tätä haitallista vaikutusta, ja jonka mukaan vastaajana oleva ajoneuvon valmistaja on velvollinen tekemään yhteistyötä tosiseikkojen selvittämisessä – jolloin yhteistyöstä kieltäytymisestä seuraa ainoastaan, että tuomioistuin voi soveltaa tähän seikkaan vapaata todistusharkintaa –, mistä seuraa, että unionin oikeuden mukaan koko päästöjenrajoitusjärjestelmää koskevan toteamuksen osalta todistustaakka on vastaajana olevalla ajoneuvon valmistajalla?

2) c)

Onko asetuksen N:o 715/2007 5 artiklan 2 kohtaa, luettuna yhdessä sen 3 artiklan 10 alakohdan kanssa, tulkittava siten, että konkreettista lämpötila-aluetta, jossa ajoneuvon moottoriin asennettu lämpötilaikkunan muodostama estolaite ei ole toiminnassa, koskeva väittämis- ja todistustaakka on ajoneuvon valmistajalla?

3) a)

Onko asetuksen N:o 715/2007 3 artiklan 10 alakohtaa, 4 artiklan 2 kohtaa sekä 5 artiklan 1 ja 2 kohtaa, luettuna yhdessä täytäntöönpanoasetuksen N:o 692/2008 3 artiklan kanssa, tulkittava siten, että dieselajoneuvon osat, jotka voivat vaikuttaa päästöjen määrään, on suunniteltava, valmistettava ja asennettava siten, että asetuksen N:o 715/2007 liitteessä I vahvistettujen päästöraja-arvojen noudattaminen varmistetaan paitsi kulloinkin sovellettavan tyyppihyväksyntämenettelyn mukaisissa testeissä (tässä uusi eurooppalainen ajosyklitesti) myös todellisissa ajo-olosuhteissa ajoneuvon tavanomaisen käytön aikana (ajokäytössä)?

3) b)

Jos kysymykseen 3.a vastataan myöntävästi,

onko asetuksen N:o 715/2007 5 artiklan 2 kohtaa, luettuna yhdessä sen 5 artiklan 1 kohdan ja 4 artiklan 3 kohdan kanssa, tulkittava siten, että päästöraja-arvojen noudattamista ajokäytössä koskeva todistustaakka ei kuulu kantajana olevalle ostajalle vaan vastaajana olevalle ajoneuvon valmistajalle?