Esittelijä:

Petru Sorin DANDEA

Neuvonantaja	Christian M. STIEFMUELLER (esittelijän neuvonantaja)
Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 13.5.2025
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
Hyväksyminen jaostossa	4.7.2025
Hyväksyminen täysistunnossa	16.7.2025
Täysistunnon numero	598
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	184/2/5

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon säästö- ja investointiunionista ja katsoo, että sen toteuttaminen voisi vapauttaa merkittävästi sisämarkkinoiden hyödyntämätöntä potentiaalia. ETSK toteaa, että aiemmat pyrkimykset luoda pääomamarkkinaunioni eivät ole johtaneet tyydyttävään edistykseen. Jotta säästö- ja investointiunioni voisi onnistua, se on suunniteltava niin, että selkeänä tavoitteena on tuoda todellisia konkreettisia etuja niin EU:n kansalaisille kuin yrityksillekin ja rahoittaa reaalitaloutta sekä edistää oikeudenmukaista siirtymää, varmistaa kustannusten, tuottojen ja riskien oikeudenmukainen jakautuminen ja turvata rahoitusmarkkinoiden vakaus.

1.2

ETSK toteaa, että EU:n pääomamarkkinoiden jakautuneisuus on yksi suurimmista syistä, joiden vuoksi pääoma ei virtaa tehokkaasti sisämarkkinoilla. Komitea kannattaa komission ehdotusta keskittyä EU:n kaupankäynti-infrastruktuurien ja kaupankäynnin jälkeisten infrastruktuurien yhteentoimivuuden, yhteenliittämisen ja tehokkuuden parantamiseen hyödyntämällä uusinta huipputeknologiaa ja katsoo, että yhdentyneillä markkinoilla tarvitaan myös yhdennettyä valvontaa. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) olisi valvottava suurimpien rajatylittävien rahoitusinfrastruktuurien ylläpitäjiä Euroopan laajuisesti, ja ESMAlle olisi annettava tarvittavat resurssit laajempien tehtäviensä hoitamiseen. ETSK ehdottaa, että ESMAn toimivaltuuksia ja kapasiteettia lisätään tämän mukaisesti.

1.3

ETSK katsoo, että EU:n toiminnassa pitäisi kiinnittää huomiota ennen kaikkea oman pääoman ehtoisen rahoituksen suureen vajeeseen, jonka vuoksi yritykset eivät saa pitkän aikavälin riskipääomaa eivätkä sijoittajat tilaisuuksia päästä osallisiksi arvonmuodostuksesta. Yksityisyrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä, olisi kannustettava monipuolistamaan rahoituslähteitään ja tekemään pääomarakenteistaan kestävämpiä ja vähemmän velkarahoitteisia, sillä tämä on ratkaisevan tärkeää riskinotolle ja innovoinnille. Sekä listatun että listaamattoman pääoman markkinoita olisi vahvistettava yhdenmukaistamalla sovellettavaa yritys-, maksukyvyttömyys- ja verolainsäädäntöä korkeimmalla mahdollisella tasolla.

1.4

EU:n on hyödynnettävä entistä paremmin edelleen vaikuttavalla tasolla olevia voimavarojaan eli lahjakkaita ja korkeasti koulutettuja kansalaisia, maailman johtavia tutkimus- ja koulutuslaitoksia sekä dynaamisia ja innovatiivisia yrityksiä. Aivovuoto eli huippulahjakkaiden ja innovatiivisten tutkijoiden ja yritysten virta muualle on saatava kääntymään tarjoamalla yrittäjille ja työntekijöille vakuuttavia kannustimia jäädä Eurooppaan ja tehdä työtä Euroopassa.

1.5

ETSK:n mielestä olisi erittäin tärkeää esittää vakuuttava ehdotus, joka kannustaisi EU:n säästäjiä ryhtymään vähittäissijoittajiksi ja osallistumaan aktiivisesti pääomamarkkinoille. Vähittäissijoittajien osallistumisen pääomamarkkinoille tulee olla kysyntävetoista. Sijoittajille on siksi oltava tarjolla mahdollisimman monenlaisia turvallisia, kustannustehokkaita, läpinäkyviä ja tuottavia investointivaihtoehtoja. Tarvitaan ehdottomasti avoimet, vilkkaat ja kilpailuun perustuvat rajatylittävien sijoituspalvelujen markkinat, ja tarjolla on oltava kohtuuhintaista ja laadukasta investointineuvontaa. Uusia välineitä, kuten säästö- ja sijoitustiliä, olisi harkittava, mutta ellei tarvittavia ennakkoedellytyksiä ole, niitä tuskin otetaan käyttöön.

1.6

ETSK katsoo, että säästö- ja investointiunionin onnistumisen varmistamiseksi olisi laadittavat selkeät ja avoimet keskeiset suorituskykyindikaattorit, ja pyytää komissiota määrittämään ja julkaisemaan keskeisten suorituskykyindikaattorien tulostaulun säästö- ja investointiunionin toteutumisessa tapahtuvan edistyksen seuraamiseksi ajan mittaan. ETSK kehottaa asettamaan säästö- ja investointiunionin valmiiksi saamiselle kunnianhimoisen mutta realistisen tavoiteajankohdan, jota vasten edistymistä voidaan mitata.

2.   Yleishuomiot

2.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon säästö- ja investointiunionista ja katsoo, että sen toteuttaminen voisi vapauttaa merkittävästi sisämarkkinoiden hyödyntämätöntä potentiaalia. Euroopassa on tällä hetkellä säästössä 10 biljoonaa euroa pankkitalletuksina (1). ETSK toteaa, että aiemmat pyrkimykset luoda pääomamarkkinaunioni eivät ole johtaneet tyydyttävään edistykseen. Jotta säästö- ja investointiunioni voisi tällä kertaa onnistua, se on suunniteltava niin, että selkeänä tavoitteena on tuoda todellisia konkreettisia etuja niin EU:n kansalaisille kuin Euroopassa toimiville yrityksillekin ja rahoittaa reaalitaloutta sekä edistää oikeudenmukaista siirtymää, varmistaa kustannusten, tuottojen ja riskien oikeudenmukainen jakautuminen ja turvata rahoitusmarkkinoiden vakaus.

2.2

ETSK toistaa useissa aiemmissa lausunnoissa (2) esittämänsä näkemyksen, jonka mukaan EU:n pääomamarkkinoiden syventäminen voisi auttaa täyttämään digitalisaatioon, viherryttämiseen ja puolustuspolitiikkaan liittyvät investointitarpeet. EU tarvitsee kilpailukykykompassin (3) mukaan satoja miljardeja euroja lisäinvestointeja joka vuosi. ETSK huomauttaa kuitenkin, että varat ovat ennen kaikkia EU:n kansalaisten säästöjä ja että on huolehdittava siitä, että ne sijoitetaan i) vastuullisesti siten, että otetaan huomioon jokaisen sijoittajan kyky arvioida ja kantaa taloudellinen riski ja että niihin liittyy toimenpiteitä finanssiosaamisen ja -kasvatuksen sekä riittävän sijoittajansuojan edistämiseksi, ii) kustannustehokkaasti niin, että niihin liittyy oikeudenmukaisia ja avoimia kustannus- ja suorituskykymittareita ja ne tarjoavat kilpailukykyistä tuottoa, iii) vapaasti niin, että tarjolle annetaan mahdollisimman monenlaisia rajatylittäviä investointivaihtoehtoja, ja iv) noudattaen yleisiä tavoitteita, joita ovat oikeudenmukaisen siirtymän edistäminen, kustannusten, tuottojen ja riskien oikeudenmukainen jakautuminen ja rahoitusmarkkinoiden vakauden turvaaminen.

2.3

ETSK toteaa, että EU:n pääomamarkkinoiden jakautuneisuus on yksi suurimmista syistä, joiden vuoksi pääoma ei virtaa tehokkaasti sisämarkkinoilla. Komitea kannattaa komission ehdotusta keskittyä EU:n kaupankäynti-infrastruktuurien ja kaupankäynnin jälkeisten infrastruktuurien yhteentoimivuuden, yhteenliittämisen ja tehokkuuden parantamiseen hyödyntämällä uusinta huipputeknologiaa (4). ETSK pitää suotavana kannustaa ottamaan käyttöön Euroopan laajuisia teknologia-alustoja (kuten Target2-Securities, T2S, tai Smart Middleware Platform, SIMPL), jotta saataisiin helpommin luotua yhteisrakenteita, joissa rahoitusinfrastruktuurien ylläpitäjät voivat tehdä yhteistyötä yli rajojen. ETSK viittaa aiempaan lausuntoonsa (5) ja toistaa suosituksensa laajentaa T2S-järjestelmää siten, että siitä tulee täysivaltainen Euroopan laajuinen arvopaperikeskus.

2.4

ETSK on samaa mieltä siitä, että pääomamarkkinoiden valvonnan yhdistäminen Euroopan tasoisesti on keskeinen säästö- ja investointiunionin osatekijä. ESMAn tulisi asteittain ottaa valvontaansa markkinainfrastruktuuritoimijat, joilla on merkittävää rajat ylittävää toimintaa, kuten arvopaperikeskukset ja keskusvastapuolet. Jotta ESMA voisi ottaa tehtävän kokonaan tai osittain hoidettavakseen, sille on osoitettava tähän tarvittavat taloudelliset resurssit ja henkilöstö. ESMAn hallinnossa ja suhteissa toimivaltaisiin kansallisiin viranomaisiin olisi tehtävä uudistuksia, joilla valmistellaan valvonnan mahdollisen seuraavan yhdentämisvaiheen toteuttamista, kun sen edellytykset täyttyvät.

2.5

ETSK katsoo, että EU:n toiminnassa pitäisi kiinnittää huomiota ennen kaikkea oman pääoman ehtoisen rahoituksen suureen vajeeseen, jonka vuoksi yritykset eivät saa pitkän aikavälin riskipääomaa eivätkä sijoittajat tilaisuuksia päästä osallisiksi arvonmuodostuksesta. Toimenpiteillä on puututtava vajeisiin sekä tarjonta- että kysyntäpuolella, jotta onnistuminen olisi mahdollista. Tarjontapuolella on huolehdittava siitä, että liikkeeseenlasku ja pääsy jäsenvaltioiden pääomamarkkinoille yli rajojen on helpompaa ja sujuvampaa ja että EU:n yritysten oman pääoman ehtoisilla rahoitusvälineillä voidaan käydä vapaasti kauppaa jäsenvaltioiden rajojen yli. Yritys-, maksukyvyttömyys- ja verolainsäädäntöä on mahdollisesti yhdenmukaistettava enemmän, samoin kuin lakisääteiseen raportointiin liittyviä tilinpäätösraportointia koskevia sääntöjä, joiden yhdenmukaistamista olisi edistettävä kaikissa jäsenvaltioissa ottamalla käyttöön kansainväliset tilinpäätösstandardit. Yhdenmukaistamisten on tapahduttava korkeimmalla mahdollisella tasolla, mutta niistä on sovittava avoimella ja demokraattisesti vastuullisella tavalla, koska asia on taloudellisesti ja sosiaalisesti arkaluonteinen. Kysyntäpuolella eurooppalaisille kansalaisille ja kotitalouksille pitäisi olla tarjolla suurempi valikoima asianmukaisesti säänneltyjä, kustannustehokkaita, läpinäkyviä ja turvallisia sijoitustuotteita, jotka mahdollistavat investoinnit kaikkialle Eurooppaan. Uusia välineitä, kuten säästö- ja sijoitustiliä, olisi harkittava, mutta niitä ei pitäisi ottaa käyttöön elleivät edellä mainitut ennakkoedellytykset täyty.

2.6

Ilman riittävää finanssiosaamista vähittäissijoittajille voi aiheutua mittavia tappioita, jos he alkavat yhtäkkiä tehdä merkittäviä sijoituksia suoraan pääomamarkkinoille. Vähittäissijoittajien finanssiosaamista onkin parannettava esimerkiksi kansallisten ja EU:n varojen turvin. Sääntömääräisissä tiedoissa rahoitustuotteista, kuten esitteissä tai avaintietoasiakirjoissa, on annettava kattavasti helposti ymmärrettävää ja käyttäjäystävällistä tietoa, myös tietoa jokaisen oikeuksista sijoittajina ja kuluttajina. Strategiassa olisi keskityttävä lisäämään vähittäissijoittajien tietämystä eri riskiluokista, erilaisista rahoitusvälineistä ja tarkkaan harkituista investointikäytännöistä. ETSK toteaa kuitenkin, että vaikka finanssiosaamista olisikin, säästäjille, vähittäissijoittajille ja kuluttajille ylipäätään on siitä huolimatta turvattava vahva oikeudellinen suoja.

2.7

Erityistä huomiota on kiinnitettävä nuoriin: on kehitettävä heidän valmiuksiaan tehdä järkeviä taloudellisia päätöksiä jo varhaisissa elämänvaiheissa, jotta he eivät ylivelkaantuisi, ja on edistettävä vastuullista taloussuunnittelua pitkäkestoisen taloudellisen hyvinvoinnin turvaamiseksi sekä tarjottava laadukasta talouskasvatusta, jossa otetaan huomioon nuorten ainutlaatuinen asema investointiekosysteemeissä. Nuoret sijoittajat ovat erityisen halukkaita tarttumaan uusiin rahoitusmahdollisuuksiin, mutta he ovat myös haavoittuvia ja suhteettoman suuressa vaarassa saada väärää taloudellista tietoa ja sijoittaa korkeariskisiin tuotteisiin. EU:n tulisi heidän suojelemisekseen turvata vankka kuluttajansuoja, myös alustatasoon sovellettavin suojatoimin, antaa ensisijoittajille perehdytyskoulutusta ja rajoittaa spekulatiivisten rahoitusvälineiden mainostamista. Koska nuoret eurooppalaiset ovat erittäin kiinnostuneita sosiaalisista ja kestävistä investoinneista, näiden painopisteiden tulisi näkyä selvemmin komission ehdotuksissa. EU:n laajuinen tiedonkeruu nuorten säästämis- ja sijoituskäyttäytymisestä on myös olennaisen tärkeää tulevan näyttöön perustuvan sääntelyn laatimiseksi ja nuorten tarpeisiin vastaamiseksi mielekkäällä tavalla.

2.8

ETSK uskoo, että yhteisösijoittajilla, erityisesti omaisuudenhoitajilla, vakuutuksenantajilla ja eläkerahastoilla, on jatkossakin tärkeä rooli varojen kanavoimisessa kotitalouksilta pääomamarkkinoille. Mittakaavaetujensa ansiosta yhteisösijoittajat pystyvät investoimaan monenlaisiin pääomamarkkinoihin ja -välineisiin ja tarjoamaan näin sijoittajille hajauttamismahdollisuuksia. Yhteisösijoittajat voivat myös tarjota edustamilleen osallistujille tarvittavantasoisen suojan, kunhan asianmukainen sääntely ja valvonta toteutuvat. ETSK panee kuitenkin merkille, että vähittäissijoittajien halukkuutta investoida pääomamarkkinoihin rajoittavat usein korkeat maksut, riittämättömät tiedot sekä pettymys sijoitustuottoihin. ETSK kannattaakin Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomitean esittämää kehotusta (6) tarkistaa näihin tuotteisiin sovellettavaa sääntelykehystä, lisätä avoimuutta ja turvallisuutta sijoittajien näkökulmasta ja pyrkiä yhdenmukaistamaan tuotteiden jakelua koskevia sääntöjä.

2.9

ETSK kannattaa komission ehdotusta soveltaa vähittäissijoittajiin edullista verokohtelua mutta kehottaa ottamaan huomioon, että toimenpide on vaikeasti toteutettavissa, koska verojärjestelmät ovat EU:ssa niin erilaisia. EU:n verojärjestelmä on epäyhtenäinen, ja erityisesti välitöntä verotusta säännellään kansallisella tasolla. Yhdenmukaistettujen toimenpiteiden toteuttamiskelpoisuutta ja hyväksyttävyyttä voitaisiin tutkia suppeasti ja kohdennetusti. ETSK suhtautuu myönteisesti kuuden jäsenvaltion kesäkuussa 2025 käynnistämään Finance Europe -aloitteeseen, jonka tarkoituksena on edistää eurooppalaisia investointeja yleiseurooppalaisen säästötuotteen avulla. Sen avulla parannettaisiin EU:n jakautuneiden rahoitusmarkkinoiden yhtenäisyyttä ja tuettaisiin pitkän aikavälin tavoitetta perustaa säästö- ja investointiunioni.

2.10

ETSK kannattaa tavoitetta edistää lisäeläkejärjestelmien kehittämistä vakavaraisuusehdoin, mutta katsoo, että tällaisia eläkejärjestelmiä ei tulisi pitää korvaavana vaihtoehtona julkisille eläkejärjestelmille. Olisi edistettävä automaattista osallistumista lisäeläkejärjestelmiin, joissa on asianmukaisesti säännellyt ja avoimet maksurakenteet ja joissa osallistujat pystyvät hallitsemaan eläkesäästövalintojaan ja seuraamaan sijoitustuloksia säännöllisesti. Yksityisiä lisäeläkejärjestelmiä koskevilla säännöksillä olisi varmistettava, että rahastoihin osallistujia suojellaan asianmukaisesti ennen kaikkea suuririskisiltä tai muilta epäsopivilta sijoituksilta. ETSK painottaa, että eläkepolitiikalla on ensisijaisesti sosiaalipoliittinen tavoite: taata työntekijöille mahdollisimman hyvä vanhuusiän sosiaaliturva. Tämän sosiaalipoliittisen tehtävän täyttämiseen soveltuvat parhaiten julkiset eläkejärjestelmät. ETSK pitääkin yhtenä mahdollisuutena sellaisten työehtosopimusneuvotteluissa sovittujen työeläkejärjestelmien (pilari 2) laajentamista ja vahvistamista, joihin työnantaja maksaa tietyn vähimmäisosuuden ja joita valvoo julkinen taho, joka noudattaa sitovia, kestävyyskriteerien mukaisia investointisuuntaviivoja, kunhan tämä toteutetaan niin, että järjestelmät täydentävät julkisia eläkejärjestelmiä eivätkä heikennä niitä.

2.11

Pääomarahoitteisten lisäeläkejärjestelmien houkuttelevuus ja pitkän aikavälin kannattavuus yksittäisen säästäjän näkökulmasta riippuu viime kädessä ja ennen kaikkea siitä, mikä on sijoituksen tuotto, ja se taas määräytyy sijoituksen toteutustavan ja kustannustehokkuuden mukaan. Jotta pääomarahoitteiset eläkejärjestelmät otettaisiin laajemmin käyttöön EU:ssa, on tärkeää panostaa enemmän tarjontapuolen rakenneuudistukseen, sillä tarjonta on tällä hetkellä jakautunut kansallisten rajojen mukaan. Joissakin jäsenvaltioissa käytetään pakollisia maksusuorituksia lisäeläkejärjestelmiin keinona koota tietty henkilökohtainen eläkesäästösumma, jonka luomiseksi julkinen sektori tarjoaa keskitettyjä palveluja mm. yhdistämällä kysyntää ja tarjoamalla keskitetysti pääsyn monien erilaisten sijoitustuotteiden valikoimaan. ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan tällaisia malleja järjestelmällisesti ja harkitsemaan toimenpiteitä, joilla jäsenvaltioita kannustetaan omaksumaan tähän liittyviä parhaita käytäntöjä.

2.12

ETSK toistaa, että julkisten rahoitusvarojen mobilisoinnin on tapahduttava rinta rinnan yksityisten rahoitusvarojen mobilisoinnin kanssa. Siksi seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen olisi perustettava EU:n investointirahasto kilpailukyvyn ja kriisinkestävyyden parantamiseksi. ETSK katsoo, että tällainen EU:n investointirahasto olisi rahoitettava useista eri lähteistä: jäsenvaltioiden maksuosuuksilla, uusilla omilla varoilla ja EU:n yhteisen velan liikkeeseenlaskulla, jota kokeiltiin onnistuneesti covid-19-pandemian aikana innovatiivisena välineenä ja joka voitaisiin ottaa tulevaisuudessa uudelleen käyttöön sisämarkkinoiden tulevan kestävän kilpailukyvyn ja häiriönsietokyvyn rahoittamiseksi. ETSK toistaa tässä yhteydessä myös komission kehotuksen neuvostolle jatkaa ”kiireellisesti uusia omia varoja koskevaa työtä” (7) ja yhtyy tähän täysin.

2.13

ETSK uskoo, että riskialttiimpien hankkeiden ja pitkäkestoisten siirtymähankkeiden tukeminen on mahdollista hyödyntämällä ja laajentamalla Euroopan investointipankin (EIP), Euroopan investointirahaston ja kansallisten kehityspankkien ja -laitosten valmiuksia. Erityisesti julkisten ja yksityisten yhteisöjen pääomasijoitukset ovat tärkeitä rahoitusvaihtoehtoja startup- ja scaleup-yrityksille sekä vakiintuneille yrityksille, eikä näitä EU:n kilpailukykyä parantavia keinoja vielä hyödynnetä riittävästi. ETSK katsoo, että sekä EU että sen jäsenvaltiot voivat edistää Euroopan laajuisten riskipääomarahastojen kehittämistä tarjoamalla takuita ja ennen kaikkea suoria sijoituksia. Kokemukset joistakin jäsenvaltioista ovat osoittaneet, että julkinen tuki, joka kattaa suorat investoinnit ja vakaan takausjärjestelmän, voi nopeuttaa riskipääomasektorin kehitystä. On kuitenkin varmistettava, että riskit jakautuvat oikeudenmukaisesti julkisen ja yksityisen sektorin sijoittajien kesken eikä julkinen sektori kanna suhteettoman suurta osuutta riskistä.

2.14

Jäsenvaltioissa voimassa oleva verolainsäädäntö ja vakavaraisuusvaatimukset suosivat yritysten rahoittamista luottotoimien kautta eikä niinkään pääomamarkkinoiden rahoitustoimilla. ETSK katsoo, että tämä laimentaa halukkuutta kehittää ja yhdentää Euroopan pääomamarkkinoita. Jotta luottorahoituksen painotusta saataisiin vähennettyä, on otettava käyttöön tasapainoisempia verojärjestelmiä, jotka eivät kuitenkaan vaikuta verotaakan tasapuoliseen jakautumiseen tai jäsenvaltioiden veropohjan eheyteen kaiken kaikkiaan. Komission olisi prosessin osana esitettävä tarkistettu versio DEBRA-aloitteesta (vieraan ja oman pääoman ehtoisen rahoituksen verokohtelua tasavertaistava vähennys) ja kannustaa näin jäsenvaltioita ajamaan tarvittavia uudistuksia. Rajatylittäviä investointeja ja suurten, keskisuurten ja pienempien yritysten rahoittamista oman pääoman ehtoisella rahoituksella hankaloittavat myös paikalliset tilinpäätösraportointia koskevat säännöt. Yhteisten tilinpäätösraportointisääntöjen soveltaminen lakisääteisessä raportoinnissa kaikissa jäsenvaltioissa voisi auttaa laajentamaan paikallisten yritysten rahoitusmahdollisuuksia ja houkutella esimerkiksi rajatylittäviä pääomasijoittajia.

2.15

ETSK katsoo, että jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin tulisi tukea komission aloitteita säästö- ja investointiunionin perustamiseksi, jotta ei törmättäisi jälleen samoihin ongelmiin kuin pääomamarkkinaunionissa ja pankkiunionissa. Säästö- ja investointiunionin toteuttamista olisi nyt ryhdyttävä edistämään kiireellisesti maailmanlaajuisen geopoliittisen tilanteen takia ja koska pääomaa tarvitaan kiireellisesti eurooppalaisten yritysten ja ReArm Europe -suunnitelman rahoittamiseen.

3.   Erityishuomiot

3.1

ETA-alueella oli vuoden 2022 lopussa 310 arvopaperikauppapaikkaa (128 säänneltyä markkinaa, 152 monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää ja 30 organisoitua kaupankäyntijärjestelmää). Kaupankäynnin jälkeisinä infrastruktuureina EU:ssa oli 18 määritys- ja 21 selvitysmarkkinaa. Näin suuri hajonta ei mahdollista syvien ja likvidien pääomapoolien luomista, vaikka sellaiset tarvittaisiin EU:n yritysten rahoittamiseksi suotuisin, kansainvälisesti kilpailukykyisin ehdoin ja houkuttelevien investointimahdollisuuksien tarjoamiseksi EU:n sijoittajille. ETSK panee merkille edistymisen sellaisissa aloitteissa kuin Target2 Securities (T2S), konsolidoitujen kauppatietojen järjestelmä ja eurooppalainen keskitetty palvelupiste ESAP ja kannattaa komission ehdotusta keskittyä EU:n kaupankäynti-infrastruktuurien ja kaupankäynnin jälkeisten infrastruktuurien yhteentoimivuuden, yhteenliittämisen ja tehokkuuden parantamiseen hyödyntämällä uusinta huipputeknologiaa.

3.2

ETSK painottaa, että yksi este, jonka eurooppalaiset säästäjät kohtaavat markkinoille pyrkiessään, on sellaisten rahoitusvälineiden puuttuminen, joiden avulla olisi mahdollista tehdä pieniä pääomasijoituksia. Sijoitusinstrumenttien kirjoa onkin laajennettava, jotta vähittäissijoittajat voisivat osallistua. ETSK toteaa, että Euroopan laajuinen sijoitus- ja säästötili, jollaisia on jo kokeiltu ja testattu onnistuneesti joissakin jäsenvaltioissa, voisi helpottaa merkittävästi vähittäissijoittajien pääsyä pääomamarkkinoille edellyttäen, että tuotteet ovat asianmukaisesti säänneltyjä, kustannustehokkaita ja läpinäkyviä ja tarjoavat yhdenvertaisen pääsyn mahdollisimman monenlaisille markkinoille Euroopassa ja muualla ja että niihin liittyy riittävä suoja sijoittajille ja kuluttajille yleensä.

3.3

ETSK yhtyy komission näkemykseen esteistä, jotka haittaavat pääomamarkkinoiden yhdentymistä. Millään strategialla ei voida saavuttaa merkittäviä tuloksia, ellei sillä vastata sellaisten innovatiivisten alojen startup-yritysten erityistarpeisiin, jotka ovat riippuvaisia erikoistuneen, korkeasti koulutetun henkilöstön saatavuudesta ja palveluksessa pysymisestä. EU:n on saatava käännettyä aivovuoto eli huippulahjakkaiden ja innovatiivisten tutkijoiden ja yrittäjien siirtyminen muille oikeudenkäyttöalueille ja laadittava siksi erilainen toimintamalli. Uusia yrityksiä olisi kannustettava tarjoamaan laajempia mahdollisuuksia saada oikeudenmukaisesti ja rajoituksetta oma osuus yhteisellä työllä tuotetusta arvosta niin, että osakkeita tarjotaan kaikille vakituisille kokoaikaisille työntekijöille. ETSK on tietoinen siitä ja myöntää, että työlainsäädäntö ja verolainsäädäntö kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan. Yhdenmukaistettuja verokannustimia, jotka kohdistuvat esimerkiksi työntekijöiden osakkeiden pääomavoittoihin, olisi kuitenkin harkittava.

3.4

ETSK katsoo, että pääomamarkkinoiden ja pankkijärjestelmän yhdentämisessä voisi auttaa sellaisen eurooppalaisen yrityksen luominen – julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeena –, joka tarjoaisi yhdennettyjä pilvipalveluja ja häiriönsietokykyisen ja itsenäisen teknisen infrastruktuurin. On hyvin tiedossa, että kun Euroopan valtiot ovat yhdessä osoittaneet resursseja yritysten tai hankkeiden kehittämiseen, ne ovat onnistuneet. Tällä hetkellä jopa suurimmat luottolaitokset, koko järjestelmän kannalta merkitykselliset eurooppalaiset pankit, käyttävät valtaosin amerikkalaisten alustatoimijoiden tarjoamia pilvipalveluja. Tämä saattaa olla myös turvallisuusongelma.

3.5

ETSK katsoo, että säästö- ja investointiunionin onnistuminen edellyttää selkeitä ja avoimia keskeisiä suorituskykyindikaattoreita, ja pyytää komissiota määrittämään ja julkaisemaan keskeisten suorituskykyindikaattorien tulostaulun säästö- ja investointiunionin toteutumisessa tapahtuvan edistyksen seuraamiseksi ajan mittaan. Mahdollisia suorituskykyindikaattoreita voisivat olla i) rajatylittävien vähittäissijoitusten määrän kasvu, ii) pääomamarkkinoiden keskimääräisten transaktiokustannusten alenema, iii) Euroopan laajuisia pääomavälineitä käyttävien startup-yritysten lukumäärä, iv) pk-yritysten julkisilta markkinoilta ja riskipääomamarkkinoilta hankkima pääoma ja v) maksukyvyttömyys- ja lähdeverolainsäädännön yhdenmukaistamisessa saavutettu edistys. ETSK kehottaa asettamaan säästö- ja investointiunionin valmiiksi saamiselle kunnianhimoisen mutta realistisen tavoiteajankohdan, jota vasten edistymistä voidaan mitata.

---

(1)  Euroopan komissio, Tiedonanto säästö- ja investointiunionista, 19. maaliskuuta 2025: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:52025DC0124.

(2)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta: ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Pääomamarkkinaunioni ihmisille ja yrityksille – uusi toimintasuunnitelma” (COM(2020) 590 final) ( EUVL C 155, 30.4.2021, s. 20) ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto – Investoinnit ja uudistukset Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi ja pääomamarkkinaunionin tukemiseksi (Euroopan parlamentin pyytämä valmisteleva lausunto) (EUVL C, C/2025/3193, 2.7.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2025/3193/oj).

(3)  Euroopan komissio, EU:n kilpailukykykompassi, tiedonanto, 29. tammikuuta 2025: https://commission.europa.eu/document/download/10017eb1-4722-4333-add2-e0ed18105a34_en?filename=Communication_1.pdf.

(4)  Euroopan komissio, Tiedonanto säästö- ja investointiunionista, Euroopan komissio, 19. maaliskuuta 2025: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:52025DC0124.

(5)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 909/2014 muuttamisesta toimituskurin, rajat ylittävän palvelujen tarjoamisen, valvontayhteistyön, pankkipalvelujen tyyppisten oheispalvelujen tarjoamisen sekä kolmansien maiden arvopaperikeskuksia koskevien vaatimusten osalta” (COM(2022) 120 final – 2022/0074 (COD)) ( EUVL C 443, 22.11.2022, s. 87).

(6)  Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomitea, Call for advice on PRIIPs: ESA advice on the review of the PRIIPs Regulation , JC 2022/20, 29. huhtikuuta 2022: https://www.eiopa.europa.eu/system/files/2022-04/esa_advice_on_the_review_of_the_priips_regulation.pdf.

(7)  Euroopan komission tiedonanto Kohti seuraavaa monivuotista rahoituskehystä (COM(2025) 46 final), 11. helmikuuta 2025: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A52025DC0046&qid=1751625022478.