—

ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (12475/2024),

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen täytäntöönpanoa koskevan pöytäkirjan (2024–2029) (12189/2024) (1),

—

ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C10-0108/2024),

—

ottaa huomioon YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) vapaaehtoisen ohjeiston elintarviketurvaan ja köyhyyden poistamiseen liittyvän kestävän pienimuotoisen kalastuksen turvaamisesta (SSF-ohjeisto),

—

ottaa huomioon komission tilaaman vuoden 2023 raportin ”Evaluation and analysis of the Sustainable Fisheries Partnership Agreements”  (2),

—

ottaa huomioon 2. huhtikuuta 2025 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi (3),

—

ottaa huomioon budjettivaliokunnan talousarvionäkökohtia koskevan arvion,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 107 artiklan 2 kohdan,

—

ottaa huomioon kehitysvaliokunnan lausunnon,

—

ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön (A10-0040/2025),

A.

ottaa huomioon, että Euroopan unionin ja Guinea-Bissaun välisen kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen (jäljempänä ’kalastuskumppanuussopimus’) yleisenä tavoitteena on parantaa unionin ja Guinea-Bissaun välistä kalastusalan yhteistyötä kummankin sopimuspuolen edun mukaisesti edistämällä kestävää kalastuspolitiikkaa ja kalavarojen kestävää ja vastuullista hyödyntämistä Guinea-Bissaun kalastusalueella sekä kehittää Guinea-Bissaun kalastusalaa ja sinistä taloutta;

B.

toteaa, että edellisen kalastuskumppanuussopimuksen mukaisten suurimpien sallittujen saaliiden (TAC) käyttöä pidetään yleisesti ottaen tyydyttävänä;

C.

ottaa huomioon, että tutkijat (4) ovat varoittaneet pelagisten lajien liikakalastuksesta tällä alueella, jossa niihin kohdistuu jatkuvaa painetta;

D.

toteaa, että EU:n ja Guinea-Bissaun välinen kalastuskumppanuussopimus on erittäin merkittävä EU:n kolmansien maiden kanssa tekemien vastaavien sopimusten joukossa, sillä se on rahamäärissä mitattuna toiseksi merkittävin ja lisäksi se on yksi ainoastaan kolmesta sopimuksesta, joilla sallitaan monilajikalastus;

E.

ottaa huomioon, että EU:n ja Guinea-Bissaun välinen kalastuskumppanuussopimus on tärkeä Guinea-Bissaun kanssa tehtävän yhteistyön ja kansainvälisten valtamerten hallinnoinnin kannalta samoin kuin yhteistyön tiivistämiseksi alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kaltaisilla foorumeilla sekä laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastus) torjumiseksi;

F.

toteaa, että Guinea-Bissau on yksi alueen köyhimmistä, epävakaimmista ja vähiten kehittyneistä maista ja sen kalastusalan vaikutus maan vaurauteen on hyvin vähäinen (kolme prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT) vuonna 2018 (5)), mutta varat, jotka se saa kalastuskumppanuussopimuksen nojalla taloudellisena korvauksena kalavarojen hyödyntämisestä, ovat tärkeä osa maan julkista taloutta;

G.

ottaa huomioon, että pienimuotoisen kalastuksen saaliit eivät riitä paikallisten markkinoiden tarpeisiin; toteaa, että pienten pelagisten lajien liikakalastus on edelleen ongelma, joka vaatii kiireellistä ratkaisua paikallisväestön elintarviketurvan varmistamiseksi; katsoo, että kalajauhon, jota valmistetaan pääasiassa pienistä pelagisista lajeista joko maalla kalajauholaitoksissa tai suoraan tehdasaluksilla, tuotanto on kasvanut, mikä on yksi alueen liikakalastukseen eniten vaikuttavista tekijöistä; ottaa huomioon, että kalajauhotehtaiden toimittajista ja todellisista omistajista ja edunsaajista ei ole saatavilla tietoa avoimesti;

H.

ottaa huomioon, että vuoden 2023 jälki- ja ennakkoarvioinnin (6) mukaan 97 prosenttia Guinea-Bissaun kalastusalueella pyydetyistä saaliista puretaan maan ulkopuolella;

I.

toteaa, että edelliseen pöytäkirjaan verrattuna unionin vuosittain maksamaa taloudellista korvausta on korotettu 11,6 miljoonasta eurosta 12,5 miljoonaan euroon vuotuisen kalavaroihin pääsystä maksetun määrän osalta ja 4 miljoonasta eurosta 4,5 miljoonaan euroon Guinea-Bissaun alakohtaista kalastuspolitiikkaa koskevan unionin tuen osalta;

J.

ottaa huomioon, että pöytäkirjan soveltamiskautena kalastusmahdollisuuksien määrittämisessä siirrytään pyyntiponnistusjärjestelmästä (mitattuna bruttorekisteritonneina, brt) saalisrajoitusjärjestelmään (mitattuna tonneina – TAC); katsoo, että tämän siirtymän myötä olisi otettava käyttöön sähköinen järjestelmä saalisilmoituksia ja saalistietojen käsittelyä varten;

K.

ottaa huomioon, että pöytäkirjan soveltamiskauden ajaksi unionin laivastoille on myönnetty seuraavat kalastusmahdollisuudet: katkarapuja pyytävät pakastustroolarit 3 700 brt, kaloja ja pääjalkaisia pyytävät pakastustroolarit 3 500 brt ja pieniä pelagisia lajeja pyytävät troolarit 0 brt sekä laajasti vaeltavien kalalajien osalta 28 nuottaa käyttävää tonnikalan pakastusalusta ja siima-alusta ja 13 vapapyydyksiä käyttävää tonnikala-alusta;

L.

ottaa huomioon, että ensimmäinen Euroopan talousyhteisön ja Guinea-Bissaun välinen kalastussopimus tehtiin vuonna 1980; ottaa huomioon, että sopimuksen viimeisimmän pöytäkirjan voimassaolo päättyi 14. kesäkuuta 2024; toteaa, että näihin sopimuksiin sisältyneen kehitysyhteistyön (alakohtaisen tuen) puitteissa ei ole yleisesti ottaen saavutettu tyydyttäviä tuloksia; toteaa kuitenkin, että kalastuksen seurannassa, valvonnassa ja tarkkailussa, terveystarkastusvalmiuksissa ja Guinea-Bissaun osallistumisessa alueellisiin kalastuksenhoitojärjestöihin on tapahtunut edistystä;

M.

katsoo, että alakohtaista yhteistyötä rannikoiden paikallisten yhteisöjen kanssa on tehostettava, jotta paikallisen kalastusalan ja siihen liittyvien elinkeinojen ja toimintojen kehitystä voidaan tukea paremmin ja varmistaa näin, että suurempi osuus maan luonnonvarojen hyödyntämisen tuottamasta lisäarvosta jää Guinea-Bissauhun; katsoo, että komission olisi parannettava seurantaa ja varmistettava, että alakohtainen yhteistyö kohdennetaan paremmin paikallisiin tarpeisiin ja että avunannolla edistetään tehokkaasti kestävää kehitystä kumppanimaissa, sekä parannettava avointa tiedottamista siitä, miten ja missä tukea käytetään;

N.

katsoo, että Guinea-Bissaun kalastusalan kehittäminen edellyttää, että rakennetaan toimivaa perusinfrastruktuuria, kuten satamia, purkupaikkoja, varastoja ja jalostuslaitoksia, joita ei edelleenkään ole tai joita EU:n kanssa kilpailevat kolmannet maat rakentavat, jotta alukset purkaisivat Guinea-Bissaussa sen vesiltä pyydetyn saaliin;

O.

ottaa huomioon, että vuonna 2021 käynnistyi YK:n kestävän kehityksen valtameritieteen vuosikymmen (2021–2030); katsoo, että kolmansia maita on kannustettava ja tuettava, jotta ne voisivat ottaa keskeisen roolin resurssien ja ekosysteemien tuntemuksessa; katsoo, että EU:n jäsenvaltioilla olisi oltava tässä asiassa tukea antava rooli;

P.

ottaa huomioon, että EU on monen vuoden ajan kieltänyt Guinea-Bissausta peräisin olevien kalastustuotteiden kaupan, koska maa ei ole pystynyt noudattamaan EU:n terveysvaatimuksia; toteaa, että analysointilaboratorion (CIPA) sertifiointimenettelyn viivästyminen on suurin este Guinea-Bissaun kalastustuotteiden viennille EU:hun; ottaa huomioon, että Guinea-Bissaun viranomaiset ja komissio tekevät yhteistyötä sertifiointimenettelyssä, jotta kielto voidaan poistaa;

Q.

ottaa huomioon, että kalastuskumppanuussopimuksen johdanto-osassa viitataan ensimmäistä kertaa SSF-ohjeistoon, minkä tarkoituksena on suojella pienimuotoista kalastusta ja ottaa huomioon sen vaikutus elintarviketurvaan ja köyhyyden vähentämiseen;

R.

katsoo, että Guinea-Bissaun olisi aiheellista varmistaa, että suurempi osuus sen kalastusalueen kalavarojen hyödyntämisestä syntyvästä lisäarvosta jää maahan; katsoo, että unionin olisi kannustettava paikallisviranomaisia soveltamaan tätä suositusta unionin aluksiin sekä myös ulkomaisiin laivastoihin, jotka toimivat Guinea-Bissaun kalastusalueella;

S.

toteaa, että valitettavasti suorien työpaikkojen syntyminen Guinea-Bissaun kalatalousalalla on harvinaista ja vähäistä, vaikka huomioon otettaisiin aluksilla työskentelevä paikallinen miehistö ja kalastusalalla työskentelevät ja siitä toimeentulonsa saavat naiset; katsoo, että huomattava osa alakohtaisesta tuesta olisi kohdistettava pienimuotoisen kalastuksen, jalostajina toimivien naisten ja paikallisen kaupan tukemiseen;

T.

ottaa huomioon, että EU:n aluksille palvelukseen otettavien merenkulkijoiden lukumäärä on kasvanut merkittävästi edelliseen pöytäkirjaan verrattuna; ottaa huomioon, että EU:n alusten omistajien on pyrittävä ottamaan aluksilleen vielä enemmän guineabissaulaisia merenkulkijoita; katsoo kuitenkin, että Guinea-Bissaun viranomaisten olisi täytettävä velvoitteensa laatia ja pitää ajan tasalla ohjeellinen luettelo pätevistä merenkulkijoista, jotka voidaan ottaa palvelukseen EU:n aluksille; toteaa, että alakohtaista tukea voidaan myöntää paikallisten merenkulkijoiden kouluttamiseen Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) normien mukaisesti;

U.

ottaa huomioon, että parafoituaan pöytäkirjan komissio vahvisti yhdessä neuvoston kanssa – Guinea-Bissaun viranomaisten hyväksynnän saatuaan – pöytäkirjan liitteessä olevan VIII luvun 4 kohtaan (”Kalastajien palkkiot”) tehdyn muutoksen, jolla korvattiin sana ”palkka” sanalla ”palkkio”;

V.

ottaa huomioon, että LIS-kalastuksen torjunnassa Guinea-Bissaun aluevesillä on edistytty parantamalla valvontamenetelmiä maan talousvyöhykkeellä ja lisäämällä kalastustoiminnan tarkastuksesta ja valvonnasta vastaavan viranomaisen resursseja, joihin kuuluu tarkkailijoita ja nopeita partioveneitä; toteaa, että puutteita on edelleen, erityisesti alusten satelliittiseurantajärjestelmässä (VMS), ja että nämä puutteet on korjattava;

W.

toteaa, että tiedot todellisista omistajista ja edunsaajista ovat lainvalvontaviranomaisille ensiarvoisen tärkeitä, jotta laiton kalastus voidaan havaita, salaiset verkostot paljastaa ja tuottovirtoja jäljittämällä tunnistaa yksilöt ja yritykset, jotka hyötyvät tästä toiminnasta;

X.

ottaa huomioon, että heinäkuussa 2023 tehdyn viimeisimmän jälki- ja ennakkoarvioinnin mukaan Guinea-Bissaun talousvyöhykkeen pohjakalakantojen kuvauksessa tapahtunut edistys ei ole riittävää kestävän enimmäistuoton saavuttamiseksi;

Y.

ottaa huomioon, että Guinea-Bissau on yksi niistä 13 maasta, jotka kuuluvat Euroopan kalastuksenvalvontaviraston koordinoiman Länsi-Afrikan alueellisen kalastuksenhallinnan parantamishankkeen (PESCAO) piiriin, ja että tämän 28. huhtikuuta 2017 annetulla komission päätöksellä C(2017)2951 hyväksytyn hankkeen tarkoituksena on muun muassa tehostaa LIS-kalastuksen ehkäisemistä ja torjuntaa kehittämällä seurantaa, valvontaa ja tarkkailua kansallisella ja alueellisella tasolla;

Z.

toteaa, että parlamentin aiemmin esittämiä suosituksia ei ole sisällytetty nykyiseen pöytäkirjaan täysin tyydyttävällä tavalla;

AA.

toteaa, että parlamentille on tiedotettava välittömästi kaikissa vaiheissa menettelyistä, jotka liittyvät pöytäkirjaan, sen muutoksiin tai sen uusimiseen;

1.

katsoo, että EU:n ja Guinea-Bissaun välinen kalastuskumppanuussopimus on tärkeä sekä Guinea-Bissaulle että maan kalastusalueella toimiville EU:n laivastoille; korostaa, että EU:n ja Guinea-Bissaun välisessä kalastusalan yhteistyössä on tehostamisen varaa, ja toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen toteuttaa kaikki tarvittavat toimet, jotta tämän sopimuksen täytäntöönpanoa koskeva uusi pöytäkirja olisi edeltäjiään kunnianhimoisempi niin, että kalastuskumppanuussopimus tukee riittävällä tavalla paikallisen kalastusalan kehitystä ja tuo lisäarvoa rannikoiden yhteisöille, mikä vahvistaa niiden elintarviketurvaa ja suvereniteettia, ja että sopimus on yhdenmukainen YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 14 kanssa, jonka tarkoituksena on säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä;

2.

pitää myönteisenä, että komissio on lisännyt kalastuskumppanuussopimukseen uuden sosiaaliturvaa koskevan määräyksen; palauttaa mieliin siihen sisältyvät tärkeät periaatteet, jotka koskevat myös merenkulkijoiden, myös EU:n aluksilla työskentelevien Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden järjestön maiden kalastajien, yhtäläisiä työoloja, ja katsoo, että pöytäkirjan määräysten noudattamista olisi seurattava tehokkaasti sen täytäntöönpanon aikana;

3.

korostaa, että Guinea-Bissaun kanssa tehtävälle kalastusyhteistyölle on tärkeää luoda jäsennelty kehys, joka mahdollistaa myös paremman yhteistyön ja koordinoinnin kansainvälisen valtameridiplomatian ja kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin aloilla toteutettavissa yhteisissä toimissa;

4.

kannustaa komissiota laatimaan kunnianhimoisemman kumppanuussopimuksen, jolla helpotetaan Afrikan mantereella kestävästi jalostettujen kalastustuotteiden vientiä, mikäli se ei heikennä paikallisväestön elintarviketurvaa;

5.

katsoo, että vaikka EU:n ja Guinea-Bissaun välisen kalastuskumppanuussopimuksen tavoitteiden saavuttaminen on ollut vaihtelevaa ja että vaikka sopimus on tarjonnut ja tarjoaa edelleen EU:n aluksille kalastusmahdollisuuksia Guinea-Bissaun kalastusalueella ja eurooppalaiset alusten omistajat ovat käyttäneet näitä mahdollisuuksia hyväkseen huomattavissa määrin, samaa ei voida sanoa paikallisesta kalastusalasta, joka ei yleisesti ottaen ole kehittynyt riittävästi tai tyydyttävällä tavalla;

6.

kannattaa infrastruktuurin kehittämistä ja kalataloustuotteiden käyttöä tavoilla, jotka takaavat konkreettisen hyödyn kalatalouden paikallis- ja pientoimijoille, asettavat heidän tarpeensa etusijalle ja tukevat infrastruktuurin kehittämistä ja markkinoille pääsyä;

7.

kannattaa toimia tiedon lisäämiseksi ja kaikkien Guinea-Bissaun kalastusalan toimijoiden ottamista mukaan koko sopimusprosessiin aina sopimuksen valmistelusta sen tekemiseen ja täytäntöönpanoon, myös alakohtaisen tuen käytön osalta, ja korostaa tarvetta parantaa kaikkien mahdollisten sidosryhmien osallistumista ja painottaa erityisesti paikallisten osuuskuntien, paikallisten pienimuotoista kalastusta harjoittavien kalastajien ja rannikkoyhteisöjen edustajien erityisen tärkeää roolia;

8.

korostaa, että pöytäkirjan 3 artiklassa on syrjimättömyyslauseke, jonka mukaan Guinea-Bissau sitoutuu olemaan myöntämättä suotuisampia teknisiä edellytyksiä muille sellaisille Guinea-Bissaun kalastusalueella toimiville ulkomaisille laivastoille, joilla on samat ominaisuudet ja jotka pyytävät samoja lajeja; kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti ja valvomaan herkeämättä EU:n kalastussopimusta, jota sovelletaan Guinea-Bissaun kalastusalueeseen; kannattaa komission ennalta varautuvaa lähestymistapaa, jonka mukaan pieniä pelagisia lajeja pyytävien troolarien suurimmiksi sallituiksi saaliiksi vahvistetaan nolla bruttorekisteritonnia, mutta kyseenalaistaa sidosryhmien kyvyn saada kolmansien maiden lippujen alla, myös Guinea-Bissaun lipun alla, purjehtivat laivastot noudattamaan vastaavaa velvoitetta, kun otetaan huomioon riski LIS-asetuksen rikkomisesta (7);

9.

kehottaa komissiota puuttumaan avoimuuden puutteeseen Guinea-Bissaun kalastusalalla, ja toteaa, että se on seurausta esimerkiksi mukavuuslippujen käytöstä, lippuvaltion vaihdoista, monimutkaisista yritysrakenteista ja puutteista todellisia omistajia ja edunsaajia koskevien tietojen julkisuudessa, jotta LIS-asetuksen täytäntöönpanoa voidaan parantaa; pyytää Guinea-Bissauta toimittamaan komissiolle saatavilla olevat tiedot EU:n lipun alla purjehtivista aluksista tai yrityksistä, joiden omistajat ovat sijoittautuneet EU:hun;

10.

muistuttaa, että LIS-kalastus on haitallista elintarviketurvalle ja ihmisten toimeentulolle rannikkovaltioissa sekä valtamerten ekosysteemeille; panee huolestuneena merkille, että Guinea-Bissaun merkitys mukavuuslippumaana kasvaa nopeasti; on huolissaan siitä, että LIS-kalastuksen torjuntaa jarruttaa kalastusalusten omistajuutta koskevan avoimuuden puute maissa, joissa LIS-kalastuksen riski on suuri;

11.

muistuttaa jäsenvaltioita niiden velvollisuuksista tehdä tutkimuksia ja määrätä seuraamuksia, jos niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat kansalaiset, myös kolmansien maiden lipun alla purjehtivien alusten omistajat, eivät noudata EU:n kalastuslainsäädäntöä; pyytää jäsenvaltioita parantamaan yhteistyötään ja tietojenvaihtoa sekä EU:n että kolmansien maiden kanssa kalastusta koskevien sääntöjen rikkomisen havaitsemiseksi ja tekemään yhteistyötä sen varmistamiseksi, että käytössä on oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia; muistuttaa LIS-asetuksen jäsenvaltioita koskevista vaatimuksista, jotka koskevat LIS-kalastustoimintaa tukevia ja siihen osallistuvia kansalaisia, mukaan lukien todellisia omistajia ja edunsaajia koskevat velvoitteet;

12.

korostaa, että Guinea-Bissaun BKT on erittäin riippuvainen merten luonnonvaroista; korostaa, että vaikka kalastusala muodostaa 15 prosenttia Guinea-Bissaun julkisen talouden kokonaistuloista, se ei voi viedä kaloja ja äyriäisiä EU:hun, koska se ei täytä vientiä koskevia terveys- ja hygieniavaatimuksia, ja että arvioiden mukaan vain kolme prosenttia ulkomaisten alusten Guinea-Bissaussa pyytämistä saaliista puretaan Guinea-Bissaussa;

13.

muistuttaa, että pienimuotoisen kalastuksen harjoittajat ovat keskeisiä elintarviketurvan kannalta, sillä kala on tärkein tarjolla oleva kohtuuhintainen proteiinin lähde; korostaa siksi, että on tärkeää varata mahdollisuus pelagisten lajien kalastukseen pienimuotoisen kalastuksen harjoittajille, jotka pyytävät kalaa ihmisravinnoksi; muistuttaa EU:n velvollisuudesta edistää näitä toimenpiteitä sopimuksillaan;

14.

pitää myönteisenä sitä, että EU:n kalastusalukset osallistuvat Guinea-Bissaun elintarviketurvan parantamiseen purkamalla osan saaliistaan siellä pöytäkirjan liitteen V luvun mukaisesti, mikä hyödyttää paikallisyhteisöjä ja edistää maan sisäistä kalojen kauppaa ja kulutusta; panee huolestuneena merkille vuonna 2022 ilmoitetun alhaisen tonnimäärän, nimittäin 94 tonnia (8); kehottaa tässä yhteydessä lisäämään saaliin purkamista Guinea-Bissaussa uuden pöytäkirjan mukaisesti;

15.

huomauttaa, että pienimuotoisen kalastuksen toimialan suurin ongelma ovat puutteet infrastruktuurissa, jota tarvitaan saaliiden purkamiseen aluksista, säilyttämiseen ja kalatuotteiden jalostukseen; korostaa, että paikallisväestön pitkän aikavälin elintarviketurvaa koskevat tarpeet olisi asetettava etusijalle, ja painottaa, että on tärkeää huolehtia kalakantojen kestävyydestä, jotta rannikoiden yhteisöjen elintarviketurva voidaan varmistaa; muistuttaa, että Guinea-Bissaussa kalastetusta saaliista 97 prosenttia puretaan aluksista muissa maissa; kannustaa siksi eurooppalaisia aluksia purkamaan vähintään kaksi prosenttia saalistaan Guinea-Bissaussa paikallisen väestön käyttöön;

16.

pitää myönteisenä sitä, että Guinea-Bissaun ja EU:n välinen sopimus on ensimmäinen kalastuskumppanuussopimus, jonka pöytäkirjan johdanto-osassa viitataan FAO:n SFF-ohjeistoon; korostaa, että viittauksen lisääminen pöytäkirjan tekstiin osoittaa, että molemmat osapuolet ovat päättäneet asettaa tämän toimialan etusijalle; huomauttaa kuitenkin, että pienimuotoista kalastusta harjoittavia yhteisöjä ei kuultu missään vaiheessa, kun uutta pöytäkirjaa laadittiin; korostaa, että EU:n sitoumus tukea Guinea-Bissaun paikallista kalastusalaa tarkoittaa, että yhteisöt on otettava mukaan, kun alakohtaisten tuen varojen käytön painopisteitä määritetään;

17.

kehottaa Guinea-Bissaun hallitusta ja komissiota lisäämään rannikoiden yhteisöjen ja pienimuotoista kalastusta harjoittavien yhteisöjen osallistumista uuden pöytäkirjan täytäntöönpanoon, erityisesti ennen sekakomitean kokouksia;

18.

katsoo, että pöytäkirjaan sisältyvä sähköinen järjestelmä saaliiden ilmoittamista, saalistietojen käsittelyä ja alusten toiminnan seurantaa varten on haaste; kehottaa komissiota ja Guinea-Bissauta edistämään viipymättä asianmukaista ja tehokasta täytäntöönpanoa ja varmistamaan näin saaliiden ilmoittamiseen ja saalistietojen käsittelyyn tarkoitetun sähköisen järjestelmän vaaditun luotettavuuden ja tehokkuuden ja painottaa, että tämä on tehtävä viipymättä ja pöytäkirjan voimassaolon jatkumisen aikana;

19.

katsoo, että Guinea-Bissaun kalastusalan, myös siihen liittyvien elinkeinojen ja toimintojen, kehittämisessä on edistyttävä huomattavasti, ja kehottaa komissiota toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet tämän saavuttamiseksi, kuten mahdollisesti tarkistamaan ja kasvattamaan sopimuksen alakohtaista tukea koskevaa osiota;

20.

katsoo, että EU:n ja Guinea-Bissaun välisen kalastuskumppanuussopimuksen tavoitteita ei saavuteta, ellei sen myötä kehitetä hallinnointijärjestelmää maan kalavarojen kestävää pitkän aikavälin hyödyntämistä varten sekä vastuullisia sosioekonomisia järjestelyjä; katsoo, että on äärimmäisen tärkeää noudattaa pöytäkirjan alakohtaista tukea koskevia määräyksiä mahdollisimman avoimesti, jotta voidaan edistää kestävää kalastusta koskevan kansallisen strategian täytäntöönpanoa kaikilta osin; muistuttaa, että on EU:n etujen mukaista korostaa ja tuoda esiin Guinea-Bissaun kansalaisille kalastuskumppanuussopimuksen pitkän aikavälin myönteistä ja strategista roolia verrattuna siihen, että kolmannet maat eivät osallistu paikallisen väestön hyvinvoinnin edistämiseen; katsoo tässä yhteydessä, että unionin on ensisijaisesti tuettava seuraavien tavoitteiden saavuttamista antamalla tarvittavaa teknistä apua ja rahoitusapua:

21.

kehottaa julkistamaan aktiivisesti ja entistä avoimemmin tiedot alakohtaisen tuen varoista rahoitetuista toimista, mikä mahdollistaa tiukemman seurannan ja johdonmukaisuuden muiden paikallisen sektorin kehittämiseen tarkoitettujen varojen kanssa, sillä se antaisi EU:n veronmaksajille ja paikallisväestölle läpinäkyvää tietoa rahoituksen vaikutuksista;

22.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan yhteistyötä ja julkista kehitysapua koskevissa toimissaan huomioon, että naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa ja sen vuosien 2021–2027 monivuotisen maaohjelman sekä EU:n ja Guinea-Bissaun välisen kalastuskumppanuussopimuksen mukaisen alakohtaisen tuen olisi täydennettävä toisiaan ja ne olisi sovitettava kaikilta osin yhteen, jotta voidaan vahvistaa paikallista kalastusalaa FAO:n sääntöjen mukaisesti ja taata rannikoiden yhteisöjen elintarviketurva;

23.

korostaa, että pienimuotoisen kalastuksen harjoittajien, erityisesti naisten, kouluttaminen on välttämätöntä, jotta paikallinen kalastusala voi kehittyä; kehottaa EU:ta käyttämään tähän tarkoitukseen myös alakohtaisen tuen varoja;

24.

on huolissaan siitä, että Länsi-Afrikan rannikolle on perustettu yhä useampia kalajauhoa ja kalaöljyä valmistavia tehtaita, joissa käytetään myös Guinea-Bissaun vesiltä pyydettyä kalaa; korostaa, että rehukalastus on ristiriidassa kestävän kehityksen periaatteen sekä sen tavoitteen kanssa, että paikallisyhteisöille olisi saatavilla arvokkaita proteiinin lähteitä; pitää myönteisenä Guinea-Bissaun satamarakenteiden ja saaliiden purkamismahdollisuuksien laajentamista mutta on samalla huolissaan siitä, että tämän seurauksena saatetaan rakentaa uusia kalajauhotehtaita;

25.

kehottaa EU:ta tehostamaan toimiaan pienten pelagisten lajien yhteisen alueellisen hallinnoinnin tukemiseksi ja liikakalastuksen lopettamiseksi muun muassa perustamalla alueellisen kalastuksenhoitojärjestön tätä yhteistä hallinnointia varten;

26.

kehottaa komissiota ja Guinea-Bissaun viranomaisia tehostamaan yhteistyötään Guinea-Bissaun kalastustuotteiden vientiä EU:hun koskevien edellytysten määrittämiseksi erityisesti terveysvaatimusten todentamisen ja analysointilaboratorion (CIPA) sertifioinnin osalta, jotta voidaan kumota nykyinen kielto, vauhdittaa paikallisen kalastusalan kehitystä ja tätä kautta edistää kalastuskumppanuussopimuksen tavoitteiden saavuttamista;

27.

katsoo, että on tarpeen tehostaa kalastuskumppanuussopimuksen vaikutusta suorien ja välillisten työpaikkojen syntymiseen paikallisesti niin sopimuksen nojalla toimivilla aluksilla kuin kalastukseen liittyvien tuotantoketjujen eri vaiheissa; toteaa, että jäsenvaltioilla voi olla tärkeä rooli ja ne voivat osallistua aktiivisesti valmiuksien kehittämiseen ja koulutustoimiin asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi;

28.

muistuttaa Guinea-Bissaun meri- ja rannikkoekosysteemien ainutlaatuisuudesta, josta ovat esimerkkinä mangrovemetsät, jotka toimivat kalojen kasvuympäristöinä ja joiden biologisen monimuotoisuuden suojelu ja ennallistaminen edellyttää toimenpiteitä ja kohdennettuja toimia; kehottaa EU:ta ottamaan nämä näkökohdat huomioon ulkoisessa kalastuslaivastossaan;

29.

muistuttaa, että Guinea-Bissau on erityisen altis ilmastonmuutoksen vaikutuksille; vaatii suojelemaan meriekosysteemejä ja osoittamaan rahoitusta rannikoiden eroosiota ehkäiseviin toimiin sekä toteuttamaan laajoja toimia, joilla lievennetään kalastukseen kohdistuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksia;

30.

pitää hyödyllisenä, että Guinea-Bissau kerää tietoja tämän pöytäkirjan täytäntöönpanon hyödyistä paikallisille talouksille (esimerkiksi työllisyyden, infrastruktuurin ja sosiaalisten parannusten osalta) ja kokoaa ne tietokantaan, jotta vältytään hallinnolliselta rasitukselta;

31.

katsoo, että tarvitaan lisää ja laadukkaampaa tietoa kaikista saaliista (kohdelajit ja sivusaaliit), Guinea-Bissaun kalastusalueen kalavarojen suojelun tilasta ja yleisemmin kalastuskumppanuussopimuksen vaikutuksesta ekosysteemeihin ja että Guinea-Bissaun valmiuksia tällaisten tietojen hankkimiseksi on pyrittävä kehittämään; kehottaa komissiota varmistamaan, että kumppanuussopimuksen täytäntöönpanoa seuraavat elimet eli sekakomitea ja yhteinen tiedekomitea voivat toimia kitkattomasti ja siten, että pienimuotoista kalastusta harjoittavien kalastajien järjestöt, kalastusalalla työskentelevien naisten järjestöt, ammattiyhdistykset, rannikkoyhteisöjen edustajat ja Guinea-Bissaun kansalaisyhteiskunnan organisaatiot osallistuvat niiden toimintaan;

32.

katsoo, että saalistietojen keruuta on ehdottomasti parannettava Guinea-Bissaussa; kehottaa lisäksi parantamaan EU:n alusten VMS-järjestelmien keräämien tietojen siirtoa alusten lippuvaltioiden kautta afrikkalaisille viranomaisille; kehottaa parantamaan tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja vastavuoroisuutta kolmansien maiden kanssa kansainvälisten standardien pohjalta;

33.

korostaa, että Guinea-Bissaun BKT on erittäin riippuvainen merten luonnonvaroista; korostaa, että on tärkeää tukea kalavarojen tieteellistä arviointia ja varmistaa, että saalisrajoituksia ja -kiintiöitä noudatetaan niin, että pysytään kestävyyden rajoissa ja ehkäistään merten luonnonvarojen ehtymistä;

34.

kannustaa komissiota edistämään alakohtaisen tuen käyttöä, jotta seurantaa ja valvontaa voidaan tehostaa ja kalakantoja koskevaa tieteellistä laboratoriotutkimusta kehittää niin, että paikallisille työntekijöille voidaan tarjota koulutusta EU:n normeista, jotka koskevat hygieniaa ja kalojen käsittelyä ja pakkaamista; korostaa, että koulutus on pitkän aikavälin investointi, jolla kehitetään paikallista sinistä taloutta ja kalojen kauppaa sekä suojellaan paikallisia yrityksiä ja ympäristöä;

35.

kehottaa julkaisemaan ajantasaisia raportteja alakohtaisella tuella tuetuista toimista, jotta varmistetaan tarvittava avoimuus;

36.

katsoo, että kalastuksen mahdollisen lopettamisen yhteydessä tai kalastusrajoituksia määrättäessä paikalliset kalastustarpeet olisi otettava ensisijaisesti huomioon luotettavien ja jäsenneltyjen tieteellisten lausuntojen perusteella, jotta voidaan varmistaa kalavarojen kestävyys pöytäkirjan mukaisesti;

37.

korostaa kolmansien maiden vesillä kalastavia unionin aluksia koskevan ylijäämävaatimuksen merkitystä; muistuttaa, että käytettävissä olevan ylijäämän laskemiseen tarvitaan varmaa, luotettavaa ja avointa tietoa; katsoo, että on tämän tavoitteen vastaista ottaa kohteeksi kalakannat, jotka ovat jo liikakalastuksen kohteena;

38.

katsoo, että jotta voidaan parantaa Guinea-Bissaun kalastusalueella toimivien alusten kalastustoiminnan kestävyyttä, kyseisen kalastusalueen hallinnointia, valvontaa ja tarkkailua sekä LIS-kalastuksen torjuntaa on parannettava muun muassa tehostamalla alusten seurantaa (VMS-järjestelmän tai jonkin muun yksinkertaisemman ja edullisemman paikannusjärjestelmän avulla); pitää myönteisenä, että EU on viime vuosina tukenut meripartiointia;

39.

kehottaa panemaan paremmin täytäntöön avoimuutta koskevat määräykset, joissa edellytetään erityisesti kaikkien sellaisten valtioiden tai yksityisten tahojen kanssa tehtyjen sopimusten julkaisemista, joilla myönnetään ulkomaisille aluksille pääsy Guinea-Bissaun talousvyöhykkeelle; korostaa, että heinäkuussa 2023 tehdyssä jälki- ja ennakkoarvioinnissa todettiin, että tietoja pääsyä koskevista sopimuksista toimitettiin komissiolle mutta niitä ei julkistettu;

40.

korostaa, että on tärkeää jakaa kalastuskumppanuussopimukseen perustuvat kalastusmahdollisuudet tasapuolisuuden, tasapainon ja avoimuuden periaatteiden mukaisesti ottaen huomioon aiemmat saalismäärät ja niiden kohtuullisen vakaan tason;

41.

kehottaa komissiota asettamaan julkisesti saataville tiedot, jotka annetaan pöytäkirjan avoimuuslausekkeen nojalla;

42.

pitää tärkeänä, että kalojen purkaminen Guinea-Bissaun satamissa edistää paikallista jalostustoimintaa ja parantaa elintarviketurvaa sekä käytettyjen lajien että laadun osalta; kehottaa siksi komissiota vahvistamaan tätä näkökohtaa seuraavassa sopimuksessa; kannustaa perustamaan teollisen kalastuksen alalla kansallisia yrityksiä, jotka kykenevät osallistumaan maalla jalostettavien kalavarojen hyödyntämiseen käyttämällä kansallisia laivastoja;

43.

kehottaa komissiota lisäämään kalastusta käsittelevän EU:n alakohtaisen neuvottelukomitean työmarkkinaosapuolten tietämystä siitä, että on tärkeää koordinoida ja tehdä työehtosopimuksia, joissa määritetään Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen nro 188 mukainen vähimmäispalkka, mitä voidaan hyödyntää myöhemmissä kalastuskumppanuussopimuksissa; kehottaa komissiota edistämään ILO:n yleissopimuksen nro 188 ratifiointia kaikissa jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa, erityisesti kalastuskumppanuussopimuksista neuvoteltaessa, ja viemään eteenpäin ILO:n nykyisten yleissopimusten vaatimuksia; kehottaa komissiota sisällyttämään kaikki näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat sosiaalilausekkeet kalastuskumppanuussopimuksia koskevaan neuvoston antamaan valtuutukseen tai alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä käytäviin neuvotteluihin;

44.

korostaa, että on tärkeää selventää kalastuskumppanuussopimukseen sisältyvää sosiaalilauseketta, ja panee merkille komission aikomuksen tehdä niin Guinea-Bissaun kanssa pidettävässä ensimmäisessä sekakomitean kokouksessa; korostaa, että on tärkeää, että lauseke on alalla yleisesti käytetyn palkkiomallin mukainen; kehottaa komissiota ryhtymään tarvittaviin toimiin pöytäkirjan liitteessä olevan VIII luvun 4 kohdan (Kalastajien palkkiot) muuttamiseksi sellaiseksi kuin se on vahvistettu yhdessä neuvoston kanssa;

45.

kehottaa komissiota määrittämään kalastuskumppanuussopimusten arvioinnin ja uudelleenneuvottelemisen yhteydessä, onko kaikki liitteessä olevan VIII luvun määräykset, erityisesti paikallisten kalastajien tosiasiallisia korvauksia koskevat määräykset, pantu täytäntöön; kehottaa komissiota ehdottamaan korjaavia toimenpiteitä tapauksissa, joissa kaikkia näitä määräyksiä ei ole noudatettu;

46.

kehottaa komissiota painottamaan valtameridiplomatiassa ja kalastuskumppanuussopimuksissa kalastusalusten laivaväen koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevan IMO:n yleissopimuksen täytäntöönpanoa, jotta voidaan edistää parempia työturvallisuusnormeja kalastusalalla ja tarvittaessa sisällyttää alakohtaiseen tukeen koulutusta koskeva osio;

47.

muistuttaa lippuvaltioiden vastuusta tarjota sosiaalista suojelua alueellaan asuville työntekijöille ja kehottaa siksi komissiota varmistamaan sopimuksen täytäntöönpanosta vastaavien teknisten komiteoiden avulla, että nämä toimenpiteet tosiasiallisesti toteutetaan;

48.

pyytää komissiota antamaan parlamentille pöytäkirjan viimeisen soveltamisvuoden aikana ja ennen sen uusimista koskevien neuvotteluiden aloittamista kattavan kertomuksen pöytäkirjan täytäntöönpanosta ja tarvittavat asiakirjat tilanteen arvioimiseksi;

49.

kehottaa komissiota ja Guinea-Bissaun viranomaisia antamaan yksityiskohtaisempia tietoja rehukalojen kalastukseen liittyvän toiminnan kehityksestä alueella ja erityisesti kolmansien maiden alusten tai naapurimaiden alusten toiminnasta;

50.

kehottaa komissiota sisällyttämään parlamentin suositukset paremmin EU:n ja Guinea-Bissaun väliseen kalastuskumppanuussopimukseen ja ottamaan ne huomioon pöytäkirjan uusimista koskevissa menettelyissä;

51.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Guinea-Bissaun hallituksille ja parlamenteille.