Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EU) 2021/1058 ja (EU) 2021/1056 muuttamisesta väliarvioinnin yhteydessä strategisiin haasteisiin vastaamiseksi toteutettavien erityistoimenpiteiden osalta

(COM(2025) 123 final – 2025/0084 (COD))

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2021/1057 muuttamisesta strategisiin haasteisiin vastaamiseksi toteutettavien erityistoimenpiteiden osalta

(COM(2025) 164 final – 2025/0085 (COD))

(C/2025/3197)

Yleisesittelijä:

David SVENTEK

Neuvonantaja(t)	Petr ZAHRADNÍK

Lausuntopyynnöt	Euroopan parlamentti, 8.4.2025 Euroopan unionin neuvosto, 5.5.2025
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 164, 175, 177, 178, 322 ja 304 artikla
Vastaava jaosto	”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
Hyväksyminen täysistunnossa	29.4.2025
Täysistunnon numero	596
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	202/0/2

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK tiedostaa tarpeen tehdä väliarviointi kauden 2021–2027 koheesiopolitiikasta ja kannattaa sen tekemistä, sillä edellytykset ja olosuhteet ovat muuttuneet jyrkästi sitten koheesiopolitiikan sääntöjen hyväksymisen.

1.2

ETSK panee myös merkille, että nyt tekeillä oleva koheesiopolitiikan tarkistus on koheesiopolitiikan koko historian laajin ja perusteellisin. Edes NextGenerationEU-väline (NGEU), joka perustettiin ennen tätä uudelleentarkastelua covid-19-pandemian vuoksi, ei ollut riittävä kattamaan EU:n uusia yhteisiä tarpeita, ja siksi koheesiopolitiikkaa pitää muuttaa radikaalisti myös väliarviointivaiheessa. Tämä osoittaa hyvin selkeästi, että EU:n seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen (MRK) – koheesiopolitiikka mukaan luettuna – perusperiaatteiden tulee olla yhtäältä pysyvämmät ja toisaalta myös joustavammat, jotta voidaan reagoida muuttuvaan todellisuuteen.

1.3

ETSK ymmärtää, että esimerkiksi kilpailukykyyn, puolustuskyvyn vahvistamiseen ja strategisen riippumattomuuden varmistamiseen liittyvien tarpeiden kasvaessa myös koheesiopolitiikan prioriteetteja on määriteltävä uudelleen kyseisten aihealueiden painottamiseksi. Toisaalta ETSK myöntää, että koheesiopolitiikalle asetettujen uusien tavoitteiden vyöry saattaa peittää alleen koheesiopolitiikan päätavoitteen eli EU:n alueiden välisten sosiaalisten, taloudellisten ja alueellisten erojen vähentämisen.

1.4

Koheesiopolitiikan väliarviointi antanee myös esimakua siitä, millaiseksi koheesiopolitiikka muotoutuu tulevaisuudessa vuoden 2027 jälkeisessä MRK:ssa, jota valmistellaan nyt intensiivisesti. ETSK pitäisi tätä varsin toivottavana, sillä on erittäin tärkeää, että kaksi peräkkäistä monivuotista rahoituskehystä muodostavat sisällöllisen jatkumon. Tällä on erityisen suuri merkitys tämänhetkisessä vaikeassa tilanteessa, jossa EU tarvitsee vahvaa toimintakykyä.

1.5

ETSK kehottaa niin ikään toteuttamaan koheesiopolitiikan väliarvioinnin siten, että pyritään toiminnalliseen synergiaan ja täydentävyyteen koko MRK:n tarkistuksen kanssa, sillä kilpailukyky, puolustuskyvyn vahvistaminen ja EU:n strategisen riippumattomuuden varmistaminen ovat keskeisellä sijalla myös monivuotisessa rahoituskehyksessä.

1.6

ETSK suosittaakin, ettei koheesiopolitiikan väliarvioinnissa painotettaisi ainoastaan ja ensisijaisesti uusien temaattisten prioriteettien huomioon ottamista vaan tehtäisiin merkittävä muutos myös rahoitukseen lisäämällä rahoitusvälineiden käyttöä ja tehostamalla siten käytettävissä olevien määrärahojen hyödyntämistä ja kohdentamista. Hyvä vaihtoehto tulevaisuutta ajatellen on myös rahoitusvälineiden ja avustusten yhdistäminen. Tämän lähestymistavan pitäisi näkyä vielä selvemmin tulevassa vuoden 2027 jälkeisessä MRK:ssa.

1.7

ETSK on tyytyväinen siihen, että käyttöön on tarkoitus ottaa taloudellisia kannustimia, joilla edistetään strategisten painopisteiden mukaisten hankkeiden toteuttamista. Kaavailuissa on muun muassa ennakkorahoituksen käytön lisääminen ja ennakkomaksujen kasvattaminen ja jopa koko rahoituksen saaminen EU:n talousarviosta, jolloin kansallista yhteisrahoitusta ei edellytetä lainkaan, sekä yhden vuoden pidennys mahdollisuuteen saada tukea Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja koheesiorahastosta. Tämän olisi koskettava myös oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa. ETSK kannattaa mahdollisuutta sisällyttää temaattisen keskittämisen vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi tarvittaviin määrärahoihin ne määrärahat, jotka osoitetaan uusiin strategisiin painopisteisiin, myös STEP-kehysvälineen tavoitteisiin.

1.8

ETSK huomauttaa kuitenkin, että ohjelmakauden aikana tehtävistä muutoksista hyötyvät ne jäsenvaltiot, joissa varojen käyttö on ollut hitaampaa ja joilla on näin ollen edelleen käytettävissään suurempi osuus sitomattomista määrärahoista. Heikommassa asemassa ovat puolestaan jäsenvaltiot, jotka ovat yrittäneet ohjelmakauden alusta lähtien koko ajan hyödyntää määrärahansa. Ehdotettu 15 prosentin vähimmäismäärä vaikuttaa liian tiukalta vaatimukselta, jotta jäsenvaltiot voisivat ratkaista rahoituksen avulla tämänhetkisiä ongelmia. Komitea ymmärtää yhteyden jäljellä olevien varojen uudelleenkohdentamiseen väliarviointiprosessissa, mutta yhdenmukaisen lähestymistavan noudattaminen voi joissakin tapauksissa haitata tarjottavien taloudellisten kannustimien käyttöä, kun otetaan huomioon, että eri ohjelmilla on jäsenvaltioissa erilaisia strategisia kehyksiä.

1.9

ETSK kiinnittää huomion siihen, että koheesiopolitiikan väliarviointi (ja koko MRK:n tarkistus) koskee yksinomaan EU:n talousarvion menopuolta eikä siinä käsitellä tulopuolta lainkaan. Vaikka uudistuksista ja EU:n uusien omien varojen käyttöönotosta on keskusteltu jo pitkään, varsinaisia tuloksia ei ole vielä saatu aikaan. Tämä ei välttämättä ole suurin haaste loppukaudella 2021–2027, mutta ETSK kehottaa Euroopan komissiota ja erityisesti EU:n neuvostoa, joka on ollut suurimpana kantona kaskessa yhteisymmärrykseen pääsemisessä tästä asiasta, ratkaisemaan ongelman uskottavasti ja pitkäkestoisesti, jotta EU:n rahoitusta vuoden 2027 jälkeiselle ajalle voidaan valmistella tältä pohjalta.

1.10

ETSK korostaa täyden vastuullisuuden hengessä, että varojen tehokkaan ja järkevän käytön varmistamiseksi koheesiopolitiikan väliarvioinnin yhteydessä on olennaisen tärkeää kartoittaa tarkasti ja toissijaisuusperiaatteen mukaisesti uusien painopisteiden alueellinen ulottuvuus. Tämä tarkoittaa sitä, että määritetään kilpailukyvyn edistämisen ja strategisen riippumattomuuden vahvistamisen alueellinen potentiaali ja lisäarvo sekä puolustuskyvyn vahvistamiseen liittyvä alueellinen ulottuvuus. Merkittävää osaa painopisteistä kannattaa edistää samanaikaisesti sekä kansallisella että EU-tasolla, joten ne tulee sisällyttää keskitetysti hallinnoitaviin MRK:n ohjelmiin. Uusien temaattisten painopisteiden alueellisen ulottuvuuden takaamiseksi on erittäin tärkeää, ettei niiden ja lähentymistä ja alueellisten erojen poistamista koskevien tavoitteiden välille luoda keinotekoisia ja perusteettomia esteitä, sillä kilpailukyky, puolustuskyvyn vahvistaminen ja strategisen riippumattomuuden lujittaminen ovat tosiasiassa keinoja edistää lähentymistä ja vähentää alueellisia eroja.

2. Taustaa

2.1

Euroopan komissio on käynnistänyt monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä myös koheesiopolitiikan tarkistamisen. Tarkoituksena on ennen kaikkea parantaa kilpailukykyyn ja hiilestä irtautumiseen, puolustukseen ja turvallisuuteen, itäisiin raja-alueisiin, kohtuuhintaiseen asumiseen, vesiresilienssiin ja energiasiirtymään liittyvien EU:n strategisten painopisteiden tukemista.

2.2

Ainoana tavoitteena ei ole suunnata koheesiopolitiikkaa vahvemmin tämänhetkisiin tulevaisuutta luotaaviin teemoihin ja niiden täytäntöönpanoon jäsenvaltio- ja aluetasolla, vaan samalla pyritään huolehtimaan siitä, että koheesiopolitiikalla pyritään jatkossakin vähentämään unionin sisäisiä taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja. Tarkistamisen tavoitteena on kannustaa jäsenvaltioita kohdentamaan käytettävissä olevia varoja uudelleen niin, että niillä edistetään uusia investointiprioriteetteja.

2.3

Euroopan komissio ehdottaa EU:n kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja unionin ja innovoinnissa maailmanlaajuisesti johtavien toimijoiden välisen kuilun umpeen kuromiseksi yrityssektorin aseman vahvistamista laajentamalla EAKR:n tukea suurille yrityksille, jotka toimivat strategisesti tärkeillä aloilla (puolustus, strategiset teknologiat, hiilestä irtautuminen). Jäsenvaltioita kannustetaan samanaikaisesti lisäämään investointeja strategisiin teknologioihin STEP-kehysvälineen puitteissa.

2.4

Euroopan komissio ehdottaa myös, että jäsenvaltiot voisivat käyttää koheesiopolitiikan rahoitusvaroja kestävän infrastruktuurin rakentamiseen sotilaallisen liikkuvuuden tukemiseksi. Lisäksi olisi tuettava puolustusalan pk-yritysten tuotantokapasiteettia EU:n eri alueilla. Komissio ehdottaa myös, että EU:n itäisille raja-alueille myönnetään etuuskohteluun perustuvaa ennakkorahoitusta (koska Venäjä käy Ukrainan vastaista hyökkäyssotaansa niiden lähellä), jos vähintään 15 prosenttia niiden saamasta kokonaisrahoituksesta kohdennetaan uudelleen uusiin strategisiin painopisteisiin.

2.5

Euroopan komissio pitää asuntomarkkinoiden nykytilannetta eräissä jäsenvaltioissa osoituksena markkinoiden toimintapuutteesta, jonka lievittämiseksi on oikeutettua toteuttaa julkisia toimia – tässä tapauksessa kaksinkertaistaa kohtuuhintaiseen asumiseen suunnattava koheesiorahoitus. Tarkoituksena on, että jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön ja yhdistellä yksityisiä ja julkisia varoja sellaisen uuden rahoitusvälineen kautta, joka kehitetään yhdessä Euroopan investointipankin (EIP) kanssa ja jossa koheesiopolitiikan rahoitusvaroja voidaan yhdistää EIP:n, muiden kansainvälisten rahoituslaitosten, kansallisten kehityspankkien ja yksityisten liikepankkien varoihin.

2.6

Koheesiopolitiikan temaattisen kehyksen uudistamista ehdotetaan myös vettä ja tarkemmin sanottuna vesiresilienssiä koskevalla strategisella painopistealalla. Tähän kuuluu esimerkiksi vesi-infrastruktuurin digitalisointiin ja kuivuuden ja aavikoitumisen seurauksien lievittämiseen liittyviä hankkeita.

2.7

Euroopan komissio ehdottaa koheesiopolitiikan väliarvioinnin yhteydessä niin ikään sellaisten investointien priorisoimista, joilla edistetään rajayhdysjohtoja ja niihin liittyvää siirtoinfrastruktuuria sekä latausinfrastruktuurin kehittämistä, jotta voidaan merkittävästi helpottaa nopeampaa energiasiirtymää, puhtaiden liikkumismuotojen yleistymistä ja vähähiilistämistoimenpiteiden toteuttamista.

2.8

Euroopan komissio ehdottaa myös taloudellisten kannustimien järjestelmää, jonka avulla edistetään strategisten painopisteiden toteuttamista. Kaikkien koheesiopolitiikan rahastoista tuettavien ja EU:n strategisiin painopisteisiin liittyvien hankkeiden ennakkomaksujen olisi voitava saada 30 prosenttiin yltävä osuus rahoituksesta ennakkomaksuina. Koheesiopolitiikan ohjelmissa, joissa vähintään 15 prosenttia kokonaismäärärahoista siirretään kyseisten painopisteiden edistämiseen, voidaan hyötyä vielä suuremmista ennakkomaksuista ja niihin voidaan saada vuoden verran pidempään tukea EAKR:stä ja koheesiorahastosta. Lisäksi strategisiin painopisteisiin tehtävät investoinnit on tarkoitus kattaa kaikilla alueilla 100 prosenttiin saakka EU:n rahoituslähteistä.

3. Yleisiä huomioita ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EU) 2021/1058 ja (EU) 2021/1056 muuttamisesta (1)

3.1

ETSK pitää koheesiopolitiikan tarkistamista Euroopan komissiolta askelena oikeaan suuntaan, sillä se ilmentää kykyä reagoida toimintaympäristön hyvin perustavanlaatuiseen muuttumiseen ja auttaa varmistamaan, että koheesiopolitiikan rahoitusvaroja hyödynnetään tehokkaasti EU:n nykyisillä painopistealoilla. Muuten koheesiopolitiikan rajallisilla resursseilla ei ehkä pystyttäisi kattamaan uusia strategisia painopisteitä.

3.2

ETSK arvostaa sitä, että koheesiopolitiikan väliarviointi on liitetty kiinteästi vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen kokonaistarkistukseen. Se toteutetaan, koska EU:n haasteet ja prioriteetit ovat muuttuneet voimakkaasti, kun on ilmennyt uusia tarpeita ja vakavia hätätilanteita. MRK:n tarkistaminen onkin osoitus EU:n talousarvion joustavuudesta ja merkitsee sen sisällöllisen painopisteen siirtymistä niille osa-alueille, joilla EU:n kehitys on vakavasti uhattuna tai joilla EU on edelleen muista jäljessä. Esimerkkeinä voidaan mainita tutkimus maailmanlaajuisen kilpailukyvyn perustana, muuttoliike ja rajaturvallisuus, puolustus, ulkosuhdetoiminta, uudistukset, kriittiset teknologiat ja strategiset raaka-aineet sekä energiakriisin seuraukset.

3.3

ETSK katsoo, että koheesiopolitiikan ja koko MRK:n väliarvioinnin sekä sen, millaisiksi koheesiopolitiikka ja MRK muotoutuvat vuoden 2027 jälkeen, olisi muodostettava temaattisesti ja menettelyllisesti riittävän sujuva yhtenäinen kokonaisuus. Tämän olisi toteuduttava laadukkaana ohjelmasuunnitteluna, jolla varmistetaan, että tuleva koheesiopolitiikka suunnataan nyt määritettävien strategisten painopisteiden mukaisesti. Koheesiopolitiikan kehyksen olisi myös oltava riittävän yleisluonteinen, jotta se olisi riittävän joustava tulevien rahoitusnäkymien aikaisten tapahtumien huomioon ottamiseksi ja jotta sen avulla voidaan myös vastata jäsenvaltioiden erityistarpeisiin ja taata samanaikaisesti eurooppalainen lisäarvo.

3.4

ETSK on vakuuttunut siitä, että väliarvioinnin strategiset painopisteet ovat asianmukaisesti valittuja, ja katsoo, että koheesiopolitiikan mittavilla resursseilla voidaan osaltaan edistää alueiden kilpailukykyä. Komitea pitää kilpailukykyyn liittyvien näkökohtien kattavaa käsittelemistä tehokkaimpana tapana poistaa alueiden välisiä eroja. Etusija olisi annettava heikommin kehittyneille alueille, jotka ovat vaarassa jäädä jälkeen tai jotka ovat keskitulotason kehitysloukussa. Kun on kyse kilpailukyvystä, koheesiopolitiikalla ei ole aina tarpeen edistää maailman tason huippuosaamista, vaan monilla alueilla riittää kehitysolosuhteiden optimoiminen älykkään erikoistumisen periaatteen pohjalta, jotta varmistetaan tuleva kestävä kasvu pitkällä aikavälillä.

3.5

ETSK yhtyy myös siihen näkemykseen, että puolustuksen ja turvallisuuden vahvistaminen EU:n itärajojen turvallisuustilanteen heikentymisen takia on sekin periaatteellinen kysymys, jolla on niin ikään alueellinen ulottuvuus. Vaikka puolustus ja turvallisuus ovat toissijaisuusperiaatteen näkökulmasta ensisijaisesti EU:n ja jäsenvaltioiden tasolle kuuluvia asioita (sitäkin suuremmalla syyllä, että tilanne uhkaa synkentyä entisestään), myös alueelliselle valmiudelle, johon kuuluu ennaltaehkäisy, tiedon jakaminen ja toimeenpanopuoli, on eittämättä oma paikkansa. Mitä lähempänä riskipesäkkeitä alue sijaitsee, sitä pakottavampi tämä strateginen tarve on. Näitä säännöksiä olisi sovellettava myös kaikkiin muihin EU:n itärajan jäsenvaltioihin ja niiden alueisiin.

3.6

Kunnollisista asunnoista on tullut monissa jäsenvaltioissa viime aikoina kohtuuttoman hintaisia. Vaikka asia kuuluu ensisijaisesti jäsenvaltioille ja niiden vastuulle, ETSK on samaa mieltä siitä, että asumiseen liittyviä pullonkauloja voidaan ratkoa EU-rahoituksen avulla. Komitea kehottaakin hyödyntämään takaisinmaksettavia rahoitusvälineitä, jotka tarjoavat asunnonhakijoille tavanomaisia markkinoita suotuisammat ehdot, mahdollisimman laajasti. ETSK suosittaa myös, että asumiseen suunnattu EU:n rahoitustuki kohdennetaan tiettyihin tarkoin määriteltyihin tavoitteisiin, kuten asuntojen tarjontaan sen mahdollistamiseksi, että voidaan luoda uusia työpaikkoja yritystoiminnan kehittämishankkeiden avulla, tai asumistukeen, jotta voidaan edistää asettumista tietylle alueelle ja ehkäistä siten väestökatoa.

3.7

Vesi on tärkeä aihealue ilmastonmuutokseen reagoimisessa, ja sillä on siksi suuri merkitys Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa. Koska vesistöt, vesivarat ja tulviin ja kuivuuteen liittyvät riskit ovat luonteeltaan rajatylittäviä, myös vesikysymyksiä on aiheellista pohtia koheesiopolitiikkaa arvioitaessa. ETSK kehottaa kuitenkin pitämään vesivarojen hyödyntämiseen ja vesialan riskeihin liittyvät ennaltaehkäisy- ja investointitoimet selkeästi erillään kriisitoimiin ja vahinkojen jälkihoitoon liittyvistä menoista, jotka olisi hoidettava koheesiopolitiikan toimenpideohjelmien ulkopuolella.

3.8

Kilpailukykykompassissa ja puhtaan teollisen kehityksen ohjelmassa on osoitettu vakuuttavasti, miten tärkeä energiajärjestelmä on talouden toimivuuden ja kohtuullisen elintason varmistamiseksi EU:ssa. Tämä tuli erityisen selväksi taannoin energiakriisin aikana, jolloin energiaan liittyvät tekijät jarruttivat kilpailukykyä merkittävästi ja heikensivät myös väestön elintasoa reaalitulojen supistumisen takia. Keskipitkän ja pitkän aikavälin toimenpiteet energiantuotannon kustannustehokkuuden parantamiseksi ja energiansiirron sujuvoittamiseksi jäsenvaltioissa ja niiden välillä kuuluvat siis eittämättä painopistealueisiin. ETSK huomauttaa tosin, että EU:n energiasiirtymän valtavat kustannukset ylittävät koheesiopolitiikan tarkistamisenkin jälkeen selvästi koheesiopolitiikan tosiasiallisen potentiaalin. Kustannustaakka on pääasiassa jäsenvaltiotason julkisen ja yksityisen rahoituksen varassa, ja taakkaa voidaan keventää koheesiorahoituksella vain osittain.

3.9

ETSK:n mielestä on kuitenkin perusteltua pohtia, miksi joitakin muita keskeisiä kysymyksiä, jotka tulevat todennäköisesti hallitsemaan seuraavan MRK:n valmistelusta käytävää keskustelua, ei ole sisällytetty väliarvioinnin strategisiin painopisteisiin. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi koulutus, jolla on aivan ilmeisesti alueellinen ulottuvuus, sekä tarpeettomien esteiden poistaminen sisämarkkinoilta, millä on Yhdysvaltojen uuden hallinnon käynnistämän maailmanlaajuisen kauppa- ja tullisodan kärjistymisen myötä yhä suurempi merkitys. Esteitä poistamalla voidaan edistää etenkin palvelujen ja työntekijöiden vapaata liikkuvuutta sekä elinkeinovapautta, mikä on erityisen tärkeää rajatylittävien alueidenvälisten suhteiden kannalta.

3.10

ETSK arvostaa sitä, että suunnitteilla on taloudellisia lisäkannustimia, joiden avulla mahdollistetaan yhä joustavampi mukautuminen uusiin strategisiin painopisteisiin, ja suosittaa, että tätä ajatusta kehitetään edelleen ja että jäsenvaltioita (erityisesti niitä, jotka eivät hyödynnä tätä vaihtoehtoa riittävästi) kannustetaan käyttämään takaisinmaksettavia rahoitusvälineitä. Tämäntyyppistä rahoitusta on laajennettu viime aikoina myös sellaisille aloille, joilla sitä ei ole ollut tapana käyttää (asuminen, ammatillinen koulutus, sosiaali- ja terveysalan ongelmien ratkaisu, todellista pääomituspotentiaalia tarjoavan soveltavan tutkimuksen kehittäminen, energiasiirtymä). Tämä voitaisiin ottaa tarkistetussa koheesiopolitiikassa laajemminkin huomioon.

3.11

ETSK huomauttaa kuitenkin, että koheesiopolitiikkaa ei ehkä olisi ollut niin välttämätöntä tarkistaa, jos kysymys EU:n uusien omien varojen käyttöönotosta olisi ratkaistu. Siten olisi voitu lisätä EU:n rahoituskapasiteettia ja mahdollistaa joustavampi ja paljon nopeampi reagoiminen odottamattomiin olosuhteisiin ilman hallinnollisia ja menettelyllisiä välivaiheita.

4. Yleisiä huomioita ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2021/1057 muuttamisesta (2)

4.1

ETSK kehottaa varmistamaan, että kaikki muutetun asetuksen puitteissa tapahtuva ESR+:n varojen mahdollinen uudelleenkohdentaminen toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja paikallisviranomaisten kanssa ja nimenomaisesti ESR+:n tavoitteiden ja perusperiaatteiden mukaisesti. Tämä vastaa ETSK:n johdonmukaista pyrkimystä edistää osallistavaa hallintoa sosiaali- ja koheesiopolitiikassa, sillä sidosryhmien osallistumisen lisääminen auttaa turvaamaan demokraattisen legitimiteetin, työmarkkina- ja kansalaisvuoropuhelun ja alueellisen sitoutumisen ja vahvistamaan niitä sekä vastaamaan paremmin työmarkkinoiden todellisiin tarpeisiin.

4.2

ETSK pitää tärkeänä kehittää osaamista strategisilla aloilla, kuten puolustusalalla, digitalisaatiossa, hiilestä irtautumisessa ja puhtaissa teknologioissa, mutta korostaa, että tämä ei saa tapahtua sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden vähentämisen ja laadukkaiden työpaikkojen edistämisen kustannuksella. Muutetulla asetuksella on varmistettava, että haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, kuten matalan osaamistason työntekijät, pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytyneet, tai muuten heikommassa asemassa olevat ryhmät, kuten naiset, nuoret ja maahanmuuttajat, hyötyvät edelleen vahvan sosiaalisen ulottuvuuden omaavan ESR+-rahaston tuesta.

4.3

ETSK suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen kokeilla taitotakuuta, ja komitea suosittaa sen kehittämistä pysyväksi mekanismiksi ESR+:n puitteissa. Tämän pitäisi taata uudelleen- ja täydennyskoulutuksen saatavuus kaikille työntekijöille, jotka ovat vaarassa joutua siirtymään muualle, erityisesti alueilla, joilla on käynnissä teollisuuden rakennemuutos tai puolustusalaa koskevat muutokset.

4.4

Koska ammattitaitoisen työvoiman liikkuvuus eri alojen ja alueiden välillä on strategisesti tärkeää erityisesti vihreän teknologian ja puolustuksen kaltaisilla aloilla tapahtuvien rakennemuutosten aikana, ETSK kehottaa toteuttamaan kohdennettuja ESR+:n toimenpiteitä rajat ylittävän ja alojen välisen liikkuvuuden tukemiseksi. Tähän olisi sisällyttävä työvoiman ja työpaikkojen kohtaamisen edistäminen, kieltenopetus, tutkintojen tunnustaminen, koulutus ja mahdollisuuksien mukaan uudelleensijoittamisen tukeminen.

4.5

ETSK kannattaa ehdotettua joustavuuden ja ennakkorahoituksen lisäämistä erityisesti ohjelmissa, joilla resursseja kohdennetaan uudelleen uusiin painopisteisiin, ja raja-alueilla, joilla on akuutteja haasteita. Yksinkertaistaminen ei kuitenkaan saa vaarantaa avoimuutta, tehokkuutta tai EU:n perusarvojen ja kansallisten yhteisrahoitustasojen noudattamista. ETSK kehottaa seuraamaan säännöllisesti ja avoimesti – työmarkkinaosapuolet ja muut kansalaisyhteiskunnan organisaatiot asianmukaisesti osallistaen – uudelleenkohdennettujen varojen käyttöä ja painottaa, että kaikissa toimissa on edelleen noudatettava asianomaisia EU:n perusperiaatteita ja arvoja.

4.6

ETSK kannattaa voimakkaasti rahoituksen joustavuuden lisäämistä, kuten sataprosenttista unionin rahoitusta ja ESR+:n ohjelmien ennakkomaksujen lisäämistä, mutta vain Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan naapurialueilla sekä EU:n itärajalla. Nämä alueet ovat EU:n geopoliittisten ja sosiaalisten haasteiden etulinjassa, ja niillä on erityisiä haavoittuvuuksia. ETSK suosittaa, että ESR+:n puitteissa kehitetään räätälöityjä strategioita paikallistalouksien ja työmarkkinoiden elvyttämiseksi, väestön vähenemiseen puuttumiseksi ja sosiaalisen infrastruktuurin vahvistamiseksi.

4.7

Ehdotus mahdollistaa kohdennetun tuen puhtaiden teknologioiden ja digitalisaatioalan osaamiselle, ja ETSK suosittaa, että kaikkiin ESR+:n painopisteisiin, riippumatta siitä, liittyvätkö ne puolustukseen, taloudelliseen selviytymiskykyyn tai alueelliseen yhteenkuuluvuuteen, sisällytetään järjestelmällisesti vihreä ja digitaalinen siirtymä. Tähän kuuluu digitaalisen lukutaidon, vihreän yrittäjyyden ja kiertotalouden taitojen tukeminen eri aloilla ja alueilla. Oikeudenmukaisen, kohtuullisen ja osallistavan siirtymän varmistaminen edellyttää, että kaikilla – ei ainoastaan korkean teknologian alojen – työntekijöillä on tarvittavat ja tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavat taidot, jotta he voivat menestyä uudessa taloudessa. ETSK korostaa tässä yhteydessä, että tietty prosenttiosuus ESR+:sta on osoitettava työntekijöiden täydennyskoulutusohjelmiin.

5. Erityistä

5.1

ETSK toteaa puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvän toiminnan, esimerkiksi puolustusteollisuuden, tukemisen osalta, että tällaista toimintaa voidaan myöhemmin erittäin todennäköisesti hyödyntää myös siviilitarkoituksissa. Tämä pätee varsinkin silloin, kun kasvaneet turvallisuusriskit aikanaan lientyvät.

5.2

ETSK huomauttaa lisäksi, että sen tulossuuntautuneesta koheesiopolitiikasta antaman lausunnon (3) päätelmät ovat edelleen täysin ajankohtaisia sekä tarkistettua että tulevaa koheesiopolitiikkaa silmällä pitäen. Tarkoituksena on korostaa, että koheesiopolitiikan vaikuttavuus ei riipu ainoastaan aihealueita ja rahoitustapoja koskevien valintojen osuvuudesta vaan myös sisäisten prosessien ja kriteerien määrittelystä, sillä ne vaikuttavat politiikan tehokkuuteen.

5.3

ETSK muistuttaa laatineensa omasta aloitteestaan esityksen EU:n sinisen kehityksen ohjelmaksi ja suosittaa, että myös se otetaan huomioon ehdotetuissa veteen liittyvissä toimenpiteissä.

Bryssel 29. huhtikuuta 2025.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Oliver RÖPKE

(1) COM(2025) 123 final.

(2) COM(2025) 164 final.

(3) Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto – Vuoden 2027 jälkeisen koheesiopolitiikan tulossuuntautuneisuuden vahvistaminen – haasteet, riskit ja mahdollisuudet (puheenjohtajavaltio Puolan pyytämä valmisteleva lausunto) (EUVL C, C/2025/2018, 30.4.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2025/2018/oj).