Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon puheenjohtajakokouksen ehdotuksen,

—	ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan demokratiatoimintasuunnitelmasta (COM(2020)0790),

—

ottaa huomioon digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta 19. lokakuuta 2022 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/2065 (digipalvelusäädös) (1) ja kilpailullisista ja oikeudenmukaisista markkinoista digitaalialalla ja direktiivien (EU) 2019/1937 ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta 14. syyskuuta 2022 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/1925 (digimarkkinasäädös) (2),

—	ottaa huomioon 20. lokakuuta 2021 antamansa päätöslauselman Euroopan media-alasta digitaalisella vuosikymmenellä: elpymistä ja muutosta tukeva toimintasuunnitelma (3),

—	ottaa huomioon vuonna 2022 vahvistetut disinformaatiota koskevat käytännesäännöt,

—	ottaa huomioon unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta 23. lokakuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1937 (4),

—	ottaa huomioon kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä ja direktiivin 2008/114/EY kumoamisesta 14. joulukuuta 2022 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2022/2557 (5),

—	ottaa huomioon mediapalvelujen yhteisestä kehyksestä sisämarkkinoilla ja direktiivin 2010/13/EU muuttamisesta 11. huhtikuuta 2024 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1083 (eurooppalainen medianvapaussäädös) (6),

—

ottaa huomioon julkiseen keskusteluun osallistuvien henkilöiden suojelemisesta ilmeisen perusteettomilta vaatimuksilta tai väärinkäyttöön perustuvilta oikeudenkäynneiltä 11. huhtikuuta 2024 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2024/1069 (”julkiseen keskusteluun osallistumista vastustavat strategiset kanteet”) (7),

—	ottaa huomioon maaliskuussa 2021 julkaistun 5G-verkkojen kyberturvallisuuteen liittyviä riskinhallintatoimenpiteitä koskevan EU:n välineistön,

—	ottaa huomioon komission tiedonannon demokratian puolustamisesta (COM(2023)0630),

—

ottaa huomioon 12. joulukuuta 2023 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhdenmukaisten avoimuusvaatimusten vahvistamisesta sisämarkkinoilla kolmansien maiden puolesta toteutettavaa edunvalvontaa varten ja direktiivin (EU) 2019/1937 muuttamisesta (COM(2023)0637),

—

ottaa huomioon komission suositukset osallistavista ja kestävistä vaaliprosesseista unionissa sekä Euroopan parlamentin vaalien eurooppalaisen luonteen korostamisesta ja vaalimenettelyn tehostamisesta (C(2023)8626) sekä kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden vaikuttavan osallistumisen edistämisestä julkisen päätöksenteon prosesseissa (C(2023)8627),

—	ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2022 antamansa päätöslauselman ulkomaisesta sekaantumisesta kaikkiin Euroopan unionin demokraattisiin prosesseihin ja siihen sisältyvästä disinformaatiosta (8) (INGE 1),

—	ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2023 antamansa päätöslauselman ulkomaisesta sekaantumisesta kaikkiin Euroopan unionin demokraattisiin prosesseihin ja siihen sisältyvästä disinformaatiosta (9) (INGE 2),

—	ottaa huomioon 15. kesäkuuta 2023 antamansa suosituksen neuvostolle ja komissiolle epäilyjä unionin oikeuden rikkomisesta ja unionin oikeutta sovellettaessa tapahtuneesta hallinnollisesta epäkohdasta Pegasus-ohjelman ja vastaavien vakoiluohjelmien käytön yhteydessä koskevan tutkinnan johdosta (10),

—

ottaa huomioon Euroopan siviili- ja puolustusvalmiuden vahvistamisesta 30. lokakuuta 2024 annetun raportin (”Safer Together – Strengthening Europe’s Civilian and Military Preparedness and Readiness”), jonka on laatinut Suomen tasavallan entinen presidentti Sauli Niinistö Euroopan komission puheenjohtajan erityisneuvonantajana,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 213 artiklan,

katsoo, että ulkomainen sekaantuminen loukkaa vakavasti unionin perustana olevia yleismaailmallisia arvoja ja periaatteita, kuten ihmisarvoa, vapautta, tasa-arvoa, yhteisvastuuta, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta; toteaa, että on olemassa näyttöä siitä, että pahantahtoiset ja autoritaariset ulkomaiset valtiolliset ja pahantahtoiset ei-valtiolliset toimijat käyttävät tiedon manipulointia ja muita taktiikoita sekaantuakseen demokraattisiin prosesseihin unionissa; ottaa huomioon, että tällaisilla hyökkäyksillä kansalaisia johdetaan harhaan ja petetään sekä vaikutetaan heidän äänestyskäyttäytymiseensä, voimistetaan eripuraa lietsovia keskusteluja, aiheutetaan yhteiskunnan jakaantumista ja polarisaatiota ja käytetään hyväksi yhteiskunnan haavoittuvuuksia, edistetään vihapuhetta, pahennetaan disinformaation uhreiksi herkemmin joutuvien haavoittuvien ryhmien tilannetta, vaikutetaan haitallisesti demokraattisten vaalien ja kansanäänestysten luotettavuuteen, lietsotaan epäluottamusta kansallisia hallituksia, viranomaisia, demokraattista järjestystä ja oikeusvaltiota kohtaan sekä pyritään horjuttamaan eurooppalaista demokratiaa; ottaa huomioon, että tästä on tullut koko unionin yhteiskuntien sisäistä turvallisuutta koskeva kysymys;

ottaa huomioon, että Venäjä on usean vuoden ajan toteuttanut ennennäkemättömän pahantahtoista ja laajamittaista disinformaatiokampanjaa, jonka tarkoituksena on harhauttaa sekä omia kansalaisia että koko kansainvälistä valtioiden yhteisöä, ja että kampanja on erityisesti voimistunut juuri ennen 24. helmikuuta 2022 alkanutta Ukrainaa vastaan aloitettua hyökkäyssotaa ja sen aikana; katsoo, että tämä edellyttää jatkuvaa tukea ja tiivistä yhteistyötä Ukrainan ja Moldovan kanssa samoin kuin Georgian ja Länsi-Balkanin maiden Eurooppa-myönteisten tahojen kanssa, sillä Venäjä puuttuu voimakkaasti niiden kaikkien lähentymisprosessiin unioniin, ja samalla olisi hyödynnettävä mahdollisuuksia keskinäiseen tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoon;

ottaa huomioon, että kolmansien maiden valtiollisten ja pahantahtoisten ei-valtiollisten toimijoiden yritykset vaikuttaa demokratian toimintaan unionissa ja sen jäsenvaltioissa sekä asettaa paineita Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa vahvistetuille arvoille pahantahtoisella asioihin sekaantumisella ovat osa laajempaa, demokratioihin kohdistuvaa maailmanlaajuista haitallista suuntausta;

D.	toteaa, että pahantahtoiset toimijat pyrkivät yhä sekaantumaan vaaliprosesseihin ja käyttämään hyväkseen yhteiskuntiemme avoimuutta ja moniarvoisuutta sekä hyökkäävät unionin ja sen jäsenvaltioiden demokraattisia prosesseja vastaan ja koettelevat niiden häiriönsietokykyä;

E.	ottaa huomioon, että pahantahtoiset autokraattiset toimijat toteuttavat yhä enemmän disinformaatiokampanjoita, jotka on suunnattu unionin edustustojen työtä vastaan; katsoo, että tämä on selkeä yritys estää unionin strategista viestintää ulkomailla;

ottaa huomioon, että ennen 8. lokakuuta 2024 EU:lla ja sen jäsenvaltioilla ei ollut erityistä pakotejärjestelmää, jolla olisi voitu reagoida kolmansien maiden pahantahtoisten valtiollisten toimijoiden järjestämiin ulkomaisiin sekaantumis- ja disinformaatiokampanjoihin, mikä tarkoittaa, että tällaiset toimijat saattoivat turvallisesti olettaa, ettei niiden unioniin kohdistamilla vakauden horjuttamiskampanjoilla ole seurauksia;

toteaa, että tällä ilmiöllä ei ole yhteistä määritelmää eikä siitä ole päästy yhteisymmärrykseen ja että ulkomaisen sekaantumisen havaitsemiseen, ehkäisemiseen ja torjumiseen tarkoitetussa unionin ja kansallisen tason voimassa olevassa lainsäädännössä ja nykyisissä politiikoissa on yhä monia puutteita ja porsaanreikiä;

H.	ottaa huomioon, että ulkomaisen sekaantumisen, disinformaation ja lukuisten demokratiaan kohdistuvien hyökkäysten ja uhkien odotetaan lisääntyvän ja muuttuvan hienovaraisemmiksi;

I.	ottaa huomioon, että parlamentin aiemmat suositukset unionin demokraattisiin prosesseihin sekaantumista koskevien pahantahtoisten ulkomaisten operaatioiden torjumisesta ovat edistäneet yleistä ymmärtämystä ja lisänneet tietoisuutta asiasta unionissa;

katsoo, että INGE 1- ja INGE 2 -erityisvaliokuntien kuulemistilaisuudet ja työ ovat edistäneet näiden kysymysten julkista tunnustamista ja niiden taustan huomioon ottamista ja ovat onnistuneesti luoneet kehyksen eurooppalaiselle keskustelulle ulkomaisesta sekaantumisesta demokraattisiin prosesseihin ja disinformaatiosta;

katsoo, että samanmielisten kumppaneiden, myös parlamentaarikkojen, on tehtävä maailmanlaajuista, monenvälistä yhteistyötä ja tarjottava tukea ulkomaiseen pahantahtoiseen sekaantumiseen ja disinformaatioon vastaamiseksi; toteaa, että demokratiat ovat kehittäneet pitkälle vietyä osaamista ja vastastrategioita näiden uhkien ja hyökkäysten torjumiseksi;

L.	katsoo, että ulkomaiseen sekaantumiseen, disinformaatioon ja demokratiaan kohdistuviin uhkiin puuttuminen edellyttää monitahoista lähestymistapaa, jotta voidaan edistää kriittistä ajattelua, media- ja informaatiolukutaitoa sekä kansalaisvaikuttamista ja demokratiakasvatusta;

ottaa huomioon, että hybridiuhat ja -hyökkäykset voivat johtaa täysimittaisiin ja monialaisiin kriiseihin, joilla on haitallisia vaikutuksia turvallisuuteen, kansalaisten hyvinvointiin sekä koko yhteiskunnan ja talouden toimintaan, mikä on keskeinen haaste unionin sisäisille toimille; katsoo, että tämä uusi todellisuus edellyttää vahvempaa lähestymistapaa unionin kriisinhallintaan sekä siviili- ja puolustusalan valmiuteen, strategisen ennakoinnin kehittämistä sekä varhaisvaroitus-, havaitsemis-, analysointi- ja operatiivisten koordinointivalmiuksien vahvistamista;

päättää asettaa eurooppalaista demokratian kilpeä käsittelevän erityisvaliokunnan ja asettaa sille seuraavat tehtävät, joista se vastaa yhteistyössä asiasta vastaavien pysyvien valiokuntien kanssa ja niitä kuullen, kun on kyse niiden työjärjestyksen liitteen VI mukaisista valtuuksista ja vastuualueista:

arvioida asiaankuuluvaa voimassa olevaa ja suunniteltua lainsäädäntöä ja toimintapolitiikkoja, jotta voidaan vielä havaita mahdollisia porsaanreikiä, puutteita ja päällekkäisyyksiä, joita saatettaisiin hyödyntää vihamieliseen sekaantumiseen demokraattisiin prosesseihin, myös seuraavien seikkojen osalta:

toimintapolitiikat, lainsäädäntöehdotukset ja rakenteet, jotka laaditaan tai luodaan eurooppalaisen demokratian kilven puitteissa tai jotka on jo perustettu Euroopan demokratiatoimintasuunnitelman puitteissa sekä strategiseen kompassiin sisältyvät asiaankuuluvat välineet, kuten EU:n hybridivälineistö;

ii)	unionin virastojen ja kansallisten viranomaisten yhteistyömahdollisuudet oikeus- ja sisäasioiden alalla, mukaan lukien tietojenvaihtoa, tiedustelua ja havaitsemismekanismeja varten;

iii)	toimintapolitiikat ja suositukset, jotka esitetään Euroopan siviili- ja puolustusvalmiuden vahvistamisesta 30. lokakuuta 2024 annetussa raportissa ”Safer Together – Strengthening Europe’s Civilian and Military Preparedness and Readiness”;

iv)

toimintapolitiikat, joilla edistetään unionin demokraattisia prosesseja ja demokratian selviytymiskykyä tilannetietoisuuden, media- ja informaatiolukutaidon, tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja riippumattoman journalismin avulla sekä tuetaan kansalaisvaikuttamista, koulutusta, kriittistä ajattelua sekä kansalaisten tietoisuutta ja osallistumista;

v)	demokratian selviytymiskyky sisäisiä hybridiuhkia ja -hyökkäyksiä sekä pahantahtoista sekaantumista vastaan;

vi)	sekaantuminen verkkoalustoja käyttämällä, erityisesti arvioimalla perusteellisesti erittäin suurten verkkoalustojen vastuuta ja niiden vaikutuksia demokratiaan ja demokraattisiin prosesseihin unionissa;

vii)	sekaantumisen vaikutus kriittiseen infrastruktuuriin ja strategisiin aloihin, mukaan lukien ulkomaiset investoinnit ja unionissa sijaitsevien kiinteistöjen omistus;

viii)

hybridiuhat ja -hyökkäykset, mukaan lukien muun muassa seuraavat: kyberhyökkäykset muun muassa sotilaallisiin ja ei-sotilaallisiin kohteisiin, ihmisen aikaansaama teksti- ja audiovisuaalinen sisältö sekä tekoälyllä tuotettu sisältö ja ”syväväärennökset”, joita käytetään ulkomaiseen sekaantumiseen ja disinformaatioon, poliittisiin instituutioihin sekaantumiseen, taloudelliseen vaikuttamiseen tai pakottamiseen, globaalien toimijoiden sekaantuminen eliitin jäsenten valjastamisen, kansallisten maahanmuuttajayhteisöjen, korkeakoulujen ja kulttuuritapahtumien välityksellä, pahantahtoisten ulkomaisten toimijoiden ja lahjoittajien harjoittama poliittisen toiminnan salainen rahoitus, ulkomainen tiedonmanipulointi ja häirintätoimet, jotka kohdistuvat unionin toimiin ulkomailla, sekä valtiollisten toimijoiden voimakkaalla osallistumisella keinotekoisesti luotujen muuttovirtojen hyödyntäminen;

ix)	toimintapolitiikat, joilla varmistetaan kyberturvallisuuden korkea yhteinen taso kaikkialla unionissa ja kyberhyökkäysten sietokyky, jos ne liittyvät demokraattisiin prosesseihin;

x)	pahantahtoisten valtiollisten ja ei-valtiollisten toimijoiden rooli, niiden toimintatapa ja rahoitus sekä niiden harjoittama fyysinen sabotaasi;

xi)	sekaantumisen vaikutus vähemmistöjen ja muiden syrjittyjen ryhmien oikeuksiin;

xii)	varoittavat toimenpiteet, vastuussa olevien selvittäminen ja yhteiset vastatoimet, mukaan lukien pakotteet;

xiii)

naapuruus- ja maailmanlaajuinen yhteistyö ja monenvälisyys;

xiv)	unioniin sijoittautuneiden toimijoiden sekä unionissa että kolmansissa maissa harjoittama sekaantuminen;

xv)	toimintapolitiikat ja toimenpiteet vaalien rehellisyyden ja luotettavuuden säilyttämiseksi ja demokratiaan kuuluvan hallitusjärjestelmän osien keskinäisen valvonnan vahvistamiseksi;

laatia tiiviissä yhteistyössä toimivaltaisten pysyvien valiokuntien kanssa ehdotuksia siitä, miten näitä puutteita voidaan korjata edelleen, jotta voidaan parantaa unionin kykyä selviytyä hybridiuhkista ja -hyökkäyksistä, myös ulkomaisesta tiedonmanipuloinnista ja häirinnästä, sekä siitä, miten unionin oikeudellista ja institutionaalista kehystä voidaan parantaa;

c)	arvioida komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon toimia ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän sekä hybridiuhkien ja -hyökkäysten torjumiseksi;

torjua pahantahtoisten kolmansien maiden tiedotuskampanjoita ja strategista viestintää, jotka vahingoittavat unionin tavoitteita ja joilla pyritään vaikuttamaan unionin yleiseen mielipiteeseen, mukaan lukien unionin sisäisten toimijoiden ja organisaatioiden kautta toteutettavat kampanjat ja viestintä;

e)	seurata tarvittaessa INGE 1- ja INGE 2 -erityisvaliokuntien mietintöjen täytäntöönpanoa;

f)	edistää instituutioiden yleistä sietokykyä ulkomaista sekaantumista, hybridiuhkia, hyökkäyksiä ja disinformaatiota vastaan;

ylläpitää suhteita unionin muihin toimielimiin ja elimiin, jäsenvaltioiden viranomaisiin, muihin kansainvälisiin järjestöihin ja parlamenttien välisiin edustajakokouksiin, kansalaisyhteiskuntaan sekä valtiollisiin ja ei-valtiollisiin kumppaneihin asiaankuuluvissa kolmansissa maissa unionin vastuulle kuuluvissa asioissa, jotta voidaan vahvistaa unionin toimia hybridiuhkien ja -hyökkäysten sekä sisäisen ja ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän torjumiseksi; tehdä yhteistyötä erityisesti Ukrainan ja Moldovan valtiollisten ja ei-valtiollisten kumppaneiden sekä Georgian Eurooppa-myönteisten kumppaneiden ja Länsi-Balkanin maiden kanssa; torjua Venäjältä peräisin olevia manipuloituja narratiiveja, koska Venäjä on vakava ja jatkuva vaara koko unionin vakaudelle ja turvallisuudelle;

päättää, että erityisvaliokunnan kokoukset pidetään suljetuin ovin aina, kun sen työhön sisältyy luottamuksellisen todistusaineiston käsittelyä, henkilötietoja sisältävien todistajanlausuntojen kuulemista tai näkemysten vaihtoa tai kuulemistilaisuuksia eri viranomaisten ja elinten kanssa luottamuksellisista asioista, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (11) 63 artiklan mukaisesti luottamuksellisiksi luokitellut tieteelliset tutkimukset tai niiden osat; päättää, että todistajilla ja asiantuntijoilla on oikeus antaa lausuntonsa suljetuin ovin;

3.	päättää, että luettelo julkisiin kokouksiin kutsutuista henkilöistä, luettelo niihin osallistuneista henkilöistä ja kyseisten kokousten pöytäkirjat julkistetaan;

4.	päättää, että erityisvaliokunnalle toimitettuja luottamuksellisia asiakirjoja arvioidaan työjärjestyksen 227 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, ja päättää lisäksi, että kyseisiä tietoja käytetään yksinomaan erityisvaliokunnan lopullisen mietinnön laatimiseen;

5.	päättää, että erityisvaliokuntaan kuuluu 33 jäsentä;

6.	päättää, että erityisvaliokunnan toimikausi on kaksitoista kuukautta ja että toimikausi alkaa kulua sen järjestäytymiskokouksen ajankohdasta;

päättää, että erityisvaliokunta voi antaa parlamentille välimietinnön; päättää lisäksi, että se antaa parlamentille viimeistään tammikuun 2026 istuntojakson aikana lopullisen mietinnön, jossa keskitytään 1 kohdassa esitettyihin asioihin ja johon sisällytetään tosiseikkoja koskevat havainnot ja suositukset toteutettaviksi toimiksi ja aloitteiksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta pysyvien valiokuntien toimivaltaa työjärjestyksen liitteen VI mukaisesti; korostaa, että asiaa käsittelevät pysyvät valiokunnat ottavat työssään huomioon erityisvaliokunnan suositukset.