Valitus, jonka Euroopan komissio on tehnyt 24.1.2025 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu kuudes jaosto) asiassa T-302/21, Aboca ym. v. komissio, 13.11.2024 antamasta tuomiosta

(Asia C-48/25 P)

(C/2025/1416)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan komissio (asiamiehet: S. Delaude, I. Galindo Martín, B. Rous Demiri ja F. van Schaik)

Muut osapuolet: Aboca SpA Soc. agr., Coswell SpA ja Associação portuguesa de suplementos alimentares (Apard)

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—	kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen tuomion asiassa T-302/21

—	käyttää Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 61 artiklan ensimmäisen kohdan toisen virkkeen mukaista toimivaltaansa ratkaista asia itse lopullisesti ja hylkää kanteen

—	vaihtoehtoisesti palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen niiden kanneperusteiden ja perustelujen käsittelemiseksi, joita ei ole vielä ratkaistu

—	ratkaistessaan asian lopullisesti velvoittaa vastapuolet korvaamaan oikeudenkäyntikulut tai palauttaessaan asian unionin yleiseen tuomioistuimeen määrää, että oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Komissio ensinnäkin esittää kunnioittavasti, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen tulkitessaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1925/2006 liitteen III muuttamisesta hydroksiantraseenijohdannaisia sisältävien kasvilajien osalta 18.3.2021 annettua komission asetusta (EU) 2021/468 (1) tavalla, joka ei vastaa asiaa koskevien sääntöjen sanamuotoa, asiayhteyttä ja niillä tavoiteltua päämäärää ja jolla ei myöskään voida turvata unionin oikeuden pätevyyttä ja tehokkuutta.

Toiseksi komissio väittää, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan, että vitamiinien, kivennäisaineiden ja eräiden muiden aineiden lisäämisestä elintarvikkeisiin 20.12.2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1925/2006 (2) säädetään kaksi kumulatiivista edellytystä sille, että aineen tai sitä sisältävän ainesosan lisääminen elintarvikkeisiin tai käyttö elintarvikkeiden valmistuksessa voidaan kieltää, ja soveltaessaan tätä oikeudellista arviointiperustetta ratkaistakseen kysymyksen asetuksen (EU) 2021/468 pätevyydestä. Unionin yleinen tuomioistuin on erehtynyt erityisesti katsoessaan kyseistä asetusta virheellisesti tulkitsemalla, ettei ole riittävää, että aineella on todettu olevan haitallisia terveysvaikutuksia.

Kolmanneksi komissio katsoo, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen, koska se on laiminlyönyt perusteluvelvollisuutensa ja ylittänyt tutkimisvaltansa tieteellisissä kysymyksissä, jotka koskevat sitä, ovatko hydroksiantraseenijohdannaiset haitallisia terveydelle.

(1) EUVL 2021, L 96, s. 6.

(2) EUVL 2006, L 404, s. 26.