Esittelijät: Joe HEALY (IE–III)

Piroska KÁLLAY (HU–II)

Arnold PUECH D’ALISSAC (FR–I)

Neuvonantajat	Kevin KINSELLA (esittelijän neuvonantaja, ryhmä III) Gábor KIRALY (esittelijän neuvonantaja, ryhmä II)
Lausuntopyyntö	kirje neuvoston tulevalta puheenjohtajavaltiolta Unkarilta, 14.3.2024
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”
Hyväksyminen jaostossa	2.10.2024
Hyväksyminen täysistunnossa	23.10.2024
Täysistunnon numero	591
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	207/9/10

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Tässä lausunnossa yksilöidään keskeiset tekijät ja ehdotetaan toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen kestävien ja häiriönsietokykyisten elintarvikejärjestelmien edistämiseksi ja EU:n kriisinhallintavälineiden vahvistamiseksi. Niin maataloustuottajiin kuin EU:n elintarviketurvaan ja -omavaraisuuteenkin on covid-19-pandemian, ilmastokriisin sekä Ukrainan sodan aiheuttaman energiakriisin aikana kohdistunut yhä enemmän riskejä, ja tällä on ollut vaikutusta myös elintarvikejärjestelmiin.

1.2

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) katsoo, että EU:n maatalous-, kalastus- ja elintarvikepolitiikalla pitäisi olla paremmat valmiudet mukautua alan jatkuviin haasteisiin. Sen olisi myös oltava kilpailukykyistä, kriisinkestävää, taloudellisesti sekä ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestävää, tuottajaystävällistä ja tietopohjaista, ja sen avulla olisi kyettävä tuottamaan korkealaatuisia elintarvikkeita kilpailukykyisin hinnoin sekä tarjoamaan tuottajille hyvät ja kestävät tulot. Tätä varten tarvitaan mekanismeja, joilla säännellään elintarvikkeiden hintoja ottaen huomioon tuotantokustannukset ja ympäristövaatimukset, jotta markkinahinnat olisivat oikeudenmukaisia. Hyödykemarkkinoiden nykyinen rakenne ei palvele kestävään kehitykseen, ilmastoon eikä oikeudenmukaiseen siirtymään liittyviä tavoitteita.

1.3

ETSK ehdottaa seuraavaa:

Taloudelliset ohjauskeinot

—

Lisätään yhteisen maatalouspolitiikan (YMP), Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) sekä sisämarkkinaohjelman elintarvikeketjuosion määrärahoja, jotta EU:n maatalous-, kalastus- ja elintarvikealan toimintapoliittisten tarpeiden ja tavoitteiden täyttämiseen pystytään osoittamaan riittävät taloudelliset resurssit. Maatalousalan varausta olisi kasvatettava huomattavasti, ja siitä olisi tehtävä monivuotinen.

—

Varmistetaan konkreettisin toimenpitein, että tuottajat saavat markkinoilta oikeudenmukaiset hinnat, esimerkiksi ottamalla käyttöön hintatakuita ja tasaamalla voimasuhteita elintarvikeketjussa. Määritellään ennakolta objektiiviset kynnysarvot, joiden pohjalta määritetään, milloin on kyse markkinakriisistä.

—	Nostetaan vähämerkityksisen tuen kynnysarvoja ja kriteerejä.

—	Tutkitaan mahdollisuutta ottaa käyttöön ja kehitetään pitkälti julkisin investoinnein rahoitettava EU:n laajuinen julkinen vakuutusjärjestelmä luonnonkatastrofien varalta.

—	Lisätään osuuskuntamalleille ja muille vastaaville yhteisöpohjaisille toimintamalleille annettavaa tukea.

—	Tuetaan kumppanuusmaataloutta, esimerkiksi elintarvikekeskuksia sekä paikallisia ja lyhyitä elintarvikeketjuja, muun muassa eurooppalaisten laatujärjestelmien ja tällaisia maataloustuotteita koskevien taloudellisten kannustimien (alv:n alentaminen jne.) avulla.

—	Otetaan käyttöön Ranskassa sovellettavien välineiden kaltaisia keinoja ja mekanismeja tuottajahintojen määräytymistavan muuttamiseksi niin, että kaikki kustannukset tulevat huomioiduiksi, jotta elintarvikeketjujen valtasuhteita saadaan tasapainotettua.

—	Perustetaan digitaalinen keskus hinta- ja kustannustietojen keruuta varten, jotta elintarvikeketjun avoimuutta saataisiin lisättyä.

—

Vaaditaan, että vihreän kehityksen ohjelman ja Pellolta pöytään -strategian normit, elintarviketurvallisuutta sekä eläinten ja kasvien terveyttä koskevat EU:n säännökset ja muut elintarviketuotantoon ja kestävyyteen liittyvät normit otetaan kattavasti huomioon unionin kaikissa nykyisissä ja tulevissa kauppasopimuksissa.

—	Yksinkertaistetaan hallinnollisia menettelyjä ja karsitaan byrokratiaa koko elintarvikeketjussa.

—	Palkitaan maataloustuottajia hiilen sitomisesta ja hiilitehokkaista tuotantojärjestelmistä.

Ympäristökestävyys

—	Uudistetaan maaperää ja palautetaan sen terveys. Tehostetaan vedenkäyttöä hyödyntämällä veden kulutusta vähentävää teknologiaa, kuten täsmäkastelua. Tämä on erityisen tärkeää kuivuuden koettelemilla alueilla.

—	Vältetään hiilivuotoa kannustamalla tuottamaan elintarvikkeita kaikkein hiilitehokkaimmilla elintarviketuotantoalueilla.

—	Huolehditaan hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä koskevien sääntöjen tehokkaasta täytäntöönpanosta mm. kieltämällä omakustannushinnan alittava hinnoittelu ja vaaditaan sääntöjen yhdenmukaista soveltamista EU:ssa.

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen tuki

—	Vahvistetaan elintarviketurvaa ja strategista riippumattomuutta ja parannetaan maatalous- ja kalastusalan häiriönsietokykyä vähentämällä riippuvuutta tuonnista.

—	Kannustetaan nuoria ja naisia edistämällä sukupolvenvaihdoksia ja koulutusta.

—	Säännellään kauppavirtoja tarpeettomien markkinahäiriöiden välttämiseksi.

—	Perustetaan Euroopan elintarvikepoliittinen neuvosto foorumiksi, jonka avulla on tarkoitus vahvistaa elintarvikekysymyksistä käytävää vuoropuhelua, kuten strategisen vuoropuhelun yhteydessä on ehdotettu.

—	Ryhdytään käyttämään raaka-aineiden ja jalostettujen tuotteiden alkuperämerkintöjä keinona edistää tuottajien ja teollisuuden välisiä vakaita suhteita ja antaa kuluttajille tietoa. (1)

2.   Yleistä

2.1

Kriisitilanteiden yleistyminen ja niistä elintarviketeollisuudelle aiheutuvat riskit ovat osoittaneet, että on ryhdyttävä toimiin koordinoinnin tehostamiseksi ja valmiussuunnittelun parantamiseksi, jotta voidaan varautua EU:n elintarvikehuoltoon ja elintarviketurvaan mahdollisesti kohdistuviin uhkiin.

2.2

EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Unkari on pyytänyt ETSK:ta laatimaan valmistelevan lausunnon, jossa käsitellään elintarvikejärjestelmien kestävyyttä ja häiriönsietokykyä yleistyvien kriisien aikana. Lausunnossa olisi tuotava esiin, että Euroopan maatalous- ja kalastusala ei ole koskaan kohdannut yhtä paljon haasteita ja taloushäiriöitä kuin tällä hetkellä.

2.3

Puheenjohtajavaltio Unkari pyrkii edistämään ajankohtaista keskustelua siitä, miten EU:n maatalous ja kalastus voi tulevaisuudessa pysyä kilpailukykyisenä, kriisinkestävänä, kestäväpohjaisena, viljelijöiden edun mukaisena ja osaamisperustaisena ja millaisiksi vuoden 2027 jälkeistä yhteistä maatalouspolitiikkaa, Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa sekä sisämarkkinaohjelman elintarvikeketjuosiota pitäisi muokata. ETSK katsoo, että kattavan, eurooppalaisille kuluttajille todella merkityksellisen eurooppalaisen elintarvikepolitiikan toteuttaminen edellyttää sitä, että EU:ssa kestävyysperiaatteiden mukaisesti tuotetut elintarvikkeet ovat hinnaltaan ja laadultaan kilpailukykyisiä sekä kohtuuhintaisia. Tämä tarkoittaa, että EU:n maatalouselintarvikeala pystyy tuottamaan kuluttajille ruokaa hinnoilla, jotka paitsi kattavat sellaisista kriteereistä kuin kestäväpohjaisuus, eläinten hyvinvointi, elintarviketurvallisuus ja ravitsevuus aiheutuvat ylimääräiset kustannukset myös takaavat maataloustuottajille ja kalastajille kohtuulliset tulot, samalla kun ala säilyttää asemansa ensisijaisena vaihtoehtona suurelle enemmistölle kuluttajista. (2)

2.4

ETSK katsoo, että käsillä oleva lausunto tarjoaa tilaisuuden esittää kansalaisyhteiskunnan suosituksia kestävien ja häiriönsietokykyisten elintarvikejärjestelmien edistämiseksi EU:ssa kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla. Lausunnolla on myös tarkoitus antaa aineksia keskusteluihin, jotka käynnistettiin 27. toukokuuta 2024 pidetyssä EU:n maatalous- ja kalastusneuvoston istunnossa. Jäsenvaltioiden maatalous- ja kalastusministerit ilmoittivat siellä olevansa halukkaita vahvistamaan kriisinhallintavälineitä ja totesivat, että tarvitaan joustavaa, pitkäjänteistä ja kauaskantoista kriisinhallintaa, jossa tutkimuksella ja innovoinnilla on keskeinen rooli.

2.5

ETSK on lisännyt tietoisuutta ruuan arvosta, ja se on ollut ensimmäinen EU:n toimielin, joka on peräänkuuluttanut EU:lle kattavaa elintarvikepolitiikkaa. (3) Tällainen politiikka on olennaisen tärkeää, jotta voidaan huolehtia kestävistä elintarvikejärjestelmistä, joissa tuotetaan terveellistä ruokaa, yhdistää maatalous ja kalastus ravitsemukseen ja ekosysteemipalveluihin sekä varmistaa, että kansanterveys asetetaan elintarvikeketjuissa etusijalle EU:n kannalta elintärkeänä asiana. (4)

2.6

ETSK on varauksetta samaa mieltä siitä, että maatalous-, kalastus- ja elintarvikeketjun oikeudenmukaisuutta, tasapuolisuutta ja avoimuutta on syytä lisätä erityisesti vahvistamalla maataloustuottajien, kalastajien ja pienten elintarviketuottajien taloudellista asemaa.

2.7

EU:n elintarvikeketjussa oli vuonna 2022 yhteensä 12 miljoonaa maatilaa ja elintarvikeyritystä, jotka työllistivät 29 miljoonaa ihmistä ja tuottivat 800 miljardia euroa lisäarvoa. (5) Vuonna 2020 EU:ssa oli kuitenkin 3 miljoonaa maatilaa vähemmän kuin vuonna 2010, mikä vastaa 24,8 prosentin vähennystä. (6) EU:n kalastuslaivastoon kuului YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) mukaan (7) vuonna 2020 noin 74 000 alusta, mikä on 28 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2000, ja laivasto pienenee edelleen.

2.8

ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio on komitean aiempien lausuntojen mukaisesti ehdottanut useita toimenpiteitä joustavuuden lisäämiseksi ja EU:n maataloustuottajien hallinnollisten rasitteiden keventämiseksi (vaikka tämä ei edelleenkään päde kalastajiin), jotta saataisiin parannettua elintarvikeomavaraisuutta ja lisättyä maatilojen tuloja. Komitea huomauttaa kuitenkin, että joustavuus ei saa merkitä tuen vähentämistä ja YMP:n heikentämistä. (8)

3.   Toimintapolitiikat elintarviketuottajien tukemiseksi sekä elintarvikeketjun häiriönsietokyvyn ja kestävyyden parantamiseksi

3.1

Maatalous- ja kalantuotanto on luonnostaan riskialtista. Satoihin, tuotteiden laatuun ja hintoihin vaikuttavat monet ulkoiset tekijät, kuten sää ja muut ympäristö- tai terveystekijät (esimerkiksi eläintaudit ja kasvintuhoojat), ja vaikutukset ovat huomattavia. Maataloustuotantoon kohdistuu myös riskejä, jotka johtuvat maatalousmarkkinoiden kehityksestä, kaupan häiriöistä tai geopoliittisista tapahtumista. Lisäksi kriisien nähdään usein tarjoavan elintarvikeketjun suurille väliportaan toimijoille mahdollisuuden kasvattaa voittojaan. Lisääntyvien kriisien aikoina, kun häiriöt yleistyvät, markkinoista tulee yhä epävakaammat, mikä tekee maataloudesta entistä riskialttiimpaa ja elintarvikkeista kalliimpia.

3.2

Luonnostaan alhaisiin maataloustuloihin, hintojen lisääntyvään epävakauteen, äärimmäisiin sääoloihin ja ilmastokriiseihin sekä yhteisen markkinajärjestelyn (YMJ) vesittymiseen ja heikentymiseen liittyvät pidemmän aikavälin suuntaukset ovat osoittaneet, että EU:n elintarvike- ja maatalouspolitiikassa on rakenteellisia ongelmia, ja johtaneet EU:n maataloustuottajien aseman sekä elintarviketurvan ja -omavaraisuuden heikentymiseen.

3.3

Vahvoilla YMJ-toimenpiteillä pyrittiin YMP:n ensimmäisinä vuosikymmeninä vakauttamaan markkinoita (interventiot, yksityisen varastoinnin tuki, vientituet), edistämään tuotantoa ja takaamaan vakaat tulot maataloustuottajille ja kalastajille sekä riittävä elintarviketarjonta kuluttajille. Useiden YMP:n uudistusten myötä markkinatuki on kuitenkin vesittynyt ja tehokas hintatuki on poistunut. Tilalle ovat tulleet tietyille aloille tarkoitetuista tukijärjestelmistä, markkinatukivälineistä, kaupan pitämistä koskevista vaatimuksista, tuottajaorganisaatioista ja kilpailusäännöistä muodostuvat turvaverkot.

3.4

YMP:n uusimmassa uudistuksessa (2021–2022) ja vuodelta 2013 peräisin olevassa yhteisessä kalastuspolitiikassa on painotettu hyvin voimakkaasti ympäristöasioita ja YMJ on jäänyt käytännössä huomiotta. Tämän seurauksena hintatuki- ja kriisinhallintavälineet ovat olleet riittämättömiä eikä niillä ole kyetty tukemaan maataloustuloja tarpeeksi covid-19-kriisin puhjettua ja sittemmin Ukrainan sodan ja sen aiheuttaman energia- ja tuotantokustannusten kriisin alettua.

3.5

Tärkeimmistä maatalousalan varauksesta rahoitettavista yhteisen markkinajärjestelyn mukaisista kriisinhallinnan tukivälineistä säädetään YJM-asetuksen 219–222 artiklassa. Näiden artikloiden nojalla hyväksyttiin 1. tammikuuta 2014 ja vuoden 2023 lopun välisenä aikana 63 poikkeustoimenpidettä. (9) Vaikka toimenpiteet ovat osoittautuneet monilla aloilla olennaisen tärkeiksi eri aikoina, ne eivät näytä olevan tuloksekas keino torjua pitkäaikaisia heikennyksiä ja vahinkoja, joita meneillään olevista monista kriiseistä aiheutuu EU:n elintarvikejärjestelmien kestävyydelle ja maataloustuottajille.

3.6

Kalastuksen osalta otettiin vuonna 2021 käyttöön Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto ja siihen liittyvät tukisäännökset markkinahäiriöitä aiheuttavien poikkeuksellisten tapahtumien varalta. Näiden säännösten mukainen tuki voi kattaa kalastus- ja vesiviljelyalan toimijoille tulonmenetyksistä tai lisäkustannuksista maksettavat korvaukset sekä tuottajaorganisaatioille myönnettävät varastointituet. Ongelmana on, että kalastustukia koskevan WTO:n sopimuksen uusimmissa versioissa kielletään monenlaiset tuet, esimerkiksi tuet toimintatappioiden kompensoimiseksi sekä kalansaaliiden tai polttoaineiden hintatuet. Niitä voidaan myöntää vain, jos kalakannat ovat tyydyttäviä. Kuten WTO:n sopimuksessa todetaan, kalakantoihin voivat kuitenkin vaikuttaa monet tekijät, joihin tukea antava jäsenmaa ei voi vaikuttaa. Komission onkin edistettävä sellaisten ylivoimaisia esteitä koskevien säännösten käyttöönottoa, joiden nojalla tukia voidaan poikkeuksellisissa olosuhteissa myöntää.

3.7

Esimerkkinä siitä, miten tehottomia yhteisen markkinajärjestelyn turvaverkkotoimenpiteet olisivat kriisiaikoina, on naudanliha-alan intervention käynnistyminen vasta sitten, kun markkinahinta laskee jossain jäsenvaltiossa alle 85 prosenttiin viitehinnasta (eli 1,93 euroon kilolta), vaikka naudanlihan nykyinen keskihinta EU:ssa on 5,06 euroa kilolta. Näin ollen interventiota sovellettaisiin vasta, jos EU:n keskihinta laskisi 62 prosenttia.

3.8

ETSK korostaa, että tulevan YMP-kehyksen avulla on taattava maatalouden jatkuminen kaikkialla EU:ssa, myös haavoittuvilla alueilla eikä vain suotuisimmilla ja tuottavimmilla alueilla.

3.9

ETSK ehdottaa, että EU vahvistaa elintarviketurvaansa ja strategista riippumattomuuttaan sekä parantaa maatalous- ja kalastusalan ja koko toimitusketjun häiriönsietokykyä. (10) Tämä olisi tehtävä investoimalla tutkimukseen ja innovointiin, vähentämällä riippuvuutta EU:n ulkopuolelta tulevasta tuonnista, ottamalla tullietuuksia koskevissa järjestelyissä, esimerkiksi autonomisten tariffikiintiöiden järjestelmässä, käyttöön kestävyyskriteereitä, kytkemällä EU:n markkinoille pääsy pääsyyn kolmannen maan vesille ja monipuolistamalla kriittisten tuontituotteiden, kuten lannoitteiden, rehun ja raaka-aineiden, tarjontaa. (11) ETSK huomauttaa tässä yhteydessä, että Pellolta pöytään -strategiaan sisältyy lainsäädäntöaloite, jossa edellytetään tiettyjen tuotteiden alkuperän ilmoittamista. Maatalous- ja kalatalousraaka-aineiden ja -jalosteiden alkuperän ilmoittaminen lisää elintarvikeketjun avoimuutta ja auttaa vahvistamaan eurooppalaista tuotantoa korkeista vaatimuksista tinkimättä. (12)

3.10

Jotta maataloustuloja voidaan tukea tehokkaasti, EU:n on lisättävä YMP:n määrärahoja niin, että tarjolla on riittävästi taloudellisia resursseja ja määrärahat ovat oikeassa suhteessa oikeudenmukaisen siirtymän tukemista koskevaan tavoitteeseen nähden. (13) ETSK pitää valitettavana EU:n päätöstä leikata nykyisestä meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta 105 miljoonaa euroa kaudella 2025–2027, ja se kehottaa lisäämään resursseja seuraavalla rahoituskaudella. Jotta voidaan huolehtia tehokkaista hintatuki- ja kriisinhallintavälineistä, maatalousalan varaukseen (450 miljoonaa euroa vuodessa) on lisäksi osoitettava huomattavasti enemmän varoja ja siitä on tehtävä monivuotinen.

3.11

ETSK ehdottaa, että EU tarkastelee Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suositusta asettaa etukäteen objektiiviset parametrit ja kriteerit, jotka toimivat kynnysarvoina määritettäessä, milloin on kyse markkinahäiriöstä ja olisi aiheellista ryhtyä poikkeustoimenpiteisiin. Tällaisen lähestymistavan pitäisi helpottaa ennaltaehkäisyä ja auttaa tarjoamaan vankempaa suojaa kriisiaikoina.

3.12

ETSK ehdottaa, että maatalousalan vähämerkityksinen tuki korotetaan 20 000 eurosta 50 000 euroon tilaa kohti kolmen vuoden aikana, jotta jäsenvaltiot voisivat reagoida joustavammin valtiokohtaisiin kriiseihinsä. Lisäksi komitea katsoo, ettei kalastusalan yrityksiä koskevan vähämerkityksisen tuen enimmäismäärän äskettäinen korottaminen 30 000 eurosta 40 000 euroon yritystä kohti kolmen vuoden aikana vastaa kalastusalan todellisia tarpeita.

3.13

Nykyisiä ja tulevia luonnonkatastrofeja olisi tarkasteltava yhteiskunnallisten riskien eikä yksittäisille ihmisille aiheutuvien rasitteiden näkökulmasta. Tätä taustaa vasten ETSK ehdottaa, että EU tutkii ja kehittää pitkälti julkisin investoinnein rahoitettavan unioninlaajuisen julkisen vakuutusjärjestelmän luonnonkatastrofien varalta. Järjestelmää ei pidä rahoittaa YMP:n talousarviosta, ja sen on oltava sopusoinnussa kansainvälistä kauppaa koskevien säännösten kanssa. Useissa jäsenvaltioissa (mm. Ranskassa, Espanjassa ja Itävallassa) on jo käytössä kansallisia vakuutusjärjestelmiä.

3.14

Keskinäiset rahastot jakavat riskit tuottajaryhmien tai osuuskuntien kesken ja mahdollistavat sen, että maataloustuottajat voivat saada korvauksia tappioista. EU voisi perustaa ja alkuvaiheessa myös rahoittaa maatalousalan keskinäisiä rahastoja ja niiden toiminnasta aiheutuvia kustannuksia. Tällaisissa keskinäisissä rahastoissa on säilytettävä varoja yhteisiä tarkoituksia varten.

3.15

ETSK esittää, että maatalousosuuskuntien ja muiden samantyyppisten yhteisöjen sekä kalastusalan tuottajajärjestöjen olisi saatava merkittävää tukea, koska niillä on ratkaiseva rooli elintarviketurvallisuuden parantamisessa, tulojen luomisessa ja paikallisyhteisöjen kehittämisessä. Tuen ansiosta maataloustuottajien ja kalastajien asema markkinoilla vahvistuisi, he saisivat enemmän tuloja ja heidän mahdollisuutensa aiempaa kestävämpään ja häiriönsietokykyisempään tuotantoon paranisivat. Osuuskunnat ja muut samantyyppiset yhteisöt vahvistavat laajamittaisen jalostuksen ja mittavien ostojen avulla maataloustuottajien asemaa markkinoilla erityisesti tasapainottamalla valtasuhteita vähittäiskauppaan nähden. Monet osuuskunnat ja muut samantyyppiset yhteisöt tarjoavat jäsenilleen sopimushintoja, jolloin hinnat ovat siis tuettuja tai taattuja, minkä ansiosta hintojen epävakaus ja hintariskit vähenevät tai poistuvat kokonaan. Irlannin maitoala on erinomainen esimerkki osuuskuntien myönteisistä vaikutuksista. Osuustoimintarakenteita ja muuta samantyyppistä yhteisötoimintaa olisi elvytettävä erityisesti Itä-Euroopassa, jossa niistä on valitettavasti luovuttu ikävien historiallisten mielleyhtymien vuoksi.

3.16

Vaihtoehtoisten elintarvikealoitteiden, kuten kumppanuusmaatalouden, elintarvikekeskusten ja paikallisten elintarvikeketjujen, katsotaan usein olevan kestävämpään ja häiriönsietokykyisempään elintarvikejärjestelmään tähtäävän siirtymän eturintamassa. Nämä elintarvikkeiden tuotanto- ja kulutusmuodot tarjoavat tuottajille mahdollisuuden olla jälleen yhteydessä kuluttajiin ja tasapainottavat tuotantoketjun valtasuhteita. Lisäksi niissä asetetaan etusijalle solidaarisuuden, luottamuksen, oikeudenmukaisuuden ja ympäristökestävyyden kaltaiset arvot ja ne edistävät vastavuoroista ruokaan liittyvää oppimista ja elintarvikkeiden arvostusta koko toimitusketjussa. (14) Näin ollen tällaisilla aloitteilla voidaan yhdessä vankkojen (sisäisten ja ulkoisten) menekinedistämis- ja laatujärjestelmien kanssa selvästi myötävaikuttaa kestävämpien käyttäytymismallien omaksumiseen elintarvikkeiden suhteen, ja niiden tukemisen olisi oltava keskeisiä tavoitteita tulevassa elintarviketeollisuutta koskevassa päätöksenteossa.

3.17

Alueelliset tuottajat toimivat usein paikallisväestön välittömässä läheisyydessä ja ovat siten tietynlaisen ”sosiaalisen valvonnan” alaisia, minkä pitäisi yleensä edistää kestäviä tuotantomenetelmiä. (15) ETSK suosittaa, että EU ehdottaa – sekä tulevan YMP:n yhteydessä että muutoin – järjestelmiä ja toimenpiteitä, joilla kannustetaan erilaisten lyhyiden toimitusketjujen kehittämiseen.

3.18

Koska rahoituksen saanti on tiettyjen siirtymien edellytys sekä keskeinen tekijä maatalousalan häiriönsieto- ja sopeutumiskyvyn parantamisessa, ETSK kannattaa viljelijöiden investointivalmiuksien tukemista yksinkertaisten ja epäbyrokraattisten rahoitusvälineiden, kuten takausvälineiden tai riskinjakolainojen, avulla. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston ja Euroopan investointipankin (EIP) välinen yhteisymmärryspöytäkirja on osoittautunut tässä mielessä tuloksekkaaksi. Kestävien maatalousinvestointien tulevaisuutta olisi yleisesti ottaen pohdittava yhdessä pankkien ja muiden yksityisten sidosryhmien kanssa.

3.19

ETSK korostaa, että on tärkeää tukea ja vahvistaa sellaisten nuorten ja naisten asemaa, jotka aikovat perustaa elintarviketuotantoalan yrityksen. On ryhdyttävä toimiin siitä huolehtimiseksi, että heillä on mahdollisuudet saada maata ja luottoa, ja edistettävä koulutuksen sekä alan merkityksen laajemman tunnustamisen avulla sukupolvenvaihdoksia, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä elintarvikejärjestelmien tulevaisuuden varmistamiseksi. (16) Lisäksi komitea ehdottaa, että laaditaan maankäyttöä koskevat säännöt, sovitetaan tasapainoisesti yhteen maa-alueiden osoittaminen yhtäältä elintarviketuotantoa ja toisaalta muita, elintarviketuotannon kanssa kilpailevia maankäyttötarkoituksia (esimerkiksi tiettyjä energiantuotantohankkeita ja vapaa-ajan toimintaa) varten sekä käännetään voimistuva maanomistuksen keskittymissuuntaus (17) huolehtimalla siitä, että elintarviketuottajilla on mahdollisuus hankkia maata eivätkä maa-alat niinkään päädy yksityisille yrityksille keinottelutarkoituksia varten.

3.20

ETSK katsoo, että poliittinen tuki olisi kohdennettava sellaisten käytäntöjen parantamiseen ja palkitsemiseen, jotka edistävät maaperän uudistamista ja sen terveyden palauttamista. (18) Uudistavien, luonnonmukaisten ja agroekologisten maatalouskäytäntöjen edistämisen ja tukemisen asettaminen etusijalle on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää, jotta voidaan huolehtia maaperän terveyden säilymisestä ja suojella tätä viljelijöiden kannalta tärkeimpiin kuuluvaa luonnonvaraa. Lisäksi tuotanto- ja jalostusprosesseissa olisi koko tuotantoketjussa kannustettava veden käytön vähentämiseen ja edistettävä veden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. On olennaisen tärkeää turvata veden saanti alueilla ja tukea hankkeita ja toimenpiteitä (esimerkiksi täsmäinvestointeja), joiden avulla veden käyttöä saadaan vähennettyä. (19) Komitea kehottaa myös hallitsemaan paremmin jätevesilietteen käyttöä maataloudessa osana kiertoon perustuvia käytäntöjä ja huolehtimaan paremmasta laadunvalvonnasta, jotta voidaan varmistaa, ettei lietteessä ole saasteita. Koska kestävyysvaatimuksia asettavat erilaiset niin julkiset kuin yksityisetkin toimijat, organisaatiot ja tahot, ETSK pitää tarpeellisena yhdenmukaistaa maatiloilla tehtävien kestävyysarviointien menetelmiä ja selkeyttää tällaisten arviointien yhteydessä käytettäviä määritelmiä, jotta ne vastaavat maataloustuottajien arkitodellisuutta, eivät ole keskenään ristiriitaisia eikä niissä ole haitallista päällekkäisyyttä.

4.   Elintarvikeketjun oikeudenmukaisuuden parantaminen (EU:ssa ja kansainvälisesti)

4.1

ETSK katsoo, että oikeudenmukaisen ja kestävän elintarvikeketjun olennainen edellytys on se, että maataloustuottajat ja kalastajat saavat markkinoilta oikeudenmukaisen hinnan, joka kattaa tuotantokustannukset ja tuo heille taloudellisesti kestävän voittomarginaalin. Maataloustuottajien ja kalastajien tulojen vakaus on häiriönsietokykyisen ja kestävän elintarvikeketjun kannalta keskeistä.

4.2

Kansainvälisen kaupan osalta ETSK kannattaa nopeaa reagointia kauppavirtojen häiriintymiseen (tiettyjen mahdollisimman pitkälle kestävistä lähteistä peräisin olevien tuotteiden tuonnin lisääntyminen). ETSK katsoo, että kauppavirtoja voidaan säännellä helposti, jos kauppavaihdosta on tarkat tiedot. Viejien ja tuojien välillä sovittu täytäntöönpano voitaisiin toteuttaa automaattisesti, kun kaupankäynnin havaitaan lisääntyneen 10 prosenttia tiettynä ajanjaksona, esimerkiksi yhden vuoden aikana. Jos lisäys on perusteltu kotimaisen tuotannon alenemiseen johtaneen häiriön vuoksi, lauseketta ei aktivoitaisi. Jos lisäys sen sijaan ei ole perusteltu, sovellettaisiin lisätullia lisäyksen hillitsemiseksi. (20)

4.3

Hintaneuvottelujen osalta yksi mahdollinen kaukokatseinen ratkaisu on hinnan määrääminen tuottajan ja ensimmäisen asteen jalostajan tai ostajan käymissä neuvotteluissa. Tällä tavoin määräytyvän hinnan avulla olisi huolehdittava siitä, että tuottajan saama tulo vastaa vuositasolla kaksinkertaista vähimmäispalkkaa. Tähän saakka tuottajahinta on päätetty pitkälti teollisuuden ja vähittäismyyjien välisissä neuvotteluissa. Ranskassa tällainen uudentyyppinen neuvottelumenettely koskee jo 80:tä prosenttia maitotuotteista ja neljännestä naudanliha-alasta. Menettely perustuu Ranskassa Egalim-lakina (21) tunnettuun lakiin, jonka avulla on vahvistettu maataloustuottajien suojelua ja tasapainotettu maatalousalan suhdetta vähittäiskauppa-alaan (tämä neuvottelujärjestelmä on käytössä ainoastaan maito-, naudanliha- ja sianliha-aloilla). Tätä alakohtaista neuvottelumenettelyä voidaan nykyään soveltaa vain kansallisilla markkinoilla, sillä vienti on sidoksissa kansainvälisiin markkinahintoihin.

4.4

ETSK ehdottaa, että Euroopan komissio tutkii uudenlaista politiikkamallia maatalousalan neuvotteluaseman vahvistamiseksi elintarvikeketjun hintaneuvotteluissa. Ranskassa käytetyn mallin pohjalta voitaisiin luoda eurooppalainen toimintapoliittinen kehys, jonka puitteissa maataloustuottajat saisivat lakisääteisen mahdollisuuden neuvotella hinnoista toimialakohtaisten elintensä välityksellä eri aloilla. ETSK suosittaa myös, että harkittaisiin Ranskassa käytössä olevan järjestelmän mukaisen riitojenratkaisumenettelyn tai -mekanismin perustamista, koska tällainen järjestelmä auttaisi vahvistamaan maataloustuottajien asemaa aiheuttamatta turhaa byrokratiaa.

4.5

Todellisen kustannuslaskennan puuttuminen on elintarvikejärjestelmissä merkittävä heikkous, ja se johtaa usein siihen, että maataloustuottajien ja kalastajien saamat hinnat ovat tuotantokustannuksia alhaisempia. ETSK suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen perustaa tuotantokustannusten, marginaalien ja kauppakäytäntöjen seurantakeskus.

4.6

ETSK ehdottaa, että komissio perustaa digitaalisen keskuksen, joka kerää yksityiskohtaisia ja reaaliaikaisia tietoja markkinahinnoista kaikissa elintarvikeketjun vaiheissa (tuotanto, jalostus, jakelu ja vähittäiskauppa) kaikilta maatalouden ja kalastuksen osa-alueilta kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä on olennaisen tärkeää elintarvikemarkkinoiden oikeudenmukaisen ja avoimen toiminnan, elintarvikeketjun voimasuhteiden tasapainottamisen ja markkinakriisivälineiden nopean ja tehokkaan soveltamisen kannalta. ETSK ehdottaa, että Euroopan komissio tarkastelee Yhdysvalloissa käytössä olevaa pakollista kotieläinten ja kotieläintuotteiden ilmoittamisjärjestelmää, jonka mukaan pakkaajien ja maahantuojien on ilmoitettava tällaisten eläinten ja tuotteiden ostoista ja myynneistä maatalouden markkinointiasioita käsittelevälle Agricultural Marketing Service -virastolle. (22)

4.7

ETSK on jo aiemmin todennut, että hyödykemarkkinoiden nykyinen rakenne ei edistä tarvitsemaamme kestävää taloutta eikä YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelmassa ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa vahvistettujen kestävään kehitykseen, ilmastoon ja oikeudenmukaiseen siirtymään liittyvien tavoitteiden saavuttamista, vaan toimii pikemminkin aktiivisesti niitä vastaan. (23)

4.8

EU:n on myös ryhdyttävä toimiin varmistaakseen kaikkien elintarvikeketjun työntekijöiden (tuotanto, jalostus, jakelu) perusoikeudet. Unionin olisi näin ollen sitouduttava työntekijöiden sosiaalisten perusoikeuksien suojeluun ja erityisesti noudatettava taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (TSS) asiaankuuluvia määräyksiä sekä ILO:n asiaankuuluvia yleissopimuksia ja suosituksia. (24) Kestävät ja häiriönsietokykyiset elintarvikejärjestelmät edellyttävät, että työntekijöillä on oikeudenmukaiset työolot ja -ehdot ja että työmarkkinasuhteet ovat asianmukaiset. Maatalouselintarviketeollisuuden työntekijöiden, erityisesti kausityöntekijöiden, työolot ja -ehdot, sosiaaliturvajärjestelmät ja työsuojelu ovat usein heikompia kuin muilla. (25)

4.9

Jatkuvana haasteena EU:n elintarvikejärjestelmien kestävyydelle ovat kolmansista maista tuotavat elintarvikkeet, jotka eivät täytä vastaaviin eurooppalaisiin tuotteisiin sovellettavia unionin normeja ja vaatimuksia. ETSK esittää, että EU:n kaikissa nykyisissä ja tulevissa kauppasopimuksissa sovelletaan vastavuoroisuuden periaatetta (26) ja että niissä on siis otettava huomioon niin kansainvälisesti sovitut normit kuin elintarviketurvallisuutta sekä eläinten ja kasvien terveyttä koskevat EU:n säännökset ja unionin muut elintarviketuotantoon ja kestävyyteen liittyvät normit (Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, Pellolta pöytään -strategia, biodiversiteettistrategia ja 55-valmiuspaketti). Komitea myöntää, että kestävän kehityksen tavoitteiden ja tiukempien normien sisällyttäminen monenvälisiin kauppasopimuksiin ja niiden täytäntöönpano sopimusten yhteydessä on äärimmäisen haastavaa. Kaikissa EU:n kauppasopimuksissa on noudatettava unionin terveys- ja kasvinsuojelusäännöksiä ja ennalta varautumisen periaatetta. (27)

4.10

Hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä koskevan direktiivin käyttöönotto on johtanut parannuksiin alkutuottajien toimitusketjussa erityisesti maksujen suhteen. Direktiivin täytäntöönpanoa sen piiriin kuuluvilla aloilla on kuitenkin tehostettava, soveltamisalaa on laajennettava kohdennetusti, ja tarvittaessa on määrättävä selkeitä seuraamuksia. Lisäksi on olennaisen tärkeää, että direktiiviä sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa.

4.11

ETSK ehdottaa, että hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä koskevaa direktiiviä vahvistetaan antamalla toimivaltaisille viranomaisille vahvat täytäntöönpanovaltuudet. Lisäksi olisi kiellettävä tuotteiden myyminen kustannuksia alhaisempaan hintaan. Harmaalla listalla olevat käytännöt olisi nostettava mustalle listalle.

4.12

ETSK ehdottaa, että EU kiinnittää huomiota siihen, miten hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä koskeva direktiivi on saatettu osaksi Espanjan kansallista lainsäädäntöä. Se on esimerkki hyvästä etenemistavasta, sillä sen yhteydessä on velvoitettu kukin elintarvikeketjun toimija kattamaan omat tuotantokustannuksensa.

5.   Kohti kestävän elintarvikejärjestelmän puitteita

5.1

Maatalouselintarvikeala hyötyisi selkeästä sääntelykehyksestä, joka lisäisi sen vakautta ja varmuutta. ETSK on esimerkiksi korostanut, että vapaaehtoisuuteen perustuvilla toimintatavoilla, kuten vastuullista yritystoimintaa ja markkinointia koskevilla EU:n käytännesäännöillä, on rajansa, ja kehottanut hyväksymään sääntelyä ja lainsäädäntöä, jonka avulla voitaisiin varmistaa nopea siirtyminen kestävään kehitykseen. (28)

5.2

ETSK katsoo, että yksinkertaistaminen ja turhan byrokratian karsiminen tuotantoystävällisten toimintapolitiikkojen ja rationalisoitujen sääntelykehysten avulla on olennaisen tärkeää. Sääntelyn noudattamisesta ei saa aiheutua rasittavia kustannuksia, jotka voisivat jarruttaa innovointia, mutta kestävyystavoitteista on pidettävä kiinni.

5.3

Koska useimmat maatalouden ympäristöjärjestelmät perustuvat vapaaehtoisuuteen, tarvitaan järjestelmällistä ja innovatiivista lähestymistapaa, jolla täydennetään perinteisiin taloudellisiin analyyseihin perustuvaa päätöksentekoa niin, että huomioon otetaan myös käyttäytymiseen liittyvien tekijöiden vaikutus maataloustuottajien tekemiin, kestävää maataloutta koskeviin päätöksiin (29). On ratkaisevan tärkeää ymmärtää paremmin sekä taloudellisia että käyttäytymiseen liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat maataloustuottajien osallistumiseen maatalouden ympäristöjärjestelmiin. Taloudellisia kannustimia, markkinaedellytyksiä ja käyttäytymistutkimuksia yhdistelemällä voitaisiin saada aikaan kulttuuriin ankkuroituvaa politiikkaa, jonka toteuttaminen on käytännöllistä eri alueiden maataloustuottajille. Tämä on ratkaisevan tärkeää kestävän elintarvikejärjestelmäsiirtymän kannalta. (30)

5.4

ETSK katsoo, että vahva EU-tason sääntely, jolla luodaan perusta systeemisille muutoksille, on edellytys sille, että siirtymistä kestävään EU:n elintarvikejärjestelmään saadaan nopeutettua. Kestävät julkiset hankinnat ovat tässä yhteydessä tärkeä keino lisätä kestäväpohjaisten elintarvikkeiden, mm. eurooppalaisten laatujärjestelmien mukaisesti sertifioitujen tuotteiden, kysyntää.

5.5

ETSK suhtautuu myönteisesti ilmoitukseen kestäviä elintarvikejärjestelmiä koskevasta EU:n kehyksestä, jolla on määrä luoda perusta systeemisille muutoksille, joita arvoketjun kaikkien sidosryhmien on tehtävä. Komitea toteaa, että uuden komission olisi ehdotettava tällaista kehystä viipymättä, jotta elintarvikejärjestelmien haasteisiin pystytään vastaamaan ajoissa. (31)

5.6

Kansalaisten aktiivisuus ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen päätöksentekoon on keskeisen tärkeää. Jotta ETSK voisi antaa strategisen panoksensa komission työskentelyyn ja edistää elintarvikejärjestelmäsiirtymää, se on kehottanut perustamaan Euroopan elintarvikepoliittisen neuvoston. (32)

5.7

Maailman väkiluvun odotetaan kasvavan lähes 10 miljardiin vuoteen 2050 mennessä ja elintarvikkeiden kysynnän oletetaan samalla ajanjaksolla kasvavan 70 prosenttia, joten yhteinen maatalouspolitiikka ja kalastuspolitiikka, joilla voidaan edistää kestäviä ja häiriönsietokykyisiä EU:n elintarvikejärjestelmiä, ovat oleellisen tärkeitä. Tarvitaan paitsi innovatiivisia tieteelliseen tietoon perustuvia ratkaisuja, joiden avulla voidaan tuottaa entistä enemmän elintarvikkeita pienemmin ilmasto- ja ympäristövaikutuksin, vähentää elintarvikkeiden haaskausta ja huolehtia niiden nykyistä oikeudenmukaisemmasta jakautumisesta, myös tukea aluekohtaisille käytännöille, joissa kunnioitetaan paikallisia ekosysteemejä.

5.8

ETSK kannattaa koulutuksen ja tietämyksen siirron edistämistä maataloustuottajien ja paikallisyhteisöjen keskuudessa ja katsoo, että tietoisuutta ruoan arvosta olisi lisättävä kuluttajille suunnatun tehostetun ruokavalistuksen avulla. Tämä puolestaan auttaisi lähentämään maatalous- ja kalastusalaa yhteiskuntaan. ETSK muistuttaa, että on tärkeää investoida kestäväpohjaista ruokavaliota koskevaan valistukseen pienestä pitäen, jotta nuoret oppisivat arvostamaan ruokaa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin ja etenkin pienituloisiin. (33)

5.9

ETSK katsoo, että EU:n olisi harkittava toimintamalleja, joissa maataloustuottajia ja maankäyttäjiä palkitaan hiilen sitomisesta mutta joissa myös otetaan huomioon hiilen täsmälliseen mittaamiseen liittyvät vaikeudet ja jäsenvaltioiden erilaiset olosuhteet. Malleissa olisi painotettava osallisuutta eli varmistettava, että pienet ja keskisuuret tilatkin saavat niistä enemmän hyötyä ilman kohtuuttomia kustannuksia. Tällaisen mallin on myös oltava täysin ekologisten periaatteiden mukainen ja edistettävä hiilidioksidin talteenottoon, käyttöön, varastointiin ja kuljetukseen liittyvien EU:n sisämarkkinoiden luomista innovatiivisten teknologioiden avulla (34), ja siinä on kiinnitettävä huomiota maatalouden erityispiirteisiin (päästöjen kierto), hiilidioksidipäästöjen ja hiilensidonnan mitattavuuteen sekä riskien ja kustannusten jakautumiseen arvoketjussa. Hiilitehokkaita tuotantojärjestelmiä olisi edistettävä, ja niiden käyttöönottamiseen olisi kannustettava. ETSK on vakuuttunut siitä, että biotaloudella voi olla ratkaiseva rooli kestävien ja häiriönsietokykyisten elintarvikejärjestelmien edistämisessä erityisesti siksi, että se voi luoda lisäarvoa sivuvirroille ja sivutuotteille tai viljelykierto voi sen myötä parantua. (35)

5.10

EU:ssa syntyy vuosittain yli 58 miljoonaa tonnia elintarvikejätettä (131 kiloa asukasta kohden) (36), ja sen markkina-arvon arvioidaan olevan 132 miljardia euroa (37). Tämä vastaa noin 20:tä prosenttia kaikista tuotetuista elintarvikkeista, ja jätemäärän lämmitysvaikutuspotentiaali on noin 186 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (CO2e). (38) Keskeisiä toimenpiteitä ruokahävikin vähentämiseksi ovat tiedotus- ja koulutuspohjaiset aloitteet, jotka on suunnattu erityisesti nuorille kouluissa, taloudelliset ja rahoitustoimenpiteet, kuten kannustimet ja markkinasignaalit (mm. tuet, avustukset ja verohyvitysjärjestelmät), sääntelytoimet, joiden ansiosta supermarkettien on helpompi lahjoittaa myymättä jääneitä elintarvikkeita, sekä vapaaehtoiset sopimukset. Tässä yhteydessä olisi erotettava toisistaan ihmisten huonoista tottumuksista johtuva ruoan haaskaaminen (tätä ongelmaa voidaan lieventää tiedotuskampanjoilla, joihin järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta ja nuorisojärjestöt osallistuvat, ja kouluissa toteutettavilla erityisohjelmilla) ja elintarvikeketjussa syntyvä hävikki, joka johtuu pääasiassa siitä, että maataloustuottajille maksettavat hinnat ovat niin alhaisia, että he joutuvat lopettamaan tuotteidensa korjuun, koska se on taloudellisesti kannattamatonta. Elintarvikeketjussa syntyvää hävikkiä voitaisiin torjua tuottajalähtöisellä hinnoittelulla, jossa alkuvaiheen jalostusteollisuudella on keskeinen rooli. Elintarvikekeskukset ovat toinen mahdollinen ratkaisu ruokahävikin ja toimitusketjussa tapahtuvan hävikin vähentämiseksi, ja ne voisivat myös auttaa parantamaan ruoan laatua ja edistämään kestäviä maatalouskäytäntöjä. Lisäksi elintarvikkeiden lahjoittamisesta olisi, elintarviketurvallisuussäännöistä kuitenkaan tinkimättä, tehtävä vaivattomampaa vähentämällä byrokratiaa ja asettamalla yksinkertaisia ja selkeitä sääntöjä sekä helpottamalla sellaisten paikallisten elintarvikelahjoitusalustojen perustamista, joilla autetaan avuntarvitsijoita ja lahjoittajia löytämään toisensa. Säännöissä pitäisi esimerkiksi antaa ruokaloille ja ravintoloille mahdollisuus lahjoittaa ylijäämäruokaa verrattain helposti, jotta ne voisivat välttää ruokahävikkiä ja tukea apua tarvitsevia.

---

(1)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kehys kestävyysperiaatteiden mukaisten elintarvikkeiden merkintäjärjestelmää varten – kuluttajille mahdollisuus tehdä kestäviä elintarvikevalintoja” (oma-aloitteinen lausunto) ( EUVL C 75, 28.2.2023, s. 97).

(2)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ruokaturva ja kestävät elintarvikejärjestelmät” (puheenjohtajavaltio Ranskan pyytämä valmisteleva lausunto) ( EUVL C 194, 12.5.2022, s. 72).

(3)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Pellolta pöytään -strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten” (COM(2020) 381 final) ( EUVL C 429,11.12.2020, s. 268) ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ruokaturva ja kestävät elintarvikejärjestelmät” (puheenjohtajavaltio Ranskan pyytämä valmisteleva lausunto) ( EUVL C 194, 12.5.2022, s. 72).

(4)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ruokaturva ja kestävät elintarvikejärjestelmät” (puheenjohtajavaltio Ranskan pyytämä valmisteleva lausunto) ( EUVL C 194, 12.5.2022, s. 72).

(5)  Eurostat – Key figures on the European food chain .

(6)  Eurostat – Key figures on the European food chain .

(7)  FAO – The state of world fisheries and aquaculture .

(8)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto – Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EU) 2021/2115 ja (EU) 2021/2116 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevista vaatimuksista, ilmastoa, ympäristöä ja eläinten hyvinvointia koskevista järjestelmistä, YMP:n strategiasuunnitelmien muutoksista, YMP:n strategiasuunnitelmien tarkistamisesta sekä valvontaan ja seuraamuksiin tehtävistä poikkeuksista (COM(2024) 139 final – 2024/0073) (EUVL C, C/2024/4063, 12.7.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/4063/oj).

(9)   COM(2024) 12 final.

(10)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Strateginen riippumattomuus, elintarviketurva ja elintarvikkeiden kestävyys” (oma-aloitteinen lausunto) ( EUVL C 105, 4.3.2022, s. 56).

(11)   COM(2024) 12 final.

(12)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kehys kestävyysperiaatteiden mukaisten elintarvikkeiden merkintäjärjestelmää varten – kuluttajille mahdollisuus tehdä kestäviä elintarvikevalintoja” (oma-aloitteinen lausunto) ( EUVL C 75, 28.2.2023, s. 97).

(13)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”EU:n oikeudenmukaisen siirtymän politiikkakehyksen edistämiseksi tarvittavat toimenpiteet” (puheenjohtajavaltio Belgian pyytämä valmisteleva lausunto) (EUVL C, C/2024/1576, 5.3.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/1576/oj).

(14)  Plank, Christina, Rike Stotten ja Robert Hafner, 2024, ”Values-Based Modes of Production and Consumption: Analyzing How Food Alternatives Transform the Current Food Regime”, Frontiers in Sustainable Food Systems 8 (kesäkuu): 1266145, https://doi.org/10.3389/fsufs.2024.12661; De Bernardi, Paola, Alberto Bertello, Francesco Venuti ja Alessandro Zardini, 2021, ”Knowledge Transfer Driving Community-Based Business Models towards Sustainable Food-Related Behaviours: A Commons Perspective”, Knowledge Management Research & Practice 19 (3), s. 319–326, https://doi.org/10.1080/14778238.2019.1664271.

(15)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kehys kestävyysperiaatteiden mukaisten elintarvikkeiden merkintäjärjestelmää varten – kuluttajille mahdollisuus tehdä kestäviä elintarvikevalintoja” (oma-aloitteinen lausunto) ( EUVL C 75, 28.2.2023, s. 97).

(16)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Nuorten rooli maaseudun kehittämisessä” (oma-aloitteinen lausunto) (EUVL C, C/2024/1570, 5.3.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/1570/oj).

(17)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto – Oikeudenmukainen siirtymä EU:n maatalouselintarvikejärjestelmien kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi (oma-aloitteinen lausunto) (EUVL C, C/2024/6878, 28.11.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/6878/oj).

(18)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Vuoteen 2030 ulottuva EU:n maaperästrategia – Terveestä maaperästä hyötyä ihmisille, elintarvikkeille, luonnolle ja ilmastolle” (COM(2021) 699 final) ( EUVL C 290, 29.7.2022, s. 131).

(19)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kestävä vesihuolto ja ilmastohätätila: kiertotalouteen perustuvia ja muita ratkaisuja EU:n maatalouselintarvikejärjestelmää varten tulevassa sinisen kehityksen ohjelmassa” (oma-aloitteinen lausunto) ( EUVL C 349, 29.9.2023, s. 80).

(20)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta: ”Maataloustuotteita koskevien suojatoimenpiteiden sisällyttäminen kauppasopimuksiin” (oma-aloitteinen lausunto) ( EUVL C 364, 28.10.2020, s. 49).

(21)  Egalim 3: Balancing the trade relationship between agri-food and large retailers .

(22)  Yhdysvaltain maatalousministeriö (USDA) – Livestock Mandatory Reporting .

(23)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Elintarvikkeiden hintakriisi: keinottelun rooli ja konkreettisia toimintaehdotuksia Ukrainan sodan puhkeamisen jälkeen” (oma-aloitteinen lausunto) ( EUVL C 100, 16.3.2023, s. 51).

(24)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ruokaturva ja kestävät elintarvikejärjestelmät” (puheenjohtajavaltio Ranskan pyytämä valmisteleva lausunto) ( EUVL C 194, 12.5.2022, s. 72).

(25)  ETSK:n tutkimus Collecting data on the situation of social protection of seasonal workers in the agriculture and food sectors in EU Member States after COVID-19 .

(26)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kohti oikeudenmukaista elintarvikeketjua” (valmisteleva lausunto) ( EUVL C 517, 22.12.2021, s. 38).

(27)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ruokaturva ja kestävät elintarvikejärjestelmät” (puheenjohtajavaltio Ranskan pyytämä valmisteleva lausunto) ( EUVL C 194, 12.5.2022, s. 72).

(28)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Elintarvikealan liiketoimintastrategioiden ja toimien sovittaminen yhteen kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa kestävän elpymisen varmistamiseksi covid-19-pandemian jälkeen” (oma-aloitteinen lausunto) ( EUVL C 152, 6.4.2022, s. 63).

(29)  Schaub, Sergei, Jaboury Ghazoul, Robert Huber, Wei Zhang, Adelaide Sander, Charles Rees, Simanti Banerjee ja Robert Finger, 2023, ”The Role of Behavioural Factors and Opportunity Costs in Farmers’ Participation in Voluntary Agri-environmental Schemes: A Systematic Review”, Journal of Agricultural Economics 74 (3), s. 617–660, https://doi.org/10.1111/1477-9552.12538.

(30)  Burton, Rob J.F. ja Upananda Herath Paragahawewa, 2011, ”Creating Culturally Sustainable Agri-Environmental Schemes”, Journal of Rural Studies 27 (1), s. 95–104, https://doi.org/10.1016/j.jrurstud.2010.11.001.

(31)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kohti Euroopan elintarvikepoliittista neuvostoa uutena hallintomallina tulevassa kestäviä elintarvikejärjestelmiä koskevassa EU:n kehyksessä” (oma-aloitteinen lausunto) ( EUVL C 293, 18.8.2023, s. 1).

(32)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kohti Euroopan elintarvikepoliittista neuvostoa uutena hallintomallina tulevassa kestäviä elintarvikejärjestelmiä koskevassa EU:n kehyksessä” (oma-aloitteinen lausunto) ( EUVL C 293, 18.8.2023, s. 1).

(33)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Terveellisten ja kestäväpohjaisten ruokavalioiden edistäminen EU:ssa.” (oma-aloitteinen lausunto) ( EUVL C 190, 5.6.2019, s. 9).

(34)   COM(2022) 672 final ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Kestävä hiilen kierto” (COM(2021) 800 final) ( EUVL C 323, 26.8.2022, s. 95).

(35)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Biotalous – panos EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen” (valmisteleva lausunto) ( EUVL C 440, 6.12.2018, s. 45).

(36)   Eurostat, 2023.

(37)   SWD (2023) 421.

(38)  Euroopan ympäristökeskus – Bio-waste in Europe .