a)

se on hankittu kilpailuilmoituksessa vaaditun vähimmäiskoulutuksen suorittamisen jälkeen;

b)

kyse on ollut tosiasiallisesta työnteosta;

c)

siitä on maksettu korvaus;

d)

siihen on liittynyt ammatillinen suhde eli työskentely osana organisaatiorakennetta tai kyse on ollut palvelun tarjoamisesta;

e)

sen on täytettävä kilpailuilmoituksessa määritellyt merkityksellisyyttä koskevat vaatimukset. Jos vain osa tietyn työkokemuksen aikana suoritetuista tehtävistä voidaan katsoa merkityksellisiksi, sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a)

Vapaaehtoistyön osalta ”korvauksella” tarkoitetaan mitä tahansa taloudellista korvausta, myös kulukorvauksia ja vakuutusturvaa. Lisäksi vapaaehtoistyön viikoittainen työaika ja kesto on voitava rinnastaa tavanomaiseen työhön.

b)

Harjoittelun osalta ”korvauksella” tarkoitetaan mitä tahansa taloudellista korvausta, myös kulukorvauksia ja vakuutusturvaa. Opintoihin kuuluva pakollinen harjoittelu voidaan ottaa huomioon, jos i) harjoittelu on suoritettu kilpailuilmoituksessa mainitun vähimmäiskoulutuksen jälkeen ja ii) harjoittelusta on maksettu korvaus.

c)

Pakollinen harjoittelu voidaan ottaa huomioon riippumatta siitä, onko työstä maksettu korvaus, jos se on osa ohjelmaa, joka johtaa ammattijärjestöön liittymiseen tai on sen edellytys, kun tarkoitus on saada ammatinharjoittamisoikeus (esim. tulla hyväksytyksi asianajajaliittoon). Jos työstä ei ole maksettu korvausta, harjoittelujakso voidaan kuitenkin ottaa huomioon vain, jos ohjelma on suoritettu hyväksytysti ja hakija on saanut oikeuden harjoittaa ammattia. Harjoittelusta otetaan kaikissa tapauksissa huomioon ainoastaan pakollinen vähimmäiskesto.

d)

Pakollinen asevelvollisuus, joka on suoritettu ennen kilpailuilmoituksessa vaaditun vähimmäiskoulutuksen suorittamista tai sen jälkeen, otetaan huomioon, myös siinä tapauksessa, että se ei täytä kilpailuilmoituksessa määriteltyjä merkityksellisyyttä koskevia vaatimuksia, mutta ainoastaan ajalta, joka voi olla enintään yhtä pitkä kuin laissa säädetty pakollisen asevelvollisuuden kesto siinä jäsenvaltiossa, jonka kansalainen hakija on.

e)

Äitiys-, isyys-, adoptio- tai vanhempainvapaa voidaan ottaa huomioon vain, jos se on pidetty työsopimuksen puitteissa.

f)

Tohtoriopinnot voidaan ottaa huomioon riippumatta siitä, onko niistä maksettu korvausta, enintään kolmen vuoden ajalta, jos hakija on valmistunut tohtoriksi.

g)

Osa-aikatyö otetaan huomioon muutettuna tosiasialliseksi työajaksi, jolloin esimerkiksi kuuden kuukauden puolipäivätyö huomioidaan kolmen kuukauden työkokemuksena.

a)

jäljennös tutkintotodistuksistaan ja/tai muista todistuksistaan, joista käy ilmi kilpailuun osallistumiseen oikeuttava koulutus (ks. kilpailuilmoituksen kohta ”Hakukelpoisuus”);

b)

tutkintotodistus tai muu todistus keskiasteen koulutuksesta (myös tapauksissa, joissa kilpailuilmoituksessa vahvistetaan keskiasteen koulutusta korkeammat vähimmäisvaatimukset);

c)

jonkin EU:n jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen antama vastaavuustodistus, jos tutkintotodistus tai muu todistus on myönnetty EU:n ulkopuolisessa maassa.

a)

aiempien työnantajien ja/tai nykyisen työnantajan antamat asiakirjat, kuten yksi tai useampi työsopimus, jossa mainitaan työsuhteen alkamis- ja päättymispäivät, ja/tai ensimmäinen ja viimeinen palkkakuitti. Näistä asiakirjoista olisi käytävä ilmi työtehtävien luonne ja vaatimustaso ja hoidettujen työtehtävien tarkka kuvaus, ja niissä olisi oltava työnantajan virallinen tunniste ja leima sekä vastuuhenkilön nimi ja allekirjoitus;

b)

itsenäisen ammatinharjoittamisen (esimerkiksi yrittäjät, freelancerit tms.) tapauksessa laskut tai tilausvahvistukset, joissa on eritelty tehty työ, tai muut tarkoitukseen soveltuvat viralliset todistusasiakirjat, joista käy ilmi hoidettujen työtehtävien tai toimitettujen palvelujen luonne ja ajanjakso;

c)

freelancekääntäjien osalta asiakirjat, joista käy ilmi työskennellyt ajanjaksot sekä käännettyjen sivujen määrä;

d)

freelancetulkkien osalta asiakirjat, joista käy ilmi tulkkauspäivien määrä ja tulkkauksen lähde- ja kohdekielet.

a)

hakija on luonut useamman kuin yhden EPSO-tilin;

b)

hakija on tehnyt hakemuksen usean eri kanavan kautta, vaikka tämä on kielletty kilpailuilmoituksessa;

c)

hakija on antanut vääriä tietoja tai tietoja, joita hän ei voi todistaa asiakirjojen avulla oikeiksi;

d)

hakija on syyllistynyt vilppiin kokeiden aikana, tallentanut etäyhteydellä järjestettäviä kokeita tai yrittänyt manipuloida kokeiden oikeudenmukaista kulkua tai on muulla tavoin vaarantanut kilpailuprosessin eheyden;

e)

hakija on ottanut tai yrittänyt ottaa yhteyttä valintalautakunnan jäseneen kielletyllä tavalla;

f)

hakija on jättänyt ilmoittamatta EPSOlle mahdollisesta eturistiriidasta suhteessa valintalautakunnan jäseneen tai EPSOn henkilöstön jäseneen;

g)

hakija on ohjeiden vastaisesti allekirjoittanut kokeet tai tehnyt niihin tunnistamisen mahdollistavan merkinnän.

a)

ilmoitettava ongelmasta välittömästi noudattaen tarkasti kutsukirjeessä annettuja ohjeita

ja

b)

otettava kolmen kalenteripäivän kuluessa koepäivää seuraavasta päivästä (kyseinen päivä mukaan luettuna) yhteyttä EPSOon käyttäen verkkosivuilla olevaa yhteydenottolomaketta (9) ja kuvattava ongelma yksityiskohtaisesti. Hakijan on esitettävä todisteet yrityksistä ratkaista ongelma (esim. helpdeskin tai teknisen tuen antama tunnusnumero, ruutukaappaus chat-keskustelusta, vianetsintäraportti tms.). Nämä todisteet ovat tarpeen, jotta EPSO voi tutkia tilannetta. Kokeiden kutsukirjeissä voidaan esittää lisävaatimuksia ja ohjeita, jotka liittyvät kokeiden aikana ilmenneistä ongelmista ilmoittamiseen.

Velvollisuutta ilmoittaa asiasta EPSOlle sovelletaan kaikissa tapauksissa, myös silloin, kun kokeiden järjestäjä on reagoinut hakijan valitukseen.

a)

otettava yhteyttä EPSOon käyttäen verkkosivuilla olevaa yhteydenottolomaketta (10) kolmen kalenteripäivän kuluessa koepäivää seuraavasta päivästä (kyseinen päivä mukaan luettuna),

b)

kuvattava kyseinen kysymys tai kyseiset kysymykset mahdollisimman tarkasti ja

c)

selostettava, millainen väitetty virhe on.

a)

otettava yhteyttä EPSOon käyttäen verkkosivuilla olevaa yhteydenottolomaketta (11) viiden kalenteripäivän kuluessa sitä päivää seuraavasta päivästä (kyseinen päivä mukaan luettuna), jona riidanalainen päätös on julkaistu hakijan EPSO-tilillä, ja

b)

ilmoitettava selkeästi, minkä päätöksen hän haluaa riitauttaa ja millä perusteella.

a)

hän katsoo, että kilpailumenettelyjä koskevia sääntöjä on rikottu, ja

b)

riidanalainen toimenpide vaikuttaa kyseiseen hakijaan kielteisesti eli se vaikuttaa suoraan ja välittömästi hänen oikeudelliseen asemaansa hakijana (eli sillä vahvistetaan hakijan tulokset tai määritellään, voiko hakija jatkaa kilpailun seuraavaan vaiheeseen, tai se vaikuttaa muulla tavoin hänen oikeudelliseen asemaansa hakijana).

a)

otettava yhteyttä EPSOon käyttäen verkkosivuilla olevaa yhteydenottolomaketta (12) henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdassa asetetussa määräajassa eli kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona joko i) riidanalainen päätös on annettu tiedoksi tai ii) päätös olisi pitänyt tehdä,

ja

b)

ilmoitettava selkeästi, minkä päätöksen tai minkä päätöksen tekemättä jättämisen hän haluaa riitauttaa ja millä perusteella.

i)

Maataloustiede

ii)

Arkkitehtuuri

iii)

Biokemia

iv)

Biologia

v)

Biotieteet

vi)

Kemia

vii)

Tietojenkäsittelytiede

viii)

Ekologia

ix)

Taloustiede

x)

Insinööritieteet

xi)

Ympäristötieteet

xii)

Metsätalous

xiii)

Maantiede

xiv)

Geologia

xv)

Hydrologia

xvi)

Elämäntieteet

xvii)

Materiaalitiede

xviii)

Matematiikka

xix)

Meteorologia

xx)

Luonnontieteet

xxi)

Ravitsemustiede

xxii)

Merentutkimus eli valtameritiede

xxiii)

Fysiikka

xxiv)

Yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet

xxv)

Maaperätieteet

xxvi)

Tilastotiede

i)

Ympäristönseuranta ja ympäristömallinnus: Ilman, maaperän ja veden laadun seuranta ja mallintaminen. Menetelmien kehittäminen ja validointi ympäristössä olevien kemiallisten epäpuhtauksien arviointia varten.

ii)

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut: Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen arviointi ja mallintaminen, mukaan lukien ekosysteemipalvelujen kustannukset, edut ja rahallisen arvon määrittäminen.

iii)

Sääntelyyn perustuvat normit ja menetelmät: Kirjallisten standardien ja epäpuhtauksien mittausmenetelmien kehittäminen sääntelytarkoituksia varten. Kasvihuonekaasu- ja ilmansaastepäästöjä koskevien inventaarioiden kehittäminen ja ylläpito sekä kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien mallintaminen ja seuranta.

iv)

Saasteiden vaikutukset ja pilaantumisen torjunta: Saastepäästöjen vähentämiseen tähtäävien teknologioiden arviointi. Ilmansaasteiden terveyteen, talouteen, ekosysteemeihin ja elintarvikejärjestelmään kohdistuvien vaikutusten arviointi, mukaan lukien ilmanlaadun ja ilmaston yhdennetty arviointimallinnus.

v)

Kestävä maankäyttö ja luonnonvarojen suojelu: Kestävien maankäyttökäytäntöjen kehittäminen hiilensidontaa, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja luonnonvarojen suojelua varten.

vi)

Kiertotalous ja kestävyys: Kiertotalouden prosessien, kuten puhtaamman tuotannon, kestävien palvelujen ja kulutuksen, analysointi. Elintarvikejärjestelmien kestävyyden ja muutoksen analysointi.

vii)

Ympäristövaikutusten arviointi: Tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten ja ympäristöjalanjäljen arviointi niiden elinkaaren aikana ja ympäristöriskien ja -vaarojen sekä kemiallisten prosessien turvallisuuden arviointi. Organisaatioiden ja taloudellisen toiminnan, myös rakennusten ja asuintilojen, ympäristövaikutusten arviointi ja toimintapolitiikkojen täytäntöönpanoa koskevien ympäristötehokkuuskriteerien kehittämisen tukeminen.

viii)

Rakennusten ja infrastruktuurin kestävyys: Rakennusten ja niiden peruskorjausten arviointi paremman ekotehokkuuden, turvallisuuden ja kestävyyden kannalta ja energiansäästön ja hiilen vähentämisen asettaminen etusijalle. Uusiutuvien energialähteiden ja ydinenergian integrointi energiaverkkoon.

ix)

Toimitusketju ja hankinnat: Toimitusketjujen vuorovaikutuksen, ulkoisten ympäristövaikutusten, kestävän rahoituksen mekanismien ja kestävien yksityisten ja julkisten hankintojen arviointi.

x)

Toimintapolitiikan kehittäminen ja arviointi: Ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan liittyvän näytön tarpeen sekä talouden toimijoiden käyttäytymisen arviointi suhteessa kestäviin ympäristökäytäntöihin. Tieteellisen neuvonnan antaminen ympäristöpolitiikan kehittämistä varten, mukaan lukien arvoketjuanalyysit riskien, ympäristön, yhteiskunnan ja talouden osalta. Politiikkojen ja niiden kvantitatiivisten vaikutusten arviointi alalla 1. Indikaattorien kehittäminen politiikan vaikutusten seurantaa varten. Ilmastojärjestelmän muutosten arviointi. Ilmaston ääri-ilmiöiden ja niiden vaikutusten luonnehdinta. Ilmastonmuutoksen vaikutustenarviointien tekeminen. Strategioiden kehittäminen ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja niiden arviointi.

i)

1100 Maatalous ja biotieteet

ii)

1500 Kemiantekniikka

iii)

1700 Tietojenkäsittelytiede

iv)

1800 Päätöstieteet

v)

1900 Maa- ja planeettatieteet

vi)

2000 Taloustiede, ekonometria ja rahoitus

vii)

2100 Energia

viii)

2200 Insinööritieteet

ix)

2300 Ympäristötieteet

x)

2500 Materiaalitiede

xi)

2600 Matematiikka

xii)

3100 Fysiikka ja astronomia

xiii)

3300 Yhteiskuntatieteet

i)

Maataloustiede

ii)

Arkkitehtuuri

iii)

Biokemia

iv)

Biologia

v)

Kemia

vi)

Tietojenkäsittelytiede

vii)

Ekologia

viii)

Taloustiede

ix)

Insinööritieteet

x)

Ympäristötieteet

xi)

Metsätalous

xii)

Maantiede

xiii)

Geologia

xiv)

Hydrologia

xv)

Elämäntieteet

xvi)

Materiaalitiede

xvii)

Matematiikka

xviii)

Meteorologia

xix)

Nanoteknologia

xx)

Luonnontieteet

xxi)

Ydintieteet

xxii)

Merentutkimus eli valtameritiede

xxiii)

Fysiikka

xxiv)

Valtiotieteet

xxv)

Psykologia

xxvi)

Yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet

xxvii)

Tilastotiede

i)

Uusiutuvan energian tutkimus: Uusiutuvan energian teknologioita koskevan tieteellisen tutkimuksen tekeminen. Uusien energia- ja materiaaliteknologioiden potentiaalin, myös teknologisen ja markkinapotentiaalin, arvioiminen.

ii)

Energian kulutus ja energiatehokkuus: Energiankulutusmallien ja -suuntausten sekä materiaalien kulutuksen analysointi. Rakennusten, teollisuusprosessien ja palvelujen energia- ja materiaalitehokkuuden arviointi. Kestävyysarviointien tekeminen.

iii)

Rakennusten kestävyys: Rakennusten ja niiden peruskorjausten ekotehokkuuden ja kestävyyden arviointi energiansäästön ja kasvihuonekaasujen vähentämisen osalta.

iv)

Energialähteiden integrointi: Uusiutuvien energialähteiden ja ydinenergian integrointi energiaverkkoihin. Sellaisten ydinenergiajärjestelmien integroinnin tutkiminen, joilla on teollisia sovelluksia.

v)

Ympäristövaikutus: Energian ja materiaalien tuotannon ympäristö- ja ilmastovaikutusten arviointi. Energiaan liittyvien päästöjen ja ilmanlaadun valvonta ja mallintaminen.

vi)

Energian varastointi ja muuntaminen: Energiaan ja sen varastointiin ja muuntamiseen liittyvien teknologioiden edistäminen.

vii)

Siirtyminen kestävämpiin järjestelmiin: Puhtaisiin, kestäviin ja häiriönsietokykyisiin energia- ja materiaalijärjestelmiin siirtymisen tukeminen. Energiasiirtymän ja energiaköyhyyden sosiaalisten näkökohtien käsittely.

viii)

Energiamarkkinoiden analysointi: Energiamarkkinoiden, -politiikkojen ja -arvoketjujen tutkiminen, analysointi ja mallintaminen. Energiaan liittyvien politiikkojen ja markkinahäiriöiden taloudellinen arviointi.

ix)

Toimintapolitiikan kehittäminen ja arviointi: Energia- ja ilmastopolitiikkojen laatiminen, täytäntöönpano ja arviointi. Politiikkojen ja niiden kvantitatiivisten vaikutusten arviointi alalla 2. Indikaattorien kehittäminen politiikan vaikutusten seurantaa varten.

x)

Ydinenergian tutkimus: Ydinturvallisuuden, ydinturvajärjestelyjen ja ydinmateriaalivalvonnan sekä innovatiivisten järjestelmien tutkiminen. Ydintieteen muiden kuin voimantuotantoon liittyvien sovellusten tarkastelu. Energian ja ydinenergian materiaalien ja valmistusteknologioiden tutkimus. Ilmastonmuutoksen kannalta kriittisten energiainfrastruktuurien häiriönsietokyvyn parantaminen.

i)

1500 Kemiantekniikka

ii)

1600 Kemia

iii)

1700 Tietojenkäsittelytiede

iv)

1800 Päätöstieteet

v)

1900 Maa- ja planeettatieteet

vi)

2000 Taloustiede, ekonometria ja rahoitus

vii)

2100 Energia

viii)

2200 Insinööritieteet

ix)

2300 Ympäristötieteet

x)

2500 Materiaalitiede

xi)

2600 Matematiikka

xii)

3100 Fysiikka ja astronomia

i)

Tietojenkäsittelytiede

ii)

Insinööritieteet

iii)

Materiaalitiede

iv)

Matematiikka

v)

Luonnontieteet

vi)

Fysiikka

vii)

Valtiotieteet

viii)

Psykologia

ix)

Yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet

x)

Tilastotiede

i)

Kyberturvallisuusstrategiat: Kyberturvallisuusstrategioiden ja -standardien kehittäminen. Kyberturvallisuus- ja turvallisuuskoulutus- ja -valistusohjelmien tarjoaminen.

ii)

Infrastruktuurin turvallisuus: Kriittisen infrastruktuurin turvallisuuden arviointi. Kyberturvallisuuden ja fyysisen turvallisuuden yhdistäminen kriittisten infrastruktuurien tapauksessa.

iii)

Uhkatiedustelu: Kyber- ja hybridiuhkatiedustelua koskeva tutkimus. Kyber- ja hybridihyökkäysten yhteiskunnallisten ja taloudellisten vaikutusten tutkimus.

iv)

(Kyber)turvallisuuden häiriönsietokyky: Järjestelmien häiriönsietokyvyn parantaminen. Monialaisen mallintamislähestymistavan ottaminen käyttöön riippuvuuksien ja keskinäisriippuvuuksien määrittelemiseksi.

v)

Kehitteillä olevat teknologiat: Kehitteillä olevien teknologioiden turvallisuuden arviointi. Teknologioiden arviointi turvallisuuden ja kaksikäyttöpotentiaalin kannalta.

vi)

Viestintäverkot: Verkko- ja IP-protokollat. Tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien yhteentoimivuus. Turvallisten viestintäverkkojen kehittämisen tukeminen.

vii)

Tietosuoja: Tietosuojaa ja yksityisyyttä koskevien kysymysten analysointi.

viii)

Tekoäly ja ohjelmistosuunnittelu: Koneoppiminen ja tekoäly kyberturvallisuuden yhteydessä. Ohjelmistosuunnittelu ja -kehitys (DevOps).

ix)

Salaustekniikka ja standardointi: Uusien salausjärjestelmien ja -infrastruktuurien analysointi ja suunnittelu. Osallistuminen standardointiprosessiin.

x)

Politiikan vaikutusten analysointi: Politiikkojen ja niiden kvantitatiivisten vaikutusten arviointi alalla 3. Indikaattorien kehittäminen politiikan vaikutusten seurantaa varten. Turvallisuuteen liittyvien teknologioiden toimitus- ja arvoketjujen analysointi.

i)

1400 Liike-elämä, hallinto ja kirjanpito

ii)

1700 Tietojenkäsittelytiede

iii)

1800 Päätöstieteet

iv)

2100 Energia

v)

2200 Insinööritieteet

vi)

2500 Materiaalitiede

vii)

2600 Matematiikka

i)

Vakuutusmatematiikka

ii)

Arkkitehtuuri

iii)

Pankki- ja rahoitusala

iv)

Biokemia

v)

Biologia

vi)

Kemia

vii)

Tietojenkäsittelytiede

viii)

Ekonometria

ix)

Taloustiede

x)

Insinööritieteet

xi)

Maantiede

xii)

Matematiikka

xiii)

Meteorologia

xiv)

Luonnontieteet

xv)

Valtiotieteet

xvi)

Fysiikka

xvii)

Yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet

xviii)

Tilastotiede

i)

Datatiede ja insinööritieteet: Analyysivälineiden, -tekniikoiden ja -algoritmien kehittäminen tekstuaalista, numeerista ja muun muotoista dataa varten.

ii)

Tekoäly ja koneoppiminen: Tekoälytutkimus ja -sovellukset, kuten perusmallit, koneoppiminen, tilastollinen mallintaminen ja vankka data-analyysi.

iii)

Tekstianalyysi: Luonnollisten kielten käsittelyn ja tekstin louhinnan tutkimus ja sovellukset. Suurivolyymisten tekstilähteiden, kuten verkossa ja sosiaalisessa mediassa olevan datan, analysointi.

iv)

Datan käsittely: Laajojen ja monimutkaisten data-aineistojen käsittely ja analysointi. Datan puhdistus, kuratointi, luettelointi ja hallinnointi.

v)

Näyttöön perustuva poliittinen päätöksenteko: Näyttöön perustuvan poliittisen päätöksenteon tukeminen dataan perustuvien päätelmien kautta. Dataan perustuva politiikan vaikutusten arvioiminen vaihtoehtoisin tekniikoin.

vi)

Datan yhdistäminen: Useista lähteistä, myös rekistereistä ja hallinnollisista lähteistä, saadun datan linkittäminen ja analysointi.

vii)

Datan kartoitus ja visualisointi: Datakartoitus (kokeellinen data-analyysi), datan valmistelu (ryhmittely, tasoitus, jaottelu ja puhdistus), datan edustaminen, muuntaminen ja mallintaminen ja datan visualisointi ja esittely. Datan visualisointi- ja raportointiratkaisujen luominen.

viii)

Datan laatu: Datan laadun ja eheyden sekä tietosuojan arviointi.

ix)

Toimintapolitiikan arviointi: Ennakko- ja jälkiarviointien laatiminen talous-, rahoitus- ja sosiaalipolitiikoista.

x)

Yhteistyö ja ennakointi: Yhteistyön tekeminen sidosryhmien kanssa dataa koskevien vaatimusten määrittämiseksi. Data-analyysin tekeminen ennakointia ja varhaisvaroitusta, myös kehitteillä olevien teknologioiden havaitsemista, varten. Kuvankäsittely esimerkiksi maanseurannan, turvallisuuden ja muiden vastaavien alojen tukemiseksi.

i)

1700 Tietojenkäsittelytiede

ii)

1800 Päätöstieteet

iii)

2000 Taloustiede, ekonometria ja rahoitus

iv)

2200 Insinööritieteet

v)

2600 Matematiikka

vi)

3200 Psykologia

vii)

3300 Yhteiskuntatieteet

i)

Maataloustiede

ii)

Biokemia

iii)

Biologia

iv)

Kemia

v)

Tietojenkäsittelytiede

vi)

Ekologia

vii)

Taloustiede

viii)

Insinööritieteet

ix)

Ympäristötieteet

x)

Hydrologia

xi)

Elämäntieteet

xii)

Matematiikka

xiii)

Meteorologia

xiv)

Luonnontieteet

xv)

Merentutkimus eli valtameritiede

xvi)

Fysiikka

xvii)

Psykologia

xviii)

Yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet

xix)

Tilastotiede

i)

Datatiede ja tekoäly: Datatieteen, tekoälyn, koneoppimisen tai tilastollisen data-analyysin tutkimus ja sovellukset.

ii)

Tekoälysovellukset: Tutkimus, joka koskee tekoälyn käyttöä luonnollisen kielen käsittelyssä, konenäössä, kuvantunnistuksessa ja -käsittelyssä, datankäsittelyssä ja multimodaalisessa tekoälyssä.

iii)

Algoritmiset järjestelmät: Algoritmisten järjestelmien, kuten tietämyksen esittämiseen liittyvien ja päättelyjärjestelmien, suunnittelua, kehittämistä ja arviointia koskeva tutkimus.

iv)

Tekoälyn etiikka ja valvonta: Sellaisia metodologioita koskeva tutkimus, joilla varmistetaan algoritmien ja tekoälyn oikeudenmukaisuus, läpinäkyvyys ja selitettävyys sekä ihmisen suorittama valvonta. Tekoälyn eettisten, toimintapoliittisten, oikeudellisten ja riskivaikutusten arviointi.

v)

Generatiivinen tekoäly: Generatiivista tekoälyä, laajoja kielimalleja ja niiden sovelluksia koskeva tutkimus.

vi)

Tekoälyvetoinen innovointi: Tekoälyvetoisen innovoinnin tukeminen eri aloilla, joita ovat esimerkiksi terveydenhuolto, liikenne, rakentaminen, ilmasto ja ympäristö, autonomiset järjestelmät ja robotiikka.

vii)

Tekoälyyn liittyvä riskianalyysi: Tekoälyalgoritmien riskejä ja niiden lieventämistä koskeva tutkimus.

viii)

Massadatan hallinta: Tekoälyä varten koottavan massadatan kerääminen, valmistelu ja hallinnointi.

ix)

Koneoppimisen operaatiot: Koneoppimisen operaatiot. Tekoälykomponentteja käyttävien tietoteknisten järjestelmien, myös laajennuskelpoisten ratkaisujen, sujuvan toiminnan varmistaminen.

x)

Kompleksiset järjestelmät: Kompleksisia järjestelmiä ja tekoälysovelluksia koskeva tutkimus. Kaoottisia järjestelmiä, verkkodynamiikkaa, dynaamisia järjestelmiä ja epälineaarisia ja stokastisia prosesseja koskeva tutkimus.

i)

1100 Maatalous ja biotieteet

ii)

1200 Taiteet ja humanistiset tieteet

iii)

1700 Tietojenkäsittelytiede

iv)

1800 Päätöstieteet

v)

1900 Maa- ja planeettatieteet

vi)

2200 Insinööritieteet

vii)

2300 Ympäristötieteet

viii)

2600 Matematiikka

ix)

3100 Fysiikka ja astronomia

i)

Maataloustiede

ii)

Arkkitehtuuri

iii)

Kemia

iv)

Tietojenkäsittelytiede

v)

Ekologia

vi)

Taloustiede

vii)

Insinööritieteet

viii)

Ympäristötieteet

ix)

Metsätalous

x)

Maantiede

xi)

Geologia

xii)

Hydrologia

xiii)

Elämäntieteet

xiv)

Materiaalitiede

xv)

Matematiikka

xvi)

Meteorologia

xvii)

Nanoteknologia

xviii)

Luonnontieteet

xix)

Ydintieteet

xx)

Merentutkimus eli valtameritiede

xxi)

Fysiikka

xxii)

Yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet

xxiii)

Tilastotiede

i)

Maan havainnointi ja geoinformaatio: Satelliittidatan käyttö ja maanseurantapalvelujen kehittäminen, maankäytön ja maanpeitteen muutosten seuranta ja maanpeitteen/maankäytön muutosten kartoittaminen. Ilmakehän koostumuksen, ilmaston ja ionosfäärietenemisen luonnehdinnan tutkimus. Katastrofeihin liittyvien varhaisvaroitusjärjestelmien, hallinnoinnin ja reagoinnin tukeminen. Geospatiaalisten tietokantojen hallinnointi ja käsittely. Paikkatietojen edistynyt visualisointi ja maantieteellinen mallinnus. Paikkatietojen avoimien ja toistettavissa olevien käsittelyketjujen kehittäminen. Maan havainnointi avaruuteen tai ilmaan sijoitettuilta alustoilta optisten, lämpö- tai mikroaaltoanturien avulla. Metsä- ja maatalousalueiden seuranta Euroopan komission politiikan ja säännösten noudattamisen varmistamiseksi. Varhaisvaroitusjärjestelmien ja ilmastopalvelujen tukeminen.

ii)

Maailmanlaajuiset satelliittinavigointijärjestelmät ja langaton viestintä: Satelliittipaikannus-, navigointi- ja ajoitusjärjestelmien (PNT) tehostaminen. Satelliittisignaalien, -datan ja satelliittinavigointia ja -viestintää, mukaan lukien suojattuja yhteyksiä, koskevien palvelujen kehittäminen ja hyödyntäminen. Avaruuspohjaisten viestintä-, yhdistettävyys- ja televiestintäratkaisujen kehittäminen. Taajuuksien hallinnointia ja radiotaajuuksien yhteensopivuutta koskevien politiikka-aloitteiden tukeminen toteuttamalla analyyttisia, kokeellisia ja simulaatiotutkimuksia EU:n avaruusohjelman radiotaajuusspektrin suojelemiseksi. Turvallisten yhteysratkaisujen kehittämisen ja käytön tukeminen siten, että päähuomio on maanpäällisten ja muiden kuin maanpäällisten verkkojen (5G NTN) lähentymisessä.

iii)

Avaruusalan toimitusketju ja kehitteillä olevat teknologiat: Avaruuteen liittyvien teknologioiden toimitus- ja arvoketjujen analysointi. Turvallisuuteen liittyvien teknologioiden toimitus- ja arvoketjujen analysointi. Avaruustoiminnan ympäristövaikutusten arviointi. Avaruussovellusten kannalta merkityksellisten kvanttiviestinnän, -laskennan tai -sensoriteknologian sovellusten kehittäminen. Satelliittinavigoinnin ja muiden avaruussovellusten kannalta merkityksellisten atomikellosovellusten ja tarkan ajanmittauksen teknologian sovellusten kehittäminen. Sähköntuotannon kehittäminen radioisotooppeja käyttäville avaruuslennoille. Ydinreaktorien toteutettavuuden arviointi avaruuslentoja varten.

iv)

Monialaiset taidot ja välineet: EU:n avaruusohjelman tavoitteen ja palveluiden määrittelyn ja kehittämisen tukeminen. Avaruustutkimuksen ja -politiikan kehittämistä koskevan kansainvälisen yhteistyön edistäminen. Avaruusjärjestöjen, kuten ESAn ja EUSPAn, yhteistyön tukeminen. Avaruusresursseista saatujen suurten datamäärien hallinnointi, käsittely ja integrointi. Kone- ja syväoppimistekniikoiden käyttö spatiaalisen massadatan analysoimiseksi. Tekoälyyn perustuvien sisältösuositusten ja moderointi- ja hakujärjestelmien kehittäminen, tutkiminen ja arviointi. Kokeet, kausaali-inferenssi, sovellettu regressioanalyysi ja aikasarja-analyysi avaruus- ja muita sovelluksia varten. Satelliittinavigointi- ja televiestintäteknologioita arvioivien erikoistuneiden tutkimuslaboratorioiden toiminnan tukeminen. EU:n avaruusohjelman turvallisuuspainotteisia palveluja tukevien laboratorioiden toiminnan kehittäminen ja edistäminen siten, että päähuomio on käyttäjäsegmentteihin perustuvassa teknologiassa.

i)

1100 Maatalous ja biotieteet

ii)

1400 Liike-elämä, hallinto ja kirjanpito

iii)

1500 Kemiantekniikka

iv)

1600 Kemia

v)

1700 Tietojenkäsittelytiede

vi)

1800 Päätöstieteet

vii)

1900 Maa- ja planeettatieteet

viii)

2000 Taloustiede, ekonometria ja rahoitus

ix)

2100 Energia

x)

2200 Insinööritieteet

xi)

2300 Ympäristötieteet

xii)

2500 Materiaalitiede

xiii)

3100 Fysiikka ja astronomia

xiv)

3300 Yhteiskuntatieteet

i)

Maataloustiede

ii)

Biokemia

iii)

Bioinformatiikka

iv)

Biotekniikka

v)

Biotiede

vi)

Biologia

vii)

Biolääketieteen tekniikka

viii)

Biostatistiikka

ix)

Bioteknologia

x)

Kemiantekniikka

xi)

Kemia

xii)

Laskennallinen biologia

xiii)

Tietojenkäsittelytiede

xiv)

Taloustiede

xv)

Insinööritieteet

xvi)

Ympäristötieteet

xvii)

Epidemiologia

xviii)

Elintarviketieteet

xix)

Genomiikka

xx)

Globaali ja kansanterveystiede

xxi)

Tietotekniikka

xxii)

Elämäntieteet

xxiii)

Materiaalitiede

xxiv)

Matematiikka

xxv)

Lääketiede

xxvi)

Mikrobiologia

xxvii)

Molekulaarinen epidemiologia

xxviii)

Nanobioteknologia

xxix)

Nanoteknologia

xxx)

Luonnontieteet

xxxi)

Ydintieteet

xxxii)

Ravitsemustiede

xxxiii)

Merentutkimus eli valtameritiede

xxxiv)

Farmaseuttiset tieteet

xxxv)

Farmasia

xxxvi)

Fysiikka

xxxvii)

Psykologia

xxxviii)

Kansanterveys

xxxix)

Yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet

xl)

Tilastotiede

xli)

Virologia

i)

Kansanterveyden seuranta ja analysointi: Kansanterveyssuuntausten ja tautitaakkaindikaattoreiden seuranta ja analysointi sekä tieteellisen neuvonnan antaminen kansanterveystoimenpiteistä ja kriisivalmiudesta terveysuhkien yhteydessä.

ii)

Epidemiologiset tutkimukset ja mallintaminen: Väestön epidemiologiset tutkimukset ja mallintaminen, mukaan lukien välineiden kehittäminen taudinseurantaa, varhaisvaroittamista ja ennaltaehkäisyä varten.

iii)

Innovatiivisten terapiamuotojen tutkimus: Innovatiivisten terapiamuotojen, mukaan lukien terveydenhoidossa käytettävien isotooppilääketieteen sovellusten, tutkimus ja edistäminen.

iv)

Yhteistyö terveys- ja elintarviketurvallisuusvirastojen kanssa: Yhteistyö kansanterveys- ja elintarviketurvallisuusvirastojen ja -järjestöjen kanssa.

v)

Elintapojen ja ravitsemuksen vaikutusten arviointi: Elintapojen ja ravitsemuksen terveysvaikutusten arviointi.

vi)

Analyysimenetelmien kehittäminen: Terveyttä ja elintarvikkeita (ml. elintarviketurvallisuus, elintarvikkeiden eheys ja elintarvikepetokset) koskevien analyysimenetelmien kehittäminen ja validointi bioteknologioiden, nanoteknologioiden, kliinisen kemian, biokemian, molekyylibiologian ja genomiikan aloilla.

vii)

Laadunvarmistusvälineet ja -järjestelmät: Laadunvarmistusvälineiden ja -järjestelmien kehittäminen ja käyttö analyyttisissa mittauksissa.

viii)

Tuoteturvallisuus: Uusien ja eläinkokeille vaihtoehtoisten tuoteturvallisuuteen tähtäävien menetelmien kehittäminen ja levittäminen, kemikaalien ja kuluttajatuotteiden turvallisuuden arviointi, mukaan lukien kehittyneiden materiaalien arviointi noudattaen turvallisiksi ja kestäviksi suunniteltuja kemikaaleja ja materiaaleja koskevaa kehystä.

ix)

Terveydenhuoltojärjestelmien analysointi: Terveydenhuoltojärjestelmien rakenteen, talouden ja organisaation analysointi. Järjestelmällisten tarkistusten, vaikutustenarviointien ja terveystaloudellisten analyysien tekeminen ja terveydenhuollon suuntaviivojen laatiminen.

x)

Tekoäly ja massadatan hallinta: Tekoälyn, massadatan hallinnan, rekisterien, data-analytiikan (myös bioinformatiikan välineet ja omiikat) ja algoritmien hyödyntäminen terveys- ja kuluttajansuojakysymyksissä.

i)

1100 Maatalous ja biotieteet

ii)

1300 Biokemia, genetiikka ja molekyylibiologia

iii)

1500 Kemiantekniikka

iv)

1600 Kemia

v)

1700 Tietojenkäsittelytiede

vi)

1800 Päätöstieteet

vii)

2000 Taloustiede, ekonometria ja rahoitus

viii)

2300 Ympäristötieteet

ix)

2400 Immunologia ja mikrobiologia

x)

2500 Materiaalitiede

xi)

2600 Matematiikka

xii)

2700 Lääketiede

xiii)

2916 Ravitsemus ja ravitsemusoppi

xiv)

2900 Hoito- ja hoiva-ala

xv)

3000 Farmakologia, toksikologia ja farmaseuttiset aineet

xvi)

3300 Yhteiskuntatieteet

xvii)

3600 Terveydenhuollon ammatit

i)

Arkkitehtuuri

ii)

Tietojenkäsittelytiede

iii)

Ekologia

iv)

Taloustiede

v)

Insinööritieteet

vi)

Ympäristötieteet

vii)

Maantiede

viii)

Elämäntieteet

ix)

Materiaalitiede

x)

Matematiikka

xi)

Luonnontieteet

xii)

Fysiikka

xiii)

Tilastotiede

i)

Kestävät liikenneratkaisut: Kestävien liikenneratkaisujen ja ilmastoystävällisten ja turvallisten liikkumisvaihtoehtojen tutkimus sekä puhtaiden ja kestävien liikenneteknologioiden täytäntöönpanon tukeminen.

ii)

Ympäristövaikutusten arviointi: Liikennejärjestelmien ympäristövaikutusten arviointi ja ilmastoystävällisten vaihtoehtojen edistäminen, kaupunkiliikennevaihtoehtojen ilmanlaatu- ja ilmastovaikutusten arviointi.

iii)

Ajoneuvojen arviointi: Sähköajoneuvojen, itseohjautuvien ja vaihtoehtoisella polttoaineella toimivien ajoneuvojen potentiaalin arvioiminen, osallistuminen ajoneuvojen ja/tai niiden komponenttien vaatimustenmukaisuuden arviointiin ja markkinavalvontaan.

iv)

Liikennemallit ja simulaatiot: Liikennemallien, simulaatioiden ja teknologisten ratkaisujen kehittäminen, panoksen antaminen liikennepalvelujen suunnitteluun, multimodaalisuuteen ja liikenneverkoston optimointiin.

v)

Kaupunkiliikenteen tutkimus: Kaupunkiliikenteen, ruuhkien hallinnan ja tulevaisuuden liikennejärjestelmien yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimus.

vi)

Liikenneinfrastruktuurin analysointi: Liikenneinfrastruktuurin, logistiikan ja häiriönsietokyvyn analysointi, liikenneinfrastruktuurin häiriönsietokyvyn ja turvallisuuden varmistaminen, vihreän ja digitaalisen siirtymän edistäminen liikenneinfrastruktuurissa.

vii)

Rakenteellisen turvallisuuden arviointi: Liikenneinfrastruktuurien rakenteellisen turvallisuuden arviointi etenkin ympäristörasituksen ja ilmastonmuutoksen vaikutusten sietämisen osalta.

viii)

Toimintapoliittiset suositukset ja ohjeet: Toimintapoliittisten suositusten ja ohjeiden antaminen liikenteeseen liittyvissä kysymyksissä, standardien ja testausmenettelyjen kehittäminen sääntelytarkoituksia varten.

ix)

Uusien teknologioiden arviointi: Uusien teknologioiden arviointi ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten ja turvallisuuden kannalta.

x)

Drooneihin liittyvät tutkimukset: Drooneihin liittyvän yhteiskunnallisen vaikutuksen ja lainsäädännön tutkimus, droonientorjuntateknologioiden ja niitä koskevan lainsäädännön tarkastelu.

i)

1700 Tietojenkäsittelytiede

ii)

2100 Energia

iii)

2200 Insinööritieteet

iv)

2300 Ympäristötieteet

v)

2500 Materiaalitiede

vi)

3100 Fysiikka ja astronomia

vii)

3300 Yhteiskuntatieteet

i)

Vakuutusmatematiikka

ii)

Arkkitehtuuri

iii)

Pankki- ja rahoitusala

iv)

Tietojenkäsittelytiede

v)

Taloustiede

vi)

Kasvatustieteet

vii)

Insinööritieteet

viii)

Tulevaisuudentutkimus

ix)

Maantiede

x)

Innovaatioiden hallinnointi

xi)

Matematiikka

xii)

Fysiikka

xiii)

Valtiotieteet

xiv)

Psykologia

xv)

Luonnontieteelliset ja teknologiset tutkimukset

xvi)

Palvelumuotoilu

xvii)

Yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet

xviii)

Tilastotiede

xix)

Kestävyyssiirtymien hallinta

i)

Yhteiskunnallisten suuntausten analysointi: Yhteiskunnallisten suuntausten ja väestötilastojen analysointi, muuttoliikkeen ja kotouttamisdynamiikan tutkimus, paikallisten kestävyyssiirtymien analysointi.

ii)

Politiikkaa ja hallintoa koskeva tutkimus: Poliittisten ja hallintorakenteiden tutkimus, EU:n roolin analysointi globaalissa politiikassa ja diplomatiassa.

iii)

Politiikan vaikutusten arviointi: EU:n toimintapolitiikkojen taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi, EU:n toimielinten ja toimintapolitiikkojen tuloksellisuuden arviointi, talous-, rahoitus- ja/tai sosiaalipolitiikkojen etukäteis- ja jälkiarviointien toteuttaminen.

iv)

Ennakointimenetelmät: Osallistavan ennakoinnin menetelmien suunnittelu ja käyttö, osallistavien lähestymistapojen edistäminen poliittisen päätöksenteon prosessien tukemiseksi etenkin alue- ja paikallistasolla.

v)

Kyselymenetelmät: Kyselymenetelmien soveltaminen kyselyiden tekemiseen eri aloilla esim. yleisen mielipiteen selvittämiseksi.

vi)

Toimintapoliittiset suositukset: Toimintapoliittisten suositusten antaminen yhteiskunnallisissa, taloudellisissa ja/tai rahoituskysymyksissä, näyttöön perustuvan päätöksenteon tukeminen yhteiskunnallisilla, poliittisilla, taloudellisilla ja/tai rahoitusaloilla.

vii)

Yhteistyö: Yhteistyö EU:n jäsenvaltioiden, EU:n toimielinten, kansallisten/alueellisten/paikallisten viranomaisten, teollisuuskumppanien, tutkijoiden, sidosryhmien ja/tai kansalaisten kanssa sellaisten politiikka-aloitteiden yhteydessä, jotka liittyvät suoraan yhteiskunnallisiin, ympäristöä koskeviin, taloudellisiin ja/tai rahoituskysymyksiin. Tähän sisältyy työskentely hankkeissa, joiden tarkoituksena on käsitellä näitä kysymyksiä ja antaa panos näitä aloja koskevien toimintapolitiikkojen kehittämiseen.

viii)

Viestintä ja hallinto: Tiimin hallinnointi, johtaminen tai koordinointi tai osallistuminen sellaisen tiimin hallinnointiin, joka työskentelee suoraan alaan 9 liittyvien hankkeiden parissa. Sosiaali-, talous- ja/tai poliittisiin tieteisiin liittyvän tieteellisen tiedon välittäminen erilaisille yleisölle huolehtien siitä, että tieto ymmärretään ja sitä voidaan hyödyntää päätöksentekoprosessissa.

ix)

Talous- ja rahoitusmallinnus: Talous- ja rahoituspolitiikkojen mallinnus, tilastollisten ja ekonometristen analyysien tekeminen sosioekonomisesta ja/tai rahoitusdatasta, talouskehityksen analysointi EU:n ulkopuolella.

x)

Turvallisuus- ja sosiotekninen tutkimus: Turvallisuustoimenpiteiden ja modernien teknologioiden yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi, sosioteknisten kysymysten tutkiminen politiikan tukemiseksi.

i)

1200 Taiteet ja humanistiset tieteet

ii)

1300 Biokemia, genetiikka ja molekyylibiologia

iii)

1400 Liike-elämä, hallinto ja kirjanpito

iv)

1800 Päätöstieteet

v)

2000 Taloustiede, ekonometria ja rahoitus

vi)

2200 Insinööritieteet

vii)

2300 Ympäristötieteet

viii)

2600 Matematiikka

ix)

2800 Neurotiede

x)

3300 Yhteiskuntatieteet

i)

Taloustiede

ii)

Kasvatustieteet

iii)

Valtiotieteet

iv)

Psykologia

v)

Yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet

vi)

Tilastotiede

i)

Koulutusta koskeva tutkimus: Tutkimuksen suunnittelu, ohjaus, seuranta ja toteuttaminen koulutuksen alalla.

ii)

Käyttäytymisanalyysi: Ihmisen käyttäytymisen ja päätöksentekoprosessien tutkiminen, käyttäytymistä koskevan tiedon analysointi, riskikäsitysten psykologian tutkiminen, interventioiden kehittäminen positiivisten käyttäytymisen muutosten edistämiseksi, käyttäytymiseen liittyvien näkökohtien analysointi julkiseen politiikkaan liittyvien aloitteiden yhteydessä.

iii)

Kokeellinen ja kvasikokeellinen suunnittelu: Kokeiden ja kyselyjen suunnittelu, myös vaihtoehtoisten vaikutustenarviointimenetelmien soveltaminen politiikkatoimien vaikutusten arvioimiseksi.

iv)

Viestintä ja yhteistyö: Suoraan alaan 10 liittyvien viestintäkampanjoiden suunnittelun tukeminen. Tähän sisältyy yhteistyön tekeminen sidosryhmien kanssa yhteiskunnallisten haasteiden käsittelemiseksi sekä yhteistyö EU:n toimielinten, kansallisten, alueellisten ja/tai paikallisten viranomaisten, teollisuuskumppanien, tutkijoiden, sidosryhmien ja/tai kansalaisten kanssa. Käyttäytymistieteeseen, taloustieteeseen ja/tai koulutukseen liittyvän tieteellisen tiedon välittäminen erilaisille yleisöille, tekstien laatiminen poliittisille päättäjille ja tiedottaminen tieteellisistä havainnoista ja teknisistä seikoista muille kuin asiantuntijoille.

v)

Politiikan suunnittelu ja täytäntöönpano: Käyttäytymistiedon soveltaminen politiikan suunnitteluun ja täytäntöönpanoon, käyttäytymistieteiden käytön edistäminen useilla politiikan aloilla.

vi)

Datan analysointi: Markkinoista, liikeyrityksistä ja/tai yksityishenkilöistä saadun datan analysointi, tulkinta ja visualisointi. Erilaisista lähteistä, myös kyselyistä, rekistereistä ja hallinnollisista lähteistä, saadun datan linkittäminen ja analysointi.

vii)

Tilastolliset ja ekonometriset menetelmät: Politiikkojen vaikutusten tunnistaminen, arviointi ja niitä koskevien päätelmien tekeminen tilastollisin ja ekonometrisin menetelmin. Mikrotalousanalyysin käyttäminen sen ymmärtämiseen, miten yksilöt reagoivat ja miten käyttäytyminen muuttuu politiikkojen ja muiden taloudellisten vaikuttimien myötä. Laskennallisen tilastotieteen ja soveltavan ekonometrian käyttö politiikan vaikutusten arviointiin.

viii)

Kirjoittaminen ja raportointi: Suoraan alaan 10 liittyvien politiikkaraporttien, tieteellisten asiakirjojen ja toimintapoliittisten katsausten kirjoittaminen. Tähän sisältyy tutkimustulosten ja analyysien raportointi poliittisille päättäjille paikallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä sen varmistaminen, että tiedot ovat hyödyllisiä ja että niitä voidaan hyödyntää päätöksentekoprosesseissa.

ix)

Koulutus: Koulutuksen antaminen erilaisille yleisöille, myös poliittisille päättäjille, suoraan alaan 10 liittyvistä aiheista. Tähän sisältyy sellaisten koulutusohjelmien kehittäminen ja toteuttaminen, joilla autetaan muita ymmärtämään ja soveltamaan käyttäytymistieteen, taloustieteen ja/tai koulutuksen periaatteita.

x)

Ryhmien johtaminen ja hankehallinto: Tiimin hallinnointi, johtaminen tai koordinointi tai osallistuminen sellaisen tiimin hallinnointiin, joka työskentelee suoraan alaan 10 liittyvien hankkeiden parissa.

i)

1400 Liike-elämä, hallinto ja kirjanpito

ii)

1700 Tietojenkäsittelytiede

iii)

1800 Päätöstieteet

iv)

2000 Taloustiede, ekonometria ja rahoitus

v)

2200 Insinööritieteet

vi)

2800 Neurotiede

vii)

3200 Psykologia

viii)

3300 Yhteiskuntatieteet