Esittelijä:

Anastasis YIAPANIS

Yhteisesittelijä:

Gerardo Luís ARROYO HERRANZ

Neuvonantajat	Mihai IVAŞCU (esittelijän neuvonantaja, ryhmä III) Francisco FERNÁNDEZ MARTÍNEZ (yhteisesittelijän neuvonantaja, kategoria 1)
Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 27.3.2024
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava elin	neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset”
Hyväksyminen CCMI:ssä	6.6.2024
Hyväksyminen täysistunnossa	11.7.2024
Täysistunnon numero	589
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	172/0/3

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK arvostaa komission tiedonantoa ensimmäisenä askeleena kohti EU:n valmiuksien parantamista kehittyneiden materiaalien alalla mutta katsoo, että sitä ei voida pitää varsinaisena strategiana, koska siinä ei aseteta määrällisiä tavoitteita, aikataulua eikä keskeisiä tulosindikaattoreita saavutusten mittaamiseksi. Kehittyneiden materiaalien alan monitahoisen ekosysteemin rakentamiseksi tarvitaan kattava strategia sekä merkittävää rahoitusta, kannustimia ja ennen kaikkea korkean tason poliittista tukea.

1.2

Komitea suhtautuu myönteisesti kehittyneitä materiaaleja koskevaan EU:n ja Japanin tehostettuun vuoropuheluun (1) sekä suunnitelmaan perustaa foorumi, jonka kautta voidaan jakaa tietoa toimintapolitiikan edistymisestä ja kartoittaa mahdollisuuksia tehdä yhteistä tutkimusta. Komitean mielestä tällaisia aloitteita tulisi toteuttaa myös muiden johtavien maiden, kuten Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen, kanssa.

1.3

EU:n on ryhdyttävä vähentämään materiaalien kulutusta ja edistämään kiertotaloutta sekä kestäviin liiketoimintamalleihin ja kulutuskäyttäytymiseen siirtymistä kokonaisvaltaisesti. Työmarkkina- ja kansalaisvuoropuhelua on tiivistettävä, jotta tietojen vaihto, tietämyksen jakaminen sekä tehokkuuden ja kestävyyden parantamiseen tähtäävä innovointi helpottuisivat.

1.4

Asiantuntijoiden on olennaisen tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä tuotteiden suunnittelusta aina niiden elinkaaren loppuun ja kierrättämiseen asti. ETSK pitää keskeisenä, että tutkimus-, kehitys- ja innovointitoiminnassa (TKI) edistetään kilpailukykyä osallistamalla siihen teollisuuden toimijat, viranomaiset, työmarkkinaosapuolet ja tiedemaailma sekä perustamalla integroitu rajatylittävien tutkimusinfrastruktuurien verkosto lohkoketjuteknologiaan perustuvine sisäisine yhteyksineen ja keskitettyine yhteyspisteineen.

1.5

Jotta kehittyneiden materiaalien koko potentiaali saataisiin käyttöön, on ratkaisevan tärkeää hyödyntää materiaalien kehittämisprosesseissa digitaaliteknologiaa ja -innovaatioita sekä luoda yhtenäinen kehys uusien materiaalien kestävyysperiaatteiden mukaisuuden mittaamiseksi. ETSK kannattaa tietovaatimukset ja yksityiskohdat tuotannosta kierrätykseen asti sisältävien digitaalisten tuotepassien käyttöönottoa, mutta varoittaa aiheuttamasta yrityksille tai kuluttajille lisäbyrokratiaa tai -kustannuksia.

1.6

Komitea korostaa, että EU:n haasteena on tutkimusinnovaatioiden muuntaminen kaupallisesti kannattaviksi tuotteiksi, ja painottaa, että tuotteiden kaupallistamisen loppuvaiheisiin tulee kohdentaa lisätoimenpiteitä ja -kannustimia. Komitea kehottaa myös nopeuttamaan lupien myöntämistä kehittyneiden materiaalien tuotantolaitoksille.

1.7

EU:n olisi vahvistettava teollisuuspoliittisin toimenpitein omaa kapasiteettiaan ja poistettava keskeisten strategisten raaka-aineiden käyttöönoton, jalostuksen ja prosessoinnin esteitä. Kriittisten raaka-aineiden lähteitä on ensiarvoisen tärkeää monipuolistaa tekemällä pitkäaikaisia sopimuksia pienempien maiden kanssa, jotta suurtoimittajien, kuten Kiinan, mahdollisista toimitushäiriöistä ei aiheutuisi kohtuutonta haittaa.

1.8

Komitea korostaa, että etenkin digitaalisen ja teknologisen murroksen huomioon ottaen on tärkeää vastata sekä nykyisiin että tuleviin osaamistarpeisiin. On mm. toteutettava nykyisille työntekijöille suunnattuja täydennys- ja uudelleenkoulutusohjelmia sekä materiaali- ja valmistusteollisuuden alojen ammattikoulutusaloitteita. Lisäksi on olennaisen tärkeää tarjota tehokasta uraohjausta osaajien houkuttelemiseksi STEM-aloille (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) ja ihmisten opastamiseksi työllistymismahdollisuuksien äärelle tarkkojen työmarkkinatietojen pohjalta.

1.9

Vuosiksi 2025–2027 kaavailtu 250 miljoonan euron rahoitus Horisontti Eurooppa -puiteohjelman yhteissuunnitellun kumppanuuden puitteissa ei ole riittävä kehitysharppauksen aikaansaamiseksi ratkaisevan tärkeiden kehittyneiden materiaalien alalla, eikä se vastaa EU:n tavoitteita. ETSK kehottaa tukemaan konkreettisesti pk-yritysten osallistumista ja tarjoamaan niille kannustimia lähteä mukaan tuleviin kumppanuuksiin.

1.10

Investointeja kehittyneisiin materiaaleihin sekä tällaisten materiaalien innovointia ja tuotantoa voidaan edistää veropohjaisilla kannustimilla. Näin vauhditettaisiin talouskasvua ja teknologian kehitystä, mutta kannustimia on olennaisen tärkeää seurata tarkasti, jotta vältetään markkinavääristymät sekä tahattomat vaikutukset. On myös ensiarvoisen tärkeää karsia byrokratiaa innovoinnin ja yhteistyön tehostamiseksi, jotta innovatiiviset yritykset voivat keskittyä keskeisiin päämääriinsä.

1.11

ETSK panee merkille lisääntyvän maailmanlaajuisen kilpailun resurssien saannista ja on huolissaan siitä, että teknologian kehitys saattaa johtaa taloudellisiin konflikteihin ja hintojen nousuun ja monimutkaistaa poliittista toimintaympäristöä. Komitea suosittaa, että kehittyneiden materiaalien tuotantoprosesseja varten luodaan läpinäkyvät kestävyyskriteerit ja -indikaattorit ja että sosiaalisista ehdoista tehdään pakollisia EU:n varojen ja kannustimien hyödyntämiseksi ja julkisiin hankintamenettelyihin osallistumiseksi.

1.12

EU:n teollisuuden oikeudenmukaista kilpailuympäristöä tulee edistää arvoketjupohjaisesti puuttumalla hyvän kauppatavan vastaisiin käytäntöihin, tuotannon ylikapasiteettiin ja kolmansien maiden tukiin. Samanaikaisesti tulee viedä eteenpäin WTO:ssa meneillään olevia uudistuksia. ETSK on tyytyväinen siihen, että tarkoituksena on perustaa EU:n teknologianeuvosto, ja vaatii päästä mukaan sen toimintaan.

1.13

Komitea ehdottaa, että ensi vaiheen strategisten alojen joukkoon lisätään terveydenhuolto, sillä se on yksi Euroopan suurimmista toimialoista, sen kasvihuonekaasuintensiteetti on korkea ja terveydenhuoltoon liittyvillä kehittyneillä materiaaleilla on usein yhtymäkohtia esimerkiksi elektroniikka- ja energia-aloihin.

1.14

Jotta Eurooppa pärjäisi kansainvälisessä kilpailussa tuntuvaa valtiontukea saavien Euroopan ulkopuolisten yritysten kanssa, komitea pitää tarpeellisena vahvistaa eurooppalaista tuotantoa, sujuvoittaa markkinoille pääsyä ja parantaa markkinavalvontaa, jonka avulla varmistetaan, että tuontitavarat niiden kierrätyssisältö mukaan lukien ovat vaatimusten mukaisia.

2.   Johdanto ja yleiset huomiot

2.1

Covid-19-pandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat tuoneet korostetusti esille globaalien toimitusketjujen perustavanlaatuiset haavoittuvuudet sekä EU:n merkittävän riippuvuuden kolmansista maista tiettyjen raaka-aineiden osalta.

2.2

Vaikka kriittisiä raaka-aineita on tuotteiden materiaalikoostumuksessa yleensä hyvin vähän, niitä ei tarjonnan ja kysynnän nykyisen kehityksen perusteella ole tulevaisuudessa saatavilla kysyntää vastaavia määriä. ETSK pitää järkevänä laajentaa hankintalähteitä ripeästi tekemällä pitkäaikaisia sopimuksia pienempien maiden kanssa, jotta kriittisten raaka-aineiden suurtoimittajien, kuten Kiinan, mahdollisista toimitushäiriöistä ei aiheutuisi kohtuutonta haittaa.

2.3

Euroopan komissio toteaa tiedonantonsa johdannossa, että se esittää tiedonannossa ”eurooppalaisen strategian teollisuuden johtoaseman vahvistamiseksi kehittyneiden materiaalien alalla”. Tiedonantoa ei voida kuitenkaan pitää varsinaisena strategiana, vaan se on pikemminkin alkupiste keskusteluille kehittyneitä materiaaleja koskevasta EU:n strategiasta. Tiedonannossa ei myöskään aseteta määrällisiä tavoitteita, määräaikoja näiden tavoitteiden saavuttamiselle eikä keskeisiä tulosindikaattoreita saavutusten mittaamiseksi.

2.4

ETSK suhtautuu myönteisesti kehittyneitä materiaaleja koskevaan EU:n ja Japanin tehostettuun vuoropuheluun, josta ilmoitettiin äskettäin, sekä aikeeseen perustaa foorumi, jonka kautta voidaan jakaa tietoa toimintapolitiikan edistymisestä ja kartoittaa mahdollisuuksia tutkia kehittyneitä materiaaleja yhdessä. Kun otetaan huomioon kehittyneiden materiaalien maailmanlaajuinen merkitys ja niihin tehtävät investoinnit, tällainen aloite tulisi toteuttaa myös muiden maiden, kuten Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen, kanssa.

2.5

Sekä julkisen että yksityisen rahoituksen saatavuuden varmistaminen on ratkaisevan tärkeää unionin avoimen strategisen riippumattomuuden ylläpitämiseksi sekä vankan ja kilpailukykyisen tuotantoperustan luomiseksi. Rahoituksen saanti helpottuu, kun pääomamarkkinaunioni ja pankkiunioni saadaan valmiiksi.

3.   Kehittyneiden materiaalien tutkimus ja innovointi Euroopassa

3.1

Kehittyneiden materiaalien tutkimuksen ja innovoinnin edistäminen edellyttää turvallisuuden ja kestävyyden kokonaisvaltaista huomioon ottamista tuotteen koko elinkaaren ajalta sekä kaikkien sidosryhmien valveuttamista aineiden ja materiaalien vaikutuksista ihmisiin, ympäristöön ja kestävyyteen. Materiaalien kulutuksen vähentämiseen sekä kestäviin liiketoimintamalleihin ja kulutuskäyttäytymiseen siirtymisen edistämiseen tarvitaan kokonaisvaltaista otetta. Toimiala-, alue-, jäsenvaltio- ja EU-tason työmarkkina- ja kansalaisvuoropuhelu on olennaisen tärkeää tietojen ja tietämyksen vaihdon kannalta sekä innovoinnin ohjaamiseksi kohti tehokkuuden ja kestävyyden parantamista.

3.2

On ratkaisevan tärkeää tehostaa osallistavaa yhteistyötä koko arvoketjun pituudelta, jotta saadaan vähennettyä Euroopan TKI-ympäristön hajanaisuutta ja luotua edellytykset uusien materiaalien ja prosessien kehittämiselle, joka on yhä monimutkaisempaa. Asiantuntijoiden on olennaisen tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä. EU:n olisi perustettava integroitu rajatylittävien tutkimusinfrastruktuurien verkosto lohkoketjuteknologiaan perustuvine keskinäisine yhteyksineen ja keskitettyine yhteyspisteineen. Kaikkien sidosryhmien ja myös pk-yritysten olisi voitava hyödyntää verkostoa uusien materiaalien kehittämisessä ja testaamisessa.

3.3

Jotta kehittyneiden materiaalien koko potentiaali saataisiin käyttöön, on ratkaisevan tärkeää hyödyntää materiaalien kehittämisprosesseissa digitaali-innovaatioita sekä luoda yhtenäinen kehys uusien materiaalien kestävyysperiaatteiden mukaisuuden mittaamiseksi, määrittämiseksi ja vertailemiseksi. Painopisteen on oltava tekoälyn, suurteholaskennan ja massadatan hallinnan kaltaisissa digitaaliteknologioissa sekä niiden vaikutuksessa tuleviin tutkimuksen ja tuotekehityksen tuloksiin.

3.4

ETSK pitää välttämättömänä kiinnittää enemmän huomiota lohkoketjupohjaisen tiedonhallintateknologian käyttöönottoon. Tämä koskee mm. älykkäitä anturijärjestelmiä, joiden avulla voidaan kerätä dataa ja tulkita saatavilla olevia suuria tietomääriä sekä huolehtia tietojen reaaliaikaisesta saatavuudesta tutkimus- ja kehittämishankkeiden eri sidosryhmille ja tietojen keskinäisestä varmennuksesta.

3.5

On kehitettävä digitaalisia tuotepasseja, joihin liitetään asianmukaiset tietovaatimukset ja yksityiskohdat sekä tiedot tuotteiden sisältämistä arvokkaista aineista. Tällaisten passien avulla voidaan parantaa läpinäkyvyyttä käytöstä poistettujen kehittyneiden materiaalien käsittelyssä. Digitaalisista tuotepasseista ei saa kuitenkaan koitua yrityksille tai kuluttajille lisäbyrokratiaa tai -kustannuksia.

3.6

Tutkimuksessa ja tuotekehityksessä olisi asetettava etusijalle kestävyys ja tehokkuus, ja kannustimienkin olisi ohjattava tähän suuntaan. Kehitettävissä tuotteissa ei pitäisi käyttää suuria määriä raaka-aineita, eikä tuotekehitys saisi myöskään tukeutua raaka-aineisiin, jotka on tuotettu kestämättömällä tavalla. ETSK kannattaa selkeiden kestävyyskriteerien ja -indikaattoreiden käyttöönottoa kehittyneiden materiaalien tuotantoprosessien avoimuuden varmistamiseksi sekä ennalta varautumisen periaatteen soveltamista, jotta pystytään ennakoimaan ja vähentämään näihin materiaaleihin liittyviä riskejä.

4.   Nopeutettu menettely kehityksestä tuotantoon

4.1

Eurooppa on ollut jo pitkään edelläkävijä kehittyneiden materiaalien tuotekehityksessä. Tutkimusinnovaatioiden tehokas muuntaminen kaupallisesti kannattaviksi tuotteiksi on kuitenkin edelleen merkittävä haaste. ETSK katsoo, että uusien tuotteiden markkinoille saattamisen loppuvaiheisiin tulee kohdentaa lisätoimenpiteitä ja -kannustimia, ja painottaa, että politiikkatoimilla ei tulla saavuttamaan odotettuja tuloksia, ellei teollinen perusta ole luja.

4.2

EU:n olisi vahvistettava teollisuuspoliittisin toimenpitein omaa kapasiteettiaan ja poistettava keskeisten strategisten raaka-aineiden käyttöönoton, jalostuksen ja prosessoinnin esteitä. Unionin olisi myös edistettävä sitä, että kehittyneiden materiaalien suunnittelua varten hankitaan muita kuin primaarisia ja fossiilisia raaka-aineita kestävästi ja vastuullisesti, ja tuotava raaka-aineita ainoastaan maista, joissa sovelletaan tiukkoja ympäristö- ja sosiaalinormeja.

4.3

ETSK toteaa vuonna 2020 annettujen neuvoston päätelmien mukaisesti, että sääntelyn testiympäristöt tarjoavat arvokkaita oppimismahdollisuuksia yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, mikroyrityksille ja startup-yrityksille. Komitea kannattaa testiympäristöjen perustamista eri teollisuudenaloille, sillä ne edistävät kokeilua ja innovointia ilman, että niihin liittyy varhaisen vaiheen sääntöjennoudattamiskustannuksia tai sääntelyrajoituksia.

4.4

Kehittyneiden teknologioiden laajan yleisen hyväksynnän ja nopean käyttöönoton takaamiseksi on tarpeen lisätä kansalaisten ymmärrystä ja tietämystä mahdollistavista teknologioista ja ottaa tässä yhteydessä ennakoivasti huomioon eettiset ja ympäristönäkökohdat. Kehittyneiden materiaalien innovointi-, tutkimus- ja tuotantovalmiuksia voidaan parantaa myös investoimalla ylläpitokäytäntöihin ja -teknologioihin. Samalla edistetään luotettavuutta, suorituskykyä, laatua, turvallisuutta ja tehokkuutta.

4.5

Kehittyneiden materiaalien alalla on jatkuvasti pulaa ammattitaitoisista työntekijöistä, ja pula tulee todennäköisesti edelleen pahenemaan eläköitymisten ja väestörakenteen muutosten vuoksi. Pitkälle koulutettu osaajapohja ja koulutusvalmiudet ovat olennaisen tärkeitä, jotta erikoistuneissa ja tutkimusintensiivisissä toimitusketjuissa pystytään toteuttamaan vihreä ja digitaalinen siirtymä ja jotta voidaan siirtyä vähähiiliseen talouteen, ja ne ovat oleellisia myös materiaalien käytön vähentämiseen ja niiden korvaamiseen tähtäävän TKI-toiminnan kannalta. Komitea korostaa, että tämänhetkiseen osaamiskysyntään vastaamisen lisäksi on myös ennakoitava tulevia osaamistarpeita.

4.6

Euroopan komission ja jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaisia tiedotuskampanjoita työvoiman, erityisesti nuorten ja naisten, saamiseksi kouluttautumaan STEM-aloille. Tehokas uraohjaus on olennaisen tärkeää kiinnostuksen lisäämiseksi STEM-aloja ja näiden alojen työpaikkoja kohtaan sekä ihmisten ohjaamiseksi työllistymismahdollisuuksien äärelle. EU:n ja jäsenvaltioiden poliittisten päättäjien olisi panostettava myös elinikäisen oppimisen merkitystä valottaviin tiedotuskampanjoihin.

4.7

Kehittyneisiin materiaaleihin liittyvissä hankkeissa tarjolla olevien työpaikkojen vetovoimaa ja mahdollisuuksia hakeutua tällaisiin työpaikkoihin on ensiarvoisen tärkeää parantaa, jotta voidaan vahvistaa Euroopan strategista riippumattomuutta. On mm. pyrittävä houkuttelemaan kyvykästä ja korkeasti koulutettua henkilöstöä, joka tukee johtajuutta ja edistää tutkimusta ja kehitystä strategisilla aloilla yhteistyössä erikoistuneiden yliopistojen kanssa, tarvittavan taloudellisen tuen turvin. ETSK korostaa tarvetta toteuttaa nykyisille työntekijöille suunnattuja täydennys- ja uudelleenkoulutusohjelmia sekä materiaali- ja valmistusteollisuuden alojen ammattikoulutusaloitteita. Lisäksi eritoten pk-yritysten olisi saatava tukea oikeanlaiseen osaamiseen tähtäävien aloitteiden kehittämiseen.

5.   Pääomainvestointien ja rahoituksen saatavuuden lisääminen

5.1

Euroopan komissio kaavailee vuosiksi 2025–2027 250 miljoonan euron rahoitusta saadakseen Horisontti Eurooppa -puiteohjelman yhteissuunnitellun kumppanuuden puitteissa vähintään vastaavan määrän rahoitusta teollisuudelta. ETSK panee tämän merkille mutta ei pidä määrää riittävänä kehitysharppauksen aikaansaamiseksi kehittyneissä materiaaleissa, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä EU:n teollisuuden johtoasemalle vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä. Tämänhetkinen rahoitus ei vastaa EU:n tavoitteita.

5.2

ETSK kehottaa laatimaan viipymättä kansallisia ja EU:n toimintapolitiikkoja kehittyneiden materiaalien startup-ekosysteemin vahvistamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa. Tarvitaan mm. toimia, joilla taataan kipeästi kaivatun rahoituksen saanti. Lisäksi kaikkien EU:n jäsenvaltioiden tulee huolehtia siitä, että ne edistyvät merkittävästi Lissabonin strategian mukaisen tavoitteen saavuttamisessa (tutkimus- ja kehittämismenojen määrä 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen). Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon, että vuonna 2022 t&k-menojen suhde BKT:hen oli EU:ssa 2,24 prosenttia mutta Japanissa 3,34 prosenttia, Yhdysvalloissa 3,46 prosenttia ja Etelä-Koreassa lähes 5 prosenttia. (2)

5.3

Rahoituslaitoksilla on oltava uusien materiaalien kehittelyyn liittyvien rahoitusehdotusten arvioinnin edellyttämä tekninen asiantuntemus, ja niiden on pystyttävä ottamaan turvallisuus- ja kestävyysnäkökohdat juohevasti huomioon. Julkisia investointeja olisi kohdennettava keskeisiin infrastruktuureihin, ja niillä olisi tuettava tutkimusta ja tuotekehitystä sekä läpimurtoteknologioiden volyymin kasvattamista. Komitea kehottaa perustamaan Euroopan suvereniteettirahaston, jolla tuettaisiin ”Made in Europe” -teollisuuspolitiikkaa, sekä tutkimaan kaikki mahdolliset kanavat rahaston rahoittamiseksi.

5.4

Kehittyneiden materiaalien alan investointeja, innovointia ja tuotantoa voidaan osaltaan edistää veropohjaisilla kannustimilla (esim. tutkimustoiminnan perusteella myönnettävät verohuojennukset, verovapautukset, koulutushyvitykset). Näin vauhditettaisiin talouskasvua ja teknologian kehitystä, mutta kannustimia on seurattava tarkasti, jotta vältetään markkinavääristymät sekä tahattomat seuraukset.

5.5

Innovatiivisten materiaalien kehittämiseen suunnatut EU:n rahoitusohjelmat ovat kohtuuttoman byrokraattisia. Rahoituksen hakemista ja raportointia varten tarvitaan näin ollen lisähenkilöstöä, mikä hankaloittaa hankkeisiin osallistumista. Byrokratian karsiminen on ratkaisevan tärkeää innovoinnin ja yhteistyön tehostamiseksi, jotta innovatiiviset yritykset voivat keskittyä ensisijaisiin päämääriinsä.

6.   Kehittyneiden materiaalien tuotannon ja käytön edistäminen

6.1

OECD arvioi resurssien maailmanlaajuisen kulutuksen kasvavan noin 40 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja lähes 90 prosenttia vuoteen 2060 mennessä. (3) Kaikki maat kilpailevat samoista raaka-ainevarannoista, ja koska merkittävä osa Euroopan teollisuuden tarvitsemista keskeisistä raaka-aineista on peräisin Euroopan ulkopuolelta, maailmanlaajuinen kilpailu niiden saannista tulee kiristymään kiristymistään. ETSK on huolissaan myös kolmansissa maissa sijaitsevien kaivosten omistustilanteesta, sillä Kiina on tällä hetkellä määräävässä asemassa (4), mikä vaikeuttaa EU:n markkinoillepääsyä. ETSK kantaa resurssitarpeiden ennustetun jyrkän kasvun takia huolta siitä, että teknologian kehitys saattaa johtaa taloudellisiin konflikteihin ja hintojen nousuun ja monimutkaistaa poliittista toimintaympäristöä.

6.2

Komitea katsoo, että EU:n on edistettävä eurooppalaista sisältöä globaalin arvoketjun tuotteissa tekemällä sosiaalisista ehdoista pakollisia EU:n varojen ja kannustimien hyödyntämiseksi ja julkisiin hankintamenettelyihin osallistumiseksi. Näin voitaisiin luoda kannustimia EU:sta peräisin olevista komponenteista valmistettujen tuotteiden tuotannolle. ETSK kannattaa ajatusta perustaa Advanced Materials Academy -akatemia, joka analysoisi nykyistä markkinatilannetta ja kilpailukykyä sekä tulevia haasteita.

6.3

ETSK kannattaa arvoketjupohjaisen toimintatavan soveltamista EU-, jäsenvaltio- ja aluetasolla. Unionin olisi pyrittävä edistämään Euroopan teollisuuden oikeudenmukaista kilpailuympäristöä puuttumalla hyvän kauppatavan vastaisiin käytäntöihin, tuotannon ylikapasiteettiin ja kolmansien maiden epäoikeudenmukaisiin tukiin. Samanaikaisesti tulee jatkaa WTO:ssa meneillään olevia uudistuksia.

6.4

Tietojen analysoinnilla on suuri merkitys päättäjien ja viranomaisten toimien kannalta. Tarvitaan siis FAIR-periaatteiden (5) mukaista kattavaa tietopohjaa sekä edistynyttä seurantaa, jonka avulla voidaan saada selville puutteet tiedoissa, joiden olisi oltava kaikkien sidosryhmien saatavilla EU:n laajuisesti.

6.5

Jotta kehittyneiden materiaalien alalle saadaan rakennettua tehokas ekosysteemi, on komission mukaan tarpeen saattaa yhteen sidosryhmiä koko arvoketjun pituudelta (t&k-toiminta, kehitys, kierrätys, jätehuolto, digitaaliasiat, koneiden rakentaminen jne.) ja myös koulutusalalta. Tällaisen monitahoisen ekosysteemin rakentamiseksi tarvitaan sekä kattava kehittyneitä materiaaleja koskeva strategia (tavoitteineen ja määräaikoineen) ja merkittävää rahoitusta että kannustimia ja ennen kaikkea korkean tason poliittista tukea.

7.   Yleinen hallintokehys

7.1

Kaikkien jäsenvaltioiden on tehtävä materiaalien kehittämisessä yhteistyötä, ja Euroopan yhteisiä vahvuuksia tulee hyödyntää yhteisen edun hyväksi. On ratkaisevan tärkeää tehdä uudenlaista osallistavaa yhteistyötä koko arvoketjun pituudelta, jotta saadaan vähennettyä Euroopan TKI-tuotantoympäristön hajanaisuutta ja luotua edellytykset uusien materiaalien ja prosessien kehittämiselle, joka on yhä monimutkaisempaa. ETSK on tyytyväinen siihen, että tarkoituksena on perustaa kehittyneitä materiaaleja käsittelevä EU:n teknologianeuvosto, ja vaatii päästä mukaan sen toimintaan.

7.2

Euroopan komissio esittää kehittyneiden materiaalien alan yhteistyötoimiin jäsenvaltioiden kuulemisen perusteella neljää alustavaa tutkimuksen ja innovoinnin strategista painopistettä (energia, liikkuvuus, rakentaminen ja elektroniikka). ETSK ehdottaa, että strategisten alojen joukkoon lisätään terveydenhuolto, sillä se on yksi Euroopan suurimmista toimialoista ja sen kasvihuonekaasuintensiteetti on korkea. Terveydenhuoltoon liittyvien kehittyneiden materiaalien kehittely sitä paitsi limittyy usein esimerkiksi elektroniikka- ja energia-alojen kanssa.

7.3

ETSK vetoaa Euroopan komissioon ja jäsenvaltioihin, jotta ne kehittelisivät ja toteuttaisivat varhaisvaroitusjärjestelmiä, joiden puitteissa voidaan yksilöidä huomiota vaativat kehittyneet materiaalit ja tällaisiin materiaaleihin pohjautuvat sovellukset sekä kehittää seurantavalmiuksia ja strategisten toimitusketjujen riskinarviointivälineitä. Komitea korostaa niin ikään, että on tärkeää vähentää byrokratiaa kaikilla tasoilla, kuitenkin säilyttäen työterveys- ja työturvallisuuteen liittyvät säännökset, ja että lupien myöntämistä tuotantolaitoksille on tarpeen nopeuttaa.

7.4

Kuten muillakin teollisuudenaloilla, maailmanlaajuinen kilpailu on kovaa ja kehittyneiden materiaalien alalla toimivat eurooppalaiset yritykset joutuvat kilpailemaan tuntuvaa valtiontukea saavien Euroopan ulkopuolisten yritysten kanssa. Jotta EU säilyttäisi kilpailukykynsä tällaisessa globaalissa toimintaympäristössä, on ratkaisevan tärkeää vahvistaa eurooppalaista tuotantoa, sujuvoittaa markkinoille pääsyä ja parantaa markkinavalvontaa, jonka avulla varmistetaan, että tuontitavarat niiden kierrätyssisältö mukaan lukien ovat vaatimusten mukaisia.

7.5

ETSK korostaa, että on tärkeää suojella tuotteineen kansainvälisille markkinoille pyrkivien yritysten teollis- ja tekijänoikeuksia, ja perää eurooppalaisia toimia lainsäädännön yhdenmukaistamisen edistämiseksi OECD:n tason keskusteluissa ja kahdenvälisissä sopimuksissa.

7.6

Monet uusien materiaalien kehittämisen edistysaskeleet otetaan pk-yrityksissä, ja niillä on usein haasteita: teknologinen innovointi saattaa epäonnistua, tai yritysten voi olla vaikeaa saada nopeasti kokoon riittävää pääomaa innovaatioiden volyymin kasvattamiseksi ja markkinoille pääsemiseksi. ETSK kehottaa tukemaan konkreettisesti pk-yritysten osallistumista ja tarjoamaan niille kannustimia lähteä mukaan tuleviin kumppanuuksiin.

---

(1)   EU and Japan launch Enhanced Dialogue on advanced materials.

(2)  R&D expenditure – Statistics Explained.

(3)   OECD, Global Material Resources Outlook to 2060 – Economic Drivers and Environmental Consequences .

(4)  Kiina omistaa esimerkiksi 70 prosenttia Kongon kobolttikaivoksista.

(5)  Tiedon löydettävyys, saatavuus, yhteentoimivuus ja uudelleenkäytettävyys (Findability, Accessibility, Interoperability, Re-usability).