SISÄLLYSLUETTELO

ALKUSANAT

2

VARAINHOITOVUODEN TÄRKEIMMÄT TAPAHTUMAT

3

KONSOLIDOITUUN TILINPÄÄTÖKSEEN LIITETTY ILMOITUS

33

KONSOLIDOIDUT TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA LIITETIEDOT

34

TASE

35

TUOTTO- JA KULULASKELMA

36

RAHAVIRTALASKELMA

37

LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

38

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

39

TALOUSARVION TOTEUTTAMISKERTOMUS JA LIITETIEDOT

138

SANASTO

220

LYHENTEET

224

ALKUSANAT

Vuosi 2023 vahvisti jälleen kerran, että Euroopan yhtenäisyys ja solidaarisuus ovat Euroopan unionin vahvimmat voimavarat. Seisoimme edelleen kumppaneidemme rinnalla Ukrainassa ja tuimme heitä heidän vastustaessaan Venäjän raakaa sotaa ja jatkuvia hyökkäyksiä.

Sodan ja muun maailmanlaajuisen poliittisen kehityksen seurausten lieventämiseksi ehdotettiin monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistusta, jossa keskityttiin kaikkein kiireellisimpiin poliittisiin painopisteisiin:

—	vahva ja vakaa tuki Ukrainalle Ukrainan tukivälineen muodossa

—	Euroopan kilpailukyvyn edistäminen Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen avulla

—	keinot muuttoliikkeeseen ja ulkoisiin haasteisiin vastaamiseksi

—	kriisinhallintaresurssien lisääminen

—	vankka mekanismi, jolla varmistetaan NextGenerationEU-välineeseen liittyvien lainojen takaisinmaksu korkojen ollessa korkeammat.

EU:n johtajat hyväksyivät kaikki komission Eurooppa-neuvoston ylimääräisessä kokouksessa 1. helmikuuta 2024 määrittelemät poliittiset painopisteet kohdentamalla varoja uudelleen EU:n talousarvion sisällä ja ottamalla käyttöön lisäresursseja.

Myös EU:n otto- ja antolainaustoiminta jatkuivat vahvoina vuonna 2023. Rahoitusmarkkinoilta kerättiin 110,5 miljardia euroa lisää EU:n toimintapoliittisia ohjelmia ja kolmansille maille annettavaa rahoitustukea varten. Näin EU pystyi tarjoamaan Ukrainalle 18 miljardin euron tuen 1,5 miljardin euron kuukausierissä varmistaakseen, että maan julkiset palvelut voivat jatkaa kansalaisten palvelemista.

NextGenerationEU-välineellä edistettiin edelleen EU:n vihreää ja digitaalista siirtymää. Elpymis- ja palautumistukivälineen väliarviointi osoitti, että se oli auttanut 1,3:a miljoonaa eurooppalaista työllistymään. Jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmat ovat ylittäneet digitaalisia ja vihreitä menoja koskevat vähimmäistavoitteet, ja yli 1 150 välitavoitetta ja tavoitetta oli jo saavutettu.

Kriisitoimien ja niihin liittyvän toiminnan lisäksi EU:n talousarvion avulla saavutettiin edelleen sille asetetut yleiset toimintapoliittiset tavoitteet. Nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 kolmantena vuotena maksusitoumusmäärärahojen toteutus oli 332,3 miljardia euroa. Näin käytettävissä olevaa vuotuista talousarviota hyödynnettiin parhaalla mahdollisella tavalla.

EU:n talousarvio on edelleen konkreettinen osoitus eurooppalaisesta solidaarisuudesta sekä EU:n jäsenvaltioiden kesken että kansainvälisiä kumppaneitamme kohtaan. Minulla on ilo esittää Euroopan unionin varainhoitovuoden 2023 tilinpäätös, jossa sen vaikutukset esitetään yksityiskohtaisesti. Tilinpäätös antaa kattavan kuvan EU:n rahoituksesta. Se sisältää muun muassa tiedot unionin ehdollisista veloista, taloudellisista sitoumuksista ja muista velvoitteista sekä EU:n talousarvion toteutuksesta edellisenä vuonna. Euroopan unionin konsolidoitu tilinpäätös on osa komission integroitua talous- ja vastuuvelvollisuusraportointia ja olennainen osa hyvin kehittynyttä varainhoidon avoimuuden ja vastuullisuuden järjestelmäämme.

VARAINHOITOVUODEN TÄRKEIMMÄT TAPAHTUMAT

Tämä Varainhoitovuoden tärkeimmät tapahtumat -osio on laadittu kansainvälisiä julkisen sektorin tilinpäätösstandardeja käsittelevän elimen IPSASB:n (International Public Sector Accounting Standards Board) tilinpäätöksen sisältöä ja analyysiä koskevasta suositellusta käytännöstä antamassa ohjeessa RPG 2 ”Financial Statement Discussion and Analysis” esitettyjen periaatteiden pohjalta. Osion tavoitteena on auttaa lukijoita ymmärtämään, miten EU:n operatiiviset, taloudelliset ja sijoitustoimet näkyvät EU:n konsolidoidun tilinpäätöksen eri osissa. Tässä osiossa esitettyjä tietoja ei ole tarkastettu. On huomattava, että osa taloudellisia tietoja sisältävien taulukoiden luvuista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin.

SISÄLLYSLUETTELO

1.

KESKEISET LUVUT JA VUODEN TÄRKEIMMÄT TAPAHTUMAT

4

2.

MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS 2021–2027, NextGenerationEU -elpymisväline ja tuki Ukrainalle

6

3.

NextGenerationEU-välineen täytäntöönpano

8

3.1.1

Yleiskatsaus

8

3.1.2

Maksut elpymis- ja palautumistukivälineen/REPowerEU-suunnitelman mukaisena tukena, jota ei makseta takaisin

8

3.1.3

Elpymis- ja palautumistukivälineen/REPowerEU-suunnitelman mukaisten lainojen maksut

10

3.1.4

Maksut NextGenerationEU-välineestä muihin EU:n talousarviosta rahoitettaviin ohjelmiin

11

4.

TALOUSARVIOON KOHDISTUVAT EHDOLLISET VELAT

11

4.1.

Otto- ja antolainaustoiminta

12

4.2.

Talousarviotakuut

17

4.3.

Yhteinen vararahasto

18

5.

TILINPÄÄTÖSANALYYSI

19

5.1.

Tulot

19

5.2.

Menot

20

5.3.

Varat

20

5.4.

Velat

23

6.

YHTEENVETO TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA

25

6.1.

Tulot

25

6.2.

Menot

27

7.

EU:N POLIITTINEN KEHYS JA RAHOITUSKEHYS, HALLINTO JA VASTUUVELVOLLISUUS

29

7.1.

Poliittinen kehys ja rahoituskehys

29

7.2.

Hallinto ja vastuuvelvollisuus

30

1.   KESKEISET LUVUT JA VUODEN TÄRKEIMMÄT TAPAHTUMAT

Konsolidoitu tilinpäätös

EU:n konsolidoitu tilinpäätös käsittää yli 50 yhteisöä (mukaan lukien Euroopan parlamentti, neuvosto, komissio ja EU:n virastot). Se laaditaan komission tilinpitäjän vahvistamien suoriteperusteisten tilinpitosääntöjen perusteella. Kyseiset säännöt perustuvat julkisen sektorin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (IPSAS).

Kuten jäljempänä esitetystä taseesta ja tilinpäätösanalyysistä (kohta 5) käy ilmi, EU:n vuoden 2023 konsolidoidulle tilinpäätökselle oli erityisen leimallista lainanoton lisääntyminen, joka johtui NextGenerationEU-välineen jatkuvasta täytäntöönpanosta, sekä Ukrainalle myönnetty taloudellinen lisätuki:

(miljardia euroa)
	2023	2022
VARAT
Rahoitusvarat	285,4	235,4
Ennakkomaksut	91,7	100,5
Saamiset	35,2	48,2
Käteisvarat ja muut rahavarat	39,6	46,5
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja muut varat	15,8	15,2
Yhteensä	467,7	445,9
VELAT
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	90,8	80,6
Rahoitusvelat	458,4	352,3
Muut lyhytaikaiset velat	50,5	55,3
Menojäämät	76,8	86,2
Muut velat	3,3	2,8
Yhteensä	679,8	577,2
NETTOVARAT
Rahastot	1,1	1,3
Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet	(213,2 )	(132,6 )
Yhteensä	(212,2 )	(131,3 )
→ ks. tilinpäätösanalyysi, kohta 5

Keskeinen kehitys vuonna 2023

EU:n joukkovelkakirjojen, EU:n velkasitoumusten ja NextGenerationEU-välineen vihreiden joukkolainojen onnistuneiden liikkeeseenlaskujen jatkaminen

→ ks. kohta 4

NextGenerationEU-välineen tavoitteiden saavuttaminen		Taloudellisen tuen tarjoaminen Ukrainalle
→ ks. kohta 3		→ ks. kohta 4

2.   MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS 2021–2027, NextGenerationEU -elpymisväline ja tuki Ukrainalle

EU:n pitkän aikavälin talousarvio vuosiksi 2021–2027 yhdessä NextGenerationEU-elpymisvälineen, jäljempänä ’NextGenerationEU-väline’, kanssa, sellaisena kuin se on hyväksyttynä, on 2,018 biljoonaa euroa käypinä hintoina (1,8 biljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina).

Rahoituspaketti koostuu pitkän aikavälin talousarviosta eli vuodet 2021–2027 kattavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä, jonka varat ovat 1,211 biljoonaa euroa käypinä hintoina (1,074 biljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina), sekä väliaikaisesta NextGenerationEU-elpymisvälineestä, jonka varat ovat alun perin enintään 806,9 miljardia euroa käypinä hintoina (750 miljardia euroa vuoden 2018 hintoina). Alkuperäistä määrää on muutettu, ja välineen varat ovat nyt 712 miljardia euroa, sillä jäsenvaltiot eivät hyödyntäneet lainatukena käytettävissä ollutta kokonaismäärää.

Talousarvio on suunniteltu vastaukseksi Euroopan painopisteisiin ja kiireellisimpiin tarpeisiin:

—

Yli 50 prosentilla seuraavan pitkän aikavälin talousarvion ja NextGenerationEU-välineen kokonaisvaroista tuetaan Euroopan unionin nykyaikaistamista tutkimukseen ja innovointiin, oikeudenmukaiseen ilmastosiirtymään ja digitaaliseen siirtymään sekä varautumiseen liittyvien toimien ja elpymistä ja palautumista tukevien toimien avulla.

—	Ilmastonmuutoksen torjuntaan käytetään EU:n talousarviosta 30 prosenttia, mikä on kaikkien aikojen suurin osuus kaikkien aikojen suurimmasta EU:n talousarviosta.

—	Digitaaliseen muutokseen investoidaan 20 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineestä, jonka osuus puolestaan on 90 prosenttia NextGenerationEU-välineestä.

—	Vuosina 2026 ja 2027 tuetaan 10 prosentilla pitkän aikavälin talousarvion vuotuisista menoista biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämistä ja suuntauksen kääntämistä.

—	Uusien ja vahvistettujen painopisteiden osuus pitkän aikavälin talousarviosta on ensimmäistä kertaa suurin eli 32 prosenttia.

EU:n vuosien 2021–2027 talousarvion tarkistaminen

Sen jälkeen, kun EU:n pitkän aikavälin talousarvio vuosiksi 2021–2027 hyväksyttiin vuonna 2020, EU on kohdannut ennennäkemättömiä ja odottamattomia kriisejä: Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ja sen seuraukset, inflaation kiihtyminen ja korkojen nousu, muuttoliike ja ulkoiset haasteet, kuten Lähi-idän konflikti. Näihin moninaisiin haasteisiin vastaaminen on venyttänyt EU:n talousarvion resurssit äärimmilleen, mikä on heikentänyt sen kykyä vastata jopa kaikkein kiireellisimpiin haasteisiin. Jotta EU:n talousarvion avulla voidaan jatkossakin saavuttaa keskeiset tavoitteet, Euroopan komissio ehdotti kesäkuussa 2023 EU:n pitkän aikavälin talousarvion vahvistamista.

EU-johtajat hyväksyivät 1. helmikuuta 2024 kaikki komission ehdotuksen painopisteet ja sopivat kaikkien aikojen ensimmäisestä EU:n pitkän aikavälin talousarvion tarkistuksesta, jonka myös Euroopan parlamentti hyväksyi 27. helmikuuta 2024. Sen keskeisiä osatekijöitä ovat muun muassa seuraavat:

—	Kriittinen tuki Ukrainalle: avustuksista, lainoista ja takauksista koostuva uusi Ukrainan tukiväline, jonka määrärahat ovat yhteensä 50 miljardia euroa vuosina 2024–2027, auttaa vastaamaan maan välittömiin tarpeisiin ja edistämään sen jälleenrakennusta ja nykyaikaistamista EU-jäsenyyttä ajatellen.

—

Suvereniteetin ja kilpailukyvyn vahvistaminen: Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineellä (STEP) parannetaan EU:n pitkän aikavälin kilpailukykyä kriittisten teknologioiden, digitaalisen ja syväteknologian, puhtaan teknologian ja bioteknologian, aloilla. Se tarjoaa uusia joustomahdollisuuksia ja kannustimia koheesiorahoitukseen ja elpymis- ja palautumistukivälineeseen sekä 1,5 miljardin euron lisämäärän Euroopan puolustusrahastoon.

—	Muuttoliikkeeseen ja ulkoisiin haasteisiin liittyvät lisätoimet: 9,6 miljardin euron lisämäärällä tuetaan muuttoliikkeen sisäistä ja ulkoista ulottuvuutta ja autetaan kumppaneita Länsi-Balkanilla, eteläisessä naapurustossa ja muualla.

—

Tehokkaampi reagointi ennakoimattomiin kriiseihin: jotta EU:n talousarvion avulla voidaan jatkossakin reagoida ennakoimattomiin olosuhteisiin, kuten energiakriisiin, elintarvikekriiseihin ja Venäjän käynnistämän sodan seurauksena kiihtyvään inflaatioon ja kasvaviin korkokustannuksiin, joustovälineeseen osoitetaan 2 miljardia euroa lisärahoitusta ja hätäapuvarauksen enimmäismäärää korotetaan 1,5 miljardilla eurolla, minkä lisäksi se jaetaan kahdeksi erilliseksi välineeksi: eurooppalaiseksi solidaarisuusvaraukseksi ja hätäapuvaraukseksi.

—	Kriisinsietokyvyn vahvistaminen: Kolmivaiheisella hätätilanteiden mekanismilla ja uudella välineellä selkeytetään talousarviomekanismeja NextGenerationEU-välineeseen liittyvien kustannusten rahoittamiseksi.

—

Tarkistus rahoitetaan sekä osoittamalla uusia resursseja että kohdentamalla määrärahoja uudelleen EU:n talousarvion sisällä. Näin EU voi jatkossakin käsitellä kiireellisimpiä painopisteitä ja minimoida vaikutukset kansallisiin talousarvioihin, mikä on hyödyksi Euroopan kansalaisille ja laajemminkin.

Tarkistus tuli voimaan 1. maaliskuuta 2024, ja sitä on sovellettu EU:n talousarvioon takautuvasti 1. tammikuuta 2024 alkaen.

NextGenerationEU-väline

NextGenerationEU-välineen alustavat määrärahat ovat 806,9 miljardia euroa. Välineen tarkoituksena on auttaa korjaamaan koronaviruspandemian aiheuttamia välittömiä taloudellisia ja sosiaalisia vahinkoja ja rakentamaan koronaviruspandemian jälkeistä Eurooppaa, joka on vihreämpi, digitaalisempi ja kestävämpi ja pystyy näin paremmin vastaamaan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Suurin osa varoista kanavoidaan elpymis- ja palautumistukivälineen kautta. Osa varoista, enintään 338,0 miljardia euroa, myönnetään avustuksina, joita ei tarvitse maksaa takaisin. Loput varoista, enintään 385,8 miljardia euroa, käytetään yksittäisille jäsenvaltioille myönnettäviin unionin lainoihin. Jäsenvaltioiden lainapyyntöjen määräaika päättyi elokuussa 2023, joten 94,9 miljardin euron arvosta lainoja ei voida enää maksaa. Näin ollen lainojen kokonaismäärä on nyt 290,9 miljardia euroa, ja tuen, jota ei makseta takaisin, ja lainojen oikaistut kokonaismäärärahat ovat 712 miljardia euroa. Jäsenvaltiot maksavat nämä lainat takaisin vasta nykyisen monivuotisen rahoituskehyskauden päätyttyä ja pidemmällä aikavälillä (vuosina 2032–2053, ks. kohta 3.1.3). Lisäksi NextGenerationEU-välineestä myönnetään lisävaroja useisiin nykyisiin EU:n ohjelmiin ja toimiin seuraavasti:

—	koheesiopolitiikkaan koheesiota ja Euroopan alueita tukevan elpymisavun (REACT-EU-väline) kautta covid-19:n taloudellisiin seurauksiin puuttumiseksi elpymisen ensimmäisinä vuosina

—	oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon sen varmistamiseksi, että siirtymä ilmastoneutraaliuteen toimii kaikille

—	Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon (maaseuturahasto)

—	InvestEU-ohjelmaan EU:n yritysten investointien tukemiseksi

—	Horisontti Eurooppa -ohjelmaan sen varmistamiseksi, että EU:lla on valmiudet rahoittaa yhä enemmän huippuosaamista tutkimuksessa

—	rescEU-mekanismiin, jolla turvataan, että EU:n pelastuspalvelumekanismilla on valmiudet toimia laajamittaisissa hätätilanteissa.

Lisäksi elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksia täydennetään REPowerEU-suunnitelman toimenpiteillä, joita rahoitetaan myös päästökauppajärjestelmän tuloilla sekä brexit-mukautusvarauksen ja NextGenerationEU-välineen määrärahoilla. Jäsenvaltiot ovat pyytäneet yhteensä 290,9 miljardia euroa NextGenerationEU-välineen lainoja, joihin sisältyy REPowerEU-elementtejä. Lisätietoja NextGenerationEU-välineen täytäntöönpanosta on kohdassa 3 ja yhdistetyn varainhankintamenetelmän mukaisesta lainanotosta kohdassa 4.

Tuki Ukrainalle

Sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan, EU:n talousarviosta on tuettu voimakkaasti EU:n kriisitoimia Ukrainassa kaikilla osa-alueilla. Käytännössä EU, sen jäsenvaltiot ja rahoituslaitokset olivat Team Europe -lähestymistapaa noudattaen saaneet liikkeelle vuoden 2023 loppuun mennessä yhteensä yli 88 miljardia euroa tukea Ukrainalle ja sen kansalle. Tämä on selkeä osoitus EU:n jatkuvasta solidaarisuudesta. Määrään sisältyy

—

43,3 miljardia euroa rahoitustukea, budjettitukea ja humanitaarista apua; tämä tuki oli mahdollista EU:n talousarvion ansiosta, ja EU:n jäsenvaltiot myönsivät sitä suoraan avustuksina, lainoina ja takauksina (tästä 25,2 miljardia euroa oli uusia Ukrainan talouden tukemiseksi myönnettyjä makrotaloudellisen rahoitusavun lainoja, jotka oli maksettu täysimääräisesti vuoden 2023 loppuun mennessä)

—	28 miljardia euroa EU:n jäsenvaltioiden suoraan antamaa sotilaallista apua, mukaan lukien 6,1 miljardia euroa Euroopan rauhanrahastosta (tämä tuki ei ole osa EU:n talousarviota)

—	EU:n ja sen jäsenvaltioiden käyttöön asettamat 17 miljardia euroa Ukrainasta pakenevien ihmisten tukemiseksi.

Lisäksi uusi Ukrainan tukiväline toimii erityisenä rahoitusvälineenä, jolla tarjotaan Ukrainalle johdonmukaista, ennustettavaa ja joustavaa tukea. Siitä on vuosina 2024–2027 käytettävissä jopa 50 miljardia euroa, josta 33 miljardia euroa lainoina ja 17 miljardia euroa tukena, jota ei makseta takaisin, ja sen tarkoituksena on auttaa Ukrainaa vastustamaan hyökkäystä ja uudelleenrakentamaan nykyaikainen ja vauras maa.

3.   NextGenerationEU-välineen täytäntöönpano

3.1.1   Yleiskatsaus

Komissio oli vuoden 2023 loppuun mennessä maksanut yhteensä 263,1 miljardia euroa rahoitustukea (162,0 miljardia euroa vuonna 2022). Suurin osa tästä määrästä, 220,8 miljardia euroa, maksettiin elpymis- ja palautumistukivälineestä (mukaan lukien tuki REPowerEU-suunnitelman mukaisia uudistuksia ja investointeja varten). Tästä 141,6 miljardia euroa maksettiin tukena, jota ei makseta takaisin, ja 79,2 miljardia euroa maksettiin rahoituslainatukena. Nykyisistä ohjelmista maksettiin vielä 42,3 miljardia euroa (vähennettynä 1,0 miljardin euron takaisinperinnöillä) monivuotisen rahoituskehyksen mukaisina maksuina.

3.1.2   Maksut elpymis- ja palautumistukivälineen/REPowerEU-suunnitelman mukaisena tukena, jota ei makseta takaisin

Hyväksytty tuki, jota ei makseta takaisin ja jonka maksamiseen on oikeudellisesti sitouduttu 27 jäsenvaltion elpymis- ja palautumissuunnitelmien mukaisesti, on yhteensä 356,8 miljardia euroa. Tästä määrästä 337,9 miljardia euroa liittyy elpymis- ja palautumistukivälineen alkuperäisiin määrärahoihin. Jäljelle jäävä 18,9 miljardin euron määrä koostuu päästökauppajärjestelmästä peräsin olevista 17,3 miljardin euron määrärahoista ja brexit-mukautusvarauksesta tehtävistä 1,6 miljardin euron siirroista. Molemmat määrät käytetään REPowerEU-suunnitelman mukaisten uudistusten ja investointien tukemiseen. Espanjan ja Portugalin tapauksessa jäljellä oleva osa elpymis- ja palautumistukivälineen alkuperäisistä määrärahoista (2,6 miljardia euroa Espanjan osalta ja 0,1 miljardia euroa Portugalin osalta) käytetään myös REPowerEU-suunnitelman mukaisten uudistusten ja investointien tukemiseen. Talousarviositoumukset olivat 31. joulukuuta 2023 yhteensä 356,4 miljardia euroa.

Komissio oli vuoden 2023 loppuun mennessä maksanut 23 jäsenvaltiolle yhteensä 141,6 miljardia euroa tukea, jota ei makseta takaisin (vuonna 2022 tukea maksettiin 93,5 miljardia euroa 22 jäsenvaltiolle). Lähes koko määrä (139,9 miljardia euroa) liittyi elpymis- ja palautumistukivälineen mukaisten välitavoitteiden ja tavoitteiden toteuttamista koskeviin maksuihin. Loput 1,7 miljardia euroa maksettiin ennakkomaksuina REPowerEU-suunnitelman puitteissa:

(miljardia euroa)
Jäsenvaltio	Avustusten kokonaisarvo (1)	Josta elpymis- ja palautumis tukivälineen määrärahoja	Josta päästökauppa järjestelmän/brexit-mukautusvarauksen määrärahoja	Talousarvio sitoumukset 31.12.2023 (†)	Maksettu elpymis- ja palautumis tukivälineestä	Maksettu REPowerEU-suunnitelman puitteissa	Maksettu yhteensä 31.12.2023
Itävalta	4,0	3,8	0,2	4,0	1,1	0,0	1,2
Belgia	5,0	4,5	0,5	4,9	0,8	-	0,8
Bulgaria	5,7	5,7	-	5,7	1,4	-	1,4
Kroatia	5,8	5,5	0,3	5,8	2,9	-	2,9
Kypros	1,0	0,9	0,1	1,0	0,2	-	0,2
Tšekki	8,4	7,7	0,7	8,4	1,8	0,1	2,0
Tanska	1,6	1,4	0,2	1,6	0,5	0,0	0,5
Viro	1,0	0,9	0,1	1,0	0,4	0,0	0,4
Suomi	1,9	1,8	0,1	1,9	0,3	-	0,3
Ranska	40,3	37,4	2,8	40,3	22,8	0,6	23,4
Saksa	28,0	28,0	-	28,0	6,2	-	6,2
Kreikka	18,2	17,4	0,8	18,2	7,4	-	7,4
Unkari	6,5	5,8	0,7	6,5	-	-	-
Irlanti	0,9	0,9	-	0,9	-	-	-
Italia	71,8	69,0	2,8	71,8	41,0	-	41,0
Latvia	2,0	1,8	0,1	2,0	0,4	-	0,4
Liettua	2,3	2,1	0,2	2,3	0,8	0,0	0,9
Luxemburg	0,1	0,1	-	0,1	0,0	-	0,0
Malta	0,3	0,3	0,1	0,3	0,1	0,0	0,1
Alankomaat	5,4	4,7	0,7	5,3	-	-	-
Puola	25,3	22,5	2,8	25,3	-	0,6	0,6
Portugali (††)	16,3	15,5	0,8	16,3	5,9	0,2	6,1
Romania	13,6	12,1	1,4	13,6	5,5	-	5,5
Slovakia	6,4	6,0	0,4	6,4	2,6	0,1	2,7
Slovenia	1,6	1,5	0,1	1,6	0,5	0,0	0,5
Espanja (††)	79,9	77,2	2,6	79,9	37,0	-	37,0
Ruotsi	3,4	3,2	0,3	3,4	-	-	-
Yhteensä	356,8	337,9	18,9	356,4	139,9	1,7	141,6
Huomautukset edellisellä sivulla olevaan taulukkoon:

Komissio maksoi vuonna 2023 yhteensä 48,0 miljardia euroa tukea, jota ei makseta takaisin (47,2 miljardia euroa vuonna 2022). Määrä koostui pääasiassa elpymis- ja palautumistukivälineen välitavoitteisiin ja tavoitteisiin liittyvistä maksuista Italialle (kolmas ja neljäs maksu: 12,0 miljardia euroa), Ranskalle (toinen maksu: 10,3 miljardia euroa), Espanjalle (kolmas maksu: 6,0 miljardia euroa), Saksalle (ensimmäinen maksu: 4,0 miljardia euroa), Portugalille (toinen, kolmas ja neljäs maksu: 3,6 miljardia euroa), Kreikalle (toinen ja kolmas maksu: 3,4 miljardia euroa) ja Romanialle (toinen maksu: 1,9 miljardia euroa).

3.1.3   Elpymis- ja palautumistukivälineen/REPowerEU-suunnitelman mukaisten lainojen maksut

Suunnitelmien mukaisesti hyväksytty rahoituslainatuki oli yhteensä 290,9 miljardia euroa (165,3 miljardia euroa vuonna 2022). Koko määrä katetaan allekirjoitetuilla lainasopimuksilla (153,9 miljardia euroa vuonna 2022).

Komissio oli vuoden 2023 loppuun mennessä maksanut yhdeksälle jäsenvaltiolle 79,2 miljardia euroa rahoituslainatukea (45,2 miljardia euroa viidelle jäsenvaltiolle vuonna 2022). Tästä määrästä 73,8 miljardia euroa liittyi elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnettävään rahoituslainatukeen (45,2 miljardia euroa vuonna 2022) ja 5,4 miljardia liittyi REPowerEU-suunnitelman mukaisesti myönnettävään rahoituslainatukeen (vuonna 2022: –).

(miljardia euroa)
Jäsenvaltio	Myönnetty yhteensä	josta elpymis- ja palautumis tukivälineen tukea	josta REPowerEU-suunnitelman mukaista tukea	Allekirjoitetut yhteensä 31.12.2023	Maksettu elpymis- ja palautumis tukivälineen osalta 31.12.2023	Maksettu REPowerEU-suunnitelman osalta 31.12.2023	Maksamatta olevat yhteensä 31.12.2023
Belgia	0,3	0,0	0,2	0,3	-	-	-
Kroatia	4,3	1,6	2,6	4,3	-	-	-
Kypros	0,2	0,2	-	0,2	0,0	-	0,0
Tšekki	0,8	0,8	-	0,8	-	-	-
Kreikka	17,7	17,7	-	17,7	7,3	-	7,3
Unkari	3,9	0,0	3,9	3,9	-	0,8	0,8
Italia	122,6	114,2	8,4	122,6	60,9	-	60,9
Liettua	1,6	1,0	0,5	1,6	-	0,1	0,1
Puola	34,5	12,0	22,5	34,5	-	4,5	4,5
Portugali	5,9	5,9	-	5,9	1,7	-	1,7
Romania	14,9	14,4	0,6	14,9	3,6	-	3,6
Slovenia	1,1	1,1	-	1,1	0,3	-	0,3
Espanja	83,2	81,5	1,7	83,2	-	-	-
Yhteensä	290,9	250,4	40,5	290,9	73,8	5,4	79,2

Komissio myönsi vuonna 2023 uutta rahoituslainatukea 34,1 miljardia euroa, josta 28,7 miljardia euroa oli elpymis- ja palautumistukivälineen lainaeriä, jotka maksettiin välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Toiset 5,4 miljardia euroa olivat REPowerEU-suunnitelman mukaisten lainojen ennakkomaksuja. Merkittävimmät maksut olivat elpymis- ja palautumistukivälineen kolmas ja neljäs maksuerä Italialle (23 miljardia euroa), REPowerEU-ennakkomaksu Puolalle (4,5 miljardia euroa) sekä elpymis- ja palautumistukivälineen toinen ja kolmas maksuerä Kreikalle (3,8 miljardia euroa).

Lainasopimusten mukaan jäsenvaltiot maksavat vuosittain takaisin 5 prosenttia niille maksetuista määristä. Takaisinmaksu käynnistyy kymmenen vuoden kuluttua maksupäivästä. Takaisinmaksuajaksi tulee näin ollen vuodet 2032–2053.

3.1.4   Maksut NextGenerationEU-välineestä muihin EU:n talousarviosta rahoitettaviin ohjelmiin

Vuoden 2023 loppuun mennessä muihin monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmiin tehdyt nettomaksut olivat yhteensä 42,3 miljardia euroa (23,3 miljardia euroa vuonna 2022). Tämä rahoitusosuus, josta on vähennetty 1,0 miljardia euroa takaisinperittyjä varoja (0,2 miljardia euroa vuonna 2022), liittyi pääasiassa REACT-EU-välineeseen, jolla rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastoa (ESR, mukaan lukien FEAD):

(miljardia euroa)
Monivuotisen rahoituskehyksen ohjelma	Määrärahat yhteensä	Nettositoumukset yhteensä 31.12.2023	Nettomaksut yhteensä 31.12.2023
REACT-EU	50,6	50,6	31,4
— josta EAKR	30,0	30,0	20,9
— josta ESR (mukaan lukien FEAD)	20,6	20,6	10,4
Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto	10,9	10,8	0,3
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto)	8,1	8,1	3,3
InvestEU	6,1	6,1	2,6
Horisontti Eurooppa	5,4	5,4	3,8
RescEU	2,0	2,0	0,9
Yhteensä	83,1	82,9	42,3

Komissio maksoi vuonna 2023 yhteensä 19,0 miljardia euroa muihin monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmiin. Määrä muodostui REACT-EU-välineeseen liittyvistä maksuista (13,1 miljardia euroa, josta 7,3 miljardia euroa liittyi EAKR:ään ja 5,8 miljardia euroa ESR:ään, mukaan lukien FEAD), maaseudun kehittämiseen liittyvistä maksuista (2,0 miljardia euroa), Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan liittyvistä maksuista (1,9 miljardia euroa), InvestEU-ohjelmaan liittyvistä maksuista (1,2 miljardia euroa), RescEU-mekanismiin liittyvistä maksuista (0,6 miljardia euroa) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon liittyvistä maksuista (0,1 miljardia euroa).

4.   TALOUSARVIOON KOHDISTUVAT EHDOLLISET VELAT

EU on viime vuosina käyttänyt yhä enemmän rahoitusvälineitä (kuten lainoja, takauksia ja oman pääoman ehtoisia sijoituksia) keinona panna täytäntöön toimintapolitiikkojaan ja pyrkiä EU:n tavoitteisiin. Esimerkiksi EU:n jäsenvaltioille tai kumppanimaille myöntämillä lainoilla pyritään palauttamaan rahoitusvakaus tai edistämään talouden elpymistä kriisitilanteissa. EU:n takausohjelmien päätavoitteena on lisätä investointeja ja parantaa rahoituksen saatavuutta markkinoiden toimintapuutteiden korjaamiseksi keskeisillä politiikka-aloilla.

Kun EU tarjoaa tukea lainojen tai takausten muodossa, se odottaa, että sen rahoitusosuus tuottaa paljon lisäarvoa. Tämä johtuu siitä, että toisin kuin silloin kun on kyse perinteisistä talousarvion toteuttamistavoista, kuten avustusten tai tukien myöntämisestä, jotka perustuvat tukeen, jota ei makseta takaisin, lopulliset tuensaajat saavat kutakin EU:n talousarviosta käytettyä euroa kohden enemmän kuin EU:n rahoitustuen nimellismäärän niin sanotun vipuvaikutuksen ansiosta.

Vaikka EU odottaakin, että aiheutuneet menot ovat pienemmät kuin myönnetyn rahoituksen määrä, EU:n talousarviolle voi silti aiheutua tappioita, silloin kun ilmenee eräitä tapahtumia, jotka eivät ole kokonaan EU:n määräysvallassa. Tämä koskee ohjelmia, joiden yhteydessä EU ottaa lainaa rahoittaakseen jäsenvaltioille ja kolmansille maille myönnettyjä lainoja (ks. jäljempänä kohta 4.1), sekä tapauksia, joissa EU myöntää takauksia rahoituslaitoksille (ks. jäljempänä kohta 4.2). Koska tappiot, joita aiheutuu lopullisten tuensaajien laiminlyödessä takaisinmaksun, eivät todennäköisesti toteudu täysimääräisinä, EU ei pidä hallussaan varoja kaikkien kyseessä olevien mahdollisten velkojen kattamiseksi (2). Sillä on ainoastaan odotettujen tappioiden kattamiseksi tarvittava määrä varoja sekä riittävä turvallisuuspuskuri odottamattomia tappioita varten. Jos aiheutuneet tappiot kuitenkin ylittäisivät varatut varat, jäsenvaltiot kattaisivat ne tulevien EU:n talousarvioiden kautta. Tässä mielessä ne ovat EU:n ”talousarvioon kohdistuvia ehdollisia velkoja”.

EU seuraa säännöllisesti ehdollisten velkojensa kestävyyttä ja yhteisessä vararahastossa olevien varattujen varojen riittävyyttä (ks. jäljempänä kohta 4.3) (3).

Vuoden 2023 lopussa EU:n talousarvioon kohdistuvat ehdolliset velat olivat yhteensä 363,7 miljardia euroa. Tästä määrästä 255,4 miljardia euroa liittyi valtioille myönnettyihin maksamatta oleviin lainoihin (254,1 miljardin euron nimellismäärä ja 1,3 miljardia euroa kertyneitä korkoja) ja 108,3 miljardia euroa myönnettyjen takausten enimmäismääriin. Varatut varat olivat 19,0 miljardia euroa.

EU:lle syntyy myös muita velkoja, jotka eivät ole luonteeltaan ehdollisia vaan jotka jäsenvaltiot rahoittavat vasta tulevista talousarvioista niiden pitkäaikaisuuden vuoksi. Tämä koskee pääasiassa eläkevastuuta (90,8 miljardia euroa 31. joulukuuta 2023) ja NextGenerationEU-välineen lainanottoa, jolla rahoitettiin elpymis- ja palautumistukivälineen/REPowerEU-suunnitelman mukaisia avustuksia ja joitakin muita monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmia (182,2 miljardia euroa 31. joulukuuta 2023, ks. kohdat 3.1.2 ja 3.1.4).

4.1   Otto- ja antolainaustoiminta

4.1.1   Ottolainaus

Komissio ottaa lainaa laskemalla liikkeeseen arvopapereita kansainvälisillä pääomamarkkinoilla. Kaikkien komission ottamat lainat taataan viime kädessä EU:n talousarviosta. Vuoteen 2020 asti ottolainausta käytettiin ainoastaan antolainaustoiminnan rahoittamiseen (ks. kohta 4.1.2). NextGenerationEU-välineen käyttöönoton jälkeen ottolainauksella rahoitetaan nyt myös tukea, jota ei makseta takaisin (ks. kohta 3.1.2).

Varainhankintamenetelmä

Back-to-back	Yhdistetty varainhankinta

Vuoteen 2020 asti komissio noudatti back-to-back-menetelmää, jossa yhden lainasopimuksen rahoittamiseksi lasketaan liikkeeseen yksi joukkovelkakirja. Se siirsi rahat suoraan lainansaajavaltiolle samoin ehdoin (korko, maturiteetti). Joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskujen ajoitus, volyymi ja maturiteetti määräytyivät tuensaajan tarpeiden mukaan.

NextGenerationEU-välineen osalta komissio käyttää monipuolista rahoituksen yhdistämiseen perustuvaa menetelmää, jossa ottolainauksella ei rahoiteta suoraan tiettyjä maksuja. Sen sijaan velka lasketaan liikkeeseen puolivuosittaisten rahoitussuunnitelmien mukaisesti pitkäaikaisina joukkovelkakirjoina ja lyhytaikaisina velkasitoumuksina. Komissio käyttää näiden arvopapereiden liikkeeseenlaskuun huutokauppoja ja syndikointeja. Sen jälkeen se siirtää kustannukset jäsenvaltioiden kanssa sovitun kustannustenjakomenetelmän mukaisesti (4) edunsaajille, kun on kyse lainoista, ja EU:n talousarvioon, kun on kyse tuesta, jota ei makseta takaisin. Tämä rahoituksen yhdistämiseen perustuva menetelmä mahdollistaa joustavamman ja johdonmukaisemman otto- ja antolainaustoiminnan. Lisäksi se vähentää rahoituskustannuksia ja mahdollistaa paremman riski- ja vaatimustenmukaisuuskehyksen suunnittelun. Tällainen rahoituksen joustavuus edellyttää myös likviditeettipuskuria tehokkaaseen likviditeetinhallintaan.

Sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin ja neuvoston varainhoitoasetusta (EU, Euratom) 2022/2434 muutettiin joulukuussa 2022 (5), komissio on voinut käyttää tätä menetelmää kaikessa tulevassa ottolainauksessa. Näin Ukrainalle tarkoitettu makrotaloudellinen rahoitusapu plus -väline ja muut tulevat lainaohjelmat voivat hyötyä tästä joustavasta ja kustannustehokkaasta velanhallinnasta. Tällä tavoin kaikkeen EU:n ottolainaukseen sovelletaan yhdistettyä varainhankintamenetelmää.

Vuonna 2023 komission jäljellä olevien lainojen kokonaismäärä kasvoi 110,5 miljardilla eurolla, joten jäljellä oleva nimellismäärä oli 458,5 miljardia euroa 31. joulukuuta 2023. Liikkeeseenlaskuihin sisältyi 48,9 miljardia euroa NextGenerationEU-välineen vihreitä joukkolainoja. Näiden liikkeeseenlaskujen perustana on NextGenerationEU-välineen vihreitä joukkolainoja koskeva kehys, joka on yhdenmukainen ICMA:n (International Capital Market Association) vihreitä joukkolainoja koskevien periaatteiden kanssa (6). NextGenerationEU-välineen vihreillä joukkolainoilla hankituilla varoilla rahoitetaan elpymis- ja palautumistukivälineen kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisältyviä ilmastoon liittyviä toimenpiteitä.

Seuraavassa taulukossa esitetään EU:n maksamatta olevien lainojen takaisinmaksuaikataulu 31. joulukuuta 2023:

(miljardia euroa)
	Yhdistetty varain hankinta	SURE	ERVM	Makrotaloudellinen rahoitusapu	Maksutase lainat	Euratom	YHTEENSÄ
2024	15,2	-	2,6	0,6	-	-	18,4
2025	18,0	8,0	2,4	-	0,2	-	28,6
2026	28,1	8,0	6,2	0,1	-	-	42,4
2027	16,9	-	3,0	0,2	-	-	20,1
2028	22,8	10,0	2,3	0,2	-	0,1	35,4
2029	17,7	8,2	1,4	0,9	-	-	28,2
2030	7,2	10,0	-	0,1	-	0,1	17,4
2031	20,0	-	7,3	1,2	-	0,1	28,6
2032	18,4	-	3,0	0,7	-	-	22,1
2033	9,5	-	2,1	0,5	-	-	12,1
2034	12,4	-	-	0,7	-	-	13,1
2035	-	8,5	2,0	2,0	-	-	12,5
2036	-	9,0	5,7	1,3	-	-	16,0
2037	18,4	8,7	-	0,9	-	-	28,0
2038	10,7	-	1,8	0,3	-	-	12,8
2039	-	-	-	-	-	-	0,0
2040	-	7,0	-	0,5	-	-	7,5
2041	16,0	-	-	-	-	-	16,0
2042	12,0	-	3,0	2,0	-	-	17,0
2043	7,0	-	-	-	-	-	7,0
2044	4,0	-	-	-	-	-	4,0
2045	-	-	-	-	-	-	0,0
2046	-	5,0	-	-	-	-	5,0
2047	-	6,0	-	-	-	-	6,0
2048	14,0	-	-	-	-	-	14,0
2049	-	-	-	-	-	-	0,0
2050	-	10,0	-	-	-	-	10,0
2051	14,0	-	-	-	-	-	14,0
2052	9,0	-	-	0,5	-	-	9,5
2053	10,3	-	-	2,5	-	-	12,8
Yhteensä	301,6	98,4	42,8	15,2	0,2	0,3	458,5

4.1.2   Antolainaus

Komissio myöntää kahdenvälisiä lainoja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten mukaisesti. Vuonna 2023 komissio toteutti EU:n puolesta kuusi pääohjelmaa, joista se voi myöntää lainoja:

—

SURE-tuki

—	Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM)

—	makrotaloudellinen rahoitusapu

—	maksutaselainat

—

Euratom

—	NextGenerationEU (elpymis- ja palautumistukiväline ja REPowerEU), ks. kohta 3.1.3.

Lainojen nimellismäärät olivat 31. joulukuuta 2023 seuraavat:

(miljardia euroa)
	Allekirjoitetut yhteensä	Maksettu yhteensä vuoden lopussa	Maksettu takaisin yhteensä vuoden lopussa	Maksattamatta vuoden lopussa
SURE
Belgia	8,2	8,2	-	8,2
Bulgaria	1,0	1,0	-	1,0
Kroatia	1,6	1,6	-	1,6
Kypros	0,6	0,6	-	0,6
Tšekki	4,5	4,5	-	4,5
Viro	0,2	0,2	-	0,2
Kreikka	6,2	6,2	-	6,2
Unkari	0,7	0,7	-	0,7
Irlanti	2,5	2,5	-	2,5
Italia	27,4	27,4	-	27,4
Latvia	0,5	0,5	-	0,5
Liettua	1,1	1,1	-	1,1
Malta	0,4	0,4	-	0,4
Puola	11,2	11,2	-	11,2
Portugali	6,2	6,2	-	6,2
Romania	3,0	3,0	-	3,0
Slovakia	0,6	0,6	-	0,6
Slovenia	1,1	1,1	-	1,1
Espanja	21,3	21,3	-	21,3
	98,4	98,4	-	98,4
ERVM
Irlanti	22,5	22,5	(2,0 )	20,5
Portugali	24,3	24,3	(2,0 )	22,3
	46,8	46,8	(4,0 )	42,8
Makrotaloudellinen rahoitusapu
Ukraina	12,2	12,2	(0,6 )	11,6
Ukraina –makrotaloudellinen rahoitusapu plus	18,0	18,0	-	18,0
Tunisia	1,4	1,4	-	1,4
Jordania	1,1	1,1	-	1,1
Muut	1,5	1,4	(0,3 )	1,1
	34,2	34,1	(0,9 )	33,2
Maksutaselainat
Latvia	2,9	2,9	(2,7 )	0,2
	2,9	2,9	(2,7 )	0,2
Euratom
Energoatom ja K2R4 – Ukraina	0,4	0,4	(0,1 )	0,3
Muut	0,4	0,4	(0,4 )	0
	0,8	0,8	(0,5 )	0,3
NextGenerationEU-lainat	290,9	79,2	-	79,2
Yhteensä	474,0	262,2	(8,1 )	254,1

SURE

SURE perustettiin vuonna 2020 rahoitusavun tarjoamiseksi jäsenvaltioille, jotka kärsivät tai olivat vakavasti uhattuina covid-19-pandemian alueellaan aiheuttamien vakavien taloudellisten häiriöiden vuoksi. Välineellä täydennetään pandemiasta kärsineiden jäsenvaltioiden toteuttamia kansallisia toimenpiteitä.

Välineen käytettävyys päättyi 31. joulukuuta 2022, eikä maksuja ole suorittamatta. Lainojen maksuaika on 5–30 vuotta.

ERVM

Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM) perustettiin antamaan rahoitusapua kaikille sellaisille jäsenvaltioille, joille poikkeukselliset tapahtumat ovat kyseisistä jäsenvaltioista riippumattomista syistä aiheuttaneet vakavia taloudellisia tai rahoituksellisia häiriöitä tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa tällaisia häiriöitä. ERVM:ää käytettiin uudistusten toteuttamiseen sidotun rahoitusavun myöntämiseen Irlannille ja Portugalille vuosina 2011–2014. Ohjelman voimassaolo on päättynyt, minkä vuoksi lisälainoja ei voida nostaa. Mekanismia käytetään kuitenkin erityisiä tehtäviä varten, kuten olemassa olevien lainojen maksuajan pidennykseen ja siltarahoitukseen. Vuonna 2023 erääntyi 2,0 miljardia euroa Irlannille myönnettyjä lainoja ja 1,5 miljardia euroa Portugalille myönnettyjä lainoja, jotka maksettiin kokonaisuudessaan takaisin. Maksuajan pidennyksiä ei tehty vuonna 2023.

Makrotaloudellinen rahoitusapu

Makrotaloudellinen rahoitusapu on EU:n rahoitusväline, josta myönnetään maksutasetukea EU:n ulkopuolisille kumppanimaille, joilla on maksutasetta koskeva kriisi. Makrotaloudellinen rahoitusapu muodostuu keskipitkän tai pitkän aikavälin lainoista tai avustuksista tai tällaisten lainojen ja avustusten yhdistelmästä, ja sitä voivat saada vain Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ohjelman piirissä olevat maat.

Ukraina

Vuonna 2022 Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat kolmesta Ukrainalle myönnettävästä rahoitusapupaketista (7), joiden kokonaismäärä oli 7,2 miljardia euroa, maan välittömän selviytymiskyvyn vahvistamiseksi Venäjän provosoimattoman ja perusteettoman sotilaallisen hyökkäyksen jälkeen. Kaikki lainat maksettiin Ukrainalle vuoden 2022 loppuun mennessä. Näiden Ukrainalle myönnettyjen lainojen maksuaika on 10–30 vuotta.

EU:n Ukrainalle antaman tuen jatkamiseksi vuonna 2023 Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 14. joulukuuta 2022 uuden, 18 miljardin euron rahoitusapupaketin (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2463 (8)). Komissio ja Ukraina allekirjoittivat vuoden 2023 alussa yhteisymmärryspöytäkirjan ja lainajärjestelysopimuksen, ja 18 miljardin euron määrä maksettiin vuonna 2023. Makrotaloudellinen rahoitusapu plus -välineen lainat rahoitetaan yhdistetyllä varainhankintamenetelmällä, kun taas kaikki aiemmat makrotaloudellisen rahoitusavun lainat rahoitettiin back-to-back-rahoitusmenetelmällä.

Vuoden 2023 lopussa Ukrainalle myönnettyjen makrotaloudellisen rahoitusavun lainojen kokonaismäärä oli 29,6 miljardia euroa (nimellismäärä).

Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 29 päivänä helmikuuta 2024 asetuksen (EU) 2024/792 Ukrainan tukivälineen perustamisesta (9). Tämä uusi väline kattaa vuodet 2024–2027, ja sillä tarjotaan Ukrainalle enintään 50 miljardia euroa rahoitustukea, mukaan lukien enintään 33 miljardia euroa valtionlainoja. Ukrainalle on 31. toukokuuta 2024 mennessä maksettu 6 miljardia euroa lainoja. Ukrainan tukivälineen valtionlainat rahoitetaan lainanotolla yhdistetyn varainhankintamenetelmän mukaisesti.

Maksutaselainat

Maksutaselainojen rahoitusapuohjelma on suunnattu maksutaseensa osalta vaikeuksissa oleville tai vaikeuksien uhasta kärsiville euroalueen ulkopuolisille jäsenvaltioille. Maksutaselainojen rahoitusapu toteutetaan keskipitkän ajan lainoina, joiden ehtona on ongelmien taustalla olevien taloudellisten haasteiden ratkaisemiseen suunniteltujen toimien toteuttaminen. EU:n maksutaseapua tarjotaan tavallisesti yhteistyössä IMF:n ja muiden kansainvälisten laitosten tai valtioiden kanssa. Vuonna 2023 ei toteutettu uusia toimia eikä lainojen takaisinmaksuja. Ohjelman odotetaan päättyvän vuonna 2025, kun maksamatta olevat lainat ja niihin liittyen otetut lainat erääntyvät.

Euratom

Euroopan atomienergiayhteisö myöntää lainoja sekä jäsenvaltioille että muille maille sekä molempien yhteisöille energia-alan laitoksiin liittyvien hankkeiden rahoittamista varten.

Likviditeettipuskuri

Yhdistetyn varainhankintastrategian mukaisesti tietty määrä lainanotosta saatavista tuotoista säilytetään pankkitilillä Euroopan keskuspankissa. Tällä likviditeettipuskurilla varmistetaan, että käytettävissä on riittävästi varoja kaikkien tulevien maksutarpeiden täyttämiseksi ja että samalla vältetään liian suuret saldot. Likviditeettipuskuria hallinnoidessaan komissio ottaa huomioon odotettavissa olevat maksutarpeet ja käteisvarojen vaihtoehtokustannukset. Vuoden 2023 lopussa pankkitilillä olevien varojen määrä oli 12,5 miljardia euroa.

4.1.3   Suojajärjestelmä

Otetut lainat ovat EU:n suoria ja ehdottomia velvoitteita, joiden takaajina ovat EU:n jäsenvaltiot. Lainojen rahoittamiseksi otetut lainat on tarkoitus maksaa takaisin perimällä kyseisten lainojen pääoma ja niistä maksettava korko ajallaan. Jos lainansaajavaltio kuitenkin laiminlyö takaisinmaksun tai jos takaisinmaksu viivästyy, EU:n velanhoidon varmistamiseksi on olemassa useita takeita, joiden yhteenveto esitetään seuraavassa taulukossa. Lyhyellä aikavälillä otetut lainat maksetaan takaisin komission käytettävissä olevista kassavaroista. Kolmansille maille myönnettyjä lainoja varten otetut lainat (lukuun ottamatta Ukrainalle myönnettyjä makrotaloudellinen rahoitusapu plus -välineen lainoja) maksetaan takaisin yhteisessä vararahastossa olevista varoista. Makrotaloudellinen rahoitusapu plus -välineen lainojen ja jäsenvaltioille myönnettyjen lainojen kohdalla komissio voi pyytää jäsenvaltioilta lisävaroja käytettävissä olevan omien varojen liikkumavaran puitteissa (”talousarvion liikkumavara”). Joissakin ohjelmissa sovelletaan myös jäsenvaltioiden antamia takeita. Näin ollen sijoittajiin ei kohdistu lainojen saajavaltioon liittyvää luottoriskiä vaan ainoastaan EU:hun liittyvä luottoriski.

Ottolainauksella rahoitettu EU:n ohjelma	Suojajärjestelmä
NextGenerationEU (elpymis- ja palautumistukiväline/REPowerEU)	EU:n talousarvion omien varojen väliaikaisen enimmäismäärän liikkumavara – ylimääräinen 0,6 prosenttia EU:n BKTL:sta EU:n talousarvion omien varojen enimmäismäärän (joka on 1,4 prosenttia EU:n BKTL:sta) yli.
SURE	Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden myöntämä takaus (25 %) + EU:n talousarvion omien varojen enimmäismäärän (1,4 prosenttia EU:n BKTL:sta) liikkumavara.
Makrotaloudellinen rahoitusapu (tavanomainen)	Yhteinen vararahasto (9 % kolmannelle maalle myönnetystä lainasta)
Poikkeuksellinen makrotaloudellinen rahoitusapu Ukrainalle	Yhteinen vararahasto (9 %) + kaikilta EU:n jäsenvaltioilta saatavat takaukset (61 %)
Ukrainalle tarkoitettu makrotaloudellinen rahoitusapu plus	EU:n talousarvion omien varojen enimmäismäärän (1,4 prosenttia EU:n BKTL:sta) liikkumavara
Maksutaselainat	EU:n talousarvion omien varojen enimmäismäärän (1,4 prosenttia EU:n BKTL:sta) liikkumavara
ERVM	EU:n talousarvion omien varojen enimmäismäärän (1,4 prosenttia EU:n BKTL:sta) liikkumavara
Euratom-lainat kolmansille maille (valtio-omisteiset yhteisöt)	Yhteinen vararahasto (9 % lainasta) ja kolmansien maiden antamat vastatakaukset
Euratom-lainat jäsenvaltioille	EU:n talousarvion omien varojen enimmäismäärän (1,4 prosenttia EU:n BKTL:sta) liikkumavara

4.2   Talousarviotakuut

Tässä talousarvion toteutustavassa EU antaa takauksia rahoituslaitosten (toteutuskumppaneiden) rahoitustoimille (lainananto) ja investointitoimille (pääoma) politiikkatavoitteidensa saavuttamiseksi.

EU on myöntänyt takauksia seuraavissa ohjelmissa:

—	EIP:lle myönnetyt ulkoisen lainanantovaltuutuksen takaukset EU:n ulkopuolella toteutettaville lainanantotoimille, joiden edunsaajat ovat pääasiassa valtioita ja valtiotason alapuolella olevia tahoja;

—	Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) takaus EIP-ryhmän toimille, joilla tuetaan lisäinvestointeja EU:ssa ja parannetaan pk-yritysten rahoituksen saantia;

—

EIP-ryhmälle, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankille ja useille kansallisille kehityspankeille EU:n jäsenvaltioissa ja EFTA-maissa myönnetty InvestEU-takuu, jolla pyritään saamaan liikkeelle yksityisiä investointeja vihreään ja digitaaliseen siirtymään, innovointiin sekä sosiaalisiin investointeihin ja osaamiseen. InvestEU-takuuta voidaan kasvattaa EFTA-maiden ja jäsenvaltioiden rahoitusosuuksilla ja vastatakauksilla;

—

NDICI-asetuksen mukainen ulkosuhdetoimien takuujärjestely, jonka kautta annetaan takauksia julkisen ja yksityisen sektorin edunsaajille suunnatuille EIP:n Euroopan ulkopuolisille rahoitus- ja investointitoimille sekä useille muille vastapuolille ja jonka tavoitteena edistää kestäviä investointeja EU:n kumppanimaissa;

—	useille vastapuolille myönnetty Euroopan kestävän kehityksen rahaston (EKKR) takuu, jonka tarkoituksena on tukea investointeja Afrikassa ja Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvissa maissa.

Kyseisille rahoituslaitoksille myönnettyjen suurimpien mahdollisten takuiden jäljellä oleva nimellismäärä oli 31. joulukuuta 2023 yhteensä 108,3 miljardia euroa, josta 66,2 miljardia euroa liittyy toteutuskumppaneiden allekirjoittamiin rahoitus- tai investointitoimiin (EKKR-, InvestEU- ja NDICI-takuiden osalta on edelleen käynnissä investointikausi, jonka aikana kumppanit voivat sisällyttää uusia toimia takuun piiriin).

Jäsenvaltiot ja ETA-maat voivat myös rahoittaa InvestEU-ohjelmaa. EU oli 31. joulukuuta 2023 mennessä allekirjoittanut kyseisten maiden kanssa rahoitusosuussopimukset 2,3 miljardista eurosta, josta 1,7 miljardia euroa liittyy käteissuorituksiin ja 0,6 miljardia euroa vastatakauksiin.

4.3   Yhteinen vararahasto

EU varaa talousarviosta varoja, joita käytetään mahdollisiin takauksiin perustuviin maksuvaatimuksiin toteutuskumppaneille aiheutuneiden tappioiden kattamiseksi ajoissa. Vuodesta 2021 alkaen kaikki varatut varat ovat olleet yhteisessä vararahastossa, joka toimii yhtenä salkkuna, jonka varat on sijoitettu pääasiassa velkapapereihin. Tällä hetkellä siinä yhdistetään EU:n kaikkia talousarviotakuita ja joitakin rahoitustukiohjelmia varten varattua rahoitusta. Yhteisen vararahaston varat on kohdennettu osioihin, joiden avulla voidaan eritellä yhteistä vararahastoa rahoittaviin talousarviotakuisiin ja rahoitusapuohjelmiin liittyvät määrät.

Komissiolla oli 31. joulukuuta 2023 yhteisessä vararahastossa 18,8 miljardia euroa rahoitusvaroja seuraavissa alarahastoissa:

—	Ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustettu takuurahasto – 2,8 miljardia euroa (varat kattavat ulkoiseen lainanantovaltuuteen liittyvät takaukset sekä ennen vuotta 2021 kolmansille maille myönnetyt makrotaloudellisen rahoitusavun lainat ja Euratom-lainat)

—	ESIR – 9,2 miljardia euroa

—	EKKR – 0,7 miljardia euroa

—	InvestEU-osiot – 3,7 miljardia euroa (mukaan lukien jäsenvaltioiden ja ETA-maiden käteissuoritukset)

—	NDICI EKKR+ – 2,2 miljardia euroa

—	Vuoden 2020 jälkeen myönnetyt makrotaloudellisen rahoitusavun lainat – 0,1 miljardia euroa.

Lisäksi komission keskuskassassa on 106 miljoonaa euroa likviditeettipuskurina, joka kattaa välittömät takauksiin perustuvat maksuvaatimukset.

5.   TILINPÄÄTÖSANALYYSI

5.1   Tulot

EU:n konsolidoidut tulot sisältävät vaihtoon perustuviin transaktioihin ja muihin kuin vaihtoon perustuviin transaktioihin liittyvät määrät, joista viimeksi mainitut ovat merkittävimpiä. Tärkeimpien muiden kuin vaihtoon perustuvien tuloluokkien (BKTL-varat, Perinteiset omat varat, Alv-varat, Muovipakkausjätteeseen perustuvat omat varat, Sakot ja Varojen takaisinperintä) viiden vuoden suuntaus on seuraava:

Muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista saatujen tulojen viiden vuoden trendi (1)

(1)	Vuosien 2020–2023 luvut: lukuun ottamatta Yhdistyneen kuningaskunnan EU:sta eroamiseen liittyviä tuloja.

Koska talousarvioon otettujen tulojen on aina vähintäänkin vastattava talousarvioon otettuja menoja, tärkein edellä kuvattuun tulojen trendiin vaikuttava tekijä ovat kunakin vuonna suoritetut maksut.

Tärkeimmät tapahtumat vuonna 2023

Vuonna 2023 tulot kaikista tuloluokista olivat yhteensä 171,9 miljardia euroa, kun ne edellisenä vuonna olivat olleet 171,2 miljardia euroa. Tärkeimmät tapahtumat, jotka selittävät tätä 0,7 miljardin euron (0,4 %:n) lisäystä, olivat seuraavat:

—	Perinteiset omat varat vähenivät vuonna 2022 toteutuneesta 23,5 miljardista eurosta 19,8 miljardiin euroon vuonna 2023.

—	Alv-maksut kasvoivat vuonna 2022 toteutuneesta 19,7 miljardista eurosta 22,5 miljardiin euroon vuonna 2023.

—

BKTL-tuotot (bruttokansantulotuotot), jotka ovat EU:n tärkeimpiä toiminnan tuottoja, vähenivät vuonna 2022 toteutuneesta 103,9 miljardista eurosta 101,3 miljardiin euroon vuonna 2023. Tämä 2,6 miljardin euron eli 2,5 prosentin vähennys liittyy muiden tuloluokkien kasvuun, koska BKTL:stä saatavilla tuloilla rahoitetaan sitä talousarvion osaa, jota muut tulolähteet eivät kata.

—	Rahoitustuotot kasvoivat 4,4 miljardia euroa pääasiassa kertyneiden korkojen kasvun vuoksi (korkojen noustua vuoden 2022 lopusta lähtien).

5.2   Menot

Suurimmat menoerät konsolidoidussa tilinpäätöksessä ovat jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä hallinnoitavia menoja, jotka koskevat seuraavia rahastoja: i) Euroopan maatalouden tukirahasto (maataloustukirahasto), ii) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto), iii) Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja koheesiorahasto sekä iv) Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Näiden rahastojen osuus oli 125,4 miljardia euroa eli 51,7 prosenttia vuoden 2023 kokonaismenoista, jotka olivat 242,5 miljardia euroa (114,8 miljardia euroa eli 43,6 % kokonaismenoista vuonna 2022). Seuraavassa esitetään yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin menojen jakautuminen ja niiden suhteelliset painotukset:

Varainhoitovuoden 2023 yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin tärkeimmät menot

Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvien menojen lisäys johtuu pääasiassa EAKR:n ja koheesiorahaston (9,3 miljardia euroa) ja ESR:n (3 miljardia euroa) menojen lisääntymisestä uuden ohjelmakauden toteutuksen alkaessa kiihtyä. Maaseuturahastoon ja muihin maaseudun kehittämisvälineisiin liittyvät menot vähenivät 1,5 miljardia euroa ja maataloustukirahastoon liittyvät menot 0,3 miljardia euroa. Maaseuturahastoon ja muihin maaseudun kehittämisvälineisiin liittyvä 1,5 miljardin euron vähennys selittyy ohjelmien täytäntöönpanon viivästymisellä, sillä vuosi 2023 oli ensimmäinen vuosi, jolloin sovellettiin YMP:n uusia strategiasuunnitelmia.

Suoran hallinnoinnin piiriin kuuluvat menot vähenivät vuonna 2022 toteutuneista 94,0 miljardista eurosta 61,9 miljardiin euroon vuonna 2023. Suorassa hallinnoinnissa talousarviota toteuttavat komissio, toimeenpanovirastot ja erityisrahastot. Tämä 32,1 miljardin euron vähennys johtuu pääasiassa NextGenerationEU-välineeseen kuuluvasta elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnetystä 36,0 miljardin euron tuesta, jota ei makseta takaisin (69,5 miljardia euroa vuonna 2022). Elpymis- ja palautumistukivälineen menojen merkittävästä vähentymisestä huolimatta ohjelmien täytäntöönpano oli pitkälti aikataulussa, ja useimpien välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa edistyttiin odotusten mukaisesti.

Välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvat menot vastaavat talousarvion toteuttamista EU:n virastoissa ja elimissä, kolmansissa maissa, kansainvälisissä järjestöissä ja muissa yhteisöissä. Vuonna 2023 välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvat menot olivat 15,2 miljardia euroa (13,6 miljardia euroa vuonna 2022). Kasvu johtuu pääasiassa tutkimusmenojen kasvusta.

5.3   Varat

Varat olivat 31. joulukuuta 2023 yhteensä 467,7 miljardia euroa (445,9 miljardia euroa vuonna 2022) – lisäys johtuu NextGenerationEU-välineen lisälainanannosta ja makrotaloudellinen rahoitusapu plus -välineestä Ukrainalle myönnetyistä uusista lainoista. Merkittävimmät varat EU:n taseessa olivat muut rahoitusvarat kuin käteisvarat ja muut rahavarat (285,4 miljardia euroa), ennakkomaksut (91,7 miljardia euroa), saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät (35,2 miljardia euroa) sekä käteisvarat ja muut rahavarat (39,6 miljardia euroa). Muut rahoitusvarat, joiden määrä oli 15,8 miljardia euroa, sisälsivät pääasiassa aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ja aineettomia hyödykkeitä.

Varojen koostumus 31. joulukuuta 2023

Varojen 21,9 miljardin euron eli 4,9 prosentin lisäys edelliseen vuoteen verrattuna johtui pääasiassa seuraavista syistä:

—

Lainakanta kasvoi edellisen vuoden 204,4 miljardista eurosta 246,9 miljardiin euroon vuonna 2023. Tämä 42,5 miljardin euron eli 20,8 prosentin lisäys johtuu pääasiassa uusien lainojen myöntämisestä jäsenvaltioille elpymis- ja palautumistukivälineen ja REPowerEU-suunnitelman puitteissa (34,1 miljardia euroa) ja makrotaloudellinen rahoitusapu plus -välineen nojalla Ukrainalle myönnettävistä uusista 18,0 miljardin euron lainoista, jotka kompensoidaan 3,5 miljardin euron suuruisilla ERVM:n takaisinmaksuilla ja Ukrainan uusiin lainoihin liittyvillä arvonalentumisilla.

—

Ennakkomaksut vähenivät vuonna 2022 toteutuneesta 100,5 miljardista eurosta 91,7 miljardiin euroon vuonna 2023. Tämä liittyy pääasiassa siihen, että elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnetty rahoitustuki, jota ei makseta takaisin, väheni 3,8 miljardia euroa johtuen kuittauksista, jotka tehtiin jäsenvaltioiden välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamista seuraavana vuonna. Lisäksi muut jäsenvaltioille maksetut ennakot vähenivät huomattavasti (4,2 miljardia euroa), mikä koskee lähinnä koheesioalaa vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä ja johtuu siitä, että rahoituskausi on päättymässä ja näin ollen suurin osa maksetuista määristä katsotaan toteutuneiksi.

—

Käteisvarat ja muut rahavarat vähenivät vuonna 2022 toteutuneesta 46,5 miljardista eurosta 39,6 miljardiin euroon vuonna 2023. Tämä 6,9 miljardin euron eli 14,8 prosentin vähennys johtuu pääasiassa siitä, että yhdistettyyn varainhankintaan liittyvä likviditeettipuskuri oli pienempi (19,9 miljardia euroa EKP:n pankkitilillä viime vuonna, kun se oli 12,5 miljardia euroa vuoden 2023 lopussa). Tämä johtui siitä, että jäsenvaltioille suoritettiin NextGenerationEU-välineestä suuri määrä maksuja vuoden loppua kohden.

—

Saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät vähenivät 48,2 miljardista eurosta 35,2 miljardiin euroon. Tämä 13,0 miljardin euron eli 27,0 prosentin vähennys johtui pääasiassa vähennyksistä erosopimuksen mukaisissa määrissä, jotka Yhdistynyt kuningaskunta on velkaa EU:lle, sillä Yhdistynyt kuningaskunta maksaa velvoitteensa kuukausittain – ks. jäljempänä.

Yhdistyneen kuningaskunnan ero EU:sta

Yhdistynyt kuningaskunta erosi Euroopan unionista 31. tammikuuta 2020. Eron ehdot määritellään sopimuksessa Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta EU:sta ja Euroopan atomienergiayhteisöstä, jäljempänä ’erosopimus’. Osana tätä sopimusta Yhdistynyt kuningaskunta suostui noudattamaan kaikkia taloudellisia velvoitteita, joihin se on sitoutunut EU:n jäsenyyden aikana. Sopimus tuli voimaan 31. tammikuuta 2020. Yhdistynyt kuningaskunta jatkaa EU:n talousarvion rahoittamista ja hyötyy myös edelleen ennen vuotta 2021 toteutetuista EU:n ohjelmista ja menoista samalla tavalla kuin jäsenvaltiot. Yhdistynyt kuningaskunta saa myös takaisin tietyt EU:n talousarvioon maksamansa määrärahat ja EU:n talousarvioon saadut määrärahat, jotka liittyvät sen jäsenkauteen. EU raportoi erääntyneistä määristä kahdesti vuodessa Yhdistyneelle kuningaskunnalle, ja Yhdistynyt kuningaskunta maksaa ne kuukausittain. Raportointia päivitetään vuosittain toteutuneiden lukujen perusteella.

Nämä erosopimuksen mukaiset velvoitteet aiheuttavat EU:lle velkoja ja saamisia, jotka on laskettava ja otettava huomioon EU:n tilinpäätöksessä ja jotka kattavat seuraavat osa-alueet:

—	omat varat (136 artikla)

—	maksattamatta olevat sitoumukset (140 artikla)

—	kilpailun alalla määrätyt sakot (141 artikla)

—	unionin vastuut (142 artikla)

—	ehdolliset rahoitusvastuut ja rahoitusvälineet (143 ja 144 artikla)

—	Euroopan hiili- ja teräsyhteisön nettovarallisuus (145 artikla)

—	EU:n investoinnit Euroopan investointirahastoon, EIR (146 artikla)

—

oikeustapauksiin liittyvät ehdolliset vastuut (147 artikla). (miljoonaa euroa)   140 artikla 142 artikla Muut 31.12.2023 31.12.2022 Yhdistyneen kuningaskunnan velka 8 340 10 411 115 18 867 26 683 Velka Yhdistyneelle kuningaskunnalle - – (3 394 ) (3 394 ) (2 812 ) Yhteensä 8 340 10 411 (3 279 ) 15 473 23 871 Pitkäaikaiset 4 588 10 102 (1 602 ) 13 088 14 810 Lyhytaikaiset 3 753 309 (1 677 ) 2 385 9 061

Ennakkomaksut

Vuonna 2023 ennakkomaksujen (pois lukien muut ennakot jäsenvaltioille sekä Bêkou- ja Afrikka-erityisrahastojen rahoitusosuudet) määrä oli 89,4 miljardia euroa (94,1 miljardia euroa vuonna 2022). Kyseinen määrä liittyi lähes kokonaan komission toimintaan. Ennakkomaksujen 4,7 miljardin euron eli 5,0 prosentin vähennys liittyy yhteistyöhön perustuvaan hallinnointiin liittyvien ennakkomaksujen vähenemiseen vuonna 2022 toteutuneista 40,6 miljardista eurosta 36,6 miljardiin euroon vuonna 2023, kun aiemman monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmat etenevät edelleen kohti päättämisvaihetta:

Komission ennakkomaksut hallinnointitavan mukaan jaoteltuna

Monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvien ennakkomaksujen tasoon vaikuttaa merkittävästi kyseisen monivuotisen rahoituskehyksen sykli. Esimerkiksi rahoituskehyksen soveltamiskauden alussa oletetaan, että jäsenvaltioille maksetaan koheesiopolitiikan mukaisesti suuria ennakkomaksuja ja että nämä määrät ovat jäsenvaltioiden käytettävissä ohjelmien päättymiseen asti. Lisäksi maksetaan vuotuinen ennakkomaksu, joka on käytettävä vuoden aikana tai se peritään takaisin seuraavana vuonna osana vuosittaista tilien päättämistä. Komissio pyrkii kaikin tavoin varmistamaan, että ennakkomaksut pysyvät sopivalla tasolla. Hankkeiden riittävän rahoituksen varmistamisen ja menojen oikea-aikaisen kirjaamisen välille on löydettävä oikea tasapaino.

5.4   Velat

Velkojen määrä oli 31. joulukuuta 2023 yhteensä 679,8 miljardia euroa (577,2 miljardia euroa vuonna 2022). Tämä lisäys johtuu pääasiassa NextGenerationEU- ja makrotaloudellinen rahoitusapu plus -välineiden ottolainauksesta vuonna 2023. Merkittävimmät velat olivat ottolainaus NextGenerationEU-välinettä ja rahoitusapua varten (450,6 miljardia euroa), eläkevelvoitteet ja muihin työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät velat (90,8 miljardia euroa), menojäämät ja tuloennakot (76,8 miljardia euroa) ja velat kolmansille osapuolille (50,5 miljardia euroa).

Velkojen koostumus 31. joulukuuta 2023

Merkittävä 102,6 miljardin euron eli 17,8 prosentin kasvu edelliseen vuoteen verrattuna johtui pääasiassa seuraavista syistä:

—

Lainat lisääntyivät vuonna 2022 toteutuneesta 344,3 miljardista eurosta 450,6 miljardiin euroon vuonna 2023. Tämä 106,3 miljardin euron eli 30,9 prosentin lisäys liittyy pääasiassa yhdistetyn varainhankintamenetelmän mukaisesti myönnettyihin uusiin lainoihin (NextGenerationEU-välineestä ja makrotaloudellinen rahoitusapu plus -välineestä), joista on vähennetty takaisinmaksut ja kirjanpitoarvon muutokset (109,6 miljardia euroa, josta on vähennetty 3,5 miljardia euroa ERVM-lainojen takaisinmaksuja).

—	Menojäämät ja tuloennakot vähenivät vuonna 2022 toteutuneesta 86,2 miljardista eurosta 76,8 miljardiin euroon vuonna 2023. Tämä 9,4 miljardin euron eli 10,9 prosentin vähennys liittyy pääasiassa elpymis- ja palautumistukivälineeseen.

—

Lyhytaikaiset velat vähenivät vuonna 2022 toteutuneesta 55,3 miljardista eurosta 50,5 miljardiin euroon vuonna 2023. Tämä 4,8 miljardin euron eli 8,7 prosentin vähennys liittyy myös pääasiassa elpymis- ja palautumistukivälineeseen (2,2 miljardin euron vähennys) ja Euroopan maatalouden tukirahaston lyhytaikaisiin velkoihin (3,3 miljardin euron vähennys, joka liittyy uusien YMP:n strategiasuunnitelmien alkamiseen).

—

Eläkevelvoitteet ja muihin työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät velat lisääntyivät 10,2 miljardia euroa eli 12,7 prosenttia vuonna 2022 toteutuneesta 80,6 miljardista eurosta 90,8 miljardiin euroon vuonna 2023. Tämä kasvu oli pääasiassa seurausta taustalla olevien taloudellisten oletusten muutoksista johtuvista vakuutusmatemaattisista tappioista, jotka aiheutuivat reaalisten diskonttokorkojen laskusta viime vuoden lopulta lähtien. Lisäksi elinaikataulukkojen päivittäminen vuoden aikana johti demografisten oletusten muutoksista johtuviin vakuutusmatemaattisiin tappioihin.

Saadut ja taseessa kohtaan ”Muut lyhytaikaiset velat” kirjatut maksupyynnöt ja laskut yhteensä

Velkoja oli 31. joulukuuta 2023 yhteensä 212,2 miljardia euroa enemmän kuin varoja (131,3 miljardia euroa vuonna 2022). On huomattava, että vaikka velkoja on enemmän kuin varoja, EU:n toimielimet ja elimet eivät ole taloudellisissa vaikeuksissa, vaan tietyt velat maksetaan tulevista vuotuisista talousarvioista. Monet menot kirjataan suoriteperusteen mukaisesti kuluvana vuonna, vaikka niitä vastaavat maksut suoritetaan vasta seuraavan vuoden vuosien talousarvioista. Tähän tulevaan rahoitukseen liittyvät tulot kirjataan vasta tulevina vuosina. Lukuun ottamatta yhdistetyn varainhankintamenetelmän mukaisesti otettuja lainoja, jotka on maksettava takaisin vuoteen 2053 mennessä, ja työsuhde-etuuksiin liittyvää velkaa, joka on maksettava usean vuosikymmenen aikana, tärkeimpiä tällaisia eriä ovat maataloustukirahastoon liittyvät toimet, joista suurin osa maksetaan yleensä seuraavan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

6.   YHTEENVETO TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA

6.1   Tulot

Hyväksytyssä alkuperäisessä talousarviossa, jonka Euroopan parlamentin puhemies allekirjoitti 23. marraskuuta 2022, oli yhteensä 168 649 miljoonaa euroa maksumäärärahoja. Omilla varoilla rahoitettavat maksumäärärahat olivat yhteensä 156 573 miljoonaa euroa. Alkuperäisen talousarvion meno- ja tuloarvioihin tehdään yleensä varainhoitovuoden aikana oikaisuja lisätalousarvioilla. BKTL:ään perustuviin omiin varoihin tehtävillä oikaisulla varmistetaan, että unionin talousarvion tulot ja menot ovat täsmälleen yhtä suuret. Tasapainoperiaatteen mukaan talousarvion tulojen ja menojen (maksumäärärahojen) on oltava tasapainossa.

Vuonna 2023 hyväksyttiin neljä lisätalousarviota. Kun niiden vaikutus otetaan huomioon, vuonna 2023 hyväksytyt lopulliset tulot olivat yhteensä 165 203 miljoonaa euroa ja omista varoista rahoitettu kokonaismäärä oli 151 041 miljoonaa euroa. Suurin vähennys koski BKTL-maksuosuutta (10 miljardia euroa). Tämä johtui monista tekijöistä, kuten muiden omien varojen (esim. alv-perusteiset omat varat ja muovijätteeseen perustuvat omat varat) kasvusta, muiden tulojen kasvusta ja maksumäärärahojen vähenemisestä. Omien varojen maksuosuuksien nettovähennys oli 5,5 miljardia euroa.

Osasto 1: Omat varat

Perinteisiä omia varoja kannettiin talousarviossa ennakoitua vähemmän. Tämä johtui pääasiassa siitä, että vuoden viimeisten kuukausien aikana kyseisiä varoja kannettiin odotettua pienempi määrä

Jäsenvaltioiden lopulliset alv-, BKTL- ja muovimaksut vastasivat hyvin lopullisia talousarvioennusteita. Ennusteiden ja todellisuudessa maksettujen määrien ero johtuu siitä, että talousarviota laadittaessa käytetyt euron kurssit poikkesivat kursseista, jotka olivat voimassa silloin, kun euroalueen ulkopuoliset jäsenvaltiot tosiasiassa suorittivat maksut.

Osasto 2: Käytettävissä olevat ylijäämät

Edellisen varainhoitovuoden ylijäämä oli 2 519 miljoonaa euroa. Tämä määrä sisällytettiin vuoden 2023 talousarvioon lisätalousarviolla, ja jäsenvaltioiden omia varoja vähennettiin vastaavasti.

Alv- ja BKTL-saldoihin sovelletaan sääntöjä, jotka annetaan omien varojen käyttöön asettamisesta annetun asetuksen (neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 609/2014) (10) 10 b artiklassa. Näiden sääntöjen mukaan saldojen kokonaismäärä lasketaan niin, että vaikutus EU:n talousarvioon on nolla (”nettoutusjärjestelmä”) eikä menettely edellytä lisätalousarviota. Siksi komissio pyytää suoraan jäsenvaltioita maksamaan nettomäärät omien varojen käyttöön asettamisesta annetun asetuksen sääntöjen mukaisesti.

Osasto 3: Hallinnosta saatavat tulot

Osasto kattaa pääasiassa henkilöstön palkoista perittävistä veroista ja maksuista saatavat tulot.

Osasto 4: Rahoitustuotot, viivästyskorot ja sakot

Suurin osa liittyy kilpailusääntöjen täytäntöönpanoon yhteydessä oleviin sakkoihin.

Osasto 5: Talousarviotakuu ja lainanotto- ja lainanantotoimenpiteet

Tämä osasto on kasvanut huomattavasti NextGenerationEU-välineen myötä. Tähän osastoon kuuluvat NextGenerationEU-välineen varat ovat käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Osasto 5 kattaa takauksiin ja myönnettyjen lainojen korkoihin ja takaisinmaksuihin liittyvät tulot. Sen avulla myös kanavoidaan käyttötarkoitukseensa perustuvista tuloista saatavia varoja, jotka osoitetaan jäsenvaltioille osana Euroopan unionin elpymisvälinettä (kyseiset varat osoitetaan elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnettävään NextGenerationEU-tukeen, jota ei makseta takaisin, ja monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmien määrärahojen kasvattamiseen).

Osasto 6: Unionin politiikkoihin liittyvät tulot, maksut ja palautukset

Tämä osasto kattaa pääasiassa rakenne- ja maatalousrahastoihin (ERI-rahastot, maataloustukirahasto ja maaseuturahasto) liittyvistä rahoitusoikaisuista saatavat tulot. Osastoon sisältyvät myös kolmansien maiden osallistuminen EU:n tutkimusohjelmiin, maatalousrahastojen tilien tarkastaminen ja hyväksyminen sekä EU:n ohjelmia ja toimia koskevat muut maksuosuudet ja palautukset. Huomattava osa kokonaismäärästä muodostuu määrättyyn käyttötarkoitukseen kohdennetuista tuloista, joihin liittyy lisämäärärahojen ottaminen menopuolelle.

Talousarvion tulot olivat vuonna 2023 yhteensä 248 361 miljoonaa euroa.

6.2   Menot

6.2.1   Talousarvion toteutuma

Vuodet 2021–2027 kattavan monivuotisen rahoituskehyksen kolmannen soveltamisvuoden eli vuoden 2023 lopullisesti hyväksytyn talousarvion maksusitoumusmäärärahat olivat yhteensä 186,5 miljardia euroa ja maksumäärärahat yhteensä 165,2 miljardia euroa. Lisäksi käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina oli käytettävissä 154,9 miljardia euroa maksusitoumusmäärärahoja, joista 115,9 miljardia euroa liittyi NextGenerationEU-välineeseen (11), ja 2,7 miljardia euroa maksusitoumusmäärärahoja siirrettiin vuodelta 2022. Vuoden 2023 käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin liittyvät maksumäärärahat olivat 98,0 miljardia euroa, josta 69,2 miljardia euroa liittyi NextGenerationEU-välineeseen, ja 2,6 miljardia euroa maksumäärärahoja siirrettiin vuodelta 2022.

Talousarvio saatiin toteutettua täysimääräisesti toteuttamisen aktiivisen seurannan sekä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen hyvän yhteistyön ansiosta.

Vuoden 2023 maksusitoumusmäärärahat olivat yhteensä 332,3 miljardia euroa:

—	184,4 miljardia euroa lopullisesta hyväksytystä talousarviosta

—	2,7 miljardia euroa vuodelta 2022 siirretyistä tai uudelleen käyttöön saaduista määrärahoista

—	145,2 miljardia euroa käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrärahoista — joista 115,6 miljardia euroa NextGenerationEU-välineestä.

Vuoden 2023 maksumäärärahat olivat yhteensä 239,2 miljardia euroa:

—	162,0 miljardia euroa lopullisesta hyväksytystä talousarviosta

—	2,4 miljardia euroa vuodelta 2022 siirretyistä tai uudelleen käyttöön saaduista määrärahoista

—	74,7 miljardia euroa käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrärahoista — joista 66,1 miljardia euroa NextGenerationEU-välineestä.

Varainhoitoasetuksen ja/tai oikeusperustojen sallimissa tapauksissa hyväksytyn talousarvion vuonna 2023 käyttämättä jääneet määrärahat siirrettiin vuodelle 2024: siirrettyjä maksusitoumusmäärärahoja oli yhteensä 0,8 miljardia euroa ja maksumäärärahoja yhteensä 3,0 miljardia euroa.

Vastaavasti vuodelle 2024 siirrettiin varainhoitoasetuksen mukaisesti 9,4 miljardia euroa käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen maksusitoumusmäärärahoja, joista 0,3 miljardia euroa liittyi NextGenerationEU-välineeseen, ja 23,2 miljardia euroa käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen maksumäärärahoja, joista 3,1 miljardia euroa liittyi NextGenerationEU-välineeseen.

Vuoden 2023 maksusitoumusmäärärahojen toteutus vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen osakkeittain oli alla esitetyn mukainen:

Vuonna 2023 kaikkien määrärahojen (talousarvio, edelliseltä vuodelta siirretyt määrärahat ja käyttötarkoituksiinsa sidotut tulot) toteutumisaste oli 97 prosenttia maksusitoumusten ja 90 prosenttia maksujen osalta. Kun mukaan lasketaan vuodelle 2023 (varainhoitoasetuksen ja/tai oikeusperustojen mukaisesti) siirretyt määrärahat, vuoden 2023 hyväksytyn talousarvion toteutumisaste nousee 99 prosenttiin maksusitoumusmäärärahojen ja 100 prosenttiin maksumäärärahojen osalta.

NextGenerationEU-välineen määrärahat otettiin talousarvioon kokonaisuudessaan vuonna 2021 (421,1 miljardia euroa maksusitoumusmäärärahoina). Vuonna 2023 NextGenerationEU-välineen puitteissa käytettävissä olevien sitoumusten määrä oli 115,9 miljardia euroa. Kyseessä oli viimeinen vuosi, jolloin välineeseen liittyviä oikeudellisia sitoumuksia voitiin tehdä. Määrästä sidottiin 115,6 miljardia euroa eli 99,8 prosenttia. Sitoumuksista jouduttiin peruuttamaan vain 0,4 miljoonaa euroa. Loput 261,2 miljoonaa euroa siirrettiin varainhoitovuodelle 2024. Nämä määrärahat liittyvät osittain Unkarille oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta myönnetyn rahoituksen (60,5 miljoonaa euroa) keskeyttämiseen ja osittain teknisen ja hallinnollisen avun menoihin.

Vuonna 2023 NextGenerationEU-välineen maksumäärärahat olivat 69,2 miljardia euroa, ja toteutusaste oli 95,5 prosenttia. Loput 3,1 miljardia euroa maksumäärärahoista siirrettiin varainhoitovuodelle 2024.

6.2.2   Maksattamatta olevat sitoumukset

Vuoden 2023 lopussa maksattamatta olevien sitoumusten (määrät, jotka on jo sidottu mutta joita ei vielä ole maksettu ja joista käytetään yleensä nimitystä RAL – reste à liquider) määrä oli 543,0 miljardia euroa. Maksamatta olevat sitoumukset lisääntyivät vuoteen 2022 verrattuna (90,2 miljardilla eurolla).

Maksamatta olevien määrien kasvu vuonna 2023 johtui pääasiassa NextGenerationEU-välineen (osa, jota ei makseta takaisin) toteutuksesta. Välineen osuus maksamatta olevista määristä oli 238,6 miljardia euroa (44 %) vuoden 2023 lopussa. Koska NextGenerationEU-välineen määrärahat on sidottava 31. joulukuuta 2023 mennessä ja ne maksetaan 31. joulukuuta 2026 mennessä Euroopan unionin elpymisvälinettä koskevan asetuksen 3 artiklan 4 kohdan ja 3 artiklan 9 kohdan mukaisesti, NextGenerationEU-välineeseen liittyvien maksamatta olevien määrien nimellisen kasvun suuntaus kääntyy vuodesta 2024 alkaen.

6.2.3   Talousarvion toteutuma

Talousarvion toteutuma (ylijäämä) laski vuonna 2022 toteutuneesta 2,5 miljardista eurosta 0,6 miljardiin euroon vuonna 2023. Vuoden 2023 talousarvion toteutuma on moneen vuoteen ennätyksellisen pieni.

7.   EU:N POLIITTINEN KEHYS JA RAHOITUSKEHYS, HALLINTO JA VASTUUVELVOLLISUUS

Euroopan unioni (EU) on unioni, jolle sen jäsenvaltiot antavat toimivaltaa yhteisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jossa vallitsevat moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.

7.1   Poliittinen kehys ja rahoituskehys

EU:n perussopimukset

Yleiset tavoitteet ja periaatteet, jotka ohjaavat Euroopan unionia ja sen toimielimiä, on määritelty perussopimuksissa. Unioni ja EU:n toimielimet voivat toimia vain sen toimivallan rajoissa, joka niille on annettu perussopimuksissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Niiden on noudatettava kaikessa toiminnassaan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita (12). Unionilla on tavoitteidensa saavuttamiseksi ja politiikkansa toteuttamiseksi tarvittavat taloudelliset resurssit. Komission tehtävänä on edistää unionin yleistä etua, mihin kuuluu talousarvion toteuttaminen ja ohjelmien hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen.

EU pyrkii saavuttamaan perussopimuksessa vahvistetut tavoitteet useilla eri välineillä, joista yksi on EU:n talousarvio. Muita välineitä ovat esimerkiksi yhteinen lainsäädäntökehys ja yhteiset poliittiset strategiat.

Monivuotinen rahoituskehys ja meno-ohjelmat

EU:n talousarviosta tuettavat politiikkatoimet toteutetaan monivuotisen rahoituskehyksen ja alakohtaisen lainsäädännön, jossa määritellään meno-ohjelmat, mukaisesti. Monivuotisessa rahoituskehyksessä esitetään, miten taloudelliset resurssit jaetaan unionin poliittisille painopisteille aikavälillä, joka on riittävän pitkä tuottaakseen tuloksia. Monivuotinen rahoituskehys tarjoaa johdonmukaisen pitkän aikavälin näkymän EU-varojen saajille ja yhteisrahoitukseen osallistuville kansallisille viranomaisille. Rahoituskehyksessä on vahvistettu vuotuiset enimmäismäärät sekä EU:n menoille kokonaisuutena että keskeisille menoluokille (otsakkeet). Otsakkeiden enimmäismäärien summa muodostaa maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärän. Neuvosto hyväksyy monivuotisen rahoituskehyksen kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisellä päätöksellä ja Euroopan parlamentin suostumuksella. Nykyinen vuosien 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys hyväksyttiin 17. joulukuuta 2020  (13). Vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä täydennetään tilapäisellä NextGenerationEU-elpymisvälineellä (ks. kohta 2).

Vuotuinen talousarvio

Vuotuisen talousarvion laatii komissio. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät (yleensä joulukuun puoliväliin mennessä) seuraavan vuoden talousarvion Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti. Talousarvion tasapainoperiaatteen mukaisesti kokonaistulojen ja kokonaismenojen (maksumäärärahojen) on oltava tasapainossa tiettynä varainhoitovuonna.

EU:n pääasiallisena rahoituslähteenä ovat omat varat, joita täydennetään muilla tuloilla. Omia varoja on neljänlaisia: perinteiset omat varat (pääasiassa tullimaksuja), arvonlisäveroon (alv) perustuvat omat varat, kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvat omat varat (otettu käyttöön vuonna 2021) ja bruttokansantuloon (BKTL) perustuvat omat varat. EU:n toiminnasta kertyvien muiden tulojen (esimerkiksi kilpailun alalla määrätyt sakot) osuus on yleensä alle 10 prosenttia kaikista tuloista.

Hallinnointitavat

EU:n talousarvion toteuttamisessa käytetään kolmea hallinnointitapaa, jotka määrittelevät, miten varoja maksetaan ja hallinnoidaan:

—	Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa: komissio hallinnoi suurta osaa (noin 3/4) talousarviosta yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa erityisesti rakennerahastojen ja maatalouden aloilla.

—	Suora hallinnointi: komissio hallinnoi ohjelmia myös itse ja voi siirtää tiettyjen ohjelmien täytäntöönpanon toimeenpanovirastoille.

—

Välillinen hallinnointi: Menoja koskevia päätöksiä voidaan hallinnoida välillisesti myös muiden EU:n sisä- tai ulkopuolisten elinten välityksellä. Varainhoitoasetuksessa ja/tai rahoitusosuussopimuksissa määritellään tarvittavat näiden yhteisöjen valvonta- ja raportointimekanismit sekä komission suorittama valvonta silloin, kun talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä siirretään kansallisille virastoille, Euroopan investointipankkiryhmälle, kolmansille maille, kansainvälisille järjestöille (esimerkiksi Maailmanpankille tai Yhdistyneille kansakunnille) tai muille yhteisöille (esimerkiksi EU:n hajautetuille virastoille tai yhteisyrityksille).

Rahoitusvälineet ja talousarviotakuut

Perinteistä avustuksien ja tukien myöntämiseen perustuvaa talousarvion toteuttamistapaa täydennetään laskemalla liikkeeseen rahoitusvälineitä oman pääoman ja lainojen muodossa sekä antamalla takauksia. Lisäksi EU harjoittaa erityisiin rahoitusapuohjelmiin liittyvää otto- ja antolainaustoimintaa antaakseen jäsenvaltioille ja kolmansille maille tukea kahdenvälisinä lainoina, jotka rahoitetaan pääomamarkkinoille liikkeeseen lasketulla velalla, jonka takaisinmaksu taataan EU:n talousarviosta. Joulukuussa 2022 parlamentti ja neuvosto vahvistivat EU:n lainanottoon sovellettavan yhdistetyn varainhankintamenetelmän, jonka mukaan komissio laskee liikkeeseen ainoastaan yhdenlaisia EU:n joukkovelkakirjoja yksittäisiä ohjelmia varten tarkoitettujen erillisten joukkovelkakirjojen sijaan.

Varainhoitoasetus

Yleiseen talousarvioon sovellettava varainhoitoasetus (14) on EU:n rahoitusjärjestelmän sääntelykehykseen kuuluva keskeinen säädös. Siinä määritellään yksityiskohtaisesti EU:n talousarvion toteuttamiseen sovellettavat varainhoitosäännöt ja eri toimijoiden tehtävät sen varmistamiseksi, että rahat käytetään järkevästi ja asetetut tavoitteet saavutetaan. Se sisältää myös erityisiä säännöksiä, joita sovelletaan rahoitusvälineisiin, talousarviotakuisiin ja rahoitusapuun.

7.2   Hallinto ja vastuuvelvollisuus

7.2.1   Institutionaalinen rakenne

EU:lla on toimielinjärjestelmä, jolla pyritään edistämään unionin arvoja, ajamaan unionin tavoitteita, palvelemaan unionin, sen kansalaisten ja jäsenvaltioiden etuja sekä varmistamaan unionin politiikkojen ja toimien johdonmukaisuus, tehokkuus ja jatkuvuus. Organisaatiorakenne koostuu toimielimistä, virastoista ja muista EU:n riippumattomista elimistä. Varainhoitoasetuksessa ja sovellettavissa tilinpäätössäännöissä määritellään, mitkä näistä yhteisöistä sisältyvät EU:n konsolidoituun tilinpäätökseen (ks. konsolidoinnin piiriin kuuluvien yhteisöjen luettelo EU:n konsolidoidun tilinpäätöksen liitetiedossa 9).

Euroopan parlamentti toimii yhdessä neuvoston kanssa lainsäätäjänä ja budjettivallan käyttäjänä. Komissio on poliittisesti vastuussa Euroopan parlamentille. Neuvosto myös hoitaa politiikkaan ja yhteensovittamiseen liittyviä tehtäviä Eurooppa-neuvoston määrittelemien yleisten poliittisten suuntaviivojen ja painopisteiden mukaisesti.

Euroopan komissio on Euroopan unionin toimeenpaneva elin. Se edistää unionin yleistä etua ja tekee sitä varten asianmukaisia aloitteita. Se varmistaa perussopimusten soveltamisen ja valvoo unionin lainsäädännön soveltamista jäsenvaltioissa Euroopan unionin tuomioistuimen valvonnassa. Se vastaa koordinointi-, toimeenpano- ja hallintotehtävistä, toteuttaa talousarviota ja hallinnoi ohjelmia.

Komissio toteuttaa talousarviota suurelta osin yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa (15). Yhdessä ne varmistavat, että määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti. Asetuksissa vahvistetaan jäsenvaltioiden valvonta- ja tilintarkastusvelvoitteet talousarvion toteuttamisessa sekä niistä johtuvat tehtävät. Niissä vahvistetaan myös EU:n kunkin toimielimen tehtävät sekä erityissäännöt, jotka koskevat niiden omia menoja.

7.2.2   Komission hallintorakenne

Komission hallinnointijärjestelyt ja se, miten niiden avulla varmistetaan, että komissio toimii nykyaikaisena, vastuuvelvollisena ja tulosvastuullisena toimielimenä, on kuvattu Euroopan komission hallintoa koskevassa tiedonannossa (16).

Komissio hoitaa tehtävänsä komission kollegion johdolla. Kollegio vahvistaa painopisteet ja kantaa poliittisen kokonaisvastuun komission työstä. Kollegiona komissio toimii puheenjohtajansa poliittisen ohjauksen alaisena. Puheenjohtaja esittää osana nimitystään Euroopan parlamentille poliittisten suuntaviivojen muodossa tavoitteet, joihin hän aikoo pyrkiä. Puheenjohtaja päättää komission sisäisestä organisaatiosta varmistaakseen, että komissio toimii johdonmukaisesti ja tehokkaasti kollegiaalisena elimenä.

Kollegio antaa talousarvion operatiivisen toteutuksen ja varainhoidon komission hallintoa johtavien pääjohtajien ja toimialajohtajien tehtäväksi. Tällä hajautetulla lähestymistavalla luodaan hallintokulttuuri, joka kannustaa virkamiehiä ottamaan vastuuta niistä toimista, joihin he voivat vaikuttaa. Heitä myös vaaditaan kantamaan vastuu oman vastuualueensa toimista.

Puheenjohtajan alaisuudessa toimiva hallintoneuvosto vastaa koordinoinnista, valvonnasta, neuvonnasta ja strategisista suuntaviivoista ja tiiviissä yhteistyössä talousarviosta, henkilöresursseista ja hallinnosta vastaavan komission jäsenen sekä puheenjohtajan yksikön ja keskusyksikön kanssa.

Sisäisillä järjestelyillä määritellään yhtenäiset ja vankat valvonta- ja hallintavälineet, joiden avulla komission kollegio voi kantaa poliittisen vastuun komission työstä (17).

7.2.3   Komission varainhoito

Komissiossa varainhoidon tehtävät ja vastuut on määritelty selkeästi (esimerkiksi varainhoitoasetuksessa ja sisäisissä säännöissä (18)), ja niitä sovelletaan sen mukaisesti. Valtuutettuina tulojen ja menojen hyväksyjinä komission pääjohtajat ja toimialajohtajat ovat vastuussa siitä, että EU:n resursseja käytetään moitteettoman varainhoidon mukaisesti, sekä varainhoitoasetuksen säännösten noudattamisesta, riskienhallinnasta ja asianmukaisen sisäisen valvonnan kehyksen luomisesta.

Tulojen ja menojen hyväksyjät ovat vastuussa hallinnointiprosessin kaikista osista. He muun muassa päättävät, mitä toimia toimielimen asettamien poliittisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, ja vastaavat sekä varsinaisten toimien hallinnoinnista että moitteettomasta varainhoidosta. Nämä tehtävät voidaan siirtää vielä johtajille, yksikönpäälliköille ja muille henkilöille, joista tulee edelleenvaltuutettuja tulojen ja menojen hyväksyjiä. Kukin valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä voi käyttää sisäisen valvontajärjestelmän toteuttamisen valvonnassa ja seurannassa apuna yhtä tai kahta riskienhallinnasta ja sisäisestä valvonnasta vastaavaa johtajaa.

Komission keskusyksiköt antavat ohjeita ja neuvoja sekä edistävät parhaita käytäntöjä muun muassa hallintoneuvoston työn kautta.

Varainhoitoasetuksessa edellytetään, että kukin tulojen ja menojen hyväksyjä laatii vuotuisen toimintakertomuksen, jossa esitellään yksityiskohtaiset tiedot saavutetuista tuloksista sekä sisäisestä valvonnasta ja varainhoidosta vuoden aikana. Vuotuiseen toimintakertomukseen sisältyy ilmoitus siitä, että varat on käytetty moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että on otettu käyttöön valvontamenettelyt, jotka antavat tarvittavat takeet tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta. EU:n talousarviota koskeva vuotuinen hallinto- ja tuloksellisuuskertomus (19) on tärkein väline, jolla komission kollegio kantaa poliittisen vastuun EU:n talousarvion varainhoidosta.

Komission tilinpitäjä vastaa keskitetysti kassanhallinnasta, takaisinperintämenettelyistä, julkissektorin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS) perustuvien tilinpäätössääntöjen laatimisesta, kirjanpitojärjestelmien validoinnista sekä komission tilinpäätöksen ja EU:n vuotuisen konsolidoidun tilinpäätöksen laadinnasta. Lisäksi tilinpitäjän on varmennettava tilinpäätös allekirjoituksellaan ja vakuutettava olevansa riittävän varma siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean kuvan unionin taloudellisesta asemasta, toimien tuloksista ja rahavirroista. Komission kollegio hyväksyy tilinpäätöksen. Tilinpitäjän tehtävä on riippumaton toiminto, ja hän on päävastuussa komissiolle tehtävästä taloudellisesta raportoinnista.

Myös komission sisäisen tarkastajan tehtävä on keskitetty, riippumaton toiminto. Sisäinen tarkastaja tarjoaa riippumatonta neuvontaa sekä antaa lausuntoja ja suosituksia komission, EU:n virastojen ja muiden EU:n riippumattomien elinten sisäisen valvonnan järjestelmien laadusta ja toiminnasta.

Sisäisen tarkastuksen seurantakomitea varmistaa sisäisen tarkastajan riippumattomuuden. Se myös seuraa sisäisen tarkastustyön laatua ja komission yksiköiden sisäisten ja ulkoisten tarkastussuositusten jatkotoimia sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vastuuvapauden myöntämiseen liittyviä havaintoja ja suosituksia EU:n vuotuisen konsolidoidun tilinpäätöksen luotettavuudesta. Sisäisen tarkastuksen seurantakomitea edistää osaltaan komission toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden yleistä paranemista sen pyrkiessä saavuttamaan tavoitteensa sekä helpottaa kollegion harjoittamaa komission hallinnon, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan käytäntöjen valvontaa.

7.2.4   Ulkoinen tarkastus ja vastuuvapauden myöntämismenettely

EU:n varoja on hallinnoitava moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti tehokkaasti, tuloksellisesti ja taloudellisesti. Vastuuvelvollisuuskehys perustuu kattavaan raportointiin, ja ulkoisen ja poliittisen valvonnan tarkoituksena on saada kohtuullinen varmuus siitä, että EU:n varoja käytetään asianmukaisesti.

Euroopan parlamentti päättää neuvoston suosituksen perusteella, antaako se lopullisen hyväksyntänsä, josta käytetään myös ilmausta ”vastuuvapauden myöntäminen”, sille, miten komissio on pannut EU:n talousarvion täytäntöön tiettynä vuonna. Vuotuinen vastuuvapausmenettely varmistaa sen, että komissiolla on poliittinen vastuu EU:n talousarvion toteuttamisesta.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin tutkii vuosittain, ovatko tilit luotettavia, onko kaikki tulot saatu, ovatko kaikki menot syntyneet laillisesti ja asianmukaisesti ja ovatko varainhoito ja budjetoinnin laatunäkökohdat, myös tuloksellisuusulottuvuus, olleet moitteettomia. Kun otetaan huomioon NextGenerationEU-välineen huomattava merkitys, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen lausuntoa EU:n perinteisen talousarvion mukaisten menojen laillisuudesta ja asianmukaisuudesta on vuodesta 2021 alkaen täydennetty erillisellä lausunnolla elpymis- ja palautumistukivälineen mukaisten menojen laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus on vastuuvapausmenettelyn lähtökohta. Tilintarkastajat laativat myös erityiskertomuksia varainkäytön tietyistä osa-alueista tai politiikanaloista taikka talousarvioon tai hallintoon liittyvistä kysymyksistä.

Päätös vastuuvapauden myöntämisestä perustuu myös komission integroituun talous- ja tilinpäätösraportointiin, komission jäsenten kuulemisiin Euroopan parlamentissa sekä komissiolle osoitettuihin kirjallisiin kysymyksiin annettuihin vastauksiin.

KONSOLIDOITUUN TILINPÄÄTÖKSEEN LIITETTY ILMOITUS

Euroopan unionin vuoden 2023 konsolidoitu tilinpäätös on laadittu käyttäen tietoja, jotka toimielimet ja elimet ovat toimittaneet Euroopan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen 246 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Vakuutan, että tilinpäätös on laadittu kyseisen varainhoitoasetuksen XIII osaston säännösten sekä tilinpäätöksen liitetiedoissa esitettyjen tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti.

Olen saanut kyseisten toimielinten ja elinten tilinpitäjiltä kaikki heidän oikeiksi vakuuttamansa tiedot, jotka tarvitaan laadittaessa tilinpäätöstä, josta käyvät ilmi Euroopan unionin varat ja velat sekä talousarvion toteuttaminen.

Edellä mainittujen tietojen perusteella ja tehtyäni tarpeellisiksi katsomani tarkistukset ennen kuin varmensin Euroopan komission tilinpäätöksen allekirjoituksellani, vakuutan olevani riittävän varma siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean kuvan Euroopan unionin taloudellisesta asemasta, toimien tuloksista ja rahavirroista.

KONSOLIDOIDUT TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA LIITETIEDOT  (20)

SISÄLLYSLUETTELO

TASE

35

TUOTTO- JA KULULASKELMA

36

RAHAVIRTALASKELMA

37

LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

38

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

39

1.

TILINPÄÄTÖKSEN KESKEISET LAATIMISPERIAATTEET

39

2.

TASEEN LIITETIEDOT

54

3.

TUOTTO- JA KULULASKELMAN LIITETIEDOT

93

4.

EHDOLLISET VELAT JA VARAT

103

5.

TALOUSARVIOSITOUMUKSET JA OIKEUDELLISET SITOUMUKSET

108

6.

RAHOITUSRISKIN HALLINTA

113

7.

LÄHIPIIRIÄ KOSKEVAT TIEDOT

134

8.

TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

136

9.

KONSOLIDOINNIN LAAJUUS

136

TASE

(miljoonaa euroa)
	Liitetieto	31.12.2023	31.12.2022
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineettomat hyödykkeet	2.1	976	900
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	2.2	13 399	12 922
Pääomaosuusmenetelmällä arvostetut sijoitukset	2.3	1 365	1 313
Rahoitusvarat	2.4	274 283	226 431
Ennakkomaksut	2.5	41 417	47 482
Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista ja kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista	2.6	16 083	18 870
		347 524	307 917
LYHYTAIKAISET VARAT
Rahoitusvarat	2.4	11 088	8 981
Ennakkomaksut	2.5	50 257	53 014
Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista ja kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista	2.6	19 116	29 329
Vaihto-omaisuus	2.7	78	82
Käteisvarat ja muut rahavarat	2.8	39 616	46 544
		120 156	137 950
VASTAAVAA YHTEENSÄ		467 679	445 867
PITKÄAIKAISET VELAT
Eläkkeet ja muut työsuhde-etuudet	2.9	(90 808 )	(80 617 )
Varaukset	2.10	(2 102 )	(2 199 )
Rahoitusvelat	2.11	(430 771 )	(323 985 )
		(523 682 )	(406 801 )
LYHYTAIKAISET VELAT
Varaukset	2.10	(1 233 )	(571 )
Rahoitusvelat	2.11	(27 613 )	(28 316 )
Muut lyhytaikaiset velat	2.12	(50 516 )	(55 341 )
Menojäämät ja tuloennakot	2.13	(76 805 )	(86 164 )
		(156 166 )	(170 392 )
VASTATTAVAA YHTEENSÄ		(679 848 )	(577 193 )
NETTOVARAT		(212 169 )	(131 325 )
Rahastot	2.14	1 052	1 312
Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet  (21)	2.15	(213 221 )	(132 637 )
NETTOVARAT		(212 169 )	(131 325 )

TUOTTO- JA KULULASKELMA

(miljoonaa euroa)
	Liitetieto	2023	2022
TULOT
Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista
BKTL-varat	3.1	101 287	103 880
Perinteiset omat varat	3.2	19 840	23 495
Alv-varat	3.3	22 526	19 666
Muovipakkausjätteeseen perustuvat omat varat	3.4	7 225	6 337
Sakot	3.5	1 748	915
Varojen takaisinperintä	3.6	803	1 219
Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimus	3.7	681	–
Muut	3.8	8 800	11 395
		162 909	166 908
Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista
Rahoitustuotot	3.9	6 983	2 602
Muut	3.10	1 963	1 669
		8 946	4 271
Tuotot yhteensä		171 855	171 179
KULUT
Jäsenvaltioiden toteuttamat	3.11
Maataloustukirahasto		(40 716 )	(41 031 )
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja muut maaseudun kehittämisen välineet		(14 605 )	(16 073 )
Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto		(52 429 )	(43 083 )
Euroopan sosiaalirahasto		(17 665 )	(14 649 )
Muut		(4 251 )	(3 482 )
Komission, toimeenpanovirastojen ja erityisrahastojen toteuttamat	3.12	(61 888 )	(94 027 )
EU:n muiden virastojen ja elinten toteuttamat	3.13	(4 226 )	(3 615 )
Kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen toteuttamat	3.13	(6 090 )	(5 281 )
Muiden yhteisöjen toteuttamat	3.13	(4 902 )	(4 738 )
Henkilöstö- ja eläkekulut	3.14	(14 023 )	(14 209 )
Rahoituskulut	3.15	(14 355 )	(7 637 )
Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimus	3.7	–	(6 961 )
Muut kulut	3.16	(8 142 )	(8 342 )
Kulut yhteensä		(243 292 )	(263 128 )
VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS		(71 437 )	(91 949 )

RAHAVIRTALASKELMA

(miljoonaa euroa)
	2023	2022
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	(71 437 )	(91 949 )
Toiminnan rahavirta
Hankintamenon jaksottaminen	181	135
Poistot	1 203	1 284
Sijoitusten arvonalentumistappio (arvonalentumistappion peruuttaminen)	–	–
Lainojen (lisäys)/väheneminen	(42 522 )	(40 787 )
Ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen	8 821	(7 049 )
Vaihtoon perustuvien saamisten ja muuhun kuin vaihtoon perustuvien kerrytettävissä olevien rahamäärien (lisäys)/väheneminen	13 000	24 239
Vaihto-omaisuuden (lisäys)/väheneminen	3	2
Eläkkeisiin ja muihin työsuhde-etuuksiin liittyvän velan lisäys/(väheneminen)	10 192	(41 850 )
Varausten lisäys/(väheneminen)	564	(578 )
Rahoitusvelkojen lisäys/(väheneminen) (muu kuin NextGenerationEU-välineen ottolainaus)	(3 516 )	14 050
Muiden lyhytaikaisten velkojen lisäys/(väheneminen)	(4 825 )	8 969
Menojäämien ja tuloennakoiden lisäys/(väheneminen)	(9 359 )	8 096
Edellisen varainhoitovuoden ylijäämä, joka kirjataan tuottona, johon ei liity maksutapahtumaa	(2 519 )	(3 227 )
Työsuhde-etuuksiin liittyvien velkojen uudelleenarvostukset (tuotto- ja kululaskelmaan sisältymättömät transaktiot, joihin ei liity maksutapahtumaa)	(6 877 )	46 048
Muut transaktiot, joihin ei liity maksutapahtumaa	(11 )	102
Investointien rahavirta
Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden (lisäys)/väheneminen	(1 938 )	(1 803 )
Pääomaosuusmenetelmällä arvostettujen sijoitusten (lisäys)/väheneminen	(52 )	(121 )
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien muiden kuin johdannaisiin kuuluvien rahoitusvarojen (lisäys)/väheneminen	(7 329 )	(5 850 )
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien johdannaisiin kuuluvien rahoitusvarojen (lisäys)/väheneminen	(107 )	(156 )
Rahoitustoiminnan rahavirrat
Yhdistetyn varainhankintamenetelmän mukaisen ottolainauksen lisäys/(väheneminen)	109 600	92 128
NETTORAHAVIRTA	(6 928 )	1 684
Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettolisäys/(väheneminen)	(6 928 )	1 684
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa	46 544	44 860
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa	39 616	46 544

LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

(miljoonaa euroa)
	Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet Kertynyt ylijäämä/(alijäämä)	Muut rahastot	Nettovarat
SALDO 31.12.2021	(83 624 )	1 325	(82 299 )
Työsuhde-etuuksiin liittyvien velkojen uudelleenarvostukset	46 048	–	46 048
Muut	115	(13 )	102
Jäsenvaltioille siirretty osa talousarvion toteutuksen 2021 tuloksesta	(3 227 )	–	(3 227 )
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	(91 949 )	–	(91 949 )
SALDO 31.12.2022	(132 637 )	1 312	(131 325 )
Työsuhde-etuuksiin liittyvien velkojen uudelleenarvostukset	(6 877 )	–	(6 877 )
Muut	249	(260 )	(11 )
Jäsenvaltioille siirretty osa talousarvion toteutuksen 2022 tuloksesta	(2 519 )	–	(2 519 )
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	(71 437 )	–	(71 437 )
SALDO 31.12.2023	(213 221 )	1 052	(212 169 )

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

On huomattava, että seuraavissa taulukoissa Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevat, vuoden 2020 loppuun ulottuviin monivuotisiin rahoituskehyksiin liittyvät määrät esitetään edelleen otsakkeessa ”Jäsenvaltiot”, sillä vaikka Yhdistynyt kuningaskunta erosi unionista 1. helmikuuta 2020 erosopimuksen mukaisesti, sillä on unionin kanssa edelleen rahoitussuhde, joka vastaa jäsenvaltion suhdetta.

1.   TILINPÄÄTÖKSEN KESKEISET LAATIMISPERIAATTEET

1.1   OIKEUSPERUSTA JA TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖT

EU:n kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18 päivänä heinäkuuta 2018 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 (22), jäljempänä ’varainhoitoasetus’.

Varainhoitoasetuksen 80 artiklan mukaisesti EU laatii tilinpäätöksensä suoriteperusteisena. Kyseiset säännöt perustuvat julkisen sektorin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS). Näitä komission tilinpitäjän vahvistamia tilinpäätössääntöjä on noudatettava kaikissa konsolidoinnin piiriin kuuluvissa EU:n toimielimissä ja elimissä konsolidoidun tilinpäätöksen sisäisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

Euroopan unionin uusien, tarkistettujen tilinpäätössääntöjen soveltaminen

Tarkistettu Euroopan unionin tilinpäätössääntö, joka on voimassa 1. tammikuuta 2023 lähtien alkaneiden varainhoitovuosien osalta

Uusia Euroopan unionin tilinpäätössääntöjä ei ole tullut voimaan 1. tammikuuta 2023 lähtien alkaneiden varainhoitovuosien osalta.

Hyväksytty uusi EU:n tilinpäätössääntö, jota ei sovellettu vielä 31. joulukuuta 2023

Uusia tilinpäätössääntöjä, joita ei vielä sovellettu 31. joulukuuta 2023, ei ole hyväksytty.

1.2   TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Tilinpäätöksen tarkoituksena on antaa tietoa organisaation taloudellisesta asemasta, sen toiminnan tuloksesta ja sen rahavirroista. Tavoitteena on, että näistä tiedoista on hyötyä laajalle käyttäjäkunnalle. Koska EU on julkisoikeudellinen yhteisö, tilinpäätöksellä on lisäksi tarkoitus antaa tietoja, joista on hyötyä päätöksenteossa, ja osoittaa, että unioni on hoitanut sille uskottuja varoja vastuullisesti. Tämä asiakirja on laadittu näiden periaatteiden mukaisesti.

Yleiset periaatteet (laskentaperiaatteet), joita noudatetaan tilinpäätöstä laadittaessa, määritetään EU:n tilinpäätössäännössä nro 1 (”Tilinpäätös”). Ne ovat samat kuin IPSAS 1 -standardissa eli oikean kuvan antaminen, suoriteperuste, toiminnan jatkuvuus, esittämistavan johdonmukaisuus, olennaisuus, erien yhdistäminen, bruttoperiaate ja tietojen vertailtavuus.

Tilinpäätösraportoinnin laadulliset ominaisuudet ovat merkityksellisyys, todenmukaisen kuvan antaminen (luotettavuus), ymmärrettävyys, oikea-aikaisuus, vertailukelpoisuus ja todennettavuus.

1.3   KONSOLIDOINTI

Konsolidoinnin laajuus

EU:n konsolidoituun tilinpäätökseen kuuluvat kaikki merkittävät määräysvallassa olevat yhteisöt, yhteisjärjestelyt ja osakkuusyritykset. Täydellinen luettelo konsolidoinnin piiriin kuuluvista yhteisöistä, joka koostuu nyt 54:stä määräysvallassa olevasta yhteisöstä ja yhdestä osakkuusyrityksestä (ei muutosta verrattuna vuoteen 2022), on liitetiedossa 9. Määräysvallassa olevia yhteisöjä ovat EU:n toimielimet (mukaan lukien komissio mutta ei Euroopan keskuspankki) ja EU:n virastot (lukuun ottamatta yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyviä virastoja). Myös selvitystilassa olevaa Euroopan hiili- ja teräsyhteisöä pidetään määräysvallassa olevana yhteisönä. EU:n ainoa osakkuusyritys on Euroopan investointirahasto (EIR).

Yhteisöjä, jotka kuuluvat konsolidoinnin piiriin mutta joilla on vähäinen merkitys EU:n konsolidoidussa tilinpäätöksessä, ei tarvitse konsolidoida tai arvostaa pääomaosuusmenetelmällä, jos se veisi kohtuuttomasti aikaa tai aiheuttaisi liian suuret kustannukset EU:lle. Nämä ”vähämerkityksiset yhteisöt” luetellaan erikseen liitetiedossa 9. Vuonna 2023 vähämerkityksisiksi luokiteltiin 10 yhteisöä (kahdeksan yhteisöä vuonna 2022).

Määräysvallassa olevat yhteisöt

Konsolidoinnin laajuuden määrittämiseen sovelletaan määräysvallan käsitettä. Määräysvallassa olevat yhteisöt ovat yhteisöjä, joista EU saa tai sillä on oikeus saada vaihtuvia etuja toimintaan osallistumisesta. EU voi vaikuttaa kyseisten etujen luonteeseen ja määrään käyttämällä määräysvaltaansa yhteisössä. Määräysvallan on oltava käytettävissä kaiken aikaa, ja sen on liityttävä yhteisön relevantteihin toimintoihin. Määräysvallassa olevat yhteisöt konsolidoidaan kokonaisuudessaan. Konsolidointi alkaa siitä päivästä, jona määräysvalta saadaan, ja loppuu, kun määräysvaltaa ei enää ole.

Määräysvallan tavallisimmat osoittajat ovat Euroopan unionissa yhteisön perustaminen perussopimusten tai johdetun oikeuden mukaisesti, yhteisön toiminnan rahoittaminen unionin yleisestä talousarviosta saatavalla rahoituksella, äänioikeudet hallintoelimissä, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tekemät tarkastukset ja Euroopan parlamentin myöntämä vastuuvapaus. Kunkin yhteisön osalta on arvioitava erikseen, syntyykö määräysvalta yhden vai kaikkien edellä mainittujen perusteiden seurauksena.

Kaikki EU:n määräysvallassa olevien yhteisöjen väliset olennaiset transaktiot ja rahamäärät eliminoidaan. Sen sijaan näihin transaktioihin liittyvät realisoitumattomat voitot ja tappiot ovat vähäisiä, minkä vuoksi niitä ei ole eliminoitu.

Yhteisjärjestelyt

Yhteisjärjestely on sopimus, jonka mukaisesti EU:lla ja yhdellä tai useammalla osapuolella on yhteinen määräysvalta. Yhteinen määräysvalta on sopimukseen perustuva, tiettyä järjestelyä koskeva sitovalla järjestelyllä jaettu määräysvalta. Se on olemassa vain silloin, kun asianomaisia toimintoja koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä suostumusta. Yhteisjärjestelyt voivat olla joko yhteisyrityksiä tai yhteisiä toimia. Yhteisyritys on yhteisjärjestely, joka on rakenteeltaan erillinen yksikkö ja jonka osapuolilla on järjestelyn nettovaroja koskevia oikeuksia. Osuuksia yhteisyrityksissä käsitellään kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen (ks. liitetieto 1.5.4). Yhteinen toimi on yhteisjärjestely, jonka mukaan osapuolilla, joilla on järjestelyssä yhteinen määräysvalta, on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita. EU kirjaa tilinpäätökseensä yhteisiä toimia koskevista osuuksista seuraavat erät: EU:n varat, velat, tulot ja menot sekä EU:n osuus yhteisistä varoista, veloista, tuloista ja menoista.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yhteisöjä, joissa EU:lla on suoraan tai välillisesti huomattava vaikutusvalta mutta ei yksinomaista tai yhteistä määräysvaltaa. Vaikutusvalta katsotaan huomattavaksi, jos EU:lla on suoraan tai välillisesti vähintään 20 prosenttia äänioikeuksista. Osuuksia osakkuusyrityksissä käsitellään kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen (ks. liitetieto 1.5.4).

Konsolidoinnin ulkopuoliset yhteisöt, joiden varoja komissio hallinnoi

Euroopan komissio hallinnoi EU:n henkilöstön sairausvakuutusjärjestelmän, Euroopan kehitysrahaston ja osallistujien takuurahaston varoja näiden yhteisöjen puolesta. Näitä yhteisöjä ei kuitenkaan ole konsolidoitu EU:n tilinpäätökseen, koska ne eivät ole EU:n määräysvallassa.

1.4   LAATIMISPERUSTA

Tilinpäätös laaditaan vuosittain varainhoitoasetuksen 243 artiklan mukaisesti. Tilivuosi alkaa 1. tammikuuta ja päättyy 31. joulukuuta.

1.4.1   Valuuttojen muuntaminen euroiksi

Toimintavaluutta ja raportointivaluutta

Jos ei toisin mainita, tilinpäätös laaditaan miljoonina euroina, koska euro on EU:n toimintavaluutta.

Transaktiot ja saldot

Ulkomaanvaluutan määräiset transaktiot muunnetaan euroiksi transaktiopäivän valuuttakurssiin. Tuotto- ja kululaskelmaan on kirjattu kurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät ulkomaanvaluutan määräisten transaktioiden suorittamisesta sekä ulkomaanvaluutan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen muuntamisesta euromääräisiksi vuoden lopun valuuttakursseihin.

Poikkeavia muuntomenetelmiä sovelletaan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, jotka arvostetaan euroina niiden hankintapäivänä voimassa olleiden euron kurssien mukaan.

Ulkomaanvaluutan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen saldot vuoden lopussa muunnetaan euroiksi käyttäen seuraavia 31. joulukuuta voimassa olleita Euroopan keskuspankin (EKP) valuuttakursseja:

Euron vaihtokurssit

Valuutta	31.12.2023	31.12.2022	Valuutta	31.12.2023	31.12.2022
BGN	1,9558	1,9558	RON	4,9756	4,9495
CZK	24,7240	24,1160	SEK	11,096	11,1218
DKK	7,4529	7,4365	CHF	0,9260	0,9847
GBP	0,8691	0,8869	JPY	156,3300	140,6600
HUF	382,8	400,8700	USD	1,105	1,0666
PLN	4,3395	4,6808

1.4.2   Arvioiden käyttäminen

IPSAS-standardien ja yleisesti hyväksyttyjen tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti tilinpäätökseen sisältyy väistämättä määriä, jotka perustuvat johdon tekemiin arvioihin ja oletuksiin, jotka puolestaan perustuvat luotettavimpiin käytettävissä oleviin tietoihin. Merkittäviin arvioihin kuuluvat muun muassa työsuhde-etuuksiin liittyvät velat, muihin lyhytaikaisiin saamisiin liittyvä taloudellinen riski ja rahoitusvälineitä koskevissa liitetiedoissa esitetyt määrät, jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvarojen ja takaussopimusvelkojen arvonalentumisesta johtuva vähennyserä, tulo- ja menojäämät, varaukset, aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvon alentuminen, vaihto-omaisuuden nettorealisointiarvo sekä ehdolliset varat ja velat. Kyseisten erien todellinen arvo voi poiketa arvioista. Arvioihin tehtävät muutokset kirjataan kaudella, jonka aikana ne tulevat tietoon, jos muutos vaikuttaa vain siihen kauteen, tai kyseiseen kauteen ja tuleviin kausiin, jos muutos vaikuttaa kumpaankin.

1.5   TASE

1.5.1   Aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke on yksilöitävissä oleva ei-monetaarinen omaisuuserä, jolla ei ole aineellista olomuotoa. Hyödyke on yksilöitävissä, jos se joko on erotettavissa (eli se pystytään erottamaan tai irrottamaan yhteisöstä esimerkiksi myymällä, siirtämällä, lisensoimalla, antamalla vuokralle tai vaihtamalla joko sellaisenaan tai yhdessä siihen liittyvän sopimuksen taikka yksilöitävissä olevan omaisuuserän tai velan kanssa riippumatta siitä, aikooko yhteisö toimia niin) tai johtuu sitovista järjestelyistä (muun muassa sopimuksiin perustuvista tai muista laillisista oikeuksista) riippumatta siitä, ovatko nämä oikeudet siirrettävissä tai ovatko ne erotettavissa yhteisöstä tai muista oikeuksista ja velvoitteista.

Hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot. Sisäisesti tuotetut aineettomat hyödykkeet aktivoidaan, kun EU:n kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjen mukaiset kriteerit täyttyvät. Menot liittyvät pelkästään omaisuuserän kehitysvaiheeseen. Aktivoitaviin menoihin kuuluvat kaikki välittömät menot, jotka ovat välttämättömiä hyödykkeen luomiseksi, tuottamiseksi ja saattamiseksi valmiiksi toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Tutkimustoimintaan liittyvät menot, aktivointikelvottomat kehitysmenot ja ylläpitomenot kirjataan kuluiksi, kun ne syntyvät.

Aineettomista hyödykkeistä tehdään poistot tasapoistomenetelmällä omaisuuserien arvioituna taloudellisena vaikutusaikana (3–11 vuotta). Aineettomien hyödykkeiden arvioitu taloudellinen vaikutusaika riippuu niiden sopimuksessa määritellystä taloudellisesta tai oikeudellisesta käyttöajasta.

1.5.2   Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Kaikki aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot. Hankintamenoon sisältyvät kustannukset, jotka voidaan suoraan kohdistaa omaisuuserän hankintaan, rakentamiseen tai siirtämiseen.

Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään omaisuuserän kirjanpitoarvoon tai kirjataan erillisenä omaisuuseränä ainoastaan silloin, kun on todennäköistä, että EU saa omaisuuserästä tulevaisuudessa taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ja kun omaisuuserään liittyvät menot voidaan määrittää luotettavasti. Korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan sinä varainhoitovuotena, jonka aikana ne syntyvät.

Maa-alueista ei tehdä poistoja, koska niiden taloudellisen vaikutusajan katsotaan olevan rajoittamaton. Myöskään keskeneräisistä hankinnoista ei tehdä poistoja, koska tällaiset omaisuuserät eivät ole vielä käytettävissä. Muista omaisuuseristä tehdään tasapoistot, jotta niiden jäännösarvo voidaan vähentää niiden arvioituna taloudellisena vaikutusaikana seuraavasti:

Omaisuuserän laji	Tasapoisto prosentteina
Rakennukset	4 % – 10 %
Avaruusresurssit	8 % – 25 %
Koneet ja kalusto	10 % – 25 %
Irtaimisto ja ajoneuvot	10 % – 25 %
Tietokonelaitteet	25 % – 33 %
Muut	10  % – 33  %

Omaisuuserien luovutuksesta saatavat voitot ja tappiot määritetään vertaamalla luovutustuloa, josta on vähennetty myyntikustannukset, luovutetun omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Kyseiset voitot ja tappiot kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan.

Vuokraus

Leasingsopimus on sopimus, jonka mukaan vuokralle antaja antaa leasingvuokraajalle oikeuden käyttää omaisuuserää sovitun ajan maksua tai toistuvia maksusuorituksia vastaan. Leasingsopimukset luokitellaan joko rahoitusleasingsopimuksiksi tai käyttöleasingsopimuksiksi.

Rahoitusleasingsopimukset ovat leasingsopimuksia, joissa olennaiset omistajuuteen liittyvät riskit ja edut on siirretty leasingvuokraajalle. Kun leasingvuokraaja tekee rahoitusleasingsopimuksen, rahoitusleasingilla hankitut omaisuuserät kirjataan varoiksi ja niihin liittyvät rahoitusleasingvelvoitteet veloiksi leasingsopimuksen alkamisajankohtana. Varat ja velat merkitään määrään, joka on yhtä suuri kuin vuokratun hyödykkeen käypä arvo tai vähimmäisvuokrien nykyarvo – sen mukaan, kumpi niistä on alempi –, jotka molemmat määritetään sopimuksen syntymisajankohtana. Vuokra-aikana rahoitusleasingilla hallussa pidettävistä omaisuuseristä tehdään poistot joko omaisuuserien taloudellisena vaikutusaikana tai leasingsopimuksen voimassaoloaikana sen mukaan, kumpi näistä on lyhyempi. Leasingmaksujen vähimmäismäärät on jaettu rahoitusmenoihin (koron osuus) ja jäljellä olevaan velkaan (pääoman osuus). Rahoitusmenot kohdennetaan leasingsopimuksen voimassaoloaikana kullekin kaudelle, jotta jäljellä olevalle tapauksen mukaan lyhyt- tai pitkäaikaisena esitettävälle velalle tulee kullakin kaudella samansuuruinen korkoprosentti. Muuttuvat vuokrat kirjataan sen kauden kuluiksi, jonka aikana ne toteutuvat.

Käyttöleasingsopimukset ovat sellaisia muita leasingsopimuksia kuin rahoitusleasingsopimuksia, joissa omistajuuteen liittyvät riskit ja edut säilyvät olennaisilta osin vuokralle antajalla. Kun leasingvuokraaja tekee käyttöleasingsopimuksen, käyttöleasingin maksut kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan tasaerinä leasingsopimuksen voimassaoloaikana eikä vuokrattua omaisuuserää tai leasingvelkaa esitetä taseessa.

1.5.3   Muiden kuin rahoitusvarojen arvon alentuminen

Arvon alentuminen tarkoittaa omaisuuserän tulevien taloudellisten hyötyjen tai suorituspotentiaalin menettämistä sen lisäksi, että omaisuuserän tulevien taloudellisten hyötyjen tai suorituspotentiaalin menetys kirjataan järjestelmällisesti tekemällä hankintamenon jaksotuksia tai poistoja (tapauksen mukaan). Omaisuuseristä, joiden taloudellista vaikutusaikaa ei ole rajoitettu, ei tehdä poistoja / hankintamenon jaksotuksia, vaan niiden arvon alentumista testataan vuosittain. Omaisuuserien, joista tehdään hankintamenon jaksotuksia tai poistoja, arvon alentumista testataan aina, kun tilinpäätöspäivänä on nähtävissä, että omaisuuserän arvo on alentunut. Arvonalentumistappioksi kirjataan määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo, josta on vähennetty luovutuksesta aiheutuvat menot, tai omaisuuserän käyttöarvo – sen mukaan, kumpi näistä on suurempi.

Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvoa ja taloudellista vaikutusaikaa tarkistetaan vähintään kerran vuodessa ja muutetaan tarvittaessa. Jos aiempina vuosina kirjattujen arvonalennusten perusteet eivät enää päde, arvonalentumistappiot peruutetaan.

1.5.4   Pääomaosuusmenetelmällä arvostetut sijoitukset

Osuudet osakkuusyrityksissä ja yhteisyrityksissä

Sijoitukset, jotka käsitellään kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen, kirjataan alun perin hankintamenoon. Myöhemmin tätä kirjanpitoarvoa lisätään tai vähennetään, jotta voidaan tunnistaa myöhempiä rahoitusosuuksia, EU:n osuus sijoittajan ylijäämästä tai alijäämästä, arvon alentumisia ja osinkoja. Alkuperäinen hankintameno ja kaikki muutokset muodostavat sijoituksen kirjanpitoarvon tilinpäätöslaskelmissa tilinpäätöspäivänä. EU:n osuus sijoittajan ylijäämästä tai alijäämästä kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan, ja EU:n osuus sijoittajan pääoman muutoksista kirjataan nettovaroihin sisältyviin rahastoihin. Sijoituksesta saatu voitonjako vähentää omaisuuserän kirjanpitoarvoa.

Jos EU:n osuus kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää käyttäen käsiteltävän sijoituksen tuottamista tappioista on yhtä suuri kuin sen omistusosuus sijoituksesta tai ylittää tämän, EU ei merkitse lisätappioita taseeseensa (”taseeseen merkitsemättömät tappiot”). Kun EU:n osuus on pienentynyt nollan suuruiseksi, lisätappioita otetaan huomioon ja velkaa kirjataan vain siihen määrään asti kuin EU:lla on oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite tai se on suorittanut maksuja osakkuus- tai yhteisyrityksen puolesta.

Jos arvon alentuminen voidaan osoittaa, omaisuuserät kirjataan alempaan kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään edellä liitetiedossa 1.5.3 kuvatulla tavalla. Jos arvon alentumiselle ei myöhempänä ajankohtana ole enää perustetta, arvonalentumistappio peruutetaan kirjaamalla omaisuuserä arvonalentumistappiosta puhdistettuun kirjanpitoarvoon.

EU ei pyri käyttämään huomattavaa vaikutusvaltaa sellaisissa pääomasijoitusrahastoissa, joissa sillä on vähintään 20 prosentin omistusosuus. Näitä rahastoja pidetään tämän vuoksi rahoitusvälineinä, ja ne on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavina rahoitusvaroina.

Osakkuusyrityksiä ja yhteisyrityksiä, joiden katsotaan olevan vähämerkityksisiä (ks. liitetieto 1.3), ei käsitellä kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen. EU:n rahoitusosuudet kyseisissä yhteisöissä kirjataan kuluksi asianomaisella tilikaudella.

1.5.5   Rahoitusvarat

Luokittelu alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä

Luokittelussa käytetään kahta kriteeriä:

—	Rahoitusvarojen hallintamalli. Tämä edellyttää sen arviointia, miten EU hallinnoi rahoitusvaroja rahavirtojen tuottamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi ja miten se arvioi rahoitusvarojen tuottoa.

—

Omaisuuserän sopimusperusteiset kassavirtaominaisuudet. Tämä edellyttää sen arviointia, koostuvatko sopimusperusteiset kassavirrat yksinomaan pääomamaksuista ja jäljellä olevan pääoman korkomaksuista. Korko tarkoittaa korvausta rahan aika-arvosta, luottoriskistä ja muista perustyyppiseen luotonantoon liittyvistä riskeistä ja menoista.

Näihin kriteereihin perustuvan arvioinnin perusteella rahoitusvarat voidaan luokitella kolmeen luokkaan: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon nettovarojen / oman pääoman kautta arvostettavat rahoitusvarat tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat.

Rahoitusvarat, joiden sopimusperusteiset rahavirrat muodostuvat yksinomaan pääomasta ja koroista, luokitellaan yhteisön hallintomallin mukaan. Jos hallintomallin tarkoituksena on säilyttää rahoitusvaroja sopimusperusteisten rahavirtojen keräämiseksi, rahoitusvarat luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi. Jos hallintomallin tarkoituksena on säilyttää rahoitusvaroja sekä sopimusperusteisten rahavirtojen keräämiseen että rahoitusvarojen myymiseen, ne luokitellaan käypään arvoon nettovarojen / oman pääoman kautta arvostettaviksi. Jos hallintomalli eroaa näistä kahdesta mallista (esimerkiksi rahoitusvarat pidetään kaupankäyntitarkoituksessa tai niitä säilytetään ja hallinnoidaan käyvän arvon perusteella arvioitavassa salkussa), rahoitusvarat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi.

Rahoitusvarat, joiden sopimusperusteiset rahavirrat eivät muodostu ainoastaan pääomasta ja koroista vaan altistavat riskeille ja volatiliteetille, jotka eivät liity perustyyppiseen lainajärjestelyyn (esimerkiksi osakkeiden hintojen muutokset), luokitellaan hallintamallista riippumatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi.

EU luokittelee rahoitusvarat alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä seuraavasti:

i)   Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

EU luokittelee tähän luokkaan

—	käteisvarat ja muut rahavarat

—	lainat (mukaan lukien sellaiset määräaikaistalletukset, joiden alkuperäinen erääntymisaika on pidempi kuin kolme kuukautta)

—	vaihtoon perustuvat saamiset, lukuun ottamatta takaussopimuksen saamisia, jotka luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi.

Nämä rahoitusvarat, jotka eivät kuulu johdannaisiin, täyttävät kaksi ehtoa: EU:n hallintomallissa niitä säilytetään sopimusperusteisten rahavirtojen keräämiseksi. Lisäksi tiettyinä päivinä sopimusperusteiset rahavirrat koskevat ainoastaan pääomaa ja jäljellä olevan pääoman korkoa.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin lukuun ottamatta niitä, joiden maturiteetti on yli 12 kuukautta tilinpäätöspäivästä.

ii)   Käypään arvoon nettovarojen / oman pääoman kautta arvostettavat rahoitusvarat

Näillä rahoitusvaroilla, jotka eivät kuulu johdannaisiin, on sopimusperusteisia rahavirtoja, jotka koskevat ainoastaan pääomaa ja jäljellä olevan pääoman korkoa. Lisäksi hallintomallin tarkoituksena on säilyttää rahoitusvaroja sekä sopimusperusteisten rahavirtojen keräämiseen että rahoitusvarojen myymiseen.

Tähän luokkaan kuuluvat omaisuuserät sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin, jos niiden odotetaan toteutuvan 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.

EU:lla ei ole tällaisia varoja 31. joulukuuta 2023.

iii)   Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

EU luokittelee seuraavat rahoitusvarat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi, koska sopimukseen perustuvat rahavirrat eivät edusta pelkästään pääomaa ja pääoman korkoja:

—	Johdannaiset

—	oman pääoman ehtoiset sijoitukset ja sijoitukset rahamarkkinarahastoihin tai yhdistettyihin salkkurahastoihin

—	muut oman pääoman ehtoiset sijoitukset (esimerkiksi riskipääomatoimet).

Lisäksi EU luokittelee hallussaan olevat velkapaperit käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi, koska velkapaperisalkkuja hallinnoidaan ja arvioidaan salkun käyvän arvon perusteella (esimerkiksi varainhoitoasetuksen 212 artiklan mukainen yhteinen vararahasto).

Tähän luokkaan kuuluvat omaisuuserät sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin, jos niiden odotetaan toteutuvan 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.

Alkuperäinen kirjaaminen ja arvostaminen

Sellaisten rahoitusvarojen ostot, jotka arvostetaan nettovarojen / oman pääoman kautta ja tulosvaikutteisesti käypään arvoon, kirjataan niiden kaupankäyntipäivänä eli päivänä, jona EU sitoutuu ostamaan omaisuuserän. Muut rahavarat ja lainat kirjataan silloin, kun raha talletetaan rahoituslaitokseen tai siirretään lainanottajille.

Rahoitusvarat arvostetaan alun perin käypään arvoon. Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon lisätään transaktiomenot kaikille rahoitusvaroille, joita ei kirjata tulosvaikutteisesti käypään arvoon. Rahoitusvaroille, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti käypään arvoon, transaktiomenot kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan.

Rahoitusvaroihin kuuluvan erän käypä arvo alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä on yleensä transaktiohinta, paitsi jos transaktio ei ole markkinaehtoinen eli jos se on toteutettu yleishyödyllisessä tarkoituksessa vastikkeetta tai nimellistä vastiketta vastaan. Tässä tapauksessa rahoitusvälineen käyvän arvon ja transaktiohinnan välinen erotus on muu kuin vaihtoon perustuva osa, joka kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Tällöin rahoitusvaroihin kuuluvan erän käypä arvo johdetaan täysin vastaavan välineen senhetkisistä markkinatransaktioista. Jos välineelle ei ole toimivia markkinoita, käypä arvo johdetaan arvostusmenetelmällä, jossa käytetään havainnoitavissa olevilta markkinoilta saatavilla olevia tietoja.

Kun myönnetään pitkäaikainen laina, josta ei peritä korkoa tai josta perittävä korko on markkinakorkoa alhaisempi, lainan käypänä arvona voidaan pitää kaikkien tulevien rahavirtojen nykyarvoa, joka saadaan diskonttaamalla tulevat rahavirrat vastaavaan luottoluokkaan kuuluvan vastaavan instrumentin vallitsevalla markkinakorolla.

Elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnetyt lainat ja rahoitusapuna myönnetyt lainat arvostetaan alun perin nimellisarvoonsa, ja transaktiohinta katsotaan lainan käyväksi arvoksi. Näin menetellään, koska

—

EU:n lainanannon ”markkinaympäristö” poikkeaa selvästi tavanomaisista pääomamarkkinoista, joilla kaupallisia ja valtioiden velkakirjoja lasketaan liikkeeseen. Koska lainanantajilla on näillä markkinoilla myös vaihtoehtoisia sijoituskohteita, mahdollisuus tehdä niin otetaan huomioon markkinahinnoissa. Tätä vaihtoehtoisten sijoitusten mahdollisuutta ei kuitenkaan sovelleta EU:hun, koska se ei saa sijoittaa rahaa pääomamarkkinoille. Se voi ainoastaan ottaa lainaa markkinoilta lainatakseen sen edelleen. Tämä tarkoittaa sitä, että EU:lla ei ole ottamilleen lainoille vaihtoehtoista lainaus- tai sijoituskohdetta. Tällöin ei ole myöskään vaihtoehtoiskustannusta eikä vertailuperustaa markkinakorkojen kanssa. EU:n lainaustoiminta muodostaa itse asiassa omat markkinat. Koska vaihtoehtoisia sijoituskohteita ei oteta huomioon, markkinahinta ei vastaa asianmukaisesti EU:n lainatransaktioiden sisältöä. Näin ollen EU:n lainanannon käypää arvoa ei voida määrittää suhteessa kaupallisiin tai valtioiden joukkovelkakirjoihin.

—	Koska vertailukelpoisia toimivia markkinoita tai vastaavia transaktioita ei ole, Euroopan unionin olisi käytettävä perittyä korkoa määrittäessään käypiä arvoja lainanannossa.

Myöhempi arvostaminen

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat arvostetaan myöhempänä ajankohtana jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää soveltaen.

Nettovarojen / oman pääoman kautta käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat arvostetaan myöhempänä ajankohtana käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista aiheutuvat voitot ja tappiot kirjataan käyvän arvon rahastoon lukuun ottamatta monetaaristen varojen valuuttakurssien muuntoeroja, jotka kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat arvostetaan myöhempänä ajankohtana käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista aiheutuvat voitot ja tappiot (mukaan lukien valuuttakurssimuunnoksista ja saaduista koroista johtuvat) kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan kaudella, jolla ne syntyvät.

Myöhempi arvostaminen käypään arvoon

Toimivilla markkinoilla noteerattavien sijoitusten käyvät arvot perustuvat voimassa oleviin ostokursseihin. Jos rahoitusvaroihin kuuluvalla erällä ei ole toimivia markkinoita, arvopaperi on noteeraamaton tai kyseessä on OTC-johdannainen, EU määrittää käyvän arvon arvostusmenetelmien avulla. Näihin menetelmiin kuuluvat muun muassa vertailu toisistaan riippumattomien osapuolten välisiin viimeaikaisiin liiketoimiin ja muihin keskeisiltä osiltaan vastaaviin instrumentteihin, diskontattujen rahavirtojen analysointi, optionhinnoittelumallit sekä muut markkinatoimijoiden yleisesti käyttämät arvostusmenetelmät.

Riskipääomarahastoihin tehdyt sijoitukset, joilla ei ole noteerattua markkinahintaa toimivilla markkinoilla, arvostetaan osuudenomistajille kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän nettoarvoon, jonka katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa.

Rahoitusvarojen arvon alentuminen

EU kirjaa ja arvostaa arvonalentumistappion sellaisten rahoitusvarojen odotettavissa olevista luottotappioista, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja käypään arvoon nettovarojen / oman pääoman kautta.

Odotettavissa oleva luottotappio on sopimusperusteisten rahavirtojen ja EU:n odotettavissa olevien rahavirtojen välisen erotuksen nykyarvo. Odotettavissa oleva luottotappio perustuu järkevään ja perusteltavissa olevaan informaatioon, joka on saatavilla ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja tilinpäätöspäivänä.

Odotettavissa olevat luottotappiot määritetään kolmivaiheisella mallilla, jossa otetaan huomioon todennäköisyyksillä painotetut laiminlyöntitapahtumat rahoitusvaroihin kuuluvan erän elinkaaren aikana ja luottoriskin kehitys rahoitusvaroihin kuuluvan erän alullepanon jälkeen. Lainojen osalta alullepanon ajankohta on peruuttamattoman lainasitoumuksen päivämäärä.

Jos luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi alullepanon jälkeen (”vaihe 1”), arvonalentumistappio on yhtä suuri kuin mahdollisista laiminlyöntitapahtumista odotettavissa olevien luottotappioiden määrä raportointipäivästä alkavan 12 kuukauden jakson aikana (”seuraavilta 12 kuukaudelta odotettavissa olevat luottotappiot”). Jos luottoriski on lisääntynyt merkittävästi alullepanon jälkeen (”vaihe 2”) tai jos on objektiivista näyttöä luoton arvonalentumisesta (”vaihe 3”), arvonalentumistappio on yhtä suuri kuin rahoitusvaroihin kuuluvan erän mahdollisista laiminlyöntitapahtumista odotettavissa olevien luottotappioiden määrä sen koko elinkaaren aikana (”koko elinkaaren ajalta odotettavissa olevat luottotappiot”) (ks. liitetieto 6.5).

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa alennetaan arvonalentumistappion määrällä, joka kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Käypään arvoon nettovarojen / oman pääoman kautta arvostettavien rahoitusvarojen osalta tappiota koskeva vähennyserä kirjataan nettovaroihin / omaan pääomaan eikä sitä vähennetä rahoitusvarojen kirjanpitoarvosta taseessa. Jos arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella, aikaisemmin kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.

a)   Lainat valtioille

EU perustaa lainojen arvonalentumista koskevan arviointinsa EU:n rahoituksen luonteeseen ja EU:n ainutlaatuiseen institutionaaliseen asemaan.

Kolmansille maille myönnettyjen lainojen arvonalentumisen osalta EU laskee odotettavissa olevat luottotappiot käyttäen ulkoisia luottokelpoisuutta koskevia tietoja ottaen kuitenkin huomioon etuoikeusasemansa velkojana, mikä vähentää luottoriskiä. Nykyarvoa laskettaessa diskonttokorkona on lainan alkuperäinen efektiivinen korko. Jos lainan korko on vaihtuva, diskonttokorkona käytetään sopimuksen perusteella määräytyvää tarkasteluhetken efektiivistä korkoa.

Jäsenvaltioille myönnettyjen lainojen osalta EU ei ole koskaan kärsinyt arvonalentumistappioita eikä takaisinmaksuja sille ole laiminlyöty. Näiden lainojen osalta EU ottaa niin ikään huomioon etuoikeusasemansa velkojana ja sen lisäksi suhteet jäsenvaltioihinsa. Nämä kaksi tekijää takaavat periaatteessa sen, että jäsenvaltioille myönnetyt lainat saadaan perittyä takaisin kokonaan niiden erääntyessä. Siksi EU katsoo, että jäsenvaltioille myönnettyjen lainojen odotettavissa olevat luottotappiot ovat hyvin vähäisiä ja ettei tilastollinen lähestymistapa näiden lainojen odotettavissa olevien luottotappioiden laskemiseksi ole tarkoituksenmukainen. Näin ollen tuotto- ja kululaskelmaan ei jäsenvaltioille myönnettyjen lainojen osalta kirjata odotettavissa olevia luottotappioita.

b)   Saamiset

EU arvostaa arvonalentumistappiot koko elinkaaren ajalta odotettavissa olevaan luottotappioiden määrään hyödyntäen käytännön apukeinoja (esimerkiksi varausmatriisia).

c)   Käteisvarat ja muut rahavarat

EU säilyttää käteisvaroja ja muita rahavaroja käyttötileillä ja enintään kolmen kuukauden määräaikaistalletuksina. Käteisvaroja säilytetään pankeissa, joiden luottoluokitus on erittäin korkea (ks. liitetieto 6.5), joten maksukyvyttömyyden todennäköisyys on hyvin pieni. Kun otetaan huomioon lyhytaikaisuus ja pienet maksukyvyttömyystodennäköisyydet, käteisvarojen ja muiden rahavarojen odotettavissa olevat luottotappiot ovat hyvin vähäisiä. Näin ollen käteisvarojen osalta ei kirjata arvonalentumisesta johtuvaa vähennyserää.

Kirjaaminen pois taseesta

Rahoitusvälineet poistetaan taseesta, kun EU:lla ei enää ole oikeutta saada rahavirtaa sijoituksista tai kun EU on siirtänyt kaikki olennaiset omistajuuteen liittyvät riskit ja edut toiselle osapuolelle. Sellaisten rahoitusvarojen ostot, jotka arvostetaan nettovarojen / oman pääoman kautta ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti, kirjataan niiden kaupankäyntipäivänä.

1.5.6   Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä arvoista on pienempi. Hankintamenoa määritettäessä käytetään FIFO-menetelmää. Valmiiden tuotteiden ja keskeneräisen tuotannon hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista suoraan kohdistettavissa olevista menoista sekä valmistuksen yleismenoista, jotka perustuvat normaaliin toiminta-asteeseen. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty valmiiksi saattamisesta ja myynnistä johtuvat menot. Jos vaihto-omaisuutta säilytetään luovutettavaksi veloituksetta tai nimellistä veloitusta vastaan, se arvostetaan hankintamenoon tai jälleenhankintahintaan – sen mukaan, kumpi näistä arvoista on pienempi. Jälleenhankintahinta on hinta, jonka EU maksaisi hankkiessaan omaisuuserän tilinpäätöspäivänä.

1.5.7   Ennakkomaksut

Ennakkomaksun tarkoituksena on tarjota tuensaajalle käteisvaroja. Ennakkomaksu voidaan suorittaa useammassa erässä moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti asianomaisessa sopimuksessa, päätöksessä tai perussäädöksessä kulloinkin määrätyllä ajanjaksolla. Ennakkomaksu joko käytetään tiettyyn tarkoitukseen sopimuksessa määrättynä ajanjaksona tai maksetaan takaisin. Jos tuensaajalle ei aiheudu tukikelpoisia menoja, ennakkomaksu on palautettava EU:lle. Koska ennakkomaksut pysyvät EU:n määräysvallassa ja EU on oikeutettu tukikelvottoman osan palautukseen, määrä esitetään omaisuuseränä.

Ennakkomaksu kirjataan alun perin taseeseen, kun raha siirretään vastaanottajalle. Se arvostetaan annetun vastikkeen määrään. Myöhempinä tilinpäätöspäivinä ennakkomaksut arvostetaan alun perin taseeseen kirjattuun määrään, josta on vähennetty tilikauden aikana aiheutuneet tukikelpoiset menot (mukaan lukien arvioidut määrät tarvittaessa).

Ennakkomaksujen tuottamat korot kirjataan sitä mukaa kuin ne kertyvät ja asianomaisen sopimuksen määräysten mukaisesti. Kertynyt korkotuotto arvioidaan mahdollisimman luotettavien tietojen perusteella vuoden lopussa ja merkitään taseeseen.

Muut jäsenvaltioille suoritettavat ennakot, joilla EU korvaa jäsenvaltioille ennakkomaksut, jotka ne ovat suorittaneet tuensaajille (mukaan lukien yhteistyössä hallinnoitavat rahoitusvälineet), kirjataan varoiksi ja merkitään kirjanpidossa ennakkomaksuiksi. Myöhemmin muut ennakot jäsenvaltioille arvostetaan alun perin taseeseen kirjattuun määrään, josta on vähennetty kohtuullisten ja perusteltavissa olevien oletusten pohjalta muodostettu paras arvio lopullisille tuensaajille aiheutuneista tukikelpoisista menoista.

Rahoitusosuudet EU:n erityisrahastoihin (kuten varainhoitoasetuksen 234 artiklassa on vahvistettu), joita ei ole konsolidoitu Euroopan komissiossa, tai muihin konsolidoinnin ulkopuolisiin yhteisöihin, luokitellaan ennakkomaksuiksi, koska niiden tarkoituksena on tarjota erityisrahastolle käteisvaroja, jotta se voisi rahoittaa tavoitteissaan määriteltyjä erityistoimia. EU:n rahoitusosuudet erityisrahastoihin arvostetaan EU:n rahoitusosuuden alkuperäiseen määrään, josta vähennetään tukikelpoiset menot (ja tarvittaessa myös arvioidut määrät), jotka ovat syntyneet erityisrahastolle raportointikauden aikana ja jotka on kohdennettu EU:n rahoitusosuuteen asianomaisen sopimuksen mukaisesti.

1.5.8   Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista ja kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

EU:n tilinpäätössäännöissä edellytetään, että vaihtoon perustuvat ja muut kuin vaihtoon perustuvat transaktiot esitetään erikseen. Nämä kaksi luokkaa erotetaan toisistaan siten, että termi ”saamiset” on varattu vaihtoon perustuville transaktioille ja muille kuin vaihtoon perustuille transaktioille, kun taas silloin, jos EU saa arvoa toiselta yhteisöltä antamatta sille suoraan vastineeksi suunnilleen samaa arvoa, käytetään termiä ”kerrytettävissä olevat rahamäärät” (esimerkiksi omiin varoihin liittyvät kerrytettävissä olevat rahamäärät jäsenvaltioilta).

Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista ovat jaksotettuun hankintamenoon arvostettuja rahoitusvaroja, lukuun ottamatta eräitä takaussopimusten saamisia koskevia määriä, jotka luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi (ks. liitetieto 1.5.5).

Kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista kirjataan niiden hankintapäivän käypään arvoon, josta on vähennetty mahdollinen arvon alentuminen. Kerrytettävissä olevien rahamäärien arvon alentuminen todetaan muiden kuin vaihtoon perustuvien transaktioiden osalta silloin, kun on objektiivista näyttöä siitä, ettei EU pysty perimään kaikkia kerrytettävissä olevia rahamääriä muiden kuin vaihtoon perustuvien transaktioiden alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Arvon alentumisena kirjattava määrä on omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kerrytettävissä olevan rahamäärän erotus. Arvon alentumista vastaava määrä kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Lisäksi kirjataan aiempaan kokemukseen perustuva yleinen arvonalentuminen sellaisista voimassa olevista perintämääräyksistä, joista ei ole vielä tehty erillistä arvonalentumiskirjausta. Ks. liitetieto 1.5.14, joka koskee vuoden lopussa kirjattavien tulojäämien käsittelyä. Määrät, jotka esitetään muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista kerrytettävissä olevina rahamäärinä, eivät ole rahoitusvälineitä, koska ne eivät perustu sopimukseen, joka synnyttää rahoitusvelan tai oman pääoman ehtoisen instrumentin. Tästä huolimatta muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista kerrytettävissä olevat rahamäärät esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa tarpeen mukaan yhdessä vaihtoon perustuvista transaktioista syntyvien saamisten kanssa.

1.5.9   Käteisvarat ja muut rahavarat

Käteisvarat ja muut rahavarat ovat jaksotettuun hankintamenoon arvostettuja rahoitusvaroja. Niihin kuuluvat muun muassa käteinen raha, pankeissa olevat vaadittaessa tai lyhyellä määräajalla maksettavat talletukset ja muut lyhytaikaiset erittäin likvidit sijoitukset, joiden alkuperäinen erääntymisaika on enintään kolme kuukautta.

1.5.10   Työsuhde-etuudet

EU tarjoaa työntekijöilleen tiettyjä etuuksia (palkat ja sosiaaliturva). Kirjanpidossa nämä on luokiteltava lyhytaikaisiin työsuhde-etuuksiin ja työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin.

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet ovat etuuksia, jotka on määrä maksaa viimeistään 12 kuukauden kuluttua sen raportointikauden päättymisestä, jonka aikana työntekijät tekivät työsuorituksen. Tällaisia etuuksia ovat esimerkiksi palkat, vuosilomat, palkalliset sairauslomat ja muut lyhytaikaiset korvaukset. Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet kirjataan kuluiksi, kun asianomainen työsuoritus tehdään. Velkaa kirjataan siihen määrään asti, joka todennäköisesti maksetaan, jos EU:lla on työntekijän aiemman työsuorituksen seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen maksuvelvoite ja velvoite on arvioitavissa luotettavasti.

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

EU myöntää työntekijöille tiettyjä työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia, joita ovat muun muassa Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmän (PSEO) mukaiset vanhuus-, perhe- ja työkyvyttömyyseläkkeet sekä yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän (JSIS) mukainen sairausvakuutus (ks. liitetieto 2.9). Nämä etuudet myönnetään yhdestä yhteisestä järjestelmästä, joka on jaettu kahteen alajärjestelmään. Etuuksia on kohdeltava samalla tavalla, jotta tilanteesta esitetään tasapuolinen kuva ja jotta esitetty kuva vastaa taloudellista todellisuutta.

i.

Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmä (Pension Scheme of European Officials, PSEO): Tästä laskennallisesti rahoitetusta (23) järjestelmästä myönnetyt etuudet liittyvät vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeisiin sekä perhe-etuuksiin tai kuolemaan ennen eläkkeelle jäämistä. Etuuksia sovelletaan EU:n toimielimissä, virastoissa ja muissa EU:n elimissä työskenteleviin tai työskennelleisiin työntekijöihin tai menehtyneiden virkamiesten tai eläkkeensaajien perheenjäseniin. Henkilöstö maksaa palkastaan kolmanneksen näiden etuuksien aiheuttamista arvioiduista kustannuksista.

ii.

Yhteinen sairausvakuutusjärjestelmä (JSIS): EU tarjoaa tämän järjestelmän mukaisesti sairausvakuutusturvan Euroopan komission, toimielinten, virastojen ja muiden elinten henkilöstölle korvaamalla sairauskulut. Etuudet, jotka myönnetään tästä järjestelmästä muille edunsaajille kuin nykyisille työntekijöille (kuten eläkeläiset ja orvot), luokitellaan ”työsuhteen päättymisen jälkeisiksi etuuksiksi”.

Lisäksi EU tarjoaa työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia EU:n toimielinten jäsenille ja entisille jäsenille erillisten eläkejärjestelmien välityksellä. Nämä esitetään kohdassa ”Muut eläke-etuusjärjestelmät”. Näiden järjestelmien mukaisesti EU tarjoaa eläke-etuuksia komission, Euroopan unionin tuomioistuimen, tilintarkastustuomioistuimen, neuvoston ja Euroopan parlamentin jäsenille sekä Euroopan oikeusasiamiehelle ja tietosuojavaltuutetulle. EU tarjoaa sairausvakuutusturvan EU:n toimielinten jäsenille yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän kautta.

Edellä mainitut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet luokitellaan EU:n etuuspohjaisiksi velvoitteiksi. Ne lasketaan tilinpäätöspäivänä arvioimalla työntekijöiden tarkasteltavana olevan kauden ja aikaisempien kausien aikana ansaitsemien tulevien etuuksien määrä, diskonttaamalla kyseinen määrä ja vähentämällä järjestelyn mahdollisten varojen käypä arvo. Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen arvo lasketaan vuosittain soveltamalla ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla järjestelystä maksettavat arvioidut tulevat rahavirrat käyttämällä maksettavien etuuksien kanssa saman valuutan määräisten valtion joukkovelkakirjalainojen korkoja, joiden erääntymisaika vastaa suunnilleen eläkevastuun erääntymisaikaa.

EU:n henkilöstölle myönnettävät työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet sisällytetään yhteen yhteiseen järjestelmään, joka kattaa sekä eläkejärjestelmän (PSEO) että sairausvakuutusjärjestelmän (JSIS). Oikeus JSIS-järjestelmän mukaiseen vakuutusturvaan edellyttää oikeutta PSEO-järjestelmän mukaiseen suojaan. Tämän henkilöstösäännöissä vahvistetun yhden yhteisen järjestelmän mukaan tietyt oikeudet, kuten oikeus siirrettyyn tai vähennettyyn eläkkeeseen PSEO-järjestelmän nojalla, saavutetaan kymmenen vuoden palveluksessaolon jälkeen. Työntekijän tätä seuraavalla palveluksessaoloajalla yhdessä yhteisessä järjestelmässä saavutettavat oikeudet ovat kuitenkin selvästi suuremmat kuin nuo alkuperäiset oikeudet, kuten käy ilmi myöhemmin vuosittain karttuvista eläkeoikeuksista.

Sekä EU:n tilinpäätössäännössä nro 1 että IPSAS-standardien käsitteellisessä viitekehyksessä todetaan, että tilinpäätösraportoinnin laadullisiin ominaisuuksiin kuuluu todenmukaisen kuvan antaminen, mikä edellyttää tilien perustana olevien toimien taloudellisen sisällön kuvaamista. Jotta näin voidaan toimia, aiheutunut rahoituskustannus kerrytetään tasaerinä henkilöstön arvioidun aktiivisen palveluksessaolon aikana. Tätä menetelmää sovelletaan johdonmukaisesti etuuksiin, jotka myönnetään yhdestä yhteisestä järjestelmästä.

Etuuspohjaisen nettovelan uudelleenarvostukset kattavat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyn varojen tuotot, ja ne kirjataan välittömästi nettovaroihin.

Tätä menetelmää sovelletaan johdonmukaisesti etuuksiin, jotka myönnetään yhdestä yhteisestä järjestelmästä. Etuuspohjaisen nettovelan uudelleenarvostukset kattavat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyn varojen tuotot, ja ne kirjataan välittömästi nettovaroihin.

EU kirjaa nettokorkokulut (tuotot) ja muut etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvät kulut tuotto- ja kululaskelman otsakkeeseen ”Henkilöstö- ja eläkekulut”. Jos tarjottuja etuuksia muutetaan tai rajoitetaan, aiempaan työsuoritukseen liittyviin etuuksiin tästä aiheutuva muutos tai rajoituksesta aiheutuva voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuotto- ja kululaskelmaan. Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot ja tappiot kirjataan, kun velvoite täytetään. Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tuotto- ja kululaskelmaan, paitsi jos muutosten edellytyksenä on, että työntekijät pysyvät palveluksessa määrätyn ajan.

1.5.11   Varaukset

Varaus kirjataan silloin, kun EU:lla on aikaisempien tapahtumien seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite kolmansia kohtaan, kun on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää resurssien siirtymistä pois unionista ja kun velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Tulevia toiminnan tappioita varten ei tehdä varauksia. Kirjattava varaus on paras arvio olemassa olevan velvoitteen täyttämisen edellyttämistä menoista tilinpäätöspäivänä. Jos varaukseen liittyy suuri määrä eriä, velvoite arvioidaan painottamalla mahdolliset tulemat niihin liittyvillä todennäköisyyksillä (ns. odotusarvomenetelmä).

Tappiollisia sopimuksia koskevat varaukset arvostetaan sopimuksen päättämisen arvioitujen kustannusten nykyarvoon tai sopimuksen jatkamisen arvioitujen nettokustannusten nykyarvoon sen mukaan, kumpi niistä on pienempi.

1.5.12   Rahoitusvelat

Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusveloiksi, jaksotettuun hankintamenoon taseessa arvostettaviksi rahoitusveloiksi (lainat) tai takaussopimusveloiksi.

Lainoja ovat lainat luottolaitoksilta ja velkakirjalainat (EU:n joukkovelkakirjat, EU:n talletukset ja EU:n velkasitoumukset). Lainat kirjataan alun perin käypään arvoon, joka on saatu rahamäärä (saadun vastikkeen käypä arvo), josta on vähennetty transaktiomenot. Myöhemmässä vaiheessa ne kirjataan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää soveltaen. Saadun rahamäärän, josta on vähennetty transaktiomenot, ja lunastusarvon välinen mahdollinen erotus kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan laina-aikana efektiivisen koron menetelmää soveltaen. EU:lle koituneet transaktiomenot, jotka peritään lainansaajalta, ovat vähäisiä ja kirjataan suoraan tuotto- ja kululaskelmaan.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat sisältävät johdannaiset, joiden käypä arvo on negatiivinen. Niitä käsitellään kirjanpidossa kuten tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavia rahoitusvaroja (ks. liitetieto 1.5.5).

EU kirjaa takaussopimuksen mukaisen velan, kun se solmii sopimuksen, joka edellyttää EU:ta suorittamaan määrättyjä maksuja haltijalle syntyvän tappion korvaamiseksi, kun määrätty velallinen laiminlyö maksun velkainstrumentin alkuperäisten tai muutettujen ehtojen mukaisena eräpäivänä. Jos takaussopimuksessa edellytetään, että EU suorittaa maksuja rahoitusvälineiden hintamuutosten tai muiden takauksen kohteiden muutosten johdosta, takaussopimus kuuluu johdannaisiin eli on käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava rahoitusvelka. Kaikki muut takaussopimukset kirjataan rahoitusvarauksiksi.

Takaussopimuksen mukaiset velat kirjataan alun perin käypään arvoon. Se on preemiosaamisen nettonykyarvo, jos se on markkinaehtoinen. Jos takauspalkkiota ei peritä tai vastike ei ole käypä arvo, käypä arvo määritetään sellaisten takaussopimusten toimivilla markkinoilla noteerattujen hintojen perusteella, jotka vastaavat täysin asianomaista takaussopimusta, jos tällaisia hintoja on saatavilla, tai käyttämällä arvostusmenetelmää. Jos luotettavaa käypää arvoa ei voida määrittää havainnoimalla toimivia markkinoita suoraan tai muulla arvostusmenetelmällä, takaussopimukseen liittyvä velka arvostetaan alun perin koko voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotappioiden määrään.

Myöhempi arvostaminen riippuu takauksesta johtuvan luottoriskin kehityksestä. Jos luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi (”vaihe 1”), takausvelat arvostetaan 12 kuukaudelta odotettavissa olevien luottotappioiden määrään tai alun perin kirjattuun määrään, josta on tapauksen mukaan vähennetty kertyneet jaksotukset – sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi. Jos luottoriski on kasvanut merkittävästi (”vaihe 2”), takausvelat arvostetaan koko elinkaaren ajalta odotettavissa olevien luottotappioiden määrään tai alun perin kirjattuun määrään, josta on tapauksen mukaan vähennetty kertyneet jaksotukset – sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi (ks. liitetieto 6.5).

Rahoitusvelat luokitellaan pitkäaikaisiksi veloiksi lukuun ottamatta niitä omaisuuseriä, joiden eräpäivä on alle 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä. Takaussopimukset luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi, paitsi jos EU:lla on ehdoton oikeus lykätä velan suorittamista vähintään 12 kuukauden päähän tilinpäätöspäivästä.

EU:n erityisrahastot, joiden katsotaan kuuluvan komission operatiiviseen toimintaan (eli erityisrahastot Madad ja Columbia), kirjataan komission tileihin ja konsolidoidaan EU:n tilinpäätökseen. Näin ollen muiden rahoittajien rahoitusosuudet EU:n erityisrahastoihin täyttävät muista kuin vaihtoon perustuvista ehtoja sisältävistä transaktioista saatavien tulojen edellytykset, ja ne esitetään rahoitusvelkoina siihen asti, kun siirrettyihin rahoitusosuuksiin liittyvät ehdot ovat täyttyneet eli tukikelpoiset menot ovat syntyneet erityisrahastolle. Erityisrahaston tehtävänä on rahoittaa erityishankkeita ja palauttaa jäljellä olevat varat toiminnan päätyttyä. Tilinpäätöspäivänä jäljellä olevat rahoitusosuuksiin liittyvät velat arvostetaan saatujen rahoitusosuuksien määrään, josta vähennetään erityisrahastolle aiheutuneet menot (ja tarvittaessa myös arvioidut määrät). Raportointia varten nettomenot kohdennetaan muiden rahoittajien rahoitusosuuksiin 31. joulukuuta mennessä maksettujen nettorahoitusosuuksien suhteessa. Rahoitusosuuksien kohdentaminen on vain suuntaa antava. Kun erityisrahasto lopetetaan, erityisrahaston hallintoneuvosto päättää jäljellä olevien varojen lopullisesta jakamisesta.

Samoja arvostusperiaatteita sovelletaan EU:n ohjelmiin maksettaviin ulkopuolisiin rahoitusosuuksiin, jos tällaisten rahoitusosuuksien saamisen ehtona on, että varat käytetään rahoitusosuussopimuksissa määrätyllä tavalla tai muuten ne palautetaan maksajalle.

1.5.13   Muut lyhytaikaiset velat

Huomattava osa Euroopan unionin muista lyhytaikaisista veloista on maksamattomia maksupyyntöjä tuensaajilta, joille on myönnetty avustuksia tai muuta EU:n rahoitusta (muut kuin vaihtoon perustuvat transaktiot). Ne kirjataan maksupyynnössä esitetyn määrän suuruisiksi veloiksi, kun maksupyyntö vastaanotetaan. Rahoituksen hallinnoinnista vastaavat virkamiehet hyväksyvät tarkastuksen jälkeen kyseisten menojen tukikelpoisuuden.

Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta johtuvat muut lyhytaikaiset velat kirjataan alkuperäiseen määrään laskun saapuessa, ja vastaavat tukikelpoiset menot kirjataan, kun Euroopan unioni on vastaanottanut ja hyväksynyt tavara- tai palvelutoimituksen.

1.5.14   Siirtovelat ja -saamiset sekä tulo- ja menoennakot

Liiketoimet ja muut tapahtumat kirjataan tilinpäätöstä laadittaessa sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Jos EU:n toimittamia tavaroita tai palveluita ei vuoden lopussa ole vielä laskutettu tai jos sopimusvelvoite on olemassa (esimerkiksi perussopimuksen perusteella) vaikka laskua ei vielä ole tehty, tilinpäätökseen merkitään vastaava tulojäämä. Vastaavasti jos vielä toimittamatta olevat tavarat tai palvelut on vuoden loppuun mennessä jo laskutettu, vastaavat tulot merkitään tilinpäätökseen siirtovelaksi ja kirjataan vasta seuraavalla tilikaudella.

Myös menot kirjataan sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Tilikauden päättyessä menojäämät kirjataan sen määrän mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan siirtovelvoitetta kyseisellä kaudella. Menojäämät lasketaan komission antamien yksityiskohtaisten käytännön toimintaohjeiden mukaisesti. Kyseisillä ohjeilla pyritään varmistamaan, että tilinpäätös antaa todenmukaisen kuvan esitetyistä taloudellisista ja muista tapahtumista. Vastaavasti jos vielä toimittamatta olevista palveluista tai tavaroista on suoritettu maksu etukäteen, vastaavat menot merkitään tilinpäätökseen siirtosaamisiin menoennakoksi ja kirjataan vasta seuraavalla tilikaudella.

1.6   TUOTTO- JA KULULASKELMA

1.6.1   Tulot

TUOTOT MUISTA KUIN VAIHTOON PERUSTUVISTA TRANSAKTIOISTA

Suurin osa EU:n tuloista saadaan muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista seuraavasti:

BKTL-varat, alv ja muovipakkausjätteeseen perustuvat omat varat

Tulot kirjataan sillä kaudella, jolla komissio lähettää jäsenvaltioille pyynnön maksaa niiden rahoitusosuudet. Nämä summat arvostetaan ”pyydettyyn määrään”. Koska alv, BKTL-varat ja muovipakkausjätteeseen perustuvat omat varat perustuvat asianomaista varainhoitovuotta koskeviin arvioihin, niiden määriä voidaan tarkistaa muutosten perusteella siihen saakka, kunnes jäsenvaltiot ilmoittavat lopulliset tiedot. Arvioon tehdyn muutoksen vaikutukset otetaan huomioon määritettäessä sen kauden nettoylijäämää tai -alijäämää, jolla muutos tapahtui.

Perinteiset omat varat

Kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista ja niihin liittyvät tuotot kirjataan, kun vastaavat A-kirjanpitoon liittyvät kuukausikatsaukset saadaan jäsenvaltioilta (mukaan lukien kannetut tullimaksut ja sellaiset erääntyneet määrät, joille on vakuus ja joita ei ole riitautettu). Jäsenvaltioiden keräämät varainhoitovuotta koskevat tulot, joita ei ole vielä maksettu komissiolle, arvioidaan tilinpäätöspäivänä ja merkitään taseeseen siirtosaamisiksi. B-kirjanpitoon liittyvät jäsenvaltioiden toimittamat neljännesvuosikatsaukset (mukaan lukien tullimaksut, joita ei ole kannettu ja joilla ei ole vakuutta, sekä vakuudelliset määrät, jotka velallinen on riitauttanut) kirjataan tuotoiksi, joista on vähennetty osuus, jonka jäsenvaltiot saavat pidättää kantokuluina. Lisäksi kirjataan arvonalennus, joka vastaa perimättä jäävien saamisten määrästä tehtyä arviota.

Sakot

Sakoista saatavat tuotot kirjataan silloin, kun komission päätös sakon määräämisestä on hyväksytty ja asiasta on virallisesti ilmoitettu vastapuolelle. Sakkopäätöksen tekemisen jälkeen sakon saaneiden yhteisöjen on kahden kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta

a)	joko hyväksyttävä päätös ja maksettava sakko määräajassa, jolloin EU kirjaa saamisen lopullisesti perityksi, tai

b)	oltava hyväksymättä päätöstä ja nostettava kanne EU:n lainsäädännön mukaisesti.

Sakko on kuitenkin aina maksettava kolmen kuukauden määräajassa, koska kanteella ei ole lykkäävää vaikutusta (SEUT-sopimuksen 278 artikla). Saatu rahamäärä käytetään kerrytettävissä olevan rahamäärän kuittaamiseen. Yritys voi kuitenkin komission tilinpitäjän suostumuksella antaa määrää vastaavan pankkitakauksen. Tällöin sakko pysyy saamisena. Jos rahamäärää tai takausta ei saada ja yrityksen maksukykyä pidetään epävarmana, saamisen arvoa alennetaan kirjanpidossa.

Jos yritys, joka on jo maksanut sakon alustavasti, nostaa päätöksestä kanteen, sakkoa vastaava määrä esitetään ehdollisissa veloissa. Jos taas pidetään mahdollisena, että unionin yleinen tuomioistuin antaa EU:n vastaisen tuomion, kirjataan varaus, joka kattaa kyseisen riskin. Jos alustavan maksun sijaan on saatu vakuus, kerrytettävissä olevaa rahamäärää pienennetään kirjanpidossa.

Komission saamat korot, jotka kertyvät pankkitileiltä, joille saadut maksut talletetaan, kirjataan tuotoiksi, ja ehdollisten velkojen määrää korotetaan vastaavasti.

Vuodesta 2010 komissio on hallinnoinut alustavasti maksettuja sakkoja erillisessä rahastossa (BUFI). Varat sijoitetaan rahoitusvälineisiin.

TUOTOT VAIHTOON PERUSTUVISTA TRANSAKTIOISTA

Tavaroiden ja palvelujen myynnistä saatavat tuotot kirjataan silloin, kun niiden omistajuuteen liittyvät riskit ja edut siirtyvät olennaisilta osin ostajalle. Palvelujen tarjoamista koskevaan liiketoimeen liittyviä tuottoja kirjattaessa otetaan huomioon se, missä vaiheessa liiketoimi on tilinpäätöspäivänä.

Korkotuotot ja kulut

Korkotuotot ja kulut kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan efektiivisen koron menetelmää soveltaen. Tällä menetelmällä lasketaan rahoitusvaroihin tai velkoihin kuuluvan erän jaksotettu hankintameno ja kohdistetaan korkotuotot ja kulut asianomaiselle kaudelle. Efektiivistä korkokantaa laskiessaan EU arvioi rahavirrat ottamalla huomioon rahoitusvälineen kaikki sopimusehdot (kuten mahdollisuuden suorittaa maksu ennen eräpäivää), mutta huomioon ei oteta tulevia luottotappioita. Laskelmaan sisällytetään kaikki sellaiset sopimuspuolten välillä suoritettavat tai saatavat palkkiot ja korkopisteet, jotka ovat kiinteä osa efektiivistä korkoa, transaktiomenot sekä kaikki muut yli- tai alikurssit.

Siitä alkaen, kun rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai samankaltaisten rahoitusvarojen muodostaman ryhmän arvon katsotaan alentuneen (”vaihe 3”), korkotuotto kirjataan käyttämällä sitä korkokantaa, jota on käytetty tulevien rahavirtojen diskonttaamiseen arvonalentumistappiota määritettäessä.

Osinkotuotot

Osinkotuotot ja vastaavien voitonjakojen tuotot kirjataan silloin, kun oikeus maksun saamiseen on syntynyt.

Tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen tuotot ja kulut

Tämä erä kattaa kyseisistä rahoitusvaroista syntyvät käypään arvoon arvostetut voitot (tuotot) ja käypään arvoon arvostetut tappiot (kulut), mukaan lukien ne, jotka ovat peräisin valuuttamuunnoksista. Korollisten rahoitusvarojen osalta tämä sisältää myös korot. Ks. myös liitetieto 3.9.

Tuotot takaussopimuksista

Takaussopimuksista saadut tuotot (takauspalkkiot) kirjataan siltä ajalta, jona EU on valmis korvaamaan takaussopimuksen mukaiselle takauksen haltijalle mahdollisesti syntyvän luottotappion. Sovelletussa jaksotusaikataulussa otetaan huomioon ajan kuluminen ja vakuuden kattaman vastuun määrä. Takaussopimuksista saataviin tuottoihin sisältyy myös takaussopimukseen liittyvän velan jaksottaminen tapauksissa, joissa takaus on annettu ilman vastiketta tai nimellistä vastiketta vastaan.

1.6.2   Menot

Muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista aiheutuvat kulut ovat tyypillisiä EU:lle, ja ne muodostavat valtaosan unionin menoista. Ne liittyvät varojen siirtoon tuensaajille, ja ne voidaan jakaa seuraaviin kolmeen ryhmään: i) saamiset, ii) sopimuksen mukaiset siirrot ja harkinnanvaraiset avustukset sekä iii) rahoitusosuudet ja lahjoitukset.

Siirrot kirjataan kuluiksi sille jaksolle, jonka aikana siirron perustana oleva tapahtuma toteutuu, edellyttäen, että siirto tapahtuu säännösten (varainhoitoasetus, henkilöstösäännöt tai muu lainsäädäntö) mukaisesti tai että siirron valtuuttava sopimus on allekirjoitettu. Lisäksi tuensaajan on täytettävä kaikki tukikelpoisuuskriteerit ja velvoitteen määrä on voitava arvioida riittävän luotettavasti.

Kun kirjausperusteet täyttävä maksupyyntö vastaanotetaan, tukikelpoinen määrä kirjataan kuluksi. Sellaiset vuoden loppuun mennessä kertyneet tukikelpoiset menot, jotka EU on velkaa tuensaajille mutta joita ei vielä ole kirjattu, arvioidaan ja merkitään taseeseen menojäämiksi.

Tavaroiden ja palvelujen ostamiseen liittyvistä vaihtoon perustuvista transaktioista aiheutuvat menot kirjataan silloin, kun EU vastaanottaa ja hyväksyy kyseiset tavarat ja palvelut. Ne arvostetaan niiden laskun osoittamaan alkuperäiseen määrään. Lisäksi tilinpäätöspäivänä tarjottuun palveluun liittyvät kustannukset sen ajanjakson aikana, jona laskua ei ole vielä saatu eikä hyväksytty, arvioidaan ja kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan.

1.7   EHDOLLISET VARAT JA VELAT

1.7.1   Ehdolliset varat

Ehdollinen omaisuuserä on potentiaalinen omaisuuserä, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan EU:n määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Ehdollinen omaisuuserä ilmoitetaan tilinpäätöksessä silloin, kun se todennäköisesti tuottaa taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia.

1.7.2   Ehdolliset velat

Ehdollinen velka on mahdollinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan EU:n määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Se voi olla myös olemassa oleva velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena mutta jota ei merkitä taseeseen, koska ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtymistä pois rahastosta tai (poikkeuksellisissa tapauksissa) velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä riittävän luotettavasti. Ehdolliset velat ilmoitetaan tilinpäätöksessä, paitsi jos on hyvin epätodennäköistä, että taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentäviä resursseja siirtyy pois rahastosta.

1.8   RAHAVIRTALASKELMA

Rahavirtalaskelman sisältämien tietojen perusteella arvioidaan, miten hyvin EU kykenee kerryttämään käteisvaroja ja muita rahavaroja ja millainen näiden varojen tarve on.

Rahavirtalaskelman laadinta perustuu epäsuoraan esittämistapaan. Tämä tarkoittaa sitä, että varainhoitovuoden taloudellista tulosta oikaistaan sellaisten toimien vaikutuksella, joihin ei liity maksutapahtumaa, aikaisempien tai tulevien tilikausien toimintaan kuuluvien maksujen jaksotuksilla sekä investointien rahavirtoihin kuuluvilla tuotto- ja kuluerillä.

Ulkomaanvaluutan määräisten toimien rahavirrat kirjataan EU:n tilinpäätösvaluuttana (euroina). Muuntokurssina käytetään rahavirtalaskelman laatimispäivän euron kurssia.

Rahavirtalaskelmassa esitetään tilikauden rahavirrat jaoteltuina toiminnan, investointien ja rahoitustoimien rahavirtoihin.

Toiminnan rahavirrat sisältävät muusta EU:n toiminnasta kuin investoinneista kertyvät rahavirrat. Rahavirroista suurin osa kuuluu näihin rahavirtoihin.

Investointien rahavirrat sisältävät aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinnat ja luovutukset sekä sellaiset muihin investointeihin liittyvät hankinnat ja luovutukset, joita ei sisällytetä muihin rahavaroihin. Tuensaajille myönnettyjä lainoja ei ole sisällytetty investointien rahavirtaan, koska ne ovat osa EU:n yleisiä tavoitteita ja siten EU:n päivittäisiä toimia. Tavoitteena on esittää vain EU:n varsinaiset investoinnit.

Rahoitustoiminta on toimintaa, joka johtaa muiden kuin tuensaajille back-to-back-periaatteella tai aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan (jotka sisältyvät muuhun toimintaan) myönnettyjen lainojen suuruuden ja koostumuksen muutoksiin.

2.   TASEEN LIITETIEDOT

VARAT

2.1   AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

(miljoonaa euroa)
Kirjanpitoarvo 31.12.2022, brutto	1 849
Lisäykset	259
Luovutukset	(25 )
Omaisuusluokkien väliset siirrot	0
Muut muutokset	2
Kirjanpitoarvo 31.12.2023, brutto	2 086
Kertyneet poistot 31.12.2022	(949 )
Poistot varainhoitovuoden aikana	(181 )
Palautuneet poistot	-
Luovutukset	21
Omaisuusluokkien väliset siirrot	0
Muut muutokset	0
Kertyneet poistot 31.12.2023	(1 110 )
Kirjanpitoarvo 31.12.2023, netto	976
Kirjanpitoarvo 31.12.2022, netto	900

Suurin osa näistä määristä liittyy tietokoneohjelmistoihin.

2.2   AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Avaruusresurssien luokka kattaa käyttöomaisuushyödykkeet, jotka liittyvät EU:n kahteen avaruusohjelmaan: maailmanlaajuisiin satelliittinavigointijärjestelmiin eli Galileoon ja Euroopan geostationaariseen navigointilisäjärjestelmään (EGNOS) sekä Euroopan maanseurantaohjelmaan (Copernicus). Niiden avaruusjärjestelmien resurssit, jotka eivät vielä ole toiminnassa, sisältyvät otsakkeeseen ”Keskeneräiset hankinnat”. EU:n avaruusohjelmiin liittyviä omaisuuseriä on rakennettu Euroopan avaruusjärjestön (ESA) avustuksella.

Galileo-järjestelmään kuuluu tällä hetkellä 28 satelliittia. Järjestelmän valmistuttua siihen kuuluu 30 satelliittia (mukaan lukien 6 varasatelliittia). Galileo-järjestelmän toimintaan liittyvien käyttöomaisuushyödykkeiden (sekä satelliittien että maa-asemien) arvo kertyneiden poistojen jälkeen oli 2 487 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2023 (3 056 miljoonaa euroa vuonna 2022). Jäljellä olevia keskeneräisiä hankintoja oli 2 479 miljoonaa euroa (1 812 miljoonaa euroa vuonna 2022).

Copernicus-ohjelman osalta toiminnassa on kahdeksan satelliittia ja rakenteilla on 18 satelliittia ja instrumenttia. Copernicuksen toimintaan liittyvien käyttöomaisuushyödykkeiden arvo poistojen jälkeen oli 438 miljoonaa euroa (634 miljoonaa euroa vuonna 2022). Lisäksi keskeneräisiin hankintoihin kirjattiin Copernicus-satelliittien osalta 3 078 miljoonaa euroa (2 583 miljoonaa euroa vuonna 2022).

Avaruusresurssien otsakkeeseen on sisällytetty myös EGNOSin maainfrastruktuuriin liittyviä käyttöomaisuushyödykkeitä 187 miljoonan euron arvosta (106 miljoonaa euroa vuonna 2022). Lisäksi EGNOS-järjestelmän omaisuuseriä kirjattiin keskeneräisiin hankintoihin 289 miljoonaa euroa (292 miljoonaa euroa vuonna 2022).

Huhtikuun 29. päivänä 2024 Euroopan komissio myi 23 Brysselissä sijaitsevaa rakennustaan SFPIM:lle (Société Fédérale de Participations et d’Investissement – Belgian valtion sijoitusyhtiö) 900 miljoonan euron kokonaismyyntihintaan. Kyseisten rakennusten nettokirjanpitoarvo 31. joulukuuta 2023 oli 437 miljoonaa euroa. Myynnin tuotot sijoitetaan uudelleen uusien rakennusten rahoittamiseen, jäljellä olevien kiinnelainojen takaisinmaksuun ja olemassa olevien rakennusten kunnostamiseen. Vaikka kauppa on allekirjoitettu kaikista 23 rakennuksesta, niiden käytöstä poisto tapahtuu asteittain siten, että viimeiset rakennukset luovutetaan syyskuussa 2029.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

(miljoonaa euroa)
	Maa-alueet ja rakennukset	Avaruusresurssit	Koneet ja kalusto	Irtaimisto ja ajoneuvot	Tietokonelaitteet	Muut	Rahoitusleasingsopimukset	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 31.12.2022, brutto	6 608	7 603	572	280	838	367	2 675	4 995	23 937
Lisäykset	21	–	23	13	73	21	74	1 450	1 675
Luovutukset	2	–	(20 )	(11 )	(50 )	(22 )	(1 )	–	(102 )
Omaisuusluokkien väliset siirrot	401	99	0	0	0	4	(370 )	(136 )	(0 )
Muut muutokset	2	–	(0 )	–	1	0	–	(0 )	3
Kirjanpitoarvo 31.12.2023, brutto	7 034	7 702	575	283	863	370	2 378	6 308	25 513
Kertyneet poistot 31.12.2022	(4 016 )	(3 807 )	(494 )	(209 )	(630 )	(288 )	(1 574 )		(11 015 )
Poistot varainhoitovuoden aikana	(150 )	(785 )	(33 )	(16 )	(102 )	(22 )	(93 )		(1 200 )
Palautetut poistot	0	–	0	0	1	0	–		1
Luovutukset	(2 )	–	19	11	50	21	1		100
Omaisuusluokkien väliset siirrot	(250 )	–	(0 )	0	(0 )	0	250		0
Muut muutokset	0	–	0	0	(0 )	(0 )	–		(0 )
Kertyneet poistot 31.12.2023	(4 417 )	(4 591 )	(507 )	(214 )	(681 )	(288 )	(1 416 )		(12 114 )
KIRJANPITOARVO 31.12.2023, NETTO	2 617	3 111	68	69	181	82	962	6 308	13 399
KIRJANPITOARVO 31.12.2022, NETTO	2 592	3 796	78	71	208	79	1 101	4 995	12 922

2.3   PÄÄOMAOSUUSMENETELMÄLLÄ ARVOSTETUT SIJOITUKSET

Komission edustaman EU:n osuutta Euroopan investointirahastossa (EIR) käsitellään kirjanpidossa osakkuusyrityksenä pääomaosuusmenetelmää soveltaen. EIR toimii EU:n rahoituslaitoksena. Se on erikoistunut tarjoamaan riskipääomaa ja takauksia pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset). EIR toimii julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutena, jonka jäseniä ovat Euroopan investointipankki (EIP), EU ja ryhmä rahoituslaitoksia.

EU:n omistusosuus EIR:ssä 31. joulukuuta 2023 oli 29,7 prosenttia (30 % vuonna 2022) ja ääniosuus 29,7 prosenttia (30 % vuonna 2022). EIR:n on perussääntönsä mukaisesti siirrettävä vuotuisesta nettotuloksestaan vähintään 20 prosenttia sääntömääräiseen rahastoon, kunnes rahaston kumulatiiviset varat ovat 10 prosenttia merkitystä pääomasta. Tätä rahastoa ei saa käyttää voitonjakoon.

Seuraavassa taulukossa esitetään, miten EU:n osallistuminen EIR:ään on muuttunut varainhoitovuoden aikana.

(miljoonaa euroa)
	Euroopan investointirahasto
Osuus 31.12.2022	1 313
Rahoitusosuudet	-
Saadut osingot	(4 )
Osuus nettotuloksesta	67
Osuus nettovaroista	(11 )
Osuus 31.12.2023	1 365

EIR:n taloudellisten tietojen yhteenveto:

(miljoonaa euroa)
	31.12.2023	31.12.2022
	EIR yhteensä	EIR yhteensä
Varat	6 554	5 504
Velat	(1 959 )	(1 127 )
Tulot	452	340
Menot	(218 )	(261 )
Ylijäämä/(alijäämä)	234	79

Edellä esitetty taloudellisten tietojen yhteenveto täsmäytetään EIR:ssä olevan omistusosuuden kirjanpitoarvon kanssa seuraavasti:

(miljoonaa euroa)
	31.12.2023	31.12.2022
Osakkuusyrityksen nettovarat	4 595	4 377
Euroopan komission omistusosuus EIR:ssä	29,7 %	30,0 %
Kirjanpitoarvo	1 365	1 313

Komission edustama EU on maksanut merkitsemistään osakkeista EIR:n pääomasta 20 prosenttia 31. joulukuuta 2023. Jäljelle jäävä osuus, jota ei ole vaadittu maksettavaksi, on seuraava:

(miljoonaa euroa)
	EIR:n pääoma yhteensä	EU:n merkitsemä osuus
Osakepääoma yhteensä	7 370	2 190
Maksettu	(1 474 )	(438 )
Maksamista ei ole pyydetty	5 896	1 752

2.4   RAHOITUSVARAT

(miljoonaa euroa)
	Liitetieto	31.12.2023	31.12.2022
Pitkäaikaiset
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat	2.4.1	242 265	199 918
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	2.4.2	32 018	26 513
		274 283	226 431
Lyhytaikaiset
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat	2.4.1	4 612	4 437
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	2.4.2	6 476	4 544
		11 088	8 981
Yhteensä		285 370	235 412

2.4.1   Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

(miljoonaa euroa)
	Liitetieto	31.12.2023	31.12.2022
NextGenerationEU-välineen lainat ja rahoitusapu	2.4.1.1	246 622	204 103
Muut lainat	2.4.1.2	255	251
Yhteensä		246 877	204 354
Pitkäaikaiset		242 265	199 918
Lyhytaikaiset		4 612	4 437

2.4.1.1   NextGenerationEU-välineen lainat ja rahoitusapu

(miljoonaa euroa)
	NGEU	SURE	ERVM	Maksutase lainat	Makro taloudellinen rahoitusapu	Euratom	Yhteensä
Yhteensä 31.12.2022	45 340	99 130	46 587	201	12 613	232	204 103
Uudet lainat (nimellisarvot)	34 084	–	–	–	18 290	–	52 374
Takaisinmaksut	–	–	(3 500 )	–	(60 )	(13 )	(3 573 )
Kirjanpitoarvon muutokset	165	(145 )	7	0	350	(0 )	377
Arvonalennuksen muutokset	–	–	–	–	(6 664 )	5	(6 659 )
Yhteensä 31.12.2023	79 589	98 984	43 095	201	24 528	224	246 622
Pitkäaikaiset	79 240	98 880	40 084	200	23 530	210	242 144
Lyhytaikaiset	349	104	3 010	1	998	14	4 477

Lainojen nimellisarvo 31. joulukuuta 2023 on 254,1 miljardia euroa (205,3 miljardia euroa vuonna 2022). Summasta 174,9 miljardia euroa koskee rahoitusapuna myönnettäviä lainoja ja 79,2 miljardia euroa NextGenerationEU-välineen lainoja elpymis- ja palautumistukivälinettä ja REPowerEU-ohjelmia varten.

Rivi ”Arvonalennuksen muutokset” vastaa odotettavissa olevien luottotappioiden uudelleenarvostusta 31. joulukuuta 2023. Rivi ”Kirjanpitoarvon muutokset” vastaa kertyneiden korkojen ja preemioiden/diskonttojen muutosta (uudet preemiot/diskontot ja jaksotukset).

Rahoitusapuohjelmat toimivat back-to-back-periaatteella, lukuun ottamatta makrotaloudellinen rahoitusapu plus -välinettä. Tämä tarkoittaa, että lainat rahoitetaan vastaavalla lainanotolla samoin ehdoin. Maturiteetit ovat samat ja emissiovoitot/diskontot ja kustannukset peritään lainansaajalta. Eräpäivänä lainansaaja maksaa lainan takaisin komissiolle ja komissio maksaa takaisin ottamansa lainan. NextGenerationEU-välineen ja makrotaloudellinen rahoitusapu plus -välineen lainojen osalta ei lainaehtojen ja otettujen lainojen välillä ole back-to-back-suhdetta (ks. tietoja näiden lainojen rahoittamisesta liitetiedossa 2.11.1.1).

NextGenerationEU (elpymis- ja palautumistukiväline/REPowerEU)

Elpymis- ja palautumistukiväline on vuonna 2021 perustettu väliaikainen väline, jolla autetaan jäsenvaltioiden talouksia elpymään koronapandemiasta ja selviytymään paremmin vihreästä ja digitaalisesta siirtymästä. Komissio ottaa EU:n elpymisvälineen (NextGenerationEU) kautta lainoja, joista saatavat varat elpymis- ja palautumistukiväline käyttää jäsenvaltioiden uudistusten ja investointien rahoittamiseen. Uudistusten ja investointien on oltava EU:n painopisteiden mukaisia ja vastattava haasteisiin, jotka on yksilöity talous- ja sosiaalipolitiikan koordinointia koskevan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa annetuissa maakohtaisissa suosituksissa. Rahoitus voidaan myöntää joko lainana (tuki, joka maksetaan takaisin) tai avustuksena (tuki, jota ei makseta takaisin, ks. liitetieto 2.5). Jäsenvaltiot voivat saada rahoitusta enintään määrän, joka vastaa niille varattua lainojen ja avustusten määrää. Saadakseen tukea jäsenvaltioiden on toimitettava kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmansa Euroopan komissiolle. Kussakin suunnitelmassa esitetään vuoden 2026 loppuun mennessä toteutettavat uudistukset ja investoinnit ja määritellään selvät välitavoitteet ja tavoitteet, jotka Euroopan komissio analysoi ja Eurooppa-neuvosto hyväksyy. Elpymis- ja palautumistukivälineen lainoja voidaan maksaa lainansaajille 31. joulukuuta 2026 asti, kuitenkin vasta sen jälkeen, kun ne ovat saavuttaneet sovitut välitavoitteet.

Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevaa asetusta muutettiin vuonna 2023, jolloin jäsenvaltioille annettiin mahdollisuuden lisätä kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiinsa REPowerEU-luku. Jäsenvaltiot voivat rahoittaa investointeja ja uudistuksia REPowerEU-tavoitteiden saavuttamiseksi. Rahoitusta voidaan myöntää myös lainojen muodossa, jolloin hyödynnetään elpymis- ja palautumistukivälineen lainavaroja, joita jäsenvaltiot eivät ole vielä pyytäneet.

Joulukuun 31. päivään 2023 mennessä oli tehty 290,9 miljardin euron lainasopimukset. Niistä oli jo maksettu 79,2 miljardia euroa (maksuista 5,4 miljardia euroa liittyy REPowerEU-suunnitelmaan).

Eurooppalainen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäinen tukiväline (SURE)

SURE on eurooppalainen väline, jonka tavoitteena on auttaa pitämään ihmiset työssä ja tukea työpaikkoja, joihin koronaviruspandemia vaikuttaa. Tämän tukivälineen kautta jäsenvaltiot voivat pyytää EU:lta rahoitusapua koronakriisistä johtuviin äkillisesti ja huomattavasti kasvaneisiin kansallisiin julkisiin menoihin. Nämä menot voivat liittyä kansallisiin työajan lyhentämisjärjestelyihin sekä vastaaviin toimenpiteisiin, jotka voivat koskea myös itsenäisiä ammatinharjoittajia, sekä joihinkin terveyteen liittyviin toimenpiteisiin erityisesti työpaikoilla. Siitä voidaan myöntää rahoitusapua enintään 100 miljardia euroa lainojen muodossa asianomaisille jäsenvaltioille.

Välineen käytettävyys päättyi 31. joulukuuta 2022, eikä maksuja ole suorittamatta.

Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM)

Euroopan rahoituksenvakautusmekanismista voitiin myöntää jäsenvaltiolle unionin taloudellista apua, jos poikkeukselliset tapahtumat, joihin jäsenvaltio ei voinut vaikuttaa, aiheuttivat kyseiselle jäsenvaltiolle vaikeuksia tai uhkasivat vakavasti aiheuttaa sille suuria vaikeuksia. Taloudellinen apu myönnettiin lainan tai luottojärjestelyn muodossa. Ohjelman voimassaolo on päättynyt, mutta sitä käytetään edelleen erityisiä tehtäviä varten, kuten lainojen maksuajan pidennykseen.

Maksutaselainat

Tämä on politiikkalähtöinen rahoitusväline, jolla tarjotaan keskipitkän aikavälin rahoitustukea jäsenvaltioille, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön. Välineestä voidaan myöntää lainoja jäsenvaltioille, joilla on maksutasetta tai pääomatasetta koskevia vaikeuksia tai joita tällaiset vaikeudet vakavasti uhkaavat. Välineestä myönnettävien maksamatta olevien lainojen enimmäismäärä on rajoitettu 50 miljardiin euroon. Tehdyistä lainasopimuksista ei ole enää nostamattomia määriä.

Makrotaloudellinen rahoitusapu

Makrotaloudellinen rahoitusapu on EU:n rahoitusavun muoto, josta myönnetään maksutasetukea kumppanimaille, joilla on maksutasetta koskeva kriisi. Makrotaloudellinen rahoitusapu muodostuu keskipitkän tai pitkän aikavälin lainoista tai avustuksista tai tällaisten lainojen ja avustusten tarkoituksenmukaisesta yhdistelmästä. Yleensä sillä täydennetään Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tukemien rakennemuutos- ja uudistusohjelmien rahoitusta.

Makrotaloudellisen rahoitusavun lainakannan nimellisvastuu vuoden lopussa oli 33,2 miljardia euroa, josta 29,6 miljardia euroa oli myönnetty Ukrainalle. Tähän sisältyy 18 miljardia euroa, jotka maksettiin vuonna 2023 Ukrainan talouden vakauttamisen tukemiseksi ja maan välittömän selviytymiskyvyn vahvistamiseksi Venäjän provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyssodan jälkeen (makrotaloudellinen rahoitusapu plus).

Makrotaloudellisen rahoitusavun lainat ja niihin liittyvä lainanotto (lukuun ottamatta makrotaloudellinen rahoitusapu plus -välinettä) katetaan yhteisessä vararahastossa olevilla varoilla (ks. liitetieto 2.4.2.1) (ensimmäiset 9 % tappioista) ja tarvittaessa EU:n talousarviosta. Lisäksi Ukrainalle myönnetyn poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun puitteissa vuonna 2022 maksetut 6 miljardia euroa katetaan jäsenvaltioiden takauksilla, jotka kattavat 61 prosenttia vastuista (ensimmäiset 9 prosenttia tappioista katetaan yhteisestä vararahastosta ja loput 30 prosenttia taataan EU:n talousarviosta). Euroopan komissio oli 31. joulukuuta 2023 mennessä saanut yhteensä 3,5 miljardin euron takaukset, ja loput takaukset saatiin 30. päivään huhtikuuta 2024 mennessä. Yhteiseen vararahastoon ei ole otettu varoja Ukrainalle makrotaloudellinen rahoitusapu plus -välineen puitteissa vuonna 2023 maksettuja lainoja varten. Jos takaisinmaksu laiminlyödään, komissio voi pyytää jäsenvaltioilta varoja käytettävissä olevaan omien varojen enimmäismäärään asti EU:n velan hoitamiseksi (ks. myös liitetieto 6.6).

Arvonalentumisesta johtuva vähennyserä oli 31. joulukuuta 2023 makrotaloudellisen rahoitusavun lainojen osalta 9,0 miljardia euroa (2,3 miljardia euroa vuonna 2022). Summasta 8,8 miljardia euroa liittyy Ukrainalle myönnettyihin lainoihin. Arvonalentumisen kasvu liittyy Ukrainalle makrotaloudellinen rahoitusapu plus -välineen puitteissa vuonna 2023 maksettuihin uusiin yhteensä 18 miljardin euron lainoihin. Vaikka kaikki Ukrainalta olevat vuonna 2023 erääntyneet saamiset maksettiin ajallaan eikä tilinpäätöksen laatimisajankohtana ollut maksattomia määriä tilinpäätössääntöjen mukaisesti, arvon alentuminen heijastaa koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita, jotka lainoihin liittyvien merkittävien epävarmuustekijöiden vuoksi on arvioitu erityisen varovaisesti.

EU myönsi Ukrainalle vuonna 2023 yhteensä 100 miljoonaa euroa korkotukea poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun lainoista aiheutuneita korkoja varten. Tämä merkitsee lainaehtojen muuttamista (ks. myös liitetiedot 3.15 ja 6.5), ja määrä sisältyy edellä olevan taulukon kohtaan ”Kirjanpitoarvon muutokset”.

Tehdyistä makrotaloudellisen rahoitusavun lainasopimuksista oli 31. joulukuuta 2023 käyttämättä 95 miljoonan euron määrä, johon on liitetty ehtoja (285 miljoonaa euroa vuonna 2022).

Euroopan atomienergiayhteisön lainat (Euratom)

Euroopan atomienergiayhteisö myöntää lainoja sekä jäsenvaltioille että muille maille sekä molempien yhteisöille energia-alan laitoksiin liittyvien hankkeiden rahoittamista varten. Euratomin 31. joulukuuta 2023 jäljellä olevista 313 miljoonan euron lainoista 300 miljoonaa euroa (nimellisarvo) liittyy Energoatomille myönnettyihin Ukrainan takaamiin lainoihin. Näiden lainojen osalta on kirjattu 90 miljoonan euron arvonalentumisesta johtuva vähennyserä. Tehdyistä lainasopimuksista ei ole enää nostamattomia määriä.

Lainojen efektiivinen korko (ilmoitetaan korkojen vaihteluvälinä)

	31.12.2023	31.12.2022
NextGenerationEU	0,15 % –3,56 %	0,14 % –2,54 %
SURE	(0,48 ) % –2,78 %	(0,48 ) % –2,78 %
ERVM	(0,03 ) % –3,79 %	(0,03 ) % –3,79 %
Maksutaselainat	2,95 %	2,95 %
Makrotaloudellinen rahoitusapu	(0,14 ) % –3,86 %	(0,14 ) % –3,70 %
Euratom	(0,08 ) % –4,14 %	(0,08 ) % –1,53 %

EU:n talousarviotakuu

EU:n talousarviosta myönnetään takaus komission ottamille lainoille, joilla rahoitetaan NextGenerationEU-välineestä ja rahoitusapuohjelmista myönnetyt lainat. Jos tulevaisuudessa olisi maksamattomia lainoja, niiden rahoittamiseksi otetut lainat voitaisiin joutua maksamaan takaisin EU:n talousarviosta.

—	Yhdistetyn varainhankintamenetelmän mukaisesti otetut lainat (NextGenerationEU-väline ja makrotaloudellinen rahoitusapu plus) ja jäsenvaltioille myönnettyihin ERVM- ja maksutaselainoihin liittyvä ottolainaus taataan yksinomaan EU:n talousarviosta.

—	SURE-tukivälineeseen liittyvä ottolainaus taataan EU:n talousarviosta, ja jäsenvaltiot ovat lisäksi myöntäneet sitä varten 25 miljardin euron takaukset.

—

Makrotaloudellisen rahoitusavun ottolainaus kolmansille maille myönnettäviä lainoja varten katetaan ensi kädessä yhteisestä vararahastosta (ks. liitetieto 2.4.2.1) ja sen jälkeen EU:n talousarviosta. Poikkeuksena ovat makrotaloudelliseen rahoitusapuun kuuluvat poikkeuksellisen rahoitusavun puitteissa Ukrainalle myönnetyt 6 miljardin euron lainat, joista 61 prosenttia katetaan jäsenvaltioiden antamilla takauksilla (ensimmäiset 9 % tappioista katetaan yhteisestä vararahastosta).

—	Euratomiin liittyvä ottolainaus katetaan ensi kädessä kolmansien osapuolten antamilla takauksilla, sen jälkeen yhteisestä vararahastosta (ks. liitetieto 2.4.2.1) ja sen jälkeen EU:n talousarviosta.

Ks. lisätietoja liitetiedosta 6.6.

Yhdistyneen kuningaskunnan EU:sta eroamisesta johtuvat velvoitteet

Erosopimuksen 143 artiklan mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan on maksettava unionille osuutensa ehdollisista rahoitusvastuista, jotka liittyvät eropäivänä eli 31. tammikuuta 2020 mennessä hyväksyttyihin tai päätettyihin rahoitusavun lainoihin (ERVM, makrotaloudellinen rahoitusapu, maksutaselaina ja Euratom). Erosopimuksen 143 artiklassa edellytetään, että jos ennen eropäivää hyväksytyn rahoitusapuna myönnetyn lainan takaisinmaksu on laiminlyöty, Yhdistynyt kuningaskunta on velvollinen maksamaan unionille osuutensa maksuista, jotka unioni on suorittanut toimesta, jonka takaisinmaksu on laiminlyöty, paitsi jos tämä voitaisiin kattaa Yhdistyneen kuningaskunnan osuudella yhteisen vararahaston ulkoisten toimien alarahaston takuurahastossa säilytettävistä varoista, jos se on tarkoituksenmukaista (eli makrotaloudellinen rahoitusapu ja Euratom-lainat kolmansissa maissa) – ks. liitetieto 4.1.1.

Edellä mainittuihin rahoitusapuna myönnettyihin lainoihin liittyvä EU:n jäljellä oleva ehdollinen vastuu oli eropäivänä 53,9 miljardia euroa. Tuon päivän jälkeen suoritettujen takaisinmaksujen jälkeen EU:n takauksen kattamien lainojen arvo 31. joulukuuta 2023 on 48,8 miljardia euroa, joista Yhdistyneen kuningaskunnan osuus on 6,1 miljardia euroa.

2.4.1.2   Muut lainat

Tällaisia lainoja on kolmenlaisia:

a)	EU:n talousarvioon sisältyvistä ohjelmista (esim. maatalouden ja sähköistämisen rahoitusaloitteet ja EU:n työllisyys- ja sosiaalialan innovaatio-ohjelma) myönnetyt lainat. Nämä lainat olivat 31. joulukuuta 2023 yhteensä 77 miljoonaa euroa (79 miljoonaa euroa vuonna 2022).

b)

EU:lle siirretyt lainat: Nämä ovat EIP:n maksamia lainoja, ja niille annettiin takaus ESIR-rahaston ja ulkoisen lainanantovaltuuden puitteissa. Lainojen takaisinmaksu laiminlyötiin. Komissio maksoi takaukseen perustuvat maksuvaatimukset, ja näin ollen sillä on oikeus periä lainat takaisin. Tämän seurauksena nämä lainat on nyt kirjattu EU:n taseeseen. Komissiolla oli 31. joulukuuta 2023 tällaisiin lainoihin liittyviä takaisinperintäoikeuksia yhteensä 1,0 miljardin euron arvosta, mukaan lukien kertyneet korot (1,0 miljardia euroa vuonna 2022). Sen jälkeen kun on otettu huomioon odotettavissa olevat luottotappiot, taseeseen kirjattu arvo on kuitenkin 56 miljoonaa euroa (126 miljoonaa euroa vuonna 2022).

c)	Yhteensä 122 miljoonan euron määräaikaistalletukset (46 miljoonaa euroa vuonna 2022), joiden maturiteetti on yli kolme kuukautta ja jotka eivät täytä muiden rahavarojen määritelmää.

2.4.2   Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

(miljoonaa euroa)
	Liitetieto	31.12.2023	31.12.2022
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat – muut kuin johdannaiset	2.4.2.1	37 402	30 073
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat – johdannaiset	2.4.2.2	1 091	984
Yhteensä		38 493	31 057
Pitkäaikaiset		32 018	26 513
Lyhytaikaiset		6 476	4 544

2.4.2.1   Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat – muut kuin johdannaiset

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat – muut kuin johdannaiset lajeittain

(miljoonaa euroa)
	31.12.2023	31.12.2022
Velkapaperit	29 703	24 647
Rahamarkkinarahastot, pörssilistatut rahastot ja sijoitukset yhdistettyihin salkkuihin	4 806	2 895
Muut oman pääoman ehtoiset sijoitukset	2 893	2 532
Yhteensä	37 402	30 073
Pitkäaikaiset	30 967	25 534
Lyhytaikaiset	6 435	4 539

Velkapaperit ovat pääasiassa valtion ja yritysten joukkovelkakirjalainoja. Ne ovat komission (pääasiassa yhteisessä vararahastossa ja BUFI-rahastossa) tai EIP:n EU:n puolesta hallinnoimissa rahastoissa (salkuissa) (pääasiassa Horisontti 2020 ja innovaatiorahasto). Salkkujen arvonkehitys arvioidaan käyvän arvon perusteella (markkina-arvo). Arvopaperilainausohjelmien puitteissa lainattujen arvopapereiden markkina-arvo 31. joulukuuta 2023 oli 3,2 miljardia euroa (0,4 miljardia euroa vuonna 2022). Lainattuja arvopapereita ei ole poistettu EU:n taseesta, koska riskit ja edut ovat edelleen EU:lla.

Rahamarkkinarahastot ovat sijoitusrahastoja, jotka sijoittavat lyhytaikaisiin velkapapereihin (esimerkiksi EIP:n Unitary-rahamarkkinarahasto). Pörssilistatut rahastot ovat sijoitusrahastoja, joilla käydään kauppaa arvopaperipörsseissä. Ne seuraavat indeksejä ja sisältävät osakkeiden, joukkovelkakirjojen, valuuttojen ja futuurisopimusten kaltaisia omaisuuseriä. Yhdistettyjen salkkujen sijoitukset ovat Verkkojen Eurooppa -välineen ja Horisontti 2020 -puiteohjelman EU-varoja, jotka on yhdistetty NER300-ohjelmaan kuuluviin jäsenvaltioiden varoihin. Niitä käytetään EIP:n rahoitus- ja investointitoimien takaamiseen.

”Muilla oman pääoman ehtoisilla sijoituksilla” tarkoitetaan pääasiassa EU:n budjettivarojen sijoittamista toteutuskumppanien kautta riskipääomaan tai muuntyyppisiin sijoitusrahastoihin EU:n politiikkatavoitteiden saavuttamiseksi. Tällaisia tavoitteita ovat esimerkiksi toimintaansa aloittelevien pk-yritysten, tutkimuksen ja innovoinnin sekä infrastruktuurin rahoituksen saatavuuden parantaminen sekä EU:ssa että sen ulkopuolella.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat – muut kuin johdannaiset ohjelmittain

(miljoonaa euroa)
	31.12.2023	31.12.2022
Innovaatiorahasto	8 754	6 476
BUFI-sijoitukset	2 268	2 015
Selvitystilassa oleva EHTY	1 219	1 222
EBRD	188	188
Euroopan ulkosuhdehallinnon paikallisen henkilöstön eläkesuunnitelma	97	84
	12 526	9 985
Talousarviotakuurahastot:
Yhteinen vararahasto	18 698	14 057
	18 698	14 057
EU:n talousarviosta rahoitetut rahoitusvälineet:
Horisontti 2020 ja Horisontti Eurooppa	3 872	3 766
Verkkojen Eurooppa -väline	731	697
Pk-yrityksille tarkoitetut EU:n pääomajärjestelyt	485	512
Euroopan Kaakkois-Eurooppa-rahasto (EFSE)	233	214
Vihreän kasvun rahasto	116	107
Energiatehokkuuden rahoitusväline	110	109
Muut	630	628
	6 178	6 031
Yhteensä	37 402	30 073
Pitkäaikaiset	30 967	25 534
Lyhytaikaiset	6 435	4 539

Innovaatiorahasto

Innovaatiorahasto perustettiin kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2018/410 (24). Rahaston tarkoituksena on tukea tuloilla vähähiiliseen teknologiaan ja vähähiilisiin prosesseihin liittyvää innovointia tietyillä talouden aloilla. Innovaatiorahasto saa tulot, jotka saadaan 450 miljoonan päästöoikeuden asteittaisesta rahaksi muuntamisesta, sekä NER300-ohjelman 300 miljoonan päästöoikeuden rahaksi muuntamisesta saaduista varoista käyttämättä jääneet määrät (ks. liitetieto 3.8). EIP hallinnoi varoja, kunnes ne käytetään aiottuun tarkoitukseen, ja sijoittaa ne velkapapereihin. Kasvu vuonna 2023 johtuu pääasiassa huutokauppatuloista mutta myös salkun 0,5 miljardin euron kasvusta.

BUFI-sijoitukset

Komissio on perustanut talousarvion sakkorahaston (BUFI) hallitakseen varoja, jotka se alustavasti saa valituksen kohteena olevista yrityksille määrätyistä sakoista. Ennen tiettyä sakkoa koskevaa lainvoimaista tuomioistuimen päätöstä komissio sijoittaa varat vieraan pääoman ehtoisiin rahoitusvälineisiin.

Selvitystilassa oleva EHTY

EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolo päättyi 23. heinäkuuta 2002, ja kaikki EHTY:n varat siirrettiin Euroopan unionille. Ne varattiin hiili- ja terästeollisuuteen liittyvien alojen – esimerkiksi lähes hiilivapaaseen terästuotantoon johtavien läpimurtoteknologioiden – tutkimukseen. Komissio sijoittaa varat velkapapereihin, kunnes ne myönnetään tutkimustarkoituksia varten.

Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki

EU on investoinut Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) pääomaan, josta sillä oli 90 044 osaketta 31. joulukuuta 2023 (90 044 osaketta myös vuonna 2022). Niiden osuus on 3 prosenttia merkitystä osakepääomasta yhteensä. EU on sijoittanut osakepääomaa yhteensä 900 miljoonaa euroa, joista 713:a miljoonaa ei ole pyydetty maksettavaksi. EBRD:n perustamissopimuksen mukaan osakkailla on sopimusperusteisia rajoituksia, joiden mukaan esimerkiksi osakkeet eivät ole siirrettäviä ja omistusosuus voidaan myydä enintään hankintahintaan. EU arvostaa investointinsa EBRD:ssä käypään arvoon. Alkuperäinen hankintahinta katsotaan parhaaksi arvioksi käyvästä hinnasta, erityisesti edellä mainittujen sopimusperusteisten rajoitteiden vuoksi. Vaikka EBRD:n osakkeita ei noteerata pörssissä, sen pääomaa koskevia transaktioita on tehty viime aikoina (pääoman nimellisarvon mukainen liikkeeseenlasku), mikä viittaa siihen, että hankintahinta on tässä tilanteessa paras arvio käyvästä hinnasta.

Yhteinen vararahasto

EU antaa rahoituskumppaneille takauksia oman pääoman ehtoisista sijoituksista ja lainoista aiheutuvien tappioiden varalta (ks. liitetieto 4.1, EU:n talousarviotakuut). Säädösten mukaisesti EU:n talousarviossa varataan asteittain varoja, jotta kumppaneille voidaan maksaa näiden takausten kattamat tappiot. EU:n talousarviossa varataan varoja myös otettujen lainojen takaisinmaksua varten siltä varalta, että muille kuin jäsenvaltioille myönnettyjen makrotaloudellisen rahoitusavun lainojen ja Euratom-lainojen takaisinmaksu laiminlyödään.

Komissio on varainhoitoasetuksen mukaisesti perustanut yhteisen vararahaston, jonka avulla sen varaamia varoja hallinnoidaan yhdessä ainoassa salkussa. Varat sijoitetaan velkapapereihin, rahamarkkinarahastoihin ja pörssilistattuihin rahastoihin. EU:n talousarviosta yhteiseen vararahastoon osoitettujen varojen lisäksi yhteiseen vararahastoon osoitetaan laiminlyödyistä toimista takaisinperittyjä varoja, rahaston sijoituksista saatavia tuottoja ja EU:n rahoituskumppaneilta saamia korvauksia. Yhteinen vararahasto voi myös saada vapaaehtoisia maksuja jäsenvaltioilta ja muilta rahoittajilta, jotka tällä tavoin lisäävät käytettävissä olevia EU:n talousarviotakuita.

Saadut rahoitusosuudet kohdennetaan yhteisessä vararahastossa osioihin rahaston rahoittamiseen osallistuvasta ohjelmasta riippuen. Näitä ohjelmia koskevissa säädöksissä vahvistetaan annettuja takauksia varten tarvittava rahoitus. EU:n talousarviossa nämä yksilöllisesti hankitut varat yhdistetään yhteiseen vararahastoon omaisuudenhoidon optimoimiseksi.

Yhteisen vararahaston varat olivat 31. joulukuuta 2023 kasvaneet, sillä talousarviotakuiden avulla kerrytetään tarvittavia varoja ja lisäksi salkun arvo oli kasvanut 0,9 miljardia euroa. Varat olivat yhteensä 18,7 miljardia euroa, josta 16,7 miljardia euroa sijoitettiin velkapapereihin, 0,4 miljardia euroa rahamarkkinarahastoihin ja 1,6 miljardia euroa pörssilistattuihin rahastoihin.

Horisontti 2020 ja Horisontti Eurooppa

Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020:n (2014–2020) perustamisasetuksen mukaisesti on otettu käyttöön uusia rahoitusvälineitä, joilla voidaan parantaa tutkimus- ja innovointitoimintaa (T&I) harjoittavien yhteisöjen rahoituksen saantia. Nämä välineet ovat seuraavat:

—	InnovFin-laina- ja takauspalvelu T&I-toimintaa varten, jonka puitteissa komissio jakaa taloudellisen riskin, joka liittyy EIP:n toteuttamien uusien rahoitustoimien salkkuun

—

pk-yritysten InnovFin-takausjärjestelmä ja pk-yrityksiä koskevaan aloitteeseen sisältyvä rajoittamattomia takauksia koskeva väline (SIUGI), joka muodostuu EIR:n hallinnoimista takausjärjestelyistä, joista tarjotaan takauksia ja vastatakauksia rahoituksen välittäjien uusille lainasalkuille (komissio jakaa SIUGIn puitteissa jäsenvaltioiden, EIR:n ja EIP:n kanssa annettuihin takauksiin liittyvän taloudellisen riskin)

—	EIR:n hallinnoima InnovFin-pääomajärjestely T&I-toimintaa varten, josta tarjotaan sijoituksia pääomasijoitusrahastoihin

—	Euroopan innovaationeuvoston rahasto, joka tarjoaa oman pääoman ehtoista rahoitusta innovoinnin ja markkinoille saattamiseen liittyvien toimien vauhdittamiseen. Euroopan innovaationeuvoston rahastoa rahoitetaan Horisontti Eurooppa- ja Horisontti 2020 -ohjelmista.

Verkkojen Eurooppa -väline

Verkkojen Eurooppa -välineen vieraan pääoman ehtoinen rahoitusväline on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1316/2013 (25) mukaisesti helpottamaan infrastruktuurihankkeiden mahdollisuuksia saada rahoitusta liikenteen, televiestinnän ja energian aloilla. Sitä hallinnoi EIP EU:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Se tarjoaa lainarahoituksen riskinjakoa etuoikeutettujen ja etuoikeusasemaltaan huonompien lainojen ja takausten muodossa sekä EU:n takaamaa tukea hankejoukkolainoille.

Pk-yrityksille tarkoitetut EU:n pääomajärjestelyt

Nämä ovat EIR:n hallinnoimia oman pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä, jotka rahoitetaan COSME-ohjelmasta, CIP- ja MAP-ohjelmista sekä kasvua ja työllisyyttä koskevasta aloitteesta. Niillä tuetaan pk-yritysten perustamista ja käynnistys- (start-up-) ja kasvuvaiheessa olevien pk-yritysten rahoittamista EU:ssa investoimalla sopiviin erikoistuneisiin pääomasijoitusrahastoihin.

Johdannaisiin kuulumattomien rahoitusvarojen käyvän arvon hierarkia käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavissa rahoitusvaroissa

(miljoonaa euroa)
Rahoitusvarojen tyyppi	31.12.2023	31.12.2022
Taso 1: Toimivilla markkinoilla noteeratut hinnat	31 477	24 677
Taso 2: Muut todettavissa olevat tiedot kuin noteeratut hinnat	3 230	3 061
Taso 3: Arvostusmenetelmät, joissa käytetyt tiedot eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon	2 695	2 335
Yhteensä	37 402	30 073

Varainhoitovuoden aikana ei tehty siirtoja käyvän arvon hierarkian tasojen 1 ja 2 välillä.

Niiden johdannaisiin kuulumattomien rahoitusvarojen täsmäytys, joiden arvo määritettiin arvostusmenetelmillä, joissa käytetyt tiedot eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (taso 3)

(miljoonaa euroa)
Käypään arvoon perustuvat muutokset
Alkusaldo 1.1.2023	2 335
Investoinnit tilikaudella	557
Pääoman takaisinmaksut	(77)
Saadut tuotot	(51)
Tilikauden voitot tai tappiot kirjattuna yli- tai alijäämään	(67)
Siirrot tasolle 3	–
Siirrot tasolta 3	–
Muut	(1)
Loppusaldo 31.12.2023	2 695

Vuoden 2023 lopussa hallussa olleiden tason 3 varojen, jotka eivät kuuluneet johdannaisiin, nettotappiot olivat 119 miljoonaa euroa (87 miljoonan euron nettotappiot vuonna 2022). Ne sisältyvät rahoitustuottojen kohtaan ”Voitot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista – muut kuin johdannaiset” (ks. liitetieto 3.9) ja rahoituskulujen kohtaan ”Tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista – muut kuin johdannaiset” (ks. liitetieto 3.15).

2.4.2.2   Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat – johdannaiset

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat – johdannaiset tyypeittäin

(miljoonaa euroa)
Johdannaistyyppi	31.12.2023			31.12.2022
	Nimellis arvo	Varojen käypä arvo	Velkojen käypä arvo	Nimellis arvo	Varojen käypä arvo	Velkojen käypä arvo
Valuuttatermiinisopimus	1 149	39	–	488	5	–
Pääomasijoitussalkun takaus	5 059	1 050	(53 )	4 694	979	(17 )
Valuuttakurssiriskin takuut	379	2	(6 )	87	-	(8 )
Yhteensä	6 587	1 091	(60 )	5 269	984	(25 )
Pitkäaikaiset		1 050	(8 )		979	(9 )
Lyhytaikaiset		41	(52 )		5	(15 )

Valuuttatermiinisopimus

EU tekee valuuttatermiinisopimuksia suojautuakseen ESIR-takuurahaston hallussa oleviin Yhdysvaltain dollarin määräisiin velkapapereihin liittyvältä valuuttariskiltä. Valuuttatermiinisopimusten mukaisesti EU on velvollinen maksamaan edellä olevassa taulukossa esitetyn sovitun nimellismäärän ulkomaan valuutassa (pay leg) ja sille maksetaan sovittu nimellismäärä euroissa (receive leg) sopimuksen erääntymispäivänä. Nämä johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon tilinpäätöspäivänä ja luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi tai veloiksi riippuen siitä, onko niiden käypä arvo positiivinen vai negatiivinen.

Pääomasijoitussalkkujen takaukset

Otsake ”Pääomasijoitussalkkujen takaukset” sisältää EU:n rahoituslaitoksille antamat takaukset oman pääomasijoitussalkuille. Nämä takaukset luokitellaan johdannaisrahoitusvälineiksi ja kirjataan rahoitusvaroihin tai -velkoihin käypään arvoon tulosvaikutteisesti, koska ne eivät täytä takausvelan määritelmää – ks. liitetieto 1.5.12. EU:n taloudellinen vastuu mitataan kohteena olevien sijoitusten arvon perusteella.

Kokonaismäärä vastaa pääasiassa EU:n EIP-ryhmälle antamaa ESIR-takausta, ja EIP:n ja EIR:n oman pääoman ehtoisten sijoitusten nostettu määrä on 3,7 miljardia euroa (3,5 miljardia euroa vuonna 2022). Rahaston pääomasijoitussalkun EU-takauksen käypä arvo oli 1 033 miljoonaa euroa (967 miljoonaa euroa vuonna 2022).

Valuuttakurssiriskitakaus

EU takaa EKKR-takuusta valuuttakurssiriskin takaamalla swap- ja termiinisopimukset, joiden tarkoituksena on suojautua kehittyville markkinoille tehtävien sijoitusten valuuttakurssiriskeiltä. EU kattaa myös rahoituslaitosten pk-yrityksille Ukrainassa Itäisen kumppanuuden pk-yritysten rahoitusväline -ohjelmasta myöntämiin lainoihin liittyvän ulkomaanvaluutan (UAH) devalvoinnin. Tähän kohtaan sisältyy myös InvestEU-takuun kattamien valuuttariskiltä suojautumista koskevien toimien vaikutus.

Johdannaisiin kuuluvien rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon hierarkia

(miljoonaa euroa)
Johdannaistyyppi	31.12.2023		31.12.2022
	Varojen käypä arvo	Velkojen käypä arvo	Varojen käypä arvo	Velkojen käypä arvo
Taso 1: Toimivilla markkinoilla noteeratut hinnat	–	–	–	–
Taso 2: Muut todettavissa olevat tiedot kuin noteeratut hinnat	41	(1 )	5	(3 )
Taso 3: Arvostusmenetelmät, joissa käytetyt tiedot eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon	1 050	(59 )	979	(21 )
Yhteensä	1 091	(60 )	984	(25 )

Varainhoitovuoden aikana ei tehty siirtoja tasojen 1 ja 2 välillä. Käyvän arvon tason 3 johdannaiset ovat pääasiassa pääomasijoitussalkkujen takauksia.

Niiden johdannaisiin kuuluvien rahoitusvarojen ja -velkojen täsmäytys, joiden arvo määritettiin arvostusmenetelmillä, joissa käytetyt tiedot eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (taso 3)

(miljoonaa euroa)
Käypään arvoon perustuvat muutokset
Varojen/(velkojen) alkusaldo 1.1.2023	958
Maksetut takauksiin perustuvat maksuvaatimukset	134
Palautetut takauksiin perustuvat maksuvaatimukset	–
Maksetun takauksen tuotot	(122)
Tilikauden voitot tai tappiot kirjattuna yli- tai alijäämään	22
Siirrot tasolle 3	–
Siirrot tasolta 3	–
Muut	–
Loppusaldo 31.12.2023	992

Vuoden 2023 lopussa tason 3 johdannaisvarojen nettovoitot olivat 22 miljoonaa euroa (181 miljoonaa euroa vuonna 2022). Tämä määrä sisältyy rahoitustuottojen kohtaan ”Voitot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista – johdannaiset” (ks. liitetieto 3.9) ja kohtaan ”Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista ja veloista aiheutuneet tappiot – johdannaiset” (ks. liitetieto 3.15).

2.5   ENNAKKOMAKSUT

(miljoonaa euroa)
	Liitetieto	31.12.2023	31.12.2022
Pitkäaikaiset
Ennakkomaksut	2.5.1	40 970	47 179
Muut ennakot jäsenvaltioille	2.5.2	371	216
Rahoitusosuudet erityisrahastoissa		76	86
		41 417	47 482
Lyhytaikaiset
Ennakkomaksut	2.5.1	48 478	46 927
Muut ennakot jäsenvaltioille	2.5.2	1 780	6 087
		50 257	53 014
Yhteensä		91 675	100 496

Eri ohjelmista suoritettavien ennakkomaksujen on oltava riittävän suuria, jotta tuensaajalla on riittävästi käteisvaroja hankkeen aloittamista ja edistämistä varten. Samalla on kuitenkin suojattava EU:n taloudelliset edut ja otettava huomioon oikeudelliset, operatiiviset ja kustannustehokkuuteen liittyvät rajoitteet.

2.5.1   Ennakkomaksut

(miljoonaa euroa)
	Bruttomäärä	Kuitattu kuluja vastaan	Nettomäärä 31.12.2023	Bruttomäärä	Kuitattu kuluja vastaan	Nettomäärä 31.12.2022
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa
Maaseuturahasto ja muut maaseudun kehittämisen välineet	3 614	(686 )	2 928	3 051	(527 )	2 525
EAKR ja koheesiorahasto	31 502	(10 125 )	21 378	29 812	(4 932 )	24 880
ESR	12 105	(3 236 )	8 869	11 621	(1 974 )	9 647
Muut	8 755	(5 348 )	3 408	8 063	(4 498 )	3 565
	55 976	(19 394 )	36 582	52 548	(11 931 )	40 617
Suora hallinnointi
Toteuttaja:
Komissio	37 273	(12 782 )	24 491	41 722	(13 695 )	28 027
joista elpymis- ja palautumistukiväline (NextGenerationEU)	22 889	(3 710 )	19 178	28 347	(5 389 )	22 958
EU:n toimeenpanovirastot	36 130	(21 683 )	14 446	29 566	(17 104 )	12 462
Erityisrahastot	639	(507 )	133	738	(582 )	156
	74 042	(34 972 )	39 070	72 026	(31 381 )	40 645
Välillinen hallinnointi
Toteuttaja:
Muut EU:n virastot ja elimet	4 983	(2 314 )	2 670	2 892	(1 262 )	1 631
Kolmannet maat	1 602	(1 166 )	436	1 797	(1 275 )	522
Kansainväliset järjestöt	14 229	(9 713 )	4 516	12 488	(7 491 )	4 997
Muut yhteisöt	17 606	(11 432 )	6 175	15 208	(9 513 )	5 695
	38 421	(24 625 )	13 797	32 385	(19 540 )	12 845
Yhteensä	168 439	(78 991 )	89 448	156 958	(62 852 )	94 106
Pitkäaikaiset	40 970	–	40 970	47 179	–	47 179
Lyhytaikaiset	127 469	(78 991 )	48 478	109 778	(62 852 )	46 927

Ennakkomaksut ovat maksettua rahaa, joten ne ovat toteutuneita maksumäärärahoja. Kuten liitetiedossa 1.5.7 todetaan, kyse on ennakoista, joita ei ole vielä kirjattu kuluiksi. Vaikka ennakkomaksut vähentävät maksattamatta olevia sitoumuksia (ks. liitetieto 5.1), ne ovat menoja, joita ei ole vielä hyväksytty eikä kirjattu tuotto- ja kululaskelmaan.

Yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa suurin osa ennakkomaksuista (20,6 miljardia euroa) liittyy koheesiopolitiikan alaan ohjelmakaudella 2014–2020. Kyseisellä kaudella alkuvaiheessa maksettavat ensimmäiset ennakkomaksut, jotka voidaan kuitata (eli kirjata tuotto- ja kululaskelmaan) vasta vähän ennen ohjelmakauden päättymistä, esitetään pitkäaikaisina ennakkomaksuina. Lähestyttäessä edellisen monivuotisen rahoituskehyksen täytäntöönpanokauden päättymistä ja kun lisää määriä erääntyy 12 kuukauden kuluessa, nämä alkuvaiheessa maksettavat ensimmäiset ennakkomaksut siirretään asteittain lyhytaikaisiin ennakkomaksuihin ja niiden kuittaaminen on käynnissä. Tämä tilanne on tärkein syy pitkäaikaisten ennakkomaksujen vähenemiseen ja merkittävä tekijä lyhytaikaisen määrän kasvussa.

Ohjelmakauden 2021–2027 osalta merkittävimmät ennakkomaksut liittyvät myös koheesiopolitiikkaan (9 miljardia euroa).

Suorassa hallinnoinnissa suurimmat ennakkomaksumäärät liittyvät elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnettävään tukeen, jota ei makseta takaisin. Kyseisten ennakkomaksujen nettomäärä oli vuoden lopussa 19,1 miljardia euroa (23 miljardia euroa vuonna 2022). Vähennys liittyy pääasiassa kuittauksiin, jotka tehtiin vuoden aikana (7,2 miljardia euroa) sen jälkeen, kun jäsenvaltiot olivat saavuttaneet välitavoitteet ja tavoitteet. Elpymis- ja palautumistukivälinettä muutettiin vuonna 2023 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2023/435 (26), jotta jäsenvaltioille voitiin antaa REPowerEU-lukujen kautta lisätukea uudistuksiin ja investointeihin, joilla edistetään unionin energiahuollon riippumattomuutta, varmuutta ja kestävyyttä. Jäsenvaltioille maksettiin REPowerEU-lukuihin liittyviä uusia ennakkomaksuja (1,7 miljardia euroa) vuonna 2023. Muut merkittävät määrät, joita on yhteensä 12,1 miljardia euroa (13 miljardia euroa vuonna 2022), liittyvät tutkimuksen alaan (pääasiassa Horisontti 2020- ja Horisontti Eurooppa -ohjelmiin, jotka ovat EU:n toimeenpanovirastojen ja komission toteuttamia).

Välillisessä hallinnoinnissa ennakkomaksut liittyvät pääasiassa sisäisiä politiikkoja koskeviin ohjelmiin, kuten Erasmus+ -ohjelmaan (3,4 miljardia euroa), Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin (avaruusohjelmat, 2,6 miljardia euroa) sekä naapuruus-, kehitys- ja yhteistyön välineeseen ja sen edeltäjiin (2,8 miljardia euroa).

Ennakkomaksujen osalta saadut vakuudet

Tämä erä sisältää vakuudet, joita komissio edellyttää joissakin tapauksissa tuensaajilta, jotka eivät ole jäsenvaltioita, maksaessaan näille ennakkomaksuja. Tällaisista vakuuksista ilmoitetaan kaksi arvoa, jotka ovat nimellisarvo ja käypä arvo. Kun kyse on nimellisarvosta, kirjauksen synnyttävä tapahtuma liittyy vakuuden olemassaoloon. Kun kyse on käyvästä arvosta, kirjauksen synnyttävä tapahtuma on takausta vastaan suoritettu ennakkomaksu, josta vähennetään myöhemmät kuittaukset. Komissiolle ennakkomaksujen kattamiseksi annettujen vakuuksien nimellisarvo 31. joulukuuta 2023 oli 576 miljoonaa euroa (518 miljoonaa euroa vuonna 2022). Vakuuksien käypä arvo oli 525 miljoonaa euroa (464 miljoonaa euroa vuonna 2022).

Tietyt seitsemännen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelman (FP7) ja Horisontti 2020- ja Horisontti Eurooppa -ohjelmien mukaisesti suoritetut ennakkomaksut katetaan käytännössä keskinäisestä vakuutusjärjestelmästä, joka tunnettiin aiemmin osallistujien takuurahastona. Keskinäinen vakuutusjärjestelmä on monenkeskinen väline, jolla pyritään kattamaan riskit, jotka liittyvät siihen, että tuensaajat eivät suorita maksujaan näihin ohjelmiin kuuluvien epäsuorien toimien toteuttamisen aikana. Kaikki epäsuoriin toimiin osallistuvat, jotka saavat EU:lta avustuksen, maksavat 5 prosenttia EU:n rahoitusosuuden enimmäismäärästä keskinäisen vakuutusjärjestelmän pääomaan. Komissio sijoittaa pääoman rahoitusmarkkinoille korkotuottojen saamiseksi. Korkoja voidaan käyttää sellaisten velkojen kattamiseen, joiden maksamisen unionille osallistuja on laiminlyönyt. Epäsuoran toimen päättyessä osallistujien suorittamat maksut maksetaan niille takaisin. EU (komission edustamana) on keskinäisen vakuutusjärjestelmän toimeenpaneva elin, mutta osallistujat omistavat rahaston. Keskinäinen vakuutusjärjestelmä on näin ollen erillinen yhteisö, jota ei ole konsolidoitu tähän EU:n tilinpäätökseen.

Keskinäisestä vakuutusjärjestelmästä katettavien ennakkomaksujen kokonaismäärä oli 3,0 miljardia euroa 31. joulukuuta 2023 (2,7 miljardia euroa vuonna 2022). Keskinäisen vakuutusjärjestelmän kokonaisvarat, komission hallinnoimat rahoitusvarat mukaan lukien, olivat 3,0 miljardia euroa (2,6 miljardia euroa vuonna 2022).

2.5.2   Muut ennakot jäsenvaltioille

(miljoonaa euroa)
	31.12.2023	31.12.2022
Yhteistyössä hallinnoitaviin rahoitusvälineisiin liittyvät ennakot jäsenvaltioille	594	3 390
Tukiohjelmat	1 556	2 914
Yhteensä	2 150	6 303
Pitkäaikaiset	371	216
Lyhytaikaiset	1 780	6 087

Yhteistyössä hallinnoitaviin rahoitusvälineisiin liittyvät ennakot jäsenvaltioille

Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) puitteissa jäsenvaltioille voidaan suorittaa EU:n talousarviosta ennakkomaksuja, joilla tuetaan niiden osallistumista rahoitusvälineisiin (lainoihin, takauksiin tai oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin). Näiden rahoitusvälineiden perustaminen ja hallinnointi ei ole komission vaan jäsenvaltioiden vastuulla. Näistä rahoitusvälineistä vuoden lopussa käyttämättä olevat rahamäärät ovat kuitenkin EU:n omaisuutta (kuten kaikki ennakkomaksut), ja niitä käsitellään EU:n taseessa omaisuuserinä.

Suuri vähennys koskee pääasiassa vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen koheesioalaa ja johtuu siitä, että kausi saavutti päättämisvaiheensa, joten suurin osa maksetuista määristä katsotaan käytetyiksi. Käyttämättä on arviolta vain 261 miljoonaa euroa, jotka jäävät taseeseen omaisuuseriksi. Määrä liittyy jäsenvaltioiden rahoitusosuuteen pk-yrityksiä koskevassa aloitteessa. Se on rahoitusväline, jolla pyritään kannustamaan pankkisektoria myöntämään enemmän lainoja pk-yrityksille. Koheesioalan jäljellä olevat määrät (261 miljoonaa euroa) liittyvät uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen 2021–2027.

Maaseudun kehittämiseen myönnetyistä varoista oli vuoden lopussa käyttämättä 71 miljoonaa euroa.

Tukiohjelmat

Vastaavasti palautetut määrät, jotka vastaavat jäsenvaltioiden maksamia useisiin tukiohjelmiin (valtiontuki, maataloustukirahaston markkinatoimet ja maaseuturahaston investointitoimet) liittyviä ennakkomaksuja, joita ei ollut käytetty vuoden loppuun mennessä, kirjataan omaisuuseriksi (ennakoiksi) EU:n taseeseen. Komissio on arvioinut näiden ennakkomaksujen arvon jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella; kyseiset määrät sisältyvät edellä kohtaan ”Tukiohjelmat”. Vuonna 2023 koko määrä (1 556 miljoonaa euroa) liittyy maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen. Koheesiopolitiikan alalla kaikki vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvien tukiohjelmien ennakkomaksut katsotaan toteutuneiksi kauden päättymisen vuoksi.

2.6   SAAMISET VAIHTOON PERUSTUVISTA TRANSAKTIOISTA JA KERRYTETTÄVISSÄ OLEVAT RAHAMÄÄRÄT MUISTA KUIN VAIHTOON PERUSTUVISTA TRANSAKTIOISTA

(miljoonaa euroa)
	Liitetieto	31.12.2023	31.12.2022
Pitkäaikaiset
Kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista	2.6.1	13 954	16 339
Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista	2.6.2	2 129	2 532
		16 083	18 870
Lyhytaikaiset
Kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista	2.6.1	16 795	25 832
Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista	2.6.2	2 321	3 497
		19 116	29 329
Yhteensä		35 199	48 199

2.6.1   Kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

(miljoonaa euroa)
	Liitetieto	31.12.2023	31.12.2022
Pitkäaikaiset
Jäsenvaltiot	2.6.1.1	272	503
Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimus	2.6.1.2	13 088	14 810
Tulojäämät ja menoennakot	2.6.1.4	567	1 011
Muut kerrytettävissä olevat rahamäärät		27	15
		13 954	16 339
Lyhytaikaiset
Jäsenvaltiot	2.6.1.1	3 706	6 036
Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimus	2.6.1.2	2 385	9 061
Kilpailun alalla määrätyt sakot	2.6.1.3	9 861	9 420
Tulojäämät ja menoennakot	2.6.1.4	787	1 239
Muut kerrytettävissä olevat rahamäärät		57	75
		16 795	25 832
Yhteensä		30 749	42 170

2.6.1.1   Kerrytettävissä olevat rahamäärät jäsenvaltioilta

(miljoonaa euroa)
	31.12.2023	31.12.2022
A-kirjanpitoon kirjatut perinteiset omat varat	2 326	4 397
Erilliseen kirjanpitoon kirjatut perinteiset omat varat	1 249	1 356
Omiin varoihin kuuluvat saamiset	7	7
Arvonalennus	(673 )	(686 )
Muut	–	–
Omista varoista kerrytettävissä olevat rahamäärät	2 908	5 073
Euroopan maatalouden tukirahasto (maataloustukirahasto)	1 483	1 621
Maaseuturahasto ja muut maaseudun kehittämisen välineet	126	189
Arvonalennus	(683 )	(591 )
Maataloustukirahastoon ja maaseudun kehittämiseen liittyvät kerrytettävissä olevat rahamäärät	927	1 219
Takaisin perittävät ennakkomaksut	1	13
Maksettu ja kerrytettävissä oleva arvonlisävero	49	54
Muut kerrytettävissä olevat rahamäärät jäsenvaltioilta	93	180
Yhteensä	3 977	6 539
Pitkäaikaiset	272	503
Lyhytaikaiset	3 706	6 036

Jäsenvaltioilta olevat pitkäaikaiset saamiset liittyvät pääasiassa täytäntöönpanoa odottaviin, Euroopan maatalouden tukirahastoa (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa (maaseuturahasto) koskeviin sääntöjenmukaisuuspäätöksiin. Näihin päätöksiin liittyvät rahamäärät peritään vuotuisina erinä.

Omista varoista kerrytettävissä olevat rahamäärät

A-kirjanpito tarkoittaa kuukausittaisia selvityksiä, joissa jäsenvaltiot ilmoittavat perinteisiin omiin varoihin liittyvien saamisten määrän. Taulukossa luetellaan A-kirjanpidon määrät, joita ei ole vielä maksettu komissiolle. Jäsenvaltiot kantavat komission puolesta perinteiset omat varat, jotka muodostuvat pääasiassa tullimaksuista.

A-kirjanpitoon merkityt määrät ovat olleet vuoden lopussa 3–4 miljardin euron luokkaa. Vuonna 2022 määrät olivat kuitenkin huomattavasti suurempia, koska niihin sisältyi aliarvostustapauksiin liittyviä perinteisiä omia varoja. Vuoden 2023 kehitystä selittävät näihin tapauksiin liittyvät saadut maksut sekä tuomioistuimen tuomion mukaisesti tehdyt velkojen mukautukset. Lisäksi marras- ja joulukuussa 2023 vahvistetut tullit olivat paljon alhaisemmat kuin samalla ajanjaksolla edellisvuonna.

Yhdistyneen kuningaskunnan rikkomistapauksessa (2018/2008) tuomioistuin antoi 8. maaliskuuta 2022 tuomion ja vahvisti, että Yhdistynyt kuningaskunta oli rikkonut unionin talousarvion suojelemista koskevia velvoitteitaan. Tapaus liittyy OLAFin vuonna 2017 laatimaan kertomukseen, jossa todettiin, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimivat maahantuojat olivat välttäneet suuren määrän tullimaksuja käyttämällä tuonnin yhteydessä tekaistuja laskuja ja virheellisiä tullausarvoilmoituksia.

Komissio arvioi tuomion ja erityisesti tuomioistuimen huomautukset maksettavien määrien määrittämisestä. Yksityiskohtaisen analyysin jälkeen lopulliseksi pääomamääräksi vahvistettiin 1,6 miljardia euroa (nettomäärä 20 %:n kantokulujen vähentämisen jälkeen). Yhdistynyt kuningaskunta maksoi määrän kahdessa vaiheessa (kesäkuussa 2022 ja tammikuussa 2023). Koron määräksi tuli 1,4 miljardia euroa, jonka Yhdistynyt kuningaskunta maksoi helmikuussa 2023. Molemmat maksut suoritettiin sen jälkeen, kun Yhdistyneen kuningaskunnan osuus oli vähennetty erosopimuksen määräysten mukaisesti (ks. liitetieto 2.6.1.2).

Näiden maksujen jälkeen komissio päätti rikkomistapauksen 15. helmikuuta 2023.

Kun samoja näkökohtia sovelletaan laskettaessa arvioituja, jäsenvaltioissa aiheutuneita perinteisten omien varojen tappioita, jotka myös johtuvat aliarvostettujen tekstiilien ja jalkineiden tuonnista Kiinasta, kaikkien jäsenvaltioiden maksettavaksi jäävän kumulatiivisen määrän arvioidaan olevan alle 1 miljardi euroa. Koska jäsenvaltiot ovat jo maksaneet suuremman määrän varauman kohteena, alkuperäiseen määrään on tehty yhteensä 0,9 miljardin euron vähennys (josta 0,5 miljardia euroa on tosiasiallisesti maksettu takaisin vuonna 2023). Asiaa selvitetään parhaillaan lisää jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan määrittää lopulliset maksettavat määrät.

Näihin tapauksiin liittyvän viivästyskoron arvioidaan tällä hetkellä olevan 0,5 miljardia euroa 31. joulukuuta 2023 (ks. liitetieto 2.6.2).

”Erillinen kirjanpito” tarkoittaa vahvistettuja saamisia, joita ei ole sisällytetty A-kirjanpitoon, koska jäsenvaltiot eivät ole perineet niitä eikä vakuutta ole annettu (tai vakuus on annettu, mutta saaminen on kiistetty). Näistä saamisista tehdään arvonalennus jäsenvaltioiden vuosittain toimittamien tietojen perusteella. Näiden arvonalennusmäärien prosenttiosuus pääomamäärästä on yleensä aina vuoden lopussa saman suuruinen.

Maataloustukirahastoon ja maaseudun kehittämiseen liittyvät kerrytettävissä olevat rahamäärät

Kohtaan on kirjattu pääasiassa jäsenvaltioiden ilmoittamat ja vahvistamat saamiset (tilanne 15. lokakuuta 2023) maataloustukirahaston tuensaajilta 31. joulukuuta 2023. Kerrytettävissä olevat rahamäärät jaksolta, joka ulottuu edellä tarkoitetun ilmoituksen jättämisestä vuoden 2023 joulukuun 31. päivään, on arvioitu. Komissio tekee lisäksi arvion arvonalennuksesta, joka vastaa sitä osaa edunsaajien velasta, jota ei todennäköisesti saada perittyä takaisin. Arvonalennuksen kirjaaminen ei kuitenkaan merkitse sitä, että komissio luopuisi kyseisten määrien perimisestä. Oikaistuun määrään sisältyy myös 20 prosentin osuus, jonka jäsenvaltiot pidättävät hallintokustannusten kattamista varten.

2.6.1.2   Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimus

EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan tekemässä sopimuksessa Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä (viite 2019/C 384 I/01), jäljempänä ’erosopimus’, määritetään osapuolten taloudelliset velvoitteet. Näihin velvoitteisiin perustuvat nettosaatavat Yhdistyneeltä kuningaskunnalta olivat 31. joulukuuta 2023 yhteensä 15 473 miljoonaa euroa (23 871 miljoonaa euroa vuonna 2022), joista 2 385 miljoonaa euroa on maksettava tilinpäätöspäivää seuraavien 12 kuukauden aikana (9 061 miljoonaa euroa vuonna 2022).

(miljoonaa euroa)
	140 artikla	142 artikla	Muut	31.12.2023	31.12.2022
Yhdistyneen kuningaskunnan velka	8 340	10 411	115	18 867	26 683
Velka Yhdistyneelle kuningaskunnalle	–	–	(3 394 )	(3 394 )	(2 812 )
Yhteensä	8 340	10 411	(3 279 )	15 473	23 871
Pitkäaikaiset	4 588	10 102	(1 602 )	13 088	14 810
Lyhytaikaiset	3 753	309	(1 677 )	2 385	9 061

Yhdistyneen kuningaskunnan osuus (139 artikla)

Erosopimuksen 139 artiklan mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan osuus on prosenttiosuus, joka vastaa Yhdistyneen kuningaskunnan vuosina 2014–2020 käyttöön asettamien omien varojen osuutta niiden omien varojen määrästä, jotka kaikki jäsenvaltiot ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat asettaneet käyttöön samalla kaudella, mukautettuna määrällä, joka ilmoitetaan jäsenvaltioille ennen 1. helmikuuta 2022. Yhdistyneen kuningaskunnan lopulliseksi osuudeksi on laskettu 12,431681219587700 prosenttia.

Erosopimuksen mukaiset maksut

Osapuolten välisiin velvoitteisiin sovellettava maksumekanismi vahvistetaan 148 artiklassa. Yhteenvetona voidaan todeta, että EU laskuttaa Yhdistyneeltä kuningaskunnalta vuosittain huhti- ja syyskuussa erääntyvät nettomäärät ja Yhdistynyt kuningaskunta maksaa ne kuukausittain. Kunkin vuoden huhtikuussa ilmoitetut määrät on suoritettava neljänä yhtä suurena kuukausittaisena eränä kyseisen vuoden kesäkuusta syyskuuhun. Syyskuussa ilmoitetut määrät on maksettava kahdeksana yhtä suurena kuukausittaisena eränä kyseisen vuoden lokakuusta seuraavan vuoden toukokuuhun. Koska jotkin ilmoitetut määrät perustuvat väistämättä ennusteisiin ja arvioihin, raportointi päivitetään vuosittain toteutuneiden lukujen perusteella.

Vuonna 2023 Yhdistyneelle kuningaskunnalle 136 artiklan ja 140–147 artiklan mukaisesti ilmoitettu kokonaismäärä oli 8 585 miljoonaa euroa (9 815 miljoonaa euroa vuonna 2022), josta 3 572 miljoonaa euroa ilmoitettiin huhtikuussa 2023 ja 5 013 miljoonaa euroa syyskuussa 2023 (vuonna 2022 huhtikuussa ilmoitettiin 3 418 miljoonaa euroa ja syyskuussa 6 397 miljoonaa euroa).

Vuonna 2023 saadut maksut olivat yhteensä 9 450 miljoonaa euroa (10 921 miljoonaa euroa vuonna 2022). Tästä määrästä 3 998 miljoonaa euroa liittyi syyskuun 2022 jäljellä olevaan raportointiin ja maksettiin viitenä yhtä suurena eränä tammi-toukokuussa 2023 (5 104 miljoonaa euroa vuonna 2022), 3 572 miljoonaa euroa liittyi huhtikuun 2023 raportointiin ja maksettiin neljänä yhtä suurena kuukausittaisena eränä kesä-syyskuussa 2023 (3 418 miljoonaa euroa vuonna 2022) ja 1 880 miljoonaa euroa liittyi syyskuun 2023 raportointiin ja maksettiin kolmena yhtä suurena eränä loka-joulukuussa (2 399 miljoonaa euroa vuonna 2022).

(miljoonaa euroa)
	Syyskuun 2022 jäljellä oleva raportti: (erääntyneet ja maksetut tammikuusta toukokuuhun 2023)	Huhtikuun 2023 raportti: (erääntyneet ja maksetut kesäkuusta syyskuuhun 2023)	Syyskuun 2023 raportti: (erääntyneet ja maksetut lokakuusta joulukuuhun 2023)	Maksut yhteensä vuonna 2023
140 artikla	4 061	2 647	1 855	8 563
142 artikla	18	259	11	288
136 artikla	12	1 057	13	1 082
147 artikla	–	18	–	18
143 artikla	–	–	6	6
	4 092	3 981	1 885	9 958
141 artikla	(94 )	–	(5 )	(99 )
143 artikla	–	(313 )	–	(313 )
144 artikla	–	(54 )	(0 )	(54 )
145 artikla	–	(37 )	–	(37 )
146 artikla	–	(7 )	–	(7 )
	(94 )	(410 )	(5 )	(508 )
Yhteensä	3 998	3 572	1 880	9 450

Lisäksi Yhdistynyt kuningaskunta maksoi tammikuun ja helmikuun 2023 välisenä aikana maksamattoman velan, joka oli peräisin tapauksesta, jossa Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimivat maahantuojat olivat kiertäneet tulleja ja jättäneet maksamatta suuren määrän tullimaksuja käyttämällä tuonnin yhteydessä tekaistuja laskuja ja virheellisiä tullausarvoilmoituksia. Pääoma oli yhteensä 1,6 miljardia euroa ja siihen liittyvä viivästyskorko yhteensä 1,4 miljardia euroa. Erosopimuksen 139 artiklassa määritelty Yhdistyneen kuningaskunnan osuus oli 370 miljoonaa euroa, ja se kuitattiin Yhdistyneeltä kuningaskunnalta vuonna 2023 saaduilla maksuilla (ks. liitetieto 2.6.1.1).

Syyskuun 2023 laskun loppusaldo vuoden lopussa oli 3 133 miljoonaa euroa, ja se maksettiin viitenä yhtä suurena kuukausittaisena eränä tammi-toukokuussa 2024 (3 998 miljoonaa euroa vuonna 2023).

140 artikla – Maksattamatta olevat sitoumukset

Yhdistynyt kuningaskunta on sitoutunut maksamaan EU:lle osuutensa 31. joulukuuta 2020 maksattamatta olevista talousarviositoumuksista (niin sanotut ”brexitin maksamatta olevat sitoumukset”) 140 artiklan vaatimusten mukaisesti mukautettuna. Yhdistyneeltä kuningaskunnalta saamisiksi kirjattu määrä oli 31. joulukuuta 2023 yhteensä 8 340 miljoonaa euroa (17 029 miljoonaa euroa vuonna 2022), joista 3 753 miljoonaa euroa on maksettava vuoden loppua seuraavien 12 kuukauden aikana. Seuraavassa taulukossa esitetään tärkeimmät muutokset 31. joulukuuta 2022 saamisena kirjatun kokonaismäärän ja 31. joulukuuta 2023 saamisena kirjatun kokonaismäärän välillä:

(miljoonaa euroa)
Yhdistyneen kuningaskunnan velka 31.12.2022	17 029
Ohjelmakauteen 2014–2020 tai edellisiin ohjelmakausiin liittyvät nettomääräiset rahoitusoikaisut (ml. vuoden 2022 vähennysten mukautukset)	(29)
Vuoteen 2020 liittyvät ja vuonna 2023 käyttöön asetetut perinteiset omat varat (ml. vuoden 2022 vähennysten mukautukset)	–
Nettomaksut Yhdistyneeltä kuningaskunnalta vuonna 2023	(8 563 )
Arvioitujen toteuttamatta jääneiden mukautus	(95)
Yhteensä	8 340
Pitkäaikaiset	4 588
Lyhytaikaiset	3 753

Saamisiksi kirjatun kokonaismäärän vuotuinen vähennys oli 8 688 miljoonaa euroa (11 591 miljoonaa euroa vuonna 2022) ja se johtui pääasiassa Yhdistyneeltä kuningaskunnalta vuonna 2023 saaduista maksuista.

Määrä, joka on maksettava 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä (3 753 miljoonaa euroa), koostuu syyskuun 2023 laskun jäljellä olevasta määrästä (3 092 miljoonaa euroa), joka Yhdistyneen kuningaskunnan on maksettava tammi-toukokuussa 2024, huhtikuussa 2024 laskutetusta määrästä (–10 miljoonaa euroa), joka on maksettava Yhdistyneelle kuningaskunnalle kesä-syyskuussa 2024, sekä syyskuussa 2024 laskutettavasta osasta, joka Yhdistyneen kuningaskunnan on maksettava loka-joulukuussa 2024 (672 miljoonaa euroa). Huhtikuussa 2024 laskutettu määrä koostuu 910 miljoonasta eurosta, jotka liittyvät Yhdistyneen kuningaskunnan osuuteen maksamatta olevan määrän arvioidusta toteutuksesta vuonna 2024, ja –920 miljoonasta eurosta, jotka liittyvät mukautukseen, joka tehtiin Yhdistyneen kuningaskunnan osuuteen maksamatta olevasta määrästä vuoden 2023 toteutuksen vuoksi. Syyskuussa 2024 laskutettava ja loka-joulukuussa 2024 maksettava määrä koostuu 683 miljoonasta eurosta, jotka liittyvät Yhdistyneen kuningaskunnan osuuteen maksamatta olevan määrän arvioidusta toteutuksesta vuonna 2024, ja –11 miljoonasta eurosta, jotka liittyvät Yhdistyneen kuningaskunnan osuuteen ohjelmakauteen 2014–2020 tai edellisiin ohjelmakausiin liittyvistä arvioiduista nettomääräisistä rahoitusoikaisuista (mukaan lukien vuoden 2022 vähennysten mukautukset).

Arvioitu toteuttamatta jäävä määrä on mukautettu 95 miljoonaan euroon, jotta otettaisiin huomioon vuonna 2023 vapautetut sitoumukset sekä tulevat määrät, jotka vapautetaan brexitiin liittyvien maksamatta olevien sitoumusten arvioidusta jäljellä olevasta määrästä vuoden 2023 lopussa.

142 artikla – Unionin vastuut vuoden 2020 lopussa

Yhdistynyt kuningaskunta on sitoutunut maksamaan EU:lle osuutensa unionin vastuista vuoden 2020 lopussa lukuun ottamatta vastuita, a) joihin liittyvät vastaavat varat ja b) jotka liittyvät talousarvion toimintaan ja omien varojen hallinnointiin (mukaan lukien määrät, jotka maksattamatta olevat sitoumukset jo kattavat, ks. 140 artikla edellä). Tässä pääasiallinen määrä koskee 31. joulukuuta 2020 olemassa olleita EU:n työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyviä velkoja (eläkkeet ja sairausvakuutus).

Vuoden 2020 maksamatta olevat 142 artiklan 6 kohdan mukaiset vastuut

(miljoonaa euroa)
	Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmä	Yhteinen sairausvakuutusjärjestelmä	31.12.2023	31.12.2022
Vuoden 2020 maksamatta olevat vastuut	74 058	5 652	79 709	73 008
Yhdistyneen kuningaskunnan osuus	9 207	703	9 909	9 076
PSEO-/JSIS-maksut	270	10	280	259
Yhteensä	9 477	713	10 189	9 335
Pitkäaikaiset	9 207	703	9 909	9 076
Lyhytaikaiset	270	10	280	259

Erosopimuksen 142 artiklan 6 kohdassa määrätyn oletusmaksutavan mukaan Yhdistynyt kuningaskunta osallistuu vuosittain unionin talousarviosta edellisenä vuonna kullekin Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmän (PSEO) edunsaajalle suoritettaviin nettomaksuihin sekä niihin liittyvään unionin talousarviosta suoritettavaan yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän (JSIS) rahoitukseen kunkin edunsaajan tai toissijaisen edunsaajan osalta. Maksut suoritetaan neljänä kuukausittaisena eränä kyseisen vuoden kesäkuusta saman vuoden syyskuuhun.

Yhdistyneen kuningaskunnan osuus unionin talousarviosta vuonna 2023 PSEO-järjestelmän edunsaajille maksetuista nettomaksuista oli 270 miljoonaa euroa ja JSIS-järjestelmään maksetuista nettomaksuista 10 miljoonaa euroa. Nämä määrät ilmoitettiin Yhdistyneelle kuningaskunnalle huhtikuun 2024 laskun yhteydessä (joten ne on maksettava neljänä yhtä suurena kuukausittaisena eränä kesä-syyskuussa 2024).

Lisäksi 31. joulukuuta 2023 maksamatta olleet Yhdistyneen kuningaskunnan 142 artiklan 6 kohdan mukaiset Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmään (PSEO) liittyvät vastuut vuodelta 2020 olivat 9 207 miljoonaa euroa ja yhteiseen sairausvakuutusjärjestelmään (JSIS) liittyvät vastuut 703 miljoonaa euroa (8 434 miljoonaa euroa ja 642 miljoonaa euroa vuonna 2022). PSEO- ja JSIS-järjestelmiin liittyvien määrien kasvun syynä olivat pääasiassa taloudellisten ja väestötilastollisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset tappiot – ks. lisätietoja liitetiedosta 2.9. On huomattava, että vaikka vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset tappiot (voitot) vaikuttavat jäljellä olevien vuoden 2020 velkojen nykyarvoon, joka on laskettu IPSAS 39/EAR 12 -standardin perusteella, ne eivät muuta niiden etuuksien määrää, jotka EU:n on tosiasiallisesti maksettava, eivätkä epäsuorasti 142 artiklan 6 kohdan maksumekanismin mukaisesti erääntyneitä Yhdistyneen kuningaskunnan osuuksia näihin maksuihin.

Vuoden 2020 maksamatta olevat 142 artiklan 5 kohdan mukaiset vastuut

Erosopimuksen 142 artiklan 5 kohdan mukaan Yhdistynyt kuningaskunta osallistuu muita eläke-etuusjärjestelmiä koskevien vastuiden rahoitukseen, sellaisina kuin ne on kirjattu varainhoitovuotta 2020 koskevaan unionin konsolidoituun tilinpäätökseen, suorittamalla kymmenen maksuerää 31. lokakuuta 2021 alkaen (kukin vuotuinen erä maksetaan kahdeksana kuukausittaisena eränä lokakuusta seuraavan vuoden toukokuuhun). Nämä vastuut olivat varainhoitovuotta 2020 koskevassa unionin konsolidoidussa tilinpäätöksessä 2 344 miljardia euroa, joten Yhdistyneen kuningaskunnan osuus 31. joulukuuta 2020 oli 291 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon Yhdistyneeltä kuningaskunnalta vuoden 2023 loppuun mennessä saadut määrät, jotka olivat yhteensä 69 miljoonaa euroa, Yhdistyneen kuningaskunnan jäljellä oleva osuus muista eläke-etuusjärjestelmistä 31. joulukuuta 2023 pieneni 222 miljoonaan euroon, joista 29 miljoonaa euroa on maksettava vuoden loppua seuraavien 12 kuukauden aikana.

Lisätietoja työsuhde-etuusjärjestelmistä on liitetiedoissa 1.5.10 ja 2.9.

Muut artiklat

(miljoonaa euroa)
	31.12.2023	31.12.2022
Yhdistyneen kuningaskunnan velka
147 artikla	115	68
	115	68
Velka Yhdistyneelle kuningaskunnalle
136 artikla	(1 451 )	(678 )
141 artikla	(1 564 )	(1 637 )
143 artikla	(233 )	(313 )
144 artikla	(59 )	(54 )
145 artikla	(74 )	(111 )
146 artikla	(13 )	(20 )
	(3 394 )	(2 812 )
Yhteensä	(3 279 )	(2 744 )
Pitkäaikaiset	(1 602 )	(2 953 )
Lyhytaikaiset	(1 677 )	209

136 artikla – Omiin varoihin sovellettavat säännökset

Erosopimuksen 136 artiklassa vahvistetaan omiin varoihin 31. joulukuuta 2020 jälkeen sovellettavat säännökset. Yhdistyneellä kuningaskunnalla on tapauksen mukaan oikeus osuuteensa tai velvollisuus maksaa osuutensa silloin, kun varainhoitovuosiin vuoteen 2020 asti liittyvät omat varat asetetaan saataville tai niitä oikaistaan tai niihin tehdään mukautuksia 31. joulukuuta 2020 jälkeen. Näin ollen Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevat myös arvonlisäveroon ja BKTL:ään perustuvien omien varojen mukautukset, jotka liittyvät varainhoitovuosiin vuoteen 2020 asti. Tällaisia arvonlisäveroon ja BKTL:ään liittyviä mukautuksia tehdään kuitenkin vain, jos niistä päätetään viimeistään 31. joulukuuta 2028. Lisäksi otetaan huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävien, vuosia 2018–2019 koskevien korjausten päivitykset.

Erosopimuksen 136 artiklan mukaisesti Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset lähettävät edelleen A-kirjanpidon kuukausittaisia tiliotteita, joissa esitetään yhteenveto EU:n talousarvioon maksettavista perinteisten omien varojen määristä. Nämä määrät (vähennettynä sovellettavalla pidätysprosentilla) sisällytetään erosopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun seuraavan laskun kokonaismäärään (ks. seuraava kohta). Jos näiden määrien maksu viivästyy, niistä on maksettava korkoa asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 12 artiklan mukaisesti.

Yhdistyneen kuningaskunnan on näin ollen maksettava 28. helmikuuta 2021 jälkeen keräämänsä perinteiset omat varat, jotka liittyvät vuoteen 2020 tai sitä aiempiin vuosiin. Niiden osuus käyttöön asetetusta kokonaismäärästä vähennetään sitten tästä määrästä. Perinteisiä omia varoja koskeva erillinen kirjanpito puretaan kokonaisuudessaan viimeistään 31. joulukuuta 2025.

EU:n Yhdistyneelle kuningaskunnalle 31. joulukuuta 2023 maksettava nettomäärä on 1 451 miljoonaa euroa (678 miljoonaa euroa vuonna 2022), josta 1 326 miljoonaa euroa on maksettava Yhdistyneelle kuningaskunnalle vuoden loppua seuraavien 12 kuukauden aikana ja 125 miljoonaa euroa on maksettava Yhdistyneelle kuningaskunnalle sen jälkeen:

(miljoonaa euroa)
Yhdistyneelle kuningaskunnalle maksettava määrä 31.12.2022	(678)
Yhdistyneeltä kuningaskunnalta laskutettu määrä syyskuussa 2023	33
Maksut Yhdistyneeltä kuningaskunnalta vuonna 2023	(712)
Arvonlisäveroon ja BKTL:ään perustuvat mukautukset (vuoden 2022 saldojen erotuksen tasaaminen)	(31)
Arvonlisäveroon ja BKTL:ään perustuvat mukautukset (vuoden 2023 saldojen erotuksen tasaaminen)	(128)
Yhdistyneen kuningaskunnan perinteisiin omiin varoihin liittyvä viivästyskorko	42
Yhdistyneen kuningaskunnan perinteiset omat varat 28.2.2021 jälkeen, netto	22
Yhdistyneelle kuningaskunnalle maksettava määrä 31.12.2023	(1 451 )
Pitkäaikaiset	(125)
Lyhytaikaiset	(1 326 )

Kohdassa ”Maksut Yhdistyneeltä kuningaskunnalta vuonna 2023” esitetystä määrästä on vähennetty Yhdistyneen kuningaskunnan osuus Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevaan tulliasiaan liittyvistä määristä (370 miljoonaa euroa) (ks. liitetieto 2.6.1.1).

Kohtaan ”Arvonlisäveroon ja BKTL:ään perustuvat mukautukset (vuoden 2022 saldojen erotuksen tasaaminen)” merkitty määrä vastaa huhtikuussa 2024 laskutetun määrän (–1 408 miljoonaa euroa) ja brexitiin liittyviin saamisiin vuoden 2022 lopussa jo sisällytetyn arvion (–1 377 miljoonaa euroa) välistä erotusta. Kohdassa ”Arvonlisäveroon ja BKTL:ään perustuvat mukautukset (vuoden 2023 saldojen erotuksen tasaaminen)” esitetty määrä vastaa huhtikuussa 2025 laskutettavaa arvioitua määrää. Kohtaan ”Yhdistyneen kuningaskunnan perinteiset omat varat 28.2.2021 jälkeen, netto” merkitty määrä vastaa huhtikuussa 2024 laskutettua määrää (17,5 miljoonaa euroa) ja syyskuussa 2024 laskutettavaa arvioitua määrää (4,6 miljoonaa euroa).

141 artikla – Sakot

Yhdistynyt kuningaskunta on oikeutettu osuuteensa sakoista, jotka on määrätty ennen 31. joulukuuta 2020, ja sakoista, jotka unioni on määrännyt 31. joulukuuta 2020 jälkeen 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa menettelyssä, kun ne tulevat lainvoimaisiksi. Tällaisten Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevien 31. joulukuuta 2023 maksattamatta olevien sakkojen määrä on 12,4 miljardia euroa (12,4 miljardia euroa vuonna 2022). Näiden sakkojen 0,3 miljardin euron nettovähennys (0,5 miljardia euroa vuonna 2023 määrättyjä sakkoja vähennettynä 0,8 miljardilla eurolla vahvistettuja ja maksettuja sakkoja, joita on vähennetty tai jotka on peruutettu tuomioistuimen päätöksillä) kompensoitui 0,3 miljardin euron suuruisella sakkojen arvon alentumisen vähennyksellä. Yhdistyneen kuningaskunnan osuus Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevien 31. joulukuuta 2023 maksattamatta olevien sakkojen määrästä on 1,5 miljardia euroa (1,5 miljardia euroa vuonna 2022). Osuudesta 32 miljoonaa euroa sisällytetään syyskuun 2024 laskuun ja maksetaan Yhdistyneelle kuningaskunnalle lokakuun 2024 ja toukokuun 2025 välisenä aikana. Lisäksi Yhdistyneellä kuningaskunnalla on oikeus osuuteensa lopullisista sakoista, jotka eivät enää olleet maksamatta 31. joulukuuta 2023 (18 miljoonaa euroa, jotka myös sisällytetään syyskuun 2024 laskuun ja maksetaan Yhdistyneelle kuningaskunnalle lokakuun 2024 ja toukokuun 2025 välisenä aikana), sekä osuuteensa lopullisista sakoista, jotka laskutettiin syyskuussa 2023 mutta joita ei vielä ollut maksettu vuoden lopussa (8 miljoonaa euroa, jotka maksettiin Yhdistyneelle kuningaskunnalle tammikuun ja toukokuun 2024 välisenä aikana). Yhdistyneen kuningaskunnan osuus sakoista on siis yhteensä 1,6 miljardia euroa (1,6 miljardia euroa vuonna 2022), joista 27 miljoonaa euroa on maksettava tilinpäätöspäivää seuraavien 12 kuukauden aikana (98,6 miljoonaa euroa vuonna 2022).

143 artikla – Ehdolliset rahoitusvastuut: rahoitusapuna annettavat lainat, ESIR, EKKR ja ulkoinen lainanantovaltuutus

Tämän artiklan mukaan Yhdistynyt kuningaskunta on velvollinen rahoittamaan osuutensa EU:n ehdollisista vastuista, jotka liittyvät sen lainanotto-, lainananto- ja takaustoimintaan, jos ne realisoituvat eivätkä olemassa olevat takuurahastot kata niitä – ks. niihin liittyviä ehdollisia vastuita koskeva liitetieto 4.1. EU palauttaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle määrät, jotka Yhdistynyt kuningaskunta on jo maksanut takuurahastoihin ja joita ei enää tarvita. Yhdistyneellä kuningaskunnalla on myös oikeus takaisinmaksuihin toimista, joista se on osaksi vastuussa. Yhdistyneelle kuningaskunnalle seuraavien 12 kuukauden aikana maksettava määrä oli 31. joulukuuta 2023 yhteensä 233,3 miljoonaa euroa (313 miljoonaa euroa vuonna 2022). Tämä nettomäärä koostuu 243,8 miljoonan euron määrästä, joka laskutettiin Yhdistyneeltä kuningaskunnalta huhtikuussa 2024 ja joka sisältää Yhdistyneen kuningaskunnan osuuden vuonna 2023 kertyneistä takaisinperityistä varoista ja nettotuloista (113,4 miljoonaa euroa), varausten ylijäämästä (73,4 miljoonaa euroa), omaisuudenhoidosta saaduista tuloista (51,6 miljoonaa euroa) sekä sovituissa uudelleentarkastelumenettelyissä yksilöidyistä 5,4 miljoonan euron suuruisista oikaisuista: vuonna 2022 ulkoisen lainanantovaltuuden osalta takaisin perittyihin määriin tehdystä oikaisusta (–90 477 euroa), ulkoisen lainanantovaltuuden vuoden 2022 rahoitusasteeseen tehdystä oikaisusta (4,8 miljoonaa euroa), vuonna 2022 ESIR-rahaston osalta takaisin perittyihin määriin tehdystä oikaisusta (–11 778 euroa) ja ESIR-rahaston vuoden 2022 rahoitusasteeseen tehdystä oikaisusta (0,7 miljoonaa euroa). Tähän nettomäärään sisältyy lisäksi syyskuun 2023 laskun jäljellä oleva 10,6 miljoonan euron määrä, joka on maksettava EU:lle tammi-toukokuussa 2024.

144 artikla – Rahoitusvälineet

Tämän artiklan nojalla EU on sitoutunut palauttamaan Yhdistyneelle kuningaskunnalle sen osuuden eropäivään mennessä hyväksytyistä rahoitustoimista aiheutuvista takaisinmaksuista sekä sen osuuden eropäivän jälkeen hyväksyttyihin rahoitustoimiin suoritetuista maksuista. Yhdistyneelle kuningaskunnalle seuraavien 12 kuukauden aikana maksettava määrä oli 31. joulukuuta 2023 yhteensä 59,4 miljoonaa euroa (54 miljoonaa euroa vuonna 2022). Tähän määrään sisältyy syyskuun 2023 laskun jäljellä oleva 12 871 euron määrä, joka on maksettava Yhdistyneelle kuningaskunnalle tammi-toukokuussa 2024.

145 artikla – Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY, selvitystilassa)

Yhdistyneellä kuningaskunnalla on oikeus saada osuutensa EHTYn nettovarallisuudesta, joka selvitettiin 31. joulukuuta 2020. Takaisinmaksu on suoritettava viidessä erässä kunkin vuoden 30. kesäkuuta vuodesta 2021 alkaen. EHTYn nettovarallisuus, joka selvitettiin 31. joulukuuta 2020, oli 1,5 miljardia euroa. Yhdistyneen kuningaskunnan osuus siitä oli 184 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 suoritetun kolmannen, 37 miljoonan euron erän jälkeen maksamatta oleva määrä 31. joulukuuta 2023 oli 74 miljoonaa euroa (111 miljoonaa euroa vuonna 2022), josta 37 miljoonaa euroa on maksettava tilinpäätöspäivää seuraavien 12 kuukauden aikana.

146 artikla – Investoinnit Euroopan investointirahastoon (EIR)

Yhdistyneellä kuningaskunnalla on oikeus osuuteensa pääomasta, jonka EU on sijoittanut Euroopan investointirahaston maksettuun pääomaan 31. joulukuuta 2020. Takaisinmaksu on suoritettava viidessä erässä kunkin vuoden 30. kesäkuuta alkaen vuodesta 2021. EU:n sijoitus EIR:n maksettuun pääomaan oli 31. joulukuuta 2020 yhteensä 267 miljoonaa euroa. Yhdistyneen kuningaskunnan osuus siitä oli 33 miljoonaa euroa. Kolmannen, 7 miljoonan euron erän suorittamisen jälkeen maksamatta oleva määrä 31. joulukuuta 2023 oli 13 miljoonaa euroa (20 miljoonaa euroa vuonna 2022), josta 7 miljoonaa euroa on maksettava tilinpäätöspäivää seuraavien 12 kuukauden aikana.

147 artikla – Oikeustapaukset

Yhdistynyt kuningaskunta on sitoutunut maksamaan osuutensa EU:n maksuista, jotka johtuvat unionin taloudellisia etuja koskevista oikeustapauksista ja jotka erääntyvät, edellyttäen, että näiden oikeustapausten kohteena olevat teot ovat tapahtuneet viimeistään 31. joulukuuta 2020. Kun otetaan huomioon vuoden lopun varaukset ja kertymät sekä oikeustapausten osalta EU:n vuonna 2023 suorittamat maksut, Yhdistyneen kuningaskunnan on maksettava arviolta 115 miljoonaa euroa (68 miljoonaa euroa vuonna 2022), josta 12 miljoonaa euroa on maksettava tilinpäätöspäivää seuraavien 12 kuukauden aikana.

2.6.1.3   Kilpailun alalla määrättyihin sakkoihin liittyvät saamiset

(miljoonaa euroa)
	31.12.2023	31.12.2022
Sakkoihin liittyvät saamiset bruttomäärä	13 762	13 635
Alustavat ja lopulliset maksut	(3 014 )	(2 980 )
Arvonalennus	(887 )	(1 235 )
Yhteensä	9 861	9 420
Pitkäaikaiset	–	–
Lyhytaikaiset	9 861	9 420

Yrityksille määrättyihin sakkoihin sisältyvät kilpailusakot ja hiilidioksidin liikapäästömaksut. Yritykset, joille on määrätty sakko ja jotka ovat hakeneet tai aikovat hakea muutosta, voivat joko suorittaa alustavan maksun tai toimittaa komissiolle pankkitakauksen. Niiden vuoden lopussa maksamatta olevien sakkojen kokonaismäärän osalta, joita ei kateta alustavilla tai lopullisilla maksuilla, on saatu 9 324 miljoonan euron takaukset (9 066 miljoonaa euroa vuonna 2022).

Yrityksiltä, joille on määrätty sakko, saadut maksut on joko sijoitettu BUFI-rahastoon (ks. liitetieto 2.4.2.1) tai ne pidetään pankkitileillä (ks. liitetieto 2.8).

Arvonalennusten määrät vastaavat komission tapauskohtaista arviointia maksamattomista sakkomääristä tai määristä, joita takaus ei kata, joita komissio ei odota perittävän takaisin, sekä sakoista, joita tuomioistuimet ovat alentaneet.

Yrityksille määrätyistä sakoista saadut tulot olivat varainhoitovuonna yhteensä 1 414 miljoonaa euroa (ks. liitetieto 3.5), kun taas menot eli tuomioistuimen päätöksiin perustuvat sakkojen alentamiset olivat yhteensä 597 miljoonaa euroa (ks. liitetieto 3.16).

Ehdollinen 1 751 miljoonan euron velka esitetään, koska alustavasti maksetut määrät joudutaan mahdollisesti maksamaan takaisin yrityksille, jotka ovat valittaneet tai joilla on oikeus hakea muutosta niille määrättyihin sakkoihin (ks. liitetieto 4.2.1).

2.6.1.4   Tulojäämät ja menoennakot

(miljoonaa euroa)
	31.12.2023	31.12.2022
Tulojäämät	1 131	1 936
Muihin kuin vaihtoon perustuviin transaktioihin liittyvät menoennakot	223	315
Yhteensä	1 354	2 250
Pitkäaikaiset	567	1 011
Lyhytaikaiset	787	1 239

Tulojäämiin sisältyy 1 miljardi euroa (1,8 miljardia euroa vuonna 2022), jotka komissio odottaa perivänsä takaisin jäsenvaltioilta koheesiopolitiikan alalla jäsenvaltioiden toimittamien tilinpäätösten tarkastelun ja hyväksynnän perusteella. Suurin osa tästä määrästä (0,6 miljardia euroa) on tarkoitus periä takaisin vasta asianomaisten vuosien 2014–2020 ohjelmien päättyessä (koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevan investointialoitteen toimenpiteiden seurauksena), minkä vuoksi ne on luokiteltu lyhytaikaisiksi.

2.6.2   Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista

(miljoonaa euroa)
	31.12.2023	31.12.2022
Pitkäaikaiset
Takauksiin liittyvät saamiset	1 666	1 832
Viivästyskorot	365	597
Muut saamiset	98	103
	2 129	2 532
Lyhytaikaiset
Takauksiin liittyvät saamiset	340	369
Tuensaajat	286	288
Tuensaajilta olevien saamisten arvon alentuminen	(158 )	(171 )
Vaihtoon perustuviin transaktioihin liittyvät menoennakot	380	291
Viivästyskorot	1 186	2 554
Muut	287	167
	2 321	3 497
Yhteensä	4 450	6 029

Viivästyskorko koskee pääasiassa omiin varoihin liittyviä tapauksia ja sakkoja saaneiden yhtiöiden sakkojen kattamiseksi antamista vakuuksista kertynyttä korkoa. Vähennys liittyy pääasiassa siihen, että Yhdistynyt kuningaskunta suoritti 1,4 miljardin euron maksun liitetiedossa 2.6.1.1 mainitussa aliarvotustapauksessa. Pitkäaikainen määrä (0,4 miljardia euroa) liittyy vastaaviin tapauksiin, jotka ovat edelleen vireillä jäsenvaltioiden kanssa.

Takaussopimuksiin liittyvät saamiset vastaavat tulevaa korvausta, jonka EU odottaa saavansa annetuista takauksista. Suurin osa EU:n takauksista on korvauksettomia tai hinnoiteltu alle markkinahinnan. Näin ollen takaussopimuksiin liittyvä saaminen on huomattavasti pienempi kuin takaussopimuksiin liittyvä velka (ks. liitetieto 2.11.2). Takaussopimuksiin liittyvien saamisten 2 006 miljoonan euron kokonaismäärästä (31. joulukuuta 2023) 1 996 miljoonaa euroa luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi (käyvän arvon taso 3). Verrattuna tammikuun 1. päivän 2023 alkusaldoon, joka oli 2 201 miljoonaa euroa, takaussopimuksiin liittyvät saamiset ovat vähentyneet yhteensä 195 miljoonalla eurolla, mikä johtuu vuonna 2023 saaduista 324 miljoonan euron takauspalkkioista, joista on vähennetty 129 miljoonan euron takauspalkkiot, jotka vielä odotetaan saatavan tulevaisuudessa.

2.7   VAIHTO-OMAISUUS

(miljoonaa euroa)
	31.12.2023	31.12.2022
Tutkimusmateriaali	60	54
Muut	18	28
Yhteensä	78	82

2.8   KÄTEISVARAT JA MUUT RAHAVARAT

(miljoonaa euroa)
	Liitetieto	31.12.2023	31.12.2022
Tilit valtiokonttoreissa ja keskuspankeissa		22 620	21 413
Käyttötilit		312	178
Ennakkomaksutilit		7	8
Siirrot (siirrettävinä olevat käteisvarat)		0	–
Talousarvion toteuttamisessa käytettävät pankkitilit	2.8.1	22 940	21 598
Yhdistetty varainhankintamenetelmä	2.8.2	12 539	19 929
Rahoitusvälineet	2.8.3	2 279	2 713
Sakot	2.8.4	540	914
Muut toimielimet, virastot ja elimet		1 281	1 344
Erityisrahastot		37	47
Yhteensä		39 616	46 544

2.8.1   Talousarvion toteuttamisessa käytettävät pankkitilit

Tähän kohtaan kuuluvat varat, joita komissio säilyttää jäsenvaltioissa ja EFTA-maissa olevilla pankkitileillään (valtiokonttori tai keskuspankki) tai käyttötileillä liikepankeissa, ennakkomaksutileillä tai käteiskassatileillä. Kassavarojen määrä vuoden 2023 lopussa johtuu pääasiassa seuraavista:

—	yhteensä 15 miljardin euron talousarviomäärärahat, joita ei vuoden lopussa ollut vielä maksettu ja joista 11,4 miljardia euroa liittyy käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin ja 3,6 miljardia euroa maksumäärärahoihin (mukaan lukien 1,3 miljardia euroa maataloustukirahastosta)

—	yhteensä 3,7 miljardia euroa, jotka kuuluvat komission hallinnoimiin virastojen rahavaroihin ja joita ei ollut käytetty vuoden lopussa

—	yhteensä 3,2 miljardia euroa, jotka on palautettava jäsenvaltioille tammikuussa 2024

—	yhteensä 0,7 miljardia euroa lopullisia sakkoja, joita ei ollut vielä budjetoitu.

2.8.2   Yhdistetty varainhankintamenetelmä

Yhdistetyn varainhankintastrategian mukaan osa otetuista lainoista säilytetään käteisvaroina Euroopan keskuspankin (EKP) pankkitilillä. Tarkoituksena on varmistaa likviditeetti tulevia maksuvelvoitteita varten ja säilyttää tietty likviditeettipuskuri, samalla kun vältetään liialliset saldot (ks. myös liitetiedot 6.4 ja 6.5). Tämän tilin käteisvarat vaihtelevat vuoden mittaan. Vuoden 2023 lopulla jäsenvaltioille suoritettiin erittäin paljon maksuja NextGenerationEU-välineestä. Tämän vuoksi EKP:n tilin kassasaldo oli vuoden lopussa pienempi kuin vuonna 2022.

2.8.3   Rahoitusvälineet

Tässä kohdassa esitetyt määrät ovat pääasiassa muita rahavaroja, jotka komissio on antanut ulkopuolisten tahojen hoidettavaksi ja jotka käytetään EU:n talousarviosta rahoitettavien yksittäisten rahoitusvälineohjelmien rahoittamiseen: 1,9 miljardia euroa 31. joulukuuta 2023, joista 0,5 miljardia euroa liittyy COSME-lainatakausjärjestelyyn (LGF-järjestely) – ks. liitetieto 4.1.2. Se sisältää myös EIP:n hallinnoimaan innovaatiorahastoon kuuluvat 0,3 miljardin euron rahavarat (määräaikaistalletukset ja lyhytaikaiset yritystodistukset) – ks. liitetieto 2.4.2.1. Tämä otsake ei kata yhteiseen vararahastoon liittyvää likviditeettipuskuria (0,1 miljardia euroa 31. joulukuuta 2023), jota säilytetään komission keskuskassassa. Rahoitusvälineisiin liittyvät käteisvarat voidaan siis käyttää ainoastaan asianomaisissa ohjelmissa.

2.8.4   Sakot

Nämä käteisvarat sisältävät määrät, jotka komissio on saanut yrityksille määräämiensä sakkojen perusteella sellaisissa tapauksissa, joissa asian käsittely on vielä kesken. Jos sakon saanut yritys on hakenut muutosta komission päätökseen tai ei ole tiedossa, haetaanko päätökseen muutosta, sakkoa vastaava määrä esitetään ehdollisena velkana liitetiedossa 4.2.1. Vuodesta 2010 komissio on hallinnoinut kaikkia yrityksille määrättyihin, alustavasti maksettuihin sakkoihin liittyviä varoja BUFI-rahastossa. Kyseiset varat sijoitetaan rahoitusvälineisiin, jotka kuuluvat luokkaan ”Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat – muut kuin johdannaiset” (ks. liitetieto 2.4.2). Osa rahaston varoista muutetaan käteisvaroiksi vuoden lopussa.

VELAT

2.9   ELÄKKEET JA MUUT TYÖSUHDE-ETUUDET

2.9.1   Työsuhde-etuusjärjestelmän nettovelka

(miljoonaa euroa)
	Euroopan unionin virkamiesten eläke järjestelmä	Muut eläke-etuus järjestelmät	Yhteinen sairaus vakuutus järjestelmä	31.12.2023 Yhteensä	31.12.2022 Yhteensä
Etuuspohjainen velvoite	82 718	1 808	6 735	91 261	81 070
Järjestelmän varat	–	(34 )	(419 )	(453 )	(453 )
Nettovelka	82 718	1 774	6 316	90 808	80 617

Työsuhde-etuuksiin liittyvän velan kasvu johtuu pääasiassa suurimman eläkejärjestelmän eli Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmän (PSEO) nettovelan kasvusta. PSEO:n velka on kasvanut pääasiassa rahoitusta koskevien oletusten muutoksista johtuvien vakuutusmatemaattisten tappioiden vuoksi (ks. liitetieto 2.9.4). Tämä johtuu reaalisen diskonttokoron laskusta vuoden aikana, mikä muutti osittain edellisenä vuonna havaitun koron jyrkän nousun vaikutuksen. On kuitenkin huomattava, että vaikka reaalisen diskonttokoron nousu tai lasku vaikuttaa velan suuruuteen vuoden lopussa, se ei muuta etuuksien määrää, joka on tosiasiallisesti maksettava EU:n talousarviosta edunsaajille tulevina vuosina.

Velan lisäkasvu johtuu pääasiassa siitä, että muuttuneet demografiset oletukset ovat aiheuttaneet vakuutusmatemaattisia tappioita sen seurauksena, että keskeisten työsuhde-etuusjärjestelmien elinaikataulukkoa päivitettiin. Lisäksi vuotuiset korkokulut ovat kasvaneet (vastuiden diskonttauksen purkaminen).

Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmä

Tämä etuuspohjainen velvoite on tarkasteltavana olevan kauden ja aikaisempien kausien työsuorituksiin perustuvien, eläkevelvoitteiden täyttämiseksi EU:lta vaadittavien odotettavissa olevien tulevien maksujen nykyarvo. Järjestelmä on jatkuva, ja siksi kaikki järjestelmästä vuoden aikana vaaditut maksut sisällytetään EU:n talousarvioon vuosittain.

Henkilöstösääntöjen 83 artiklan mukaan eläkejärjestelmän mukaiset etuudet maksetaan EU:n talousarviosta. Järjestelmä on laskennallisesti rahoitettu, ja jäsenvaltiot ovat sitoutuneet yhdessä rahoittamaan kyseiset etuudet. Lisäksi työelämässä olevien jäsenten peruspalkasta vähennetään pakollinen eläkemaksu, joka on nykyään 11,1 prosenttia. Nämä maksuosuudet ovat varainhoitovuoden talousarviotuloja, joilla rahoitetaan osaltaan EU:n yleisiä menoja – ks. myös liitetieto 3.8.

Eläkejärjestelmän vastuita arvioitiin 31. joulukuuta 2023 Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmän piiriin kuuluvan henkilöstön (työssä olevan, eläkkeellä olevan sekä aiemmin työssä olleen ja nyt työkyvyttömyyseläkkeellä olevan henkilöstön ja kuolleiden toimihenkilöiden omaisten) määrän sekä kyseisenä päivänä voimassa olleiden henkilöstösääntöjen perusteella. Arviointi tehtiin kansainvälisen tilinpäätösstandardin IPSAS 39 (ja näin ollen myös EU:n tilinpäätössäännön nro 12) tilinpäätössääntöjen mukaisesti.

Muut eläke-etuusjärjestelmät

Tämä kohta sisältää komission, Euroopan unionin tuomioistuimen ja tilintarkastustuomioistuimen nykyisten ja entisten jäsenten sekä neuvoston, Euroopan oikeusasiamiehen ja Euroopan tietosuojavaltuutetun eläkevastuut. Tähän kohtaan on sisällytetty myös Euroopan parlamentin jäsenten eläkevastuut.

Yhteinen sairausvakuutusjärjestelmä

Edellä mainittujen eläke-etuusjärjestelmien lisäksi määritetään arvioitu vastuu, joka EU:lla on yhteisessä sairausvakuutusjärjestelmässä (JSIS) terveydenhuollon kustannuksista, jotka on maksettava työsuhteen jälkeiseltä ajalta (vähennettynä työntekijöiden omalla maksuosuudella). Kuten liitetiedossa 1.5.10 todetaan, tämän vastuun laskennassa otetaan huomioon koko aktiivinen palveluksessaoloaika, jolloin varmistetaan, että henkilöstön työsuhteen päättymisen jälkeisen järjestelmän eläke- ja sairausvakuutusjärjestelmät kirjataan johdonmukaisesti.

Sekä EU:n tilinpäätössääntöjen että IPSAS-standardien mukaan velvollisuutena on kuvata todenmukaisesti asianomaisen tilanteen taloudellista sisältöä. Siksi IPSAS 39 -standardia ei ole tulkittu tiukemmin määritettäessä palveluksessaoloaikojen etuuksia. Jos JSIS-järjestelmän rahoituskustannus kertyisi täysimääräisesti kymmenen vuoden aikana kaikille virkamiehille eikä työntekijän aktiivisen palveluksessaoloajan perusteella, kyseistä menetelmää käyttämällä etuuspohjaiset velvoitteet olisivat vuoden lopussa 1,3 miljardia euroa suuremmat. Kuten jo kuitenkin todettiin, tämä tiukempi lähestymistapa ei olisi yhteensopiva todenmukaisen kuvan antamista koskevan laadullisen ominaisuuden kanssa. Siksi sen ei katsota tarjoavan luotettavaa tietoa EU:n tilinpäätössäännön nro 1 ja IPSAS-standardien käsitteellisen viitekehyksen mukaisesti. Arvio on erityisen herkkä nykyisen henkilöstön hallinnollisen aseman muutoksille (erityisesti tämä koskee niiden määräaikaisten työntekijöiden määrää, joista odotetaan tulevan virkamiehiä tulevaisuudessa).

2.9.2   Työntekijöiden etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvon muutos

Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo on tarkasteltavana olevan kauden ja aikaisempien kausien työsuorituksiin perustuvan velvoitteen täyttämiseksi vaadittavien, odotettavissa olevien tulevien maksujen diskontattu arvo.

Seuraavassa analysoidaan etuuspohjaisen velvoitteen muutosta varainhoitovuonna:

(miljoonaa euroa)
	Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmä	Muut eläke-etuus järjestelmät	Yhteinen sairausvakuutus järjestelmä	Yhteensä
Nykyarvo 31.12.2022	73 126	1 880	6 064	81 070
Kirjattu tuotto- ja kululaskelmaan
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot	2 589	67	217	2 873
Korkomenot	2 629	61	218	2 908
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot	–	(239 )	–	(239 )
Kirjattu nettovaroihin
Työsuhde-etuuksiin liittyvien velkojen uudelleenarvostukset
Kokemusperäiset vakuutusmatemaattiset (voitot)/tappiot	479	8	(71 )	415
Demografisista oletuksista johtuvat vakuutusmatemaattiset (voitot)/tappiot	1 892	32	212	2 136
Rahoitusta koskevista oletuksista johtuvat vakuutusmatemaattiset (voitot)/tappiot	4 176	74	218	4 468
Muut
Maksetut etuudet	(2 172 )	(75 )	(124 )	(2 371 )
Nykyarvo 31.12.2023	82 718	1 808	6 735	91 261

Kauden työsuoritukseen perustuvat menot muodostuvat etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvon kasvusta, joka johtuu järjestelmän nykyisten jäsenten työsuorituksesta vuoden aikana.

Korkomenolla tarkoitetaan etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen käyvän arvon lisäystä kauden aikana sen johdosta, että etuuksien suorittaminen on yhtä kautta lähempänä.

Kokemusperäiset vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot viittaavat vuotta 2023 koskevien edellisenä vuotena tehtyjen oletusten ja vuoden 2023 toteutumien välisten erojen vaikutuksiin. Tässä kohdassa otetaan huomioon myös uusien työntekijöiden vaikutus (henkilöstön jäsenet, jotka ovat palveluksessa kuluvalla varainhoitovuodella mutta eivät olleet edellisellä varainhoitovuodella).

Vakuutusmatemaattisten oletusten (demografiset muuttujat, kuten työntekijöiden vaihtuvuus ja kuolleisuus, ja taloudelliset muuttujat, kuten diskonttokorot ja ennustetut palkankorotukset) arvojen muutoksista johtuvia vakuutusmatemaattisia voittoja ja tappioita aiheutuu, kun näiden oletusten arvioituja arvoja päivitetään, jotta ne vastaavat niiden perustana olevaa tilannetta.

Etuudet (esimerkiksi eläkkeet tai terveydenhuoltomenojen korvaukset) maksetaan vuoden aikana järjestelmän sääntöjen mukaisesti. Näiden maksettujen etuuksien vuoksi etuuspohjaisesta järjestelystä johtuva velvoite väheni.

2.9.3   Järjestelmän varat

(miljoonaa euroa)
	Muut eläke-etuusjärjestelmät	Yhteinen sairausvakuutus järjestelmä	Yhteensä
Nykyarvo 31.12.2022	63	390	453
Järjestelmän varojen nettomuutos	(29 )	29	(1 )
Nykyarvo 31.12.2023	34	419	453

2.9.4   Vakuutusmatemaattiset oletukset – työsuhde-etuudet

Seuraavassa esitetään tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset, joita käytetään määritettäessä EU:n kahden tärkeimmän työsuhde-etuusjärjestelmän arvoa.

	2023	2022
Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmä
Nimellinen diskonttokorko	3,0 %	3,6 %
Ennustettu inflaatiovauhti	2,2 %	2,4 %
Reaalinen diskonttokorko	0,8 %	1,1 %
Palkankorotusten ennustettu taso	1,1 %	1,5 %
Eläkeikä	63 /64 /66	63 /64 /66
Yhteinen sairausvakuutusjärjestelmä
Nimellinen diskonttokorko	3,1 %	3,6 %
Ennustettu inflaatiovauhti	2,2 %	2,4 %
Reaalinen diskonttokorko	0,8 %	1,1 %
Palkankorotusten ennustettu taso	1,1 %	1,6 %
Terveydenhuoltomenojen kehityssuunnat	1,7 %	2,3 %
Eläkeikä	63 /64 /66	63 /64 /66

Kuolleisuus vuonna 2023 perustuu päivitettyyn EU:n virkamiesten elinaikataulukkoon – EULT 2023, johon sisältyy dynaaminen kehityssuunta 20 vuoden aikahorisontilla. Kuolleisuutta koskevan oletuksen päivittäminen aiheutti muuttuneista demografisista oletuksista johtuvia vakuutusmatemaattisia tappioita vuonna 2023 ja vaikutti osaltaan työsuhde-etuuksiin liittyvän kokonaisvelan kasvuun.

Nimellinen diskonttokorko on määritetty euromääräisten nollakorkoisten joukkovelkakirjalainojen arvon mukaan (maturiteetti on 19 vuotta joulukuusta 2023 unionin virkamiesten eläkejärjestelmässä ja 20 vuotta yhteisessä sairausvakuutusjärjestelmässä). Käytetty inflaatiovauhti on odotettu inflaatiovauhti vastaavana ajanjaksona: tuotot yhtenäistävä inflaatio(vauhti) saadaan vertaamalla Euroopan tärkeimpien rahoitusmarkkinoiden inflaatiosidonnaisten ja tavanomaisten valtion joukkovelkakirjojen tuottoja. Reaalisen diskonttokoron laskennassa käytetään nimellistä diskonttokorkoa ja ennustettua pitkän aikavälin inflaatiovauhtia.

Vuonna 2023 nimelliskorkojen ja inflaation kehitys johti reaalisen diskonttokoron kokonaislaskuun, mikä muutti aiemmin havaittua kasvusuuntausta ja vaikutti osaltaan taloudellisista oletuksista johtuviin vakuutusmatemaattisiin tappioihin vuoden aikana.

2.9.5   Herkkyysanalyysi

Herkkyysanalyysi perustuu simulaatioihin, joissa kyseisten oletusten arvoa muutetaan (jos tilanne muuten pysyy samanlaisena).

Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmän herkkyys muutoksille

Kymmenen peruspisteen (0,1 %:n) muutoksella arvioidussa diskonttokorossa olisi seuraavat vaikutukset:

(miljoonaa euroa)
	2023		2022
	Kasvu 0,1 %	Väheneminen 0,1 %	Kasvu 0,1 %	Väheneminen 0,1 %
Etuuspohjainen velvoite	(1 541 )	1 585	(1 316 )	1 352

Kymmenen peruspisteen (0,1 %:n) muutoksella ennustetuissa palkankorotuksissa olisi seuraavat vaikutukset:

(miljoonaa euroa)
	2023		2022
	Kasvu 0,1 %	Väheneminen 0,1 %	Kasvu 0,1 %	Väheneminen 0,1 %
Etuuspohjainen velvoite	1 532	(1 493 )	1 312	(1 280 )

Vuoden muutoksella oletetussa eläkeiässä olisi seuraavat vaikutukset:

(miljoonaa euroa)
	2023		2022
	Vuoden lisäys	Vuoden vähennys	Vuoden lisäys	Vuoden vähennys
Etuuspohjainen velvoite	(795 )	1 076	(727 )	988

Yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän herkkyys muutoksille

Kymmenen peruspisteen (0,1 %:n) muutoksella terveydenhuoltomenojen ennustetussa kehityksessä olisi seuraavat vaikutukset:

(miljoonaa euroa)
	2023		2022
	Kasvu 0,1 %	Väheneminen 0,1 %	Kasvu 0,1 %	Väheneminen 0,1 %
Kauden nettomääräiset työsuhteen jälkeiset terveydenhuoltomenot: työsuoritukseen perustuvien menojen ja korkomenojen yhteismäärä	12	(12 )	10	(10 )
Etuuspohjainen velvoite	166	(162 )	148	(144 )

Kymmenen peruspisteen (0,1 %:n) muutoksella arvioidussa diskonttokorossa olisi seuraavat vaikutukset:

(miljoonaa euroa)
	2023		2022
	Kasvu 0,1 %	Väheneminen 0,1 %	Kasvu 0,1 %	Väheneminen 0,1 %
Etuuspohjainen velvoite	(132 )	135	(118 )	121

Kymmenen peruspisteen (0,1 %:n) muutoksella ennustetuissa palkankorotuksissa olisi seuraavat vaikutukset:

(miljoonaa euroa)
	2023		2022
	Kasvu 0,1 %	Väheneminen 0,1 %	Kasvu 0,1 %	Väheneminen 0,1 %
Etuuspohjainen velvoite	(25 )	25	(23 )	22

Vuoden muutoksella oletetussa eläkeiässä olisi seuraavat vaikutukset:

(miljoonaa euroa)
	2023		2022
	Vuoden lisäys	Vuoden vähennys	Vuoden lisäys	Vuoden vähennys
Etuuspohjainen velvoite	(188 )	199	(173 )	184

2.10   VARAUKSET

(miljoonaa euroa)
	Määrä 31.12.2022	Lisä varaukset	Käyttämättä olevat peruutetut määrät	Käytetyt määrät	Luokkien väliset siirrot	Arvioiden muutos	Määrä 31.12.2023
Oikeustapaukset:
Maatalous	277	1	(240 )	(37 )	–	–	1
Muut	71	754	(1 )	(2 )	–	1	823
Ydinlaitosten purkaminen	1 745	–	–	(45 )	–	67	1 768
Rahoitusvaraukset	1	1	(1 )	–	–	0	1
Muut	677	210	(166 )	(1 )	–	21	742
Yhteensä	2 771	966	(408 )	(84 )	–	90	3 334
Pitkäaikaiset	2 199	135	(241 )	(46 )	(34 )	90	2 102
Lyhytaikaiset	571	831	(167 )	(38 )	34	(0 )	1 233

Varaukset ovat aiempiin tapahtumiin liittyviä luotettavasti arvioituja määriä, jotka on todennäköisesti maksettava EU:n talousarviosta tulevaisuudessa.

Oikeustapaukset

Tässä kohdassa esitetään arvio käsiteltävinä oleviin oikeustapauksiin liittyvistä määristä, jotka todennäköisesti tulevat maksettaviksi vuoden lopun jälkeen. Maatalouden määrät liittyvät jäsenvaltioiden Euroopan maatalouden tukirahastoa (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa (maaseuturahasto) koskevien sääntöjenmukaisuuspäätösten vuoksi käynnistämiin oikeustoimiin.

Ydinlaitosten purkaminen

Varauksen perustetta päivitettiin vuonna 2017 Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) ydinlaitosten käytöstäpoistoa ja jätehuoltoa koskevan strategian (D&WM-ohjelma) vuoden 2017 päivityksen mukaiseksi. Strategian sekä määräraha- ja henkilöstötarpeen tarkistus toteutettiin yhdessä riippumattoman D&WM-asiantuntijaryhmän kanssa. Se on paras saatavilla oleva arvio määräraha- ja henkilöstötarpeesta JRC:n Ispran, Geelin, Karlsruhen ja Pettenin laitosten purkamisen loppuunsaattamiseksi.

Varaukseen tehtiin EU:n tilinpäätössääntöjen mukaisesti inflaatiokorjaus, minkä jälkeen se diskontattiin nettomääräiseen nykyarvoonsa (käyttämällä euromääräistä swap-käyrän korkoa). Varauksen arvoksi 31. joulukuuta 2023 saatiin näin yhteensä 1 768 miljoonaa euroa. Tämä kokonaismäärä jaetaan osuuteen, joka todennäköisesti käytetään vuonna 2024 (34 miljoonaa euroa), ja osuuteen, joka käytetään myöhemmin (1 733 miljoonaa euroa).

On huomattava, että merkittävät epävarmuudet, jotka liittyvät ydinlaitosten purkamisen pitkän aikavälin suunnitteluun, voivat vaikuttaa arvioon, ja määrä voi nousta merkittävästi tulevaisuudessa. Suurimmat epävarmuustekijät liittyvät purettujen laitosten lopulliseen vaiheeseen, ydinmateriaaliin, jätehuollon ja loppukäsittelyn näkökohtiin, epätäydellisiin tai puuttuviin kansallisiin sääntelykehyksiin, monimutkaisiin ja aikaa vieviin lisensointimenettelyihin sekä käytöstäpoistomarkkinoiden tulevaan kehitykseen.

2.11   RAHOITUSVELAT

(miljoonaa euroa)
	Liitetieto	31.12.2023	31.12.2022
Pitkäaikaiset
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat	2.11.1	430 633	323 798
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat	2.4.2.2	8	9
Takausvelat	2.11.2	131	177
		430 771	323 985
Lyhytaikaiset
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat	2.11.1	21 424	22 022
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat	2.4.2.2	52	15
Takausvelat	2.11.2	6 137	6 279
		27 613	28 316
Yhteensä		458 385	352 301

2.11.1   Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat

(miljoonaa euroa)
	Liitetieto	31.12.2023	31.12.2022
Ottolainaus	2.11.1.1	450 561	344 303
Muut rahoitusvelat	2.11.1.2	1 496	1 517
Yhteensä		452 057	345 820
Pitkäaikaiset		430 633	323 798
Lyhytaikaiset		21 424	22 022

2.11.1.1   Ottolainaus

(miljoonaa euroa)
	Yhdistetty varain hankinta menetelmä	SURE	ERVM	Maksu tase lainat	Makro taloudellinen rahoitusapu	Euratom	Yhteensä
Yhteensä 31.12.2022	183 129	99 130	46 587	201	14 929	327	344 303
Uudet lainat – nimellisarvot	159 205	–	–	–	290	–	159 495
Takaisinmaksut	(45 400 )	–	(3 500 )	–	(60 )	(13 )	(48 973 )
Kirjanpitoarvon muutokset	(4 205 )	(145 )	7	0	79	(0 )	(4 264 )
Yhteensä 31.12.2023	292 728	98 984	43 095	201	15 238	314	450 561
Pitkäaikaiset	275 337	98 880	40 084	200	14 488	300	429 290
Lyhytaikaiset	17 391	104	3 010	1	750	14	21 271

Ottolainauksen nimellismäärä on 458,5 miljardia euroa (348,0 miljardia euroa vuonna 2022), ja se koostuu pitkäaikaisten joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskuista paitsi yhdistetyssä varainhankinnassa, jossa on 15,2 miljardia euroa lyhytaikaisia EU:n velkasitoumuksia (17,0 miljardia euroa vuonna 2022). Uusien lainojen nettomäärä vuonna 2023 oli 110,5 miljardia euroa (nimellisarvo).

Kohtiin ”SURE”, ”ERVM”, ”Maksutaselainat”, ”Makrotaloudellinen rahoitusapu” ja ”Euratom” merkityt määrät ovat back-to-back-transaktioita. Tämä tarkoittaa sitä, että komissio laskee liikkeeseen yhden joukkovelkakirjan yhden lainasopimuksen rahoittamiseksi samoin ehdoin (korko, maturiteetti) – ks. liitetieto 2.4.1.1.

Yhdistetyllä varainhankinnalla rahoitetaan NextGenerationEU-välineen lainat ja tuki, jota ei makseta takaisin, sekä Ukrainalle myönnetyt makrotaloudellinen rahoitusapu plus -välineen lainat. Komissio käyttää rahoituksen yhdistämiseen perustuvaa menetelmää, jossa ottolainauksella ei rahoiteta suoraan tiettyjä maksuja. Sen sijaan velka lasketaan liikkeeseen vuosittaisten lainanottosuunnitelman mukaisesti pitkäaikaisina joukkovelkakirjoina ja lyhytaikaisina velkasitoumuksina. Komissio käyttää näiden arvopapereiden liikkeeseenlaskuun huutokauppoja ja syndikointeja. Sen jälkeen se siirtää kustannukset kustannustehokkaimmalla ja tasapuolisimmalla tavalla lainojen vastaanottajille, kun on kyse lainoista, ja EU:n talousarvioon, kun on kyse tuesta, jota ei makseta takaisin. Tällainen rahoituksen joustavuus edellyttää myös likviditeettipuskuria tehokkaaseen likviditeetinhallintaan – ks. liitetieto 2.8.2. Yhdistetyn varainhankintastrategian yhteydessä komissio laskee liikkeeseen lyhyen aikavälin (3 tai 6 kuukautta) EU:n velkasitoumuksia, jotka voidaan maksaa takaisin samana tai seuraavana vuonna. Rivillä ”Takaisinmaksut” ilmoitettu 45,4 miljardin euron määrä viittaa tällaisiin lyhyen aikavälin lainoihin. Uusien lainojen nettomäärä vuonna 2023 oli 113,8 miljardia euroa (nimellisarvo).

Rivi ”Kirjanpitoarvon muutokset” vastaa kertyneiden korkojen ja preemioiden/diskonttojen muutoksia (uudet preemiot/diskontot ja jaksotukset). Yhdistetyn varainhankinnan osalta rivi ”Kirjanpitoarvon muutokset” viittaa erityisesti seuraaviin:

a)	kertyneiden korkojen 1,7 miljardin euron lisäys, joka johtuu lainanoton lisääntymisestä;

b)

diskonttojen 5,8 miljardin euron lisäys, joka viittaa pääasiassa vuonna 2023 liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjojen uusiin diskonttoihin. Kun kuponkikorot ovat markkinakorkoja alhaisemmat, lainanottaja saa lainojen nimellisarvoa vähemmän. Tämä erotus on diskonton määrä. Se jaksotetaan vaiheittain rahoituskuluina, ja se sisältyy lainanoton efektiivisen koron laskentaan.

Edellä mainittujen lainojen takaisinmaksun takaajina ovat viime kädessä EU:n talousarvio (ks. liitetieto 2.4.1.1) ja kukin jäsenvaltio.

Lainojen efektiivinen korko (ilmoitetaan korkojen vaihteluvälinä)

	31.12.2023	31.12.2022
Yhdistetty varainhankinta	(0,49 ) % –4,03 %	(0,49 ) % –3,41 %
SURE	(0,48 ) % –2,78 %	(0,48 ) % –2,78 %
ERVM	(0,03 ) % –3,79 %	(0,03 ) % –3,79 %
Maksutaselainat	2,95 %	2,95 %
Makrotaloudellinen rahoitusapu	(0,14 ) % –3,86 %	(0,14 ) % –3,70 %
Euratom	(0,08 ) % –4,06 %	(0,08 ) % –1,53 %

2.11.1.2   Muut rahoitusvelat

(miljoonaa euroa)
	31.12.2023	31.12.2022
Pitkäaikaiset
Rahoitusleasingvelat	750	847
Erissä maksettavat rakennukset	288	296
Muut	306	106
	1 343	1 249
Lyhytaikaiset
Rahoitusleasingvelat	91	103
Erissä maksettavat rakennukset	55	48
Muut	7	117
	153	268
Yhteensä	1 496	1 517

Rahoitusleasingvelat

(miljoonaa euroa)
	Tulevaisuudessa maksettavat määrät
	< 1 vuosi	1–5 vuotta	> 5 vuotta	Velat yhteensä
Maa-alueet ja rakennukset	87	342	398	827
Muut käyttöomaisuushyödykkeet	4	9	–	14
Yhteensä 31.12.2023	91	352	398	841
Koron osuus	30	96	55	181
Leasingmaksujen tuleva vähimmäismäärä yhteensä 31.12.2023	121	448	453	1 022
Leasingmaksujen tuleva vähimmäismäärä yhteensä 31.12.2022	143	524	521	1 188

Edellä mainitut leasingiin ja rakennuksiin liittyvät määrät on rahoitettava tulevista talousarvioista.

Kohtaan ”Muut” sisältyvät 184 miljoonan euron rahoitusvelat liittyvät jäsenvaltioiden ja muiden avunantajien rahoitusosuuksiin EU:n ohjelmiin, erityisesti InvestEU-ohjelmaan (ks. liitetieto 4.1.1), jolloin EU:lla on velvollisuus palauttaa mahdolliset käyttämättömät varat rahoittajalle.

2.11.2   Takausvelat

(miljoonaa euroa)
	31.12.2023		31.12.2022
	Takauksiin liittyvät saamiset (liitetieto 2.6.2)	Takauksiin liittyvä velka	Takauksiin liittyvät saamiset (liitetieto 2.6.2)	Takauksiin liittyvä velka
EU:n talousarviotakuuohjelmat
EIP:n ulkoiseen lainanantovaltuuteen liittyvät takaukset	51	2 170	47	2 358
ESIR-takuu	1 789	1 863	2 039	2 178
EKKR-takuu	4	196	3	180
InvestEU-takuu	117	920	46	332
NDICI:n EU-takuu	10	367	0	203
	1 970	5 515	2 134	5 252
EU:n rahoitusvälineohjelmat
COSME	0	338	0	617
Horisontti 2020	9	266	37	422
Muut	27	149	29	166
	36	753	66	1 204
Yhteensä	2 006	6 268	2 201	6 456
Pitkäaikaiset	1 666	131	1 832	177
Lyhytaikaiset	340	6 137	369	6 279

EU soveltaa takaussopimusten bruttoesitystapaa, jossa takauksesta vielä saatavat tulot kirjataan takauksiin liittyvinä saamisina (esitetään vaihtoon perustuvien saamisten otsakkeessa – ks. liitetieto 2.6.2) ja takauksiin liittyvä velka kirjataan EU:n velaksi tulevien takausvaateiden kattamiseksi.

ESIR-takuu ja ulkoiseen lainanantovaltuuteen liittyvä takaus ovat edelleen merkittävimmät takausohjelmat. ESIR-takuun osalta takauksiin liittyvä velka on 1 863 miljoonaa euroa ja ulkoiseen lainanantovaltuuteen liittyvän takauksen osalta 2 170 miljoonaa euroa. EU:lla on ESIR-takuun vastineeksi oikeus 1 789 miljoonan euron odotettuun korvaukseen, joka on kirjattu takauksiin liittyväksi saamiseksi ja joka kattaa vastuun suurelta osin. Sen sijaan ulkoiseen lainanantovaltuuteen liittyvän takauksen odotetut tulot ovat 51 miljoonaa euroa, joten ne kattavat vain pienen osan takauksesta. Tämä johtuu siitä, että EU tukee ulkoista lainanantovaltuutta merkittävällä osuudella. Vuonna 2023 InvestEU- ja NDICI-ohjelmien puitteissa allekirjoitettiin uusia takuusopimuksia, mikä johti uusien takauksiin liittyvien velkojen kirjaamiseen (ks. myös liitetieto 4.1.1).

Useimmista jäljellä olevista EU:n takausohjelmista, erityisesti pk-yrityksille tai innovointialalle myönnettävästä korkeamman riskin rahoituksesta, ei makseta korvausta. Ks. lisätietoja Horisontti 2020 -ohjelmaan liittyvistä takauksista liitetiedosta 2.4.2.1 ja COSME-ohjelman osalta liitetiedosta 4.1.2.

2.12   MUUT LYHYTAIKAISET VELAT

(miljoonaa euroa)
	Bruttomäärä	Oikaisut	Nettomäärä 31.12.2023	Bruttomäärä	Oikaisut	Nettomäärä 31.12.2022
Maksupyynnöt ja laskut, jotka on saatu:
Jäsenvaltiot
Maaseuturahasto ja muut maaseudun kehittämisen välineet	300	(0 )	300	80	(0 )	80
EAKR ja koheesiorahasto	7 251	(1 995 )	5 256	6 258	(1 614 )	4 644
ESR	2 062	(310 )	1 752	2 796	(368 )	2 428
Elpymis- ja palautumistukiväline (NextGenerationEU)	22 427		22 427	24 629		24 629
Muut	1 124	(225 )	899	1 075	(170 )	904
Yksityisiltä yrityksiltä ja julkisyhteisöiltä	1 859	(407 )	1 452	1 527	(467 )	1 060
Saadut maksupyynnöt ja laskut yhteensä	35 023	(2 937 )	32 085	36 366	(2 620 )	33 745
Maataloustukirahasto	12 503	–	12 503	15 795	–	15 795
Omiin varoihin liittyvät velat	3 248	–	3 248	3 764	–	3 764
Muut velat	2 277	–	2 277	1 679	–	1 679
Muut	402	–	402	357	–	357
Yhteensä	53 453	(2 937 )	50 516	57 961	(2 620 )	55 341

Muihin lyhytaikaisiin velkoihin sisältyy saatuja laskuja ja menoilmoituksia, joita ei ole vielä maksettu vuoden loppuun mennessä. Ne kirjataan alun perin laskun tai menoilmoituksen vastaanoton yhteydessä esitetyn määrän suuruisiksi. Muita lyhytaikaisia velkoja oikaistaan vastaamaan kustannusten tarkastuksen jälkeen hyväksyttyjä määriä ja tukikelpoisiksi arvioituja määriä. Määrät, joiden arvioidaan olevan tukikelvottomia, esitetään kohdassa ”Oikaisut”. Suurimmat määrät liittyvät rakennetoimiin.

Elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvien lyhytaikaisten velkojen väheneminen 2,2 miljardilla eurolla osoittaa, että vuoden loppua kohden saatiin vähemmän maksupyyntöjä, joiden osalta välitavoitteiden ja tavoitteiden arviointi oli vielä kesken. Maataloustukirahastoon liittyvien lyhytaikaisten velkojen vähenemisen osalta katso liitetieto 2.13.

Yhteisiä säännöksiä koskevissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksissa (EU) N:o 1303/2013 (27) ja (EU) 2021/1060 (28), joita sovelletaan rakennerahastoihin (EAKR ja Euroopan sosiaalirahasto), koheesiorahastoon ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon, säädetään, että EU:n talousarviota suojataan pidättämällä välimaksuista järjestelmällisesti tietty osuus. Valvontasykli päättyy tilivuoden (1. heinäkuuta – 30. kesäkuuta) päättymistä seuraavan vuoden helmikuussa hallintoviranomaisten suoritettua hallinnon tarkastukset ja tarkastusviranomaisten suoritettua omat tarkastuksensa. Komissio tarkastaa jäsenvaltioiden viranomaisten toimittamat varmistusasiakirjat ja tilityksen. Loppusaldo maksetaan tai peritään takaisin vasta sitten, kun tämä arviointi on tehty ja tilit hyväksytty. Näiden sääntöjen mukaisesti pidätetty määrä oli vuoden 2023 lopussa yhteensä 8,9 miljardia euroa. Osa tästä määrästä (1,3 miljardia euroa) arvioidaan tukikelvottomaksi jäsenvaltioiden tilinpäätöksissään toimittamien tietojen perusteella, ja sekin esitetään kohdassa ”Oikaisut”.

Ennakkorahoituspyynnöt

Edellä mainittujen määrien lisäksi vuoden 2023 lopussa on saatu 5,1 miljardin euron suuruiset ennakkomaksupyynnöt, joita ei ollut maksettu vuoden lopussa. EU:n tilinpäätössääntöjen mukaan näitä määriä ei kirjata muiksi lyhytaikaisiksi veloiksi.

Omiin varoihin liittyvät velat

Omiin varoihin liittyvät velat viittaavat sellaisiin jäsenvaltioiden EU:n talousarvioon maksamiin rahoitusosuuksiin, jotka palautetaan vuoden lopussa. Lisätalousarviot toteutetaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 10 a artiklan 3 kohdan mukaisesti. Suuri saldo 31. joulukuuta 2023 oli seurausta 22. marraskuuta 2023 hyväksytystä lisätalousarviosta nro 4/2023. Lisätalousarvion mukaiset määrät palautettiin tämän säännöksen mukaisesti jäsenvaltioille vuoden 2024 tammikuun ensimmäisenä pankkipäivänä. Tilanne oli samanlainen vuoden 2022 lopussa.

2.13   MENOJÄÄMÄT JA TULOENNAKOT

(miljoonaa euroa)
	31.12.2023	31.12.2022
Menojäämät	76 237	85 870
Tuloennakot	182	127
Muut	386	167
Yhteensä	76 805	86 164

Menojäämät on jaoteltu seuraavasti:

(miljoonaa euroa)
	31.12.2023	31.12.2022
Elpymis- ja palautumistukiväline (NextGenerationEU)	3 709	17 188
Maataloustukirahasto	28 339	25 316
Maaseuturahasto ja muut maaseudun kehittämisen välineet	17 895	19 625
EAKR ja koheesiorahasto	11 052	8 741
ESR	3 882	3 366
Muut	11 360	11 633
Yhteensä	76 237	85 870

Menojäämät tarkoittavat kirjattuja menoja, joista unioni ei ole vielä saanut menoilmoitusta. Elpymis- ja palautumistukivälineen osalta vähennys johtuu välineen täytäntöönpanovauhdista, sillä arvio perustuu lyhyen aikavälin maksuennusteeseen. Maaseuturahastoon liittyvä vähennys liittyy siihen, että edellinen ohjelmakausi on päättymässä. Toisaalta uusi ohjelmakausi ei ole vielä päässyt täyteen vauhtiin. Maataloustukirahaston osalta menojäämien kasvu johtuu hitaammasta täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa, koska toteutuneita maksupyyntöjä esitettiin odotettua vähemmän ja näin ollen arvioitujen pyyntöjen määrä oli vuoden lopussa suurempi. Kasvu kompensoituu kuitenkin vastaavalla lyhytaikaisten velkojen vähennyksellä (ks. liitetieto 2.12). Koheesiopolitiikan osalta vain pieni osa (1,1 miljardia euroa) liittyy uuteen ohjelmakauteen, kun taas suurin osa jäljellä olevasta määrästä (13,8 miljardia euroa) liittyy edelliseen monivuotiseen rahoituskehykseen.

NETTOVARAT

2.14   RAHASTOT

(miljoonaa euroa)
	Liitetieto	31.12.2023	31.12.2022
Muut rahastot		1 052	1 312
Yhteensä		1 052	1 312

Nämä varat kuuluvat pääasiassa selvitystilassa olevalle EHTYlle (620 miljoonaa euroa) ja sen teräs- ja hiilialan tutkimusrahastolle, joka perustettiin selvitystilassa olevan EHTYn toiminnan lopettamisen yhteydessä, sekä Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston vararahastolle sen toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi (289 miljoonaa euroa).

2.15   JÄSENVALTIOILTA MAKSETTAVIKSI VAADITTAVAT RAHOITUSOSUUDET

(miljoonaa euroa)
Jäsenvaltioilta maksettaviksi vaadittavat rahoitusosuudet 31.12.2022	132 637
Jäsenvaltioille siirretty osa talousarvion toteutuksen 2022 tuloksesta	2 519
Työsuhde-etuuksiin liittyvien velkojen uudelleenarvostukset	6 877
Muut	(249)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	71 437
Jäsenvaltioilta maksettaviksi vaadittavat rahoitusosuudet yhteensä 31.12.2023	213 221

Tämä kohta vastaa sellaisia EU:lle joulukuun 31. päivään mennessä aiheutuneita menoja, jotka on katettava tulevista talousarvioista. Monet menot kirjataan suoriteperusteen mukaisesti vuonna n, vaikka niitä vastaavat maksut suoritetaan vasta vuonna n + 1 (tai myöhemmin) ja rahoitetaan tämän vuoksi vuoden n + 1 (tai sen jälkeisten vuosien) talousarviosta. Koska tällaiset velat kirjataan tilinpäätökseen ja koska niitä vastaavat maksut rahoitetaan vasta tulevista talousarvioista, velat ovat vuoden lopussa huomattavasti varoja suuremmat. Tärkeimpiin tällaisiin eriin kuuluvat sellaiseen NextGenerationEU-välineen puitteissa toteutettuun ottolainaukseen, joka liittyy tukeen, jota ei makseta takaisin, sekä maataloustukirahaston toimintaan ja työsuhde-etuuksista johtuviin velkoihin liittyvät erät.

On huomattava, että edellä esitetyllä jakaumalla ei ole vaikutusta talousarvion toteutumaan. Talousarvioon otetut tulot vastaavat aina talousarvioon otettuja menoja, koska kaikki ylimääräiset tulot palautetaan jäsenvaltioille.

Työsuhde-etuuksiin liittyvien velkojen uudelleenarvostukset liittyvät vakuutusmatemaattisiin voittoihin ja tappioihin, jotka johtuvat kyseisten velkojen vakuutusmatemaattisesta uudelleenarvioinnista.

Jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien huomattava kasvu kahden viime vuoden aikana johtuu pääasiassa tällä ajanjaksolla toteutetusta ottolainauksesta, joka liittyy NextGenerationEU-välineestä myönnettävään tukeen, jota ei makseta takaisin.

3.   TUOTTO- JA KULULASKELMAN LIITETIEDOT

TULOT

TUOTOT MUISTA KUIN VAIHTOON LIITTYVISTÄ TRANSAKTIOISTA: OMAT VARAT

3.1   BKTL-VARAT

Omista varoista saatavat tuotot ovat EU:n tärkeimpiä toiminnan tuottoja. BKTL-tuotot ovat tärkeimpiä omien varojen neljästä ryhmästä. Kaikilta jäsenvaltioilta kannetaan yhdenmukainen prosentuaalinen osuus BKTL:stä. BKTL-perusteiset varat tasapainottavat tuloja ja menoja, eli niillä rahoitetaan talousarvion osaa, jota muut tulonlähteet eivät kata. BKTL-tuottojen väheneminen vuonna 2023 vuoteen 2022 verrattuna selittyy useilla tekijöillä, kuten muun tyyppisten omien varojen (kuten arvonlisäveroon perustuvien omien varojen ja muovipakkausjätteeseen perustuvien omien varojen) lisääntymisellä, muiden tulojen lisääntymisellä ja maksumäärärahojen vähenemisellä.

3.2   PERINTEISET OMAT VARAT

Perinteiset omat varat liittyvät pääasiassa tullimaksuihin, joista jäsenvaltiot pidättävät itselleen kantokuluina 25 prosenttia, joten edellä mainitut luvut eivät sisällä tätä vähennystä. Tuontitullien taso kuvastaa lähinnä EU:n ulkopuolelta tulevan tuonnin arvon vaihtelua ja yhteisen tullitariffin muutoksia. Tullitariffia on alennettu useaan otteeseen Maailman kauppajärjestössä (WTO) käytyjen neuvottelujen ja tullietuuksien myöntämistä tietyille kauppakumppaneille tai tietyille tuotteille koskevien erityissopimusten perusteella. Taso riippuu näin ollen myös yleisestä taloudellisesta tilanteesta, maailmanmarkkinahinnoista ja valuuttakurssien vaikutuksesta.

3.3   ALV-VARAT

Arvonlisäveroon perustuvat omat varat lasketaan osuutena jäsenvaltioiden alv-määräytymisperusteista, jotka on yhdenmukaistettu EU:n sääntöjä noudattaen tätä tarkoitusta varten. Yhdenmukaista 0,30 prosentin verokantaa sovelletaan kunkin jäsenvaltion kaikista verotettavista liiketoimista perittyjen alv-tulojen kokonaismäärään jaettuna painotetulla keskimääräisellä arvonlisäverokannalla. Alv-määräytymisperuste on jokaisella jäsenvaltiolla rajattu 50 prosenttiin sen BKTL:stä.

3.4   MUOVIPAKKAUSJÄTTEESEEN PERUSTUVAT OMAT VARAT

Kussakin jäsenvaltiossa syntyvän kierrättämättömän muovipakkausjätteen painoon sovelletaan yhdenmukaista kerrointa, joka on 0,80 euroa kilogrammaa kohti. Kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrä tiettynä vuonna on jäsenvaltiossa kyseisenä vuonna tuotetun muovipakkausjätteen ja kierrätetyn muovipakkausjätteen erotus. Bulgarialla, Tšekillä, Virolla, Kreikalla, Espanjalla, Kroatialla, Italialla, Kyproksella, Latvialla, Liettualla, Unkarilla, Maltalla, Puolalla, Portugalilla, Romanialla, Slovenialla ja Slovakialla on oikeus erityisiin vuotuisiin kertakorvausten vähennyksiin muovipakkausjätteeseen perustuvien omien varojen osuuksista. Tämä suhteellisen uusi omien varojen erä otettiin käyttöön vuonna 2021 uuden omia varoja koskevan päätöksen (neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053 (29)) tulessa voimaan.

TUOTOT MUISTA KUIN VAIHTOON LIITTYVISTÄ TRANSAKTIOISTA: SIIRROT

3.5   SAKOT, UHKASAKOT JA SEURAAMUSMAKSUT

Nämä 1 748 miljoonan euron tuotot (915 miljoonaa euroa vuonna 2022) liittyvät pääasiassa sakkoihin, jotka komissio on määrännyt yrityksille EU:n kilpailusääntöjen rikkomisesta (898 miljoonaa euroa), lisäpäästömaksuihin (516 miljoonaa euroa) sekä sakkoihin, jotka jäsenvaltioille on määrätty EU:n lainsäädännön rikkomisesta (382 miljoonaa euroa).

3.6   VAROJEN TAKAISINPERINTÄ

(miljoonaa euroa)
	2023	2022
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa	691	1 110
Suora hallinnointi	102	90
Välillinen hallinnointi	10	19
Yhteensä	803	1 219

Tässä kohdassa esitetään lähinnä komission antamat perintämääräykset, joita vastaavat maksut on saatu tai jotka on kuitattu (eli vähennetty) komission kirjanpitojärjestelmään myöhemmin kirjatuista maksuista. Perintämääräysten tarkoituksena on periä takaisin maksuja, jotka on aiemmin maksettu EU:n talousarviosta. Nämä toimet perustuvat tehtyihin tarkastuksiin, tilintarkastuksiin tai tukikelpoisuustarkastuksiin, ja näin ollen toimilla suojellaan EU:n talousarviota menoilta, jotka ovat syntyneet säännösten vastaisesti.

Kohdassa esitetään myös perintämääräykset, jotka jäsenvaltiot ovat antaneet maataloustukirahastosta myönnetyn tuen takaisin perimiseksi. Tähän kohtaan sisältyvät myös siirtosaamisia koskevien arvioiden muutokset edellisen vuoden lopusta tilinpäätösvuoden loppuun.

Edellä olevaan taulukkoon sisällytetyt määrät vastaavat tuloja, jotka on saatu antamalla perintämääräyksiä. Tämän vuoksi ne eivät voi sisältää kaikkia EU:n talousarvion suojaamiseksi toteutettuja toimia, erityisesti kun kyse on koheesiopolitiikasta. Tällä alalla ovat käytössä erityisjärjestelmät, joilla varmistetaan, että aiheettomasti maksetut määrät oikaistaan, ja useimmissa tapauksissa perintämääräystä ei anneta. EU:n talousarviota suojataan myös menojen peruutuksilla ja ennakkomaksujen takaisinperinnöillä. Suurin osa tässä esitetyistä määristä liittyy yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavien varojen takaisinperintään:

Maatalous: maataloustukirahasto ja maaseudun kehittäminen

Tähän kohtaan sisältyvät maataloustukirahastoa ja maaseuturahastoa koskevat varainhoitovuoden tuotot ovat varainhoitovuoden rahoitusoikaisuja ja jäsenvaltioiden ilmoittamia vuoden aikana perittyjä määriä. Niihin on lisätty petosten ja sääntöjenvastaisuuksien vuoksi vuoden lopussa takaisinperittävinä olevien, jäsenvaltioiden ilmoittamien määrien nettokasvua vastaava määrä.

Koheesiopolitiikka

Koheesiopolitiikkaan liittyvät määrät ovat pääasiassa määrä, jotka komissio odottaa perivänsä takaisin jäsenvaltioilta. Perintä toteutetaan jäsenvaltioiden vuoden 2024 alussa toimittamien tilinpäätösten tarkastelun ja hyväksynnän jälkeen. Takaisin perittävät määrät edustavat periaatteessa varainhoitovuoden aikana alun perin tukikelpoisiksi ilmoitettujen määrien ja jäsenvaltioiden tilinpäätöksissä tukikelpoisiksi vahvistettujen määrien erotusta. Niiden pieni määrä tarkoittaa sitä, että tukeen oikeuttamattomat määrät havaittiin jäsenvaltioiden tasolla käytössä olevissa tarkastuksissa prosessin varhaisessa vaiheessa.

3.7   YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN EROSOPIMUS

Nämä tulot liittyvät nettomääriin, jotka Yhdistynyt kuningaskunta on unionista eroamisen jälkeen vuonna 2020 allekirjoitetun erosopimuksen mukaan velkaa (ks. liitetieto 2.6.1.2) ja joita mukautetaan vuosittain erosopimuksen vaatimusten mukaisesti. Vuoden 2022 tulot olivat nolla. Sen sijaan kirjattiin meno. Tämä johtui pääasiassa Yhdistyneeltä kuningaskunnalta eläkkeisiin ja muihin työsuhde-etuuksiin liittyvien maksamatta olevien saamisten (142 artikla) merkittävästä vähenemisestä sekä Yhdistyneelle kuningaskunnalle maksettavista omiin varoihin liittyvistä lisämääristä (136 artikla).

3.8   MUUT TUOTOT MUISTA KUIN VAIHTOON PERUSTUVISTA TRANSAKTIOISTA

(miljoonaa euroa)
	2023	2022
Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet:
Innovaatiorahasto	1 812	3 192
Ulkoinen apu	165	204
Invest EU	179
Henkilöstön maksamat verot ja muut maksut	1 565	1 439
Muiden yhteisöjen rahoitusosuudet Euroopan komissiolle	3 456
EFTA-maiden, kolmansien maiden ja liittymisneuvotteluja käyvien maiden rahoitusosuudet	1 770	1 307
Omaisuuserien siirto	280	321
Budjettioikaisut	(1 058 )	3 246
Varausten oikaisut	407	991
Muut	224	695
Yhteensä	8 800	11 395

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet innovaatiorahastoon ovat tuloja, jotka liittyvät pääasiassa päästöoikeuksien myyntiin ja joita käytetään vähähiilisen teknologian innovoinnin tukemiseen. Väheneminen vuoteen 2022 verrattuna johtuu siitä, että vuodesta 2023 alkaen päästökauppajärjestelmän tuloja käytetään REPowerEU-suunnitelman rahoittamiseen (ks. jäljempänä).

Henkilöstön maksamista veroista ja muista maksuista saadut tuotot liittyvät pääasiassa henkilöstön palkoista tehtyihin vähennyksiin. Merkittäviä määriä tässä erässä ovat eläkemaksut ja tulovero.

Muiden yhteisöjen rahoitusosuudet Euroopan komissiolle ovat pääasiassa takaisin saatuja varoja (0,5 miljardia euroa), jotka EIP on siirtänyt AKT-maiden (Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maat) investointikehyksen ja merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) investointikehyksen puitteissa, sekä päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien huutokaupasta saatuja tuloja (2,6 miljardia euroa). Tätä rahoituslähdettä käytettiin myös lisätuen tarjoamiseksi jäsenvaltioille REPowerEU-lukujen kautta.

EFTA-maiden rahoitusosuudet ovat 752 miljoonaa euroa, ja kolmansien maiden rahoitusosuudet sisältävät pääasiassa rahoitusosuuksia Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan (387 miljoonaa euroa).

Budjettioikaisu liittyy pääasiassa aiempien varainhoitovuosien alv- ja BKTL-perusteisten omien varojen mukautuksiin. Tällä toimella komissio kohdentaa kaikki positiiviset tai negatiiviset alv- ja BKTL-saldot uudelleen jäsenvaltioille niiden BKTL:oon perustuvan kertoimen mukaisesti. Tänä vuonna saldo on negatiivinen (–3 620 miljoonaa euroa). Viime vuonna saldo oli nolla, koska lainsäädäntöä muutettiin siten, että alv- ja BKTL-saldojen maksupäivää lykättiin. Budjettioikaisuihin sisältyy myös edellisen vuoden talousarvion ylijäämä, joka oli 2 519 miljoonaa euroa (3 227 miljoonaa euroa vuonna 2022).

Muut tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista sisältävät ITERin isäntävaltion ja jäsenten rahoitusosuudet Fusion for Energy -yhteisyritykseen, eurooppalaiseen ITER-yhteisyritykseen ja fuusioenergian kehittämiseen (120,7 miljoonaa euroa).

TUOTOT VAIHTOON PERUSTUVISTA TRANSAKTIOISTA

3.9   RAHOITUSTUOTOT

(miljoonaa euroa)
	2023	2022
Korkotuotot:
viivästyneistä suorituksista	(121 )	(927 )
Lainat	2 305	1 238
Käteisvarat ja muut rahavarat	1 778	124
Ottolainaus	229	325
Muut	9	2
Tuotot takaussopimuksista	887	1 282
Voitot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista:
Muut kuin johdannaiset	1 695	128
Johdannaiset	149	294
Osingot	46	114
Muut	6	20
Yhteensä	6 983	2 602

Korkotuotot viivästyneistä suorituksista liittyvät pääasiassa erääntyneisiin sakkoihin ja omia varoja koskeviin maksuosuuksiin, joita ei ole maksettu ajallaan. Negatiivista määrää selittää pääasiassa liitetiedossa 2.6.1.1 tarkoitettujen 27 jäsenvaltion Kiinasta peräisin olevaan tekstiili- ja jalkinetuontiin liittyvien perinteisiä omia varoja koskevien tapausten osalta kertyneiden viivästyskorkotulojen väheneminen (121 miljoonaa euroa) ja aurinkopaneeleihin sovellettavien polkumyyntitullien kiertämisestä Alankomaita vastaan vireillä olevan tapauksen osalta kertyneiden viivästyskorkotulojen väheneminen (177 miljoonaa euroa). Tätä kompensoi osittain sakkoihin perustuvien viivästyskorkojen noin 135 miljoonan euron kasvu.

Lainojen korkoihin sisältyvät NextGenerationEU-välineeseen liittyvät määrät ovat 0,7 miljardia euroa, kun ne vuonna 2022 olivat 0,2 miljardia euroa. Kasvu johtuu pääasiassa vuonna 2023 maksetuista lisälainoista. Myös efektiivinen korko nousi edelleen verrattuna vuoden 2022 ja erityisesti vuoden 2021 transaktioihin, joissa efektiiviset korot olivat erittäin alhaiset (ks. liitetieto 2.4.1). Lisäksi 0,7 miljardia euroa koroista liittyy Euroopan rahoituksenvakautusmekanismiin. Vaikka maksamatta olevat määrät ovat paljon pienempiä kuin NextGenerationEU-välineen kohdalla, niiden efektiivinen korko on korkea maksuajankohtana vallitsevien markkinakorkojen vuoksi. Makrotaloudellisen rahoitusavun osuus on 0,5 miljardia euroa, kun se oli 0,1 miljardia euroa vuonna 2022. Kasvu johtuu pääasiassa makrotaloudellinen rahoitusapu plus -välineen puitteissa vuonna 2023 suoritetuista uusista maksuista. SURE-lainojen korot (0,3 miljardia euroa) ovat muita lainoja alhaisemmat, koska merkittävässä osassa aiemmista transaktioista oli alhaisemmat tai negatiiviset korot. Ks. myös liitetieto 2.4.1.

Käteisvaroista ja muista rahavaroista kertyvät korkotuotot koostuvat pääasiassa 1,6 miljardin euron koroista, jotka kertyvät yhdistettyyn varainhankintamenetelmään liittyvän likviditeettireservin hallinnointia varten EKP:ssä avatulle tilille (ks. liitetieto 2.8.2). Korkotuottojen kasvu johtuu pääasiassa markkinakorkojen noususta vuoden 2022 lopusta lähtien.

Ottolainauksen korkotuotot liittyvät pääasiassa SURE-välineiseen, ja ne johtuvat tiettyjen aiempien transaktioiden negatiivisista efektiivisistä koroista.

Takaussopimuksista saatavat tulot liittyvät pääasiassa takausvelkojen jaksottamiseen. Se voidaan tulkita niin, että EU vapautuu vakuuksiin liittyvistä vastuista siltä ajalta, jona EU oli valmis korvaamaan vakuuksien haltijoille niiden luottotappiot. Näin ollen rahoitusvakuuksiin liittyvien tulojen kirjaaminen vastaa ajan kulumista ja taatun vastuun määrää. Jaksotuksia sovelletaan kumpaankin vakuustyyppiin: niihin, joista maksetaan korvaus, ja niihin, joista EU ei veloita korvausta tai veloittaa nimelliskorvauksen (ks. liitetieto 2.11.2). Korvatuista takauksista merkittävin on ESIR-takuu, joka myönnetään EIP:lle infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunan velkasalkkua – joka on vuodesta 2022 lähtien ollut yhdistettynä InvestEU-velkasalkkuihin – varten (ks. liitetieto 4.1.1). Vuonna 2023 ESIR-takuusta saadut kyseisiin yhdistettyihin velkasalkkuihin liittyvät tuotot olivat 295 miljoonaa euroa.

Tuotot, jotka liittyvät 887 miljoonan euron takaussopimuksiin, kuitataan 263 miljoonan euron suuruisilla rahoitusvakuuksiin liittyvien velkojen arvonalentumistappioilla, jotka liittyvät vakuuksiin perustuviin maksuvaatimuksiin vähennettynä 459 miljoonan euron takaisinperityillä varoilla ja 196 miljoonan euron realisoitumattomiin arvonalentumisvoittoihin (ks. liitetiedot 3.15 ja 6.5). Lisäksi EU on tukenut takausohjelmia (762 miljoonalla eurolla) jättämällä perimättä markkinahintaisia takausmaksuja tai perimällä niitä pienempiä maksuja (liitetieto 3.15). Takausohjelmien nettotulos on yhteensä 138 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Voitot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista (muut kuin johdannaiset) ovat kasvaneet merkittävästi. Suurimmat määrät liittyvät yhteiseen vararahastoon (0,9 miljardia euroa) ja innovaatiorahastoon (0,5 miljardia euroa). Tämä vuosi oli arvopaperimarkkinoilla vuotta 2022 parempi erityisesti vuoden loppua kohti, mikä johtui koronlaskua koskevista odotuksista. Tämä on vaikuttanut positiivisesti EU:n salkuissa olevien joukkovelkakirjojen käypään arvoon, mikä on johtanut käypään arvoon liittyvän enimmäkseen realisoitumattoman voiton kirjaamiseen.

3.10   MUUT TUOTOT VAIHTOON PERUSTUVISTA TRANSAKTIOISTA

(miljoonaa euroa)
	2023	2022
Maksutuotot tarjotuista palveluista (virastot)	739	694
Kurssivoitot	393	330
Tavaroiden myynti	75	121
Osuus EIR:n nettotuloksesta	67	24
Tuotot käyttöomaisuushyödykkeistä	9	26
Muut	679	475
Yhteensä	1 963	1 669

Maksutuotot tarjotuista palveluista sisältävät pääasiassa Euroopan lääkeviraston myyntiluvista perimät maksut sekä Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston tavaramerkkien rekisteröinnistä perimät maksut.

KULUT

3.11   HALLINNOINTI YHTEISTYÖSSÄ JÄSENVALTIOIDEN KANSSA

(miljoonaa euroa)
Jäsenvaltioiden toteuttamat	2023	2022
Maataloustukirahasto	40 716	41 031
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja muut maaseudun kehittämistä koskevat välineet	14 605	16 073
Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto	52 429	43 083
Euroopan sosiaalirahasto	17 665	14 649
Muut	4 251	3 482
Yhteensä	129 667	118 318

Maaseuturahastoon ja muihin maaseudun kehittämisvälineisiin liittyvä 1,5 miljardin euron vähennys selittyy ohjelmien täytäntöönpanon viivästymisellä, sillä vuosi 2023 oli ensimmäinen vuosi, jolloin sovellettiin YMP:n uusia strategiasuunnitelmia.

Koheesiopolitiikan osalta uuden ohjelmakauden täytäntöönpano alkaa nopeutua ja lisää osaltaan menoja. Lisäksi yhteistyössä hallinnoitavien rahoitusvälineiden osalta (pois lukien pk-yritykset) jäsenvaltioille suoritettaviin ennakoihin liittyvät kulut ovat lisääntyneet merkittävästi (2,5 miljardia euroa), koska suurimman osan määristä katsotaan nyt olevan kirjattu kuluiksi.

Muut kulut liittyvät pääasiassa Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon (0,9 miljardia euroa), brexit-mukautusvaraukseen (0,7 miljardia euroa), turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoon (0,7 miljardia euroa), vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastoon (0,7 miljardia euroa) sekä Euroopan unionin solidaarisuusrahastoon (0,6 miljardia euroa).

3.12   SUORA HALLINNOINTI

miljoonaa euroa)
	2023	2022
Komission toteuttamat	45 664	78 497
joista elpymis- ja palautumistukiväline (NextGenerationEU)	36 045	69 461
EU:n toimeenpanovirastojen toteuttamat	15 897	14 962
Erityisrahastojen toteuttamat	326	568
Yhteensä	61 888	94 027

Elpymis- ja palautumistukivälineen menojen merkittävästä vähenemisestä huolimatta ohjelmien täytäntöönpano noudatti pitkälti aikataulua, ja useimpien välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa edistyttiin alkuperäisten odotusten mukaisesti.

Loput suoran hallinnoinnin piiriin kuuluvista määristä koskevat pääasiassa tutkimuspolitiikan (9,8 miljardia euroa) ja ulkoisten toimien toteuttamista, joihin kuuluvat naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline ja sen edeltäjät (3,7 miljardia euroa), sekä humanitaarisen avun operaatioita (1,1 miljardia euroa). Lisäksi 2,8 miljardia euroa liittyy Verkkojen Eurooppa -välineeseen, joka on yhteinen infrastruktuurirahasto älykkäiden verkkojen käyttöönottamiseksi liikenne-, energia- ja televiestintäalalla.

3.13   VÄLILLINEN HALLINNOINTI

(miljoonaa euroa)
	2023	2022
EU:n muiden virastojen ja elinten toteuttamat	4 226	3 615
Kolmansien maiden toteuttamat	479	630
Kansainvälisten järjestöjen toteuttamat	5 610	4 650
Muiden yhteisöjen toteuttamat	4 902	4 738
Yhteensä	15 218	13 634

Välillisen hallinnoinnin menoista 6,6 miljardia euroa liittyy ulkoisiin toimiin (pääasiassa liittymistä valmisteleviin toimiin, humanitaariseen apuun, kansainväliseen yhteistyöhön ja naapurustoon). Menoista 4,1 miljardia euroa liittyy Euroopan kilpailukyvyn lisäämiseen (esimerkiksi tutkimuksen, avaruusohjelmien ja koulutuksen aloilla).

3.14   HENKILÖSTÖ- JA ELÄKEKULUT

(miljoonaa euroa)
	2023	2022
Henkilöstökulut	8 481	7 957
Eläkekulut	5 543	6 251
Yhteensä	14 023	14 209

Eläkekuluissa on otettu huomioon työsuhde-etuuksiin liittyvien velkojen vakuutusmatemaattisesta uudelleenarvioinnista johtuvat muutokset, joita ei ole kirjattu nettovarallisuuteen. Ne eivät siis ole tosiasiallisia vuoden aikana suoritettuja eläkemaksuja, jotka ovat huomattavasti pienemmät kuin 2,4 miljardia euroa.

3.15   RAHOITUSKULUT

(miljoonaa euroa)
	2023	2022
Korkokulut:
Ottolainaus	5 762	1 912
Lainat	160	161
Rahoitusleasingsopimukset	45	50
Muut	21	31
Takaussopimukset – tuettu korvaus	762	514
Nettoarvonalentumistappiot seuraavista:
Takaussopimukset	263	362
Lainat ja muut saamiset	6 812	2 108
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista ja veloista aiheutuneet tappiot
Muut kuin johdannaiset	137	2 344
Johdannaiset	104	126
Muutoksesta johtuva tappio	100	–
Muut	189	29
Yhteensä	14 355	7 637

Ottolainauksen korkokuluihin sisältyvät yhdistettyyn varainhankintaan liittyvät määrät, jotka ovat 4,4 miljardia euroa, kun ne vuonna 2022 olivat 0,9 miljardia euroa. Lisäys johtuu pääasiassa lainattujen määrien kasvusta. Myös vuoden 2023 liikkeeseenlaskujen efektiiviset korot ovat yhdistetyn varainhankinnan osalta korkeammat kuin vuonna 2022 (ks. liitetieto 2.11.1). Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin korkomenot (0,7 miljardia euroa) ovat vakaat. SURE-välineen ottolainauksen korot (0,3 miljardia euroa) ovat huomattavasti alhaisemmat kuin muissa ohjelmissa, kun otetaan huomioon lainaksi otetut määrät. Tämä johtuu siitä, että niistä merkittävässä osassa oli alhaisemmat tai negatiiviset korot. Tiettyjen SURE-välineen aiempien transaktioiden negatiiviset efektiiviset korot selittävät myös lainojen korkokuluja (samoin ehdoin toteutettava lainananto negatiivisilla koroilla).

Lisätietoa takauksiin liittyvistä kuluista on liitetiedossa 3.9.

Nettomääräinen arvonalentumistappio lainoista ja muista saamisista liittyy pääasiassa vuonna 2023 kirjattuun Ukrainalle myönnettyjen makrotaloudellinen rahoitusapu plus -välineen lainojen odotettuihin luottotappioihin liittyvään 6,8 miljardin euron ylimääräiseen arvonalentumiseen (ks. liitetiedot 2.4.1.1 ja 6.5).

Muutoksesta johtuva tappio liittyy korkotukeen, jota myönnettiin Ukrainalle vuonna 2023 poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun lainoista kertyneitä korkoja varten (ks. liitetieto 2.4.1.1).

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista aiheutuneiden tappioiden (muut kuin johdannaiset) merkittävän vähenemisen osalta katso liitetieto 3.9.

3.16   MUUT KULUT

(miljoonaa euroa)
	2023	2022
Hallinnolliset ja tietotekniset kulut	2 687	2 321
Varausten oikaisut	1 065	769
Käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyvät kulut	1 443	1 518
Maa-alueiden ja rakennusten hallinnointiin liittyvät kulut	729	686
Kurssitappiot	314	427
Käyttöleasingkulut	448	411
Sakkojen alentamiset tuomioistuimen päätöksellä	597	1 378
Muut	857	832
Yhteensä	8 142	8 342

Vuoden 2023 aikana kuluiksi merkittyjen tutkimus- ja kehityskulujen kokonaismäärä on seuraava:

miljoonaa euroa
	2023	2022
Tutkimuskulut	452	430
Aktivoimattomat kehitysmenot	149	133
Yhteensä	600	563

3.17   SEGMENTTIRAPORTOINTI MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

(miljoonaa euroa)
	Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous	Koheesio ja arvot	Luonnonvarat ja ympäristö	Muuttoliike ja rajaturvallisuus	Resilienssi, turvallisuus ja puolustus	Naapurialueet ja muu maailma	EU:n yleinen hallinto	Ei sidottu monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen (30)	Yhteensä
BKTL-varat	–	–	–	–	–	–	–	101 287	101 287
Perinteiset omat varat	–	–	–	–	–	–	–	19 840	19 840
Alv	–	–	–	–	–	–	–	22 526	22 526
Uudet omat varat	–	–	–	–	–	–	–	7 225	7 225
Sakot	–	–	–	–	–	–	–	1 748	1 748
Varojen takaisinperintä	87	60	678	1	0	(25 )	0	2	803
Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimus	–	–	–	–	–	–	–	681	681
Muut	1 426	2 919	253	–	–	674	2 078	1 450	8 800
Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista	1 512	2 979	931	1	0	649	2 078	154 758	162 909
Rahoitustuotot	1 043	19	2	–	1	265	130	5 523	6 983
Muut	163	(21 )	(29 )	(0 )	(4 )	2	488	1 364	1 963
Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista	1 206	(2 )	(27 )	(0 )	(3 )	268	617	6 887	8 946
Tuotot yhteensä	2 718	2 978	904	0	(3 )	917	2 695	161 645	171 855
Jäsenvaltioiden toteuttamat menot:
Maataloustukirahasto	–	–	(40 716 )	–	–	–	–	–	(40 716 )
Maaseuturahasto ja muut maaseudun kehittämisen välineet	–	–	(14 605 )	–	–	–	–	–	(14 605 )
EAKR ja koheesiorahasto	–	(52 343 )	–	–	–	(86 )	–	–	(52 429 )
ESR	–	(17 665 )	–	–	–	–	–	–	(17 665 )
Muut	–	(1 125 )	(950 )	(1 050 )	(69 )	(116 )	–	(941 )	(4 251 )
Komission, toimeenpanovirastojen ja erityisrahastojen toteuttamat	(13 675 )	(40 087 )	(880 )	(350 )	(718 )	(6 405 )	(7 )	234	(61 888 )
EU:n muiden virastojen ja elinten toteuttamat	(3 339 )	(549 )	(93 )	(1 184 )	(230 )	(46 )	(111 )	1 327	(4 226 )
Kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen toteuttamat	(539 )	(83 )	(10 )	(181 )	(111 )	(5 145 )	(3 )	(16 )	(6 090 )
Muiden yhteisöjen toteuttamat	(253 )	(3 195 )	(3 )	(4 )	(67 )	(1 371 )	–	(9 )	(4 902 )
Henkilöstö- ja eläkekulut	(516 )	(20 )	(2 )	(1 )	(6 )	(168 )	(11 601 )	(1 710 )	(14 023 )
Rahoituskulut	(1 062 )	(11 )	(94 )	(0 )	(0 )	(389 )	(68 )	(12 730 )	(14 355 )
Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimus								–	–
Muut kulut	(1 824 )	(294 )	(46 )	9	(77 )	(279 )	(4 368 )	(1 264 )	(8 142 )
Kulut yhteensä	(21 208 )	(115 373 )	(57 398 )	(2 762 )	(1 278 )	(14 004 )	(16 158 )	(15 110 )	(243 292 )
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	(18 490 )	(112 395 )	(56 495 )	(2 761 )	(1 280 )	(13 087 )	(13 463 )	146 535	(71 437 )

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain esitetyt tuotot ja kulut perustuvat arvioon, koska kaikki sitoumukset eivät liity monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen.

4.   EHDOLLISET VELAT JA VARAT

Ehdolliset velat ovat potentiaalisia tulevia maksuvelvoitteita, jotka voivat syntyä EU:lle aiempien tapahtumien tai tehtyjen oikeudellisten sitoumusten seurauksena. Ne riippuvat tulevista tapahtumista, jotka eivät ole kokonaan EU:n määräysvallassa. Ehdolliset velat liittyvät pääasiassa takauksiin ja oikeudellisiin riskeihin. Kaikki ehdolliset velat rahoitetaan niiden toteutuessa EU:n (eli käytännössä EU:n jäsenvaltioiden) tulevista talousarvioista tulevina vuosina, lukuun ottamatta rahastojen kattamiin sakkoihin, rahoitusvälineisiin ja takauksiin liittyviä ehdollisia velkoja (ks. liitetieto 2.4.2.1).

4.1   EU:n talousarviosta katettavat takaukset

4.1.1   EU:n talousarviotakuuohjelmissa myönnetyt takaukset (nimellisarvo)

(miljoonaa euroa)
	31.12.2023
	Myönnetyt takaukset			Varatut varat (31)
	Enimmäis määrä	Alle kirjoitettu	Maksettu
EIP:n ulkoiseen lainanantovaltuuteen liittyvät takaukset	27 729	27 729	19 856	2 962
ESIR-takuu	25 591	23 635	21 551	9 175
EKKR-takuu	1 077	548	478	765
InvestEU-takuu	25 767	6 592	1 433	3 736
NDICI:n ulkosuhdetoiminnan takuujärjestely	28 115	7 660	634	2 222
Yhteensä	108 279	66 163	43 953	18 860

(miljoonaa euroa)
	31.12.2022
	Myönnetyt takaukset			Varatut varat (32)
	Enimmäis määrä	Alle kirjoitettu	Maksettu
EIP:n ulkoiseen lainanantovaltuuteen liittyvät takaukset	30 599	30 599	20 909	2 710
ESIR-takuu	25 793	24 615	21 084	8 571
EKKR-takuu	1 176	522	446	728
InvestEU-takuu	21 280	2 108	324	1 722
NDICI:n ulkosuhdetoiminnan takuujärjestely	27 020	4 515	156	1 067
Yhteensä	105 869	62 359	42 919	14 798

Edellä olevassa taulukossa esitetään riski, joka aiheutuu EU:n talousarviolle mahdollisista tulevista maksuista, jotka liittyvät EIP-ryhmälle tai muille rahoituslaitoksille myönnettyihin takauksiin. Maksetut määrät on suoritettu lopullisille tuensaajille. Allekirjoitettuihin määriin sisältyvät jo maksettujen määrien lisäksi tuensaajien tai rahoituksen välittäjien kanssa allekirjoitetut sopimukset, joihin liittyviä määriä ei ole vielä maksettu vuoden lopussa (22,2 miljardia euroa). Enimmäismäärä on takauksen kokonaismäärä, jonka kattamiseen on sitouduttu EU:n talousarviosta eli jonka jäsenvaltiot ovat sitoutuneet kattamaan, koska EU:hun 31. joulukuuta 2023 kohdistuvan kokonaisriskin määrittämiseksi laskelmaan on sisällytettävä myös hyväksytyt toimet, joita koskevaa sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu (42,1 miljardia euroa).

Talousarviotakuuohjelmia tuetaan asteittain talousarviosta otetuilla varoilla, joita säilytetään yhteisessä vararahastossa likviditeettipuskurina tulevien takauksiin perustuvien maksuvaatimusten kattamiseksi (ks. liitetieto 2.4.2.1). Ks. alaviite 6.2 toimenpiteistä, joilla varmistetaan, että rahoitus riittää kattamaan takauksiin perustuvat maksuvaatimukset keskipitkällä aikavälillä. Talousarviotakuuohjelmista aiheutuneet tappiot, joiden määrä ylittää rahoituksen, olisi joka tapauksessa katettava tulevista talousarvioista. InvestEU-ohjelman jäsenvaltio-osion osalta EU saa myös vastatakauksia jäsenvaltioilta ja ETA-mailta (ks. jäljempänä).

EIP:n ulkoiseen lainanantovaltuuteen liittyvät takaukset

EU:n talousarviosta on myönnetty takauksia EIP:n omista varoistaan kolmansille maille myöntämille lainoille. Myönnettyjen ja EU:n takauksella katettujen lainojen kokonaismäärä oli 19 856 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2023. EU:n talousarviotakuut:

—	19 534 miljoonaa euroa yhteisen vararahaston ulkoisten toimien alarahaston takuurahaston kautta

—	322 miljoonaa euroa suoraan jäsenvaltioille ennen liittymistä myönnetyille lainoille.

Joulukuun 31. päivään 2023 mennessä annettuihin takauksiin sisältyy 2,1 miljardia euroa allekirjoitettuja mutta maksamattomia lainoja, joiden tulevan maksamisen edellytyksenä on EU:n hyväksyntä.

EIP:n ulkoisen lainanantovaltuutensa puitteissa myöntämiin lainoihin liittyvä EU:n takaus on rajoitettu 65 prosenttiin jäljellä olevasta velasta vuoden 2007 jälkeen allekirjoitetuissa sopimuksissa (vuosia 2007–2013 ja 2014–2021 koskevat valtuutukset). Ennen vuotta 2007 tehdyissä sopimuksissa EU:n takaus on rajoitettu tiettyyn prosenttiosuuteen hyväksyttyjen lainajärjestelyjen enimmäismäärästä (useimmiten 65 % mutta myös 70 %, 75 % tai 100 %). Jos enimmäismäärää ei saavuteta, EU:n takaus annetaan koko lainakannalle.

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (EU) 2018/412 (33) perustettiin EIP:n ERI:stä myönnettävä yksityissektorin lainanantovaltuus hankkeille, jotka on suunnattu pakolaisten, muuttajien, vastaanottavien ja kauttakulkuyhteisöjen sekä alkuperäyhteisöjen pitkän aikavälin taloudellisen selviytymiskyvyn kehittämiseen. Unionin talousarviosta maksetaan korvaus suhteessa EIP:n ERI:n yksityisestä valtuutuksesta yksityisille toimille myöntämien takauksien riskiin, mikä selittää ulkoiseen lainanantovaltuuteen liittyvän preemiosaatavan, joka on muussa tapauksessa korvaukseton takaus (ks. liitetieto 2.11.2).

Ulkoisen lainanantovaltuuden vuosia 2014–2020 koskeva valtuutus, jonka voimassaolo päättyi vuonna 2021, oli viimeinen ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahaston piiriin kuuluva valtuutus. EIP:n uusi valtuus kuuluu NDICI-asetuksella perustetun ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn piiriin.

EU:n takauksiin liittyvät maksut suoritetaan yhteisen vararahaston ulkoisten toimien alarahaston takuurahastosta: vuoden 2023 aikana on maksettu 67 miljoonaa euroa takauksiin perustuvia maksuvaatimuksia (vähennettynä takaisin perityillä varoilla) (190 miljoonaa euroa vuonna 2022).

Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) takaus

ESIR-rahastolla pyritään parantamaan EIP-ryhmän riskinkantokykyä antamalla EIP:lle valmiudet laajentaa sijoituksiaan EU:ssa. ESIR-rahaston tavoitteena on tukea lisäinvestointeja EU:ssa ja pienten yritysten rahoituksen saantia. EU:n talousarviosta myönnetään EU:n ja EIP:n välisen sopimuksen, jäljempänä ’ESIR-sopimus’, perusteella enintään 26 miljardin euron takaus, jäljempänä ’ESIR-rahaston EU-takaus’, jonka tarkoituksena on suojata EIP sen rahoitus- ja investointitoimien mahdollisesti aiheuttamilta tappioilta.

ESIR-rahaston toimet toteutetaan kahden ikkunan kautta: EIP toteuttaa infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunan (EU:n takaus 19 250 miljoonaa euroa) ja Euroopan investointirahasto (EIR) pk-yritysikkunan (EU:n takaus 6 750 miljoonaa euroa). Niillä kummallakin on velkasalkku ja pääomasalkku. EIR toimii EIP:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti ja EIP:n takauksen perusteella, jolla puolestaan on EU:n vastatakaus ESIR-sopimuksen mukaisesti. EU:n takauksen tehostamiseksi ja sen riskinkantokyvyn lisäämiseksi ESIR-rahaston kaksi velkasalkkua yhdistettiin InvestEU-ohjelmaan vuonna 2022. Mahdolliset takauksiin perustuvat maksuvaatimukset ja takaisin perityt varat jaetaan ESIR-rahaston ja InvestEU-takuun kesken suhteessa takauksella katettuihin tosiasiallisiin määriin.

EU:lla ja EIP:llä on omat erilliset tehtävänsä ESIR-rahastossa. ESIR-rahasto on perustettu EIP:n yhteyteen. ESIR rahoittaa toimet (vieraan ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset) ja lainaa tätä varten tarvittavat varat pääomamarkkinoilta. EIP-ryhmä tekee sijoituspäätökset itsenäisesti ja hallinnoi toimia noudattaen omia sääntöjään ja menettelyjään. EU myöntää takauksen kyseisille toimille ja kattaa EIP:lle tämän takauksen enimmäismäärään asti aiheutuneet tappiot.

Käytössä on erityinen hallintorakenne sen varmistamiseksi, että ESIR-rahaston puitteissa tehdyillä sijoituksilla keskitytään nimenomaisena tavoitteena olevaan markkinoiden toimintapuutteiden poistamiseen ja että sijoitukset voidaan ottaa EU:n takauksen piiriin. Hallintorakenteeseen kuuluu riippumattomista asiantuntijoista muodostuva investointikomitea, joka tutkii jokaisen EIP:n infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunan osalta ehdottaman hankkeen ja määrittää, voidaanko se kattaa EU:n takauksella, sekä ESIR-rahaston johtokunta, joka varmistaa ohjelman valvonnan.

Koska EU:n tilinpäätössääntöjen (ja IPSAS-standardien) mukaiset konsolidointia koskevat valvonnan perusteet ja tilinpäätösvaatimukset eivät täyty, asianomaisia omaisuuseriä ei merkitä EU:n konsolidoituun tilinpäätökseen.

EU:n EIP-ryhmälle ESIR-rahaston puitteissa myöntämä takaus merkitään kirjanpidossa takausvelaksi infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunan ja pk-yritysikkunan velkasalkun osalta (ks. liitetieto 2.11.2) ja johdannaiseksi (käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi tai veloiksi) molempien pääomasalkkujen osalta (ks. liitetieto 2.4.2.2). Myönnetty ESIR-takaus sisältää COSME-, Horisontti 2020-, CCS- sekä työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevien ohjelmien toimet, jotka on katettu ESIR-rahaston EU-takauksella pk-yritysikkunan velkasalkun puitteissa.

Vuonna 2023 yhteisen vararahaston ESIR-takuurahaston alarahastosta maksettiin 193 miljoonaa euroa nettomääräisiä takauksiin perustuvia maksuvaatimuksia, joihin sisältyi joitakin edellisten vuosien takauksiin perustuvia maksuvaatimuksia, jotka katettiin väliaikaisesti ESIR-rahaston selvitystilillä EIP:ssä olevista EU:n tuloista (21 miljoonaa euroa vuonna 2022).

Euroopan kestävän kehityksen rahasto (EKKR)

EKKR-asetuksella perustettu Euroopan kestävän kehityksen rahasto on aloite, jonka tarkoituksena on tukea investointeja Afrikkaan ja Euroopan naapurimaihin keinona edistää kestävän kehityksen saavuttamista ja puuttua muuttoliikkeen perimmäisiin sosioekonomisiin syihin. EKKR-asetuksessa EU valtuutettiin antamaan täytäntöönpanokumppaneille 1,5 miljardin euron takaukset (joita lisätään edelleen ulkopuolisilla rahoitusosuuksilla) niiden investointi- ja rahoitustoimia varten niiden sijoitusriskien vähentämiseksi. Yhteinen vararahasto vastaa EKKR-takuusta (ks. liitetieto 2.4.2.1). Joulukuun 31. päivänä 2023 oli voimassa 16 EKKR-takuusopimusta. Yksi EKKR-takuusopimuksista (jossa takuun enimmäismäärä on 145 miljoonaa euroa), jonka mukaisesti EU takaa valuuttasuojausrahaston omien varojen riittävyyden, antaa EU:lle takaukseen perustuvan maksuvaatimuksen tapauksessa oikeuden saada korvauksena rahaston osuuksia maksetun summan arvosta.

NDICI:n ulkosuhdetoiminnan takuujärjestely

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/947 (34) perustettiin naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline – Globaali Eurooppa -väline, mukaan lukien Euroopan kestävän kehityksen rahasto plus, jäljempänä ’EKKR+’, ja ulkosuhdetoimien takuujärjestely vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen ajaksi. NDICI-asetuksella pyritään lisäämään EU:n ulkoisen toiminnan johdonmukaisuutta ja tuloksellisuutta ja näin parantamaan ulkoisen toiminnan eri politiikkojen täytäntöönpanoa.

Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyllä tuetaan EKKR+:n toimia, jotka katetaan talousarviotakuilla, makrotaloudellisella rahoitusavulla ja kolmansille maille myönnettävillä lainoilla. Yhteinen vararahasto vastaa ulkosuhdetoimien takuujärjestelystä (ks. liitetieto 2.4.2.1).

Joulukuun 31. päivänä 2023 oli voimassa 11 talousarviotakuita koskevaa sopimusta, joiden enimmäismäärä on yhteensä 28,1 miljardia euroa, joista 26,0 miljardia euroa liittyy EIP:n kanssa ulkoisen lainanantovaltuuden ohjelman seuraajaksi allekirjoitettuun takuusopimukseen.

InvestEU-takuu

InvestEU-asetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/523 (35)) nojalla komissio voi myöntää enintään 26,2 miljardin euron arvosta takauksia investointien tukemiseksi EU:n talousarvion tuella. Tällä EU:n takuulla tuetaan yksityisiä ja julkisia investointeja seuraavilla neljällä politiikan alalla: kestävä infrastruktuuri, tutkimus, innovointi ja digitalisaatio, pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) sekä sosiaaliset investoinnit ja osaaminen. Useat rahoituskumppanit, kuten kansalliset kehityspankit, saavat EU:n takuun. Ne tukevat investointeja myöntämällä lainoja, takauksia tai omaa pääomaa. Rahoituskumppanit voivat esimerkiksi myöntää lainoja pk-yrityksille, osallistua pääomarahastoihin tai antaa liikepankeille takauksia niiden maksamista lainoista. Komissio voi myös osoittaa InvestEU-rahastoon EU:n talousarviorahoitusta muista EU:n ohjelmista, kuten HERA Invest -ohjelmasta (terveys), Euroopan avaruusohjelmasta tai Catalyst-ohjelmasta (innovointi).

Luodakseen taatuista sijoituksista aiheutuvien tappioiden varalta pääomapuskurin komissio siirtää vähitellen varoja EU:n talousarviosta yhteiseen vararahastoon. InvestEU-asetuksessa on vahvistettu rahoitusasteeksi 40 prosenttia EU:n takauksesta.

EU:n takausta voidaan korottaa edellä mainittujen 26,2 miljardin euron lisäksi jäsenvaltioiden ja ETA-maiden tuella. Ne voivat osallistua rahoitukseen koheesiopolitiikan tai elpymis- ja palautumistukivälineen varoistaan tai kansallisista talousarvioistaan. Jäsenvaltioiden osalta rahoitusaste määritetään tapauskohtaisesti, kun taas ETA-maiden takaamasta EU:n lisätakuusta 40 prosenttia katetaan käteissuorituksilla. Jäsenvaltioiden ja ETA-maiden osoittamia käteisvaroja säilytetään yhteisessä vararahastossa. Ne määrät, joita varten ei ole varattu varoja, katetaan jäsenvaltioiden ja ETA-maiden vastatakauksilla. Joulukuun 31. päivänä 2023 kuuden jäsenvaltion ja kahden ETA-maan kanssa oli tehty sopimukset, joiden perusteella komissio voi myöntää rahoituskumppaneille EU:n lisätakauksen, jonka suuruus on 2,3 miljardia euroa, josta 1,7 miljardin euron tukena on käteismaksuja ja 0,6 miljardin euron tukena vastatakauksia. Tällaisia takuusopimuksia oli allekirjoitettu 2,1 miljardin euron arvosta 31. joulukuuta 2023 mennessä useiden toteutuskumppaneiden kanssa.

Yhdistyneen kuningaskunnan EU:sta eroamisesta johtuvat velvoitteet

Erosopimuksen 143 artiklan mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan on maksettava unionille osuutensa sellaisiin rahoitustoimiin liittyvistä ehdollisista rahoitusvastuista, jotka liittyvät eropäivänä eli 31. tammikuuta 2020 hyväksyttyihin ESIR- ja EKKR-rahastoihin ja EIP:n ulkoisen lainanantovaltuuden piiriin kuuluviin toimiin. Erosopimuksen 143 artiklassa edellytetään, että jos rahoitustoimea koskeva vaatimus takauksen käytöstä on hyväksytty ennen eropäivää, Yhdistynyt kuningaskunta on velvollinen maksamaan unionille osuutensa maksuista, jotka unioni on suorittanut kyseisten toimien yhteydessä, paitsi jos tämä voitaisiin kattaa Yhdistyneen kuningaskunnan osuudella takuurahastossa säilytettävistä varoista, jos se on tarkoituksenmukaista.

EIP:n ulkoisen lainanantovaltuuden piiriin kuuluvien lainojen osalta EU:n talousarviotakuun arvo eropäivänä oli eropäivään mennessä hyväksyttyjen toimien osalta 33,7 miljardia euroa. Tämä oli 31. joulukuuta 2023 mennessä muuttunut 22,2 miljardiksi euroksi (24,6 miljardia euroa vuonna 2022). Yhdistyneen kuningaskunnan osuus tästä ehdollisesta vastuusta 31. joulukuuta 2023 on näin ollen 2,8 miljardia euroa (3,1 miljardia euroa 31. joulukuuta 2022). Kuten edellä on todettu, näiden lainojen takaisinmaksun mahdollinen laiminlyönti katetaan kuitenkin ensin yhteisen vararahaston ulkoisten toimien alarahaston takuurahastosta ja määriä vaaditaan Yhdistyneeltä kuningaskunnalta vain, jos sen 284 miljoonan euron varaus tässä rahastossa ei 31. joulukuuta 2023 ole riittävä.

ESIR-rahaston toimien osalta EU:n talousarviotakauksen arvo eropäivänä oli eropäivään mennessä hyväksyttyjen toimien osalta 23,5 miljardia euroa. Tämä oli 31. joulukuuta 2023 edelleen 18,6 miljardia euroa (18,6 miljardia euroa myös vuonna 2022). Yhdistyneen kuningaskunnan osuus tästä ehdollisesta vastuusta 31. joulukuuta 2023 on näin ollen 2,3 miljardia euroa. Vaatimukset ESIR-rahastosta saatavista takauksista katetaan kuitenkin ensin ulkoisen vararahaston ESIR-takuurahastosta. Määriä vaaditaan Yhdistyneeltä kuningaskunnalta vain, jos sen 708 miljoonan euron varaus tässä rahastossa 31. joulukuuta 2023 ei ole riittävä.

Koska toteutuskumppanit eivät olleet hyväksyneet mitään EKKR-takuuseen liittyviä toimia ennen eropäivää, Yhdistyneellä kuningaskunnalla ei ole mitään tähän liittyviä velvoitteita.

Yhdistyneen kuningaskunnan osuus vuonna 2023 eropäivänä tai sen jälkeen ja 31. joulukuuta 2020 asti hyväksytyistä toimista suoritetuista maksuista oli 63 miljoonaa euroa (ESIR-rahasto 57 miljoonaa euroa ja ulkoinen lainanantovaltuus 6 miljoonaa euroa), mikä vähensi vastaavasti Yhdistyneen kuningaskunnan varausta. Yhdistyneelle kuningaskunnalle vuonna 2024 maksettava määrä on 233,3 miljoonaa euroa (ks. liitetieto 2.6.1.2).

4.1.2   EU:n takausohjelmissa myönnetyt takaukset (nimellisarvo)

(miljoonaa euroa)
	31.12.2023	31.12.2022
Horisontti 2020	2 352	2 649
Verkkojen Eurooppa -väline	649	648
COSME	526	674
Muut	511	604
Yhteensä	4 037	4 576

Edellä olevassa taulukossa esitetyt määrät kuvaavat EU:n rahoitusvälineohjelmissa annettujen takausten jäljellä olevia nimellismääriä.

Varainhoitoasetuksen 210 artiklan 1 kohdassa säädetään, että rahoitusvälineeseen liittyvät talousarviomenot ja unionin rahoitusvastuu eivät saa missään tapauksessa ylittää rahoitusvälinettä varten tehtyä määrärahasitoumusta. Näin vältetään mahdollisuus, että talousarvioon kohdistuisi ehdollisia velkoja. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että näillä veloilla on vastaerä taseen vastaavaa-puolella tai että niiden vakuutena on talousarviositoumuksia, joita ei ole vielä kirjattu kuluiksi.

COSME-lainatakausjärjestely (LGF) koostuu pääasiassa rajatuista takauksista, jotka koskevat rahoituksen välittäjien pk-yrityksille tarjoamia suuremman riskin velkarahoitussalkkuja (pääasiassa lainoja). EIR panee COSME-lainatakausjärjestelyn täytäntöön EU:n puolesta.

Lisätietoja Horisontti 2020 -puiteohjelmasta ja Verkkojen Eurooppa -välineestä on myös liitetiedossa 2.4.2.1.

Yhdistyneen kuningaskunnan EU:sta eroamisesta johtuvat velvoitteet

Mitä tulee EU:n ehdollisiin velkoihin, jotka koskevat eropäivään mennessä hyväksyttyjä EU:n rahoitusvälineisiin liittyviä määriä, myös edellä mainittuja: jos jokin näistä ehdollisuuksista realisoituu, ne katetaan EU:n talousarviosta käyttämällä varainhoitotileillä olevia varoja. Näin ollen Yhdistynyt kuningaskunta ei periaatteessa vaatisi muita määriä kuin osuutensa erosopimuksen 140 artiklassa tarkoitetuista, talousarviosta maksattamatta olevista sitoumuksista – ks. liitetieto 2.6.1.2.

4.2   Oikeustapauksiin liittyvät ehdolliset vastuut

4.2.1   Sakkoja koskevat oikeustapaukset

Sakkoihin liittyvät ehdolliset vastuut olivat 31. joulukuuta 2023 yhteensä 2 231 miljoonaa euroa (2 990 miljoonaa euroa vuonna 2022). Tähän määrään sisältyvät yrityksille määrätyt sakot (1 751 miljoonaa euroa, ks. liitetieto 2.6.1.3) ja jäsenvaltioille määrätyt sakot (479 miljoonaa euroa), jotka on maksettu alustavasti ja joihin on joko haettu muutosta tai joiden osalta ei tiedetä, haetaanko niihin muutosta. Ehdollinen velka säilytetään siihen saakka, kunnes Euroopan unionin tuomioistuin on antanut asiassa tuomion tai muutoksenhakuaika päättyy. Alustaville maksuille kertynyt korko sisältyy varainhoitovuoden taloudelliseen tulokseen, ja se esitetään myös ehdollisena velkana määriin liittyvän komission omistusoikeuden epävarmuuden osoittamiseksi. Jos EU häviää jonkin määrättyihin sakkoihin liittyvän oikeudenkäynnin, alustavasti maksetut varat palautetaan yrityksille tai jäsenvaltioille ilman talousarviovaikutuksia. Sakkoihin liittyviä määriä ei oteta tuloina talousarvioon ennen kuin sakot ovat varmoja (varainhoitoasetuksen 107 artikla).

Tämä 0,8 miljardin euron vähennys johtuu pääasiassa sakon saaneen yhden yrityksen suorittamasta alustavasta maksusta. Sakosta tuli lopullinen helmikuussa 2024 Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion jälkeen.

4.2.2   Muut oikeustapaukset

(miljoonaa euroa)
	31.12.2023	31.12.2022
Maatalous	84	194
Muut	73	2 909
Yhteensä	157	3 103

Maatalous

Tämä kohta sisältää sellaiset ehdolliset velat jäsenvaltioille, jotka liittyvät maataloustukirahaston ja maatalouden kehittämisen menojen sääntöjenmukaisuustarkastusten seurauksena tehtyihin päätöksiin ja joista unionin tuomioistuin ei ole vielä antanut tuomiota. Menettelyn kesto unionin tuomioistuimessa määrää sen, milloin velan lopullinen määrä vahvistetaan ja minkä vuoden talousarviosta velallisen hyväksi ratkaistun muutoksenhaun vaikutus katetaan.

Muut oikeustapaukset

Tämä erä liittyy EU:ta vastaan nostettuihin käsiteltävinä oleviin vahingonkorvauskanteisiin ja muihin oikeusriitoihin sekä näihin liittyviin arvioituihin kustannuksiin. On huomattava, että SEUT-sopimuksen 340 artiklan nojalla nostetuissa vahingonkorvauskanteissa kantajan on näytettävä toteen, että toimielin on vakavasti rikkonut oikeussääntöä, jonka tarkoituksena on antaa yksityisille oikeuksia, että kantaja on kärsinyt todellista vahinkoa ja että lainvastaisen teon ja vahingon välillä on suora syy-yhteys. Huomattava vähennys edelliseen vuoteen verrattuna johtuu pääasiassa siitä, että Euroopan komissiota vastaan nostettu hylättyä vahingonkorvauskannetta koskeva valitus hylättiin. Kyseinen vahingonkorvauskanne liittyi sulautuman kieltoa koskevaan päätökseen.

Yhdistyneen kuningaskunnan EU:sta eroamisesta johtuvat velvoitteet

Erosopimuksen 147 artiklan mukaan Yhdistynyt kuningaskunta vastaa osuudestaan niistä maksuista, jotka on suoritettava niiden unionin ehdollisten vastuiden vapauttamiseksi, jotka erääntyvät talousarvioon liittyviä unionin taloudellisia etuja koskevien oikeustapausten perusteella, edellyttäen, että näiden oikeustapausten kohteena olevat teot ovat tapahtuneet viimeistään 31. joulukuuta 2020. Yhdistyneen kuningaskunnan arvioitu enimmäisvastuu on tässä tapauksessa 18 miljoonaa euroa (384 miljoonaa euroa vuonna 2022). Oikeustapauksissa, joissa on todennäköistä, että määrät maksetaan EU:n talousarviosta (ks. liitetieto 2.10), Yhdistyneen kuningaskunnan osuus sisällytetään osaksi Yhdistyneestä kuningaskunnasta maksettavaa kokonaismäärää – ks. yksityiskohdat liitetiedossa 2.6.1.2.

4.3   EHDOLLISET VARAT

(miljoonaa euroa)
	31.12.2023	31.12.2022
Saadut vakuudet:
suoritustakuut	249	282
muut vakuudet	6	6
Muut ehdolliset varat	15	19
Yhteensä	270	307

Tuensaajilta vaaditaan suoritustakuu, jolla varmistetaan, että EU:n rahoitusta saavat tuensaajat noudattavat EU:n kanssa tekemäänsä sopimukseen sisältyviä ehtoja.

5.   TALOUSARVIOSITOUMUKSET JA OIKEUDELLISET SITOUMUKSET

Tässä liitetiedossa annetaan tietoja talousarviomenettelystä ja tulevista rahoitustarpeista (tässä ei siis käsitellä velkojen tilannetta 31. joulukuuta 2023).

Jäsenvaltioiden hyväksymässä monivuotisessa rahoituskehyksessä määritetään ohjelmat ja vahvistetaan otsakekohtaiset maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärät sekä maksumäärärahojen enimmäismäärä, joiden puitteissa EU voi tehdä talousarviositoumuksia ja oikeudellisia sitoumuksia ja suorittaa maksuja seitsemän vuoden aikana – ks. talousarvion toteuttamiskertomuksen liitetiedoissa oleva taulukko 3.2.

Oikeudelliset sitoumukset koskevat ohjelmia, hankkeita tai allekirjoitettuja sopimuksia, joissa EU on osapuoli ja jotka näin sitovat EU:ta oikeudellisesti. Oikeudellisen sitoumuksen tekeminen on toimi, jolla tulojen ja menojen hyväksyjä luo tai vahvistaa (EU:lle) velvoitteen, josta aiheutuu meno (varainhoitoasetuksen 2 artiklan 37 kohta). Talousarviositoumus tehdään periaatteessa ennen oikeudellista sitoumusta.

Joissakin monivuotisissa ohjelmissa tai hankkeissa toimitaan kuitenkin päinvastoin. Tällöin tarvittavat talousarviositoumukset tehdään vuotuisissa erissä usean vuoden aikana, jos perussäädöksessä niin säädetään. Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen (EU) 2021/1060 86 artiklassa säädetään esimerkiksi koheesiopolitiikan osalta, että ohjelman hyväksymisestä annettu komission päätös muodostaa varainhoitoasetuksessa tarkoitetun rahoituspäätöksen mutta unionin talousarviositoumukset toteutetaan kunkin ohjelman osalta rahastokohtaisina vuotuisina erinä 1. tammikuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2027 välisenä aikana. Muissa oikeusperustoissa voi olla vastaavia säännöksiä. Tämän vuoksi EU voi olla oikeudellisesti sitoutunut maksamaan tiettyjä määriä, joista ei ole vielä tehty talousarviositoumusta – ks. jäljempänä liitetieto 5.2.

Jos talousarviositoumus on tehty mutta sen mukaisia maksuja ei ole vielä suoritettu, jäljellä olevaa määrää kutsutaan maksattamatta olevaksi sitoumukseksi. Se voi liittyä (usein monivuotisiin) ohjelmiin tai hankkeisiin, joita koskevat sopimukset on allekirjoitettu ja joita koskevat maksut suoritetaan vasta myöhempinä vuosina. Maksattamatta olevat sitoumukset ovat tulevien vuosien velvoitteita. Koska tilinpäätös laaditaan suoriteperusteisena ja talousarvion toteuttamiskertomukset kassaperusteisina, osa maksattamatta olevien sitoumusten kokonaismäärästä on jo kirjattu kuluiksi ja merkitty velaksi taseeseen (ks. liitetiedot 2.12 ja 2.13). Nämä menot lasketaan saatujen menoilmoitusten ja laskujen perusteella. Jos EU:lle ei ole toimitettu menoilmoituksia vielä tilinpäätöspäivään mennessä, ohjelman tai hankkeen toteutusaste arvioidaan. Velka poistetaan taseesta, kun maksattamatta oleviin sitoumuksiin liittyvät maksut suoritetaan. Sitä osaa maksattamatta olevista sitoumuksista, jota ei ole vielä kirjattu kuluksi, ei sisällytetä velkoihin vaan se esitetään jäljempänä (ks. liitetieto 5.1).

Jäljempänä esitetään siis määrät, jotka EU on 31. joulukuuta 2023 mennessä sitoutunut maksamaan täyttääkseen sopimusvelvoitteensa ja jotka tämän vuoksi on rahoitettava EU:n tulevista talousarvioista.

(miljoonaa euroa)
	Liitetieto	31.12.2023	31.12.2022
Talousarviositoumukset, joita ei ole vielä kirjattu kuluiksi	5.1	466 467	364 503
Merkittävät oikeudelliset sitoumukset	5.2	329 939	406 284
Yhteensä		796 407	770 786

5.1   TALOUSARVIOSITOUMUKSET, JOITA EI OLE VIELÄ KIRJATTU KULUIKSI

(miljoonaa euroa)
	31.12.2023	31.12.2022
Talousarviositoumukset, joita ei ole vielä kirjattu kuluiksi	466 467	364 503

Edellä esitetty määrä saadaan vähentämällä maksattamatta olevien sitoumusten määrästä (543 003 miljoonaa euroa) (ks. talousarvion toteuttamiskertomuksessa oleva taulukko 6.4) niihin liittyvät, taseeseen veloiksi ja tuotto- ja kululaskelmaan kuluiksi kirjatut määrät. Talousarviosta maksattamatta olevat sitoumukset ovat avoimia sitoumuksia, joita vastaavia maksuja ei vielä ole suoritettu ja/tai joita ei vielä ole purettu. Maksattamatta olevia sitoumuksia syntyy aina monivuotisten ohjelmien yhteydessä. Merkittävä lisäys vuoteen 2022 verrattuna liittyy pääasiassa elpymis- ja palautumistukivälineen/REPowerEU-suunnitelman talousarviositoumusten kirjaamiseen vuoden 2023 aikana.

On huomattava, että ennakkomaksujen kokonaismäärä oli 91,7 miljardia euroa 31. joulukuuta 2023 (ks. liitetieto 2.5). Ennakkomaksut ovat jo maksettuja talousarviositoumuksia, ja ne vähentävät maksattamatta olevia sitoumuksia. Näiden varojen katsotaan kuitenkin kuuluvan EU:lle eikä tuensaajille siihen asti, kunnes asiaankuuluvat sopimusvelvoitteet on täytetty. Ne ovat näin ollen edellä esitettyjen maksattamatta olevien sitoumusten kaltaisia eriä, joita ei ole vielä kirjattu kuluiksi.

5.2   MERKITTÄVÄT OIKEUDELLISET SITOUMUKSET

(miljoonaa euroa)
	31.12.2023	31.12.2022
Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus	239 903	298 948
Luonnonvarat ja ympäristö	62 365	82 372
Muuttoliike ja rajaturvallisuus	5 932	7 414
Turvallisuus ja puolustus  (36)	743	953
ITER	6 926	5 855
Verkkojen Eurooppa -väline	5 570	1 811
Avaruusohjelmat	2 886	3 548
Horisontti Eurooppa	589	322
EU:n solidaarisuusrahasto	502	700
Elpymis- ja palautumistukivälineen sitoumukset tuesta, jota ei makseta takaisin	357	–
RESCUE	253	–
Euratom	252	362
Brexit-mukautusvaraus	–	296
Kalastussopimukset	166	265
Operatiivisiin vuokrasopimuksiin liittyvät sitoumukset	2 528	2 539
Muut sopimukset	968	896
Yhteensä	329 939	406 284

Nämä määrät liittyvät pitkäaikaisiin oikeudellisiin sitoumuksiin, joita ei ollut katettu talousarviossa maksusitoumusmäärärahoilla vuoden lopussa. Nämä sitovat velvoitteet budjetoidaan ja maksetaan tulevina vuosina.

Tietyt tärkeät ohjelmat (ks. jäljempänä) voidaan toteuttaa vuotuisina erinä varainhoitoasetuksen 112 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tällä tavoin EU voi tehdä oikeudellisia sitoumuksia (allekirjoittaa avustus-, valtuutus- ja hankintasopimuksia) tiettynä vuonna käytettävissä olevia maksusitoumusmäärärahoja suuremmalle määrälle. Tämän vuoksi huomattava osa voimassa olevan monivuotisen rahoituskehyksen kokonaismäärärahoista voi olla jo sidottu. Kyseessä ovat erityisesti seuraavat ohjelmat:

Yhteistyössä hallinnoitavat varat

Nämä ovat oikeudellisia velvoitteita, joiden mukaisiin maksuihin EU on sitoutunut hyväksyessään yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavia toimenpideohjelmia. Komission päätös toimenpideohjelman hyväksymisestä on varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitettu rahoituspäätös. Siitä tulee kyseisessä asetuksessa tarkoitettu oikeudellinen sitoumus, kun päätöksestä on ilmoitettu asianomaiselle jäsenvaltiolle.

Yhteistyössä hallinnoitujen rahastojen yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 86 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

Edellä olevan taulukon neljällä ensimmäisellä rivillä ilmoitetut määrät liittyvät monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 otsakkeeseen 2A (taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus), otsakkeeseen 3 (luonnonvarat ja ympäristö), otsakkeeseen 4 (muuttoliike ja rajaturvallisuus) ja otsakkeeseen 5 (Turvallisuus ja puolustus). Ne ovat avoinna olevia määriä, jotka EU on sitoutunut maksamaan vuoden 2023 joulukuun 31. päivän jälkeen.

ITER – kansainvälinen lämpöydinkoereaktori

Näillä sitoumuksilla on tarkoitus kattaa ITER-laitosten tulevat rahoitustarpeet vuoteen 2027 saakka. EU:n (Euratomin) rahoitusosuus ITER-organisaatiossa toteutetaan Fusion for Energy -yhteisyrityksen kautta. Rahoitusosuuksia on myös jäsenvaltioilla ja Sveitsillä. Määrä vastaa vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen mukaista tulevaa rahoitusta, joka on vahvistettu neuvoston päätöksellä (Euratom) 2021/281 (37). Kyseisessä päätöksessä säädetään mahdollisuudesta jakaa sitoumukset vuosieriin. ITER perustettiin hallinnoimaan ITER-laitteistoa, kannustamaan ITER-laitteiston käyttämiseen, edistämään yleistä tietämystä fuusioenergiasta ja lisäämään sen hyväksyntää sekä hoitamaan muita tehtäviä, jotka ovat tarpeen ITERin tavoitteiden saavuttamiseksi. EU osallistuu ITER-yhteisyritykseen yhdessä useiden muiden maiden kanssa.

Verkkojen Eurooppa -väline

Verkkojen Eurooppa -välineestä annetaan rahoitustukea Euroopan laajuisille verkoille, jotta voidaan tukea yhteistä etua koskevia infrastruktuurihankkeita liikenne-, televiestintä- ja energia-alalla. Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevat oikeudelliset sitoumukset kattavat energian osalta täytäntöönpanokauden 2021–2027 (kautta on mahdollista jatkaa). Näiden sitoumusten oikeusperusta on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1153 (38), jonka 4 artiklan 5 kohdassa todetaan, että ”useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa vuotuisiksi eriksi kahdelle tai useammalle vuodelle”.

Avaruusohjelmat

Avaruusohjelmaan kuuluvat seuraavat osat: Galileo, EGNOS, Copernicus, Govsatcom ja SSA. Merkittävimmät niistä ovat Galileo, jonka puitteissa kehitetään globaalia eurooppalaista satelliittinavigointijärjestelmää, ja Copernicus, joka liittyy Euroopan maanhavainnointiin. Nämä sitoumukset ovat voimassa vuoteen 2027 saakka. Komissio on allekirjoittanut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/696 (39) mukaisesti rahoitusosuussopimukset Euroopan avaruusjärjestön (ESA), Euroopan sääsatelliittijärjestön (Eumetsat), Mercatorin ja Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) kanssa. Asetuksen (EU) 2021/696 11 artiklan 6 kohdassa säädetään mahdollisuudesta jakaa sitoumukset vuotuisiin eriin.

Horisontti Eurooppa

Nämä määrät on sidottu Horisontti Eurooppa -ohjelmaan turvallisia yhteyksiä ja eri avaruuskomponenttien tuotantoketjun alku- ja loppupään toimia varten. Nämä sitoumukset ovat voimassa vuoteen 2027 saakka. Komissio allekirjoitti ESAn kanssa rahoitusosuussopimuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/695 (40) mukaisesti. Asetuksen (EU) 2021/695 12 artiklan 8 kohdassa säädetään mahdollisuudesta jakaa sitoumukset vuotuisiin eriin.

Euroopan unionin solidaarisuusrahasto

Euroopan unionin solidaarisuusrahasto (EUSR) perustettiin antamaan tukea suurten luonnonkatastrofien johdosta sekä osoittamaan solidaarisuutta katastrofialueiden väestöä kohtaan Euroopassa. EUSR perustettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 2012/2002 (41), ja sitä on muutettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 661/2014 (42) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2020/461 (43). Ilmoitettu määrä vastaa oikeudellisia sitoumuksia, joita talousarviositoumukset eivät vielä kata.

Elpymis- ja palautumistukivälineen sitoumukset tuesta, jota ei makseta takaisin

Elpymis- ja palautumistukiväline on EU:n elpymisvälineen eli NextGenerationEU-välineen keskeinen ohjelma. Se perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/241 (44). Se rahoittaa uudistuksia ja investointeja jäsenvaltioissa koronaviruspandemian alusta eli helmikuusta 2020 vuoteen 2026. Asetuksen (EU) 2021/241 23 artiklassa säädetään mahdollisuudesta jakaa sitoumukset vuosieriin. Elpymis- ja palautumistukivälinettä muutettiin vuonna 2023 asetuksella (EU) 2023/435, jotta jäsenvaltioille voitiin antaa REPowerEU-lukujen kautta lisätukea uudistuksiin ja investointeihin, joilla edistetään unionin energiahuollon riippumattomuutta, varmuutta ja kestävyyttä.

RESCUE

RescEU on Euroopan hätäapuresurssien ja -valmiuksien reservi, joka on perustettu unionin pelastuspalvelumekanismin yhteyteen osana Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen N:o 1313/2013/EU (45) vuonna 2019 tehtyä tarkistusta. RescEU-valmiusvarasto perustettiin toimimaan viimeisenä keinona silloin, kun kansalliset valmiudet ja Euroopan pelastuspalvelureserviin sidotut valmiudet eivät kykene varmistamaan tehokasta reagointia erilaisiin katastrofeihin. Euroopan unioni rahoittaa näitä avustusvalmiuksia valmiustoimenpiteenä, jotta ne voidaan asettaa saataville siinä tapauksessa, että avustusoperaatioita tarvitaan unionin pelastuspalvelumekanismin puitteissa. RescEU:n valmiuksien kehittämisen painopistealoja ovat metsäpalojen ilmatorjunta, kemialliset, biologiset, säteily- ja ydinonnettomuudet, lääkinnälliset hätätapaukset sekä kuljetus ja logistiikka.

Euratom

Euratom-ohjelma perustuu neuvoston asetukseen (Euratom) 2021/765 (46). Asetuksen 4 artiklassa säädetään vuosierien käytöstä.

Ohjelman yleisenä tavoitteena on toteuttaa ydinalan tutkimus- ja koulutustoimintaa siten, että painopisteenä on ydinturvallisuuden, turva- ja varmuusjärjestelyjen ja säteilysuojelun jatkuva parantaminen, sekä täydentää Horisontti Eurooppa -ohjelman tavoitteiden saavuttamista muun muassa energiakäänteen osalta. Euratom-ohjelmasta myönnetään tutkimusavustuksia kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen kautta sekä nimetyille edunsaajille.

Kalastussopimukset

Nämä sitoumukset on tehty kolmansien maiden kanssa vuoteen 2028 ulottuvien kansainvälisten kalastussopimusten mukaisten toimien toteuttamiseksi. Tehdyt sitoumukset perustuvat kutakin kolmatta maata koskeviin neuvoston päätöksiin (esimerkiksi EU:n ja Kiribatin tasavallan väliseen sopimukseen ja täytäntöönpanopöytäkirjaan, EUVL L2023/2187 ja 2188, 18.10.2023), ja niiden katsotaan olevan erityisiä kansainvälisiä sopimuksia, joihin sisältyy monivuotisia oikeuksia ja velvollisuuksia.

Operatiivisiin vuokrasopimuksiin liittyvät sitoumukset

Näiden vuokrasopimusten jäljellä olevana voimassaoloaikana on suoritettava niistä tehtyjen sopimusten mukaisesti seuraavat minimimaksut:

(miljoonaa euroa)
	Vuokramaksujen vähimmäismäärä
	< 1 vuosi	Erääntymiseen 1–5 vuotta	> 5 vuotta	Yhteensä
Rakennukset	441	1 051	984	2 476
Atk-laitteet ja muut laitteet	13	35	5	52
Yhteensä	454	1 086	989	2 528

Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti maaliskuussa 2019 aikomuksestaan erota Euroopan unionista. Siksi Euroopan lääkeviraston (EMA) kotipaikka siirrettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1718 (47) Lontoosta Amsterdamiin. Lääkevirasto pääsi 2. heinäkuuta 2019 sopimukseen vuokranantajansa kanssa ja on sittemmin jälleenvuokrannut toimitilojaan alivuokralaiselle ehdoilla, jotka ovat yhdenmukaisia päävuokrasopimuksen ehtojen kanssa, mukaan lukien jälleenvuokrausehto, joka ulottuu EMA:n päävuokrasopimuksen päättymiseen kesäkuussa 2039.

Edellä olevassa taulukossa ilmoitetut määrät sisältävät 375 miljoonaa euroa, jotka on vielä maksettava päävuokrasopimuksen perusteella.

Muut sopimukset

Tämä erä sisältää määrät, joita vastaavat maksut on vielä suoritettava sopimusten voimassaoloaikana. Suurin yksittäinen määrä (490 miljoonaa euroa) liittyy Euroopan komission rakennushankkeeseen (JMO2) Luxemburgissa.

6.   RAHOITUSRISKIN HALLINTA

Seuraavat EU:n rahoitusriskien hallintaa koskevat tiedot liittyvät

—	rahoitusavun myöntämistä koskevaan otto- ja antolainaustoimintaan; komissio on toteuttanut kyseisen avun käyttämällä seuraavia välineitä: NextGenerationEU, Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi, maksutaselainat, makrotaloudellinen rahoitusapu, SURE ja Euratom-lainat

—	treasury-toimintoihin, jotka komissio on toteuttanut EU:n talousarvion toteuttamiseksi ja joihin kuuluvat myös sakkojen tuloutukset

—	yhteisessä vararahastossa talousarviotakuita varten säilytettäviin varoihin, selvitystilassa olevan EHTYn varoihin ja BUFI-salkkuun

—	EU:n talousarviosta rahoitettuihin rahoitusvälineisiin

—	EU:n talousarviotakuuohjelmiin.

6.1   RAHOITUSRISKITYYPIT

Tärkeimmät rahoitusvälineistä johtuvat rahoitusriskit, joille EU altistuu ja joita se hallitsee, ovat seuraavat:

Markkinariski on riski siitä, että rahoitusvälineen käypä arvo tai tulevat rahavirrat vaihtelevat markkinahintojen muutoksista johtuen. Markkinariski käsittää paitsi tappion myös voiton mahdollisuuden. Siihen kuuluvat valuuttariski, korkoriski ja muu hintariski (kuten osakeriski):

—	Valuuttariski on riski siitä, että EU:n toimien tai sen sijoitusten arvo vaihtelee valuuttakurssimuutosten vuoksi. Tämä riski aiheutuu yhden valuutan arvon muuttumisesta suhteessa toiseen valuuttaan.

—	Korkoriski liittyy mahdollisuuteen siitä, että arvopaperin, erityisesti joukkovelkakirjalainan, arvo pienenee korkojen noustessa. Nouseva korkotaso yleensä laskee kiinteäkorkoisten joukkovelkakirjojen hintaa ja päinvastoin.

—

Muu hintariski on riski siitä, että rahoitusinstrumentin käypä arvo tai vastaiset rahavirrat vaihtelevat markkinahintojen muutoksista johtuen (lukuun ottamatta korkoriskistä tai valuuttariskistä aiheutuvia muutoksia), riippumatta siitä, aiheutuvatko muutokset yksittäiseen arvopaperiin tai sen liikkeeseenlaskijaan liittyvistä tekijöistä vai kaikkiin markkinoilla oleviin samankaltaisin rahoitusinstrumentteihin vaikuttavista tekijöistä.

Luottoriski on tappion riski, joka aiheutuu siitä mahdollisuudesta, että velallinen tai lainanottaja ei maksa takaisin lainaa tai muuta luottoa (pääomaa, korkoa tai ei kumpaakaan) tai rikkoo muuten sopimuksesta johtuvia velvoitteita. Lainan takaisinmaksu voi viivästyä, lainanottajan maksuja voidaan joutua järjestelemään uudelleen tai velallinen voi joutua konkurssiin.

Likviditeettiriski on riski siitä, että EU:n yhteisön on vaikea täyttää rahoitusvelkoihin liittyviä velvoitteitaan, jotka täytetään käteissuorituksella tai muulla rahoitusvaroihin kuuluvalla suorituksella.

6.2   RISKIENHALLINTAPOLITIIKKA

Rahoitusinstrumenttien arvostaminen

Seuraavia rahoitusvarojen ja velkojen luokkia ei arvosteta käypään arvoon: käteisvarat ja muut rahavarat, myönnetyt lainat, saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista, jotka ovat muita kuin takaussopimukseen liittyviä saamisia, kun ne luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, sekä ottolainaus, takaussopimukset ja muut jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkittävät rahoitusvelat. Kyseisten rahoitusvarojen ja velkojen kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan kohtuullisen hyvin niiden käypää arvoa.

Rahoitusavun myöntämiseen ja NextGenerationEU-välineeseen liittyvä otto- ja antolainaustoiminta

EU:n lainanottoon ja -antoon sovelletaan näitä toimintoja koskevia neuvoston asetuksia, neuvoston ja Euroopan parlamentin päätöksiä ja tapauksen mukaan EU:n sisäisiä ohjeita. Eri osa-alueista, kuten lainanotosta ja -annosta, on annettu kirjalliset menettelyohjeet, joita kyseisistä toiminnoista vastaavat yksiköt noudattavat. Taloudelliset ja operatiiviset riskit kartoitetaan ja arvioidaan ja sisäisten ohjeiden ja menettelyjen noudattaminen varmistetaan säännöllisesti.

Antolainaustoiminta on perinteisesti rahoitettu back-to-back-lainoilla (laina myönnetään samoin ehdoin kuin se on otettu), jolloin ei ole avoimia valuutta- tai korkopositioita, joita aiheutuu yhdistetyn varainhankintamenetelmän yhteydessä. Yhdistettyä varainhankintamenetelmää sovelletaan tällä hetkellä NextGenerationEU- ja makrotaloudellinen rahoitusapu plus -välineisiin, ja sitä on tarkoitus soveltaa myös Ukrainan tukivälineeseen vuodesta 2024 alkaen, mutta sitä voidaan käyttää myös muihin rahoitusapuohjelmiin. Yhdistetty varainhankintamenetelmä, johon alun perin viitattiin termillä ”monipuolinen varainhankintastrategia”, on kehitetty NextGenerationEU-välinettä varten. Siinä yhdistellään monia eri rahoitusvälineitä (EU:n joukkovelkakirjat ja EU:n velkasitoumukset) ja rahoitustekniikoita (syndikointi ja huutokaupat) pitkän aikavälin ja lyhyen aikavälin rahoitustarpeiden kattamiseksi joustavasti. Monipuolisen varainhankintastrategian soveltamisalaa laajennettiin joulukuussa 2022, jotta komissio voisi laajentaa tämän joustavamman ja kustannustehokkaamman velanhoitostrategian hyödyt koskemaan myös Ukrainalle makrotaloudellinen rahoitusapu plus -välineestä myönnettäviä lainoja ja muita mahdollisia tulevia lainanotto- ja lainananto-ohjelmia. Näin luotiin yhtenäinen varainhankintamalli kaikille EU:n lainanotto- ja lainananto-ohjelmille. Tässä yhtenäisessä rahoitusmallissa komissio toteuttaa liikkeeseenlaskut ”EU:n joukkolainojen” nimellä sen sijaan, että se toteuttaisi erikseen nimettyjä liikkeeseenlaskuja toimintalinjoittain, kuten se teki ennen.

Lainanottoa, velanhallintaa ja niihin liittyviä lainanantotoimia koskeva riskienhallinta

Tämä riskinhallintakehys on ratkaisevan tärkeä tekijä EU:n taloudellisten etujen asianmukaisen suojaamisen ja EU:n toimintaan liittyvän moitteettoman varainhoidon kannalta. Vaikka Euroopan komissio ei ole rahoituslaitos, se pyrkii soveltamaan EU:n lainanotto- ja velanhallintatoimissa kaikkein uusimpia asianmukaisia riskienhallintakäytäntöjä. Tätä silmällä pitäen parhaita riskienhallintakäytäntöjä on mukautettu vastaamaan Euroopan unionin erityisrakennetta liikkeeseenlaskijana ja lainanottotoiminnoilla rahoitettavien eri ohjelmien vaatimuksia. Kehyksen perimmäisenä tavoitteena on suojata unionin taloudellisia etuja ja mainetta sekä varmistaa NextGenerationEU-välineen mukaisten toimien moitteettomuus, eheys ja avoimuus.

Riskienhallintajohtaja laati alun perin kehyksen NextGenerationEU-välineen toimia varten. Kehykseen kuuluvat korkean tason riski- ja vaatimustenmukaisuuspolitiikka, markkina- ja rahoitusriskipolitiikka sekä operatiivinen riskienhallintapolitiikka. Riskienhallintajohtaja määrittelee tiukat ja väljät rajat sekä keskeiset riski-indikaattorit, joiden avulla voidaan arvioida ja seurata EU:n lainanotto- ja velanhallintatoimiin liittyviä riskejä. Lisäksi riskienhallintajohtaja laatii säännöllisesti riskiraportteja, joissa korostetaan riskirajojen noudattamista, riskialtistumista ja olennaisia riskejä sekä suunnitelmia riskien vähentämiseksi. EU:n lainanotto- ja velanhallintatoimien osalta on sovellettu kolmitasoista riskienhallintamallia, jonka avulla on pyritty i) varmistamaan toimivaltuuksien ja tehtävien asianmukainen eriyttäminen, ii) määrittelemään selkeästi toimivallan rajat ja iii) varmistamaan erilliset roolit ja vastuut riskien hallintaan ja valvontaan liittyen.

Komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU, Euratom) 2022/2544 (48) otettiin käyttöön kaikkia EU:n lainanotto-, velanhallinta- ja niihin liittyviä lainanantotoimia koskeva monipuolinen varainhankintastrategia ja samalla riskienhallintajohtajan riskienvalvonnan soveltamisalaa laajennettiin edelleen kattamaan seuraavat:

—	monipuolisen varainhankintastrategian ja back-to-back-rahoitusmenetelmän mukaiset lainanottotoimet rahoitusapuohjelmien osalta

—

jäsenvaltioille ja EU:n ulkopuolisille maille (lainansaajavaltiot) EU:n eri rahoitusapuohjelmien (mm. NextGenerationEU, makrotaloudellinen rahoitusapu, Ukrainalle myönnettävä makrotaloudellinen rahoitusapu plus ja kolmansille maille myönnettävä rahoitusapu) puitteissa myönnettyjen lainojen muodossa toteutettaviin lainanantotoimiin liittyvän luottoriskin arviointi

—	velanhallintatoimet.

Riskienhallintajohtaja, jota riski- ja vaatimustenmukaisuuskomitea tukee, toteuttaa riskienhallintakehystä sisäisillä riskipolitiikoilla ja -menettelyillä. Riski- ja vaatimustenmukaisuuskomitea on komission sisäinen komitea, jonka tehtävänä on tukea riskienhallintajohtajaa tämän tehtävien hoitamisessa. Komitea ottaa kantaa NextGenerationEU-välineen toimien riskienhallintakehykseen liittyviin kysymyksiin.

Lisäksi riskienhallintajohtaja raportoi talousarviosta vastaavalle kollegion jäsenelle päätöksen (EU, Euratom) 2023/2825 luvussa 4 määriteltyjen vastuiden osalta. Riskienhallintajohtaja toimii itsenäisesti ja on riippumaton hoitaessaan hänelle annettuja tehtäviä ja vastuita.

Treasury-toiminnot

Talousarvion täytäntöönpanon yhteydessä toteutettavien komission treasury-toimintojen säännöistä ja periaatteista säädetään asetuksessa (EU, Euratom) N:o 609/2014 (sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksilla (EU, Euratom) 2016/804 (49) ja (EU, Euratom) 2022/615 (50)) sekä varainhoitoasetuksessa.

Edellä mainittujen asetusten mukaisesti sovelletaan seuraavia perusperiaatteita:

—	Jäsenvaltiot asettavat EU:n omat varat sen käyttöön maksamalla ne tileille, jotka on avattu tätä tarkoitusta varten komission nimissä kunkin jäsenvaltion valtiokonttoriin tai kansalliseen keskuspankkiin. Komissio nostaa varoja kyseisiltä tileiltä ainoastaan kattaakseen käteisvaratarpeensa.

—	Jäsenvaltiot maksavat omat varat kansallisessa valuutassaan, mutta komissio suorittaa maksunsa pääasiassa euromääräisinä.

—

Komission nimissä avatuilla tileillä ei saa tapahtua tilinylityksiä. Tämä rajoitus ei koske komission omien varojen tilejä tapauksissa, joissa on kyse sellaisten lainojen takaisinmaksun laiminlyönnistä, joista on sovittu tai joille on myönnetty takaus neuvoston asetusten ja päätösten mukaisesti, tai tapauksissa, joissa (tietyin edellytyksin) käteisvaratarpeet ovat suuremmat kuin tilillä olevat varat.

—	Muiden valuuttojen kuin euron määräisillä tileillä olevat varat joko käytetään saman valuutan määräisten maksujen suorittamiseen tai muunnetaan säännöllisesti euroiksi.

Omien varojen tilien lisäksi komissio on avannut pankkitilejä keskuspankeissa ja liikepankeissa suorittaakseen ja vastaanottaakseen maksuja, jotka eivät liity EU:n talousarvioon tuloutettaviin jäsenvaltioiden rahoitusosuuksiin.

Treasury- ja maksutoiminnot ovat pitkälle automatisoituja ja perustuvat ajanmukaisiin tietotekniikkajärjestelmiin. Käytössä on lisäksi erityismenettelyjä, joilla taataan järjestelmän turvallisuus ja varmistetaan tehtävien eriyttäminen varainhoitoasetuksen säännösten, komission noudattamien sisäistä valvontaa koskevien standardien ja tilintarkastusperiaatteiden mukaisesti.

Komission treasury- ja maksutoimintojen hallinnointi perustuu kirjallisiin ohjeisiin ja menettelyihin. Tavoitteena on vähentää operatiivisia ja rahoitusriskejä sekä varmistaa valvonnan riittävyys. Ohjeet ja menettelyt kattavat eri toiminnot (esimerkiksi maksujen suorittaminen ja kassanhallinta, rahavirtojen ennustaminen ja toiminnan jatkuvuus). Ohjeiden ja menettelyjen noudattamista valvotaan säännöllisesti.

Omaisuudenhoito

Omaisuudenhoitotoimiin liittyvien erilaisten riskien hallinta perustuu erityisiin hallinto- ja työmenettelyihin, jotka on hyväksytty käyttäen vertailukohtana kansainvälisten vertaisinstituutioiden korkeimpia standardeja. Näillä menettelyillä, joihin kohdistettiin erilaisia sisäisiä ja ulkoisia tarkastuksia, varmistetaan moitteettoman omaisuudenhoidon toteutuminen.

Komissio on ottanut käyttöön asianmukaisen hallinnon omaisuudenhoitotoimia koskevien teknisten ja strategisten päätösten tarkistamiseksi ja hyväksymiseksi. Omaisuudenhoitotoimia valvoo kaksi komiteaa: budjettipääosaston edustajista koostuva riskinarviointikomitea sekä omaisuudenhoitoneuvosto, joka koostuu budjettipääosaston, talouden ja rahoituksen pääosaston ja rahoitusvakauden, rahoituspalvelujen ja pääomamarkkinaunionin pääosaston edustajista. Teknisistä päätöksistä keskustellaan ja ne hyväksytään riskinarviointikomiteassa, kun taas strategisten päätösten hyväksymisestä vastaavat riskinarviointikomitea ja omaisuudenhoitoneuvosto yhdessä ennen budjettipääosaston pääjohtajan yhteisymmärryksessä tilinpitäjän kanssa antamaa lopullista hyväksyntää.

Omaisuudenhoidon hallinnointi takaa päätöksenteon selkeän delegoinnin ja vastuunjaon, tehtävien asianmukaisen erottelun front office -toimintojen, riskienhallinnan ja back office -toimintojen välillä, selvästi määritellyt tehtävät, selvästi rajatut ja dokumentoidut menettelyt ja prosessit sekä keskinäisen valvonnan kaikilla tasoilla. Sääntöjenmukaisuusmenettelyt muodostavat puitteet asianmukaisille käytännesäännöille, joilla hallitaan mahdollisia henkilökohtaisia eturistiriitoja, sekä säännöille sisäpiirikaupan riskien hallitsemiseksi.

Omaisuudenhoitoa koskevilla suuntaviivoilla ja sisäisillä investointirajoituksilla luodaan vankka sisäisen valvonnan kehys omaisuuden turvaamiseksi. Arvopapereita säilyttävät säilytysyhteisöt markkinoiden parhaiden käytäntöjen mukaisesti, ja käteisvaroja ja talletuksia säilytetään korkean luottoluokituksen saaneissa rahoituslaitoksissa. Rahoitusvarojen turvaaminen varmistetaan myös erottamalla toisistaan arvopaperikauppojen alullepanemisesta vastaavan ryhmän ja niiden toimituksesta ja pankkitäsmäytyksestä vastaavan back office -ryhmän tehtävät. Tilinpitoryhmä tuo valvontaan vielä yhden tason lisää kuukausittaisen täsmäytyksen yhteydessä, kun arvopaperisalkku täsmäytetään arvopaperien säilyttäjän selvityksen kanssa. Pankkitäsmäytys- ja back office -ryhmä seuraa päivittäin vastapuolten toiminnasta johtuvia mahdollisia toimitukseen liittyviä epäjohdonmukaisuuksia ja maksuviivästyksiä. Valvontakehyksen noudattamisen seurantaa varten asianomaisille sidosryhmille raportoidaan säännöllisesti kattavat tulos- ja riskimittarit hallinnoitavien omaisuuserien osalta.

Omaisuudenhoitoa koskevissa suuntaviivoissa ja riski- ja sijoitusstrategioissa määritetään tietyt raja-arvot ja rajoitukset, joilla rajoitetaan salkkuun kohdistuvaa luottoriskiä. Se rajoitetaan investointiluokkaan EU:n jäsenvaltioiden riskiä lukuun ottamatta.

Yhteinen vararahasto

Yhteisen vararahaston varainhoitoa koskevista ohjeista 25. maaliskuuta 2020 annetulla komission päätöksellä C(2020)1896 yhteisen vararahaston varainhoitajan vastuut ja tehtävät siirrettiin budjettipääosaston pääjohtajalle. Yhteinen vararahasto pidetään erillään muista budjettipääosaston hallinnoimista salkuista. Rahastoa ei ole olemassa erillisenä oikeushenkilönä.

Yhteistä vararahastoa hallinnoidaan edellä mainittujen varainhoitoa koskevien ohjeiden mukaisesti. Tavoitteena on varmistaa tarvittava likviditeetti, jotta voidaan täyttää kaikki vaaditut ulosvirtaukset, kuten takauksiin perustuvat maksuvaatimukset, kokonaisuudessaan ja nopeasti, ja turvata pääoman säilyminen rahaston sijoitushorisontissa korkealla luottamustasolla.

Edellä kuvatun yleisen tavoitteen saavuttamiseksi yhteisen vararahaston varainhoitaja hoitaa varoja toiminnan vakautta koskevien sääntöjen ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden sekä komission tilinpitäjän vahvistamien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti. Eri osa-alueista, muun muassa treasury-toiminnoista, on annettu kirjalliset menettelyohjeet, joita kyseisistä toiminnoista vastaavat yksiköt noudattavat. Taloudelliset ja operatiiviset riskit kartoitetaan ja arvioidaan ja sisäisten ohjeiden ja menettelyjen noudattaminen varmistetaan säännöllisesti.

Yhteisen vararahaston salkku muodostetaan siten, että varmistetaan laaja hajautus hyväksyttävien omaisuusluokkien, maantieteellisten alueiden, liikkeeseenlaskijoiden ja maturiteettien kesken salkun arvon vaihteluiden hallitsemiseksi. Yhteisen vararahaston salkku sisälsi 31. joulukuuta 2023 sijoituksia rahamarkkinainstrumentteihin, joukkovelkakirjoihin sekä yritysten pörssilistattuihin rahastoihin ja pörssilistattuihin osakerahastoihin.

Luottoriskiä vähentäviä lisäjärjestelyjä, kuten takauksia, nettoutussopimuksia tai muita vakuuksia, ei ole otettu toistaiseksi käyttöön, koska kaikkien valuuttatermiinisopimusten ainoa vastapuoli on joulukuun 31. päivästä 2023 Banque de France. Valuuttajohdannaisiin, joiden käypä arvo raportointikauden lopussa on positiivinen, liittyvä suurin mahdollinen luottoriski on sama kuin niiden taseeseen merkitty kirjanpitoarvo.

Sakot

Alustavasti maksetut sakot: talletukset

Kaikista pankkitileille ennen vuotta 2010 alustavasti maksetuista sakoista tuli lopullisia huhtikuussa 2023. Näin ollen kaikki sakkoihin liittyvät talletustilit keskusvararahastossa suljettiin vuonna 2023.

Alustavasti maksetut sakot: BUFI-salkku

Määrätyt ja alustavasti maksetut sakot on sijoitettu tarkoitusta varten perustettuun salkkuun (BUFI). Salkun päätavoitteet ovat rahoitusmarkkinoihin liittyvien riskien vähentäminen ja kaikkien yhteisöjen tasapuolinen kohtelu soveltamalla takuutuottoa, joka on laskettu samoin perustein kuin sakkojen nimellisarvot. Ennen tarkistetun varainhoitoasetuksen voimaantuloa elokuussa 2018 niihin yhteisöihin, joille on määrätty sakko, sovellettu takuutuotto ei kuitenkaan voi laskea alle nollan. Alustavasti maksetuista sakoista saatujen omaisuuserien hoidosta vastaa komissio, joka noudattaa omaisuudenhoitoa koskevia sisäisiä ohjeita. Eri osa-alueista, muun muassa treasury-toiminnoista, on annettu menettelyohjeet, joita kyseisistä toiminnoista vastaavat yksiköt noudattavat. Taloudelliset ja operatiiviset riskit kartoitetaan ja arvioidaan ja sisäisten ohjeiden ja menettelyjen noudattaminen varmistetaan säännöllisesti.

Varojen hoidon tavoitteena on sijoittaa komissiolle alustavasti maksetut sakot siten, että

—	varat ovat tarvittaessa nopeasti käytettävissä

—	tavanomaisissa olosuhteissa varoille saadaan keskimäärin tuotto, joka vastaa vähintään BUFI-viitearvon mukaista tuottoa, josta on vähennetty kulut, ja sakkojen nimellisarvo säilyy.

Sijoitukset tehdään periaatteessa ainoastaan seuraaviin kohteisiin: määräaikaistalletukset jäsenvaltioiden keskuspankeissa, valtioiden luottolaitoksissa, valtioiden kokonaan omistamissa tai takaamissa pankeissa tai ylikansallisissa laitoksissa; joukkovelkakirjat, velkasitoumukset tai sijoitustodistukset, joiden liikkeeseenlaskijoina ovat valtion tai ylikansalliset laitokset.

Saadut rahoitusvakuudet

Komissiolla on lisäksi merkittävät rahoituslaitosten antamat vakuudet, jotka liittyvät komission EU:n sääntöjen rikkomisesta yrityksille määräämiin sakkoihin (ks. liitetieto 2.6.1.3). Nämä vakuudet on saatu sakkojen maksamiseen velvoitetuilta yrityksiltä vaihtoehtona sakkoihin liittyville alustaville maksuille. Näitä vakuuksia hallinnoidaan sisäisen riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Taloudelliset ja operatiiviset riskit kartoitetaan ja arvioidaan ja sisäisten toimintalinjojen ja menettelyjen noudattaminen varmistetaan säännöllisesti.

EU:n talousarviotakuuohjelmat

Varainhoitoasetuksen X osastossa on vahvistettu useita takeita EU:n talousarvion suojaamiseksi talousarviotakuiden käytöstä aiheutuvilta taloudellisilta riskeiltä. Ne voidaan jakaa neljään pääryhmään:

1.   Toimenpiteet ehdollisten velkojen määrän rajoittamiseksi

Ensinnäkin EU:n takauksen suuruudelle asetetaan pääsääntöisesti selkeä yläraja. Varainhoitoasetuksessa säädetään, että rahoitusvelka ja talousarviosta suoritettavien nettomaksujen yhteismäärä eivät saa ylittää perussäädöksessä vahvistettua talousarviotakuun määrää. Talousarviotakuusta aiheutuva ehdollinen velka voi ylittää rahoitusvarat, jotka on varattu kattamaan EU:n rahoitusvelka, ainoastaan, jos tästä säädetään perussäädöksessä ja siinä säädetyin erityisin edellytyksin.

Toiseksi EU:n takaamien toimien/rahoitustuotteiden tavoiteltu riskiprofiili määritetään mahdollisimman pitkälle etukäteen eli ennen takaussopimusten allekirjoittamista.

2.   Toteutuskumppaneiden valintaa koskevat toimenpiteet

Talousarviotakuuohjelmia toteutetaan luotettavien, pilariarvioitujen kumppaneiden kanssa. Näin varmistetaan muun muassa näiden toteutuskumppaneiden kirjanpito-, rahoitus- ja riskinhallintajärjestelmien luotettavuus. Lisäksi nämä toteutuskumppanit sitovat omia varoja, millä varmistetaan, että niillä on unionin kanssa samansuuntaiset edut.

3.   Toimenpiteet, joilla varmistetaan riittävä ennakkorahoituskapasiteetti takauksiin perustuvien maksuvaatimusten kattamiseksi

Talousarviotakuuohjelmien tukena ovat varatut varat, joita säilytetään yhteisessä vararahastossa. Rahoitusaste vahvistetaan kunkin ohjelman perussäädöksessä siten, että talousarviomäärärahojen ohjelmasuunnittelussa muodostetaan varaus, joka mahdollistaa tappioiden kattamisen ilman, että se aiheuttaa talousarvioon häiriöitä. Näin ollen varaus riittää kattamaan talousarviotakuisiin liittyvät odotetut ja tietyssä määrin myös odottamattomat tappiot.

Tämän jälkeen komissio varmistaa (vuosittain) perussäädöksessä määritellyn rahoitusasteen riittävyyden sekä sen, että se on varainhoitoasetuksen periaatteiden ja rahoitussuunnitelman mukainen.

4.   Toimenpiteet ennakkoarvion ylittävien toteutuneiden tappioiden käsittelemiseksi

Varainhoitoasetus sisältää kaksi ennakkovaroitusrajaa (eli tilannetta, jossa 50 % ja 30 % rahoitusasteesta on edelleen käytettävissä). Näiden varoitusrajojen avulla komissio voi ennakoida varauksen mahdollisen loppumisen ennen talousarviotakuun päättymistä, jolloin komissio voi arvioida, pitäisikö sen ehdottaa lisärahoitusta.

Jos lisää likviditeettiä tarvitaan väliaikaisesti, käytössä on tarvittavat menettelyt, kuten siirrot yhteisen vararahaston alarahastojen välillä ja keskusvararahaston likviditeetin käyttö sekä käytettävissä olevan budjettitilan (maksusitoumus- ja maksumäärärahat) käyttö.

Lisäksi budjettiasioista vastaavan komission jäsenen alaisuuteen perustettiin vuonna 2020 talousarviotakuista johtuvia ehdollisia velkoja käsittelevä ohjauskomitea. Se osallistuu talousarviotakuita ja rahoitusapua koskeviin asioihin, joilla luodaan varainhoitoasetuksen X osaston täytäntöönpanosta johtuvia ehdollisia vastuita talousarvioon, mukaan lukien rahoitus, josta säädetään unionin yleisen talousarvion toteuttamista koskevissa sisäisissä säännöissä. Tähän sisältyvät riskienhallintakehys, vakiosopimusten asiaankuuluvat yhteiset horisontaaliset määräykset ja yhdennetty raportointi ehdollisten velkojen kestävää hoitoa koskevien yleisten vaatimusten vahvistamiseksi.

Rahoitusvälineiden ohjelmat

EU:n talousarvion toteuttaminen on jo usean vuoden ajan perustunut rahoitusvälineohjelmien käyttöön. Ks. esimerkkejä tällaisista ohjelmista liitetiedossa 2.4.2.1.

Useimmille rahoitusvälineille on yhteistä se, että toteutus on delegoitu joko EIP-ryhmälle (mukaan lukien EIR) tai muille rahoituslaitoksille komission ja asianomaisen rahoituslaitoksen välisellä sopimuksella. Kyseisten rahoituslaitosten kanssa tehtyihin sopimuksiin sisältyy välittäjiä koskevia tiukkoja ehtoja ja velvoitteita. Niillä varmistetaan, että EU:n rahavarojen käyttöä hallinnoidaan ja niistä raportoidaan. Kun rahoitusosuus on sidottu johonkin välineeseen, varat siirretään rahoituksen välittäjän avaamalle erilliselle pankkitilille sen nimissä mutta komission puolesta (varainhoitotili). Rahoituslaitos voi käytettävästä välineestä riippuen käyttää varainhoitotilillä olevia varoja esimerkiksi lainojen myöntämiseen, velkainstrumenttien liikkeeseenlaskuun, oman pääoman ehtoisiin rahoitusvälineisiin tehtäviin sijoituksiin tai takauksiin perustuvien maksuvaatimusten suorittamiseen. Rahoitusvälineiden tuotot on pääsääntöisesti palautettava EU:n talousarvioon.

Rahoitusvälineisiin liittyvä riski on rajoitettu niistä tehdyissä sopimuksissa asetettuun enimmäismäärään, joka on kyseiselle instrumentille talousarviossa osoitettu määrä. Komission vastuulla on usein hankkeen suuririskisin osa (first loss piece). Lisäksi näillä instrumenteilla on tarkoitus tarjota rahoitusta sellaisille tuensaajille, joiden toimintaan liittyy keskimääräistä suurempi riski ja joilla on vaikeuksia saada rahoitusta kaupallisilta luotonantajilta. Tämän vuoksi on todennäköistä, että EU:n talousarviosta joudutaan kattamaan jonkin verran tappioita.

6.3   VALUUTTARISKI

EU:n rahoitusvälineisiin kohdistuva valuuttariski vuoden lopussa – nettopositio

(miljoonaa euroa)
	31.12.2023
	USD	GBP	PLN	SEK	Muut	EUR	Yhteensä
Rahoitusvarat
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat  (51)	39	2	–	–	14	200	255
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Muut kuin johdannaiset	1 568	23	–	20	105	35 686	37 402
Johdannaiset	(1 142 )	–	21	74	82	2 055	1 091
Saamiset  (52)	123	99	28	1	23	3 757	4 032
Käteisvarat ja muut rahavarat	145	11	1 076	654	2 121	35 608	39 616
	734	135	1 126	749	2 346	77 306	82 396
Rahoitusvelat
Takausvelat	(591 )	(0 )	(38 )	(15 )	(137 )	(5 488 )	(6 268 )
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat	(1 )	–	–	(3 )	146	(201 )	(60 )
	(593 )	(0 )	(38 )	(18 )	9	(5 689 )	(6 328 )
Yhteensä	142	135	1 088	731	2 354	71 618	76 068

(miljoonaa euroa)
	31.12.2022
	USD	GBP	PLN	SEK	Muut	EUR	Yhteensä
Rahoitusvarat
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat  (53)	83	6	–	–	12	151	251
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Muut kuin johdannaiset	843	25	–	20	98	29 088	30 073
Johdannaiset	(483 )	–	–	–	–	1 467	984
Saamiset  (54)	89	111	14	0	17	5 453	5 684
Käteisvarat ja muut rahavarat	84	13	1 031	473	1 421	43 522	46 544
	616	155	1 045	493	1 548	79 681	83 537
Rahoitusvelat
Takausvelat	(793 )	(0 )	(37 )	(12 )	(164 )	(5 450 )	(6 456 )
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat	(1 )	–	–	8	19	(50 )	(25 )
	(795 )	(0 )	(37 )	(4 )	(146 )	(5 500 )	(6 481 )
Yhteensä	(179 )	154	1 008	489	1 403	74 181	77 056

Jos euro olisi vahvistunut tai heikentynyt 10 prosenttia suhteessa tiettyihin muihin valuuttoihin, vaikutukset taloudelliseen tulokseen olisivat olleet seuraavat:

(miljoonaa euroa)
Valuuttakurssin nousu (+)/Lasku (–)	2023
	USD	GBP	PLN	SEK
+10 %	(13 )	(12 )	(99 )	(66 )
-10 %	16	15	121	81

miljoonaa euroa
Valuuttakurssin nousu (+)/Lasku (–)	2022
	USD	GBP	DKK	SEK
+10 %	16	(14 )	(92 )	(44 )
-10 %	(20 )	17	112	54

NextGenerationEU-välineeseen ja rahoitusavun myöntämiseen liittyvä otto- ja antolainaustoiminta

Rahoitusvarat ja velat ovat tällä hetkellä pelkästään euromääräisiä, joten EU:lla ei ole valuuttariskiä.

Treasury-toiminnot

Asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 (sellaisena kuin se on muutettuna asetuksilla (EU, Euratom) 2016/804 ja (EU, Euratom) 2022/615) mukaisesti omat varat, jotka jäsenvaltiot maksavat muissa valuutoissa kuin euroina, säilytetään omien varojen pankkitileillä. Varat muunnetaan euroiksi, kun niitä tarvitaan maksujen suorittamiseen. Edellä mainitussa asetuksessa säädetään menettelyistä, joita sovelletaan kyseisten varojen hallinnoinnissa. Joissakin tapauksissa varoja käytetään kyseisen vieraan valuutan määräisten maksujen suorittamiseen ilman muuntamista euroiksi.

Komissio on avannut muiden EU-valuuttojen kuin euron sekä Yhdysvaltain dollarin, Englannin punnan ja Sveitsin frangin määräisiä pankkitilejä liikepankeissa suorittaakseen kyseisten valuuttojen määräisiä maksuja. Näille tileille siirretään lisää varoja sitä mukaa kuin maksuja suoritetaan, ja sen vuoksi ne eivät muodosta valuuttariskiä.

Kun sekalaisia tuloja (muita tuloja kuin omia varoja) saadaan muussa valuutassa kuin euroina, ne joko siirretään muille saman valuutan määräisille komission tileille, jos varoja tarvitaan maksujen suorittamiseen, tai ne muunnetaan euroiksi ja siirretään muille euromääräisille tileille. Muille kuin euromääräisille ennakkotileille siirretään varoja sen mukaan, miten paljon kulloinkin kyseeseen tulevan valuutan määräisiä varoja arvioidaan lyhyellä aikavälillä tarvittavan maksujen kattamiseksi. Näiden tilien saldoille on asetettu enimmäismäärät.

Sakot

Kaikki sakot määrätään, maksetaan tai katetaan väliaikaisesti euroina, joten ne eivät aiheuta valuuttariskiä, kun ne säilytetään BUFI-rahastossa.

Talousarviotakaukset

Talousarviotakuita laajennetaan pääsääntöisesti euromääräisellä enimmäismäärällä. Jotkin perustana olevat toimet voivat kuitenkin olla muiden valuuttojen määräisiä (Yhdysvaltain dollarin tai muiden paikallisten valuuttojen).

Valuuttariski on yksi huomioon otettavista näkökohdista, kun määritetään rahoituspuskuritarpeita.

Yhteinen vararahasto

Yhteisen vararahaston toimissa käytetään sekä euroja että Yhdysvaltain dollareita. Valuuttariskiä hallitaan tekemällä johdannaissopimuksia (valuuttatermiinisopimuksia), joilla suojataan dollarimääräisen sijoitussalkun markkina-arvoa. Suojaamattoman valuuttariskin enimmäismääräksi on vahvistettu 1 prosentti sijoitussalkun kokonaisarvosta viitearvon puitteissa ja vuotuisia strategisia allokaatioita noudattaen. Dollarimääräisten sijoitusten markkina-arvon ylittäessä tai alittaessa 1 prosentin raja-arvon tehdään tasapainottava kauppa (muutoksen suuntainen tai vastainen uusi termiinisopimus), jolla suojattu positio kumotaan tai sitä mukautetaan.

Lainat, jotka ovat siirtyneet EU:lle sen vuoksi, että rahastolta on vaadittu maksua lainansaajan maksulaiminlyöntien vuoksi – ks. liitetieto 2.4.1.2 –, pidetään alkuperäisessä valuutassa, eivätkä ne aiheuta EU:lle valuuttariskiä. EU:lle siirrettyjen lainojen osalta ulkomaanvaluuttojen kurssien vaihteluilta suojaavia toimia ei ole toteutettu, koska lainojen takaisinmaksun aikataulusta ei ole varmuutta.

6.4   KORKORISKI

Seuraavassa taulukossa kuvataan velkapaperien ja pörssilistattujen rahastojen korkoherkkyyttä esittämällä vaikutus EU:n taloudelliseen tulokseen, jos korot nousevat tai laskevat 100 peruspistettä (yhden prosenttiyksikön).

(miljoonaa euroa)
	Nousu (+) / lasku (–) peruspisteinä	Taloudellinen tulos
2023: Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	+ 100	(960 )
	- 100	1 021
2022: Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	+ 100	(741 )
	- 100	784

Herkkyys tietyn joukkovelkakirjojen salkun korkotason muutoksille kasvaa sen duraation myötä. Komission hallinnoimien tärkeimpien omaisuussalkkujen duraatio on kuvattu jäljempänä.

NextGenerationEU-välineeseen ja rahoitusavun myöntämiseen liittyvä otto- ja antolainaustoiminta

EU:lla on otto- ja antolainaustoimintansa luonteen vuoksi merkittävät korolliset varat ja velat. Rahoitusapuvälineillä ei yhdistetyn varainhankintamenetelmän mukaista lainanottotoimintaa lukuun ottamatta kuitenkaan ole korkoriskiä, koska EU myöntää lainaa samoin ehdoin kuin se on sitä ottanut (back-to-back).

Yhdistetyn varainhankintamenetelmän (joka kattaa NextGenerationEU-välineen ja makrotaloudellinen rahoitusapu plus -välineen) mukainen lainananto ja lainanotto eroaa back-to-back-lähestymistavasta, joten korkoriski on katettava korkoriskiä lieventävien menettelyjen ja mekanismien avulla. Yhdistetyn varainhankintamenetelmän taustalla olevan periaatteen mukaan rahoituskustannukset ja kaikki muut varainhankintaan liittyvät kustannukset kohdennetaan edunsaajille (lainat) ja EU:n talousarvioon (tuki, jota ei makseta takaisin) avoimella tavalla. Varainhankintakustannusten jakomenetelmä ei ole muuttunut sen jälkeen, kun monipuolinen varainhankintastrategia laajennettiin yhtenäiseksi varainhankintamenetelmäksi. Uuden varainhankintamenetelmän soveltamisen ainoa seuraus on, että varainhankintakustannusten jakomenetelmää sovelletaan nyt myös muiden ohjelmien kuin NextGenerationEU-välineen puitteissa maksettuihin lainoihin ja näin ollen myös uusiin lainansaajiin, jotka eivät alun perin kuuluneet NextGenerationEU-välineen mukaisen monipuoliseen varainhankintastrategiaan soveltamisalaan. Yhdistettyä varainhankintamenetelmää ohjaavat täysimääräisen kustannusten kattamisen ja voittoa tavoittelemattoman toiminnan periaatteet. Siksi EU siirtää markkinoilta saamansa rahoituksen eteenpäin kustannustehokkaimmalla ja tasapuolisimmalla tavalla päivittäisten korkolaskelmien perusteella. Näin varmistetaan, että lainansaajat vastaavat kaikista lainoihinsa kohdistuvista kustannuksista ja että kaikki unionille lainanotosta aiheutuneet kustannukset peritään takaisin.

Yhdistetyn varainhankintamenetelmän mukaan käteisvaroja säilytetään vakavaraisuussääntöjen mukaisessa EU:n varainhankintapoolissa, jotta voidaan säilyttää määritetty turvallisuuspuskuri ja samalla välttää liian suuret saldot. Käteisvaroja säilytetään Euroopan keskuspankissa. Käteisvarasaldoihin on 4. huhtikuuta 2022 alkaen sovellettu euromääräistä lyhyttä rahamarkkinakorkoa, josta on vähennetty 20 peruspistettä. Aiemmin käteisvarasaldoihin sovellettiin EKP:n talletuskorkoa. Keskinäisen sopimuksen perusteella ainoastaan yli 20 miljardin euron käteisvarasaldoihin sovellettiin negatiivista korkoa EKP:ssä. Hyväksytyn kustannusten kohdentamismenetelmän perusteella korot, joita ei kohdenneta lainoihin tai sellaiseen tukeen, jota ei makseta takaisin, laskutetaan lainansaajilta ja EU:n talousarviosta likviditeetinhallintakustannuksina, jotka voivat olla positiivisia tai negatiivisia riippuen käteisvarasaldoihin sovellettavien korkojen kehityksestä.

Treasury-toiminnot

Yhdistettyyn varainhankintamenetelmään liittyvää lainanottoa lukuun ottamatta komissio ei ota lainaa toimintamenojensa rahoittamiseen. NextGenerationEU-välineen ja yhdistetyn varainhankintamenetelmän mukaisten rahoitusapuohjelmien korkoriskin lisäksi korko lasketaan eri pankkitileillä olevista saldoista. Komissio on tämän vuoksi ottanut käyttöön toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että pankkitileille kertyneet korot (positiiviset tai negatiiviset) vastaavat markkinakorkoja ja niiden mahdollista vaihtelua.

Omien varojen tileistä ei aiheudu kustannuksia, koska kyseisten tilien pitäminen on asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 (sellaisena kuin se on muutettuna asetuksilla (EU, Euratom) 2016/804 ja (EU, Euratom) 2022/615) 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti maksutonta ja korotonta.

Sen vuoksi jäsenvaltioiden valtiokonttoreihin omien varojen vastaanottamista varten avatut tilit ovat korottomia, eikä niistä peritä kuluja. Kansallisissa keskuspankeissa oleville tileille (omat varat ja muut) voidaan maksaa korkoa kunkin laitoksen kanssa sovittujen ehtojen mukaisesti.

Kassanhallintaan liittyvät menettelyt mukautetaan kulloistenkin markkinakorkojen mukaan. Vuonna nämä korot 2023 olivat positiivisia, mikä helpotti keskustiliin perustuvan mallin täytäntöönpanoa. Keskuspankeissa olevilla talletustileillä säilytetään turvallisuussyistä käteispuskuria, johon siirretään viikoittain varoja omien varojen tileiltä, jotta voidaan kattaa talousarvion toteuttamiseen liittyvät maksutarpeet ja välttää mahdolliset liian suuret saldot. Asianmukaisia enimmäismääriä noudatetaan pankkien asettamien ehtojen ja vastapuoliriskin mukaisesti.

Liike- ja keskuspankeissa olevien tilien yliyön-saldoille kertyy korko päivittäin. Korko perustuu muuttuviin markkinakorkoihin, joihin sovelletaan positiivista tai negatiivista sopimusmarginaalia.

Sakot

Alustavasti maksetut sakot sijoitetaan pitkäaikaisten joukkolainojen salkkuun. Salkun duraatio on keskimäärin 1,72 vuotta.

Yhteinen vararahasto

Yhteisen vararahaston varat on sijoitettu salkkuun, jonka duraatio on keskimäärin 3,32 vuotta.

Selvitystilassa oleva EHTY

Selvitystilassa olevan EHTYn varat sijoitetaan pitkäaikaisten joukkolainojen salkkuun. Salkun duraatio on keskimäärin 3,32 vuotta.

6.5   LUOTTORISKI

Luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä

(miljoonaa euroa)
	31.12.2023	31.12.2022
Rahoitusvarat
Lainat	246 877	204 354
Käteisvarat ja muut rahavarat	39 616	46 544
Vaihtoon perustuvat saamiset  (55)	4 032	5 684
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat – velkapaperit	29 703	24 647
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat – johdannaiset	1 091	984
Myönnetyt takaukset ja lainasitoumukset
Takaussopimukset	57 066	55 502
Lainasitoumukset	40	8
Yhteensä	378 426	337 723

Lisäksi EU altistuu rahamarkkinarahastoihin, yritysten pörssilistattuihin rahastoihin ja yhdistettyihin velkapaperisalkkuihin (ks. liitetieto 2.4.2.1) tekemiensä sijoitusten kautta välillisesti luottoriskille, joka voi vaikuttaa niiden hintoihin (ks. liitetieto 6.7).

Lainat: luoton laatu

(miljoonaa euroa)
31.12.2023
	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3	Ostetut tai alun perin myönnetyt luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneet lainat	Yhteensä
Luottoluokitus
Paras ja hyvä luokitus	36 302	–	–	–	36 302
Ylemmän keskitason luokitus	72 051	–	–	–	72 051
Alemman keskitason luokitus	113 652	–	–	–	113 652
Spekulatiiviluokka (ml. maksukyvyttömyys)	2 130	31 762	25	38	33 955
Bruttokirjanpitoarvo	224 134	31 762	25	38	255 960
Miinus tappiota koskeva vähennyserä	(54 )	(9 024 )	(23 )	18	(9 083 )
Nettokirjanpitoarvo	224 081	22 738	2	56	246 877

(miljoonaa euroa)
31.12.2022
	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3	Ostetut tai alun perin myönnetyt luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneet lainat	Yhteensä
Luottoluokitus
Paras ja hyvä luokitus	12 849	–	–	–	12 849
Ylemmän keskitason luokitus	62 240	–	–	–	62 240
Alemman keskitason luokitus	106 537	–	–	–	106 537
Spekulatiiviluokka (ml. maksukyvyttömyys)	11 923	13 094	29	114	25 160
Bruttokirjanpitoarvo	193 549	13 094	29	114	206 786
Miinus tappiota koskeva vähennyserä	(55 )	(2 361 )	(27 )	13	(2 431 )
Nettokirjanpitoarvo	193 494	10 732	2	126	204 354

Edellä mainitut neljä riskiluokkaa perustuvat pääosin ulkoisten luokituslaitosten luottoluokkiin seuraavasti:

Paras ja hyvä luokitus: Moody’s P-1, Aaa – Aa3; S&P A-1+, A-1, AAA – AA –; Fitch F1+, F1, AAA – AA– ja vastaavat.

Ylemmän keskitason luokitus: Moody’s P-2, A1 – A3; S&P A-2, A+ - A–; Fitch F2, A+ - A– ja vastaavat.

Alemman keskitason luokitus: Moody’s P-3, Baa1–Baa3, S&P A-3, BBB+–BBB–; Fitch F3, BBB+–BBB– ja vastaavat.

Spekulatiivinen luokitus: Moody’s (muu kuin prime), Ba1 – C; S&P B, C, D, BB+ – D; Fitch B, C, D, BB+ – D ja vastaavat.

EU käyttää näitä ulkoisten luokituslaitosten luottoluokituksia viitearvoina erityisesti rahoitusvälineitä ja liikepankkeja arvioidessaan. EU voi kuitenkin yksittäistapauksia analysoituaan päättää pitää omaisuuserän tai pankin jossakin edellä mainitussa riskiluokassa, vaikka yksi tai useampi edellä mainituista luokituslaitoksista olisi laskenut vastaavan vastapuolen luottoluokitusta.

Spekulatiivisen luokituksen luokkaan sijoitetut lainat ovat pääasiassa lainoja, jotka on myönnetty tukena taloudellisissa vaikeuksissa oleville kumppanimaille. Kaikki lainat jäsenvaltioille sisältyvät johonkin investointiluokkaan ja ovat vaiheessa 1. Vaiheen 2 lainoihin sisältyy 29,9 miljardia euroa makrotaloudellisen rahoitusavun ja makrotaloudellinen rahoitusapu plus -välineen lainoja ja Euratom-lainoja Ukrainalle (nimellismäärä). Ostetut tai alun perin myönnetyt luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneet lainat ovat ulkoisen lainanantovaltuuden ohjelmista siirrettyjä lainoja.

NextGenerationEU-välineeseen ja rahoitusavun myöntämiseen liittyvä otto- ja antolainaustoiminta

Jos velalliset ovat laiminlyöneet maksuvelvollisuutensa ja on maksettava velkoja, komissio voi käyttää yhteisen vararahaston varoja makrotaloudellisen rahoitusavun (lukuun ottamatta makrotaloudellinen rahoitusapu plus -välinettä) ja kolmansille maille myönnettyjen Euratomin lainojen osalta voidakseen hoitaa erääntyneen velan.

Poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun ohjelman puitteissa Ukrainalle myönnetyt lainat (6 miljardia euroa maksettu vuonna 2022, ks. liitetieto 2.4.1.1) katetaan ensi kädessä yhteisen vararahaston niille tarkoitetusta alarahastosta ja sen jälkeen myös jäsenvaltioiden lisätakauksilla, jotka katsotaan kyseisten lainojen luottoriskiä vähentäväksi järjestelyksi ja jotka näin ollen vähentävät kyseisten lainojen osalta kirjattua arvonalentumisesta johtuvaa vähennyserää, joka 31. joulukuuta 2023 on 340 miljoonaa euroa (kaikki Ukrainalle myönnetyt makrotaloudellisen rahoitusavun ja makrotaloudellinen rahoitusapu plus -välineen lainat kattava arvonalentumisesta johtuva vähennyserä on yhteensä 8,9 miljardia euroa).

Luottoriskiä hallitaan hankkimalla Euratomin tapauksessa valtion takauksia, jotka olivat 31. joulukuuta 2023 yhteensä 314 miljoonaa euroa (327 miljoonaa euroa vuonna 2022).

Jäsenvaltioille SURE-välineestä myönnettävät lainat taataan EU-maiden antamien vapaaehtoisten takausten järjestelmällä, jonka mukaan takaus on 25 prosenttia kyseiseen rahoitusapuun käytettävissä olevasta enimmäismäärästä.

Jos jäsenvaltioille myönnettyjen lainojen ja makrotaloudellinen rahoitusapu plus -välineestä myönnettyjen lainojen osalta aiheutuu luottotappioita, komissio voi kääntyä jäsenvaltioiden puoleen, noudattaen kuitenkin omien varojen enimmäismääriä (ks. liitetieto 6.6).

Lainat: arvonalentumistappiovarauksen muutos

(miljoonaa euroa)
	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3	Ostetut tai alun perin myönnetyt luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneet lainat	Yhteensä
Tappiota koskeva vähennyserä 1.1.2023	55	2 361	27	(13 )	2 431
Siirto vaiheeseen 1	–	–	–	–	–
Siirto vaiheeseen 2	(9 )	9	(0 )	–	0
Siirto vaiheeseen 3	(0 )	–	0	–	–
Uudet lainat	8	6 765	–	–	6 773
Taseesta poistamiset – takaisinmaksut	(0 )	–	–	–	(0 )
Taseesta poistamiset – luottotappiot	(0 )	–	(5 )	9	3
Tappiota koskevan vähennyserän uudelleenarvostus	(0 )	(111 )	1	(14 )	(124 )
Muut	(0 )	–	–	–	(0 )
Tappiota koskeva vähennyserä 31.12.2023	54	9 024	23	(18 )	9 083

Vaiheen 2 lainojen ylimääräinen arvonalentumistappiovaraus liittyy pääasiassa makrotaloudellinen rahoitusapu plus -välineestä Ukrainalle myönnettyihin uusiin lainoihin (ks. liitetieto 2.4.1.1).

Vuonna 2023 EU myönsi Ukrainalle 100 miljoonaa euroa korkotukia, jotka liittyivät tietyille poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun lainoille kertyneisiin korkoihin (jaksotettu hankintameno ennen muutosta oli yhteensä 3,4 miljardia euroa). Tämä sopimusehtojen muutos kirjattiin tuloslaskelmaan muutoksesta johtuvaksi tappioksi (ks. liitetieto 3.15). Korkotuella ei ollut merkittävää vaikutusta luottoriskin arviointiin, joten lainat luokiteltiin 31. joulukuuta 2023 edelleen vaiheeseen 2.

Lainat: vaiheittainen arviointi

Tilinpäätöksen keskeisten laatimisperiaatteiden mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvarojen (muut kuin saamiset) arvonalentumisesta johtuva vähennyserä riippuu vaiheesta, johon rahoitusvarat on luokiteltu.

Kohdennus vaiheisiin riippuu pääasiassa vastapuolen luottoluokituksesta. Vaihemalli perustuu luottoriskin suhteelliseen arviointiin, eli EU:lla voi olla saman vastapuolen osalta eri vaiheissa olevia lainoja alullepanoajankohdan luottoriskin mukaan. EU:lla on ainutlaatuinen institutionaalinen asema, ja se myöntää lainaa jäsenvaltioilleen tai vaikeuksissa oleville valtioille. Tämän seurauksena EU soveltaa luottoriskin laadullista arviointia, joka perustuu vaikeuksissa olevien lainanottajien taloudellisen tilanteen seurantaan.

Vaihe 1 – ei merkittävää luottoriskin kasvua

Sellaisille vastapuolille, joilla on investointitason luottoluokitus (eli välillä AAA (Aaa) ja BBB– (Baa3) S&P/Fitchin (Moody’s) luokitusasteikolla tai vastaavalla ulkoisella tai sisäisellä asteikolla) tilinpäätöspäivänä, myönnettyjen lainojen katsotaan olevan vähäisen luottoriskin lainoja ja näin ollen kuuluvan vaiheeseen 1, paitsi jos niiden takaisinmaksu on yli 30 päivää myöhässä (ks. vaihe 2). Lisäksi kaikki lainat, joiden luottoriski ei ole merkittävästi kasvanut, luokitellaan vaiheeseen 1. Vaiheen 1 rahoitusvarojen arvonalentumisesta johtuva vähennyserä arvostetaan 12 kuukauden odotettavissa olevien luottotappioiden tasolle.

Vaihe 2 – merkittävä luottoriskin kasvu

EU soveltaa määrällisten ja laadullisten arviointien yhdistelmää sen määrittämiseen, onko luottoriski lisääntynyt merkittävästi alullepanon jälkeen ja tehdäänkö siirto vaiheeseen 2.

—	Kaikki lainat, joiden sopimusperusteiset maksut ovat myöhässä 31–90 päivää, siirretään vaiheeseen 2.

—

Vastapuolia, joiden luottoluokitus on AAA:n (Aaa) ja BB–:n (Ba3) välillä alkuperäisenä kirjaamispäivänä, koskee seuraava: ellei kyseessä ole vähäinen riski (edellä vaiheessa 1), heikentymistä pidetään merkittävänä, jos alullepanohetken ja tilinpäätöspäivän luokituksen välinen ero on vähintään kolme pykälää.

—	Vastapuolia, joiden luottoluokitus on B+:n (B1) ja B:n (B2) välillä alkuperäisenä kirjaamispäivänä, koskee seuraava: heikentymistä pidetään merkittävänä, jos alkuperäisen luokituksen ja nykyisen luokituksen välinen ero on yhtä suuri tai suurempi kuin kaksi pykälää.

—	Vastapuolia, joiden luottoluokitus on B– (B3) tai alempi (CCC:n/Caa:n vaihteluvälillä), koskee seuraava: heikentymistä pidetään merkittävänä, jos alkuperäisen luokituksen ja nykyisen tilinpäätöspäivän luokituksen välinen ero on yhtä suuri tai suurempi kuin yksi pykälä.

—	Lainat, joiden alullepano on tapahtunut ennen siirtymistä EU:n tarkistettuun tilinpäätössääntöön nro 11 (eli ennen 1. tammikuuta 2021) ja joiden luottoriskistä ei ole saatavilla tietoja alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä ilman kohtuuttomia kustannuksia ja rasitteita, luokitellaan vaiheeseen 2.

Vaiheen 2 lainojen arvonalentumisesta johtuva vähennyserä arvostetaan koko luoton voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotappioiden tasolle.

Vaihe 3 – luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneet lainat

Lainat luokitellaan vaiheeseen 3, kun niiden takaisinmaksu on 90 päivää myöhässä tai kun lainan alullepanon jälkeen toteutuu yksi tai useampi tapahtuma, jolla on haitallinen vaikutus kyseisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvioituihin tuleviin rahavirtoihin. Laina luokitellaan vaiheeseen 3 esimerkiksi siinä tapauksessa, että

—	lainanottajan konkurssi tai muu taloudellinen uudelleenjärjestely tulee todennäköiseksi

—	lainanottajalla on ulkoisen luokituslaitoksen julkaisema D-luokitus

—	lainanottaja on laiminlyönyt jonkin taloudellisen velvoitteensa EU:ta kohtaan, tai kun kyseessä on rahoitusapuna myönnetty laina, jos lainanottaja on laiminlyönyt maksunsa jollekin muulle ohjelmaa rahoittavalle kansainväliselle järjestölle.

Vaiheen 3 lainojen arvonalentumisesta johtuva vähennyserä arvostetaan koko luoton voimassaoloaikana odotettavissa olevien luottotappioiden tasolle.

Ostetut tai alun perin myönnetyt luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneet lainat

EU:lla on hallussaan myös ostettuja tai alun perin myönnettyjä luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneita lainoja. Ne ovat laiminlyötyjä lainoja, joista EU on maksanut takaukseen perustuvan maksuvaatimuksen toteutuskumppanille. Kaikki näiden lainojen oikeudet on siirretty EU:lle. EU kirjaa ne taseeseensa alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon. EU luokittelee ne ostetuiksi tai alun perin myönnetyiksi luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneiksi lainoiksi ja laskee arvonalentumisesta johtuvan vähennyserän koko voimassaoloajalta odotettavissa olevan luottotappion perusteella. EU:n ja toteutuskumppanien välisten asiaa koskevien sopimusten mukaisesti takaisinperintämenettelyt toteutetaan EU:n puolesta.

Lainat: odotettavissa olevien luottotappioiden arvostus

Odotettavissa olevien luottotappioiden arvostus tarkoittaa todennäköisyyspainotettua arviota sopimukseen perustuvien rahavirtojen ja odotettujen rahavirtojen välisestä erotuksesta. EU käyttää tässä arvostuksessa seuraavia luottoriskiparametreja:

—	maksukyvyttömyyden todennäköisyys

—	tappio-osuus

—	maksukyvyttömyystilassa oleva vastuu.

Maksukyvyttömyyden todennäköisyydellä tarkoitetaan sen todennäköisyyttä, että vastapuoli laiminlyö taloudellisen velvoitteensa joko seuraavien 12 kuukauden aikana (käytetään määritettäessä 12 kuukaudelta odotettavissa olevia luottotappioita) tai velvoitteen koko jäljellä olevana voimassaoloaikana (käytetään määritettäessä koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita).

Tappio-osuus on prosenttiosuus, joka osoittaa odotettavissa olevan käteisvajeen eli vastuun sen osan, joka odotetaan menetettävän maksukyvyttömyyden jälkeen, kun otetaan huomioon takaisinperinnät ja vakuudet. Arvioidessaan valtionvelkojen tappio-osuuden arvoa EU ottaa huomioon asemansa tosiasiallisena etuoikeutettuna velkojana.

Maksukyvyttömyystilassa olevalla vastuulla tarkoitetaan maksukyvyttömyyden ajankohtana jäljellä olevaa vastuuta (määrää).

Rahoitusvaroihin kuuluvan erän odotettavissa olevana voimassaoloaikana saatavien tai suoritettavien arvioitujen rahavirtojen diskonttaukseen käytetään efektiivistä korkoa.

EU pitää kohtuullisena ja perusteltuna tulevaisuuteen suuntautuvaa informaatiota, joka on saatavilla ilman kohtuuttomia kustannuksia ja ponnisteluja, ja mukauttaa mallin parametreja tarvittaessa.

Käteisvarat ja muut rahavarat: luoton laatu

(miljoonaa euroa)
	31.12.2023	31.12.2022
Luottoluokitus
Paras ja hyvä luokitus	35 687	40 769
Ylemmän keskitason luokitus	3 114	3 675
Alemman keskitason luokitus	786	1 343
Spekulatiivinen luokitus	28	757
Bruttokirjanpitoarvo	39 616	46 544
Miinus tappiota koskeva vähennyserä	-	–
Nettokirjanpitoarvo	39 616	46 544

Treasury-toiminnot

Pääosaa komission rahavaroista säilytetään asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 (sellaisena kuin se on muutettuna asetuksilla (EU, Euratom) 2016/804 ja (EU, Euratom) 2022/615) mukaisesti omien varojen tileillä, jotka jäsenvaltiot ovat avanneet omien varojen maksuosuuksiensa maksamista varten (pääasiassa BKTL, alv ja perinteiset omat varat). Kaikki tällaiset tilit ovat jäsenvaltioiden valtiokonttoreissa tai keskuspankeissa. Näistä laitoksista aiheutuu komissiolle pienin mahdollinen luottoriski (tai vastapuoliriski), koska vastapuolena on jäsenvaltio.

Osa komission rahavaroista on talletettu liikepankkeihin maksujen suorittamista varten. Näitä tilejä täydennetään tarpeen mukaan, ja niitä hallinnoidaan automaattisesti kassanhallintajärjestelmällä. Kullakin liikepankissa olevalla tilillä säilytetään vähimmäismäärä varoja, joka vastaa tileiltä keskimäärin päivittäin suoritettavia maksuja. Tämän vuoksi liikepankeissa olevien tilien yliyön-saldot ovat koko ajan pieniä (noin 35 tilillä on keskimäärin alle 100 miljoonaa euroa) eikä komissiolle aiheudu juurikaan riskiä. Näitä määriä olisi tarkasteltava suhteessa vuoden 2023 kaikkien pankkitileillä olevien varojen päivittäiseen yhteismäärään, joka oli 6–36,5 miljardia euroa, ja komission pankkitileiltä vuonna 2023 suoritettujen maksujen kokonaismäärään, joka oli yli 170 miljardia euroa.

Komissioon kohdistuva vastapuoliriski pyritään lisäksi minimoimaan valitsemalla liikepankit erityisohjeiden mukaisesti:

—	Liikepankit valitaan aina tarjouskilpailuilla. Liikepankin pitkäaikaisen luottoluokituksen on oltava vähintään S&P A– tai vastaava, jotta se voi osallistua tarjouskilpailuun. Tietyissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voidaan hyväksyä alhaisempikin luokitus.

—

Tarjouspyynnöissä täsmennettyjen luottoluokitusta koskevien vähimmäisvaatimusten lisäksi sovellettavassa vastapuoliriskinhallintapolitiikassa seurataan luokituksia ja määritellään saamisten enimmäismäärä kunkin rahoituslaitoksen osalta. Tämä enimmäismäärä, joka on kaikkien saamisten suurin mahdollinen määrä käteisvaroina, talletuksina ja takauksina kutakin vastapuolta kohti, lasketaan ottaen huomioon luottokelpoisuus (pitkäaikainen luottoluokitus) ja finanssialan yhteisön pääoman määrä. Euroopan komission vastapuoliriskejä seurataan ja niistä raportoidaan säännöllisesti.

—

EU:n ulkopuolisilla edustustoilla on ennakkotilejä paikallisissa pankeissa, jotka on valittu yksinkertaistetulla tarjouskilpailulla. Luokitusvaatimukset riippuvat paikallisista olosuhteista ja voivat vaihdella huomattavasti maiden välillä. Riskien rajoittamiseksi näiden tilien saldot pidetään niin pieninä kuin operatiiviset tarpeet sallivat. Tileille siirretään varoja säännöllisesti, ja sovellettavia enimmäismääriä tarkistetaan vuosittain.

Yhdistetyn varainhankintamenetelmän mukaisesti pidettävät käteisvarat

Rahoitusapuun liittyvissä lainananto- ja lainanottovälineissä ei yleensä säilytetä jäljellä olevia käteisvaroja kyseisiin lainoihin sovellettavan back-to-back-periaatteen vuoksi. NextGenerationEU-välineen osalta sovellettavassa monipuolisessa varainhankintastrategiassa, joka laajennettiin muihin rahoitusapuohjelmiin sovellettavaksi yhdistetyksi varainhankintamenetelmäksi (makrotaloudellinen rahoitusapu plus -välineen osalta vuoden 2023 aikana), pidetään kuitenkin riittävästi käteisvaroja kaikkien tulevien maksutarpeiden täyttämiseksi ja säilytetään määritelty turvallisuuspuskuri kuitenkin niin, että saldot eivät ole liian suuria. Käteisvarat sijoitetaan pankkitilille EKP:ssä, joten luottoriski on hyvin pieni.

Saamiset: luoton laatu

(miljoonaa euroa)
	Ei erään tyneet	Erään tyneet	Erään tyneet	Erään tyneet	Erään tyneet	Yhteensä
		0–30 päivää	31–90 päivää	91 päivää – 1 vuosi	> 1 vuosi
Bruttokirjanpitoarvo	1 819	23	10	40	304	2 195
Miinus tappiota koskeva vähennyserä	(2 )	(2 )	(4 )	(12 )	(140 )	(159 )
Nettokirjanpitoarvo 31.12.2023	1 817	21	6	28	164	2 036
Bruttokirjanpitoarvo	1 613	18	14	21	1 992	3 658
Miinus tappiota koskeva vähennyserä	(2 )	(2 )	(5 )	(13 )	(150 )	(172 )
Nettokirjanpitoarvo 31.12.2022	1 611	16	9	8	1 842	3 486

Tämän taulukon määrät eivät sisällä menoennakoita ja takaussopimukseen liittyviä saamisia, jotka on kirjattu käypään arvoon tulosvaikutteisesti (ks. liitetieto 2.6.2), koska niihin ei sovelleta arvonalentumisvaatimuksia.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat – velkapaperit: luoton laatu

Yhteinen vararahasto

Yhteisen vararahaston salkun painotettu keskimääräinen luottoluokitus on A– (S&P tai vastaava).

Alustavasti maksetut sakot: BUFI-salkku

Salkun painotettu keskimääräinen luottoluokitus on A (S&P tai vastaava).

Saadut rahoitusvakuudet

Näiden takauksien hyväksymiseen sovellettavalla riskienhallintapolitiikalla varmistetaan, että komission luottokannan laatu on hyvä. Politiikkaan kuuluu tietyn rahoitusalan yhteisön enimmäisluottoriskin määrittäminen yhteisön luottoluokituksen ja sen IFRS-tilinpäätökseen kirjatun pääomatason perusteella. Komissio varmistaa säännöllisesti sen, että avoinna olevat vakuudet täyttävät riskinhallintapolitiikan vaatimukset.

Selvitystilassa oleva EHTY

Salkun painotettu keskimääräinen luottoluokitus on A- (S&P tai vastaava).

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat – johdannaiset: luoton laatu

Johdannaisvarat liittyvät pääasiassa pääomasijoitussalkkujen takauksiin ja valuuttatermiinisopimuksiin. Näin ollen luottoriski rajoittuu vastapuoliriskiin. Pääomasijoitusten takauksista johtuvat vastuut selvitetään EU:n toteutuskumppanin eli EIP-ryhmän kanssa, jonka luottoluokitus on AAA. Luottoriskiä vähentäviä lisäjärjestelyjä, kuten takauksia, nettoutussopimuksia tai muita vakuuksia, ei toistaiseksi ole otettu käyttöön, koska kaikkien valuuttatermiinisopimusten ainoa vastapuoli on joulukuun 31. päivästä 2023 Banque de France.

Takaussopimukset: luoton laatu

(miljoonaa euroa)
	31.12.2023			31.12.2022
	Vaihe 1	Vaihe 2	Yhteensä	Vaihe 1	Vaihe 2	Yhteensä
Pitkän aikavälin luokitus
Paras ja hyvä luokitus	2	–	2	0	4	4
Ylemmän keskitason luokitus	5	0	5	3	–	3
Alemman keskitason luokitus	29	–	29	23	–	23
Spekulatiivinen luokitus	30 310	26 697	57 007	24 124	31 339	55 463
Hallittu kollektiivisesti / ei luokitusta	13	10	23	7	2	9
Yhteensä	30 360	26 707	57 066	24 157	31 345	55 502

Takaussopimukset: Tappiota koskevan vähennyserän muutos

(miljoonaa euroa)
	Vaihe 1	Vaihe 2	Yhteensä
Tappiota koskeva vähennyserä 1.1.2023	1 199	3 130	4 330
Siirto vaiheeseen 2  (56)	(1 )	1	–
Siirto vaiheeseen 1  (56)	519	(519 )	–
Lisäykset	147	5	152
Vakuuden vapautus	(97 )	(3 )	(99 )
Uudelleenarvostus	(338 )	(218 )	(557 )
Tappiota koskeva vähennyserä 31.12.2023	1 430	2 397	3 826
Takausvelan kirjanpitoarvo 31.12.2023, netto	3 839	2 429	6 268

Takaussopimukset: vaiheisiin kohdentamisen periaatteet

Takaussopimuksen vaiheisiin kohdentamisessa keskeinen riski-indikaattori on taatun velan luottoluokitus. Vaiheisiin perustuvassa mallissa verrataan alkuperäistä luottoluokitusta tilinpäätöspäivän luottoluokitukseen. Salkun takausten osalta otetaan huomioon takauksen kattaman salkun painotettu keskimääräinen luottoluokitus.

Vaihe 1 – ei merkittävää luottoriskin kasvua

Takaussopimuksilla, joilla on investointitason luottoluokitus (eli välillä AAA (Aaa) ja BBB– (Baa3) S&P/Fitchin (Moody’s) luokitusasteikolla tai vastaavalla ulkoisella tai sisäisellä asteikolla) tilinpäätöspäivänä, katsotaan olevan vähäinen luottoriski alkuperäisestä luottoluokituksesta huolimatta, ja niiden katsotaan kuuluvan vaiheeseen 1. Lisäksi kaikki takaussopimukset, joiden luottoriski ei ole merkittävästi kasvanut, luokitellaan vaiheeseen 1. Vaiheen 1 takaussopimusten arvonalentumisesta johtuva vähennyserä arvostetaan 12 kuukaudelta odotettavissa olevien luottotappioiden tasolle.

Vaihe 2 – merkittävä luottoriskin kasvu

Luottoluokituksen heikentymistä pidetään merkittävänä, ja se johtaa takaussopimuksen luokituksen muuttamiseen vaiheeseen 2:

—

Sellaisten takausten osalta, joiden luottoluokitus on AAA:n (Aa1) ja BB–:n (Ba3) välillä S&P/Fitchin (Moody’s) luokitusasteikolla tai vastaavalla ulkoisella tai sisäisellä luokituksella alkuperäisen kirjaamisen ajankohtana, luokituksen heikentymistä pidetään merkittävänä, jos alkuperäisen luokituksen ja tilinpäätöspäivänä annetun luokituksen välinen ero on yhtä velkainstrumenttia koskevien takausten osalta vähintään kolme pykälää ja velkasalkkua koskevien takausten osalta kaksi pykälää.

—

Sellaisten takausten osalta, joiden luottoluokitus on B+:n (B1) ja B:n (B2) välillä alkuperäisen kirjaamisen ajankohtana, luokituksen heikentymistä pidetään merkittävänä, jos alkuperäisen luokituksen ja tilinpäätöspäivänä annetun luokituksen välinen ero on yhtä velkainstrumenttia koskevien takausten osalta vähintään kaksi pykälää ja velkasalkkua koskevien takausten osalta yksi pykälä.

—

Sellaisten takausten osalta, joiden luottoluokitus on B– (B3) tai alhaisempi alkuperäisen kirjaamisen ajankohtana, luokituksen heikentymistä pidetään merkittävänä, jos alkuperäisen luokituksen ja tilinpäätöspäivänä annetun luokituksen välinen ero on vähintään yksi pykälä (yksittäinen velka ja salkku).

Jos luottoluokitusta koskevia tietoja ei ole saatavilla mutta odotettavissa olevat vuotuiset maksuvaatimukset on arvioitu alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä, myös maksuvaatimusten tosiasiallista tasoa alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna pidetään tarkoituksenmukaisena riski-indikaattorina luottoriskin merkittävän lisääntymisen arvioinnissa.

Edellä mainittujen kriteerien lisäksi EU voi soveltaa luottoriskin merkittävän lisääntymisen laadullista arviointia saatavilla olevien kohtuullisen ja perustellun lisäinformaation perusteella.

Takaussopimukset, jotka on tehty ennen siirtymistä EU:n tarkistettuun tilinpäätössääntöön nro 11 (eli ennen 1. tammikuuta 2021) ja joiden luottoriskistä ei ole saatavilla tietoja alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä ilman kohtuuttomia kustannuksia ja ponnisteluja, luokitellaan vaiheeseen 2.

Vaiheen 2 takaussopimusten arvonalentumisesta johtuva vähennyserä arvostetaan koko luoton voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotappioiden tasolle.

Luokitus vaiheeseen 3 ja ostetut tai alun perin myönnetyt luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneet lainat eivät koske takaussopimuksia.

Vuonna 2023 jotkin EU:n takaukset, jotka liittyivät pääasiassa pk-yrityslainasalkkuihin, siirrettiin vaiheesta 2 vaiheeseen 1, kun luottoriski palasi alun perin odotetulle tasolle. Tämä johti uudelleenarvostusvaikutukseen ja odotettavissa olevien luottotappioiden vähänemiseen, koska arvonalentumisesta johtuva vähennyserä arvostetaan 12 kuukauden odotettavissa oleviin luottotappioihin vuoden 2023 lopussa verrattuna koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin vuoden 2022 lopussa. Vaiheessa 2 olevien takausten 31. joulukuuta 2023 jäljellä olevista 2,4 miljardin euron odotettavissa olevista luottotappioista 2,2 miljardia euroa liittyy ulkoisen lainanantovaltuuden takuisiin (ks. liitetieto 4.1.1). Tähän sisältyy 0,8 miljardia euroa EIP:n Ukrainaan liittyvien EU:n takaamien vastuiden (EIP:n Ukrainassa oleville vastapuolille myöntämät 3,8 miljardin euron jäljellä olevat lainat, joista 0,2 miljardia euroa oli vielä maksamatta vuoden lopussa) koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita.

Talousarviotakaukset

Unioni altistuu luottoriskille pääasiassa takaamiensa toimien kautta. Kun takauksen kattamien toimien luottokelpoisuus heikentyy, maksukyvyttömyystilanteiden todennäköisyys kasvaa ja samalla kasvaa myös sen todennäköisyys, että EU:n takaukseen vedotaan.

Tämän riskin seuraamiseksi ja hallitsemiseksi komissio käyttää mahdollisten tappioiden arvioimiseen luottoriskimallia, jossa hyödynnetään muun muassa toteutuskumppaneiden toimittamia tietoja. Näiden mallien avulla saatuja tuloksia tulkitaan ja yhdistetään asiantuntija-arvioon sellaisen riskinarvioinnin tekemiseksi, joka on johdonmukainen toimen sisällön ja asiaankuuluvien taloudellisten olosuhteiden kanssa.

6.6   LIKVIDITEETTIRISKI

Analyysi muista kuin johdannaissopimuksiin liittyvistä rahoitusveloista sopimuksen jäljellä olevan voimassaoloajan mukaan

(miljoonaa euroa)
Diskonttaamattomat sopimukseen perustuvat rahavirrat					Kirjanpitoarvo
	< 1 vuosi	1–5 vuotta	> 5 vuotta	Yhteensä
Ottolainaus	(24 526 )	(147 211 )	(367 296 )	(539 033 )	(450 561 )
Muut lyhytaikaiset velat	(50 516 )	–	–	(50 516 )	(50 516 )
Muut	(195 )	(661 )	(867 )	(1 723 )	(1 496 )
Yhteensä 31.12.2023	(75 237 )	(147 872 )	(368 164 )	(591 272 )	(502 572 )
Ottolainaus	(23 204 )	(80 495 )	(280 075 )	(383 774 )	(344 303 )
Muut lyhytaikaiset velat	(55 341 )	–	–	(55 341 )	(55 341 )
Muut	(318 )	(711 )	(771 )	(1 800 )	(1 517 )
Yhteensä 31.12.2022	(78 862 )	(81 206 )	(280 846 )	(440 914 )	(401 161 )

Analyysi johdannaissopimuksiin liittyvistä rahoitusveloista sopimuksen jäljellä olevan voimassaoloajan mukaan

(miljoonaa euroa)
	Diskonttaamattomat sopimukseen perustuvat rahavirrat				Kirjanpitoarvo
	< 1 vuosi	1–5 vuotta	> 5 vuotta	Yhteensä
Johdannaissopimuksiin liittyvät velat	(1 203 )	(6 )	–	(1 209 )
Johdannaissopimuksiin liittyvät saamiset	1 186	–	–	1 186
Nettorahavirta 31.12.2023	(17 )	(6 )	–	(23 )	(21 )
Johdannaissopimuksiin liittyvät velat	(504 )	(8 )	–	(512 )
Johdannaissopimuksiin liittyvät saamiset	487	–	–	487
Nettorahavirta 31.12.2022	(17 )	(8 )	–	(25 )	(20 )

Sellaisten takaussopimusten maturiteettianalyysi, jotka on myönnetty aikaisimpaan ajanjaksoon mennessä, jolloin takaus voitaisiin vaatia maksettavaksi

(miljoonaa euroa)
	Takauksen enimmäismäärä				Kirjanpitoarvo
	< 1 vuosi	1–5 vuotta	> 5 vuotta	Yhteensä
Takaussopimukset 31.12.2023	(65 661 )	(2 995 )	(7 043 )	(75 699 )	(6 268 )
Takaussopimukset 31.12.2022	(65 109 )	(13 332 )	(4 902 )	(83 343 )	(6 456 )

Lainanotto NextGenerationEU-välinettä ja rahoitusapua varten

Rahoitusapua ja NextGenerationEU-välinettä varten otettujen lainojen takaisinmaksu varmistetaan ensi sijassa kyseisillä lainoilla rahoitetun rahoitusavun oikea-aikaisella takaisinperinnällä ja NextGenerationEU-lainojen oikea-aikaisella takaisinmaksulla. On kuitenkin olemassa lisätakeita, joita voidaan soveltaa maksujen laiminlyöntien tai lainanottajien maksuviivästysten yhteydessä.

Komissio on väliaikaisena lyhyen aikavälin toimenpiteenä ryhtynyt kattamaan tällaisia tilanteita EU:n keskuskassan puitteissa talousarviomäärärahoista, jotta voidaan varmistaa tarvittava likviditeetti sellaisten velvoitteiden maksamiseksi, jotka johtuvat back-to-back-periaatetta soveltavista rahoitusapuohjelmista myönnetyistä lainoista. Menettelyn mukaan varoja otetaan käyttöön joko käteisennakkoina tai varaamalla käteisvaroja EU:n talousarviossa likviditeetin varmistamiseksi siinä tapauksessa, että lainansaaja täyttää velvoitteensa myöhässä.

Tämän seurauksena kolmansille maille myönnettyjen makrotaloudellisen rahoitusavun (lukuun ottamatta makrotaloudellinen rahoitusapu plus -välinettä) ja Euratomin lainojen osalta yhteisen vararahaston ulkoisten toimien alarahaston takuurahastoon sisältyy likviditeettivaranto. Näin ollen takuurahaston käytettävissä olevia varoja käytettäisiin ensin siihen liittyvien lainojen takaisinmaksuun (mutta vasta sen jälkeen, kun on käytetty Euratomin kolmansien antamat takaukset – ks. liitetieto 6.4). Jos käytettävissä olevat varat eivät minä tahansa ajankohtana riitä todellisten tappioiden kattamiseen, komissio käynnistää toimenpiteitä lisävarojen hankkimiseksi (esimerkiksi käyttämällä tilapäisesti komission käteisvaroja, tilapäisiä siirtoja ja/tai lisämenoja EU:n talousarviosta). Poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun ohjelman puitteissa Ukrainalle myönnetyt lainat (joita maksettiin 6 miljardia euroa vuonna 2022) katetaan paitsi yhteisen vararahaston niille tarkoitetusta osiosta myös jäsenvaltioiden lisätakauksilla, jos yhteisessä vararahastossa oleva määrä ei ole riittävä (ks. liitetieto 2.4.1.1).

Yhdistetyn varainhankintamenetelmän mukaisesti otettujen ja myönnettyjen lainojen osalta komissio voi myös käyttää aktiivista käteisvarojen hallintaa ja lyhytaikaista lainanottoa EU:n velkojen maksamiseksi. Yhdistetyn varainhankintamenetelmän mukainen likviditeettiriskin hallinta edellyttää sellaisten likviditeetinhallintamenettelyjen ja erityisten välineiden käyttöönottoa, joiden avulla likviditeettiä voidaan seurata ja hallinnoida aktiivisesti päivittäin. Yleisenä tavoitteena on varmistaa, että pankkitilillä olevat varat riittävät täyttämään kaikki tulevat maksutarpeet ja säilyttämään määritellyn turvallisuuspuskurin kuitenkin niin, että saldot eivät ole liian suuria.

Komissio voi kaikkien rahoitusapua varten otettujen lainojen sekä yhdistetyn varainhankintamenetelmän mukaisten lainojen (NextGenerationEU-väline ja makrotaloudellinen rahoitusapu plus) osalta pyytää EU:n velkojen maksamiseksi varoja jäsenvaltioilta omien varojen enimmäismäärän puitteissa. Omia varoja koskevassa päätöksessä vahvistetaan vuotuisten maksumäärärahojen kattamiseksi käytettävissä olevien omien varojen enimmäismääräksi 1,40 prosenttia jäsenvaltioiden BKTL:stä ja lisäksi väliaikaiseksi lisäykseksi 0,6 prosenttiyksikköä yksinomaan NextGenerationEU-välineen osalta. Vuoden 2023 talousarvioon sisältyi omia varoja menojen rahoittamiseksi yhteensä 0,98 prosenttia BKTL:stä. Tämä tarkoittaa sitä, että 31. joulukuuta 2023 sen vastuiden kattamiseen oli käytettävissä 1,02 prosentin liikkumavara.

Jäsenvaltioille SURE-välineestä myönnettävät lainat taataan EU-maiden antamien vapaaehtoisten takausten järjestelmällä, jonka mukaan takaus on 25 prosenttia kyseiseen rahoitusapuun käytettävissä olevasta enimmäismäärästä. Ennen jäsenvaltioiden antamiin takauksiin kohdistuvien maksuvaatimusten esittämistä komission odotetaan tutkivan mahdollisuutta käyttää omien varojen enimmäismäärän mukaisten maksumäärärahojen liikkumavaraa siltä osin, kuin komissio pitää sitä kestävänä, ottaen huomioon muun muassa unionin ehdolliset kokonaisvelat ja unionin yleisen talousarvion kestävyyden. Tällainen tarkastelu ei saa vaikuttaa annettujen takausten peruuttamattomaan, ehdottomaan ja vaadittaessa maksettavaan (on-demand) luonteeseen.

Treasury-toiminnot

EU:n budjettiperiaatteilla varmistetaan se, että rahavaroista pystytään koko vuoden ajan suorittamaan kaikki maksut. Käytännössä jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien kokonaismäärä ja sekalaiset tulot vastaavat varainhoitovuoden maksumäärärahoja. Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet saadaan 12 kuukausittaisena suorituksena vuoden mittaan ja hyväksytyn talousarvion perusteella, mutta maksuihin vaikuttavat operatiiviset tarpeet. Lisäksi asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 (sellaisena kuin se on muutettuna asetuksilla (EU, Euratom) 2016/804 ja (EU, Euratom) 2022/615) mukaan jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, jotka liittyvät tiettynä kuukautena (n) hyväksyttyihin lisätalousarvioihin, ovat käytettävissä vasta kuukauden n + 1 ensimmäisenä työpäivänä (jos lisätalousarvio hyväksytään ennen kuukauden 16. päivää) tai kuukauden n + 2 ensimmäisenä työpäivänä (jos lisätalousarvio hyväksytään kuukauden 16. päivän jälkeen). Vastaavat maksumäärärahat sen sijaan ovat käytettävissä välittömästi.

Jotta voitaisiin varmistaa, että käytettävissä olevat rahavarat riittävät joka kuukausi maksujen suorittamiseen, tarvittavien rahavarojen määrästä laaditaan säännöllisesti ennusteita. Jäsenvaltioita voidaan myös pyytää maksamaan etukäteen omiin varoihin kuuluvia rahoitusosuuksiaan tiettyyn enimmäismäärään saakka, jos tietyt edellytykset täyttyvät, tai niiltä voidaan pyytää etukäteen lisärahoitusta asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksilla (EU, Euratom) 2016/804 ja (EU, Euratom) 2022/615. Operatiiviset tarpeet ja yleiset budjettirajoitukset ovat viime vuosina johtaneet siihen, että maksujen rytmiä on valvottava tiiviimmin vuoden aikana. Lisäksi komission päivittäisessä kassanhallinnassa käytetään automatisoituja kassanhallintavälineitä, joilla varmistetaan, että komission jokaisella pankkitilillä on joka päivä riittävästi varoja.

Sakot

BUFI-rahastoa, johon alustavasti maksetut sakot sijoitetaan, hallinnoitaessa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan omaisuuserillä on oltava vastattaviksi tulevien sitoumusten täyttämiseksi riittävä likvidiys ja siirrettävyys. Salkussa on pääasiassa hyvin likvidejä arvopapereita, jotka voidaan myydä lyhytaikaisten käteistarpeiden täyttämiseksi. Lisäksi 12 kuukauden kuluessa erääntyvien käteisvarojen, muiden rahavarojen ja arvopaperien osuus on 65 prosenttia.

Talousarviotakaukset

Takauksen maturiteettianalyysi esitetään varovaisen lähestymistavan mukaisesti. Siinä takauksen enimmäismäärä kohdennetaan aikaisimmalle ajanjaksolle, jolloin takaus voitaisiin vaatia maksettavaksi. Koska suurin osa EU:n takauksista on vaadittaessa maksettavia, merkittävä määrä kohdennetaan ensimmäiselle aikavälille. On kuitenkin epätodennäköistä, että EU:ta vaaditaan maksamaan kaikkien takuiden nojalla koko määrä ensimmäisellä kaudella. Lisäksi määrä, jonka EU odottaa menettävänsä, on usein pienempi kuin takauksen enimmäismäärä, ja siksi likviditeettiriskin määrää on tarkasteltava yhdessä takausten kirjanpitoarvon kanssa.

Ehdollisten vastuiden riskienhallintakehyksen keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että velvoitteet voidaan milloin tahansa täyttää EU:n talousarviosta häiritsemättä sen tavanomaista toteuttamista. Tämä tarkoittaa myös talousarviotakuisiin liittyvän likviditeettiriskin lieventämistä eli riskiä siitä, että unionilla ei olisi riittävästi varoja täyttää ajoissa kaikkia takaukseen liittyviä maksuvelvoitteitaan (mikä saattaisi johtaa esimerkiksi muiden menojen syrjäyttämiseen ja maksujen lykkäämiseen seuraaville varainhoitovuosille). Tältä osin kutakin talousarviotakuuta tuetaan yhteiseen vararahastoon maksetulla riittävällä rahoituksella, jotta varmistetaan, että likviditeettiä on aina riittävästi takaukseen perustuvien maksuvaatimusten maksamiseen ajallaan.

EU seuraa säännöllisesti kunkin talousarviotakuuohjelman rahoitusasteen riittävyyttä ja ilmoittaa (57) vuosittain arviossaan, ovatko kyseiset määrät riittäviä kattamaan riskin määritellyllä varmuudella seuraavien viiden vuoden aikana.

Lisäksi käytössä on ylimääräisiä suojamenettelyjä (väliaikaiset siirrot yhteisen vararahaston alarahastojen välillä ja keskusvararahaston likviditeetin käyttö), joilla varmistetaan riittävä likviditeetti.

Yhteinen vararahasto

Yhteistä vararahastoa hallinnoitaessa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan omaisuuserillä on oltava vastattaviksi tulevien sitoumusten täyttämiseksi riittävä likvidiys ja siirrettävyys. Salkussa on hyvin likvidejä omaisuuseriä, jotka voidaan tarvittaessa myydä lyhytaikaisten käteistarpeiden täyttämiseksi. Lisäksi 12 kuukauden kuluessa erääntyvien käteisvarojen, muiden rahavarojen ja arvopaperien osuus on 19 prosenttia. Johdannaissopimusten selvitys tapahtuu bruttoselvityksenä niiden sopimusperusteisen maturiteetin mukaisesti. Velvoitteet täytetään dollarimääräisten omaisuuserien myynnillä ja/tai vaihtosopimuksella, jolloin voi syntyä yhteisöstä poistuvaa kassavirtaa valuuttakurssierojen vuoksi. Vakuusvaatimuksiin liittyvää maksuvalmiuden hallintaa ei tarvita, koska nykyinen suojauksen vastapuoli on suostunut toimimaan komission kanssa ilman vakuusvaatimuksia tai vakuuksien muutospyyntöjä.

6.7   MUUT HINTARISKIT

EU:lla on 31. joulukuuta 2023 muita hintariskejä (osakeriskejä), jotka johtuvat noteeraamattomista pääomasijoituksista (kuten riskipääomarahastoista ja muista sijoitusrahastoista), rahamarkkinarahastoista (kuten EIP:n yhtenäisestä rahastosta), pörssilistatuista rahastoista ja sijoituksista yhdistettyihin salkkuihin (ks. liitetieto 2.4.2.1) sekä takauksista, jotka kattavat noteeraamattomat oman pääoman ehtoiset ja oman pääoman luonteiset sijoitukset, joita käsitellään johdannaisina tulosvaikutteisesti käypään arvoon (ks. liitetieto 2.4.2.2).

Osakkeiden hintariski on riski siitä, että osakesijoitusten käypä arvo muuttuu osakehintojen ja/tai taattujen osakesijoitusten arvon vaihtelujen seurauksena.

Edellä mainittujen instrumenttien 10 prosentin arvonlisäyksen tai -vähennyksen vaikutus yli- tai alijäämään olisi seuraava:

(miljoonaa euroa)
	10 %	(10) %
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset	289	(289 )
Rahamarkkinarahastot, pörssilistatut rahastot ja sijoitukset yhdistettyihin salkkuihin	481	(481 )
Pääomasijoitusten takaukset  (58)	506	(506 )
Yhteensä 31.12.2023	1 276	(1 276 )
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset	253	(253 )
Rahamarkkinarahastot, pörssilistatut rahastot ja sijoitukset yhdistettyihin salkkuihin	290	(290 )
Pääomasijoitusten takaukset  (58)	469	(469 )
Yhteensä 31.12.2022	1 012	(1 012 )

EU sijoittaa noteeraamattomiin omaisuuseriin, joiden arvot eivät ole julkisesti saatavilla, tai takaa niitä. Useimmat näistä rahoitusvälineistä ovat valtuutettujen yhteisöjen toteuttamia. Nämä yhteisöt ovat alan asiantuntijoita ja arvioivat ja valvovat näitä varoja säännöllisesti.

7.   LÄHIPIIRIÄ KOSKEVAT TIEDOT

7.1   LÄHIPIIRI

EU:n lähipiiriin kuuluvat EU:n konsolidoidut yhteisöt ja kyseisten yhteisöjen johtoon kuuluvat avainhenkilöt. Näiden yhteisöjen väliset transaktiot ovat osa EU:n normaalia toimintaa. Tämän vuoksi EU:n tilinpäätössääntöihin ei sisälly kyseisiä transaktioita koskevia erityisiä tiedonantovaatimuksia.

7.2   JOHTOON KUULUVIEN AVAINHENKILÖIDEN ETUUDET

EU:n johtoon kuuluviin avainhenkilöihin liittyvien lähipiiriä koskevien tietojen esittämiseksi kyseiset henkilöt on jaettu seuraaviin viiteen ryhmään:

Ryhmä 1: Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, komission puheenjohtaja ja Euroopan unionin tuomioistuimen presidentti.

Ryhmä 2: komission varapuheenjohtaja, Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ja muut komission varapuheenjohtajat.

Ryhmä 3: neuvoston pääsihteeri, komission jäsenet, unionin tuomioistuimen tuomarit ja julkisasiamiehet, unionin yleisen tuomioistuimen presidentti ja jäsenet, Euroopan oikeusasiamies ja Euroopan tietosuojavaltuutettu.

Ryhmä 4: tilintarkastustuomioistuimen presidentti ja jäsenet.

Ryhmä 5: Euroopan unionin toimielinten ja erillisvirastojen korkeimmat virkamiehet.

Tiivistelmä ylimmän johdon etuuksista esitetään seuraavassa taulukossa – lisätietoja löytyy myös Europa-sivustolla julkaistuista henkilöstösäännöistä. Henkilöstösäännöt ovat virallinen asiakirja, jossa esitetään kaikkien EU:n virkamiesten oikeudet ja velvollisuudet. Johtoon kuuluvat avainhenkilöt eivät ole saaneet EU:lta edullisin ehdoin myönnettäviä lainoja.

JOHTOON KUULUVIEN AVAINHENKILÖIDEN TALOUDELLISET ETUUDET

(euroa)
Etuus työntekijää kohti	Ryhmä 1	Ryhmä 2	Ryhmä 3	Ryhmä 4	Ryhmä 5
Peruspalkka (kuukausipalkka)	32 100,99	29 076,98 – 30 240,07	23 261,59 – 26 169,28	25 122,52 – 26 750,83	14 790,96 – 23 261,59
Asuinpaikkakorvaus/Ulkomaankorvaus	15 %	15 %	15 %	15 %	0 –4 % –16 %
Perhelisät:
Kotitalouslisä (% palkasta)	2 % + 215,91	2 % + 215,9	2 % + 215,91	2 % + 215,91	2 % + 215,91
Huollettavana oleva lapsi	471,80	471,80	471,80	471,80	471,80
Alle kouluikäinen	115,26	115,26	115,26	115,26	115,26
Kouluikäinen	320,12	320,12	320,12	320,12	320,12
Koulutus työpaikan sijaintipaikan ulkopuolella	640,24	640,24	640,24	640,24	640,24
Oikeuden puheenjohtajan korvaus	–	–	734,48	–	–
Edustuslisä	1 739,59	1 118,02	745,5	–	–
Vuotuinen matkakulukorvaus	–	–	–	–	Korvataan
Siirrot palkasta jäsenvaltioihin:
Koulutuslisä (59)	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä
% palkasta (59)	5 %	5 %	5 %	5 %	5 %
% palkasta ilman korjauskerrointa	Enintään 25 %	Enintään 25 %	Enintään 25 %	Enintään 25 %	Enintään 25 %
Edustuskulut	Korvataan	Korvataan	Korvataan	–	–
Palvelukseen astuminen:
Asettautumiskorvaus	64 201,98	58 153,96 – 60 480,14	46 523,18 – 52 338,56	50 245,04 – 53 501,66	Korvataan
Perheen matkakulut	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan
Muuttokulut	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan
Palvelussuhteen päättyminen:
Uudelleenasettautumiskorvaus	32 100,99	29 076,98 – 30 240,07	23 261,59 – 26 169,28	25 122,52 – 26 750,83	Korvataan
Perheen matkakulut	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan
Muuttokulut	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan	Korvataan
Siirtymäjakso (% palkasta) (60)	40 % –65 %	40 % –65 %	40 % –65 %	40 % –65 %	–
Sairausvakuutus	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä
Eläke (% palkasta, ennen veroja)	Enintään 70 %	Enintään 70 %	Enintään 70 %	Enintään 70 %	Enintään 70 %
Vähennykset:
Yhteisön vero	8 % –45 %	8 % –45 %	8 % –45 %	8 % –45 %	8 % –45 %
Sairausvakuutusmaksu (% palkasta)	1,7 %	1,7 %	1,7 %	1,7 %	1,7 %
Erityismaksu	7 %	7 %	7 %	7 %	6 –7 %
Eläkemaksu	–	–	–	–	11,1 %
Henkilöiden lukumäärä 31.12.2023	3	8	93	27	112

8.   TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Jäljempänä esitettyjä tietoja lukuun ottamatta komission tilinpitäjän tietoon ei tilinpäätöksen allekirjoittamispäivään mennessä ollut tullut sellaisia olennaisia tapahtumia, jotka olisi ilmoitettava erikseen tässä kohdassa. Tilinpäätös ja sen liitetiedot on laadittu tuoreimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella, ja edellä esitetyt tiedot perustuvat tällaisiin tietoihin.

9.   KONSOLIDOINNIN LAAJUUS

A. EUROOPAN UNIONIN MÄÄRÄYSVALLASSA OLEVAT YHTEISÖT (54)
1. Toimielimet ja neuvoa-antavat elimet (11)
Euroopan parlamentti	Euroopan tietosuojavaltuutettu
Eurooppa-neuvosto	Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
Euroopan komissio	Euroopan oikeusasiamies
Euroopan tilintarkastustuomioistuin	Euroopan alueiden komitea
Euroopan unionin tuomioistuin	Euroopan unionin neuvosto
Euroopan ulkosuhdehallinto
2. EU:n virastot (41)
2.1 Toimeenpanovirastot (6)
Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA)	Euroopan innovaationeuvoston ja pk-yritysasioiden toimeenpanovirasto (EISMEA)
Euroopan terveys- ja digitaaliasioiden toimeenpanovirasto (HADEA)	Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanovirasto (ERCEA)
Euroopan tutkimuksen toimeenpanovirasto (REA)	Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanovirasto (CINEA)
2.2 Erillisvirastot (35)
Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA)	Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA)
Euroopan lääkevirasto (EMA)	Euroopan unionin rautatievirasto (ERA)
Euroopan kemikaalivirasto (ECHA)	Yhteisön kasvilajikevirasto (CPVO)
Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE)	Euroopan kalastuksenvalvontavirasto (EFCA)
Euroopan ympäristökeskus (EEA)	Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)
Euroopan pankkiviranomainen (EPV)	Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA)
Euroopan unionin turvapaikkavirasto (EUAA)	Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA)
Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto (ENISA)	Euroopan koulutussäätiö (ETF)
Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirasto (CEPOL)	Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Eurofound)
Euroopan unionin avaruusohjelmavirasto (EUSPA)	Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA)
Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto (Eurojust)	Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto (Europol)
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA)	Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA)
Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC)	Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA)
Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop)	Euroopan unionin elinten käännöskeskus (CdT)
Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (ACER)	Fusion for Energy -yhteisyritys (eurooppalainen yhteisyritys ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten)
BERECin tukivirasto	Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava Euroopan unionin virasto (eu-LISA)
Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex)	Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO)
Euroopan työviranomainen (ELA)
3. Muut määräysvallassa olevat yhteisöt (2)
Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY, selvitystilassa)	Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT)
B. OSAKKUUSYRITYKSET (1)
Euroopan investointirahasto (EIR)

VÄHÄMERKITYKSISET YHTEISÖT

Jäljempänä lueteltuja yhteisöjä ei ole käsitelty pääomaosuusmenetelmää soveltaen EU:n vuoden 2023 konsolidoidussa tilinpäätöksessä, koska niiden merkityksen katsotaan olevan vähäinen.

VÄHÄMERKITYKSISET YHTEISÖT (10)

Euroopan kiertotaloutta ja biopohjaisia ratkaisuja edistävä yhteisyritys (CBE-yhteisyritys)

Puhdas ilmailu -yhteisyritys (CA JU)

Puhtaan vedyn yhteisyritys (Clean H2 JU)

Euroopan rautatiet -yhteisyritys (EU-RAIL JU)

Innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyritys (IHI JU)

Keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyritys (KDT JU)

Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyritys (SESAR 3 JU)

Euroopan suurteholaskennan yhteisyritys (EuroHPC JU)

Globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyritys (GHED JU)

Älykkäät verkot ja palvelut -yhteisyritys (SNS-yhteisyritys)

Edellä mainittujen yhteisöjen tilinpäätökset ovat julkisesti saatavilla niiden verkkosivuilla.

TALOUSARVION TOTEUTTAMISKERTOMUS JA LIITETIEDOT  (61)

SISÄLLYSLUETTELO

1.

EU:N TALOUSARVION TOTEUTUMA

139

2.

BUDJETOITUJEN JA TOTEUTUNEIDEN MÄÄRIEN VERTAILUTAULUKOT

140

3.

TALOUSARVION TOTEUTTAMISKERTOMUKSEN LIITETIEDOT

142

3.1.

EU:N TALOUSARVIOKEHYS

142

3.2.

MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS 2021–2027

142

3.3.

MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN YKSITYISKOHTAISET ALAOTSIKOT (OHJELMAT)

145

3.4.

NextGenerationEU

145

3.5.

VUOTUINEN TALOUSARVIO

145

3.6.

TULOT

147

3.7.

TALOUSARVION TOTEUTUMAN LASKEMINEN

148

3.8.

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLISEN TULOKSEN JA TALOUSARVION TÄSMÄYTYS

149

4.

VUODEN 2023 TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN

151

5.

EU:N TALOUSARVION TULOJEN TOTEUTUMINEN

152

5.1.

YHTEENVETO TALOUSARVION TULOTOTEUTUMASTA

152

6.

EU:N TALOUSARVION MENOJEN TOTEUTUMINEN

153

6.1.

MAKSUSITOUMUS- JA MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN JA MUUTOKSET RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

153

6.2.

MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

154

6.3.

MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

155

6.4.

MAKSATTAMATTA OLEVIEN SITOUMUSTEN MUUTOKSET MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

156

6.5.

MAKSATTAMATTA OLEVIEN SITOUMUSTEN JAKAUTUMINEN ALKUPERÄVUODEN MUKAAN MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

157

6.6.

MAKSATTAMATTA OLEVIEN SITOUMUSTEN JAKAUTUMINEN MÄÄRÄRAHATYYPIN MUKAAN MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

158

6.7.

YKSITYISKOHTAINEN MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MAKSUSITOUMUS- JA MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN JA MUUTOKSET

159

6.8.

YKSITYISKOHTAINEN MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN

170

6.9.

YKSITYISKOHTAINEN MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN

180

6.10.

YKSITYISKOHTAINEN MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MAKSATTAMATTA OLEVIEN SITOUMUSTEN MUUTOKSET

189

6.11.

YKSITYISKOHTAINEN MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MAKSATTAMATTA OLEVIEN SITOUMUSTEN JAKAUTUMINEN ALKUPERÄVUODEN MUKAAN

197

6.12.

YKSITYISKOHTAINEN MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MAKSATTAMATTA OLEVIEN SITOUMUSTEN JAKAUTUMINEN MAKSUMÄÄRÄRAHATYYPIN MUKAAN

204

7.

TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN TOIMIELIMITTÄIN

213

7.1.

TALOUSARVION TULOJEN TOTEUTUMINEN

213

7.2.

MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN

214

7.3.

MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN

215

8.

ERILLISVIRASTOJEN TALOUSARVIOIDEN TOTEUTTAMINEN

216

8.1.

TALOUSARVION TULOT

216

8.2.

MAKSUSITOUMUS- JA MAKSUMÄÄRÄRAHAT VIRASTOITTAIN

218

1.   EU:N TALOUSARVION TOTEUTUMA

(miljoonaa euroa)
Liitetieto		2023	2022
a	Varainhoitovuoden tulot	248 361	245 265
b	Maksut varainhoitovuoden talousarviomäärärahoista	(236 739 )	(239 157 )
c	Varainhoitovuodelle n + 1 siirretyt maksumäärärahat	(3 014 )	(2 452 )
d	Varainhoitovuodelta n – 1 siirretyt käyttämättä jääneet maksumäärärahat, jotka on peruutettu	4	80
e	Käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen muutokset (B)–(A)	(8 055 )	(1 121 )
	Käyttämättömät maksumäärärahat kuluvan varainhoitovuoden lopussa (A)	23 207	15 152
	Käyttämättömät maksumäärärahat edellisen varainhoitovuoden lopussa (B)	15 152	14 032
f	Valuuttakurssierot varainhoitovuonna	78	(97 )
g	Talousarvion toteutuma	635	2 519

Talousarvion toteutuma palautetaan jäsenvaltioille vähentämällä se seuraavan vuoden maksuosuuksista. Toteutuma lasketaan neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 608/2014 (62) 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Lisätietoja asiasta esitetään kohdassa 3.7 ”Talousarvion toteutuman laskeminen”.

a.	Varainhoitovuoden tulot: taulukko 5.1 ”Yhteenveto talousarvion tulototeutumasta”, sarake 8 ”Tuotot yhteensä”.

b.	Maksut varainhoitovuoden talousarviomäärärahoista: taulukko 6.3 ”Maksumäärärahojen toteutuminen monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain”, sarake 2 ”Lopullisista hyväksytyistä määrärahoista” ja sarake 4 ”Käyttötarkoitukseen sidotuista tuloista”.

c.	Varainhoitovuodelle n + 1 siirretyt maksumäärärahat: taulukko 6.3 ”Maksumäärärahojen toteutuminen monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain”, sarake 7 ”Automaattisesti siirtyneet” ja sarake 8 ”Päätöksellä siirretyt”.

d.

Varainhoitovuodelta n – 1 siirretyt käyttämättä jääneet maksumäärärahat, jotka on peruutettu: kohdassa otetaan huomioon siirrettyjen maksumäärärahojen (automaattisesti siirtyneet ja päätöksellä siirretyt) määrä edellisen vuoden lopussa ja kuluvan vuoden ”edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyistä määrärahoista suoritetut maksut”, kuten taulukon 6.3 ”Maksumäärärahojen toteutuminen monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain” sarakkeessa 3.

e.

Käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen muutokset vuoden lopussa: vähennetään käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin perustuvien määrärahojen edellisen vuoden lopun määrästä (plus) käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin perustuvien määrärahojen määrä kuluvan vuoden lopussa (kuten taulukon 6.3 ”Maksumäärärahojen toteutuminen monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain” sarakkeessa 8; miinus). Erotuksen avulla saadaan selville käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen nettomuutos kuluvana varainhoitovuonna.

f.	Valuuttakurssierot sisältävät realisoituneet ja realisoitumattomat valuuttakurssierot.

g.	Talousarvion kokonaistoteutuma koostuu kahdesta osasta: — EFTAn osuus 3 395 124,46 euroa — EU:n osuus 631 696 140,84 euroa

2.   BUDJETOITUJEN JA TOTEUTUNEIDEN MÄÄRIEN VERTAILUTAULUKOT

Talousarvion tulot

(miljoonaa euroa)
		Alkuperäinen hyväksytty talousarvio	Lopullinen hyväksytty talousarvio	Vahvistetut saamiset	Tulot
1	Omat varat	156 573	151 041	149 339	149 536
	11 – Sokerimaksut	0	0	2	2
	12 – Tullimaksut	21 590	23 730	21 884	22 081
	13 – Arvonlisävero	20 720	22 459	22 482	22 482
	14 – BKTL-varat	107 886	97 650	97 702	97 702
	16 – Tietyille jäsenvaltioille myönnetty BKTL-maksuosuuden vähennys	–	–	43	43
	17 – Muovipakkausjäte	6 377	7 202	7 225	7 225
2	Käytettävissä olevat ylijäämät	0	2 519	2 558	2 551
3	Hallinnosta saatavat tulot	1 895	1 895	2 794	2 757
4	Rahoitustuotot, viivästyskorot ja sakot	121	710	17 162	2 480
5	Talousarviotakuu ja lainanotto- ja lainanantotoimenpiteet	0	0	67 589	67 589
6	Unionin politiikkoihin liittyvät tulot, maksut ja palautukset	10 060	9 038	28 215	23 447
	Yhteensä	168 649	165 203	267 656	248 361
	josta NextGenerationEU	–	–	68 386	68 386

Talousarviomenot: sitoumukset monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain

(miljoonaa euroa)
	Rahoituskehyksen otsake	Alkuperäinen hyväksytty talousarvio	Lopullinen hyväksytty talousarvio	Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Tehdyt sitoumukset
1	Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous	21 548	21 446	29 794	27 951
2	Koheesio, palautumiskyky ja arvot	70 587	70 652	201 195	196 751
	2a. Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus	62 926	62 926	67 852	66 573
	2b. Palautumiskyky ja arvot	7 660	7 725	133 343	130 178
3	Luonnonvarat ja ympäristö	57 259	57 218	65 063	63 567
	josta: markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet	40 692	40 692	41 805	41 134
4	Muuttoliike ja rajaturvallisuus	3 727	3 727	3 846	3 801
5	Turvallisuus ja puolustus	2 117	2 117	2 165	2 149
6	Naapurialueet ja muu maailma	17 212	17 791	20 484	19 598
7	EU:n yleinen hallinto	11 311	11 346	12 740	12 303
	josta: toimielinten hallintomenot	4 687	4 689	5 235	5 056
O	Monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuoliset	–	–	5 446	3 685
S	Unionissa ja sen ulkopuolella käytettävät solidaarisuusmekanismit (erityisrahoitusvälineet)	2 855	2 180	3 397	2 483
	Yhteensä	186 617	186 477	344 131	332 290
	josta NextGenerationEU	–	–	115 890	115 629

Talousarviomenot: maksut monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain

(miljoonaa euroa)
	Rahoituskehyksen otsake	Alkuperäinen hyväksytty talousarvio	Lopullinen hyväksytty talousarvio	Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Suoritetut maksut
1	Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous	20 901	20 129	29 688	25 323
2	Koheesio, palautumiskyky ja arvot	58 059	56 469	128 996	120 617
	2a. Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus	50 875	49 237	70 809	65 696
	2b. Palautumiskyky ja arvot	7 184	7 232	58 186	54 922
3	Luonnonvarat ja ympäristö	57 456	56 656	61 442	59 476
	josta: markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet	40 698	40 698	41 811	41 120
4	Muuttoliike ja rajaturvallisuus	3 038	2 662	2 903	2 665
5	Turvallisuus ja puolustus	1 208	1 386	1 422	1 386
6	Naapurialueet ja muu maailma	13 995	14 574	15 870	15 232
7	EU:n yleinen hallinto	11 311	11 346	13 787	12 260
	josta: toimielinten hallintomenot	4 687	4 689	5 889	5 039
O	Monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuoliset	–	–	8 434	226
S	Unionissa ja sen ulkopuolella käytettävät solidaarisuusmekanismit (erityisrahoitusvälineet)	2 680	1 981	3 198	2 001
	Yhteensä	168 649	165 203	265 740	239 186
	josta NextGenerationEU	–	–	69 221	66 129

Talousarviomenot: maksattamatta olevat sitoumukset monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain

(miljoonaa euroa)
	Rahoituskehyksen otsake	Vuodelta 2022 siirretyt maksattamatta olevat sitoumukset	Vuodelta 2022 siirrettyjen maksamatta olevien sitoumusten purkaminen	Vuodelta 2023 siirretyt uudet maksattamatta olevat sitoumukset	Maksamatta olevat sitoumukset yhteensä
		1	2	3	4=1+2+3
1	Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous	50 130	(18 858 )	20 654	51 926
2	Koheesio, palautumiskyky ja arvot	301 081	(112 502 )	188 178	376 757
	2a. Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus	154 302	(63 801 )	64 363	154 864
	2b. Palautumiskyky ja arvot	146 779	(48 701 )	123 815	221 893
3	Luonnonvarat ja ympäristö	53 459	(17 558 )	21 575	57 477
	josta: markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet	357	(128 )	129	358
4	Muuttoliike ja rajaturvallisuus	4 008	(1 559 )	2 671	5 121
5	Turvallisuus ja puolustus	3 061	(1 044 )	1 785	3 803
6	Naapurialueet ja muu maailma	36 962	(10 731 )	13 755	39 987
7	EU:n yleinen hallinto	1 048	(1 048 )	1 004	1 004
	josta: toimielinten hallintomenot	654	(654 )	608	608
O	Monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuoliset	3 071	(208 )	3 584	6 447
S	Unionissa ja sen ulkopuolella käytettävät solidaarisuusmekanismit (erityisrahoitusvälineet)	0	(0 )	482	482
	Yhteensä	452 821	(163 506 )	253 689	543 003
	josta NextGenerationEU	189 132	(64 516 )	113 995	238 611
	josta muut kuin NextGenerationEU	263 689	(98 990 )	139 694	304 392

3.   TALOUSARVION TOTEUTTAMISKERTOMUKSEN LIITETIEDOT

3.1   EU:N TALOUSARVIOKEHYS

Talousarviokirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan varainhoitoasetusta. Unionin yleisessä talousarviossa vahvistetaan vuosittain unionin tulot ja menot. Siinä noudatetaan monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriä ja muita kyseiseen kehykseen sisältyviä säännöksiä sekä kyseisen kehyksen mukaisesti hyväksyttyjä monivuotisia ohjelmia koskevia säädöksiä.

3.2   MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS 2021–2027

(miljoonaa euroa käypinä hintoina)
	2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027	Yhteensä
1. Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous	20 919	21 878	21 727	21 598	21 272	21 847	22 077	151 318
2. Koheesio, palautumiskyky ja arvot	6 364	67 806	70 137	73 289	74 993	66 536	70 283	429 408
2a. Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus	1 769	61 345	62 939	64 683	66 479	56 725	58 639	372 579
2b. Palautumiskyky ja arvot	4 595	6 461	7 198	8 606	8 514	9 811	11 644	56 829
3. Luonnonvarat ja ympäristö	56 841	56 965	57 295	57 449	57 558	57 332	57 557	400 997
josta: markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet	40 368	40 639	40 693	40 603	40 665	40 691	40 651	284 310
4. Muuttoliike ja rajaturvallisuus	1 791	3 360	3 814	4 020	4 387	4 315	4 465	26 152
5. Turvallisuus ja puolustus	1 696	1 896	1 946	2 004	2 243	2 435	2 705	14 925
6. Naapurialueet ja muu maailma	16 247	16 802	16 329	15 830	15 304	14 754	15 331	110 597
7. EU:n yleinen hallinto	10 635	11 058	11 419	11 773	12 124	12 506	12 959	82 474
josta: toimielinten hallintomenot	8 216	8 528	8 772	9 006	9 219	9 464	9 786	62 991
MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ	114 493	179 765	182 667	185 963	187 881	179 725	185 377	1 215 871
MAKSUMÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ	163 496	166 534	168 575	170 543	173 654	177 126	180 668	1 200 596
prosentteina suhteessa BKTL:oon	1,18 %	1,12 %	1,03 %	0,96 %	0,94 %	0,92 %	0,91 %	1,01 %

Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093 (63) vuosia 2021–2027 koskevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä annettiin 17. joulukuuta 2020. Edellä olevassa taulukossa esitetään monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät käypinä hintoina (64) monivuotisesta rahoituskehyksestä annetun asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa vahvistetun kiinteän 2 prosentin vuosittaisen deflaatiokertoimen mukaisesti. Kuten vuosia 2021–2027 koskevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä annetussa asetuksessa (EU, Euratom) 2020/2093 säädetään, maksusitoumusmäärärahojen määrät jaetaan otsakkeittain; maksumäärärahojen osalta enimmäismääriä sovelletaan ainoastaan kokonaistasolla. Varainhoitovuosi 2023 oli vuodet 2021–2027 kattavan monivuotisen rahoituskehyksen kolmas soveltamisvuosi.

Maksusitoumusmäärärahojen yhteenlaskettu enimmäismäärä vuonna 2023 oli 182 667 miljoonaa euroa. Vastaava maksumäärärahojen enimmäismäärä oli 168 575 miljoonaa euroa.

Monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 312 artiklan 3 kohdan mukaisesti vuotuiset enimmäismäärät maksusitoumusmäärärahoille menoluokittain (otsakkeet) ja maksumäärärahoille. Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet vastaavat unionin tärkeimpiä toiminta-aloja. Seuraavassa esitetään kuvaus vuodet 2021–2027 kattavan monivuotisen rahoituskehyksen eri otsakkeista.

Vuosien 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys on yhteensä 1 216 miljardia euroa (1 077 miljardia euroa vuoden 2018 hintoina), mukaan lukien Euroopan kehitysrahasto. Lisäksi NextGenerationEU-väline tarjoaa 806,9 miljardin euron lisämäärän (750 miljardia euroa vuoden 2018 hintoina) maksusitoumusmäärärahoina vuoteen 2023 ja maksumäärärahoina vuoteen 2026 asti. Alkuperäistä määrää on muutettu, ja välineen varat ovat nyt 712 miljardia euroa, sillä jäsenvaltiot eivät hyödyntäneet lainatukena käytettävissä ollutta kokonaismäärää.

Vuotuisessa talousarviomenettelyssä budjettinimikkeistöä on jäsennelty edelleen politiikan ”klustereilla”, mikä selkeyttää entisestään sitä, miten yksittäiset meno-ohjelmat edistävät unionin poliittisia tavoitteita.

Otsake 1 – Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

Tähän otsakkeeseen kuuluvat keskeiset EU:n ohjelmat, joilla tuetaan tutkimusta ja innovointia, digitaalista muutosta, strategista infrastruktuuria, sisämarkkinoiden vahvistamista ja strategisia avaruushankkeita. Tähän otsakkeeseen kuuluvia ohjelmia ovat muun muassa Horisontti Eurooppa, InvestEU-rahasto, Verkkojen Eurooppa -väline, sisämarkkinaohjelma ja Euroopan avaruusohjelma.

Seuraavat tämän otsakkeen ohjelmat saavat rahoitusta NextGenerationEU-välineestä (ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot): Horisontti Eurooppa -puiteohjelma ja InvestEU-rahasto.

Otsake 2 – Kestävä kasvu: luonnonvarat

Tämä otsake on jaettu kahteen alaotsakkeeseen: taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus (2a) sekä palautumiskyky ja arvot (2b).

Tämän otsakkeen menoilla pyritään vahvistamaan EU:n jäsenvaltioiden palautumiskykyä ja niiden välistä yhteenkuuluvuutta. Rahoituksella autetaan kaventamaan eroja EU:n alueilla ja niiden välillä sekä jäsenvaltioiden sisällä ja niiden välillä ja edistetään kestävää aluekehitystä (Euroopan aluekehitysrahasto, koheesiorahasto ja Euroopan sosiaalirahasto plus). Otsakkeesta tuetaan myös unionin solidaarisuutta ja yhteistyötä katastrofeihin varautumisessa ja niihin reagoimisessa (unionin pelastuspalvelumekanismi ja rescEU). Lisäksi tähän otsakkeeseen kuuluvilla ohjelmilla pyritään parantamaan EU:n kykyä selviytyä tämänhetkisistä ja tulevista haasteista investoimalla vihreään ja digitaaliseen siirtymään, nuoriin (Erasmus), terveyteen (EU4Health) ja EU:n arvojen suojeluun (oikeus, perusoikeudet ja arvot) sekä edistämään kulttuurista monimuotoisuutta (Luova Eurooppa).

Tähän otsakkeeseen sisältyy elpymis- ja palautumistukiväline, jonka rahoituksesta valtaosa saadaan vuosina 2021–2023 NextGenerationEU-välineestä. Muut tähän otsakkeeseen kuuluvat NextGenerationEU-välineestä rahoitusta (ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot) saavat ohjelmat ovat REACT-EU ja unionin pelastuspalvelumekanismi (rescEU). Tarkempi yleiskatsaus elpymis- ja palautumistukivälineen toiminnasta on varainhoitovuoden tärkeimpiä tapahtumia koskevissa kohdissa 2 ja 3, jotka käsittelevät NextGenerationEU-välinettä.

Otsake 3 – Luonnonvarat ja ympäristö

Tämän otsakkeen määrärahoista investoidaan kestävään maatalouteen (yhteinen maatalouspolitiikka), kalastus- ja meripolitiikkaan (Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto) sekä ympäristönsuojelua ja ilmastotoimia koskeviin ohjelmiin (Life-ohjelma, oikeudenmukaisen siirtymän rahasto).

Seuraavat tämän otsakkeen ohjelmat saavat rahoitusta NextGenerationEU-välineestä (ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot): maaseudun kehittäminen ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto.

Otsake 4 – Muuttoliike ja rajaturvallisuus

Tästä otsakkeesta rahoitetuilla ohjelmilla (turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto, yhdennetty rajaturvallisuuden rahasto) ja hajautetuilla virastoilla (kuten Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex) ja Euroopan unionin turvapaikkavirasto) pyritään vastaamaan muuttoliikkeeseen ja EU:n ulkorajojen hallintaan liittyviin haasteisiin ja turvaamaan turvapaikkajärjestelmä EU:ssa.

Otsake 5 – Turvallisuus ja puolustus

Tähän otsakkeeseen kuuluvilla toimilla vastataan lisääntyneeseen tarpeeseen tehdä unionin tasolla yhteistyötä turvallisuusuhkien torjumiseksi ja sen strategisen riippumattomuuden lisäämiseksi. Se sisältää ohjelmia, joiden tehtävänä on parantaa Euroopan kansalaisten turvallisuutta (sisäisen turvallisuuden rahasto), vahvistaa Euroopan puolustusvalmiuksia (Euroopan puolustusrahasto) ja tarjota tarvittavat välineet sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden haasteisiin vastaamiseksi.

Otsake 6 – Naapurialueet ja muu maailma

Tämän otsakkeen ohjelmat vahvistavat EU:n sosioekonomisia vaikutuksia sen naapurimaissa, kehitysmaissa ja muualla maailmassa. Uudessa naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineessä – Globaali Eurooppa on yhdistetty useita aikaisempia EU:n ulkoisia rahoitusvälineitä, ja siihen kuuluu muun muassa Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa (AKT-maat) tehtävä yhteistyö, jota rahoitettiin aiemmin Euroopan kehitysrahastosta. Otsakkeeseen sisältyy myös EU:n jäsenyyttä valmistelevien maiden avustaminen (liittymistä valmisteleva tuki) ja unionin humanitaarisen avun ohjelma.

Otsake 7 – EU:n yleinen hallinto

Tämä otsake kattaa kaikkien toimielinten, eläkejärjestelmien ja Eurooppa-koulujen hallintomenot.

S – Erityisrahoitusvälineet

EU voi EU:n talousarvion joustomekanismien ansiosta ottaa käyttöön varoja, joita se tarvitsee voidakseen reagoida ennakoimattomiin tapahtumiin, kuten kriiseihin, luonnonkatastrofeihin ja hätätilanteisiin. Joustomekanismien soveltamisala ja määrärahat ja niiden käyttämisessä noudatettavat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa ja toimielinten välisessä sopimuksessa. Joustomekanismeilla varmistetaan lisäksi, että talousarviolla voidaan vastata painopisteiden muutoksiin ja näin varmistaa, että jokainen euro käytetään siellä, missä sitä eniten tarvitaan.

Vuotuisessa talousarvionimikkeistössä ja talousarvion toteuttamisen yhteydessä ne määritellään erityisrahoitusvälineiksi (”S”), koska ne voidaan ottaa käyttöön monivuotisen rahoituskehyksen menojen enimmäismäärien lisäksi sekä maksusitoumusmäärärahojen että maksumäärärahojen osalta.

3.3   MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN YKSITYISKOHTAISET ALAOTSIKOT (OHJELMAT)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsikot jaetaan edelleen yksityiskohtaisempiin alaotsikoihin, jotka vastaavat tärkeimpiä meno-ohjelmia (esimerkiksi Horisontti 2020 ja Erasmus+). Talousarvion toteutuksen oikeusperustat hyväksytään ohjelmatasolla. Ohjelmat ovat yleisesti käytössä oleva toteutusta ja tuloksia koskeva raportointirakenne. Ohjelmakohtaiset taulukot sisältyvät talousarvion toteuttamiskertomukseen (ks. taulukot 6.7–6.12 jäljempänä).

3.4   NextGenerationEU

NextGenerationEU-välineessä on 421,1 miljardin euron määrärahat tukiin, joita ei makseta takaisin (avustukset). Se vaikuttaa merkittävästi EU:n vuosien 2021–2026 vuotuisiin kokonaistalousarvioihin ja niiden toteutukseen. Vuonna 2021 tämä määrä on kirjattu kokonaisuudessaan käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista saataviin määrärahoihin. Kaikki sitoumukset tuista, joita ei makseta takaisin, tehdään 31. joulukuuta 2023 mennessä ja täytetään maksuilla 31. joulukuuta 2026 mennessä Euroopan unionin elpymisvälineen perustamista koskevan asetuksen (65) 3 artiklan 4 ja 9 kohdan mukaisesti.

Kattava yleiskatsaus NextGenerationEU-välineen toiminnasta on varainhoitovuoden tärkeimpiä tapahtumia koskevissa kohdissa 2 ja 3.

3.5   VUOTUINEN TALOUSARVIO

Talousarvion hyväksymismenettelystä säädetään SEUT-sopimuksen 314 artiklassa. Seuraavassa kaaviossa esitetään talousarvion hyväksymisen määräajat ja vaiheet.

1)	Käytännössä nämä kolme toimielintä pyrkivät esittämään omat asiakirjansa aiemmin vuoden aikana prosessin sujuvoittamiseksi.

2)	Sovittelukomitea koostuu neuvoston jäsenistä tai heidän edustajistaan sekä yhtä monesta Euroopan parlamenttia edustavasta jäsenestä. Komissio osallistuu sovittelukomitean työskentelyyn ja tekee tarpeelliset aloitteet lähentääkseen Euroopan parlamentin ja neuvoston kantoja.

3)	Euroopan parlamentti hyväksyy yhteisen tekstin ja päättää sitten 14 päivän kuluessa neuvoston hylkäämisestä (jäsentensä enemmistöllä ja kolmella viidesosalla annetuista äänistä) vahvistaa kaikki tai osan tarkistuksistaan.

Talousarvion rakenteessa komission talousarvioon sisältyy sekä hallinto- että toimintamäärärahoja. Muilla toimielimillä on vain hallintomäärärahoja. Talousarviossa on kahdenlaisia määrärahoja: jaksottamattomia määrärahoja ja jaksotettuja määrärahoja. Jaksottamattomilla määrärahoilla rahoitetaan yksivuotisia toimintoja (jotka ovat vuotuisperiaatteen mukaisia). Jaksotetut määrärahat on otettu käyttöön, jotta myös monivuotisten toimintojen rahoittamisessa voidaan noudattaa talousarvion vuotuisperiaatetta. Jaksotetut määrärahat jaetaan maksusitoumusmäärärahoihin ja maksumäärärahoihin:

—

maksusitoumusmäärärahoilla katetaan kaikki monivuotisiin toimiin liittyvistä oikeudellisista sitoumuksista kuluvana varainhoitovuonna aiheutuvat kustannukset. Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan kuitenkin jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiin eriin, jos perussäädöksessä niin säädetään.

—	maksumäärärahoilla katetaan menot, jotka johtuvat asianomaisen varainhoitovuoden ja/tai aiempien varainhoitovuosien aikana tehtyjen maksusitoumusten täyttämisestä.

Tilinpäätöksessä rahoitus on jaettu kahteen pääluokkaan seuraavasti:

—	lopulliset hyväksytyt talousarviomäärärahat sekä

—

lisämäärärahat, jotka sisältävät seuraavat erät: i) edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt määrärahat (käyttämättä jääneet määrät voidaan varainhoitoasetuksen mukaan tietyissä tapauksissa siirtää edelliseltä varainhoitovuodelta kuluvalle varainhoitovuodelle) ii) käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, jotka ovat peräisin takaisin maksetuista määristä, kolmansien osapuolten/maiden EU:n ohjelmiin maksamista rahoitusosuuksista sekä kolmansille tehdyistä töistä; nämä tulot osoitetaan suoraan niitä vastaaviin menopuolen budjettikohtiin, ja ne muodostavat rahoituksen kolmannen pilarin.

Käytettävissä olevat määrärahat saadaan kaikista edellä mainituista rahoituslähteistä.

3.6   TULOT

3.6.1   Omista varoista saatavat tulot

Suurin osa tuloista saadaan omista varoista, jotka muodostuvat seuraavista luokista:

1)	Perinteiset omat varat: perinteisten omien varojen osuus kaikista omista varoista vuonna 2023 on noin 15 prosenttia.

2)	Arvonlisäveroon (alv) perustuvat omat varat: alv-varojen osuus kaikista omista varoista vuonna 2023 on noin 15 prosenttia.

3)	Kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvat omat varat: näiden varojen osuus kaikista omista varoista vuonna 2023 on noin 5 prosenttia.

4)	Bruttokansantuloon (BKTL) perustuvat omat varat: BKTL-varojen osuus kaikista omista varoista vuonna 2023 on noin 65 prosenttia.

Päätöksessä (EU, Euratom) 2020/2053 (omia varoja koskeva päätös 2020) määritellään omien varojen luokat ja vahvistetaan niiden laskentamenetelmät. Tämä päätös tuli voimaan 1. kesäkuuta 2021, ja sitä on sovellettu takautuvasti 1. tammikuuta 2021 lähtien.

Vuonna 2020 annetussa omia varoja koskevassa päätöksessä säädetään, että unionin käyttöön vuotuisten maksumäärärahojen kattamiseksi asetettujen omien varojen kokonaismäärä saa olla enintään 1,40 prosenttia kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketusta BKTL:stä. Lisäksi päätöksellä komissiolle annetaan poikkeuksellisesti valtuudet ottaa unionin puolesta pääomamarkkinoilta lainaa enintään 750 miljardia euroa (vuoden 2018 hintoina) NextGenerationEU-elpymisvälinettä varten. Varat käytetään covid-19-pandemian seurauksien lieventämiseksi. Omien varojen enimmäismäärää maksumäärärahojen osalta kasvatetaan väliaikaisesti 0,6 prosenttiyksiköllä kaikkien tästä lainanotosta aiheutuvien vastuiden kattamiseksi.

EU:n talousarvion ”muihin tuloihin” sisältyvät vuodesta 2021 alkaen Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuudet, jotka johtuvat Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimuksen mukaisesta taloudellisesta selvitysratkaisusta.

3.6.2   Perinteiset omat varat

Perinteiset omat varat koostuvat tulleista, jotka jäsenvaltiot kantavat EU:n puolesta kolmansista maista tulevasta tuonnista. Jäsenvaltiot kuitenkin pidättävät niistä kantokuluina 25 prosenttia. Kaikki todetut perinteiset omat varat on vietävä jompaankumpaan seuraavista toimivaltaisten viranomaisten ylläpitämistä kirjanpitojärjestelmistä:

Asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun tavanomaiseen kirjanpitoon viedään kaikki perityt määrät ja määrät, joille on asetettu vakuus.

Samassa artiklassa tarkoitettuun erilliseen kirjanpitoon viedään kaikki sellaiset määrät, joita ei ole vielä peritty ja/tai joille ei ole asetettu vakuutta. Tähän kirjanpitoon voidaan viedä myös sellaiset vakuuksien kattamat määrät, joista on syntynyt erimielisyyttä.

Jäsenvaltion on kirjattava perinteiset omat varat komission tilille valtiovarainhallintonsa tai keskuspankkinsa kautta viimeistään varojen perimiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 19. päivää seuraavana ensimmäisenä arkipäivänä (tai perittävä, kun on kyse erilliskirjanpidosta).

3.6.3   Arvonlisävero (alv)

Arvonlisäveroon perustuvat omat varat lasketaan osuutena jäsenvaltioiden alv-määräytymisperusteista, jotka on yhdenmukaistettu EU:n sääntöjä noudattaen tätä tarkoitusta varten. Yhdenmukaista 0,30 prosentin verokantaa sovelletaan kunkin jäsenvaltion kaikista verotettavista liiketoimista perittyjen alv-tulojen kokonaismäärään jaettuna painotetulla keskimääräisellä arvonlisäverokannalla. Alv-määräytymisperuste on jokaisella jäsenvaltiolla rajattu 50 prosenttiin sen BKTL:stä.

3.6.4   Kierrättämätön muovipakkausjäte

Kussakin jäsenvaltiossa syntyvän kierrättämättömän muovipakkausjätteen painoon sovelletaan yhdenmukaista kerrointa, joka on 0,80 euroa kilogrammaa kohti. Kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrä tiettynä vuonna on jäsenvaltiossa kyseisenä vuonna tuotetun muovipakkausjätteen ja kierrätetyn muovipakkausjätteen erotus. Bulgarialla, Tšekillä, Virolla, Kreikalla, Espanjalla, Kroatialla, Italialla, Kyproksella, Latvialla, Liettualla, Unkarilla, Maltalla, Puolalla, Portugalilla, Romanialla, Slovenialla ja Slovakialla on oikeus erityisiin vuotuisiin kertakorvausten vähennyksiin muovipakkausjätteeseen perustuvien omien varojen osuuksista.

3.6.5   Bruttokansantulo (BKTL)

BKTL:ään perustuvilla omilla varoilla rahoitetaan se osuus talousarvion menoista, jota ei voida kattaa muista lähteistä saatavilla tuloilla. BKTL-varat saadaan soveltamalla kunkin jäsenvaltion BKTL:ään yhdenmukaista kantoastetta. BKTL määritetään unionin sääntöjä noudattaen.

3.6.6   Bruttovähennys

Vuosina 2021–2027 seuraavat jäsenvaltiot saavat bruttovähennyksen vuotuisista BKTL-perusteisista maksuosuuksistaan: Itävalta 565 miljoonaa euroa, Tanska 377 miljoonaa euroa, Saksa 3 671 miljoonaa euroa, Alankomaat 1 921 miljoonaa euroa ja Ruotsi 1 069 miljoonaa euroa. Nämä bruttovähennykset arvostetaan vuoden 2020 hintoina, ja kaikki jäsenvaltiot rahoittavat ne.

3.6.7   Aiempien varainhoitovuosien omien varojen mukautukset

Alv- ja BKTL-varat määritetään niiden määräytymisperusteita koskevien ennusteiden perusteella talousarvioesityksen laatimisen yhteydessä. Ennusteita tarkistetaan kyseisen varainhoitovuoden aikana annettavassa lisätalousarviossa. Erotus, joka kuvaa, miten paljon määrä, joka jäsenvaltioiden on maksettava todellisten alv- ja BKTL-määräytymisperusteiden perusteella, poikkeaa määrästä, jonka ne ovat jo maksaneet (tarkistettujen) ennusteiden perusteella, voi olla joko negatiivinen tai positiivinen. Komissio tasaa erotuksen kyseistä varainhoitovuotta seuraavan kolmannen varainhoitovuoden maaliskuun ensimmäiseen työpäivään mennessä. Todellisiin alv- ja BKTL-määräytymisperusteisiin voidaan vielä tehdä oikaisuja seuraavien neljän vuoden aikana, ellei perusteista ole esitetty varaumaa. Varaumat ovat mahdollisia saamisia jäsenvaltioilta. Varaumien taloudellista vaikutusta ei kuitenkaan voida vielä tällöin tarkkaan arvioida, joten saamisten määrää ei voida vahvistaa. Kun tarkka määrä tunnetaan, alv- ja BKTL-varoista muodostuva saaminen peritään joko alv- ja BKTL-saldojen erotuksen tasaamisen yhteydessä tai erikseen. Muovipakkausjätteeseen perustuvia omia varoja koskevaa ennustetta mukautetaan samalla tavalla. Erotus, joka kuvaa, miten paljon määrä, joka jäsenvaltioiden on maksettava toteutumatiedot sisältävien vuotuisten selvitystensä perusteella, poikkeaa määrästä, jonka ne ovat jo maksaneet (tarkistettujen) ennusteiden perusteella, voi olla joko negatiivinen tai positiivinen. Komissio tasaa erotuksen kyseistä varainhoitovuotta seuraavan kolmannen varainhoitovuoden kesäkuun ensimmäiseen työpäivään mennessä. Todellisiin määräytymisperusteisiin voidaan vielä tehdä oikaisuja seuraavien viiden vuoden aikana, ellei perusteista ole esitetty varaumaa.

3.7   TALOUSARVION TOTEUTUMAN LASKEMINEN

Talousarvion toteutuma palautetaan jäsenvaltioille vähentämällä se seuraavan vuoden maksuosuuksista.

Omat varat viedään kirjanpitoon niiden määrien perusteella, jotka jäsenvaltioiden viranomaiset ovat varainhoitovuoden kuluessa maksaneet komission puolesta avaamilleen tileille. Tuloihin sisältyy myös edellisen varainhoitovuoden talousarvion toteutuma, jos se on ollut ylijäämäinen. Muut tulot viedään kirjanpitoon varainhoitovuoden aikana saatujen määrien perusteella.

Varainhoitovuoden talousarvion toteutumaa laskettaessa menoilla tarkoitetaan varainhoitovuoden määrärahoista suoritettuja maksuja. Näihin lisätään sellaiset kyseisen varainhoitovuoden määrärahat, jotka siirretään seuraavalle varainhoitovuodelle. Varainhoitovuoden määrärahoista suoritetuiksi maksuiksi katsotaan tilinpitäjän viimeistään 31. joulukuuta suorittamat maksut. Maataloustukirahaston osalta otetaan huomioon maksut, jotka jäsenvaltiot ovat suorittaneet vuoden n – 1 lokakuun 16. päivän ja vuoden n lokakuun 15. päivän välisenä aikana, jos tieto maksusitoumuksesta ja maksun hyväksymisestä on saapunut tilinpitäjälle viimeistään vuoden n + 1 tammikuun 31. päivänä. Maataloustukirahaston menoista voidaan myöhemmin tehdä sääntöjenmukaisuutta koskeva päätös jäsenvaltioissa tehtyjen tarkastusten jälkeen.

Talousarvion toteutuma muodostuu kahdesta osasta, jotka ovat Euroopan unionin talousarvion toteutuma ja Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvien EFTA-maiden rahoitusosuuden toteutuma. Euroopan unionin omien varojen järjestelmää koskevista täytäntöönpanotoimenpiteistä annetun asetuksen N:o 608/2014 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti toteutuma muodostuu seuraavien erien erotuksesta:

—	varainhoitovuoden aikana kertyneiden tulojen kokonaismäärä ja

—	varainhoitovuoden määrärahoista suoritettujen maksujen kokonaismäärä, johon on lisätty kyseiseltä varainhoitovuodelta seuraavalle varainhoitovuodelle siirretyt määrärahat.

Tämän erotuksen määrään lisätään tai siitä vähennetään

—	edellisiltä varainhoitovuosilta siirrettyjen maksumäärärahojen peruutukset (nettomäärä) ja sellaiset maksut, jotka euron kurssimuutosten vuoksi ylittävät edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt jaksottamattomat määrärahat

—	käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen muutos

—	varainhoitovuoden aikana kirjattujen kurssivoittojen ja -tappioiden nettomäärä.

Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt kolmansien osapuolten rahoitusosuuksiin ja kolmansille tehtyihin töihin liittyvät määrärahat, jotka eivät periaatteessa koskaan raukea, otetaan varainhoitovuoden lisämäärärahoihin. Tämän vuoksi määrät, jotka on vuoden n talousarvion toteuttamiskertomuksen mukaan siirretty edelliseltä varainhoitovuodelta, poikkeavat määristä, jotka vuoden n – 1 talousarvion toteuttamiskertomuksen mukaan siirretään seuraavalle varainhoitovuodelle. Ennakoiden palauttamisen jälkeen uudelleen käyttöön saatuja maksusitoumusmäärärahoja ei oteta huomioon varainhoitovuoden toteutumaa laskettaessa.

Varainhoitovuodelta toiselle siirretyt määrärahat sisältävät automaattisesti siirtyneet ja päätöksellä siirretyt. Varainhoitovuoden lopussa käyttämättä olevien edelliseltä varainhoitovuodelta siirrettyjen maksumäärärahojen peruutukset sisältävät peruutukset, jotka koskevat sekä ilman eri toimenpiteitä siirrettyjä että erillisellä päätöksellä siirrettyjä määrärahoja.

3.8   VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLISEN TULOKSEN JA TALOUSARVION TÄSMÄYTYS

(miljoonaa euroa)
	2023	2022
VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS	(71 437 )	(91 949 )
Tulot
Varainhoitovuoden aikana vahvistetut saamiset, joita ei ole vielä saatu	(5 714 )	(5 978 )
Aiempina vuosina vahvistettujen saamisten perusteella saadut tulot	10 046	8 235
Kerätyt saamiset, joita ei käsitellä tuloina taloudellisessa tuloksessa	73 209	65 852
Siirtosaamiset (netto)	(923 )	2 072
	76 618	70 181
Menot
Siirtovelat (netto)	14 090	45 648
Edellisen vuoden aikana syntyneet menot, jotka on maksettu kuluvan vuoden aikana	(1 638 )	(2 053 )
Ennakkomaksujen nettovaikutus	(12 575 )	(21 659 )
Seuraavalle varainhoitovuodelle siirretyt maksumäärärahat	(3 208 )	(2 660 )
Edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyistä määrärahoista suoritetut maksut ja käyttämättömien maksumäärärahojen peruutukset	(5 409 )	3 331
Varausten muutos	3 752	3 650
Muut	240	(2 139 )
	(4 748 )	24 118
Erillisvirastojen ja selvitystilassa olevan EHTYn taloudellinen tulos	202	168
VARAINHOITOVUODEN TALOUSARVION TOTEUTUMA	635	2 519

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos on varainhoitoasetuksen mukaisesti laskettu suoriteperusteisena ja EU:n tilinpäätössääntöjen mukaisesti. Talousarvion toteutuma sen sijaan perustuu mukautettuihin maksuperusteisen kirjanpidon sääntöihin. Koska taloudellinen tulos ja talousarvion toteutuma perustuvat samoihin transaktioihin – poikkeuksena ovat virastojen ja selvitystilassa olevan EHTYn muut (muut kuin talousarvioon liittyvät) tulo- ja menolähteet, jotka sisältyvät vain taloudelliseen tulokseen –, varainhoitovuoden taloudellisen tuloksen ja talousarvion toteutuman täsmäytys toimii hyödyllisenä johdonmukaisuuden tarkastuksena.

Täsmäytyserät – tulot

Varainhoitovuoden talousarviotulot muodostuvat kyseisen vuoden aikana vahvistettujen saamisten perusteella saaduista tuloista sekä tuloista, jotka on saatu aiempina varainhoitovuosina vahvistettujen saamisten perusteella. Varainhoitovuoden aikana vahvistetut saamiset, joita vastaavia tuloja ei ole vielä saatu, vähennetään tämän vuoksi täsmäytystä tehtäessä taloudellisesta tuloksesta, koska ne eivät kuulu talousarviotuloihin. Sen sijaan aiempina vuosina vahvistettujen saamisten perusteella varainhoitovuoden aikana saadut tulot on täsmäytystä tehtäessä sisällytettävä varainhoitovuoden taloudelliseen tulokseen. Joitakin kerättyjä saamisia ei käsitellä tuloina taloudellisessa tuloksessa, ja ne on myös lisättävä täsmäyttämistä varten. Ne liittyvät pääasiassa NextGenerationEU-välineen rahoitukseen.

Siirtosaamisten määrä koostuu pääasiassa rahoitusoikaisuihin, omiin varoihin, korkoihin ja osinkoihin liittyvistä määristä. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan nettovaikutus, eli varainhoitovuoden siirtosaamisista vähennetään edellisen vuoden peruutetut siirtosaamiset.

Täsmäytyserät – menot

Siirtovelkojen määrä muodostuu pääasiassa varainhoitovuosien erottamiseen liittyvistä eristä eli sellaisista EU:n varojen saajille aiheutuneista tukikelpoisista menoista, joita ei ole vielä ilmoitettu komissiolle. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan nettovaikutus, eli varainhoitovuoden siirtoveloista vähennetään edellisen vuoden peruutetut siirtovelat. Varainhoitovuoden aikana suoritetut maksut, jotka liittyvät aiempina vuosina kirjanpitoon merkittyihin laskuihin, kuuluvat varainhoitovuoden talousarviomenoihin, ja ne on täsmäytettäessä sisällytettävä varainhoitovuoden taloudelliseen tulokseen.

Ennakkomaksujen nettovaikutus muodostuu seuraavasti: 1) varainhoitovuoden aikana suoritetut ennakkomaksut, jotka kirjataan kyseisen vuoden talousarviomenoiksi, ja 2) suoritettujen ennakkomaksujen kuittaaminen hyväksyttyjä tukikelpoisia menoja vastaan. Viimeksi mainitut ovat suoriteperusteisia menoja, mutta niitä ei merkitä talousarviokirjanpitoon, koska alkuperäinen ennakkomaksu kirjattiin talousarviomenoksi jo silloin, kun maksu suoritettiin.

Varainhoitovuoden määrärahoista suoritettujen maksujen lisäksi sellaiset kyseisen varainhoitovuoden määrärahat, jotka siirretään seuraavalle vuodelle, on otettava huomioon laskettaessa talousarvion toteutumaa (asetuksen (EU, Euratom) N:o 608/2014 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti). Tämä koskee myös talousarviomaksuja, jotka suoritetaan edellisiltä varainhoitovuosilta siirretyistä määrärahoista, ja käyttämättömien maksumäärärahojen peruutuksia.

Varausten muutos liittyy siirtyvistä eristä tilinpäätöksessä vuoden lopussa tehtyihin arvioihin (jotka koskevat pääasiassa työsuhde-etuuksia), jotka eivät vaikuta talousarviokirjanpitoon. Muihin täsmäytyseriin sisältyy muun muassa omaisuuseristä tehtäviä poistoja tai hankintamenojen jaksotuksia, omaisuuserien hankintoja, pääomaleasing-maksuja sekä rahoitusosuuksia, joita käsitellään eri tavalla talousarviokirjanpidossa ja suoriteperusteisessa kirjanpidossa.

Täsmäytyserät – virastojen ja selvitystilassa olevan EHTYn taloudellinen tulos

Varainhoitovuoden talousarvion toteutuma on konsolidoimaton luku eikä sisällä konsolidoitujen virastojen ja selvitystilassa olevan EHTYn muita (muita kuin talousarviota koskevia) tulo- ja menolähteitä (ks. liitetieto 6). Varainhoitovuoden taloudellisen tuloksen – nämä määrät sisältävän konsolidoidun luvun – täsmäyttämiseksi varainhoitovuoden talousarvion toteutuman kanssa virastojen ja selvitystilassa olevan EHTYn koko konsolidoitu taloudellinen tulos esitetään täsmäytyseränä.

4.   VUODEN 2023 TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN

Lisätietoa vuoden 2023 talousarvion toteuttamisesta tulojen ja menojen, maksamatta olevien sitoumusten ja talousarvion tulosten osalta on luvun 6 kohdassa ”Yhteenveto talousarvion toteuttamisesta”.

5.   EU:N TALOUSARVION TULOJEN TOTEUTUMINEN

5.1   YHTEENVETO TALOUSARVION TULOTOTEUTUMASTA

(miljoonaa euroa)
		Talousarvioon otetut tulot		Vahvistetut saamiset			Tulot			Tulot % budjetoiduista	Maksa matta olevat
	Osasto	Alkuperäinen hyväksytty talousarvio	Lopullinen hyväksytty talousarvio	Varainhoito vuonna	Siirretyt määrät	Yhteensä	Varainhoito vuoden saamisista	Siirretyistä saamisista	Yhteensä
		1	2	3	4	5=3+4	6	7	8=6+7	9=8/2	10=5–8
1	Omat varat	156 573	151 041	147 777	1 562	149 339	148 062	1 474	149 536	99 %	(197 )
	11 – Sokerimaksut	0	0	2	(0 )	2	2	–	2	-	(0 )
	12 – Tullimaksut	21 590	23 730	20 322	1 562	21 884	20 607	1 474	22 081	93 %	(197 )
	13 – Arvonlisävero	20 720	22 459	22 482	–	22 482	22 482	–	22 482	100 %	–
	14 – BKTL-varat	107 886	97 650	97 702	–	97 702	97 702	–	97 702	100 %	–
	16 – Tietyille jäsenvaltioille myönnetty BKTL-maksuosuuden vähennys	–	–	43	–	43	43	–	43	-	–
	17 – Muovipakkausjäte	6 377	7 202	7 225	–	7 225	7 225	–	7 225	100 %	–
2	Käytettävissä olevat ylijäämät	0	2 519	2 551	7	2 558	2 551	–	2 551	101 %	7
3	Hallinnosta saatavat tulot	1 895	1 895	2 745	49	2 794	2 728	30	2 757	146 %	36
4	Rahoitustuotot, viivästyskorot ja sakot	121	710	1 126	16 035	17 162	(604 )	3 084	2 480	349 %	14 681
5	Talousarviotakuu ja lainanotto- ja lainanantotoimenpiteet	0	0	67 589	–	67 589	67 589	–	67 589	-	–
6	Unionin politiikkoihin liittyvät tulot, maksut ja palautukset	10 060	9 038	22 400	5 815	28 215	17 987	5 460	23 447	259 %	4 769
	Yhteensä	168 649	165 203	244 189	23 467	267 656	238 313	10 048	248 361	150 %	19 295

6.   EU:N TALOUSARVION MENOJEN TOTEUTUMINEN

6.1   MAKSUSITOUMUS- JA MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN JA MUUTOKSET RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

(miljoonaa euroa)
		Maksusitoumusmäärärahat						Maksumäärärahat
	Rahoituskehyksen otsake	Talousarviomäärärahat			Lisämäärärahat		Käytettä vissä olevat yhteensä	Talousarviomäärärahat			Lisämäärärahat		Käytettä vissä olevat yhteensä
		Alku peräinen hyväksytty talousarvio	Lisätalous arviot & siirrot	Lopullinen hyväksytty talousarvio	Siirrot	Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot		Alku peräinen hyväksytty talousarvio	Lisätalousarviot & siirrot	Lopullinen hyväksytty talousarvio	Siirrot	Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot
		1	2	3=1+2	4	5	6=3+4+5	7	8	9=7+8	10	11	12=9+10+11
1	Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous	21 548	(102 )	21 446	149	8 199	29 794	20 901	(773 )	20 129	107	9 452	29 688
2	Koheesio, palautumiskyky ja arvot	70 587	65	70 652	159	130 384	201 195	58 059	(1 590 )	56 469	75	72 452	128 996
	2a. Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus	62 926	–	62 926	159	4 766	67 852	50 875	(1 638 )	49 237	2	21 570	70 809
	2b. Palautumiskyky ja arvot	7 660	65	7 725	0	125 618	133 343	7 184	48	7 232	73	50 882	58 186
3	Luonnonvarat ja ympäristö	57 259	(41 )	57 218	488	7 357	65 063	57 456	(800 )	56 656	493	4 293	61 442
	josta: markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet	40 692	–	40 692	485	627	41 805	40 698	–	40 698	486	627	41 811
4	Muuttoliike ja rajaturvallisuus	3 727	–	3 727	16	103	3 846	3 038	(376 )	2 662	3	238	2 903
5	Turvallisuus ja puolustus	2 117	–	2 117	3	45	2 165	1 208	178	1 386	6	30	1 422
6	Naapurialueet ja muu maailma	17 212	579	17 791	1 159	1 534	20 484	13 995	579	14 574	104	1 192	15 870
7	EU:n yleinen hallinto	11 311	34	11 346	1	1 393	12 740	11 311	34	11 346	1 032	1 409	13 787
	josta: toimielinten hallintomenot	4 687	3	4 689	1	545	5 235	4 687	3	4 689	641	559	5 889
O	Monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuoliset	–	–	–	–	5 446	5 446	–	–	–	–	8 434	8 434
S	Unionissa ja sen ulkopuolella käytettävät solidaarisuusmekanismit (erityisrahoitusvälineet)	2 855	(675 )	2 180	746	471	3 397	2 680	(698 )	1 981	746	471	3 198
	Yhteensä	186 617	(140 )	186 477	2 721	154 933	344 131	168 649	(3 446 )	165 203	2 566	97 971	265 740

6.2   MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

(miljoonaa euroa)
		Käytettä vissä olevat määrä rahat yhteensä	Tehdyt sitoumukset					Vuodelle 2024 siirretyt määrärahat			Raukeavat määrärahat
	Rahoituskehyksen otsake		Lopulli sista hyväksy tyistä määrä rahoista	Siirre tyistä määrä rahoista	Käyttö tarkoituk seensa sidotuista tuloista	Yhteensä	%	Lopulli sista hyväksy tyistä määrä rahoista	Käyttö tarkoituk seensa sidotuista tuloista	Yhteensä	Lopulli sista hyväksy tyistä määrä rahoista	Siirre tyistä määrä rahoista	Käyttö tarkoituk seensa sidotuista tuloista	Yhteensä
		1	2	3	4	5=2+3+4	6=5/1	7	8	9=7+8	10	11	12	13=10+11+12
1	Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous	29 794	21 442	149	6 361	27 951	94 %	–	1 838	1 838	4	–	1	5
2	Koheesio, palautumiskyky ja arvot	201 195	69 606	159	126 986	196 751	98 %	12	3 323	3 335	1 034	–	75	1 109
	2a. Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus	67 852	61 882	159	4 532	66 573	98 %	12	159	171	1 033	–	75	1 108
	2b. Palautumiskyky ja arvot	133 343	7 724	0	122 454	130 178	98 %	0	3 164	3 164	1	–	0	1
3	Luonnonvarat ja ympäristö	65 063	56 881	476	6 210	63 567	98 %	316	958	1 274	22	12	188	222
	josta: markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet	41 805	40 374	473	286	41 134	98 %	316	341	657	3	12	–	14
4	Muuttoliike ja rajaturvallisuus	3 846	3 727	16	58	3 801	99 %	–	45	45	0	–	0	0
5	Turvallisuus ja puolustus	2 165	2 113	3	33	2 149	99 %	–	12	12	4	–	0	4
6	Naapurialueet ja muu maailma	20 484	17 719	1 155	724	19 598	96 %	72	810	882	0	4	0	4
7	EU:n yleinen hallinto	12 740	11 300	1	1 003	12 303	97 %	1	390	391	45	0	0	45
	josta: toimielinten hallintomenot	5 235	4 649	1	406	5 056	97 %	1	138	139	39	0	0	39
O	Monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuoliset	5 446	–	–	3 685	3 685	68 %	–	1 761	1 761	–	–	0	0
S	Unionissa ja sen ulkopuolella käytettävät solidaarisuusmekanismit (erityisrahoitusvälineet)	3 397	1 576	746	161	2 483	73 %	407	307	714	197	–	3	200
	Yhteensä	344 131	184 363	2 706	145 221	332 290	97 %	808	9 444	10 252	1 306	15	268	1 589

6.3   MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

(miljoonaa euroa)
		Käytettä vissä olevat määrä rahat yhteensä	Suoritetut maksut					Vuodelle 2024 siirretyt määrärahat			Raukeavat määrärahat
	Rahoituskehyksen otsake		Lopulli sista hyväksy tyistä määrä rahoista	Siirre tyistä määrä rahoista	Käyttö tarkoituk seensa sidotuista tuloista	Yhteensä	%	Lopulli sista hyväksy tyistä määrä rahoista	Käyttö tarkoituk seensa sidotuista tuloista	Yhteensä	Lopulli sista hyväksy tyistä määrä rahoista	Siirre tyistä määrä rahoista	Käyttö tarkoituk seensa sidotuista tuloista	Yhteensä
		1	2	3	4	5=2+3+4	6=5/1	7	8	9=7+8	10	11	12	13=10+11+12
1	Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous	29 688	20 000	98	5 225	25 323	85 %	110	4 221	4 331	19	9	5	34
2	Koheesio, palautumiskyky ja arvot	128 996	55 644	72	64 901	120 617	94 %	811	7 545	8 356	13	3	7	23
	2a. Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus	70 809	49 226	1	16 469	65 696	93 %	2	5 101	5 103	9	1	0	11
	2b. Palautumiskyky ja arvot	58 186	6 419	71	48 431	54 922	94 %	809	2 444	3 253	4	2	7	12
3	Luonnonvarat ja ympäristö	61 442	56 306	481	2 689	59 476	97 %	324	1 604	1 928	26	12	0	38
	josta: markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet	41 811	40 361	474	286	41 120	98 %	316	341	657	22	12	–	34
4	Muuttoliike ja rajaturvallisuus	2 903	2 594	2	68	2 665	92 %	3	170	173	65	1	0	65
5	Turvallisuus ja puolustus	1 422	1 363	5	18	1 386	97 %	8	12	20	16	0	0	16
6	Naapurialueet ja muu maailma	15 870	14 417	80	734	15 232	96 %	143	457	600	14	23	0	38
7	EU:n yleinen hallinto	13 787	10 414	962	884	12 260	89 %	887	522	1 409	45	71	3	118
	josta: toimielinten hallintomenot	5 889	4 083	593	363	5 039	86 %	567	194	761	39	48	2	89
O	Monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuoliset	8 434	–	–	226	226	3 %	–	8 208	8 208	–	–	–	–
S	Unionissa ja sen ulkopuolella käytettävät solidaarisuusmekanismit (erityisrahoitusvälineet)	3 198	1 254	746	1	2 001	63 %	728	468	1 196	0	0	1	1
	Yhteensä	265 740	161 992	2 447	74 747	239 186	90 %	3 014	23 207	26 221	197	119	17	333

6.4   MAKSATTAMATTA OLEVIEN SITOUMUSTEN MUUTOKSET MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

(miljoonaa euroa)
		Maksattamatta olevat sitoumukset edellisen varainhoitovuoden lopussa				Varainhoitovuoden sitoumukset				Maksattamatta olevat sitoumukset yhteensä varainhoito vuoden lopussa
	Rahoituskehyksen otsake	Edelliseltä varainhoito vuodelta siirretyt sitoumukset	Puretut sitoumukset / Uudelleen arvostukset / peruutukset	Maksut	Maksattamatta olevat sitoumukset varainhoito vuoden lopussa	Varainhoito vuoden aikana tehdyt sitoumukset	Maksut	Sellaisten sitoumusten peruutukset, joita ei voida siirtää seuraavalle varainhoito vuodelle	Maksattamatta olevat sitoumukset varainhoito vuoden lopussa
		1	2	3	4=1+2+3	5	6	7	8=5+6+7	9=4+8
1	Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous	50 130	(821 )	(18 037 )	31 272	27 951	(7 286 )	(11 )	20 654	51 926
2	Koheesio, palautumiskyky ja arvot	301 081	(456 )	(112 046 )	188 579	196 751	(8 572 )	(1 )	188 178	376 757
	2a. Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus	154 302	(314 )	(63 487 )	90 501	66 573	(2 209 )	(1 )	64 363	154 864
	2b. Palautumiskyky ja arvot	146 779	(142 )	(48 558 )	98 078	130 178	(6 363 )	(0 )	123 815	221 893
3	Luonnonvarat ja ympäristö	53 459	(74 )	(17 484 )	35 901	63 567	(41 992 )	(0 )	21 575	57 477
	josta: markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet	357	(13 )	(116 )	229	41 134	(41 005 )	–	129	358
4	Muuttoliike ja rajaturvallisuus	4 008	(23 )	(1 535 )	2 449	3 801	(1 129 )	(0 )	2 671	5 121
5	Turvallisuus ja puolustus	3 061	(22 )	(1 022 )	2 017	2 149	(364 )	(0 )	1 785	3 803
6	Naapurialueet ja muu maailma	36 962	(1 342 )	(9 389 )	26 232	19 598	(5 843 )	(0 )	13 755	39 987
7	EU:n yleinen hallinto	1 048	(85 )	(963 )	0	12 303	(11 296 )	(3 )	1 004	1 004
	josta: toimielinten hallintomenot	654	(61 )	(593 )	–	5 056	(4 446 )	(2 )	608	608
O	Monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuoliset	3 071	(83 )	(125 )	2 863	3 685	(101 )	–	3 584	6 447
S	Unionissa ja sen ulkopuolella käytettävät solidaarisuusmekanismit (erityisrahoitusvälineet)	0	(0 )	(0 )	–	2 483	(2 001 )	–	482	482
	Yhteensä	452 821	(2 905 )	(160 601 )	289 315	332 290	(78 585 )	(16 )	253 689	543 003

6.5   MAKSATTAMATTA OLEVIEN SITOUMUSTEN JAKAUTUMINEN ALKUPERÄVUODEN MUKAAN MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

(miljoonaa euroa)
		<2017	2017	2018	2019	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
1	Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous	634	865	1 182	3 748	6 529	6 859	11 278	20 831	51 926
2	Koheesio, palautumiskyky ja arvot	1 835	2 249	3 070	4 923	8 017	28 409	140 066	188 188	376 757
3	Luonnonvarat ja ympäristö	2 406	926	1 156	1 195	2 414	5 757	22 047	21 575	57 477
4	Muuttoliike ja rajaturvallisuus	29	94	108	342	948	180	749	2 671	5 121
5	Turvallisuus ja puolustus	20	41	102	158	246	716	735	1 785	3 803
6	Naapurialueet ja muu maailma	1 238	837	1 834	2 658	2 880	5 945	10 837	13 757	39 987
7	EU:n yleinen hallinto	–	–	–	–	–	–	0	1 004	1 004
O	Monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuoliset	–	–	–	–	0	105	2 758	3 584	6 447
S	Unionissa ja sen ulkopuolella käytettävät solidaarisuusmekanismit (erityisrahoitusvälineet)	–	–	–	–	–	–	–	482	482
	Yhteensä	6 162	5 013	7 452	13 024	21 034	47 971	188 470	253 877	543 003

Sisäisten uudelleenjärjestelyjen yhteydessä tehtyjen sitoumusten uudelleenkohdentamisen seurauksena maksamatta oleva määrä (188 miljoonaa euroa) on muuttunut vuosien välillä. Maksattamatta olevien sitoumusten kokonaismäärä pysyy ennallaan.

6.6   MAKSATTAMATTA OLEVIEN SITOUMUSTEN JAKAUTUMINEN MÄÄRÄRAHATYYPIN MUKAAN MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN OTSAKKEITTAIN

(miljoonaa euroa)
		Talousarvion määrärahoista					Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista					Maksatta matta olevat sitoumukset yhteensä vuoden 2023 lopussa
		Vuodelta 2022 siirretyt sitoumukset	Mukau tukset	Tehdyt sitoumukset	Suoritetut maksut	Maksatta matta olevat määrät	Vuodelta 2022 siirretyt sitoumukset	Mukau tukset	Tehdyt sitou mukset	Suoritetut maksut	Maksatta matta olevat määrät
		1	2	3	4	5=1+2+3-4	6	7	8	9	10=6+7+8–9	11=5+10
1	Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous	42 542	(677 )	21 590	20 137	43 318	7 588	(155 )	6 361	5 186	8 608	51 926
2	Koheesio, palautumiskyky ja arvot	98 936	(427 )	69 765	38 883	129 392	202 144	(30 )	126 986	81 734	247 365	376 757
	2a. Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus	93 943	(305 )	62 041	32 335	123 345	60 358	(10 )	4 532	33 361	31 520	154 864
	2b. Palautumiskyky ja arvot	4 993	(122 )	7 724	6 548	6 048	141 786	(21 )	122 454	48 374	215 846	221 893
3	Luonnonvarat ja ympäristö	41 281	(69 )	57 357	56 964	41 606	12 178	(5 )	6 210	2 512	15 871	57 477
	josta: markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet	357	(13 )	40 848	40 834	358	0	(0 )	286	286	0	358
4	Muuttoliike ja rajaturvallisuus	3 811	(20 )	3 743	2 585	4 949	197	(4 )	58	80	172	5 121
5	Turvallisuus ja puolustus	3 025	(22 )	2 116	1 372	3 748	36	(0 )	33	14	55	3 803
6	Naapurialueet ja muu maailma	36 275	(1 332 )	18 874	14 473	39 345	687	(10 )	724	758	642	39 987
7	EU:n yleinen hallinto	929	(31 )	11 300	11 313	886	119	(57 )	1 003	947	118	1 004
	josta: toimielinten hallintomenot	603	(10 )	4 650	4 676	567	51	(53 )	406	363	42	608
O	Monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuoliset			–	–	–	3 071	(83 )	3 685	226	6 447	6 447
S	Unionissa ja sen ulkopuolella käytettävät solidaarisuusmekanismit (erityisrahoitusvälineet)	0	(0 )	2 322	2 001	321	–	–	161	–	161	482
	Yhteensä	226 800	(2 577 )	187 069	147 727	263 564	226 021	(343 )	145 221	91 459	279 439	543 003

6.7   YKSITYISKOHTAINEN MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MAKSUSITOUMUS- JA MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN JA MUUTOKSET

(miljoonaa euroa)
		Maksusitoumusmäärärahat						Maksumäärärahat
		Talousarviomäärärahat			Lisämäärärahat		Käytettä vissä olevat yhteensä	Talousarviomäärärahat			Lisämäärärahat		Käytettä vissä olevat yhteensä
	Ohjelma	Alku peräinen hyväksytty talousarvio	Lisätalous arviot & siirrot	Lopullinen hyväksytty talousarvio	Siirrot	Käyttö tarkoituk seensa sidotut tulot		Alku peräinen hyväksytty talousarvio	Lisätalous arviot & siirrot	Lopullinen hyväksytty talousarvio	Siirrot	Käyttö tarkoituk seensa sidotut tulot
		1	2	3=1+2	4	5	6=3+4+5	7	8	9=7+8	10	11	12=9+10+11
1	Horisontti Eurooppa	12 353	81	12 434	149	3 594	16 177	11 909	(292 )	11 616	66	6 071	17 753
	Euratom	276	10	286	–	60	346	274	(50 )	224	17	114	355
	Kansainvälinen lämpöydinkoereaktori (ITER)	840	(290 )	550	–	8	558	671	(264 )	407	1	8	416
	Muut toimet	–	–	–	–	721	721	–	–	–	–	483	483
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	28	(1 )	27	–	–	27	18	(7 )	10	–	–	10
	InvestEU-rahasto	341	–	341	–	3 376	3 716	390	(0 )	390	0	2 200	2 590
	Verkkojen Eurooppa -väline – liikenneosio	1 853	428	2 281	–	38	2 319	1 943	553	2 496	0	35	2 531
	Verkkojen Eurooppa -väline – energiaosio	859	(433 )	426	–	9	435	724	(195 )	529	2	2	532
	Verkkojen Eurooppa -väline – digitaaliosio	289	–	289	–	3	292	230	(83 )	147	0	3	150
	Digitaalinen Eurooppa	1 307	34	1 341	–	40	1 381	1 285	(438 )	846	10	39	895
	Erillisvirastot	203	4	206	–	11	217	203	16	218	–	11	229
	Muut toimet	4	–	4	–	85	89	4	(2 )	2	–	85	87
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	4	–	4	–	–	4	18	(4 )	13	–	–	13
	Komission oikeuksien alaiset toimet	24	1	25	–	4	29	24	7	31	–	1	32
	Sisämarkkinat	603	31	634	–	52	685	615	98	713	6	64	783
	EU:n petostentorjunta	25	–	25	–	1	26	26	(1 )	25	–	1	27
	Verotus	38	–	38	–	3	41	36	–	36	0	3	39
	Tulli	133	(12 )	122	–	9	131	120	(5 )	115	0	9	124
	Erillisvirastot	127	(3 )	124	–	14	138	127	(3 )	124	–	14	138
	Muut toimet	12	(3 )	9	–	0	9	12	(3 )	9	–	0	9
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	6	–	6	–	–	6	10	(1 )	9	–	–	9
	Euroopan avaruusohjelma	2 045	–	2 045	–	168	2 213	2 091	1	2 092	5	308	2 404
	Erillisvirastot	75	–	75	–	2	77	75	–	75	–	2	77
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0
	Unionin turvallisten yhteyksien ohjelma	106	50	156	–	–	156	99	(98 )	0	–	–	0
	Otsake 1 yhteensä: Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous	21 548	(102 )	21 446	149	8 199	29 794	20 901	(773 )	20 129	107	9 452	29 688
2	Aluekehitys (EAKR)	38 393	7	38 400	151	2 636	41 187	27 315	(1 706 )	25 608	0	11 149	36 757
	Koheesiorahasto	6 208	425	6 633	–	732	7 365	8 719	831	9 550	0	945	10 494
	Koheesiorahaston osuus Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneosiosta	1 548	–	1 548	–	2	1 550	1 814	255	2 069	–	2	2 071
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	4	–	4	–	–	4	5	(1 )	4	–	–	4
	Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+)	16 774	(432 )	16 342	8	1 396	17 747	13 023	(1 017 )	12 006	2	9 475	21 482
	Tuki Kyproksen turkkilaiselle yhteisölle	34	–	34	–	7	41	37	3	40	0	7	47
	Euroopan elpyminen ja palautuminen	121	–	121	–	123 552	123 673	115	(0 )	115	2	48 928	49 045
	Perikles IV	1	(0 )	1	–	0	1	1	(0 )	1	–	0	1
	EU:n elpyminen	1 316	0	1 316	–	3	1 319	1 316	0	1 316	29	3	1 348
	RescEU	188	65	253	0	1 228	1 482	312	45	357	16	973	1 346
	EU4Health	739	–	739	–	31	770	627	(121 )	506	4	20	530
	Hätätilanteen tuki unionin sisällä	–	–	–	–	26	26	6	(5 )	1	–	52	53
	Erillisvirastot	261	–	261	–	64	325	253	–	253	–	64	317
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–
	Komission oikeuksien alaiset toimet	12	–	12	–	0	12	11	1	12	–	0	12
	Työllisyys ja sosiaalinen innovointi	94	(1 )	92	–	13	105	95	(15 )	80	1	13	94
	Erasmus+	3 669	4	3 672	–	628	4 300	3 292	87	3 379	13	742	4 134
	Euroopan solidaarisuusjoukot	144	–	144	–	26	171	124	4	128	4	41	173
	Luova Eurooppa	333	–	333	–	20	353	312	69	381	2	22	406
	Oikeusasiat	42	(2 )	40	–	4	44	40	(3 )	37	1	1	39
	Perusoikeudet ja arvot	215	(1 )	214	–	2	217	157	(10 )	146	1	2	150
	Erillisvirastot	271	4	275	–	6	281	266	2	267	–	6	274
	Muut toimet	8	(1 )	7	–	2	9	6	(3 )	3	–	2	5
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	32	–	32	–	1	32	47	(13 )	34	–	1	35
	Komission oikeuksien alaiset toimet	182	(2 )	180	–	5	185	167	8	175	–	6	181
	Otsake 2 yhteensä: Koheesio, palautumiskyky ja arvot	70 587	65	70 652	159	130 384	201 195	58 059	(1 590 )	56 469	75	72 452	128 996
3	Maataloustuet	40 692	–	40 692	485	627	41 805	40 698	–	40 698	486	627	41 811
	Muut otsakkeen ”Luonnonvarat ja ympäristö” ohjelmat	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0
	Maaseudun kehittämisen maatalousrahasto	12 935	–	12 935	–	453	13 388	15 087	(875 )	14 212	0	3 123	17 335
	Meri- ja kalatalous	1 103	(0 )	1 103	3	89	1 195	889	103	991	1	89	1 081
	Kalastus (kalastuskumppanuussopimukset ja kalastuksenhoitojärjestöt)	162	(45 )	117	–	–	117	151	(35 )	116	–	–	116
	Erillisvirastot	30	–	30	–	1	31	30	–	30	–	1	31
	Muut toimet	–	4	4	–	–	4	–	–	–	–	–	–
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	2	–	2	–	–	2	4	(1 )	3	–	–	3
	Ympäristö ja ilmasto (Life)	756	3	758	–	11	769	523	5	528	6	9	543
	Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto	1 466	–	1 466	–	5 907	7 373	3	(1 )	2	–	166	168
	Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin lainajärjestely	50	–	50	–	261	311	–	10	10	–	271	281
	Erillisvirastot	60	(3 )	57	–	7	64	60	(3 )	57	–	7	64
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	5	–	5	–	0	5	12	(3 )	9	–	0	9
	Otsake 3 yhteensä: Luonnonvarat ja ympäristö	57 259	(41 )	57 218	488	7 357	65 063	57 456	(800 )	56 656	493	4 293	61 442
4	Turvapaikka, maahanmuutto ja kotouttaminen	1 455	30	1 485	8	7	1 500	1 330	(259 )	1 071	2	10	1 082
	Erillisvirastot	172	(15 )	157	–	21	178	172	(10 )	162	–	21	183
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	–	–	–	–	0	0	–	–	–	–	0	0
	Rajaturvallisuus (yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto) – rajaturvallisuus ja viisumit	957	–	957	8	1	965	397	12	409	1	133	543
	Rajaturvallisuus (yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto) – tullilaitteet	141	–	141	–	–	141	72	(72 )	0	0	–	0
	Erillisvirastot	1 003	(15 )	988	–	75	1 062	1 068	(48 )	1 020	–	75	1 094
	Otsake 4 yhteensä: Muuttoliike ja rajaturvallisuus	3 727	–	3 727	16	103	3 846	3 038	(376 )	2 662	3	238	2 903
5	Sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF)	310	–	310	3	2	316	195	(2 )	193	1	4	199
	Ydinlaitosten käytöstäpoisto	69	–	69	–	–	69	60	42	102	–	–	102
	Ydinturvallisuus ja ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto	57	(1 )	57	–	0	57	53	(4 )	49	2	1	52
	Erillisvirastot	230	1	231	–	16	247	230	1	231	–	16	247
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	–	–	–	–	–	–	1	(1 )	–	–	–	–
	Komission oikeuksien alaiset toimet	22	–	22	–	0	22	19	0	19	–	0	19
	Euroopan puolustus (tutkimus)	319	(0 )	319	–	9	328	164	5	169	1	4	175
	Euroopan puolustus (muu kuin tutkimus)	626	–	626	–	17	644	250	107	357	1	5	362
	Sotilaallinen liikkuvuus	295	–	295	–	–	295	132	131	263	0	–	263
	Puolustusalan yhteistoiminnallisia hankintoja koskeva väline	157	(157 )	–	–	–	–	72	(72 )	–	–	–	–
	Puolustusteollisuuden vahvistamisväline	–	157	157	–	–	157	–	1	1	–	–	1
	Euroopan puolustusteollisuusohjelma	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	–	–	–	–	–	–	1	0	1	–	0	1
	Unionin turvallisten yhteyksien ohjelma	30	–	30	–	–	30	30	(30 )	–	–	–	–
	Otsake 5 yhteensä: Turvallisuus ja puolustus	2 117	–	2 117	3	45	2 165	1 208	178	1 386	6	30	1 422
6	Naapuruus, kehitys ja kansainvälinen yhteistyö	12 251	(39 )	12 212	1 147	1 343	14 703	8 944	167	9 110	76	861	10 047
	Kansainvälisen ydinturvallisuusyhteistyön eurooppalainen väline	40	–	40	5	1	46	32	8	40	1	1	42
	Humanitaarinen apu (HUMA)	1 777	631	2 408	0	37	2 445	1 834	637	2 471	8	36	2 515
	Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP)	372	0	372	–	23	395	381	6	387	0	23	410
	Merentakaiset maat ja alueet (MMA)	70	–	70	1	35	106	59	(5 )	54	1	14	69
	Muut toimet	78	(13 )	65	–	1	66	62	(9 )	53	–	1	54
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	–	–	–	–	0	0	–	0	0	–	0	0
	Komission oikeuksien alaiset toimet	93	–	93	–	0	93	93	(6 )	87	–	0	87
	Liittymistä valmisteleva tuki (IPA III)	2 531	–	2 531	5	92	2 629	2 591	(219 )	2 372	17	256	2 645
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0
	Otsake 6 yhteensä: Naapurialueet ja muu maailma	17 212	579	17 791	1 159	1 534	20 484	13 995	579	14 574	104	1 192	15 870
7	Henkilöstön eläkkeet	2 296	52	2 348	–	259	2 607	2 296	52	2 348	–	259	2 607
	(Entisten jäsenten eläkkeet) parlamentti	14	(0 )	14	–	–	14	14	(0 )	14	–	–	14
	(Entisten jäsenten eläkkeet) Eurooppa-neuvosto ja neuvosto	1	(0 )	1	–	–	1	1	(0 )	1	–	–	1
	(Entisten jäsenten eläkkeet) komissio	9	(1 )	8	–	–	8	9	(1 )	8	–	–	8
	(Entisten jäsenten eläkkeet) tuomioistuin	16	(1 )	14	–	–	14	16	(1 )	14	–	–	14
	(Entisten jäsenten eläkkeet) tilintarkastustuomioistuin	7	(1 )	6	–	–	6	7	(1 )	6	–	–	6
	(Entisten jäsenten eläkkeet) oikeusasiamies	0	(0 )	0	–	–	0	0	(0 )	0	–	–	0
	(Entisten jäsenten eläkkeet) tietosuojavaltuutettu	0	0	0	–	–	0	0	0	0	–	–	0
	Eurooppa-koulut	224	9	233	–	27	260	224	9	233	1	27	261
	Henkilöstösääntöjen alaisen henkilöstön palkat	2 779	(46 )	2 733	–	115	2 847	2 779	(46 )	2 733	0	115	2 848
	Ulkopuolisen henkilöstön palkat	268	(16 )	252	–	83	335	268	(16 )	252	43	83	378
	Jäsenet – palkat, avustukset ja korvaukset	14	2	16	–	0	16	14	2	16	0	0	17
	Jäsenet – siirtymäkorvaukset	–	0	0	–	–	0	–	0	0	–	–	0
	Palvelukseen ottamiseen liittyvät kulut	31	(1 )	30	–	1	31	31	(1 )	30	4	1	34
	Tehtävien lopullinen päättyminen	9	(0 )	9	–	–	9	9	(0 )	9	–	–	9
	Koulutusmenot	16	1	18	–	7	24	16	1	18	11	7	35
	Sosiaalisiin palveluihin ja liikkuvuuteen liittyvät menot	22	0	22	–	26	48	22	0	22	14	28	64
	Tieto- ja viestintätekniikka	274	4	278	–	156	434	274	4	278	155	156	590
	Rakennusten vuokrat ja ostot	311	12	323	–	40	363	311	12	323	2	40	365
	Rakennuksiin liittyvät menot	124	(1 )	123	–	34	157	124	(1 )	123	69	34	226
	Turvallisuus	61	2	63	–	11	74	61	2	63	33	11	107
	Virkamatka- ja edustusmenot	43	13	56	–	4	59	43	13	56	11	4	71
	Kokoukset, komiteat, konferenssit	22	(8 )	15	–	3	17	22	(8 )	15	7	3	24
	Virallinen lehti	3	0	3	–	–	3	3	0	3	0	–	3
	Julkaisut	10	1	11	–	5	16	10	1	11	7	5	23
	Tiedonhankinta	5	1	7	–	0	7	5	1	7	2	0	8
	Tutkimukset ja selvitykset	4	2	6	–	0	6	4	2	6	3	0	9
	Yleiset laitteet, ajoneuvot, kalusto	16	3	19	–	12	31	16	3	19	15	12	46
	Ulkopuoliset kielipalvelut	27	6	33	–	45	78	27	6	33	5	45	83
	Muut hallintomenot	18	(1 )	17	–	22	39	18	(1 )	17	8	22	47
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–
	Muiden toimielinten hallintomenot	4 687	3	4 689	1	545	5 235	4 687	3	4 689	641	559	5 889
	Otsake 7 yhteensä: EU:n yleinen hallinto	11 311	34	11 346	1	1 393	12 740	11 311	34	11 346	1 032	1 409	13 787
O	Innovaatiorahasto	–	–	–	–	5 331	5 331	–	–	–	–	8 318	8 318
	Muut toimet	–	–	–	–	115	115	–	–	–	–	116	116
	Otsake O yhteensä: Monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuoliset	–	–	–	–	5 446	5 446	–	–	–	–	8 434	8 434
S	Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus	1 325	(675 )	650	700	1	1 351	1 325	(675 )	650	700	1	1 351
	Euroopan globalisaatiorahasto (EGR)	205	–	205	–	12	217	30	(23 )	7	0	12	19
	Brexit-mukautusvaraus	1 325	–	1 325	46	458	1 829	1 325	–	1 325	46	458	1 829
	Otsake S yhteensä: Unionissa ja sen ulkopuolella käytettävät solidaarisuusmekanismit (erityisrahoitusvälineet)	2 855	(675 )	2 180	746	471	3 397	2 680	(698 )	1 981	746	471	3 198
	Yhteensä	186 617	(140 )	186 477	2 721	154 933	344 131	168 649	(3 446 )	165 203	2 566	97 971	265 740

6.8   YKSITYISKOHTAINEN MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN

(miljoonaa euroa)
		Käytettä vissä olevat määrä rahat yhteensä	Tehdyt sitoumukset					Vuodelle 2024 siirretyt määrärahat			Raukeavat määrärahat
	Ohjelma		Lopulli sista hyväksy tyistä määrä rahoista	Siirre tyistä määrä rahoista	Käyttö tarkoitu seensa sidotuista tuloista	Yhteensä	%	Lopulli sista hyväksy tyistä määrä rahoista	Käyttö tarkoituk seensa sidotuista tuloista	Yhteensä	Lopulli sista hyväksy tyistä määrä rahoista	Siirre tyistä määrä rahoista	Käyttö tarkoituk seensa sidotuista tuloista	Yhteensä
		1	2	3	4	5=2+3+4	6=5/1	7	8	9=7+8	10	11	12	13=10+11+12
1	Horisontti Eurooppa	16 177	12 434	149	2 781	15 363	95 %	–	813	813	0	–	0	0
	Euratom	346	286	–	9	295	85 %	–	51	51	0	–	0	0
	Kansainvälinen lämpöydinkoereaktori (ITER)	558	550	–	6	556	100 %	–	2	2	0	–	–	0
	Muut toimet	721	–	–	152	152	21 %	–	569	569	–	–	–	–
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	27	27	–	–	27	100 %	–	–	–	0	–	–	0
	InvestEU-rahasto	3 716	341	–	3 156	3 497	94 %	–	219	219	–	–	–	–
	Verkkojen Eurooppa -väline – liikenneosio	2 319	2 281	–	15	2 295	99 %	–	24	24	0	–	–	0
	Verkkojen Eurooppa -väline – energiaosio	435	426	–	8	434	100 %	–	1	1	0	–	0	0
	Verkkojen Eurooppa -väline – digitaaliosio	292	289	–	2	291	99 %	–	1	1	0	–	–	0
	Digitaalinen Eurooppa	1 381	1 340	–	39	1 379	100 %	–	1	1	1	–	0	1
	Erillisvirastot	217	206	–	9	216	99 %	–	2	2	–	–	(0 )	(0 )
	Muut toimet	89	4	–	–	4	4 %	–	85	85	–	–	–	–
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	4	4	–	–	4	100 %	–	–	–	–	–	–	–
	Komission oikeuksien alaiset toimet	29	25	–	3	28	98 %	–	1	1	–	–	(0 )	(0 )
	Sisämarkkinat	685	633	–	32	665	97 %	–	20	20	1	–	0	1
	EU:n petostentorjunta	26	25	–	0	25	98 %	–	0	0	0	–	0	0
	Verotus	41	36	–	3	39	96 %	–	0	0	2	–	–	2
	Tulli	131	121	–	4	126	96 %	–	5	5	0	–	–	0
	Erillisvirastot	138	124	–	7	131	95 %	–	7	7	–	–	–	–
	Muut toimet	9	9	–	0	9	100 %	–	0	0	–	–	–	–
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	6	6	–	–	6	100 %	–	–	–	–	–	–	–
	Euroopan avaruusohjelma	2 213	2 045	–	131	2 177	98 %	–	37	37	–	–	0	0
	Erillisvirastot	77	75	–	2	77	100 %	–	0	0	–	–	0	0
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	0	0	0	0	0	-	0	0	0	0	0	0	0
	Unionin turvallisten yhteyksien ohjelma	156	156	–	–	156	100 %	–	–	–	–	–	–	–
	Otsake 1 yhteensä: Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous	29 794	21 442	149	6 361	27 951	94 %	–	1 838	1 838	4	–	1	5
2	Aluekehitys (EAKR)	41 187	37 642	151	2 496	40 288	98 %	12	84	97	746	–	56	802
	Koheesiorahasto	7 365	6 400	–	688	7 088	96 %	–	32	32	233	–	11	244
	Koheesiorahaston osuus Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneosiosta	1 550	1 548	–	–	1 548	100 %	–	2	2	–	–	0	0
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	4	–	–	–	–	–	–	–	–	4	–	–	4
	Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+)	17 747	16 292	8	1 348	17 648	99 %	–	40	40	50	–	8	58
	Tuki Kyproksen turkkilaiselle yhteisölle	41	34	–	0	34	82 %	–	7	7	–	–	–	–
	Euroopan elpyminen ja palautuminen	123 673	121	–	120 773	120 894	98 %	–	2 779	2 779	0	–	–	0
	Perikles IV	1	1	–	0	1	100 %	–	–	–	0	–	–	0
	EU:n elpyminen	1 319	1 316	–	2	1 318	100 %	–	0	0	–	–	–	–
	RescEU	1 482	253	0	1 214	1 467	99 %	0	15	15	(0 )	–	(0 )	(0 )
	EU4Health	770	739	–	30	769	100 %	–	1	1	0	–	–	0
	Hätätilanteen tuki unionin sisällä	26	–	–	–	–	–	–	26	26	–	–	–	–
	Erillisvirastot	325	261	–	35	296	91 %	–	29	29	–	–	–	–
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	–	–	–	–	–	-	–	–	–	–	–	–	–
	Komission oikeuksien alaiset toimet	12	12	–	0	12	99 %	–	0	0	0	–	–	0
	Työllisyys ja sosiaalinen innovointi	105	92	–	8	100	95 %	–	5	5	0	–	0	0
	Erasmus+	4 300	3 672	–	360	4 033	94 %	–	267	267	0	–	–	0
	Euroopan solidaarisuusjoukot	171	144	–	7	151	88 %	–	20	20	–	–	–	–
	Luova Eurooppa	353	333	–	14	347	98 %	–	6	6	0	–	0	0
	Oikeusasiat	44	40	–	3	43	99 %	–	1	1	0	–	–	0
	Perusoikeudet ja arvot	217	214	–	1	215	99 %	–	1	1	0	–	0	0
	Erillisvirastot	281	275	–	4	279	99 %	–	2	2	–	–	0	0
	Muut toimet	9	7	–	2	9	99 %	–	0	0	0	–	–	0
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	32	31	–	0	31	97 %	–	0	0	0	–	0	1
	Komission oikeuksien alaiset toimet	185	180	–	2	182	98 %	–	3	3	0	–	–	0
	Otsake 2 yhteensä: Koheesio, palautumiskyky ja arvot	201 195	69 606	159	126 986	196 751	98 %	12	3 323	3 335	1 034	–	75	1 109
3	Maataloustuet	41 805	40 374	473	286	41 134	98 %	316	341	657	3	12	–	14
	Muut otsakkeen ”Luonnonvarat ja ympäristö” ohjelmat	0	0	0	0	0	-	0	0	0	0	0	0	0
	Maaseudun kehittämisen maatalousrahasto	13 388	12 934	–	19	12 954	97 %	–	247	247	0	–	187	188
	Meri- ja kalatalous	1 195	1 103	3	65	1 171	98 %	–	23	23	0	–	1	1
	Kalastus (kalastuskumppanuussopimukset ja kalastuksenhoitojärjestöt)	117	117	–	–	117	100 %	–	–	–	0	–	–	0
	Erillisvirastot	31	30	–	1	30	98 %	–	1	1	–	–	–	–
	Muut toimet	4	4	–	–	4	100 %	–	–	–	0	–	–	0
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	2	2	–	–	2	100 %	–	–	–	–	–	–	–
	Ympäristö ja ilmasto (Life)	769	758	–	8	766	100 %	–	3	3	0	–	0	0
	Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto	7 373	1 447	–	5 816	7 263	98 %	–	92	92	19	–	–	19
	Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin lainajärjestely	311	50	–	9	59	19 %	–	252	252	–	–	–	–
	Erillisvirastot	64	57	–	7	64	99 %	–	0	0	–	–	0	0
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	5	5	–	–	5	100 %	–	–	–	–	–	0	0
	Otsake 3 yhteensä: Luonnonvarat ja ympäristö	65 063	56 881	476	6 210	63 567	98 %	316	958	1 274	22	12	188	222
4	Turvapaikka, maahanmuutto ja kotouttaminen	1 500	1 485	8	2	1 494	100 %	–	6	6	0	–	0	0
	Erillisvirastot	178	157	–	8	165	93 %	–	13	13	–	–	0	0
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	0	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	0
	Rajaturvallisuus (yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto) – rajaturvallisuus ja viisumit	965	957	8	0	965	100 %	–	0	0	0	–	0	0
	Rajaturvallisuus (yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto) – tullilaitteet	141	141	–	–	141	100 %	–	–	–	–	–	–	–
	Erillisvirastot	1 062	988	–	48	1 036	98 %	–	26	26	–	–	0	0
	Otsake 4 yhteensä: Muuttoliike ja rajaturvallisuus	3 846	3 727	16	58	3 801	99 %	–	45	45	0	–	0	0
5	Sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF)	316	310	3	1	315	100 %	–	1	1	0	–	0	0
	Ydinlaitosten käytöstäpoisto	69	69	–	–	69	100 %	–	–	–	–	–	–	–
	Ydinturvallisuus ja ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto	57	53	–	0	53	94 %	–	0	0	3	–	0	3
	Erillisvirastot	247	231	–	6	237	96 %	–	11	11	–	–	0	0
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	–	–	–	–	–	-	–	–	–	–	–	–	–
	Komission oikeuksien alaiset toimet	22	22	–	0	22	99 %	–	–	–	0	–	–	0
	Euroopan puolustus (tutkimus)	328	319	–	9	328	100 %	–	–	–	–	–	–	–
	Euroopan puolustus (muu kuin tutkimus)	644	626	–	17	644	100 %	–	–	–	–	–	–	–
	Sotilaallinen liikkuvuus	295	295	–	–	295	100 %	–	–	–	–	–	–	–
	Puolustusalan yhteistoiminnallisia hankintoja koskeva väline	–	–	–	–	–	-	–	–	–	–	–	–	–
	Puolustusteollisuuden vahvistamisväline	157	157	–	–	157	100 %	–	–	–	–	–	–	–
	Euroopan puolustusteollisuusohjelma	0	0	0	0	0	-	0	0	0	0	0	0	0
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	–	–	–	–	–	-	–	–	–	–	–	–	–
	Unionin turvallisten yhteyksien ohjelma	30	30	–	–	30	100 %	–	–	–	–	–	–	–
	Otsake 5 yhteensä: Turvallisuus ja puolustus	2 165	2 113	3	33	2 149	99 %	–	12	12	4	–	0	4
6	Naapuruus, kehitys ja kansainvälinen yhteistyö	14 703	12 146	1 144	658	13 948	95 %	66	686	751	0	4	(0 )	4
	Kansainvälisen ydinturvallisuusyhteistyön eurooppalainen väline	46	40	5	1	46	98 %	0	1	1	(0 )	–	–	(0 )
	Humanitaarinen apu (HUMA)	2 445	2 408	0	26	2 434	100 %	–	11	11	–	–	(0 )	(0 )
	Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP)	395	372	–	13	385	97 %	–	10	10	–	–	0	0
	Merentakaiset maat ja alueet (MMA)	106	70	1	–	71	67 %	0	35	35	0	–	–	0
	Muut toimet	66	65	–	1	66	99 %	–	0	0	0	–	–	0
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	0	–	–	–	–	–	–	0	0	–	–	–	–
	Komission oikeuksien alaiset toimet	93	93	–	0	93	100 %	–	0	0	0	–	–	0
	Liittymistä valmisteleva tuki (IPA III)	2 629	2 525	5	26	2 556	97 %	6	67	73	(0 )	0	0	0
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	0	0	0	0	0	-	0	0	0	0	0	0	0
	Otsake 6 yhteensä: Naapurialueet ja muu maailma	20 484	17 719	1 155	724	19 598	96 %	72	810	882	0	4	0	4
7	Henkilöstön eläkkeet	2 607	2 347	–	259	2 606	100 %	–	0	0	0	–	(0 )	0
	(Entisten jäsenten eläkkeet) parlamentti	14	14	–	–	14	100 %	–	–	–	0	–	–	0
	(Entisten jäsenten eläkkeet) Eurooppa-neuvosto ja neuvosto	1	1	–	–	1	100 %	–	–	–	0	–	–	0
	(Entisten jäsenten eläkkeet) komissio	8	8	–	–	8	100 %	–	–	–	0	–	–	0
	(Entisten jäsenten eläkkeet) tuomioistuin	14	14	–	–	14	100 %	–	–	–	0	–	–	0
	(Entisten jäsenten eläkkeet) tilintarkastustuomioistuin	6	6	–	–	6	100 %	–	–	–	0	–	–	0
	(Entisten jäsenten eläkkeet) oikeusasiamies	0	0	–	–	0	100 %	–	–	–	0	–	–	0
	(Entisten jäsenten eläkkeet) tietosuojavaltuutettu	0	0	–	–	0	100 %	–	–	–	0	–	–	0
	Eurooppa-koulut	260	233	–	23	256	99 %	–	4	4	0	–	(0 )	0
	Henkilöstösääntöjen alaisen henkilöstön palkat	2 847	2 732	–	55	2 787	98 %	–	59	59	1	–	–	1
	Ulkopuolisen henkilöstön palkat	335	252	–	37	289	86 %	–	46	46	0	–	0	0
	Jäsenet – palkat, avustukset ja korvaukset	16	16	–	0	16	98 %	–	0	0	0	–	–	0
	Jäsenet – siirtymäkorvaukset	0	0	–	–	0	100 %	–	–	–	–	–	–	–
	Palvelukseen ottamiseen liittyvät kulut	31	28	–	1	29	95 %	–	0	0	1	–	0	1
	Tehtävien lopullinen päättyminen	9	8	–	–	8	87 %	–	–	–	1	–	–	1
	Koulutusmenot	24	17	–	4	22	89 %	–	3	3	0	–	–	0
	Sosiaalisiin palveluihin ja liikkuvuuteen liittyvät menot	48	22	–	15	37	76 %	–	12	12	0	–	0	0
	Tieto- ja viestintätekniikka	434	278	–	89	367	85 %	–	67	67	0	–	0	0
	Rakennusten vuokrat ja ostot	363	323	–	25	348	96 %	–	15	15	0	–	0	0
	Rakennuksiin liittyvät menot	157	123	–	12	135	86 %	–	22	22	0	–	–	0
	Turvallisuus	74	63	–	8	71	96 %	–	3	3	0	–	–	0
	Virkamatka- ja edustusmenot	59	56	–	2	58	97 %	–	2	2	0	–	0	0
	Kokoukset, komiteat, konferenssit	17	14	–	1	15	88 %	–	1	1	1	–	0	1
	Virallinen lehti	3	3	–	–	3	100 %	–	–	–	–	–	–	–
	Julkaisut	16	11	–	4	15	92 %	–	1	1	0	–	–	0
	Tiedonhankinta	7	6	–	0	7	96 %	–	0	0	0	–	0	0
	Tutkimukset ja selvitykset	6	6	–	0	6	98 %	–	0	0	0	–	0	0
	Yleiset laitteet, ajoneuvot, kalusto	31	19	–	7	26	84 %	–	5	5	0	–	0	0
	Ulkopuoliset kielipalvelut	78	33	–	37	70	89 %	–	8	8	0	–	0	0
	Muut hallintomenot	39	17	–	19	35	91 %	–	4	4	0	–	0	0
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	–	–	–	–	–	-	–	–	–	–	–	–	–
	Muiden toimielinten hallintomenot	5 235	4 649	1	406	5 056	97 %	1	138	139	39	0	0	39
	Otsake 7 yhteensä: EU:n yleinen hallinto	12 740	11 300	1	1 003	12 303	97 %	1	390	391	45	0	0	45
O	Innovaatiorahasto	5 331	–	–	3 626	3 626	68 %	–	1 705	1 705	–	–	–	–
	Muut toimet	115	–	–	59	59	51 %	–	56	56	–	–	–	–
	Otsake O yhteensä: Monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuoliset	5 446	–	–	3 685	3 685	68 %	–	1 761	1 761	–	–	–	–
S	Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus	1 351	250	700	–	950	70 %	400	–	400	–	–	1	1
	Euroopan globalisaatiorahasto (EGR)	217	8	–	–	8	4 %	–	10	10	197	–	1	199
	Brexit-mukautusvaraus	1 829	1 318	46	161	1 525	83 %	7	297	304	–	–	–	–
	Otsake S yhteensä: Unionissa ja sen ulkopuolella käytettävät solidaarisuusmekanismit (erityisrahoitusvälineet)	3 397	1 576	746	161	2 483	73 %	407	307	714	197	–	3	200
	Yhteensä	344 131	184 363	2 706	145 221	332 290	97 %	808	9 444	10 252	1 306	15	268	1 589

6.9   YKSITYISKOHTAINEN MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN

(miljoonaa euroa)
		Käytettä vissä olevat Määrä rahat yhteensä	Suoritetut maksut					Vuodelle 2024 siirretyt määrärahat			Raukeavat määrärahat
	Ohjelma		Lopulli sista hyväksy tyistä määrä rahoista	Siirre tyistä määrä rahoista	Käyttö tarkoituk seensa sidotuista tuloista	Yhteensä	%	Lopulli sista hyväksy tyistä määrä rahoista	Käyttö tarkoituk seensa sidotuista tuloista	Yhteensä	Lopulli sista hyväksy tyistä määrä rahoista	Siirre tyistä määrä rahoista	Käyttö tarkoituk seensa sidotuista tuloista	Yhteensä
		1	2	3	4	5=2+3+4	6=5/1	7	8	9=7+8	10	11	12	13=10+11+12
1	Horisontti Eurooppa	17 753	11 549	60	2 958	14 568	82 %	67	3 110	3 177	0	6	2	9
	Euratom	355	208	15	11	234	66 %	15	103	118	1	1	0	2
	Kansainvälinen lämpöydinkoereaktori (ITER)	416	405	1	6	412	99 %	2	2	4	0	0	–	0
	Muut toimet	483	–	–	105	105	22 %	–	377	377	–	–	–	–
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	10	9	–	–	9	87 %	–	–	–	1	–	–	1
	InvestEU-rahasto	2 590	382	0	1 930	2 313	89 %	1	270	271	7	0	0	7
	Verkkojen Eurooppa -väline – liikenneosio	2 531	2 494	0	19	2 514	99 %	1	15	17	1	0	(0 )	1
	Verkkojen Eurooppa -väline – energiaosio	532	527	1	1	529	99 %	2	1	3	0	0	0	1
	Verkkojen Eurooppa -väline – digitaaliosio	150	146	0	2	148	98 %	1	1	2	1	0	–	1
	Digitaalinen Eurooppa	895	838	9	35	882	99 %	7	1	8	1	1	3	4
	Erillisvirastot	229	218	–	9	228	99 %	–	2	2	–	–	(0 )	(0 )
	Muut toimet	87	1	–	–	1	1 %	–	85	85	0	–	–	0
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	13	13	–	–	13	99 %	–	–	–	0	–	–	0
	Komission oikeuksien alaiset toimet	32	30	–	0	30	93 %	–	1	1	1	–	–	1
	Sisämarkkinat	783	701	6	21	728	93 %	8	43	51	4	0	0	4
	EU:n petostentorjunta	27	25	–	1	27	100 %	–	0	0	0	–	0	0
	Verotus	39	36	0	3	39	98 %	0	0	1	0	0	–	0
	Tulli	124	114	0	4	119	95 %	0	5	5	0	0	–	0
	Erillisvirastot	138	124	–	7	131	95 %	–	7	7	0	–	–	0
	Muut toimet	9	9	–	0	9	99 %	–	0	0	0	–	–	0
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	9	8	–	–	8	91 %	–	–	–	1	–	–	1
	Euroopan avaruusohjelma	2 404	2 087	4	110	2 201	92 %	5	197	202	0	1	0	1
	Erillisvirastot	77	75	–	2	77	100 %	–	0	0	–	–	0	0
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	0	0	0	0	0	-	0	0	0	0	0	0	0
	Unionin turvallisten yhteyksien ohjelma	0	–	–	–	–	–	0	–	0	–	–	–	–
	Otsake 1 yhteensä: Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous	29 688	20 000	98	5 225	25 323	85 %	110	4 221	4 331	19	9	5	34
2	Aluekehitys (EAKR)	36 757	25 599	0	9 372	34 972	95 %	1	1 777	1 777	8	0	0	9
	Koheesiorahasto	10 494	9 549	0	224	9 773	93 %	0	721	721	0	0	–	0
	Koheesiorahaston osuus Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneosiosta	2 071	2 069	–	1	2 070	100 %	–	1	1	0	–	0	0
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	4	3	–	–	3	70 %	–	–	–	1	–	–	1
	Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+)	21 482	12 005	1	6 872	18 878	88 %	1	2 603	2 603	0	1	–	1
	Tuki Kyproksen turkkilaiselle yhteisölle	47	39	0	1	40	85 %	0	7	7	0	0	–	0
	Euroopan elpyminen ja palautuminen	49 045	113	2	47 287	47 402	97 %	2	1 641	1 643	0	0	–	0
	Perikles IV	1	1	–	0	1	81 %	0	–	0	0	–	–	0
	EU:n elpyminen	1 348	667	29	0	696	52 %	649	3	651	–	0	–	0
	RescEU	1 346	232	16	652	900	67 %	125	321	446	–	–	0	0
	EU4Health	530	501	3	18	522	99 %	5	1	6	0	1	0	1
	Hätätilanteen tuki unionin sisällä	53	1	–	1	2	4 %	–	45	45	–	–	6	6
	Erillisvirastot	317	253	–	35	288	91 %	–	29	29	0	–	–	0
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	–	–	–	–	–	-	–	–	–	–	–	–	–
	Komission oikeuksien alaiset toimet	12	12	–	–	12	98 %	–	0	0	0	–	–	0
	Työllisyys ja sosiaalinen innovointi	94	79	1	6	86	91 %	1	6	8	0	0	0	0
	Erasmus+	4 134	3 363	12	398	3 774	91 %	16	344	359	0	0	0	0
	Euroopan solidaarisuusjoukot	173	123	4	11	138	80 %	5	30	34	(0 )	0	–	0
	Luova Eurooppa	406	377	2	12	391	96 %	4	9	13	0	1	0	1
	Oikeusasiat	39	36	0	1	38	96 %	1	1	1	0	0	–	0
	Perusoikeudet ja arvot	150	144	1	1	146	98 %	1	1	2	1	0	–	1
	Erillisvirastot	274	267	–	3	271	99 %	–	3	3	0	–	0	0
	Muut toimet	5	3	–	2	4	99 %	–	0	0	0	–	–	0
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	35	33	–	0	33	94 %	–	0	0	2	–	0	2
	Komission oikeuksien alaiset toimet	181	175	–	3	178	98 %	–	3	3	0	–	–	0
	Otsake 2 yhteensä: Koheesio, palautumiskyky ja arvot	128 996	55 644	72	64 901	120 617	94 %	811	7 545	8 356	13	3	7	23
3	Maataloustuet	41 811	40 361	474	286	41 120	98 %	316	341	657	22	12	–	34
	Muut otsakkeen ”Luonnonvarat ja ympäristö” ohjelmat	0	0	0	0	0	-	0	0	0	0	0	0	0
	Maaseudun kehittämisen maatalousrahasto	17 335	14 210	0	2 217	16 427	95 %	0	906	906	2	0	–	2
	Meri- ja kalatalous	1 081	990	1	44	1 036	96 %	1	44	45	0	0	–	0
	Kalastus (kalastuskumppanuussopimukset ja kalastuksenhoitojärjestöt)	116	116	–	–	116	100 %	–	–	–	–	–	–	–
	Erillisvirastot	31	30	–	1	30	98 %	–	1	1	–	–	–	–
	Muut toimet	–	–	–	–	–	-	–	–	–	–	–	–	–
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	3	3	–	–	3	85 %	–	–	–	0	–	–	0
	Ympäristö ja ilmasto (Life)	543	520	6	7	533	98 %	7	2	9	0	0	0	0
	Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto	168	2	–	125	127	76 %	–	41	41	–	–	–	–
	Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin lainajärjestely	281	10	–	2	12	4 %	–	269	269	0	–	–	0
	Erillisvirastot	64	57	–	7	64	99 %	–	0	0	–	–	0	0
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	9	9	–	0	9	92 %	–	–	–	1	–	–	1
	Otsake 3 yhteensä: Luonnonvarat ja ympäristö	61 442	56 306	481	2 689	59 476	97 %	324	1 604	1 928	26	12	0	38
4	Turvapaikka, maahanmuutto ja kotouttaminen	1 082	1 023	1	4	1 029	95 %	2	6	8	46	0	–	46
	Erillisvirastot	183	162	–	8	170	93 %	–	13	13	–	–	0	0
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	0	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	0
	Rajaturvallisuus (yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto) – rajaturvallisuus ja viisumit	543	389	1	8	397	73 %	1	125	126	19	0	0	19
	Rajaturvallisuus (yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto) – tullilaitteet	0	0	0	–	0	63 %	0	–	0	0	0	–	0
	Erillisvirastot	1 094	1 020	–	48	1 068	98 %	–	26	26	–	–	0	0
	Otsake 4 yhteensä: Muuttoliike ja rajaturvallisuus	2 903	2 594	2	68	2 665	92 %	3	170	173	65	1	0	65
5	Sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF)	199	177	1	3	181	91 %	2	1	3	15	0	–	15
	Ydinlaitosten käytöstäpoisto	102	102	–	–	102	100 %	–	–	–	0	–	–	0
	Ydinturvallisuus ja ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto	52	48	2	0	50	97 %	1	0	1	0	0	–	0
	Erillisvirastot	247	231	–	6	237	96 %	–	11	11	–	–	0	0
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	–	–	–	–	–	-	–	–	–	–	–	–	–
	Komission oikeuksien alaiset toimet	19	19	–	0	19	99 %	–	–	–	0	–	–	0
	Euroopan puolustus (tutkimus)	175	167	1	4	173	99 %	1	–	1	(0 )	0	0	0
	Euroopan puolustus (muu kuin tutkimus)	362	355	1	5	360	99 %	2	–	2	0	0	–	0
	Sotilaallinen liikkuvuus	263	262	0	–	263	100 %	1	–	1	0	0	–	0
	Puolustusalan yhteistoiminnallisia hankintoja koskeva väline	–	–	–	–	–	-	–	–	–	–	–	–	–
	Puolustusteollisuuden vahvistamisväline	1	–	–	–	–	–	1	–	1	–	–	–	–
	Euroopan puolustusteollisuusohjelma	0	0	0	0	0	-	0	0	0	0	0	0	0
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	1	1	–	0	1	100 %	–	–	–	–	–	–	–
	Unionin turvallisten yhteyksien ohjelma	–	–	–	–	–	-	–	–	–	–	–	–	–
	Otsake 5 yhteensä: Turvallisuus ja puolustus	1 422	1 363	5	18	1 386	97 %	8	12	20	16	0	0	16
6	Naapuruus, kehitys ja kansainvälinen yhteistyö	10 047	9 055	59	546	9 660	96 %	55	315	370	0	16	–	16
	Kansainvälisen ydinturvallisuusyhteistyön eurooppalainen väline	42	40	1	–	41	97 %	1	1	1	0	0	–	0
	Humanitaarinen apu (HUMA)	2 515	2 465	8	26	2 499	99 %	6	10	16	0	0	(0 )	0
	Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP)	410	386	0	23	409	100 %	0	0	1	(0 )	0	0	0
	Merentakaiset maat ja alueet (MMA)	69	47	1	–	48	69 %	8	14	21	–	0	–	0
	Muut toimet	54	52	–	1	53	99 %	–	0	0	0	–	–	0
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	0	0	–	–	0	99 %	–	0	0	–	–	–	–
	Komission oikeuksien alaiset toimet	87	85	–	0	85	98 %	–	0	0	2	–	–	2
	Liittymistä valmisteleva tuki (IPA III)	2 645	2 287	11	139	2 436	92 %	73	117	190	12	6	0	19
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	0	0	0	0	0	-	0	0	0	0	0	0	0
	Otsake 6 yhteensä: Naapurialueet ja muu maailma	15 870	14 417	80	734	15 232	96 %	143	457	600	14	23	0	38
7	Henkilöstön eläkkeet	2 607	2 347	–	259	2 606	100 %	–	0	0	0	–	(0 )	0
	(Entisten jäsenten eläkkeet) parlamentti	14	14	–	–	14	100 %	–	–	–	0	–	–	0
	(Entisten jäsenten eläkkeet) Eurooppa-neuvosto ja neuvosto	1	1	–	–	1	100 %	–	–	–	0	–	–	0
	(Entisten jäsenten eläkkeet) komissio	8	8	–	–	8	100 %	–	–	–	0	–	–	0
	(Entisten jäsenten eläkkeet) tuomioistuin	14	14	–	–	14	100 %	–	–	–	0	–	–	0
	(Entisten jäsenten eläkkeet) tilintarkastustuomioistuin	6	6	–	–	6	100 %	–	–	–	0	–	–	0
	(Entisten jäsenten eläkkeet) oikeusasiamies	0	0	–	–	0	100 %	–	–	–	0	–	–	0
	(Entisten jäsenten eläkkeet) tietosuojavaltuutettu	0	0	–	–	0	100 %	–	–	–	0	–	–	0
	Eurooppa-koulut	261	233	1	22	256	98 %	0	4	5	0	–	(0 )	0
	Henkilöstösääntöjen alaisen henkilöstön palkat	2 848	2 731	0	55	2 787	98 %	1	59	60	1	0	–	1
	Ulkopuolisen henkilöstön palkat	378	219	38	36	293	78 %	32	47	79	0	5	0	5
	Jäsenet – palkat, avustukset ja korvaukset	17	15	0	0	16	95 %	0	0	0	0	0	–	0
	Jäsenet – siirtymäkorvaukset	0	0	–	–	0	100 %	–	–	–	–	–	–	–
	Palvelukseen ottamiseen liittyvät kulut	34	27	2	1	30	87 %	2	0	2	1	1	0	2
	Tehtävien lopullinen päättyminen	9	8	–	–	8	87 %	–	–	–	1	–	–	1
	Koulutusmenot	35	9	9	2	20	59 %	8	5	13	0	1	–	1
	Sosiaalisiin palveluihin ja liikkuvuuteen liittyvät menot	64	15	13	10	38	60 %	7	17	25	0	1	0	1
	Tieto- ja viestintätekniikka	590	148	154	47	350	59 %	129	109	238	0	1	0	2
	Rakennusten vuokrat ja ostot	365	318	2	22	342	94 %	5	17	22	0	0	0	0
	Rakennuksiin liittyvät menot	226	65	66	6	137	61 %	57	28	85	0	3	0	3
	Turvallisuus	107	30	33	2	65	61 %	32	9	41	0	1	–	1
	Virkamatka- ja edustusmenot	71	45	8	2	54	77 %	11	2	13	0	3	0	4
	Kokoukset, komiteat, konferenssit	24	8	3	0	12	48 %	6	2	8	1	4	0	5
	Virallinen lehti	3	2	0	–	2	76 %	1	–	1	–	0	–	0
	Julkaisut	23	7	7	2	15	65 %	5	3	8	0	0	–	0
	Tiedonhankinta	8	5	1	0	6	75 %	2	0	2	0	0	0	0
	Tutkimukset ja selvitykset	9	2	2	–	4	44 %	5	0	5	0	0	0	0
	Yleiset laitteet, ajoneuvot, kalusto	46	8	15	6	29	63 %	11	6	17	0	0	0	1
	Ulkopuoliset kielipalvelut	83	31	5	36	72	87 %	2	9	11	0	0	0	0
	Muut hallintomenot	47	13	8	13	33	71 %	4	9	13	0	0	0	1
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	–	–	–	–	–	-	–	–	–	–	–	–	–
	Muiden toimielinten hallintomenot	5 889	4 083	593	363	5 039	86 %	567	194	761	39	48	2	89
	Otsake 7 yhteensä: EU:n yleinen hallinto	13 787	10 414	962	884	12 260	89 %	887	522	1 409	45	71	3	118
O	Innovaatiorahasto	8 318	–	–	169	169	2 %	–	8 149	8 149	–	–	–	–
	Muut toimet	116	–	–	56	56	49 %	–	60	60	–	–	–	–
	Otsake O yhteensä: Monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuoliset	8 434	–	–	226	226	3 %	–	8 208	8 208	–	–	–	–
S	Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus	1 351	250	700	–	950	70 %	400	–	400	–	–	1	1
	Euroopan globalisaatiorahasto (EGR)	19	7	0	1	8	45 %	0	10	10	0	0	–	0
	Brexit-mukautusvaraus	1 829	997	46	–	1 043	57 %	328	458	786	–	–	–	–
	Otsake S yhteensä: Unionissa ja sen ulkopuolella käytettävät solidaarisuusmekanismit (erityisrahoitusvälineet)	3 198	1 254	746	1	2 001	63 %	728	468	1 196	0	0	1	1
	Yhteensä	265 740	161 992	2 447	74 747	239 186	90 %	3 014	23 207	26 221	197	119	17	333

6.10   YKSITYISKOHTAINEN MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MAKSATTAMATTA OLEVIEN SITOUMUSTEN MUUTOKSET

(miljoonaa euroa)
		Maksattamatta olevat sitoumukset edellisen varainhoitovuoden lopussa				Varainhoitovuoden sitoumukset				Maksatta matta olevat sitoumukset yhteensä varainhoito vuoden lopussa
	Ohjelma	Edelliseltä varainhoito vuodelta siirretyt sitoumukset	Puretut sitoumukset / Uudelleen arvostukset / peruutukset	Maksut	Maksatta matta olevat sitoumukset varainhoito vuoden lopussa	Varainhoito vuoden aikana tehdyt sitoumukset	Maksut	Sellaisten sitoumusten peruutukset, joita ei voida siirtää seuraavalle varainhoito vuodelle	Maksatta matta olevat sitoumukset varainhoito vuoden lopussa
		1	2	3	4=1+2+3	5	6	7	8=5+6+7	9=4+8
1	Horisontti Eurooppa	27 655	(502 )	(10 425 )	16 728	15 363	(4 143 )	(9 )	11 211	27 939
	Euratom	301	(5 )	(95 )	201	295	(139 )	(0 )	156	357
	Kansainvälinen lämpöydinkoereaktori (ITER)	1 433	(0 )	(340 )	1 093	556	(72 )	(1 )	483	1 576
	Muut toimet	95	(7 )	(49 )	39	152	(56 )	–	96	135
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	30	(0 )	(9 )	21	27	(0 )	–	27	48
	InvestEU-rahasto	4 708	(58 )	(1 630 )	3 020	3 497	(683 )	–	2 814	5 834
	Verkkojen Eurooppa -väline – liikenneosio	6 862	(141 )	(2 500 )	4 221	2 295	(14 )	–	2 282	6 503
	Verkkojen Eurooppa -väline – energiaosio	3 994	(26 )	(525 )	3 443	434	(4 )	–	430	3 873
	Verkkojen Eurooppa -väline – digitaaliosio	543	(36 )	(143 )	364	291	(5 )	–	286	650
	Digitaalinen Eurooppa	1 622	(2 )	(624 )	996	1 379	(259 )	–	1 120	2 116
	Erillisvirastot	51	–	(48 )	3	216	(180 )	–	36	39
	Muut toimet	–	–	–	–	4	(1 )	–	2	2
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	43	(0 )	(12 )	31	4	(1 )	–	3	34
	Komission oikeuksien alaiset toimet	39	(2 )	(24 )	14	28	(6 )	–	22	36
	Sisämarkkinat	1 045	(33 )	(539 )	473	665	(189 )	(0 )	476	949
	EU:n petostentorjunta	34	(4 )	(17 )	14	25	(10 )	–	15	29
	Verotus	42	(1 )	(28 )	14	39	(11 )	–	28	42
	Tulli	141	(2 )	(93 )	46	126	(26 )	–	100	146
	Erillisvirastot	0	(0 )	–	–	131	(131 )	–	0	0
	Muut toimet	7	(0 )	(5 )	2	9	(4 )	–	6	7
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	25	(1 )	(8 )	16	6	–	–	6	21
	Euroopan avaruusohjelma	1 439	(1 )	(903 )	535	2 177	(1 298 )	–	879	1 413
	Erillisvirastot	20	–	(20 )	–	77	(57 )	–	20	20
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	0	0	0	0	0	0	0	0	0
	Unionin turvallisten yhteyksien ohjelma	–	–	–	–	156	–	–	156	156
	Otsake 1 yhteensä: Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous	50 130	(821 )	(18 037 )	31 272	27 951	(7 286 )	(11 )	20 654	51 926
2	Aluekehitys (EAKR)	85 960	(207 )	(33 930 )	51 823	40 288	(1 042 )	(0 )	39 246	91 069
	Koheesiorahasto	15 198	(53 )	(9 112 )	6 034	7 088	(661 )	(0 )	6 427	12 460
	Koheesiorahaston osuus Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneosiosta	6 648	(46 )	(2 059 )	4 543	1 548	(11 )	–	1 537	6 080
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	6	(0 )	(3 )	3	–	–	–	–	3
	Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+)	46 489	(8 )	(18 383 )	28 098	17 648	(495 )	(0 )	17 153	45 251
	Tuki Kyproksen turkkilaiselle yhteisölle	107	(0 )	(39 )	68	34	(1 )	(0 )	32	100
	Euroopan elpyminen ja palautuminen	141 037	(11 )	(46 412 )	94 614	120 894	(990 )	–	119 904	214 518
	Perikles IV	1	(0 )	(1 )	0	1	(0 )	–	1	1
	EU:n elpyminen	29	(0 )	(29 )	–	1 318	(667 )	–	651	651
	RescEU	1 150	(11 )	(351 )	788	1 467	(549 )	(0 )	918	1 707
	EU4Health	1 063	(8 )	(363 )	691	769	(159 )	–	610	1 301
	Hätätilanteen tuki unionin sisällä	62	(20 )	(2 )	40	–	–	–	–	40
	Erillisvirastot	35	(0 )	(13 )	22	296	(275 )	–	21	43
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	0	(0 )	–	0	–	–	–	–	0
	Komission oikeuksien alaiset toimet	10	(1 )	(9 )	1	12	(3 )	–	9	10
	Työllisyys ja sosiaalinen innovointi	174	(4 )	(67 )	103	100	(19 )	–	80	184
	Erasmus+	1 870	(46 )	(722 )	1 102	4 033	(3 051 )	–	981	2 083
	Euroopan solidaarisuusjoukot	166	(12 )	(42 )	112	151	(97 )	–	54	166
	Luova Eurooppa	483	(11 )	(243 )	230	347	(149 )	–	198	427
	Oikeusasiat	63	(2 )	(17 )	44	43	(20 )	–	23	67
	Perusoikeudet ja arvot	213	(10 )	(83 )	120	215	(64 )	–	151	272
	Erillisvirastot	41	(0 )	(7 )	33	279	(263 )	–	15	49
	Muut toimet	12	(1 )	(4 )	7	9	(1 )	–	8	16
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	68	(1 )	(31 )	36	31	(2 )	–	29	65
	Komission oikeuksien alaiset toimet	197	(6 )	(125 )	66	182	(52 )	–	129	195
	Otsake 2 yhteensä: Koheesio, palautumiskyky ja arvot	301 081	(456 )	(112 046 )	188 579	196 751	(8 572 )	(1 )	188 178	376 757
3	Maataloustuet	357	(13 )	(116 )	229	41 134	(41 005 )	–	129	358
	Muut otsakkeen ”Luonnonvarat ja ympäristö” ohjelmat	0	0	0	0	0	0	0	0	0
	Maaseudun kehittämisen maatalousrahasto	41 369	(5 )	(15 730 )	25 634	12 954	(697 )	(0 )	12 257	37 891
	Meri- ja kalatalous	3 173	(9 )	(1 018 )	2 147	1 171	(18 )	(0 )	1 152	3 299
	Kalastus (kalastuskumppanuussopimukset ja kalastuksenhoitojärjestöt)	24	(1 )	(12 )	10	117	(104 )	–	13	23
	Erillisvirastot	–	–	–	–	30	(30 )	–	–	–
	Muut toimet	–	–	–	–	4	–	–	4	4
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	5	–	(3 )	3	2	–	–	2	4
	Ympäristö ja ilmasto (Life)	2 353	(40 )	(490 )	1 823	766	(43 )	–	724	2 547
	Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto	6 143	(3 )	(107 )	6 033	7 263	(20 )	–	7 243	13 276
	Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin lainajärjestely	10	(0 )	(0 )	10	59	(12 )	–	47	57
	Erillisvirastot	3	(3 )	–	–	64	(64 )	–	–	–
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	21	(0 )	(9 )	13	5	(0 )	–	5	18
	Otsake 3 yhteensä: Luonnonvarat ja ympäristö	53 459	(74 )	(17 484 )	35 901	63 567	(41 992 )	(0 )	21 575	57 477
4	Turvapaikka, maahanmuutto ja kotouttaminen	2 265	(10 )	(965 )	1 290	1 494	(63 )	(0 )	1 430	2 720
	Erillisvirastot	18	–	(5 )	13	165	(165 )	–	–	13
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	–	–	–	–	–	–	–	–	–
	Rajaturvallisuus (yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto) – rajaturvallisuus ja viisumit	1 244	(13 )	(346 )	884	965	(51 )	(0 )	913	1 798
	Rajaturvallisuus (yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto) – tullilaitteet	137	(0 )	(0 )	137	141	(0 )	–	141	278
	Erillisvirastot	344	–	(218 )	126	1 036	(850 )	–	186	312
	Otsake 4 yhteensä: Muuttoliike ja rajaturvallisuus	4 008	(23 )	(1 535 )	2 449	3 801	(1 129 )	(0 )	2 671	5 121
5	Sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF)	403	(13 )	(170 )	221	315	(10 )	(0 )	304	524
	Ydinlaitosten käytöstäpoisto	439	–	(102 )	336	69	(0 )	–	69	405
	Ydinturvallisuus ja ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto	316	(7 )	(42 )	267	53	(8 )	–	45	312
	Erillisvirastot	–	–	–	–	237	(237 )	–	–	–
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	1	–	–	1	–	–	–	–	1
	Komission oikeuksien alaiset toimet	25	(2 )	(13 )	11	22	(6 )	–	16	26
	Euroopan puolustus (tutkimus)	492	(0 )	(166 )	325	328	(7 )	–	321	646
	Euroopan puolustus (muu kuin tutkimus)	1 040	(0 )	(304 )	735	644	(56 )	–	588	1 323
	Sotilaallinen liikkuvuus	343	(0 )	(223 )	120	295	(40 )	–	256	376
	Puolustusalan yhteistoiminnallisia hankintoja koskeva väline	–	–	–	–	–	–	–	–	–
	Puolustusteollisuuden vahvistamisväline	–	–	–	–	157	–	–	157	157
	Euroopan puolustusteollisuusohjelma	0	0	0	0	0	0	0	0	0
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	2	–	(1 )	0	–	–	–	–	0
	Unionin turvallisten yhteyksien ohjelma	–	–	–	–	30	–	–	30	30
	Otsake 5 yhteensä: Turvallisuus ja puolustus	3 061	(22 )	(1 022 )	2 017	2 149	(364 )	(0 )	1 785	3 803
6	Naapuruus, kehitys ja kansainvälinen yhteistyö	27 629	(1 234 )	(6 851 )	19 543	13 948	(2 809 )	(0 )	11 139	30 682
	Kansainvälisen ydinturvallisuusyhteistyön eurooppalainen väline	142	(7 )	(36 )	99	46	(5 )	–	41	140
	Humanitaarinen apu (HUMA)	1 128	(1 )	(670 )	457	2 434	(1 828 )	(0 )	606	1 063
	Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP)	136	(4 )	(67 )	65	385	(342 )	–	42	108
	Merentakaiset maat ja alueet (MMA)	107	(1 )	(40 )	66	71	(7 )	–	63	129
	Muut toimet	16	(1 )	(10 )	5	66	(43 )	–	23	28
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	1	(1 )	(0 )	0	–	–	–	–	0
	Komission oikeuksien alaiset toimet	148	(3 )	(56 )	89	93	(30 )	–	63	153
	Liittymistä valmisteleva tuki (IPA III)	7 655	(91 )	(1 658 )	5 906	2 556	(778 )	–	1 778	7 684
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	0	0	0	0	0	0	0	0	0
	Otsake 6 yhteensä: Naapurialueet ja muu maailma	36 962	(1 342 )	(9 389 )	26 232	19 598	(5 843 )	(0 )	13 755	39 987
7	Henkilöstön eläkkeet	0	(0 )	–	–	2 606	(2 606 )	–	–	–
	(Entisten jäsenten eläkkeet) parlamentti	–	–	–	–	14	(14 )	–	–	–
	(Entisten jäsenten eläkkeet) Eurooppa-neuvosto ja neuvosto	–	–	–	–	1	(1 )	–	–	–
	(Entisten jäsenten eläkkeet) komissio	–	–	–	–	8	(8 )	–	–	–
	(Entisten jäsenten eläkkeet) tuomioistuin	–	–	–	–	14	(14 )	–	–	–
	(Entisten jäsenten eläkkeet) tilintarkastustuomioistuin	–	–	–	–	6	(6 )	–	–	–
	(Entisten jäsenten eläkkeet) oikeusasiamies	–	–	–	–	0	(0 )	–	–	–
	(Entisten jäsenten eläkkeet) tietosuojavaltuutettu	–	–	–	–	0	(0 )	–	–	–
	Eurooppa-koulut	1	–	(1 )	–	256	(255 )	–	1	1
	Henkilöstösääntöjen alaisen henkilöstön palkat	0	(0 )	(0 )	–	2 787	(2 787 )	(1 )	0	0
	Ulkopuolisen henkilöstön palkat	43	(5 )	(38 )	–	289	(255 )	(1 )	33	33
	Jäsenet – palkat, avustukset ja korvaukset	0	(0 )	(0 )	–	16	(15 )	–	0	0
	Jäsenet – siirtymäkorvaukset	–	–	–	–	0	(0 )	–	–	–
	Palvelukseen ottamiseen liittyvät kulut	4	(1 )	(2 )	–	29	(27 )	–	2	2
	Tehtävien lopullinen päättyminen	–	–	–	–	8	(8 )	–	–	–
	Koulutusmenot	11	(1 )	(9 )	–	22	(11 )	–	11	11
	Sosiaalisiin palveluihin ja liikkuvuuteen liittyvät menot	16	(2 )	(15 )	0	37	(24 )	–	13	13
	Tieto- ja viestintätekniikka	155	(1 )	(154 )	–	367	(196 )	–	172	172
	Rakennusten vuokrat ja ostot	2	(0 )	(2 )	–	348	(341 )	–	7	7
	Rakennuksiin liittyvät menot	69	(3 )	(66 )	–	135	(71 )	–	63	63
	Turvallisuus	33	(1 )	(33 )	–	71	(33 )	–	38	38
	Virkamatka- ja edustusmenot	11	(3 )	(8 )	–	58	(46 )	–	11	11
	Kokoukset, komiteat, konferenssit	7	(4 )	(3 )	–	15	(8 )	–	7	7
	Virallinen lehti	0	(0 )	(0 )	–	3	(2 )	–	1	1
	Julkaisut	7	(0 )	(7 )	–	15	(8 )	–	6	6
	Tiedonhankinta	2	(0 )	(1 )	–	7	(5 )	–	2	2
	Tutkimukset ja selvitykset	3	(0 )	(2 )	–	6	(2 )	–	5	5
	Yleiset laitteet, ajoneuvot, kalusto	15	(0 )	(15 )	–	26	(14 )	–	12	12
	Ulkopuoliset kielipalvelut	5	(0 )	(5 )	–	70	(67 )	–	2	2
	Muut hallintomenot	8	(0 )	(8 )	–	35	(25 )	–	10	10
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	0	(0 )	–	–	–	–	–	–	–
	Muiden toimielinten hallintomenot	654	(61 )	(593 )	–	5 056	(4 446 )	(2 )	608	608
	Otsake 7 yhteensä: EU:n yleinen hallinto	1 048	(85 )	(963 )	0	12 303	(11 296 )	(3 )	1 004	1 004
O	Innovaatiorahasto	3 068	(81 )	(125 )	2 862	3 626	(45 )	–	3 581	6 443
	Muut toimet	3	(2 )	(0 )	1	59	(56 )	–	3	4
	Otsake O yhteensä: Monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuoliset	3 071	(83 )	(125 )	2 863	3 685	(101 )	–	3 584	6 447
S	Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus	–	–	–	–	950	(950 )	–	–	–
	Euroopan globalisaatiorahasto (EGR)	0	(0 )	(0 )	–	8	(8 )	–	0	0
	Brexit-mukautusvaraus	–	–	–	–	1 525	(1 043 )	–	482	482
	Otsake S yhteensä: Unionissa ja sen ulkopuolella käytettävät solidaarisuusmekanismit (erityisrahoitusvälineet)	0	(0 )	(0 )	–	2 483	(2 001 )	–	482	482
	Yhteensä	452 821	(2 905 )	(160 601 )	289 315	332 290	(78 585 )	(16 )	253 689	543 003

6.11   YKSITYISKOHTAINEN MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MAKSATTAMATTA OLEVIEN SITOUMUSTEN JAKAUTUMINEN ALKUPERÄVUODEN MUKAAN

(miljoonaa euroa)
	Ohjelma	<2017	2017	2018	2019	2020	2021	2022	2023	Yhteensä
1	Horisontti Eurooppa	291	424	786	1 572	3 156	4 286	6 070	11 355	27 939
	Euratom	24	0	13	24	70	31	39	156	357
	Kansainvälinen lämpöydinkoereaktori (ITER)	–	–	–	–	146	308	638	483	1 576
	Muut toimet	–	–	0	5	11	9	13	96	135
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	–	0	1	1	0	4	14	27	48
	InvestEU-rahasto	175	94	82	108	175	188	2 198	2 814	5 834
	Verkkojen Eurooppa -väline – liikenneosio	86	16	94	1 126	1 601	817	481	2 282	6 503
	Verkkojen Eurooppa -väline – energiaosio	23	312	178	801	1 025	541	562	430	3 873
	Verkkojen Eurooppa -väline – digitaaliosio	0	2	6	15	23	132	183	288	650
	Digitaalinen Eurooppa	–	–	0	0	0	394	592	1 130	2 116
	Erillisvirastot	–	–	–	–	–	–	3	36	39
	Muut toimet	–	–	–	–	–	–	–	2	2
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	–	–	0	1	15	10	5	3	34
	Komission oikeuksien alaiset toimet	–	–	–	0	0	3	10	22	36
	Sisämarkkinat	35	17	14	41	48	91	205	498	949
	EU:n petostentorjunta	0	–	–	0	1	6	6	15	29
	Verotus	–	–	0	0	0	5	8	28	42
	Tulli	–	0	0	0	1	7	39	100	146
	Erillisvirastot	–	–	–	–	–	–	–	0	0
	Muut toimet	–	–	–	–	–	1	1	6	7
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	–	–	0	0	2	1	12	6	21
	Euroopan avaruusohjelma	–	0	7	52	253	23	199	879	1 413
	Erillisvirastot	–	–	–	–	–	–	–	20	20
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	0	0	0	0	0	0	0	0	0
	Unionin turvallisten yhteyksien ohjelma	–	–	–	–	–	–	–	156	156
	Otsake 1 yhteensä: Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous	634	865	1 182	3 748	6 529	6 859	11 278	20 831	51 926
2	Aluekehitys (EAKR)	893	1 343	1 676	2 493	4 548	6 628	34 242	39 246	91 069
	Koheesiorahasto	113	182	218	377	401	214	4 529	6 427	12 460
	Koheesiorahaston osuus Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneosiosta	360	352	442	959	1 418	495	517	1 537	6 080
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	–	0	1	–	1	0	2	–	3
	Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+)	457	356	710	951	1 125	6 314	18 186	17 153	45 251
	Tuki Kyproksen turkkilaiselle yhteisölle	5	1	1	5	12	17	26	32	100
	Euroopan elpyminen ja palautuminen	–	–	0	2	2	13 894	80 716	119 904	214 518
	Perikles IV	–	–	–	0	0	0	0	1	1
	EU:n elpyminen	–	–	–	–	–	–	–	651	651
	RescEU	–	1	1	12	180	189	405	918	1 707
	EU4Health	0	1	4	9	11	167	490	619	1 301
	Hätätilanteen tuki unionin sisällä	–	–	–	–	2	19	19	–	40
	Erillisvirastot	–	0	0	1	1	5	15	21	43
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	0	–	–	–	–	–	–	–	0
	Komission oikeuksien alaiset toimet	–	–	–	–	–	0	1	9	10
	Työllisyys ja sosiaalinen innovointi	2	2	2	12	18	20	47	80	184
	Erasmus+	0	0	3	57	223	293	526	981	2 083
	Euroopan solidaarisuusjoukot	2	0	0	27	34	22	26	54	166
	Luova Eurooppa	–	0	1	6	13	61	148	198	427
	Oikeusasiat	0	7	4	3	4	9	16	23	67
	Perusoikeudet ja arvot	3	2	3	4	7	20	81	151	272
	Erillisvirastot	–	–	–	–	1	22	11	15	49
	Muut toimet	0	–	0	0	0	1	6	8	16
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	0	–	1	1	7	7	19	29	65
	Komission oikeuksien alaiset toimet	1	1	3	5	8	11	38	129	195
	Otsake 2 yhteensä: Koheesio, palautumiskyky ja arvot	1 835	2 249	3 070	4 923	8 017	28 409	140 066	188 188	376 757
3	Maataloustuet	–	–	10	19	37	61	102	129	358
	Muut otsakkeen ”Luonnonvarat ja ympäristö” ohjelmat	0	0	0	0	0	0	0	0	0
	Maaseudun kehittämisen maatalousrahasto	2 251	764	775	787	1 623	5 110	14 324	12 257	37 891
	Meri- ja kalatalous	55	94	130	178	480	145	1 065	1 152	3 299
	Kalastus (kalastuskumppanuussopimukset ja kalastuksenhoitojärjestöt)	–	1	–	–	–	0	9	13	23
	Erillisvirastot	–	–	–	–	–	–	–	–	–
	Muut toimet	–	–	–	–	–	–	–	4	4
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	–	–	–	1	0	–	1	2	4
	Ympäristö ja ilmasto (Life)	100	66	242	210	269	439	497	724	2 547
	Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto	–	–	–	–	–	0	6 033	7 243	13 276
	Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin lainajärjestely	–	–	–	–	–	–	10	47	57
	Erillisvirastot	–	–	–	–	–	–	–	–	–
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	0	–	0	0	4	2	6	5	18
	Otsake 3 yhteensä: Luonnonvarat ja ympäristö	2 406	926	1 156	1 195	2 414	5 757	22 047	21 575	57 477
4	Turvapaikka, maahanmuutto ja kotouttaminen	11	87	82	174	589	52	295	1 430	2 720
	Erillisvirastot	–	–	–	–	–	–	13	–	13
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	–	–	–	–	–	–	–	–	–
	Rajaturvallisuus (yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto) – rajaturvallisuus ja viisumit	18	7	26	168	359	56	251	913	1 798
	Rajaturvallisuus (yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto) – tullilaitteet	–	–	–	–	–	72	65	141	278
	Erillisvirastot	–	–	–	–	–	–	126	186	312
	Otsake 4 yhteensä: Muuttoliike ja rajaturvallisuus	29	94	108	342	948	180	749	2 671	5 121
5	Sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF)	1	18	17	29	73	12	71	304	524
	Ydinlaitosten käytöstäpoisto	3	1	41	64	65	63	99	69	405
	Ydinturvallisuus ja ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto	16	22	43	45	81	41	20	45	312
	Erillisvirastot	–	–	–	–	–	–	–	–	–
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	–	–	–	–	1	–	–	–	1
	Komission oikeuksien alaiset toimet	0	0	0	0	1	3	6	16	26
	Euroopan puolustus (tutkimus)	–	–	–	–	–	158	167	321	646
	Euroopan puolustus (muu kuin tutkimus)	–	–	–	19	26	345	345	588	1 323
	Sotilaallinen liikkuvuus	–	–	–	–	–	94	27	256	376
	Puolustusalan yhteistoiminnallisia hankintoja koskeva väline	–	–	–	–	–	–	–	–	–
	Puolustusteollisuuden vahvistamisväline	–	–	–	–	–	–	–	157	157
	Euroopan puolustusteollisuusohjelma	0	0	0	0	0	0	0	0	0
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	–	–	0	–	–	–	–	–	0
	Unionin turvallisten yhteyksien ohjelma	–	–	–	–	–	–	–	30	30
	Otsake 5 yhteensä: Turvallisuus ja puolustus	20	41	102	158	246	716	735	1 785	3 803
6	Naapuruus, kehitys ja kansainvälinen yhteistyö	898	673	1 287	1 555	2 112	4 464	8 553	11 140	30 682
	Kansainvälisen ydinturvallisuusyhteistyön eurooppalainen väline	1	6	12	11	15	26	28	41	140
	Humanitaarinen apu (HUMA)	0	0	0	14	11	121	310	606	1 063
	Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP)	–	1	0	14	11	27	13	42	108
	Merentakaiset maat ja alueet (MMA)	–	–	–	2	–	3	61	63	129
	Muut toimet	–	–	–	–	–	–	5	23	28
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	–	0	0	0	–	–	–	–	0
	Komission oikeuksien alaiset toimet	0	0	1	2	11	30	44	63	153
	Liittymistä valmisteleva tuki (IPA III)	340	157	533	1 060	719	1 274	1 823	1 778	7 684
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	0	0	0	0	0	0	0	0	0
	Otsake 6 yhteensä: Naapurialueet ja muu maailma	1 238	837	1 834	2 658	2 880	5 945	10 837	13 757	39 987
7	Henkilöstön eläkkeet	–	–	–	–	–	–	–	–	–
	(Entisten jäsenten eläkkeet) parlamentti	–	–	–	–	–	–	–	–	–
	(Entisten jäsenten eläkkeet) Eurooppa-neuvosto ja neuvosto	–	–	–	–	–	–	–	–	–
	(Entisten jäsenten eläkkeet) komissio	–	–	–	–	–	–	–	–	–
	(Entisten jäsenten eläkkeet) tuomioistuin	–	–	–	–	–	–	–	–	–
	(Entisten jäsenten eläkkeet) tilintarkastustuomioistuin	–	–	–	–	–	–	–	–	–
	(Entisten jäsenten eläkkeet) oikeusasiamies	–	–	–	–	–	–	–	–	–
	(Entisten jäsenten eläkkeet) tietosuojavaltuutettu	–	–	–	–	–	–	–	–	–
	Eurooppa-koulut	–	–	–	–	–	–	–	1	1
	Henkilöstösääntöjen alaisen henkilöstön palkat	–	–	–	–	–	–	–	0	0
	Ulkopuolisen henkilöstön palkat	–	–	–	–	–	–	–	33	33
	Jäsenet – palkat, avustukset ja korvaukset	–	–	–	–	–	–	–	0	0
	Jäsenet – siirtymäkorvaukset	–	–	–	–	–	–	–	–	–
	Palvelukseen ottamiseen liittyvät kulut	–	–	–	–	–	–	–	2	2
	Tehtävien lopullinen päättyminen	–	–	–	–	–	–	–	–	–
	Koulutusmenot	–	–	–	–	–	–	–	11	11
	Sosiaalisiin palveluihin ja liikkuvuuteen liittyvät menot	–	–	–	–	–	–	0	13	13
	Tieto- ja viestintätekniikka	–	–	–	–	–	–	–	172	172
	Rakennusten vuokrat ja ostot	–	–	–	–	–	–	–	7	7
	Rakennuksiin liittyvät menot	–	–	–	–	–	–	–	63	63
	Turvallisuus	–	–	–	–	–	–	–	38	38
	Virkamatka- ja edustusmenot	–	–	–	–	–	–	–	11	11
	Kokoukset, komiteat, konferenssit	–	–	–	–	–	–	–	7	7
	Virallinen lehti	–	–	–	–	–	–	–	1	1
	Julkaisut	–	–	–	–	–	–	–	6	6
	Tiedonhankinta	–	–	–	–	–	–	–	2	2
	Tutkimukset ja selvitykset	–	–	–	–	–	–	–	5	5
	Yleiset laitteet, ajoneuvot, kalusto	–	–	–	–	–	–	–	12	12
	Ulkopuoliset kielipalvelut	–	–	–	–	–	–	–	2	2
	Muut hallintomenot	–	–	–	–	–	–	–	10	10
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	–	–	–	–	–	–	–	–	–
	Muiden toimielinten hallintomenot	0	0	0	0	0	0	0	608	608
	Otsake 7 yhteensä: EU:n yleinen hallinto	–	–	–	–	–	–	0	1 004	1 004
O	Innovaatiorahasto	–	–	–	–	–	105	2 757	3 581	6 443
	Muut toimet	–	–	–	–	0	–	1	3	4
	Otsake O yhteensä: Monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuoliset	–	–	–	–	0	105	2 758	3 584	6 447
S	Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus	–	–	–	–	–	–	–	–	–
	Euroopan globalisaatiorahasto (EGR)	–	–	–	–	–	–	–	0	0
	Brexit-mukautusvaraus	–	–	–	–	–	–	–	482	482
	Otsake S yhteensä: Unionissa ja sen ulkopuolella käytettävät solidaarisuusmekanismit (erityisrahoitusvälineet)	–	–	–	–	–	–	–	482	482
	Yhteensä	6 162	5 013	7 452	13 024	21 034	47 971	188 470	253 877	543 003

Sisäisten uudelleenjärjestelyjen yhteydessä tehtyjen sitoumusten uudelleenkohdentamisen seurauksena maksamatta oleva määrä (188 miljoonaa euroa) on muuttunut vuosien välillä. Maksattamatta olevien sitoumusten kokonaismäärä pysyy ennallaan.

6.12   YKSITYISKOHTAINEN MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS: MAKSATTAMATTA OLEVIEN SITOUMUSTEN JAKAUTUMINEN MAKSUMÄÄRÄRAHATYYPIN MUKAAN

(miljoonaa euroa)
		Talousarvion määrärahoista					Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista					Maksatta matta olevat sitoumukset yhteensä vuoden 2023 lopussa
	Otsake	Vuodelta 2022 siirretyt sitou mukset	Mukau tukset	Tehdyt sitou mukset	Suoritetut maksut	Maksatta matta olevat määrät	Vuodelta 2022 siirretyt sitou mukset	Mukau tukset	Tehdyt sitou mukset	Suoritetut maksut	Maksatta matta olevat määrät
		1	2	3	4	5=1+2+3-4	6	7	8	9	10=6+7+8-9	11=5+10
1	Horisontti Eurooppa	22 971	(380 )	12 583	11 668	23 506	4 683	(131 )	2 781	2 900	4 433	27 939
	Euratom	245	(4 )	286	223	304	57	(1 )	9	11	54	357
	Kansainvälinen lämpöydinkoereaktori (ITER)	1 433	(1 )	550	411	1 570	0	–	6	1	6	1 576
	Muut toimet	0	0	–	–	–	95	(7 )	152	105	135	135
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	30	(0 )	27	9	48	0	0	0	0	0	48
	InvestEU-rahasto	2 325	(55 )	341	358	2 253	2 383	(3 )	3 156	1 955	3 582	5 834
	Verkkojen Eurooppa -väline – liikenneosio	6 787	(133 )	2 281	2 493	6 442	75	(8 )	15	21	61	6 503
	Verkkojen Eurooppa -väline – energiaosio	3 944	(26 )	426	526	3 819	50	(0 )	8	3	54	3 873
	Verkkojen Eurooppa -väline – digitaaliosio	541	(36 )	289	148	647	2	(0 )	2	0	3	650
	Digitaalinen Eurooppa	1 592	(1 )	1 340	861	2 070	30	(1 )	39	21	46	2 116
	Erillisvirastot	49	–	206	217	39	1	–	9	11	–	39
	Muut toimet	–	–	4	1	2	0	0	0	0	0	2
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	43	(0 )	4	13	34	0	0	0	0	0	34
	Komission oikeuksien alaiset toimet	34	(1 )	25	27	31	5	(1 )	3	3	5	36
	Sisämarkkinat	1 017	(31 )	633	702	917	28	(2 )	32	26	32	949
	EU:n petostentorjunta	34	(4 )	25	26	29	0	(0 )	0	0	0	29
	Verotus	40	(0 )	36	36	40	2	(0 )	3	3	2	42
	Tulli	137	(2 )	121	115	141	3	(0 )	4	3	4	146
	Erillisvirastot	–	–	124	124	0	0	(0 )	7	7	–	0
	Muut toimet	7	(0 )	9	9	7	–	–	0	–	0	7
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	25	(1 )	6	8	21	0	0	0	0	0	21
	Euroopan avaruusohjelma	1 268	(1 )	2 045	2 088	1 223	172	(0 )	131	113	190	1 413
	Erillisvirastot	18	–	75	75	18	2	–	2	2	2	20
	Unionin turvallisten yhteyksien ohjelma	–	–	156	–	156	0	0	0	0	0	156
	Otsake 1 yhteensä: Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous	42 542	(677 )	21 590	20 137	43 318	7 588	(155 )	6 361	5 186	8 608	51 926
2	Aluekehitys (EAKR)	54 315	(199 )	37 793	17 335	74 573	31 644	(8 )	2 496	17 636	16 496	91 069
	Koheesiorahasto	10 130	(53 )	6 400	5 064	11 413	5 068	–	688	4 709	1 048	12 460
	Koheesiorahaston osuus Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneosiosta	6 634	(45 )	1 548	2 070	6 066	14	(1 )	–	–	13	6 080
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	6	(0 )	–	3	3	0	0	0	0	0	3
	Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+)	22 858	(7 )	16 300	7 863	31 288	23 631	(1 )	1 348	11 015	13 963	45 251
	Tuki Kyproksen turkkilaiselle yhteisölle	104	(0 )	34	39	99	3	–	0	2	1	100
	Euroopan elpyminen ja palautuminen	160	(7 )	121	116	157	140 877	(3 )	120 773	47 285	214 361	214 518
	Perikles IV	1	(0 )	1	1	1	0	–	0	0	0	1
	EU:n elpyminen	29	(0 )	1 316	696	649	0	–	2	0	2	651
	RescEU	557	(9 )	253	260	540	593	(1 )	1 214	639	1 166	1 707
	EU4Health	1 039	(8 )	739	496	1 274	24	(0 )	30	26	27	1 301
	Hätätilanteen tuki unionin sisällä	43	(20 )	–	2	21	19	(0 )	–	–	19	40
	Erillisvirastot	34	(0 )	261	253	42	0	–	35	35	0	43
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	0	(0 )	–	–	0	0	0	0	0	0	0
	Komission oikeuksien alaiset toimet	10	(1 )	12	12	10	–	–	0	0	0	10
	Työllisyys ja sosiaalinen innovointi	167	(4 )	92	82	174	6	(0 )	8	4	9	184
	Erasmus+	1 646	(31 )	3 672	3 424	1 863	225	(14 )	360	350	221	2 083
	Euroopan solidaarisuusjoukot	149	(12 )	144	129	153	16	–	7	9	14	166
	Luova Eurooppa	469	(10 )	333	378	414	14	(1 )	14	13	14	427
	Oikeusasiat	60	(2 )	40	35	63	3	(0 )	3	3	4	67
	Perusoikeudet ja arvot	212	(10 )	214	146	271	1	(0 )	1	1	1	272
	Erillisvirastot	40	–	275	267	48	0	(0 )	4	4	1	49
	Muut toimet	11	(1 )	7	4	13	1	–	2	1	2	16
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	68	(1 )	31	33	65	0	–	0	0	0	65
	Komission oikeuksien alaiset toimet	194	(6 )	180	176	192	3	(0 )	2	2	3	195
	Otsake 2 yhteensä: Koheesio, palautumiskyky ja arvot	98 936	(427 )	69 765	38 883	129 392	202 144	(30 )	126 986	81 734	247 365	376 757
3	Maataloustuet	357	(13 )	40 848	40 834	358	0	(0 )	286	286	0	358
	Maaseudun kehittämisen maatalousrahasto	34 625	(5 )	12 934	14 397	33 157	6 745	(0 )	19	2 030	4 734	37 891
	Meri- ja kalatalous	2 573	(9 )	1 106	978	2 692	600	(0 )	65	58	607	3 299
	Kalastus (kalastuskumppanuussopimukset ja kalastuksenhoitojärjestöt)	24	(1 )	117	116	23	0	0	0	0	0	23
	Erillisvirastot	–	–	30	30	–	–	–	1	1	–	–
	Muut toimet	–	–	4	–	4	0	0	0	0	0	4
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	5	–	2	3	4	0	0	0	0	0	4
	Ympäristö ja ilmasto (Life)	2 347	(39 )	758	529	2 538	7	(1 )	8	4	9	2 547
	Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto	1 327	(0 )	1 447	2	2 773	4 816	(3 )	5 816	125	10 504	13 276
	Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin lainajärjestely	–	–	50	10	40	10	(0 )	9	2	17	57
	Erillisvirastot	3	(3 )	57	57	–	0	(0 )	7	7	–	–
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	21	(0 )	5	9	18	0	0	0	0	0	18
	Otsake 3 yhteensä: Luonnonvarat ja ympäristö	41 281	(69 )	57 357	56 964	41 606	12 178	(5 )	6 210	2 512	15 871	57 477
4	Turvapaikka, maahanmuutto ja kotouttaminen	2 250	(8 )	1 492	1 025	2 709	16	(3 )	2	4	11	2 720
	Erillisvirastot	18	–	157	162	13	–	–	8	8	–	13
	Rajaturvallisuus (yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto) – rajaturvallisuus ja viisumit	1 063	(13 )	964	378	1 637	181	(1 )	0	20	161	1 798
	Rajaturvallisuus (yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto) – tullilaitteet	137	(0 )	141	0	278	0	0	0	0	0	278
	Erillisvirastot	344	–	988	1 020	312	–	–	48	48	–	312
	Otsake 4 yhteensä: Muuttoliike ja rajaturvallisuus	3 811	(20 )	3 743	2 585	4 949	197	(4 )	58	80	172	5 121
5	Sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF)	396	(13 )	313	178	518	8	(0 )	1	3	6	524
	Ydinlaitosten käytöstäpoisto	439	–	69	102	405	0	0	0	0	0	405
	Ydinturvallisuus ja ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto	316	(7 )	53	50	312	0	(0 )	0	0	0	312
	Erillisvirastot	–	–	231	231	–	–	–	6	6	–	–
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	1	–	–	–	1	0	0	0	0	0	1
	Komission oikeuksien alaiset toimet	25	(2 )	22	19	26	0	–	0	0	0	26
	Euroopan puolustus (tutkimus)	479	(0 )	319	167	631	12	–	9	6	15	646
	Euroopan puolustus (muu kuin tutkimus)	1 024	(0 )	626	360	1 290	16	–	17	0	33	1 323
	Sotilaallinen liikkuvuus	343	(0 )	295	263	376	0	0	0	0	0	376
	Puolustusteollisuuden vahvistamisväline	–	–	157	–	157	0	0	0	0	0	157
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	2	–	–	1	0	0	0	0	0	0	0
	Unionin turvallisten yhteyksien ohjelma	–	–	30	–	30	0	0	0	0	0	30
	Otsake 5 yhteensä: Turvallisuus ja puolustus	3 025	(22 )	2 116	1 372	3 748	36	(0 )	33	14	55	3 803
6	Naapuruus, kehitys ja kansainvälinen yhteistyö	27 423	(1 229 )	13 290	9 142	30 342	206	(5 )	658	518	340	30 682
	Kansainvälisen ydinturvallisuusyhteistyön eurooppalainen väline	139	(7 )	45	40	137	3	–	1	0	4	140
	Humanitaarinen apu (HUMA)	1 113	(1 )	2 408	2 473	1 047	15	(0 )	26	26	15	1 063
	Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP)	116	(4 )	372	390	94	20	(0 )	13	19	13	108
	Merentakaiset maat ja alueet (MMA)	107	(1 )	71	48	129	0	0	0	0	0	129
	Muut toimet	16	(1 )	65	52	28	–	–	1	1	–	28
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	1	(1 )	–	0	0	0	0	0	0	0	0
	Komission oikeuksien alaiset toimet	148	(3 )	93	85	152	0	–	0	0	0	153
	Liittymistä valmisteleva tuki (IPA III)	7 213	(86 )	2 530	2 242	7 415	442	(5 )	26	194	269	7 684
	Otsake 6 yhteensä: Naapurialueet ja muu maailma	36 275	(1 332 )	18 874	14 473	39 345	687	(10 )	724	758	642	39 987
7	Henkilöstön eläkkeet	–	–	2 347	2 347	–	0	(0 )	259	259	–	–
	(Entisten jäsenten eläkkeet) parlamentti	–	–	14	14	–	0	0	0	0	0	–
	(Entisten jäsenten eläkkeet) Eurooppa-neuvosto ja neuvosto	–	–	1	1	–	0	0	0	0	0	–
	(Entisten jäsenten eläkkeet) komissio	–	–	8	8	–	0	0	0	0	0	–
	(Entisten jäsenten eläkkeet) tuomioistuin	–	–	14	14	–	0	0	0	0	0	–
	(Entisten jäsenten eläkkeet) tilintarkastustuomioistuin	–	–	6	6	–	0	0	0	0	0	–
	(Entisten jäsenten eläkkeet) oikeusasiamies	–	–	0	0	–	0	0	0	0	0	–
	(Entisten jäsenten eläkkeet) tietosuojavaltuutettu	–	–	0	0	–	0	0	0	0	0	–
	Eurooppa-koulut	0	–	233	233	0	1	–	23	23	1	1
	Henkilöstösääntöjen alaisen henkilöstön palkat	0	(1 )	2 732	2 731	0	–	–	55	55	–	0
	Ulkopuolisen henkilöstön palkat	42	(5 )	252	257	32	1	(1 )	37	36	1	33
	Jäsenet – palkat, avustukset ja korvaukset	0	(0 )	16	16	0	–	–	0	0	–	0
	Jäsenet – siirtymäkorvaukset	–	–	0	0	–	0	0	0	0	0	–
	Palvelukseen ottamiseen liittyvät kulut	3	(1 )	28	29	2	0	(0 )	1	1	0	2
	Tehtävien lopullinen päättyminen	–	–	8	8	–	0	0	0	0	0	–
	Koulutusmenot	9	(1 )	17	18	8	1	(0 )	4	3	3	11
	Sosiaalisiin palveluihin ja liikkuvuuteen liittyvät menot	9	(0 )	22	23	7	8	(1 )	15	16	6	13
	Tieto- ja viestintätekniikka	126	(1 )	278	273	129	29	(0 )	89	76	42	172
	Rakennusten vuokrat ja ostot	0	(0 )	323	319	5	2	–	25	24	2	7
	Rakennuksiin liittyvät menot	60	(3 )	123	122	57	9	(0 )	12	15	6	63
	Turvallisuus	26	(1 )	63	56	32	7	(0 )	8	10	6	38
	Virkamatka- ja edustusmenot	11	(3 )	56	53	11	0	(0 )	2	2	0	11
	Kokoukset, komiteat, konferenssit	7	(4 )	14	11	6	0	(0 )	1	1	1	7
	Virallinen lehti	0	(0 )	3	2	1	0	0	0	0	0	1
	Julkaisut	6	(0 )	11	12	5	1	(0 )	4	3	2	6
	Tiedonhankinta	2	(0 )	6	6	2	0	(0 )	0	0	0	2
	Tutkimukset ja selvitykset	3	(0 )	6	4	5	0	–	0	0	0	5
	Yleiset laitteet, ajoneuvot, kalusto	14	(0 )	19	22	11	2	(0 )	7	7	1	12
	Ulkopuoliset kielipalvelut	4	(0 )	33	35	2	2	(0 )	37	38	1	2
	Muut hallintomenot	5	(0 )	17	17	4	4	(0 )	19	17	6	10
	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	0	(0 )	–	–	–	0	0	0	0	0	–
	Muiden toimielinten hallintomenot	603	(10 )	4 650	4 676	567	51	(53 )	406	363	42	608
	Otsake 7 yhteensä: EU:n yleinen hallinto	929	(31 )	11 300	11 313	886	119	(57 )	1 003	947	118	1 004
O	Innovaatiorahasto	0	0	–	–	–	3 068	(81 )	3 626	169	6 443	6 443
	Muut toimet	0	0	–	–	–	3	(2 )	59	56	4	4
	Otsake O yhteensä: Monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuoliset	0	0	–	–	–	3 071	(83 )	3 685	226	6 447	6 447
S	Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus	–	–	950	950	–	–	–	–	–	–	–
	Euroopan globalisaatiorahasto (EGR)	0	(0 )	8	8	0	0	0	0	0	0	0
	Brexit-mukautusvaraus	–	–	1 363	1 043	321	–	–	161	–	161	482
	Otsake S yhteensä: Unionissa ja sen ulkopuolella käytettävät solidaarisuusmekanismit (erityisrahoitusvälineet)	0	(0 )	2 322	2 001	321	–	–	161	–	161	482
	Yhteensä	226 800	(2 577 )	187 069	147 727	263 564	226 021	(343 )	145 221	91 459	279 439	543 003

7.   TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN TOIMIELIMITTÄIN

7.1   TALOUSARVION TULOJEN TOTEUTUMINEN

(miljoonaa euroa)
	Talousarvioon otetut tulot		Vahvistetut saamiset			Tulot			Tulot % budje toiduista	Maksa matta olevat
Toimielin	Alkuperäinen hyväksytty talousarvio	Lopullinen hyväksytty talousarvio	Varainhoito vuonna	Siirretyt määrät	Yhteensä	Varainhoito vuoden saamisista	Siirretyistä saamisista	Yhteensä
	1	2	3	4	5=3+4	6	7	8=6+7	9=8/2	10=5-8
Euroopan parlamentti	193	193	255	12	268	253	2	255	132 %	13
Eurooppa-neuvosto ja neuvosto	67	67	100	3	102	99	2	101	151 %	1
Komissio	168 210	164 764	243 340	23 451	266 791	237 468	10 042	247 510	150 %	19 281
Unionin tuomioistuin	67	67	68	0	68	68	0	68	102 %	0
Tilintarkastustuomioistuin	28	28	27	0	27	27	0	27	98 %	0
Talous- ja sosiaalikomitea	15	15	21	0	21	21	0	21	140 %	0
Alueiden komitea	12	12	14	0	14	14	0	14	115 %	0
Oikeusasiamies	2	2	2	0	2	2	0	2	100 %	–
Euroopan tietosuojavaltuutettu	2	2	2	0	2	2	0	2	94 %	–
Euroopan ulkosuhdehallinto	53	53	360	1	361	360	1	361	675 %	0
Yhteensä	168 649	165 203	244 189	23 467	267 656	238 313	10 048	248 361	150 %	19 295

Konsolidoitu selvitys EU:n yleisen talousarvion toteuttamisesta sisältää edellisvuosien tapaan selvitykset kunkin toimielimen talousarvion toteuttamisesta, koska eri toimielinten talousarviot sisältyvät EU:n talousarvioon erillisinä.

Virastojen talousarviota ja toteuttamista ei konsolidoida EU:n talousarvioon eikä sisällytetä EU:n talousarviokertomuksiin. Komission virastoille maksettu avustus sisältyy kuitenkin EU:n talousarvioon. Tässä tilinpäätöksen talousarvio-osassa otetaan huomioon ainoastaan komission talousarviosta virastoille maksettu tuki.

Euroopan ulkosuhdehallinnon osalta olisi otettava huomioon, että oman talousarvionsa lisäksi se saa 240,5 miljoonan euron rahoitusosuudet komissiolta (221,7 miljoonaa euroa vuonna 2022) ja 18,7 miljoonaa euroa Euroopan kehitysrahastolta ja erityisrahastoilta (19,6 miljoonaa euroa vuonna 2022). Nämä rahoitusosuudet kattavat komission henkilöstön kustannukset Euroopan kehitysrahastosta ja erityisrahastoista rahoitetuissa edustustoissa, mukaan lukien vuoden aikana näistä rahoitusosuuksista syntyneet käyttötarkoitukseensa sidotut tulot.

7.2   MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN

(miljoonaa euroa)
	Käytettä vissä olevat määrä rahat yhteensä	Tehdyt sitoumukset					Vuodelle 2024 siirretyt määrärahat			Raukeavat määrärahat
Toimielin		Lopulli sista hyväksy tyistä määrä rahoista	Siirre tyistä määrä rahoista	Käyttö tarkoituk seensa sidotuista tuloista	Yhteensä	%	Lopulli sista hyväksy tyistä määrä rahoista	Käyttö tarkoituk seensa sidotuista tuloista	Yhteensä	Lopulli sista hyväksy tyistä määrä rahoista	Siirre tyistä määrä rahoista	Käyttö tarkoituk seensa sidotuista tuloista	Yhteensä
	1	2	3	4	5=2+3+4	6=5/1	7	8	9=7+8	10	11	12	13=10+ 11+12
Euroopan parlamentti	2 343	2 238	0	59	2 297	98 %	0	37	37	9	0	0	9
Eurooppa-neuvosto ja neuvosto	709	629	0	30	659	93 %	0	31	31	19	0	0	19
Komissio	338 896	179 713	2 705	144 815	327 233	97 %	807	9 306	10 113	1 267	15	268	1 550
Unionin tuomioistuin	488	482	0	1	483	99 %	0	1	1	4	0	0	4
Tilintarkastustuomioistuin	176	171	1	0	172	98 %	0	0	0	3	0	0	3
Talous- ja sosiaalikomitea	165	157	0	4	161	97 %	0	2	2	2	0	0	2
Alueiden komitea	119	117	0	2	118	99 %	0	1	1	0	0	0	0
Oikeusasiamies	13	13	0	–	13	95 %	0	–	–	1	0	–	1
Euroopan tietosuojavaltuutettu	23	22	0	–	22	96 %	0	–	–	1	0	0	1
Euroopan ulkosuhdehallinto	1 198	821	0	310	1 132	94 %	1	66	67	0	0	–	0
Yhteensä	344 131	184 363	2 706	145 221	332 290	97 %	808	9 444	10 252	1 306	15	268	1 589

7.3   MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMINEN

(miljoonaa euroa)
	Käytettä vissä olevat määrä rahat yhteensä	Suoritetut maksut					Vuodelle 2024 siirretyt määrärahat			Raukeavat määrärahat
Toimielin		Lopulli sista Hyväksy tyistä määrä rahoista	Siirre tyistä määrä rahoista	Käyttö tarkoituk seensa sidotuista tuloista	Yhteensä	%	Lopulli sista hyväksy tyistä määrä rahoista	Käyttö tarkoituk seensa sidotuista tuloista	Yhteensä	Lopulli sista Hyväksy tyistä määrä rahoista	Siirre tyistä määrä rahoista	Käyttö tarkoituk seensa sidotuista tuloista	Yhteensä
	1	2	3	4	5=2+3+4	6=5/1	7	8	9=7+8	10	11	12	13
Euroopan parlamentti	2 726	1 890	352	61	2 303	84 %	348	44	393	9	20	2	31
Eurooppa-neuvosto ja neuvosto	789	543	71	30	645	82 %	86	33	118	19	6	–	25
Komissio	259 851	157 909	1 854	74 384	234 147	90 %	2 447	23 013	25 460	158	71	15	243
Unionin tuomioistuin	525	452	32	0	484	92 %	31	1	32	4	5	–	9
Tilintarkastustuomioistuin	183	162	7	0	169	92 %	10	0	10	3	1	–	5
Talous- ja sosiaalikomitea	181	144	13	3	160	89 %	13	4	16	2	2	–	4
Alueiden komitea	132	106	11	1	118	90 %	10	1	12	0	2	0	2
Oikeusasiamies	14	12	0	–	13	92 %	0	–	0	1	0	–	1
Euroopan tietosuojavaltuutettu	25	19	1	–	21	84 %	3	–	3	1	0	0	1
Euroopan ulkosuhdehallinto	1 315	755	106	266	1 126	86 %	67	110	177	0	11	–	11
Yhteensä	265 740	161 992	2 447	74 747	239 186	90 %	3 014	23 207	26 221	197	119	17	333

8.   ERILLISVIRASTOJEN TALOUSARVIOIDEN TOTEUTTAMINEN

Jäljempänä olevissa kohdissa 8.1 ja 8.2 esitettyjä virastojen tuloja ja menoja ei konsolidoida sellaisinaan EU:n talousarvioon. Tässä tilinpäätöksen talousarvio-osassa otetaan huomioon ainoastaan komission talousarviosta virastoille maksettu tuki.

EU:n talousarvion toteuttamiskertomuksiin sisältyvät EU:n talousarviosta erillisvirastoille maksusitoumus- ja maksumäärärahoina maksetut tuet tapauksen mukaan.

Jäljempänä olevissa erillisvirastojen kertomuksissa esitetään yleiskatsaus erillisvirastoista, sekä hajautetuista (perinteisistä) virastoista että toimeenpanovirastoista, sekä niiden tuloista (8.1) ja menoista (8.2).

Virastojen muita tulolähteitä ja niihin liittyviä menoja ei lisätä EU:n talousarvion tilinpäätökseen. Kukin virasto esittää oman tilinpäätöksensä.

8.1   TALOUSARVION TULOT

(miljoonaa euroa)
Virasto	Moni vuotisen rahoitus kehyksen otsake	Lopullinen hyväksytty talousarvio	Saadut tulot
Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto	1	30	30
Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava Euroopan unionin virasto	4	294	316
Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin	1	8	8
Yhteisön kasvilajikevirasto	–	22	20
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto	2 b	17	17
Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto	4	170	188
Euroopan lentoturvallisuusvirasto	1	234	190
Euroopan pankkiviranomainen	1	52	53
Euroopan raja- ja merivartiovirasto	4	829	847
Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus	2 b	90	95
Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus	2 b	20	20
Euroopan kemikaalivirasto	1	124	124
Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanovirasto	1 , 2 a, 3 , 5	62	63
Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirasto	2 b, 6	67	65
Euroopan ympäristökeskus	3	99	81
Euroopan kalastuksenvalvontavirasto	3	30	31
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen	2 b	149	150
Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö	2 b	24	25
Euroopan terveys- ja digitaaliasioiden toimeenpanovirasto	1 , 2 b	50	50
Euroopan innovaationeuvoston ja pk-yritysasioiden toimeenpanovirasto	1 , 2 a	48	48
Euroopan tasa-arvoinstituutti	2 b	9	9
Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti	1	361	382
Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen	1	36	37
Euroopan työviranomainen	2 b	30	28
Euroopan meriturvallisuusvirasto	1	90	112
Euroopan lääkevirasto	2 b	449	462
Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus	5	22	22
Euroopan syyttäjänvirasto	2 b	66	66
Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanovirasto	1	62	62
Euroopan tutkimuksen toimeenpanovirasto	1 , 3	103	103
Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen	1	72	72
Euroopan koulutussäätiö	2 b	29	28
Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto	2 b	75	75
Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto	1	25	37
Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto	5	213	217
Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirasto	5	11	15
Euroopan unionin rautatievirasto	1	38	40
Euroopan unionin avaruusohjelmavirasto	1	77	1 482
Euroopan unionin perusoikeusvirasto	2 b	26	26
Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto	–	456	322
ITER-yhteisyritys (Fusion for Energy)	1	413	554
Euroopan unionin elinten käännöskeskus	7	49	43
Yhteensä		5 128	6 615

(miljoonaa euroa)
Virastojen tulolaji			Toteutuneet tulot
Euroopan komission avustus			4 734
Maksutulot			898
Muut tulot			983
Yhteensä			6 615

8.2   MAKSUSITOUMUS- JA MAKSUMÄÄRÄRAHAT VIRASTOITTAIN

(miljoonaa euroa)
	Maksusitoumusmäärärahat		Maksumäärärahat
Virasto	Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Tehdyt sitoumukset	Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Suoritetut maksut
Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto	30	29	37	28
Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava Euroopan unionin virasto	368	295	389	294
Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin	8	8	9	8
Yhteisön kasvilajikevirasto	27	25	22	19
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto	18	17	22	16
Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto	214	166	228	166
Euroopan lentoturvallisuusvirasto	313	218	328	197
Euroopan pankkiviranomainen	54	52	60	55
Euroopan raja- ja merivartiovirasto	861	837	1 205	765
Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus	102	92	128	90
Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus	20	20	21	20
Euroopan kemikaalivirasto	126	121	143	123
Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanovirasto	62	62	66	62
Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirasto	65	65	70	63
Euroopan ympäristökeskus	91	82	110	76
Euroopan kalastuksenvalvontavirasto	35	33	48	36
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen	158	156	164	149
Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö	26	25	31	25
Euroopan terveys- ja digitaaliasioiden toimeenpanovirasto	50	50	53	50
Euroopan innovaationeuvoston ja pk-yritysasioiden toimeenpanovirasto	48	48	52	47
Euroopan tasa-arvoinstituutti	10	9	11	9
Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti	460	452	377	344
Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen	37	37	40	37
Euroopan työviranomainen	40	37	39	31
Euroopan meriturvallisuusvirasto	126	115	138	113
Euroopan lääkevirasto	486	468	583	474
Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus	23	21	24	21
Euroopan syyttäjänvirasto	66	66	77	66
Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanovirasto	62	62	65	62
Euroopan tutkimuksen toimeenpanovirasto	103	101	108	99
Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen	74	73	80	72
Euroopan koulutussäätiö	30	27	31	25
Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto	79	61	88	64
Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto	25	25	44	40
Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto	223	217	256	221
Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirasto	26	19	29	18
Euroopan unionin rautatievirasto	52	42	44	39
Euroopan unionin avaruusohjelmavirasto	3 588	918	2 370	1 538
Euroopan unionin perusoikeusvirasto	27	27	34	27
Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto	514	347	514	342
ITER-yhteisyritys (Fusion for Energy)	807	586	632	598
Euroopan unionin elinten käännöskeskus	49	43	51	43
Yhteensä	9 582	6 154	8 822	6 572

(miljoonaa euroa)
	Maksusitoumusmäärärahat		Maksumäärärahat
Menolaji	Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Tehdyt sitoumukset	Käytettävissä olevat määrärahat yhteensä	Suoritetut maksut
Hallintomenot	561	529	685	519
Toimintamenot	6 978	3 723	6 063	4 154
Henkilöstö	2 044	1 903	2 074	1 898
Yhteensä	9 582	6 154	8 822	6 572

SANASTO

Budjettikohta

Tulot ja menot esitetään talousarviossa budjettivallan käyttäjän vahvistaman sitovan budjettinimikkeistön mukaisesti. Nimikkeistössä budjettikohdat on järjestetty niiden luonteen ja tarkoituksen mukaan. Nimikkeistön rakenneosat ovat osastot, luvut, momentit ja alamomentit.

Diskonttokorko

Korko, jota käytetään tulevaisuuden rahavirran nykyarvon laskemisessa. Diskonttausta käytetään verrattaessa eri aikoina aiheutuvia kuluja ja hyötyjä.

Efektiivinen korko

Korkokanta, jota käyttäen rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluvan erän odotettavissa olevana juoksuaikana saataviksi tai suoritettaviksi arvioidut tulevat maksut tulevat diskontatuiksi täsmälleen kyseisen rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluvan erän nettokirjanpitoarvon suuruisiksi.

Ennakkomaksut

Maksu, jonka tarkoituksena on tarjota tuensaajalle käteisvaroja. Se voidaan suorittaa useammassa erässä asianomaisessa sopimuksessa, päätöksessä tai perussäädöksessä määrätyn mukaisesti. Ennakkomaksu joko käytetään tiettyyn tarkoitukseen sopimuksessa määrättynä ajanjaksona tai maksetaan takaisin.

Ennaltaehkäisevä toimenpide

Komission käytettävissä oleva toimenpide, jolla se voi suojata EU:n talousarviota silloin, kun sen tietoon on tullut mahdollisia puutteita. Ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa EU:n talousarviosta toimenpideohjelmalle suoritettavien maksujen lykkääminen ja keskeyttäminen.

Etuuspohjainen järjestely

Eläke- tai muu eläke-etuusjärjestely, jossa järjestelyn säännöt määrittelevät etuudet niin, etteivät ne riipu maksusuorituksista, ja jossa etuuksilla ei ole suoraa yhteyttä järjestelyn sijoituksiin Järjestely voi olla rahastoitu tai rahastoimaton.

Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

Talousarvion toteuttamistapa. Talousarvion toteuttamistapa, jossa talousarvion toteuttamiseen liittyvät tehtävät siirretään jäsenvaltioille. Noin kolmea neljäsosaa EU:n menoista hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

Hallintomäärärahat

Hallintomäärärahat kattavat toimielinten ja yhteisöjen juoksevat menot (kuten henkilöstö-, kiinteistö- ja toimistolaitemenot).

Hyväksytty talousarvio

Talousarvioesityksestä tulee hyväksytty talousarvio, kun budjettivallan käyttäjä hyväksyy sen ja Euroopan parlamentin puhemies julistaa sen lopullisesti vahvistetuksi.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat

Kaikki rahoitusvarat ja -velat, jotka on arvostettu julkissektorin kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon.

Johdannaiset

Rahoitusinstrumentti, jonka arvo on kytketty jonkin toisen rahoitusinstrumentin, indikaattorin tai hyödykkeen arvon muutokseen. Toisin kuin primaarin rahoitusinstrumentin (kuten valtion joukkovelkakirjan) haltijalla, jolla on ehdoton oikeus saada rahamäärä (tai jokin muu taloudellinen hyöty) tulevaisuudessa, johdannaisen haltijalla on vain ehdollinen oikeus saada tällaista hyötyä. Johdannaisiin kuuluvat muun muassa valuuttatermiinisopimukset.

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet

Nämä rahoitusosuudet vastaavat sellaisia tilikauden menoja, jotka jäsenvaltioiden on rahoitettava tulevista talousarvioista. Nämä määrät ovat seurausta siitä, että tilinpäätöksessä noudatetaan suoriteperustetta ja talousarviokirjanpidossa maksuperustetta.

Kauden työsuoritukseen perustuvat menot

Kuluvalle varainhoitovuodelle kuuluvasta työsuorituksesta johtuva eläkejärjestelyn velvoitteiden lisäys.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat tai -velat

Kaikki rahoitusvarat tai -velat, jotka julkissektorin kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Public Sector Accounting Standards) mukaan arvostetaan käypään arvoon ja joiden käyvän arvon muutokset kirjataan kauden yli- tai alijäämään (ts. johdannaiset).

Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot

Tulot, jotka saadaan ja osoitetaan tiettyjen menoerien rahoittamista varten. Suurin osa ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista saadaan rahoitusosuuksista, joilla kolmannet maat osallistuvat unionin ohjelmien rahoittamiseen. Suurin osa sisäisistä käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista saadaan kolmansilta osapuolilta niille tilauksesta toimitetuista tavaroista tai palveluista tai niille tilauksesta tehdystä työstä, aiheettomasti maksettujen määrien palautuksista sekä julkaisujen ja elokuvien myynnistä.

Lisätalousarvio

Varainhoitovuoden aikana tehty päätös muuttaa kyseisen varainhoitovuoden talousarviota (lisäykset, vähennykset, määrärahasiirrot).

Maksattamatta olevat määrät (RAL, reste à liquider)

Maksattamatta olevat määrät (RAL, reste à liquider) viittaavat tilanteeseen, jossa talousarviositoumus on tehty mutta sen mukaisia maksuja ei ole vielä suoritettu. Nämä sitoumukset ovat EU:n tulevien vuosien maksuvelvoitteita, ja ne ovat suoraan seurausta monivuotisista ohjelmista ja määrärahojen jakamisesta maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin.

Maksattamatta olevat sitoumukset

Maksattamatta olevien määrien (RAL, reste à liquider) tavoin viittaavat tilanteeseen, jossa talousarviositoumus on tehty mutta sen mukaisia maksuja ei ole vielä suoritettu. Nämä sitoumukset ovat EU:n tulevien vuosien maksuvelvoitteita, ja ne ovat suoraan seurausta monivuotisista ohjelmista ja määrärahojen jakamisesta maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin.

Maksujen keskeyttäminen ja lykkääminen

Jos komissio havaitsee joko omien tarkastustensa tai tarkastusviranomaisten ilmoittamien tietojen tuloksena, että jokin jäsenvaltio ei ole pystynyt korjaamaan hallinto- ja valvontajärjestelmissään havaittuja vakavia puutteita ja/tai oikaisemaan jo ilmoitettuja ja todennettuja sääntöjenvastaisia menoja, se voi keskeyttää maksut tai lykätä niitä.

Maksumäärärahat

Maksumäärärahat kattavat kuluvana varainhoitovuonna suoritettaviksi tulevat maksut, jotka johtuvat kuluvana varainhoitovuonna ja/tai aikaisempina varainhoitovuosina tehdyistä oikeudellisista sitoumuksista.

Maksusitoumusmäärärahat

Maksusitoumusmäärärahat kattavat niiden oikeudellisten velvoitteiden (hankintasopimusten, avustussopimusten tai avustuspäätösten) kokonaiskustannukset, joista voidaan allekirjoittaa sopimus kuluvana varainhoitovuonna.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Kaikki rahoitusvarat (johdannaisia lukuun ottamatta), jotka julkissektorin kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Public Sector Accounting Standards) mukaan arvostetaan käypään arvoon ja joiden käyvän arvon muutokset kirjataan nettovaroihin kuuluvaan rahastoon taseesta poistamiseen (tai arvon alentumiseen) asti.

Määrärahat

Määrärahoilla rahoitetaan talousarvio. Talousarvio sisältää ennusteet sekä maksusitoumuksista että maksuista (edunsaajille käteisellä tai tilisiirtona suoritetut maksut). Maksusitoumusmäärärahojen määrä poikkeaa (jaksotettujen määrärahojen tapauksessa) usein maksumäärärahojen määrästä, koska monivuotisia ohjelmia ja hankkeita koskevat sitoumukset tehdään yleensä koko määrältä sinä vuonna, jona ohjelmia ja hankkeita koskevat päätökset annetaan, kun taas maksut suoritetaan vuosien mittaan sitä mukaa kuin ohjelmien ja hankkeiden toteuttaminen etenee. Jaksottamattomia määrärahoja käytetään kattamaan hallintomenot, maatalousmarkkinatuet ja suorat tuet. Jaksottamattomien määrärahojen tapauksessa maksusitoumusmäärärahojen määrä on yhtä suuri kuin maksumäärärahojen määrä.

Määrärahojen siirtäminen seuraavalle vuodelle

Varainhoitovuonna käyttämättä jääneet määrärahat voidaan vuotuisuusperiaatteesta poiketen tietyissä tilanteissa siirtää käytettäviksi seuraavana varainhoitovuonna. Tällainen siirto on poikkeuksellinen, ja se voidaan tehdä ainoastaan tiukkojen edellytysten täyttyessä.

Omat varat

EU:n talousarvion pääasiallinen tulolähde. Eri omat varat luetellaan sovellettavassa omia varoja koskevassa päätöksessä (päätös (EU, Euratom) 2020/2053). Ne muodostuvat perinteisistä omista varoista, arvonlisäveroon (alv) perustuvista varoista, bruttokansantuloon (BKTL) perustuvista varoista ja kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvista omista varoista.

Perinteiset omat varat

Perinteiset omat varat määritellään sovellettavassa omista varoista annetussa päätöksessä (päätös (EU, Euratom) 2020/2053). Ne muodostuvat erityisesti tullimaksuista ja sokerimaksuista.

Peruutetut määrärahat

Käyttämättömät määrärahat, jotka eivät enää ole käytettävissä.

Rahoitusoikaisu

Rahoitusoikaisujen tarkoituksena on suojata EU:n talousarviota sääntöjenvastaisilta menoilta. Kun varoja hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, sääntöjenvastaisten määrien takaisin periminen on ensi sijassa jäsenvaltioiden tehtävä.

Jos rahoitusoikaisu on ”vahvistettu”, jäsenvaltiot ovat hyväksyneet sen. Jos rahoitusoikaisu on ”päätetty”, se on hyväksytty komission päätöksellä. Päätetty rahoitusoikaisu on aina nettomääräinen, mikä tarkoittaa sitä, että jäsenvaltion on palautettava sääntöjenvastaisesti maksetut varat EU:n talousarvioon. Tällainen rahoitusoikaisu johtaa näin aina kyseiselle jäsenvaltiolle osoitettujen määrärahojen lopulliseen vähentämiseen. Vahvistetut ja päätetyt rahoitusoikaisut on tässä tilinpäätöksessä ilmoitettu yhtenä eränä.

Jos rahoitusoikaisu on ”toteutettu”, sillä on korjattu havaittu sääntöjenvastaisuus.

Raukeavat määrärahat

Varainhoitovuoden lopussa peruutettavat käyttämättä jääneet määrärahat. Raukeamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa määrärahoihin liittyvä valtuutus menojen ja/tai velvoitteiden syntymiseen peruutetaan osittain tai kokonaan. Ainoastaan yhteisyritysten osalta käyttämättä jääneet määrärahat voidaan niiden varainhoitosääntöjen mukaan kirjata ennakkoarvioon tuloista ja menoista kolmen seuraavan varainhoitovuoden ajan (niin kutsuttu n + 3 -sääntö). Yhteisyritysten käyttämättä jääneet määrärahat voidaan siis ottaa uudelleen käyttöön varainhoitovuoteen n + 3 saakka.

Siirrot (budjettikohtien välillä)

Budjettikohtien välisessä siirrossa määrärahoja siirretään varainhoitovuoden aikana budjettikohdasta toiseen. Siirto muodostaa sen vuoksi poikkeuksen erittelyperiaatteesta. Siirrot on kuitenkin nimenomaisesti hyväksytty SEUT-sopimuksessa varainhoitoasetuksessa säädetyin edellytyksin. Varainhoitoasetuksessa erotetaan erityyppisiä siirtoja sen mukaan, tehdäänkö siirto talousarvion osastojen, lukujen, momenttien vai otsakkeiden välillä, ja millä tasolla siirto on hyväksyttävä.

Sitoumus

Oikeudellinen sitoumus siitä, että rahoitusta annetaan tiettyjen edellytysten täyttyessä. EU sitoutuu kattamaan osuutensa EU-rahoitteisen hankkeen kustannuksista. Nykyiset sitoumukset ovat tulevia maksuja. Nykyiset maksut ovat aikaisempia sitoumuksia.

Suora hallinnointi

Talousarvion toteuttamistapa. Suorassa hallinnoinnissa komission yksiköt, toimeenpanovirastot tai erityisrahastot toteuttavat talousarviota suoraan.

Sääntöjenvastaisuus

Sääntöjenvastaisuus on EU:n tai jäsenvaltion sääntöjen vastainen toimi, jolla mahdollisesti on negatiivinen vaikutus EU:n taloudellisiin etuihin. Sääntöjenvastaisuudet voivat olla seurausta myös maksupyynnön esittäneen tuensaajan tai maksujen suorittamisesta vastaavan viranomaisen toiminnasta. Sääntöjenvastaisuuden käsite on laajempi kuin petoksen, joka tarkoittaa mahdollisesti rikokseksi luokiteltavaa toimintaa.

Vakuutusmatemaattiset oletukset

Oletukset, joita käytetään laskettaessa eläkevastuuseen vaikuttavien tulevien tapahtumien kustannuksia.

Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot

Vakuutusmatemaattisten ali- ja ylijäämien muutokset etuuspohjaisessa järjestelyssä. Ne syntyvät aiempien vakuutusmatemaattisten oletusten ja todellisten toteutumien välisten erojen sekä vakuutusmatemaattisissa oletuksissa tapahtuneiden muutosten seurauksena.

Vapauttaminen

Toimenpide, jolla peruutetaan aikaisempi sitoumus (tai osa siitä).

Vuotuinen toimintakertomus

Vuotuisissa toimintakertomuksissa käsitellään muun muassa toimien tuloksia suhteessa niiden tavoitteisiin, toimiin liittyviä riskejä sekä sisäisen valvonnan rakennetta. Valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän on komission tapauksessa varainhoitovuodesta 2001 ja kaikkien muiden EU:n toimielinten tapauksessa varainhoitovuodesta 2003 lähtien täytynyt antaa tehtäviensä hoitamisesta toimielimelleen vuotuinen toimintakertomus yhdessä varainhoitoa ja hallinnointia koskevien tietojen kanssa.

Välillinen hallinnointi

Talousarvion toteuttamistapa. Välillisessä hallinnoinnissa komissio siirtää tietyt talousarvion toteuttamiseen liittyvät tehtävät unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaisille elimille.

LYHENTEET

AAR	Vuotuinen toimintakertomus
AC	Jaksotettu hankintameno
AFS	Myytävissä olevat rahoitusvarat
AMIF	Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto
AOD	Valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä
ATM	Ilmaliikenteen hallinta (Air Traffic Management)
BAR	Brexit-mukautusvaraus
BOP	Maksutaselainat
BUFI Fund	Talousarvion sakkorahasto
YMP	Yhteinen maatalouspolitiikka
CCS LGF	Kulttuurialan ja luovien alojen lainantakausväline
CEF2	Verkkojen Eurooppa -väline
CEF DI	Verkkojen Eurooppa -välineen vieraan pääoman ehtoinen rahoitusväline
CF	Koheesiorahasto
CIP	Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma
COM	Euroopan komissio
COSME	Yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskeva ohjelma
COSO	Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commission
CPF	Yhteinen vararahasto
CPR	Yhteisiä säännöksiä koskeva asetus
CRII+	Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite plus
D&WM	Ydinlaitosten käytöstäpoisto ja ydinjätehuolto
EAD	Maksukyvyttömyystilassa oleva vastuu
EAFRD	Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto
EAGF	Maataloustukirahasto
EAR	Euroopan unionin tilinpäätössääntö
EaSI	Työllisyys ja sosiaalinen innovointi
EBRD	Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki
ETT	Euroopan tilintarkastustuomioistuin
EKP	Euroopan keskuspankki
ECL	Odotettavissa olevat luottotappiot
ECOFIN	Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto
ECSC i.L.	Selvitystilassa oleva Euroopan hiili- ja teräsyhteisö
EKR	Euroopan kehitysrahasto
EDIF	Länsi-Balkanin yrityskehitys- ja innovointiväline
ETA	Euroopan talousalue
EUH	Euroopan ulkosuhdehallinto
EKKR	Euroopan kestävän kehityksen rahasto
EFSE	Euroopan Kaakkois-Eurooppa-rahasto
ERVV	Euroopan rahoitusvakautusväline
ESIR	Euroopan strategisten investointien rahasto
ERVM	Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi
EFTA	Euroopan vapaakauppaliitto
EGNOS	Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä
EIP	Euroopan investointipankki
EIR	Euroopan investointirahasto
ElectriFI	Sähköistämisen rahoittamista koskeva aloite
ELM	Ulkoinen lainanantovaltuus
EMKR	Euroopan meri- ja kalatalousrahasto
EMU	Talous- ja rahaliitto
ENEF	Yritysten laajentumisrahasto
ENIF	Yritysten innovointirahasto
ENPI	Eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline
EP	Euroopan parlamentti
EAKR	Euroopan aluekehitysrahasto
ERI	EIP:n selviytymiskyvyn kehittämisaloite
ESA	Euroopan avaruusjärjestö
ESR	Euroopan sosiaalirahasto
ERI-rahastot	Euroopan rakenne- ja investointirahastot
EVM	Euroopan vakausmekanismi
ETF	Pörssilistattu rahasto
ETS	Päästökauppajärjestelmä
EU	Euroopan unioni
Eumetsat	Euroopan sääsatelliittijärjestö
Euratom	Euroopan atomienergiayhteisö
EUSF	Euroopan unionin solidaarisuusrahasto
FGC	Takaussopimus
FIFO	First In, First Out
FP7	Tutkimuksen ja teknologian kehittämisen seitsemäs puiteohjelma
FR	EU:n varainhoitoasetus
FSDA	Tilinpäätöksen sisältö ja analyysi
FVNA	Käypään arvoon nettovarojen / oman pääoman kautta arvostettavat
FVSD	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
BKT	Bruttokansantuote
BKTL	Bruttokansantulo
GNSS	Maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä
H2020	Horisontti 2020
HLRCP	Korkean tason riski- ja vaatimustenmukaisuuspolitiikka
IBMF	Yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto
IF	Innovaatiorahasto
IIW	Infrastruktuuri- ja innovointi-ikkuna
IMF	Kansainvälinen valuuttarahasto
IPSAS	Julkissektorin kansainväliset tilinpäätösstandardit (International Public Sector Accounting Standards)
IT	Information Technology (tietotekniikka)
ITER	Kansainvälinen lämpöydinkoereaktori
JRC	Yhteinen tutkimuskeskus
JSIS	Yhteinen sairausvakuutusjärjestelmä
JU	Yhteisyritys
LGD	Tappio-osuus
LGF	Lainatakausjärjestely
LGTT	TEN-T-hankkeiden lainavakuusjärjestelmä
MAP	Monivuotinen ohjelma – keskisuurten yritysten taloudellisen osallisuuden ohjelma
MEP	Euroopan parlamentin jäsen
MFA	Makrotaloudellinen rahoitusapu
MFF	Monivuotinen rahoituskehys
MIM	Keskinäinen vakuutusjärjestelmä
MMF	Rahamarkkinarahasto
MSME	Mikro- ja pk-yritykset
NDICI	Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline
NGEU	NextGenerationEU
ORD	Omien varojen järjestelmästä annettu päätös
PBI	Hankejoukkolainoja koskeva aloite
PD	Maksukyvyttömyyden todennäköisyys
PF4EE	Energiatehokkuuden yksityinen rahoitusväline
PGF	Osallistujien takuurahasto
POCI	Ostetut tai alun perin myönnetyt luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneet lainat
PPP	Julkisen ja yksityisen sektorin välinen kumppanuus
PSEO	Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmä
RAL	”Reste à liquider” (maksattamatta olevat sitoumukset)
RSFF	Riskinjakorahoitusväline
RRF	Elpymis- ja palautumistukiväline
TTK	Tutkimus, teknologian kehittäminen ja demonstrointi
S&P	Standard & Poor’s Financial Services LLC
SANAD	MENA-rahasto mikro- ja pk-yrityksille
SAPARD	Maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityinen liittymisohjelma
SEMED	Mikro- ja pk-yritysten taloudellisen osallisuuden ohjelma Välimeren eteläisellä ja itäisellä alueella
SICR	Luottoriskin merkittävä lisääntyminen
SIUGI	Pk-yrityksiä koskevaan aloitteeseen sisältyvä rajoittamattomia takauksia koskeva väline
Pk-yritykset	Pienet ja keskisuuret yritykset
SMEW	Pk-yritysikkuna
STEP	Euroopan strategisten teknologioiden kehysväline
SURE	Eurooppalainen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäinen tukiväline
SEUT	Sopimus Euroopan unionin toiminnasta
TOR	Perinteiset omat varat
TRDI	Väliaikainen maaseudun kehittämisväline
Alv	Arvonlisävero

---

(1)   Määrät vastaavat määrärahoja, joista on vähennetty jäsenvaltion suhteellinen osuus asetuksen (EU) 2021/241 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista menoista, mainitun asetuksen 11 artiklassa ja liitteessä IVa säädetyn menetelmän mukaisesti laskettuna.

(†)   Talousarviositoumuksissa on otettu huomioon kaikki määrärahojen vapauttamiset, myös ennen vuotta 2023 tehtyihin sitoumuksiin liittyvät vapauttamiset. Kaikista talousarviositoumuksista 122,0 miljardia euroa sidottiin vuonna 2023.

(††)   Elpymis- ja palautumistukivälineen alkuperäisistä määrärahoista käytetään Espanjan tapauksessa 2,6 miljardia euroa ja Portugalin tapauksessa 0,1 miljardia euroa REPowerEU-suunnitelman mukaisten uudistusten ja investointien tukemiseen.

(2)  Lukuun ottamatta joitakin aiempien monivuotisten rahoituskehysten rahoitusvälineohjelmista annettuja takauksia, jotka rahoitettiin kokonaan tai katettiin varauksilla EU:n talousarviosta.

(3)  Ks. komission vuotuinen kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle rahoitusvälineistä, talousarviotakuista, rahoitusavusta ja ehdollisista veloista.

(4)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2022/9701.

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2022/2434, annettu 6 päivänä joulukuuta 2022, asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse hajautetun rahoitusstrategian käyttöönotosta yleisenä lainanottomenetelmänä (EUVL L 319, 13.12.2022, s. 1).

(6)  Euroopan komissio, budjettipääosasto, Green bonds – Impact and allocation report – NGEU report 2023, Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2023, https://data.europa.eu/doi/10.2761/302803.

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2022/313 1,2 miljardin euron hätäavun myöntämisestä Ukrainalle, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2022/1201 1,0 miljardin euron poikkeuksellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2022/1628 5,0 miljardin euron poikkeuksellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle.

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2463, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, välineen perustamisesta tuen antamiseksi Ukrainalle vuonna 2023 (makrotaloudellinen rahoitusapu plus) (EUVL L 322, 16.12.2022, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/792, annettu 29 päivänä helmikuuta 2024, Ukrainan tukivälineen perustamisesta (EUVL L, 2024/792, 29.2.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/792/oj).

(10)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 609/2014, annettu 26 päivänä toukokuuta 2014, perinteisten, ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisessa sovellettavista menetelmistä ja menettelystä sekä käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä (EUVL L 168, 7.6.2014, s. 39).

(11)  Kattava yleiskatsaus NextGenerationEU-välineestä on esitetty edellä kohdissa 2.2 ja 2.3.

(12)  Toissijaisuusperiaatteen mukaan unioni toimii ainoastaan jos ja siltä osin kuin jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti unionin toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi (ks. SEU-sopimuksen 5 artikla).

(13)  Eurooppa-neuvosto sopi 1. helmikuuta 2024 vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien välitarkistuksesta komission ehdotusten (COM(2023) 336) mukaisesti.

(14)  Asetus (EU, Euratom) 2018/1046.

(15)  Ks. SEUT-sopimuksen 317 artikla.

(16)  C(2020) 4240, 24.6.2020.

(17)  Näin ollen ilmaisua ”Euroopan komissio” käytetään kuvaamaan sekä toimielintä – komission jäsenten muodostamaa kollegiota – että sen hallintoa, jota johtavat pääosastojen pääjohtajat (ja muiden hallintorakenteiden, kuten yksiköiden, virastojen ja toimeenpanovirastojen, johtajat).

(18)  Vuoden 2019 puolivälistä (sisäisten sääntöjen tarkistetun 12 artiklan mukaisesti) lähtien Euroopan kehitysrahaston (EKR) hallinnointi on jaettu viiden osaston (INTPA (DEVCO), ECHO, EAC, EACEA ja JRC) kesken.

(19)   https://ec.europa.eu/info/publications/integrated-financial-and-accountability-reporting_en.

(20)  On huomattava, että osa taloudellisia tietoja sisältävien taulukoiden luvuista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin.

(21)   Euroopan parlamentin 22. marraskuuta 2023 hyväksymän talousarvion mukaisesti EU:n lyhytaikaiset velat katetaan omista varoista, jotka jäsenvaltiot kantavat tai joiden maksamista pyydetään jäsenvaltioilta seuraavana vuonna. Lisäksi henkilöstösääntöjen (29. helmikuuta 1968 annettu asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna) 83 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot takaavat yhdessä eläkevastuun kattamisen.

(22)   EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

(23)  Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmä on etuusperusteinen laskennallinen (virtuaalinen) rahasto, jossa henkilöstön suorittamilla maksuilla rahoitetaan heidän tulevat eläkkeensä. Vaikka tosiasiallista sijoitusrahastoa ei olekaan, katsotaan, että määrä, joka sellaiseen olisi kertynyt, on sijoitettu jäsenvaltioiden pitkäaikaisiin joukkovelkakirjalainoihin ja huomioitu Euroopan unionin tilinpäätökseen kirjatussa eläkevastuussa. Henkilöstösääntöjen 83 artiklan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltiot takaavat yhteisesti etuuksien maksamisen (ks. yksityiskohtainen kuvaus järjestelmästä asiakirjassa COM(2018) 829).

(24)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/410, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2018, direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kustannustehokkaiden päästövähennysten ja vähähiilisyyttä edistävien investointien edistämiseksi sekä päätöksen (EU) 2015/1814 muuttamisesta (EUVL L 76, 19.3.2018, s. 3).

(25)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013 , Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129).

(26)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/435, annettu 27 päivänä helmikuuta 2023, asetuksen (EU) 2021/241 muuttamisesta elpymis- ja palautumissuunnitelmien REPowerEU-lukujen osalta sekä asetusten (EU) 1303/2013, (EU) 2021/1060 ja (EU) 2021/1755 ja direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta (EUVL L 63, 28.2.2023, s. 1).

(27)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17. päivänä joulukuuta 2013 , Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).

(28)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159).

(29)  Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta (EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1).

(30)   ”Ei sidottu monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen” sisältää konsolidoitujen yhteisöjen talousarvion toteuttamisen, konsolidoinnista johtuvat eliminoinnit, talousarvion ulkopuoliset toimet ja kohdentamattomat ohjelmat, joihin liittyvät yksittäiset määrät ovat vähäisiä.

(31)   EIP:n ulkoiseen lainanantovaltuuteen liittyvään takaukseen varatut 3,0 miljardin euron varat kattavat myös vanhan makrotaloudellisen rahoitusavun ja Euratomin lainat ja niihin liittyvän ottolainauksen (ks. liitetieto 2.4.1.1).

(32)   EIP:n ulkoiseen lainanantovaltuuteen liittyvään takaukseen varatut 2,7 miljardin euron varat kattavat myös vanhan makrotaloudellisen rahoitusavun ja Euratomin lainat ja niihin liittyvän ottolainauksen (ks. liitetieto 2.4.1.1).

(33)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2018/412, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2018, EU:n takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille unionin ulkopuolella toteutettavia investointihankkeita tukevista rahoitustoimista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta annetun päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta (EUVL L 76, 19.3.2018, s. 30).

(34)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/947, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2021, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1601 ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 kumoamisesta (EUVL L 209, 14.6.2021, s. 1).

(35)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/523, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2021, InvestEU-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) 2015/1017 muuttamisesta (EUVL L 107, 26.3.2021, s. 30).

(36)   Vuodesta 2023 alkaen turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvät määrät (mukaan lukien vertailtavat määrät) on esitetty erillään muuttoliikkeeseen ja rajaturvallisuuteen liittyvistä määristä.

(37)  Neuvoston päätös (Euratom) 2021/281, annettu 22 päivänä helmikuuta 2021, eurooppalaisen yhteisyrityksen perustamisesta ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten sekä etujen myöntämisestä perustettavalle yhteisyritykselle tehdyn päätöksen 2007/198/Euratom muuttamisesta (EUVL L 62, 23.2.2021, s. 41).

(38)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1153, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021, Verkkojen Eurooppa -välineestä ja asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamisesta (EUVL L 249, 14.7.2021, s. 38).

(39)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/696, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, unionin avaruusohjelman ja Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston perustamisesta sekä asetusten (EU) N:o 912/2010, (EU) N:o 1285/2013 ja (EU) N:o 377/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 69).

(40)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1).

(41)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002, annettu 11 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta (EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3).

(42)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 661/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014 , Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 muuttamisesta (EUVL L 189, 27.6.2014, s. 143).

(43)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/461, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 muuttamisesta taloudellisen tuen myöntämiseksi vakavan kansanterveysuhan koettelemille jäsenvaltioille ja unioniin liittymisestä neuvotteleville maille (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 9).

(44)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17).

(45)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1313/2013/EU, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013 , unionin pelastuspalvelumekanismista (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 924).

(46)  Neuvoston asetus (Euratom) 2021/765, annettu 10 päivänä toukokuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa ”Horisontti Eurooppa” täydentävän Euroopan atomienergiayhteisön tutkimus- ja koulutusohjelman perustamisesta vuosiksi 2021–2025 sekä asetuksen (Euratom) 2018/1563 kumoamisesta (EUVL L 167 I, 12.5.2021, s. 81).

(47)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1718, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, asetuksen (EY) N:o 726/2004 muuttamisesta Euroopan lääkeviraston kotipaikan sijainnin osalta (EUVL L 291, 16.11.2018, s. 3).

(48)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU, Euratom) 2022/2544, annettu 19 päivänä joulukuuta 2022, monipuolisen varainhankintastrategian mukaisten EU:n lainanotto- ja velanhallintatoimien ja niihin liittyvien lainanantotoimien hallinto- ja täytäntöönpanojärjestelyistä (EUVL L 328, 22.12.2022, s. 109).

(49)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2016/804, annettu 17 päivänä toukokuuta 2016, perinteisten, ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisessa sovellettavista menetelmistä ja menettelystä sekä käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 muuttamisesta (EUVL L 132, 21.5.2016, s. 85).

(50)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2022/615, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2022, asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 muuttamisesta ennustettavuuden lisäämiseksi jäsenvaltioiden kannalta ja riitojenratkaisumenettelyjen selkeyttämiseksi perinteisten ja ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisen yhteydessä (EUVL L 115, 13.4.2022, s. 51).

(51)   Lukuun ottamatta elpymis- ja palautumistukivälineen lainoja (NextGenerationEU) ja rahoitusapua.

(52)   Ei sisällä menoennakkoja.

(53)   Lukuun ottamatta elpymis- ja palautumistukivälineen lainoja (NextGenerationEU) ja rahoitusapua.

(54)   Ei sisällä menoennakkoja.

(55)   Ei sisällä menoennakkoja.

(56)   Siirrot vaiheesta ja vaiheeseen 1 tai 2 arvostetaan arvonalentumisesta johtuvan vähennyserän alkusaldon mukaan, kun taas vaiheen muutoksesta johtuvat määrien muutokset (eli arvostus 12 kuukauden kuluttua tai koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot) ovat osa uudelleenarvostusta.

(57)  Esimerkiksi talousarvioesitykseen liitetyssä valmisteluasiakirjassa XI talousarviotakuiden ja yhteisen vararahaston täytäntöönpanosta sekä talousarviotakuista ja rahoitusavusta johtuvien ehdollisten velkojen kestävyyden arvioinnista varainhoitoasetuksen 41 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(58)  Pääomasijoitusten takausten riski perustuu takauksen kattamaan nimellismäärään.

(59)   Sovelletaan korjauskerrointa.

(60)   Maksetaan palvelussuhteen päättymisen jälkeisten kolmen ensimmäisen vuoden aikana.

(61)  On huomattava, että osa taloudellisia tietoja sisältävien taulukoiden luvuista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin.

(62)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 608/2014, annettu 26 päivänä toukokuuta 2014 , Euroopan unionin omien varojen järjestelmää koskevista täytäntöönpanotoimenpiteistä (EUVL L 168, 7.6.2014, s. 29).

(63)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11).

(64)  Vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2021/365 4 artiklan mukaisesti monivuotiseen rahoituskehykseen tehtävä tekninen mukautus vuodeksi 2024, COM(2023) 320 final, 6.6.2023.

(65)  Neuvoston asetus (EU) 2020/2094, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseksi (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 23).