Euroopan alueiden komitean lausunto – Eurooppalaisen hallinnollisen alueen vahvistaminen (ComPAct-aloite)

(oma-aloitteinen lausunto)

(C/2024/5369)

Esittelijä

Tom JUNGEN (LU/PES), Roeserin kunnanjohtaja

Viiteasiakirja

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Eurooppalaisen hallinnollisen alueen vahvistaminen (ComPAct-aloite)

COM(2023) 667 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

suhtautuu myönteisesti eurooppalaisen hallinnollisen alueen parantamista (ComPAct) koskevassa Euroopan komission tiedonannossa ilmaistuun aikomukseen edistää yhteistyötä ja poliittista vuoropuhelua sekä auttaa parantamaan Euroopan julkishallintojen valmiuksia ja laatua keskus-, alue- ja paikallistasolla.

korostaa, että julkishallinnoilla on keskeinen rooli sisämarkkinoiden vahvistamisessa ja että julkinen sektori, joka työllistää noin 21 prosenttia EU:n työvoimasta, hallinnoi arvoltaan noin 670 miljardin euron suuruisia julkisten rakennusurakoiden ja tavarahankintojen markkinoita.

painottaa, että julkishallinnot panevat suoraan täytäntöön noin kolmasosan EU:n talousarviosta muun muassa koheesiopolitiikan rahastojen ja elpymis- ja palautumistukivälineen kautta ja että paikallis- ja aluetaso hallinnoi 34:ää prosenttia julkisista kokonaismenoista ja 56:ta prosenttia kaikista julkisista investoinneista.

on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio ottaa tiedonannossaan huomioon aiheeseen liittyvän AK:n aiemman lausunnon (1) ja että tietyt komitean lausunnossa esitetyt ajatukset on sisällytetty tiedonantoon.

kehottaa Euroopan komissiota sekä viranomaisia tehostamaan toimiaan hallinnollisten rasitteiden uudelleenarvioimiseksi ja vähentämiseksi erityisesti paikallis- ja alueviranomaisten kannalta. Komitea korostaa, että ylisääntelyä olisi paremman sääntelyn periaatteiden mukaisesti kartettava mahdollisimman paljon.

toteaa, että todellisen eurooppalaisen hallinnollisen alueen aikaansaamiseksi tarvitaan lisätoimia. Komitea korostaa, että sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa haittaavia esteitä on jäljellä vielä 30 vuoden jälkeenkin ja että niiden raivaamista vaikeuttavat kansallismieliset toimintatavat.

huomauttaa, että vaikka Euroopan komissio on esittänyt tiedonannon eurooppalaisesta hallinnollisesta alueesta, todellista eurooppalaista hallinnollista aluetta ei ole vielä olemassa eikä sitä voida myöskään luoda (osaksi sisämarkkinoita) ilman kansalliset intressit ylittävää eurooppalaista visiota ja yhteisymmärrykseen perustuvia johdonmukaisia ja tehokkaita sääntöjä ja rakenteita, jotka tarjoavat selkeää eurooppalaista lisäarvoa. Komitea panee tässä yhteydessä merkille roolin, joka alueilla ja niiden viranomaisilla voi olla, sillä niiden toiminta ulottuu usein yli kansallisten rajojen.

on tyytyväinen siihen, että Enrico Lettan selvityksessä ”Much more than a Market” tuetaan voimakkaasti hallinnollisten valmiuksien vahvistamista vaikuttavuuden lisäämiseksi. Komitea korostaa erityisesti analyysia, jonka mukaan talousarvion asettamat rajoitukset ovat haitanneet merkittävästi pyrkimyksiä nykyaikaistaa julkishallintoja ja rajoittaneet niiden kykyä palkata ja pitää palveluksessaan ammattitaitoista työvoimaa vuosien 2007–2008 finanssikriisin jälkeen. Tämän seurauksena EU:n säädösten täytäntöönpano on ollut epätasaista ja osin puutteellista eri puolilla EU:ta. Komitea suhtautuukin myönteisesti ehdotukseen luoda uusi sopimusjärjestely EU:n hallintojen yhteistyön ja asiantuntemuksen lisäämiseksi (Pact enhancing European Administrations Cooperation and Expertise, PEACE). Sen avulla voitaisiin edistää julkishallintojen investointeja ja uudistuksia sekä tarjota tukea kansalaisille tai julkishallintojen ryhmille, joilla on samankaltaisia ongelmia tai tavoitteita. Komitea toistaa Enrico Lettan vaatimuksen, jonka mukaan järjestelyn määrärahojen olisi oltava riittävät siihen, että komissio voi tarjota erityisesti julkishallinnon toiminnan parantamiseen tähtäävää asiantuntemusta.

korostaa, että Euroopan komissio kuvailee yleisluonteisia ajatuksiaan eurooppalaisesta hallinnollisesta alueesta, mutta sen tiedonannossa ei esitetä selkeää näkemystä siitä, mitä tällainen rajatylittävä hallinnollinen alue käsittäisi.

10.

suhtautuu myönteisesti teknisen tuen välineeseen: se on keskeinen EU:n ohjelma, jolla tuetaan julkishallintoja, myös alue- ja paikallistasolla. Komitea varoittaa kuitenkin, että monet julkishallinnot eivät etenkään alue- ja paikallistasolla ole tietoisia kaikista teknisen tuen välineen tarjoamista mahdollisuuksista. Komitea kehottaa Euroopan komissiota vahvistamaan viestintätoimiaan ja lisäämään tiedotuskampanjoita.

11.

toteaa, että jäsenvaltioiden hallintorakenteet ovat erilaisia ja että lainsäädäntö on voitava mukauttaa kaikenlaisiin rakenteisiin. AK tukee hajauttamistoimia ja jäsenvaltioiden pyrkimyksiä osallistaa alemmat hallintotasot toimintapoliittisen lainsäädännön suunnitteluun ja täytäntöönpanoon, mutta korostaa, että onnistunut täytäntöönpano edellyttää paitsi toimien myös rahoituksen siirtämistä asianomaiselle tasolle.

12.

huomauttaa, että ComPAct-aloitteella pyritään edistämään hallinnollista yhteistyötä kehittämällä työvoimaa osaamisohjelman avulla, vauhdittamalla digitalisaatiota ja johtamalla ekologista siirtymää. Monilla julkishallinnon tahoilla on kuitenkin edessään muitakin kiireellisiä haasteita, joita ovat väestön väheneminen, aivovuoto, henkilöstön ikääntyminen ja tarve pystyä houkuttelemaan nuoria julkishallinnon tehtäviin sekä työmarkkinoiden kaikkia osa-alueita vaivaava osaamispula ja lisääntynyt kilpailu saatavilla olevasta työvoimasta.

13.

korostaa tarvetta tarkastella jäsenvaltioiden sekä paikallis- ja aluehallintojen haasteita alueittain eriteltyinä ottaen huomioon rakenteiden, perinteiden, resurssien ja valmiuksien moninaisuus. Komitea toteaakin, että vaikka eurooppalainen hallinnollinen alue tarjoaa mahdollisuuksia, sen soveltamisessa säilynee alueellisia ja paikallisia eroja.

14.

painottaa, että monilla maaseutu- ja epäsuotuisilla alueilla ja myös ihmisillä (joilla ei eri syistä ole mahdollisuutta käyttää digitaalisia välineitä) on saavutettavuuteen liittyviä ongelmia, koska infrastruktuuri on puutteellinen, nopeita internetyhteyksiä ei ole tai osaamisessa on aukkoja. Komitea korostaa, että kansalaisten on voitava luottaa paikallishallintonsa julkiseen tukeen myös täysin digitalisoiduissa julkisissa palveluissa, sillä kyse on yleisen edun mukaisesta palvelusta.

15.

peräänkuuluttaa kunnianhimoisempaa strategiaa, jonka tulisi perustua Euroopan julkishallintojen yhteisistä arvoista ja haasteista annettuun Strasbourgin julistukseen, jossa jäsenvaltiot ilmaisivat selkeästi halukkuutensa muuttaa julkishallintoaan, edistää hyvien käytäntöjen vaihtoa ja syventää yhteistyötään.

16.

suosittaa, että eurooppalainen hallinnollinen alue ulotetaan jäsenvaltioiden valtiotason viranomaisten välistä yhteistyötä pidemmälle ja että uudistetussa Strasbourgin julistuksessa kiinnitetään huomiota erityisesti valtiotasoa alempien tasojen julkishallintoon.

17.

pitää myönteisenä, että Euroopan komissio tekee jatkuvaa yhteistyötä vertaishallintojen kanssa mm. julkishallintoa käsittelevän asiantuntijaryhmän ja julkishallinnon eurooppalaisen verkoston kaltaisten täydentävien verkostojen kautta. Komitea kehottaa lisäämään julkishallinnon aktiivista osallistumista kaikilla tasoilla tarveperusteisesti.

18.

ehdottaa, että virkamiehet osallistuvat osana koulutustaan harjoittelujaksoihin tai tilapäiseen työharjoitteluun muualla kuin omalla rekrytointipaikkakunnallaan joko saman jäsenvaltion toisessa julkisessa elimessä tai jopa toisessa maassa. Komitea myöntää, että kielelliset esteet voivat vaikeuttaa tätä toimintaa, ja suosittelee hyödyntämään tekoälyä ja käännösteknologiaa näiden esteiden kiertämiseksi sikäli kuin se on mahdollista. Komitea katsoo, että tällaiset vaihto-ohjelmat voisivat olla ensimmäinen askel kohti ystävyyskaupunkisuhteiden luomista, mutta aiheuttaisivat haasteita muita heikommassa asemassa oleville ja syrjäisille alueille.

19.

korostaa uuden Yhteentoimiva Eurooppa -säädöksen myönteistä lopputulosta ja toteaa, että säädös tekee eurooppalaisesta julkishallinnosta kustannustehokkaamman, koska se mahdollistaa eri tasojen linkittämisen jopa rajojen yli sekä todellisten oppimisalueiden kehittämisen digitaaliteknologian avulla. Komitea toivoo selvennystä siihen, miten ComPAct-aloite suhteutuu yhteentoimivuusasetukseen sekä muihin asiaan liittyviin asetuksiin ja data-avaruuksiin, sillä tiettyjä keinoja, kuten Yhteentoimiva Eurooppa -tukikeskusten perustamista, voitaisiin hyödyntää myös julkishallinnon data-avaruudessa.

20.

pitää valitettavana, että paikallis- ja alueviranomaisia ja EU:n työmarkkinaosapuolia ei kuultu virallisesti ComPAct-aloitetta laadittaessa. Komitea korostaa, että palaute, jota saadaan valtiotasoa alemmilta tasoilta AK:n alueellisten keskusten verkoston välityksellä ja maaseutuvaikutusten arviointivälineiden tai alueellisten vaikutusten arvioinnin avulla, on tärkeää ottaa huomioon paremman sääntelyn agendan mukaisesti.

21.

katsoo, että on tärkeää saavuttaa digitaalisen vuosikymmenen tavoite, jonka mukaan kaikki keskeiset julkiset palvelut ovat vuoteen 2030 mennessä saatavilla verkossa, sillä tämä parantaa näiden palvelujen tehokkuutta ja saatavuutta, ja suhtautuu myönteisesti Euroopan komission pyrkimyksiin nostaa tämä tavoite Euroopan hallinnollisen alueen keskeiseksi kysymykseksi. Komitea korostaa tarvetta varmistaa, että kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus hankkia ajantasaiset digitaaliset taidot ja käyttää ajantasaisia digitaalisia infrastruktuureja ja että henkilöille, joiden digitaaliset valmiudet ovat rajalliset, järjestetään kohdennettuja koulutustilaisuuksia. Komitea painottaa kuitenkin ComPAct-aloitteen täytäntöönpanoon liittyviä haasteita, jotka johtuvat päätöksentekovaiheiden aikataulusta ja mukautuksista, joita tarvitaan kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason tulevien tarpeiden täyttämiseksi.

22.

toteaa, että unioni on laajentumiskehityksensä merkittävimmässä vaiheessa ehdokasmaiden määrän kasvaessa, ja suhtautuu sen vuoksi myönteisesti ComPAct-aloitteen tavoitteeseen ottaa ehdokasmaat paremmin ja useammin mukaan käytäntöjen vaihtoon EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Tällainen toiminta edistäisi ammattimaista ja puolueetonta hyvää hallintoa, joka on yksi EU:n laajentumiskriteereistä.

23.

kehottaa jäsenvaltioita etsimään kaikilla hallinnon tasoilla ratkaisuja hallinnollisia valmiuksia koskeviin haasteisiin, kun ne laativat keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisia suunnitelmiaan, jotka niiden on uudistetun talouden ohjausjärjestelmän mukaisesti määrä toimittaa syyskuuhun 2024 mennessä.

Bryssel 20. kesäkuuta 2024.

Euroopan alueiden komitean

puheenjohtaja

Vasco ALVES CORDEIRO

(1) Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Paikallis- ja alueviranomaisten hallinnollisten valmiuksien parantaminen investointien ja rakenneuudistusten vahvistamiseksi vuosina 2021–2027” (EUVL C 79, 10.3.2020, s. 25).