P9_TA(2023)0480

Innovoinnin sekä teollisen ja teknologisen kilpailukyvyn lisääminen

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. joulukuuta 2023 innovoinnin sekä teollisen ja teknologisen kilpailukyvyn lisäämisestä start-up- ja scale-up-yrityksille suotuisan toimintaympäristön avulla (2023/2110(INI))

(C/2024/4182)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 101–109 ja 173 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja SEUT-sopimukseen liitetyn pöytäkirjan N:o 27 sisämarkkinoista ja kilpailusta,

—	ottaa huomioon 22. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopan seuraavat kärkiyritykset: start-up- ja scale-up-yrityksiä koskeva aloite” (COM(2016)0733),

—

ottaa huomioon tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta 28. huhtikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/695 (1) (Horisontti Eurooppa -asetus),

—	ottaa huomioon 5. toukokuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittäminen: vahvemmat sisämarkkinat Euroopan elpymistä varten” (COM(2021)0350),

—	ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2022 annetun komission tiedonannon ”Uusi eurooppalainen innovaatio-ohjelma” (COM(2022)0332),

—	ottaa huomioon 22. marraskuuta 2022 antamansa päätöslauselman Euroopan innovaationeuvoston täytäntöönpanosta (2),

—	ottaa huomioon 13. heinäkuuta 2023 antamansa päätöslauselman pk-yritysunionin tilanteesta (3),

—	ottaa huomioon 12. syyskuuta 2023 annetun komission tiedonannon pk-yritysten apupaketista (COM(2023)0535),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

—	ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A9-0383/2023),

A.	toteaa, että vaikka EU:n toimielimet ovat julkaisseet useita tiedonantoja start-up-yrityksistä, start-up- ja scale-up-yrityksiä koskevia konkreettisia määritelmiä ei ole vielä hyväksytty;

ottaa huomioon, että start-up- ja scale-up-yrityksille on tyypillistä, että niillä on rajallisesti henkilöresursseja ja melko rajoitettu kyky noudattaa monimutkaisia sääntelyjärjestelmiä tai rahoitusmenettelyjä; ottaa huomioon, että niiden liiketoimintatarpeet ja erityishaasteet eroavat usein luonteeltaan vakiintuneiden pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) tarpeista;

C.	ottaa huomioon, että Horisontti Eurooppa -asetuksen nojalla perustettiin Euroopan innovaationeuvosto;

ottaa huomioon, että komissiolla on käynnissä erilaisia aloitteita, joilla pyritään edistämään yrittäjyyttä, innovointia ja digitalisaatiota EU:ssa, kuten start-up- ja scale-up-yrityksiä koskeva aloite, ekoinnovoinnin tulostaulu, osaamis- ja innovointiyhteisöt, Euroopan klustereiden yhteistyöfoorumi, digitaalinen vuosikymmen ja digitaalisten sisämarkkinoiden strategia, sekä rahoitusohjelmia, joilla tuetaan innovointia muilla toimintapolitiikan aloilla;

E.	ottaa huomioon, että Euroopan ja muiden maailman alueiden välillä on huomattavia historiallisia eroja investointikulttuurissa, etenkin riskipääomarahoituksessa ja bisnesenkeleiden sijoitustoiminnassa;

ottaa huomioon, että EU on sitoutunut parantamaan teollista ja teknologista kilpailukykyään maailmanmarkkinoilla, luomaan häiriönsietokykyisiä ja monipuolisia toimitusketjuja ja johtamaan vihreää siirtymää ja digitalisaatiota ja että se tunnustaa, että sen on parannettava asemaansa tukemalla pitkäaikaisesti start-up- ja scale-up-yritysten kasvua, sillä ne voivat lisätä innovointia ja edistää vihreän siirtymän ja digitalisaation tavoitteita;

ottaa huomioon, että EU toteaa, että start-up- ja scale-up-yrityksillä on potentiaalia edistää innovointia, talouskasvua ja työpaikkojen luomista EU:ssa, vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin ja edistää kestävyyttä sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa, Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa, uudessa eurooppalaisessa innovaatio-ohjelmassa ja päivitetyssä EU:n teollisuusstrategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista;

H.	ottaa huomioon, että monialaisen innovoinnin kasvattaminen, yhteistyön kannustaminen ja eri toimialojen välinen tietämyksen vaihto ovat välttämättömiä start-up- ja scale-up-yrityskentän luovuuden, tehokkuuden ja kehittyvän kasvun lisäämisessä;

ottaa huomioon, että sisämarkkinoiden puutteellinen yhdentyminen, sääntelyn erot ja liiallinen hallinnollinen taakka haittaavat tällä hetkellä start-up- ja scale-up-yrityksiä; ottaa huomioon, että Euroopan kilpailukyky on jäljessä muista kehittyneistä talouksista, mikä uhkaa Euroopan mahdollisuuksia luoda kasvua ja hyvinvointia;

J.	ottaa huomioon, että vähentynyt valtiontuki ja heikentyneet unionin kilpailusäännöt saattavat lisätä esteitä etenkin start-up- ja scale-up-yritysten markkinoille pääsylle ja voivat estää pääoman kilpailullista kohdentumista ansioiden perusteella;

K.	katsoo, että tärkeintä on edistää osallistavaa start-up-ekosysteemiä, koska ryhmien ja johdon monimuotoisuus edistää innovointia, luovuutta ja häiriönsietokykyä;

ottaa huomioon, että vankka digitaalinen infrastruktuuri ja kattavat yhteydet ovat start-up- ja scale-up-yritysten osallistavan digitaalisen innovoinnin perusedellytyksiä ja olennaisia mahdollistajia; toteaa, että EU:ssa on tässä suhteessa merkittäviä alueellisia eroja; katsoo, että digitaaliseen infrastruktuuriin on investoitava ja sitä on edistettävä lisää, jotta voidaan pysyä kehittyvien teknologioiden tahdissa ja jotta EU voi pysyä maailmanlaajuisesti innovoinnin eturintamassa;

M.	ottaa huomioon, että vuoden 2023 kertomuksessa digitaalisen vuosikymmenen tilasta (4) painotetaan, että yritysten digitalisaatiossa on edistyttävä enemmän erityisesti tekoälyn, massadatan ja pilvipalvelujen käyttöönoton osalta;

ottaa huomioon, että menestyksekkään yritystoiminnan keskeinen osatekijä on kyky innovoida, sopeutua ja tunnistaa markkinoiden puutteita kilpailukykyisten tuotteiden tai palvelujen tarjoamiseksi asiakkaille pohjimmiltaan kannattavassa mittakaavassa; katsoo, että poliittisten päättäjien kannalta tämä merkitsee sitä, että tehokkain toimi start-up- ja scale-up-yritysten edistämiseksi unionissa on tukea suotuisaa sääntely-ympäristöä, joka helpottaa markkinoille pääsyä, liiketoiminnan laajentamista ja pääoman saantia, jotta voidaan vauhdittaa innovointia, edistää tervettä kilpailua ja varmistaa mahdollisimman suuri hyöty kuluttajille;

Määritelmät

kehottaa komissiota tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ehdottamaan start-up- ja scale-up-yritysten yhdenmukaistettuja ja laajoja määritelmiä skaalautuvuuden perusteella, samalla kun otetaan huomioon niiden väliset erot sekä niiden erityinen asema pk-yrityksiin verrattuna, jotta estetään start-up- ja scale-up-yritysten sulkeminen tahattomasti pois rajoittavien määritelmien vuoksi;

kehottaa komissiota määrittelemään pk-yrityksiin kuuluvat start-up- ja scale-up-yritykset ja käyttämään tätä määritelmää toimintapolitiikassa ja tilastoinnissa;

on huolissaan siitä, että asianmukaisten määritelmien puuttuminen saattaa heikentää nykyisten toimintapolitiikkojen ja lainsäädännön vaikuttavuutta; panee merkille, että vaikka start-up- ja pk-yrityksillä on joitakin päällekkäisiä intressejä, ne eroavat toisistaan huomattavasti varainkeruu-, kasvu- ja kypsyysvaiheissa; korostaa lisäksi, että start-up-yrityksiin liittyy epävarmuutta ja suuri epäonnistumisen riski ja että ne ovat riippuvaisia ekosysteemeistä ja erilaisesta sijoittajatyypistä; katsoo siksi, että start-up-yritysten luokitteleminen pelkästään pk-yrityksiksi rajoittaa niiden kasvua, markkinoille pääsyä ja investointimahdollisuuksia;

on vakuuttunut siitä, että erityiset määritelmät lisäävät tuen saamisen mahdollisuuksia, kun toteutetaan start-up- ja scale-up-yritysten erityistarpeisiin ja -piirteisiin räätälöityjä toimenpiteitä parantamalla niiden mahdollisuuksia päästä Euroopan pääomamarkkinoille ja saada yksityisiä sijoittajia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita koordinoimaan enemmän toimiaan, joilla start-up- ja scale-up-yrityksille houkutellaan yksityistä pääomaa, jotta ne voisivat selviytyä peräkkäisistä niin sanotuista kuolemanlaaksoista ja täyttää vajeensa; kehottaa komissiota kehittämään kattavan eurooppalaisen start-up- ja scale-up-yritysstrategian, joka edistää innovointia ja jolla puututaan yksittäisten innovoijien, perustajien ja start-up- ja scale-up-yritysten kohtaamiin haasteisiin EU:ssa;

Rahoituksen saanti

korostaa eurooppalaisten start-up-yritysten rahoituksen saantiin liittyviä haasteita, kuten vaikeuksia laajentaa yrityksiä nopeasti kaikkialla Euroopassa; kehottaa hallituksia, rahoituslaitoksia ja yksityisiä sijoittajia tekemään yhteistyötä ja kehittämään strategioita, joilla voidaan luoda riskinsietokykyisempää sijoituskulttuuria;

korostaa maksuviivästysten merkittävää vaikutusta start-up- ja scale-up-yritysten kassavirtaan; toteaa, että digitaalisia ratkaisuja voidaan käyttää laskujen avoimuuden lisäämiseksi ja laskujen maksujen nopeuttamiseksi;

korostaa eläkerahastojen ja vakuutusyhtiöiden kaltaisten yhteisösijoittajien merkitystä, ja kehottaa sallimaan sen, että ne investoivat suuremman osuuden sijoitussalkustaan riskipääomaan ja alkuvaiheen investointeihin, sillä tämä tarjoaisi start-up-yrityksille ratkaisevan pitkän aikavälin rahoituslähteen; muistuttaa, että ennaltaehkäiseviä uudelleenjärjestelyjä koskevista puitteista ja uusista mahdollisuuksista annetun direktiivin (EU) 2019/1023 (5) tavoitteena on muuttaa Euroopan riskiaverssia kulttuuria;

muistuttaa avustuksina, lainoina tai lainatakauksina annettavan kohdennetun julkisen tuen katalyyttisestä roolista kavennettaessa start-up- ja scale-up-yritysten rahoitusvajetta silloin, kun yksityiset investoinnit ovat riittämättömiä tai niitä ei ole saatavilla; katsoo, että EU:n julkisten laitosten olisi käytettävä pääomasijoittamista toimintapolitiikan välineenä ainoastaan poikkeuksellisesti ja yleisesti ottaen vain markkinoiden puutteelliseen toimintaan puuttumiseen; odottaa, että komissio ottaa erittäin huolellisesti huomioon start-up- ja scale-up-yritysten edut kilpailukykyisessä markkinoillepääsyssä, kun se arvioi poikkeussäännöksiä valtiontukisääntöihin ja yrityskeskittymien valvontasääntöihin ja kilpailupolitiikkasäännösten lieventämistä;

korostaa, että markkinataloudessa ensisijainen mekanismi yritysten pääomatarpeiden rahoittamiseksi, mukaan lukien start-up- ja scale-up-yritysten pääomatarpeet, on yksityisten velka- ja osakemarkkinoiden kautta; kannustaa pääomamarkkinaunionin toteuttamiseen, jotta yksityinen pääoma voitaisiin saada käyttöön ja sen rajatylittävää liikkuvuutta unionissa parantaa; kehottaa puuttumaan Euroopan start-up-ekosysteemin rahoituksen saantia heikentäviin alueellisiin eroihin ja esteisiin kokonaisvaltaisella lähestymistavalla, tunnustaen jäsenvaltioiden ja alueiden erilaiset taloudelliset olosuhteet;

10.

kehottaa komissiota tukemaan ja helpottamaan innovatiivisten start-up- ja scale-up-yritysten osallistumista EU:n rahoitusohjelmiin ja varmistamaan helpomman pääsyn niihin ja niitä ja tarjouskilpailuja koskevat yksinkertaisemmat hakuprosessit sekä näiden varojen paremman, nopeamman ja helpomman saatavuuden; myöntää, että nykyisissä taloudellisissa olosuhteissa start-up-yrityksillä on vaikeuksia saada kohdennettua rahoitusta avustusten, takausten ja lainojen muodossa byrokraattisten esteiden ja hakemusten hyväksymisen jälkeisten pitkittyneiden odotusaikojen vuoksi; korostaa, että EU:n nykyinen rahoitusrakenne on räätälöitävä start-up-yritysten erityisvaatimusten mukaiseksi sen varmistamiseksi, että asiaankuuluvaan taloudelliseen tukeen ei liity kohtuutonta hallinnollista taakkaa; painottaa erityisesti tarvetta maksaa myönnetyt varat nopeammin, millä minimoidaan tuen myöntämisen ja varojen saamisen välinen odotusaika;

11.

toteaa, että kulttuuri- ja luovat alat tarvitsevat ainutlaatuisten tarpeidensa vuoksi helposti saatavilla olevia ja räätälöityjä rahoitusmekanismeja; kehottaa myöntämään kohdennettua rahoitusta kulttuuri- ja luovien alojen start-up- ja scale-up-yrityksille;

12.

kannustaa jäsenvaltioita ja komissiota asettamaan kaupunki- ja maaseutualueiden digitaaliseen infrastruktuuriin tehtävät investoinnit etusijalle noudattamalla start-up- ja scale-up-yritysten kasvua ja kestävyyttä tukevaa, tulevaisuuteen suuntautuvaa lähestymistapaa ja vauhdittaen Euroopan digitaalista johtoasemaa;

13.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan esteitä, joita start-up-yritykset ja scale-up-yritykset kohtaavat rahoituksen saannissa, ja räätälöityjä rahoitushakuprosesseja siten, että rahoitusta olisi mahdollista saada helpommin; kehottaa keskittämään toimet pääomamarkkinoiden yhdenmukaistamisen nopeuttamiseen kaikkialla unionissa;

14.

kehottaa komissiota tehostamaan start-up- ja scale-up-yritysten rahoitusmekanismeja, muun muassa julkisia hankintoja ja avustusten, lainojen, lainatakausten sekä joukkorahoituksen myöntämistä, samalla kun varotaan syrjäyttämästä yksityisiä investointeja; kehottaa sitä kohdentamaan nykyisiä varoja uudelleen siten, että ne kohdennetaan tehokkaammin eurooppalaisiin start-up- ja scale-up-yrityksiin, muun muassa laatimalla erityisen ehdotuspyynnön syväteknologiaa ja vihreää teknologiaa koskevista hankkeista; korostaa tarvetta kehittää vapaaehtoinen yleiseurooppalainen luottotietojärjestelmä start-up- ja scale-up-yrityksille, joiden pankkilainahakemukset hylätään; korostaa tarvetta laajentaa VentureEU:n kaltaisia aloitteita, jotta houkutellaan lisää yksityisiä investointeja start-up- ja scale-up-yrityksiin pitkällä aikavälillä; kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita lisäämään bisnesenkeleiden ja sijoittajien kannustimia varhaisvaiheen investointeihin; kehottaa komissiota tarkastelemaan asiaan liittyviä parhaita käytäntöjä kaikkialla EU:ssa ja antamaan suosituksia yhteisen kehyksen edistämiseksi;

15.

kannustaa valtion virastoja ja yksityisiä sijoittajia tarjoamaan kohdennetumpia avustuksia ja matalakorkoisia lainoja start-up- ja scale-up-yrityksille niiden kasvun eri vaiheissa säilyttäen samalla kilpailukykyiset pääomanjakomekanismit ja huolehtien mahdollisimman tarkasti siitä, ettei yksityisiä investointeja syrjäytetä;

16.

kannattaa kannustimien ja rahoitusmekanismien luomista monialaisten hankkeiden tukemiseksi, jotta start-up-yritykset ja scale-up-yritykset voivat tunnustella epätavanomaista yhteistyötä ja hyödyntää monipuolista asiantuntemusta erityisesti uusiutuvan energian, bioteknologian, älykkäiden kaupunkien aloilla sekä kulttuuri- ja luovilla aloilla;

Euroopan innovaationeuvosto

17.

suhtautuu myönteisesti siihen, että on perustettu Euroopan innovaationeuvosto, jonka tavoitteena on tukea avustusten ja rahoitusvälineiden avulla innovatiivisia start-up- ja scale-up-yrityksiä, jotka eivät ole toimivasta liiketoimintamallistaan huolimatta pystyneet turvaamaan rahoitusta markkinoiden puutteellisen toiminnan vuoksi; kehottaa Euroopan innovaationeuvoston rahastoa kiinnittämään erityistä huomiota maantieteelliseen tasapainoon; suhtautuu myönteisesti Euroopan innovaationeuvoston laajentamiseen tähtäävään toimintasuunnitelmaan ja yleiseen tavoitteeseen lisätä osallistumispohjaa laajentavien maiden osallistumista vähintään 15 prosenttiin rahoituksesta kaikissa Euroopan innovaationeuvoston välineissä Euroopan innovaationeuvoston johtokunnan suosituksen mukaisesti; kehottaa komissiota panemaan täysimääräisesti täytäntöön Euroopan innovaationeuvoston johtokunnan suosittelemat toimet sen varmistamiseksi, että Euroopan innovaationeuvoston rahastolla on todellinen eurooppalainen vaikutus;

18.

painottaa, että Euroopan innovaationeuvoston on oltava uskottava markkinatoimija; muistuttaa, että Euroopan innovaationeuvoston investoinneilla olisi pyrittävä pikemminkin houkuttelemaan yksityisiä sijoittajia sen sijaan, että ne syrjäytetään; panee merkille Euroopan innovaationeuvoston lisääntyvän toiminnan ja kehottaa näin ollen laatimaan Euroopan innovaationeuvoston rahaston selkeän hallinnointistrategian, jossa käsitellään myös pääoman kohdentamista koskevia menetelmiä ja kriteerejä sekä rahastonhoitajien toiminnan arviointia; arvostaa Euroopan investointipankin (EIP) korkealaatuista due diligence -prosessia ja kehottaa komissiota varmistamaan, että tämä laatu säilytetään markkinanormien mukaisesti; suhtautuu myönteisesti Euroopan innovaationeuvoston johtokunnan pyrkimyksiin puuttua eturistiriitoihin ennakoivasti selkeiden ja avoimien sääntöjen avulla ja kannustaa sitä näissä pyrkimyksissä; suhtautuu myönteisesti käytännesääntöihin, joita sovelletaan konsultteihin, jotka tarjoavat palveluja Euroopan innovaationeuvoston ehdotuspyyntöihin osallistuville hakijoille;

Euroopan investointipankki

19.

kannustaa EIP-ryhmää, myös Euroopan investointirahastoa, ja kansallisia kehityspankkeja lisäämään tasapuolisesti rahoitustukea start-up- ja scale-up-yrityksille, myös yrityksille, jotka toimivat kehittyvillä aloilla ja aloilla, joilla on runsaasti potentiaalia, erityisesti EU:n energia- ja ilmastokestävyyden ja digitaalisen muutoksen aloilla; toteaa, että monet start-up-yritykset eivät ole riittävän tietoisia EIP:n tarjonnasta, ja korostaa, että EIP:n on tärkeää parantaa tiedotustoimiaan sen varmistamiseksi, että start-up- ja scale-up-yritykset voivat hyötyä täysimääräisesti EIP:n välineistä ja rahoitustuesta;

20.

toteaa erityisesti, että EIP-ryhmällä on ratkaiseva rooli rahoitusvälineiden ja resurssien tarjoamisessa cleantech-alan start-up- ja scale-up-yritysten tukemiseksi kaikkialla unionissa; tukee EIP:n erityistä ehdollista lainatukea vihreään ja digitaaliseen siirtymään osallistuville start-up- ja scale-up-yrityksille, jotta voidaan korjata infrastruktuuriin ja valmistuskapasiteettiin tehtävien investointien rahoitusvajetta; korostaa EIP:n keskeistä roolia unionin sitoutumisessa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja Pariisin sopimukseen;

Julkiset hankinnat

21.

kehottaa kehittämään tehokkaita ja avoimia mekanismeja, joiden avulla hankintasopimusten tekeminen olisi helpompaa start-up- ja scale-up-yrityksille, joilla ei ole vakiintuneisiin yrityksiin verrattuna samoja oikeudellisia ja hallinnollisia valmiuksia, näyttöä tai kokemusta vuorovaikutuksesta viranomaisten kanssa, ja joilla niitä kannustetaan osallistumaan innovatiivisten ratkaisujen tarjoamiseen julkisen sektorin haasteisiin;

Sääntelyrasitteet

22.

suhtautuu myönteisesti komission tavoitteeseen vähentää raportointivaatimuksiin liittyviä rasitteita 25 prosentilla heikentämättä kuitenkaan toimintapoliittisia tavoitteita; katsoo, että komission olisi otettava tässä yhteydessä huomioon start-up- ja scale-up-yritysten erityiset ja rakenteelliset rajoitteet, jotta voidaan vähentää kustannuspaineita ja edistää kilpailukykyä; kehottaa omaksumaan tasapainoisen lähestymistavan EU:n lainsäädäntöön kasvun, yrittäjyyden sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän edistämisen osalta; kehottaa soveltamaan kaikissa sisäisissä neuvotteluissa ja asiaa koskevissa lainsäädäntöehdotuksissa ja toimintapolitiikka-aloitteissa johdonmukaisesti ”pienet ensin” -periaatetta;

23.

korostaa, että on tärkeää virtaviivaistaa ja edistää yhden kerran -periaatetta tietojen jakamisessa hallintoviranomaisten välillä ja ”oletusarvona digitaalisuus” -periaatetta hallinnollisissa menettelyissä sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla; katsoo, että menettelyjen ja lomakkeiden standardointi ja digitalisointi näiden periaatteiden mukaisesti auttaa merkittävästi start-up- ja scale-up-yrityksiä vähentämällä hallinnollista taakkaa pitkällä aikavälillä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään näiden periaatteiden täytäntöönpanoa;

24.

kehottaa laatimaan start-up-yrityksille suotuisia säännöksiä ja kehyksiä, joilla helpotetaan start-up- ja scale-up-yritysten kasvua, skaalautuvuutta ja rajat ylittävää toimintaa ja varmistetaan samalla kuluttajansuoja, tietosuoja ja oikeudenmukainen kilpailu; korostaa, että on tärkeää rajoittaa start-up- ja scale-up-yrityksille aiheutuvia sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia; kehottaa komissiota laajentamaan pk-yrityksille ja start-up- ja scale-up-yrityksille annettavaa tukea selviytymiseen sääntelyn monimutkaisuudesta laajentamalla ohjelmia oikeusklinikoiden edistämiseksi esimerkiksi Digitaalinen Eurooppa -ohjelman digitaali-innovointikeskittymien yhteydessä;

25.

kehottaa komissiota kehittämään ja hyväksymään start-up-yritystestin, joka vastaa sen vuonna 2021 hyväksymää pk-yritystestiä, jotta voidaan paremmin arvioida innovointiin, rahoitukseen ja kilpailukykyyn keskittyvän lainsäädännön vaikutuksia; panee merkille komission puheenjohtajan ehdotuksen, jonka mukaan perustetaan riippumaton lautakunta, jonka on tehtävä EU:n uuden lainsäädännön kilpailukykytarkastus; katsoo, että tässä kilpailukykytarkastuksessa olisi oltava erityinen kehys start-up-, scale-up- ja pk-yrityksille, jotta varmistetaan, että sääntelyllä kannustetaan uusien yritysten perustamiseen Euroopassa;

26.

kehottaa komissiota arvioimaan uudelleen pk-yrityksiin, teollisuuteen ja innovointiin keskittyvän tulevan lainsäädännön vaikutusta start-up-yrityksiin ottaen samalla huomioon niiden erityistarpeet ja -ominaisuudet;

27.

panee merkille uudet paremman sääntelyn välineet ja ”yksi sisään, yksi ulos” -periaatteen; katsoo, että komissio ja jäsenvaltiot tarvitsevat vielä kunnianhimoisempia tavoitteita sääntelyn yksinkertaistamiseksi ja säännösten noudattamisesta aiheutuvien kustannusten alentamiseksi muun muassa soveltamalla EU:n lainsäädäntöä johdonmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa ja puuttumalla päällekkäisiin lakeihin sisämarkkinoilla, erityisesti start-up- ja scale-up-yritysten osalta; katsoo, että yksinkertaistaminen on olennaisen tärkeää innovoinnin ja kilpailukyvyn edistämiseksi;

Osaajien hankkiminen

28.

korostaa, että on kiireellisesti kurottava umpeen havaittu lahjakkuusvaje ja luotava ekosysteemi, jossa lahjakkuus on paitsi runsasta myös täysin integroitua teknologia-alaan; panee huolestuneena merkille, että koko EU:ssa on vähemmän tekoälyn perustutkinto-ohjelmia kuin joissakin paljon pienemmissä maissa; katsoo, että EU:n tasolla tarvitaan kohdennettua lähestymistapaa tämän korjaamiseksi; korostaa tässä yhteydessä, että digitaalista koulutusta koskevaa toimintasuunnitelmaa, eurooppalaisia yliopistoja koskevaa aloitetta ja yleisesti eurooppalaista koulutusaluetta voidaan laajentaa, jotta helpotetaan edelleen strategisen yhteistyön luomista akateemisten laitosten ja alojen välille ja varmistetaan näin, että tutkinnon suorittaneet ovat hyvin valmistautuneita ja heillä on dynaamisilla työmarkkinoilla tarvittavat taidot; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään investointeja koulutukseen luomalla yrittäjyys- ja teknologiataitoihin keskittyviä opinto-ohjelmia ja kursseja ja sisällyttämään samalla elinikäistä oppimista koskevia aloitteita alalla jo toimiville yrittäjille, erityisesti scale-up-yrityksille;

29.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan aloitteita, joilla edistetään digitaalisia ja teollisia taitoja, yhteistyötä, tietämyksen jakamista, yrittäjyyttä ja mentorointia kaikilla koulutustasoilla ja annetaan näin yksilöille tiedot ja taidot, joita nämä tarvitsevat menestyäkseen digitaalisella aikakaudella; panee merkille luonnontieteisiin, teknologiaan, insinööritieteisiin ja matematiikkaan liittyvien taitojen tärkeyden tässä yhteydessä;

30.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään valistuskampanjoita työllisyyden edistämiseksi digitaalisissa ja teollisuusympäristöissä keskittyen erityisesti lahjakkaiden naisten määrän lisäämiseen näillä aloilla;

31.

kehottaa komissiota sisällyttämään start-up- ja scale-up-yritykset lahjakkuusohjelmiinsa ja tuomaan esiin start-up- ja scale-up-yritysten tutkinnon suorittaneille nuorille tarjoamia mahdollisuuksia muun muassa työllistymiseen; katsoo, että unionin nykyisiä koulutusohjelmia ja aloitteita, erityisesti Erasmus+-ohjelmaa, voidaan hyödyntää näiden tavoitteiden saavuttamiseksi;

32.

korostaa, että tilanteessa, jossa EU:n työmarkkinoilla on pulaa ammattitaitoisista työntekijöistä, kansainvälisten osaajien rekrytoinnin helpottaminen on olennaisen tärkeää; korostaa, että on tärkeää turvata syrjimättömyyden periaate, edistää monimuotoisuutta ja osallisuutta start-up- ja scale-up-ekosysteemissä ja varmistaa yhtäläiset mahdollisuudet kaikille, myös nuorille, alalla jo työskenteleville ammattilaisille ja aliedustetuille ryhmille; panee tässä yhteydessä merkille komission aloitteen EU:n osaamisreservin perustamisesta;

Markkinoille pääsy ja kilpailu

33.

on vakuuttunut, että luomalla edellytykset innovatiivisten yritysten yksinkertaiselle, selkeälle ja ennustettavalle toimintaympäristölle taataan takaa niiden kyky kasvaa ja laajentua sisämarkkinoilla, sillä tilaisuus päästä laajemmille markkinoille parantaa niiden kykyä houkutella sijoittajia; painottaa sellaisten politiikkakehysten merkitystä, jotka helpottavat ja tukevat yhteistyötä poistamalla epäjohdonmukaisista kansallisista sääntelyjärjestelmistä johtuvia esteitä ja tarjoamalla kaikkien innovaatioekosysteemin sidosryhmien aktiivista osallistumista edistäviä tarvittavia kannustimia; kehottaa ottamaan käyttöön mekanismeja, joilla lievennetään kansainväliseen laajentumiseen liittyviä riskejä ja varmistetaan, että start-up- ja scale-up-yrityksillä on tarvittava tuki ja ohjaus maailmanmarkkinoille ominaisten epävarmuustekijöiden selvittämiseksi;

34.

tiedostaa, että Euroopan patenttiviraston Deep Tech Finder -työkalun mukaan yli kymmenen prosenttia eurooppapatenttia hakeneista start-up-yrityksistä on jo hyötynyt Euroopan innovaationeuvoston rahoituksesta; on vakuuttunut tarpeesta lisätä tietoisuutta teollis- ja tekijänoikeuksien merkityksestä; katsoo, että yhtenäispatenttijärjestelmän (6) uudistus on hyvä esimerkki, jolla pyritään tarjoamaan yhdenmukainen suoja kaikissa osallistujamaissa keskitetysti vähentämällä hallinnollista rasitusta ja varmistamalla oikeuskäytännön johdonmukaisuus; kehottaa jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä ratifioineet sopimusta yhdistetystä patenttituomioistuimesta, tekemään niin start-up-ekosysteemin hyväksi;

35.

panee merkille nettonollateollisuutta koskevaan säädökseen (7) liittyvät EU:n tavoitteet ja kehottaa komissiota pohtimaan, miten voitaisiin esittää uusia kannustimia nettonollateknologian arvoketjuihin osallistuvien eurooppalaisten start-up- ja scale-up-yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi ja niiden aseman vahvistamiseksi nettonollateknologian globaalilla pelikentällä; kehottaa komissiota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa arvioimaan, kuinka start-up- ja scale-up-yritykset voivat osallistua EU:n hiilestä luopumisen tavoitteisiin, ja ottamaan huomioon niiden aseman suunniteltaessa esimerkiksi kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien kaltaisia prosesseja;

36.

korostaa tarvetta edistää sekä kilpailua että innovointia ilmentävän teknologiaympäristön luomista; katsoo, että sääntelymekanismien on mukauduttava ja kehityttävä teknologian kehityksen ja markkinoiden muutosten mukaisesti kilpailukyvyn ja innovoinnin ylläpitämiseksi erityisesti eurooppalaisten start-up-yritysten osalta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan kattavia suunnitelmia ja strategioita siitä, miten voidaan käyttää start-up- ja scale-up-yritysten mahdollistamia teknologiainnovaatioita kilpailukyvyn edistämiseksi ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi;

Tietojen saatavuus

37.

kannustaa komissiota mahdollistamaan julkisten tietojen reaaliaikaisen analysoinnin siten, että start-up- ja scale-up-yrityksissä parannetaan päätöksentekoa ja edistetään innovointia ja suojellaan samalla henkilötietoja ja muita arkaluonteisia tietoja EU:n nykyisen datalainsäädännön mukaisesti; kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä toimialan kanssa rahoitusdatan saatavuutta koskevan kehyksen puitteissa johdonmukaisten ja yhdenmukaistettujen normien laatimiseksi rahoitusdatakokonaisuuksille sekä sellaisen kehyksen laatimiseksi, jolla varmistetaan luotettavampi, tehokkaampi ja innovatiivisempi rahoitusdatan jakaminen yritysten, kolmansien osapuolten ja hallitusten kesken;

38.

kehottaa komissiota varmistamaan viimeaikaisten digitaalisten asetusten, erityisesti digipalvelusäädöksen (8), digimarkkinasäädöksen (9), datanhallinta-asetuksen (10), datasäädöksen (11) ja tulevan tekoälysäädöksen (12), yhdenmukainen ja tehokas täytäntöönpano; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään muita kuin henkilötietoja koskevaa markkinapaikkojen eurooppalaista ekosysteemiä; ehdottaa, että kehitetään kehyksiä, joilla yhdenmukaistetaan tietokokonaisuuksien käsittelyä varallisuutena tilinpidossa ja raportoinnissa;

Innovaatioekosysteemi ja tukirakenteet

39.

suhtautuu myönteisesti ilmoituksiin EU:n pk-yritysedustajan nimittämisestä; korostaa edelleen, että tämän edustajan on analysoitava kattavasti Euroopan start-up- ja scale-up-yritysten tilaa ja raportoitava siitä säännöllisesti kattaen niiden päivittäiset hankaluudet ja ahdingot; kannustaa komissiota asettamaan start-up- ja scale-up-yhteyspisteitä asiaankuuluviin pääosastoihin, jotta erityispolitiikkoja voidaan koordinoida paremmin; kehottaa komissiota perustamaan erityisen scale-up-yritysten neuvonantajien verkoston osana Enterprise Europe Network -verkostoa;

40.

korostaa, että on olennaisen tärkeää luoda osallistava start-up-ekosysteemi, joka tarjoaa yhtäläisten mahdollisuuksien periaatteen mukaisesti työpaikkoja kaikille, myös nuorille, alalla jo työskenteleville ammattilaisille ja aliedustetuille ryhmille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ehdottamaan ennakoivasti aloitteita ja politiikkoja, joilla edistetään aktiivisesti osallisuutta puuttumalla systeemisiin esteisiin, puolueellisuuteen ja ennakkoluuloihin ja edistämällä aliedustettujen ryhmien tasapuolisia toimintaedellytyksiä; kannustaa kehittämään asiaankuuluvia mentorointiohjelmia, verkostoitumismahdollisuuksia sekä koulutus- ja muita aloitteita, jotka kohdistuvat erityisesti aliedustettuihin ryhmiin;

41.

kehottaa yhdistämään asiantuntemusta strategisten kumppanuuksien, yhteistyön, tietämyksen ja resurssien jakamisen avulla tiedeyhteisön, teollisuuden toimijoiden ja valtion virastojen kesken hyödyntäen niiden kollektiivisia vahvuuksia ja asiantuntemusta älykkään erikoistumisen strategioiden yhteydessä;

42.

suosittelee, että vahvistetaan alueellisia start-up-ekosysteemejä, jotka tuovat yhteen paikallisia korkeakouluja, yrittäjiä, yrityksiä ja julkisen sektorin toimijoita myös innovaatiokeskusten, yrityshautomoiden, kiihdyttämöiden ja hankkeiden rakentajien kautta, kunkin alueen vahvuuksien ja resurssien hyödyntämiseksi; kehottaa komissiota koordinoimaan paremmin paikkalähtöistä innovaatiopolitiikkaa ja huippuosaamiseen perustuvaa innovaatiopolitiikkaa unionin tasolla; panee merkille start-up-ekosysteemien menestystarinat ja niiden kokemuksista saadut opetukset; suosittelee, että tällaisista alueellisista start-up-ekosysteemeistä muodostetaan ekosysteemien johtajien foorumi ajatusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi;

° °

43.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille.

(1) EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1.

(2) EUVL C 167, 11.5.2023, s. 8.

(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0294.

(4) Euroopan komissio, ” 2023 Report on the state of the Digital Decade ”, 27. syyskuuta 2023.

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1023, annettu 20. kesäkuuta 2019, ennaltaehkäiseviä uudelleenjärjestelyjä koskevista puitteista, veloista vapauttamisesta ja elinkeinotoiminnan harjoittamiskiellosta sekä toimenpiteistä uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevien menettelyjen tehostamiseksi sekä direktiivin (EU) 2017/1132 muuttamisesta (direktiivi uudelleenjärjestelystä ja maksukyvyttömyydestä) (EUVL L 172, 26.6.2019, s. 18).

(6) Tähän mennessä yli 35 prosenttia yhtenäispatenttia hakeneista hakijoista on pk-yrityksiä, kun taas tavallisten eurooppapatenttien tapauksessa vastaava osuus on 20 prosenttia.

(7) Komission ehdotus, annettu 16. maaliskuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan nettonollateknologiatuotteiden valmistusekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä (nettonollateollisuutta koskeva säädös) (COM(2023)0161).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2065, annettu 19. lokakuuta 2022, digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta (digipalvelusäädös) (EUVL L 277, 27.10.2022, s. 1).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/1925, annettu 14. syyskuuta 2022, kilpailullisista ja oikeudenmukaisista markkinoista digitaalialalla ja direktiivien (EU) 2019/1937 ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta (digimarkkinasäädös) (EUVL L 265, 12.10.2022, s. 1).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/868, annettu 30. toukokuuta 2022, eurooppalaisen datan hallinnoinnista ja asetuksen (EU) 2018/1724 muuttamisesta (datanhallinta-asetus) (EUVL L 152, 3.6.2022, s. 1).

(11) Komission ehdotus, annettu 23. helmikuuta 2022, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi datan oikeudenmukaista saatavuutta ja käyttöä koskevista yhdenmukaisista säännöistä (datasäädös) (COM(2022)0068),

(12) Komission ehdotus, annettu 21. huhtikuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä (tekoälysäädös) ja tiettyjen unionin säädösten muuttamisesta (COM(2021)0206).