Esittelijä:

Petru Sorin DANDEA

Lausuntopyynnöt	Euroopan unionin neuvosto, 14.11.2023 ja 30.11.2023
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 115 artikla
Vastaava jaosto	”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
Hyväksyminen jaostossa	10.4.2024
Hyväksyminen täysistunnossa	24.4.2024
Täysistunnon numero	587
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	179/0/4

1   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) antaa tunnustusta komission sinnikkäille pyrkimyksille kehittää yhteinen yhteisöverokehys sisämarkkinoiden lujittamisen tueksi.

1.2

ETSK toteaa, että komission esittämistä yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa (2011) ja yhteistä yhteisöveropohjaa (2016) koskevista ehdotuksista, joiden molempien tavoitteena oli kehittää koko EU:ssa sovellettava yhteinen veropohja, ei päästy neuvostossa poliittiseen yhteisymmärrykseen. Tämä otettiin nykyistä BEFIT-säädösehdotusta laadittaessa huomioon sekä poliittisesta että teknisestä näkökulmasta.

1.3

ETSK kannattaa komission päätöstä antaa BEFIT-kehyksestä EU:n direktiiviehdotus, sillä kansallisten sääntöjen nykyinen suuri kirjo johtaa hajanaisuuteen ja eroavuuksiin, mikä haittaa rajatylittävää toimintaa sisämarkkinoilla, koska yrityksille aiheutuu moninaisten oikeudellisten kehysten noudattamisesta suuria kustannuksia.

1.4

ETSK panee merkille, että jäsenvaltiot voivat BEFIT-ehdotuksen 48 artiklan 2 kohdan perusteella soveltaa niille kohdennettuihin osuuksiin veropohjan lisäyksiä, vähennyksiä tai verokannustimia. Jäsenvaltioille kannattaa ETSK:n mielestä antaa liikkumavaraa, mutta tällainen jousto saattaa olla ristiriidassa yritysten sääntöjennoudattamiskustannusten vähentämistä koskevan komission tavoitteen kanssa.

1.5

ETSK yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan pilaria 2 koskevasta sopimuksesta voisi olla hyötyä pyrittäessä kohti EU:n yhteistä oikeudellista yhteisöverokehystä. ETSK katsoo, että BEFIT-kehyksen olisi oltava yhdenmukainen OECD:n pilarin 2 sääntöjen kanssa, jotta se todella yksinkertaistaisi menettelyjä ja pienentäisi kustannuksia.

1.6

ETSK toteaa, että BEFIT-kehykseen sisältyy pilaria 2 vähemmän kirjanpitotietoihin tehtäviä oikaisuja mutta ei kuitenkaan erityissääntöjä tai kannustimia innovaatiotoimintaa tai tiettyjä toimialoja varten. On esimerkiksi epäselvää, voidaanko uudessa kehyksessä säilyttää joidenkin jäsenvaltioiden soveltamat innovointi- ja patenttiboksijärjestelmät.

1.7

ETSK katsoo, että mahdollisuutta hyvittää tappioita rajojen yli BEFIT-konsernin sisällä on selvennettävä myöhemmille vuosille siirtämiseen ja taannehtivaan tasaukseen sovellettavien aikarajoitusten sekä kehyksen ja pilarin 2 rinnakkaisen soveltamisen osalta. BEFIT-kehyksessä voidaan verotulokset yhdistämällä hyvittää tappioita rajojen yli eli kuitata yhdessä jäsenvaltiossa syntyneet tappiot toisessa jäsenvaltiossa saaduilla voitoilla. Tämä saattaa kuitenkin olla ristiriidassa pilarin 2 mukaisen täydennysveron kanssa, jolla varmistetaan 15 prosentin tosiasiallisen vähimmäisveroasteen toteutuminen.

1.8

ETSK suosittaa, että kaikessa BEFIT-kehykseen liittyvässä tietojenkäsittelyssä noudatetaan yleisen tietosuoja-asetuksen (1) mukaista tietojen minimoinnin periaatetta: henkilötietojen keruu tulee rajoittaa vain sellaisiin tietoihin, joilla on välitöntä merkitystä ja jotka ovat välttämättömiä BEFIT-ehdotuksen nimenomaisten tarkoitusten täyttämiseksi, ja tietoja saa säilyttää vain niin kauan kuin näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää.

1.9

ETSK on komission kanssa samaa mieltä tarpeesta selventää useita siirtohinnoittelulainsäädäntöön liittyviä käsitteitä ja kysymyksiä. Näin voidaan parantaa oikeudellisen kehyksen varmuutta ja ennakoitavuutta ja vähentää sääntöjen noudattamisesta pk-yrityksille niiden päivittäisessä toiminnassa aiheutuvia kustannuksia ja mahdollisesti myös oikeudenkäynti- ja riitojenratkaisukuluja.

1.10

On syytä huomata, että joihinkin komission ehdotuksen tavoitteisiin olisi ehkä voitu pyrkiä myös parantamalla veroriitojen ratkaisumekanismeista annettua direktiiviä. Nähtäväksi myös jää, miten muut merkittävät kolmannet maat reagoivat EU:n uuteen siirtohinnoittelua koskevaan lähestymistapaan. ETSK pitäisi lisäksi hyödyllisenä käynnistää uudelleen yhteisen siirtohinnoittelufoorumin toiminta, jotta voitaisiin keskustella siitä, miten EU:ssa olisi mahdollista parantaa siirtohinnoitteluriitojen käsittelyä.

1.11

ETSK korostaa, että kustannukset ja hallinnolliset rasitteet, joita sääntöjen noudattamisesta aiheutuisi ehdotetun BEFIT-kehyksen soveltamisesta kiinnostuneille yrityksille, on tärkeää arvioida huolellisesti, jotta saadaan käsitys uuden kehyksen tosiasiallisista hyödyistä yrityksille eri puolilla Eurooppaa. Komission suunnittelemat BEFIT-kehyksen vaikuttavuuden ja tehokkuuden seurantaan liittyvät toimet onkin kohdennettu asianmukaisesti (täytäntöönpano ja ensimmäiset BEFIT-käyttökustannukset, ehdotuksen pakolliseen soveltamisalaan kuuluvien yrityskonsernien lukumäärä, järjestelmää vapaaehtoisesti soveltavien yritysten lukumäärä, säännösten noudattamisesta aiheutuvien kustannusten kehitys ja kaksinkertaista verotusta koskevien riitojen määrä).

1.12

ETSK panee merkille komission toteavan, että ehdotuksella on lisäksi ”merkitystä omien varojen näkökulmasta, kuten EU:n talousarvion uusia omia varoja koskevasta vuoden 2021 tiedonannosta käy ilmi”. Koska BEFIT-ehdotuksen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntöprosessi on pitkä ja epävarma, on kuitenkin vaikeaa arvioida, kuinka paljon resursseja kehyksen avulla saataisiin omia varoja koskeviin lukuihin ja milloin tällaisia lisävaroja olisi käytettävissä.

1.13

Jotta BEFIT-kehys ja eräissä jäsenvaltioissa osuuskuntiin, yhteiskunnallisiin yrityksiin ja muihin yhteisötalouden toimijoihin sovellettavat erityiset kansalliset verosäännöt saadaan sovitettua asianmukaisesti yhteen, ETSK kehottaa tunnustamaan BEFIT-kehyksessä tällaisten erityisten verosääntöjen olemassaolon.

2   Komission ehdotus ja tausta

2.1

Komission ehdotuksessa yritysten tuloverotusta Euroopassa koskevasta kehyksestä (BEFIT) esitetään uudet yhtenäiset säännöt yrityskonsernien veropohjan määrittämiseksi. Tarkoituksena on vähentää rajojen yli toimiville suuryrityksille verosäännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja tehdä samalla kansallisille viranomaisille helpommaksi määrittää, mitä veroja on maksettava.

2.2

Komission ehdotuksella korvataan kaksi aiempaa, poliittisen yhteisymmärryksen puutteen vuoksi peruttua ehdotusta: vuosien 2011 ja 2016 ehdotukset yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta ja yhteisestä yhteisöveropohjasta. Uusi kehys pohjautuu aiempiin kokemuksiin yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta, maailmanlaajuista vähimmäisverotasoa koskevaan OECD:n ja G20-maiden kansainväliseen verosopimukseen ja vuoden 2022 lopussa hyväksyttyyn pilaria 2 koskevaan direktiiviin.

2.3

Uusien sääntöjen soveltaminen on pakollista EU:ssa toimiville konserneille, joiden yhteenlasketut vuosituotot ovat vähintään 750 miljoonaa euroa, kun perimmäisellä emoyksiköllä on suoraan tai välillisesti vähintään 75 prosentin omistusoikeus tai vähintään 75 prosenttia voitonjakoon oikeuttavista oikeuksista. BEFIT-konsernin jäsenen on täytettävä nämä kynnysarvot keskeytyksettä koko verovuoden ajan. Tätä pienemmät konsernit – esimerkiksi yli rajojen toimivat pk-yrityskonsernit – voivat soveltaa sääntöjä vapaaehtoisesti edellyttäen, että ne laativat konsolidoidun tilinpäätöksen.

2.4

Komission ehdotus sisältää tarkemmin ottaen yhteiset säännöt veropohjan laskemiseksi yksiköittäin. Kaikki samaan konserniin kuuluvat yritykset määrittävät veropohjansa tekemällä tilinpäätökseensä yhteisten sääntöjen mukaiset vero-oikaisut.

2.5

Veropohjan yhdistäminen EU:ssa toimivan konsernin tasolla on ratkaisevan tärkeää uuden kehyksen toimivuuden kannalta. Tarkoituksena on, että konsernin kaikkien jäsenten veropohjat yhdistetään yhdeksi yhteiseksi veropohjaksi. Tämä mahdollistaa tappioiden hyvittämisen rajojen yli, sillä tappiot kuitataan automaattisesti muissa maissa toimivien yksiköiden voitoista. Tällä hetkellä näin voidaan toimia vain harvoin, ja riskinä saattaakin olla konsernin voittojen liiallinen verotus, mikä vähentää yritysten kiinnostusta toimia rajojen yli sisämarkkinoilla.

2.6

Kun yhdistetty veropohja on määritetty, se kohdennetaan kullekin BEFIT-konsernin jäsenelle siirtymäkauden kohdentamissäännön mukaisesti: jäsenten prosenttiosuudet yhdistetystä veropohjasta lasketaan kolmen edellisen verovuoden verotettavien tulosten keskiarvon perusteella. Siirtymäkauden kohdentamissääntö helpottaa sellaisen pysyvän kohdentamismenetelmän käyttöönottoa, jossa jako voidaan tehdä tietyn kaavan mukaan aineellisten tekijöiden perusteella.

2.7

Ehdotuksen II luku sisältää yksityiskohtaiset säännöt siitä, miten kunkin BEFIT-konsernin jäsenen alustava verotulos määritetään. Tässä sovelletaan kirjanpidon nettotulokseen tai -tappioon tehtäviä oikaisuja käsittelevässä 2 jaksossa, poistoja käsittelevässä 3 jaksossa sekä ajoitusta ja määrällistä ilmaisemista käsittelevässä 4 jaksossa vahvistettuja sääntöjä.

2.8

Yhdistelmämuotoisen yhden luukun järjestelmän ansiosta yksi konsernin jäsen voi V luvun säännösten mukaisesti hoitaa koko konsernin velvoitteet toimittamalla ilmoituksen yhden jäsenvaltion veroviranomaisille. ”Ilmoittava yksikkö”, joka on yleensä perimmäinen emoyksikkö, toimittaa toisin sanoen koko BEFIT-konsernin osalta yhden ilmoituksen (”BEFIT-ilmoitus”) vain omalle verohallinnolleen (”ilmoitusviranomainen”). Ilmoitusviranomainen jakaa tämän jälkeen kaikki tarpeelliset tiedot muille jäsenvaltioille, joissa konserni toimii.

2.9

Verotarkastukset ja riitojenratkaisu pysyvät jäsenvaltioiden toimivallassa. Joissakin tapauksissa on ehkä tehtävä yhteistarkastuksia voimassa olevan lainsäädäntökehyksen mukaisesti. Kutakin BEFIT-konsernia varten perustetaan tietojen jakamiseksi ja toiminnan koordinoimiseksi myös niin sanottu BEFIT-tiimi, joka koostuu kaikkien niiden jäsenvaltioiden verohallintojen edustajista, joissa konserni toimii.

2.10

Komission ehdotuksen mukaan ”[y]hteisen kehyksen sääntöjen moitteettoman täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi säädettävä tämän direktiivin nojalla annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista” ja ”[s]euraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia”.

2.11

Komissio ehdottaa lisäksi kohdennettuja säännöksiä, joiden tarkoituksena on yhdenmukaistaa EU:n siirtohinnoittelusääntöjä ja varmistaa, että useimmin toistuvat siirtohinnoitteluun liittyvät kriittiset ongelmat ratkaistaan yhteisten pelisääntöjen mukaisesti.

2.12

Uudet siirtohinnoittelusäännöt tähtäävät siihen, että EU:ssa otetaan käyttöön yhteinen markkinaehtoperiaatteen soveltamiskehys. Tavoitteeseen pyritään i) sisällyttämällä markkinaehtoperiaate unionin lainsäädäntöön, ii) yhdenmukaistamalla keskeiset siirtohinnoittelusäännöt, iii) selkeyttämällä OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden roolia ja asemaa sekä iv) mahdollistamalla EU:n yhteisten sitovien sääntöjen laatiminen tiettyjen siirtohinnoitteluun liittyvien kysymysten osalta OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden puitteissa.

2.13

Siirtohinnoittelua koskevassa direktiiviehdotuksessa vahvistetaan OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden mukaisen analyysin keskeiset osatekijät (tosiasiallisten liiketoimien määrittely, vertailukelpoisuusanalyysi, OECD:n hyväksymät siirtohinnoittelumenetelmät) ja selvennetään, miten oikaisumekanismeja olisi sovellettava EU:ssa kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi.

3   Yleistä ja erityistä

3.1

ETSK antaa tunnustusta komission sinnikkäille pyrkimyksille kehittää yhteinen yhteisöverokehys sisämarkkinoiden tueksi. Ajatus on ollut esillä Euroopan yhdentymishankkeen alusta alkaen: se mainittiin ensimmäisen kerran jo 1960-luvulla Euroopan talousyhteisön poliittisissa asiakirjoissa. Kunnianhimoiseen tavoitteeseen pyritään jälleen BEFIT-ehdotuksella.

3.2

ETSK toteaa, että kun komissio viimeksi yritti saada aikaan koko EU:ssa sovellettavan yhteisen veropohjan (vuosien 2011 ja 2016 ehdotukset yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta ja yhteisestä yhteisöveropohjasta), asiasta ei päästy neuvostossa poliittiseen yhteisymmärrykseen. Aiemmat kokemukset otettiin nykyistä säädösehdotusta laadittaessa huomioon sekä poliittisesta että teknisestä näkökulmasta. Ehdotetussa tekstissä on otettu huomioon myös verotusasioiden viimeaikainen globalisaatioon ja digitalisaatioon liittyvä kehitys.

3.3

ETSK arvostaa sitä, että komissio järjesti ennen lopullisen BEFIT-ehdotuksen julkaisemista julkisen kuulemisen. Kuulemisiin saatiin kaiken kaikkiaan 123 vastausta elinkeinoelämän järjestöiltä, veroneuvojilta ja juristeilta. Vastaajien joukossa oli myös kansalaisia, sekä suuria että pienempiä yrityksiä, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia, kansalaisjärjestöjä ja ammattiliittoja.

3.4

ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että BEFIT-ehdotus on yhdenmukainen verotusalalla viime aikoina tehtyjen lukuisten muiden lainsäädäntöaloitteiden kanssa, joista esimerkkinä mainittakoon hallinnollisesta yhteistyöstä annettuun direktiiviin perustuva kehys. Kansallisten veroviranomaisten jo tekemästä ja yhä lisääntyvästä yhteistyöstä voi olla merkittävää hyötyä komission tavoittelemalle BEFIT-kehyksen hallintojärjestelmälle.

3.5

ETSK kannattaa komission päätöstä antaa BEFIT-kehyksestä EU:n direktiiviehdotus, sillä kansallisten sääntöjen nykyinen suuri kirjo johtaa hajanaisuuteen ja eroavuuksiin, mikä haittaa rajatylittävää toimintaa, koska yrityksille aiheutuu monien erilaisten oikeudellisten kehysten noudattamisesta suuria kustannuksia. Jäsenvaltioiden erilaiset toimintatavat voivat myös johtaa verokohtelun eroavuuksiin ja mahdollisesti verottamatta jättämiseen tai saman voiton moninkertaiseen verottamiseen. EU:n lainsäädäntöaloite on näin ollen tarkoituksenmukaisempi ja tehokkaampi ratkaisu kuin moninaiset jäsenvaltiotason toimet (toissijaisuusperiaate).

3.6

ETSK yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan OECD:n ja G20-maiden osallistavan kehyksen puitteissa tehdystä pilaria 2 koskevasta sopimuksesta, jonka jäsenvaltiot ovat hyväksyneet (2), voisi olla hyötyä pyrittäessä kohti sisämarkkinoiden yhteistä oikeudellista yhteisöverokehystä. Jotta BEFIT-kehys todella yksinkertaistaisi menettelyjä ja pienentäisi kustannuksia, sen olisi oltava yhdenmukainen OECD:n pilarin 2 sääntöjen kanssa. BEFIT-kehyksessä edellytetään kuitenkin, että verovelvolliset laativat tilinpäätöksensä EU:n lainsäädännössä hyväksytyn tilinpäätösstandardin mukaisesti (3) (kansalliset yleisesti hyväksytyt kirjanpitoperiaatteet tai kansainväliset tilinpäätösstandardit).

3.7

ETSK panee merkille, että BEFIT-kehyksen tultua voimaan toteutetaan samanaikaisesti kolmea sääntökokonaisuutta: kotimaan kansallista tulojenmäärityskehystä, pilarin 2 järjestelmää ja BEFIT-järjestelmää. Tällaisesta pirstaleisesta kehyksestä saattaa tulla raskas pienille jäsenvaltioille, joilla on hyvin rajalliset hallinnolliset valmiudet. Näin on erityisesti silloin, kun suurella konsernilla on päätoimipaikka pienessä jäsenvaltiossa.

3.8

ETSK toteaa, että BEFIT-kehykseen sisältyy pilaria 2 vähemmän kirjanpitotietoihin tehtäviä oikaisuja mutta ei kuitenkaan erityissääntöjä tai kannustimia innovaatiotoimintaa tai tiettyjä toimialoja varten. On esimerkiksi epäselvää, voidaanko uudessa kehyksessä säilyttää joidenkin jäsenvaltioiden soveltamat innovointi- ja patenttiboksijärjestelmät. Tämä saattaa heikentää EU:n kilpailuetua.

3.9

ETSK panee merkille, että jäsenvaltiot voivat BEFIT-ehdotuksen 48 artiklan 2 kohdan (4) perusteella soveltaa niille kohdennettuihin osuuksiin veropohjan lisäyksiä, vähennyksiä tai verokannustimia. Tämä saattaa johtaa yritysten voittojen erilaiseen verotukseen eri jäsenvaltioissa. Jäsenvaltioille kannattaa ETSK:n mielestä antaa jonkin verran liikkumavaraa, mutta näin suuri jousto voi viedä pohjaa BEFIT-ehdotukseen liittyviltä yksinkertaistamistavoitteilta.

3.10

ETSK katsoo, että mahdollisuutta hyvittää tappioita rajojen yli BEFIT-konsernin sisällä on selvennettävä i) myöhemmille vuosille siirtämiseen ja taannehtivaan tasaukseen sovellettavien aikarajoitusten ja ii) kehyksen ja pilarin 2 rinnakkaisen soveltamisen osalta. BEFIT-kehyksessä voidaan verotulokset yhdistämällä hyvittää tappioita rajojen yli eli kuitata yhdessä jäsenvaltiossa syntyneet tappiot toisessa jäsenvaltiossa saaduilla voitoilla. Tämä saattaa kuitenkin olla ristiriidassa pilarin 2 mukaisen täydennysveron kanssa, jolla varmistetaan 15 prosentin tosiasiallisen vähimmäisveroasteen toteutuminen.

3.11

ETSK panee merkille, että verohallinnot saattavat ehdotuksen IV lukua soveltaessaan, BEFIT-ilmoitusten sisältöä tutkiessaan ja siitä yksimielisyyteen pyrkiessään sekä V luvussa tarkoitettuja yksilöllisiä veroilmoituksia käsitellessään ja arvioidessaan käsitellä henkilötietoja, esimerkiksi tietoja BEFIT-konsernin omistusosuuksista. ETSK suosittaa, että kaikessa BEFIT-kehykseen liittyvässä tietojenkäsittelyssä noudatetaan yleisen tietosuoja-asetuksen mukaista tietojen minimoinnin periaatetta: henkilötietojen keruu tulee rajoittaa vain sellaisiin tietoihin, joilla on välitöntä merkitystä ja jotka ovat välttämättömiä BEFIT-ehdotuksen nimenomaisten tarkoitusten täyttämiseksi, ja tietoja saa säilyttää vain niin kauan kuin näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää.

3.12

ETSK on komission kanssa samaa mieltä tarpeesta selventää useita siirtohinnoittelulainsäädäntöön liittyviä käsitteitä ja kysymyksiä. Näin voidaan parantaa oikeudellisen kehyksen varmuutta ja ennakoitavuutta ja vähentää sääntöjen noudattamisesta pk-yrityksille niiden päivittäisessä toiminnassa aiheutuvia kustannuksia ja mahdollisesti myös oikeudenkäynti- ja riitojenratkaisukuluja, joita huomattavalle määrälle yrityksiä koituu vuosittain. Tältä osin on syytä huomata, että joihinkin komission ehdotuksen tavoitteisiin olisi ehkä voitu pyrkiä myös parantamalla veroriitojen ratkaisumekanismeista annettua direktiiviä. Nähtäväksi myös jää, miten muut merkittävät kolmansien maiden lainkäyttöalueet suhtautuvat EU:n uuteen siirtohinnoittelusääntöjä koskevaan lähestymistapaan.

3.13

ETSK pitäisi joka tapauksessa hyödyllisenä käynnistää uudelleen yhteisen siirtohinnoittelufoorumin toiminta, jotta olisi helpompi käydä avointa keskustelua tarpeesta parantaa siirtohinnoitteluriitojen käsittelyä EU:ssa.

3.14

ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että direktiivin täytäntöönpanoa voisi olla hyödyllistä arvioida viiden vuoden kuluttua sen voimaantulosta. Tämä edistäisi osaltaan sitä, että jäsenvaltioille jää aikaa panna uusi kehys asianmukaisesti täytäntöön ja ne saavat siihen tarvitsemaansa apua ja että lainsäädäntökehykseen voidaan tehdä tarvittaessa muutoksia. Jäsenvaltioiden on ratkaisevan tärkeää tehdä tässä yhteydessä yhteistyötä ja jakaa tietoa siitä, miten järjestelmä on toiminut.

3.15

Komission suunnittelemat BEFIT-kehyksen vaikuttavuuden ja tehokkuuden seurantaan liittyvät toimet vaikuttavat niin ikään hyödyllisiltä. Seurattavia asioita ovat täytäntöönpano ja ensimmäiset BEFIT-käyttökustannukset, ehdotuksen pakolliseen soveltamisalaan kuuluvien yrityskonsernien lukumäärä, järjestelmää vapaaehtoisesti soveltavien yritysten lukumäärä, säännösten noudattamisesta aiheutuvien kustannusten kehitys ja kaksinkertaista verotusta koskevien riitojen määrä.

3.16

ETSK korostaa, että kustannukset ja hallinnolliset rasitteet, joita säännösten noudattamisesta aiheutuu kehystä soveltaville yrityksille, on tärkeää arvioida huolellisesti kaikkien yritysten osalta, jotta saadaan käsitys uuden kehyksen tosiasiallisista hyödyistä yrityksille eri puolilla Eurooppaa.

3.17

ETSK panee merkille komission toteavan, että ehdotuksella on lisäksi ”merkitystä omien varojen näkökulmasta, kuten EU:n talousarvion uusia omia varoja koskevasta vuoden 2021 tiedonannosta käy ilmi”. Koska BEFIT-ehdotuksen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntöprosessi on pitkä ja epävarma, on kuitenkin vaikeaa arvioida käytännössä, kuinka paljon resursseja kehyksen avulla saataisiin omia varoja koskeviin lukuihin ja milloin tällaisia lisävaroja olisi käytettävissä.

3.18

Jotta BEFIT-kehys ja eräissä jäsenvaltioissa osuuskuntiin, yhteiskunnallisiin yrityksiin ja muihin yhteisötalouden toimijoihin sovellettavat erityiset kansalliset verosäännöt saadaan sovitettua asianmukaisesti yhteen, ETSK kehottaa tunnustamaan BEFIT-kehyksessä tällaisten erityisten verosääntöjen olemassaolon. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita osuuskuntien ja osuustoiminnallisten ryhmien voittojen vähennyskelpoisuus, kun ne kirjataan varauksiksi, joita ei voida jakaa jäsenille yrityksen toiminnan aikana tai sen lakkauttamisen jälkeenkään, ja toisena esimerkkinä osuuskuntien keskinäisluonteensa mukaisessa suhteessa jäsenilleen jakamien etuuksien tai ylijäämien vähennyskelpoisuus. Tällainen lähestymistapa olisi komission 9. joulukuuta 2021 yhteisötalouden toimintasuunnitelmasta antaman tiedonannon ja neuvoston 27. marraskuuta 2023 yhteisötalouden toimintaedellytysten kehittämisestä antaman suosituksen nro 1344 mukainen.

---

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(2)  Jäsenvaltiot hyväksyivät joulukuussa 2021 yksimielisesti direktiivin monikansallisten konsernien ja suurten kotimaisten konsernien maailmanlaajuisen vähimmäisverotason varmistamisesta unionissa.

(3)  Komission olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten BEFIT-kehys vaikuttaa yrityksiin, jotka konsolidoivat veropohjansa soveltaen EU:n ulkopuolisen maan yleisesti hyväksyttyjä kirjanpitoperiaatteita.

(4)  Ehdotetun direktiivin 48 artiklan 2 kohta kuuluu seuraavasti: ”Edellä 1 kohdassa lueteltujen oikaisujen lisäksi jäsenvaltio voi sallia myös muiden erien lisäämisen niille BEFIT-konsernin jäsenille kohdennettuihin osuuksiin, joiden verotuksellinen kotipaikka sijaitsee kyseisessä jäsenvaltiossa tai jotka sijaitsevat kyseisessä jäsenvaltiossa kiinteän toimipaikan muodossa, tai muiden erien vähentämisen tällaisten jäsenten osuuksista.”