NEUVOSTO JA NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEET JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT

TOTEAVAT, että vauraan, osallistavan, turvallisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi tarvitaan kaikkien kansalaisten, erityisesti nuorten, luovuutta, energiaa ja erilaisia kykyjä, jotta voidaan ylläpitää demokratiaa, turvata rauha, puolustaa eurooppalaisia arvoja ja hyödyntää vihreää ja digitaalista siirtymää parhaalla mahdollisella tavalla. Euroopan nuorison teemavuotena, jäljempänä ”teemavuosi”  (1), muistutettiin, että Eurooppa tarvitsee kaikkia nuoriaan, ja korostettiin, että Euroopan unioni (EU) tuo lisäarvoa nuorten elämään, tukee heidän henkilökohtaista kehitystään ja antaa heille keskeiset resurssit ja taidot, jotta heistä voi tulla aktiivisia kansalaisia ja solidaarisuuden ja myönteisen muutoksen edistäjiä. Teemavuosi osoitti myös nuorten odotukset siitä, että nuorisonäkökulma olisi otettava huomioon asiaankuuluvilla unionin politiikan aloilla, erityisesti nuorisoasioiden valtavirtaistamisen kautta (2).

PAINOTTAVAT, että teemavuosi on osoittautunut eurooppalaisen yhteistyön huipentumaksi ja että sen perintöä on jatkettava, jotta maailmasta saadaan parempi paikka tuleville sukupolville. Kaikkien EU:n toteuttamien toimien olisi perustuttava sukupolvien väliseen solidaarisuuteen. Jotta säilytettäisiin Euroopan unionin sitoutuminen Euroopan nuoriin kiinnittäen erityistä huomiota niihin nuoriin, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, EU:n nuorisostrategiaan 2019–2027 sisältyvää Euroopan nuorisopoliittista yhteistyötä on mukautettava teemavuoden aikana havaittuihin uusiin kehityskulkuihin ja tarpeisiin. Lisätoimia on toteutettava konkreettisten tulosten aikaansaamiseksi nuorten hyväksi ja yhdessä heidän kanssaan.

KOROSTAVAT nuorisovaltuustojen, nuorisojärjestöjen, nuorisotyöjärjestöjen ja nuorisotyöntekijöiden sekä kansallisten viranomaisten tärkeää roolia kaikilla tasoilla muun muassa nuorten aktivoinnissa ja heidän etujensa ajamisessa, kuten teemavuoden aikana kävi ilmi.

VAHVISTAVAT, että Euroopan unionin on edistettävä nuorisoasioiden valtavirtaistamista ja vahvan nuorisonäkökulman sisällyttämistä kaikkiin asiaankuuluviin unionin politiikkoihin.

OVAT TYYTYVÄISIÄ erilaisiin aloitteisiin, joilla pyritään käsittelemään teemavuoden perintöä, (3) sekä Euroopan nuorison teemavuotta koskevan tiedonannon (4) tavoitteeseen edistää toimia kahdella keskeisellä alalla: nuorten äänen vahvistaminen EU:n päätöksenteossa ja nuorten huolenaiheisiin vastaaminen kaikilla politiikan aloilla.

PANEVAT MERKILLE tiedonannossa ehdotetut keskeiset toimet, joilla vastataan nuorten huolenaiheisiin viidellä heidän kannaltaan tärkeällä politiikan alalla: terveys ja hyvinvointi, ympäristö ja ilmasto, koulutus, kansainvälinen yhteistyö ja eurooppalaiset arvot sekä työllisyys ja osallisuus.

PYYTÄVÄT komissiota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kunkin toimivaltuuksien puitteissa tekemään yhteistyötä nuorten kanssa ja nuorten hyväksi, jotta voidaan

1.

edistää ja tukea nuorisoasioiden valtavirtaistamista kaikilla politiikan aloilla. Tällä tavoin tuetaan ja edistetään jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien sidosryhmien – mahdolliset kansalliset koordinaattorit mukaan luettuina – välistä parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja valmiuksien kehittämistä, jotta nuorten huolenaiheisiin voidaan puuttua laaja-alaisesti.

2.

hyödyntää otollista ajankohtaa, jatkaa yhteiskehittämistä sekä perustaa ja ottaa käyttöön vastavuoroisen oppimisen toimia (5), kuten asiantuntijaryhmiä, vertaisoppimistoimia ja uusi nuorten sidosryhmien foorumi, jotta voidaan tarkastella konkreettisia valtavirtaistamisvälineitä – kuten nuorisotestiä tai vastaavaa EU:n tasolla toteutettavaa välinettä – yhdessä nuorten sekä muiden asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten Euroopan neuvoston, nuoria eri puolilla Euroopan unionia edustavien järjestöjen ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön, kanssa. Valtavirtaistamisvälineiden olisi oltava hyvän hallintotavan, läpinäkyvyyden, näyttöön perustuvien näkökohtien ja objektiivisuuden periaatteiden mukaisia erityisesti arvioinnin ja valikoivuuden osalta.

3.

vahvistaa EU:n nuorisodialogin laatua, näkyvyyttä ja tavoittavuutta asiaankuuluvien osallistamisstrategioiden mukaisesti ja luoda yhteyksiä Euroopan komission työohjelmaan ottaen asianmukaisesti huomioon EU:n nuorisodialogin erityispiirteet ja puitteet, joissa se järjestetään. Tämä voitaisiin toteuttaa muun muassa Euroopan unionin nuorisostrategian 2019–2027 väliarvioinnin ja EU:n nuorisodialogin hallintoa koskevien suuntaviivojen antamisesta annetun neuvoston päätöslauselman ”Euroopan unionin nuorisostrategia 2019–2027” tarkistamisen yhteydessä näiden päätöslauselmien mukauttamiseksi uusiin kehityskulkuihin ja tarpeisiin sekä laatimalla EU:n nuorisodialogia koskeva viestintästrategia (6).

4.	pohtia yhdessä uuden nuorten sidosryhmien foorumin roolia, toimeksiantoa, tarkoitusta ja kokoonpanoa ja muokata niitä ottaen asianmukaisesti huomioon asiaan liittyvät toimivaltuudet.

5.

jatkaa toimia, joilla nuorille tiedotetaan Euroopan nuorisoportaalin kautta nuorisoystävällisellä kielellä helposti saavutettavasti ja muodoissa, jotka soveltuvat heidän tarpeisiinsa – etenkin niiden nuorten tarpeisiin, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia –, erityisesti mahdollisuuksista demokraattisen osallistumisen ja osallistavien yhteiskuntien aloilla ja heidän EU:n kansalaisuuteen liittyvien oikeuksiensa hyödyntämisessä.

6.

muokata edelleen edellä mainittuja ehdotettuja keskeisiä toimia yhteistyössä jäsenvaltioiden kansallisten nuorisokomiteoiden kanssa ja tarvittaessa alueellisella tai paikallisella tasolla ja tarjota samalla mahdollisuuksia ottaa toimintaan mukaan taustoiltaan erilaisia nuoria, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, mukaan lukien maaseutualueilta, syrjäseuduilta, reuna-alueilta, vähemmän kehittyneiltä alueilta ja syrjäisimmiltä alueilta tulevat nuoret sekä haavoittuvassa asemassa olevat nuoret.

7.

palauttaa mieleen EU:n nuoriso-ohjelmien, kuten Erasmus+-ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen, merkityksen, jatkaa mahdollisuuksien tarjoamista näiden ohjelmien kautta ja parantaa niiden saatavuutta ja osallistavuutta, erityisesti ottamalla käyttöön mikroavustuksia ja kehittämällä synergioita kansallisten ja EU:n nuorten liikkuvuusohjelmien ja -toimien välillä.

8.	varmistaa, että teemavuoden perintö sisällytetään EU:n nuorisostrategian 2019–2027 tarkistamiseen, jotta säilytetään Euroopan unionin sitoutuminen Euroopan nuoriin.

9.	hyödyntää EU:n nuorisoalan työsuunnitelmia näissä päätelmissä yksilöityjen yhteisten toiminta-alojen käsittelemiseksi.

10.	raportoida neuvostolle ja sen jäsenvaltioille edellä mainittujen toimenpiteiden täytäntöönpanosta EU:n nuorisoraportissa EU:n nuorisostrategian mukaisesti.

---

(1)  Sellaisena kuin se on hahmoteltu Euroopan nuorison teemavuodesta (2022) 22 päivänä joulukuuta 2021 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä (EU) 2021/2316, EUVL L 462, 28.12.2021.

(2)  Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät nuorisopolitiikan valtavirtaistamisesta Euroopan unionin poliittisissa päätöksentekoprosesseissa (C/2023/1342), erityisesti 30 ja 32 kohta.

(3)  Näitä aloitteita ovat muun muassa Brysselissä 6. joulukuuta 2022 järjestetty Euroopan nuorison teemavuoden päätöstapahtuma ”Claim the Future” -konferenssi, 26. huhtikuuta 2023 järjestetty poliittinen tapahtuma EU:n nuorisotestistä ja 19. kesäkuuta 2023 järjestetty nuorisopolitiikan valtavirtaistamista koskeva tapahtuma, jossa käsiteltiin teemavuoden perintöä.

(4)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan nuorison teemavuodesta 2022 (COM(2024) 1).

(5)   ”Jäsenvaltioiden, Euroopan komission ja asiaankuuluvien sidosryhmien välisen keskinäisen oppimisen tulisi olla keino edistää nuorisopolitiikkaa sekä ydin- että monialaisilla aloilla. Asiantuntijaryhmät jatkavat politiikan ohjauksen ja käytännön välineiden kehittämistä sekä hyvien käytäntöjen jakamista. Strategia tarjoaa keskinäiseen oppimiseen uusia välineitä, kuten vertaisarviointia ja vertaisneuvontaa, korkean tason foorumeita, analyyseja ja tutkimuksia koko EU:n nuorisostrategian prioriteettien ja kolmivuotisten työsuunnitelmien mukaisesti. Siinä pyritään saavuttamaan järjestelmällisempi ote laadukkaaseen nuoria koskevaan tietoon, nuorten tavoittamiseen sekä tiedon jakamiseen olemassa olevien verkostojen pohjalta.” Euroopan unionin neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön puitteista: Euroopan unionin nuorisostrategia 2019–2027 (2018/C 456/01).

(6)  Ks. EU:n nuorisodialogin 9. kierroksen tuloksista annetun neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselman (2023/C 185/04) 35 kohta, EU:n nuorisodialogin 8. kierroksen tuloksista annetun neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselman (2021/C 504/01) 34 kohta ja katsauksesta jäsenneltyä vuoropuhelua koskevaan prosessiin, johon sisältyy nuorten sosiaalinen osallisuus, annetun neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselman (2014/C 183/01) 14 kohta.