P9_TA(2023)0397

EU:n Venäjään kohdistamien pakotteiden tehokkuus

Euroopan parlamentin päätöslauselma 9. marraskuuta 2023 EU:n Venäjään kohdistamien pakotteiden tehokkuudesta (2023/2905(RSP))

(C/2024/2838)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Venäjästä ja Ukrainasta ja erityisesti ne, jotka on annettu Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan helmikuussa 2022 tapahtuneen kärjistymisen jälkeen,

—	ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan,

—	ottaa huomioon 11 peräkkäistä Venäjän vastaista pakotepakettia, jotka EU on hyväksynyt helmikuun 2022 jälkeen,

—	ottaa huomioon unionin rajoittavien toimenpiteiden rikkomisen määrittelemisestä rikollisuuden alaksi, joka täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 83 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset, 28. marraskuuta 2022 annetun neuvoston päätöksen (EU) 2022/2332 (1),

—	ottaa huomioon 7. heinäkuuta 2023 päivätyn kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi unionin rajoittavien toimenpiteiden rikkomiseen liittyvien rikosten ja seuraamusten määrittelystä,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan,

toteaa, että Euroopan geopoliittinen tilanne muuttui perustavanlaatuisesti 24. helmikuuta 2022, jolloin Venäjä käynnisti uudelleen provosoimattoman, perusteettoman ja laittoman hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan; ottaa huomioon, että Venäjän joukot ovat kohdistaneet summittaisia iskuja asuinalueille ja siviili-infrastruktuuriin, tappaneet tuhansia ukrainalaisia siviilejä, pakkosiirtäneet ja vanginneet laittomasti Ukrainan kansalaisia Venäjällä ja Venäjän miehittämillä alueilla Ukrainassa ja tehneet kaikkialla maassa terroritekoja;

ottaa huomioon, että sen jälkeen, kun Venäjä käynnisti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022, EU on hyväksynyt 11 Venäjän vastaista pakotepakettia, joiden tarkoituksena on heikentää Venäjän taloudellista perustaa ja siten rajoittaa sen kykyä käydä sotaa, mukaan lukien rajoittavat toimenpiteet lähes 1 800:aa Ukrainan sodasta vastuussa olevaa tai siihen osallistuvaa henkilöä ja yhteisöä vastaan, kielto tuoda Venäjältä monia tuotteita ja palveluja, kuten öljyä ja raaka-aineita, sekä kielto viedä Venäjälle aseita, sotilaskalustoa ja kaksikäyttötuotteita; ottaa huomioon, että pakotteisiin sisältyy myös kaikkia Venäjän keskuspankin kanssa harjoitettavia liiketoimia koskeva kielto, tärkeimpien venäläisten pankkien sulkeminen SWIFT-järjestelmän ulkopuolelle ja tiettyjen Venäjän valtion omistamien tai tukemien disinformaatiokanavien lähetys- ja jakelutoiminnan keskeyttäminen;

ottaa huomioon, että neuvosto on lisäksi määrännyt EU:n maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän mukaisia rajoittavia toimenpiteitä useille henkilöille, jotka ovat vastuussa vakavista ihmisoikeusloukkauksista Venäjän federaatiossa ja Venäjän väliaikaisesti miehittämillä Ukrainan alueilla; ottaa huomioon, että EU on myös hyväksynyt lisää pakotteita Valko-Venäjälle vastauksena siihen, että se on osallistunut hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan, ja Iranille, koska Venäjän sodassa on käytetty iranilaisia drooneja;

toteaa, että pakotteiden vaikutusten mittaamiseen liittyy lukuisia vaikeuksia, kuten luotettavien lukujen ja tilastojen puute; toteaa, että EU:n pakotteiden vaikutusta ei voida helposti erottaa Yhdysvaltojen pakotteiden ja muiden pakotteiden, Venäjän vastapakotteiden tai Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vaikutuksista; toteaa useimpien asiantuntijoiden varoittavan, että vaikka pakotteilla on vaikutusta, se ei ole niin vakava, että se rajoittaisi Venäjän kykyä käydä sotaa Ukrainaa vastaan, ja vaativan lisätoimenpiteitä pakotteiden soveltamisalan laajentamiseksi ja noudattamisen valvonnan lisäämiseksi; toteaa, että vaikka EU:n Venäjän vastaiset pakotteet ovat ennennäkemättömiä, vaikutus Venäjän talouteen vaikuttaa toistaiseksi olevan pienempi kuin alun perin ennakoitiin, ja on huolestuttavia merkkejä siitä, että pakotteiden tehokkuus on heikentymässä; ottaa huomioon, että Venäjän vastaiset pakotteet ovat pakottaneet ja pakottavat edelleen niiden kohteita etsimään jatkuvasti kalliita kiertoteitä;

ottaa huomioon, että EU:n jäsenvaltiot ovat yhdessä hintakattokoalition kanssa ottaneet käyttöön hintakatot Venäjältä peräisin oleville tai sieltä vietäville meriteitse kuljetettavalle raakaöljylle, maaöljyille ja bitumisista kivennäisistä saataville öljyille; panee merkille, että ne vahvistivat hintakatoksi 60 Yhdysvaltain dollaria barrelilta raakaöljyn osalta, 45 dollaria barrelilta halvempien öljytuotteiden osalta ja 100 dollaria barrelilta korkeamman jalostusarvon öljytuotteiden osalta; panee merkille, että useissa tutkimuksissa arvioidaan, että venäläisen raakaöljyn tuotantokustannukset barrelia kohti ovat noin 15 Yhdysvaltain dollaria ja dieselöljyn osalta 20 Yhdysvaltain dollaria; toteaa, että näin ollen nykyiset hintakatot mahdollistavat edelleen merkittävät voitot Putinin hallinnolle;

ottaa huomioon, että Venäjän öljystä ja kaasusta saatavat vientitulot vähenivät 38 prosenttia tammikuun 2022 ja tammikuun 2023 välisenä aikana; ottaa huomioon, että Venäjän osuus Euroopan kaasun kysynnästä oli 45 prosenttia vuonna 2021 ja se laski 23 prosenttiin vuonna 2022 ja alle 10 prosenttiin tammikuussa 2023; toteaa, että tietojen mukaan Venäjän nesteytetyn maakaasun tuotantomäärä on noussut ennätyksellisen korkealle tasolle; ottaa huomioon, että EU:n venäläiselle hiilelle asettamista pakotteista huolimatta Venäjän kivihiilen tuotanto kasvoi 0,3 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna saavuttaen ennätystason; ottaa huomioon, että sodan alusta lähtien Venäjä on saanut fossiilisten polttoaineiden viennistä tuloja 532 miljardia euroa, josta EU:n jäsenvaltioiden ostojen osuus on yli 178 miljardia euroa; ottaa huomioon, että pelkästään vuonna 2022 Venäjän energiavaroista saadut tulot olivat 321 miljardia Yhdysvaltain dollaria;

toteaa, että elokuusta 2023 lähtien on ollut selvää, että Venäjä löytää uusia tapoja kiertää öljypakotteiden hintakattoa, ja että venäläisen öljyn hinnat maailmanmarkkinoilla ovat lähteneet nousuun; ottaa huomioon, että Venäjä on pystynyt ohjaamaan raakaöljyn vientiä Euroopan sijaan vaihtoehtoisille markkinoille, kuten Intiaan, Kiinaan ja Turkkiin; ottaa huomioon, että venäläisestä öljystä valmistettujen öljytuotteiden tuonti Euroopan unioniin Intiasta ja muista maista on lisääntynyt voimakkaasti, mikä on luonut takaportin venäläiselle öljylle ja heikentänyt EU:n pakotteiden vaikutusta; ottaa huomioon, että EU:n omistamilla aluksilla kuljetettiin eniten venäläistä raakaöljyä sekä vuonna 2022 että vuonna 2023; ottaa huomioon, että vuonna 2022 energiavarojen viennistä saatujen tulojen osuus oli kolmannes Venäjän federaation talousarvion kokonaistuloista; ottaa huomioon, että Venäjän energiavarojen vientiä koskevat pakotteet vaikuttavat voimakkaasti Venäjän valtion tuloihin; ottaa huomioon, että joulukuussa 2022 käyttöön otetun öljyn hintakaton myötä Venäjän energiavarojen viennistä saamat tulot ovat vähentyneet merkittävästi sotaa edeltäneeseen tasoon verrattuna; ottaa huomioon, että Venäjän öljytulot elpyivät vuoden 2023 alkupuoliskolla ja ne ovat nousseet korkeimmalle tasolleen sitten marraskuun 2022;

ottaa huomioon, ettei EU:n jäsenvaltioita ole estetty ostamasta venäläistä nesteytettyä maakaasua tai Venäjältä peräisin olevaa öljyä EU:n ulkopuolisista maista ja että näiden ostojen määrä ylittää tällä hetkellä selvästi ennen helmikuuta 2022 vallinneen tason; ottaa huomioon, että Venäjä on EU:n toiseksi suurin nesteytetyn maakaasun toimittaja heti Yhdysvaltojen jälkeen; toteaa, että nesteytetyn maakaasun tuonnin kasvu Venäjältä on vastoin EU:n pyrkimystä lopettaa riippuvuutensa Venäjän fossiilisista polttoaineista; ottaa huomioon, että Venäjä saa edelleen noin 690 miljoonaa euroa päivässä fossiilisten polttoaineiden viennistään (tiedot elokuulta 2023); toteaa, että EU maksaa edelleen Venäjälle fossiilisista polttoaineista kaksi miljardia euroa kuukaudessa; ottaa huomioon, että putkikaasun ja nesteytetyn maakaasun tuonnin jatkumisen sekä raakaöljyn ja öljytuotteiden tuontikieltoihin tehtyjen erilaisten poikkeusten vuoksi EU on yhä yksi Venäjän suurimmista fossiilisten polttoaineiden asiakkaista;

ottaa huomioon, että Venäjän virallisten lukujen mukaan Venäjän talouden väitetään supistuneen vuonna 2022 paljon odotettua vähemmän eli vain 2,1 prosenttia sen Ukrainaa vastaan käymästä hyökkäyssodasta ja kansainvälisistä pakotteista huolimatta; ottaa huomioon, että Kansainvälinen valuuttarahasto ennustaa Venäjän virallisten lukujen perusteella, että Venäjän talous kasvaa 2,2 prosenttia vuonna 2023 ja 1,1 prosenttia vuonna 2024; panee merkille Venäjän ilmoituksen, että vuonna 2024 sen puolustusbudjetti kasvaa lähes 70 prosenttia ja nousee 107 miljardiin euroon eli 6 prosenttiin BKT:stä (63 miljardia euroa eli 3,9 prosenttia BKT:stä vuonna 2023);

ottaa kuitenkin huomioon, että 1. marraskuuta 2023 Venäjän presidentti kehotti virkamiehiä puuttumaan korkeaan inflaatioon ja varoitti, että länsimaiden pakotteet aiheuttavat Venäjän taloudelle lisääntyviä paineita; toteaa, että inflaatio Venäjällä on edelleen korkea ja jatkaa nousuaan, kun talous kärsii heikommasta ruplasta ja sotilasmenot kasvavat Ukrainaan kohdistetun hyökkäyksen vuoksi;

K.	ottaa huomioon, että EU:n tuonti Venäjältä on vähentynyt helmikuun 2022 jälkeen; toteaa, että pakotteista huolimatta jotkin jäsenvaltiot ovat käytännössä lisänneet kauppaa Venäjän kanssa helmikuun 2022 jälkeen;

ottaa huomioon, että joihinkin EU:n yrityksiin sovelletaan neuvoston asetuksen (EU) N:o 269/2014 (2) mukaisia poikkeuksia ja että ne jatkavat näin ollen liiketoimintaa sellaisten venäläisten yhteisöjen kanssa, joihin sovelletaan talous- ja kauppapakotteita; ottaa huomioon, että toimivalta myöntää poikkeuksia kuuluu kansallisille viranomaisille ja että EU:n toimielimille ainoastaan ilmoitetaan myönnetyistä poikkeuksista ilman, että niillä on mahdollisuus kiistää niitä; ottaa huomioon, että parlamentilla ja muilla toimielimillä ei ole pääsyä näihin olennaisiin tietoihin; ottaa huomioon, että tämä poikkeuskäytäntö vähentää huomattavasti EU:n pakotteiden toivottua vaikutusta ja vie siten tehokkuuden ja uskottavuuden yhdeltä EU:n ulkopolitiikan tärkeimmältä välineeltä;

ottaa huomioon, että pyrkiessään vastustamaan pakotteita Venäjä on kääntynyt teknologian ja muiden tuotteiden hankkimiseksi sellaisten maiden puoleen, jotka eivät ole asettaneet pakotteita; ottaa huomioon, että Venäjän ja Kiinan entistäkin tiiviimmät suhteet sekä energian ja kaksikäyttötuotteiden kaupan että diplomaattisen ja strategisen tuen alalla ovat heikentäneet EU:n Venäjään kohdistamien pakotteiden vaikutusta; ottaa huomioon, että Venäjän kauppa Kiinan kanssa saavutti ennätykselliset lukemat vuosina 2022 ja 2023; ottaa huomioon, että Venäjän tuonnista noin puolet tulee nyt Kiinasta, kun vastaava osuus ennen sotaa oli neljännes; ottaa huomioon, että Venäjän kauppa myös Intian ja Turkin kanssa on lisääntynyt merkittävästi;

ottaa huomioon, että useat Venäjältä takavarikoituja aseita koskevat analyysit ovat osoittaneet, että Venäjä jatkaa edelleen kriittisten länsimaisten komponenttien tuontia, koska se on kyennyt löytämään vaihtoehtoisia toimittajia ja reittejä, ja että puolijohteiden kaltaisten keskeisten tuotteiden tuonnin määrä jopa ylittää pakotteita edeltävät tasot; ottaa huomioon, että useista maista, jotka eivät ole asettaneet pakotteita, kuten Kiinasta, Turkista, Yhdistyneistä arabiemiirikunnista, Kazakstanista, Kirgisiasta, joistakin Etelä-Kaukasian maista ja Serbiasta, on tullut keskuksia, joiden kautta venäläiset yhteisöt ohjaavat uudelleen EU:sta tuomiaan tuotteita Venäjälle tai jotka tarjoavat vaihtoehtoisia reittejä kaksikäyttötuotteiden ja ulkomaisten teknologioiden ja laitteiden tuonnille;

O.	ottaa huomioon, että joulukuussa 2022 EU nimitti David O’Sullivanin EU:n pakotteiden täytäntöönpanosta vastaavaksi kansainväliseksi erityislähettilääksi; ottaa huomioon, että kesäkuussa 2023 hyväksyttyyn uusimpaan pakotepakettiin sisällytettiin erityinen pakotteiden kiertämisen vastainen väline;

ottaa huomioon, että Rosatom ja Venäjän ydinenergia-ala eivät edelleenkään sisälly pakotepaketteihin; ottaa huomioon, että Rosatom on tuonut tytäryhtiöidensä kautta kriittisiä teknologioita ja materiaaleja Venäjän sotilasteolliselle kompleksille; ottaa huomioon, että vuosina 2022–2023 jäsenvaltiot ovat edistyneet merkittävästi riippuvuutensa vähentämisessä Venäjän ydinteollisuudesta;

ottaa huomioon, että komissio esitti 2. joulukuuta 2022 ehdotuksen direktiiviksi unionin rajoittavien toimenpiteiden rikkomiseen liittyvien rikosten ja seuraamusten määrittelystä (3), jotta voidaan helpottaa EU:n pakotteiden rikkomiseen liittyvää tutkintaa, syytteiden nostamista ja rankaisemista kaikissa jäsenvaltioissa;

ottaa huomioon, että Venäjän kansalaisyhteiskunnalla ja EU:ssa maanpaossa elävillä Venäjän opposition edustajilla on ollut vaikeuksia, koska jotkin pakotteet ovat vaikuttaneet kohtuuttomasti heidän jokapäiväiseen elämäänsä tavalla, joka ei vastaa EU:n pakotepolitiikan tavoitetta vaan pikemminkin vahingoittaa EU:n uskottavuutta;

tuomitsee jälleen mitä painokkaimmin Venäjän provosoimattoman, laittoman ja perusteettoman hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan sekä Valko-Venäjän Lukašenkan hallinnon osallistumisen tähän sotaan; kehottaa jälleen kerran Venäjää lopettamaan välittömästi kaikki sotatoimet Ukrainassa ja vetämään ehdoitta pois kaikki joukot ja sotilaskaluston Ukrainan koko kansainvälisesti tunnustetulta alueelta, lopettamaan ukrainalaisten siviilien pakkosiirrot ja vapauttamaan kaikki pidätetyt ja pakkosiirretyt ukrainalaiset, erityisesti lapset;

korostaa, että Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan johdosta asetettujen EU:n pakotteiden tavoitteena on heikentää strategisesti Venäjän taloudellista ja teollista perustaa ja erityisesti sotateollista kompleksia, jotta voidaan heikentää Venäjän federaation kykyä jatkaa sotaa, hyökätä siviiliväestöä vastaan ja loukata Ukrainan alueellista koskemattomuutta sekä haitata Venäjän mahdollisuuksia hankkia sotilasteknologiaa ja komponentteja ja aiheuttaa seurauksia Venäjän poliittiseen ja taloudelliseen eliittiin kuuluville ja siten heikentää heidän tukeaan hallinnolle;

palauttaa mieliin, että kansainvälisten pakotteiden tehokkuus riippuu pakotteet hyväksyneiden valtioiden päättäväisyydestä, yhtenäisyydestä, yhteistyöstä, rehellisyydestä ja sitoumusten noudattamisesta; kehottaa jäsenvaltioita yksilöimään selkeästi pakotteiden kohteena olevat venäläiset ulkomaiset varat, joita pidetään niiden oikeudenkäyttöalueilla, ja varmistamaan, että ne pidetään tosiasiallisesti poissa venäläisten yhteisöjen ulottuvilta; korostaa, että jäädytettyjen varojen sijainnista ja määristä raportointiin tarvitaan yhdenmukaisempi lähestymistapa ja lisää avoimuutta;

korostaa, että koska EU:n Venäjään kohdistamat pakotteet ovat ulkopolitiikan väline, jolla pyritään saamaan laiton sota loppumaan, tällaisten sodan kannalta kriittisiä tuotteita koskevien vientirajoitusten kiertämistä voitaisiin tietyissä vakavissa tapauksissa pitää osallisuutena Venäjän sotarikoksiin ja siitä voitaisiin nostaa syytteitä;

kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita vahvistamaan pakotteiden täytäntöönpanon valvontaa ja keskittämään sen EU:n tasolla sekä kehittämään pakotteiden kiertämisen ehkäisy- ja valvontamekanismin, jotta voidaan rajoittaa Venäjän mahdollisuuksia kiertää pakotteita; kehottaa jäsenvaltioiden viranomaisia tekemään tiiviimpää yhteistyötä pakotteiden rikkomisen ja kiertämisen tutkinnassa ja osoittamaan tällaisten rikkomusten seuraukset estämällä dynaamisesti ja tehokkaasti EU:n pakotteiden rikkomiset ja/tai nostamalla niistä syytteitä; kehottaa tässä yhteydessä EU:n toimielimiä pääsemään pikaiseen yhteisymmärrykseen kunnianhimoisesta direktiivistä unionin rajoittavien toimenpiteiden rikkomiseen liittyvien rikosten ja seuraamusten määrittelystä; korostaa, että seuraamusten olisi oltava oikeasuhtaisia mutta myös riittävän suuria, jotta niillä olisi pelotevaikutus; kehottaa Eurooppa-neuvostoa hyväksymään päätöksen, jolla laajennetaan Euroopan syyttäjänviraston toimivaltaa siten, että se kattaa myös unionin rajoittavien toimenpiteiden rikkomista koskevan rikoksen, mikä mahdollistaisi paremman yhdenmukaistamisen sekä johdonmukaiset ja yhdenmukaiset syytetoimet kaikkialla EU:ssa tällaisten rikosten tapauksessa;

ilmaisee syvän huolensa pakotteiden kohteena olevien, sodan kannalta kriittisten tuotteiden edelleen jatkuvasta kaupasta jäsenvaltioiden ja Venäjän välillä; pitää valitettavana, että EU:n Venäjään kohdistamien pakotteiden noudattamisen kulttuurissa on vakavia puutteita; tuomitsee käytännön, jossa pakotteiden kohteena olevia EU:sta peräisin olevia tuotteita myydään EU:n ulkopuolisten maiden yrityksille tai yksityishenkilöille ja kuljetetaan sen jälkeen suoraan EU:sta Venäjälle; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita perustamaan järjestelmiä, joiden avulla liiketoimia koskevia tietoja voidaan jakaa tehokkaammin, jotta voidaan parantaa sotilas- ja kaksikäyttötuotteisiin liittyvien pakotteiden noudattamisen valvontaa; kehottaa jäsenvaltioiden viranomaisia antamaan yrityksille tarvittavaa tietoa ja apua, jotta voidaan parantaa EU:n pakotteiden noudattamista ja tehdä yhteistyötä yritysten kanssa, joiden tuotteita viedään Venäjälle, jotta minimoidaan riski, että vientivalvontaa rikotaan tahattomasti; kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan perusteellisesti, noudattavatko yritykset lueteltuja tuotteita koskevia vientirajoituksia, ja määräämään varoittavia seuraamuksia;

kehottaa jäsenvaltioita laajentamaan vientivalvontaa siten, että se kattaa useampia tuoteluokkia, yhdenmukaistamaan vientivalvonnan eri oikeudenkäyttöalueilla ja panemaan toimenpiteet täytäntöön johdonmukaisesti porsaanreikien tukkimiseksi; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita toteuttamaan erityisiä toimenpiteitä, joilla estetään EU:n ulkopuolisiin maihin vietävien edistyneen teknologian tuotteiden päätyminen Venäjälle, ja seuraamaan jatkuvasti kehitystä sen selvittämiseksi, miten pakotteiden kiertämisjärjestelyt toimivat, ja mukauttamaan pakotejärjestelmiä vastaavasti;

kehottaa EU:n sekä EU:n ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden yrityksiä vetämään toimintansa pois Venäjältä ja noudattamaan erityistä huolellisuutta viedessään tuotteita, joiden vienti Venäjälle on kielletty; korostaa, että jos EU:n yritysten ja niiden tytäryhtiöiden todetaan rikkoneen EU:n rajoittavia toimenpiteitä, niiden ei pitäisi voida saada rahoitusta eikä osallistua tarjouskilpailuihin tai hyötyä muista rahoitusmuodoista osana Ukrainan tukivälinettä ja muita Ukrainan jälleenrakennusohjelmia; katsoo, että yritykset, jotka käyttävät poikkeuksia EU:n Venäjään kohdistamien pakotteiden soveltamisesta ja siten jatkavat liiketoimintaa Venäjän kanssa, eivät saisi hyötyä mistään EU:n varoista, teknisestä avusta tai osallistumisesta EU:n rahoittamiin hankkeisiin; katsoo, että nämä yritykset olisi automaattisesti sisällytettävä varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmään ja että niiden asemaa Arachne-riskipisteytysvälineessä olisi päivitettävä vastaavasti; katsoo, että samaa periaatetta olisi sovellettava soveltuvin osin julkisiin hankintoihin siten, että valtionhallinnon yksiköt tai paikallisviranomaiset eivät saisi hankkia työsuorituksia, tuotteita tai palveluja yrityksiltä, jotka poikkeavat neuvoston asetuksen (EU) N:o 269/2014 mukaisista EU:n pakotteista;

kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita parantamaan EU:n strategista viestintää EU:n Venäjään kohdistamista pakotteista ja torjumaan niitä koskevaa disinformaatiota; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään toimia, joilla suurelle yleisölle tiedotetaan EU:n Venäjään kohdistamista rajoittavista toimenpiteistä ja erityisesti niiden tavoitteesta, ja hyödyntämään tässä yhteydessä EU:n pakotelähettilään kokemusta kansainvälisten kumppaneiden, organisaatioiden ja keskeisten teollisuudenalojen vakuuttamisesta siitä, että on estettävä sellaisten toimien kiertäminen, joilla pyritään vähentämään tuloja, jotka ovat käytettävissä Venäjän Ukrainan vastaisen hyökkäyssodan jatkamista varten;

10.	kehottaa kaikkia EU:n ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita yhtymään tiukasti pakotteisiin, jotka EU on asettanut Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan johdosta, osoituksena valmiudestaan täyttää EU:n jäsenyysvelvoitteet;

11.

tuomitsee niiden valtioiden, oikeudellisten palvelujen tarjoajien sekä muiden yhteisöjen ja yksityishenkilöiden toiminnan, jotka auttavat Venäjää välttämään EU:n pakotteiden vaikutukset; palauttaa mieliin, että pakotteiden rikkominen on rikos EU:n tasolla ja että sillä on vakava vaikutus EU:n taloudellisiin etuihin; kehottaa jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä, myös EU:n pakotelähettilästä, tehostamaan työtään EU:n Venäjään kohdistamien pakotteiden kiertämisen ja välttelyn rajoittamiseksi, sillä ne heikentävät vakavasti EU:n pakotteiden tehokkuutta ja vaikeuttavat kansainvälisiä pyrkimyksiä sodan lopettamiseksi; korostaa, että pakotteiden rikkomisen seurauksena menetetyksi tuomittuja varoja on käytettävä Venäjän hyökkäyksen uhreille maksettaviin korvauksiin sekä infrastruktuurin jälleenrakentamiseen ja uudistuksiin Ukrainan tukivälineen puitteissa; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita arvioimaan uudelleen suhteitaan maihin, jotka eivät toteuta riittäviä toimia rajoittaakseen EU:n Venäjään kohdistamien pakotteiden kiertämistä ja välttelyä, mukaan lukien näille maille annettava taloudellinen apu ja mahdollinen etuuskohteluun perustuva pääsy EU:n markkinoille; on huolissaan tiedoista, joiden mukaan Azerbaidžan ja muut maat peittelevät venäläisen kaasun alkuperää; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita käyttämään kaikkia mahdollisia välineitä, jotta Azerbaidžanin hallitus saadaan suostuteltua lopettamaan salainen yhteistyö Venäjän hallinnon kanssa;

12.

kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita edistämään aktiivisesti pakotteita koskevaa yhtenäisyyttä ja kehottaa siksi vahvistamaan järjestelmällisesti vähintään 12 kuukauden jatkoajan kaikille pakotejärjestelmille, jotka liittyvät Venäjän Ukrainan vastaisiin toimiin, ja kehottaa hyväksymään uusia pakotepaketteja, joilla pyritään strategisesti rajoittamaan Venäjän kykyä rahoittaa sotakampanjaansa; tukee unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa hänen pyrkiessään edelleen edistämään pitkän aikavälin yhtenäisyyttä ja tehokkuuden lisäämistä hyödyntämällä laajasti oikeuttaan tehdä ehdotuksia;

13.

kehottaa komissiota tarkistamaan pakotteita koskevaa tulkintaansa, jonka seurauksena takavarikoidaan ja tuomitaan menetetyksi tavaroita ja ajoneuvoja, jotka on tarkoitettu ainoastaan henkilökohtaiseen käyttöön; korostaa, että liian tiukka täytäntöönpano heikentää pakotteiden tavoitetta ja välinettä;

14.

kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita vahvistamaan ja lisäämään Venäjän öljynvientiä koskevien nykyisten pakotteiden noudattamisen valvonnan koordinointia; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita sulkemaan kokonaan EU:n markkinat Venäjältä peräisin olevilta fossiilisilta polttoaineilta; kehottaa testaamaan yhdenmukaisesti tuotujen fossiilisten polttoaineiden, nesteytetyn maakaasun ja jalostettujen fossiilisten polttoaineiden alkuperän, jotta voidaan estää venäläisen energian jälleenvienti EU:hun;

15.

kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä G7-maiden kanssa venäläisen öljyn ja öljytuotteiden hintakaton alentamiseksi huomattavasti, asettamaan kattavan kiellon venäläisen nesteytetyn maakaasun ja nestekaasun tuonnille EU:hun ja sellaisten polttoaineiden ja muiden öljytuotteiden tuonnille EU:n ulkopuolisista maista, jotka on valmistettu venäläistä öljyä käyttäen, ja kieltämään venäläisen öljyn ja nesteytetyn maakaasun kuljettamisen EU:n alueen kautta; kehottaa EU:ta ottamaan käyttöön hintakaton ja volyymin ylärajan venäläisten ja valkovenäläisten lannoitteiden tuonnille EU:hun;

16.

kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita määräämään pakotteita kaikille suurille venäläisille öljy-yhtiöille, Gazprombankille, niiden tytäryhtiöille sekä niiden hallituksille ja johdolle; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita laajentamaan Venäjän vastaiset pakotteet koskemaan alumiinin tuontia ja ottamaan käyttöön Arctic-2 LNG -hanketta koskevia pakotteita; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita ehdottamaan säiliöaluspalvelujen rajoittamista ja säiliöalusten Venäjälle myynnin kieltämistä sekä säiliöalusten eurooppalaisten vakuutuspalvelujen rajoittamista, jos niitä käytetään venäläisen öljyn vientiin; kehottaa hintakattokoalition maita kieltämään venäläisen öljyn ja nesteytetyn maakaasun jälleenlaivauksen aluevesiensä ja talousvyöhykkeidensä kautta; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita vahvistamaan öljyn hintakaton täytäntöönpanoa ja noudattamista erityisesti edellyttämällä, että ainoastaan hyväksyttyjen elinkeinonharjoittajien valkoisella listalla olevat toimijat voivat antaa hintatodistuksia venäläisille öljylasteille, ja vaatimalla kaikkia Euroopan aluevesien kautta kulkevia säiliöaluksia todistamaan, että niillä on riittävä öljyvahinkovakuutus;

17.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laajentamaan pakotteita lisäämällä niihin täyskiellon Venäjältä peräisin olevien tai Venäjän jälleenviemien timanttien kaupan pitämiselle, leikkaamiselle ja hiomiselle EU:ssa; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita määräämään pakotteita valtion omistamalle Alrosa-yhtiölle ja ottamaan laajasti käyttöön järjestelmiä timanttien alkuperän jäljittämiseksi uuden teknologian pohjalta;

18.

kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita rajoittamaan mahdollisimman pian yhteistyönsä Rosatomin sekä sen johdon ja tytäryhtiöiden kanssa siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä unionin energiaturvallisuuden kannalta; kehottaa komissiota ja Euratomin hankintakeskusta tarkastelemaan nykyistä yhteistyötä Rosatomin kanssa ja tarjoamaan tukea venäläisten polttoaineiden, varaosien ja palvelujen korvaamiseksi mahdollisilla vaihtoehdoilla ottaen huomioon Ukrainan onnistuneet kokemukset; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita estämään Rosatomin tytäryhtiön Atomflotin alusten pääsyn EU:n satamiin ja lisäämään kansainvälistä painostusta Zaporižžjan ydinvoimalan miehityksen lopettamiseksi ja laajemmin sellaisten ydinvoimaloiden turvallisuuden varmistamiseksi, joihin kriisi vaikuttaa; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita kieltämään venäläisten ydinalan tuotteiden tuonnin;

19.

on huolissaan siitä, että Venäjä pystyy hankkimaan huomattavan määrän ballististen ja risteilyohjusten valmistamiseen tarvittavia tietokonekomponentteja käyttämällä avaruusohjelmaansa (Roscosmos) keinona hankkia teknologiaa, jota voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita lopettamaan välittömästi tällaisten komponenttien toimitukset Venäjälle ja hyväksymään lisätoimenpiteitä, jotka haittaisivat entisestään Venäjän sotilaallisen toimitusketjun toimintaa, ja kohdistamaan toimia ulkopuolisiin toimijoihin, jotka pyrkivät tukemaan Venäjän sotatoimia muun muassa tuottamalla drooneja ja ohjuksia;

20.

kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita etsimään oikeudellisia keinoja, joiden nojalla EU:n jäädyttämät venäläiset varat voitaisiin takavarikoida ja käyttää Ukrainan jälleenrakentamiseen ja korvausten maksamiseen Venäjän hyökkäyksen uhreille; panee tyytyväisenä merkille Belgian hallituksen ilmoituksen, että Euroclearin hallussa olevista Venäjän pysäytetyistä varoista saatua tuottoa verotetaan;

21.	kehottaa yhdenmukaistamaan Valko-Venäjään kohdistetut rajoittavat toimenpiteet täysin nykyisten Venäjään kohdistettujen rajoittavien toimenpiteiden kanssa, sillä Lukašenkan hallinto on vahvasti osallisena Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan;

22.

kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa yhdessä komission kanssa tarkastelemaan kattavasti uudelleen pakotteita, jotka EU on määrännyt Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan johdosta, ja esittämään ehdotuksia siitä, miten voidaan edelleen parantaa EU:n pakotteiden valmistelua, ylläpitoa, täytäntöönpanon seurantaa ja noudattamisen valvontaa sekä niiden koordinointia transatlanttisten liittolaisten, G7- ja G20-kumppaneiden, muiden samanmielisten kumppaneiden ja yleensä YK:n jäsenten kanssa; toistaa kantansa, joka koskee EU:n ja Yhdysvaltojen välisen vankan transatlanttisen yhteistyön ylläpitämistä pakotteiden alalla ja kaikkien sellaisten porsaanreikien tukkimista, joiden avulla Venäjä voisi kiertää pakotteita, sekä vientivalvonnan virtaviivaistamista;

23.

kehottaa neuvostoa nopeuttamaan työtään yhteisymmärryksen löytämiseksi, jotta ehdotus asetukseksi rajoittavista toimenpiteistä vakavien korruptiotapausten torjumiseksi voidaan hyväksyä nopeasti; kehottaa neuvostoa määräämään nopeasti tämän uuden järjestelmän mukaisia pakotteita luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille, jotka ovat vastuussa korruptiotapauksista Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan yhteydessä ja jotka pyrkivät tukemaan Venäjän hallintoa;

24.

kehottaa neuvostoa ja komissiota toimimaan avoimemmin ja ammattimaisemmin, kun on kyse tavasta, jolla ne yksilöivät henkilöitä, joihin olisi kohdistettava henkilöpakotteita tai jotka olisi vapautettava henkilöpakotteista; toteaa jälleen, että vallalla oleva toimintatapa vahingoittaa nykyisen pakotejärjestelmän mainetta;

25.

painottaa pakotteiden vähäisen tehokkuuden osoittavan, että tarvitaan kokonaisvaltaisempi Venäjää koskeva lähestymistapa; kehottaa siksi sisällyttämään Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan johdosta asetetut EU:n pakotteet Venäjää koskevaan kattavaan poliittiseen ja diplomaattiseen strategiaan, johon sisältyy myös tuki maanpaossa olevalle Venäjän oppositiolle, kansalaisyhteiskunnalle, riippumattomille tiedotusvälineille ja toimittajille, jotka vastustavat sotaa, koordinointi kansainvälisten kumppaneiden kanssa Venäjän harjoittaman demokraattisiin prosesseihin ja kansainvälisiin konflikteihin sekaantumisen torjumiseksi sekä tehokas monenvälinen yhteistyö, jolla pyritään torjumaan sitä, että Venäjä estää monenvälisten instituutioiden tai mekanismien käytön tai käyttää niitä väärin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita minimoimaan Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisyhteiskuntaan ja maanpaossa eläviin opposition edustajiin kohdistuvat kielteiset seuraukset, sillä tällaiset seuraukset eivät auta saavuttamaan pakotteille asetettua tavoitetta eli rajoittamaan Venäjän kykyä käydä hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan;

26.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Ukrainan presidentille, hallitukselle ja parlamentille, Euroopan neuvostolle, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle sekä Venäjän ja Valko-Venäjän viranomaisille.

(1) EUVL L 308, 29.11.2022, s. 18.

(2) Neuvoston asetus (EU) N:o 269/2014, annettu 17. maaliskuuta 2014, Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä (EUVL L 78, 17.3.2014, s. 6).

(3) Euroopan komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi unionin rajoittavien toimenpiteiden rikkomiseen liittyvien rikosten ja seuraamusten määrittelystä (COM(2022)0684).