Esittelijä:

Milena ANGELOVA

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 20.9.2023
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Komitean täysistunnon päätös	11.7.2023
Oikeusperusta	työjärjestyksen 52 artiklan 2 kohta
	oma-aloitteinen lausunto
Vastaava jaosto	ulkosuhteet
Hyväksyminen jaostossa	21.12.2023
Hyväksyminen täysistunnossa	14.2.2024
Täysistunnon numero	585
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	143/2/9

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) arvostaa tiedonannon tapaa käsitellä taloudelliseen turvallisuuteen liittyviä toimia useista näkökulmista. ETSK kannattaa uhkien, riskien ja haavoittuvuustekijöiden arviointiin perustuvaa lähestymistapaa, mutta kehottaa myös analysoimaan ja hyödyntämään maailmanlaajuisten haasteiden tarjoamia mahdollisuuksia EU:n vahvuuksien kattavan arvioinnin pohjalta.

1.2

ETSK pitää EU:n kilpailukyvyn vahvistamiseen liittyvää painopistettä ratkaisevan tärkeänä. Komitea korostaa, että tuottavuuden lisääminen, kilpailukyvyn vahvistaminen ja kriittisten riippuvuuksien vähentäminen niin, että samanaikaisesti säilytetään EU:n sosiaalinen markkinatalous, edellyttää välttämättä sitä, että investoidaan innovointiin, osaamisen kehittämiseen ja teollisiin valmiuksiin ja varmistetaan sisämarkkinoiden toimivuus.

1.3

ETSK painottaa, että energia- ja raaka-aineturvallisuus on ratkaisevan tärkeää kaikille elinkeinoaloille ja siten keskeistä EU:n yleisen taloudellisen turvallisuuden kannalta. Myös turvalliset digitaaliset järjestelmät ja vahvat digivalmiudet ovat yhä tärkeämpiä, sillä digitalisaatio ulottuu koko talouteen ja yhteiskuntaan.

1.4

Jotta voidaan varmistaa vakaa rahoituksen saanti ja välttää liiallista riippuvuutta ulkomaista, on tärkeää saattaa pääomamarkkinaunioni ja pankkiunioni ripeästi valmiiksi. ETSK korostaa, että EU on tällä saralla edelleen jäljessä tärkeimmistä kilpailijoistaan ja että sen on poistettava olemassa olevat esteet ja pidätyttävä kaikista uusista toimenpiteistä, jotka vaarantavat yksityisen rahoituksen saannin. EU:n on myös varmistettava riittävä julkinen rahoitus ja annettava etusija infrastruktuuri-, tutkimus-, innovointi- ja koulutusinvestoinneille.

1.5

ETSK kehottaa hyödyntämään toimitusketjujen monipuolistamis- ja tuotemarkkinoiden laajentamismahdollisuuksien parantamisessa täysipainoisesti kauppa- ja investointisopimuksia sekä saattamaan meneillään olevat kauppaneuvottelut nopeasti päätökseen ja aloittamaan uusia neuvotteluja mahdollisten uusien kumppanien kanssa. ETSK pitää uutta lähestymistapaa kauppaan ja kestävään kehitykseen tämän olennaisena osana (1), ja tällaista lähestymistapaa tulee soveltaa myös kriittisiä raaka-aineita koskeviin kumppanuuksiin. Sääntöihin perustuvien monenvälisten kauppajärjestelmien ja maailmanlaajuisten sopimusten, kahdenvälisten ja useammankeskisten temaattisten kumppanuuksien sekä kehittyvien maiden kanssa solmittavien kumppanuuksien edistämisen olisi niin ikään oltava EU:n ensisijaisia tavoitteita. ETSK katsoo, että kansainvälisen yhteistyön avulla EU voi paitsi vähentää vastakkainasettelua ja omia kriittisiä riippuvuuksiaan myös lisätä kaikkien osapuolten saamaa hyötyä ja muiden talouksien sitouttamista kumppanuuksiin EU:n kanssa.

1.6

Ennakoiva kumppanien etsintä olisi nähtävä ensisijaisena keinona vahvistaa EU:n taloudellista turvallisuutta kansainvälisissä suhteissa, mutta EU:n tulee toteuttaa määrätietoisia vastatoimia ja suojatoimenpiteitä, jos sen taloudellinen turvallisuus on vaarassa kolmansien maiden kauppaan, investointeihin tai teknologiayhteistyöhön liittyvien toimenpiteiden vuoksi.

1.7

ETSK kehottaa EU:n poliittisia päättäjiä luomaan unionin sisäisten politiikkojen ja aktiivisen diplomatian avulla suotuisat edellytykset, jotka kannustavat EU:n yrityksiä – myös mikro- ja pk-yrityksiä – hallitsemaan toiminnassaan geotaloudellisia riskejä ja tukevat niitä tässä pyrkimyksessä, sekä varmistamaan, ettei politiikkatoimista aiheudu yrityksille kohtuuttomia kustannuksia tai esteitä. ETSK pitääkin ensiarvoisen tärkeänä, että EU:n yritykset osallistetaan tiiviisti taloudelliseen turvallisuuteen liittyvien riskien, mahdollisuuksien ja toimenpiteiden kartoittamiseen ja arviointiin.

1.8

ETSK kehottaa kutsumaan muutkin asiaankuuluvat kansalaisyhteiskunnan toimijat mukaan taloudellisen turvallisuuden strategian jatkokehittämiseen ja täytäntöönpanoon. Lisäksi ETSK korostaa tarvetta vahvistaa jäsenvaltioiden välisiä synergioita ja saada aikaan hyötyjä kaikkialla unionissa ja edistää siten EU:n yhtenäisyyttä, yleistä vahvuutta ja taloudellista kokonaisturvallisuutta.

2.   Yleistä

2.1

ETSK pitää Euroopan komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan tiedonantoa Euroopan taloudellisen turvallisuuden strategiasta (2) tervetulleena. Tällä ajankohtaisella aloitteella vastataan uusiin ja jatkuvasti muuttuviin geopoliittisiin ja geotaloudellisiin olosuhteisiin. Käsillä olevassa lausunnossa (3) tarkastellaan ehdotetun strategian yleistä lähestymistapaa ja sisältöä ja täydentävässä lausunnossa puolestaan strategisten teknologioiden ja alojen roolia.

2.2   Painopisteet ja periaatteet

2.2.1

ETSK arvostaa tiedonannon tapaa käsitellä taloudellista turvallisuutta useista näkökulmista ja kannattaa strategiassa esitettyjä painopisteitä, jotka ovat EU:n kilpailukyvyn edistäminen, EU:n suojeleminen talouden turvallisuusriskeiltä ja kumppanuuksien luominen sellaisten maiden kanssa, jotka ovat luotettavia ja joilla on EU:n kanssa samat huolet ja intressit. Nämä painopisteet liittyvät vahvasti toisiinsa. Esimerkiksi parempi kilpailukyky auttaa vähentämään riippuvuuksia ja suojelun tarvetta ja tekee EU:sta houkuttelevamman kauppa- ja talousyhteistyökumppanin. Hyödyllinen yhteistyö puolestaan parantaa kilpailukykyä ja auttaa vähentämään haitallisia riippuvuuksia.

2.2.2

Koska painopisteet kytkeytyvät toisiinsa, EU:n ulkosuhteisiin ja sisäisiin politiikkoihin tarvitaan monialaista otetta. Vahva yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä tulevaisuuteen suuntautuva kauppa-, investointi-, teknologia- ja teollisuuspolitiikka ovat yleisesti ottaen keskeisessä asemassa. Eri toimenpiteiden vaikutukset ilmenevät kuitenkin eri aikajänteillä, mikä tulee huomioida täytäntöönpanovaiheita suunniteltaessa.

2.2.3

ETSK kiinnittää lisäksi huomiota taloudellisen, sosiaalisen ja geopoliittisen turvallisuuden välisiin yhteyksiin. Taloudellinen turvallisuus on EU:n sosiaalisen mallin välttämätön edellytys, ja perusoikeudet ja oikeusvaltioperiaate puolestaan luovat perustan EU:n taloudelliselle turvallisuudelle. Maailmanlaajuisella tasolla EU:n olisi pyrittävä vahvaksi toimijaksi sekä vankan taloudellisen aseman että diplomaattisten valmiuksien ja puolustuskyvyn pohjalta ja edistettävä tässä roolissaan geopoliittisten konfliktien ratkaisemista sekä rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia ja kestävän kehityksen tavoitteita YK-järjestelmän puitteissa tehtävän monenvälisen yhteistyön kautta. Tähän liittyen on ratkaisevan tärkeää uudistaa Yhdistyneitä kansakuntia.

2.2.4

ETSK yhtyy näkemykseen, jonka mukaan kaikissa taloudellisen turvallisuuden varmistamiseen tähtäävissä toimenpiteissä on sovellettava suhteellisuus- ja tarkkuusperiaatteita. Komitea ehdottaa, että täytäntöönpanossa noudatettaisiin lisäksi ennakointi-, käytännöllisyys- ja osallistumisperiaatteita.

2.2.5

Ennakointiperiaatteen mukaan EU:n olisi toteutettava toimenpiteitä ja ohjattava kehitystä omien vahvuuksiensa ja mahdollisuuksiensa pohjalta sen sijaan, että se vain puolustautuisi ja reagoisi siihen, mitä maailman muut toimijat tekevät. Käytännöllisyys edellyttää, että EU varmistaa valittujen toimien käytännön toteutettavuuden sekä sen, että ne vastaavat yritysten ja muiden toimijoiden todellisuutta. Osallistumisperiaate viittaa tarpeeseen tehdä yhteistyötä ja ottaa kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät mukaan strategian laadintaan ja täytäntöönpanoon.

2.3   Riskien ja mahdollisuuksien sekä vahvuuksien ja heikkouksien arviointi

2.3.1

ETSK kannattaa strategiassa esitettyä riskijaottelua, jonka mukaan riskikategorioita ovat toimitusketjujen häiriönsietokyky, kriittisten infrastruktuurien fyysinen ja kyberturvallisuus, teknologiaturvallisuus ja -vuodot sekä taloudellisten riippuvuuksien hyödyntäminen tai taloudellinen pakottaminen. Riskejä arvioitaessa on punnittava taloudellisen riippuvuuden keskeisiä osatekijöitä ja otettava ne asianmukaisesti huomioon. Tällaisia tekijöitä ovat tuonnin osuus käytetyistä kriittisistä tai strategisista raaka-aineista, tuotteista ja teknologioista; se, mihin maihin tuonti ja vienti keskittyy, ja näiden maiden luotettavuus; kyky korvata kriittisen tärkeät tuontituotteet omalla tuotannolla tai uusilla innovaatioilla sekä mahdollisuus monipuolistaa toimitusketjuja ja tuotemarkkinoita (4).

2.3.2

ETSK muistuttaa lisäksi taloudellisista riskeistä, joita luonnonvarojen ja ympäristötekijöiden käytöstä aseena voi koitua. Riskejä aiheuttavat esimerkiksi veden niukkuudesta johtuvat kasvavat jännitteet ja ilmastonmuutoksen moninaiset vaikutukset, jotka voivat ainakin välillisesti heikentää EU:n taloudellista turvallisuutta. EU:n on varauduttava taloudellisen turvallisuuden strategiassaan asianmukaisesti ympäristöriskeihin ja -konflikteihin sekä muihin konflikteihin ja sotiin.

2.3.3

ETSK huomauttaa, että EU:lla on ulkoisten riskien ja uhkien ohella myös sisäiseen kehitykseen liittyviä riskejä. Koska sisämarkkinat muodostavat ulkoisen yhteistyön perustan, niiden vääristymät ovat kohtalokkaita myös EU:n maailmanlaajuiselle roolille. EU:n taloudelliselle turvallisuudelle aiheuttavat riskejä myös investointiedellytyksiä heikentävät sisäiset politiikat. Siksi on erittäin tärkeää, että EU:n politiikkaa muotoiltaessa tehdään kunnolliset kilpailukykytarkastukset.

2.3.4

ETSK kannattaa ehdotusta riskien ja niiden kehityksen säännöllisestä arvioinnista. Koska monet riskit kohdataan ja niitä hallitaan yksityisellä sektorilla, ETSK pitää välttämättömänä osallistaa EU:n yritykset tiiviisti riskien kartoittamiseen ja arviointiin. Muidenkin asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten työmarkkinaosapuolten, tutkimus- ja koulutusyhteisön, kuluttajien ja muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, näkemykset ja panos olisi otettava asianmukaisesti huomioon.

2.3.5

Sen lisäksi, että todetaan monenlaisten riskien olemassaolo ja arvioidaan niitä, olisi myös analysoitava geotaloudellisen, teknisen ja ympäristöön liittyvän kehityksen EU:lle tarjoamia mahdollisuuksia. Mahdollisuudet liittyvät pääasiassa siihen, että voidaan tarjota ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin, jotka koskevat puhdasta vettä ja sanitaatiota, ruokaa ja energiaa, digitalisaatiota ja liikennettä, terveydenhuoltoa ja koulutusta sekä ilmastonmuutosta ja ympäristön tilan heikkenemistä. Ilmastosta ja konflikteista johtuvan muuttoliikkeen hallinta on niin ikään ala, jolla rajatylittävien ratkaisujen kehittely ja EU:n taloudellisen turvallisuuden vahvistaminen edellyttävät ennakoivaa strategiaa ja ennakointivälineitä.

2.3.6

EU:n kyky huolehtia taloudellisesta turvallisuudestaan riippuu sen vahvuuksista ja heikkouksista, ja niitä olisi arvioitava jatkuvasti tämänhetkisten ja ennakoitujen riskien ja mahdollisuuksien valossa. EU:n on siis panostettava sekä vahvuuksiensa kehittämiseen että heikkouksiensa poistamiseen, jotta se voi vahvistaa taloudellista turvallisuuttaan.

2.3.7

Mahdollisuuksien osalta EU:n tulee selvittää, mistä nimenomaisista seikoista eurooppalaiset toimijat saisivat kilpailuetua. ETSK kehottaakin Euroopan komissiota kartoittamaan tiiviissä yhteistyössä EU:n yritysten ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa, millaisilla toimenpiteillä voidaan helpottaa tarjoutuvien mahdollisuuksien hyödyntämistä ja vastata siten maailmanlaajuisiin tarpeisiin lujittaen samalla EU:n taloudellista turvallisuutta.

2.4   Kilpailukyvyn ja valmiuksien parantaminen

2.4.1

EU:n kilpailukyky on heikentynyt monista syistä, esimerkiksi julkisten ja yksityisten investointien vajeen, TKI-toiminnan ja koulutuksen kaltaisten tuottavuustekijöiden riittämättömän vahvistamisen sekä viime aikojen moninaisten kriisien ja niistä johtuvan kustannusten nousun takia. ETSK pitääkin EU:n kilpailukyvyn vahvistamista äärimmäisen tärkeänä painopisteenä. ETSK kannattaa strategiaan sisältyvää pyrkimystä vahvistaa EU:n sisämarkkinoita sekä unionin teknologisia, teollisia ja innovointivalmiuksia siten, että säilytetään EU:n sosiaalinen markkinatalous. Kotimaisen tuotannon lisääminen, toimitusketjujen monipuolistaminen ja sisämarkkinoiden toimivuuden varmistaminen ovat niin ikään välttämättömiä kriittisten riippuvuuksien vähentämiseksi.

2.4.2

ETSK kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita edistämään reilua kilpailua ja tasapuolisia toimintaedellytyksiä sisämarkkinoilla sekä huolehtimaan tehokkaasti siitä, että voimassa olevia sääntöjä noudatetaan. On varmistettava, että kaikki – myös ulkomaiset – markkinatoimijat toimivat EU:n sisämarkkinoilla EU:n sääntöjen ja normien mukaisesti.

2.4.3

Energian ja raaka-aineiden turvattu saatavuus kohtuuhintaan on ratkaisevan tärkeää kaikille elinkeinoaloille. Tämä kuvastaa selvästi kotimaisen tarjonnan riittävyyden, sisämarkkinoiden toimivuuden ja ulkomaisten toimitusketjujen luotettavuuden tärkeyttä. Myös turvalliset digitaaliset järjestelmät ja vahvat digivalmiudet ovat yhä tärkeämpiä EU:n taloudelliselle turvallisuudelle, sillä digitalisaatio ulottuu koko talouteen ja yhteiskuntaan ja data liittyy erottamattomasti tavaroiden, palvelujen, pääoman ja henkilöiden sisämarkkinoihin. Erityisesti olisi varmistettava, että EU:lla on valmiudet kehittää ja hyödyntää tekoälyä ja muita edistyneitä digitaaliteknologioita sekä mahdollisuudet vaikuttaa tähän.

2.4.4

Myös rahoitusunionin eli pääomamarkkinaunionin ja pankkiunionin valmiiksi saattaminen on olennaisen tärkeää. Hyvin toimivat ja vakaat EU:n pääomamarkkinat ja riippumaton EU:n pankkisektori ovat välttämättömiä vakaan rahoituksensaannin varmistamiseksi ilman kohtuutonta riippuvuutta ulkomaista. ETSK kehottaa kansallisia viranomaisia ja toimivaltaisia EU:n elimiä tehostamaan toimiaan sekä pääomamarkkinaunionin että pankkiunionin viimeistelemiseksi. Lisäksi EU:n on poistettava olemassa olevat esteet ja pidätyttävä kaikista uusista toimenpiteistä, jotka saattaisivat vaarantaa erityisesti pk-yritysten rahoituksensaannin.

2.4.5

Toivottujen taloudellisen turvallisuuden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan hyvin toimivien pääomamarkkinoiden lisäksi myös riittävää ja tehokkaasti kohdennettua julkista rahoitusta. ETSK korostaa tarvetta asettaa etusijalle riittävät investoinnit turvalliseen infrastruktuuriin – etenkin kriittiseen infrastruktuuriin – sekä tutkimukseen, innovointiin ja koulutukseen. ETSK pitää tätä taustaa vasten valitettavana, ettei komissio ehdottanut monivuotisen rahoituskehyksen viimeisimmän tarkistuksen yhteydessä Euroopan suvereniteettirahaston perustamista (5).

2.4.6

ETSK painottaa lisäksi, että taloudellisen turvallisuuden olisi katettava kaikki talouden osa-alueet, myös makrotalouden kestävyys, rahoitusjärjestelmän makrovakaus sekä reaalitalouden kestävyys, osallistavuus ja häiriönsietokyky. Kannustaminen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestäviin investointeihin on keskeistä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

2.4.7

Sen sijaan, että EU ryhtyisi tukikilpailuun elinkeinoalojensa edistämiseksi, sen on pyrittävä ja tukeuduttava huipputason innovointiin, yrittäjyyteen, taitoihin ja osaamiseen. Innovointikapasiteetin lisäämistä varten tarvitaan investointeja TKI-infrastruktuuriin, huippuosaamista ja monipuolisia innovaatioekosysteemejä. Koulutuksella on vastattava nykyisiin ja tuleviin osaamistarpeisiin, ja sen on tarjottava kaikki työssä tarvittavat taidot korkeasta tasosta perustaitoihin ja pidettävä sisällään myös perusteellinen uudelleenkoulutus ja korkealaatuinen oppisopimuskoulutus. Nuorten kykyjen hyödyntäminen ja kehittäminen edellyttää, että heille tarjotaan rohkaisevia tulevaisuudennäkymiä parantamalla sekä mahdollisuuksia että valmiuksia vaikuttaa omaan tulevaisuuteen.

2.4.8

Työllisyyden kohentaminen useiden rinnakkaisten siirtymien leimaamassa tilanteessa edellyttää osaamisen kehittämisen lisäksi sitä, että edistetään työpaikkojen luomiselle otollisia olosuhteita ja helpotetaan työntekijöiden liikkumista työmarkkinoilla.

2.4.9

Koska väestörakenteen muutos aiheuttaa työvoimapulaa kaikilla toimialoilla ja monenlaisissa työpaikoissa ja -tehtävissä, EU:n on myös edistettävä ja helpotettava ammattitaitoisten henkilöiden liikkumista maasta toiseen sekä EU:n sisällä että etenkin yhteistyössä unionin ulkopuolisten maiden kanssa. On pyrittävä nimenomaisesti houkuttelemaan strategisten teknologioiden ja toimintojen edellyttämiä osaajia pysyvästi unionin alueelle (6). ETSK korostaa, että teollisia valmiuksia on tärkeää parantaa kokonaisvaltaisesti. Jos lähdetään erottelemaan jyviä akanoista, vaarana on, että tehdään poliittisesti epäviisaita investointeja ja että yritykset ottavat vähemmän riskejä. EU:n olisi sen sijasta luotava suotuisat olosuhteet uusien ratkaisujen jatkuvalle ja laaja-alaiselle edistämiselle ja kehittämiselle. Ei esimerkiksi ole optimaalista tehostaa vihreää siirtymää edistämällä yksinomaan tiettyjä vihreiksi tai puhtaiksi määriteltyjä toimialoja tai teknologioita, sillä vihreään siirtymään osallistuvat kaikenlaiset yritykset. Monet ”perinteiset” yritykset nimittäin tuottavat välttämättömiä raaka-aineita ja komponentteja tai tarjoavat innovaatioalustan, jolla voidaan kehittää uusia tuotteita ja ratkaisuja.

2.4.10

Myös määriteltäessä sitä, mitkä teknologiat ovat strategisia tai kriittisiä, ja edistettäessä tällaisia teknologioita on otettava huomioon kaikki asiaankuuluvat teknologiat ja toimialat. Kuten täydentävässä lausunnossa korostetaan, ETSK kehottaa määrittelemään strategisina ja kriittisinä pidettävät teknologiat ja alat johdonmukaisesti, perustellusti ja avoimesti, jotta taataan tarvittava oikeus- ja toimintavarmuus. Ottaen huomioon teknologioiden luonteen ja käytön eri piirteet ETSK korostaa yhteiskunnan kriittisiä toimintoja tukevien teknologioiden merkitystä. Tällaisia ovat esimerkiksi energia-, digitaali- ja liikennealan teknologiat, vesi- ja terveysteknologiat sekä turvallisuuteen liittyvät teknologiat.

2.4.11

Poliittisten päättäjien keskeisenä tehtävänä ei ole tehdä yritysten tuotantorakenteita, tuotevalikoimaa tai toimitusketjuja koskevia päätöksiä vaan luoda suotuisat edellytykset ja kannustaa ja tukea yrityksiä, jotta ne pystyvät hallitsemaan toiminnassaan uusia geotaloudellisia riskejä, maailmanlaajuinen pirstaloituminen mukaan luettuna, ja huolehtimaan samanaikaisesti yrityksen taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä. On esimerkiksi helpotettava kriittisten raaka-aineiden saantia ja autettava poistamaan pullonkauloja. Vahva ulko- ja turvallisuuspolitiikka, jota koordinoidaan muiden politiikkojen, kuten kauppa-, teollisuus- ja energiapolitiikan, kanssa, on olennaisen tärkeää tämän yhteisen pyrkimyksen kannalta.

2.4.12

Koska taloudelliseen turvallisuuteen kohdistuvia riskejä esiintyy monenlaisilla liiketoiminnan osa-alueilla toimitusketjujen hallinnasta, tuonnista ja viennistä investointeihin ja teknologiayhteistyöhön, ETSK pitää tärkeänä varmistaa, ettei riskien torjuntaan liittyvistä politiikkatoimista aiheudu EU:n yrityksille kohtuuttomia kustannuksia tai esteitä. ETSK suosittaa, että komissio ja jäsenvaltiot auttavat käytännöllisyysperiaatteen mukaisesti lisäämään tietoisuutta, tietämystä sekä valmiuksia selviytyä talouden turvallisuusriskeistä. Tämä on erityisen tärkeää mikro- ja pk-yritysten kohdalla, sillä niillä on samanaikaisesti ratkaistavanaan myös vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttamiseen liittyviä ongelmia.

2.4.13

ETSK korostaa niin ikään, että EU:n tulee hyödyntää ja vahvistaa jäsenvaltioiden välisiä synergioita ja pyrkiä saamaan aikaan hyötyjä kaikkialla unionissa. Näin voidaan edistää EU:n yhtenäisyyttä, yleistä vahvuutta ja taloudellista kokonaisturvallisuutta.

2.5   Haitallisesta yhteistyöstä hyödylliseen yhteistyöhön

2.5.1

ETSK on täysin samaa mieltä siitä, että EU:n on kiireellisesti vähennettävä taloudellisia riippuvuuksia, joista aiheutuu riskejä EU:n ja sen jäsenvaltioiden taloudelliselle turvallisuudelle ja häiriönsietokyvylle. Samanaikaisesti ETSK yhtyy toteamukseen, jonka mukaan EU ei voi yksin saavuttaa taloudellista turvallisuutta, ja kannattaa yhteistyön tekemistä mahdollisimman monen kumppanin kanssa, kunhan se on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävää ja järkevää. ETSK kannattaa riskien vähentämistä yleisenä lähestymistapana EU:n taloudelliseen turvallisuuteen. Erittäin vakavissa tilanteissa, kuten Venäjän aloitettua hyökkäyksensä, olisi kuitenkin lopetettava yhteistyö kokonaan.

2.5.2

ETSK katsoo, että EU:n olisi pyrittävä paitsi vähentämään omia kriittisiä riippuvuuksiaan myös edistämään ja vahvistamaan sellaisia kytköksiä ja kumppanuuksia, joissa tukeudutaan EU:n vahvuuksiin ja jotka tuottavat hyötyä kaikille osapuolille ja lisäävät sitoutumista yhteistyöhön. Tämä edellyttää, että EU saavuttaa maailmanlaajuisesti vahvan taloudellisen aseman. Epäoikeudenmukaiselta tuonnilta suojautumisen lisäksi EU:n olisi tehostettava määrätietoisesti EU:n yritysten vientimahdollisuuksia ja kansainvälistymistä. Tämä palvelisi myös muita EU:n intressejä, kuten sosiaalisten ja ympäristötavoitteiden edistämistä.

2.5.3

Kumppanien lisääminen ja monipuolistaminen parantaa mahdollisuuksia monipuolistaa toimitusketjuja ja helpottaa lisäksi sekä kriittisten että tavanomaisten tuotantoresurssien saantia. Se myös edistää vientimarkkinoiden laajentamista ja vähentää siten riippuvuutta suppeasta joukosta asiakkaita. Tässä on tärkeää hyödyntää täysipainoisesti nykyisiä kauppa- ja investointisopimuksia, joilla on merkitystä asian kannalta. Lisäksi tulee saattaa meneillään olevat kauppaneuvottelut nopeasti päätökseen sekä aloittaa uusia neuvotteluja mahdollisten uusien kumppanien kanssa. Kriittisiä raaka-aineita koskeviin kumppanuuksiin on tärkeää soveltaa samantasoisia kestävyysvaatimuksia kuin kauppasopimuksiin, jotta ote olisi kokonaisvaltainen ja toiminta olisi kansalaisten silmissä legitiimiä, kuten sen on oltava. Kumppanuussopimuksiin tulee siis sisällyttää vankka kestävää kehitystä koskeva luku, seurannan ja täytäntöönpanon tulee olla määrätietoista, kansalaisyhteiskunnan tulee osallistua seurantaan, ja viimeisenä keinona tulee käyttää pakotteita (7).

2.5.4

ETSK katsoo, että EU:n kannattaa tehostaa temaattisia kumppanuuksia digitalisaation, raaka-aineiden ja energian kaltaisilla aloilla. ETSK korostaa myös sinisen diplomatian ja vesialan yhteistyön kasvavaa merkitystä, mukaan lukien vesivarojen kestävä hoito ja sinisen teknologian parantaminen.

2.5.5

Tutkimus ja innovointi ovat keskeinen temaattisen yhteistyön ala. Teknologiakumppanuudet edellyttävät EU:lta suojautumista väärinkäytöksiltä mutta myös lisäävät sen mahdollisuuksia osallistua strategisten ja kriittisten teknologioiden kehittämiseen. Yhteiset korkean tason tutkimushankkeet, joita toteutetaan yhteistyössä teollisuuden kanssa, edistävät lisäksi huippuosaajien kehittymistä ja saamista pysyvästi unionin alueelle.

2.5.6

Kun EU osallistuu aktiivisesti kansainvälisten sääntöjen ja standardien kehittämiseen ja täytäntöönpanoon, se voi toimia maailmanlaajuisena edelläkävijänä normien asettamisessa. Yhteistyö samanmielisten maiden kanssa edistää EU:n taloudellisia etuja ja avaa lisäksi mahdollisuuksia tehdä maailmanlaajuisesti tunnetuksi kestäviä ja luotettavia teknologioita ja tuotteita.

2.5.7

ETSK katsoo strategian mukaisesti, että on EU:n edun mukaista vahvistaa monenvälistä ja tarvittaessa useammankeskistä yhteistyötä kansainvälisillä foorumeilla ja kansainvälisissä järjestöissä. WTO:ssa tehtävään yhteistyöhön ja järjestön uudistamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota ja panostettava entistä enemmän. Tämä tasoittaisi meneillään olevaa maailmantalouden ja maailmanmarkkinoiden pirstaloitumissuuntausta. Kansainvälisen yhteistyön tukeminen on ratkaisevan tärkeää, kun otetaan huomioon hajanaisuuden ja vastakkainasettelun vaikutukset Euroopan talouteen, pääasiassa kauppaan, teknologiaan ja investointeihin sekä maksujärjestelmään ja euron vakauteen. Monenvälinen yhteistyö on niin ikään välttämätöntä esimerkiksi yhteisten ympäristö- ja terveysongelmien ratkaisemiseksi.

2.5.8

ETSK on samaa mieltä siitä, että kumppanuudet kehittyvien maiden kanssa edistävät EU:n taloudellista turvallisuutta parantamalla resurssien saatavuutta ja luomalla uusia markkinoita. Markkinapohjaisen taloudellisen yhteistyön lisäksi unionin olisi helpotettava EU:n yritysten ja muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, myös kansalaisjärjestöjen ja yhteiskunnallisten yritysten, osallistumista kehitysyhteistyöhankkeisiin. Valmiuksien parantamisen, myös koulutuksen ja taitojen kehittämisen, olisi oltava oleellinen osa tällaisia kumppanuuksia.

2.5.9

Global Gateway -strategian puitteissa tehtävä yhteistyö on esimerkki teknisistä ja rahoituskumppanuuksista, joilla pyritään tuottamaan kumppaneille molemminpuolista hyötyä. Tällaisista kumppanuuksista on lisäksi monenlaista etua kestävälle kehitykselle, sillä niiden avulla voidaan samanaikaisesti vastata taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöön liittyviin tarpeisiin ja pyrkiä kaikkien kolmen osa-alueen tavoitteisiin. Yhteistyötä olisi täydennettävä infrastruktuuria hyödyntävillä ekosysteemikumppanuuksilla, jotta siitä saataisiin yhä enemmän lisäarvoa.

2.6   Uhkilta ja riskeiltä suojautuminen

2.6.1

Ennakoiva kumppanien etsintä olisi nähtävä ensisijaisena keinona vahvistaa EU:n taloudellista turvallisuutta kansainvälisissä suhteissa, mutta EU:n tulee toteuttaa määrätietoisia vastatoimia ja suojatoimenpiteitä, jos sen taloudellinen turvallisuus on vaarassa kolmansien maiden epäoikeudenmukaisten tai laittomien kauppaehtojen ja -käytäntöjen, sisään- tai ulospäin suuntautuviin investointeihin liittyvien väärinkäytösten tai teknologiayhteistyöhön kytkeytyvien riskien vuoksi. ETSK kannattaa ehdotusta siitä, että tulee arvioida ja hyödyntää monenlaisia olemassa olevia ja mahdollisia uusia välineitä, joilla voidaan ehkäistä ja torjua kauppaan ja investointeihin liittyviä riskejä ja vääristymiä.

2.6.2

On kuitenkin tärkeää, ettei kannusteta lisäämään protektionismia ja että kumppanuus säilyy yleisesti ottaen ensisijaisena vaihtoehtona. ETSK korostaa myös EU:n jäsenvaltioiden keskinäisen koordinoinnin ja yhtenäisyyden sekä kumppanimaiden kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä näitä välineitä käytettäessä. Kun niiden käyttöä suunnitellaan ja siitä päätetään, on lisäksi laadittava asianmukaiset kustannus-hyötyanalyysit.

2.6.3

ETSK kannattaa tehokkaiden toimenpiteiden kehittämistä ja toteuttamista kaksikäyttöteknologioihin liittyvien riskien torjumiseksi. ETSK pitää lisäksi ratkaisevan tärkeänä, että suojellaan teollis- ja tekijänoikeuksia ja ehkäistään teknologiavakoilua ja -vuotoja, kuten strategiassa korostetaan.

2.6.4

Kasvavan datatalouden myötä on lisäksi kiinnitettävä yhä enemmän huomiota kyberturvallisuuteen ja digitaalisen infrastruktuurin turvallisuuteen ja ohjattava lisää investointeja näille aloille. ETSK korostaa myös tarvetta turvata muunlaisia kriittisiä infrastruktuureja, kuten energia-, liikenne-, vesi- ja terveysinfrastruktuurit. Sekä fyysistä että kyberturvallisuutta on vahvistettava ottaen huomioon mahdollisten hyökkäysten ja poikkeamien suuri kirjo.

2.6.5

Jotta voidaan parantaa EU:n kriisi- ja hätätilavalmiutta, erilaisia riskejä olisi tarkasteltava yhdennetysti ja riskejä olisi hallittava kokonaisvaltaisesti. Ennakointi- ja valmiussuunnitteluyhteistyötä olisi niin ikään tehostettava hyödyntämällä kaikilta osin julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, jossa yhdistyvät julkisen hallinnon tarjoamat puitteet sekä yritysten, työntekijöiden ja kansalaisten käytännön kokemus ja toiminta.

3.   Erityistä

3.1

Koska kilpailukyvyn ja hyödyllisten kumppanuuksien vahvistaminen on keskeistä EU:n taloudellisen turvallisuuden parantamiseksi, ETSK ehdottaa edellä esitettyjen yleisten huomioiden ja perustelujen pohjalta, että komissio harkitsisi seuraavassa esitettyjen näkökohtien ja toimenpiteiden lisäämistä luetteloon seuraavista vaiheista.

3.2

Seurataan jatkuvasti taloudelliseen turvallisuuteen liittyviä kolmansien maiden strategioita ja toimenpiteitä.

3.3

Arvioidaan EU:n vahvuuksia suhteessa geopoliittiseen ja geotaloudelliseen kehitykseen ja muiden maailmanlaajuisten toimijoiden toimenpiteisiin.

3.4

Kartoitetaan yhdessä yritysten ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, millaisia politiikkatoimenpiteitä tarvitaan, jotta maailmanlaajuisen kehityksen tarjoamat kauppa- ja kumppanuusmahdollisuudet saadaan hyödynnettyä käytännössä.

3.5

Määritellään strategisina ja kriittisinä pidettävät teknologiat ja alat johdonmukaisesti ja avoimesti, jotta taataan tarvittava oikeus- ja toimintavarmuus.

3.6

Tehdään EU:n poliittisille aloitteille kunnollinen sekä taloudellisia että sosiaalisia vaikutuksia koskeva kilpailukykytarkastus ja edistetään siten EU:n taloudellista turvallisuutta.

3.7

Vahvistetaan Euroopan komission valmiuksia hankkia taloustietoa ja ennakoida.

3.8

Helpotetaan samanmielisten kumppanien kanssa tehtävää tutkimus-, innovointi- ja osaamisenkehittämisyhteistyötä vesivarojen hallinnan ja sinisen teknologian kaltaisilla yhä kriittisemmillä aloilla.

3.9

Parannetaan valmiutta vastata paitsi konflikti- ja sotaolosuhteista myös ilmasto- ja ympäristöilmiöistä johtuviin muuttovirtoihin.

3.10

Tehostetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, jotta unionilla olisi paremmat valmiudet reagoida hätätilanteissa, jotka liittyvät taloudelliseen turvallisuuteen.

3.11

Osallistetaan taloudellisen turvallisuuden strategian jatkokehittämiseen ja täytäntöönpanoon asiaankuuluvien kansalaisyhteiskunnan toimijoiden koko kirjo.

---

(1)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kauppakumppanuuksien voima: yhdessä vihreän ja oikeudenmukaisen talouskasvun puolesta” (EUVL C 140, 21.4.2023, s. 69).

(2)  JOIN(2023) 20 final, Bryssel 20.6.2023.

(3)  https://www.eesc.europa.eu/fi/our-work/opinions-information-reports/opinions/strategic-technologies-driver-european-sovereignty-and-resilience-supplementary-opinion-rex579-european-economic.

(4)  Kiinalla on yhdessä Yhdysvaltojen kanssa avainrooli maailman geopoliittisessa ja geotaloudellisessa rakenteessa ja ratkaiseva asema globaalissa kaupassa, toimitusketjuissa ja investointikumppanuuksissa. EU on myös hyvin riippuvainen Kiinasta, erityisesti tiettyjen vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta keskeisten kriittisten raaka-aineiden ja teknologioiden osalta.

(5)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Kestävää kasvua koskevaan vuotuiseen selvitykseen 2023 liittyvät lisänäkökohdat” (EUVL C 2024, 6.2.2024, s. 871 http://data.europa.eu/eli/C/2024/871/oj).

(6)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta” (COM(2022) 650 final), ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä sekä jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansista maista tulleiden työntekijöiden yhtäläisistä oikeuksista” (COM(2022) 655 final) ja ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Osaajien houkutteleminen EU:hun” (COM(2022) 657 final) (EUVL C 75, 28.2.2023, s. 136).

(7)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kauppakumppanuuksien voima: yhdessä vihreän ja oikeudenmukaisen talouskasvun puolesta” (EUVL C 140, 21.4.2023, s. 69).