Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) 98 artiklassa tarkoitetulla tavalla kolmen kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

UNIONIN MUUTOKSEN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVA HAKEMUS

”Murfatlar”

PDO-RO-A0030-AM02

Hakemuksen jättöpäivä: 24. lokakuuta 2022

MUUTOS

1.   Hakija ja oikeutettu etu

Colinele Dobrogein ammattiviininviljelijöiden yhdistys (APV–CD)

Hakija on yhdistyksistä ja säätiöistä annetun hallituksen määräyksen nro 26/2000 mukaisesti rekisteröity ammatillinen yhdistys. Yhdistys on voittoa tavoittelematon, ja sen toiminimi on hyväksytty Romanian oikeusministeriön 7. toukokuuta 2021 antamalla päätöksellä (toiminimi nro 84967).

Yhdistys hallinnoi suojatun maantieteellisen merkinnän ”Colinele Dobrogei” maantieteellistä aluetta Colinele Dobrogein viininviljelyalueella, johon sisältyvät myös alkuperänimityksillä ”Murfatlar”, ”Babadag” ja ”Sarica-Niculițel” suojatut alueet. Colinele Dobrogein alue kattaa 3 500 hehtaaria, ja sen rajat muodostuvat laatuviinejä tuottavista viinitarhoista.

Colinele Dobrogein ammattiviininviljelijöiden yhdistys (APV–CD) edustaa suojatun alkuperänimityksen ”Murfatlar” tuotantoaluetta.

2.   Muutoksen kuvaus ja perustelut

1.   Uusien mahdollisten viiniluokkien lisääminen

Tuote-eritelmää pyydetään täydentämään seuraavilla asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä VII olevan II osan mukaisilla uusilla viiniluokilla: laatukuohuviini, aromaattinen laatukuohuviini ja helmeilevä viini. Näitä viiniluokkia voidaan valmistaa suojatun alkuperänimityksen ”Murfatlar” rajatulla alueella tällä alueella korjatuista rypäleistä.

Muutos koskee tuote-eritelmän I, II, IV, V, VI, VII, X, XI ja XII lukua sekä yhtenäisen asiakirjan 3 kohtaa.

2.   Lisätietoja tuotteen yhteydestä maantieteelliseen alueeseen

Esitettyjen uusien viiniluokkien lisääminen suojattuun alkuperänimitykseen ”Murfatlar” edellyttää eritelmän muuttamista niin, että siinä kuvaillaan yksityiskohtaisesti näiden uusien tuotteiden yhteys maantieteelliseen alueeseen. Näin varmistetaan suojattuihin alkuperänimityksiin sovellettavan lainsäädännön säännösten noudattaminen (alkuperänimityksen määritelmän osalta).

Muutos koskee tuote-eritelmän II, IV, V, VI ja VII lukua sekä yhtenäisen asiakirjan 8 kohtaa.

3.   Uusiin viiniluokkiin käytettävien rypälelajikkeiden ilmoittaminen

Eritelmää on täydennetty uusien viiniluokkien (laatukuohuviini, aromaattinen laatukuohuviini ja helmeilevä viini) valmistukseen käytettävillä rypälelajikkeilla sekä niiden viini- ja rypäletuotoksilla.

Muutos koskee tuote-eritelmän IV, V ja VI lukua sekä yhtenäisen asiakirjan 5 kohtaa.

4.   Uusien viiniluokkien valmistukseen ja laadun varmistamiseen käytettyjen erityisten teknisten käytäntöjen ilmoittaminen

Eritelmää on täydennetty uusien viiniluokkien (laatukuohuviini, aromaattinen laatukuohuviini ja helmeilevä viini) valmistukseen käytettävien erityisten teknisten käytäntöjen edellytyksillä. Eritelmässä kuvataan lyhyesti kyseisten viiniluokkien valmistusmenetelmät.

Lisäksi laatukuohuviinien, aromaattisten laatukuohuviinien ja helmeilevien viinien osalta määritellään niiden tuotantoon tarkoitettujen rypäleiden kypsyysaste eli viinin sokeripitoisuus (g/l).

Muutos koskee tuote-eritelmän VII ja X lukua mutta ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

5.   Uusien viiniluokkien analyyttisten ja aistinvaraisten ominaisuuksien kuvaus

Suojattuja alkuperänimityksiä koskevan lainsäädännön noudattamiseksi tuote-eritelmässä on kuvattava myös Murfatlarin alueen uusien viiniluokkien analyyttiset ja aistinvaraiset ominaisuudet.

Muutos koskee tuote-eritelmän XI lukua ja yhtenäisen asiakirjan 4 jaksoa (6, 7 ja 8 kohta).

6.   Uusien viiniluokkien markkinoille saattamista koskevien edellytysten lisääminen

Uusien viiniluokkien valmistaminen edellyttää, että Murfatlar SAN -nimityksen tuote-eritelmää täydennetään valmistettavaksi esitettyjen viiniluokkien pullottamista, esillepanoa ja merkitsemistä koskevilla edellytyksillä.

Tuote-eritelmän XII lukua on muutettu muuttamatta yhtenäistä asiakirjaa.

7.   Niiden edellytysten ilmoittaminen, joiden vallitessa valmistettu viini voidaan todeta vaatimustenvastaiseksi

Tuote-eritelmässä on ilmoitettava, millä edellytyksillä Murfatlar SAN -nimityksen saaneet viinit on luokiteltava uudelleen, jos ne eivät täytä kaikkia vaatimuksia. Näitä edellytyksiä on yksinkertaistettu.

Muutos koskee tuote-eritelmän XIV lukua mutta ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1.   Nimi (nimet)

Murfatlar

2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi:

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3.   Rypäletuotteiden luokat

1.

Viini

5.	Laatukuohuviini

6.	Aromaattinen laatukuohuviini

8.	Helmeilevä viini

4.   Viini(e)n kuvaus

1.   Analyyttiset ja aistinvaraiset ominaisuudet – valko- ja roseeviinit

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Hiilihapottomat viinit ovat täyteläisiä ja samettisia. Aromaattisista ja puoliaromaattisista valkoisista rypälelajikkeista valmistetuilla viineillä on erittäin korostuneita lajikekohtaisia ominaisuuksia. Viinit ovat miellyttäviä, ja niissä on runsaasti kypsien (keltaisten tai punaisten) hedelmien ja marjojen aromeja. Ne ovat tiheitä ja lihaisia, erittäin vivahteikkaita, lähes ”ekshibitionistisia”, ja niissä on tasalaatuinen happoisuus ja glyserolipitoisuus, mikä antaa viinille lievästi makean sävyn.

Valkoviinit ovat kuultavia ja kirkkaita, ja niiden väri vaihtelee vihertävänkeltaisesta kullankeltaiseen. Bukeessa on eksoottisten hedelmien ja sitrushedelmien aromeja, joita täydentävät kukkaiset viiniköynnöksen kukan, vastaleikatun heinän, jasmiinin ja akaasian vivahteet. Viinien maku on raikas, hedelmäinen ja samettinen, ja ikääntyessä joidenkin lajikkeiden aromi muuntuu monivivahteiseksi bukeeksi.

Hiilihapottomat roseeviinit ovat väriltään (hillityn tai voimakkaan) vaaleanpunaisia, ja niissä on eksoottisten hedelmien ja sitrushedelmien aromeja. Viinien maku on raikas, virkistävä ja tasapainoinen, ja jälkimaku on hedelmäinen.

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus: 250 mg/l (hiilihapottomat valko- ja roseeviinit, joiden sokeripitoisuus glukoosin ja fruktoosin yhteenlaskettuna määränä on vähintään 5 g/l).

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus: 350 mg/l (hiilihapottomat valkoviinit, joita voidaan pitää kaupan Murfatlar SAN -viineinä).

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

—	Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%) 15,00

—	Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%) 11,00

—	Vähimmäishappopitoisuus 3,5 grammaa litrassa viinihappona ilmaistuna

—	Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra) 18

—	Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l) 200

2.   Analyyttiset ja aistinvaraiset ominaisuudet – punaviinit

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Hiilihapottomat punaviinit ovat samettisia ja moniulotteisia, ja niiden väri vaihtelee rubiininpunaisesta kirkkaanpunaiseen tai voimakkaan purppuranpunaiseen. Tunnistettavia aromeja ovat kypsät punaiset hedelmät, luumu ja mustat metsämarjat. Maku on täyteläinen ja runsas, ja hapokkuus ja tanniinit ovat tasalaatuisia. Ikääntyessään viinien tuoksu saa mausteiden ja suklaan vivahteita.

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus: 200 mg/l (hiilihapottomat punaviinit, joiden sokeripitoisuus glukoosin ja fruktoosin yhteenlaskettuna määränä on vähintään 5 g/l).

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

—	Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%) 15,00

—	Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%) 11,00

—	Vähimmäishappopitoisuus 3,5 grammaa litrassa viinihappona ilmaistuna

—	Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra) 20

—	Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l) 150

3.   Analyyttiset ja aistinvaraiset ominaisuudet – (rosee)jääviini

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Roseejääviini on kuulasta ja kristallinkirkasta sekä väriltään vaaleanpunaista. Sille on ominaista raikas metsämansikan ja ylikypsien omenien tuoksu ja kermainen maku.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

—	Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%) 15,00

—	Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%) 11,00

—	Vähimmäishappopitoisuus 4,5

—	Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra) 18

—	Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l) 200

4.   Analyyttiset ja aistinvaraiset ominaisuudet – (valkoinen) jääviini

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Valkoinen jääviini on kuulasta ja kristallinkirkasta sekä väriltään kullankeltaista. Sille on ominaista raikas ylikypsien ja mehevien valkomaltoisten hedelmien tuoksu sekä kermainen appelsiinin, aprikoosin, kandeerattujen eksoottisten hedelmien ja ananaksen maku.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

—	Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%) 15,00

—	Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%) 11,00

—	Vähimmäishappopitoisuus 4,5 grammaa litrassa viinihappona ilmaistuna

—	Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra) 18

—	Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l) 350

5.   Analyyttiset ja aistinvaraiset ominaisuudet – (punainen) jääviini

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Punainen jääviini on kuulasta ja kristallinkirkasta sekä väriltään malvanpunaista. Sille on ominaista kypsien metsämarjojen tuoksu ja täyteläisen kermainen maku.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

—	Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%) 15,00

—	Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%) 11,00

—	Vähimmäishappopitoisuus 4,5 grammaa litrassa viinihappona ilmaistuna

—	Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra) 20

—	Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l) 150

6.   Laatukuohuviinit

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Laatukuohuviinit erottuvat muista viineistä hienostuneisuudellaan, raikkaudellaan ja hedelmäisyydellään. Viineissä, joita on pidetty sakan päällä 9 kuukautta, on leipurinhiivamaisia ja leivänkuorta muistuttavia käymisaromeja, kun taas yli 9 kuukautta sakan päällä pidetyissä viineissä on makeisiin leivonnaisiin ja briossiin vivahtavia aromeja, joita pienet ja pitkäkestoiset kuplat vahvistavat. Valkoviinien väri vaihtelee oljenkeltaisesta vihertävänkeltaiseen, kun taas roseeviineissä on hennon vaaleanpunaisia tai lohenpunaisia sävyjä. Punaviinien väri vaihtelee punaisen eri sävyistä aina rubiininpunaiseen. Viinien maku on hedelmäinen, samettinen ja pyöreä, ja sitä täydentävät makeat kypsien hedelmien vivahteet, joilla on tietty ominaismakunsa. Viineissä on tasapainoinen rakenne ja pitkä jälkimaku, ja raikkaus ja kypsyys ovat niissä täydellisessä tasapainossa.

Valkoisten laatukuohuviinien bukeessa on sitrushedelmiä ja tuoreita kesähedelmiä. Niissä on persikan, omenan ja vihreän päärynän aromeja, jotka ovat syntyneet viiniköynnöksille paistavan lempeän auringonpaisteen kypsyttäminä.

Roseelaatukuohuviinin tuoksu on luonnonläheinen sekoitus kukkien aromeja, kukkaisia akaasian ja hunajan vivahteita sekä metsämarjojen, herukoiden ja metsämansikan aromeja.

Punaisten laatukuohuviinien viehättävässä bukeessa yhdistyvät punaisten ja mustien hedelmien ja marjojen, kuten mansikan, karhunvatukan, herukoiden, kirsikan ja luumun, aromit, joita pehmeät ja samettiset tanniinit hienovaraisesti täydentävät.

Ylipaine 20o C:ssa: vähintään 3,5 baaria.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

—	Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%) 15,00

—	Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%) 10,00

—	Vähimmäishappopitoisuus 3,5 grammaa litrassa viinihappona ilmaistuna

—	Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra) 18

—	Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l) 185

7.   Aromaattiset laatukuohuviinit

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Aromaattiset kuohuviinit ovat moniulotteisia ja vivahteikkaita, ja niissä on havaittavissa niin hedelmäisiä vivahteita (sitrushedelmiä, päärynää ja nektariinia) kuin kukkaisia aromeja (appelsiininkukkaa, kirsikankukkaa, akaasiankukkia ja hunajaa, seljankukkaa ja ruusun terälehtiä). Viinien väri vaihtelee vihertäviä vivahteita sisältävästä kirkkaankeltaisesta kullankeltaiseen ja jopa vaaleanpunaiseen (Traminer Roz -rypäleistä valmistetut viinit). Sitrushedelmien ja kesän hedelmien, kuten persikan, omenan ja vihreän päärynän, aromit yhdistyvät yrttien sekä autolyysin läpikäyneen hiivan, leivänkuoren ja kohotusaineen vivahteisiin. Viinien rakenne ja pitkäkestoiset kuplat antavat niille luonnetta ja saavat ne erottumaan edukseen.

Traminer Roz -rypälelajikkeesta valmistetussa aromaattisessa laatukuohuviinissä on havaittavissa hienostunut akaasian, ruusun ja seljankukan tuoksu. Viinille ominainen maku on hedelmäinen ja erittäin pehmeä, hienoisesti ruusuhilloon ja jasmiiniin vivahtava.

Muscat Ottonel -rypälelajikkeesta valmistetun aromaattisen laatukuohuviinin tuoksussa on kukkien, hunajakennon, kirsikan- ja appelsiininkukkien ja kypsän päärynän aromeja. Viinin maku on raikas ja rakenteeltaan kermainen, ja siinä on sitruksisia pomelon ja appelsiinin vivahteita. Viinissä on pienet ja hienostuneet kuplat, ja loppuvaiheen kuohuvuus tuo paremmin esiin viinin kukkaiset ja hedelmäiset vivahteet.

Tămâioasa Românească -rypälelajikkeesta valmistettu aromaattinen laatukuohuviini on voimakkaan helmeilevää, ja tuoksussa on miellyttäviä hiivan, akaasiankukkien, basilikan ja hunajan aromeja. Viinin maku on moniulotteinen ja runsas, päärynään ja metsämansikkaan vivahtava, ja jälkimaku on pitkä.

Ylipaine 20o C:ssa: vähintään 3,0 baaria.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

—	Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%) 15,00

—	Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%) 6,00

—	Vähimmäishappopitoisuus 3,5 grammaa litrassa viinihappona ilmaistuna

—	Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra) 18

—	Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l) 185

8.   Helmeilevät viinit

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Helmeilevät viinit ovat uutteisia, ja niissä on erittäin hyvä hapokkuus. Viinit ovat kevyen poreilevia, ja kuplat ovat eloisia ja pitkäkestoisia. Tuoksussa on kukkaisia vivahteita (niittykukat, viiniköynnöksen kukat, akaasia) tai hedelmäisiä aromeja (vihreä omena, päärynä, persikka, meloni, kirsikka, mansikka, vadelma). Helmeilevissä rosee- ja punaviineissä on metsämarjojen (mustikka, vadelma ja karhunvatukka), luumun ja kirsikan aromeja. Viinien pienet, samettiset ja pitkäkestoiset kuplat lisäävät viinin raikasta ja luonnollista luonnetta.

Maku on kermainen ja maukas mutta samalla raikas, ja jälkimaku on rapeaan leivänkuoreen tai makeisiin leivonnaisiin vivahtava. Valkoisista rypälelajikkeista valmistetut viinit voivat olla väriltään kullan- tai vihertävänkeltaisia ja punaisista rypälelajikkeista valmistetut lohen- tai purppuranpunaisia. Viinit voidaan valmistaa yhdestä tai useammasta rypälelajikkeesta.

Ylipaine 20o C:ssa: vähintään 1,0 baaria ja enintään 2,5 baaria.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

—	Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%) 15,00

—	Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%) 7,00

—	Vähimmäishappopitoisuus 3,5 grammaa litrassa viinihappona ilmaistuna

—	Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra) 20

—	Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l) 235

5.   Viininvalmistusmenetelmät

5.1.   Erityiset viininvalmistusmenetelmät

1.   Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Valkoviinien valmistus punaisista rypälelajikkeista

Tekniikoita monipuolistamalla punaisista rypäleistä voidaan valmistaa niin kutsuttuja ”blanc de noir” -valkoviinejä. Kyseessä on tekniikka, jolla punaisista rypäleistä valmistetaan valkoviiniä hyödyntäen punaisten rypälelajikkeiden mahdollisuuksia. Tuloksena on täyteläisiä viinejä, joille on tunnusomaista hieno, hieman vihertäväsävytteinen ja tyylikäs maku, jossa on kukkaisia ja hedelmäisiä vivahteita. Viinien hapokkuus korostaa niiden raikkautta ja mineraalisuus lisää niiden moniulotteisuutta.

Maseroinnin avulla valmistetut hiilihapottomat valkoviinit; valkoisista rypäleistä valmistetut roseeviinit

Pinot Gris- ja Traminer Roz -rypäleistä, joiden kuori on malvanvärinen, malvanharmaa tai harmaansininen (Pinot Gris) ja helmiäisvaaleanpunainen tai harmahtavan vaaleanpunainen (Traminer Roz), saadaan hiilihapottomia viinejä, jotka ovat kristallinkirkkaita ja väriltään kellanvalkoisia, oljenkeltaisia tai vaaleanpunaisia. Viininvalmistaja voi valmistaa sekä hiilihapottomia valko- että roseeviinejä.

Valkoisista rypäleistä valmistettu hiilihapoton oranssiviini: Väri on houkutteleva ja vaihtelee kellanoranssista meripihkan sävyyn. Rakenne on monivivahteinen ja aromaattinen bukee raikas ja vivahteikas, ja siinä on saksanpähkinän, hunajan ja hunajakennon sävyjä. Viinissä on paljon runsaammin tanniineja kuin hiilihapottomissa valkoviineissä.

Näiden viinien valmistustekniikka poikkeaa tavanomaisesta hiilihapottomien valkoviinien valmistukseen käytettävästä tekniikasta siten, että prosessissa valkoisten rypäleiden mehu maseroidaan niin, että rypäleiden kuoret ovat mukana mehussa. Maserointiaika riippuu siitä, kuinka intensiivisen värin viininvalmistaja haluaa.

2.   Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Jääviini

Alueen maaperä- ja ilmasto-olosuhteet (runsas auringon säteily, yö- ja päivälämpötilojen välinen ero, myöhäiset sumut, suuri ilmankosteus) johtavat siihen, että rypäleisiin kertyy runsaasti sokeria ja ne voivat jopa ylikypsyä. Tällaiset rypäleet ovat ihanteellisia jääviinin valmistukseen. Viini valmistetaan ilman lisäaineita terveistä rypäleistä, joissa ei ole kasvisairauksia eikä jalohometta ja joiden annetaan jäätyä viiniköynnöksessä useiden peräkkäisten päivien ajan, ennen kuin ne korjataan marraskuun lopussa tai joulukuussa.

Jos sääolosuhteet eivät mahdollista rypäleiden luonnollista jäätymistä viiniköynnöksessä ilman, että rypäleisiin kehittyy sieniä, ne voidaan korjata käsin sälelaatikoihin, minkä jälkeen niitä säilytetään alle 0 celsiusasteen lämpötilassa kylmäsäilytystiloissa.

Chardonnay-, Pinot Gris-, Riesling Italian-, Muscat Ottonel-, Tămâioasă Românească- ja Traminer Roz -rypäleet sekä punaiset Pinot Noir -rypäleet tunnetaan Murfatlar SAN -viinien tuotantoalueella korkeasta sokeripitoisuudestaan ja aromaattisesta profiilistaan. Tästä syystä niitä voidaan käyttää jääviinin valmistuksessa.

Kun rypäleet kuivataan, jäädytetään ja sulatetaan (luonnollisesti viiniköynnöksessä tai keinotekoisesti kylmäsäilytystiloissa), niistä poistuu vettä ja sokeripitoisuus kasvaa. Jäädyttämisen ja sulatuksen avulla rypäleet saavat omenan, aprikoosin, mangon, sitrushedelmien, viikunan, vadelman ja metsämansikan aromeja ja niiden makeus lisääntyy. Tämä makeus säilyy, jos rypäleet puristetaan niiden ollessa jäätyneitä.

3.   Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Laatukuohuviinien valmistukseen käytettävät rypäleet ovat teknisesti kypsiä, kun niiden kokonaishappopitoisuus on suuri ja sokeripitoisuus vähintään 160 g/l. Suuri happopitoisuus antaa kuohuviinille tarvittavan raikkauden ja stabiilisuuden.

Aromaattisten laatukuohuviinien valmistukseen käytettävät rypäleet ovat kypsiä, kun niiden sokeripitoisuus on vähintään 170 g/l.

Helmeilevien viinien rypäleiden kypsyys arvioidaan sokeripitoisuuden perusteella, ja sen on oltava vähintään 153 g/l.

5.2.   Enimmäistuotokset

1.

Täysin kypsinä korjattavat rypälelajikkeet – Sauvignon, Riesling italian, Riesling de Rhin, Fetească regală, Fetească albă 15 000 kilogrammaa rypäleitä hehtaaria kohden

2.

Täysin kypsinä korjattavat rypälelajikkeet – Tămâioasă românească, Crâmpoșie, Columna, Traminer roz 15 000 kilogrammaa rypäleitä hehtaaria kohden

3.

Täysin kypsinä korjattavat rypälelajikkeet – Muscat Ottonel, Pinot noir, Syrah, Burgund mare 14 300 kilogrammaa rypäleitä hehtaaria kohden

4.

Täysin kypsinä korjattavat rypälelajikkeet – Chardonnay, Pinot gris 13 600 kilogrammaa rypäleitä hehtaaria kohden

5.

Täysin kypsinä korjattavat rypälelajikkeet – Cabernet Sauvignon 12 900 kilogrammaa rypäleitä hehtaaria kohden

6.

Täysin kypsinä korjattavat rypälelajikkeet – Mamaia 12 000 kilogrammaa rypäleitä hehtaaria kohden

7.

Jääviini 6 000 kilogrammaa rypäleitä hehtaaria kohden

8.

Täysin kypsinä korjattavat rypälelajikkeet – Sauvignon, Riesling Italian, Riesling de Rhin, Fetească regală, Fetească albă 105 hehtolitraa hehtaaria kohden

9.

Täysin kypsinä korjattavat rypälelajikkeet – Tămâioasă românească, Crâmpoșie, Columna, Traminer roz 105 hehtolitraa hehtaaria kohden

10.

Täysin kypsinä korjattavat rypälelajikkeet – Merlot, Fetească neagră 105 hehtolitraa hehtaaria kohden

11.

Täysin kypsinä korjattavat rypälelajikkeet – Muscat Ottonel, Pinot noir, Syrah, Burgund mare 100 hehtolitraa hehtaaria kohden

12.

Täysin kypsinä korjattavat rypälelajikkeet – Chardonnay, Pinot gris 95 hehtolitraa hehtaaria kohden

13.

Täysin kypsinä korjattavat rypälelajikkeet – Cabernet Sauvignon 90 hehtolitraa hehtaaria kohden

14.

Täysin kypsinä korjattavat rypälelajikkeet – Mamaia 84 hehtolitraa hehtaaria kohden

15.

Jääviini 18 hehtolitraa hehtaaria kohden

16.

Laatukuohuviinit, aromaattiset laatukuohuviinit ja helmeilevät viinit 15 000 kilogrammaa rypäleitä hehtaaria kohden

17.

Laatukuohuviinit, aromaattiset laatukuohuviinit ja helmeilevät viinit 105 hehtolitraa hehtaaria kohden

6.   Rajattu maantieteellinen alue

Tarkistetun alkuperänimityksen ”Murfatlar” rajattu viininvalmistusalue muodostuu seuraavista Constanțan maakunnassa sijaitsevista paikkakunnista:

Tarkistettu alkuperänimitys ”Murfatlar”: — Murfatlarin kaupunkikunta: Murfatlarin kaupunki ja Siminocin kylä — Valu lui Traianin maaseutukunta: Valu lui Traianin kylä — Poarta Albăn maaseutukunta: Poarta Albăn ja Nazarcean kylät — Ovidiun kaupunkikunta: Ovidiun kaupunki ja Poianan kylä — Ciocârlian maaseutukunta: Ciocârlian kylä — Cobadinin maaseutukunta: Viișoaran kylä.

Alkuperänimityksen alanimitys ”Medgidia”, jota voidaan käyttää tarkistetun alkuperänimityksen rinnalla: — Medgidian suurkunta: Medgidian, Remus Opreanun ja Valea Dacilorin kunnat — Castelun maaseutukunta: Castelun ja Nisiparin kylät — Cuza Vodăn maaseutukunta: Cuza Vodăn kylä — Siliştean maaseutukunta: Siliştean kylä — Tortomanin maaseutukunta: Tortomanin kylä — Peșteran maaseutukunta: Peșteran ja Ivrinezu Micin kylät — Mircea Vodăn maaseutukunta: Mircea Vodăn, Satu Noun, Ţibrinun ja Gherghinan kylät — Salignyn maaseutukunta: Salignyn ja Ștefan Cel Maren kylät. — Alkuperänimityksen alanimitys ”Cernavodă”, jota voidaan käyttää tarkistetun alkuperänimityksen rinnalla: — Cernavodăn kaupunkikunta: Cernavodăn kunta — Seimenin maaseutukunta: Seimenin ja Seimenii Micin kylät — Rasovan maaseutukunta: Rasovan ja Cochirlenin kylät.

7.   Viininvalmistuksessa käytettävä rypälelajike tai -lajikkeet

Burgund Mare N – Grosser burgunder, Blaufrankisch, Kekfrankos, Frankovka, Limberger

Cabernet Sauvignon N – Petit Vidure, Burdeos tinto

Chardonnay B – Gentil blanc, Pinot blanc Chardonnay

Sarake B

Crâmpoșie B

Fetească albă B – Păsărească albă, Poama fetei, Mädchentraube, Leanyka, Leanka

Fetească neagră N – Schwarze Mädchentraube, Poama fetei neagră, Păsărească neagră, Coada rândunicii

Fetească regală B – Königliche Mädchentraube, Königsast, Kiralyleanka, Dănășană, Galbenă de Ardeal

Mamaia N

Merlot N – Bigney rouge, Plant Medoc

Muscat Ottonel B – Muscat Ottonel blanc

Pinot Gris G – Affumé, Grauer Burgunder, Grauburgunder, Grauer Mönch, Pinot Centre, Pinot Grigio, Ruländer

Pinot Noir N – Blauer Spätburgunder, Blauer Burgunder, Burgund mic, Burgunder roter, Klävner Morillon Noir

Pinot noir N – Spätburgunder, Pinot nero

Riesling de Rhin B – Weisser Riesling, White Riesling, Riesling Renano, Rheinriesling

Riesling italian B – Olasz Riesling, Olaszriesling, Welschriesling

Sauvignon B – Sauvignon blanc

Syrah N – Shiraz, Petit Syrah

Traminer Rose Rs – Rosetraminer, Savagnin Rose, Gewürztraminer

Tămâioasă românească B – Busuioacă de Moldova, Muscat blanc à petit grains

Tămâioasă românească B – Rumänische Weihrauchtraube, Tamianka, Tămâioasă albă de Drăgășani

8.   Yhteyden/yhteyksien kuvaus

8.1.   Maantieteellisen alueen tiedot

Murfatlarin alue sijaitsee eteläisen Dobrogean tasangolla Carasun laakson ja pohjoisen leveyspiirin 44o15’ molemmin puolin. Maantieteellisesti Murfatlarin rajattu alue sijaitsee Kaakkois-Romaniassa Tonavan ja Mustanmeren välissä Dobrogean tasangon keskiosassa.

Alue saa paljon auringon säteilyä, sen heliotermiset resurssit ovat runsaat ja keskimääräinen sademäärä on maan alhaisin. Maaperä koostuu pääasiassa runsaasti kalsiumkarbonaattia sisältävästä kuorikalkkikivestä, ja se vaikuttaa merkittävästi viinien laatuun.

Kaikki luonnonympäristön olosuhteet, etenkin maaperä- ja heliotermiset olosuhteet, ovat erittäin suotuisat viininviljelyn ja laadukkaiden viinien valmistuksen kannalta. Kosteuden puute voidaan korjata hyvin suunnitellun kastelujärjestelmän avulla.

Geologinen alusta koostuu lössistä ja lössikerroksista, jotka peittävät eteläisen Dobrogean ylätasangon mesotsooiset ja tertiääriset kalkkikivi- ja kalkkipitoiset hiekkakivikerrokset, sekä diluviaalisista ja kolluviaalisista kerrostumista.

Pinnanmuodostus on rakenteeltaan tabulaarista, ja sen absoluuttinen korkeus on 100–130 metriä. Pinnanmuodot koostuvat pääasiassa prekambrisella perustalla lepäävästä liitu- ja sarmatiakauden kalkkikivestä, jonka päällä on 400 metriä paksu kvartäärikauden lössikerros. Kalkkikivialueita halkovat hyvin jyrkkärinteiset (15°–30°) cuesta-tyyppiset laaksot (epäsymmetrisen Carasun laakson vasen rinne) ja suhteellisen symmetriset kanjonityyppiset laaksot, joihin rinnehuuhtoumaprosessit vaikuttavat voimakkaasti. Näitä prosesseja on paikallisesti torjuttu pengerryksillä ja muilla eroosiota torjuvilla ihmisen toimenpiteillä, joilla on pyritty kehittämään maataloutta (erityisesti viininviljelyä).

Alueella vallitsee mannerilmasto. Kesät ovat paahtavia ja kuivia, talvet leutoja, ja kevät tulee aikaisin ja syksy myöhään. Tämä on ihanteellista rypäleiden kypsymisen ja ylikypsymisen kannalta. Alueen helioterminen potentiaali on yksi Romanian suurimmista: auringon säteily on 130 kcal/cm2, auringonpaistetta saadaan 2 220–2 300 tuntia vuodessa, ja plusasteisten lämpötilojen summa on 4 200 °C vuodessa.

Tonavan ja Mustanmeren välinen kanava, joka kulkee viininviljelyalueen läpi lännestä itään, vaikuttaa paikalliseen ilmastoon heijastamalla auringonvaloa ja välittämällä naapurialueille hitaasti siirtyvää lämpöä. Tonavan ja Mustanmeren välisen kanavan rinteet sekä maaperän ja vesimassan väliset lämpötilaerot aiheuttavat ilmavirtauksia, jotka ovat päällekkäisiä Dobrogean keskiosista tulevien tuulien kanssa. Päivittäiset ylimmät keskilämpötilat ovat noin 0 °C talvella ja noin 28 °C kesällä.

Alueelle ominainen maaperä on lössialustalla olevaa mustamultamaannosta aroilla (karbonaatteja sisältävää mustaamultaa, tyypillistä mustaamultaa), tyypillistä ja kallioista rendzina-maaperää sekä luonnollisesti tai ihmisten ja eläinten toiminnan vuoksi voimakkaasti kuluneiden rinteiden regosoleja ja erodisoleja.

8.2.   Tuotetta koskevat yksityiskohtaiset tiedot

Rypälelajikkeen, kunkin viljelyvuoden olosuhteiden ja rypäleiden korjuuajankohdan mukaan voidaan valmistaa erilaisia suojatun alkuperänimityksen ”Murfatlar” piiriin kuuluvia viinejä, jotka vaihtelevat kuivista makeisiin. Tämä antaa kuvan viinintuotannon laadullisesta monimuotoisuudesta. Tarkistetun alkuperänimityksen ”Murfatlar” viinit voivat olla valko-, puna- tai roseeviinejä.

Valkoviinit ovat kuultavia ja kirkkaita, ja niiden väri vaihtelee vihertävänkeltaisesta kullankeltaiseen. Viinien maku on samettinen ja bukee ominainen niille lajikkeille, joista ne on valmistettu.

Hiilihapottomat roseeviinit ovat väriltään (hillityn tai voimakkaan) vaaleanpunaisia, ja niissä on eksoottisten hedelmien ja sitrushedelmien aromeja. Viinien maku on raikas, virkistävä ja tasapainoinen, ja jälkimaku on hedelmäinen.

Punaviinit ovat kuultavia ja kirkkaita, ja niiden väri vaihtelee rubiininpunaisesta voimakkaan purppuranpunaiseen. Viinien maku on täyteläinen ja bukee ominainen niille lajikkeille, joista ne on valmistettu. Sen mukaan, mikä rypäleiden sokeripitoisuus on korjuuajankohtana, viineissä voidaan käyttää lainsäädännössä sallittuja perinteisiä merkintöjä (korjattu täysin kypsinä, korjattu myöhään, korjattu kun rypäleissä on jalohometta).

Murfatlar SAN -viinien erityispiirteet johtuvat valmistuksessa käytetyn rypälemehun ominaisuuksista. Nämä ominaisuudet liittyvät viiniköynnöslajikkeisiin, jotka saavat paljon auringonpaistetta, sillä alueen heliotermiset resurssit kuuluvat Romanian suurimpiin ja sademäärät ovat vähäisiä. Nämä tekijät edistävät rypäleiden kypsymistä, ja tuloksena saadaan runsaasti sokeria sisältävää rypälemehua. Alueella tuntuu myös meren vaikutus. Merestä on hyötyä etenkin syksyisin, koska se toimii lämmönsäätelijänä. Lisäksi Tonava vaikuttaa Cernavodăssa ja etenkin sen ympäristön viiniviljelmillä. Myös runsaasti kalsiumkarbonaattia sisältävä maaperä on merkittävä viinien laatuun vaikuttava tekijä.

Laatukuohuviineissä ja aromaattisissa laatukuohuviineissä on tiivistynyt maku ja harmoninen rakenne. Selvän omaleimaisia viinejä luonnehtivat akaasiankukkien ja hunajan aromit sekä hedelmäinen ja sitrushedelmiin vivahtava maku.

Viininvalmistukseen vaikuttavat ilmastotekijät (selvä ero talven ja kesän välillä, hyvin kuumat kesät, pitkät syksyt, vähäiset ja epätasaisesti jakautuvat sateet) antavat helmeileville viineille rypälelajikkeille tyypillisiä aromeja, jotka yleensä ovat hedelmäisiä ja selvästi erottuvia. Viinien happo-, alkoholi- ja sokeripitoisuudet ovat täydellisesti tasapainossa, viini on kevyen poreilevaa ja kuplat eloisia ja pitkäkestoisia. Tuoksussa on kukkaisia vivahteita (niittykukat, viiniköynnöksen kukat ja akaasia) tai hedelmäisiä aromeja (vihreä omena, päärynä, persikka, meloni, kirsikka, mansikka ja vadelma).

Helmeilevissä rosee- ja punaviineissä on metsämarjojen (mustikka, vadelma ja karhunvatukka), luumun ja kirsikan aromeja. Viinien pienet, samettiset ja pitkäkestoiset kuplat lisäävät viinin raikasta ja luonnollista luonnetta.

8.3.   Määrittävät tekijät

Viineihin vaikuttavia tekijöitä ovat ilmasto (raikas ja rypäleiden kypsymistä edistävä), maaperä (karbonaatteja sisältävä mustamulta ja lössialustalla oleva tyypillinen mustamulta, joka takaa hyvän ravinnetasapainon), viljelymenetelmät (lajikkeiden valinta, viiniköynnösten istutustiheys, lehvistön hallinta, korjuuta koskevat päätökset), viininvalmistusmenetelmät ja viininvalmistajien osaaminen. Yhdessä nämä tekijät varmistavat valko- ja roseeviinien raikkauden ja täyteläisen hedelmäisen bukeen sekä punaviinien pehmeät tanniinit ja täyteläisen samettisen bukeen.

Kuiva maaperä, jonka alla oleva kalkkikivi on monin paikoin näkyvissä, sekä korostunut mannerilmasto, jossa kesät ovat kuivia, syksyt pitkiä, sateet vähäisiä ja epätasaisesti jakautuneita (niitä saadaan keväällä ja myöhään syksyllä) ja jossa ennen kaikkea auringon säteily antaa runsaasti lämpöä ja valoa, tekevät tästä alueesta ihanteellisen hienostuneiden viiniköynnöslajikkeiden viljelyyn viininvalmistusta varten. Joinakin vuosina olosuhteet jopa mahdollistavat rypäleiden ylikypsymisen ja niiden laadun parantamisen jalohomeen (Botrytis cinerea) avulla. Näin voimme nauttia meripihkan tai rubiinin sävyissä hehkuvista viineistä, joissa tiivistyvät maan, veden ja auringon lahjat.

Viinitarhat sijaitsevat 50–80 metrin korkeudella. Kokonaislämpötase (= lämpötilojen yhteenlaskettu määrä) on 4 200 °C, kun pelkästään viininviljelykaudella lämpötase on yhteensä 3 500 °C.

Murfatlarin viininviljelykeskukselle on ominaista kuivuus, sillä sadetta saadaan 450 mm vuodessa ja vain puolet tästä määrästä sataa kasvukauden aikana. Kuivuutta lisäävät lähes päivittäin toistuvat tuulet.

Alueelle tyypillisessä maassa kasvatetuille valkoisille rypälelajikkeille on ominaista erittäin hyvä hapokkuus ja hedelmien aromi, jossa on tyypillistä sitrushedelmien raikkautta ja kukkaisia vivahteita. Kyseisessä maaperätyypissä kasvatetuista punaisista rypälelajikkeista saadaan viinejä, joissa on punaisten marjojen (vadelma ja kypsä mansikka) aromeja sekä hunajaan ja perinteisiin hilloihin (aprikoosi ja kvitteni) vivahtava intensiivinen myskin aromi. Punaviinit ovat kevyen tanniinisia.

Kalkkikivialustalla oleva maaperä koostuu runsaasti hiiliyhdisteitä sisältävästä keskikarkeasta mustastamullasta, ja sen humuspitoisuus on 1,8–3 prosenttia. Tästä maaperästä saadaan uutteisia ja omaleimaisia laatukuohuviinejä, joissa on harmoninen rakenne, sekä aromaattisia laatukuohuviinejä, joita luonnehtivat akaasian ja hunajan aromit sekä hedelmäinen sitrushedelmien maku.

Viininvalmistukseen vaikuttavat ilmastotekijät (selvä ero talven ja kesän välillä, hyvin kuumat kesät, pitkät syksyt, vähäiset ja epätasaisesti jakautuvat sateet) antavat helmeileville viineille rypälelajikkeille tyypillisiä aromeja, jotka yleensä ovat hedelmäisiä ja selvästi erottuvia. Viinien happo-, alkoholi- ja sokeripitoisuudet ovat täydellisesti tasapainossa. Tuoksu tuo mieleen hedelmät (eksoottiset hedelmät) ja kukat (viiniköynnöksen kukat ja akaasia). Helmeilevissä rosee- ja punaviineissä on metsämarjojen (mustikka, vadelma ja karhunvatukka), luumun ja kirsikan aromeja.

8.4.   Inhimilliset tekijät

Murfatlarin viininvalmistusperinteistä on kirjoittanut muun muassa kuuluisa roomalainen runoilija Publius Ovidius Naso, joka eli maanpaossa Tomisissa. Keskiajalta peräisin olevista asiakirjoista taas käy ilmi, että viinitarhat olivat Romaniassa edelleen merkittävä ja arvokas resurssi, ja viininviljelijöitä ja viinikellarien pitäjiä pidettiin maanviljelijöiden yläluokkana. Tästä syystä aatelishovit kiinnittivät erityistä huomiota viininviljelyyn ja viininvalmistukseen ja rankaisivat viininviljelijöitä, jotka eivät hoitaneet viinitarhojaan.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Romanian valtio kunnostutti teitä koko maassa, mutta varsinkin Dobrogeassa, joka oli tuhoutunut ja kärsi edelleen sodan väkivallan aiheuttamista arvista. Näiden kunnostustöiden yhteydessä kunnostettiin myös Rooman vallan aikainen tie Tomisin kaupungista (nykyisin Constanța) Adamclisissä sijaitsevalle Tropaeum Traiani -muistomerkille. Uuden tien vuoksi Caceamacin kylän asukkaat muuttivat kaksi kilometriä itään roomalaisen tien molemmille puolille. Jonkin aikaa kylää kutsuttiin nimellä Satul dintre Vii (”kylä viiniköynnösten keskellä”), ja myös uusi nimi ”Viișoara” perustui tähän, sillä viininviljely oli kyläläisten pääasiallinen ammatti.

Vuonna 1907 Murfatlarin alueelle istutettiin kokeiluluonteisesti useita viiniköynnöslajikkeita, kuten Chardonnayta, Pinot Gris’tä, Pinot Noiria ja Muscat Ottonelia, kahden romanialaisen viinintuottajan, Gheorghe Nicoleanun ja Vasile Brezeanun, aloitteesta.

Myöhemmin viinitarhoihin istutettiin myös kotoperäisiä romanialaisia lajikkeita (esimerkiksi Fetească Regală ja Fetească Neagră), kun tutkimuslaitokset olivat valinneet ja kehittäneet romanialaisten lajikkeiden varttamisoksista kestäviä hybridilajikkeita, joista oli mahdollista tuottaa laadukasta viiniä. Tämä alue vähäisine sateineen ja aurinkoisine päivineen tarjosi niille optimaaliset kehittymisolosuhteet, joissa rypäleisiin keräytyy enemmän sokeria ja aromeja. Vuonna 1927 perustettu Murfatlarin viinien tutkimus- ja kehitysasema johti lajikevalikoiman huomattavaan laajentumiseen. Uusia lajikkeita olivat Sauvignon, Muscat Ottonel, Traminer Rose, Riesling Italian, Cabernet Sauvignon ja Merlot.

Alkuperänimityksellä ”Murfatlar” suojatulla alueella lajikkeet valitaan huolellisesti, jotta voidaan valmistaa laadukkaita viinejä. Viljelykäytännöissä pyritään hyödyntämään mahdollisimman hyvin auringonvaloa terttujen harventamisen avulla ja hallitsemaan sadon laatua tarkistamalla sokeripitoisuus, hapokkuus ja aromisuus. Käytettävät viininvalmistusmenetelmät ja viininvalmistajien osaaminen yhdessä maaperän ja ilmaston kanssa mahdollistavat laadukkaiden viinien tuotannon. Tuloksena saatavat viinit ovat täyteläisiä, hedelmäisiä ja helposti tunnistettavia – etenkin valkoviinit, joissa on kypsien hedelmien ja raikkaiden sitrushedelmien aromeja, vaaleanpunaiset roseeviinit sekä pehmeän tanniiniset punaviinit.

9.   Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

Kaupan pitämistä koskevat edellytykset

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

Suojattua alkuperänimitystä ”Murfatlar” voidaan tuottajien niin halutessa täydentää yhdellä seuraavista yksittäisten viinitilojen nimistä (SAN-aluetta pienemmän maantieteellisen alueen nimi): a) tarkistetun alkuperänimityksen ”Murfatlar” osalta: BASARABI, VALUL ROMAN, BISERICA VECHE, POARTA ALBĂ, SIMINOC, CIOCÂRLIA, PIATRA ROŞIE ja NAZARCEA b) alkuperänimitykseen kuuluvan alueen ”Medgidia” osalta: VALEA DACILOR, CETATE, MIRCEA VODĂ, SATU NOU, CUZA VODĂ, TORTOMAN, SILIŞTEA ja ŢIBRINU c) alkuperänimitykseen kuuluvan alueen ”Cernavodă” osalta: DEALU VIFORUL, DEALU HINOG, COCHIRLENI, RASOVA ja SEIMENI.

Tämä perustuu siihen, että nykyisen kansallisen lainsäädännön mukaisesti viinin etiketissä voidaan valinnaisesti mainita myös rajattua SAN-aluetta pienemmän maantieteellisen alueen nimi.

Linkki tuote-eritelmään

https://www.onvpv.ro/sites/default/files/caiet_de_sarcini_doc_murfatlar_modif_cf_cererii_1542_28.07.2022_modif_cf_notif_com_29.09.2023_notrack_changes_0.pdf

---

(1)   EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/1308/oj