Tämä tiedonanto julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

VAKIOMUUTOKSEN HYVÄKSYNNÄN TIEDOKSI ANTAMINEN

”Dealurile Munteniei”

PGI-RO-A1085-AM02

Tiedonannon päivämäärä: 5.1.2024

HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT

Rajatun maantieteellisen alueen muuttaminen SMM-alueen laajentamiseksi

Tuote-eritelmässä alun perin vahvistettua suojatun maantieteellisen merkinnän (SMM) ”Dealurile Munteniei” rajattua maantieteellistä aluetta on laajennettava siten, että se sisältää seuraavat Oltin ja Buzăun läänien hallinnollisella alueella sijaitsevat maaseutukunnat tai kylät:

—	Oltin lääni: Spinenin maaseutukunta, Spinenin ja Optășanin kylät;

—	Buzăun lääni: Smeenin maaseutukunta, Călțunan ja Moisican kylät.

I.

Spinenin maaseutukunnassa, johon kuuluvat Spinenin ja Optășanin kylät, on samankaltaiset viiniköynnösten viljelyyn soveltuvat ympäristö-, maaperä- ja ilmasto-olosuhteet kuin suojatun maantieteellisen merkinnän ”Dealurile Munteniei” alueella. Viininviljelyyn liittyvät ilmastotekijät vastaavat 26 kilometrin päässä sijaitsevalle Dobroteasan viininviljelykeskukselle ominaisia tekijöitä. Dobroteasan kunta kuuluu suojatun maantieteellisen merkinnän ”Dealurile Munteniei” alueeseen. Suojatun maantieteellisen merkinnän ”Dealurile Munteniei” alueeseen kuuluvan viininviljelyalueen (joka on pituussuunnassa noin 65 kilometriä ja leveyssuunnassa 3–12 kilometriä) läntisen osan maaperä muodostuu punasavesta, ruskeasta savesta ja vähäisessä määrin hienosta punertavasta hiekasta. Nämä rautaoksidipitoiset ruskomaat soveltuvat erityisesti punaviinien, kuten Cabernet Sauvignonin, tuotantoon. Spinenin maaseutukunta sijaitsee Geticin tasangon ja Romanian tasangon välisessä mäkisessä maastossa Spinanin tasangolla yli 180 metrin korkeudessa. Sen korkein osa on Piscul Dobrei (383 m). Sen loiville, etelään aukeaville rinteille ei jää ylimääräistä vettä, ja niiden ilma-, kosteus- ja lämpöolosuhteet soveltuvat hyvin punaisten rypälelajikkeiden viljelyyn. Maan pH-arvo on 6–7, mihin vaikuttaa Oltin sivujoki Vedea. Alueen maaperä on heikosti hapan ja väriltään ruskea tai ruosteenvärinen, koska siinä on koko maannosprofiilin syvyydeltä heikosti hydratoituneita vapaita rautaoksideja. Spinenissä on samanlainen ilmasto, topografia ja litologia kuin viereisissä Dobroteasan (26 km päässä) ja Vulpeștin (30 km päässä) maaseutukunnissa. Sisällyttämällä Spinenin maaseutukunta SMM-alueeseen voidaan näin ollen taata erityisesti punaviinit, joilla on maantieteellisestä alkuperästä johtuvat erityiset ominaisuudet ja laatuominaisuudet. Spinenin maaseutukunnan sisällyttäminen rajattuun alueeseen ei vaikuta alueen ja suojatun maantieteellisen merkinnän ”Dealurile Munteniei” alueella tuotettujen viinien väliseen yhteyteen, koska kyseisen maaseutukunnan maaperä- ja ilmasto-olosuhteet voivat antaa viineille niiden maantieteellisestä alkuperästä johtuvia erityisominaisuuksia. Sisällyttämällä Spinenin maaseutukunta rajattuun alueeseen voidaan saada SMM-laatuviinejä, joiden koostumus ja aistinvaraiset ominaisuudet kuvastavat niiden maantieteellistä alkuperää eli Spineniä. Sen maaperän ja ilmaston ominaisuudet tuottavat rubiininpunaisia punaviinejä, joissa on punaisten metsämarjojen vivahteita, hienostuneisuutta ja kevyitä ja pehmeitä tanniineja, jotka ovat uutettavuuden kannalta erinomaisia ja joiden voimakkaassa värissä on vaikutteita runsaasti rautasuoloja sisältävistä ja kuohkeista punertavanruskeista maaperistä. Oltin läänissä sijaitseva Spinenin maaseutukunta ja siihen kuuluvat Spinenin ja Optășanin kylät sijaitsevat viininviljelyalueella III ”Muntenian ja Oltenian kukkulat”, Dobroteasan viininviljelykeskus, Sâmbureştin viinitarhat (Spineni sijaitsee 26 kilometrin päässä SMM-alueeseen kuuluvasta Dobroteasasta). Se sisältyy maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavan ministeriön antama määräykseen nro 1205/2018 liitettyyn viininviljelyalueita, viinitarhoja ja viininviljelykeskuksia koskevaan luetteloon: https://www.onvpv.ro/sites/default/files/ordin_madr_84_2023_modif_om_1205_2018_areale_viticole.pdf

II.

Buzăun läänissä sijaitsevaan Smeenin maaseutukuntaan kuuluvien Călțunan ja Moisican kylien luonnonolosuhteet ovat suotuisia viininviljelylle. Maatalous-, maaperä- ja ilmasto-olosuhteet ovat koko alueella samankaltaiset ja soveltuvat sellaisten SMM-viinien tuottamiseen, joilla on maantieteellisen alkuperänsä erityispiirteet. Smeenin maaseutukunta sijaitsee 23 kilometrin päässä Merein maaseutukunnasta, joka kuuluu suojatun maantieteellisen merkinnän ”Dealurile Munteniei” alueeseen. Kyseisen maaseutukunnan viininviljelyhistorian perusteella viinitarhoja ovat tällä alueella ylläpitäneet tietyntyyppiset maatalousjärjestöt, kuten kommunistihallinnon aikaiset osuuskunnat, jotka perustivat ja hoitivat viiniköynnösviljelmiä tuohon aikaan. Ilmastoon ja pinnanmuotoon liittyvät tekijät näkyvät punaviinien ominaisuuksissa – hienostuneisuudessa, kevyissä tanniineissa, eloisassa värissä ja rotevuudessa – sekä Merein tai Valea Călugăreascăn maaseutukunnista peräisin olevissa viineissä, joissa on vaikutteita myös runsaasti rautasuoloja sisältävästä punertavanruskeasta maaperästä. Alueen runsas auringonlämpö sekä kuohkea maaperä näkyvät viinien laadussa. Tiettyjen Smeenin maaseutukunnassa viljeltyjen viinilajikkeiden, kuten Cabernet Sauvignonin ja Fetească regalăn, fysikaaliset ja kemialliset parametrit (kuten alkoholipitoisuus) vaihtelevat 11,48 tilavuusprosentista (Fetească regală 2014, 2015) 12,13 tilavuusprosenttiin (Cabernet Sauvignon 2016), samoin kuin kokonaishappopitoisuus (viinihappona ilmaistuna vähintään 4,5 g/l). Fetească regală- ja Cabernet Sauvignon -lajikkeista tuotetut viinit ovat raikkaita, ja niiden tuoksu on tunnusomaisen kukkainen. Ne ovat kuivia, puolikuivia tai makeita viinejä, joissa on hyvä hapokkuus. Väriltään ne ovat vihertävän oljenkeltaisia tai voimakkaan punaisia, jossa on violetteja tai rubiininpunaisia vivahteita. Niissä on luonnonvaraisen kasvillisuuden aromi ja hyvä alkoholin, hapokkuuden ja tanniinien välinen tasapaino, kuten Cabernet Sauvignon -viinissä. Näiden viininviljelyekosysteemin tekijöiden perusteella kyseinen ekosysteemi soveltuu hyvin viiniköynnösten viljelemiseen ja kasvattamiseen Smeenin maaseutukunnan viinitarhoissa, jotka muistuttavat suojatun maantieteellisen merkinnän ”Dealurile Munteniei” alueen viinitarhoja. Sen vuoksi tähän alueeseen kannattaisi sisällyttää myös Smeenin maaseutukunta ja Călțunan ja Moisican kylät, joissa harjoitettavassa viininviljelyssä ja -tuotannossa otetaan huomioon maantieteellisestä alkuperästä aiheutuvat ominaisuudet. Tuote-eritelmän muuttaminen siten, että rajattuun alueeseen sisällytetään Smeenin maaseutukunta, ei vaikuta alueen ja Smeenissä tuotettujen viinien väliseen yhteyteen. Sen lisäksi, että viinit ovat hyvälaatuisia, sillä niissä on ihanteellinen alkoholipotentiaali kukkaisten ja raikkaiden hedelmäisten vivahteiden aikaansaamiseksi, niissä on myös hyvä hapokkuus, keskivoimakas väri, keskivoimakkaat kukkaiset aromit sekä alkoholin, hapokkuuden ja tanniinien välinen tasapaino. Tuote-eritelmän III lukua ja yhtenäisen asiakirjan 7 kohtaa on muutettu seuraavasti:

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1.   Nimi/nimet

Dealurile Munteniei

2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SMM – suojattu maantieteellinen merkintä

3.   Rypäletuotteiden luokat

1.

Viini

4.   Viinin/viinien kuvaus

1.   Analyyttiset ominaisuudet – valko- ja roseeviinit – edellyttää muutosta yhtenäiseen asiakirjaan

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Valkoviineille ominaista on niiden uutettu ominaisuus, tasapainoinen rakenne ja hapokkuus. Nämä ominaisuudet juontuvat paitsi siitä, että rinteet ovat kaakkoon päin, myös viljelymenetelmistä, joilla tuotantotasot pysyvät kohtuullisina. Väriltään valkoviinit ovat sitruunankeltaisia, ja niissä on vihertäviä vivahteita. Kypsyessään ne muuttuvat oljenkeltaisiksi (kullankeltaisiksi). Valkoviinien bukee on monivivahteinen ja elegantti, ja siinä on luonnonvaraisten kukkien, tuoreiden metsämarjojen, kiven ja piikiven (vaihtelee lajikkeen ja käytetyn viininvalmistusteknologian mukaan) sävyjä. Viinit ovat maittavia ja hedelmäisiä, ja niissä on hyvin raikas ja mineraalinen jälkimaku. Huomio kiinnittyy pehmeyteen, hienostuneisuuteen ja ennen kaikkea kukkaiseen bukeehen, jonka maku on miellyttävä, viipyilevä ja herkullinen. Valkoviinit ovat fysikaalisten, kemiallisten ja erottuvien aistinvaraisten ominaisuuksiensa ansiosta merkinnän ”Dealurile Munteniei” maantieteellisen alueen tasokkaimpia viinejä. Roseeviinit, joita on määrällisesti vähemmän, ovat yleensä väriltään hennon vaaleanpunaisia, ja niissä on vadelman ja ruusun terälehtien vivahteita. Bouquet on tuoreiden hedelmien (persikka, aprikoosi, metsämarjat) aromien sävyttämä. Maku on pehmeä, hedelmäinen, raikas ja viileä.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)	15
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)	9,0
Vähimmäishappopitoisuus	4,5  milliekvivalenttia/litra
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	18
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l)	250

2.   Aistinvaraiset ominaisuudet – punaviinit – edellyttää muutosta yhtenäiseen asiakirjaan

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Punaviinit ovat tälle alueelle ominaisia. Lopputuote on helposti tunnistettava alueen erityisten olosuhteiden vuoksi, ja alueelta peräisin olevat viinit erottuvat aromiensa ansiosta. Punaviineille on ominaista rubiininpunainen väri (tai kirsikan- tai granaattiomenanpunaiset vivahteet), jossa on violetteja sävyjä, jotka muuttuvat viinin kypsyessä tiilenpunaisiksi. Punaviinien bukee on omaleimainen ja hieno, ja siinä on punaisten metsämarjojen (mustaherukka, karhunvatukka, hapankirsikka ja villiluumu) ja makeiden mausteiden (kaneli, roseepippuri) vivahteita. Niiden maku on kevyt, pyöreä ja samettinen. Ne ovat tunnettuja hienostuneisuudestaan, kevyistä ja laadukkaista tanniineista, erinomaisesta uutettavuudesta ja eloisasta väristä. Punertavanruskean, runsaasti rautasuoloja sisältävän maaperän vaikutus on selkeä. Punaviinit ovat myös rotevampia, eloisampia ja voimakkaamman värisiä, mikä on tulosta runsaasta auringonlämmöstä ja kuohkeasta maaperästä. Punaviinit ovat yleensä kuivia ja luovat vaikutelman, että ne ovat osa yhtä lailla luonnolle ja ihmiselle kuuluvaa kansallista perintöä. Tälle alueelle ominaiset hyvät ympäristö-, maaperä- ja ilmasto-olosuhteet ovat niille suotuisia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)	15
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)	9,0
Vähimmäishappopitoisuus	4,5 milliekvivalenttia/litra
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	20
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l)	200

5.   Viininvalmistusmenetelmät

5.1.   Erityiset viininvalmistusmenetelmät

1.   Viljelymenetelmät ja viljelmien ominaispiirteet

Viljelykäytäntö

—	istutustiheys vähintään 3 000 köynnöstä hehtaaria kohden;

—	rypäleterttujen harventaminen: terttujen lukumäärän vähentäminen kypsymisvaiheen alussa, jos potentiaalinen sato on ylittämässä maantieteellisellä merkinnällä varustettujen viinien eritelmässä sallitut enimmäismäärät;

—	kastelu: sallittu vain kuivuuden koettelemina vuosina ja kansallisen viini- ja viiniköynnösviraston (ONVPV) ilmoituksesta.

5.2.   Enimmäistuotokset

1.   Muscat Ottonel, Tămâioasă românească, Busuioacă de Bohotin, Traminer roz, Pinot gris, Grasă de Cotnari, Barbera

12 000 kilogrammaa rypäleitä hehtaaria kohden

2.   Cabernet Sauvignon, Negru aromat

12 000 kilogrammaa rypäleitä hehtaaria kohden

3.   Chardonnay, Pinot blanc, Fetească albă, Sauvignon, Mourvedre, Cabernet franc, Sangiovese

14 000 kilogrammaa rypäleitä hehtaaria kohden

4.   Novac, Petit verdot, Nebbiolo, Negru de Drăgăşani, Pinot noir, Fetească neagră

14 000 kilogrammaa rypäleitä hehtaaria kohden

5.   Riesling italian, Merlot, Viognier, Grenache, Burgund mare, Aligote, Băbească neagră, Crâmpoşie selecţionată, Riesling de Rhin

16 000 kilogrammaa rypäleitä hehtaaria kohden

6.   Fetească regală, Syrah, Trebbiano, Portugais bleu, Zweigelt

18 000 kilogrammaa rypäleitä hehtaaria kohden

7.   Muscat Ottonel, Tămâioasă românească, Busuioacă de Bohotin, Barbera, Traminer, Grasă de Cotnari, Pinot gris

90 hehtolitraa hehtaaria kohden

8.   Cabernet Sauvignon, Negru aromat

90 hehtolitraa hehtaaria kohden

9.   Chardonnay, Pinot blanc, Fetească albă, Sauvignon, Mourvedre, Cabernet franc, Sangiovese

105 hehtolitraa hehtaaria kohden

10.   Novac, Petit verdot, Nebbiolo, Negru de Drăgăşani, Pinot noir, Fetească neagră

105 hehtolitraa hehtaaria kohden

11.   Riesling italian, Merlot, Viognier, Grenache, Burgund mare, Aligote, Băbească neagră, Crâmpoşie selecţionată, Riesling de Rhin

120 hehtolitraa hehtaaria kohden

12.   Fetească regală, Syrah, Trebbiano, Portugais bleu, Zweigelt

135 hehtolitraa hehtaaria kohden

6.   Rajattu maantieteellinen alue

Buzăun lääni:

—	Săpocan maaseutukunta, kylät Săpoca ja Mătești

—	Cernăteștin maaseutukunta, kylä Cernătești

—	Racovițin maaseutukunta, kylä Racoviți

—	Poșta Câlnăun maaseutukunta, kylä Poșta Câlnău

—	Blăjanin maaseutukunta, kylät Blăjani ja Sorești

—	Zărneștin maaseutukunta, kylät Comisoaia, Vadu Sorești, Zărnești, Fundeni ja Pruneni

—	Breazan maaseutukunta, kylät Breaza, Bădeni, Greceanca, Văleanca-Vilăneşti ja Vispeşti

—	Năienin maaseutukunta, kylät Năieni, Finţeşti, Fântânele, Proşca ja Vârf

—	Săhătenin maaseutukunta, kylät Săhăteni ja Istrița de Jos

—	Pietroaselen maaseutukunta, kylät Pietroasele, Şarânga, Dara, Pietroasa Mică, Clondiru de Sus ja Câlțești

—	Merein maaseutukunta, kylät Merei, Dealul Viei, Izvorul Dulce, Gura Sărăţii, Nenciulești, Dobrilești, Valea Puţului, Ciobănoaia, Ogherzi ja Sărata Monteoru

—	Verneștin maaseutukunta, kylät Vernești, Zorești, Cândești, Nișcov, Săsenii Noi, Săsenii Vechi, Săsenii pe Vale, Cârlomănești ja Nenciu

—	Smeenin maaseutukunta, kylät Călțuna ja Moisica.

Prahovan lääni:

—	Boldești Scăienin kaupunki ja kylä Seciu

—	Bucovin maaseutukunta, kylät Bucov ja Pleașa

—	Plopun maaseutukunta, kylät Gâlmeia ja Plopu

—	Bucovin maaseutukunta, kylät Bucov, Chițorani, Valea Orlei ja Bighilin

—	Valea Călugăreascăn maaseutukunta, kylät Valea Călugărească, Valea Popii, Valea Săracă, Răchieri, Valea Mantei, Valea Poieni, Valea Largă, Vârfurile, Schiau ja Valea Mieilor

—	Albești Paleologun maaseutukunta, kylä Albești Paleologu

—	Urlaţin kaupunki ja kylät Arioneştii Noi, Arioneştii Vechi, Cherba, Mărunţiş, Orzoaia de Jos, Orzoaia de Sus, Valea Bobului, Valea Crângului, Valea Nucetului, Valea Pietrei, Valea Seman, Valea Urloi, Valea Mieilor ja Jercălăi

—	Cepturan maaseutukunta, kylät Ceptura de Jos, Ceptura de Sus, Malu Roșu, Rotari ja Șoimești

—	Fântânelen maaseutukunta, kylät Fântânele, Vadu Săpat, Ghionoaica ja Bozieni

—	Gura Vaduluin maaseutukunta, kylät Gura Vadului, Perșunari ja Tohani

—	Călugărenin maaseutukunta, kylät Călugăreni ja Valea Scheilor

—	Jugurenin maaseutukunta, kylät Jugureni ja Boboci

—	Apostolachen maaseutukunta, kylät Apostolache, Buzota, Valea Cricovului, Mârlogea ja Udrești

—	Gornet-Cricovin maaseutukunta, kylät Gornet-Cricov, Priseaca, Valea Seacă, Dobrota, Coșerele ja Țărculești

—	Chiojdeancan maaseutukunta, kylät Chiojdeanca, Trenu ja Nucet

—	Sângerun maaseutukunta, kylät Sângeru, Tisa, Mireșu Mare ja Mireșu Mic

—	Tătarun maaseutukunta, kylät Tătaru, Siliștea ja Podgoria

—	Podenii Noin maaseutukunta, kylät Podenii Noi, Valea Dulce ja Popeşti

—	Iordăcheanun maaseutukunta, kylät Iordăcheanu, Valea Cucului, Moceşti, Străoşti ja Plavia.

Argeșin lääni:

—	Ștefăneștin maaseutukunta, kylät Valea Mare-Podgoria, Ștefănești Noi, Izvorani, Ștefănești, Viișoara, Golești, Enculești ja Zăvoi

—	Călineștin maaseutukunta, kylät Ciocănești, Văleni-Podgoria, Radu-Negru, Vrănești, Gorganu, Calinești, Râncciov, Urlucea, Glodu, Udeni-Zăvoi ja Cârstieni

—	Topolovenin kaupunki ja kylät Ţigăneşti, Boţârcani, Crinteşti ja Gorăneşti

—	Priboienin maaseutukunta, kylät Priboieni, Sămăila, Valea Mare, Pitoi, Valea Popii, Paraschivești ja Valea Neni

—	Leordenin maaseutukunta, kylät Leordeni, Băila, Budişteni, Ciulnișa, Cârciumărești, Glâmbocata, Schitu Scoicești, Ciolceşti, Bântău, Glodu ja Moara Mocanului

—	Bogațin maaseutukunta, kylät Glâmboceiu, Chiţeşti, Bogaţi, Glâmbocel ja Bârloi

—	Costeștin kaupunki ja kylät Broșteni, Stârci, Smei, Podu Broșteni, Lăceni ja Pârvu Roșu

—	Lunca Corbuluin maaseutukunta, kylät Lunca Corbului, Silișteni, Lăngești, Mârghia de Jos, Mârghia de Sus, Cătane, Ciești ja Pădureți

—	Stolnicin maaseutukunta, kylät Stolnici, Vlăşcuţa, Fâlfani, Izbăşeşti, Cotmeana ja Cochineşti

—	Buzoieștin maaseutukunta, kylät Buzoiești, Vulpeşti, Redea, Ioneşti, Tomşanca, Bujoreni, Şerboieni, Cornăţel, Curteanca, Podeni ja Vlăduţa

—	Susenin maaseutukunta, kylät Suseni, Țuțulești, Odăeni, Strâmbeni, Cerșani, Burdești ja Gălăeșești

—	Mirosin maaseutukunta, kylät Mirosi ja Surdulești

—	Negrașin maaseutukunta, kylät Negrași, Bârlogu ja Mozacu

—	Unghenin maaseutukunta, kylät Ungheni, Colțu, Satu Nou, Găujani ja Humele

—	Recean maaseutukunta, kylät Recea, Deagu de Sus ja Deagu de Jos

—	Izvorun maaseutukunta, kylä Izvorul

—	Popeştin maaseutukunta, kylät Popeşti, Palanga, Slobozia, Purcăreni, Bucov, Râca ja Adunaţi

—	Căldărarun maaseutukunta, kylät Strâmbeni, Căldăraru ja Burdea

—	Rociun maaseutukunta, kylät Rociu, Gliganu de Sus ja Şerbăneşti.

Dâmboviţan lääni:

—	Valea Maren maaseutukunta, kylät Valea Mare, Feţeni, Saru, Valea Caselor, Livezile ja Gârleni

—	Gura Foiin maaseutukunta, kylät Gura Foii, Catane ja Făgetu

—	Dragodanan maaseutukunta, kylät Dragodana, Cuparu, Străoști ja Burduca

—	Bucșanin maaseutukunta, kylä Bucșani

—	Răzvadin maaseutukunta, kylät Răzvad ja Valea Voievozilor.

Oltin lääni:

—	Sâmbureștin maaseutukunta, kylät Sâmburești ja Mănulești

—	Dobroteasan maaseutukunta, kylät Dobroteasa, Vulpește, Câmpu Mare ja Batia

—	Spinenin maaseutukunta, kylät Spineni ja Optășani.

7.   Rypälelajike/rypälelajikkeet

Aligoté B – Plant de trois, Plant gris, Vert blanc, Troyen blanc

Barbera N

Burgund Mare N – Grosser Burgunder, Blaufränkisch, Kekfrankos, Frankovka, Limberger

Busuioacă de Bohotin Rs – Schwarzer Muscat, Muscat fioletovii, Muscat violet cyperus, Muscat rouge de Frontignan

Băbească neagră N – Grossmuttertraube, Hexentraube, Crăcana, Rară neagră, Căldărușă, Serecsia

Cabernet Franc N

Cabernet Sauvignon N – Petit Vidure, Burdeos tinto

Chardonnay B – Gentil blanc, Pinot blanc Chardonnay

Crâmpoşie selecţionată B

Fetească albă B – Păsărească albă, Poama fetei, Mädchentraube, Leanyka, Leanka

Fetească neagră N – Schwarze Mädchentraube, Poama fetei neagră, Păsărească neagră, Coada rândunicii

Fetească regală B – Königliche Mädchentraube, Königsast, Kiralyleanka, Dănășană, Galbenă de Ardeal

Grasă de Cotnari B – Dicktraube, Grasă, Köver szölö

Grenache Noir N

Merlot N – Bigney rouge, Plant Medoc

Mourvèdre N

Muscat Ottonel B – Muscat Ottonel blanc

Nebbiolo N

Negru Aromat N

Negru de Drăgăşani N

Novac N

Petit Verdot N

Pinot Gris G – Affumé, Grauer Burgunder, Grauburgunder, Grauer Mönch, Pinot cendré, Pinot Grigio, Ruländer

Pinot Blanc B – Weisser Burgunder, Weiss Burgunder, Pinot Bianco, Weissburgunder

Pinot noir N – Blauer Spätburgunder, Blauer Burgunder, Burgund mic, Burgunder roter, Klăvner Morillon Noir

Pinot noir N – Spätburgunder, Pinot nero

Portugais Bleu N – Blauer Portugieser, Oporto, Portugieser

Riesling de Rhin B – Weisser Riesling, White Riesling, Riesling Renano, Rheinriesling

Riesling italian B – Olasz Riesling, Olaszriesling, Welschriesling

Saint Emilion B – Trebbiano Toscano, Ugni blanc, Trebbiano

Sangiovese N – Brunello di Montalcino, Morellino

Sauvignon B – Sauvignon blanc

Syrah N – Shiraz, Petit Syrah

Traminer Roz Rs – Rosetraminer, Savagnin roz, Gewürztraminer

Tămâioasă românească B – Busuioacă de Moldova, Muscat blanc à petit grains

Tămâioasă românească B – Rumänische Weihrauchtraube, Tamianka, Tămâioasă albă de Drăgășani

Viognier B – Bergeron, Barbin, Rebolot, Greffou, Picotin Blanc, Vionnier

Zweigelt N – Blauerzweigelt, Negru de Zweigelt, Zweigelt blau

8.   Yhteyden/yhteyksien kuvaus

8.1.   Yhteys rajattuun alueeseen

Perinteisiin perustuvien ihmisen toimintaan liittyvien tekijöiden vaikutus

Arkeologiset kaivaukset, keramiikan palaset ja paikannimitutkimus vahvistavat, että alueella on ollut viinitarhoja muinaisista ajoista lähtien.

Arkeologiaan, paleontologiaan, mytologiaan, numismatiikkaan ja lingvistiikkaan liittyvien asiakirjojen sekä kirjallisen ja suullisen historian tarjoamat todisteet osoittavat ensinnäkin, että tällä alueella oli erityiset, viiniköynnösten kasvuun ja viljelyyn suotuisat luonnonolosuhteet ja että viininviljely oli alueen asukkaiden uskomusten, tapojen ja yleensäkin elämäntavan mukaista.

Alueella on ollut Vitis genus -lajin kehitystä edeltäviä muotoja jo neogeenikauden alussa.

Ensimmäiset asiakirjat, joissa mainitaan viininviljely tällä alueella, ovat peräisin 1300- ja 1400-luvuilta. Asiakirjat osoittavat, että Cepturan, Valea Călugăreascăn, Valea Mantein ja Valea Popiin kunnat tunnettiin ja niitä arvostettiin alueella tuotetun korkealaatuisen viinin vuoksi.

Alueesta tuli viininvalmistuksen kannalta tärkeä suuren kokonsa ja laajoilla alueilla kasvavien vartettujen viiniköynnösten ansiosta. Sitä pidettiin Romanian suurimpana ja tiiveimpänä viininvalmistusalueena, ja se muodosti Romanian viininvalmistusteollisuuden keskipisteen.

Vanhojen asiakirjojen mukaan alueella tuotetut viinit olivat ”öljyisiä”, vahvoja ja kestäviä, ja niitä verrattiin parhaisiin muissa maissa tuotettuihin viineihin.

Ammattina viininvalmistus edellyttää, että viininviljelijät kehittävät tarvittavat tekniset menetelmät voidakseen tuottaa mahdollisimman laadukkaita viinejä.

Romanian viininviljelylle ajan mittaan ominaisiksi kehittyneet erityispiirteet vaihtelevat viininviljelyalueittain sukupolvelta toiselle siirtyneiden perinteiden mukaisesti. Tämän ansiosta on kehittynyt viinityyppejä, jotka sisältävät paikallisiin oloihin hyvin soveltuvia rypälelajikkeita, alueittain on vakiintunut varsinkin perusrunkojen hoitoon ja viiniköynnösten leikkaukseen liittyviä omia viljelykäytäntöjä ja viinien erityispiirteet ovat voimistuneet.

Alueelle on perustettu arvokkaiden lajikkeiden viljelyyn tarkoitettuja viljelmiä, siellä on edistetty uusia koneellistamiseen perustuvia viljelymenetelmiä, sinne on rakennettu nykyaikaisia viinien valmistus-, varastointi- ja pakkaamistiloja ja viinien laatu on parantunut.

Viininviljelijöille rypäleiden korjuu on iloinen tapahtuma, ja he haluavat tuottaa hyvää viiniä, jolla on alueelle tyypilliset ominaisuudet.

Merkinnän ”Dealurile Munteniei” rajatun maantieteellisen alueen viinien poikkeuksellinen ja omaleimainen laatu on tulosta työntekijöiden osaamisesta, perinteistä ja uusien rypäleenkasvatus- ja viininvalmistusteknologioiden järkevästä käyttöönotosta.

Luontoon liittyvien tekijöiden vaikutus

Viininviljelyn kehitys on koko maassa vallitsevien viiniköynnöksille erittäin suotuisien olosuhteiden ansiota. Kukkuloiden ilmasto suosii viininviljelyä, koska viiniköynnösten kasvukaudella (huhtikuusta lokakuuhun) on saatavilla runsaasti auringonlämpöä, syksyt ovat pitkiä ja aurinkoisia, sademäärät eivät ole varsinkaan kesällä ja syksyllä liiallisia eikä alueella yleisesti ottaen ole lainkaan äärimmäisiä ilmasto-oloja, jotka voisivat aiheuttaa viinien laatuun liittyviä ongelmia.

Merkinnän ”Dealurile Munteniei” rajatulle maantieteelliselle alueelle on ominaista monipuolinen maaperä. Rajatun alueen maaperä koostuu punasavesta, merkelikivestä ja vähemmässä määrin hienosta punertavasta hiekasta ja soveltuu punaviineissä käytettävien rypälelajikkeiden viljelyyn.

Pinnanmuodostus

Kumpuilevaa vuoristoa halkovat laaksot, jotka avautuvat yleensä kaakkoon ja rajautuvat lähes rinnakkaisiin kukkuloihin. Maalajin osalta lännessä vallitsee eroosion kuluttama punertavanruskea metsämaa, kun taas idässä maaperälle ovat ominaisia rendzina ja pseudo-rendzina sekä pienemmässä määrin maaperää muokkaava hiekkamaa. Joissakin keskuksissa maaperä on lohkareista ja kallioperä on lähellä maanpintaa. Siellä kalsiumkarbonaattipitoisuus on suuri, mikä on punaviinien ja aromaattisten viinien tuotannon kannalta suotuisaa.

Laaksojen suunta luo hyvin otolliset olosuhteet viininviljelylle. Viininviljelyä harjoitetaan enimmäkseen rinteillä, joiden kaltevuus on 8–30 prosenttia ja vähemmässä määrin sitä jyrkemmillä rinteillä.

Tärkeimpien jokien virtaamat ovat merkittäviä myös sademääriltään vähäisinä vuodenaikoina. Kokonaisuudessaan viinitarhojen vesivarantoja pidetään riittävinä ja hyvälaatuisina.

Topografia, erityisesti pääosin etelään päin suuntautuva sijainti, luo punaviineissä käytettävien lajikkeiden viljelyyn hyvin soveltuvan mikroilmaston.

Ilmasto

Vuoden keskilämpötila vaihtelee viininviljelyalueen länsiosan noin 10,8 celsiusasteesta itäosan noin 11,2 celsiusasteeseen. Talvet ovat suhteellisen lyhyitä. Kylmimmän kuukauden keskilämpötila on –2,1 celsiusastetta ja lämpimimmän 22,4 celsiusastetta.

Auringonlämpöä on yleisesti ottaen runsaasti saatavilla, mikä edistää viiniköynnöksen hedelmien kypsymistä ja rungon kasvua. Kukkuloiden rinteillä alimmat lämpötilat ovat noin 3 celsiusastetta korkeampia kuin tasangoilla ja pakkastalvia on paljon harvemmin. Kukkuloilla viljeltävät viiniköynnökset voivat näin ollen talvehtia suojaamattomina.

Sademäärät ovat suurempia viininviljelyalueen länsiosissa (587,7 mm) ja pienenevät itää kohti (508 mm). Maaperään talven aikana varastoituva vesi on hyödyksi kasvukauden alkuvaiheessa, jolloin versot kasvavat voimakkaasti. Alkukesän sateet edistävät rypäleiden kasvua, kun taas niiden kypsymisvaiheen (elo–syyskuussa) pienemmät sademäärät edistävät kypsymistä.

Suotuisan ilmaston ansiosta tällä alueella tuotetaan Romanian parhaat punaviinit, jotka ovat täyteläisiä ja voimakkaan värisiä. Lisäksi tuotetaan korkealaatuisia, erittäin miellyttäviä valkoviinejä.

Lisääntynyt auringonlämpö vaikuttaa voimakkaasti rypälemehun kokonaishappopitoisuuteen.

Lämpöindikaattorien kohotessa voidaan saada aikaan korkeampia sokeripitoisuuksia, voimakkaampia värejä ja enemmän aromeja ja fenolisia yhdisteitä.

8.2.   Syy-yhteys

Rajatun maantieteellisen alueen viininviljelylle suotuisa ilmasto tarjoaa runsaasti auringonlämpöä viiniköynnösten kasvukaudella (huhtikuusta lokakuuhun). Syksyt ovat pitkiä ja aurinkoisia, sademäärät eivät varsinkaan kesällä ja syksyllä ole liiallisia eikä alueella yleisesti ottaen ole lainkaan äärimmäisiä ilmasto-oloja, jotka voisivat aiheuttaa viinien laatuun liittyviä ongelmia. Tämä näkyy viinien laadussa aromin, punaviinien samettisen maun ja valkoviinien pyöreyden ja täyteläisyyden osalta.

Puna- ja valkoviineissä käytettävien rypälelajikkeiden viljelyä suosii maan pääosin etelään päin suuntautuva sijainti ja monipuolinen, erityisesti punasavesta, merkeleistä ja hienosta punertavasta maasta koostuva maaperä, joka soveltuu pääosin punaviinien tuotantoon.

Viininviljelyyn käytetyn vuoristoalueen länsiosien (viinitarhat, jotka sijaitsevat kukkuloiden rinteillä ja niiden painaumissa – Ceptura, Valea Călugărească, Valea Mantei ja Valea Popii) savikerroksia ja suuria rautaoksidipitoisuuksia sisältävä maaperä soveltuu myös erittäin hyvin punaviineissä käytettävien rypälelajikkeiden viljelyyn. Alueen tietyissä kunnissa on pieniä määriä lohkareista, erittäin kalsiumkarbonaattipitoista maata, joka suosii myös aromaattisten viinien (joiden aromit ovat pitkäkestoisia) tuotantoa.

Runsas auringonlämpö edistää rypäleiden kypsymistä. Kukkuloiden alimmat lämpötilat ovat noin 3 celsiusastetta korkeampia kuin tasangoilla ja pakkastalvia on paljon harvemmin. Kukkuloilla viljeltävät lajikkeet voivat näin ollen talvehtia suojaamattomina, minkä ansiosta tuotannon laatu on ihanteellinen.

Sademäärät ovat pienempiä rypäleiden kypsymisvaiheessa (elo–syyskuussa), mikä tarjoaa hyvät olosuhteet kypsymiseen. Lämpöindikaattorien kohotessa voidaan saada aikaan korkeampia sokeripitoisuuksia, voimakkaampia värejä ja enemmän aromeja ja fenolisia yhdisteitä. Rypäleet poimitaan vaaditussa kypsyysasteessa, joka auttaa saavuttamaan hyvän laadun ja erityisesti saamaan esiin lajikkeiden (varsinkin potentiaaliltaan suurten lajikkeiden) aromaattiset ominaisuudet – minkä tuloksena viineissä on tasalaatuinen happojen, identiteetin, luonteikkuuden ja omaleimaisuuden tasapaino – sekä säilyttämään tapauksen mukaan viinien kukkaisen tai hedelmäisen erityisyyden.

9.   Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

–

Linkki tuote-eritelmään

https://www.onvpv.ro/sites/default/files/caiet_de_sarcini_ig_dl_munteniei_modif_cf_cererii_1628_21.08.2023_notrack_changes.pdf

---

(1)   EUVL L 9, 11.1.2019, s. 2.