EUROOPPALAINEN JULKILAUSUMA PYÖRÄILYSTÄ

(C/2024/2377)

Euroopan parlamentti, neuvosto ja Euroopan komissio antavat juhlallisesti jäljempänä esitetyn yhteisen julkilausuman pyöräilystä.

Johdanto

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Liikenne on avainasemassa sosiaalisen osallisuuden ja talouskehityksen kannalta. Se luo työpaikkoja ja edistää työvoima-, koulutus-, terveys- ja hoitopalvelujen kaltaisten muiden keskeisten palvelujen saatavuutta. Liikenne on kuitenkin edelleen huomattava kasvihuonekaasupäästöjen, ilman ja veden pilaantumisen sekä meluhaittojen lähde. Ruuhkat ovat suuri haaste liikennejärjestelmien tehokkuudelle ja vähentävät ruuhkaisten alueiden viihtyisyyttä. Tästä aiheutuu huomattavia kustannuksia yhteiskunnalle ja taloudelle.

(2)

Kestävät liikennemuodot ovat olennaisia EU:n ilmasto-, saasteettomuus- ja energiatehokkuustavoitteiden saavuttamisen kannalta. Pyöräily on yksi kestävimmistä, terveellisimmistä ja tehokkaimmista liikennemuodoista. Sillä on merkittävää potentiaalia tukea kaupunkiliikenteen hiilestä irtautumista ja auttaa saavuttamaan EU:n laajuiset tavoitteet, jotka ovat kasvihuonekaasujen nettopäästöjen vähentäminen vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasoista vuoteen 2030 mennessä ja ilmastoneutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä eurooppalaisen ilmastolain (1) mukaisesti. Pyöräily auttaa myös etenemään kohti saasteettomuustavoitetta (2) ja tuo useita lisähyötyjä muilla aloilla. Pyöräilyn kehittäminen edelleen on osa ilmastotavoitteita ja siksi tärkeää Euroopan kaupungeille.

(3)

Pyöräily kattaa laajan ja dynaamisen valikoiman lihasvoimalla käytettäviä tieliikenneajoneuvoja. Näitä ovat eri maastoihin tarkoitetut pyörät, tavarapyörät, lasten kuljetukseen tarkoitetut pyörät, vammaisille tarkoitetut pyörät, kolmipyörät, nojapyörät, velomobiilit, tandempyörät, sähköpyörät ja pyörien perävaunut. Pyörät palvelevat hyvin monenlaisia liikenne- ja liikkumistarpeita ja edellyttävät asianmukaista infrastruktuuria. Pyöräilyllä on tavarapyörien ja vastaavanlaisten pyörien ansiosta kaupunkialueilla entistä suurempi rooli tavarakuljetuksissa, etenkin pakettien jakelussa ja ostosten kuljetuksessa. Tämän monimuotoisuuden pitäisi näkyä pyöräilyä koskevissa linjauksissa, jotta pyöräilyn koko potentiaali saadaan käyttöön.

(4)

Pyöräily on sen koko potentiaalin hyödyntämiseksi otettava asianmukaisesti huomioon liikennettä koskevissa linjauksissa kaikilla hallinnon ja rahoituksen tasoilla, liikenteen suunnittelussa, tietoisuuden lisäämisessä, julkisen tilan jakamisessa ja turvallisuusmääräyksissä sekä riittävää infrastruktuuria silmällä pitäen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vammaisiin tai liikuntarajoitteisiin henkilöihin. Esimerkiksi EU:n kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelun konseptissa (3) aktiivinen liikkuminen, johon pyöräily sisältyy, asetetaan keskeiseen asemaan. Pyöräilyn tukitoimista on raportoitava kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin sisältyvän hiilestä irtautumista koskevan pilarin puitteissa, ja ne on otettava asianmukaisesti huomioon suunnitelmissa, jotka liittyvät Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan sisältyvään missioon sadan ilmastoneutraalin ja älykkään kaupungin luomisesta vuoteen 2030 mennessä.

(5)

Pyöräily lisää sosiaalista osallisuutta sekä edistää ihmisten fyysistä ja henkistä terveyttä ja hyvinvointia. Se on intensiteetiltään reipasta liikuntaa, joka vähentää istumapainotteiseen elämäntapaan liittyviä terveysriskejä ja ennenaikaisia kuolemia. Sähköavusteiset pyörät ovat lisänneet suosiotaan. Niillä voidaan pyöräillä pitempiä matkoja, ne täyttävät perheiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) liikkumis- ja liikennetarpeet, ja ne ovat myös ikäihmisten ja vammaisten tai liikuntarajoitteisten henkilöiden kaltaisten ryhmien käytettävissä.

(6)

Pyöräilyinfrastruktuurin turvallisuutta on parannettava ja turvallista pyöräilyinfrastruktuuria on oltava laajemmin saatavilla kaikkialla EU:ssa, jotta yhä useampia ihmisiä saadaan houkuteltua pyöräilyn pariin kaupunki- ja maaseutualueilla sekä niiden välillä. Pyöräilyinfrastruktuurin parantaminen hyödyttää myös muita liikkumistapoja, esimerkiksi mikroliikenneratkaisuja.

(7)

Pyöräilyyn on osoitettava asiaankuuluvaa rahoitusta paikallisella, kansallisella ja EU:n tasolla, jotta voidaan vastata tavoitteeseen saada yhä useampia ihmisiä pyöräilyn pariin. Pyöräilyolosuhteiden huomattava parantuminen ja infrastruktuurin ylläpitäminen edellyttävät asianmukaista investointien määrää.

(8)

Jotta pyöräilyä voidaan edistää, on ensin huolehdittava turvallisuudesta. Olisi otettava käyttöön erillisten pyöräteiden ja turvallisen pyöräpysäköinnin kaltaisia turvallisempia infrastruktuuriratkaisuja. Lisäksi riskiperusteiseen tai integroituun lähestymistapaan (kuten Safe System -lähestymistapaan) perustuvia liikenneturvallisuussuunnitelmia ja -strategioita olisi sovellettava sekä pyöräilyyn että moottoriajoneuvoihin, sillä sekä kuljettajat että pyöräilijät ovat yhtä lailla tienkäyttäjiä. Niihin kuuluvat turvalliset nopeudet, turvallinen teiden käyttö ja turvalliset ajoneuvot, ja tämän kaiken tukena tieliikennesääntöjen noudattamista olisi valvottava tiukasti. Pyöräteitä koskevien normien kehittäminen lisäisi turvallisuuden huomioon ottamista jo uuden pyöräilyinfrastruktuurin suunnitteluvaiheessa. Esimerkiksi kouluissa tapahtuva opetus ja valistus voivat auttaa edistämään turvallista pyöräilyä.

(9)

Euroopan pyöräilyteollisuus on innovoinnin kärkeä ja johtoasemassa maailmanlaajuisesti sekä merkittävä ja kasvava taloudenala. Alalla toimii tällä hetkellä yli tuhat pk-yritystä (4), se työllistää miljoona henkilöä ja kasvupotentiaalia on paljon.

(10)

Lisäksi pyöräily on kestävän matkailun keskeinen mahdollistaja, ja se sujuvoittaa yhteyksiä maaseutu- ja kaupunkialueiden välillä, erityisesti yhdistettynä juniin, busseihin ja muihin liikennemuotoihin multimodaalisten liikkumispalvelujen tarjoamiseksi. Pyöräilystä on konkreettista hyötyä paikallistaloudelle, etenkin pk-yrityksille.

(11)

Pyöräilyä koskevia tietoja ei kerätä johdonmukaisesti EU:ssa. Tämä vaikuttaa liikenneinvestointien optimaaliseen valintaan ja jo toteutettujen toimien tehokkuuden arviointiin.

(12)

Tähän julkilausumaan sisältyvien periaatteiden odotetaan auttavan saavuttamaan EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteet, erityisesti ne, jotka sisältyvät saasteettomuustoimintasuunnitelmaan (5), sekä ne, jotka sisältyvät Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan, kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiaan (6) ja EU:n uuden kaupunkiliikenteen kehykseen (7).

(13)

Euroopan parlamentti antoi helmikuussa 2023 päätöslauselman EU:n pyöräilystrategian kehittämisestä (8). Vuonna 2022 kuusi EU:n jäsenvaltiota laati pyöräilyä koskevan eurooppalaisen julkilausuman, jonka valtaosa jäsenvaltioista on tähän mennessä allekirjoittanut (9).

(14)

Tämä eurooppalainen julkilausuma pyöräilystä muodostaa unionin poliittisen aikomuksen edistää ja panna täytäntöön siihen sisältyviä periaatteita. Se ei ole oikeudellisesti sitova. Unioni on vastuussa tämän julkilausuman täytäntöönpanosta yhteistyössä jäsenvaltioidensa kanssa, kukin oman toimivaltansa puitteissa ja noudattaen täysin unionin oikeutta. Tämä julkilausuma ei vaikuta unionin ja sen jäsenvaltioiden väliseen toimivallan jakoon.

Julkilausuma pyöräilystä

Pyrimme saamaan pyöräilyn koko potentiaalin käyttöön EU:ssa. Tässä julkilausumassa tunnustetaan, että pyöräily on yksi kestävimmistä, helppokäyttöisimmistä ja osallistavimmista, edullisimmista ja terveellisimmistä liikenne- ja virkistysmuodoista ja että sillä on tärkeä merkitys Euroopan yhteiskunnalle ja taloudelle. Julkilausuman on tarkoitus näyttää strategista suuntaa pyöräilyä koskeville nykyisille ja tuleville linjauksille ja aloitteille.

Toteamme näin ollen seuraavaa

I luku: Pyöräilyä koskevien linjausten kehittäminen ja vahvistaminen

EU:lla ja sen jäsenvaltioilla on yhdessä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa keskeinen rooli tuettaessa pyöräilyn lisäämistä.

Sitoudumme

1.	laatimaan, hyväksymään ja vahvistamaan pyöräilyä koskevia linjauksia ja strategioita kaikilla asiaankuuluvilla hallinnon tasoilla,

2.	toteuttamaan tarvittavat toimet, jotta nämä pyöräilyä koskevat linjaukset ja strategiat voidaan panna täytäntöön mahdollisimman pian,

3.	asettamaan etusijalle toimenpiteet, joilla pyöräily otetaan huomioon kestävän liikkumisen suunnittelussa kaupunki- ja esikaupunkialueilla sekä tarvittaessa maaseutualueilla,

kannustamaan yrityksiä, järjestöjä ja instituutioita edistämään pyöräilyä liikkuvuuden hallintaa koskevilla ohjelmilla, joilla esimerkiksi kannustetaan työmatkapyöräilyyn, tarjotaan käyttöön yrityksen (sähkö)pyöriä, riittävästi pyöräpysäköintipaikkoja ja oheistiloja sekä lisätään jakelupalvelujen toteuttamista pyörillä,

5.	edistämään pyöräilyä terveellisenä liikenne- tai virkistysmuotona lisäämällä tietoisuutta, toteuttamalla kampanjoita, kehittämällä valmiuksia ja kouluttamalla liikkumisen alan ammattilaisia, myös kansainvälisillä foorumeilla.

II luku: Osallistavan, kohtuuhintaisen ja terveellisen liikkumisen edistäminen

Kaikilla, myös vammaisilla tai liikuntarajoitteisilla henkilöillä, olisi iästä ja sukupuolesta riippumatta oltava mahdollisuus liikkumiseen, ja pyöräily voi olla tässä yhteydessä merkittävä mahdollistaja. Kaikilla pitäisi myös olla varaa pyöräilyyn tulotasosta riippumatta, ja pyöräilyä olisi edistettävä henkistä ja fyysisistä terveyttä lisäävänä liikkumismuotona.

Sitoudumme

6.	lisäämään pyöräilyä sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi kiinnittämällä erityistä huomiota naisten, lasten, ikäihmisten sekä haavoittuvien ja marginalisoituneiden ryhmien tarpeisiin,

7.	toteuttamaan toimenpiteitä, jotta voidaan parantaa vammaisten tai liikuntarajoitteisten henkilöiden mahdollisuutta pyöräillä,

8.	toteuttamaan toimenpiteitä, jotta voidaan edistää ikäihmisten aktiivista liikkumista ja siten aktiivista ikääntymistä,

9.	tarjoamaan kohdennettua pyöräilyopetusta erityisesti lapsille sekä haavoittuville ja marginalisoituneille ryhmille,

10.	edistämään toimenpiteitä pyöräilyn kohtuuhintaistamiseksi (10).

III luku: Pyöräilyinfrastruktuurin laajentaminen ja parantaminen

Pyöräilyn lisääntymisen kannalta on oleellista, että pyöräilyinfrastruktuurin laatua, määrää, jatkuvuutta ja houkuttelevuutta parannetaan.

Sitoudumme

11.	lisäämään merkittävästi turvallista ja johdonmukaista pyöräilyinfrastruktuuria kaikkialla Euroopassa,

12.	kehittämään ja käyttämään EU:n ohjeita laatuvaatimuksia koskevista standardeista, joita sovelletaan suojattomiin tienkäyttäjiin, myös pyöräilijöihin, tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta annetun direktiivin (EU) 2019/1936 (11) nojalla,

13.	parantamaan turvallisuustasoa antamalla pyöräilijöille ja muille suojattomille tienkäyttäjille riittävästi tilaa, erityisesti erottamalla pyörätiet fyysisesti moottoriliikenteestä, jos tarpeen, tai varmistamalla turvalliset nopeudet sekaliikenteessä,

14.	edistämään johdonmukaisen pyöräilyverkoston luomista kaupungeissa sekä sujuvoittamaan yhteyksiä esikaupunki- ja maaseutualueiden ja kaupunkikeskustojen välillä, myös pyörävaltateiden avulla,

15.	varmistamaan turvallisten pyöräpysäköintipaikkojen tarjoamisen kaupunki- ja maaseutualueilla, myös rautatie- ja bussiasemilla sekä liikenteen solmukohdissa,

16.	edistämään sähköpyörien latauspisteiden ottamista huomioon kaupunkisuunnittelussa ja käyttöönottoa pyöräpysäköintipaikoilla.

IV luku: Pyöräilyyn tehtävien investointien lisääminen ja suotuisien pyöräilyolosuhteiden luominen

Investointeja on lisättävä, jotta pyöräilyn tarjoama potentiaali saadaan käyttöön.

Sitoudumme

17.	tarjoamaan teknistä tukea sekä varoja ja rahoitusta keinona auttaa kehittämään ja toteuttamaan pyöräilystrategioita ja pyöräilyyn liittyviä investointeja, myös asiaankuuluvien EU:n välineiden kautta ja niissä vahvistetuin edellytyksin,

18.	ottamaan pyöräilyn huomioon investoinneissa kaikilla hallinnon tasoilla (12).

V luku: Liikenneturvallisuuden parantaminen ja muut turvallisuutta lisäävät toimet

Kaikilla olisi oltava mahdollisuus pyöräillä turvallisesti.

Sitoudumme

19.

edistämään Vallettan julistuksessa (13) vahvistettuja sitoumuksia, erityisesti saavuttamaan tavoitteen vakavien loukkaantumisten määrän puolittamisesta EU:ssa vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä käyttäen Vallettan julistuksessa annettua määritelmää ja osana kuluvan kauden yleistä liikenneturvallisuusstrategiaa (Euroopan komission ”EU Road Safety Policy Framework 2021–2030 (14)”, jossa toistetaan kunnianhimoinen pitkän aikavälin tavoite vähentää kuolonuhrien määrä lähes nollaan vuoteen 2050 mennessä, sekä kansalliset liikenneturvallisuusstrategiat ja -toimintasuunnitelmat),

20.	tehostamaan liikenneturvallisuussääntöjen ja -lainsäädännön täytäntöönpanoa eri liikennevälineiden rinnakkaiskäytön varmistamiseksi painopisteen ollessa pyöräilijöiden ja muiden suojattomien tienkäyttäjien suojelussa,

21.	varmistamaan, että sähköpyöriin sovellettavia turvallisuusvaatimuksia koskevat säännöt ovat luonteeltaan aineelliset, ja edistämään niiden käyttöönottoa,

22.	lisäämään turvallisuutta julkisilla pyöräpysäköintipaikoilla (mukaan lukien pyörien yhteiskäyttö ja multimodaaliset liikennekeskukset) ja toimimaan pyörävarkauksien torjumiseksi,

23.

tarjoamaan vahvemmin pyöräilyopetusta – myös lapsille ja nuorille – ja valistuskampanjoita liikenneturvallisuudesta, etenkin pyöräilijöiden suurimmista liikenneriskeistä, edistämään pyörien ja sähköpyörien turvallista käyttöä sekä lisäämään ajo-opetuksessa kuljettajien tietoisuutta suojattomien tienkäyttäjien turvallisuudesta.

VI luku: Laadukkaiden vihreiden työpaikkojen tukeminen ja maailmanluokan eurooppalaisen pyöräilyteollisuuden kehittäminen

Pyöräilyn lisääntyminen luo lisää laadukkaita paikallisia työpaikkoja, hyödyttää EU:n taloutta ja pyöräilyteollisuutta sekä edistää EU:n teollisuusstrategian tavoitteiden saavuttamista.

Sitoudumme

24.

luomaan edellytykset sille, että Euroopassa voidaan lisätä useiden erityyppisten pyörien (myös sähköpyörien ja vammaisille tarkoitettujen pyörien) ja niiden osien tuotantoa, myös materiaalien ja varusteiden saatavuutta, sekä sille, että maailmanlaajuiset tasapuoliset toimintaedellytykset voidaan säilyttää nykyisten EU:n kaupan suojatoimien kautta,

25.	tukemaan pyöräpalvelujen toimialaa, myös yhteisötalouden toimijoita ja kiertotalouden mukaista pyörien käyttöä (uudelleenkäyttö, korjaus ja vuokraus),

26.	luomaan suotuisat olosuhteet laadukkaiden työpaikkojen ja pyöräilyklustereiden edistämiseksi, myös pyöräilymatkailun alalla, jotta voidaan lisätä merkittävästi pyöräilyyn liittyviä laadukkaita työpaikkoja, tukea pk-yrityksiä sekä vahvistaa asiaankuuluvaa osaamista ja ammatillista koulutusta,

27.	lisäämään alan houkuttelevuutta ja mahdollistamaan tärkeitä työpaikan vaihdoksia muilta asiaan liittyviltä toimialoilta,

28.	tunnustamaan Euroopan pyöräilyteollisuuden kumppaniksi liikennejärjestelmässä, jotta voidaan vahvistaa sen selviytymiskykyä, kestävyyttä, kiertotalousnäkökohtia ja digitalisaatiota,

29.	tukemaan pyöräpalvelujen toimialaa, kuten pyörien yhteiskäyttöä ja pyörälogistiikkaa, erityisesti kaupungeissa, muun muassa nivomalla pyörälogistiikka vahvemmin osaksi logistiikkajärjestelmää.

VII luku: Multimodaalisuuden ja pyöräilymatkailun tukeminen

Pyöräilyn olisi oltava avainasemassa sujuvoitettaessa multimodaalisia yhteyksiä ja matkailua, erityisesti yhdistelmänä junien, bussien ja muiden liikennemuotojen kanssa, niin kaupunki- kuin maaseutualueillakin.

Sitoudumme

30.

edistämään ja toteuttamaan multimodaalisia ratkaisuja kaupunki-, esikaupunki- ja maaseutualueilla sekä kaukoliikenteessä lisäämällä synergioita pyöräilyn ja muiden liikennemuotojen välillä, esimerkiksi siten, että mahdollistetaan aiempaa useamman pyörän kuljettaminen busseissa ja junissa, sekä tarjoamaan turvallisempia pyöräpysäköintialueita asemilla ja liikenteen solmukohdissa,

31.	tukemaan pyörien yhteiskäyttöjärjestelmiä ratkaisuna julkisten liikennepalvelujen ensimmäisen ja viimeisen matkaosuuden taittamiseen,

32.	luomaan suotuisat olosuhteet pyöräilyn tukemiseen kestävänä virkistys- ja matkailumuotona.

VIII luku: Pyöräilyä koskevan tietojenkeruun parantaminen

Pyöräilyä koskevia tietoja on kerättävä samalla tavoin kaikkialla EU:ssa sen varmistamiseksi, että edistystä tähän julkilausumaan sisältyvien periaatteiden ja sitoumusten täytäntöönpanossa voidaan seurata tehokkaasti.

Sitoudumme

33.	seuraamaan sitoumustemme täytäntöönpanoa,

34.

mahdollistamaan edistyksen jatkuvan mittaamisen pyörien käytössä liikennemuotona EU:ssa luomalla EU:n laajuisen perustason, jossa otetaan huomioon pituus, verkkotiheys, laatu ja saavutettavuus, kun on kyse pyöräilyinfrastruktuurista sekä -palveluista useiden eri käyttäjätyyppien kannalta, pyöräilyn osuus kaikessa liikenteessä ja liikkuvuudessa sekä pyöräilijöiden vakavien loukkaantumisten ja kuolemantapausten määrä,

35.	kehittämään yhdenmukaistettuja pyöräilyyn liittyviä indikaattoreita Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) kaupunkisolmukohtia varten,

36.	kehittämään pyöräilyä ja pyöräilyinfrastruktuuria koskevia tilastoja paikallisella, kansallisella ja EU:n tasolla, mukaan lukien jäsenvaltioiden ja Eurostatin välinen yhteistyö pyöräilyä koskevien tietojen keräämisessä.

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).

(2) Kahdeksannessa ympäristöalan toimintaohjelmassa (päätös (EU) 2022/591) komissiota, jäsenvaltioita, alue- ja paikallisviranomaisia sekä sidosryhmiä tapauksen mukaan kehotetaan vahvistamaan ympäristömyönteisiä kannustimia ja lakkauttamaan ympäristölle haitalliset tuet, erityisesti fossiilisten polttoaineiden tuet, unionin, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

(3) Komission suositus (EU) 2023/550, annettu 8 päivänä maaliskuuta 2023, kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelun kansallisista tukiohjelmista (EUVL L 73, 10.3.2023, s. 23).

(4) Erityisesti pyörien huolto- ja korjauspalvelut, vähittäismyyjät jne.

(5) Komission tiedonanto ”Terve maapallo kaikille – EU:n toimintasuunnitelma ”Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta” ”, COM(2021) 400.

(6) COM(2020) 789.

(7) COM(2021) 811.

(8) https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/TA-9-2023-0058_FI.html

(9) https://www.benelux.int/en/publication/european-cycling-declaration/

(10) Esimerkiksi neuvoston direktiivissä (EU) 2022/542 (EUVL L 107, 6.4.2022, s. 1) säädetään jäsenvaltioiden mahdollisuudesta soveltaa alennettuja arvonlisäverokantoja pyörien, myös sähköpyörien, luovutus-, vuokraus- ja korjauspalveluihin.

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1936, annettu 23 päivänä lokakuuta 2019, tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta annetun direktiivin 2008/96/EY muuttamisesta (EUVL L 305, 26.11.2019, s. 1).

(12) Myös kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa (jotka otettiin käyttöön energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta annetulla asetuksella (EU) 2018/1999).

(13) https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-9994-2017-INIT/fi/pdf

(14) SWD(2019) 283 final