Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Pk-yritysten apupaketti ja yritysten tuloverotusta Euroopassa koskeva kehys (BEFIT)”

(C/2024/1980)

Esittelijä:

Kate FEENEY (IE, RENEW EUROPE), Dún Laoghaire–Rathdownin kreivikunnanvaltuutettu

Viiteasiakirjat:

Tiedonanto pk-yritysten apupaketista

COM(2023) 535 final

Ehdotus asetukseksi kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta

COM(2023) 533 final

Ehdotus direktiiviksi mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan päätoimipaikkaverotukseen perustuvan järjestelmän perustamisesta direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta

COM(2023) 528 final

Ehdotus direktiiviksi yritysten tuloverotusta Euroopassa koskevasta kehyksestä (BEFIT-kehys)

COM(2023) 532 final

Ehdotus direktiiviksi siirtohinnoittelusta

COM(2023) 529 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK)

Yleistä

on huolissaan eurooppalaisten yritysten kohtaamien geopoliittisten ja kilpailukykyyn liittyvien haasteiden laajuudesta ja niiden vaikutuksesta Euroopan talouden selviytymiskykyyn. Komitea on samaa mieltä siitä, että pk-yritykset, jotka edustavat 99 prosenttia EU:n yrityksistä ja tarjoavat kaksi kolmasosaa EU:n työpaikoista, kohtaavat nykyisessä taloustilanteessa ennennäkemätöntä epävarmuutta ja epävakautta toimitusrajoitusten, työvoima- ja erityisesti osaajapulan, epäoikeudenmukaisten kilpailukäytäntöjen ja kasvavan sääntelypaineen vuoksi, ja nämä tekevät pk-yritysten liiketoiminnasta entistä haastavampaa.

panee lisäksi merkille, että monet pk-yritysten kohtaamista haasteista ovat jo vakiintuneita ja peräisin nykyisiä geopoliittisia haasteita ja covid-19-kriisiä edeltävältä ajalta. Näin ollen komitea suhtautuu myönteisesti Euroopan komission pyrkimykseen asettaa pk-yritykset keskeiseen asemaan, mutta toteaa, että tämän tuen olisi oltava jatkuvaa ja ennakoivaa pikemminkin kuin reaktiivista.

on yhtä mieltä siitä, että näihin haasteisiin vastaamisen on oltava osa EU:n teollisuusstrategiaa, ja siinä on hyödynnettävä energiatehokkuusdirektiiviä, uusiutuvia energialähteitä koskevaa direktiiviä III ja energiaverotusdirektiiviä sekä sirusäädöstä, jolla pyritään avoimen strategisen riippumattomuuden luomiseen Euroopan unionille.

muistuttaa, että Euroopan komissio on laatinut tiedonannon Euroopan taloudellisesta turvallisuudesta. Komitea toteaa, että laaja EU:n teollisuuspolitiikan kehys olisi sisällytettävä jäsenvaltioiden kansallisiin uudistusohjelmiin ja alueiden älykkään erikoistumisen ohjelmiin.

suhtautuu pk-yritysten apupakettia koskevaan tiedonantoon ja siihen liittyviin lainsäädäntöehdotuksiin myönteisesti, koska kyseessä on pitkään odotettu lainsäädäntöpaketti, jolla tuetaan pk-yritysten kilpailukykyä ja selviytymiskykyä, joka on Euroopan talouden selkäranka.

pitää valitettavana, että pk-yritysten apupaketti on julkaistu niin myöhään poliittisella toimikaudella ja että sen vuoksi siinä ei kyetä ajoissa puuttumaan covid-19-pandemian, Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan ja näiden seurausten, kuten energiakriisin, maailmanlaajuisiin toimitusketjuihin liittyvien ongelmien ja kiihtyvän inflaation, yhteisvaikutuksiin. Tämän vuoksi eurooppalaisten pk-yritysten elpyminen on hidasta ja tulokset aiempaa heikompia.

katsoo meneillään olevan kehityksen viittaavan siihen, että moninaisten kriisien riski yhteiskunnassa kasvaa. Taloutta onkin mukautettava niin, että siitä tulee kestävä, vahva ja selviytymiskykyinen. On valmistauduttava uuteen todellisuuteen, johon kuuluvat geopoliittinen epävarmuus, pandemiat ja äärimmäiset sääilmiöt. Lisäksi ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi tarvitaan enemmän toimia, sillä hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) vuoden 2023 raportin mukaan maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet entisestään. Tällaiset haasteet muuttavat perusteellisesti talouden toiminnan edellytyksiä.

on samaa mieltä siitä, että lukuisat pk-yritysten apupaketissa esitetyt toimenpiteet ja rahoitusvälineet on pantava täytäntöön tiiviissä yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa, jotta voidaan tukea paikallista yrittäjyyttä ja innovointia ja hyödyntää kunkin alueen vahvuuksia ja resursseja.

kehottaa tunnustamaan ”pienet ensin” -periaatteen täysin ja aitona ajattelutapana, jota noudatetaan EU:n koko lainsäädäntösyklin ajan, ja toivoo painokkaasti, että Euroopan komissio ja lainsäätäjät omaksuisivat tämän periaatteen kattavasti työssään. Komitea muistuttaa, että ”pienet ensin” -periaate ei saa viedä huomiota kestävyysnäkökohdilta, jotka ovat sen mielestä olennainen osa kaikkea EU:n politiikkaa.

10.

tukee ajatusta EU:n pk-yritysedustajan nimeämisestä. Edustaja raportoisi suoraan Euroopan komission puheenjohtajalle ja vahvistaisi siten pk-yritysedustajien verkoston ja pk-yrityssuodattimen roolia. Samalla komitea kehottaa Euroopan komissiota varmistamaan tämän roolin lisäarvon, jotta vältetään päällekkäisyyttä sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosaston työn kanssa. Komitea ehdottaa, että pk-yritysedustajien verkoston ja asiaankuuluvien alueellisten toimijoiden välille luodaan vahvempia synergioita.

11.

kehottaa Euroopan komissiota harkitsemaan uutta kehystä, jossa startup- ja scale-up-yritykset erotettaisiin muista pk-yrityksistä, ja tunnustamaan tämän yritysryhmän ratkaisevan roolin talouskasvun ja nettonollakasvua koskevien tavoitteiden saavuttamisessa ja pyrittäessä tuottamaan lisäarvoa EU:n teollisen riippumattomuuden parantamiseksi.

Sääntelyhelpotukset ja digitalisaatio

12.

toteaa, että sääntely- ja hallinnolliset rasitteet ovat joitain suurimmista esteistä, joista pk-yritykset ja toimialojen elimet (1) ovat järjestelmällisesti raportoineet, ja suhtautuu myönteisesti siihen, että pk-yritysten apupaketilla vastataan suurelta osin tähän painopisteeseen liittyviin tarpeisiin. Komitea korostaa AK:n sitoumusta poistaa rajatylittävään ulottuvuuteen liittyviä esteitä EAYY-foorumin (Eurooppalaiset alueellisen yhteistyön yhtymät) työn avulla.

13.

myöntää, että EU:n vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttaminen yhä monimutkaisemmassa globaalissa tilanteessa edellyttää yksinkertaistettua sääntelykehystä, joka on joustava, mukautumiskykyinen, oikeasuhteinen ja asetettujen tavoitteiden mukainen, mikä on ratkaisevan tärkeää erityisesti haavoittuvimmille talouden toimijoille, kuten pienille mikroyrityksille ja perheyrityksille.

14.

panee merkille komission pyrkimyksen varmistaa, että pk-yritystesteistä, pk-yrityssuodattimista ja kilpailukykytarkastuksista tulee normi EU:n päätöksentekoprosessissa. Komitea korostaa, että pk-yritystestien osalta Euroopan komission olisi varmistettava, että sen osastoilla on riittävät resurssit ja organisatoriset valmiudet suorittaa korkealaatuisia pk-yritystestejä. Pk-yritystestejä olisi sovellettava kaikkien lainsäädäntöehdotusten valmisteluun eikä se saisi rajoittua pelkästään taloudellisiin ehdotuksiin. Samalla olisi otettava huomioon lainsäädännön kumulatiivinen vaikutus ja heijastusvaikutukset. Testiä olisi ajantasaistettava koko lainsäädäntöprosessin ajan. Jäsenvaltiotasolla tarvitaan vastaavia mekanismeja, joissa tunnustetaan paikallis- ja alueviranomaisten rooli EU:n lainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä lisäämättä lainsäädäntöön lisävaatimuksia.

15.

kehottaa pk-yritystestien osalta komissiota varmistamaan, että vaikutustenarvioinneissa tehdään ero pk-yritysten eri kokoluokkien (mikro-, pien- ja keskikokoisten yritysten) välillä, jotta kunkin aloitteen vaikutuksia voidaan arvioida yksityiskohtaisemmin ja kohdennetummin ja niin, että pk-yritysten sidosryhmät voivat osallistua arviointiin asianmukaisesti.

16.

kehottaa vahvistamaan AK:n roolia Fit for Future -foorumissa RegHub-verkoston työn pohjalta ja tehostamaan pk-yritystestien ja alueellisten vaikutusten arviointien välistä synergiaa, koska useimmat pk-yritykset toimivat paikallisilla markkinoilla.

17.

kehottaa ottamaan AK:n RegHub-verkoston mukaan rasitteiden keventämistä koskeviin EU:n toimiin ja kannustaa viranomaisia kaikilla tasoilla toteuttamaan vastaavia järkeistämistoimia toimivaltansa puitteissa.

18.

suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen vähentää EU:n lainsäädännöstä johtuvaa raportointitaakkaa 25 prosentilla. Komitea ehdottaa, että tämä tavoite voidaan parhaiten saavuttaa toissijaisuusperiaatteen aktiivisen toteuttamisen yhteydessä ja tiiviissä yhteistyössä liike-elämän järjestöjen ja kauppakamareiden kanssa.

19.

on vakuuttunut digitalisaation merkittävistä mahdollisuuksista pk-yritysten toimintaesteiden ja raportointitaakan poistamisessa. Komitea antaa täyden tukensa eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien käyttöönotolle kaikkialla EU:ssa ja katsoo, että asianmukaisesti kehitettyinä ja toteutettuina sisämarkkinoiden digitaalinen palveluväylä ja yhden kerran tekninen järjestelmä voivat tarjota lisämahdollisuuksia tällä alalla. Komitea korostaa, että on tärkeää tiedottaa pk-yrityksille näistä uusista välineistä ja niiden tarjoamista toiminnoista, ja ehdottaa, että tämä on luontevinta tehdä paikallis- ja aluetasolla.

20.

toteaa, että monet paikallis- ja alueviranomaiset voisivat esittää esimerkkejä parhaista käytännöistä, jotka koskevat jo toteutettuja pk-yritysten sääntelyhelpotuksia ja raportoinnin vähentämistoimia. Tämä perustuu pk-yrityksiltä ja paikallistason sidosryhmiltä saatuun palautteeseen. AK:lla on alueiden ja kuntien edustajana EU:ssa asiantuntemusta kerätä tällaisia esimerkkejä ja edistää niiden laajempaa käyttöönottoa.

21.

suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen laatia yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa ”paikan päällä” tehtäviä arviointeja komission lainsäädäntöehdotuksiin esitettyjen merkittävien muutosten vaikutuksista pk-yrityksiin ja kilpailukykyyn. Komitea ehdottaa, että AK:n asiaankuuluvien lausuntojen esittelijät voitaisiin ottaa mukaan näihin toimiin, koska he voisivat lähellä paikallistason pk-yrityksiä olevana tahona antaa merkittävän panoksen prosessiin.

22.

korostaa, että eurooppalaiset pk-yritykset hyötyisivät digitalisaation ja paremman sääntelyn agendan välisestä vahvemmasta yhteydestä julkisella sektorilla hyödyntämällä RegHub-verkoston äskettäin tekemää julkisia hankintoja ja EU:n hallitusten yhteentoimivuusstrategioita koskevaa työtä sekä ottamalla paikallis- ja aluetason toimijat mukaan innovatiivisten sääntelyratkaisujen kartoittamiseen.

23.

korostaa, että Euroopan alueet ja kunnat ovat avoimia uusille ideoille ja että ne voisivat tarjota alueellisen tilan sääntelyn testiympäristöille, jotta voidaan testata innovoinnin kannalta suotuisampia sääntöjä ja sääntelyä rajoitetussa ympäristössä ja sen jälkeen raportoida parhaista käytännöistä. Komitea on jo ryhtynyt kartoittamaan sellaisia hankkeita, joiden avulla eurooppalaisista pk-yrityksistä voitaisiin tehdä ”tulevaisuuden vaatimukset täyttäviä” esimerkiksi tekoälyn alalla. Soveltamistavasta riippuen yritykset voivat tekoälyratkaisujen keinoin nopeuttaa prosessejaan tai tehostaa työnkulkujaan ja tehdä niistä kustannustehokkaampia. Tällaisten ratkaisujen avulla voitaisiin kuitenkin myös helpottaa yritysten yhteydenpitoa viranomaisiin sekä tehdä oikeudellisten ja hallinnollisten sääntöjen noudattamisesta niiden kannalta edullisempaa. Tämänkaltaisia ideoita olisi otettava käyttöön laajemmassa mittakaavassa EU:n kunnissa ja alueilla.

24.

toteaa, että pk-yrityssektorin sisäinen ja sitä tukeva digitalisaatio edellyttää ajan tasalla olevia tietoteknisiä järjestelmiä, jotka lisäävät luottamusta alaan ja joiden kyberturvallisuus on korkealla tasolla.

25.

Sääntöjen vähentämiseen ja digitalisaation lisäämiseen tähtäävässä yksinkertaistamistoiminnassa olisi käytettävä tukena EU:n yhteistä digitaalista palveluväylää.

Investoinnit ja rahoituksensaanti

26.

toteaa, että useimmat eurooppalaiset pk-yritykset investoivat kestävään siirtymään, vaikka niillä on yleensä vaikeuksia siihen liittyvän rahoituksen saannissa ja tähän kytkeytyvien raportointivaatimusten kanssa.

27.

ehdottaa, että kun otetaan huomioon pankkirahoituksen merkittävä rooli, nykyisten tukien rajoitukset ja pääomamarkkinoiden vähäinen merkitys pk-yritysten kannalta, pankkien valmiuksia toteuttaa kestävää ja muuta pk-yritysten menestyksen kannalta tarpeellista rahoitusta olisi lisättävä huomattavasti kannustimien ja yksinkertaistetun sääntelyn avulla pitäen mielessä yritysten taloudellista omavaraisuutta koskevan pitkän aikavälin tavoitteen.

28.

luottaa vahvoihin alueellisiin ekosysteemeihin, joilla on tiiviit yhteydet Euroopan tasolla pk-yritysten ja aluehallintojen välisen kansainvälisen tiedonvaihdon ansiosta, ja erityisesti alueidenvälisiin innovointi-investointeihin.

29.

kannattaa EU:n uuden innovaatio-ohjelman yhteydessä kehitettyjä uusia välineitä, kuten alueellisten innovaatiolaaksojen perustamista, ja kehottaa erityisesti Euroopan yrittäjyysalueita (EYA) hyödyntämään tähän liittyviä rahoitus- ja yhteistyömahdollisuuksia.

30.

kehottaa lisäämään Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), InvestEU-ohjelman, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman ja Horisontti-ohjelmien välisiä synergioita erityisesti pk-yritysten, yliopistojen, teknologiakeskusten, eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien ja muiden tutkimus- ja innovointiorganisaatioiden välisen yhteistyön vahvistamiseksi.

31.

huomauttaa, että pk-yritysten tukeminen koheesiopolitiikassa on edelleen olennaisen tärkeää, etenkin kun otetaan huomioon nykyiset toimitusrajoitukset, korkeat energian hinnat ja inflaatio. Pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn parantamiseen on tarkoitus käyttää yli 23 miljardia euroa koheesiopolitiikan varoja. Sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää ottaa toimintaohjelmat käyttöön EU:n alueilla mahdollisimman pian ja välttää rahoitussiirtoja muihin EU:n ohjelmiin.

32.

suhtautuu myönteisesti komission pyrkimyksiin parantaa Euroopan kilpailukykyä muun muassa Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineellä (STEP), jonka avulla pyritään kanavoimaan investointeja Euroopan kilpailukyvyn ja strategisen omavaraisuuden kannalta elintärkeisiin strategisiin teknologioihin, mutta toistaa kielteisen kantansa, joka esitettiin monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 tarkistamista käsittelevässä äskettäisessä AK:n lausunnossa, koheesiorahoituksen siirtämiseen suurille yrityksille ”siirtymäalueilla” sekä kehittyneemmillä alueilla jäsenvaltioissa, joiden BKT asukasta kohden on alle EU:n keskiarvon, kuten STEP-ehdotuksessa esitetään.

33.

korostaa riskipääomarahastojen ja joukkorahoituksen lupaavaa roolia pyrittäessä parantamaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta. Komitea kehottaa tunnustamaan ne selkeämmin ja tukemaan niitä tehokkaina välineinä Euroopan talouskasvun ja kilpailukyvyn edistämiseksi.

34.

pitää kannatettavana, että erityyppisiä EU:n tukia on mahdollista yhdistää STEP-välineen keskeisten osa-alueiden vahvistamiseksi. STEP-kehysvälineen painopisteiden yhteisrahoitusosuuksien nostaminen 100 prosenttiin ei sitä vastoin ole kannatettavaa. Jos omaa yhteisrahoitusosuutta ei vaadita, vaarana on, että hankkeiden pitkäjänteisyys kärsii.

35.

panee merkille pitkään odotetun, maksuviivästysten torjumista koskevan lainsäädäntöehdotuksen, joka on pk-strategiasta vuonna 2020 annetun AK:n lausunnon mukainen. Komitea toteaa, että on perusteltua asettaa tiukkoja ja yhdenmukaisia maksusääntöjä yrityksille kaikkialla EU:ssa, mutta katsoo, ettei ehdotetuissa säännöksissä tehdä eroa maksuviivästysten ja pitkien maksuaikojen välillä.

36.

katsoo, että tämä rajoittaa pk-yritysten sopimusvapautta erityisesti siksi, että säännöksen mukaan yritysten välisissä suhteissa voidaan soveltaa ainoastaan yhtä, 30 päivän enimmäismaksuaikaa. Yksityisillä taloudellisilla yrityksillä pitäisi olla vapaus sopia muunlaisista maksuehdoista, ottaen huomioon myös, että luoton ja rahoituksen saannin edellytykset ovat erilaiset suurille yrityksille kuin pienille tai keskisuurille yrityksille.

37.

toteaa myös, että tämä herättää huolta eräillä aloilla ja tietyntyyppisissä pk-yrityksissä, jotka pelkäävät vaikutusten olevan kielteisiä erityisesti vähittäiskaupan alalla, joka on yleisin toimiala varsinkin maaseutualueilla. Komitea esittää, että ehdotusta voitaisiin alkaa toteuttaa vaiheittain.

38.

katsoo, että EU:n maksujen seurantakeskuksen suorittama määrällisten tietojen kerääminen ja maksukäyttäytymisen seuranta on hyödyllistä tulevien toimintapolitiikkojen perustaksi.

39.

kehottaa kaikkien EU:n jäsenvaltioiden viranomaisia kaikilla tasoilla näyttämään esimerkkiä edistämällä maksujen oikea-aikaisen suorittamisen kulttuuria julkisissa hankinnoissa ja mukauttamaan asianmukaisesti julkishallinnon eri tasojen maksukäytäntöjä. Tässä yhteydessä tulee mahdollisuuksien mukaan varmistaa, että myös monimutkaisiin julkisten hankintamenettelyjen toimeksisaajien ja niiden alihankkijoiden toteuttamiin hankkeisiin, kuten rakennusurakoihin, kuljetuksiin ja tietotekniikkapalveluihin, liittyvät maksut suoritetaan maksuehtojen mukaisesti ajoissa. On kuitenkin myönnettävä, että asia ei aina ole hankintaviranomaisten käsissä.

Vihreän siirtymän ja digitalisaation edellyttämät taidot

40.

kiinnittää huomiota äskettäiseen Eurobarometri-tutkimukseen (2), jonka mukaan pk-yritykset pitävät ammattitaitoisten työntekijöiden puutetta ja sen seurauksia ylivoimaisesti suurimpana ongelmana. Ne eivät useinkaan voi kilpailla työntekijöistään ja investoida suurten yritysten tavoin näiden koulutukseen. Sen vuoksi ja erityisesti osaamisen teemavuoden 2023 yhteydessä olisi kiinnitettävä suurta huomiota pk-yritysten työntekijöiden koulutukseen ja uudelleenkoulutukseen, ammattityövoiman rekrytointiin ja pätevyyksien tunnustamiseen.

41.

toteaa, että Euroopan osaamisen teemavuonna pk-yritykset tukeutuvat monenlaisiin taitoihin ja kykyihin edistääkseen yrittäjähenkeä innovoinnin, kilpailukyvyn ja kasvun edistämiseksi. Paikallis- ja alueviranomaisilla on hyvät edellytykset tukea alueita ja erityisesti syrjäisiä ja maaseutualueita oikeanlaisten taloudellisten ja sosiaalisten olosuhteiden luomiseksi, jotta voidaan houkuttaa nuoria jäämään alueilleen.

42.

korostaa, että pk-yritykset voivat hankkia Euroopan teollisuuden vihreän siirtymän ja digitalisaation edellyttämiä keskeisiä taitoja parhaiten alueellisten kumppanuuksien, verkostojen ja klusterien avulla. Komitea panee merkille osaamissopimuksen mukaisten kumppanuuksien merkittävän panoksen, koska ne voivat tuoda esiin monia menestyksekkäitä alueellisia taitojen kehittämistoimia.

43.

painottaa tarvetta ottaa paikallis- ja alueviranomaiset mukaan suunniteltujen ”nettonollalaaksojen” ja teollisten allianssien luomiseen.

44.

suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti EU:n osaamisreservin perustamiseen ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan toimielinten välisen kumppanuuden paikallis- ja alueviranomaisten ja AK:n kanssa, jotta voidaan varmistaa oikeanlaisia taitoja omaavien ihmisten sovittaminen oikeanlaisiin työpaikkoihin.

45.

kehottaa nopeuttamaan ja tehostamaan kolmansien maiden kansalaisten ammattipätevyyden tunnustamista, myös jäsenvaltioiden ja Euroopan komission sekä kolmansien maiden välisten kumppanuuksien avulla, jotta voidaan parantaa rekrytointia ja työnhakijoiden ja työpaikkojen yhteensaattamista.

46.

kehottaa antamaan yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa nopeaa ja kohdennettua tukea pk-yrityksille aloilla, joilla on eniten työvoimapulaa, kuten majoitus- ja ravintola-ala ja vähittäiskauppa sekä siirtotyöläisten ja pakolaisten kattavaan koulutukseen, johon sisältyy kielitaitoa ja kulttuurillista tietoisuutta käsitteleviä ohjelmia.

47.

toteaa, että on tärkeää tukea ammatillisen koulutuksen aloitteita, joilla edistetään uusia taitoja ja tunnustetaan paikallis- ja alueviranomaisten rooli paikallistason kumppanuuksien luomisessa elinkeinoelämän järjestöjen kanssa, ja panee merkille, että monilla alueilla on tähän liittyviä menestyksekkäitä aloitteita.

48.

kehottaa jäsenvaltioita ja Euroopan komissiota tunnustamaan mentoroinnin yleisen merkityksen olennaisena osatekijänä pyrittäessä kuromaan umpeen koulutuksen ja työpaikkojen välistä kuilua sekä parantamaan ihmisten taitoja, itseluottamusta ja motivaatiota myös pk-yrityksissä.

Verotus

49.

katsoo, että yritysten tuloverotusta Euroopassa koskeva kehys (BEFIT) on monimutkainen ja yksityiskohtainen ehdotus, jolla on merkittäviä vaikutuksia hallintoihin ja yrityksiin. Komitea korostaa, että EU:n nykyisenä painopisteenä on panna täytäntöön neuvoston direktiivi monikansallisten konsernien maailmanlaajuisen vähimmäisverotason varmistamisesta unionissa (pilaria 2 koskeva direktiivi). Komitea toteaa, että hallitukset ja muut sidosryhmät tarvitsevat aikaa arvioidakseen pilaria 2 koskevan direktiivin vaikutuksia ja että direktiivin ja BEFIT-ehdotuksen väliset mahdolliset vuorovaikutukset edellyttävät huolellista tarkastelua ja analysointia.

50.

korostaa, että jos siirtohinnoitteludirektiivin tarkoituksena on vähentää siirtohinnoittelua koskevia kiistoja ja säännösten noudattamisesta yrityksille aiheutuvia kustannuksia, on varmistettava, että se toimii markkinaehtoperiaatteen mukaisesti eikä luo riskiä eroavuuksista ja kiistojen lisääntymisestä kolmansien maiden kanssa.

51.

katsoo, että päätoimipaikkaverotukseen perustuvan järjestelmän (HOT-aloite) menestystekijänä on sen kyky houkutella yrityksiä osallistumaan siihen. Jotta tämä toteutuisi, järjestelmän on johdettava aitoon yksinkertaistamiseen ja kyettävä vähentämään verosäännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia.

52.

katsoo, että erityisesti kotimaisilla markkinoillaan toimivilla pienillä pk-yrityksillä voi olla paljon hyötyä päätoimipaikkaverotukseen perustuvaa järjestelmää koskevassa direktiiviehdotuksessa esitetyistä uusista verotussäännöistä, mikä voisi kannustaa niitä kasvamaan ja laajentumaan EU:n sisämarkkinoilla ilman, että verosäännösten noudattamisesta aiheutuisi tarpeettomia rasitteita. Komitea korostaa, että pk-yrityksille mahdollisesti koituvat hyödyt on suhteutettava EU:n verohallintojen hallinnolliseen taakkaan ja täytäntöönpanokustannuksiin.

Bryssel 31. tammikuuta 2024.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Vasco ALVES CORDEIRO

(1) https://www.smeunited.eu/news/smes-require-rules-that-reach-objectives-not-add-red-tape

https://www.eurochambres.eu/wp-content/uploads/2022/11/EES-2023-Euochambres-Economic-Survey-Report.pdf

https://www.businesseurope.eu/policies/smes-and-entrepreneurship/reducing-regulatory-burdens-smes

(2) Eurobarometri: SMEs and skills shortages, marraskuu 2023: https://europa.eu/eurobarometer/surveys/detail/2961