Esittelijä: Juan Manuel MORENO BONILLA (ES, EPP), Andalusian aluehallituksen puheenjohtaja

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Alustavia huomioita: ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen vaikutus ihmisten terveyteen

1.

korostaa, että on vahvaa tieteellistä näyttöä vaikutuksista, joita lämpötilojen ja sademäärien muutoksilla sekä biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvilla muutoksilla on eurooppalaisten sosiaaliseen ja fyysiseen terveyteen ja mielenterveyteen. Muutosten johdosta kuivuuden, tulvien, trooppisten myrskyjen ja hirmumyrskyjen kaltaiset epäsuotuisat sääolot yleistyvät ja voimistuvat yhä enemmän ja ympäristön pilaantuminen ja maankäytön välilliset muutokset lisääntyvät.

2.

toteaa, että ekosysteemeihin, ihmisten terveyteen sekä talouteen kohdistuu ilmastonmuutoksen johdosta yhä enemmän paineita ja riskejä sekä yksilöiden että koko Euroopan kannalta. Haasteisiin on puututtava ja mahdollisuuksiin tartuttava vihreän kehityksen ohjelman pohjalta vihreän siirtymän lopullisen tavoitteen eli ilmastoneutraalin Euroopan toteuttamiseksi.

3.

muistuttaa, että Dubaissa järjestetyssä ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen osapuolten 28. konferenssissa (COP28) hyväksytyssä julistuksessa ilmastonmuutoksesta ja terveydestä korostetaan, että on tärkeää käsitellä ilmastonmuutoksen ja terveyden välisiä yhteyksiä, ja sitoudutaan sisällyttämään terveysnäkökohdat paremmin ilmastopoliittisiin prosesseihin ja ilmastonäkökohdat vahvemmin terveyspoliittisiin ohjelmiin.

4.

toteaa, että ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan heikkenemisen johdosta ihmisten terveyteen kohdistuviin vaikutuksiin on puututtava kiireellisesti. Komitea korostaa paikallis- ja alueviranomaisten ratkaisevaa roolia kohdennettujen toimenpiteiden toteuttamisessa erityisesti vähemmän kehittyneillä alueilla sekä syrjäisimmillä alueilla, jotta voidaan pienentää terveyseroja ja eroja terveydenhuollon saatavuudessa näiden vaikutusten lieventämiseen tai niihin sopeutumiseen tähtääviä toimenpiteitä täytäntöön pantaessa ja varmistettaessa terveydenhuoltojärjestelmien sopeutumiskyky sekä juomaveden ja asianmukaisen ravinnon saatavuus.

5.

varoittaa ennusteista, joiden mukaan helleaaltopäivien lukumäärä kasvaa ja vähintään kaksinkertaistuu kaikilla Euroopan alueilla ja lisääntyy dramaattisesti monilla niistä. Tämä ilmiö nostaa osaltaan sydän- ja verisuonisairauksista ja hengityselinsairauksista johtuvien kuolemantapausten määrää ja lisää jyrkästi myös lämpöuupumuksen, pahoinvoinnin, huimauksen ja heikkouden kaltaisia yleisiä vaivoja, jotka voivat johtaa lämpöhalvaukseen ja mahdolliseen elinten vajaatoimintaan.

6.

kehottaa laatimaan kattavia strategioita, jotta voidaan torjua ilmastonmuutokseen liittyvien tautien, kuten vektorivälitteisten tautien ja veden välityksellä tarttuvien tautien, leviämistä, ja korostaa aluekohtaisten arviointien merkitystä terveydenhuoltojärjestelmien kehittämisessä ja organisoinnissa. Arvioinneissa olisi tarkasteltava näitä alueita ja niiden väestöä koskevia erityisiä lieventämis- ja sopeutumistoimenpiteitä kulloisenkin alueen erityispiirteiden pohjalta sekä toimenpiteitä hoidon laadun erojen minimoimiseksi erityisesti vähemmän kehittyneillä alueilla sekä syrjäisimmillä alueilla, jotta voidaan varmistaa terveydenhuoltopalvelujen tasapuolinen saatavuus.

7.

varoittaa, että tällä lämpötilan asteittaisella nousulla voi olla myös muita haitallisia vaikutuksia, joita ovat esimerkiksi merenpinnan nousu ja pohjavesien suolaantuminen sekä monien vektorivälitteisten (denguekuume, zikatauti tai malaria) ja veden välityksellä tarttuvien (vibriobakteerit) tautien puhkeaminen tai lisääntyminen, sillä näiden tautien leviämistä edistävät sekä yhä suotuisammat ilmasto-olosuhteet että tartunnalle otollisen kauden pidentyminen. Komitea huomauttaa lisäksi, että elintarvikkeiden altistuminen yhä korkeammille lämpötiloille voi edistää elintarvikevälitteisten tautien, kuten salmonelloosin, kryptosporidioosin ja kampylobakterioosin, leviämistä.

8.

korostaa äärimmäisten sääilmiöiden, kuten rankkasateiden, tuulien ja tulvien, monia suoria ja välillisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen. Välittömien kuolemantapausten ja fyysisten vammojen lisäksi ne johtavat kotien ja omaisuuden menettämiseen ja yhteisöjen hajoamiseen, millä on merkittäviä vaikutuksia ihmisten mielenterveyteen ja hyvinvointiin traumaperäisten stressihäiriöiden, ahdistuneisuuden ja masennushäiriöiden muodossa.

9.

on erityisen huolestunut sademäärien jakautumisen muutoksista, jotka johtavat yhä pidempään jatkuvien ja entistä voimakkaampien kuivuuskausien yleistymiseen erityisesti eteläisen Euroopan alueilla. Nämä kuivuuskaudet paitsi uhkaavat vesihuoltoa ja vesivarojen hoitoa vähentämällä juomaveden saatavuutta (mikä heikentää hygieniaa ja lisää ripulin ja koleran kaltaisten vesivälitteisten tautien riskiä) myös vaarantavat ruoka- ja ravitsemusturvan hintojen nousun tai tiettyjen elintarvikkeiden puutteen vuoksi. Lisäksi niillä voi olla kielteisiä heijastusvaikutuksia talouteen ja työllisyyteen ja sen myötä merkittävä vaikutus terveyteen.

10.

muistuttaa, että lämpötilojen asteittainen nousu ja sademäärän väheneminen lisäävät tulipalojen riskiä, mikä johtaa taloudellisten menetysten ohella maa-aineksen menettämiseen ja biologisen monimuotoisuuden häviämiseen sekä ihmisten turvallisuudentunteen heikkenemiseen.

11.

huomauttaa, että ilmanlaadun heikkeneminen on ympäristöriskitekijöistä merkittävin, sillä hengityselinten sairaudet, sydän- ja verisuonitaudit ja hengitystieallergioiden ja niihin liittyvien sairauksien lisääntyminen aiheuttavat Euroopassa vuosittain yli 300 000 ennenaikaista kuolemaa. Huolta aiheuttavat myös elintarvikepula ja ravitsemukselliset puutteet, jotka johtuvat korkeiden hiilidioksidipitoisuuksien vaikutuksesta viljelykasvien ravintoarvoon.

12.

huomauttaa edelliseen kohtaan liittyen, että ilmastonmuutos muuttaa monien tuulipölytteisten kasvilajien kukinta-aikaa, mikä lisää allergisten reaktioiden esiintymistä väestön keskuudessa. Tämä seikka vaikuttaa kielteisesti ihmisten terveyteen, ja siitä johtuvan resurssien käytön lisääntymisen vuoksi sillä on vaikutusta myös julkisiin terveydenhuoltojärjestelmiin.

13.

korostaa, että ankarilla ilmasto-olosuhteilla ja luonnonkatastrofeilla, kuten kuivuudella ja maastopaloilla, on tuhoisa vaikutus maatalousalaan kaikkialla Euroopassa, mikä aiheuttaa lisää stressiä ja paineita jo ennestään vaikeuksissa oleville viljelijöille, jotka joutuvat painiskelemaan kasvavien tuotantokustannusten kanssa lannoitteiden ja veden kaltaisten tuotantopanosten kallistumisen vuoksi. Tämän vaikutuksia heidän mielenterveyteensä ei pidä aliarvioida.

14.

kehottaa tässä yhteydessä Euroopan komissiota ryhtymään toimiin konkreettisen avun antamiseksi alueille, joita maatalouteen kohdistuvat ilmastonmuutoksen vakavat vaikutukset kuormittavat, sillä yhteisellä maatalouspolitiikalla ei pystytä vastaamaan ilmastonmuutoksesta johtuviin suuriin haasteisiin, jotta voitaisiin lievittää viljelijöihin tällä hetkellä kohdistuvia paineita ja terveysriskejä.

15.

varoittaa, että vesivarantojen pilaantuminen, joka johtuu sekä äärimmäisten sääilmiöiden yleistymisestä että vesistöjen lämpötilan nousun aiheuttamasta myrkyllisten levien kukinnasta, uhkaa lisätä erilaisten vesivälitteisten tarttuvien tautien, kuten ripulin, koleran ja punataudin, leviämistä entisestään.

16.

painottaa, että maaperän huonontuminen on johtamassa ekosysteemipalvelujen huolestuttavaan vähenemiseen ja lisää siten jäljellä olevaan terveeseen maaperään kohdistuvaa painetta ja että sen vuoksi on olennaisen tärkeää edistää kestävää maankäyttöä, jotta voidaan varmistaa elintarviketurva ja -turvallisuus ja suojella kansalaisten terveyttä.

17.

muistuttaa, että Euroopan ympäristökeskuksen mukaan ympäristön pilaantuminen eri muodoissaan on Euroopan unionissa vuosittain syynä joka kahdeksannessa kuolemantapauksessa, että 18 prosenttia sydän- ja verisuonisairauksista ja 10 prosenttia syövistä liittyy ympäristön tilan heikkenemiseen ja että noin 238 000 ennenaikaista kuolemaa vuodessa johtuu kroonisesta altistumisesta haitallisille hiukkasille.

18.

katsoo sen vuoksi, että on kiireesti vahvistettava edelleen investoimista tieteelliseen tutkimukseen, varmistettava digitaalisten välineiden kehittäminen ja tehtävä entistä enemmän julkisia investointeja kansallisiin terveydenhuoltojärjestelmiin, jotta voidaan puuttua näihin ihmisten terveyttä uhkaaviin vaikutuksiin hyväksymällä ja panemalla täytäntöön vihreän kehityksen ohjelmassa vahvistetut strategiat ja sääntelytoimet, joissa paikallis- ja alueviranomaisille olisi annettava entistä suurempi rooli.

19.

muistuttaa tässä yhteydessä, että on tärkeää vahvistaa terveyteen ja ilmastonmuutokseen liittyvää yhteistyötä kolmansien maiden kanssa, erityisesti EU:n toimia unionin afrikkalaisissa naapurimaissa, ja nostaa esiin niiden tutkimuskeskusten työtä, jotka ovat erikoistuneet lukuisten trooppisten tautien valvontaan, ehkäisyyn, diagnosointiin ja tutkimukseen. Tällaisia trooppisia tauteja alkaa esiintyä myös Euroopassa.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ihmisten terveyteen kohdistuvien uhkien torjunnan välineenä

20.

tunnustaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman merkityksen ilmastonmuutoksen, saastumisen ja ympäristön pilaantumisen keskinäisistä kytköksistä aiheutuvien haasteiden kannalta ja katsoo, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelma tarjoaa kattavan ja kunnianhimoisen sääntelykehyksen, joka on välttämätön edellytys kestävän ja ilmastoneutraalin Euroopan saavuttamiseksi ihmisten terveyteen ja ympäristönsuojeluun liittyvien Agenda 2030 -toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Terve ja selviytymiskykyinen väestö pystyy vastaamaan paremmin haasteisiin ja hyödyntämään vihreän kehityksen ohjelman kaltaisia mahdollisuuksia.

21.

muistuttaa, että lämpötilan nousun monien haitallisten terveysvaikutusten lieventämiseksi on olennaisen tärkeää panna ilmastolaki täytäntöön asianmukaisella ja sosiaalisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisella tavalla, jotta Euroopassa voidaan saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.

22.

korostaa tarvetta edistyä suorien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävän 55-valmiuspaketin täytäntöönpanossa. Päästöjen vähenemisen myötä hengityselinsairauksien ja sydän- ja verisuonitautien esiintyvyys laskee ja lämpötilan nousu ja äärimmäisten sääilmiöiden yleistyminen hidastuu. AK suhtautuukin myönteisesti sellaisiin aloitteisiin kuin REPowerEU-direktiivillä tavoiteltu rakennusalan hiilestä irtautuminen, uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin tarkistuksessa ehdotettu rakennusten lämmityksen ja jäähdytyksen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, päästökauppajärjestelmän muutoksessa ehdotettu kokonaispäästöjen enimmäismäärän alentaminen, hiilen hinnan käyttöönotto tiettyjen hiilirajamekanismin piiriin kuuluvien tuotteiden tuonnissa sekä maa- ja metsätalousalan potentiaalin maksimointi maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevan asetuksen muuttamisen seurauksena.

23.

pitää tärkeänä toteuttaa sellaisia toimenpiteitä kuin luotettavan julkisen liikenteen saatavuuden parantaminen erityisesti maaseutualueilla, missä monet ihmiset ovat liikkumisessaan riippuvaisia ajoneuvojen käytöstä, koska muita vaihtoehtoja ei ole, sekä lento- ja meripolttoaineita koskevan verovapautuksen tarkistaminen, joka sisältyy energiaverodirektiivin uudistukseen.

24.

korostaa puhtaan energian osalta, että on tärkeää tarkistaa Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T) koskevia suuntaviivoja ja luoda yhteinen kehys EU:n kaupunkien tukemiseksi siirryttäessä kestävämpään liikkuvuuteen, jossa edistetään energiatehokkaiden liikennemuotojen, kuten julkisen liikenteen ja pyöräily- ja jalankulkuinfrastruktuurin sekä helposti saatavilla olevien ja kohtuuhintaisten sähköajoneuvojen (akkukäyttöiset sähköajoneuvot, vetykäyttöiset ajoneuvot jne.), käyttöä. Näin voidaan vähentää liikenteen aiheuttamaan saastumiseen liittyviä terveysongelmia ja saada aikaan terveyden ja yhteiskunnallisen rinnakkaiselon kannalta myönteisiä vaikutuksia, joita syntyy liikunnan lisääntyessä ja tavaroiden ja palvelujen saatavuuteen liittyvän eriarvoisuuden vähentyessä.

25.

muistuttaa vihreän kehityksen teollisuussuunnitelman ja nettonollateollisuutta koskevan säädöksen merkityksestä edistettäessä investointeja vihreään teknologiaan sekä kiertotalouden toimintasuunnitelman ja siinä edistettävien, puhtaaseen kiertotalouteen tähtäävään teollisuusstrategiaan sisältyvien sääntelyuudistusten merkityksestä. Tällainen uudistus koskee mm. pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annettua asetusta, jonka tavoitteena on ihmisten terveyttä uhkaavien, pitkällä aikavälillä biokertyvien orgaanisten yhdisteiden ja kemikaalien poistaminen.

26.

pitää toimia liikenteestä aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi kestävien ja älykkäiden liikkuvuusratkaisujen avulla erittäin kiinnostavina. Tällaisia toimia ovat mm. panostaminen vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, rautatieliikenteen ja julkisen liikenteen edistäminen, aktiivisen liikkumisen edistäminen, toimenpiteet erityisesti alueiden välisen tavaraliikenteen siirtämiseksi maanteiltä rautateille ja Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevan asetuksen tarkistaminen.

27.

korostaa, että on tärkeää edistää kestäviä maatalouskäytäntöjä toteuttamalla Pellolta pöytään -strategiaa, jolla edistetään synteettisistä torjunta-aineista ja lannoitteista vähemmän riippuvaista luonnonmukaista maataloutta. Luonnonmukaisen maatalouden avulla voidaan tuottaa terveellisempiä ja ravinteikkaampia elintarvikkeita, joissa ei ole kemikaalijäämiä.

28.

pitää tärkeinä ekosysteemien ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen ja suojeluun tähtääviä toimia, joita toteutetaan vuoteen 2030 ulottuvassa biodiversiteettistrategiassa eurooppalaisten ekosysteemien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi sekä EU:n uudessa metsästrategiassa, jonka tavoitteena on istuttaa vähintään kolme miljardia puuta vuoteen 2030 mennessä. Ehdotuksella asetukseksi luonnon ennallistamisesta edistetään tätä silmällä pitäen terveiden metsien ja kosteikkojen säilyttämistä ja suomaiden uudelleenvesittämistä, sillä ne auttavat vähentämään kasvihuonekaasujen nettopäästöjä ja muita ihmisten terveyteen kohdistuvia uhkia.

29.

korostaa saasteettomuustoimintasuunnitelmaan ja kestävyyttä edistävään kemikaalistrategiaan perustuvien toimenpiteiden tärkeyttä. Ensiksi mainitun tavoitteena on luoda myrkytön ympäristö, jossa ilman, veden ja maaperän saastumistasot eivät ole enää terveydelle ja luonnon ekosysteemeille haitallisia, ja kemikaalistrategialla pyritään puolestaan suojelemaan terveyttä ja ympäristöä haitallisilta kemikaaleilta.

30.

korostaa, että on tärkeää tutkia kasvien kukintakausissa ja tuulipölytteisten sienien itiönmuodostuksessa tapahtuvia ilmastonmuutoksesta johtuvia muutoksia analysoimalla ja luonnehtimalla siitepöly- ja itiöleijumia, jotta voidaan ennakoida allergiareaktioiden esiintymistä herkkien väestöryhmien keskuudessa ja ehkäistä niitä.

31.

muistuttaa yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin tarkistamisen tärkeydestä. Tarkistuksen kunnianhimoisena tavoitteena on ravinteiden poisto ja ympäristön suojeleminen mikromuoveilta ja mikroepäpuhtauksilta. Niin ikään tärkeä on ilmanlaatudirektiivin tarkistus, jonka tarkoituksena on asettaa useille epäpuhtauksille aiempaa tiukempia enimmäismääriä ja tavoitetasoja. Komitea kehottaa mukauttamaan ilmanlaatudirektiivin kaikilta osin ja sitovasti WHO:n vuoden 2021 suuntaviivoihin vuoteen 2035 mennessä, jotta voidaan suojella kansalaisten terveyttä ja edistää saasteettomuustavoitteen saavuttamista.

32.

korostaa kasvien lisäysaineiston sekä metsänviljelyaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevien asetusehdotusten merkitystä, sillä niiden avulla varmistetaan lajikkeiden parempi kestävyys tauteja ja kuivuutta vastaan ja mahdollistetaan kestävämpi maatalouselintarvikkeiden tuotanto ja viljelykasvien geneettisen monimuotoisuuden säilyminen.

33.

tukee metsänhoidon sopeuttamista ilmastonmuutokseen soveltamalla aiempaa useampiin metsäalueisiin tiukkoja suojelutoimenpiteitä, ottamalla käyttöön tiukemmat tuotantoa ja metsänviljelyaineistoa koskevat kestävyyskriteerit sekä toteuttamalla toimenpiteitä metsien uhanalaisten geenivarojen suojelemiseksi. Samalla on otettava huomioon jäsenvaltioiden erilaiset metsätuotannon olosuhteet ja edellytykset. Komitea panee merkille kansallisten valmiussuunnitelmien merkityksen arvioitaessa metsämateriaalipulan riskiä ja sen mahdollisia vaikutuksia ihmisten, eläinten ja kasvien terveyteen tai ympäristöön, jotta voidaan varmistaa, että äärimmäisistä sääilmiöistä ja katastrofeista kärsivien alueiden uudelleenmetsittämistä varten on tarjolla riittävästi viljelyaineistoa.

34.

muistuttaa, että maaperän terveyden parantaminen on avainasemassa ilmastokatastrofien ehkäisemisessä ja hallinnassa, sillä terve maaperä mahdollistaa hiilen varastoinnin ja tarjoaa perustan hyvinvoiville maaekosysteemeille, jotka kestävät paremmin kuivuutta, tulvia, helleaaltoja ja muita äärimmäisiä sääilmiöitä. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää edistää maaperän suojelua ja kestävää käyttöä luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevan toimenpidepaketin ja vuoteen 2030 ulottuvan EU:n maaperästrategian mukaisesti.

35.

korostaa kiireellistä tarvetta jatkaa ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten tutkimista. Komitea on hyvillään siitä, että kestävyydestä on tullut kaikkiin EU:n toimintapolitiikkoihin sisältyvä monialainen periaate, ja muistuttaa, että tutkimuksen ja innovoinnin ansiosta ympäristöhaasteisiin on mahdollista tarjota teknologisia ja tieteellisiä ratkaisuja. Komitea korostaakin Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa ja erityisesti terveyttä koskevaa klusteria 1 sekä vuoteen 2030 ulottuvan kahdeksannen ympäristöalan toimintaohjelman merkitystä, sillä siinä vahvistetaan ympäristö-, ilmasto- ja terveyspolitiikkojen välisiä yhteyksiä ja sovitetaan ilmastotavoitteet yhteen ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin suojelun kanssa.

36.

pitää tärkeänä, että kaikkien edellä mainittujen politiikanalojen ja säännösten osalta sääntelykehykset ja toimet ovat vaikuttavia ja tehokkaita sekä suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteiden mukaisia ja tarjoavat mahdollisuuden paikallisiin ja alueellisiin mukautuksiin laajemman kestävää kehitystä koskevan näkemyksen mukaisesti. Komitea muistuttaa tässä yhteydessä lukuisista yksityiskohtaisemmista lausunnoistaan, joita se on antanut edellä mainituista aiheista, esimerkiksi vedenkäsittelystä, metsistä, maankäytöstä, maaperän terveydestä, energiatehokkuudesta ja liikkuvuudesta.

37.

painottaa tarvetta jatkaa ilmastonmuutokseen liittyvien terveysriskien tutkimusta. Komitea korostaa tässä yhteydessä helmikuussa 2021 käynnistetyn ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan strategian merkitystä, Euroopan Climate-ADAPT-ilmastonmuutosportaalin roolia erityisenä välineenä, jonka avulla voidaan seurata, analysoida ja ehkäistä ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja tiedottaa niistä, sekä ilmaston ja terveyden eurooppalaisen seurantakeskuksen perustamista kyseisen portaalin yhteyteen, mikä hyödyttää niin kansalaisia kuin ilmastolakien säätäjiä.

38.

korostaa erityisten suuntaviivojen ja yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen äskettäisen uudistuksen myötä toteutetun valtiontukijärjestelmän tarkistuksen hyödyllisyyttä näiden tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Paikallis- ja alueviranomaisten rooli Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanossa

39.

tunnustaa paikallis- ja alueviranomaisten keskeisen roolin Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan perustuvien toimintalinjojen ja toimenpiteiden täytäntöönpanossa ja kehittämisessä ja siten ilmastonmuutoksen, saastumisen ja ympäristön pilaantumisen ihmisten terveydelle aiheuttamien vaikutusten lieventämisessä. Alueiden komitea muistuttaa tässä yhteydessä vihreän kehityksen ohjelmaa paikallistasolla käsittelevästä kampanjastaan, jonka avulla vihreän kehityksen ohjelma tuotiin lähemmäs kansalaisia ja paikallis- ja alueviranomaiset asemoitiin vihreän siirtymän ja energiasiirtymän nopeuttamista koskevan strategian keskiöön.

40.

panee merkille ilmastonmuutoksen ja terveyteen liittyvien sosiaalisten ja ympäristötekijöiden välisen yhteyden sekä ihmisten sosiaalisten ja fyysiseen ja mielenterveyteen liittyvien ongelmien kärjistymisen, joka voi lisätä eriarvoisuutta ja sosiaalista pahoinvointia. Nämä haasteet on muunnettava alue- ja paikallisviranomaisten mahdollisuuksiksi huolehtimalla oikeudenmukaisesta siirtymästä, jossa otetaan huomioon sukupuolinäkökulma ja vältetään luomasta eriarvoisuutta, joka johtuu kielteisten vaikutusten kohdistumisesta muita voimakkaammin tiettyihin alueisiin tai sosioekonomisiin ryhmiin, ja jossa ei jätetä yhtäkään kansalaista eikä aluetta jälkeen.

41.

suhtautuu myönteisesti suosituksiin, joita eri aluetasojen poliittisille toimijoille suunnataan tutkimuksessa ”Healthier environment for healthier lives: impacts of the European Green Deal on human health” (1), sillä ilmasto- ja terveystoimien kaltaisilla monitahoisilla toimintapolitiikan aloilla selkeä tehtävänmääritys ja -jako on olennaisen tärkeää, jotta toiminta olisi mahdollisimman tehokasta.

42.

korostaa, että alue- ja paikallisviranomaiset ovat hallintotaho, jolla on lähin tuntuma kansalaisten haasteisiin ja tarpeisiin, ja että niillä on toimivaltansa johdosta strateginen asema mukautettaessa ja sovitettaessa ympäristöpoliittisia toimintalinjoja paikalliseen ja alueelliseen viitekehykseen ja huolehdittaessa näin asukkaiden terveydestä alueellisten ja paikallisten hillitsemis- ja sopeutumissuunnitelmien avulla. Tällaisilla suunnitelmilla tuetaan yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien täytäntöönpanoa kaupunkien saastumista aiheuttavien lähteiden, kuten kaupunkiliikenteen, hallinnassa tai sellaisten viher- ja vesialueiden luomisessa, joiden avulla suojellaan luontotyyppejä erityisesti kaupunkiympäristössä.

43.

katsoo, että sellaisten toimintalinjojen ja säännösten hyväksyminen, joilla edistetään kestävää liikkuvuutta (tehokkaiden ja turvallisten julkisen liikenteen järjestelmien edistäminen, erityisesti alueiden välisen tavaraliikenteen siirtäminen maanteiltä rautateille sekä pyöräilyn ja kävelyn edistäminen, joka vähentää ilmansaasteita ja tukee fyysistä aktiivisuutta), rakennusten energiatehokkuutta, ns. 15 minuutin kaupunkien kaltaisia kaupunkisuunnittelun malleja, julkisen politiikan terveysvaikutusten arviointia, luontoalueiden suojelua ja asianmukaista jätehuoltoa, auttaa alueellisen ja paikallisen tuotantorakenteen siirtymistä nykyaikaiseen, resurssitehokkaaseen ja kilpailukykyiseen talouteen ja edistää samalla terveyttä ja ehkäisee sairauksia, mikä tuottaa säästöjä terveydenhoitokustannuksissa.

44.

katsoo, että vaikka paikallis- ja alueviranomaiset vastaavat suurelta osin ympäristön ja terveyden suojelemiseksi tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta, näiden toimintapolitiikkojen tehokasta täytäntöönpanoa haittaavat monenlaiset esteet, kuten rahoituksen puute, päätöksentekoa ja prosessien arviointia varten tarvittavien tarkkojen ja ajantasaisten tietojen puute sekä tarve vahvistaa paikallis- ja alueviranomaisten institutionaalisia ja teknisiä valmiuksia.

45.

katsoo, että koska alue- ja paikallisviranomaisilla on ilmeisen keskeinen rooli EU:n politiikkojen täytäntöönpanossa, paikallis- ja aluetason toimintakykyä, osaamista ja rahoitusta on vaalittava ja vahvistettava ja näille tasoille on annettava lisää tukea sekä paremmat valmiudet vastata ilmastonmuutoksesta yhteiskunnalle ja ympäristölle aiheutuviin riskeihin. Sitä varten on yksinkertaistettava toimenpiteiden täytäntöönpanon edellyttämiä hallinnollisia menettelyjä.

46.

pitää olennaisen tärkeänä tarjota alue- ja paikallisviranomaisille vahvaa tukea ja teknistä apua sekä edistää EU:n rahoittamien hankkeiden ja paikallis- ja aluepolitiikkojen välistä johdonmukaisuutta niiden vaikutusten maksimoimiseksi. Ympäristöpolitiikkojen ja -toimenpiteiden täytäntöönpano edellyttää merkittäviä investointeja kestävään infrastruktuuriin, puhtaaseen teknologiaan ja valveutusohjelmiin. Paikallis- ja alueviranomaisiin kohdistuu usein budjettirajoitteita, ja ne ovat riippuvaisia ulkoisesta rahoituksesta. On olennaisen tärkeää varmistaa, että niillä on yhtäläiset mahdollisuudet saada rahoitusta, jotta ne voivat osallistua täysipainoisesti vihreään malliin siirtymiseen.

47.

pitää siksi erittäin tärkeänä, että EU:n koheesiopoliittiset rahoitusvälineet kytketään Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja että niillä voidaan edistää vihreän kehityksen ohjelman mukaisia paikallis- ja aluetason toimia. Komitea painottaakin tarvetta tiukentaa ilmasto- ja ympäristötavoitteita Euroopan aluekehitysrahastossa (EAKR) ja antaa Euroopan sosiaalirahasto plussalle keskeinen rooli vihreän kehityksen ohjelman toteuttamiseen pohjautuvassa oikeudenmukaisessa siirtymässä.

48.

korostaa, että ilmastonmuutokseen liittyvät terveyskysymykset edellyttävät tiivistä yhteistyötä eri hallintotasojen (EU-, valtio-, alue- ja paikallistason) ja asianomaisten eri alojen – erityisesti terveys-, ympäristö-, kaupunkisuunnittelun, energian ja liikenteen alan – välillä vihreän kehityksen ohjelmassa kaavailtujen toimenpiteiden täytäntöönpanossa. Tämä toivottu, yhteinen terveys -mallin mukainen terveyden ja ympäristön laadun kokonaisvaltainen tarkastelu ei ole mahdollista ilman yhteydenpitoa terveydenhuoltolaitoksiin, kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin ja muihin sidosryhmiin.

49.

korostaa paikallis- ja alueviranomaisten, terveydenhuoltolaitosten ja ympäristövirastojen välisen yhteistyön merkitystä aluekohtaisten sopeutumissuunnitelmien laadinnassa. Suunnitelmissa olisi käsiteltävä kaikkien alueiden ja erityisesti vähemmän kehittyneiden alueiden erityisiä haasteita ja varmistettava, että terveydenhuoltojärjestelmät ovat selviytymis- ja mukautumiskykyisiä ja kykenevät reagoimaan ilmastoon liittyvien terveysuhkien muuttumiseen.

50.

korostaa paikallis- ja alueviranomaisten merkitystä julkisen tiedon levittämisessä ja tietoisuuden lisäämisessä kaikissa EU:n yhteisöissä. On myös olennaisen tärkeää vahvistaa paikallis- ja alueviranomaisten keskinäistä yhteistyötä perustamalla tietämyksen ja tiedon jakamisen foorumeja, jotka mahdollistavat paikallis- ja alueviranomaisten yhteistyön korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa ja takaavat siten vankan tietopohjan, jonka avulla voidaan optimoida päätöksenteko ja seurata edistymistä kohti terveys- ja ympäristötavoitteita.

51.

mainitsee esimerkkinä hyvästä käytännöstä saasteettomuutta käsittelevän sidosryhmäfoorumin, jonka komissio on perustanut yhteistyössä alueiden komitean kanssa ja jonka tavoitteena on koota yhteen sidosryhmiä ja asiantuntijoita eri politiikanaloilta, kuten terveydenhuollon, maatalouden, tutkimuksen ja innovoinnin, liikenteen, digitalisaation ja ympäristön alalta, ja siten maksimoida synergiat hiilestä irtautumisen ja covid-19-pandemian jälkeisen elpymisen yhteydessä.

52.

katsoo, että alue- ja paikallisviranomaisten läheisyys Euroopan kansalaisiin asettaa ne keskeiseen asemaan pyrittäessä lisäämään kansalaisten osallistumista kaikkiin näihin aloitteisiin ja varmistamaan siten aloitteiden laaja hyväksyntä ja sitoutuminen niihin. Komitea katsoo sen vuoksi, että valistuskampanjoiden ja -ohjelmien avulla toteutettavan ympäristötietoisuuden lisäämisen olisi oltava viranomaisten, erityisesti alue- ja paikallisviranomaisten, ensisijainen tehtävä.

---

(1)  https://cor.europa.eu/en/engage/studies/Documents/QG0224012ENN%20Healthier%20environment%20for%20healthier%20lives.pdf