Tämä tiedonanto julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

VAKIOMUUTOKSEN HYVÄKSYNNÄN TIEDOKSI ANTAMINEN

”Grignan-les-Adhémar”

PDO-FR-A0929-AM03

Tiedonannon päivämäärä: 7.12.2023

HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT

1.   Maantieteellinen alue ja välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Täydennetään nimityksen ”Grignan-Lès-Adhémar” eritelmän I lukua lisäämällä siihen viittaus vuonna 2023 annettuun viralliseen geokoodiin. Muutos ei vaikuta IV kohdan (Alueet, joilla eri tuotantovaiheet toteutetaan) 1 alakohtaan (Maantieteellinen alue) eikä 3 alakohtaan (Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue).

Tämän toimituksellisen muutoksen ansiosta voidaan viitata maantieteelliseen alueeseen käyttäen INSEEn julkaisemaa vuoden 2023 virallista geokoodia ja varmistaa maantieteellisen alueen määrittely oikeudellisesti.

Kyseisellä viittauksella täydennetään yhtenäistä asiakirjaa kohdassa ”Maantieteellinen alue” ja kohdassa ”Lisäedellytykset – Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue”.

2.   Rajattu viljelyalue

Täydennetään nimityksen ”Grignan-Lès-Adhémar” eritelmän I lukua oikaisemalla päivämäärä, jona kansallinen toimivaltainen viranomainen hyväksyi maantieteellisellä tuotantoalueella sijaitsevan rajatun viljelyalueen. Muutos ei vaikuta IV kohdan (Alueet, joilla eri tuotantovaiheet toteutetaan) 2 alakohtaan (Maantieteellinen alue). Viljelyalueen rajaamisella tarkoitetaan asianomaisen suojatun alkuperänimityksen tuotantoon soveltuvien viljelylohkojen määrittämistä maantieteellisellä tuotantoalueella. Muutos ei vaikuta maantieteelliseen alueeseen.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

3.   Siirtymätoimenpiteet

Täydennetään tuote-eritelmän I luvussa olevaa XI kohtaa ”Siirtymätoimenpiteet” lisäämällä siihen nimitystä koskevan rajatun viljelyalueen tarkistamisen jälkeen siirtymätoimenpide, jotta niillä toimijoilla, joilla on ennen tarkistamispäivää istutettuja viljelylohkoja, jotka eivät sisälly tarkistettuun rajattuun viljelyalueeseen, on oikeus käyttää nimitystä enintään vuoden 2053 satovuoteen asti, kyseinen vuosi mukaan luettuna, edellyttäen, että ne noudattavat muita tuote-eritelmän määräyksiä.

Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

4.   Valvontaelintä koskevat tiedot

Muutetaan tuote-eritelmän luvussa III olevaa II kohtaa ”Valvontaelintä koskevat tiedot” tarkentamalla, että eritelmän noudattamisen valvonnasta vastaa INAO, joka suorittaa valvontaa hyväksytyn tarkastussuunnitelman pohjalta.

Tämä tarkennus ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1.   Nimi (nimet)

Grignan-les-Adhémar

2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi:

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3.   Rypäletuotteiden luokat

1.

Viini

4.   Viinin/viinien kuvaus

1.   Analyyttinen kuvaus

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Alkuperänimityksellä ”Grignan-les-Adhémar” varustetut viinit ovat hiilihapottomia puna-, rosee- tai valkoviinejä. Viinien luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 12 tilavuusprosenttia punaviinien osalta ja 11,5 tilavuusprosenttia valko- ja roseeviinien osalta.

Viinien käymiskykyisten sokereiden (glukoosi + fruktoosi) enimmäispitoisuudet käymisen jälkeen:

—	valko- ja roseeviinit: 4 g/l

—	punaviinit, joiden luonnollinen alkoholipitoisuus on enintään 14 %: 3 g/l

—	punaviinit, joiden luonnollinen alkoholipitoisuus on yli 14 %: 4 g/l

Pakkausvaiheessa viinien haihtuvien happojen pitoisuus on enintään

—	18,37 milliekvivalenttia litraa kohti, kun kyse on punaviineistä; – 14,28 milliekvivalenttia litraa kohti, kun kyse on valko- ja roseeviineistä.

—	Pakkausvaiheessa punaviinien

polyfenolien kokonaismäärä (optinen tiheys 280 nm) on vähintään 40;

muuttunut väri-intensiteetti (optinen tiheys 420 nm + optinen tiheys 520 nm + optinen tiheys 620 nm) on suurempi kuin 5;

omenahappopitoisuus on enintään 0,4 grammaa litrassa.

Viinien kokonaisalkoholipitoisuus saa olla väkevöinnin jälkeen enintään 13 tilavuusprosenttia.

Muut analyyttiset kriteerit ovat unionin sääntelyn mukaisia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l)

2.   Aistinvarainen kuvaus

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Kaikkien näiden tuotteiden aistinvaraiset ominaisuudet yhdistävät ne Rhônen laakson suureen viiniperheeseen, mikä johtuu maaperän ja köynnöslajikkeiden yhtäläisyyksistä.

Punaviinit ovat kuitenkin ainutlaatuisia. Se johtuu erityisesti Grenache N -lajikkeesta, jonka rypäleet korjataan juuri ennen kuin ne ovat täysin kypsiä ja joka antaa viineille hienostuneisuutta sekä eleganttia hedelmäisyyttä ja pyöreyttä. Sekoitusta täydennetään Syrah N -lajikkeella ja siten varmistetaan viinien tanniininen rakenne, värin intensiteetti sekä kasvien ja kukkien hienostuneet aromit. Näitä punaviinejä voidaan juoda nuorina, ja niillä on hyvä säilyvyys, mikä johtuu siitä, että tässä Rhônen laakson eteläosassa tuotetussa kyseisellä alkuperänimityksellä suojatussa viinissä Syrah N -rypälelajikkeen osuus on merkittävä.

Puristamalla tai saignée-tekniikalla valmistettavat roseeviinit ovat hedelmäisiä ja elegantteja, ja niiden väri vaihtelee hennon vaaleanpunaisesta kirkkaanpunaiseen. Suutuntuma on raikas ja notkea, ja pääosassa ovat punaisten hedelmien aromit.

Valkoviinit valmistetaan eri lajikkeiden sekoituksesta, joka koostuu eteläisistä lajikkeista, kuten Bourboulenc B, Grenache B, Clairette B, ja pohjoisista lajikkeista, kuten Marsanne B, Roussanne B tai Viognier B. Tästä valikoimasta voidaan muodostaa monenlaisia yhdistelmiä ja valmistaa kuivia valkoviinejä, joiden aromit ovat erittäin monivivahteisia (kukkaisia, hedelmäisiä, mineraalisia) ja joiden hapokkuutta tasapainottaa niiden pyöreys.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l)

5.   Viininvalmistusmenetelmät

5.1.   Erityiset viininvalmistusmenetelmät

1)   Viljelykäytäntö

Istutustiheys

—	Viiniköynnösten istutustiheys on vähintään 4 000 köynnöstä hehtaarilla. Köynnösrivien välinen etäisyys saa olla enintään 2,50 metriä.

– Samalla rivillä olevien köynnösten välisen etäisyyden on oltava vähintään 1 metri ja enintään 1,50 metriä.

Viiniköynnösten leikkaamista koskevat säännöt

Yleiset määräykset:

—	Köynnökset leikataan matalaleikkauksella (Goblet- tai Royat-leikkauksella) siten, että köynnökseen jätetään enintään 12 silmua.

—	Royat-leikkauksen eri vaiheisiin käytettävä aika on rajattu kahteen vuoteen, ja tänä aikana on sallittua käyttää Guyot-leikkausta.

—	Niiden viljelylohkojen osalta, jotka on istutettu 1. elokuuta 2022 alkaen, köynnöksen korkeus saa olla enintään 70 senttimetriä.

Erityismääräykset:

—	Viognier B- ja Syrah N -lajikkeet voidaan lisäksi leikata yksinkertaisella Guyot-leikkauksella siten, että satoversoon jätetään enintään 10 silmua ja kannusversoon enintään 2 silmua.

Sidontaa koskevat säännöt

Marsanne B-, Marselan N-, Roussanne B-, Syrah N- ja Viognier B -lajikkeet on ehdottomasti sidottava. Sidonta koostuu vähintään yhdestä tukilangasta ja yhdestä kohotuslangasta (”palissage plan relevé” eli pystysuuntainen sidontatapa).

Keinokastelu voidaan sallia.

2)   Erityinen viininvalmistusmenetelmä

—	Vettä poistavat väkevöintimenetelmät ovat punaviineillä sallittuja, kun väkevöimisaste on enintään 10 prosenttia.

—

Roseeviinien valmistuksessa viininvalmistaja voi käyttää viininvalmistukseen tarkoitettua hiiltä yksinään tai valmisteissa olevina sekoituksina yksinomaan puristemehussa. Sitä saa käyttää enintään 20 prosentissa siitä viinin määrästä, jonka asianomainen toimija on kyseessä olevasta rypälesadosta valmistanut.

Edellä esitettyjen määräysten lisäksi viininvalmistusmenetelmien on oltava unionin tasolla ja Ranskan maatalous- ja merikalastuslaissa (Code rural et de la pêche maritime) asetettujen velvoitteiden mukaisia.

5.2.   Enimmäistuotokset

58 hehtolitraa hehtaaria kohden.

6.   Rajattu maantieteellinen alue

Viinirypäleet korjataan ja viiniytetään ja viinit valmistetaan maantieteellisellä alueella, johon kuuluvat vuoden 2023 virallisen geokoodin mukaan seuraavat Drômen departementin kunnat:

Allan, La Baume-de-Transit, Chamaret, Chantemerle-lès-Grignan, Châteauneuf-du-Rhône, Clansayes, Colonzelle, Donzère, La Garde-Adhémar, Les Granges-Gontardes, Grignan, Malataverne, Montségur-sur-Lauzon, Réauville, Roche-Saint-Secret-Béconne, Roussas, Saint-Paul-Trois-Châteaux, Saint-Restitut, Salles-sous-Bois, Solérieux ja Valaurie.

7.   Viininvalmistuksessa käytettävä(t) rypälelajike(-lajikkeet)

Bourboulenc B – Doucillon Blanc

Carignan N

Cinsaut N – Cinsault

Clairette B

Grenache N

Grenache blanc B

Marsanne B

Marselan N

Mourvèdre N – Monastrell

Roussanne B

Syrah N – Shiraz

Viognier B

8.   Yhteyden/yhteyksien kuvaus

8.1.   Yhteyden kannalta merkitykselliset luontoon liittyvät ja inhimilliset tekijät

Yhteyden kannalta merkitykselliset luontoon liittyvät tekijät

Nimityksen ”Grignan-les-Adhémar” maantieteellinen alue sijaitsee Drôme Provençalen sydämessä. Se muodostaa siirtymävyöhykkeen ja risteyksen nykyisen Dauphinén ja Comtatin, Ranskan keskusylängön sekä Alppien alarinteiden välillä. Maantieteellinen alue sijaitsee Rhônen vasemmalla rannalla Montélimarin eteläpuolella ja Bollènen pohjoispuolella Drômen departementissa. Se kattaa 21 kuntaa alueella, joka rajoittuu lännessä Rhôneen ja idässä Enclave des Papesin alueeseen. Pinnanmuodostus vaihtelee tasaisesta kukkulaiseen, mutta korkeuserot ovat kohtalaisia, keskimäärin 200 metriä.

Koko maantieteellisen alueen kasvualusta koostuu pääasiassa mioseenikauden keskivaiheen muodostumista. Idässä (Grignanin ja Colonzellen kunnissa) ne ovat merkelihiekkaa ja merkelisavea molassipenkereissä, jotka tunnetaan nimellä ”Molasses de Grignan”. Keskiosassa nämä varhaismioseenikaudella muodostuneet maakerrokset (dépôts helvétiens) muuttuvat Valréasin kellertäväksi hiekaksi ja hiekkakiveksi (Saffres). Ne muodostavat kevyttä hiekkamaata, jonka syvyys vaihtelee ja jossa on vähän mineraaleja.

Etelässä on La Baume-de-Transitin kunnalle ominaisia Würm-kauden penkereitä, joissa on Ayguesjoen kuljettamaa savi- ja kalkkikivipitoista ja kivistä maata, kun taas lännessä on Rhônen jokiterasseja.

Pohjoisessa vanhemmat jokiterassit yhdistyvät Rhônen laakson sulkeviin kalkkipitoisiin kukkuloihin ja ovat osittain näiltä rinteiltä peräisin olevien vyörysoraikkojen peitossa. Näillä köyhillä ja niukkaravinteisilla alueilla kasvoi aiemmin garrigue-pensaikkoa (Bois des Mattes), ja viiniköynnöksiä alueelle on istutettu vasta melko hiljattain, vuosina 1960–1970.

Alue sijaitsee kahden eri ilmaston rajalla. Ilmastotyyppi on välimerenilmasto, joka hieman heikkenee mentäessä kohti alueen pohjoisosaa, joka on myös oliivin ja Grenache N -lajikkeen viljelyalueen pohjoinen raja.

Alueen sateet ovat epäsäännöllisiä, ja vuotuisten sademäärien keskiarvo on 700–1 000 mm.

Leutojen lämpötilojen vuotuinen keskiarvo on 13 °C, ja alue kylpee auringonvalossa 2 500 tuntia vuodessa. Runsas tuulisuus (erityisesti mistral-tuuli) lisää niiden rinteiden kuivuutta, joille viiniköynnöksiä on istutettu.

Oman lisänsä ilmastoon tuovat Rhônen laakson läpi kulkevista kukkuloista johtuvat mantereiset vaikutteet, joiden seurauksena talvet ovat kylmempiä.

Koska viinitarhat sijaitsevat ilmastorajalla, paikalliset olot voivat vaihdella selvästi korkeudesta johtuvien ja topografisten olosuhteiden mukaan.

Yhteyden kannalta merkitykselliset inhimilliset tekijät

Yksi monista roomalaiskauden löydöksistä, jotka ovat todisteena viinitarhojen ja viinien läsnäolosta tällä alueella, on vuonna 1983 löydetty merkittävä viininviljelytila Donzèren kunnassa. Se sijaitsee alueen keskellä ja on kiistatta tärkeä osa paikallisten viinitarhojen arvokasta historiaa.

Viinitarha on jatkanut kukoistamistaan siitä lähtien, kun se perustettiin kauan sitten. Vuonna 1850 viinitarhan pinta-ala oli 2 500 hehtaaria. Vuoden 1885 viinikirvaepidemia koetteli sitä ankarasti muiden Ranskan viinitarhojen tavoin. Vaikka viinitarhojen suosio laantui, alueen viininviljelyperinteille uskollisten dynaamisten viininviljelijöiden ydinryhmä keskittyi laadukkaiden viinien tuotantoon.

Tuotteiden alkuperää ja laatua valvovalle kansalliselle laitokselle (Institut national de l’origine et de la qualité) toimitettiin vuonna 1962 pyyntö, että alueen viineille annettaisiin VDQS-viinin (Vin Délimité de Qualité Supérieure) alkuperänimitys ”Coteaux du Tricastin”.

Pyyntö hyväksyttiin virallisesti 13. maaliskuuta 1964 annetulla määräyksellä, jossa vahvistetaan viinin tuotantoa koskevat edellytykset.

Kymmenen vuotta myöhemmin tuottajat jalostivat viiniköynnöslajikkeitaan viljelyolojen mukaisesti, mukauttivat ja paransivat tuotantomenetelmiään ja saivat 27. heinäkuuta 1973 viinilleen tarkistetun alkuperänimityksen.

Vuosina 1970–1980 viinitarhoja uudistettiin, ja vuosina 1976–1983 niiden tuotanto kasvoi nopeasti 53 000 hehtolitrasta 78 000 hehtolitraan.

Tuottajien jo kauan toivoma tarkistetun alkuperänimityksen ”Coteaux du Tricastin” muuttaminen nimitykseksi ”Grignan-les-Adhémar” virallistettiin 16. marraskuuta 2010 annetulla asetuksella.

Vuonna 2010 viinitarhan pinta-ala oli 2 600 hehtaaria, ja sen keskimääräinen tuotanto oli 55 000 hehtolitraa, joka jakautui noin 40 yksityiselle viininvalmistamolle ja 12 osuustoiminnalliselle viininvalmistamolle. Tarkistetulla alkuperänimityksellä ”Grignan-les-Adhémar” varustetut viinit ovat puna-, valko- ja roseeviinejä. Valtaosa tuotetuista viineistä on kuitenkin punaviinejä, joiden osuus vuonna 2008 tuotetuista määristä oli noin 75 prosenttia.

Hiljattain perustetuilla viiniviljelmillä pyritään kehittämään vaiheittain kuivien valkoviinien tuotantoa. Vuonna 2008 niiden osuus tuotetuista määristä oli 7 prosenttia.

8.2.   Syy- ja seuraussuhteet

Dauphinén ja Provencen välille Rhônen vasemmalle rannalle on perustettu viinitarha, joka hyötyy Drôme provençalen alueen välimerellisistä vaikutuksista. Viinitarha koostuu usein välimerellisistä köynnöslajikkeista, joita käytetään hieman ennen rypäleiden kypsymistä ja joiden erityinen luonne liittyy siihen, että tuottajat suosivat edelleen niiden istuttamista keskikorkeudella sijaitseville aurinkoisimmille rinteille.

Kun yksi antiikin ajan vanhimmista viinitiloista löydettiin alueelta, voitiin todeta, että viinitarhoja ja ennen kaikkea viiniyttämiseen liittyvää taitotietoa on ollut Galliassa jo esiroomalaisella aikakaudella.

Tämä taitotieto on levinnyt historian saatossa koko Tricastinsin alueelle, ja tuottajat monessa sukupolvessa ovat pystyneet säilyttämään viinitarhan vakavista uhkista huolimatta. Muun muassa viinikirvaepidemian seurauksena tuottajat perustivat ammattijärjestöjä ja opettelivat laatimaan yhteisiä sääntöjä laadukkaan tuotannon kehittämiseksi.

Yhteistyön edistyessä viinitarhalla tuotetuille viineille alettiin antaa toistuvasti ensin VDQS-viinin alkuperänimitys ja sen jälkeen tarkistettu alkuperänimitys ”Coteaux du Tricastin” aikana, jolloin kysynnän vaatimuksilla voitiin kuitenkin perustella ennemminkin tuotannon tehostamista kuin alkuperään liittyvää laadullista valintaa.

Kaikki viinit on valmistettu huolellisesti valituilta lohkoilta korjatuista rypäleistä ja useiden sellaisten lajikkeiden sekoituksista, jotka on istutettu viljelylohkoille, joiden maalajit ovat köyhiä sekä usein läpäiseviä ja lämpimiä. Nämä ominaisuudet antavat punaviineille niiden ominaispiirteet, joita ovat notkeus, hedelmäisyys ja silti täyteläisyys, sekä tyypillisesti välimerellisille kuiville valkoviineille niiden aromien laajan kirjon. Roseeviinit muistuttavat punaviinejä: ne ovat notkeita ja hedelmäisiä.

Viinien laatu ja maine ovat vakiintuneet jo kauan sitten, vaikka niiden identiteetti onkin vaihdellut ajan kuluessa sitä mukaa kuin niiden nimessä on korostettu vuoroin joko tietyn kunnan tai alueen nimeä.

Näin ollen, kuten tuottajat olivat toivoneet jo useiden vuosien ajan, tarkistetun alkuperänimityksen nimi muutettiin vuonna 2010 muotoon ”Grignan-les-Adhémar”. Samalla alueen maantieteellisen keskuksen ja viinien välinen yhteys keskitettiin jälleen Grignanin kuntaan, jonka historia liittyy Adhémar de Grignanin sukuun. François de Castellane Adhémar, Grignanin kreivi ja Provencen kuvernööri 1600-luvulla sekä vuodesta 1669 lähtien Madame de Sévignén tyttären aviomies, myötävaikutti siihen, että hänen sukunsa ja Grignanin kunnan nimet liitettiin erottamattomasti toisiinsa.

Teoksessa ”Dauphinén maakunnan luonnonhistoria” (”l’Histoire naturelle de la province de Dauphiné”), jonka Faujas de Saint-Fonds kirjoitti vuonna 1781, kerrotaan nimellä ”Vins de Donzère” tunnetuista maineikkaista viineistä, joita tuotetaan samannimisessä kunnassa, seuraavasti: ”Tunnetuimpia alueita ovat Roussettes, Suel, Figerasse ja Javalin, jotka muodostavat erilaisia kukkuloita, joiden ala on noin puoli peninkulmaa ja joiden maaperässä on runsaasti pyöreäksi hioutuneita kiviä.” Teoksessa todetaan, että ”myös Grèsin tasangolla [...] tuotetaan hyviä viinejä, samoin kuin Oppliliasin, Borillonin ja Lerminasin alueilla, joiden viiniä on laimennettava Grèsin viinillä”. Jäljempänä teoksessa kerrotaan, että nämä viinit ovat jo tunnettuja ja niitä arvostetaan maantieteellisen alueen ulkopuolella ja toisinaan myös laajemmalla alueella. Siinä todetaan, että ”Donzèren viinejä viedään Pariisiin, Lyoniin ja Grenobleen Velayn ja Vivarais’n alueilta ja että viinit eivät myöskään säikähdä merimatkaa, koska niitä on lähetetty Konstantinopoliin, ja se onnistui todella hyvin”. Teoksen kirjoittaja katsoo, että tuolloin istutetuista lajikkeista (Clairette, Picardan, Rosani) ”saadaan hyvänmakuista valkoviiniä”.

Vuonna 1896 Allanissa sijaitsevaa Château-Bizardin viinitarhaa koskevassa ilmoituksessa Allanin, Roussasin ja La Garde-Adhémarin kuntien viinit asetettiin samalle viivalle muiden niin sanottujen Côte du Rhônen viinien kanssa. Allanin kunnan viinit mainitaan myös Jullienin (1822) laatimassa ranskalaisten viinitarhojen topografiassa. Kirjoittaja luokittelee ne heti seuraaviksi Ermitagen ja Côte-Rôtien jälkeen. G. Foexin viininviljelyä koskevan tutkielman (1895) sivulla 811 kirjoittaja viittaa Allanin viinitarhaan ja luettelee sieltä peräisin olevan viinin ja Châteauneuf-du-Pape-tilan viinin samankaltaisuuksia.

Grignanin kunta, joka on tarkistetun alkuperänimityksen maantieteellinen keskus ja joka mainitaan hyvin usein tämän viinitarhan historiassa, on saavuttanut uudelleen maineensa viininviljelyalueena tuottajien laatua parantavien ponnistelujen ansiosta. Tästä ovat osoituksena muun muassa lukuisat kunnassa järjestettävät tapahtumat sekä Maison des vins -esittelytilan perustaminen Grignan-les-Adhémar-viineille.

9.   Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus

Edellytyksen kuvaus:

Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue muodostuu viiniyttämistä ja viinien valmistusta koskevan poikkeuksen mukaisesti seuraavien kuntien alueesta (vuoden 2023 virallinen geokoodi):

—	Ardèchen departementti: Alba-la-Romaine, Aubignas, Bidon, Bourg-Saint-Andéol, Gras, Larnas, Ruoms, Saint-Just, Saint-Marcel-d’Ardèche, Saint-Martin-d’Ardèche, Saint-Montan, Saint-Remèze, Saint-Thomé, Le Teil, Valvignières ja Viviers;

—

Drômen departementti: Aleyrac, Arpavon, Aubres, La Bégude-de-Mazenc, Bouchet, Châteauneuf-de-Bordette, Condorcet, Curnier, Dieulefit, Espeluche, Eyroles, Eyzahut, Mirabel-aux-Baronnies, Montaulieu, Montboucher-sur-Jabron, Montbrison-sur-Lez, Montélimar, Montjoux, Montjoyer, Nyons, Le Pègue, Piégon, Pierrelatte, Les Pilles, Le Poët-Laval, Pont-de-Barret, Portes-en-Valdaine, Puygiron, Rochebaudin, Rochefort-en-Valdaine, Rochegude, Rousset-les-Vignes, Saint-Ferréol-Trente-Pas, Saint-Gervais-sur-Roubion, Saint-Jalle, Saint-Maurice-sur-Eygues, Saint-Pantaléon-les-Vignes, Salettes, Souspierre, Suze-la-Rousse, Taulignan, Teyssières, La Touche, Tulette, Valouse, Venterol, Vesc ja Vinsobres;

—	Gardin departementti: Pont-Saint-Esprit ja Saint-Paulet-de-Caisson;

—

Vauclusen departementti: Bollène, Buisson, Cairanne, Entrechaux, Faucon, Gigondas, Grillon, Lagarde-Paréol, Lamotte-du-Rhône, Lapalud, Mondragon, Mornas, Puyméras, Rasteau, Richerenches, Roaix, Sablet, Saint-Marcellin-lès-Vaison, Saint-Romain-en-Viennois, Saint-Roman-de-Malegarde, Sainte-Cécile-les-Vignes, Séguret, Travaillan, Vacqueyras, Vaison-la-Romaine, Valréas, Villedieu, Violès ja Visan.

Merkinnät

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöihin liittyvät täydentävät määräykset

Edellytyksen kuvaus:

Tarkistetun alkuperänimityksen saaneiden viinien merkinnöissä voidaan mainita suurempi maantieteellinen yksikkö ”Vignobles de la Vallée du Rhône” asianomaisten eri edunvalvonta- ja hallintoelinten välillä allekirjoitetussa sopimuksessa määriteltyjen edellytysten mukaisesti.

Linkki tuote-eritelmään

https://info.agriculture.gouv.fr/gedei/site/bo-agri/document_administratif-f57bb70c-e0a8-44c0-bc75-3aeca81c658d

---

(1)   EUVL L 9, 11.1.2019, s. 2.