Esittelijä:

Tymoteusz Adam ZYCH

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 19.10.2023 Euroopan unionin neuvosto, 20.9.2023
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla
Vastaava jaosto	sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus
Hyväksyminen jaostossa	23.11.2023
Hyväksyminen täysistunnossa	13.12.2023
Täysistunnon numero	583
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	158/1/1

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kannattaa komission aloitetta ja pitää sitä kaiken kaikkiaan järkevänä, välttämättömänä ja oikeasuhteisena. Lasten turvallisuutta ei voida vaarantaa.

1.2

Ehdotettu yleisten kieltojen laajentaminen, joka on perusteltua tieteen kehityksen vuoksi, on oikeasuhteinen, koska se vähentäisi merkittävästi sellaisten onnettomuuksien ja sairauksien määrää, jotka johtuvat lelujen sisältämien haitallisten kemikaalien kanssa kosketuksiin joutumisesta. Lisäksi ehdotus on osa laajempaa EU:n kemikaalistrategiaa ja muita tuotteita (myös lastenhoitotuotteita) koskevaa lainsäädäntöä.

1.3

Digitaalisen tuotepassin käyttöönotto voi vähentää asiakkaiden halukkuutta ostaa vaatimustenvastaisia leluja, ja se voi auttaa markkinavalvonta- ja tulliviranomaisia erottamaan toisistaan vaatimustenmukaiset ja vaatimustenvastaiset lelut. Koska suunnitellut säännökset voivat kuitenkin vaikuttaa suhteettoman kielteisesti perinteisten ja yksilöllisten, muiden kuin sarjatuotantolelujen markkinoihin, ETSK ehdottaa, että otetaan käyttöön kohdennettuja toimenpiteitä tällaisten lelujen valmistajien auttamiseksi.

1.4

ETSK kehottaa komissiota tarkastelemaan mahdollisia lasten turvallisuuteen kohdistuvia uhkia, joita hintojen noususta mahdollisesti seuraava vaatimustenvastaisten lelujen markkinaosuuden kasvu voisi aiheuttaa. Riskiä voidaan tasoittaa tehokkaalla markkinavalvonnalla, jossa kiinnitetään erityistä huomiota maahantuotujen lelujen vaatimustenmukaisuuteen.

2.   Yleistä

2.1

Käsillä olevan lausunnon aiheena on Euroopan komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi lelujen turvallisuudesta ja direktiivin 2009/48/EY kumoamisesta, jäljempänä ”leluasetus” tai ”ehdotus” .

2.2

Kuten perusteluissa todetaan, leluasetuksessa keskitytään kahteen päätavoitteeseen: 1) lasten suojeleminen lelujen sisältämiin haitallisiin kemikaaleihin liittyviltä riskeiltä ja 2) toimenpiteiden toteuttaminen sellaisten lelujen määrän vähentämiseksi, jotka eivät ole EU:n lainsäädännön mukaisia, jäljempänä ”vaatimustenvastaiset lelut” .

2.3

Perusteluissa todetaan myös, että nykyinen oikeudellinen järjestelmä, joka perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2009/48/EY (1) ( ”lelujen turvallisuutta koskeva direktiivi” ), ei riitä ratkaisemaan edellä mainittuja ongelmia.

2.4

Haitallisten kemikaalien osalta perusteluissa todetaan, että leluturvallisuusdirektiivissä ei viitata hormonaalisiin haitta-aineisiin tai immuuni-, hermosto- tai hengityselimiin vaikuttaviin aineisiin. Samalla komissiolle annettu toimivalta leludirektiivin muuttamiseksi ja sen mukauttamiseksi vastaamaan tieteellistä tietoa on liian rajallinen. Lelujen turvallisuutta koskevaa direktiiviä ei ole etenkään mahdollista mukauttaa yli 36 kuukauden ikäisille lapsille tarkoitettujen lelujen raja-arvojen osalta.

2.5

Kuten komissio on todennut, tärkein syy yleisten kieltojen laajentamiseen on tieteellisen tietämyksen kehitys ja nykyinen tietoisuus lelujen sisältämien useiden kemikaalien (myös nykyisin vaatimustenmukaisten kemikaalien) haitallisista vaikutuksista. Tämä lähestymistapa on myös johdonmukainen EU:n laajemman politiikan ja erityisesti kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian (2) kanssa.

2.6

Vaikka yleisiä kieltoja on laajennettu, toimiala voi hakea poikkeuksia, joilla sallitaan tietyt aineet ja seokset ja joista käyvät ilmi niiden sallittu käyttö leluissa sekä uudet raja-arvot tietyille aineille leluissa. Poikkeuksia voidaan myöntää komission delegoiduilla säädöksillä, joilla on kaikkia koskeva vaikutus (erga omnes).

2.7

Pyrittäessä vähentämään vaatimustenvastaisten lelujen osuutta EU:n markkinoilla tärkein leluasetuksessa ehdotettu toimenpide on uusi digitaalinen tuotepassi. Tältä osin ehdotuksessa ei esitetä uusia tai laajempia sääntelytoimenpiteitä – leluturvallisuusdirektiivin keskeiset, ehdotukseen sisältyvät säännökset pysyvät muuttumattomina vähäisin mukautuksin. Leluasetusta koskeva ehdotus kytkeytyy asiaan liittyvään olemassa olevaan sääntelykehykseen: markkinavalvonnasta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1020 (3) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) 2022/2399 (4) ja (EU) 2023/988 (5). Kyseisessä sääntelykehyksessä säädetään muista täytäntöönpanotoimenpiteistä ja jäsenvaltioiden velvoitteista, jotka eivät kuulu käsillä olevan lausunnon soveltamisalaan.

3.   Yleistä

3.1

ETSK on tietoinen ehdotuksen aiheen arkaluonteisuudesta. Lelut ovat välttämättömiä lasten asianmukaisen fyysisen ja henkisen kehityksen kannalta. Toisaalta lelut voivat olla vaarallisia ja aiheuttaa jopa kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Lapset ovat haavoittuvassa asemassa oleva ryhmä, ja heihin olisi kohdistettava tehostettuja suojelutoimenpiteitä, sillä se on yleisen edun mukaista. ETSK on samaa mieltä siitä, että ei pitäisi koskaan tehdä lasten turvallisuutta koskevia kompromisseja kehitykseen liittyvistä lelujen hyödyistä huolimatta, vaikka tarvittava suojelu aiheuttaa kustannuksia ja hallinnollisia rasitteita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sääntelyä koskevia arviointeja, kuten suhteellisuus- tai toissijaisuusarviointeja, ei tulisi toteuttaa. Eräitä tähän liittyviä ETSK:n huolenaiheita käsitellään jäljempänä (osioissa 4–6). ETSK kehottaa komissiota ja lainsäädäntöprosessiin osallistuvia EU:n toimielimiä ottamaan nämä huolenaiheet huomioon.

3.2

Useiden leluihin aiemmin sisältyneiden kemiallisten aineiden haitallisuutta koskevan tieteellisen tietämyksen kehittyminen saattaa aiheuttaa merkittävän riskin siitä, että jäsenvaltiot yrittäisivät asettaa lelujen valmistajille lisävaatimuksia (SEUT-sopimuksen 114 artiklassa säädetty menettely), mikä voisi jakaa sisämarkkinat. ETSK on tietoinen tästä ja pitää ehdotusta perusteltuna sääntelytoimenpiteenä, jolla varmistetaan EU:n markkinoilla olevien lelujen turvallisuus ja taataan, että EU:n lainsäädännön mukaiset lelut ovat turvallisia. ETSK antaa tunnustusta leluasetuksen joustavuudelle ja yleisluonteisuudelle, koska ne ovat tarpeen tieteellisen tiedon lisääntyessä. Tämä tavoite voidaan saavuttaa pääasiassa 46 artiklan 5 kohdan ja 46 artiklan 8 kohdan nojalla komissiolle siirretyn säädösvallan avulla.

3.3

Digitaalinen tuotepassi vaikuttaa asianmukaiselta toimenpiteeltä, jonka avulla kuluttajat, markkinavalvonta ja tulliviranomaiset voisivat tehdä eron vaatimustenmukaisten ja vaatimustenvastaisten lelujen välillä. Se parantaisi varmasti turvallisuutta ja vähentäisi jossain määrin vaatimustenvastaisten lelujen määrää markkinoilla. (Asiasta esitetään yksityiskohtaisia huomautuksia jäljempänä.) Koska muutoksista kuitenkin aiheutuisi kustannuksia toimialalle (6), ETSK kehottaa komissiota suhtautumaan vakavasti jäljempänä kohdassa 6.9 käsiteltyjen toimenpiteiden tarpeeseen.

3.4

Edellä esitetyn lisäksi ETSK on eräiden sidosryhmien kanssa samaa mieltä siitä, että ehdotus ei ehkä riitä vähentämään vaatimustenvastaisten lelujen määrää ja leluihin liittyviä mahdollisia lasten terveyteen kohdistuvia uhkia. ETSK kehottaakin komissiota tarkastelemaan uudelleen ehdotuksen soveltamisalaa tai laajentamaan sitä lähitulevaisuudessa erityisesti määrittelemällä verkossa toimivat markkinapaikat talouden toimijoiksi, määrittelemällä 52 artiklassa mainitut seuraamusten vähimmäistasot ja ottamalla käyttöön erityisiä vaatimuksia melutasojen sääntelemiseksi (tarkemmin kuin liitteessä II olevan I osan 10 kohdassa ehdotetaan). Koska ehdotuksen johdanto-osassa mainitaan ennalta varautumisen periaate, se olisi lisättävä leluasetuksen säädöstekstiin, vastaavasti kuin leluturvallisuusdirektiivin 39 artiklassa säädetään.

4.   Yleisten kieltojen laajentamisen oikeasuhteisuus

4.1

ETSK on tietoinen siitä, että useat sidosryhmät ovat tuoneet esiin julkisessa keskustelussa, että ehdotettujen yleisten kieltojen kohteena olevia kemiallisia aineita sisältyy lelujen lisäksi myös moniin muihin tuotteisiin, joiden kanssa lapset ovat päivittäin tekemisissä. On väitetty, että asetuksella ei voida poistaa lasten terveyteen kohdistuvia uhkia aiheuttamalla suhteetonta hallinnollista rasitusta yhdelle toimialalle, kun samalla sivuutetaan samat uhat toisella toimialalla. Vaikka ETSK on samaa mieltä siitä, että kemikaaliturvallisuusongelma ei rajoitu lelujen valmistusta koskevaan asetukseen, se ei kuitenkaan tarkoita, että kyseinen ehdotus olisi suhteellisuusperiaatteen vastainen.

4.2

Vaikka komitea on tietoinen siitä, että monia haitallisia aineita esiintyy muissa tuotteissa, joiden kanssa lapset ovat päivittäin tekemisissä, tämä ei tarkoita sitä, että ehdotuksella ei voitaisi saavuttaa asetettuja tavoitteita. Leluasetuksen päätavoitteena on varmistaa, että EU:n lainsäädännön mukaiset lelut ovat lapsille turvallisia. Tämä tarkoittaa sitä, että ehdotetuilla toimenpiteillä pyritään merkittävästi vähentämään tai jopa poistamaan onnettomuuksia, jotka liittyvät lasten käsittelemien lelujen sisältämiin kemiallisiin aineisiin. Sillä ei poisteta vastaavia riskejä muiden tuotteiden osalta, koska tämä ei ole ehdotuksen tavoitteena. Leluasetus on oikeasuhteinen, koska haitallisten kemikaalien kanssa kosketuksiin joutumisen aiheuttamista onnettomuuksista ja sairauksista huomattava määrä liittyy leluihin, ja ehdotetut toimenpiteet vähentäisivät niitä merkittävästi.

4.3

Toiseksi ehdotus on osa laajempaa EU:n kemikaalistrategiaa ja muita tuotteita (myös lastenhoitotuotteita) koskevaa lainsäädäntöä, joka on työn alla (7). ETSK katsoo, että tämä on ratkaisevan tärkeää tarkasteltaessa ehdotuksen oikeasuhteisuutta ja harkittaessa syrjintäsyytteiden osoittamista tältä osin perusteettomiksi. ETSK toteaa kuitenkin, että näin ollen leluasetuksen olisi pikemminkin oltava osa laajempaa lainsäädäntöpakettia. ETSK kehottaakin komissiota harkitsemaan leluasetusta koskevan lainsäädäntöprosessin yhdistämistä muihin ehdotettuihin tai suunniteltuihin säädöksiin, jotka koskevat tuotteissa olevia haitallisia kemiallisia aineita. On erityisen tärkeää luoda vankat takeet muiden lastenhoitotuotteiden kuin lelujen turvallisuudesta.

5.   Poikkeusmenettelyt

5.1

Ehdotuksen mukaan tiettyjen kemiallisten aineiden (jotka kuuluvat yleisten kieltojen soveltamisalaan) tuotantomenetelmästä tai käytöstä riippuen tuotteille voidaan myöntää poikkeus komission delegoiduilla säädöksillä. Menettelyn voi käynnistää valmistaja, joka vastaa asianmukaisen asiakirja-aineiston laatimisesta (mukaan lukien tieteellisten testien tulokset) ja poikkeuksen hakemisesta. Vaikka leluasetuksessa ei säädetä tällaisen hakemuksen hallinnollisista maksuista, kustannukset poikkeushakemusta kohden (eli asiakirja-aineiston laatimiskustannukset) voivat vaihdella 50 000–150 000 euron välillä (8).

5.2

Mahdollisilla poikkeuksilla olisi kaikkia koskeva vaikutus, joten myös muut valmistajat hyötyisivät niistä. Kuten sidosryhmät ovat huomauttaneet, poikkeusmenettelyitä ajaa kuitenkin yleensä koko toimiala, eikä niin sanottua vapaamatkustajaongelmaa pitäisi esiintyä.

5.3

Useat sidosryhmät ovat esittäneet väitteen, jonka mukaan yleisten kieltojen laajentaminen ja uusien poikkeusten hakemista koskeva vaatimus ovat tarpeettomia hallinnollisia lisärasitteita, jotka voivat lisätä lelujen tuotantokustannuksia ja siten lelujen hintoja. ETSK ei pidä tätä pätevänä perusteluna, koska haitallisten kemikaalien esiintymistä leluissa ei voida hyväksyä pelkästään mahdollisten kustannussäästöjen vuoksi. ETSK tukee komission kantaa, jonka mukaan lasten turvallisuutta ei voida vaarantaa. Kun on olemassa tieteellistä näyttöä siitä, että aine on haitallinen lapsille, sen käyttöä leluissa koskeva kielto ei ole pelkästään ennalta varautuva. Kyseessä on pikemminkin tieteelliseen näyttöön perustuva päätös. Toisaalta sääntelyviranomaiset eivät voi ennustaa, miten valmistajat käyttävät tiettyjä kemikaaleja leluissa. Tämän vuoksi on järkevää siirtää todistustaakka valmistajille poikkeusmenettelyä soveltaen.

5.4

ETSK katsoo, että tämä kannustaa valmistajia parantamaan lelujen turvallisuutta, innovoimaan uusia tuotantomenetelmiä ja harkitsemaan tarkkaan tiettyjen kemikaalien käyttöä leluissa. On tietysti olemassa vaihtoehto: kielletään asianomaiset kemikaalit poikkeuksetta. Se voisi kuitenkin johtaa merkittäviin markkinavääristymiin. Näin ollen valitut sääntelytoimenpiteet ovat ETSK:n mielestä kohtuullisia ja oikeasuhteisia.

6.   Digitaalinen tuotepassi

6.1

Digitaalisen tuotepassin käyttöönoton tavoitteena on vähentää vaatimustenvastaisten lelujen määrää EU:n markkinoilla. Komission mukaan kyseessä on toimenpide, jolla pannaan täytäntöön leluasetuksen vaatimukset.

6.2

ETSK pitää tätä vain osittain perusteltuna. On korostettava, että ehdotukseen sisältyvät vaatimusten noudattamisen valvontaa koskevat säännökset ovat rajallisia. ETSK katsoo, että oikeudellisten vaatimusten vastaisten tuotteiden läsnäolo markkinoilla johtuu yleensä kahdesta tekijästä: i) vaatimusten noudattamisen asianmukaisen valvonnan puute tai riittämätön markkinavalvonta, ja ii) ihmisten halukkuus ostaa vaatimustenvastaisia tuotteita, mikä johtuu yleensä vaatimustenmukaisten ja vaatimustenvastaisten tuotteiden välisistä hintaeroista tai vaatimustenvastaisia tuotteita koskevasta puutteellisesta tietoisuudesta.

6.3

Kuten vaikutustenarviointiraportissa (9) todetaan, vuodesta 2016 toukokuuhun 2022 kerätyt tiedot osoittavat, että 43 prosenttia perusteellisten tarkastusten kohteena olevista leluista oli vaatimustenvastaisia ja yli puoleen niistä liittyi olennaisia turvallisuusriskejä. Vaatimustenvastaisten lelujen markkinoiden arvon on arvioitu vuonna 2019 olleen 248 miljoonasta jopa 1,65 miljardiin euroon (10). Tämä tarkoittaa sitä, että vaatimustenvastaisten lelujen markkinaosuus on erittäin suuri, mahdollisesti lähes puolet koko markkinoista. Tämä tilanne liittyy kuitenkin tällä hetkellä voimassa olevien (lelujen turvallisuutta koskevaan direktiiviin perustuvien) vaatimusten noudattamiseen, joten niiden tiukentaminen voi vain pahentaa sitä. Sitä voidaan kuitenkin tasapainottaa (tai parantaa) tiukentamalla markkinavalvontaa tai hillitsemällä kuluttajien halukkuutta ostaa vaatimustenvastaisia leluja.

6.4

Kuten edellä todettiin, ehdotuksessa esitetään (aiempiin säädöksiin verrattuna) hyvin vähän uusia sääntelytoimenpiteitä markkinavalvonnan alalla. Tällaisista toimenpiteistä säädetään pikemminkin muissa EU:n säädöksissä, jotka eivät ole käsillä olevan lausunnon kohteena. Lisäksi komission mukaan jäsenvaltioiden markkinavalvontaviranomaisten toiminnassa ei yleensä ole ongelmia. Tältä osin ehdotus ei siis tuo uutta lisäarvoa eikä sillä voida saavuttaa ilmoitettua tavoitetta.

6.5

Toisaalta uudet vaatimukset nostaisivat lelujen valmistuskustannuksia ja johtaisivat siten hintojen nousuun. Vaatimustenmukaisten ja -vastaisten lelujen hintoja on vaikea vertailla, koska tällaiset tuotteet eivät useinkaan ole monessa suhteessa vertailukelpoisia, ja tämä ei johdu ainoastaan niiden ominaisuuksista vaan myös tuotemerkeistä, koska merkkituotteet vastaavat yleensä lakisääteisiä vaatimuksia ja ovat muita kalliimpia. Tuotteiden välillä on kuitenkin aina korvaava vaikutus, joka voi lisätä asiakkaiden halukkuutta ostaa halvempia tuotteita riippumatta siitä, ovatko ne vaatimusten mukaisia vai eivät. Tässä yhteydessä yhteiskunnan jäsenten (ja yhteiskuntien) väliset tuloerot ja se, että jokainen lapsi tarvitsee leluja fyysistä ja henkistä kehitystään varten, voivat johtaa vaatimustenvastaisten lelujen markkinaosuuden kasvuun, kun vaatimustenmukaisten lelujen hinnat nousevat. Esitetyissä asiakirjoissa ei kuitenkaan ole riittävästi tietoja tältä osin, erityisesti siitä, kuinka paljon hinnankorotukset vaikuttavat asiakkaiden valintoihin.

6.6

Näin ollen digitaalisen tuotepassin käyttöönotolla ei voida tasapainottaa edellä mainittua hintaeroa ja sen seurauksia (tai ainakaan ei ole osoitettu riittävällä tavalla, että se on mahdollista). Ehdotetulla toimenpiteellä voidaan vähentää asiakkaiden halukkuutta ostaa vaatimustenvastaisia leluja ja auttaa markkinavalvonta- ja tulliviranomaisia erottamaan toisistaan vaatimustenmukaiset ja vaatimustenvastaiset lelut.

6.7

Näistä syistä ETSK ei usko, että kyseinen toimenpide vähentäisi merkittävästi vaatimustenvastaisten lelujen määrää EU:n markkinoilla, joten ehdotuksen toinen tavoite voidaan saavuttaa vain rajoitetusti.

6.8

Tämä ei kuitenkaan muuta ETSK:n yleistä myönteistä arviota ehdotetusta leluasetuksesta, koska tuotteiden turvallisuuden parantaminen on riittävä peruste ehdotetuille toimenpiteille. Lasten turvallisuutta ei saa vaarantaa eikä heikentää markkina-analyysin perusteella. ETSK kehottaa kuitenkin komissiota tarkastelemaan mahdollisia lasten turvallisuuteen kohdistuvia uhkia, joita hintojen noususta mahdollisesti seuraava vaatimustenvastaisten lelujen markkinaosuuden kasvu voisi aiheuttaa, ja harkitsemaan mahdollisia lisätoimia tämän riskin tasapainottamiseksi.

6.9

ETSK toteaa, että digitaalisen tuotepassin käyttöönotto voi vaikuttaa suhteettomasti sellaisten (paikallisten mikroyrittäjien, taiteilijoiden ja käsityöläisten tuottamien) perinteisten ja yksilöllisten muiden kuin sarjalelujen markkinoihin, joilla on erityistä kasvatuksellista ja kulttuurista arvoa lapsille ja koko yhteiskunnalle. Vaikka näillä vaikeuksilla ei voida perustella tälle ryhmälle yleistä poikkeusta ehdotuksessa asetetuista velvoitteista, olisi tehtävä lisäanalyysejä siitä, miten näille yrittäjille aiheutuvia kustannuksia voidaan vähentää. ETSK ehdottaa, että harkitaan toimenpiteiden käyttöönottoa näiden ryhmien auttamiseksi. Erityisesti voitaisiin ottaa käyttöön erityinen digitaalisten passien hyväksymismenettely yksilöllisten muiden kuin sarjalelujen valmistajille sekä harkita sellaisen yksinkertaisen julkisen verkkosovelluksen ja -palvelimen perustamista, joka voi tarjota mikrovalmistajille tarvittavat perustoiminnot digitaalisten tuotepassien luomiseksi valmistamilleen tuotteille.

7.   Muut huomautukset ja vähäiset korjaukset

7.1

On huomattava, että ehdotuksen 3 artiklan 7 kohdassa viitataan asetuksen (EU) 2019/1020 2 artiklan 11 kohtaan, mutta tällaista säännöstä ei ole. Tässä olisi viitattava 3 artiklan 11 kohtaan.

7.2

ETSK ehdottaa 37 artiklan sanamuodon tarkentamista, esimerkiksi muuttamalla se muotoon ”Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilmoitettujen laitosten tekemiin päätöksiin on käytettävissä läpinäkyvä ja helposti saatavilla oleva muutoksenhakumenettely.”.

7.3

ETSK kehottaa komissiota myös harkitsemaan 54 artiklan 1 kohdan muuttamista poistamalla lelujen turvallisuutta koskevan direktiivin mukaisesti markkinoille saatettujen lelujen markkinoille asettamisen enimmäisajan. Koska markkinoiden elinkaari vaihtelee tuotteittain (myös kausimyynnin huomioon ottaen), ja on epätodennäköistä, että valmistajat asettaisivat uusia tuote-eriä markkinoille siirtymäkauden aikana, 54 artiklan 1 kohdan ehdotettu sanamuoto vaikuttaa kohtuuttomalta.

---

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/48/EY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, lelujen turvallisuudesta (EUVL L 170, 30.6.2009, s. 1).

(2)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: ”Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia – Kohti myrkytöntä ympäristöä” (COM(2020) 667 final), 14. lokakuuta 2020.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1020, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, markkinavalvonnasta ja tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta sekä direktiivin 2004/42/EY ja asetusten (EY) N:o 765/2008 ja (EU) N:o 305/2011 muuttamisesta (EUVL L 169, 25.6.2019, s. 1).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2399, annettu 23 päivänä marraskuuta 2022, Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 952/2013 muuttamisesta (EUVL L 317, 9.12.2022, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/988, annettu 10 päivänä toukokuuta 2023, yleisestä tuoteturvallisuudesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2020/1828 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY ja neuvoston direktiivin 87/357/ETY kumoamisesta (EUVL L 135, 23.5.2023, s. 1).

(6)   ”Digitaalisen tuotepassin käyttöönotosta aiheutuvan hallinnollisen kokonaisrasitteen on arvioitu olevan nykyisen markkinarakenteen ja yrityskohtaisen keskimääräisen tuotannon perusteella noin 18 miljoonaa euroa kertaluonteisesti ja 10,5 miljoonaa euroa toistuvasti vuodessa”, perusteluosa, s. 9.

(7)  Ks. kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia, s. 10: ”Komissio aikoo laajentaa riskinhallintaan sovellettavaa yleistä lähestymistapaa sen varmistamiseksi, että kulutustavarat – muun muassa elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvat materiaalit, lelut, lastenhoitotarvikkeet, kosmetiikka, pesuaineet, huonekalut ja tekstiilit – eivät sisällä kemikaaleja, jotka aiheuttavat syöpää tai geenimutaatioita, vaikuttavat lisääntymiselimiin tai umpieritysjärjestelmään taikka ovat hitaasti hajoavia ja biokertyviä. [– –] Komissio varmistaa, että lapset ovat turvassa lastenhoitotarvikkeiden ja muiden lasten käyttämien tarvikkeiden (muiden kuin lelujen) vaarallisilta kemikaaleilta, jotta suojelu olisi samalla tasolla kuin lelujen osalta; tämä toteutetaan yleisen tuoteturvallisuusdirektiivin pakollisilla oikeudellisilla vaatimuksilla ja REACH-asetukseen sisällytettävillä rajoituksilla”.

(8)  Perustelut, s. 9.

(9)  Commission staff working document impact assessment report (SWD(2023) 269 final, s. 16).

(10)  Ks. edellinen alaviite, s. 17.