Esittelijä:	Maria NIKOLOPOULOU
Yhteisesittelijä:	Antje GERSTEIN

Lausuntopyyntö	neuvoston puheenjohtajavaltio Espanja, 14.4.2023
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö
Hyväksyminen jaostossa	2.10.2023
Hyväksyminen täysistunnossa	25.10.2023
Täysistunnon numero	582
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	172/2/2

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

YK:n esittämä kestävän kehityksen tavoitteiden edistymiskertomuksen erityisjulkaisu antaa aihetta huoleen, sillä siitä käy ilmi, että nyt kun kestävän kehityksen tavoiteohjelma on puolivälissä, monet tavoitteet uhkaavat jäädä maailmanlaajuisesti saavuttamatta (1). Kertomuksessa esitetään alustava arvio niistä suunnilleen 140 alatavoitteesta, joista on saatavilla tietoa. Näistä ainoastaan noin 12 prosentin täytäntöönpano etenee suunnitellulla tavalla. Vaikka lähes puolessa tavoitteista on edistytty, niiden saavuttamisessa on kohtalaisia tai vakavia haasteita. Noin 30 prosentissa tavoitteista edistystä ei ole tapahtunut lainkaan, tai niiden osalta on taannuttu vuoden 2015 viitetason alapuolelle.

1.2

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) huomauttaa jälleen, että vaikka komissio on määritellyt kestävän kehityksen tavoitteet keskeiseksi osaksi poliittisia suuntaviivojaan, tavoitteiden saavuttamista on nopeutettava sekä unionitasolla että maailmanlaajuisesti. Tätä varten EU tarvitsee yhdennetyn ja kattavan strategian, johon sisältyy kunnianhimoisia pitkän aikavälin tavoitteita ja suunnitelmia. Yksittäisiin tavoitteisiin keskittymisen sijaan EU:n olisi omaksuttava kokonaisvaltainen lähestymistapa, jotta se saisi kestävän kehityksen politiikkaansa ja välineitään yksinkertaistettua.

1.3

ETSK korostaa, että komission on annettava pitkäkestoinen poliittinen sitoumus, jonka on ulotuttava nykyistä toimikautta pidemmälle. Sen on sitouduttava ottamaan sidosryhmät jo varhaisessa vaiheessa mukaan asialistan suunnitteluun ja laatimiseen, varmistettava muiden toimielinten edustus ja huolehdittava riittävistä resursseista, joilla voidaan taata kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden merkityksellinen ja kattava osallistuminen. Kestävän kehityksen tavoitteisiin on sitouduttava pitkäjänteisesti myös vuoden 2030 jälkeen.

1.4

ETSK korostaa, että kansalaisyhteiskunta, julkinen ja yksityinen sektori, tiedemaailma sekä nuoriso- ja naisjärjestöt on otettava mukaan kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon. Komitea on viime aikoina tuonut kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden näkemyksiä onnistuneesti esiin EU:n vapaaehtoisessa katsauksessa Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanoon, ja se kehottaakin komissiota luomaan kanssaan tilan säännölliselle ja jäsennellylle kansalaisyhteiskuntavuoropuhelulle, johon kutsutaan mukaan kentällä toimivia yrityksiä, ammattiliittoja ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiota.

1.5

ETSK katsoo, että muita keskeisiä tekijöitä kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon nopeuttamisessa ovat yhteiskunnallinen hyväksyntä, joka saavutetaan jakamalla siirtymän kustannukset ja hyödyt oikeasuhtaisesti, ennakoiva viestintästrategia Agenda 2030 -toimintaohjelman vastaisen mielialan torjumiseksi, lisäinvestoinnit, eurooppalaisen ohjausjakson sovittaminen yhteen kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa, monenvälisyys sekä kestävän kehityksen tavoitteisiin ja vihreään kehitykseen liittyvän vahvan diplomatian kehittäminen. Siirtymästä ei saisi aiheutua kohtuuttomia kustannuksia yrityksille, työntekijöille tai muulle yhteiskunnalle.

2.   Nykytilanne Euroopan komission mukaan

2.1

Euroopan komission mukaan kestävän kehityksen tavoitteet ovat keskeinen osa puheenjohtaja Ursula von der Leyenin poliittisia suuntaviivoja ja komission vuotuisia työsuunnitelmia (2). Komissio noudattaa kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa koko hallinnon kattavaa lähestymistapaa, ja kyseiset tavoitteet asetetaan etusijalle EU:n lainsäädännössä, politiikassa ja rahoituksessa (3) (4),.

2.2

Euroopan komissio esitti heinäkuussa 2023 EU:n ensimmäisen vapaaehtoisen katsauksen Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanoon. Siinä vahvistetaan unionin sitoutuminen toimintaohjelmaan ja on otettu kansalaisyhteiskunnan panos huomioon. Katsauksessa arvioidaan, miten EU on edistynyt kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa sekä omalla alueellaan että ulkoisissa toimissaan (5).

2.3

Eurostatin tuoreimmassa Euroopan unionin kestävää kehitystä käsittelevässä vuotuisessa raportissa Sustainable development in the European Union – Monitoring report on progress towards the SDGs in an EU context – 2023 edition korostetaan EU:n saavuttaneen asiassa edistystä vuodesta 2015. Edistyminen on useimmilla aloilla ollut maltillista, mutta kolmen konkreettisen tavoitteen täytäntöönpanossa on edistetty merkittävästi (6). Edistymisvauhti on covid-19-pandemian, ilmastohätätilan ja Ukrainan sodan kaltaisten lukuisien kriisien vuoksi kuitenkin hidastunut vuodesta 2020 lähtien, ja tietyillä aloilla on jopa otettu takapakkia. Covid-19-kriisin vaikutukset näkyvät tietoaineistosta jo nyt, mutta Ukrainan sodan osalta voidaan analysoida vasta lyhyen aikavälin vaikutuksia. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että muutamien sosioekonomisten tavoitteiden saavuttamisessa on tapahtunut huomattavaa edistystä ja ympäristönsuojelun ja luonnonvarojen kestävän käytön varmistamiseksi tarvitaan lisätoimia.

Lisäedistys tarpeen kestävän kehityksen tavoitteiden 13, 15 ja 17 saavuttamisessa

2.4

Mitä ilmastotekoihin tulee (kestävän kehityksen tavoite 13), kasvihuonekaasujen nettopäästöjä on arvioiden mukaan onnistuttu vähentämään jo 30 prosenttia mutta ponnisteluja on vielä lisättävä edellisvuosiin verrattuna, jotta kunnianhimoiseen 55 prosentin vähennykseen päästään vuoteen 2030 mennessä (7).

2.5

Maanpäällisen elämän suojelemisessa (kestävän kehityksen tavoite 15) on nähtävissä vähäistä parannusta, mutta lisätoimet ovat tarpeen maaperän laadun ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemissuuntauksen kääntämiseksi. EU:n tuotantoprosesseja on tarkistettava, parannettava ja uudistettava johdonmukaisemmin, ja kulutustottumuksia on ohjattava todellisten kestävien ratkaisujen suuntaan eurooppalaisten ja maailmanlaajuisten toimitusketjujen kaikilla tasoilla.

2.6

Yhteistyön ja kumppanuuden (kestävän kehityksen tavoite 17) osalta kehitys on ollut hieman kielteistä, ja parannusta on havaittavissa ainoastaan kehitysmaista peräisin olevassa tuonnissa ja nopean internetyhteyden omaavien kotitalouksien osuudessa (8). OECD:n mukaan (9) useimpien EU-maiden viralliseen kehitysapuun osoittama osuus on riittämätön, eivätkä maat ole edenneet pyrkimyksissään päästä alatavoitteeseen, jonka mukaan kyseinen osuus olisi nostettava 0,7 prosenttiin BKTL:stä vuoteen 2030 mennessä (10).

2.7

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen julkaiseman, EU:n ilmasto- ja energiatavoitteita koskevan erityiskertomuksen (11) mukaan on vain vähän viitteitä siitä, että unionin kunnianhimoiset tavoitteet johtaisivat Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, 55-valmiuspaketin ja REPowerEU-ohjelman yhteydessä riittäviin toimiin vuoteen 2030 tähtäävien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Edistyminen muiden kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa

2.8

EU on edistynyt huomattavasti ihmisarvoisen työn ja talouskasvun turvaamisessa (kestävän kehityksen tavoite 8) (12). EU:n työllisyysaste oli vuonna 2022 ennätyksellisen korkea (74,6 prosenttia), ja unioni etenee suunnitellusti kohti vuoteen 2030 tähtäävän alatavoitteen saavuttamista. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus oli vuonna 2022 historiallisen alhainen, ja vuodeksi 2030 asetettuun 9 prosentin alatavoitteeseen on mahdollista päästä. Investoinnit kasvoivat vuonna 2022 edelleen tuntuvasti, ja niiden osuus suhteessa BKT:hen oli suurimmillaan 23,2 prosenttia (13).

2.9

Köyhyyden vähentämisen (kestävän kehityksen tavoite 1) osalta EU:ssa saatiin vuoteen 2019 asti aikaan huomattavia, köyhyyden eri ulottuvuuksia koskeneita parannuksia, minkä ansiosta yhä useammat ihmiset pystyivät tyydyttämään perustarpeensa. Vuodesta 2020 lähtien köyhyyden väheneminen on kuitenkin ollut liian hidasta, ja köyhyysasteet vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltiosta toiseen. Lisäksi köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä kärsivät erityisesti lapset ja nuoret (14).

2.10

Sukupuolten tasa-arvotilanne (kestävän kehityksen tavoite 5) on kehittynyt melko myönteisesti (15). Sukupuolten palkkaero on kaventunut, ja naisia on johtotehtävissä jatkuvasti yhä enemmän. Myös sukupuolten työllisyysero on pienentynyt, mutta vuodeksi 2030 asetetun tavoitteen saavuttaminen edellyttää silti tuntuvampaa edistystä. Toisaalta miehet suorittavat edelleen vähemmän korkea-asteen tutkintoja kuin naiset.

2.11

EU on edennyt hyvin tavoitteissaan vähentää eriarvoisuutta (kestävän kehityksen tavoite 10), tarjota hyvää koulutusta (tavoite 4), edistää rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja hyvää hallintoa (tavoite 16), tukea terveyttä ja hyvinvointia (tavoite 3) sekä edistää kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja (tavoite 9) (16). Toisaalta vastuullisen kulutuksen ja tuotannon (tavoite 12), kestävien kaupunkien ja yhteisöjen (tavoite 11), vedenalaisen elämän (tavoite 14), nälän poistamisen (tavoite 2) sekä puhtaan veden ja sanitaation (tavoite 6) (17) kohdalla edistys on ollut kohtalaista. Myös edullisen ja puhtaan energian varmistamisessa (tavoite 7) on edistytty kohtalaisesti, tosin äskettäin esitetyissä tiedoissa ei ole otettu huomioon eurooppalaisen ohjausjakson kevätpaketissa 2023 (18) esiin tuotuja vaikutuksia, joita Ukrainan sodalla on ollut energia-asioihin.

Kansainväliset heijastusvaikutukset

2.12

EU on edistynyt myös myönteisten heijastusvaikutusten luomisessa. Ne näkyvät bruttoarvonlisäyksenä samalla, kun raaka-aineiden nettotuontia on onnistuttu vähentämään (19).

2.13

Tulevan politiikan yhteydessä on varottava, etteivät EU:n toimintapoliittiset lähestymistavat aiheuta uusia kielteisiä kansainvälisiä heijastusvaikutuksia, jotka liittyvät unionissa tapahtuvaan kulutukseen (olipa sitten kyse energiasta, päästöistä, raaka-aineista, elintarvikkeista, kulutustavaroista tms.).

3.   Nykytilanne kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden mukaan

3.1

Ei ole yllättävää, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot antavat tilanteesta edellä esitettyä kriittisemmän kuvan. Syynä on suurelta osin se, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden laatimiin raportteihin on sisällytetty myös Transparency International -järjestön kaltaisista luotettavista lähteistä saatua epävirallista tietoa. Lisäksi raporteissa tarkastellaan useampia indikaattoreita ja otetaan paremmin huomioon EU:n vaikutus muihin maihin.

3.2

ETSK toteaakin, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden mukaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen on kolmen peräkkäisen kriisivuoden jälkeen vakavasti uhattuna. Sekä tuoreimmassa kestävän kehityksen raportissa (20) että YK:n pääsihteerin kertomuksessa korostetaan kriisien aiheuttaneen takaiskuja kestävän kehityksen tavoitteille ja inhimilliselle kehitykselle ympäri maailmaa. Geopoliittisten jännitteiden lisääntyessä ja monenvälisyyden heikentyessä on kuitenkin välttämätöntä tunnustaa Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteiden valtava arvo: ne muodostavat kattavimman, kunnianhimoisimman ja yleismaailmallisimman etenemissuunnitelman kestäväpohjaisen sosioekonomisen hyvinvoinnin saavuttamiseksi maapallon kestokyvyn rajoissa. Mikäli kestävän kehityksen tavoitteiden periaatteita ei noudateta, vaarana on ajautua uusiin kriiseihin. Tämän vuoksi Euroopan unionin on entistäkin tärkeämpää moninkertaistaa ponnistelunsa ja hyödyntää kestävän kehityksen tavoitteita ohjenuorana oman tavoitetasonsa nostamisessa sekä ulkoisen vuoropuhelun ja yhteistyön lisäämisessä.

3.3

Useissa raporteissa on hiljattain todettu, että kestävässä kehityksessä on jääty jälkeen niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. YK:n esittämä kestävän kehityksen tavoitteiden edistymiskertomuksen erityisjulkaisu antaa aihetta huoleen, sillä siitä käy ilmi, että nyt kun kestävän kehityksen tavoiteohjelma on puolivälissä, monet tavoitteet uhkaavat jäädä maailmanlaajuisesti saavuttamatta (21). Kertomuksessa esitetään alustava arvio niistä suunnilleen 140 alatavoitteesta, joista on saatavilla tietoa. Näistä ainoastaan noin 12 prosentin täytäntöönpano etenee suunnitellulla tavalla. Vaikka lähes puolessa tavoitteista on edistytty, niiden saavuttamisessa on kohtalaisia tai vakavia haasteita. Noin 30 prosentissa tavoitteista edistystä ei ole tapahtunut lainkaan, tai niiden osalta on taannuttu vuoden 2015 viitetason alapuolelle.

3.4

Kehityssuuntauksista saataviin tietoihin perustuvat kansalaisyhteiskunnan toimijoiden raportit osoittavat, ettei EU edennyt ennen pandemiaakaan suunnitellusti kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa. Eteneminen, joka ei muutenkaan ollut riittävän nopeaa, on ollut pysähdyksissä vuodesta 2020 lähtien (22). Tällä hetkellä EU on saavuttamassa noin 66 prosenttia Euroopan kestävää kehitystä käsittelevässä raportissa tarkastelluista alatavoitteista (23), mutta 20 prosenttia indikaattoreista osoittaa edistyksen olleen vähäistä ja 13 prosentin kohdalla on otettu takapakkia. EU:lla on merkittäviä haasteita muun muassa vastuullisessa kulutuksessa ja tuotannossa, kestäväpohjaisten elintarvikejärjestelmien edistämisessä, ilmastoteoissa sekä maa- ja meriekosysteemien terveyden turvaamisessa (kestävän kehityksen tavoitteet 2 ja 12–15). Lisäksi eri maiden tulokset kestävän teollisuuden, innovaatioiden ja infrastruktuurien edistämisessä (tavoite 9) eroavat selvästi toisistaan.

3.5

Myös eriarvoisuus on lisääntynyt useissa jäsenvaltioissa kahden viime vuoden aikana. Tästä on osoituksena se, että monilla ketään ei jätetä -periaatteen noudattamista kuvastavan EU-tason indeksin osa-alueilla ei ole tapahtunut edistystä (24). Kestävän kehityksen tavoitteen 17 (yhteistyö ja kumppanuus) saavuttaminen Euroopassa on haastavaa, mikä johtuu osittain siitä, että vain neljä EU:n jäsenvaltiota on päässyt alatavoitteeseen, jonka mukaan 0,7 prosenttia BKTL:stä on suunnattava viralliseen kehitysapuun.

3.6

Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat lisäksi todenneet, että tiettyjä unionin toimintapolitiikkoja ja välineitä, kuten EU:n sosiaalisen pilarin toimintasuunnitelmaa (25) ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa (26), ei ole sovitettu riittävän hyvin yhteen kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa (27). Ne myös muistuttavat, että kansalaisyhteiskunnan toimijat eivät pääse osallistumaan riittävästi kestävän kehityksen tavoitteiden seurantaan ja täytäntöönpanoon EU:ssa.

4.   Tulevat toimintapolitiikat: keskeiset tekijät kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa

4.1

ETSK on huolissaan siitä, että EU:n lainsäädännössä edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista hajanaisesti. Unioni ja jäsenvaltiot tarvitsevat yhtenäisen ja kattavan strategian, jotta tavoitteisiin voidaan päästä sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti. Jotta kestävän kehityksen politiikkaa saataisiin yksinkertaistettua ja kansalaisten ja tutkijoiden kanssa voitaisiin tehdä tosiasiallisesti yhteistyötä, komitea on kehottanut ottamaan käyttöön kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan perustuvan yleisen strategian (28) sen sijaan, että kestävän kehityksen tavoitteita jaotellaan osiin ja käsitellään erillisinä.

4.2

Erilaiset alatavoitteet, aikataulut ja etenemissuunnitelmat ovat tarpeen sen selventämiseksi, miten EU aikoo saavuttaa kaikki 17 kestävän kehityksen tavoitetta. Unioni voisi turvautua aiempaa toiminnallisempaan menettelytapaan ja ottaa esimerkkiä vaikkapa YK:n laatimasta kuuden murroksen mallista (29), jossa kaikki kestävän kehityksen tavoitteet on ryhmitelty kuudeksi perusteelliseksi muutokseksi. Jokainen murros viittaa sosiaalisten, taloudellisten, poliittisten ja teknologisten rakenteiden syvälliseen muutokseen, jota tuetaan kiertotalouden periaatteiden ja ketään ei jätetä -periaatteen avulla, ja kukin niistä hoidetaan asianomaisen hallintojärjestelmän mukaisesti. Tätä kehystä on pyritty mukauttamaan Euroopan tilanteeseen sopivaksi (30), jotta löydettäisiin toimiva ja vaivattoman viestinnän mahdollistava tapa tehdä asioista selkoa ja jotta voitaisiin edistää synergioiden hyödyntämistä sekä helpottaa eri tavoitteisiin ja alatavoitteisiin liittyvien kompromissien käsittelyä. ETSK pitää tätä mielenkiintoisena toimintamallina, johon olisi syytä perehtyä tarkemmin ja joka voisi toimia viitekehyksenä kestävän kehityksen tavoitteiden käytännön toteutukselle. Lisäksi on erittäin tärkeää päivittää käyttöön otettua suunnitelmaa säännöllisesti ja pitää tavoitteista kiinni myös vuoden 2030 jälkeen.

4.3

Muilla toimintapolitiikoilla, jotka eivät ensi näkemältä vaikuta liittyvän suoraan kestävän kehityksen tavoitteisiin, voidaan myös myötävaikuttaa siihen, että kansalaiset omaksuvat kestävämpiä ja samalla parempia elämäntapoja, mikä edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Esimerkiksi aikataulutukseen, työaikaan, vapaa-aikaan ja muihin ihmisten ajankäyttöön liittyviin näkökohtiin vaikuttavien toimintalinjojen ja kaupunkisuunnittelun avulla on mahdollista muun muassa parantaa työtuloksia ja koulumenestystä, helpottaa perhe- ja työelämän yhteensovittamista sekä auttaa kehittämään entistä älykkäämpiä kaupunkeja asianmukaisine julkisen liikenteen järjestelmineen. Vaikka nämä toimintalinjat on laadittava ja pantava täytäntöön alue- ja jäsenvaltiotasolla, niiden on joka tapauksessa oltava myös EU:n toimintapoliittisten tavoitteiden mukaisia. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kaupunkien ja maaseudun välisen alueellisen epätasapainon vähentämiseen, jotta vältetään maaseutualueiden väestökato ja autioituminen.

4.4

Kansallisten toimintapolitiikkojen tahattomien seurausten ehkäisemiseksi olisi lisäksi hyödynnettävä julkisen hallinnon käytäntöjä ja menettelyjä, erityisesti julkisia hankintoja, sekä sääntelyn vaikutusten arviointeja. Heijastusvaikutuksia elintarvike-, mineraali- ja muissa toimitusketjuissa voidaan hillitä kulutuslähtöisten alatavoitteiden, ruokavalioon ja energiatehokkuuteen liittyvien toimenpiteiden sekä innovoinnin avulla. Tällaista toimenpidepakettia olisi tuettava selkeällä viestintästrategialla, tarvittaessa käyttöön otettavilla täytäntöönpanomekanismeilla sekä kattavilla EU-, jäsenvaltio-, toimiala- ja yritystason tietojärjestelmillä.

4.5

Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää niiden lokalisointia. Onnistumisen kannalta avainasemassa ovat paikalliset ja alueelliset toimijat, jotka sitoutuvat nivomaan kestävän kehityksen tavoitteet omiin toimintalinjoihinsa. Tätä lokalisointia on tuettava tehokkailla hallinnointijärjestelyillä useilla eri tasoilla. Sen lisäksi, että kestävän kehityksen tavoitteet sisällytetään paikallisiin kehityssuunnitelmiin, olisi myös otettava käyttöön kannustimia, joilla houkutellaan julkisia ja yksityisiä sidosryhmiä tekemään yhteistyötä, innovoimaan ja suunnittelemaan ratkaisuja yhdessä monialaisesti.

Vuoropuhelun järjestelmällinen seuranta ja vakaan tietokannan luominen

4.6

Vahvojen sidosryhmäkumppanuuksien ja tieteelliseen tietoon perustuvien kehityspolkujen on oltava keskeisellä sijalla EU:n päätöksenteossa. Päätöksentekoprosessia voidaan nopeuttaa ja uusien politiikkojen täytäntöönpanoon liittyviä haittoja välttää kuuntelemalla sellaisten kentällä toimivien yritysten, ammattiliittojen ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ajatuksia ja huolenaiheita, joilla on selkeä käsitys taloudesta ja sosiaalisista tarpeista, ja ottamalla ne huomioon.

4.7

EU:n vapaaehtoista katsausta laadittaessa ETSK:lla oli keskeinen rooli kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden näkemysten kokoamisessa. Nämä näkemykset myös sisällytettiin lopulliseen asiakirjaan. Koska yhteistyö toimi hyvin, ETSK kehottaa komissiota luomaan kanssaan mahdollisuuksia kansalaisyhteiskunnan järjestelmälliselle osallistumiselle kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon. Tätä varten on tärkeää saada komissiolta pitkäkestoinen poliittinen sitoumus, jonka on ulotuttava nykyistä toimikautta pidemmälle. Samoin on tärkeää ottaa sidosryhmät jo varhaisessa vaiheessa mukaan asialistan suunnitteluun ja laatimiseen, varmistaa muiden toimielinten edustus ja huolehtia riittävistä resursseista, joilla voidaan taata kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden merkityksellinen ja kattava osallistuminen. Olisi myös hyödyllistä aloittaa yhteistyö päätoimijaryhmien ja muiden sidosryhmien sekä niiden alueellisten koordinaattoreiden kanssa, jotta niiden näkemyksiä voitaisiin esitellä EU:n ja YK:n elimille ja jotta eri päätoimijaryhmien ja muiden sidosryhmien vaatimukset saisivat enemmän näkyvyyttä (31).

4.8

Euroopan tulevaisuuskonferenssin loppuraportin ehdotukseen 39 liittyen ETSK kehottaa hyödyntämään komitean ainutlaatuista asemaa EU:n toimielinjärjestelmässä: se tarjoutuu auttamaan kestävän kehityksen tavoitteiden tehokkaampaan saavuttamiseen liittyvien kansalaiskokousten järjestämisessä ja toimimaan niiden vetäjänä. Komitea on vakuuttunut siitä, että keskustelevien demokraattisten prosessien avulla voidaan parantaa toimintapolitiikkoja ja vahvistaa taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, etenkin nykyisen kaltaisina vaikeina siirtymäaikoina. Nuoret ja koulutus ovat avainasemassa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, sillä nyt tehtävät päätökset vaikuttavat nuoriin kaikkein eniten ja he ovat yhä huolestuneempia tulevaisuudesta.

4.9

Nuoriso- ja naisjärjestöillä on ensiarvoisen tärkeä rooli kestävän kehityksen edistämisessä, ja niiden edellytyksiä muotoilla kestävän kehityksen tavoitteiden pohjalta valtio-, alue- ja paikallistason toimintalinjoja olisi parannettava. EU:n olisi lisättävä eurooppalaisten nuorten ja naisten mahdollisuuksia vaikuttaa kestävän kehityksen tavoitteita koskevaan politiikkaan ja päätöksentekoon kaikilla tasoilla ja noudatettava tässä ETSK:n hyvää esimerkkiä nuorten osallistamisesta: COP-kokouksiin osallistuvassa komitean valtuuskunnassa on nuorison edustaja, ja nuorille järjestetään kestävää kehitystä käsitteleviä EU-tason pyöreän pöydän keskusteluja.

4.10

Hyvä päätöksenteko kehittyy luotettavien tietojen pohjalta. Kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon edistymisen seuranta ja arviointi on Euroopassa olennaista, myös kun on kyse ulkosuhteista EU:n ulkopuolisiin kumppanimaihin. ETSK kehottaa Eurostatia sisällyttämään eurooppalaisen ohjausjakson tulostiedot järjestelmällisesti kestävän kehityksen tavoitteita koskevaan tietokantaansa, jotta tavoitteiden saavuttamisen etenemistä Euroopan unionissa on mahdollista arvioida entistä paremmin. Eurostatin on pysyttävä virallisena tietolähteenä mutta myös parannettava indikaattoreihin soveltamaansa lähestymistapaa ja harkittava sen muuttamista innovatiivisemmaksi. Lisäksi tietyillä kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on hyvin tarkkaa ja arvokasta tietoa, joka poliittisten päättäjien olisi otettava tapauskohtaisesti huomioon.

4.11

ETSK panee yllättyneenä merkille, että komission analyysi perustuu vuoteen 2019 ulottuviin tietoihin erityisesti köyhyyttä koskevan kestävän kehityksen tavoitteen 1 osalta. Monien kotitalouksien tilanne on kuitenkin pahentunut sen jälkeen puhjenneiden moninaisten kriisien, kuten covid-19-pandemian, sekä korkojen nousun, kiihtyneen inflaation, korkeiden energianhintojen ja muiden Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamien vaikutusten takia. Lasten ja nuorten köyhyydestä todettakoon, että vuonna 2021 arviolta 24,4 prosenttia EU:ssa asuvista lapsista (alle 18-vuotiaista) oli vaarassa ajautua köyhyyteen tai syrjäytyä sosiaalisesti, kun taas aikuisten (18 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien) keskuudessa vastaava osuus oli 21,1 prosenttia (32). Tuoreimpien lukujen mukaan 15–29-vuotiaista nuorista 20 prosenttia oli köyhyyden vaarassa vuonna 2021 ja EU:n koko väestön köyhyysriskiaste oli samana vuonna 17 prosenttia (33). Lisäksi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAOn mukaan maailmassa oli 122 miljoonaa nälkää näkevää ihmistä enemmän vuonna 2022 kuin vuonna 2019 ja Euroopan elintarviketurva on heikentynyt (34).

Ihmisiin ja infrastruktuuriin tehtävien investointien lisääminen

4.12

Kestävän kehityksen tavoitteet voi pitkälti nähdä investointiohjelmana, jonka kohteena ovat inhimillinen pääoma (terveys, koulutus ja sosiaalinen suojelu) ja fyysinen infrastruktuuri (sähköistäminen, puhdas energia ja digitaalinen infrastruktuuri). EU tarvitseekin kasvuun tähtäävää toimintamallia, jossa julkisia ja yksityisiä investointivirtoja ohjataan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Tällainen malli edellyttää johdonmukaista ja parempaa kansallista suunnittelua, sääntelyä, raportointia ja valvontaa. Myös tässä yhteydessä eurooppalaisen ohjausjakson sovittaminen yhteen kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa voisi olla tehokas tapa edistää uutta, kestävää ja osallistavaa talousmallia (35).

4.13

Kestävän kehityksen tavoitteiden yhteiskunnallista hyväksyntää voidaan lisätä korostamalla kestävän kehityksen politiikan kiinteää yhteyttä yhteiskunnan pitkäkestoisen hyvinvoinnin peruspilareihin eli hyviin elinoloihin, terveisiin kansantalouksiin, oikeusvaltioperiaatteeseen ja perusoikeuksiin. On tärkeää tiedottaa selkeästi myönteisistä vaikutuksista, joita kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisella on eri yhteiskuntaryhmiin. Erityisen olennaista on tuoda esiin, kuinka kestävän kehityksen tavoitteet tuovat lisäarvoa yrityksille esimerkiksi tuottamalla tuloja markkinoiden eriyttämisen kautta, herättämällä sijoittajien kiinnostusta ja parantamalla toimitusketjujen häiriönsietokykyä (36).

4.14

Kestävän kehityksen tavoitteiden yhteiskunnallisen hyväksynnän lisäämisessä voi auttaa myös se, että niiden merkityksestä tehdään selkoa yksinkertaisella tavalla, hyötyjä korostaen. Pohja niiden tärkeyden ymmärtämiselle luodaan joko virallisen koulutuksen, epävirallisen koulutuksen tai arkioppimisen kautta (37). Agenda 2030 -toimintaohjelman haittavaikutuksia käsitteleviin valeuutisiin on reagoitava asianmukaisin vastatoimin. Koska eräät salaliittoteorioita levittävät populistiset liikkeet ja erityisesti äärioikeistolaiset poliittiset puolueet ovat ryhtyneet esittämään vääristäviä väitteitä kestävän kehityksen kielteisistä vaikutuksista, on tulevia EU-vaaleja silmällä pitäen ensiarvoisen tärkeää ottaa käyttöön ennakoiva tosiasioihin perustuvan viestinnän strategia.

4.15

Lisäksi yhteiskunnallisen hyväksynnän saamista edistää se, että ihmiset näkevät sekä vihreämpään, oikeudenmukaisempaan ja vauraampaan maailmaan siirtymisen kustannusten että sen hyötyjen jakautuvan oikeasuhtaisesti. Kansalaisten luottamuksen saavuttamiseksi jäsenvaltioiden ja EU:n on myös osoitettava kykynsä taata, että oikeasuhtainen jakautuminen toteutuu käytännössä. Siirtymästä ei saisi aiheutua kohtuuttomia kustannuksia yrityksille, työntekijöille tai muulle yhteiskunnalle.

Ulkoisen toiminnan näkökulma: monenvälisyys ja vihreä diplomatia

4.16

EU:lla oli merkittävä rooli siinä, että kestävän kehityksen tavoitteet saatiin hyväksyttyä, ja nyt sen olisi otettava johtava asema pyrkimyksissä edistää entistä vahvempaa maailmanlaajuista sitoutumista näihin tavoitteisiin. EU:n on johdettava kestävän kehityksen tavoitteisiin ja vihreään kehitykseen liittyvää diplomatiaa vuonna 2023 järjestettävässä kestävän kehityksen tavoitteita käsittelevässä huippukokouksessa, COP28-kokouksessa sekä vuoden 2024 tulevaisuushuippukokouksessa.

4.17

Koska matalan tulotason ja keskitulotason mailla on vain vähän finanssipoliittista liikkumavaraa eikä niillä ole mahdollisuuksia saada kansainvälistä pääomaa Agenda 2030 -toimintaohjelmaan liittyviä investointeja varten, EU:n olisi pantava täytäntöön COP27-kokouksessa ja Balin G20-huippukokouksessa tehdyt sitoumukset ja vahvistettava niitä sekä tuettava YK:n pääsihteerin kehotusta ottaa käyttöön kestävän kehityksen tavoitteita koskeva kannustinpaketti, jonka avulla on tarkoitus saada ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoittamisesta sekä menetys- ja vahinkokustannusten kattamisesta aiheutuva taakka jaettua suurimmassa vastuussa olevien maiden kesken. Kestävän kehityksen tavoitteisiin käytettävissä olevaa rahoitusta on lisättävä huomattavasti kansainvälisten kehityspankkien lainanantokykyä vahvistamalla, minkä lisäksi EU:n olisi ajettava maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän ja kansainvälisten organisaatioiden (kuten Yhdistyneiden kansakuntien, Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston) perusteellista uudistamista. Käynnistämällä rohkeita toimia kestävän kehityksen tavoitteiden kansainvälisen rahoituksen ja YK:n järjestelmien vahvistamiseksi EU voi saada muut maat omaksumaan ihmisarvoon, vapauteen, demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvat arvonsa.

4.18

ETSK kehottaa lisäksi tehostamaan pyrkimyksiä nostaa virallisen kehitysavun määrä 0,7 prosenttiin BKTL:stä, jotta kehitysmaiden kestävää talouskehitystä ja hyvinvointia saataisiin edistettyä. Tavoite olisi saavutettava mahdollisimman pian, mutta viimeistään vuonna 2030, ja tarkoitukseen käytettäisiin sekä EU:n että jäsenvaltioiden varoja.

Kielteisten kansainvälisten heijastusvaikutusten minimointi

4.19

EU:ssa tapahtuvalla kulutuksella on merkittäviä kielteisiä ekologisia ja sosiaalisia heijastusvaikutuksia ympäri maailmaa. Unioni on hiljattain tehostanut pyrkimyksiään seurata ja hillitä kestämättömiin toimitusketjuihin liittyviä kielteisiä kansainvälisiä heijastusvaikutuksia, erityisesti tekemällä siirtymäväyliä koskevaa yhteistyötä kumppanimaiden kanssa. EU:n ja kolmansien maiden etujen mukaiset, vahvat kahdenväliset kauppasopimukset ovat tärkeitä, ja niihin olisi sisällytettävä kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyviä peililausekkeita – ei ainoastaan siksi, että vältyttäisiin heijastusvaikutuksilta ja autettaisiin muita maita tiukentamaan normejaan, vaan myös siksi, että se olisi oikeudenmukaista niitä EU:n yrityksiä ja aloja kohtaan, jotka pyrkivät edesauttamaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja tekevät sitä varten taloudellisia investointeja. Näihin kuuluu ennen kaikkea alkutuotannon ala.

4.20

Parhaillaan käsiteltävinä olevat EU:n säädökset olisi nähtävä käytännön mahdollisuuksina nopeuttaa Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamista. Ehdotus direktiiviksi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta (38) ja ehdotus pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kiellosta (39) sekä aiheesta ”Ihmisarvoinen työ kaikkialla maailmassa” annetussa tiedonannossa esitettyjen suositusten (40) noudattaminen voivat osaltaan auttaa kestävän kehityksen tavoitteiden 12 ja 8 saavuttamisessa. Myös pakkauksista ja pakkausjätteistä annettu asetus ja energiatehokkuusdirektiivi edistävät kestävän kehityksen tavoitteisiin pääsemistä ja auttavat torjumaan kielteisiä heijastusvaikutuksia. Lisäksi ETSK katsoo, että EU:lla on oltava johtava rooli sen pyrkiessä Agenda 2030 -toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteisiin yhdessä kansainvälisten kumppaneidensa kanssa. Unionin olisi jatkettava ponnistelujaan globaalilla tasolla ja ajettava herkeämättä sellaisten sopimusten parantamista, jotka tukevat päämäärän saavuttamista, kuten yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet.

---

(1)  Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvosto, toukokuu 2023, Progress towards the Sustainable Development Goals – Report of the Secretary-General (Special Edition), New York, Yhdysvallat.

(2)  Euroopan komissio, 2023, EU:n kokonaisvaltainen lähestymistapa kestävään kehitykseen.

(3)  Euroopan komissio, 2023, EU:n vapaaehtoinen katsaus kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanoon.

(4)  SWD(2020) 400 final, Delivering on the UN’s Sustainable Development Goals – A comprehensive approach.

(5)  Euroopan komissio, 2023, EU:n vapaaehtoinen katsaus kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanoon.

(6)  Eurostat, 2023, Sustainable development in the European Union – Monitoring report on progress towards the SDGs in an EU context – 2023 edition.

(7)  Eurostat, 2023, Sustainable development in the European Union – Monitoring report on progress towards the SDGs in an EU context – 2023 edition.

(8)  Eurostat, 2023, Sustainable development in the European Union – Monitoring report on progress towards the SDGs in an EU context – 2023 edition.

(9)  https://data.oecd.org/oda/net-oda.htm

(10)  Eurostat, 2023, Sustainable development in the European Union – Monitoring report on progress towards the SDGs in an EU context – 2023 edition.

(11)  Erityiskertomus 18/2023: EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet – Vuoden 2020 tavoitteet saavutettiin, mutta on vain vähän viitteitä siitä, että toimet vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamiseksi ovat riittäviä.

(12)  Eurostat, 2023, Sustainable development in the European Union – Monitoring report on progress towards the SDGs in an EU context – 2023 edition.

(13)  Eurostat, 2023, Sustainable development in the European Union – Monitoring report on progress towards the SDGs in an EU context – 2023 edition.

(14)  Eurostat, 2023, Sustainable development in the European Union – Monitoring report on progress towards the SDGs in an EU context – 2023 edition.

(15)  Eurostat, 2023, Sustainable development in the European Union – Monitoring report on progress towards the SDGs in an EU context – 2023 edition.

(16)  Eurostat, 2023, Sustainable development in the European Union – Monitoring report on progress towards the SDGs in an EU context – 2023 edition.

(17)  Eurostat, 2023, Sustainable development in the European Union – Monitoring report on progress towards the SDGs in an EU context – 2023 edition.

(18)  Euroopan komissio, 2023, Talouspolitiikan EU-ohjausjakso 2023 – Kevätpaketti.

(19)  Eurostat, 2023, Sustainable development in the European Union – Monitoring report on progress towards the SDGs in an EU context – 2023 edition.

(20)  Sachs, J., Lafortune, G., Kroll, C., Fuller, G., Woelm, F., Sustainable Development Report 2022 – From Crisis to Sustainable Development: The SDGs as Roadmap to 2030 and Beyond, Cambridge University Press, Cambridge, UK, 2022.

(21)  Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvosto, toukokuu 2023, Progress towards the Sustainable Development Goals – Report of the Secretary-General (Special Edition), New York, Yhdysvallat.

(22)  Lafortune, G., Fuller, G., Bermont Diaz, L., Kloke-Lesch, A., Koundouri, P., Riccaboni, A., 2022, Achieving the SDGs: Europe’s Compass in a Multipolar World. Europe Sustainable Development Report 2022, SDSN ja SDSN Europe, Pariisi, Ranska.

(23)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen arviointiin paremmin sopivat indikaattorit – kansalaisyhteiskunnan panos” (oma-aloitteinen lausunto) (EUVL C 440, 6.12.2018, s. 14).

(24)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen arviointiin paremmin sopivat indikaattorit – kansalaisyhteiskunnan panos” (oma-aloitteinen lausunto) (EUVL C 440, 6.12.2018, s. 14).

(25)  Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö (ITUC), 2023. Halfway to 2030: A trade union take on the EU and the SDGs, https://www.ituc-csi.org/halfway-to-2030-a-trade-union-take-on-the-eu-and-the-sdgs?lang=en

(26)  Koundouri, P., ym., 2022. Financing the Joint Implementation of the SDGs and the European Green Deal, SDSN-verkoston Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa käsittelevän johtavan työryhmän toinen raportti, SDSN Europe.

(27)  SDG Watch Europe, 2023, How far is Europe from achieving the SDGs? Civil Society Spotlight Report, https://sdgwatcheurope.org/imagining-europe-beyond-growth/

(28)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen arviointiin paremmin sopivat indikaattorit – kansalaisyhteiskunnan panos” (oma-aloitteinen lausunto) (EUVL C 440, 6.12.2018, s. 14).

(29)  https://resources.unsdsn.org/six-transformations-to-achieve-the-sustainable-development-goals-sdgs

(30)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen arviointiin paremmin sopivat indikaattorit – kansalaisyhteiskunnan panos” (oma-aloitteinen lausunto) (EUVL C 440, 6.12.2018, s. 14).

(31)  Ks. myös Monenvälisyyden ja sääntöpohjaisen järjestyksen keskeisten kansainvälisten periaatteiden vahvistaminen nopeasti muuttuvassa maailmassa – kansalaisyhteiskunnan panoksen merkitys YK:n järjestelmälle

(32)  https://ec.europa.eu/eurostat/web/products-eurostat-news/-/ddn-20221027-2

(33)  https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/ILC_LI02__custom_5706066/default/table?lang=en

(34)  https://www.fao.org/3/cc3017en/online/state-food-security-and-nutrition-2023/food-security-nutrition-indicators.html

(35)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”ETSK:n suositukset talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson perusteelliseksi uudistamiseksi” (oma-aloitteinen lausunto) (EUVL C 228, 29.6.2023, s. 1).

(36)  UNDP, SDG Accelerator. Business and the SDGs, https://www.undp.org/sdg-accelerator/business-and-sdgs

(37)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Nuorille paremmat valmiudet tehdä kestävästä kehityksestä totta – vaikutusmahdollisuuksien lisääminen koulutuksen avulla” (oma-aloitteinen lausunto) (EUVL C 100, 16.3.2023, s. 38).

(38)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Pakollinen huolellisuusvelvoite” (valmisteleva lausunto) (EUVL C 429, 11.12.2020, s. 136) ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta ja direktiivin (EU) 2019/1937 muuttamisesta” (COM(2022) 71 final) (EUVL C 443, 22.11.2022, s. 81).

(39)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kieltäminen unionin markkinoilla” (COM(2022) 453 final) (EUVL C 140, 21.4.2023, s. 75).

(40)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ihmisarvoinen työ kaikkialla maailmassa” (COM(2022) 66 final) (EUVL C 486, 21.12.2022, s. 149).