Esittelijä: Magali ALTOUNIAN (FR, RE) Provence-Alpes – Côte d’Azurin aluevaltuuston jäsen

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK)

Rajoilla esiintyvät esteet raja-alueiden kehityksen ja niiden asukkaiden hyvinvoinnin jarruna

1.

muistuttaa, että Euroopan komission aiemmissa selvityksissä on todettu unionin raja-alueiden kasvupotentiaalin kärsivän huomattavasti ja suoraan rajojen aiheuttamista oikeudellisista ja hallinnollisista esteistä. Niistä aiheutuu merkittäviä hallinnollisia rasitteita, jotka hankaloittavat kansalaisten, yhteisöjen ja yritysten rajanylistä toimintaa. Tämä on sitäkin tärkeämpää, kun otetaan huomioon, että merkillepantava osa unionin väestöstä asuu raja-alueilla: eräiden arvioiden mukaan (1) osuus on 30 prosenttia EU:n väestöstä.

2.

korostaa, että nämä samat esteet tekevät mahdottomaksi paikallis- ja alueviranomaisten ja rajat ylittävien toimijoiden yhteistyön yhteisissä hankkeissa, jollaisia olisivat esimerkiksi rajat ylittävät julkiset palvelut (2). Kokemus on osoittanut, että monimutkaisempiin rajat ylittäviin hankkeisiin ja erityisesti infrastruktuurihankkeisiin tarvitaan paljon enemmän rahoitusta ja aikaa kuin yhden jäsenvaltion alueella toteutettaviin vastaaviin hankkeisiin.

3.

korostaa, että rajoilla esiintyvät esteet eivät sovi yhteen Euroopan yhdentymisajatuksen kanssa. Tällaisia esteitä ei pitäisi olla enää 70 yhdentymisvuoden jälkeen, eikä ainakaan uusia esteitä pitäisi enää luoda, vaikka näin valitettavasti edelleen tapahtuu. Taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevässä SEUT-sopimuksen 174 artiklassa todetaan, että rajaseutualueisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden on ryhdyttävä toimenpiteisiin näiden esteiden poistamiseksi tai ainakin vähentämiseksi, jotta Euroopan sisämarkkinat voivat toteutua ja jotta saadaan aikaan uusia työpaikkoja ja kasvua ja parannettua kansalaisten elämänlaatua näillä alueilla. Raja-alueet ovat keskeisen tärkeitä yhdentymistä ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevien EU:n painopisteiden kannalta.

4.

toteaa, että monet raja-alueiden kansalaisten ja yritysten päivittäin kohtaamat ongelmat, joista ei muualla Euroopassa ole tietoakaan ja joita ei usein ymmärretä jäsenvaltioiden pääkaupungeissa, asettavat ne muita unionin kansalaisia ja yrityksiä heikompaan asemaan. Rajan toisella puolella sijaitsevien työpaikkojen, tavaroiden, palvelujen ja suhdeverkostojen on oltava yhtäläisesti raja-alueiden asukkaiden ulottuvilla, jotta heilläkin on oikeus muiden alueiden asukkaiden tapaan elinympäristöön, joka ulottuu kaikkiin suuntiin.

5.

muistuttaa, että covid-19-pandemia pahensi tätä ongelmaa entisestään. Rajojen äkillinen sulkeminen alueilla, joiden asukkaat ylittävät valtioiden rajat päivittäin mennäkseen töihin, ostoksille, hakemaan palveluja tai tapaamaan läheisiään, oli erityisen hankalaa ja ongelmallista. Tiettyjen raja-alueiden terveydenhuoltojärjestelmät romahtivat lähes täysin, eivätkä ne silti saaneet apua rajan toiselta puolelta, koska kansallinen lainsäädäntö ei rajanylisen tai eurooppalaisen koordinoinnin puuttuessa sallinut potilaiden, hoitohenkilöstön tai hätäpalvelujen siirtymistä rajojen yli.

6.

toteaa, että Euroopan komissio ja Euroopan raja-alueiden liitto ovat vuonna 2015 toteutetun rajanylisen tilanteen tarkastelun jälkeen toteuttaneet monia rajaesteiden analyysejä B-solutions-ohjelman puitteissa. Niissä on tuotu toistuvasti esiin rajoilla ilmeneviä esteitä ja olemassa olevia ratkaisuja, jotka perustuvat tapauksesta riippuen tilapäisiin järjestelyihin tai sääntely- tai lainsäädäntömuutoksiin. Ne osoittavat, että tarvitaan alustoja, joilla paikallis- ja alueyhteisöt voivat ratkaista rajanylisiä esteitä valtioiden tuella. Tällaisia rajanylisiä hallinnointivälineitä on jo käytössä tai niitä on tarkoitus ottaa käyttöön (Pohjoismaiden neuvosto, rajanylisen yhteistyön toimikunnat Ranskan ja Saksan rajalla (Aachenin sopimus), Ranskan ja Italian rajalla (Quirinalen sopimus) ja Ranskan ja Espanjan rajalla (Barcelonan sopimus).

7.

korostaa, ettei nykypäivän Euroopan unionissa voida hyväksyä sitä, ettei kaikilla raja-alueilla ole rajanylisiä hallinnointivälineitä, joiden avulla voitaisiin tehokkaasti raportoida oikeudellisista ja hallinnollisista esteistä asianomaisten jäsenvaltioiden hallituksille tai EU:n toimielimille, ja että tästä syystä ne ovat umpikujassa, joka rajoittaa niiden kestäväpohjaista taloudellista, sosiaalista ja alueellista kehitystä, joka on väestön vaurauden ja hyvinvoinnin perusta. Jokaisella rajalla olisi oltava tällaiset rajanyliset hallinnointivälineet.

8.

korostaa, että perustamalla unionin tason lainsäädäntöväline, jolla puututtaisiin rajat ylittäviin esteisiin yhdessä nykyisten välineiden kanssa, edistettäisiin osaltaan sisämarkkinoiden valmiiksi saattamista ja saataisiin aikaan merkittävää taloudellista hyötyä. Sillä olisi myönteinen vaikutus sosiaalisiin oikeuksiin, yhtäläisiin mahdollisuuksiin, ympäristönsuojeluun ja laadukkaiden julkisten palvelujen saatavuuden parantamiseen raja-alueilla asuvien kansalaisten kannalta.

9.

vaatii, että Euroopan komissio koordinoi näitä rajanylisiä hallinnointivälineitä, jotta voidaan koota yhteen hyviä käytäntöjä ja harkita tilanteen mukaan, olisiko aiheellista antaa EU-tason lainsäädäntöä. Raja-alueiden asukkaat odottavat EU-kansalaisina, että EU auttaisi ratkaisemaan ongelmia, joita ei voida käsitellä pelkästään alueellisella tasolla. Tuen puute ja välinpitämättömyys vahvistavat kielteistä suhtautumista Euroopan unioniin. EU-tason lainsäädäntöväline on siksi tarpeen ja edistäisi myönteistä kuvaa EU:sta.

10.

katsoo, että vastatakseen erilaisiin sosiaalisiin, demografisiin, taloudellisiin sekä ympäristöön ja ilmastoon liittyviin haasteisiin unionin on ryhdyttävä järeämpiin toimiin raja-alueiden viranomaisten välisen yhteistyön tehostamiseksi, jotta jäljellä olevat rajat ylittävät oikeudelliset ja hallinnolliset esteet voidaan poistaa.

Oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamismekanismista annetun asetusehdotuksen tarkistaminen rajaesteiden poistamiseksi

11.

toistaakin kannattavansa komission vuonna 2018 ehdottamaa asetusta rajanylisissä tilanteissa esiintyvien oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamismekanismista. Sen nojalla voitaisiin sopia poikkeuksista ja tehdä mahdollisesti lainsäädäntömuutoksia, jotta pystytään tarjoamaan nopeammin ratkaisuja niin raja-alueiden viranomaisille kuin yhteisöille, kansalaisille ja yrityksille.

12.

muistuttaa, että AK korosti oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamismekanismista vuonna 2018 antamassaan lausunnossa, että kyse on erittäin tehokkaasta välineestä, jolla olisi laajakantoisia myönteisiä vaikutuksia rajat ylittävään yhteistyöhön ja elämään raja-alueilla. Komitea toteaa, että niiden tilanne tunnetaan usein huonosti. Komitea katsoo, että tällaisella mekanismilla olisi suuri potentiaali, ja pitää valitettavana, että jäsenvaltiot ovat päättäneet keskeyttää asetuksen käsittelyn.

13.

myöntää, että uusi lähestymistapa asetukseen olisi eräiden jäsenvaltioiden esittämien pätevien huomautusten perusteella tarpeen umpisolmun aukaisemiseksi. AK uskoo, että eräiden jäsenvaltioiden esittämät varaumat voidaan ratkaista käymällä perinpohjaisia keskusteluja ja antamalla muutettu ehdotus. Jäsenvaltioiden, Euroopan komission, parlamentin ja AK:n olisi avoimuuden ja vuoropuhelun hengessä järjestettävä työkokouksia, jotta umpikujaan löydetään toteuttamiskelpoinen ratkaisu ja jotta saataisiin aikaan muutettu ehdotus, jonka kaikki osapuolet voivat hyväksyä. AK on puolueettomana osapuolena ihanteellinen taho tällaisten kokousten järjestämiseen.

14.

suhtautuu myönteisesti Euroopan parlamentin 14. syyskuuta 2023 julkaisemaan mietintöön (3), jossa esitetään komissiolle suosituksia rajanylisissä tilanteissa esiintyvien oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamismekanismia koskevan asetusehdotuksen muuttamiseksi.

15.

pyytää Euroopan komissiota vastaamaan jäsenvaltioiden huolenaiheisiin laatimalla asetuksen uudelleen niin, että se on yksinkertaisempi ja siinä painotetaan selkeästi ratkaisujen vapaaehtoisuutta mutta säilytetään samalla tärkeimmät näkökohdat eli muun muassa rajanyliset koordinointipisteet kaikissa jäsenvaltioissa tai kaikilla lainsäädäntävaltaa käyttävillä alueilla ja jäsenvaltioiden velvollisuus ottaa käyttöön tehokas esteiden poistamismekanismi, jos ne päättävät olla soveltamatta asetuksessa ehdotettua mekanismia.

16.

korostaa, että alue- ja paikallisviranomaiset olisi otettava mielekkäällä ja osallistavalla tavalla mukaan sellaisten toimenpiteiden määrittelyyn ja täytäntöönpanoon, joilla pyritään poistamaan rajat ylittäviä esteitä, ja että elinkeinoelämän ryhmiä, paikallisia kansalaisyhteiskunnan toimijoita ja yhteisöryhmiä olisi kuultava ja ne olisi pidettävä asianmukaisesti ajan tasalla prosessin etenemisestä.

17.

pyytää komissiota asetuksen soveltamista koskevien väärinkäsitysten välttämiseksi täsmentämään ja yksinkertaistamaan siihen sisältyviä menettelyjä ja jättämään samalla riittävästi joustovaraa kullekin jäsenvaltiolle.

18.

korostaa, ettei asetuksella ole talousarviovaikutuksia ja että siitä aiheutuvan hallinnollisen lisärasitteen pitäisi jäädä pieneksi ja joka tapauksessa huomattavasti raja-alueiden esteistä johtuvaa rasitetta pienemmäksi. Rajanylisissä tilanteissa esiintyvät esteet jarruttavat EU:n yhdentymistä ja EU:n ja kansallisella tasolla rahoitettujen hankkeiden, kuten infrastruktuurin ja rajat ylittävien julkisten palvelujen, onnistumista. Asetusta ehdotetaan Euroopan unionin yhteenkuuluvuuden parantamiseksi niillä aloilla, joilla sitä eniten tarvitaan ja joilla se on selvimmin nähtävissä. Ehdotuksen tarkoituksena on saavuttaa tämä muilla kuin taloudellisilla keinoilla, millä on erittäin myönteisiä vaikutuksia todellisten kustannusten pienenemiseen ja yleiseen rajat ylittävään yhteistyöhön.

19.

muistuttaa, että on olennaisen tärkeää perustaa rajanyliset koordinointipisteet kaikkiin jäsenvaltioihin tai tietyissä jäsenvaltioissa lainsäädäntävaltaa käyttäville alueille siinäkin tapauksessa, että nämä lopulta päättäisivät soveltaa omia välineitään asetuksessa ehdotetun mekanismin sijasta. Koordinointipisteistä, jotka perustettaisiin jäsenvaltion tai lainsäädäntävaltaa käyttävän alueen asianmukaiseen ministeriöön taikka olemassa olevaan Pohjoismaiden neuvoston kaltaiseen organisaatioon tai joista tehtäisiin itsenäisiä organisaatioita, olisi tehtävä hyvin näkyviä. Ne välittäisivät toimivaltaisille viranomaisille raja-alueiden, kansalaisten ja yritysten tekemiä ilmoituksia, käsittelisivät niitä ja ehdottaisivat ratkaisuja.

20.

korostaa, että rajanylisten koordinointipisteiden olisi rajoilla esiintyviä esteitä poistaessaan toimittava verkostona kaikilla rajoilla ja konsultoitava tarvittaessa vastaavia tahoja naapurijäsenvaltioissa ja EU:n laajuisesti kokemusten jakamiseksi ja yhteisten ratkaisujen löytämiseksi. Samalla ne saisivat tukea työskentelyynsä Euroopan komissiolta muun muassa alue- ja kaupunkipolitiikan pääosastoon perustetun eurooppalaisen rajanylisen koordinointipisteen kautta. Raja-alueella alun perin havaitun rajaesteen poistamisella voi olla laajempia tai jopa EU:n laajuisia vaikutuksia.

21.

ehdottaa, että rajanyliset koordinointipisteet valvoisivat myös sitä, ettei rajoille luoda uusia oikeudellisia ja hallinnollisia esteitä uuden kansallisen lainsäädännön seurauksena tai jos Euroopan unionin direktiivejä ei saateta koordinoidusti osaksi kansallista lainsäädäntöä. Lisäksi ne lisäisivät lainsäätäjien tietoisuutta rajanylisistä vaikutuksista.

22.

ehdottaa painokkaasti, että jäsenvaltioiden olisi voitava valita tapauskohtaisesti, käyttävätkö ne oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamismekanismia vaiko kansallista välinettä, sen sijaan että niiden pitäisi valita yksi väline kullekin rajalle, kuten alkuperäisessä asetusehdotuksessa vaadittiin.

23.

kehottaa rajanylisiä koordinointipisteitä tekemään jatkuvasti tiivistä yhteistyötä ESPONin kanssa, jotta voidaan kerätä tilastotietoja ja paikkatietoja rajat ylittävistä virroista ja pyrkiä yhdenmukaistamaan ja vakioimaan tilastoja eri maiden välillä, sillä tämä auttaa parantamaan päätöksentekoa ja löytämään ratkaisuja rajat ylittävien esteiden poistamiseksi.

24.

korostaa, että muutetussa asetuksessa olisi täsmennettävä, mitä muita mekanismeja voidaan käyttää ja mitkä olisivat kansallisen tai monikansallisen (Benelux-maat, Pohjoismaiden neuvosto, Visegrad 4, kahdenväliset tai monenväliset sopimukset jne.) mekanismin vähimmäisvaatimukset, joiden toteutuessa jäsenvaltio voidaan vapauttaa velvoitteesta soveltaa asetuksen mukaista mekanismia.

25.

pyytää komissiota jatkona AK:n aiemmalle lausunnolle täsmentämään mekanismin aihekohtaiset soveltamisalat ja tilanteet, joissa sitä voidaan käyttää (yhteiset hankkeet, yleishyödylliset palvelut yms.). AK ehdottaa, että Euroopan komissio määrittelisi selkeästi, millaisia esteitä voitaisiin mekanismin puitteissa pitää hyväksyttävinä. Tällaiset selvennykset ratkaisisivat epäilemättä tietynlaiset ongelmatilanteet.

26.

toivoo, että asetuksessa täsmennetään sen maantieteellinen soveltamisala. Asetuksen tarkoituksena on poistaa raja-alueiden rajoilla esiintyvät esteet. Ratkaisua on sovellettava tapauskohtaisesti sillä toiminta-alueella, johon este vaikuttaa. Pyynnön esittäjä saattaa olla raja-aluetta laajemmalta alueelta sen mukaan, miten esteeseen liittyvä toimivalta on kussakin jäsenvaltiossa jaettu.

27.

korostaa, että mekanismi on hyödyllinen ennen kaikkea unionin maarajoilla, mutta toivoo, että asetukseen sisällytettäisiin mahdollisuus soveltaa sitä myös merirajoilla.

28.

suosittaa, että raja-alueiden välistä kokemusten vaihtoa edistetään ja että saatuja kokemuksia arvioidaan viiden vuoden kuluttua asetuksen mahdollista tarkistamista silmällä pitäen.

---

(1)  Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistäminen EU:n raja-alueilla (COM(2017) 534 final).

(2)  Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Rajat ylittävät julkiset palvelut Euroopassa” (EUVL C 106, 26.3.2021, s. 12).

(3)  Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. syyskuuta 2023 suosituksista komissiolle ehdotetun rajanylisissä tilanteissa esiintyvien oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamismekanismin muuttamiseksi [2022/2194(INL)].