Esittelijä: Rafał TRZASKOWSKI (PL, EPP), Varsovan kaupunginjohtaja

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK)

1.

on huolissaan hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) kuudennen arviointiraportin yhteenvedossa esitetyistä hälyttävistä havainnoista, jotka antavat karun muistutuksen siitä, että ilmasto lämpenee tämän vuosisadan kuluessa todennäköisesti yli 1,5 celsiusasteen rajan, vaikka kasvihuonekaasupäästöjä vähennettäisiin roimasti.

2.

muistuttaa, että IPCC tunnustaa tehokkaan monitasoisen hallinnon olevan keskeinen edellytys ilmastotoimille, joiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa tarvitaan osallistavia päätöksentekoprosesseja ja jotka vaativat asianmukaisten resurssien osoittamista sekä institutionaalista tarkastelua, seurantaa ja arviointia.

3.

on tyytyväinen siihen, että YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 27. kokouksessa (COP27) päätettiin ottaa käyttöön uusia rahoitusjärjestelyjä menetysten ja vahinkojen korjaamiseksi. Komitea pitää valitettavana, ettei kokouksessa päästy yhteisymmärrykseen selkeästä ja määrätietoisesta kehityspolusta maapallon lämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen, ei siis myöskään tavoitteesta saavuttaa maailmanlaajuisten päästöjen huippu vuoteen 2025 mennessä eikä pikaisesta luopumisesta fossiilisten polttoaineiden käytöstä.

4.

korostaa, että kaikki IPCC:n raportissa mallinnetut maailmanlaajuiset kehityskulut, joissa maapallon lämpeneminen saadaan rajoitettua 1,5 celsiusasteeseen, edellyttävät nopeaa ja perusteellista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä kaikilla aloilla ja että päästövähennysten saavuttamiseen tähtääviin hillitsemisstrategioihin kuuluvat siirtyminen fossiilisista polttoaineista vähähiilisiin tai hiilettömiin energialähteisiin, kysyntäpuolen toimenpiteet ja tehokkuuden parantaminen, muiden kuin hiilidioksidipäästöjen vähentäminen sekä hiilidioksidin poistomenetelmien käyttöönotto jäljelle jäävien kasvihuonekaasupäästöjen kompensoimiseksi.

5.

on huolissaan siitä, että vuoden 2023 kesä on ollut ennätyksellisen kuuma kaikkialla maailmassa (1) ja että monilla alueilla ja monissa kunnissa on koettu ennennäkemättömiä lämpötiloja ja äärimmäisiä sääilmiöitä, joilla on ollut tuhoisia vaikutuksia yhteisöihin ja luonnon ekosysteemeihin. AK tähdentää, että kaikki viivästykset ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen tähtäävien tehokkaiden toimenpiteiden toteuttamisessa lisäävät ilmastoriskejä entisestään, mikä taas johtaa luontokadon etenemiseen sekä yhä suurempiin terveysriskeihin ja pysyviin menetyksiin ja vahinkoihin. Komitea toteaa, että kaupunkien päätöksentekijöille tarkoitetun IPCC:n kuudennen arviointiraportin tiivistelmän mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa voimakkaimmin kaupunkeihin ja kaupunkialueisiin ja että paikallis- ja alueviranomaiset kamppailevat jo nyt enenevien ja yhä vakavampien äärisääilmiöiden kanssa.

6.

painottaa, että kunnat ja alueet ovat erittäin tärkeitä kumppaneita pyrittäessä ajamaan kunnianhimoisia tavoitteita sekä ennen COP-kokouksia että niiden aikana, sillä ne antavat kansallisille neuvottelijoille luottamusta siihen, että Pariisin sopimuksen tavoitteiden toteutumisesta huolehditaan ruohonjuuritasolla. Komitea muistuttaa, että kaupunkien osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on yli 70 prosenttia ja niissä kulutetaan noin 80 prosenttia maailmassa käytetystä energiasta (2) ja että paikallis- ja alueviranomaiset ovat kansalaisia lähimpänä oleva hallintotaso, joka tuo ilmastotoimet näkyville ja osoittaa niiden uskottavuuden.

7.

korostaa, että kunnat ja alueet ovat edelläkävijöitä kunnianhimoisissa toimissa ilmastonmuutoksen torjumiseksi, vaikka niiden hoidettavaksi sälytetään yhä enemmän tehtäviä. Tämä käy ilmi vuonna 2022 julkaistusta maailmanlaajuisen kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen vaikutuksia käsittelevästä raportista, joka osoittaa, että yli 12 500 sopimuksen allekirjoittajatahoa 144 maasta on jo ryhtynyt torjumaan ilmastonmuutosta ja siis parantamaan energiatehokkuutta ja energian riittävyyttä, investoimaan uusiutuvan energian tuotantoon, edistämään energian saatavuutta ja sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

8.

tähdentää, että Pariisin sopimuksen mukaisen ensimmäisen maailmanlaajuisen tilannekatsauksen on saatava kaikki YK:n ilmastosopimuksen osapuolet ja muut sidosryhmät vauhdittamaan ilmastotoimia kiireesti ja läpinäkyvästi. Komitea katsoo sen tarjoavan korvaamattoman tilaisuuden tehostaa toimia ilmaston hyväksi, kun kaikilla hallintotasoilla ja aloilla tehdään yhteistyötä ja edistetään luottamusta, kansalaisten osallistumista, avoimuutta ja vastuuntuntoisuutta. Komitea korostaa, että vaikka ilmastotavoitteet on asetettava kunnianhimoiselle tasolle, mikään toimenpide ei saa vaarantaa sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä, laadukkaita työpaikkoja eikä teollisuutta ja toteutettavilla toimilla on pyrittävä luomaan uusia vihreitä työpaikkoja ja elvyttämään paikallistaloutta. Oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi erityistä huomiota on kiinnitettävä kivihiilialueisiin ja hiili-intensiivisiin alueisiin sekä syrjäisimpiin alueisiin.

9.

toteaa, että vihreän ja oikeudenmukaisen siirtymän takaamiseksi on ratkaisevan tärkeää nostaa eräiden osapuolten tavoitetasoa ja tarttua vähemmän kehittyneiden alueiden erityishaasteisiin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Komitea peräänkuuluttaa kohdennettua tukea, valmiuksien kehittämismahdollisuuksia ja investointeja näille alueille, jotta voidaan varmistaa niiden merkityksellinen osallistuminen ilmastotoimiin ja kestokyvyn kehittämiseen.

EU:lle tarjoutuva mahdollisuus – toimet yhteistyön jatkamiseksi ennen COP28-kokousta, sen aikana ja sen jälkeen

10.

on tyytyväinen Euroopan komission ja lainsäätäjien kanssa tehtyyn tuloksekkaaseen yhteistyöhön COP27-kokouksessa ja vahvistaa olevansa sitoutunut lujittamaan synergioita ja edistämään paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista YK:n ilmastosopimukseen liittyviin prosesseihin. Komitea kehottaa Euroopan komissiota tukemaan herkeämättä eurooppalaisen ilmastosopimuksen lähettiläiden osallistumista COP28-kokoukseen.

11.

kehottaa EU:n neuvoston puheenjohtajavaltiota Espanjaa tunnustamaan COP28-kokouksen valmistelutoimista annettavissa neuvoston päätelmissä paikallis- ja alueviranomaisten johtavan aseman ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevien toimien nopeuttamisessa ja laajentamisessa sekä kansalaisten tosiasiallisessa osallistamisessa kestäviin elämäntapoihin ja kulutus- ja tuotantomalleihin tähtäävään muutosprosessiin ja korostamaan tarvetta lisätä paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista kansallisesti määriteltyjen panosten sekä kansallisten sopeutumissuunnitelmien ja pitkän aikavälin strategioiden päivittämiseen ja täytäntöönpanoon.

12.

pitää tervetulleena sitä, että valtiotasoa alempien hallintotasojen rooli tunnustetaan COP27-kokousta koskevassa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa, ja kannustaa Euroopan parlamenttia tuomaan tämän viestin entistäkin hiotummassa muodossa esiin COP28-kokousta koskevassa päätöslauselmassaan. Komitea korostaa COP28-kokoukseen osallistuvien Euroopan parlamentin ja AK:n valtuuskuntien välisen vahvan koordinoidun toiminnan merkitystä. Sen avulla voidaan varmistaa, että COP28-kokouksen päätösasiakirjoihin saadaan viittaus kuntien ja alueiden rooliin.

13.

antaa tunnustusta EU:n edelläkävijän asemalle, kun se pyrkii tekemään Euroopasta ensimmäisen ilmastoneutraalin maanosan vuoteen 2050 mennessä, ja arvostaa 55-valmiuspaketin hyväksymisessä aikaansaatua edistystä ja vuoteen 2030 tähtäävän vähintään 55 prosentin vähennystavoitteen saavuttamista tukevia toimia. Komitea korostaa, että on tärkeää hyödyntää täysipainoisesti kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien uudelleentarkastelua keinona vaikuttaa tehokkaasti 55-valmiuspaketin tavoitteiden toteutumiseen. Komitea on valmis edistämään aktiivisesti EU:n uuden, ilmastohätätilan vaatiman kiireellisen toiminnan tarpeen huomioon ottavan ilmastotavoitteen asettamista vuodeksi 2040. Komitea muistuttaa, että monet kunnat ja alueet ovat jo asettaneet itselleen kunnianhimoisempia tavoitteita ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi hyvissä ajoin ennen vuotta 2040, ja painottaa samanaikaisesti tarvetta tukea kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia kansalaisia toteuttamalla kestävä siirtymä oikeudenmukaisesti ja osallistavasti ja pyrkimällä myös vähentämään oleellisesti energiaköyhyyttä.

14.

painottaa, että ilmastokriisi olisi otettava huomioon kaikessa EU:n politiikassa ja ilmastokestävyydestä olisikin eurooppalaisen ilmastolain mukaisesti huolehdittava kaikkien toimintapolitiikkojen yhteydessä.

15.

on edelleen sitoutunut tukemaan EU:n johtajuutta kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa tehostamalla valtiotasoa alempien tasojen ilmastodiplomatiaa ja ottamaan kaikki AK:n ulkosuhteisiin liittyvät elimet (ARLEM, CORLEAP, neuvoa-antavat sekakomiteat, vertaisyhteistyöelimet) mukaan toimintaan, jotta saadaan varmistettua, että maailmanlaajuisella tasolla tehdyt sitoumukset muunnetaan kentällä toteutettaviksi käytännön toimiksi.

Paikallisten hillitsemis- ja sopeutumistoimien edistäminen Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi

Hillitsemistoimet

16.

korostaa, että maailmanlaajuisen energiavarmuuden tavoitetta ei tule nähdä vaihtoehtona Pariisin sopimuksen tavoitteille, ja kehottaa sopimuspuolia pitämään tinkimättömästi kiinni kaikista näistä tavoitteista, nopeuttamaan siirtymistä uusiutuvaan energiaan sekä vähähiiliseen, turvalliseen ja kestävään energiantuotantoon ja luopumaan lopulta asteittain fossiilisten polttoaineiden käytöstä ilman että aiheutetaan suhteettoman suuria kustannuksia fossiilisista polttoaineista riippuvaisille kunnille ja alueille.

17.

muistuttaa oikeudenmukaisen siirtymän periaatteesta ja korostaa valtiotasoa alempien hallintotasojen keskeistä roolia sellaisen oikeudenmukaisen ja puhtaan energiasiirtymän vauhdittamisessa, joka soveltuu sosiaalisesti paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin ja ehkäisee energia- ja liikenneköyhyyttä. Komitea painottaa uudelleen- ja täydennyskoulutuksen tärkeää merkitystä erityisesti niillä aloilla, joiden työvoimaan siirtymä vaikuttaa.

18.

toteaa jälleen kerran, että Pariisin sopimuksen mukaan elintarviketurvallisuutta ei saa vaarantaa ja sopimuspuolten on pyrittävä köyhyyden poistamiseen.

19.

kehottaa kaikkia osapuolia kiinnittämään huomiota kustannustehokkuuteen ja teknologianeutraaliuteen pyrittäessä kasvihuonekaasupäästövähennyksiin ja -poistumiin ja parannettaessa kestokykyä. Näin voidaan varmistaa kunkin tarpeisiin parhaiten soveltuvan teknologian hyödyntäminen ja turvata samalla vakaa, luotettava ja monipuolinen energiajärjestelmä, jonka kustannukset ovat kansalaisille kohtuulliset.

20.

vahvistaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat sitoutuneet vakaasti ilmastotoimien nopeuttamiseen. Niiden toiminta on toisinaan kansallisten hallitusten toimintaa kunnianhimoisempaa (3), kuten sellaiset kuntien ja alueiden aloitteet kuin Race to Zero- ja Race to Resilience -kampanja, Mission Innovation -aloitteeseen kuuluva Urban Transitions Mission, Climate Action Pathways -hanke, maailmanlaajuinen kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus ja paikalliset vihreän kehityksen ohjelmat sekä sellaiset verkostot kuin ICLEI, Regions4, Under2 Coalition, C40 Cities, Climate Alliance ja monet muut osoittavat.

21.

korostaa, että EU:ssa yli 11 000 kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen allekirjoittajakaupunkia pyrkii vähentämään päästöjään, parantamaan kestokykyään ja torjumaan energiaköyhyyttä ja yli 100 ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja koskevaan unionin missioon osallistuvaa kaupunkia on sitoutunut saavuttamaan ilmastoneutraaliuden vuoteen 2030 mennessä.

22.

painottaa vertikaalisen integraation merkitystä ilmastopolitiikassa ja kehottaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolia sisällyttämään valtiotasoa alempien hallintotasojen ilmastositoumukset, -toimet ja -saavutukset omiin kansallisesti määriteltyihin panoksiinsa ja kansallisiin sopeutumissuunnitelmiinsa. Komitea huomauttaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on toimivaltaa ja vastuuta keskeisillä päästöjä aiheuttavilla aloilla, kuten liikenteen ja maankäytön alalla, ja että edistymistä näillä aloilla on seurattava, jotta kansalliset tavoitteet voidaan saavuttaa.

23.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisten panos kansallisten tavoitteiden saavuttamiseen olisi tunnustettava EU:ssa virallisesti kehottamalla jäsenvaltioita energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta annetun asetuksen tulevan tarkistuksen yhteydessä kvantifioimaan valtiotasoa alempien hallintotasojen toimet.

24.

suhtautuu myönteisesti valtiovallasta riippumattomien toimijoiden ilmastoneutraaliussitoumuksia käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän suosituksiin (4), joissa tähdennetään tarvetta laatia tiukemmat ja selkeämmät normit yritysten, rahoituslaitosten, kuntien ja alueiden ilmastoneutraaliussitoumuksille. Komitea kehottaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolia helpottamaan tietojen saantia ja tukemaan paikallis- ja alueviranomaisia tarvittavilla välineillä ja resursseilla, jotta ne pystyvät kehittämään tietopohjaisia skenaarioita, seuraamaan edistymistä ja tekemään tieteelliseen tietoon perustuvia päätöksiä. Näin kansalliset tavoitteet ja paikalliset suunnitelmat voidaan sovittaa tehokkaammin yhteen.

25.

toistaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat sitoutuneet jakamaan laajasti ilmastotoimia koskevaa tietämystään, asiantuntemustaan, kokemuksiaan ja innovointivoimaansa edistääkseen kansallisia ja kansainvälisiä toimia Pariisin tavoitteiden saavuttamiseksi.

26.

korostaa kattavien osaamisenkehittämis- ja koulutusohjelmien olevan tärkeitä paikallistasolla, jotta yhteisöt ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät saavat tarvittavat tiedot ja taidot ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä varten. Komitea kannustaakin hallituksia ja sidosryhmiä asettamaan paikallisyhteisöissä toteutettavat uudelleen- ja täydennyskoulutusaloitteet etusijalle.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

27.

on tyytyväinen COP27-kokouksessa tehtyyn päätökseen ryhtyä kehittämään maailmanlaajuisen sopeutumistavoitteen puitteita ja toteaa jälleen kerran, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat sopivin taho sopeutumistavoitteiden määrittelyyn, sillä niillä on ensi käden tietoa paikallisväestön ja asianomaisten alueiden kestokykyyn liittyvistä tarpeista ja ratkaisuista. Komitea suosittaakin voimakkaasti, että YK:n ilmastosopimuksen osapuolet laativat valtiotasoa alempien hallintotasojen toimiin perustuvia kansallisia sopeutumissuunnitelmia.

28.

muistuttaa, että luonnonkatastrofit koskettivat EU:ssa vuosina 1980–2020 lähes 50:tä miljoonaa ihmistä ja aiheuttivat vuosittain keskimäärin 12 miljardin euron taloudelliset menetykset (5). Nämä menetykset ovat jakautuneet epätasaisesti ja aiheuttaneet vahinkoa sellaisille kunnille ja alueille, jotka ovat jo joutuneet kamppailemaan esimerkiksi heikon talouskasvun, väestön vähenemisen tai suuren nuorisotyöttömyyden kaltaisten haasteiden kanssa.

29.

peräänkuuluttaa paikallisjohtoisia sopeutumismalleja, joissa asianomaiset yhteisöt voivat toimia ensisijaisena muutosvoimana, ja muistuttaa haittasopeutumisen riskien ja vaikutusten vähentämisen tärkeydestä. Komitea toteaa, että ilmastonmuutos vaikuttaa suhteettoman paljon kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin, kuten lapsiin, vanhuksiin, vammaisiin henkilöihin ja alkuperäiskansoihin sekä ihmisiin, jotka elävät suojattomissa olosuhteissa (esimerkiksi konfliktialueilla tai alueilla, joita ilmastonmuutos koettelee kohtuuttomalla tavalla).

30.

painottaa, että IPCC:n raporteissa tunnustetaan, että naisten valmiuksia sopeutua ilmastonmuutokseen sekä torjua sitä rajoittavat usein heidän roolinsa kotona ja yhteiskunnassa, institutionaaliset esteet ja sosiaaliset normit. Komitea kannustaa osapuolia jatkamaan sukupuolinäkökohdat huomioon ottavan ilmastopolitiikan edistämistä toteuttamalla sukupuolten tasa-arvoa koskevaa Liman toimintaohjelmaa ja toimintasuunnitelmaa sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi sekä varmistamalla naisten tasa-arvoinen edustus päätöksentekoprosesseissa. Komitea on vahvasti sitä mieltä, että naisia ei pitäisi nähdä haavoittuvassa asemassa olevina avunsaajina vaan tehokkaina toimijoina, jotka edistävät ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista.

31.

panee tyytyväisenä merkille YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentin nro 26, joka koskee lasten oikeuksia ympäristöyhteyksissä ja jossa keskitytään erityisesti ilmastonmuutokseen. Komitea toteaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat lähin taso, joka käsittelee ilmastonmuutoksen erilaisia vaikutuksia lapsiin ja turvaa lasten oikeudet, tukee lapset huomioon ottavia ja sukupuolitietoisia ilmastotoimia ja toteuttaa toimintalinjoja, joilla varmistetaan lasten ihmisoikeuksien täysi kunnioittaminen ja toteutuminen.

32.

painottaa, että vaikka COP27-kokouksessa käynnistetty Sharm el-Sheikhin sopeutumisohjelma oli edistysaskel, maailmanlaajuinen sopeutumisrahoitus on nykyisellään riittämätöntä, ja kehottaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolia esittämään uskottavia tavoitteita ja suunnitelmia tällaisen pääoman käyttöä varten.

33.

on hyvillään siitä, että biologinen monimuotoisuus on yksi maailmanlaajuisen sopeutumistavoitteen puitteissa käsiteltäväksi esitetyistä aihealueista, sillä ilmastonmuutos vahingoittaa vakavasti ja tuhoaa luonnon monimuotoisuutta ja biologisen monimuotoisuuden suojelu ja ennallistaminen taas edistävät myös ilmastonmuutokseen sopeutumista. AK kannustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolia Sharm el-Sheikhin täytäntöönpanosuunnitelman mukaisesti pitämään luontopohjaisia ratkaisuja keskeisinä ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista tukevina välineinä, jotka tuovat myös merkittäviä terveyteen ja elämänlaatuun liittyviä oheishyötyjä. Komitea korostaa niitä tuhoisia vaikutuksia, joita Venäjän Ukrainaa vastaan käymällä laittomalla hyökkäyssodalla on ollut biologiseen monimuotoisuuteen sen tuhottua ratkaisevan tärkeitä ekosysteemejä. Sota vaikuttaa merkittävällä tavalla eläimiin ja ihmisiin.

34.

painottaa, että on tärkeää kiinnittää huomiota ilmaston, biologisen monimuotoisuuden ja kestävän kehityksen tavoitteiden välisiin yhteyksiin. Komitea on sitoutunut ajankohtaisiin pyrkimyksiin sovittaa YK:n ilmastosopimukseen, YK:n biodiversiteettisopimukseen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvät prosessit yhteen ja koordinoida niitä yhteisvaikutusten ja yhdenmukaisuuden edistämiseksi.

Menetykset ja vahingot

35.

on tyytyväinen COP27-kokouksessa saavutettuun edistykseen Santiagon verkoston toiminnan käynnistämisessä sekä päätökseen ottaa käyttöön uusia rahoitusjärjestelyjä menetysten ja vahinkojen korjaamiseksi kehitysmaissa, jotka ovat erityisen haavoittuvia ja joissa tulevina vuosina yhä kärjistyvä ilmastonmuutos on jo aiheuttanut peruuttamatonta vahinkoa. Komitea muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat olleet edelläkävijöitä menetysten ja vahinkojen korjaamisessa, kuten Skotlannin ja Vallonian rahoitussitoumukset osoittavat, ja näyttäneet, että tavoitetaso nousee pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon välisen yhteistyön myötä.

36.

tähdentää, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat keskeisessä asemassa määritettäessä, arvioitaessa ja kehitettäessä ratkaisuja paikallisväestön ja asianomaisten alueiden tarpeita ja niihin kohdistuvia riskejä ja uhkia koskevien parhaiden saatavilla olevien tietojen pohjalta, kuten Skotlannin hallituksen julkaisemassa raportissa Practical Action for Addressing Loss and Damage todetaan.

37.

korostaa, että menetysten ja vahinkojen korjaamiseen tarkoitetun rahoituksen hoitaminen hajautetusti paikallishallinnon kautta voi taata sen, että rahoitusta saadaan paikallistasolla nopeammin käyttöön häiriötilanteissa ja että investoinnit suunnataan paikallisten olosuhteiden edellyttämällä tavalla ja kanavoidaan tehokkaammin kansalaisten prioriteettien mukaisesti.

Sanoista tekoihin – epäkohtien korjaaminen Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi paikallis- ja aluetason nopeutettujen toimien avulla

38.

toteaa, että paikallisiin ilmastotoimiin tehtävät investoinnit luovat uusia vihreitä työpaikkoja, elvyttävät paikallistaloutta, vähentävät työttömyyttä, tekevät yhteisöistä terveempiä ja tuovat terveyteen liittyviä taloudellisia hyötyjä.

39.

korostaa tarvetta tehdä kaikista rahoitusvirroista ilmastokestäviä ja siirtyä rahoitussitoumuksista ilmastorahoituksen maksamiseen ja kehottaa painokkaasti antamaan paikallis- ja alueviranomaisille mahdollisuuden saada ilmastorahoitusta suoraan, sillä tämä on olennaisen tärkeää, jotta ne voivat tarjota räätälöityjä ja tehokkaita ratkaisuja paikallisyhteisöjen kullakin alueella kohtaamiin erityishaasteisiin.

40.

suosittaa voimakkaasti, että paikallis- ja alueviranomaisille annettavaa suoraa tukea ja teknistä apua lisätään. Komitea muistuttaa, että on tärkeää tukea valmiuksien kehittämistä ja tarjota kohdennettuja koulutusohjelmia ilmastorahastojen ja muiden rahoitusvaihtoehtojen hyödyntämisen helpottamiseksi. Tätä varten on myös luotava selkeitä menettelyjä niiden käyttöönottoa varten.

41.

on tyytyväinen ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeviin EU:n missioihin ja pitää niitä toistettavissa olevina malleina, jotka voitaisiin ottaa laajemmin käyttöön paitsi unionissa myös muulla maailmassa. Komitea kehottaa Euroopan komissiota ehdottamaan suoran rahoituksen myöntämistä ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja koskevan mission kautta vihreän kehityksen ohjelman toteuttamiseksi kentällä.

42.

tähdentää, että on tärkeää hankkia rahoitusta kaikista mahdollisista läheistä sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta niin alueellisella, kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Komitea tunnustaa kansainvälisten rahoituslaitosten ja monenvälisten kehityspankkien roolin ilmastorahoituksen saannissa ja kehottaa niitä huolehtimaan siitä, että paikallis- ja alueviranomaisten on mahdollista saada rahoitusta vaivattomasti ilman tarpeettomia byrokraattisia esteitä.

43.

korostaa tarvetta tehdä tiiviimpää yhteistyötä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa asiaan liittyviä finanssipoliittisia toimenpiteitä määriteltäessä ottaen huomioon, että Pariisin sopimuksessa pidetään ”tärkeänä, että osapuolten käytettävissä on yhtenäiset, kokonaisvaltaiset ja tasapainoiset ei-markkinaehtoiset menettelytavat”, joiden avulla ne voivat tehdä vapaaehtoista yhteistyötä kansallisesti määriteltyjen panostensa toteuttamiseksi ”yhteensovitetusti ja tehokkaasti” (6). Komitea painottaa, että tämä kannustaisi sopimuspuolia, alue- ja paikallisviranomaisia, yksityistä sektoria ja kansalaisyhteiskuntaa osallistumaan aktiivisesti ei-markkinaehtoisten menettelytapojen tutkimiseen, kehittämiseen ja täytäntöönpanoon.

44.

kehottaa lisäämään koordinointia, jotta voidaan reagoida vääriin tietoihin ja disinformaatiokampanjoihin, joilla pyritään heikentämään paikallisten ilmastotoimien uskottavuutta, sekä osoittamaan riittävästi resursseja tietoisuuden lisäämiseen, valmiuksien kehittämiseen ja paikallisyhteisöjen osallistamiseen ilmastotoimiin.

Tunnustamisesta kumppanuuksiin – valtiotasoa alempien hallintotasojen entistä aktiivisempi osallistuminen YK:n ilmastosopimukseen liittyviin prosesseihin

45.

suhtautuu myönteisesti COP27-kokouksen puheenjohtajavaltion käynnistämään aloitteeseen ”Kaupunkien kestävä selviytymiskyky seuraavan sukupolven hyväksi” (Sustainable Urban Resilience for the Next Generation, SURGe) sekä ensimmäisen kaupungistumis- ja ilmastoaiheisen ministerikokouksen järjestämiseen. Komitea kehottaa seuraavaa puheenjohtajavaltiota Yhdistyneitä arabiemiirikuntia järjestämään tällaisen ministerikokouksen myös COP28-kokouksen yhteydessä ja osallistumaan aktiivisesti SURGe-aloitteeseen.

46.

on tyytyväinen COP28-kokouksen puheenjohtajavaltion sitoumukseen kutsua maailman kaupunginjohtajien valtuuskunta ensi kertaa mukaan maailman ilmastohuippukokoukseen ja sisällyttää paikalliset ilmastoasioihin liittyvät painopisteet ja panokset COP28-kokouksen ohjelmaan.

47.

suhtautuu myönteisesti G7-maiden ilmasto-, energia- ja ympäristöministereiden vuonna 2023 antamaan julkilausumaan, jossa tunnustetaan valtiotasoa alempien hallintotasojen toimijoiden keskeinen rooli ilmastoneutraaliin, ilmastokestävään ja luonnon kannalta suotuisaan kiertotalouteen tähtäävän siirtymän toteuttamisessa, sekä G7-maiden perustamaan valtiotasoa alempien hallintotasojen ilmastotoimia käsittelevään pyöreän pöydän ryhmään, jonka työn tulokset toimitetaan G20-maille ja COP28-kokoukselle.

48.

kannattaa Ranskan hallituksen aloitetta ryhtyä järjestämään alueellisia COP-kokouksia; AK on suositellut niitä jo vuodesta 2021 lähtien (7). Koska alueelliset COP-kokoukset takaavat kansalaisten ja yritysten sitoutumisen vihreän kehityksen ohjelmaan ja ilmastonmuutoksen torjuntaan ja antavat myös mahdollisuuden kerätä kentältä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, ja saada käyttöön paikallista käytännön asiantuntemusta ja parhaita käytänteitä, komitea kehottaa muitakin EU:n jäsenvaltioita harkitsemaan kokousten järjestämistä omilla alueillaan.

49.

toteaa, että paikallishallintotahojen ja kunnallisviranomaisten (LGMA) ryhmällä on keskeinen rooli, sillä se saattaa paikallis- ja alueviranomaiset yhteen maailmanlaajuisesti ja vahvistaa jatkuvasti ilmastonmuutoksen torjuntaan osallistuvien valtiotasoa alempien hallintotasojen maailmanlaajuista verkostoa. Komitea kannustaa kaikkia YK:n ilmastosopimuksen osapuolia tukeutumaan maailmanlaajuisten ilmastotoimien edistämiseen tähtäävään Marrakeshin kumppanuuteen ja hyödyntämään kumppanuuksia ja yhteistyötä LGMA-ryhmän sekä korkean tason ilmastotoimijoiden kanssa.

50.

kehottaa korkean tason ilmastotoimijoita tutkimaan mahdollisuutta ryhtyä järjestämään alueellisia ilmastoviikkoja lähitulevaisuudessa myös Euroopassa.

51.

suhtautuu myönteisesti YK:n biodiversiteettisopimuksen 15. osapuolikonferenssissa hyväksyttyyn vuoden 2020 jälkeiseen maailmanlaajuiseen biodiversiteettikehykseen ja on tyytyväinen siihen, että paikallis- ja alueviranomaisten merkittävä panos sen edistämisessä on tunnustettu ennen kaikkea ottamalla valtiotasoa alemmat hallintotasot virallisesti keskeisiksi kumppaneiksi kansallisten biodiversiteettistrategioiden ja toimintasuunnitelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen. Komitea kannustaa vahvasti Pariisin sopimuksen osapuolia hyväksymään tätä esimerkillistä mallia vastaavia järjestelyjä.

52.

sitoutuu toimimaan suorana yhteyspisteenä ja tarjoamaan jäsenilleen ja Euroopan paikallis- ja alueviranomaisille mahdollisuuden saada säännöllisesti ajantasaista tietoa neuvottelujen valmistelusta ja etenemisestä COP28-kokouksen aikana ja muutenkin. Komitea on tyytyväinen siihen, että muut EU:n toimielimet tekevät sen kanssa yhteistyötä ja tukevat sitä näiden tietojen säännöllisessä toimittamisessa, mikä tuo paikallis- ja alueviranomaiset lähemmäs kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja.

---

(1)  Summer 2023: the hottest on record | Copernicus.

(2)  UN-Habitat Strategic Plan 2020-2023.

(3)  Esimerkiksi 75 prosenttia C40 Cities -verkostoon kuuluvista kaupungeista vähentää päästöjään oman maansa keskivauhtia nopeammin.

(4)  Integrity matters: net zero commitments by businesses, financial institutions, cities and regions.

(5)  Overview of natural and man-made disaster risks the European Union may face, vuoden 2020 laitos.

(6)  Pariisin sopimuksen 6 artiklan mukaan maat voivat tehdä vapaaehtoisesti yhteistyötä kansallisesti määriteltyjen panostensa mukaisten päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Maa voi kyseisen artiklan nojalla siirtää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä ansaitsemiaan päästöhyvityksiä yhdelle tai useammalle muulle maalle auttaakseen niitä pääsemään ilmastotavoitteisiin. Sopimuksen 6 artiklan 8 kohdassa tunnustetaan ei-markkinaehtoiset menettelytavat ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen edistämiseksi. Kun kyse ei ole päästövähennyksillä käytävästä kaupasta, yhteistyötä voidaan kyseisen kohdan nojalla tehdä rahoituksen, teknologian siirron ja valmiuksien kehittämisen keinoin.

(7)  Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle COP26-kokousta silmällä pitäen” (EUVL C 440, 29.10.2021, s. 25).