—

ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2022 tekemänsä päätöksen ulkomaista sekaantumista kaikkiin Euroopan unionin demokraattisiin prosesseihin ja siihen sisältyvästä disinformaatiosta käsittelevän erityisvaliokunnan (INGE 2) asettamisesta ja sen toimivallan, jäsenmäärän ja toimikauden keston määrittelystä (1) sekä 14. helmikuuta 2023 tekemänsä päätöksen edellä mainitun 10. maaliskuuta tehdyn päätöksen muuttamisesta ja erityisvaliokunnan nimen ja toimivallan mukauttamisesta (2),

—

ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2022 antamansa päätöslauselman ulkomaisesta sekaantumisesta kaikkiin Euroopan unionin demokraattisiin prosesseihin ja siihen sisältyvästä disinformaatiosta (3), jäljempänä ”INGE 1 -erityisvaliokunnan mietintö”,

—

ottaa huomioon komission jatkotoimet parlamentin 9. maaliskuuta 2022 antamassa päätöslauselmassa antamien suositusten johdosta,

—

ottaa huomioon neuvoston 21. maaliskuuta 2022 ja Eurooppa-neuvoston 24. maaliskuuta 2022 hyväksymän asiakirjan ”Turvallisuus- ja puolustusalan strateginen kompassi – Euroopan unioni, joka suojaa kansalaisiaan, arvojaan ja etujaan sekä edistää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta”,

—

ottaa huomioon 23. marraskuuta 2022 antamansa suosituksen neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle EU:n uudesta laajentumisstrategiasta (4),

—

ottaa huomioon 13. heinäkuuta 2022 annetun komission tiedonannon ”Oikeusvaltiokertomus 2022 – Oikeusvaltiotilanne Euroopan unionissa” (COM(2022)0500),

—

ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2022 antamansa päätöslauselman kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien kaventumisesta Euroopassa (5),

—

ottaa huomioon 15. joulukuuta 2022 antamansa päätöslauselman Qatariin liittyvistä korruptioepäilyistä ja Euroopan unionin toimielinten laajemmasta avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden tarpeesta (6),

—

ottaa huomioon 23. marraskuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU:n strategisesta viestinnästä kolmansien osapuolten levittämän EU:n vastaisen propagandan torjumiseksi (7),

—

ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2019 antamansa suosituksen neuvostolle sekä komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle Euroopan ulkosuhdehallinnon toteuttaman seurannan tarkastelusta kahden vuoden kuluttua Euroopan parlamentin mietinnöstä, joka laadittiin EU:n strategisesta viestinnästä kolmansien osapuolten levittämän EU:n vastaisen propagandan torjumiseksi (8),

—

ottaa huomioon 20. lokakuuta 2021 antamansa päätöslauselman Euroopan media-alasta digitaalisella vuosikymmenellä: elpymistä ja muutosta tukeva toimintasuunnitelma (9),

—

ottaa huomioon valtioiden vastuuta kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista koskevat artiklat (Articles of Responsibility of States for Internationally Wrongful Acts),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

—

ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja erityisesti sen 20 artiklan,

—

ottaa huomioon kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman perustamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1381/2013 ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 390/2014 kumoamisesta 28. huhtikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/692 (10),

—

ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2022 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkista osallistumista harjoittavien henkilöiden suojelemisesta ilmeisen perusteettomilta tai aiheettomilta kanteilta (”strategiset häirintätarkoituksessa nostetut kanteet”) (COM(2022)0177),

—

ottaa huomioon 3. joulukuuta 2020 annetun komission tiedonannon Euroopan demokratiatoimintasuunnitelmasta (COM(2020)0790),

—

ottaa huomioon 16. syyskuuta 2022 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi mediapalvelujen yhteisestä kehyksestä sisämarkkinoilla (eurooppalainen medianvapaussäädös) ja direktiivin 2010/13/EU muuttamisesta (COM(2022)0457),

—

ottaa huomioon Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin loppuraportin ja erityisesti sen ehdotukset 27 ja 37,

—

ottaa huomioon vuonna 2022 vahvistetut disinformaatiota koskevat tehostetut käytännesäännöt,

—

ottaa huomioon digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta 19. lokakuuta 2022 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/2065 (digipalvelusäädös) (11),

—

ottaa huomioon kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä ja direktiivin 2008/114/EY kumoamisesta 14. joulukuuta 2022 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2022/2557 (12) (direktiivi kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä);

—

ottaa huomioon 18. lokakuuta 2022 annetun komission ehdotuksen neuvoston suositukseksi unionin koordinoidusta lähestymistavasta kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyvyn vahvistamiseen (COM(2022)0551),

—

ottaa huomioon 25. marraskuuta 2021 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi poliittisen mainonnan läpinäkyvyydestä ja kohdentamisesta (COM(2021)0731) sekä siihen tehdyt tarkistukset, jotka parlamentti hyväksyi 2. helmikuuta 2023  (13),

—

ottaa huomioon 25. marraskuuta 2021 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta (COM(2021)0734),

—

ottaa huomioon 16. joulukuuta 2020 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi toimenpiteistä yhteisen korkean kyberturvatason varmistamiseksi koko unionissa ja direktiivin (EU) 2016/1148 kumoamisesta (COM(2020)0823) (NIS 2 -direktiivi),

—

ottaa huomioon 29. maaliskuuta 2022 julkaistun Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 5/2022 ”EU:n toimielinten, elinten ja virastojen kyberturvallisuus: valmiustaso ei kokonaisuutena ole oikeassa suhteessa uhkiin”,

—

ottaa huomioon 22. maaliskuuta 2022 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toimenpiteistä yhteisen korkean kyberturvatason varmistamiseksi unionin toimielimissä, elimissä ja laitoksissa (COM(2022)0122),

—

ottaa huomioon 20. toukokuuta 2021 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen pakollisesta avoimuusrekisteristä (14),

—

ottaa huomioon EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja teknologianeuvoston 5. joulukuuta 2022 antaman yhteisen julkilausuman,

—

ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021,

—

ottaa huomioon European Fact-Checking Standards Network -verkoston elokuussa 2022 julkaisemat riippumattomia faktantarkistusorganisaatioita koskevat eurooppalaiset standardit,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 54 ja 207 artiklan,

—

ottaa huomioon ulkomaista sekaantumista kaikkiin Euroopan unionin demokraattisiin prosesseihin ja siihen sisältyvää disinformaatiota sekä lahjomattomuuden, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden vahvistamista Euroopan parlamentissa käsittelevän erityisvaliokunnan (INGE 2) (väli)mietinnön (A9-0187/2023),

A.

ottaa huomioon, että parlamentti hyväksyi 9. maaliskuuta 2022 päätöslauselman, jossa se antoi suosituksensa, jotka perustuvat ulkomaista sekaantumista kaikkiin Euroopan unionin demokraattisiin prosesseihin ja siihen sisältyvää disinformaatiota käsittelevän ensimmäisen erityisvaliokunnan mietintöön; ottaa huomioon, että mietinnön suosituksissa kehotettiin hyväksymään koordinoitu strategia ulkomaisen sekaantumisen torjumiseksi; ottaa huomioon, että komissio laati näiden suositusten pohjalta asiakirjan, jossa muun muassa todettiin, että käytännössä tällainen strategia on jo olemassa toimielinten välisen koordinoinnin eri muodoissa;

B.

toteaa, että EU:n toimielimistä Euroopan parlamentti on ainoa suorilla vaaleilla valittu elin ja se johtaa unionin poliittisia keskusteluja ulkomaisen sekaantumisen, tiedonmanipuloinnin ja hybridiuhkien torjumisesta demokratioissamme, mukaan lukien EU:n toimielimissä; toteaa viimeaikaisten tapahtumien osoittaneen, että parlamenttiin kohdistuu erilaisia ja aggressiivisia ulkomaisia vaikuttamispyrkimyksiä;

C.

ottaa huomioon, että komission puheenjohtaja ilmoitti syyskuussa 2022 unionin tilaa koskevassa puheessaan, että komissio aikoo esittää demokratian puolustuspaketin, joka on määrä hyväksyä vuoden 2023 toisella neljänneksellä; ottaa huomioon, että tähän pakettiin sisältyisi lainsäädäntöehdotus demokratioiden suojelemiseksi sellaisilta kolmansien maiden yhteisöiltä, jotka harjoittavat unionissa yleiseen mielipiteeseen ja demokratian toimintaympäristöön mahdollisesti vaikuttavaa toimintaa, sekä Euroopan demokratiatoimintasuunnitelman toimien uudelleentarkastelu ja toimenpiteitä turvallisten ja häiriönsietokykyisten vaalien varmistamiseksi, mukaan lukien vaaliprosessien kyberturvallisuustoimenpiteet;

D.

ottaa huomioon, että Euroopan unionin neuvosto, komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto johtivat yhdessä yhteistä EU Integrated Resolve 2022 -harjoitusta, jonka tarkoituksena oli testata EU:n reagointia hybridikampanjoihin;

E.

ottaa huomioon, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan alkoi huolellisesti suunniteltuna ja aggressiivisesti toteutettuna informaatiosotana ennen 24. helmikuuta 2022 aloitettua täysimittaista sotilaallista hyökkäystä; ottaa huomioon, että Venäjä käyttää useita erilaisia sekaantumisen menetelmiä osana laajempaa strategiaa EU:n jäsenvaltioiden ja sen naapurialueiden vahingoittamiseksi, hämmentämiseksi, pelottelemiseksi, heikentämiseksi ja jakamiseksi; ottaa huomioon, että Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta toteuttivat tehokkaat ennakoivat viestintäkampanjat väärien tietojen torjumiseksi ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan ja että kampanjoissa käytettiin julkisesti ennennäkemättömällä tavalla käytettävissä ollutta luotettavaa tiedustelutietoa Kremlin narratiivin torjumiseksi ja Venäjän hallituksen ja siihen liittyvien toimijoiden valheiden paljastamiseksi; ottaa huomioon, että Venäjä oli vuosien ajan toteuttanut disinformaatiokampanjoita ja kyberhyökkäyksiä sekä pyrkinyt valjastamaan eliitin jäseniä ja kirjoittamaan uudelleen historiaa tarkoituksenaan valmistella maaperää hyökkäykselleen Ukrainaan;

F.

ottaa huomioon, että parlamentin yksiköiden odotetaan toteuttavan merkittäviä toimia 9. maaliskuuta 2022 hyväksyttyjen suositusten johdosta, erityisesti vuoden 2024 Euroopan parlamentin vaalien valmistelun yhteydessä; ottaa huomioon, että disinformaatiota käsittelevän parlamentin työryhmän tehtäväksi on annettu koordinoida Euroopan parlamentin eri pääosastojen työtä ja tehdä yhteistyötä muiden EU:n toimielinten kanssa useissa toimissa, joita on toteutettu erityisesti seuraavilla aloilla: tilannetietoisuus, selviytymiskyvyn kehittäminen, väärien tietojen ennakointi ja terveen informaatioympäristön edistäminen sekä vaikutusten lieventäminen;

G.

ottaa huomioon, että parlamentti tukee ennakoivasti parlamentaarista demokratiaa useissa EU:n ulkopuolisissa maissa, mukaan lukien demokratiatuki- ja vaalikoordinointiryhmän toiminnan kautta; toteaa, että tässä asiassa on erityisen tärkeää keskittyä EU:n välittömiin naapurialueisiin;

H.

ottaa huomioon, että liittymisneuvotteluja käyvät maat kohtaavat haasteita, jotka johtuvat vihamielisistä ulkomaisista sekaantumis- ja disinformaatiokampanjoista; toteaa aiempien tapahtumien osoittaneen, että laajentumisen toteutumatta jäämisen hinta on strategisesti korkea; ottaa huomioon, että Länsi-Balkan on strategisen ja geopoliittisen kilpailun alue ja että jotkut sen maista ovat alttiita epävakaudelle, mikä uhkaa Euroopan turvallisuutta ja vakautta; ottaa huomioon, että kolmannet maat hyödyntävät näitä haavoittuvuuksia muun muassa tekemällä strategisia investointeja ja toteuttamalla disinformaatiokampanjoita; ottaa huomioon, että liittymisneuvotteluja käyvien maiden vakaus ja turvallisuus ja demokratian kestävyys ovat erottamattomasti kytköksissä EU:n omaan turvallisuuteen, vakauteen ja demokratian kestävyyteen;

I.

toteaa, että Länsi-Balkaniin kohdistettujen sekaantumiskampanjoiden tavoitteena on vaikuttaa kielteisesti yksittäisten maiden kasvavaan euroatlanttiseen suuntautumiseen ja vakauteen ja muuttaa siten koko alueen suuntautumista; ottaa huomioon, että Venäjä käyttää vaikutusvaltaansa Serbiassa pyrkiäkseen horjuttamaan suvereenien naapurivaltioiden vakautta sekä häiritsemään niitä; ottaa huomioon, että Bosniassa se pyrkii tähän hyödyntämällä Serbitasavaltaa, Montenegrossa hyödyntämällä maan serbimyönteisiä asenteita sekä Serbian ortodoksista kirkkoa ja Kosovossa hyödyntämällä ja lietsomalla nykyisiä kiistoja Kosovon pohjoisosissa; toteaa, että Venäjällä on näin ollen edelleen huomattavasti vaikutusvaltaa Länsi-Balkanilla ja kyky häiritä alueellisia pyrkimyksiä sovintoon, yhdentymiseen ja demokratiakehitystä edistäviin uudistuksiin;

J.

ottaa huomioon, että Trans European Policy Studies Association -järjestön (TEPSA, johtavien tutkimuslaitosten ja yliopistojen yleiseurooppalainen yhteenliittymä) toteuttaman ja EU:n rahoittaman RADAR-hankkeen kaltaisilla aloitteilla pyritään lisäämään kansalaisten tietoisuutta disinformaatiosta ja tarjoamaan julkinen keskustelufoorumi ja että hankkeessa keskitytään erityisesti nuoriin, jotta voidaan parantaa heidän vaikutusmahdollisuuksiaan, vahvistaa heidän osallistumistaan kansalaisyhteiskuntaan ja parantaa heidän koulutustaan kriittisestä ajattelusta ja medialukutaidosta;

K.

katsoo, että tarvitaan kokonaisvaltainen koko yhteiskuntamme kattava lähestymistapa, kun koulutetaan kaikenikäisiä unionin kansalaisia havaitsemaan mahdolliset disinformaatio-operaatiot ja tiedonmanipulointi ja vastustamaan niitä, mukaan lukien erityinen koulutus työ- ja kouluikäisille; katsoo, että olisi laadittava strategia, jonka mukaan internetin käyttäjille näytetään ennakoivasti videoita ja sisältöä disinformaation taustalla olevista taktiikoista, millä voitaisiin lisätä heidän tietoisuuttaan väärästä tiedosta ja disinformaatiosta sekä heidän kykyään vastustaa niitä ja parantaa haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien selviytymiskykyä; katsoo, että yleinen tietoisuus ja jatkuva vuoropuhelu tiedotusvälineiden kanssa on ratkaisevan tärkeää tässä asiassa; toteaa, että disinformaation vastaisen viestinnän onnistumisen keskeinen piirre on luottamus tiedottaviin instituutioihin;

L.

ottaa huomioon, että nykyajan antisemitismiä esiintyy useissa muodoissa, kuten vihapuheena verkossa ja uusien salaliittoteorioiden (jälleen)esiintymisenä, ja että EU on antisemitismin torjumista ja juutalaisen elämäntavan vaalimista koskevan strategiansa (2021–2030) puitteissa sitoutunut tulevaisuuteen, jossa antisemitismille ei ole sijaa EU:ssa eikä muuallakaan maailmassa;

M.

katsoo, että kansalaisyhteiskunnan järjestöillä on olennaisen tärkeä rooli valvojina, ne ovat avainasemassa demokratian kestävyyden kehittämisessä sisältä päin ja demokratian suojelemisessa ja ne tukevat oikeusvaltioperiaatteen rikkomisten torjuntaa sekä edistävät aktiivisesti oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja perusoikeuksien toteutumista paikan päällä; toteaa erityisesti, että kansalaisyhteiskunnan järjestöillä on tärkeä tehtävä demokraattisiin prosesseihin kohdistuvan ulkomaisen sekaantumisen havaitsemisessa ja torjunnassa; ottaa huomioon, että kansalaisyhteiskunnan järjestöillä on ratkaiseva rooli itsesääntelyn kehittämisessä, mikä mahdollistaa disinformaation torjuntaa koskevien toimialan normien luomisen erityisesti aloilla, joilla valtion toimet voivat aiheuttaa epäluottamusta; toteaa, että kun kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista demokraattisiin prosesseihin vahvistetaan entisestään, koko demokratia on paremmin varautunut ulkomaisen sekaantumisen vaaran varalta;

N.

ottaa huomioon, että kansalaisyhteiskunnan järjestöt, ajatushautomot, konsulttitoimistot, säätiöt ja yritykset eivät itse ole turvassa tällaiselta sekaantumiselta ja että joissain tapauksissa vihamieliset toimijat voivat käyttää niitä vaikuttamisen välineenä, työkaluna tai välikappaleena, mukaan lukien kolmansien maiden toimijat, jotka suoraan rahoittavat ulkomaista sekaantumista ja päätöksentekijöihin vaikuttamista tai yllyttävät siihen; toteaa, että avoimuus on keskeistä sen varmistamiseksi, että näistä toimijoista ei tule ulkomaisen sekaantumisen välikappaleita eikä niitä käytetä siihen, ja että näin ollen niiden vaikuttamistyön osalta on noudatettava selkeitä sääntöjä, joita on valvottava; toteaa, että jotkin EU:n jäsenvaltiot ovat yrittäneet panna täytäntöön mekanismeja, joilla piilotetaan kansalaisyhteiskunnan järjestöjen muiden valtioiden, erityisesti Venäjän ja Kiinan, hallituksilta saama rahoitus;

O.

ottaa huomioon, että kansalaisyhteiskunnan järjestöille kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman kautta annetulla EU:n tuella tehostettiin toimia, joilla tuetaan kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, erityisesti pienempiä paikallisia järjestöjä, joilla on erityisiä rajoitteita; ottaa huomioon, että tietyt jäsenvaltiot ovat rahoittaneet faktantarkistusta ja disinformaation torjuntaa koskevien valmiuksien kehittämistä kansallisten elpymis- ja palautumisohjelmien kautta;

P.

ottaa huomioon, että huolimatta tietyistä käytettävissä olevista rahoitusvaroista, mukaan lukien EU:n rahastoista ja ohjelmista rahoitetut onnistuneet hankkeet, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja tiedotusvälineiden rahoitus on kaiken kaikkiaan hajanaista, hankeperusteista ja usein peräisin EU:n ulkopuolisista maista; katsoo, että rahoituksen hakumenettelyjen olisi oltava avoimia ja helppoja noudattaa; ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut, että EU:lla ei ole johdonmukaista medialukutaitoa koskevaa strategiaa, johon sisältyisi disinformaation torjuminen, ja EU:n toimet ovat hajanaisia, mikä heikentää medialukutaitohankkeiden vaikutusta, ja että monet näistä hankkeista eivät ole osoittautuneet riittävän laajoiksi ja kattaviksi;

Q.

toteaa, että demokraattisessa yhteiskunnassa tosiseikkoihin perustuvalla journalismilla on ratkaisevan tärkeä rooli ja että sillä ylläpidetään totuudenmukaisuuden, virheettömyyden, puolueettomuuden, rehellisyyden ja riippumattomuuden periaatteita; ottaa huomioon, että sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus ovat perusoikeuksia, jotka taataan Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja tunnustetaan EU:n perusoikeuskirjassa sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa; toteaa, että tiedotusvälineiden viihteellistyminen vaikuttaa haitallisesti julkisesti saatavilla olevan tiedon luotettavuuteen ja mediaympäristöön;

R.

ottaa huomioon, että väärinkäytösten paljastajat, toimittajat, kansalaisyhteiskunnan järjestöt, aktivistit ja ihmisoikeuksien puolustajat kohtaavat yhä enemmän pelottelua, yksityisyyteen puuttuvaa valvontaa ja hakkerointia, häirintää ja uhkailua, mukaan lukien oikeudelliset uhkaukset ja perusteettomat oikeudenkäynnit; katsoo, että EU:n ja sen toimielinten olisi tuettava näitä toimijoita; toteaa, että julkisen osallistumisen vastaiset strategiset häirintäkanteet (SLAPP-kanteet), mukaan lukien kolmansien maiden viranomaisten EU:n kansalaisia tai EU:hun sijoittautuneita yhteisöjä vastaan nostamat SLAPP-kanteet, ovat vakava uhka demokratialle ja perusoikeuksille, kuten sananvapaudelle ja tiedonvälityksen vapaudelle, sillä niiden avulla toimittajia ja aktivisteja sekä laajemmin kansalaisyhteiskunnan toimijoita estetään puhumasta yleistä etua koskevista asioista ja rangaistaan siitä, ja siten niillä lamautetaan kaikki, jotka esittävät tai voisivat esittää kritiikkiä;

S.

ottaa huomioon, että EU:ssa on ollut tapauksia, joissa toimittajien henkeä on uhattu, koska he ovat tutkineet yleistä etua koskevia aiheita; ottaa huomioon, että ulkovaltoja epäillään unioniin kohdistuvasta sekaantumisesta ja että ne ovat ulottaneet sortotoimenpiteitä unionin alueelle vaientaakseen toimittajia, jotka haluavat raportoida rikoksista ja tuoda niitä ilmi; toteaa, että yksi esimerkki tästä on Marokon kuningaskunnan espanjalaista toimittajaa Ignacio Cembreroa vastaan harjoittama oikeudellisen häirinnän strategia; ottaa huomioon, että joihinkin EU:ssa turvapaikan saaneisiin toimittajiin ja ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuu edelleen vainoa, häirintää, väkivaltaa ja murhayrityksiä; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi varmistettava heidän turvallisuutensa ja heidän mahdollisuutensa jatkaa työtään;

T.

toteaa, että on yleisen edun mukaista heikentää vihamielisen tiedonmanipuloinnin vaikuttavuutta ja erityisesti sen vaikutuksia demokraattisten prosessien toimintaan; toteaa, että disinformaatio heikentää kansalaisten kykyä tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja osallistua vapaasti demokraattisiin prosesseihin; toteaa, että tätä tilannetta pahentaa uudentyyppisten medioiden nopea kehitys; ottaa huomioon, että vuoden 2022 tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälineen mukaan tiedotusvälineiden elinkelpoisuutta koskevan indikaattorin riskitaso ei ollut missään maassa alhainen, mikä kuvastaa tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen tällä hetkellä kohdistuvia taloudellisia uhkia; toteaa, että pienemmillä markkinoilla toimivilla tiedotusvälineillä kuten paikallisilla, alueellisilla ja kapean erikoisalan tiedotusvälineillä on muitakin haasteita, koska niiden tulot ovat rajalliset, ja toteaa, että nykyisillä kaupallisilla liiketoimintamalleilla toimien niiden elinkelpoisuus heikkenee eivätkä ne voi omaksua helposti uusia liiketoimintamalleja samalla tavoin kuin suuremmilla markkinoilla toimivat tiedotusvälineet; toteaa, että lisäksi Venäjä katsoo joidenkin jäsenvaltioiden kuuluvan vaikutuspiiriinsä ja että nämä jäsenvaltiot ovat alttiimpia geopoliittisille riskeille, jotka johtuvat Venäjän niiden informaatioympäristöön kohdistamasta häirinnästä;

U.

ottaa huomioon, että tiedotusvälineiden riippumattomuuden ja moniarvoisuuden sekä medialukutaidon edistäminen disinformaation torjumiseksi on yksi kansalaisten ehdotuksista, jotka sisältyvät 9. toukokuuta 2022 julkaistuun Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin loppuraporttiin, jossa kansalaiset erityisesti kehottivat EU:ta puuttumaan tiedotusvälineiden riippumattomuuteen kohdistuviin uhkiin ottamalla käyttöön EU:n laajuiset vähimmäisvaatimukset sekä puolustamaan ja tukemaan vapaita, moniarvoisia ja riippumattomia tiedotusvälineitä, tehostamaan disinformaation ja ulkomaisen sekaantumisen torjuntaa ja varmistamaan toimittajien suojelun; ottaa huomioon, että Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin loppuraportissa kehotettiin myös perustamaan EU:n elin, jonka tehtävänä on käsitellä ja torjua kohdennettua disinformaatiota ja sekaantumista, tehostaa kansallisten kyberturvallisuusviranomaisten yhteistyötä sekä verkkoalustoja ja sosiaalisen median yrityksiä koskevaa lainsäädäntöä ja ohjeita disinformaatioon liittyvien haavoittuvuuksien korjaamiseksi;

V.

ottaa huomioon, että mediapalvelujen tarjoajat, jotka levittävät järjestelmällisesti disinformaatiota, mukaan lukien tiettyjen EU:n ulkopuolisten maiden, kuten Kiinan, Venäjän ja Turkin, rahoittamien valtion määräysvallassa olevien mediapalvelujen tarjoajien harjoittama tiedonmanipulointi ja häirintä, voivat vaarantaa mediapalvelujen sisämarkkinoiden eheyden ja lisätä yhteiskunnan polarisoitumista; toteaa, että tällainen erittäin keskittynyt ja hallituksen määräysvallassa oleva mediaympäristö voi johtaa informaatioautokratiaan, jossa valtio tai vihamieliset ulkomaiset toimijat voivat helposti käyttää vaikutusvaltaa manipuloimalla tietoa;

W.

ottaa huomioon, että Kiina on kymmenen viime vuoden aikana sijoittanut lähes kolme miljardia euroa eurooppalaisiin media-alan yrityksiin eivätkä EU ja sen jäsenvaltiot ole toteuttaneet asianmukaisia vastatoimia; toteaa, että Kiinan esimerkkiä voisivat seurata muut valtiot, joilla on samanlaisia autoritaarisia poliittisia ideologioita, mikä aiheuttaa huomattavia uhkia eurooppalaisten demokratioiden eheydelle ja vaaran siitä, että muut maat sekaantuvat EU:n sisäisiin asioihin; toteaa, että EU:ssa toimii edelleen joitakin Kiinan valtion Konfutse-instituutteja, jotka levittävät propagandaa ja kohdistavat häirintää akateemisiin laitoksiin; ottaa huomioon, että lähetystoimintaa harjoittavat kiinalaiset tiedotusvälineet edustavat Kiinan kommunistista puoluetta ja levittävät sen ideologiaa; ottaa huomioon, että kiinalaiset bottitilit toimivat yhä aktiivisemmin sosiaalisessa mediassa ja verkkoyhteisöissä ja että ne palvelevat Kiinan viranomaisten tarpeita;

X.

ottaa huomioon, että EU DisinfoLab paljasti äskettäin erityisesti Brysselissä ja Genevessä sijaitseviin kansainvälisiin instituutioihin kohdistuneen valtavan operaation, jolla pyrittiin edistämään Intian intressejä ja jossa käytettiin satoja valetiedotusvälineitä ja kymmeniä valtiojohtoisia kansalaisjärjestöjä;

Y.

ottaa huomioon, että vain muutamassa EU:n jäsenvaltiossa on käytössä ulkomaisten mediainvestointien seurantamekanismeja; ottaa huomioon, että tiedotusvälineiden tosiasiallisten edunsaaja- ja omistusrakenteiden tietäminen on yleisen edun mukaista;

Z.

ottaa huomioon, että edelleen on merkittäviä rakenteellisia puutteita, jotka helpottavat verkkoalustojen avulla tehtävää tiedonmanipulointia; ottaa huomioon, että verkkoalustojen liiketoimintamallit perustuvat käyttäjätietoihin, äärimmäistä ja eripuraa lietsovaa sisältöä edistäviin algoritmeihin sekä mainontaan, jolloin reaktioiden suurempi määrä merkitsee suurempia mainostuloja, ja toteaa, että reaktioiden tavoittelu palkitsee eripuraa lietsovia ja jyrkkiä mielipiteitä tosiasioihin perustuvan tiedon kustannuksella; ottaa huomioon, että verkkoalustat on tämän vuoksi suunniteltu tavalla, joka auttaa vahvistamaan salaliittoteorioita ja disinformaatiota; toteaa, että näillä maailmanlaajuisilla verkkoalustoilla on lisäksi ollut valtava häiriövaikutus Euroopan media-alan taloudelliseen elinkelpoisuuteen, koska ne hallitsevat mainosmarkkinoita ja vaikuttavat siten media-alan liiketoimintamalleihin;

AA.

ottaa huomioon, että vaikka disinformaatiota koskevia käytännesääntöjä vahvistettiin, on edelleen monia rakenteellisia ongelmia, kuten sitovien sääntöjen puute ja määräys, jonka mukaan yritykset voivat valita omat sitoumuksensa, mikä viime kädessä heikentää käytännesääntöjen tehokkuutta välineenä;

AB.

toteaa, että nopeasti kehittyvillä generatiivisilla tekoälyteknologioilla saattaa olla mahdollisesti vakavia seurauksia ja että niiden avulla vihamieliset toimijat voisivat tuottaa ja levittää enemmän disinformaatiosisältöä halvemmalla ja nopeammin; ottaa huomioon, että näillä teknologioilla voisi olla erityisen tuhoisia vaikutuksia eri puolilla maailmaa sellaisissa maissa, joilla ei ole resursseja puuttua tähän ongelmaan;

AC.

ottaa huomioon, että komissio pyrkii puuttumaan näihin rakenteellisiin ongelmiin poliittisen mainonnan yhteydessä poliittisen mainonnan läpinäkyvyyttä ja kohdentamista koskevalla ehdotuksellaan;

AD.

ottaa huomioon, että alustat ovat kehittäneet useita aloitteita verkossa olevan disinformaation torjumiseksi ja suunnitelleet vääriä tietoja ennakoivia kampanjoita, joissa käyttäjille tiedotetaan disinformaation vaaroista varoittamalla ennalta vääristä väitteistä, joita on esitetty vihamielisten toimijoiden disinformaatio- ja misinformaatiokampanjoissa, sekä osoittamalla ne vääriksi; toteaa, että näiden aloitteiden vaikutusta ei voida täysin arvioida, koska siitä ei ole sellaisten tutkijoiden riippumattomia tai institutionaalisia analyysejä, joilla on täysi pääsy tietoihin;

AE.

ottaa huomioon, että muun kuin englannin kielinen sisältö jää edelleen suurelta osin valvomatta, sillä alustoilla ei ole vieläkään palveluksessaan riittävästi sellaisia arvioijia ja faktantarkistajia, jotka pystyvät hoitamaan tehtäviään muilla kielillä, erityisesti pienemmillä kielillä maissa, joihin disinformaatio vaikuttaa vakavasti; katsoo, että verkkoalustojen olisi taattava kansalaisten perusoikeudet, kuten sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus;

AF.

ottaa huomioon, että Elon Muskin ostettua Twitterin yritys on ottanut käyttöön vääriä tietoja koskevan kriisiajan toimintatavan, jonka mukaan yritys ryhtyisi toimiin sellaisten tviittien johdosta, jotka sisältävät vääriä tai harhaanjohtavia väitteitä voiman ja aseiden käytöstä, ja että se reagoisi asettamalla etusijalle valtioihin sidoksissa olevien tiedotusvälineiden tilien tviitit ja kiinnittämällä varoituksen, jos tviitti on vääriä tietoja koskevan kriisiajan toimintatavan vastainen, mutta että tämä lähestymistapa peruutettiin osittain 23. marraskuuta 2022; ottaa huomioon, että yritys on irtisanonut kaikkien disinformaation havaitsemisesta, luokittelemisesta ja siihen reagoimisesta vastaavien osastojen henkilöstön, mukaan lukien valtaosan sisältömoderaattoreista ja maakohtaisista tiimeistä, sekä palauttanut yli 60 000 tiliä, joiden oli aiemmin todettu rikkoneen alustan sääntöjä disinformaation jakamisen, häirinnän tai loukkausten tai huijaustoiminnan vuoksi; toteaa, että sen jälkeen, kun Musk osti Twitterin, loukkaava sisältö on lisääntynyt noin 40 prosenttia; toteaa, että toimittajien ja tiedotusvälineiden tilejä on suljettu toistuvasti ilman konkreettisia perusteita, mitä ei voida hyväksyä;

AG.

toteaa, että tiedotusvälineissä esitetyt tiedot Twitterin sisäisistä asiakirjoista ovat herättäneet kysymyksiä siitä, pyrkikö yritys toteuttamaan ulkomaista sekaantumista ja disinformaation torjumista Yhdysvaltojen vuoden 2020 presidentinvaaleissa koskevaa toimintapolitiikkaansa poliittisesti puolueettomasti ja voidaanko näitä toimia pitää myös eräänlaisena sekaantumisena vaalien ympärillä käytävään poliittiseen ja laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, sillä kymmenet sisäiset sähköpostit paljastivat, että Yhdysvaltojen pääpuolueet käyttivät disinformaation ja vihapuheen torjuntaan tarkoitettuja menetelmiä äänestäjien ohjailuun; toteaa, että Twitterin uuden ylemmän johdon huolestuttavien lausuntojen ja päätösten vuoksi on edelleen epäselvää, miten palvelu kehittyy lähitulevaisuudessa;

AH.

katsoo, että terveyttä koskeva disinformaatio ja väärä tieto ovat vakava uhka kansanterveydelle, koska ne heikentävät julkista luottamusta tieteeseen, julkisiin instituutioihin, viranomaisiin ja terveydenhuollon henkilökuntaan sekä lietsovat vihamielisyyttä näitä kohtaan ja edistävät salaliittoteorioita; toteaa, että tällainen disinformaatio voi olla hengenvaarallista, kun ihmiset eivät sen vuoksi hakeudu lääketieteellisesti suositeltuun hoitoon, rokotukset mukaan luettuina, tai kun sillä edistetään valehoitoja; ottaa huomioon, että covid-19-pandemian aikana niiden covid-19-pandemiaan liittyvien sisältöjen osuus, joita ei käsitelty faktantarkistuksen ja vääräksi tiedoksi tai disinformaatioksi toteamisen jälkeen, oli 20 prosenttia saksan- ja espanjankielisten, 47 prosenttia ranskankielisten ja 84 prosenttia italiankielisten sisältöjen osalta; ottaa huomioon, että vaikutukset olivat vielä suuremmat pienempien kielten osalta;

AI.

ottaa huomioon, että vihamieliset toimijat käyttävät sosiaalisen median alustoilla bottien ja valetilien verkostoja heikentääkseen demokraattisia prosesseja; ottaa huomioon, että Meta poisti kaksi Kiinasta ja Venäjältä peräisin olevaa verkostoa, koska ne rikkoivat sen koordinoidun epäaidon toiminnan vastaista politiikkaa; ottaa huomioon, että Venäjältä peräisin oleva verkosto, joka koostui yli 60 verkkosivustosta, esiintyi uutisjärjestöjen laillisina verkkosivustoina Euroopassa ja julkaisi alkuperäisiä artikkeleita, joissa arvosteltiin Ukrainaa, tuettiin Venäjää ja väitettiin, että länsimaiden Venäjän vastaiset pakotteet kostautuisivat niille; ottaa huomioon, että EU DisinfoLab teki samanlaisia havaintoja Doppelgänger-tutkimuksessaan; toteaa, että tämä on vain jäävuoren huippu ja verkkoalustojen on pysyttävä jatkuvasti valppaina ja parannettava sisällön moderoinnin käytäntöjään;

AJ.

toteaa, että Redditin ja Telegramin kaltaisten alustojen valvonta on puutteellista ja disinformaatio leviää niillä eikä siihen useimmiten puututa; toteaa, että Spotifyssa on podcasteja, jotka sisältävät väärää tietoa ja disinformaatiota, erityisesti rokotteita koskevaa disinformaatiota; ottaa huomioon, että joillakin näistä podcasteista on jopa 11 miljoonaa kuuntelijaa jaksoa kohti; ottaa huomioon, että yritys on kieltäytynyt toteuttamasta mitään toimia niitä tilejä vastaan, jotka lähettävät näitä podcasteja, koska sillä ei ole disinformaatiota koskevaa toimintatapaa; ottaa huomioon, että EU on aloittanut useita TikTokiin liittyviä tutkimuksia, joissa käsitellään EU:n kansalaisten tietojen siirtämistä Kiinaan ja alaikäisille suunnattua kohdennettua mainontaa;

AK.

ottaa huomioon, että digipalvelusäädös (15) tuli voimaan 16. marraskuuta 2022 ja sitä aletaan soveltaa 17. helmikuuta 2024; ottaa huomioon, että siinä yhdenmukaistetaan täysin välityspalveluihin sisämarkkinoilla sovellettavat säännöt ja että se sisältää erityissäännöksiä, joita sovelletaan erittäin suuriin verkkoalustoihin ja erittäin suuriin verkossa toimiviin hakukoneisiin, kun on kyse järjestelmäriskeistä, kuten disinformaatiosta ja manipuloinnista;

AL.

ottaa huomioon, että digipalvelusäädöksessä asetetaan erittäin suurille verkkoalustoille ja erittäin suurille verkossa toimiville hakukoneille velvollisuus tehdä vuotuisia riskinarviointeja ja toteuttaa toimenpiteitä palvelujensa suunnittelusta ja käytöstä aiheutuvien riskien lieventämiseksi; katsoo, että jotkut digipalvelusäädöksen säännökset olisi ulotettava koskemaan pienempiä alustoja, joilla disinformaatio leviää jatkuvasti esteettä;

AM.

ottaa huomioon, että digipalvelusäädöksessä disinformaatio ja vaalien manipulointi luokitellaan järjestelmäriskeiksi;

AN.

ottaa huomioon, että algoritmit on suunniteltu palvelemaan alustojen liiketoimintamalleja ja että ne ovat keskeisessä roolissa väärien ja harhaanjohtavien narratiivien vahvistamisessa ja luovat informaatiokuplia, jotka rajoittavat tai vääristävät yksittäisten käyttäjien saatavilla olevia tietoja; katsoo, etteivät alustat ole vieläkään toteuttaneet riittävästi toimia tämän ilmiön torjumiseksi; toteaa, ettei algoritmien kehittäminen, testaus ja toiminta edelleenkään ole avointa;

AO.

toteaa, että sosiaalisen median alustoja käytetään välineinä esimerkiksi sellaisen propagandan levittämiseksi, jolla Venäjä pyrkii oikeuttamaan Vladimir Putinin hyökkäyksen Ukrainaan, ja demokratian vastaisten poliittisten liikkeiden tukemiseksi Balkanilla; toteaa, että ChatGPT:n kaltaisten kielimallien vihamielisen käytön myötä tekoälystä on tulossa yhä tärkeämpi väline, jota käytetään propagandan ja disinformaation levittämiseen, mutta että sillä on myös ratkaiseva merkitys siinä, että tulevaisuudessa manipuloidut narratiivit voidaan havaita ja torjua tehokkaammin; katsoo, että on tarpeen kehittää digitaaliteknologioita ihmisioikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta kunnioittaen;

AP.

ottaa huomioon, että komissio on perustanut EU:n algoritmikeskuksen, joka on osa komission yhteistä tutkimuskeskusta ja joka koostuu pääasiassa algoritmien tutkimiseen erikoistuneista insinööreistä ja datatutkijoista;

AQ.

ottaa huomioon, että digitaalisten palvelujen koordinaattoreilla, jotka ovat kunkin jäsenvaltion nimeämiä riippumattomia viranomaisia, on tärkeä rooli ja tehtävä ja ne ovat vastuussa digipalvelusäädöksen valvonnasta ja täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa;

AR.

toteaa, että vaarana on taloudellinen riippuvuus mutta myös vakoilu ja sabotaasi, kun ulkomaiset yritykset saavat vaikutusvaltaa EU:n kriittiseen infrastruktuuriin; ottaa huomioon, että kiinalaiset varustamot ovat hankkineet enemmistöosuuksia tai merkittäviä osuuksia yli 20 satamasta Euroopassa, esimerkiksi China Merchants Ranskassa ja COSCO Pireuksen, Antwerpenin, Bilbaon, Genovan, Hampurin, Rotterdamin, Valencian ja Zeebruggen satamista; ottaa huomioon, että INGE 1 -erityisvaliokunnan mietinnössä kehotettiin vahvistamaan sääntely- ja täytäntöönpanokehystä sen varmistamiseksi, että EU:n turvallisuuteen haitallisesti vaikuttavat ulkomaiset suorat sijoitukset estetään;

AS.

ottaa huomioon, että ulkomaiset toimijat, pääasiassa Kiina ja Venäjä mutta myös Iran, pyrkivät aktiivisesti soluttautumaan Euroopan kriittiseen infrastruktuuriin ja toimitusketjuihin varastaakseen tietoa ja/tai taitotietoa vakoilun avulla saadakseen siten kilpailuetua tai sabotoidakseen osia näistä infrastruktuureista niiden toiminnan häiritsemiseksi; ottaa huomioon, että saman vihamielisen käyttäytymisen ohella ne toteuttavat talous- ja infrastruktuurihankkeita EU:n ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa; ottaa huomioon, että mahdollisuus vakoiluun ja tietojenkeruuseen arkipäiväisten kodinkoneiden kautta on myös kasvava uhka unionin kansalaisille;

AT.

ottaa huomioon, että EU:n energiariippuvuus Venäjästä on aiheuttanut valtavia unionin energiavarmuutta koskevia vaikeuksia sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan; ottaa huomioon, että ulkomaisten toimijoiden jäsenvaltioissa toteuttamat ”syövyttävän pääoman” hankkeet, kuten Paksin ydinvoimala Unkarissa, saattavat vaikuttaa poliittisiin päätöksiin; ottaa huomioon, että siitä huolimatta, että Venäjä laittomasti miehitti osia Ukrainasta ja liitti ne itseensä vuonna 2014, useat EU-maat lisäsivät riippuvuuttaan venäläisestä kaasusta; ottaa huomioon, että jotkin näistä maista ovat viime aikoina vähentäneet riippuvuutensa lähes nollaan prosenttiin;

AU.

ottaa huomioon, että 5G:n käyttöönottoa koskevilla investointiohjelmilla, kuten Verkkojen Eurooppa -välineen digitaaliosiolla, sekä älykkäiden verkkojen ja palvelujen yhteisyrityksen 6G-ohjelmalla voitaisiin tukea teknologista suvereniteettia ja vähentää riippuvuutta ulkomaisista toimittajista tällä alalla rakentamalla turvallista 5G-infrastruktuuria ja 6G-teknologiavalmiuksia; katsoo, että Euroopan talouden kannalta kriittisen teknologisen infrastruktuurin kehittäminen olisi varattava eurooppalaisille tai samanmielisten maiden valmistajille ja kehittäjille;

AV.

ottaa huomioon, että joidenkin jäsenvaltioiden kansalliset viranomaiset ovat vahvistaneet toimintatapojaan kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvien ulkomaisten uhkien, kuten vakoilun ja sabotaasin, torjumisessa;

AW.

ottaa huomioon, että disinformaatio ja muu tiedonmanipulointi vesittävät julkista keskustelua vaalien ja muiden demokraattisten prosessien yhteydessä ja voivat estää kansalaisia tekemästä tietoon perustuvia valintoja tai saada heidät luopumaan kokonaan poliittisesta osallistumisesta; ottaa huomioon, että disinformaatio poliittisissa kampanjoissa on suora uhka reilulle demokraattiselle poliittiselle kilpailulle; toteaa, että nämä ongelmat ovat haaste vuoden 2024 Euroopan parlamentin vaaleille;

AX.

toteaa, että vuoden 2024 Euroopan parlamentin vaalien alla on odotettavissa, että häirintä- ja tiedonmanipulointitoiminta lisääntyy; toteaa, että Euroopan parlamentin vaalit ovat olennaisen tärkeät Euroopan unionin demokraattisten prosessien toiminnan kannalta ja edistävät unionin vakautta ja legitimiteettiä; katsoo, että tämän vuoksi unionin demokraattista koskemattomuutta on puolustettava muun muassa estämällä disinformaation levittäminen ja asiaton ulkomainen vaikuttaminen Euroopan parlamentin vaaleihin; toteaa, että poliittisen mainonnan läpinäkyvyyttä ja kohdentamista koskeva ehdotus voisi edistää tätä tavoitetta kieltämällä EU:n ulkopuolisista maista peräisin olevan rahoituksen poliittiselle mainonnalle;

AY.

ottaa huomioon, että vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit ovat demokraattisten maiden kulmakivi ja että riippumattomat ja avoimet vaaliprosessit ovat välttämättömiä, jotta voidaan edistää kilpailullista vaaliympäristöä ja kansalaisten luottamusta vaalien rehellisyyteen; ottaa huomioon, että vaaliprosessien järjestelmään liittyvä luotettavuus perustuu myös vaalien järjestämistä koskeviin oikeudellisiin ja institutionaalisiin kehyksiin, vaaliviranomainen mukaan lukien; katsoo, että näiden kehysten ja demokraattisten instituutioiden laatu ja vahvuus ovat olennaisen tärkeitä minkä tahansa maan vaalien rehellisyyden kannalta; ottaa huomioon, että verkossa olevat sosiaalisen median alustat ovat yhä merkittävämpiä välineitä äänestyspäätösten tekemisessä;

AZ.

ottaa huomioon, että vaaliprosesseihin voidaan sekaantua joko suoraan tai epäsuorasti eri tavoin, esimerkiksi äänestyslippuihin liittyvä vilppi, äänestyspaikkojen sisäänkäyntien sulkeminen tai äänestämään fyysisesti pakottaminen, ehdokkaita koskevan vääristellyn tiedon jakaminen, vaalipäivän manipulointi tai muuttaminen ja sosiaalisen median disinformaatiokampanjat;

BA.

ottaa huomioon, että autoritaariset hallinnot ovat tulleet tehokkaammiksi perusvapauksia tukevien normien ja instituutioiden käyttämisessä omiin tarkoituksiinsa tai niiden kiertämisessä sekä sellaisten muiden toimijoiden auttamisessa, jotka haluavat tehdä samoin; toteaa, että nämä hallinnot ovat lietsoneet ja hyödyntäneet polarisaatiota kolmansissa maissa ja EU:ssa asiamiesten avulla ja yrittäneet vääristää kansallista politiikkaa vihan, väkivallan ja rajattoman vallan edistämiseksi; katsoo, että ulkomaiden sekaantumisella vaaliprosesseihin ei usein pyritä ainoastaan vaikuttamaan tiettyjen vaalien tuloksiin vaan heikentämään pitkällä aikavälillä kansalaisten luottamusta demokraattisten instituutioiden ja demokraattisten prosessien legitimiteettiin tai tuhoamaan se;

BB.

ottaa huomioon, että Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaava viranomainen edistää Euroopan parlamentin vaalien rehellisyyden suojelua;

BC.

ottaa huomioon, että Euroopan unionin vaaliyhteistyöverkostolla on keskeinen rooli vaalien rehellisyyden varmistamisessa Euroopan unionissa; ottaa huomioon, että komission yksiköt ovat perustaneet tämän verkoston jäsenvaltioiden asianomaisten yksiköiden kanssa;

BD.

ottaa huomioon, että toimittajat ja asiantuntijat tekevät edelleen paljastuksia EU:n sisäisen poliittisen toiminnan ja poliitikkojen EU:n ulkopuolelta ja erityisesti Venäjältä sekä ennen 24. helmikuuta 2022 että sen jälkeen saamasta rahoituksesta, ja toteaa, että tämä rahoitus vaarantaa EU:n jäsenvaltioiden demokratian toiminnan koskemattomuuden ja edellyttää perusteellista tutkintaa, jotta osallisina olleet henkilöt voidaan saattaa vastuuseen; ottaa huomioon, että El País on paljastanut Iranin kansallisen vastarintaneuvoston osallistuneen äärioikeistolaisten poliittisten liikkeiden rahoittamiseen Euroopan unionissa; toteaa, että Venäjän ja Iranin sekä muiden maiden kuten Venezuelan yhteinen tavoite on heikentää demokraattisia valtioita;

BE.

ottaa huomioon, että lainsäätäjät neuvottelevat parhaillaan poliittista mainontaa koskevasta ehdotuksesta, jolla on tarkoitus täydentää digipalvelusäädöstä, torjua tällä alalla vallitsevaa haitallista hajanaisuutta ja auttaa vahvistamaan unionin demokratioita ja demokraattisia prosesseja, antaa kansalaisille mahdollisuus tehdä vaaleissa tai kansanäänestyksessä avoimen prosessin kautta tietoon perustuva päätös ja suojata unionin kansalaisia disinformaatiolta, valeuutisilta, läpinäkymättömiltä poliittisen mainonnan tekniikoilta ja yleisesti ulkomaiselta sekaantumiselta; katsoo, että lainsäätäjien olisi päästävä ehdotuksesta yhteisymmärrykseen mahdollisimman pian sen varmistamiseksi, että uudet säännöt otetaan käyttöön ennen vuoden 2024 Euroopan parlamentin vaaleja;

BF.

ottaa huomioon, että pelkästään vuoden 2021 alkupuoliskolla EU:n toimielimiin kohdistui yhtä paljon kyberhyökkäyksiä kuin koko vuoden 2020 aikana (16); ottaa huomioon, että hyökkäykset EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioiden instituutioita vastaan ovat lisääntyneet Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen jälkeen, esimerkiksi Euroopan parlamenttiin marraskuun 2022 istuntojakson aikana kohdistunut kyberhyökkäys, joka kaatoi parlamentin verkkosivuston sen äänestettyä Venäjän nimeämistä terrorismia tukevaksi valtioksi koskevasta päätöslauselmasta;

BG.

ottaa huomioon, että EU on lisännyt merkittävästi kyberturvallisuusvalmiuksien kehittämistä koskevia toimiaan ja investointejaan, mukaan lukien EU:n Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelman kautta; toteaa, että kyberturvallisuutta on edelleen tehostettava ja tuettava asianmukaisella rahoituksella; toteaa, että vahva kyberturvallisuusinfrastruktuuri voisi vähentää kyberhäiriötilanteiden aiheuttamia kustannuksia; ottaa huomioon, että ehdotetun kyberresilienssisäädöksen vaikutustenarvioinnin mukaan aloite voisi vähentää yrityksiin vaikuttavista häiriötilanteista aiheutuvia kustannuksia arviolta noin 180–290 miljardia euroa (17); ottaa huomioon, että komissio on reagoinut hitaasti kolmansien maiden vakoiluohjelmilla toteuttamiin unionin kansalaisiin EU:ssa kohdistuneisiin hakkerointeihin, ja toteaa, että uhreina on ollut myös merkittäviä henkilöitä, kuten valtionjohtajia tai komission jäseniä; ottaa huomioon, että tällä hetkellä käytössä ei ole toimintasuunnitelmaa, jolla estettäisiin se, että EU:n ulkopuolelta toimivat henkilöt kohdistavat hakkerointeja unionin kansalaisiin EU:ssa;

BH.

ottaa huomioon, että neuvosto hyväksyi äskettäin tarkistetun verkko- ja tietoturvadirektiivin (NIS 2 -direktiivi) kyberturvallisuuden yhteisen korkean tason varmistamiseksi kaikkialla unionissa; ottaa huomioon, että NIS 2 -direktiivillä on perustettu EU:n kyberkriisien yhteysorganisaatioiden verkosto (EU CyCLONe), joka vahvistaa tietojärjestelmien häiriönsietokykyä; toteaa, että kyberturvallisuuden asianmukainen taso voidaan saavuttaa ainoastaan useiden julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteistyön kautta; ottaa huomioon, että EU:lla on edelleen merkittäviä riippuvuuksia kyberturvallisuuden alalla;

BI.

ottaa huomioon, että Ukrainan kyberpuolustukseen vaaditaan kaikkien kumppanien toimia ja yhteistyötä; ottaa huomioon, että länsimaiden tietotekniikkayritykset ovat auttaneet Ukrainaa sen infrastruktuurin haavoittuvuuksien havaitsemisessa; toteaa, että EU:lla ei ole teknisiä valmiuksia havaita kriittisen infrastruktuurinsa haavoittuvuuksia; katsoo, että yhteistyö ja tietojenvaihto kohdennettujen kumppanien, kuten Yhdysvaltojen, Yhdistyneen kuningaskunnan, Ukrainan ja Taiwanin, kanssa on avainasemassa parannettaessa EU:n valmiuksia tunnistaa hyökkäysten toteuttajat;

BJ.

ottaa huomioon, että älykkäät verkot ja palvelut -yhteisyritys perustettiin vuonna 2021, jotta eurooppalaiset toimijat voisivat määrittää maailmanlaajuisia 6G-standardeja; ottaa huomioon, että komission ja jäsenvaltioiden viranomaisten välinen yhteistyö 5G-kybervälineistön täytäntöönpanossa on käynnissä verkko- ja tietojärjestelmien yhteistyöryhmän puitteissa; ottaa huomioon, että Euroopan tilintarkastustuomioistuin on todennut, että 5G-välineistön hyväksymisen jälkeen 5G-verkkojen turvallisuuden vahvistamisessa on saavutettu edistystä ja enemmistö jäsenvaltioista soveltaa parhaillaan tai aikoo soveltaa rajoituksia suuririskisiin toimittajiin, mutta että mikään esitetyistä toimenpiteistä ei ole oikeudellisesti sitova eli komissiolla ei ole toimivaltaa panna niitä täytäntöön;

BK.

ottaa huomioon, että on ollut tapauksia, joissa kolmannet maat ovat kuljettaneet muuttajia ja turvapaikanhakijoita EU:n ulkorajalle osana ulkomaisen hybridivaikuttamisen strategioitaan haastaakseen unionin ja sen jäsenvaltiot, kuten Valko-Venäjä Puolan, Liettuan ja Latvian vastaisilla rajoillaan syksyllä 2021; ottaa huomioon, että hybridivaikuttamiseen pyritään myös levittämällä disinformaatiota polarisoimalla EU:n yhteiskuntia ja heikentämällä eurooppalaisia arvoja ja perusoikeuksia;

BL.

ottaa huomioon, että ulkomaiset toimijat käyttävät usein muuttajia, vähemmistöjä ja maahanmuuttajayhteisöjä järjestämissään disinformaatiokampanjoissa, joissa hyödynnetään ja vahvistetaan kielteisiä ennakkokäsityksiä maahanmuutosta eurooppalaisten yhteiskuntien jännitteiden lisäämiseksi, ja toteaa, että esimerkiksi ukrainalaiset maahanmuuttajayhteisöt ovat joutuneet Venäjän kohdennettujen disinformaatiokampanjoiden uhreiksi; ottaa huomioon, että alustoilla on keskeinen rooli tällaisen tiedon levittämisessä;

BM.

ottaa huomioon, että Euroopassa esiintyy yhä enemmän niin sanottuja anti-gender-liikkeitä, joiden kohteina ovat erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveys, naisten oikeudet ja hlbtiq+-henkilöt; toteaa, että tällaiset liikkeet levittävät disinformaatiota naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon alalla saavutetun edistyksen kumoamiseksi; toteaa, että näiden liikkeiden on raportoitu saavan miljoonia euroja julkista ja yksityistä ulkomaista rahoitusta, mukaan lukien Venäjältä ja Yhdysvalloista;

BN.

toteaa, että tämä muuttajien ja vähemmistöjen välineellistäminen EU:n ulkorajoilla korostaa, että on tärkeää ylläpitää tehokasta ja yhdennettyä rajaturvallisuusjärjestelmää ja soveltaa operatiivisia, taloudellisia ja diplomaattisia toimenpiteitä häiriönsietokyvyn säilyttämiseksi;

BO.

toteaa, että parlamentti tukee komission ehdotusta sisällyttää Schengenin rajasäännöstöön muuttajien välineellistämistä koskevia säännöksiä, jotta jäsenvaltiot voivat toimia tehokkaammin ja koordinoidummin;

BP.

ottaa huomioon, että Venäjän disinformaatio- ja propagandakampanjat vaikuttavat myös epäsuoraan mielipiteenmuodostukseen Euroopassa keskittymällä Euroopassa ja sen naapurimaissa oleviin venäjänkielisiin maahanmuuttajayhteisöihin; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi oltava keskeisessä roolissa tosiasioihin perustuvien uutislähteiden tarjoamisessa venäjänkielisille väestöryhmille, jotta voidaan torjua Venäjä-mielistä narratiivia; ottaa huomioon, että Venäjän disinformaatio- ja propagandakampanjat ovat levinneet laajalle myös useissa entisen Neuvostoliiton alueen maissa, mukaan lukien Keski-Aasiassa;

BQ.

ottaa huomioon, että Belgian liittovaltion syyttäjänvirasto on aloittanut tutkinnan epäillystä rahanpesusta, korruptiosta ja kolmannesta maasta peräisin olevaan rikollisjärjestöön osallistumisesta; ottaa huomioon, että 9. joulukuuta 2022 lähtien on suoritettu useita pidätyksiä ja etsintöjä, joiden kohteina on ollut sekä nykyisiä että entisiä Euroopan parlamentin jäseniä ja henkilöstöä; toteaa, että parlamentin ja muiden EU:n toimielinten on toteutettava näiden väitteiden johdosta tehokkaita toimenpiteitä, joilla suljetaan ulkomaista sekaantumista koskevat porsaanreiät ja lisätään avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta toimielinten lahjomattomuuden suojelemiseksi;

BR.

ottaa huomioon, että luottamus parlamentin lahjomattomuuteen ja oikeusvaltioon on ensiarvoisen tärkeää eurooppalaisen demokratian toiminnan kannalta; pitää olennaisen tärkeänä varmistaa, että demokraattiset prosessit eivät jää yksityisten ja ulkoisten intressien jalkoihin ja että kansalaisten oikeuksia kunnioitetaan täysimääräisesti; katsoo, että edunvalvontaryhmien ja eri ryhmien edustajien mahdollisuus vaikuttaa parlamentin päätöksentekoon argumenteilla on olennainen osa eurooppalaista demokratiaa;

BS.

ottaa huomioon, että jo INGE 1 -erityisvaliokunnan mietinnössä korostettiin edunvalvontaa ja EU:n edunvalvontarekisterin täytäntöönpanoa koskevien oikeudellisesti sitovien sääntöjen vakavaa puutetta ja että ulkomaiset autoritaaristen valtioiden määräysvallassa olevat kansalliset tai yksityiset yritykset usein palkkaavat tai valitsevat jäseneksi entisiä korkean tason eurooppalaisia poliitikoita ja virkamiehiä; toteaa, että tämän vuoksi on käytännössä mahdotonta jäljittää EU:n ulkopuolelta tulevaa edunvalvontaa;

BT.

ottaa huomioon, että ulkomaisten tahojen harjoittama eliitin jäsenten valjastaminen on edelleen merkittävä tapa harjoittaa ulkomaista sekaantumista Euroopan unionin demokraattiseen toimintaan; toteaa, että eliitin jäsenten valjastamista helpottaa se, ettei pyöröovi-ilmiötä EU:n toimielinten ja sellaisten autokraattisten maiden välillä, joissa on olemassa suuri vaara unionin demokraattisiin etuihin kohdistuvasta haitallisesta sekaantumisesta, pyritä rajoittamaan, ja toteaa, että eliitin jäsenten valjastamisen voidaan katsoa olevan eräänlaista korruptiota;

BU.

ottaa huomioon, että Kiina ja Venäjä ovat asettaneet pakotteita eurooppalaisille tutkijoille ja tutkimuslaitoksille näiden kirjoitusten tai mielipiteiden vuoksi;

BV.

katsoo, että edunvalvojien avulla EU:n tasolla tehtävästä ulkomaisesta vaikuttamisesta tarvitaan lisää selkeyttä erityisesti yhteistyössä kansalaisjärjestöjen, konsulttitoimistojen, säätiöiden, ajatushautomoiden ja yksityisyritysten kanssa; toteaa, että tämä ei saisi estää suurlähetystöjen tavanomaista tiedotustoimintaa; ottaa huomioon, että Venäjän suurlähetystöjen henkilöstön määrä vähenee eri puolella Eurooppa mutta lisääntyy jatkuvasti Budapestissa, mikä osoittaa, että Unkari on altis Venäjän tiedustelutoiminnalle;

BW.

ottaa huomioon, että ulkomaisten tahojen puolesta tehty edunvalvonta saattaa luoda mahdollisuuden toimielimiimme kohdistuvalle ulkomaiselle sekaantumiselle erityisesti kun on kyse strategisilla toimialoilla toimivista yrityksistä ja niiden hallituksista; ottaa huomioon, että avoimuusrekisteriä vahvistettiin merkittävästi toimielinten välisellä sopimuksella; toteaa, että kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, konsulttitoimistojen, säätiöiden, ajatushautomoiden ja yksityisyritysten avoimuusvaatimusten tiukentaminen voisi edistää ulkomaisen sekaantumisen havaitsemista;

BX.

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin jäseniin on kohdistunut useita vihamielisiä pelottelu- ja häirintäkampanjoita, joita vieraat valtiot ovat järjestäneet ja koordinoineet; ottaa huomioon, että Venäjän, Kiinan ja Iranin kaltaiset maat ovat asettaneet Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden parlamenttien yksittäisille jäsenille ja elimille maahantulokieltoja ja pakotteita, koska nämä ovat arvostelleet kyseisten hallitusten ihmisoikeuspolitiikkaa;

BY.

ottaa huomioon, että jotkut autoritaariset valtiot syyttävät virheellisesti unionin kansalaisia rikoksista tai rikkomuksista ja pitävät heitä vangittuina vaikuttaakseen EU:n jäsenvaltioiden päätöksiin; ottaa huomioon, että Iranissa on tuomittu ja pidetään tällä hetkellä vangittuna unionin kansalaisia ilman mitään perusteita, mukaan lukien Ruotsin kansalainen Ahmadreza Djalali ja seitsemän Ranskan kansalaista;

BZ.

ottaa huomioon, että maaliskuussa 2022 EU määräsi pakotteita venäläisille propagandakanaville Russia Todaylle (RT) ja Sputnikille ja keskeytti väliaikaisesti niiden lähetystoiminnan sekä määräsi internetyhteyden tarjoajia ja hakukoneita estämään pääsyn niiden sivustoille ja hakukoneita poistamaan niiden sisällöt hakutuloksistaan; ottaa huomioon, että yhdeksännen pakotepaketin hyväksymisen jälkeen satelliittioperaattorit, kuten Ranskan Eutelsat ja Luxemburgin SES, ovat lopettaneet lähetyspalvelujen tarjoamisen RT:lle ja Sputnikille EU:ssa; ottaa huomioon, että Eutelsat 36B lähettää edelleen Venäjän Trikolorin ja NTV plusin ohjelmia Venäjän miehittämillä alueilla Ukrainassa; ottaa huomioon, että SES lähettää edelleen RT News -kanavaa Intiassa, Meksikossa ja Etelä-Afrikassa; ottaa huomioon, että jotkin muut kansalliset satelliittioperaattorit, kuten Hellas Sat ja Hispasat, sekä Unkarin kansalliset kanavat lähettävät edelleen pakotteiden alaisia televisiokanavia; ottaa huomioon, että RT France ja RT News ovat edelleen saatavilla verkossa; ottaa huomioon, että Venäjän propagandaa vahvistavat usein erinäiset kansainväliset tiedotusvälineet, jotka saavuttavat erittäin laajan yleisön tietyillä maailman alueilla;

CA.

ottaa huomioon, että EU:n ehdokasmaa Serbiasta on tullut turvasatama joillekin venäläisille yrityksille, jotka pyrkivät välttämään tai kiertämään EU:n asettamia pakotteita, sillä heinäkuusta 2022 alkaen RT:llä (aiemmin Russia Today) on ollut useita toimistoja Belgradissa ja se on perustanut serbinkielisen verkkouutispalvelun, ja toteaa, että tämä on selvässä ristiriidassa EU:n asettamien pakotteiden kanssa;

CB.

toteaa, että ulkomaisen sekaantumisen tekeminen rangaistavaksi kohdistuisi tällaiseen vihamieliseen käyttäytymiseen ja leimaisi sitä; ottaa huomioon, että EU:ssa ei tällä hetkellä ole ulkomaista sekaantumista koskevaa yleistä kieltoa, mikä tarkoittaa, että siihen syyllistyneiden ei tarvitse pelätä rangaistusta, ellei heidän toimintansa täytä jonkin olemassa olevan rikoksen tunnusmerkkejä; ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 83 artiklan 1 kohdan 3 alakohdan mukaisesti rikollisuudessa tapahtuneen kehityksen perusteella neuvosto voi tehdä päätöksen, jolla määritellään muita erityisen vakavan rajatylittävän rikollisuuden aloja; katsoo, että ulkomaiseen sekaantumiseen syyllistyneille on määrättävä seuraamuksia ja rajoituksia, jotta voidaan estää heidän toimensa tulevaisuudessa;

CC.

ottaa huomioon, että komissio on ehdottanut rikosten ja seuraamusten yhdenmukaistamista EU:n pakotteiden rikkomisen yhteydessä; ottaa huomioon, että useat jäsenvaltiot ovat harkinneet Euroopan syyttäjänviraston toimivallan laajentamista siten, että se kattaisi nämä rikkomiset;

CD.

ottaa huomioon, että EU on jo laatinut useita tärkeitä säädöksiä vihamielisen ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän torjumiseksi; toteaa, että vaarana on, että muut (autoritaariset) maat saattavat kopioida ja valikoivasti käyttää disinformaation torjuntaa koskevia EU:n sääntelykehyksiä rajoittaakseen tiedotusvälineiden vapautta ja sananvapautta; katsoo, että nykyisten välineiden tehokkuutta ja vaikutuksia yhteiskunnan kestävyyden vahvistamiseen ei ole arvioitu asianmukaisesti EU:n tasolla; ottaa huomioon, että tällaisella arvioinnilla parannettaisiin edelleen sellaisten tulevien politiikkatoimien ja välineiden suuntaamista, joilla pyritään puuttumaan ulkomaiseen sekaantumiseen ja hybridiuhkiin;

CE.

toteaa, että Kiina pyrkii talouskasvunsa ja maailmanlaajuisen poliittisen vaikutusvaltansa lisääntymisen myötä levittämään propagandaansa ulkomailla mahdollisimman laajasti levittämällä maata koskevia myönteisiä narratiiveja samalla kun se yrittää tukahduttaa kriittisiä ääniä; ottaa huomioon, että Kiina on ottamassa hallintaansa kaikki perinteisen median tiedotuskanavat Afrikassa, ja toteaa, että suurin osa maanosan ihmisistä saa edelleen tietonsa niiden kautta; ottaa huomioon, että myös Venäjä laajentaa disinformaatiotoimintaansa Afrikassa; ottaa huomioon, että Wagner-ryhmä osallistuu suoraan näihin operaatioihin; toteaa, että nämä operaatiot voisivat vaarantaa unionin kansalaisten turvallisuuden sekä yhteistyön kehittämisen afrikkalaisten kumppanivaltioiden kanssa;

CF.

ottaa huomioon, että EU on ottamassa johtavan roolin YK:n kolmannen komitean alaisen kyberrikollisuutta käsittelevän YK:n tilapäisen komitean työssä, jonka tavoitteena on turvata rikoksesta epäiltyjen perusoikeudet ja prosessuaaliset oikeudet;

CG.

ottaa huomioon, että yleinen tietoisuus tiedonmanipuloinnin ja häirinnän vaaroista muissa maailman maissa on lisääntynyt covid-19-pandemian jälkeen; ottaa huomioon, että YK on ehdottanut useita aloitteita digitaalisen alan hallinnon parantamiseksi ja johdonmukaisuuden lisäämiseksi YK:n jäsenvaltioiden välillä, kuten maailmanlaajuiset käytännesäännöt julkisten tietojen eheyden edistämiseksi ja Global Digital Compact -aloite;

CH.

ottaa huomioon, että INGE 2 -erityisvaliokunnan kanssa käydyissä keskusteluissa joidenkin alustojen ja muiden sidosryhmien edustajat ovat suhtautuneet myönteisesti maailmanlaajuisten standardien ja erityisesti eurooppalaisten ja mahdollisuuksien mukaan transatlanttisten standardien laatimiseen ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän torjumiseksi;

CI.

ottaa huomioon, että yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) / yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) onnistuneet operaatiot ja EU:n edustustot ulkomailla kuuluvat EU:n parhaisiin strategisiin viestintäkampanjoihin EU:n ulkopuolisissa maissa;

CJ.

ottaa huomioon, että neuvosto hyväksyi strategisen kompassin maaliskuussa 2022; ottaa huomioon, että strategisessa kompassissa esitetään, että vuoteen 2024 mennessä kaikissa YTPP/YUTP-operaatioissa olisi oltava riittävät strategisen viestinnän välineet ja resurssit ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän torjumiseksi; katsoo, että operaatioiden viestintää on nykyaikaistettava ja ammattimaistettava ja disinformaatiota koskevien haavoittuvuuksien korjaamiseen liittyviä aloitteita on tuettava; ottaa huomioon, että Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) strategisen viestinnän työryhmä (StratCom-työryhmä) on tehostanut yhteistyötään YTPP-operaatioiden kanssa auttaakseen niitä havaitsemaan, analysoimaan ja ymmärtämään ulkomaisia tiedonmanipulointi- ja häirintäkampanjoita;