P9_TA(2023)0105

Sähköinen hallinto ja sisämarkkinoiden toimintaa tukevien digitaalisten julkisten palvelujen nopeuttaminen

Euroopan parlamentin päätöslauselma 18. huhtikuuta 2023 sähköisestä hallinnosta ja sisämarkkinoiden toimintaa tukevien digitaalisten julkisten palvelujen nopeuttamisesta (2022/2036(INI))

(C/2023/444)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”EU:n sähköisen hallinnon toimintaohjelma 2016-2020: Hallinnon digitalisaatiokehityksen vauhdittaminen” (COM(2016)0179),

—	ottaa huomioon 16. toukokuuta 2017 antamansa päätöslauselman EU:n sähköisen hallinnon toimintaohjelmasta 2016–2020 (1),

—	ottaa huomioon Viron puheenjohtajakaudella järjestetyssä ministerikokouksessa 6. lokakuuta 2017 annetun sähköistä hallintoa koskevan Tallinnan julkilausuman,

—	ottaa huomioon sähköistä hallintoa koskevan Yhdistyneiden kansakuntien kyselytutkimuksen vuodelta 2022,

—	ottaa huomioon Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tutkimuksen ”The E-Leaders Handbook on the Governance of Digital Government”,

—	ottaa huomioon 8. joulukuuta 2020 annetun Berliinin julistuksen digitaaliyhteiskunnasta ja arvopohjaisesta digitaalisesta hallinnosta,

—	ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen yrityksiin kohdistetuista sähköisen hallinnon toimista,

—	ottaa huomioon 19. helmikuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan datastrategia” (COM(2020)0066),

—	ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman Euroopan datastrategiasta (2),

—	ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”2030 digitaalinen kompassi: eurooppalainen lähestymistapa digitaalista vuosikymmentä varten” (COM(2021)0118),

—	ottaa huomioon 28. heinäkuuta 2022 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Digital Economy and Society Index (DESI) 2022” (SWD(2022)0205),

—	ottaa huomioon julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta 26. helmikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU (3),

—	ottaa huomioon vakiolomakkeiden vahvistamisesta julkisiin hankintoihin liittyvien ilmoitusten julkaisemista varten ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/1986 kumoamisesta 23. syyskuuta 2019 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/1780 (sähköiset lomakkeet) (4),

—	ottaa huomioon tietoja, menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja saataville tarjoavan yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta 2. lokakuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1724 (5),

—	ottaa huomioon avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä 20. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1024 (uudelleenlaadittu) (6) (avointa dataa koskeva direktiivi),

—	ottaa huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) (7),

—	ottaa huomioon Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta ja päätöksen (EU) 2015/2240 kumoamisesta 29. huhtikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/694 (8),

—	ottaa huomioon elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12. helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 (9),

—	ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 952/2013 muuttamisesta (COM(2020)0673),

—	ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisesta datahallinnosta (datahallintosäädös) (COM(2020)0767),

—	ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 910/2014 muuttamisesta eurooppalaisen digitaalisen identiteetin kehyksen vahvistamisen osalta (COM(2021)0281),

—	ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi vuoteen 2030 ulottuvan ”Polku digitaaliselle vuosikymmenelle”-ohjelman perustamisesta (COM(2021)0574),

—	ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi datan oikeudenmukaista saatavuutta ja käyttöä koskevista yhdenmukaisista säännöistä (datasäädös) (COM(2022)0068),

—	ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisesta terveysdata-avaruudesta (COM(2022)0197),

—	ottaa huomioon yhteisen tutkimuskeskuksen raportin ”GovTech Practices in the EU”,

—	ottaa huomioon Euroopan parlamentin unionin sisäasioiden pääosaston tutkimusasiakirjan ”The digital single market and the digitalisation of the public sector: GovTech and other innovations in public procurement”,

—	ottaa huomioon tulliliittoa käsittelevän asiantuntijatyöryhmän maaliskuussa 2022 antaman raportin EU:n tulliliiton uudistamisesta,

—	ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen 30. maaliskuuta 2021 päivätyn erityiskertomuksen 04/2021 ”Tullitarkastukset: riittämätön yhdenmukaistaminen haittaa EU:n taloudellisia etuja”,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön (A9-0065/2023),

ottaa huomioon, että julkishallinnon tehokas digitalisointi parantaa julkisen sektorin tuottavuutta ja häiriönsietokykyä (10) sekä julkisten palvelujen laatua, mahdollistaa kustannusten alentamisen ja vapauttaa liiketoimintapotentiaalia erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä (pk-yrityksissä), jotka muodostavat sisämarkkinoiden selkärangan;

katsoo, että julkisten palvelujen olisi täytettävä käyttäjiensä tarpeet kaikilta osin, niiden olisi oltava verkossa saatavilla siten, että ne ovat myös vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden saavutettavissa, ja niissä olisi hyödynnettävä helppotajuisia ja helppokäyttöisiä välineitä, joissa noudatetaan tiukkoja turvallisuutta, yksityisyydensuojaa ja tietosuojaa koskevia vaatimuksia;

ottaa huomioon, että elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2021/241 mukaan kunkin jäsenvaltion olisi osoitettava 20 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen määrärahoistaan digitaaliseen siirtymään; katsoo, että komission olisi arvioitava ja mitattava asianmukaisesti digitalisaation tuloksia ja siitä koituvia hyötyjä kansalaisille ja yrityksille;

D.	pitää turvallista ja yksityisyyden suojaa parantavaa digitaalista identiteettiä tärkeänä sen kannalta, että ihmiset voivat olla vuorovaikutuksessa viranomaisten ja yritysten kanssa kaikkialla unionin sisämarkkinoilla;

E.	ottaa huomioon, että tilanteen paranemisesta huolimatta arviolta 42 prosentilla eurooppalaisista ei edelleenkään ole digitaalisia perustaitoja, minkä vuoksi kansalaisille on tarpeen järjestää tiedotuskampanjoita ja koulutusta;

ottaa huomioon, että covid-19-pandemian aikana toteutetut julkisen vallan digitaaliset toimenpiteet testauksen, rokottamisen tai matkailmoitusten teon järjestämiseksi toivat korostetusti esiin sen, kuinka tärkeää on, että kaikilla on pääsy internetiin ja mahdollisuus käyttää sähköisiä julkisia palveluja;

G.	ottaa huomioon, että vuonna 2019 julkiset tavara- ja palveluhankinnat muodostivat noin 12 prosenttia julkisista menoista EU-27:ssä ja niiden arvo oli 774 miljardia euroa;

H.	katsoo, että julkisia hankintoja koskevat saatavilla olevat ja yhteentoimivat tiedot myös auttavat torjumaan petoksia ja parantamaan avoimuutta, hankintojen tuloksellisuutta ja rajatylittävää yhteistyötä;

I.	ottaa huomioon, että noin 250 000 julkishallinnon virastoa EU:ssa käyttää noin 14 prosenttia EU:n BKT:stä julkisten hankintojen kautta;

ottaa huomioon, että Euroopan tilintarkastustuomioistuin suosittelee sähköistä hallintoa koskevassa erityiskertomuksessaan, että komission olisi vahvistettava täytäntöönpanokehystä kannustaakseen jäsenvaltioita saattamaan sähköisen hallinnon palvelujen käyttöönoton päätökseen sekä kehitettävä kokonaisvaltainen strategia, jossa sähköisen hallinnon palveluja edistetään vaikuttavalla tavalla;

Sähköinen hallinto digitaalisilla sisämarkkinoilla

korostaa, että sisämarkkinoiden vahvistamiseksi on tarpeen toteuttaa digitaalinen muutos, joka lisää julkisten verkkopalvelujen saatavuutta; muistuttaa, että sähköisen hallinnon olisi parannettava julkisten palvelujen tarjoamista ja kansalaisvaikuttamista, lisättävä julkishallinnon avoimuutta ja tarjottava datavetoinen perusta julkishallinnon vastuuvelvollisuuden vahvistamiselle; muistuttaa, että sähköinen hallinto helpottaa suhteiden ylläpitämistä kansalaisiin, yrityksiin, työntekijöihin ja viranomaisiin, ja panee tyytyväisenä merkille eurooppalaisen digitaalisen identiteetin luomisen;

korostaa, että digitalisaation olisi edistettävä parempaa lainsäädäntöä kaikilla sisämarkkinoihin liittyvillä aloilla mahdollistamalla nykyisten ja suunniteltujen säännösten näyttöön perustuvan arvioinnin ja sääntelyn puutteiden ja perusteettomien esteiden tehokkaamman tunnistamisen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään digitalisaatiota ja ottamaan käyttöön mitattavissa olevia indikaattoreita hankkeiden, säännösten ja investointien vaikutusten ja tulosten arvioimiseksi;

korostaa, että digitalisaation olisi oltava erottamaton ja integroitu osa kaikkea julkista politiikkaa ja kaikkia hallinnollisia menettelyjä; katsoo, että sähköisen hallinnon olisi oltava viranomaispalvelujen ensisijainen toimintatapa mutta samalla on varmistettava, että julkiset palvelut ovat täysin kaikkien saatavilla;

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan edelleen julkishallintojen väliseen rajatylittävään yhteistyöhön muun muassa valistus- ja palkitsemiskampanjoiden, kuten Jakaminen ja uudelleenkäyttö -kilpailun (11), avulla;

uskoo vakaasti, että kehittämällä digitaalisia julkisia palveluja edelleen voidaan merkittävästi vähentää yrittäjien, erityisesti mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten, hallinnollisia esteitä; kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan merkittävästi toimiaan julkisten palvelujen digitalisoinnin edistämiseksi;

muistuttaa, että avointa hallintoa koskevan OECD:n neuvoston suosituksen (2017) mukaan sidosryhmien osallistuminen julkisen politiikan ja julkisten palvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen voi lisätä julkishallinnon vastuuvelvollisuutta, lisätä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja vaikutusvaltaa päätöksiin, kehittää kansalaisvalmiuksia, parantaa päätöksenteon näyttöpohjaa, vähentää täytäntöönpanokustannuksia ja mahdollistaa laajempien verkostojen ja ekosysteemien hyödyntämisen innovoinnin edistämiseksi päätöksenteossa ja palvelujen tarjoamisessa;

korostaa tarvetta jakaa EU:n ja muiden maiden parhaita käytäntöjä sähköisen hallinnon strategioiden ja suunnitelmien toteutuksesta, täytäntöönpanosta ja seurannasta; kehottaa komissiota keräämään, analysoimaan ja julkaisemaan sähköistä hallintoa koskevia jäsenvaltioiden ja muiden maiden parhaita käytäntöjä;

katsoo, että digitaalisia viranomaispalveluja olisi päivitettävä jatkuvasti, jotta ne vastaavat käyttäjien tarpeita; korostaa, että käyttäjien panoksen ja palautteen hyväksymisen ja soveltamisen olisi oltava vakiintunut osa kaikkien hallintojen työskentelytapaa;

korostaa, että digitaalisten julkisten palvelujen tarjoamiseen liittyy henkilötietojen käyttöä, ja kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota ihmisten henkilötietojen, erityisesti potilas- tai vaalitietojen kaltaisten arkaluonteisten tietojen, suojaan sekä varmistamaan, että digitaalisten julkisten palvelujen tarjoamisessa noudatetaan kaikilta osin yleistä tietosuoja-asetusta; korostaa, että tietosuojan on oltava korkeimmalla mahdollisella tasolla, jotta voidaan lisätä luottamusta instituutioihin ja digitaalisiin julkisiin palveluihin ja edistää näiden palvelujen käyttöönottoa;

10.

korostaa, että julkishallintojen olisi varmistettava tiukimpien kyberturvallisuusvaatimusten noudattaminen henkilötietojen käsittelyssä, jotta henkilöitä voidaan suojella tällaisten tietojen väärinkäytöltä tai vuotamiselta, ottaen erityisesti huomioon yhä epävakaammaksi muuttuvat kansainväliset poliittiset tilanteet ja viranomaissivustoihin kohdistuvat kohdennetut hyökkäykset; katsoo, että tähän olisi sisällyttävä arkaluonteisten tietojen, kuten biometristen tietojen, lokerointi ja salaus;

11.

kehottaa komissiota keräämään teknologioita, kokemuksia, oppeja ja parhaita käytäntöjä, jotka liittyvät sähköiseen hallintoon covid-19-pandemian aikana ja erityisesti saavutettavuuteen ja tietosuojaan, sekä helpottamaan niiden vaihtoa, jotta voidaan rakentaa häiriönsietokykyisiä instituutioita, jotka ovat valmistautuneet tuleviin kriiseihin;

12.

korostaa, että covid-19-kriisin aikana käyttöön otetut ja tehokkaiksi osoittautuneet digitaaliset ratkaisut, yksinkertaistetut hallinnolliset prosessit ja toimenpiteet, erityisesti mahdollisuus saattaa hallinnolliset menettelyt päätökseen digitaalisesti, olisi tarvittaessa säilytettävä käytössä;

13.

korostaa, että yhteydet ja vakaiden laajakaistayhteyksien kattavuus erityisesti saarilla ja maaseutualueilla ovat keskeisen tärkeitä sähköisen hallinnon kehittämisen kannalta; kehottaa siksi komissiota varmistamaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, että käytössä on esimerkiksi kuitu kotiin -tekniikalla toteutettu laajakaistayhteyksien edellyttämä infrastruktuuri; palauttaa mieliin sähköisen viestinnän säännöstön yleispalveluvelvoitteita koskevaan osioon perustuvat kaikkien jäsenvaltioiden velvoitteet, jotka koskevat laajakaistayhteyksien saatavuuden varmistamista kaikille kotitalouksille; kannustaa jäsenvaltioita käyttämään mahdollisuutta tarjota yleispalveluvelvoitteiden piiriin kuuluvia palveluja mobiiliyhteyksien ja kiinteiden yhteyksien tarjoajien kautta; kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan infrastruktuurinsa, muun muassa merenalaisten kaapeleiden, suojelemiseksi;

14.

huomauttaa, että Euroopan digitaalisia sisämarkkinoita ei voida rakentaa ilman, että parannetaan etenkin ikääntyneiden henkilöiden, vammaisten henkilöiden ja taloudellisesti heikossa asemassa olevien yhteisöjen digitaitoja ja digilukutaitoa; kehottaa siksi komissiota panemaan digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman määrätietoisesti täytäntöön, myös julkaisemalla yksittäisten jäsenvaltioiden ja muiden maiden parhaat käytännöt ja luomalla puitteet EU:n digitaalisen koulutuksen politiikkojen vertailulle, seurannalle ja tulosten arvioinnille; korostaa, että on tärkeää sovittaa yhteen koulutusjärjestelmät ja epävirallinen työssäoppiminen sekä markkinoiden ja yhteiskunnan tarpeet;

15.

muistuttaa, että julkisten palvelujen digitalisoinnin, myös sähköisen hallinnon, seurannassa olisi keskityttävä myös sen käyttäjiin kohdistuviin vaikutuksiin ja yhteiskunnan pitkän aikavälin muutoksiin ja että digitalisaatio ei saisi olla itsetarkoitus vaan pikemminkin väline, jolla saadaan käyttäjien kannalta parempia tuloksia; huomauttaa, että digitalisoinnin olisi vähennettävä byrokratiaa ja tarjottava nopeampia, vähemmän rahoitusta vaativia ja tehokkaampia julkishallinnon palveluja;

16.

suhtautuu myönteisesti vuoteen 2030 ulottuvassa toimintapoliittisessa ohjelmassa ”Polku digitaaliselle vuosikymmenelle” asetettuihin kunnianhimoisiin digitaalisiin tavoitteisiin, joissa otetaan huomioon eri jäsenvaltioiden erilaiset kansalliset perusedellytykset; katsoo, että näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuulemista ja tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä ja sidosryhmien kanssa; korostaa digitaalisen vuosikymmenen tilaa koskevan vuosikertomuksen merkitystä, erityisesti kun otetaan huomioon tiedot asiaan liittyvistä kansallisista politiikoista, ohjelmista ja aloitteista ja niiden vaikutuksesta käyttäjiin;

17.

katsoo, että sähköisen terveydenhuollon potentiaalia ei ole täysin hyödynnetty, ja suhtautuu siksi myönteisesti komission aikomukseen luoda eurooppalainen terveysdata-avaruus; korostaa lisäksi, että sähköiset potilastiedot voivat olla erittäin hyödyllisiä edistettäessä rajatylittävää tutkimusta, tarjottaessa rajatylittävää terveydenhuoltoa ja pyrittäessä täyttämään unionin kansalaisille annettu lupaus siitä, että heidän olisi voitava saada ja vaihtaa terveystietojaan yli rajojen; korostaa tarvetta varmistaa tällä alalla mahdollisimman korkeatasoinen tietosuoja; pitää tarpeellisena varmistaa, että sähköisen terveydenhuollon palvelut täyttävät korkeat turvallisuus- ja turvavaatimukset, ja katsoo, että näiden palvelujen kohdalla tämän saavuttaminen edellyttää ihmisen suorittamaa valvontaa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita mittaamaan tuloksia asianmukaisesti, jotta voidaan tuottaa hyötyjä yksilöille ja luoda perusta parhaiden käytäntöjen vertailulle ja tunnistamiselle;

18.

huomauttaa, että sähköisen oikeudenkäytön tavoitteena on parantaa ja yksinkertaistaa oikeusalan tietojen saatavuutta sekä tukea rajatylittävien tuomioistuinmenettelyjen ja tuomioistuinten ulkopuolisten menettelyjen digitalisointia; toteaa kuitenkin, että koronaviruspandemian aikana kuluttajilla ja yrittäjillä oli rajalliset mahdollisuudet saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi; katsoo näin ollen, että Euroopan sähköisen oikeuden strategiaa ja toimintaohjelmaa 2019–2023 on päivitettävä suunnitelmilla, jotka koskevat digitalisaation jatkamista ja sopeutumista mahdollisiin tuleviin kriiseihin, jotta voidaan varmistaa oikeusjärjestelmien esteetön ja avoin saatavuus ja häiriönsietokyky esimerkiksi sähköisen hallinnon järjestelmän kautta;

19.

korostaa, että oikeudellisiin täytäntöönpanomenettelyihin liittyvät digitaaliset ratkaisut voivat sekä vähentää merkittävästi niiden kustannuksia että nopeuttaa huomattavasti prosessia; kehottaa komissiota arvioimaan, miten digitaalisilla ratkaisuilla voidaan vähentää täytäntöönpanomenettelyistä kuluttajille aiheutuvia kustannuksia;

20.

katsoo, että sähköisen hallinnon järjestelmään on tarpeen kytkeä osallistuminen julkisiin kuulemismenettelyihin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että julkisiin kuulemismenettelyihin voi osallistua digitaalisten julkisten palvelujen kautta;

21.

huomauttaa, että ihmiset ovat tottuneet verkko-ostoksiin ja -palveluihin, joissa tarpeisiin vastataan vain muutamalla klikkauksella; korostaa, että covid-19-pandemian aikana lähes kaikki toiminnot siirrettiin verkkoon, mikä on muokannut kansalaisten odotuksia julkisista palveluista, joiden he nyt odottavat olevan saatavilla verkossa; katsoo, että kansalaisten viranomaisasioinnin olisi vastattava heidän odotuksiaan ja palveluissa olisi pyrittävä vaivattomuuteen ja tehokkuuteen;

22.

kehottaa komissiota esittämään suosituksia siitä, miten ihmiset voivat seurata hallinnollisia prosesseja, joissa he ovat osallisina, ja siitä, miten sidosryhmät otetaan mukaan sähköisen hallinnon palvelujen suunnitteluun ja tarjoamiseen;

23.

panee merkille, että erittäin suuri määrä ihmisiä Euroopassa käyttää mobiililaitteita ja että monilla ei ole kiinteää pöytätietokonetta tai täysikokoista kannettavaa tietokonetta; korostaa, että viranomaissivustojen ja julkishallinnon palvelujen olisi oltava täysin yhteensopivia mobiiliselainten ja useimpien laitteiden pienikokoisen näytön kanssa; panee myös merkille, että yhä harvempi omistaa tulostimen, ja pyytää julkishallintoja varmistamaan, että lomakkeet voidaan täyttää, allekirjoittaa ja toimittaa ilman, että niitä tarvitsee tulostaa;

24.

toteaa, että koska viranomaisasiakirjoista ei ole fyysisiä jäljennöksiä, julkishallintojen on varmistettava virallisten asiakirjojen turvallinen pilvisäilytys sekä se, että kaikki asiakirjat säilytetään niin kauan kuin oikeusperustassa säädetään ja tänä aikana ainoastaan kansalaiset itse voivat poistaa ne; korostaa, että omaisilla on oltava laillinen tapa tutustua kuolleita perheenjäseniä koskeviin virallisiin asiakirjoihin, mukaan lukien omaisuus-, vero- ja muut väestökirjanpidon tiedot;

Sähköisen hallinnon rooli yritystoiminnan ja erityisesti pk-yritysten kannustamisessa

25.

korostaa, että on tärkeää poistaa sisämarkkinoilla vielä vallitsevat esteet, ja painottaa, että rahoituksen saannin parantaminen kannustaa innovatiivisten yritysten markkinoille tuloon ja kasvuun sekä edistää kilpailua; katsoo, että sähköinen hallinto voisi auttaa nopeuttamaan tätä siirtymää; toteaa, että myös tietojen, hallinnollisten menettelyjen ja neuvontapalvelujen rajatylittävä saatavuus verkossa on tärkeää EU:n yrityksille ja kuluttajille; painottaa tässä yhteydessä tarvetta varmistaa yhteentoimivuus, jotta vältetään pirstoutuminen ja mahdollistetaan digitaalisten palvelujen saumaton tarjonta kaikkialla EU:n sisämarkkinoilla;

26.

huomauttaa, että kiinteistörekistereitä ei ole täysin digitalisoitu jäsenvaltioissa ja että kiinteistörekistereistä saatavat tiedot eivät useinkaan vastaa kiinteistöjen todellista tilannetta, mikä johtaa ongelmallisiin oikeustoimiin; kehottaa digitalisoimaan kiinteistörekisterit kokonaisuudessaan mahdollisimman pian;

27.

korostaa sähköisen hallinnon roolia rakennuslupien myöntämisessä; katsoo, että rakennuslupahakemusten yksinkertaistamisessa ja niiden myöntämiselle asetettujen määräaikojen lyhentämisessä kussakin rakentamisvaiheessa rakennusluvasta lopputarkastukseen olisi edistyttävä merkittävästi;

28.

kehottaa komissiota edistämään kaikkien jäsenvaltioiden kaupparekisterien yhteenliittämistä avoimuuden sekä yrityksiä ja tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevien ajantasaisten tilinpäätöstietojen ja muiden tietojen saatavuuden helpottamiseksi;

29.

muistuttaa, että ennennäkemättömät investoinnit digitalisaatioon, myös sähköiseen hallintoon, houkuttelevat laitonta toimintaa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sallimaan avoimen ja vapaan pääsyn julkisiin tietoihin, sopimuksiin, asiakirjoihin ja tietokantoihin, mukaan lukien vapaa pääsy kaupparekistereihin ja yritysten tilinpäätöksiin sekä tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskeviin tietoihin, mikä auttaisi torjumaan korruptiota ja myös EU:n varojen väärinkäyttöä;

30.

korostaa GovTechin tärkeää roolia sähköisen hallinnon innovaatioiden kehittämisessä; korostaa sen keskeisiä näkökohtia, joita ovat yleisesti saatavilla olevat kansalaiskeskeiset julkiset palvelut, koko hallinnon kattava julkishallinnon digitalisaatiota koskeva toimintamalli sekä yksinkertaiset, tehokkaat ja avoimet hallintojärjestelmät; kannustaa jäsenvaltioita perustamaan GovTech-ohjelmia avoimuuden, innovoinnin ja käyttäjille koituvien hyötyjen edistämiseksi; suhtautuu myönteisesti aloitteeseen kehittää eurooppalaisia GovTech-markkinoita Digitaalinen Eurooppa -ohjelman puitteissa siten, että vahvaksi painopisteeksi otetaan pk- ja startup-yritykset;

31.

kannattaa julkishallinnon omien palvelujen sekä julkishallinnon, sääntelyviranomaisten ja yksityisten yritysten välisten palvelujen pidemmälle menevää automatisointia; korostaa, että julkishallintojen on luotava sovellusrajapintoja, jotka mahdollistavat tietojen suoran toimittamisen automatisoidusti tai muulla tavoin;

32.

kannattaa myös hallinnon testiympäristöjen luomista, jotta voidaan testata uusia tapoja olla vorovaikutuksessa käyttäjien kanssa ja kehittää sähköisen hallinnon innovaatioita;

33.

kannustaa julkishallintoja lisäämään datavetoisuutta ja käyttämään saatavilla olevia tietoja siihen, että voidaan ennustaa paremmin käyttäjien vaatimuksia ja tarpeita ja mukautua niihin yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti;

34.

muistuttaa, että vuoteen 2030 ulottuvan ”Polku digitaaliselle vuosikymmenelle” -toimintaohjelman mukaisesti jäsenvaltioiden on saavutettava tavoite, jonka mukaan kaikki tärkeimmät julkiset palvelut ovat EU:n kansalaisten ja yritysten käytettävissä verkossa, mikä vähentää huomattavasti yritysten hallinnollista taakkaa ja parantaa julkisten palvelujen laatua ja tehokkuutta;

Sähköiset hankinnat ja sähköinen tulli

35.

katsoo, että julkisia hankintoja koskevien tietojen täysimääräinen saatavuus voisi parantaa merkittävästi julkista luotettavuutta, edistää innovointia ja tukea sisämarkkinoiden tavoitteita sekä lisätä julkisten varojen käytön avoimuutta ja siihen liittyvää vastuuvelvollisuutta; kehottaakin komissiota harkitsemaan julkisten hankintojen sisällyttämistä avointa dataa koskevan direktiivin mukaiseen arvokkaiden tietoaineistojen luetteloon noudattaen samalla muun muassa tietosuojavaatimuksia ja liikesalaisuuksien luottamuksellisuutta koskevia oikeudellisia velvoitteita; kehottaa komissiota arvioimaan julkisia hankintoja koskevien sääntöjen tehokkuutta niiden aikatehokkuuden kannalta ja julkaisemaan tähän liittyviä parhaita käytäntöjä;

36.

korostaa, että sähköisten hankintojen yhtenä tavoitteena olisi oltava hankintaviranomaisten tehtävien yksinkertaistaminen hankintamenettelyissä ja yritysten osallistumisen helpottaminen samalla kun lisätään julkisten hankintojen tehokkuutta ja niihin liittyvää vastuuvelvollisuutta; katsoo, että hankintajärjestelmien ja avoimen datan järjestelmien yhteentoimivuudesta voi olla tässä hyötyä;

37.

korostaa tarvetta parantaa avoimen datan politiikan tulosten, edistymisen ja vaikutusten arviointia; toteaa, että julkishallinnon näkökulmasta on edelleen ratkaisevan tärkeää tukea investointeja, jotta julkista taloutta koskevien tietojen laskentaa voidaan avata toimivan liiketoimintamallin pohjalta ja jotta voidaan esittää selkeitä arvolupauksia, esittää avoimen datan käytön helpottamisen mahdolliset hyödyt ja osoittaa jälkiarviointivälineiden avulla, miten nämä hyödyt voidaan toteuttaa;

38.

suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen luoda julkisia hankintoja varten eurooppalainen data-avaruus, joka olisi tulevan julkisia hankintoja koskevan datastrategian kulmakivi; katsoo, että tässä tehtävässä komissiota auttaa erityisesti se, että EU:n kynnysarvot ylittävistä ja alittavista hankinnoista julkaistaan paremmin tietoa ja että tietolähteet ja dataformaatit on yhdenmukaistettu;

39.

panee merkille sisämarkkinoiden tulostauluun sisältyvät kaksitoista julkisten hankintojen indikaattoria; kehottaa komissiota kartoittamaan säännöllisesti parhaita käytäntöjä, jotta voidaan parantaa jäsenvaltioiden kokonaispistemäärää, myös sähköisissä hankinnoissa ja digitaalisissa innovaatioissa; korostaa tarvetta mitata digitalisaation tuloksia myös maailmanlaajuisesti, jotta saavutettua edistystä voidaan arvioida asianmukaisesti; kehottaa komissiota mittaamaan säännöllisesti sähköisen hallinnon strategiaa kansainvälisten indeksien mukaisesti ja määrittämään unionin vahvuudet ja heikkoudet;

40.

kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita Tenders Electronic Daily (TED) -tietokannan sähköisten lomakkeiden kattavassa toteutuksessa muun muassa kannustamalla jäsenvaltioita käyttämään sähköisiä lomakkeita koko hankintasykliä koskevien tietojen julkaisemiseen, mukaan lukien tiedot, jotka alittavat EU:n kynnysarvot eivätkä sisälly pakollisesti katettaviin tietoihin;

41.

korostaa, että oikeiden teknisten infrastruktuurien, välineiden ja standardien luomisen lisäksi siirtyminen kohti täysin sähköistä hankintajärjestelmää edellyttää investointeja julkisten hankintojen tekijöiden koulutukseen ja valmiuksien kehittämiseen;

42.

tunnustaa innovatiivisten ratkaisujen julkisten hankintojen merkityksen ja kannustaa jäsenvaltioita sisällyttämään ne yleiseen sähköisten hankintojen kehykseen; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan hankintajärjestelmien yhteentoimivuutta, ottamaan tarvittaessa käyttöön kehittynyttä teknologiaa ja varmistamaan tulevan lainsäädännön noudattamisen;

43.

toteaa, että muutoksenhakumenettelyn väärinkäyttö, jonka ainoana tarkoituksena on pitkittää sähköistä hankintamenettelyä, aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta ja haittaa investointeja sisämarkkinoilla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan, missä määrin tätä oikeudellista välinettä käytetään väärin, ja harkitsemaan keinoja sen korjaamiseksi siten, että samalla taataan täysimääräisesti muutoksenhakuoikeus;

44.

panee merkille avoimen lähdekoodin potentiaalin Euroopan digitaalisen suvereniteetin ja toimittajariippuvuuden estämisen kannalta, sillä se mahdollistaa tietoteknisten ratkaisujen jakamisen ja uudelleenkäytön; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita seuraamaan avoimen lähdekoodin teknologioiden käyttöä koskevia tietoja ja asettamaan ne julkisesti saataville julkishallintojen keskuudessa;

45.

katsoo, että sähköisillä tullimenettelyillä on keskeinen rooli julkisten palvelujen digitalisoinnissa ja että ne hyödyttävät siten sekä sisämarkkinoilla toimivia yrityksiä että kuluttajia; katsoo, että sähköiset tullimenettelyt voivat parantaa digitaalisten sisämarkkinoiden toimivuutta ja tehostaa jäsenvaltioiden viranomaisten välistä tiedonvaihtoa;

46.

suhtautuu myönteisesti komission väliarviointikertomukseen unionin tullikoodeksista annetun asetuksen (EU) N:o 952/2013 (12) täytäntöönpanosta; kehottaa jäsenvaltioita poistamaan riskit, jotka liittyvät tavaroiden maahantuloon ja tuontiin liittyvien sähköisten järjestelmien sekä Euroopan laajuisten passitus- ja vientijärjestelmien asianmukaiseen ja oikea-aikaiseen käyttöönottoon, sekä ottamaan unionin tullikoodeksissa säädetyt sähköiset järjestelmät käyttöön ja integroimaan ne kaikilta osin vuoteen 2025 mennessä;

Kohti uutta sähköisen hallinnon strategiaa

47.

suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen luoda eurooppalaisia data-avaruuksia eri aloilla, kuten terveydenhuollossa, oikeusalalla ja julkisissa hankinnoissa; pitää näiden data-avaruuksien yhteentoimivuutta ratkaisevan tärkeänä, jotta kuluttajat ja yrittäjät, erityisesti pk-yritykset, voivat hyödyntää niiden koko potentiaalin; huomauttaa, että data-avaruuksien yhteentoimivuuden olisi oltava lähtökohtana kaikissa tulevissa digitalisointistrategioissa; paneekin tyytyväisenä merkille komission lainsäädäntöehdotuksen, jolla on tarkoitus varmistaa data-avaruuksien yhteentoimivuus Euroopan sisämarkkinoilla;

48.

korostaa, että digitaalisen julkishallinnon olisi oltava osallistavaa ja lähtökohtaisesti helposti ja täysin saavutettavaa siten, että henkilöt, joilla on erilaisia tarpeita, kuten ikääntyneet henkilöt, vammaiset henkilöt, taloudellisesti heikossa asemassa olevat yhteisöt ja muut, voivat helposti käyttää julkishallinnon palveluja; korostaa, että sähköisen hallinnon sovellusten olisi oltava tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavia ja helppotajuisia ja niiden käyttöliittymien olisi oltava toiminnallisia ja yksinkertaisia; kehottaa jäsenvaltioita pyrkimään kaikin tavoin varmistamaan, ettei ketään jätetä jälkeen; muistuttaa jäsenvaltioita niiden verkkopalvelujen saavutettavuutta koskevan säädöksen mukaisista velvoitteista ja kannustaa niitä menemään sen vähimmäisvelvoitteita pidemmälle;

49.

korostaa oletusarvona digitalisaatio -periaatteen merkitystä eli sitä, että julkishallintojen olisi tarjottava palveluja digitaalisesti ensisijaisena vaihtoehtona; korostaa samalla tarvetta antaa tukea käyttäjille, jotka eivät voi tai halua hoitaa kaikkia hallintomenettelyjä sähköisesti; pyytää kaikkia julkishallintoja varmistamaan, että käytettävissä on palveluja, jotka auttavat käyttäjiä hoitamaan hallinnollisia tehtäviä mahdollisista rajoituksista huolimatta; korostaa, että sähköinen hallinto ei saisi johtaa yhdenkään käyttäjän poissulkemiseen;

50.

korostaa, että tekoälyn kehittämiseen ja käyttöön sähköisessä hallinnossa voi liittyä sekä riskejä että etuja; korostaa, että ihmisten on edelleen oltava keskeisessä asemassa päätöksenteossa ja että heidän on voitava ohittaa tai kumota automatisoidut päätökset; panee merkille, että kansalaiset turhautuvat, kun julkishallinnon verkkosivustoilla olevissa tietolomakkeissa esiintyy ylipääsemättömiä virheitä, joiden vuoksi he eivät voi toimittaa lomakkeita verkossa;

51.

pyytää jäsenvaltioita varmistamaan, että niiden oikeudelliset kehykset tukevat digitaalisten ratkaisujen käyttöä ja sallivat sen aina kun se on mahdollista, mukaan lukien digitaalisten allekirjoitusten käyttö ja asiakirjojen digitaalisten jäljennösten toimittaminen alkuperäisten fyysisten asiakirjojen sijaan;

52.

korostaa, että on tärkeää kehittää digitaalisia julkisia palveluja, jotka ovat ympäristöystävällisiä, kestäväksi suunniteltuja ja yhteentoimivia; katsoo, että sähköisen hallinnon palvelut voivat tuottaa ympäristöhyötyjä, jos ne perustuvat kestäviin ja energiatehokkaisiin digitaalisiin infrastruktuureihin, prosesseihin ja ohjelmistoihin;

53.

panee merkille sähköistä hallintoa koskevan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen havainnot ja erityisesti sen, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan komissio ei ole arvioinut, kuinka hyvin yritykset tuntevat saatavilla olevat sähköisen hallinnon palvelut, eikä se ole analysoinut tarpeita tällä osa-alueella, vaikka tämä olisi keskeistä sähköisen hallinnon palveluiden käyttöönoton kannalta; kehottaa komissiota panemaan tilintarkastustuomioistuimen suositukset viipymättä täytäntöön;

54.

toteaa, että tarvitaan analyysi EU:n sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman 2016–2020 täytäntöönpanosta, jotta saadaan käsitys sen tehokkuudesta ja tuloksista; pyytää komissiota raportoimaan parlamentille suunnitelman täytäntöönpanosta;

55.

kannustaa jäsenvaltioita ryhtymään vuonna 2017 annetun Tallinnan julkilausuman mukaisten politiikkatoimiensa ja viisivuotistavoitteidensa edellyttämiin jatkotoimiin; kannustaa lisäksi jäsenvaltioita nopeuttamaan toimiaan toteutumatta jääneiden tavoitteiden saavuttamiseksi, jotta voidaan tehostaa yhteisiä toimia ja edistää digitaalista kehitystä;

56.

korostaa EU:n sähköistä hallintoa koskevien politiikkojen jatkuvuuden merkitystä; kehottaa komissiota ehdottamaan sähköistä hallintoa koskevaa uutta, näyttöön perustuvaa pitkän aikavälin toimintasuunnitelmaa, jossa esitetään kvantifioituina kustannus-hyötyanalyysi, indikaattorit ja tavoitteet, jotka koskevat hyötyjen tuottamista yksilöille ja nykyaikaisen julkishallinnon digitaalisen valmiuden varmistamista;

57.

muistuttaa, että julkisten palvelujen digitalisointiin tarkoitettujen julkisten varojen käytön olisi oltava tehokasta ja niillä olisi varmistettava mahdollisimman suuri hyöty käyttäjille; korostaa, että tässä yhteydessä on tarpeen seurata ja tehostaa hyvän taloushallinnon periaatteita sekä suunnitella, julkaista ja seurata digitalisaatioon liittyviä kansallisia ja EU:n menoja;

58.

korostaa, että käyttäjien ja viranomaisten välinen vuorovaikutus on suurinta paikallis- ja aluetasolla; katsoo, että olisi suunnattava erityistä huomiota ja tukea paikallishallinnolle, jolla ei useinkaan ole varaa rahoittaa sähköisen hallinnon ratkaisujen täysimääräistä käyttöönottoa; korostaa, että tämän olisi oltava keskeinen osa kaikkia tulevia sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmia;

59.

toteaa, että uudessa sähköisen hallinnon strategiassa olisi pyrittävä sisällyttämään strategiaan yhden kerran periaate, jolla yksinkertaistetaan viranomaisasiointia antamalla julkisyhteisöille mahdollisuus jakaa tietoja keskenään, jotta tiedot tarvitsee syöttää vain kerran; korostaa, että yhden kerran periaate vähentää sekä yksityishenkilöiden että yritysten hallinnollista taakkaa, koska jo toimitettuja tietoja voidaan käyttää uudelleen ja viranomaiset voivat kommunikoida keskenään, mikä helpottaa menettelyjen tehostamista yleisesti mutta myös rajojen yli;

60.

toteaa yhtenä ongelmana olevan, että julkishallinnossa on pula tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoista ja julkinen sektori kilpailee koulutetuista työntekijöistä yksityisen sektorin kanssa; pyytää komissiota ottamaan tämän huomioon ja auttamaan löytämään mahdollisia tapoja kannustaa tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisia työskentelemään julkisella sektorilla;

61.

suhtautuu myönteisesti komission työhön Joinup-alustan ja eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden (EIF) parissa; katsoo, että välineiden ja parhaiden käytäntöjen jakaminen ja yhteiset ohjelmistohankkeet eri hallintojen välillä voi vähentää kustannuksia ja nopeuttaa digitalisaatiota; korostaa, että vuodelta 2017 peräisin olevaa EIF:n versiota 3 olisi tarkistettava ja uutta EIF-versiota 4 olisi ehdotettava pian; suhtautuu myönteisesti työhön, joka liittyy eurooppalaisiin yhteentoimivuusperiaatteisiin älykkäitä kaupunkeja ja yhteisöjä varten (EIF4SCC);

o o

62.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 307, 30.8.2018, s. 2.

(2) EUVL C 494, 8.12.2021, s. 37.

(3) EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65.

(4) EUVL L 272, 25.10.2019, s. 7.

(5) EUVL L 295, 21.11.2018, s. 1.

(6) EUVL L 172, 26.6.2019, s. 56.

(7) EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1.

(8) EUVL L 166, 11.5.2021, s. 1.

(9) EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17.

(10) Ks. ”The E-Leaders Handbook on the Governance of Digital Government”, 21. joulukuuta 2021: https://www.oecd-ilibrary.org/docserver/ac7f2531-en.pdf?expires=1666604558&id=idcname=ocid194994sum=2918CC03A7580BA51981657D68E9F7AF .

(11) https://ec.europa.eu/isa2/awards_en/ .

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).