P9_TA(2023)0078

Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso 2023

Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. maaliskuuta 2023 talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta 2023 (2022/2150(INI))

(C/2023/401)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT), erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 136 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen (SEU) ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen (SEUT) liitetyn pöytäkirjan N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa,

—	ottaa huomioon SEU-sopimukseen ja SEUT-sopimukseen liitetyn pöytäkirjan N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta,

—	ottaa huomioon sopimuksen talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta,

—	ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen ja kestävän kehityksen tavoitteet,

—	ottaa huomioon jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista 8. marraskuuta 2011 annetun neuvoston direktiivin 2011/85/EU (1),

—	ottaa huomioon liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta 8. marraskuuta 2011 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1177/2011 (2),

—	ottaa huomioon julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1173/2011 (3),

—	ottaa huomioon täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1174/2011 (4),

—	ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1175/2011 (5),

—	ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (6),

—	ottaa huomioon rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta 21. toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 472/2013 (7),

—	ottaa huomioon alustavien talousarviosuunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä euroalueen jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen varmistamista koskevista yhteisistä säännöksistä 21. toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 (8),

—	ottaa huomioon yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi 16. joulukuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092 (9) (oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuudesta annettu asetus),

—	ottaa huomioon elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12. helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 (10) (elpymis- ja palautumistukivälinettä koskeva asetus),

—	ottaa huomioon 27. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan h-hetki: korjaamalla ja kehittämällä parempaa seuraavalle sukupolvelle” (COM(2020)0456),

—	ottaa huomioon 2. kesäkuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Talouspolitiikan koordinointi vuonna 2021: voitetaan covid-19, tuetaan elpymistä ja ajanmukaistetaan taloutemme” (COM(2021)0500),

—	ottaa huomioon 4. maaliskuuta 2021 annetun komission tiedonannon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevasta toimintasuunnitelmasta (COM(2021)0102),

—	ottaa huomioon neuvoston, komission, parlamentin ja työmarkkinaosapuolten 7. toukokuuta 2021 antaman Porton sosiaalisen sitoumuksen,

—	ottaa huomioon 16. kesäkuuta 2021 annetun Euroopan finanssipoliittisen komitean arvion euroalueelle sopivasta finanssipolitiikan virityksestä vuonna 2022,

—	ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman parlamentin näkemyksistä komission ja neuvoston parhaillaan suorittamasta kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien arvioinnista (11),

—	ottaa huomioon 13. marraskuuta 2020 antamansa päätöslauselman Kestävä Eurooppa -investointiohjelmasta – miten vihreän kehityksen ohjelma rahoitetaan (12),

—	ottaa huomioon 26. lokakuuta 2022 julkistetun Euroopan finanssipoliittisen komitean vuosikertomuksen,

—	ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman makrotaloudellisten lainsäädäntöpuitteiden uudelleentarkastelusta Euroopan reaalitalouteen kohdistuvien vaikutusten sekä päätöksenteon avoimuuden ja demokraattisen vastuuvelvollisuuden parantamiseksi (13),

—	ottaa huomioon 9. marraskuuta 2022 annetun komission tiedonannon linjauksista EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistamiseksi (COM(2022)0583),

—	ottaa huomioon 22. marraskuuta 2022 annetun komission tiedonannon ”Vuotuinen selvitys kestävästä kasvusta 2023” (COM(2022)0780),

—	ottaa huomioon 22. marraskuuta 2022 annetun komission kertomuksen varoitusmekanismista – vuosi 2023 (COM(2022)0781) ja 22. marraskuuta 2022 annetun komission suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta (COM(2022)0782),

—	ottaa huomioon 22. marraskuuta 2022 annetun komission ja neuvoston ehdotuksen yhteiseksi työllisyysraportiksi (COM(2022)0783),

—	ottaa huomioon 11. marraskuuta 2022 julkistetun komission syksyn 2022 talousennusteen,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

—	ottaa huomioon budjettivaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja aluekehitysvaliokunnan kirjeet,

—	ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0044/2023),

toteaa, että eurooppalaisella ohjausjaksolla on huomattava merkitys talous- ja budjettipolitiikan koordinoinnissa jäsenvaltioissa ja siten talous- ja rahaliiton makrotaloudellisen vakauden turvaamisessa; katsoo, että tässä prosessissa ei saisi jättää huomiotta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita eikä muita rahoitusalaan ja verotukseen liittyviä kysymyksiä; katsoo, että näiden kysymysten nivominen yhteen ei saisi heikentää tämän prosessin pääasiassa taloudellista ja verotuksellista painotusta;

ottaa huomioon, että komission talven talousennusteen mukaan bruttokansantuotteen (BKT) kasvun odotetaan vuonna 2022 olevan 3,5 prosenttia sekä EU27:ssä että euroalueella, mutta vuonna 2023 sen odotetaan hidastuvan 0,9 prosenttiin euroalueella ja 0,8 prosenttiin EU27:ssä; ottaa huomioon, että jotkin jäsenvaltiot eivät pysty saavuttamaan pandemiaa edeltänyttä BKT:n tasoa ennen vuotta 2024, kun taas koko euroalue on jo kaksi prosenttiyksikköä sen yläpuolella; ottaa huomioon, että komission arvio euroalueen jäsenvaltioiden alustavista talousarviosuunnitelmista osoittaa, että joissakin jäsenvaltioissa finanssipolitiikan viritys on elvyttävä; ottaa huomioon, että komission suositus koko euroalueen talouspolitiikasta on neutraali finanssipolitiikan viritys vuonna 2023;

ottaa huomioon, että komission talven talousennusteen mukaan inflaation pitäisi nousta euroalueella 8,4 prosenttiin vuonna 2022 ja sen jälkeen hidastua vähitellen 5,6 prosenttiin vuonna 2023 ja 2,5 prosenttiin vuonna 2024; ottaa kuitenkin huomioon, että Euroopan keskuspankin (EKP) ennusteiden mukaan ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja lasketun inflaation arvioidaan nousevan 3,9 prosentista vuonna 2022 4,2 prosenttiin vuonna 2023; ottaa huomioon, että palkkojen nousun odotetaan tätä nykyä lieventävän reaalitulojen menetyksiä vain osittain ilman, että palkkojen ja inflaation välille syntyy pysyvää kierrettä; ottaa huomioon, että inflaatiotaso vaihtelee jäsenvaltioittain ja tuloryhmittäin ja että pienituloiset ryhmät kärsivät suhteellisesti enemmän erityisesti siksi, että inflaatio johtuu pääasiassa sellaisten välttämättömien hyödykkeiden hintakehityksestä, joita ei voida korvata;

D.	ottaa huomioon, että komission syksyn talousennusteen mukaan julkistalouden alijäämän odotetaan kasvavan 3,6 prosenttiin BKT:stä vuonna 2023 (3,7 prosenttiin euroalueella) ja supistuvan 3,2 prosenttiin BKT:stä vuonna 2024 (3,3 prosenttiin euroalueella);

ottaa huomioon, että komission syksyn talousennusteen mukaan julkisen talouden velkasuhteen odotetaan supistuvan EU:ssa 86 prosenttiin vuoden 2022 lopussa (euroalueella 94 prosenttiin) vuonna 2020 kirjatusta ennätyksellisen korkeasta 91,5 prosentista (euroalueella 99 prosentista); ottaa huomioon, että julkisen talouden velkasuhteen odotetaan pienenevän hieman EU:ssa noin 85 prosenttiin vuonna 2023 (euroalueella 92 prosenttiin) ja 84 prosenttiin vuonna 2024 (euroalueella 91 prosenttiin); ottaa huomioon, että korkea julkisen talouden velkasuhde, joka ylittää huomattavasti 60 prosentin viitearvon, yhdistettynä korkojen nousuun erittäin epävarmassa makrotaloudellisessa tilanteessa voi vaarantaa pitkän aikavälin velkakestävyyden ja hidastaa elpymistä;

ottaa huomioon, että ilmastoneutraaliuteen siirtyminen ja digitaalinen muutos voivat onnistua ainoastaan EU:n tasolla ja että on äärimmäisen tärkeää vakauttaa kohdennetut kasvua lisäävät investoinnit korkeammalle tasolle pitkällä aikavälillä, jotta EU selviää tulevaisuudessa; ottaa huomioon, että sen vuoksi on tarpeen vastata nopeasti siihen, miten varmistetaan korkeammat yksityiset ja julkiset investoinnit myös elpymis- ja palautumistukivälineen odotettavissa olevan voimassaolon päättymisen jälkeen vuonna 2026;

G.	katsoo, että EU:n tuottavuuden kasvu on edelleen vähäistä; katsoo, että EU:n tuottavuuden ja maailmanlaajuisen kilpailukyvyn tehostamiseksi tarvitaan sosiaalisesti tasapainoisia, kasvua edistäviä ja kestäviä rakenneuudistuksia ja huomattavaa investointitasoa, erityisesti strategisia investointeja;

H.	ottaa huomioon, että inflaatio- ja talousennusteet tehdään lisääntyvän epävarmuuden aikana; toteaa, että tällainen epävarmuus pakottaa EU:n ja jäsenvaltiot pysymään valppaina ja ryhtymään nopeisiin toimiin, jos riskit toteutuvat;

ottaa huomioon, että erot BKT:n kasvua, inflaatiota, työttömyyttä, julkisen talouden rahoitusasemaa, julkista bruttovelkaa ja nykyistä vaihtotasetta koskevissa kansallisissa ennusteissa osoittavat, että tarvitaan joustavia ja räätälöityjä lähestymistapoja; katsoo, että tarvitaan selkeä ja yksiselitteinen kehys, jotta jäsenvaltiot voivat panna onnistuneesti täytäntöön uuden talouden ohjausjärjestelmän;

EU:n talousnäkymät

on huolissaan siitä, että EU on yksi niistä kehittyneistä talouksista, joihin kohdistuu eniten laskusuuntaisia riskejä, kun otetaan huomioon sen maantieteellinen läheisyys Ukrainaan ja suuri riippuvuus energian tuonnista, erityisesti kaasun tuonnista Venäjältä; korostaa, että korkeiden energianhintojen ja inflaation vaikutus johtaa kotitalouksien ostovoiman ja teollisuuden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), kilpailukyvyn heikkenemiseen; panee merkille komission ja neuvoston tämän ongelman ratkaisemiseksi toteuttamat aloitteet; muistuttaa, että EKP:n tavoitetasoa lähestyvä inflaatiovauhti on edellytys pitkän aikavälin kestävälle talouskasvulle; korostaa, että kokonaiskysynnän lasku yhdistettynä epäedullisempiin rahoitusehtoihin voisi johtaa investointien jyrkkään laskuun ja siten talouskasvun heikkenemiseen; on huolissaan siitä, että investoinnit uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen voisivat myös kärsiä, vaikka juuri nämä investoinnit ovat välttämättömiä, jotta voidaan vähentää riippuvuutta tuoduista fossiilisista polttoaineista ja rajoittaa energianhinnoista johtuvaa inflaatiota;

on tietoinen siitä, että julkisen talouden velkasuhde on viime vuosina noussut osittain poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi; tähdentää, että julkisen talouden velkasuhde on monissa jäsenvaltioissa historiallisen korkea, mikä yhdessä korkojen nousun kanssa on johtanut velanhoitokustannusten jyrkkään kasvuun; toteaa, että tarvitaan riittäviä ja ennustettavia julkisia tuloja julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi kiireellisten investointitarpeiden ja toistuvien taloudellisten häiriöiden aikoina; korostaa useita veroyhdistelmää koskevia huomioita, joita komissio on esittänyt osana eurooppalaista ohjausjaksoa; tähdentää, että nykyisissä olosuhteissa jäsenvaltiot voivat myös harkita tulojen lisäämistä ansiottomista voitoista, erityisesti energiayhtiöiltä, jotka ovat hyötyneet kohtuuttomasti energiakriisistä; toteaa jälleen, että vahva talouskasvu, vakaa finanssipolitiikka ja valtion tulojen ja menojen välinen terve tasapaino ovat välttämättömiä, jotta voidaan vähentää velkaperintöä, tehdä velasta kestävää pitkällä aikavälillä ja luoda tarvittava julkisen talouden liikkumavara tuleviin haasteisiin vastaamiseksi;

yhtyy komission havaintoon siitä, että taloudellisen tilanteen heikkeneminen on lisännyt olemassa olevaan epätasapainoon liittyviä haavoittuvuuksia ja riskiä ja että uutta epätasapainoa voi ilmetä; panee merkille, että Euroopan järjestelmäriskikomitea antoi varoituksen, jossa se kehotti lisäämään tietoisuutta rahoitusvakauteen liittyvistä riskeistä, jotka johtuvat omaisuuserien hintojen jyrkästä laskusta; on huolissaan siitä, että asuntolainojen korkojen nousu ja kotitalouksien reaalitulojen laskusta johtuva velanhoitokyvyn heikkeneminen voivat syventää perheiden ja rahoitusmarkkinoiden ahdinkoa;

korostaa, että EKP:n ensisijaisena tavoitteena on pitää yllä hintavakautta, kun taas koko unionin tavoitteena olisi oltava nykyisten häiriöiden reaalitalouteen kohdistuvien vaikutusten minimoiminen ja siten unionin kansalaisten, erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien henkilöiden, hyvinvoinnin turvaaminen ja unionin tuotantorakenteen ja sen yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttäminen sekä ihmisarvoiset työolot SEU-sopimuksen 3 artiklan mukaisesti; painottaa tässä yhteydessä sellaisten asianmukaisten ja koordinoitujen finanssi-, rakenne- ja sääntelypolitiikkojen ja -uudistusten merkitystä, jotka täydentävät EKP:n rahapoliittisia toimia, joilla inflaatio saadaan laskemaan tavoitetasolleen ja joilla voidaan myös tukea kotitalouksien tuloja ja tarjota kohdennettua ja väliaikaista tukea yrityksille ja pk-yrityksille, jotka kärsivät tarjonnan pullonkauloista ja korkeista energiakustannuksista; toteaa, että EKP:n keskeisten ohjauskorkojen nostaminen tai määrällinen kiristäminen aiheuttaa huomattavaa painetta erittäin velkaantuneille jäsenvaltioille ja voi supistaa taloudellista toimintaa entisestään;

yhtyy komission päätelmään, jonka mukaan laajapohjainen finanssipoliittinen sysäys taloudelle ei olisi asianmukainen vuonna 2023; suhtautuu myönteisesti komission kehotukseen, jonka mukaan jäsenvaltioiden olisi toteutettava kohdennettuja toimenpiteitä, joilla kompensoidaan korkeiden energianhintojen vaikutusta haavoittuviin kotitalouksiin ja yrityksiin; on samaa mieltä komission kanssa siitä, että tällaisilla toimenpiteillä olisi säilytettävä kannustimet energian säästämiseen; panee huolestuneena merkille komission analyysin, jonka mukaan 70 prosentissa toimenpiteistä, jotka jäsenvaltiot ovat tähän mennessä toteuttaneet energianhintojen poikkeuksellisen nousun taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten lieventämiseksi, ei keskitytty haavoittuviin kotitalouksiin ja alttiisiin yrityksiin ja kahteen kolmasosaan niistä ei sisältynyt määräyksiä energian kysynnän vähentämiseksi; muistuttaa, että jäsenvaltioiden julkisen talouden liikkumavarat poikkeavat jyrkästi toisistaan, kun on kyse energiakriisin torjuntaa koskevien toimenpiteiden täytäntöönpanosta; toteaa, että tähän tilanteeseen liittyy riski jäsenvaltioiden välisten erojen kasvamisesta energiakriisin jatkuessa;

yhtyy komission suositukseen, jonka mukaan finanssipolitiikalla olisi pyrittävä saavuttamaan maltillinen keskipitkän aikavälin julkisen talouden rahoitusasema ja varmistamaan julkisen talouden kestävyys asteittaisen vakauttamisen ja kestävää kasvua edistävien investointien ja uudistusten avulla;

korostaa eurooppalaisen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen (SURE) roolia ratkaisevan tärkeänä tekijänä kansalaisten suojelemiseksi ja covid-19-pandemian taloudellisten ja sosiaalisten seurausten hillitsemiseksi; korostaa, että tällä välineellä mahdollistettiin EU:n makrotaloudellinen vakauttaminen tukemalla kansallisia suhdanteita tasoittavia finanssipolitiikkoja; kehottaa komissiota kannustamaan kaikkia jäsenvaltioita vahvistamaan kansallisia työttömyyskorvausjärjestelmiään; kehottaa komissiota hyödyntämään lainapohjaisesta SURE-välineestä saatuja kokemuksia kriisitilanteissa, joissa kansallisilla järjestelmillä ei tilapäisesti ole riittäviä resursseja, mikä rajoittaa mahdollista makrotalouden vakauttamista; pyytää komissiota ottamaan huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen huomautukset SURE-välineen täytäntöönpanosta ja avoimuudesta;

uskoo, että Euroopan energiaomavaraisuuden lisääminen, energialähteiden monipuolistaminen ja Euroopan sisäisten energiayhteyksien parantaminen vahvistaisivat EU:n taloutta ja niiden avulla saavutettaisiin Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet;

Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso ja elpymis- ja palautumistukiväline

panee merkille komission, EKP:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston arvioinnin mukaisesti Next Generation EU -elpymisvälineen huomattavan vaikutuksen ja erityisesti sen, että BKT:n kasvu on jopa 1,5 prosenttia suurempi kuin ilman Next Generation EU -elpymisvälineen investointeja, jos väline pannaan tehokkaasti täytäntöön; korostaa, että suurin osa uudistuksista ja investoinneista, jotka ovat keskeisiä jäsenvaltioiden pitkän aikavälin potentiaalisen tuotantotason nostamiseksi, on vielä saatettava päätökseen; on samaa mieltä komission kanssa siitä, että EU:n kilpailukyvyn ja sen kestävän kasvun pitkän aikavälin mahdollisuuksien vahvistaminen on edelleen keskeistä taloudellisen vaurauden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi;

10.

panee merkille, että monet jäsenvaltiot kärsivät rakenteellisista haasteista ja investointien puutteesta, jotka haittaavat niiden kasvupotentiaalia; painottaa, että näiden kahden ongelman ratkaiseminen tasapainoisella tavalla on ratkaisevan tärkeää kestävän elpymisen ja kasvun jatkumisen kannalta ja keskeistä, jotta voidaan parantaa EU:n kykyä sekä kestää nykyisiä haasteita että selviytyä niistä mutta myös toteuttaa vihreä ja digitaalinen siirtymä kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla;

11.

muistuttaa, että talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso on vakiintunut kehys, jolla koordinoidaan budjetti-, talous-, sosiaali- ja työllisyyspolitiikkoja kaikkialla Euroopan unionissa ja turvataan siten sen makrotaloudellinen vakaus ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus; muistuttaa komission korostaneen, että eurooppalaisen ohjausjakson tavoitteena on määritellä asiaankuuluvat politiikkavaihtoehdot, selventää politiikan painopisteitä, antaa poliittista ohjausta ja taata politiikan seuranta ja jatkotoimet;

12.

katsoo, että eurooppalaisen ohjausjakson tulevissa uudistuksissa olisi pyrittävä avoimempaan ja demokraattisempaan prosessiin, joka liittyy politiikkatavoitteiden määrittelyyn ja politiikan koordinointiin, sekä parlamentin ottamiseen mukaan seurantaan ja valvontaan;

13.

suhtautuu myönteisesti eurooppalaisen ohjausjakson ja elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon väliseen tiiviiseen yhteyteen, jonka mukaan kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien on oltava johdonmukaisia eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä yksilöityjen asiaankuuluvien maakohtaisten haasteiden ja painopisteiden kanssa sekä niiden painopisteiden ja haasteiden kanssa, jotka on yksilöity tuoreimmissa neuvoston suosituksissa euroalueen talouspolitiikasta niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden rahayksikkö on euro; painottaa kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien keskeistä merkitystä jäsenvaltioiden uudistus- ja investointiohjelmien edistämisessä; kehottaa seuraamaan tuloksellisesti maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa; toteaa, että eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa jatketaan niiden suositusten seurantaa, jotka jäävät elpymis- ja palautumistukivälineen soveltamisalan ulkopuolelle ja joita ei ole käsitelty;

14.

muistuttaa, että vuodesta 2019 lähtien kuusi jäsenvaltiota on saanut maakohtaisia suosituksia, joilla pyrittiin puuttumaan sellaisiin verojärjestelmän ominaisuuksiin, jotka voivat edistää aggressiivista verosuunnittelua; toteaa, että nämä jäsenvaltiot ovat kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissaan sitoutuneet uudistamaan veropolitiikkaansa aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi; pitää myönteisenä, että jotkin lainkäyttöalueet ovat jo panneet täytäntöön joitakin näistä muutoksista; pitää valitettavana täytäntöönpanon viivästymistä toisilla lainkäyttöalueilla; muistuttaa, että komission suosituksissa vuodeksi 2022 vain kaksi jäsenvaltiota sai aggressiivista verosuunnittelua koskevan maakohtaisen suosituksen, vaikka jotkin jäsenvaltiot eivät ole vielä toteuttaneet mitään muutoksia mutta eivät silti saaneet suositusta;

15.

korostaa, että elpymis- ja palautumistukivälineellä on keskeinen rooli unionin varustamisessa välineillä, joita se tarvitsee vastatakseen menestyksekkäästi talouden vihreästä siirtymästä ja digitaalisesta muutoksesta aiheutuviin maailmanlaajuisiin haasteisiin; muistuttaa, että elpymis- ja palautumistukiväline ei korvaa kansallisten julkisten ja yksityisten investointien erityisroolia EU:n politiikkatavoitteiden saavuttamisessa tässä yhteydessä;

Tiedonanto linjauksista EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistamiseksi

16.

toteaa, että yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin luoma toimintapoliittinen liikkumavara vahvistaa osaltaan jäsenvaltioiden kilpailukykyä sekä niiden taloudellista ja sosiaalista häiriönsietokykyä nykyisissä olosuhteissa; yhtyy Euroopan finanssipoliittisen komitean analyysiin, jonka mukaan vakaus- ja kasvusopimuksen soveltamisen keskeyttäminen aiheuttaa haitallisen tyhjiön, ja kehottaa tarkistamaan pikaisesti EU:n finanssipoliittista kehystä mieluiten ennen yleisen poikkeuslausekkeen soveltamisen lopettamista;

17.

panee tyytyväisenä merkille, että komissio on julkaissut tiedonannon linjauksista EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistamiseksi; ilmaisee huolensa sen viivästymisestä; korostaa, että lainsäädäntöehdotukset on hyväksyttävä ja pantava täytäntöön ennen kuin aika loppuu kesken ja nykyinen vaalikausi päättyy; korostaa, että kunkin kehyksen tehokkuus on riippuvainen myös sen asianmukaisesta täytäntöönpanosta;

18.

on samaa mieltä komission linjauksista, jotka koskevat ohjausjärjestelmän yksinkertaistamista, jäsenvaltioiden välisiä eroja velan vähentämisurissa ja kattavan velkakestävyysanalyysin käyttöä; suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen vahvistaa finanssipolitiikan kehityspolkujen kansallista omistajuutta avoimen ja riskiperusteisen EU:n valvontakehyksen pohjalta ja siten pyrkiä lisäämään joustavuutta ja vastuuvelvollisuutta; muistuttaa, että jäsenvaltioilla on suuremman joustavuuden myötä suurempi vastuu erityisesti sovittujen investointien ja uudistusten tehokkaasta ja oikea-aikaisesta täytäntöönpanosta; toteaa, että jotkin komission ehdottamat välineet saattavat vähentää talouden ohjausprosessin avoimuutta;

19.

korostaa, että tarkistetussa sääntelykehyksessä olisi mahdollistettava jäsenvaltioille riittävästi liikkumavaraa, jotta ne voivat tarvittaessa toteuttaa ratkaisevia kriisinratkaisutoimenpiteitä; katsoo, että tällaisten toimenpiteiden täytäntöönpano ei saisi edellyttää säännösten soveltamisen keskeyttämistä poikkeuslausekkeilla; toteaa, että poikkeuslausekkeiden aktivoinnin olisi tulevaisuudessakin oltava viimeinen keino ennakoimattomissa olosuhteissa;

20.

pitää myönteisenä, että kansallisesti rahoitetut nettomääräiset perusmenot on valittu ainoaksi operatiiviseksi indikaattoriksi; toteaa, että tämä indikaattori voisi auttaa lisäämään kehyksen läpinäkyvyyttä ja tekemään siitä helpommin hallittavan, koska se on ankkuroitu velkakestävyyteen; kehottaa soveltamaan säännöstä, joka koskee investointimenojen kirjaamista jäsenvaltioiden menojen laskennassa ja joka on vahvistettu vakaus- ja kasvusopimuksen jouston mahdollisimman tehokkaasta hyödyntämisestä 13. tammikuuta 2015 annetussa komission tiedonannossa (14), myös nettomenojen laskennassa suunnitellussa EU:n talouden ohjausjärjestelmää koskevassa tarkistetussa kehyksessä; katsoo, että niiden menotyyppien lisäksi, jotka komissio on ilmoittanut 9. marraskuuta 2022 antamassaan tiedonannossa (15) ja joissa jo säädetään indikaattorin tietynasteisesta rakenteellisesta mukauttamisesta, makrotalouden epätasapainoa koskevaan menettelyyn kuuluvat makrotalouden epätasapainon ratkaisemiseksi tehtävät investoinnit olisi jätettävä nettomenoindikaattorin ulkopuolelle;

21.

panee merkille, että komission tiedonannossa asetetaan velkakestävyysanalyysit finanssipolitiikan sääntöjen keskiöön, ja ehdottaa niiden käyttämistä monivuotisten finanssi-ja rakennepoliittisten suunnitelmien määrittämiseen; korostaa, että velkakestävyysanalyysit edellyttävät vielä sellaisten muuttujien arviointia, jotka eivät ole havainnoitavissa, ja heikentävät siten omistajuutta ja ennustettavuutta ja jättävät sen vuoksi tilaa harkinnalle;

22.

toteaa, että erilaisten lähtökohtien vuoksi ja investointien ja uudistusten edistämiseksi komissio ehdottaa, että jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus käyttää erilaisia velan vähentämisuria edellyttäen, että ne edistävät kasvua ja välttävät myötäsyklisyyttä, parantavat velkakestävyyttä ja ovat EU:n tavoitteiden, erityisesti vihreää ja digitaalista siirtymää, sosiaalista häiriönsietokykyä ja strategista riippumattomuutta koskevien tavoitteiden, mukaisia; korostaa, että tarvitaan yhteisiä kriteerejä sen varmistamiseksi, että vaikka velan vähentämisessä on maakohtaisesti enemmän joustovaraa, kaikkia jäsenvaltioita arvioidaan samojen vaatimusten mukaisesti ja kohdellaan tasapuolisesti ja että joustavuus ei saa missään tapauksessa johtaa yleisen kehyksen epäyhtenäiseen täytäntöönpanoon; toteaa, että yhteisiin kriteereihin olisi sisällyttävä kriteerejä jäsenvaltioiden velan vähentämisurien määrittelemiselle; korostaa, että velan vähentäminen olisi toteutettava kasvua edistävällä tavalla ja että perustana olevat sääntelykriteerit olisi määriteltävä suhteessa jäsenvaltioiden tuotannon ja menojen kasvuun;

23.

korostaa, että eurooppalaisessa ohjausjaksossa otetaan huomioon tuleva talouspolitiikan koordinointikehys; korostaa, että tämä keskipitkän aikavälin painottaminen ei saisi johtaa siihen, että tarvittavia julkisen talouden vakauttamistoimia siirretään liian pitkälle tulevaisuuteen;

24.

korostaa, että lisätoimet veronkierron ja veropetosten torjumiseksi EU:ssa ja maailmanlaajuisilla foorumeilla ovat tarpeen EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistamisen täydentämiseksi;

25.

korostaa kansallisten talousarvioiden merkitystä vihreän ja digitaalisen siirtymän rahoittamisessa sekä strategisen riippumattomuuden säilyttämisessä; panee merkille komission ehdotuksen Euroopan suvereniteettirahaston perustamisesta; palauttaa mieliin EU:n strategiasta teollisuuden kilpailukyvyn, kaupankäynnin ja laadukkaiden työpaikkojen edistämiseksi 16. helmikuuta 2023 antamassaan päätöslauselmassa (16) esittämänsä tätä välinettä koskevan kantansa;

26.

toteaa, että vaikka rahapolitiikka on laadittu ja suunniteltu yhdeksi välineeksi, yleinen finanssipolitiikka on tulosta kansallisten finanssipolitiikkojen yhdistämisestä; korostaa, että euroalueen talouspolitiikkaa koskevan suosituksen lisäksi toimien koordinointi on tähän mennessä ollut vähäistä eikä euroalueen tilannetta ja haasteita ole ollut helppo ottaa huomioon; huomauttaa, että on edelleen varsin sattumanvaraista, johtaako kansallisten finanssipolitiikkojen yhdistäminen koko euroalueen finanssipolitiikan viritykseen, joka on tarkoituksenmukainen ja johdonmukainen rahapolitiikan kanssa; korostaa, että vaikka vakaa julkinen talous antaisi kansallisille automaattisille vakauttajille mahdollisuuden auttaa jäsenvaltioita saavuttamaan asianmukaisen finanssipolitiikan virityksen, komission tiedonannossa ei yksilöidä asianmukaisia mekanismeja sen varmistamiseksi, että euroalueen todellinen finanssipolitiikan viritys on suosituksen mukainen; kehottaa komissiota tekemään enemmän finanssipolitiikan koordinoinnin parantamiseksi;

27.

pitää myönteisenä komission aikomusta parantaa makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn tehokkuutta ja täytäntöönpanon valvontaa osana laajempaa finanssipoliittisten sääntöjen tarkistusta; panee merkille, että komission tiedonannossa otetaan huomioon mahdolliset epäjohdonmukaisuudet finanssipoliittisten sääntöjen soveltamisen ja makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn mukaisten suositusten välillä; toteaa, että 9. marraskuuta 2022 annettu tiedonanto ei sisällä mitään välinettä, joka mahdollistaisi tällaisten epäjohdonmukaisuuksien korjaamisen;

28.

suhtautuu myönteisesti siihen, että komission 9. marraskuuta 2022 antamassa tiedonannossa tunnustetaan tarve vahvistaa täytäntöönpanomekanismeja ja sen asianmukaista soveltamista tukeutumalla laajempaan seuraamusten valikoimaan; kehottaa komissiota täydentämään tätä välineistöä kannustimiin perustuvalla lähestymistavalla;

29.

panee merkille komission lausunnon, jonka mukaan riippumattomilla finanssipolitiikan instituutioilla olisi oltava tärkeä rooli talouden ohjausprosessissa; kehottaa komissiota selventämään entisestään Euroopan finanssipoliittisen komitean roolia tältä osin;

30.

muistuttaa, että paremmasta lainsäädännöstä tehdyssä sopimuksessa palautetaan mieliin, että lainsäädäntövallan käyttäjinä Euroopan parlamentti ja neuvosto käyttävät toimivaltaansa tasavertaisesti ja että komission on siksi kohdeltava niitä tasa-arvoisesti noudattaen täysimääräisesti perussopimuksissa määriteltyjä toimivaltuuksia; muistuttaa, että on tärkeää soveltaa talouden ohjausjärjestelmään demokraattista vastuuvelvollisuutta; korostaa, että parlamentin olisi sen vuoksi osallistuttava täysimääräisesti talouden ohjausjärjestelmän uudistamiseen ja sen tulevaan toteuttamiseen EU:ssa; korostaa kansallisten parlamenttien roolia ja vastuuta kansallisen hallinnon kollektiivisten toimien valvonnassa; kehottaa noudattamaan ehdottomasti toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita;

o o

31.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 306, 23.11.2011, s. 41.

(2) EUVL L 306, 23.11.2011, s. 33.

(3) EUVL L 306, 23.11.2011, s. 1.

(4) EUVL L 306, 23.11.2011, s. 8.

(5) EUVL L 306, 23.11.2011, s. 12.

(6) EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.

(7) EUVL L 140, 27.5.2013, s. 1.

(8) EUVL L 140, 27.5.2013, s. 11.

(9) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 1.

(10) EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17.

(11) EUVL C 67, 8.2.2022, s. 90.

(12) EUVL C 415, 13.10.2021, s. 22.

(13) EUVL C 99, 1.3.2022, s. 191.

(14) Komission 13. tammikuuta 2015 antama tiedonanto vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän jouston mahdollisimman tehokkaasta hyödyntämisestä (COM(2015)0012).

(15) COM(2022)0583.

(16) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0053.