Viimeisin julkaisu

EUVL C 329, 18.9.2023

Luettelo aiemmista julkaisuista

EUVL C 321, 11.9.2023

EUVL C 314, 4.9.2023

EUVL C 304, 28.8.2023

EUVL C 296, 21.8.2023

EUVL C 286, 14.8.2023

EUVL C 278, 7.8.2023

Nämä tekstit ovat saatavilla:

EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu

Valitus, jonka Neoperl AG on tehnyt 7.2.2023 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu kymmenes jaosto) asiassa T-487/21, Neoperl AG v. EUIPO, 7.12.2022 antamasta tuomiosta

(Asia C-64/23 P)

(2023/C 338/02)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Neoperl AG (edustaja: asianajaja U. Kaufmann)

Muu osapuoli: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Unionin tuomioistuin (valituslupajaosto) on 11.7.2023 antamallaan määräyksellä jättänyt valitusluvan myöntämättä ja velvoittanut valittajan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sąd Okręgowy w Warszawie (Puola) on esittänyt 27.2.2023 – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on KB

(Asia C-114/23, Sapira (1))

(2023/C 338/03)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sąd Okręgowy w Warszawie (Puola)

Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa

KB

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklaa sekä unionin oikeuden yleisiä periaatteita eli oikeusvarmuuden, lainvoimaisten tuomioiden pysyvyyden, suhteellisuuden ja menettelyllisen itsemääräämisoikeuden periaatteita tulkittava siten, että ne ovat esteenä kaikelle sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, joka estäisi tuomioistuinta arvioimasta lainvoimaisen rikosasiassa annetun tuomion täytäntöönpanomenettelyssä, onko täytäntöönpantavan tuomion antanut tuomioistuin, joka täyttää lain perusteella perustamisen, riippumattomuuden ja puolueettomuuden vaatimukset, ja jos todettaisiin, etteivät kyseiset vaatimukset ole täyttyneet, ryhtymästä unionin tuomioistuimen tähänastisen oikeuskäytännön mukaisesti kaikkiin siitä seuraaviin toimenpiteisiin, mukaan lukien tällä tavalla annetun tuomion sivuuttaminen ja täytäntöönpanomenettelyn keskeyttäminen?

2)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko tällaisen arvioinnin suorittaminen riippuvainen tuomitun tai muun oikeutetun tahon aloitteesta, vai onko tuomioistuin unionin oikeuden edellä mainittujen periaatteiden valossa velvollinen suorittamaan arvioinnin viran puolesta osana lainvoimaisen tuomion täytäntöönpanomenettelyä?

---

(1)  Tämän asian nimi on kuvitteellinen nimi. Se ei vastaa oikeudenkäynnin minkään asianosaisen todellista nimeä.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sąd Okręgowy w Warszawie (Puola) on esittänyt 27.2.2023 – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on RZ

(Asia C-115/23, Jurckow (1))

(2023/C 338/04)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sąd Okręgowy w Warszawie

Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa

RZ

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklaa sekä unionin oikeuden yleisiä periaatteita eli oikeusvarmuuden, lainvoimaisten tuomioiden pysyvyyden, suhteellisuuden ja menettelyllisen itsemääräämisoikeuden periaatteita tulkittava siten, että ne ovat esteenä kaikelle sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, joka estäisi tuomioistuinta arvioimasta lainvoimaisen rikosasiassa annetun tuomion täytäntöönpanomenettelyssä, onko täytäntöönpantavan tuomion antanut tuomioistuin, joka täyttää lain perusteella perustamisen, riippumattomuuden ja puolueettomuuden vaatimukset, ja jos todettaisiin, etteivät kyseiset vaatimukset ole täyttyneet, ryhtymästä unionin tuomioistuimen tähänastisen oikeuskäytännön mukaisesti kaikkiin siitä seuraaviin toimenpiteisiin, mukaan lukien tällä tavalla annetun tuomion sivuuttaminen ja täytäntöönpanomenettelyn keskeyttäminen?

2)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko tällaisen arvioinnin suorittaminen riippuvainen tuomitun tai muun oikeutetun tahon aloitteesta, vai onko tuomioistuin unionin oikeuden edellä mainittujen periaatteiden valossa velvollinen suorittamaan arvioinnin viran puolesta osana lainvoimaisen tuomion täytäntöönpanomenettelyä?

---

(1)  Tämän asian nimi on kuvitteellinen nimi. Se ei vastaa oikeudenkäynnin minkään asianosaisen todellista nimeä.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sąd Okręgowy w Warszawie (Puola) on esittänyt 6.3.2023 – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on AN

(Asia C-132/23, Kosieski (1))

(2023/C 338/05)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sąd Okręgowy w Warszawie

Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa

AN

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklaa sekä unionin oikeuden yleisiä periaatteita eli oikeusvarmuuden, lainvoimaisten tuomioiden pysyvyyden, suhteellisuuden ja menettelyllisen itsemääräämisoikeuden periaatteita tulkittava siten, että ne ovat esteenä kaikelle sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, joka estäisi tuomioistuinta arvioimasta lainvoimaisen rikosasiassa annetun tuomion täytäntöönpanomenettelyssä, onko täytäntöönpantavan tuomion antanut tuomioistuin, joka täyttää lain perusteella perustamisen, riippumattomuuden ja puolueettomuuden vaatimukset, ja jos todettaisiin, etteivät kyseiset vaatimukset ole täyttyneet, ryhtymästä unionin tuomioistuimen tähänastisen oikeuskäytännön mukaisesti kaikkiin siitä seuraaviin toimenpiteisiin, mukaan lukien tällä tavalla annetun tuomion sivuuttaminen ja täytäntöönpanomenettelyn keskeyttäminen?

2)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko tällaisen arvioinnin suorittaminen riippuvainen tuomitun tai muun oikeutetun tahon aloitteesta, vai onko tuomioistuin unionin oikeuden edellä mainittujen periaatteiden valossa velvollinen suorittamaan arvioinnin viran puolesta osana lainvoimaisen tuomion täytäntöönpanomenettelyä?

---

(1)  Tämän asian nimi on kuvitteellinen nimi. Se ei vastaa oikeudenkäynnin minkään asianosaisen todellista nimeä.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sąd Okręgowy w Warszawie (Puola) on esittänyt 15.3.2023 – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on CG

(Asia C-160/23, Oczka (1))

(2023/C 338/06)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sąd Okręgowy w Warszawie

Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa

CG

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklaa sekä unionin oikeuden yleisiä periaatteita eli oikeusvarmuuden, lainvoimaisten tuomioiden pysyvyyden, suhteellisuuden ja menettelyllisen itsemääräämisoikeuden periaatteita tulkittava siten, että ne ovat esteenä kaikelle sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, joka estäisi tuomioistuinta arvioimasta lainvoimaisen rikosasiassa annetun tuomion täytäntöönpanomenettelyssä, onko täytäntöönpantavan tuomion antanut tuomioistuin, joka täyttää lain perusteella perustamisen, riippumattomuuden ja puolueettomuuden vaatimukset, ja jos todettaisiin, etteivät kyseiset vaatimukset ole täyttyneet, ryhtymästä unionin tuomioistuimen tähänastisen oikeuskäytännön mukaisesti kaikkiin siitä seuraaviin toimenpiteisiin, mukaan lukien tällä tavalla annetun tuomion sivuuttaminen ja täytäntöönpanomenettelyn keskeyttäminen?

2)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko tällaisen arvioinnin suorittaminen riippuvainen tuomitun tai muun oikeutetun tahon aloitteesta, vai onko tuomioistuin unionin oikeuden edellä mainittujen periaatteiden valossa velvollinen suorittamaan arvioinnin viran puolesta osana lainvoimaisen tuomion täytäntöönpanomenettelyä?

---

(1)  Tämän asian nimi on kuvitteellinen nimi. Se ei vastaa oikeudenkäynnin minkään asianosaisen todellista nimeä.

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bayerisches Verwaltungsgericht Regensburg (Saksa) on esittänyt 20.4.2023 – Euroopan kemikaalivirasto v. Hallertauer Hopfenveredelungsges. m.b.H.

(Asia C-256/23, ECHA)

(2023/C 338/07)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bayerisches Verwaltungsgericht Regensburg

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Euroopan kemikaalivirasto (ECHA)

Vastaaja: Hallertauer Hopfenveredelungsges. m.b.H.

Muu osapuoli: Niederbayernin hallitus yleisen edun edustajana

Ennakkoratkaisukysymykset

1)	Onko asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (1) 94 artiklan 1 kohtaa, jonka mukaan viraston päätökseen voidaan hakea muutosta unionin yleisessä tuomioistuimessa, tulkittava siten, että myös viraston päätösten täytäntöönpanokelpoisuuteen voidaan hakea muutosta?

2)	Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi: Onko SEUT 299 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että sitä sovelletaan neuvoston, komission tai Euroopan keskuspankin toimien lisäksi myös Euroopan kemikaaliviraston päätöksiin, joilla määrätään hallinnollinen maksu?

3)	Jos toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi: Onko SEUT 299 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että viittaus jäsenvaltion säännöksiin lainkäytöstä riita-asioissa koskee paitsi menettelysääntöjä myös toimivaltaperusteita?

---

(1)  Kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18.12.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006 (EUVL 2006, L 396, s. 1).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberverwaltungsgericht des Landes Sachsen-Anhalt (Saksa) on esittänyt 8.5.2023 – Euroopan kemikaalivirasto v. B. GmbH

(Asia C-290/23, ECHA)

(2023/C 338/08)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Oberverwaltungsgericht des Landes Sachsen-Anhalt

Pääasian asianosaiset

Kantaja ja valittaja: Euroopan kemikaalivirasto (ECHA)

Vastaaja ja valituksen vastapuoli: B. GmbH

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko SEUT 299 artiklan ensimmäistä kohtaa tulkittava siten, että sitä on sovellettava ainoastaan neuvoston, komission tai Euroopan keskuspankin tekemiin päätöksiin, vai sovelletaanko sitä myös Euroopan kemikaaliviraston tekemiin päätöksiin, joilla on määrätty kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1907/2006 (1) perustuvista Euroopan kemikaalivirastolle suoritettavista maksuista annetun asetuksen (EY) N:o 340/2008 (2) 13 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun hallinnollisen maksun perimisestä?

2)

Jos Euroopan kemikaaliviraston päätös tällaisen hallinnollisen maksun perimisestä ei ole täytäntöönpanoperuste: Onko asetuksen (EY) N:o 340/2008 13 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa, luettuna yhdessä 11 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan kanssa, tulkittava siten, että hallinnollisen maksun maksamista koskeva suorituskanne on poissuljettu?

---

(1)  Kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18.12.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006 (EUVL 2006, L 396, s. 1).

(2)  Kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1907/2006 perustuvista Euroopan kemikaalivirastolle suoritettavista maksuista 16.4.2008 annettu komission asetus (EY) N:o 340/2008 (EUVL 2008, L 107, s. 6).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Handelsgericht Wien (Itävalta) on esittänyt 24.5.2023 – DocLX Travel Events GmbH v. Bundesarbeitskammer

(Asia C-320/23, Bundesarbeitskammer)

(2023/C 338/09)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Handelsgericht Wien

Pääasian asianosaiset

Valittaja ja vastaaja: DocLX Travel Events GmbH

Valituksen vastapuoli ja kantaja: Bundesarbeitskammer

Ennakkoratkaisukysymykset

Unionin tuomioistuimelle esitetään SEUT 267 artiklan nojalla seuraavat kysymykset direktiivin 25.11.2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2302 (1) 12 artiklasta:

1)	Onko peruutusmaksun kohtuullisuutta ja näin ollen sen määrää arvioitava matkanjärjestäjän tekemän tarjouksen ajankohdan, matkapakettisopimuksen tekoajankohdan, matkustajan tekemän peruuttamisilmoituksen ajankohdan, matkan suunnitellun päättymisajankohdan vai muun ajankohdan perusteella?

2)	Onko peruutusmaksun kohtuullisuutta ja näin ollen sen määrää arvioitaessa otettava huomioon yrityksen liiketaloudellisesti perusteltu laskelma vai muut kriteerit, kuten esimerkiksi kiinteämääräinen arvio, joka määräytyy prosenttiosuutena matkan hinnasta?

3)

Onko tätä säännöstä tulkittava siten, että jos matkapakettisopimuksessa on sovittu kohtuuttoman suuresta peruutusmaksusta, matkanjärjestäjällä on edelleen oikeus vaatia kohtuullisen (ensimmäiseen ja toiseen kysymykseen annettavien vastausten merkityksessä) peruutusmaksun suorittamista, tai onko tämä maksu konkreettisesti määritettävä matkanjärjestäjälle tosiasiallisesti aiheutuneen haitan mukaan vai menettääkö matkanjärjestäjä tämän oikeuden kokonaan?

4)

Voidaanko peruutusmaksun kohtuullisuutta arvioitaessa erityisesti siinä tapauksessa, että se on sovittu vakiomääräiseksi, soveltaa kansallista oikeutta, jonka mukaan silloin, kun odotettavissa on suhteettoman suuria menettelykuluja, tuomioistuin voi käyttää harkintavaltaa määrän suuruuden vahvistamisessa?

---

(1)  Matkapaketeista ja yhdistetyistä matkajärjestelyistä sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/83/EU muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 90/314/ETY kumoamisesta 25.11.2015 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2302 (EUVL 2015, L 326, s. 1).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landgericht Düsseldorf (Saksa) on esittänyt 25.5.2023 – Verbraucherzentrale Baden-Württemberg e.V. v. Aldi Süd Dienstleistungs-SE & Co. OHG

(Asia C-330/23, Aldi Süd)

(2023/C 338/10)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Landgericht Düsseldorf

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Verbraucherzentrale Baden-Württemberg e.V.

Vastaaja: Aldi Süd Dienstleistungs-SE & Co. OHG

Ennakkoratkaisukysymykset

1)	Onko hintamerkintädirektiivin (1) 6 a artiklan 1 ja 2 kohtaa tulkittava siten, että hinnanalennusta koskevassa ilmoituksessa mainittu prosenttiluku saa perustua ainoastaan hintamerkintädirektiivin 6 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun aiempaan hintaan?

2)

Onko hintamerkintädirektiivin 6 a artiklan 1 ja 2 kohtaa tulkittava siten, että mainontaan käytettävien katseenvangitsijoiden, joilla pyritään korostamaan tarjouksen edullista hintaa (kuten esimerkiksi hinnan kuvaaminen ”hintapommiksi” (Preis-Highlight)), on silloin, kun niitä käytetään hinnanalennusta koskevassa ilmoituksessa, viitattava hintamerkintädirektiivin 6 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun aiempaan hintaan?

---

(1)  Kuluttajansuojasta kuluttajille tarjottavien tuotteiden hintojen ilmoittamisessa 16.2.1998 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/6/EY (EYVL 1998, L 80, s. 27), sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiivin 93/13/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 98/6/EY, 2005/29/EY sekä 2011/83/EU muuttamisesta unionin kuluttajansuojasääntöjen täytäntöönpanon valvonnan parantamisen ja nykyaikaistamisen osalta 27.11.2019 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2019/2161 (EUVL 2019, L 328, s. 7).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Verwaltungsgerichts Karlsruhe (Saksa) on esittänyt 6.6.2023 – HB v. Saksan liittotasavalta

(Asia C-349/23, Zetschek (1))

(2023/C 338/11)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Verwaltungsgericht Karlsruhe

Pääasian asianosaiset

Kantaja: HB

Vastaaja: Saksan liittotasavalta

Ennakkoratkaisukysymykset

1.

Onko kyseessä yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY (2) (EYVL 2000, L 303, s. 17) 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu ikään perustuva välitön syrjintä, jos liittovaltion tuomarit eivät tuomareiden asemasta annetun Saksan lain (Richtergesetz, jäljempänä DRiG) 48 §:n 2 momentin vuoksi voi lykätä eläkkeelle siirtymistä, vaikka tämä on sallittua liittovaltion virkamiehille ja – esimerkiksi – Baden-Württembergin osavaltion palveluksessa oleville tuomareille?

2.

Kuuluvatko direktiivin 2000/78/EY 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan yhteydessä kyseisen toimenpiteen yleisestä asiayhteydestä johdettuihin viitteisiin myös sellaiset näkökohdat, joita ei mainita lainkaan lainsäädännön valmisteluasiakirjoissa ja koko parlamentaarisessa lainsäädäntömenettelyssä vaan jotka tuodaan esille ainoastaan oikeudenkäynnissä?

3.	Miten direktiivin 2000/78/EY 6 artiklan 1 kohdan ensimmäiseen alakohtaan sisältyviä käsitteitä ”objektiivisesti” ja ”asianmukaisesti” on tulkittava, ja mikä on niiden vertailukohta? Edellytetäänkö kyseisen 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa asianmukaisuuden arvioimista kahteen kertaan?

4.

Onko direktiivin 2000/78/EY 6 artiklan 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa tulkittava siten, että se on johdonmukaisuuden näkökulmasta esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa liittovaltion tuomareilta evätään mahdollisuus lykätä eläkkeelle siirtymistä, samalla kun tämä on sallittua liittovaltion virkamiehille ja – esimerkiksi – Baden-Württembergin osavaltion palveluksessa oleville tuomareille?

---

(1)  Käsiteltävän asian nimi on fiktiivinen. Se ei vastaa yhdenkään asianosaisen todellista nimeä.

(2)  Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annettu neuvoston direktiivi 2000/78/EY (EYVL 2000, L 303, s. 16).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Verwaltungsgerichtshofs (Itävalta) on esittänyt 7.6.2023 – Vorstand für den Geschäftsbereich II der Agrarmarkt Austria

(Asia C-350/23, Agrarmarkt Austria)

(2023/C 338/12)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Verwaltungsgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Revision-menettelyn valittaja: Vorstand für den Geschäftsbereich II der Agrarmarkt Austria

Muu osapuoli: T F

Ennakkoratkaisukysymykset

1.

Onko vuotta 2020 koskevan, asetuksen (EU) N:o 640/2014 (1) 2 artiklan [1 kohdan toisen alakohdan] 15 alakohdassa tarkoitetun eläintukihakemuksen osalta, joka koskee tuotantosidonnaisen tuen myöntämistä ja jossa käytetään asetuksen (EU) N:o 809/2014 (2) 21 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja nautoja koskevassa sähköisessä tietokannassa olevia tietoja, toimitetussa ilmoituksessa, joka tehdään vasta kun 20.8.2001 tehdyn komission päätöksen 2001/672/EY (3) 2 artiklan 2 ja 4 kohdan, luettuina yhdessä asetuksen (EY) N:o 1760/2000 (4) 7 artiklan 2 kohdan kanssa, mukainen 15 päivän määräaika eläinten (nautaeläinten) laitumelle siirtämiselle on päättynyt, kyse nautaeläinten sähköiseen tietokantaan tehdystä virheellisestä merkinnästä, joka asetuksen (EU) N:o 640/2014 30 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaan ei ole merkityksellinen sellaisten tukikelpoisuusedellytysten noudattamisen tarkistamisen kannalta, jotka ovat muita kuin delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 (5) 53 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tukikelpoisuusedellytykset, jolloin kyseisiä eläimiä pidetään ei-määritettynä ainoastaan, jos tällainen virhe löydetään vähintään kahdessa tarkastuksessa 24 kuukauden aikana?

2.

Mikäli ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi: Sovelletaanko asetuksen (EU) N:o 640/2014 15 artiklan 1 kohdassa ja 34 artiklassa tarkoitetulla tavalla saman asetuksen IV luvussa säädettyjä hallinnollisia seuraamuksia ensimmäisessä kysymyksessä kuvattuun tuotantosidonnaista tukea koskevaan hakemukseen, kun eläintenpitäjä tekee toimivaltaiselle viranomaiselle 20.8.2001 tehdyn komission päätöksen 2001/672/EY 2 artiklan 2 ja 4 kohdan, luettuina yhdessä asetuksen (EY) N:o 1760/2000 7 artiklan 1 ja 2 kohdan kanssa, mukaisen kirjallisen ilmoituksen eläinten siirtämisestä laitumelle, kun ilmoituksesta käy ilmi, että se on tehty kyseisten säännösten mukaisen 15 päivän määräajan päättymisen jälkeen, mikäli toimivaltainen viranomainen ei ole aiemmin ilmoittanut hakijalle aikomuksesta suorittaa paikalla tehtävä tarkastus eikä myöskään tukihakemukseen liittyvistä rikkomuksista?

---

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän sekä suoriin tukiin, maaseudun kehittämistukeen ja täydentäviin ehtoihin sovellettavien maksujen epäämis- ja perumisedellytysten sekä hallinnollisten seuraamusten osalta 11.3.2014 annettu komission delegoitu asetus (EU) N:o 640/2014 (EUVL 2014, L 181, s. 48).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 soveltamissäännöistä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän, maaseudun kehittämistoimenpiteiden ja täydentävien ehtojen osalta 17.7.2014 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 809/2014 (EUVL 2014, L 227, s. 69).

(3)  Vuoristoalueilla kesälaitumille vietävien nautaeläinten siirtoihin sovellettavista erityissäännöistä 20.8.2001 tehty komission päätös 2001/672/EY (EYVL 2001, L 235, s. 23).

(4)  Nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta 17.7.2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1760/2000 (EYVL 2000, L 204, s. 1).

(5)  Yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 täydentämisestä ja mainitun asetuksen liitteen X muuttamisesta 11.3.2014 annettu komission delegoitu asetus (EU) N:o 639/2014 (EUVL 2014, L 181, s. 1).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesgerichtshof (Saksa) on esittänyt 26.6.2023 – Novel Nutriology GmbH v. Verband Sozialer Wettbewerb e.V.

(Asia C-386/23, Novel Nutriology)

(2023/C 338/13)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesgerichtshof

Pääasian asianosaiset

Vastaaja ja Revision-menettelyn valittaja: Novel Nutriology GmbH

Kantaja ja Revision-menettelyn vastapuoli: Verband Sozialer Wettbewerb e.V.

Ennakkoratkaisukysymys

Unionin tuomioistuimelle esitetään seuraava ennakkoratkaisukysymys elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä 20.12.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1924/2006 (1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 8.11.2012 annetulla komission asetuksella (EU) N:o 1047/2012 (2), 10 artiklan 1 ja 3 kohdan ja 28 artiklan 5 ja 6 kohdan sekä muiden kuin sairauden riskin vähentämiseen ja lasten kehitykseen ja terveyteen viittaavien elintarvikkeita koskevien sallittujen terveysväitteiden luettelosta 16.5.2012 annetun komission asetuksen (EU) N:o 432/2012 (3) johdanto-osan 10 ja 11 perustelukappaleen ja asetuksen (EU) N:o 432/2012 muuttamisesta 11.6.2013 annetun komission asetuksen (EU) N:o 536/2013 (4) johdanto-osan 4 ja 5 perustelukappaleen tulkinnasta:

1)

Voidaanko kasviperäisiä aineita (”botanicals”) mainostaa terveysväitteillä (asetuksen [EY] N:o 1924/2006 10 artiklan 1 kohta) tai viittauksilla ravintoaineesta tai elintarvikkeesta saatavaan yleisluontoiseen, täsmentämättömään hyötyyn yleisen terveyden tai terveyteen liittyvän hyvinvoinnin kannalta (asetuksen [EY] N:o 1924/2006 10 artiklan 3 kohta), jos asianomaiset tiedot eivät ole saaneet tämän asetuksen mukaista hyväksyntää eivätkä sisälly 13 ja 14 artiklassa tarkoitettuihin hyväksyttyjen väitteiden luetteloihin (saman asetuksen 10 artiklan 1 kohta) tai jos näihin viittauksiin ei liity 13 tai 14 artiklassa tarkoitettuihin luetteloihin sisältyvä yksittäinen terveysväite (saman asetuksen 10 artiklan 3 kohta), niin kauan kuin kasviperäisistä aineista käytettyjen väitteiden sisällyttämistä asetuksen (EY) N:o 1924/2006 13 ja 14 artiklassa tarkoitettuihin luetteloihin koskeva arviointi viranomaisessa tai käsittely komissiossa on vielä kesken?

---

(1)   EUVL 2006, L 404, s. 9.

(2)  Asetuksen (EY) N:o 1924/2006 muuttamisesta ravitsemusväitteiden luettelon osalta 8.11.2012 annettu komission asetus (EU) N:o 1047/2012 (EUVL 2012, L 310, s. 36).

(3)   EUVL 2012, L 136, s. 1.

(4)  Muiden kuin sairauden riskin vähentämiseen ja lasten kehitykseen ja terveyteen viittaavien elintarvikkeita koskevien sallittujen terveysväitteiden luettelosta annetun asetuksen (EU) N:o 432/2012 muuttamisesta 11.6.2013 annettu komission asetus (EU) N:o 536/2013 (EUVL 2013, L 160, s. 4).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sąd Najwyższy (Puola) on esittänyt 27.6.2023 – Rzecznik Finansowy

(Asia C-390/23, Rzecznik Finansowy)

(2023/C 338/14)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sąd Najwyższy

Pääasian asianosaiset

Hakija: Rzecznik Finansowy

Vastapuolet: Bank AG S.A, M.S., A.K.

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta, luettuna yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan kanssa, esteenä sellaisille kansallisen oikeuden säännöksille, joissa säädetään, että ylimmän asteen tuomioistuin (Sąd Najwyższy), jonka käsiteltäväksi on saatettu ylimääräinen muutoksenhaku (ylimääräinen muutoksenhakukeino) yleisen tuomioistuimen lainvoimaiseen ratkaisuun, ratkaisee asian kokoonpanossa, johon kuuluu henkilö (Sąd Najwyższyn valamies),

1.	joka ei ole Sąd Najwyższyn tuomari;

2.	jonka on nimittänyt tehtäväänsä: a) suoraan lainsäädäntövallan käyttäjä yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, b) yleisluonteisilla valintaperusteilla, joita ei voida todentaa, c) menettelyssä, jossa nimitykseen ei voi kohdistaa tuomioistuinvalvontaa, d) neljän vuoden toimikaudeksi;

3.	ja jonka lainsäädäntövallan käyttäjä voi erottaa, mihin ei myöskään voi kohdistaa tuomioistuinvalvontaa?

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Helsingin hallinto-oikeus (Suomi) on esittänyt 6.7.2023 – Metsä Fibre Oy

(Asia C-414/23, Metsä Fibre)

(2023/C 338/15)

Oikeudenkäyntikieli: suomi

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Helsingin hallinto-oikeus

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Metsä Fibre Oy

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Ovatko komission rekisteriasetuksen (1) 70 ja 40 artiklojen säännökset tapahtumien peruuttamisen aikarajoista sekä tapahtumien lopullisuudesta ja peruuttamattomuudesta pätemättömiä, kun otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 17 artiklan mukainen omaisuudensuoja ja muut perusoikeuskirjan suojaamat oikeudet, jos mainitut säännökset estävät päästöoikeuksien palauttamisen takaisin Metsä Fibre Oy:n omistukseen tilanteessa, jossa päästöoikeuksien liiallinen palauttaminen unionin rekisteriin on johtunut Schaefer Kalk -tuomiossa (2) pätemättömäksi katsottujen säännösten noudattamisesta, eikä yhtiö voi hyödyntää positiivista velvoitetilannetta kuvaavaa lukua Äänekosken laitoksen nykyisen vähäpäästöisyyden vuoksi?

2)

Jos vastaus kysymykseen 1 on kielteinen, onko komission rekisteriasetuksen 70 ja 40 artiklojen kysymyksessä 1 tarkoitettuja säännöksiä lainkaan sovellettava tilanteessa, jossa päästöoikeuksien liiallinen palauttaminen unionin rekisteriin on johtunut Schaefer Kalk -tuomiossa pätemättömäksi katsottujen säännösten noudattamisesta, eikä tilinomistajan tai tilinomistajan puolesta toimivan kansallisen valvojan tahattomasti tai virheellisesti käynnistämästä tapahtumasta?

3)

Jos vastaus kysymykseen 1 on kielteinen ja kysymykseen 2 myönteinen, onko jotain muuta unionin oikeuden mahdollistamaa tapaa, jolla Metsä Fibre Oy voidaan saattaa päästöoikeuksien hyödyntämisen osalta siihen tilanteeseen, jossa se olisi, jos Schaefer Kalk -tuomiossa pätemättömäksi katsottuja säännöksiä ei olisi ollut olemassa eikä yhtiö olisi siitä syystä palauttanut päästöoikeuksia liikaa?

---

(1)  Unionin rekisterin perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten 280/2004/EY ja 406/2009/EY ja komission asetusten 920/2010/EU ja 1193/2011/EU kumoamisesta 2.5.2013 annettu Komission asetus 389/2013/EU (EUVL 2013, L 122, s. 1).

(2)  Unionin tuomioistuimen 19.1.2017 antama tuomio (asia C-460/15, Schaefer Kalk, EU:C:2017:29).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Østre Landsret (Tanska) on esittänyt 6.7.2023 – Slagelse Almennyttige Boligselskab – Afdeling Schackenborgvænge, XM, ZQ, FZ, DL, WS, JI, PB, VT, YB, TJ ja RK v. MV, EH, LI, AQ, LO ja Social-, Bolig- og Ældreministeriet

(Asia C-417/23, Slagelse Almennyttige Boligselskab – Afdeling Schackenborgvænge)

(2023/C 338/16)

Oikeudenkäyntikieli: tanska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Østre Landsret

Pääasian asianosaiset

Kantajat: Slagelse Almennyttige Boligselskab – Afdeling Schackenborgvænge, XM, ZQ, FZ, DL, WS, JI, PB, VT, YB, TJ ja RK

Vastaajat: MV, EH, LI, AQ, LO ja Social-, Bolig- og Ældreministeriet

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko direktiivin 2000/43/EY (1) 2 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa olevaa ilmaisua ”etninen alkuperä” tulkittava siten, että se käsiteltävän asian kaltaisessa tilanteessa, jossa sosiaalisesta asuntotuotannosta annetun Tanskan lain mukaan sosiaalisten perheasuntojen osuutta on vähennettävä ”muutosalueilla”, kun muutosalueeksi luokittelemisen edellytyksenä on, että enemmän kuin 50 prosenttia asuntotuotantoalueen asukkaista on ”muista kuin länsimaista tulleita maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään”, kattaa sellaisten henkilöiden ryhmän, jotka on määritelty ”muista kuin länsimaista tulleiksi maahanmuuttajiksi ja heidän jälkeläisikseen”?

2)	Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kokonaan tai osittain myöntävästi, onko 2 artiklan 2 kohdan a ja b alakohtaa tulkittava siten, että tässä asiassa kuvattu järjestelmä merkitsee välitöntä tai välillistä syrjintää?

---

(1)  Rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29.6.2000 annettu neuvoston direktiivi 2000/43/EY (EUVL 2000, L 180, s. 22).

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunale di Bologna (Italia) on esittänyt 21.7.2023 – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on OB

(Asia C-460/23, Kinshasa (1))

(2023/C 338/17)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunale di Bologna

Rikosoikeudenkäynnin asianosainenpääasiassa

OB

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko Euroopan unionin perusoikeuskirja, erityisesti sen 52 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu suhteellisuusperiaate, luettuna yhdessä sen 6 ja 17 artiklassa tarkoitettujen henkilökohtaisen vapauden ja omaisuudensuojan, 2 ja 3 artiklassa tarkoitettujen oikeuden elämään ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, 18 artiklassa tarkoitetun oikeuden turvapaikkaan ja 7 artiklassa tarkoitetun perhe-elämän kunnioittamisen kanssa, esteenä direktiivin 2002/90/EY (2) ja puitepäätöksen 2002/946/YOS (3) säännöksille (jotka on pantu täytäntöön Italian lainsäädännössä maahanmuuttoa ja ulkomaalaisen asemaa koskevien säännösten koonnoksen (4) 12 §:llä) siltä osin kuin niissä asetetaan jäsenvaltioille velvollisuus säätää rikosoikeudellisista seuraamuksista jokaiselle, joka tarkoituksellisesti auttaa tai ryhtyy tekoihin, joiden tarkoituksena on auttaa ulkomaalaisia tulemaan laittomasti unioniin, siinäkin tapauksessa, että kyseisellä toiminnalla ei tavoitella taloudellista hyötyä, säätämättä samaan aikaan jäsenvaltioille velvollisuutta sulkea rikosoikeudellisen rangaistavuuden ulkopuolelle sellainen laittomassa maahantulossa avustamista koskeva toiminta, jonka tavoitteena on antaa ulkomaalaiselle humanitaarista apua?

2)

Onko Euroopan unionin perusoikeuskirja, erityisesti sen 52 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu suhteellisuusperiaate, luettuna yhdessä sen 6 ja 17 artiklassa tarkoitettujen henkilökohtaisen vapauden ja omaisuudensuojan, 2 ja 3 artiklassa tarkoitettujen oikeuden elämään ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, 18 artiklassa tarkoitetun oikeuden turvapaikkaan ja 7 artiklassa tarkoitetun perhe-elämän kunnioittamisen kanssa, esteenä maahanmuuttoa ja ulkomaalaisen asemaa koskevien säännösten koonnoksen 12 §:ään sisältyvälle rikostunnusmerkistöä koskevalle säännökselle siltä osin kuin siinä säädetään rangaistavaksi sellaisen henkilön toiminta, joka ryhtyy toimiin järjestääkseen ulkomaalaisen laittoman maahantulon valtion alueelle, siinäkin tapauksessa, että kyseisellä toiminnalla ei tavoitella taloudellista hyötyä, kun samaan aikaan ei suljeta rikosoikeudellisen rangaistavuuden ulkopuolelle sellaista laittomassa maahantulossa avustamista koskevaa toimintaa, jonka tavoitteena on antaa ulkomaalaiselle humanitaarista apua?

---

(1)  Tämän asian nimi on kuvitteellinen nimi. Se ei vastaa oikeudenkäynnin minkään asianosaisen todellista nimeä.

(2)  Laittomassa maahantulossa, kauttakulussa ja maassa oleskelussa avustamisen määrittelystä 28.11.2002 annettu neuvoston direktiivi 2002/90/EY (EUVL 2002, L 328, s. 17).

(3)  Rikosoikeudellisten puitteiden vahvistamisesta laittomassa maahantulossa, kauttakulussa ja maassa oleskelussa avustamisen ehkäisemistä varten 28.11.2002 tehty neuvoston puitepäätös 2002/946/YOS (EUVL 2002, L 328, s. 1).

(4)  Maahanmuuttoa ja ulkomaalaisen asemaa koskevien säännösten koonnoksesta 25.7.1998 annettu asetus nro 286 (Decreto legislativo n. 286 del 25 luglio 1998 (Testo unico delle disposizioni concernenti la disciplina dell’immigrazione e norme sulla condizione dello straniero – ”T.U.I.”)).

Kanne 8.8.2023 – Puolan tasavalta v. Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto

(Asia C-505/23)

(2023/C 338/18)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Puolan tasavalta (asiamies: B. Majczyna)

Vastaajat: Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että

—

kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY ja markkinavakausvarannon perustamisesta unionin kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmään ja sen toiminnasta annetun päätöksen (EU) 2015/1814 muuttamisesta 10.5.2023 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2023/959 (1) kumotaan kokonaisuudessaan

—	Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

1)

SEUT 192 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan rikkominen, koska koko direktiivin 2023/959 hyväksymiseen sovellettiin virheellistä oikeusperustaa (SEUT 192 artiklan 1 kohta). Puolan mukaan vastaajina olevat toimielimet rikkoivat SEUT 192 artiklan 2 kohdan c alakohtaa, kun ne eivät antaneet riidanalaista direktiiviä mainitun sopimusmääräyksen perusteella, joka edellyttää yksimielisyyttä neuvostossa, vaikka riidanalainen direktiivi vaikuttaa huomattavasti jäsenvaltion valintaan eri energianlähteiden välillä ja jäsenvaltion energiahuollon yleiseen rakenteeseen.

2)

SEUT 192 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan rikkominen käyttämällä virheellistä oikeusperustaa (SEUT 192 artiklan 1 kohta) direktiivillä 2023/959 käyttöön otetun rakennuksia ja tieliikennettä koskevan päästökauppajärjestelmän hyväksymisessä, koska tämä järjestelmä sisältää luonteeltaan etenkin verotuksellisia säännöksiä. Puolan mukaan vastaajina olevat toimielimet rikkoivat SEUT 192 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohtaa, kun ne hyväksyivät direktiiviin sisältyvät säännökset rakennuksia ja tieliikennettä koskevasta päästökauppajärjestelmästä, vaikka tämä järjestelmä sisältää säännöksiä, jotka ovat etupäässä verotuksellisia, ja sen hyväksymisen olisi pitänyt tapahtua SEUT 192 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan, jossa vaaditaan yksimielisyyttä neuvostossa, perusteella.

3)

SEUT 194 artiklan 1 kohdan b alakohdassa vahvistettua energiayhteisvastuun periaatetta on loukattu laajentamalla direktiivin 2003/87, sellaisena kuin se on muutettuna, kohdetta ja soveltamisalaa, vaikka yksittäisten jäsenvaltioiden (Puola mukaan lukien) etuja ei ole otettu huomioon eikä niiden etuja ole punnittu unionin etuihin nähden. Puolan mukaan vastaajina olevat toimielimet rikkoivat SEUT 194 artiklan 1 kohdan b alakohtaa, kun ne antoivat riidanalaisen direktiivin, vaikka yksittäisten jäsenvaltioiden (Puola mukaan lukien) etuja ei otettu huomioon eikä niiden etuja punnittu unionin etuihin nähden.

4)

SEU 5 artiklan 3 kohdassa vahvistettua toissijaisuusperiaatetta on loukattu ottamalla käyttöön rakennuksia ja tieliikennettä koskeva päästökauppajärjestelmä, vaikka Euroopan unionissa on jo tasavertainen järjestelmä, jonka avulla jäsenvaltiot voivat saavuttaa tässä direktiivissä asetetut alueellisen ja paikallisen tason tavoitteet suuremmassa laajuudessa, kuin mikä taataan direktiivillä 2023/959. Puolan mukaan vastaajina olevat toimielimet ovat loukanneet toissijaisuusperiaatetta, koska unionissa on jo oikeusjärjestelmä, jolla rakennuksia ja tieliikennettä koskevalle päästökauppajärjestelmälle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Riidanalaisen direktiivin antamisen jälkeen unionissa on kaksi toistensa kanssa kilpailevaa järjestelmää, jolloin olemassa olevan järjestelmän perusteella on mahdollista saavuttaa rakennuksia ja tieliikennettä koskevan päästökauppajärjestelmän tavoitteet suuremmassa laajuudessa kuin unionin tasolla yhteensä.

5)

SEU 5 artiklan 4 kohdassa vahvistettua suhteellisuusperiaatetta, luettuna yhdessä SEUT 191 artiklan 2 kohdan kanssa, on loukattu rakennuksia ja tieliikennettä koskevan päästökauppajärjestelmän käyttöön ottamisella, koska se ei ole tarpeellinen ja aiheuttaa kustannuksia, jotka ovat suhteettomia tavoiteltujen päämäärien saavuttamiseen nähden. Puolan mukaan vastaajina olevat toimielimet ovat loukanneet suhteellisuusperiaatetta, koska riidanalainen direktiivi ylittää sen, mikä on tarpeellista direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi, ja aiheuttaa samalla kustannuksia, jotka ovat suhteettomia näiden tavoitteiden saavuttamiseen nähden.

6)

Yhdenvertaisen kohtelun (syrjintäkielto) periaatetta on loukattu poistamalla mahdollisuus jakaa maksutta todistuksia sellaisten päästöjen laskemista varten, jotka aiheuttavat lisäsektoreille rakennuksia ja tieliikennettä koskevan päästökauppajärjestelmän puitteissa kuuluvien laitosten ylläpitäjät. Puolan mukaan vastaajina olevat toimielimet ovat loukanneet yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, koska riidanalaisella direktiivillä syrjitään, kun sillä poistetaan oikeus jakaa maksuttomia todistuksia niin sanotuilla lisäsektoreilla aiheutettujen päästöjen laskemiseksi, lisäsektoreille kuuluvien laitosten ylläpitäjiä päästökauppajärjestelmän sektoreille kuuluvien laitosten ylläpitäjiin nähden.

7)

SEU 4 artiklan 3 kohdassa vahvistettua vilpittömän yhteistyön periaatetta on loukattu, koska Puolan lainsäädäntömenettelyssä esittämiä varaumia ei ole otettu huomioon. Puolan mukaan vastaajina olevat toimielimet ovat rikkoneet vilpittömän yhteistyön periaatetta, kun ne ovat lainsäätämismenettelyn aikana jättäneet ottamatta huomioon Puolan kyseisen direktiivin antamisen sosiaalisia ja oikeudellisia seurauksia vastaan esittämät vakavat varaumat ja antaneet direktiivin ilman, että esitetyt varaumat olisi otettu huolellisesti huomioon.

---

(1)   EUVL 2023, L 130, s. 134.

Kanne 8.8.2023 – Puolan tasavalta v. Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto

(Asia C-512/23)

(2023/C 338/19)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Puolan tasavalta (asiamies: B. Majczyna)

Vastaaja: Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin tuomioistuin

—	kumoaa hiilidioksidipäästöjen säätömekanismin perustamisesta rajalle 10.5.2023 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/956 (1) kokonaisuudessaan

—	velvoittaa Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Puola esittää riidanalaista asetusta N:o 2023/956 vastaan yhden kanneperusteen, jossa se väittää, että SEUT 192 artiklan 2 kohdan 1 alakohdan a alakohtaa on rikottu, koska tämä asetus nojautuu virheellisesti SEUT 192 artiklan 1 kohtaan, vaikka tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet hiilidioksidipäästöjen säätömekanismin perustamisesta rajalle (CBAM) ovat pääosin verotuksellisia.

Riidanalaisella asetuksella on otettu käyttöön verosäännöksiä tai ainakin verotuksellisia säännöksiä. Tosiasiassa sekä CBAM-mekanismin käyttöönottosäännösten tarkoitus että luonne ovat ensisijassa verotuksellisia. Riidanalaisen asetuksen säännöksillä otetaan käyttöön uusi julkinen maksu ja vahvistetaan kaikki edellytykset sen perimiselle. CBAM:n verotuksellinen tehtävä on hallitseva toimenpiteen ekologiseen tehtävään nähden. Lisäksi CBAM ei ole, toisin kuin EU:n päästökauppajärjestelmä, markkinasuuntautunut toimenpide, joten unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä mainitut edellytykset, jotka estävät toimenpiteen, joka on EU:n päästökauppajärjestelmän osa, katsomista fiskaaliseksi toimenpiteeksi, eivät päde.

---

(1)   EUVL 2023, L 130, s. 52.

Kanne 10.8.2023 – Euroopan komissio v. Italian tasavalta

(Asia C-519/23)

(2023/C 338/20)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: B.-R. Killmann ja D. Recchia)

Vastaaja: Italian tasavalta

Vaatimukset

—	on todettava, että Italian tasavalta ei ole noudattanut SEUT 45 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut entisten lehtoreiden uran uudelleenmäärittelyä taatakseen heille kuuluvan taloudellisen kohtelun ja vastaavien maksamatta jääneiden palkanosien maksamisen

—	Italian tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Komissio väittää, että Italian tasavalta ei ole soveltanut asianmukaisesti SEUT 45 artiklaa yliopiston sellaisen henkilöstön uran uudelleenmäärittelyn osalta, jotka oli aiemmin otettu useiden Italian valtion yliopistojen palvelukseen lehtorin nimikkeellä.

Komissio muistuttaa, että unionin tuomioistuin on jo lausunut tilanteesta, joka koski entisiä lehtoreita, jotka oli otettu kuuden Italian valtion yliopiston palvelukseen. Unionin tuomioistuin totesi asiassa C-212/99 (1) antamassaan tuomiossa, että yhdenvertaisen kohtelun periaate, josta SEUT 45 artikla on erityinen ilmaus, ei kiellä pelkästään kansalaisuuteen perustuvaa ilmeistä syrjintää, vaan myös kaikki piilevät syrjinnän muodot, jolloin tosiasiallisesti päädytään samaan lopputulokseen (2), ja että Italiassa tuolloin voimassa ollut säännöstö mahdollisti sen, että kuusi italialaista yliopistoa sovelsi syrjiviä hallinnollisia ja sopimusoikeudellisia käytäntöjä eikä myöntänyt entisille lehtoreille uran uudelleenmäärittelyä, joka takaisi heille samat oikeudet kuin ne, jotka on myönnetty kotimaisille työntekijöille (mm. palkankorotukset, ikälisät ja työnantajan maksamat sosiaaliturvamaksut siitä päivästä lähtien, jona heidät otettiin ensimmäisen kerran palvelukseen) (3).

Unionin tuomioistuin tutki asiassa C-119/04 (4) antamassaan tuomiossa 14.1.2004 annetussa asetuksessa (decreto-legge) nro 2 – joka koski kiireellisiä säännöksiä kielten alan työntekijöiden taloudellisesta kohtelusta tietyissä yliopistoissa sekä tasavertaisesta luokituksesta (5), vahvistetun oikeudellisen kehyksen kehitystä. Unionin tuomioistuin katsoi, että kyseinen oikeudellinen kehys ei ollut epäasianmukainen ja mahdollisti sen, että kukin asianomaisista yliopistoista voisi toteuttaa entisten lehtoreiden uran uudelleenmäärittämisen (6).

Mainitusta asetuksesta (decreto-legge) huolimatta ja vaikka vuodesta 2017 lukien yliopistoille, jotka ottavat tai ovat ottaneet palvelukseensa entisiä lehtoreita, on osoitettu vuosittain yli 8 miljoonaa euroa määrärahoja (aluksi varojen edellytyksenä oli täydentävien sopimusten tekeminen, mutta nykyisin tällaista velvoitetta ei enää ole), lukuisat entiset lehtorit eivät ole vielä saaneet osakseen asianmukaista uran uudelleenmäärittelyä. Komissio katsoo, että näiden entisten lehtoreiden osalta kyseessä on siten yhä SEUT 45 artiklassa kielletty syrjintä.

---

(1)  Tuomio 26.6.2001, komissio v. Italia, C-212/99, EU:C:2001:357.

(2)  Tuomio 26.6.2001, komissio v. Italia, C-212/99, EU:C:2001:357, 24 kohta.

(3)  Tuomio 26.6.2001, komissio v. Italia, C-212/99, EU:C:2001:357, 30 kohta ja sitä seuraavat kohdat.

(4)  Tuomio 18.7.2006, komissio v. Italia, C-119/04, EU:C:2006:489.

(5)  GURI nro 11, 15.1.2004. Asetus (decreto-legge) 2/2004 on muutettu laiksi 5.3.2004 nro 36 (GURI nro 60, 12.3.2004).

(6)  Tuomio 18.7.2006, komissio v. Italia, C-119/04, EU:C:2006:489, 38 ja 39 kohta.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 26.7.2023 – SMA Mineral v. komissio

(Asia T-215/21) (1)

(Ympäristö - Direktiivi 2003/87/EY - Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä - Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien jakaminen maksutta siirtymäaikana - Tuotteen vertailuarvon piiriin kuuluvaa välituotetta käyttävä laitos - Päästöoikeuksien jakamista maksutta koskevien tietojen hylkääminen kyseisen laitoksen osalta - Ilmeiset arviointivirheet)

(2023/C 338/21)

Oikeudenkäyntikieli: ruotsi

Asianosaiset

Kantaja: SMA Mineral AB (Filipstad, Ruotsi) (edustaja: asianajaja E. Larsson)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: G. Wils, B. De Meester ja P. Carlin)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan kumoamaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 11 artiklan 3 kohdan mukaisista kansallisista täytäntöönpanotoimenpiteistä kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien jakamiseksi maksutta siirtymäaikana 25.2.2021 annetun komission päätöksen (EU) 2021/355 1 artiklan 2 kohdan (EUVL 2021, L 68, s. 221).

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

---

(1)   EUVL C 297, 26.7.2021.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 26.7.2023 – Luossavaara-Kiirunavaara v. komissio

(Asia T-244/21) (1)

(Ympäristö - Direktiivi 2003/87/EY - Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä - Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien jakaminen maksutta siirtymäaikana - Tuotteen vertailuarvon piiriin kuulumatonta tuotetta tuottavat laitokset - Tuotteiden välisen suoran korvaavuuden puuttuminen - Päästöoikeuksien jakamista maksutta koskevien tietojen hylkääminen kyseisten laitosten osalta - Perusteluvelvollisuus - Ilmeiset arviointivirheet - Yhdenvertainen kohtelu - Huolellisuusvelvoite - Unionin ja jäsenvaltioiden kansainväliset velvoitteet - Lainvastaisuusväite)

(2023/C 338/22)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Luossavaara Kiirunavaara AB (Luulaja, Ruotsi) (edustajat: asianajajat A. Bryngelsson, F. Sjövall ja A. Johansson)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: G. Wils ja B. De Meester)

Väliintulija, joka tukee kantajan vaatimuksia: Ruotsin kuningaskunta (asiamiehet: O. Simonsson, C. Meyer-Seitz, A. Runeskjöld, M. Salborn Hodgson, H. Shev, H. Eklinder ja R. Shahsavan Eriksson)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan kumoamaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 11 artiklan 3 kohdan mukaisista kansallisista täytäntöönpanotoimenpiteistä kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien jakamiseksi maksutta siirtymäaikana 25.2.2021 annetun komission päätöksen (EU) 2021/355 1 artiklan 3 kohdan (EUVL 2021, L 68, s. 221).

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Luossavaara-Kiirunavaara AB vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

3)	Ruotsin kuningaskunta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

---

(1)   EUVL C 289, 19.7.2021.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 26.7.2023 – Arctic Paper Grycksbo v. komissio

(Asia T-269/21) (1)

(Ympäristö - Direktiivi 2003/87/EY - Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä - Kansalliset täytäntöönpanotoimenpiteet - Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien jakaminen maksutta siirtymäaikana - Yksinomaan biomassaa käyttävän laitoksen poissulkemista koskeva päätös - Huolellisuusvelvoite - Oikeus tulla kuulluksi - Perusteluvelvollisuus - Ilmeinen arviointivirhe - Yhdenvertainen kohtelu - Luottamuksensuoja - Lainvastaisuusväite - Direktiivin 2003/87 liitteessä I oleva 1 kohta)

(2023/C 338/23)

Oikeudenkäyntikieli: ruotsi

Asianosaiset

Kantaja: Arctic Paper Grycksbo AB (Grycksbo, Ruotsi) (edustajat: asianajajat A. Bryngelsson, A. Johansson ja F. Sjövall)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: G. Wils, B. De Meester ja P. Carlin)

Väliintulijat, joka tukevat vastaajan vaatimuksia: Euroopan parlamentti (asiamiehet: C. Ionescu Dima, W. Kuzmienko et P. Biström) ja Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: A. Norberg ja J. Himmanen)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan kumoamaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY/EY 11 artiklan 3 kohdan mukaisista kansallisista täytäntöönpanotoimenpiteistä kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien jakamiseksi maksutta siirtymäaikana 25.2.2021 annetun komission päätöksen (EU) 2021/355 (EUVL 2021, L 68, s. 221) 1 artiklan 1 kohdan ja liitteen I siltä osin kuin ne koskevat kantajaa.

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Kukin asianosainen vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

---

(1)   EUVL C 297, 26.7.2021.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 26.7.2023 – Schneider v. EUIPO – Frutaria Innovation (frutania)

(Asia T-109/22) (1)

(EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin frutania rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aikaisempi EU-kuviomerkki Frutaria - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

(2023/C 338/24)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Markus Schneider (Bonn, Saksa) (edustajat: asianajajat M. Bergermann ja D. Graetsch)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: D. Gája ja V. Ruzek)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Frutaria Innovation, SL, aiemmin Frutaria Comercial de Frutas y Hortalizas, SL (Zaragoza, Espanja) (edustajat: asianajajat J. Learte Álvarez ja C. Anadón Giménez)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan kumoamaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) ensimmäisen valituslautakunnan 17.12.2021 tekemän päätöksen (asia R 1058/2017-1).

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Markus Schneider velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)   EUVL C 158, 11.4.2022.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 26.7.2023 – Pshonka v. neuvosto

(Asia T-243/22) (1)

(Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Ukrainan tilanteen johdosta toteutetut rajoittavat toimenpiteet - Varojen jäädyttäminen - Luettelo henkilöistä, yhteisöistä ja elimistä, joihin varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttäminen kohdistuu - Kantajan nimen pysyttäminen luettelossa - Neuvoston velvollisuus varmistua siitä, että kolmannen valtion viranomaisen päätös on tehty kunnioittaen puolustautumisoikeuksia ja oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan)

(2023/C 338/25)

Oikeudenkäyntikieli: tšekki

Asianosaiset

Kantaja: Artem Viktorovych Pshonka (Kramatorsk, Ukraina) (edustaja: asianajaja M. Mleziva)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: M. Vobořil, R. Pekař ja A. Boggio-Tomasaz)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvassa kanteessaan kumoamaan Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2014/119/YUTP muuttamisesta 3.3.2022 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2022/376 (EUVL 2022, L 70, s. 7) ja Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 208/2014 täytäntöönpanosta 3.3.2022 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/375 (EUVL 2022, L 70, s. 1) siltä osin kuin kyseisissä toimissa pysytetään hänen nimensä niitä henkilöitä, yhteisöjä ja elimiä, joihin kyseiset rajoittavat toimenpiteet kohdistuvat, koskevissa luetteloissa.

Tuomiolauselma

1)

Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2014/119/YUTP muuttamisesta 3.3.2022 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2022/376 ja Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 208/2014 täytäntöönpanosta 3.3.2022 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/375 kumotaan siltä osin kuin Artem Viktorovych Pshonkan nimi on pysytetty niitä henkilöitä, yhteisöjä ja elimiä, joihin kyseiset rajoittavat toimenpiteet kohdistuvat, koskevissa luetteloissa.

2)	Euroopan unionin neuvosto velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)   EUVL C 244, 27.6.2022.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 26.7.2023 – Pshonka v. neuvosto

(Asia T-244/22) (1)

(Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Ukrainan tilanteen johdosta toteutetut rajoittavat toimenpiteet - Varojen jäädyttäminen - Luettelo henkilöistä, yhteisöistä ja elimistä, joihin varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttäminen kohdistuu - Kantajan nimen pysyttäminen luettelossa - Neuvoston velvollisuus varmistua siitä, että kolmannen valtion viranomaisen päätös on tehty kunnioittaen puolustautumisoikeuksia ja oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan)

(2023/C 338/26)

Oikeudenkäyntikieli: tšekki

Asianosaiset

Kantaja: Viktor Pavlovych Pshonka (Kiova, Ukraina) (edustaja: asianajaja M. Mleziva)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: R. Pekař ja A. Boggio-Tomasaz)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvassa kanteessaan kumoamaan Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2014/119/YUTP muuttamisesta 3.3.2022 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2022/376 (EUVL 2022, L 70, s. 7) ja Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 208/2014 täytäntöönpanosta 3.3.2022 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/375 (EUVL 2022, L 70, s. 1) siltä osin kuin kyseisissä toimissa pysytetään hänen nimensä niitä henkilöitä, yhteisöjä ja elimiä, joihin kyseiset rajoittavat toimenpiteet kohdistuvat, koskevissa luetteloissa.

Tuomiolauselma

1)

Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2014/119/YUTP muuttamisesta 3.3.2022 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2022/376 ja Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 208/2014 täytäntöönpanosta 3.3.2022 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/375 kumotaan siltä osin kuin Viktor Pavlovych Pshonkan nimi on pysytetty niitä henkilöitä, yhteisöjä ja elimiä, joihin kyseiset rajoittavat toimenpiteet kohdistuvat, koskevissa luetteloissa.

2)	Euroopan unionin neuvosto velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)   EUVL C 244, 27.6.2022.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 26.7.2023 – Yayla Türk v. EUIPO – Marmara Import-Export (Sütat)

(Asia T-315/22) (1)

(EU-tavaramerkki - Mitättömyysmenettely - EU-sanamerkki Sütat - Ehdoton mitättömyysperuste - Kuvailevuus - Asetuksen (EY) N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan c alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohta) - Oikeus tulla kuulluksi)

(2023/C 338/27)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Yayla Türk Lebensmittelvertrieb GmbH (Krefeld, Saksa) (edustajat: asianajajat J. Bühling ja D. Graetsch)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: E. Markakis)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Marmara Import Export GmbH (Ratingen, Saksa) (edustaja: asianajaja T. Moll)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan kumoamaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) viidennen valituslautakunnan 2.3.2022 tekemän päätöksen (asia R 1184/2021-5).

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Yayla Türk Lebensmittelvertrieb GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

---

(1)   EUVL C 276, 18.7.2022.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 26.7.2023 – Topas v. EUIPO – Tarczyński (VEGE STORY)

(Asia T-434/22) (1)

(EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin VEGE STORY rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aikaisempi EU-sanamerkki végé’ - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaaran puuttuminen - Asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

(2023/C 338/28)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Topas GmbH (Mössingen, Saksa) (edustajat: asianajajat S. Hofmann ja W. Göpfert)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: T. Frydendahl)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Tarczyński S.A. (Trzebnica, Puola) (edustaja: asianajaja E. Gryc-Zerych)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan kumoamaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) viidennen valituslautakunnan 10.5.2022 tekemän päätöksen (asia R 1977/2021-5).

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Topas GmbH vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Tarczyński S.A.:n oikeudenkäyntikulut.

3)	Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

---

(1)   EUVL C 326, 29.8.2022.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 26.7.2023 – Mood Media Netherlands v. EUIPO – Tailoradio (RADIO MOOD In-store Radio, made easy)

(Asia T-663/22) (1)

(EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin RADIO MOOD In-store Radio, made easy rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aikaisempi EU-kuviomerkki MOOD:MIX - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaaran puuttuminen - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))

(2023/C 338/29)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Mood Media Netherlands BV (Narde, Alankomaat) (edustaja: asianajaja A.-M. Pecoraro)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: T. Frydendahlt)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Tailoradio Srl (Milano, Italia) (edustajat: asianajajat A. Sobol ja S. Bernardini)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan kumoamaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) viidennen valituslautakunnan 23.8.2022 tekemän päätöksen (asia R 1853/2018-5).

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Mood Media Netherlands BV vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Tailoradio Srl:n oikeudenkäyntikulut unionin yleisessä tuomioistuimessa.

3)	Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

---

(1)   EUVL C 7, 9.1.2023.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 26.7.2023 – Mood Media Netherlands v. EUIPO – Tailoradio (VIDEO MOOD Digital Signage, made easy)

(Asia T-664/22) (1)

(EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin VIDEO MOOD Digital Signage, made easy rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aikaisempi EU-kuviomerkki MOOD:MIX - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaaran puuttuminen - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta))

(2023/C 338/30)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Mood Media Netherlands BV (Narde, Alankomaat) (edustaja: asianajaja A.-M. Pecoraro)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamies: T. Frydendahl)

Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Tailoradio Srl (Milano, Italia) (edustajat: asianajajat A. Sobol ja S. Bernardini)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan kumoamaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) viidennen valituslautakunnan 23.8.2022 tekemän päätöksen (asia R 1852/2018-5).

Tuomiolauselma

1)	Kanne hylätään.

2)	Mood Media Netherlands BV vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Tailoradio Srl:n unionin yleisen tuomioistuimen menettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

3)	Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

---

(1)   EUVL C 7, 9.1.2023.

Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 21.7.2023 – Arysta Lifescience v. EFSA

(Asia T-222/23 R)

(Väliaikainen oikeussuoja - Oikeus tutustua asiakirjoihin - Asetus (EY) N:o 1049/2001 - Tehoaineen hyväksynnän uusimismenettelyyn liittyvät asiakirjat - Kolmannelta lähtöisin olevat asiakirjat - Päätös antaa kolmannelle pääsy asiakirjoihin - Täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva hakemus - Ympäristöpäästöihin liittyvien tietojen käsite - Asetus (EY) N:o 1367/2006 - Fumus boni juris - Kiireellisyys - Intressivertailu)

(2023/C 338/31)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Arysta Lifescience (Noguères, Ranska) (edustajat: asianajajat D. Abrahams, Z. Romata, H. Widemann ja R. Spangenberg)

Vastaaja: Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) (asiamiehet: D. Detken, S. Gabbi ja C. Pintado, avustajinaan asianajajat S. Raes, J. Degrooff, ja E. Kairis)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 278 ja SEUT 279 artiklaan perustuvassa vaatimuksessaan lykkäämään Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 17.2.2023 antaman täytäntöönpanopäätöksen, jolla sille annettiin tiedoksi kaptaani-tehoaineen hyväksynnän uusintamenettelyn yhteydessä luovutetun Captan 80 WG:n edustaviin käyttötarkoituksiin tarkoitetun koostumuksen apuaineita koskevan luettelon luovuttaminen kokonaisuudessaan, täytäntöönpanoa.

Määräysosa

1)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 17.2.2023 antaman täytäntöönpanopäätöksen, jolla Arysta Lifescience annettiin tiedoksi kaptaani-tehoaineen hyväksynnän uusintamenettelyn yhteydessä luovutetun Captan 80 WG:n edustaviin käyttötarkoituksiin tarkoitetun koostumuksen apuaineita koskevan luettelon luovuttaminen kokonaisuudessaan, täytäntöönpanoa lykätään.

2)	Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

3)	8.5.2023 annettu määräys Arysta Lifescience v. EFSA (T-222/23 R) peruutetaan.

Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 19.7.2023 – Neuraxpharm Pharmaceuticals v. komissio

(Asia T-226/23 R)

(Välitoimet - Ihmisille tarkoitetut lääkkeet - Myyntilupa - Välitoimihakemus - Hakemus määräyksen antamiseksi - Kiireellisyysedellytys ei täyty)

(2023/C 338/32)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Neuraxpharm Pharmaceuticals, SL (Barcelona, Espanja) (edustajat: asianajajat K. Roox, T. De Meese, J. Stuyck, M. Van Nieuwenborgh ja C. Dumont)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: E. Mathieu ja C. Valero)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 278 ja SEUT 279 artiklaan perustuvassa vaatimuksessaan pääasiallisesti yhtäältä lykkäämään päätöksen, joka sisältyi 17.3.2023 päivättyyn Euroopan komission kirjeeseen, jossa tämä vaati kantajaa noudattamaan viitevalmiste Tecfidera – dimetyylifumaraatin markkinointia koskevaa suoja-aikaa Dimethyl fumarate Neuraxpharm – dimetyylifumaraatin (jäljempänä DMF Neuraxpharm) markkinoille saattamisen osalta ja toteuttamaan tätä koskevia kirjallisia sitoumuksia sekä minkä tahansa myöhemmän päätöksen tai toimen, jolla pysytetään tai korvataan riidanalainen päätös, täytäntöönpanoa siltä osin kuin ne koskevat kantajaa, ja toisaalta, että komissio määrätään olemaan toteuttamatta muita toimenpiteitä, jotka merkitsevät sillä olevan myyntiluvan peruuttamista tai kieltoa saattaa markkinoille Neuraxpharmaa.

Määräysosa

1)	Välitoimihakemus hylätään.

2)	Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 19.7.2023 – Mylan Ireland v. komissio

(Asia T-227/23 R)

(Välitoimet - Ihmisille tarkoitetut lääkkeet - Myyntilupa - Välitoimihakemus - Hakemus määräyksen antamiseksi - Kiireellisyysedellytys ei täyty)

(2023/C 338/33)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Mylan Ireland Ltd (Dublin, Irlanti) (edustajat: asianajajat K. Roox, T. De Meese, J. Stuyck, M. Van Nieuwenborgh ja C. Dumont)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: E. Mathieu ja C. Valero)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 278 ja SEUT 279 artiklaan perustuvassa vaatimuksessaan pääasiallisesti yhtäältä lykkäämään päätöksen, joka sisältyi 17.3.2023 päivättyyn Euroopan komission kirjeeseen, jossa tämä vaati kantajaa noudattamaan viitevalmiste Tecfidera – dimetyylifumaraatin markkinointia koskevaa suoja-aikaa Dimethyl fumarate Mylan – dimetyylifumaraatin (jäljempänä DMF Mylan) markkinoille saattamisen osalta ja toteuttamaan tätä koskevia kirjallisia sitoumuksia sekä minkä tahansa myöhemmän päätöksen tai toimen, jolla pysytetään tai korvataan riidanalainen päätös, täytäntöönpanoa siltä osin kuin ne koskevat kantajaa, ja toisaalta, että komissio määrätään olemaan toteuttamatta muita toimenpiteitä, jotka merkitsevät sillä olevan myyntiluvan peruuttamista tai kieltoa saattaa markkinoille DMF Mylania.

Määräysosa

1)	Välitoimihakemus hylätään.

2)	Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 19.7.2023 – Zaklady Farmaceutyczne Polpharma v. komissio

(Asia T-228/23 R)

(Välitoimet - Ihmisille tarkoitetut lääkkeet - Myyntilupa - Välitoimihakemus - Hakemus määräyksen antamiseksi - Kiireellisyysedellytys ei täyty)

(2023/C 338/34)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Zaklady Farmaceutyczne Polpharma S.A. (Starogard Gdański, Puola) (edustajat: asianajajat K. Roox, T. De Meese, J. Stuyck, M. Van Nieuwenborgh ja C. Dumont)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: E. Mathieu ja C. Valero)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 278 ja SEUT 279 artiklaan perustuvassa vaatimuksessaan pääasiallisesti yhtäältä lykkäämään päätöksen, joka sisältyi 17.3.2023 päivättyyn Euroopan komission kirjeeseen, jossa tämä vaati kantajaa noudattamaan viitevalmiste Tecfidera – dimetyylifumaraatin markkinointia koskevaa suoja-aikaa Dimethyl fumarate Polpharma – dimetyylifumaraatin (jäljempänä DMF Polpharma) markkinoille saattamisen osalta ja toteuttamaan tätä koskevia kirjallisia sitoumuksia sekä minkä tahansa myöhemmän päätöksen tai toimen, jolla pysytetään tai korvataan riidanalainen päätös, täytäntöönpanoa siltä osin kuin ne koskevat kantajaa, ja toisaalta, että komissio määrätään olemaan toteuttamatta muita toimenpiteitä, jotka merkitsevät sillä olevan myyntiluvan peruuttamista tai kieltoa saattaa markkinoille DMF Polpharmaa.

Määräysosa

1)	Välitoimihakemus hylätään.

2)	Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 24.7.2023 – Mylan Ireland v. komissio

(Asia T-256/23 R)

(Välitoimet - Ihmisille tarkoitetut lääkkeet - Myyntilupa - Välitoimihakemus - Hakemus määräyksen antamiseksi - Kiireellisyysedellytys ei täyty)

(2023/C 338/35)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Mylan Ireland Ltd (Dublin, Irlanti) (edustajat: asianajajat K. Roox, T. De Meese, J. Stuyck ja C. Dumont)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: E. Mathieu, L. Haasbeek ja M. A. Spina)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 278 ja SEUT 279 artiklaan perustuvassa vaatimuksessaan pääasiallisesti yhtäältä lykkäämään 30.1.2014 tehdyllä komission täytäntöönpanopäätöksellä C(2014) 601 final ihmisille tarkoitetulle lääkkeelle Tecfidera – dimetyylifumaraatti ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta 31.3.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004 (EUVL 2004, L 136, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna, nojalla myönnetyn myyntiluvan muuttamisesta 2.5.2023 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen C(2023) 3067 final sekä minkä tahansa myöhemmän päätöksen tai toimen, jolla pysytetään tai korvataan riidanalainen päätös, täytäntöönpanoa siltä osin kuin ne koskevat kantajaa, ja toisaalta, että Euroopan komissio määrätään olemaan toteuttamatta muita toimenpiteitä, jotka merkitsevät sillä olevan myyntiluvan peruuttamista tai kieltoa saattaa markkinoille dimetyylifumaraatti-rinnakkaisvalmisteita.

Määräysosa

1)	Välitoimihakemus hylätään.

2)	Lausunnon antaminen Biogen Netherlands BV:n väliintulohakemuksesta ja Mylan Ireland Ltd:n luottamuksellista käsittelyä koskevasta pyynnöstä raukeaa.

3)	Välitoimimenettelyyn liittyvistä kuluista päätetään myöhemmin.

4)	Kukin osapuoli vastaa omista Biogen Netherlandsin tekemään väliintulohakemukseen liittyvistä kuluistaan.

Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 24.7.2023 – Neuraxpharm Pharmaceuticals v. komissio

(Asia T-257/23 R)

(Välitoimet - Ihmisille tarkoitetut lääkkeet - Myyntilupa - Välitoimihakemus - Hakemus määräyksen antamiseksi - Kiireellisyysedellytys ei täyty)

(2023/C 338/36)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Neuraxpharm Pharmaceuticals, SL (Barcelona, Espanja) (edustajat: asianajajat K. Roox, T. De Meese, J. Stuyck ja C. Dumont)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: E. Mathieu, L. Haasbeek ja A. Spina)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 278 ja SEUT 279 artiklaan perustuvassa vaatimuksessaan pääasiallisesti yhtäältä lykkäämään 30.1.2014 tehdyllä komission täytäntöönpanopäätöksellä C(2014) 601 final ihmisille tarkoitetulle lääkkeelle Tecfidera – dimetyylifumaraatti ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta 31.3.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004 (EUVL 2004, L 136, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna, nojalla myönnetyn myyntiluvan muuttamisesta 2.5.2023 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen C(2023) 3067 final sekä minkä tahansa myöhemmän päätöksen tai toimen, jolla pysytetään tai korvataan riidanalainen päätös, täytäntöönpanoa siltä osin kuin ne koskevat kantajaa, ja toisaalta, että Euroopan komissio määrätään olemaan toteuttamatta muita toimenpiteitä, jotka merkitsevät sillä olevan myyntiluvan peruuttamista tai kieltoa saattaa markkinoille dimetyylifumaraatti-rinnakkaisvalmisteita.

Määräysosa

1)	Välitoimihakemus hylätään.

2)	Lausunnon antaminen Biogen Netherlands BV:n väliintulohakemuksesta ja Neuraxpharm Pharmaceuticals, SL:n luottamuksellista käsittelyä koskevasta pyynnöstä raukeaa.

3)	Välitoimimenettelyyn liittyvistä kuluista päätetään myöhemmin.

4)	Kukin osapuoli vastaa omista Biogen Netherlandsin tekemään väliintulohakemukseen liittyvistä kuluistaan.

Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 24.7.2023 – Zaklady Farmaceutyczne Polpharma v. komissio

(Asia T-258/23 R)

(Välitoimet - Ihmisille tarkoitetut lääkkeet - Myyntilupa - Välitoimihakemus - Hakemus määräyksen antamiseksi - Kiireellisyysedellytys ei täyty)

(2023/C 338/37)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Zaklady Farmaceutyczne Polpharma S.A. (Starogard Gdański, Puola) (edustajat: asianajajat K. Roox, T. De Meese, J. Stuyck ja C. Dumont)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: E. Mathieu, L. Haasbeek ja A. Spina)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 278 ja SEUT 279 artiklaan perustuvassa vaatimuksessaan pääasiallisesti yhtäältä lykkäämään 30.1.2014 tehdyllä komission täytäntöönpanopäätöksellä C(2014) 601 final ihmisille tarkoitetulle lääkkeelle Tecfidera – dimetyylifumaraatti ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta 31.3.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004 (EUVL 2004, L 136, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna, nojalla myönnetyn myyntiluvan muuttamisesta 2.5.2023 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen C(2023) 3067 final sekä minkä tahansa myöhemmän päätöksen tai toimen, jolla pysytetään tai korvataan riidanalainen päätös, täytäntöönpanoa siltä osin kuin ne koskevat kantajaa, ja toisaalta, että Euroopan komissio määrätään olemaan toteuttamatta muita toimenpiteitä, jotka merkitsevät sillä olevan myyntiluvan peruuttamista tai kieltoa saattaa markkinoille dimetyylifumaraatti-rinnakkaisvalmisteita.

Määräysosa

1)	Välitoimihakemus hylätään.

2)	Lausunnon antaminen Biogen Netherlands BV:n ja Biogaran SAS:n väliintulohakemuksista ja Zaklady Farmaceutyczne Polpharma S.A:n luottamuksellista käsittelyä koskevista pyynnöistä raukeaa.

3)	Välitoimimenettelyyn liittyvistä kuluista päätetään myöhemmin.

4)	Kukin osapuoli vastaa omista Biogen Netherlandsin ja Biogaranin tekemiin väliintulohakemuksiin liittyvistä kuluistaan.

Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 24.7.2023 – Zentiva ja Zentiva Pharma v. komissio

(Asia T-278/23 R)

(Välitoimet - Ihmisille tarkoitetut lääkkeet - Myyntilupa - Välitoimihakemus - Hakemus määräyksen antamiseksi - Kiireellisyysedellytys ei täyty)

(2023/C 338/38)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Zentiva k.s. (Praha, Tšekin tasavalta) ja Zentiva Pharma GmbH (Frankfurt am Main, Saksa) (edustajat: asianajajat K. Roox, T. De Meese ja J. Stuyck)

Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: E. Mathieu, L. Haasbeek ja A. Spina)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantajat vaativat SEUT 278 ja SEUT 279 artiklaan perustuvassa vaatimuksessaan pääasiallisesti yhtäältä lykkäämään 30.1.2014 tehdyllä komission täytäntöönpanopäätöksellä C(2014) 601 final ihmisille tarkoitetulle lääkkeelle Tecfidera – dimetyylifumaraatti ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta 31.3.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004 (EUVL 2004, L 136, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna, nojalla myönnetyn myyntiluvan muuttamisesta 2.5.2023 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen C(2023) 3067 final sekä minkä tahansa myöhemmän päätöksen tai toimen, jolla pysytetään tai korvataan riidanalainen päätös, täytäntöönpanoa siltä osin kuin ne koskevat kantajia, ja toisaalta, että Euroopan komissio määrätään olemaan toteuttamatta muita toimenpiteitä, jotka merkitsevät niillä olevien myyntilupien peruuttamista tai kieltoa saattaa markkinoille dimetyylifumaraatti-rinnakkaisvalmisteita.

Määräysosa

1)	Välitoimihakemus hylätään.

2)	Lausunnon antaminen Biogen Netherlands BV:n väliintulohakemuksesta ja Zentiva k.s:n ja Zentiva Pharma GmbH:n luottamuksellista käsittelyä koskevasta pyynnöstä raukeaa.

3)	Välitoimimenettelyyn liittyvistä kuluista päätetään myöhemmin.

4)	Kukin osapuoli vastaa omista Biogen Netherlandsin tekemään väliintulohakemukseen liittyvistä kuluistaan.

Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 26.7.2023 – OT v. neuvosto

(Asia T-286/23 R)

(Väliaikainen oikeussuoja - Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Rajoittavat toimenpiteet Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien Venäjän toimien johdosta - Varojen jäädyttäminen - Välitoimihakemus - Kiireellisyysedellytys ei täyty)

(2023/C 338/39)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: OT (edustajat: asianajajat J.-P. Hordies, C. Sand ja P. Blanchetier)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: M.-C. Cadilhac, V. Piessevaux ja A. Boggio-Tomasaz)

Oikeudenkäynnin kohde

Kantaja vaatii SEUT 278 ja SEUT 279 artiklaan perustuvassa vaatimuksessaan Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 täytäntöönpanosta 13.3.2023 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/571 (EUVL 2023, L 75 I, s. 1) ja rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta 13.3.2023 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2023/572 (EUVL 2023, L 75 I, s. 134) täytäntöönpanon lykkäämistä siltä osin kuin kyseiset toimet koskevat häntä.

Määräysosa

1)	Välitoimihakemus hylätään.

2)	Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

Kanne 26.6.2023 – Kargins v. komissio

(Asia T-350/23)

(2023/C 338/40)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Rems Kargins (Riika, Latvia) (edustaja: asianajaja O. Behrends)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	toteamaan, että vastaaja on vastuussa vahingosta, joka kantajalle on aiheutunut sen seurauksena, että vastaaja on puuttunut kansalliseen tuomioistuinmenettelyyn

—	velvoittamaan vastaajan maksamaan korvausta kantajalle tällaisesta vahingosta

—	toteamaan, että kyseinen aineellinen vahinko on vähintään 15 028 841,93 euroa ja että tälle määrälle on maksettava 12 prosentin suuruista vuotuista korkoa 23.6.2016 alkaen siihen asti, kun koko summa on suoritettu; ja

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen, joista yksi on lainvastaisuusväite.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan komissio on syyllistynyt sellaisen oikeussäännön, jonka tarkoituksena on antaa oikeuksia yksityisille, riittävän ilmeiseen rikkomiseen. — Komission väitetään puuttuneen kansallisen tason menettelyyn noudattamatta neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 (1) 29 artiklan 2 kohtaa. Neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 29 artiklan 2 kohtaa on rikottu seuraavista syistä: Komissio ei toiminut omasta aloitteestaan. Sen sijaan se toimi kyseisen menettelyn osapuolen ja kyseessä olevan jäsenvaltion pyynnöstä ja käytyään keskusteluja näiden kanssa. Komissio ei ollut puolueeton eikä pysyttänyt objektiivista ja neutraalia kantaa. Komission toimien tarkoituksena ei ollut varmistaa SEUT 107 artiklan 1 kohdan tai SEUT 108 artiklan johdonmukaista soveltamista. Komissio vain selitti kansallisille tuomioistuimille, miten se, ettei menettelyn lopputulos muuttuisi, johtaisi kielteisiin seurauksiin Latvialle ja saisi todennäköisesti komission ryhtymään kielteisiin toimenpiteisiin. — Komission toimilla ei ollut asianmukaista oikeusperustaa, koska neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 29 artiklan 2 kohta on lainvastainen. Kantaja pitää neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 29 artiklan 2 kohtaa lainvastaisena, koska siltä puuttuu riittävä oikeusperusta, koska se ei ole SEUT 267 artiklan mukainen, koska se ei ole SEUT 108 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukainen ja koska siitä puuttuvat riittävät aineelliset ja menettelylliset takeet. Se on joka tapauksessa lainvastainen, jos sitä tulkitaan siten, että se mahdollistaa nyt kyseessä olevassa asiassa tapahtuneen puuttumisen kansalliseen menettelyyn. — Lisäksi komissio on loukannut kantajan oikeutta, joka perustuu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklaan.

2)

Toinen kanneperuste, jossa väitetään, että kantajalle on aiheutunut vahinkoa, jonka määrä on 15 028 841,93 euroa, ja että tälle määrälle on maksettava 12 prosentin vuotuista korkoa 23.6.2016 alkaen; tämä on määrä, jonka kantaja olisi saanut kansallisten tuomioistuinten ratkaisujen mukaisesti, jos komissio ei olisi puuttunut kansalliseen menettelyyn.

3)

Kolmas kanneperuste, jossa vedotaan syy-yhteyteen komission kyseisen asiattoman puuttumisen ja sen välillä, että kansalliset tuomioistuimet muuttivat perustavanlaatuisesti lähestymistapaansa komission puututtua menettelyyn sen jälkeen, kun kahdessa kansallisessa oikeusasteessa oli aiemmin annettu ratkaisu kantajan hyväksi.

---

(1)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 13.7.2015 annettu neuvoston asetus (EU) 2015/1589 (kodifikaatio) (EUVL 2015, L 248, s. 9).

Kanne 7.7.2023 – Raiffeisen Bank International v. SRB

(Asia T-389/23)

(2023/C 338/41)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Raiffeisen Bank International AG (Wien, Itävalta) (edustaja: asianajaja G. Wilfling)

Vastaaja: Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa vastaajan yhteiseen kriisinratkaisurahastoon vuodelta 2023 suoritettavien ennakollisten vakausmaksujen laskennasta 2.5.2023 tekemän päätöksen SRB/ES/2023/23; toissijaisesti

—	kumoaa vastaajan yhteiseen kriisinratkaisurahastoon vuodelta 2023 suoritettavien ennakollisten vakausmaksujen laskennasta 2.5.2023 tekemän päätöksen SRB/ES/2023/23 siltä osin kuin se koskee kantajaa Raiffeisen Bank International AG:tä ja

—	velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

1.

Ensimmäinen kanneperuste: asetuksen (EU) 806/2014 (1) 70 artiklan 2 kohdan rikkominen Kaikkien laitosten vuodessa maksettavat rahoitusosuudet eivät saa ylittää 12,5:tä prosenttia vuotuisesta tavoitetasosta. Vastaaja on tämän vuoksi rikkonut asetuksen (EU) 806/2014 70 artiklan 2 kohtaa, kun se vuotuista tavoitetasoa määrittäessään ei ole ottanut huomioon tätä absoluuttista ylärajaa.

2.

Toinen kanneperuste: asetuksen (EU) 806/2014 69 artiklan 1 kohdan rikkominen Kantaja riitauttaa sen, että tavoitetaso olisi vahvistettu oikein. Vaikka seurattaisiin vastaajan näkemystä ja valittaisiin dynaaminen lähestymistapa, säännöksen sanamuoto ei mahdollista sitä, että vuoden 2023 vakausmaksut sidottaisiin vuoden 2024 eli alkuvaiheeseen kuulumattoman ajan arvoihin.

3.

Kolmas kanneperuste: SEUT 296 artiklan Euroopan unionin perusoikeuskirjan (2) 41 artiklan rikkominen päätöksen puutteellisten perustelujen vuoksi Riidanalainen päätös ei täytä Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön (3) mukaisia yksilöllisten oikeustoimien riittäviä perusteluita koskevia vaatimuksia. Yksilölliset vakausmaksut lasketaan suhteessa laitoksen vastuiden kokonaismäärään, josta on vähennetty laitoksen suojatut talletukset, suhteessa kaikkien asianomaisten laitosten yhteenlaskettuihin vastuisiin, joista on vähennetty suojatut talletukset. Päätöksen perusteluissa ei esitetä yksityiskohtaisesti muiden laitosten tätä koskevia tietoja. Kantajan osalta laskentaa koskevat yksityiskohtaiset tiedot olivat lähinnä tietoja, jotka kantaja oli ilmoittanut SRB-tietolomakkeella. Tämän lisäksi niistä ilmenee, kuinka monta luokkaa kunkin tekijän osalta on olemassa ja mihin luokkaan se on luokiteltu. Päätöksen perusteluina esitetyt tiedot eivät ole riittäviä, jotta kantajan vakausmaksua koskevan laskelman oikeellisuutta olisi voitu määrittää millään tarkkuudella.

4.

Neljäs kanneperuste: perusoikeuskirjan 47 artiklan rikkominen ja oikeusvarmuuden periaatteen loukkaaminen, koska päätöksen oikeellisuutta ei ole mahdollista tarkistaa Päätöksessä ja sen liitteissä esitettyjen tietojen perusteella kantajan ei ole mahdollista varmistua yhteiseen kriisinratkaisurahastoon suoritettavan vakausmaksunsa laskennan oikeellisuudesta. Kun otetaan huomioon se, että päätöksessä kantajalle määrätään usean kymmenen miljoonan suuruinen vakausmaksu, tämä ei ole missään tapauksessa oikeusvaltion periaatteiden mukaista.

---

(1)  Yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta 15.7.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 806/2014 (EUVL 2014, L 225, s. 1).

(2)   EUVL 2012, C 326, s. 391.

(3)  Tuomio 15.7.2021, komissio v. Landesbank Baden-Württemberg ja SRB, C-584/20 P ja C-621/20 P, EU:C:2021:601, 122 kohta.

Kanne 7.8.2023 – ePlus v. EUIPO – Telefónica Germany (E-Plus)

(Asia T-462/23)

(2023/C 338/42)

Kannekirjelmän kieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: ePlus Inc. (Herndon, Virginia, Yhdysvallat) (edustaja: asianajaja A. Mottet)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Telefónica Germany GmbH & Co. OHG (München, Saksa)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki E-Plus – EU-tavaramerkki nro 17 698 846

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 2.6.2023 asiassa R 1463/2022-1 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut mukaan lukien EUIPO:n mitättömyysosastossa ja ensimmäisessä valituslautakunnassa käydyistä menettelyistä aiheutuneet kustannukset

—	velvoittaa mahdollisen väliintulijan vastaamaan omista kuluistaan.

Kanneperusteet

—	Tosiasiallisen käytön ja vilpillistä mieltä koskevien vaikutusten arvioinnin riittämätön arviointi

—	käytön lopettamista koskevan näytön virheellinen tulkinta

—	haltijan käytön lopettamisen ja vilpillistä mieltä koskevien vaikutusten arvioinnin huomiotta jättäminen.

Kanne 7.8.2023 – ePlus v. EUIPO – Telefónica Germany (E-Plus)

(Asia T-463/23)

(2023/C 338/43)

Kannekirjelmän kieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: ePlus Inc. (Herndon, Virginia, Yhdysvallat) (edustaja: asianajaja A. Mottet)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Telefónica Germany GmbH & Co. OHG (München, Saksa)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki E-Plus – EU-tavaramerkki nro 17 781 791

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n ensimmäisen valituslautakunnan 2.6.2023 asiassa R 951/2022-1 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut mukaan lukien EUIPO:n mitättömyysosastossa ja ensimmäisessä valituslautakunnassa käydyistä menettelyistä aiheutuneet kustannukset

—	velvoittaa mahdollisen väliintulijan vastaamaan omista kuluistaan.

Kanneperusteet

—	Tosiasiallisen käytön ja vilpillistä mieltä koskevien vaikutusten arvioinnin riittämätön arviointi

—	käytön lopettamista koskevan näytön virheellinen tulkinta

—	haltijan käytön lopettamisen ja vilpillistä mieltä koskevien vaikutusten arvioinnin huomiotta jättäminen.

Kanne 31.7.2023 – DZ Bank v. SRB

(Asia T-477/23)

(2023/C 338/44)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: DZ Bank AG Deutsche Zentral-Genossenschaftsbank, Frankfurt am Main (Frankfurt am Main, Saksa) (edustajat: asianajajat H. Berger, M. Weber ja D. Schoo)

Vastaaja: Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB)

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa 6.4.2023 tehdyn yhteisen päätöksen omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen määrittämisestä (RC/JD/2022/22)

—	velvoittaa SRB:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Toissijaisesti siltä varalta, että unionin yleinen tuomioistuin katsoo, ettei riidanalaista päätöstä ole SRB:n käyttämän virheellisen kielen vuoksi oikeudellisesti olemassa, ja että kumoamiskanne on näin ollen kohteen puuttumisen vuoksi hylättävä, kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	toteaa, että riidanalaista päätöstä ei ole oikeudellisesti olemassa

—	velvoittaa SRB:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäinen kanneperuste: yhteinen päätös on asetuksen (EU) N:o 806/2014 (1) 81 artiklan 1 kohdan, luettuna yhdessä asetuksen nro 1 (2) 3 artiklan kanssa, vastainen sillä sitä ei ole laadittu kantajan valitsemalla saksan kielellä.

2)	Toinen kanneperuste: yhteinen päätös on asetuksen (EU) 806/2014 12 d artiklan 8 kohdan ja SEUT 296 artiklan 2 kohdan vastainen, koska se ei sisällä täysimääräisiä ja riittävän yksityiskohtaisia ja konkreettisia perusteluja.

3)

Kolmas kanneperuste: yhteinen päätös on asetuksen (EU) 806/2014 12 d artiklan 3 kohdan 4 alakohdan, luettuna yhdessä 27 artiklan 7 kohdan a alakohdan kanssa, vastainen, koska siinä asetetaan omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskeva vähimmäisvaatimus ottamalla huomioon eteenpäin siirrettyihin myynninedistämislainoihin liittyvät velat.

4)

Neljäs kanneperuste: yhteinen päätös on asetuksen (EU) 806/2014 12 c artiklan 4 kohdan vastainen, koska siinä asetetaan omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskeva vähimmäisvaatimus ottamalla huomioon eteenpäin siirrettyihin myynninedistämislainoihin liittyvät velat sekä määrätään, että siltä osin kuin omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskeva vähimmäisvaatimus on liian suuri, koska eteenpäin siirrettyihin myynninedistämislainoihin liittyvät velat on virheellisesti otettu huomioon, se on katettava huonommassa etuoikeusasemassa olevilla instrumenteilla.

5)

Viides kanneperuste: toissijaisesti asetuksen (EU) 806/2014 12 d artiklan 3 kohdan 4 alakohta, luettuna yhdessä 27 artiklan 7 kohdan a alakohdan kanssa, ja asetuksen (EU) 806/2014 12 c artiklan 4 kohta rikkovat ylemmäntasoista oikeutta (Euroopan unionin perusoikeuskirjan (3) 16, 17, 20 ja 52 artikla) siltä osin kuin niissä sallitaan eteenpäin siirrettyihin myynninedistämislainoihin liittyvien velkojen huomioon ottaminen velkojen kokonaismäärässä sekä omissa varoissa määritettäessä omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevaa vähimmäisvaatimusta.

---

(1)  Yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta 15.7.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) No 806/2014 (EUVL 2014, L 225, s. 1).

(2)  Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä 15.4.1958 annettu neuvoston asetus N:o 1 (EYVL 1958, 17, s. 385).

(3)   EUVL 2012, C 326, s. 391.

Kanne 9.8.2023 –Plahotniuc v. neuvosto

(Asia T-480/23)

(2023/C 338/45)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Vladimir Gheorghe Plahotniuc (Chisinau, Moldova) (edustaja: J. Pobjoy, Barrister-at-Law)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan SEUT 263 artiklan nojalla Moldovan tasavallan tilannetta epävakauttavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen (YUTP) 2023/891 muuttamisesta 30.5.2023 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2023/1047 (1) siltä osin kuin se koskee kantajaa sekä Moldovan tasavallan tilannetta epävakauttavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) 2023/888 täytäntöönpanosta 30.5.2023 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1045 (2) siltä osin kuin se koskee kantajaa

—	velvoittamaan vastaajan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

1.	Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että on tehty ilmeisiä arviointivirheitä katsottaessa, että riittävän perusteellinen tosiasiallinen perusta kantajan sisällyttämiselle riidanalaisen päätöksen 1 artiklaan ja riidanalaisen asetuksen 2 artiklaan täyttyi.

2.	Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että kantajan oikeuksia, jotka perustuvat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklaan, luettuna yhdessä 2 ja 3 artiklan kanssa, ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 ja 48 artiklaan, on rikottu.

---

(1)  Moldovan tasavallan tilannetta epävakauttavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen (YUTP) 2023/891 muuttamisesta 30.5.2023 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2023/1047 (EUVL 2023, L 140I, s. 9).

(2)  Moldovan tasavallan tilannetta epävakauttavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) 2023/888 täytäntöönpanosta 30.5.2023 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1045 (EUVL 2023, L 140I, s. 1).

Kanne 8.8.2023 – Carmeuse Banco Credibom v. SRB

(Asia T-481/23)

(2023/C 338/46)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Banco Credibom, SA (Porto Salvo, Portugali) (edustajat: asianajajat H. Berger, M. Weber ja D. Schoo)

Vastaaja: Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa SRB:n 2.5.2023 tekemän päätöksen, asiakirja nro SRB/ES/2023/23, mukaan lukien liitteet I, II ja III, siltä osin kuin se koskee kantajan ennakollista vakausmaksua

—	velvoittaa SRB:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan SRB rikkoi asetuksen (EU) 806/2014 (1) 70 artiklan 2 kohtaa, kun se ei soveltanut sitovaa tavoitetason 12,5 prosentin enimmäismäärää vuotuista tavoitetasoa määrittäessään.

2)

Toinen kanneperuste, jonka mukaan komission delegoidulla asetuksella (EU) 2015/63 (2) ylitetään toimivalta, joka komissiolle on myönnetty direktiivin 2014/59/EU (3) 103 artiklan 7 kohdassa, loukataan yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja riskiin perustuvien rahoitusmaksujen periaatetta sekä suhteellisuusperiaatetta, kun siinä ei sallita sitä, että SRB sulkee pois kantajan lisävastuut, jotka johtuvat vuonna 2021 toteutetusta turvaamistoimesta.

---

(1)  Yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta 15.7.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 806/2014 (EUVL 2014, L 225, s. 1).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU täydentämisestä kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyihin etukäteen suoritettavien rahoitusosuuksien osalta 21.10.2014 annettu komission delegoitu asetus (EU) 2015/63 (EUVL 2015, L 11, s. 44).

(3)  Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 15.5.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU (EUVL 2014, L 173, s. 190).

Kanne 28.7.2023 – Deutsche Kreditbank v. SRB

(Asia T-483/23)

(2023/C 338/47)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Deutsche Kreditbank AG (Berliini, Saksa) (edustajat: asianajajat H. Berger, M. Weber ja D. Schoo)

Vastaaja: Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan yhteiseen kriisinratkaisurahastoon vuodelta 2023 suoritettavien ennakollisten vakausmaksujen laskennasta 2.5.2023 tehdyn yhteisen kriisinratkaisuneuvoston päätöksen (SRB/ES/2023/23) liitteineen siltä osin kuin riidanalainen päätös ja sen liitteet I, II ja III koskevat kantajan maksua

—	velvoittamaan SRB:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Toissijaisesti siltä varalta, että unionin yleinen tuomioistuin katsoisi SRB:n käyttämästä väärästä virallisesta kielestä olevan seurauksena, että riidanalainen päätös on mitätön ja kumoamiskanne on jätettävä tutkimatta, koska sillä ei ole kohdetta, kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	toteamaan riidanalaisen päätöksen olevan mitätön

—	velvoittamaan SRB:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seitsemään kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäinen kanneperuste: päätöksessä rikotaan asetuksen (EU) N:o 806/2014 (1) 81 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä asetuksen N:o 1 (2) 3 artiklan kanssa, koska sitä ei ole laadittu kantajan valitsemalla kielellä eli saksaksi.

2)

Toinen kanneperuste: päätöksessä ei noudateta SEUT 296 artiklan toisen kohdan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan (3) 41 artiklan 1 kohdan ja 2 kohdan c alakohdan mukaista perusteluvelvollisuutta ja siinä loukataan perusoikeuskirjan 47 artiklan 1 kohdan mukaista perusoikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, koska päätöksen perustelut ovat puutteelliset ja päätöksen laillisuuden tutkiminen tuomioistuimessa on käytännössä mahdotonta.

3)

Kolmas kanneperuste: päätöksessä rikotaan asetuksen (EU) N:o 806/2014 69 ja 70 artiklaa sekä perusoikeuskirjan 16, 17, 41 ja 53 artiklaa, koska vastaaja on määrittänyt vuotuisen tavoitetason virheellisesti; toissijaisesti asetuksen (EU) N:o 806/2014 69 ja 70 artikla ovat ylemmäntasoisen oikeuden vastaisia.

4)

Neljäs kanneperuste: delegoidun asetuksen (EU) 2015/63 (4) 6 artikla ja sen liitteeseen I sisältyvä vaihe 2 ovat ylemmäntasoisen oikeuden vastaisia muun muassa sen vuoksi, että niissä loukataan asiassa Meroni annetussa tuomiossa (5) vahvistettuja periaatteita, komissio on ylittänyt sille siirretyn toimivallan ja niissä laiminlyödään velvoite laskea maksut riskiin suhteutettuna, loukataan suhteellisuusperiaatetta ja laiminlyödään velvollisuutta ottaa huomioon kaikki tosiseikat.

5)	Viides kanneperuste: toissijaisesti päätöksessä rikotaan perusoikeuskirjan 16, 20 ja 52 artiklaa ja loukataan suhteellisuusperiaatetta, koska se perustuu ilmeisiin arviointivirheisiin neljänteen riskipilariin sisältyvien riski-indikaattoreiden määrittämisessä.

6)	Kuudes kanneperuste: päätöksessä rikotaan perusoikeuskirjan 16, 20, 41 ja 52 artiklaa ja loukataan suhteellisuusperiaatetta ja oikeutta hyvään hallintoon, koska riskikorjaus on tehty virheellisesti.

7)

Seitsemäs kanneperuste: delegoidun asetuksen (EU) 2015/63 20 artiklan 1 kohdan ensimmäinen ja toinen virke ovat ylemmäntasoisen oikeuden vastaisia, koska niissä säädetään yhden tai useamman riski-indikaattorin soveltamatta jättämisestä määräämättömän pituiseksi ajaksi niin kauan kuin tarvittaviin valvontatietoihin ei sovelleta raportointivelvollisuutta.

---

(1)  Yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta 15.7.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 806/2014 (EUVL 2014, L 225, s. 1).

(2)  Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä 15.4.1958 annettu neuvoston asetus N:o 1 (EYVL 1958, 17, s. 401).

(3)   EUVL 2012, C 326, s. 391.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU täydentämisestä kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyihin etukäteen suoritettavien rahoitusosuuksien osalta 21.10.2014 annettu komission delegoitu asetus (EU) 2015/63 (EUVL 2015, L 11, s. 44).

(5)  Tuomio 13.6.1958, Meroni v. korkea viranomainen, 10/56, EU:C:1958:8.

Kanne 28.7.2023 – DZ Bank v. SRB

(Asia T-484/23)

(2023/C 338/48)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: DZ Bank AG Deutsche Zentral-Genossenschaftsbank, Frankfurt am Main (Frankfurt am Main, Saksa) (edustajat: asianajajat H. Berger, M. Weber ja D. Schoo)

Vastaaja: Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan yhteiseen kriisinratkaisurahastoon vuodelta 2023 etukäteen suoritettavien maksuosuuksien määrittämisestä 2.5.2023 tehdyn yhteisen kriisinratkaisuneuvoston päätöksen (SRB/ES/2023/23) liitteineen siltä osin kuin riidanalainen päätös ja sen liitteet I, II ja III koskevat kantajaa

—	velvoittamaan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Toissijaisesti siltä varalta, että unionin yleinen tuomioistuin katsoo, ettei riidanalaista päätöstä ole yhteisen kriisinratkaisuneuvoston käyttämän virheellisen kielen vuoksi oikeudellisesti olemassa eikä kumoamiskanteella siten ole kohdetta, kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	toteamaan, että riidanalaista päätöstä ei ole oikeudellisesti olemassa

—	velvoittamaan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston vastaamaan oikeudenkäyntikuluista.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteen tueksi esitetään yhdeksän kanneperustetta, jotka ovat samat kuin ne kanneperusteet, joihin on vedottu asiassa T-440/23, Berlin Hyp v. SRB.

Kanne 28.7.2023 – Deutsche Bank v. SRB

(Asia T-485/23)

(2023/C 338/49)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Deutsche Bank AG (Frankfurt am Main, Saksa) (edustajat: asianajajat H. Berger, M. Weber ja D. Schoo)

Vastaaja: Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—

kumoaa yhteiseen kriisinratkaisurahastoon vuodelta 2023 suoritettavien ennakollisten vakausmaksujen laskennasta 2.5.2023 tehdyn yhteisen kriisinratkaisuneuvoston päätöksen (SRB/ES/2023/23) liitteineen siltä osin kuin riidanalainen päätös sekä sen liitteet I, II ja III koskevat kantajan vakausmaksua ja

—	velvoittaa yhteisen kriisinratkaisuneuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kuuteen kanneperusteeseen.

1.

Ensimmäinen kanneperuste: Päätöksellä laiminlyödään SEUT 296 artiklan 2 kohdan ja Euroopan unionin perusoikeussopimuksen (1) 41 artiklan 1 kohdan ja 2 kohdan c alakohdan mukaista perusteluvelvollisuutta ja loukataan perusoikeuskirjan 47 artiklan 1 kohdan mukaista oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan, sillä sen perustelut ovat puutteelliset ja päätöksen laillisuusvalvonta tuomioistuimessa on käytännössä mahdotonta.

2.

Toinen kanneperuste: Päätöksellä rikotaan asetuksen (EU) 806/2014 (2) 69 ja 70 artiklaa ja perusoikeuskirjan 16, 17, 41 ja 53 artiklaan, koska vastaaja on määrittänyt vuotuisen tavoitetason virheellisesti; toissijaisesti asetuksen (EU) 806/2014 69 ja 70 artiklalla loukataan ylemmäntasoista oikeutta.

3.

Kolmas kanneperuste: delegoidun asetuksen (EU) 2015/63 (3) 6 artiklalla ja liitteessä I olevalla vaiheella 2 loukataan ylemmäntasoista oikeutta, sillä siinä ei oteta huomioon Meroni-oikeuskäytännön (4) periaatteita, komissio on ylittänyt sille delegoidun toimivaltansa ja sillä laiminlyödään velvollisuutta määrittää vakausmaksu riskin mukaan, loukataan suhteellisuusperiaatetta ja laiminlyödään velvollisuutta ottaa tosiseikat huomioon täysimääräisesti.

4.	Neljäs kanneperuste: toissijaisesti kantaja väittää, että päätöksellä rikotaan perusoikeuskirjan 16, 20 ja 52 artiklaa ja loukataan suhteellisuusperiaatetta, sillä siinä on riskialueen IV riski-indikaattoreiden määrittämisen osalta tehty ilmeisiä arviointivirheitä.

5.	Viides kanneperuste: päätöksellä rikotaan perusoikeuskirjan 16, 20, 41 ja 52 artiklaa ja loukataan suhteellisuusperiaatetta sekä oikeutta hyvään hallintoon, sillä riskien arviointi on toteutettu virheellisesti.

6.

Kuudes kanneperuste: delegoidun asetuksen (EU) 2015/63 20 artiklan 1 kohdan ensimmäisellä ja toisella virkkeellä loukataan ylemmäntasoista oikeutta, sillä siinä säädetään määrittämättömäksi ajaksi siitä, ettei yhtä tai usempaa riski-indikaattoria sovelleta, jos tätä varten tarvittavat tiedot eivät sisälly valvontatietojen raportointivaatimukseen.

---

(1)   EUVL 2012, C 326, s. 391.

(2)  Yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta 15.7.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 806/2014 (EUVL 2014, L 225, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU täydentämisestä kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyihin etukäteen suoritettavien rahoitusosuuksien osalta 21.10.2014 annettu komission delegoitu asetus (EU) 2015/63 (EUVL 2015, L 11, s. 44).

(4)  Tuomio 13.6.1958, Meroni v. korkea viranomainen, 10/56, EU:C:1958:8.

Kanne 31.7.2023 – Bayerische Landesbank v. SRB

(Asia T-486/23)

(2023/C 338/50)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Bayerische Landesbank (edustajat: asianajajat H. Berger, M. Weber ja D. Schoo)

Vastaaja: Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan yhteiseen kriisinratkaisurahastoon vuodelta 2023 etukäteen suoritettavien maksuosuuksien määrittämisestä 2.5.2023 tehdyn yhteisen kriisinratkaisuneuvoston päätöksen (SRB/ES/2023/23) liitteineen siltä osin kuin riidanalainen päätös ja sen liitteet I, II ja III koskevat kantajaa

—	velvoittamaan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Toissijaisesti siltä varalta, että unionin yleinen tuomioistuin katsoo, ettei riidanalaista päätöstä ole yhteisen kriisinratkaisuneuvoston käyttämän virheellisen kielen vuoksi oikeudellisesti olemassa eikä kumoamiskanteella siten ole kohdetta, kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	toteamaan, että riidanalaista päätöstä ei ole oikeudellisesti olemassa

—	velvoittamaan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteen tueksi esitetään yhdeksän kanneperustetta, jotka ovat samat kuin ne kanneperusteet, joihin on vedottu asiassa T-440/23, Berlin Hyp v. SRB.

Kanne 31.7.2023 – Landesbank Hessen-Thüringen Girozentrale v. SRB

(Asia T-487/23)

(2023/C 338/51)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Landesbank Hessen-Thüringen Girozentrale (edustajat: asianajajat H. Berger, M. Weber ja D. Schoo)

Vastaaja: Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan yhteiseen kriisinratkaisurahastoon vuodelta 2023 etukäteen suoritettavien maksuosuuksien määrittämisestä 2.5.2023 tehdyn yhteisen kriisinratkaisuneuvoston päätöksen (SRB/ES/2023/23) liitteineen siltä osin kuin riidanalainen päätös ja sen liitteet I, II ja III koskevat kantajaa

—	velvoittamaan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Toissijaisesti siltä varalta, että unionin yleinen tuomioistuin katsoo, ettei riidanalaista päätöstä ole yhteisen kriisinratkaisuneuvoston käyttämän virheellisen kielen vuoksi oikeudellisesti olemassa eikä kumoamiskanteella siten ole kohdetta, kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	toteamaan, että riidanalaista päätöstä ei ole oikeudellisesti olemassa

—	velvoittamaan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteen tueksi esitetään yhdeksän kanneperustetta, jotka ovat samat kuin ne kanneperusteet, joihin on vedottu asiassa T-440/23, Berlin Hyp v. SRB.

Kanne 31.7.2023 – BHW Bausparkasse v. SRB

(Asia T-488/23)

(2023/C 338/52)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: BHW Bausparkasse AG (Hameln, Saksa) (edustajat: asianajajat H. Berger, M. Weber ja D. Schoo)

Vastaaja: Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	kumoamaan yhteiseen kriisinratkaisurahastoon vuodelta 2023 etukäteen suoritettavien maksuosuuksien määrittämisestä 2.5.2023 tehdyn yhteisen kriisinratkaisuneuvoston päätöksen (SRB/ES/2023/23) liitteineen siltä osin kuin riidanalainen päätös ja sen liitteet I, II ja III koskevat kantajaa

—	velvoittamaan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Toissijaisesti siltä varalta, että unionin yleinen tuomioistuin katsoo, ettei riidanalaista päätöstä ole yhteisen kriisinratkaisuneuvoston käyttämän virheellisen kielen vuoksi oikeudellisesti olemassa eikä kumoamiskanteella siten ole kohdetta, kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	toteamaan, että riidanalaista päätöstä ei ole oikeudellisesti olemassa

—	velvoittamaan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteen tueksi esitetään yhdeksän kanneperustetta, jotka ovat samat kuin ne kanneperusteet, joihin on vedottu asiassa T-483/23, Deutsche Kreditbank v. SRB.

Kanne 12.8.2023 – Fidia farmaceutici v. EUIPO – Vorwarts Pharma (HYALERA)

(Asia T-497/23)

(2023/C 338/53)

Kannekirjelmän kieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Fidia farmaceutici SpA (Abano Terme, Italia) (edustaja: asianajaja R. Kunz-Hallstein)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Vorwarts Pharma sp. z o.o. (Białystok, Puola)

Menettely EUIPO:ssa

Hakija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus sanamerkin HYALERA rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Rekisteröintihakemus nro 18 195 287

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 17.5.2023 asiassa R 230/2023-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut tai toissijaisesti siinä tapauksessa, että muu osapuoli valituslautakunnassa tulee asiassa väliintulijaksi, velvoittaa EUIPO:n ja väliintulijan korvaamaan oikeudenkäyntikulut yhteisvastuullisesti

Kanneperusteet

—	Yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja hyvän hallinnon periaatetta on loukattu.

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sekä kansallisten ja unionin tavaramerkkien rinnakkaiselonperiaatetta, siltä osin kuin aikaisemmin rekisteröityä tavaramerkkiä on luonnehdittu kuvailevaksi, erottamiskyvyttömäksi ja ei-sekaannusvaaraa aiheuttavaksi, on rikottu.

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sekä kansallisten ja unionin tavaramerkkien rinnakkaiselonperiaatetta on rikottu päätöksen, sen perusteena käytetyn näytön ja perusteluiden osalta.

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on rikottu sekaantumisvaaran puuttumisen vuoksi.

Kanne 14.8.2023 – Enterprise Holdings v. EUIPO – Qommute (COMMUTE WITH ENTERPRISE)

(Asia T-499/23)

(2023/C 338/54)

Kannekirjelmän kieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Enterprise Holdings, Inc. (Saint Louis, Missouri, Yhdysvallat) (edustaja: M. Forde, Solicitor)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Qommute SARL (Marseille, Ranska)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus sanamerkin COMMUTE WITH ENTERPRISE rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Rekisteröintihakemus nro 17 925 816

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 1.6.2023 asiassa R 1015/2022-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	toissijaisesti muuttaa riidanalaista päätöstä siten, että väite palautetaan väiteosastolle;

—

velvoittaa vastaajan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut tässä menettelyssä ja EUIPO:n valituslautakunnassa käydyssä menettelyssä; toissijaisesti, jos muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa päättää osallistua menettelyyn väliintulijana, velvoittaa vastaajan ja väliintulijan yhteisvastuullisesti maksamaan kantajalle tästä menettelystä ja EUIPO:n valituslautakunnassa käydystä menettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Kanneperuste

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.

Kanne 14.8.2023 – Enterprise Holdings v. EUIPO – Qommute (COMMUTE WITH ENTERPRISE)

(Asia T-500/23)

(2023/C 338/55)

Kannekirjelmän kieli: englanti

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Enterprise Holdings, Inc. (Saint Louis, Missouri, Yhdysvallat) (edustaja: M. Forde, Solicitor)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: Qommute SARL (Marseille, Ranska)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja

Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus sanamerkin COMMUTE WITH ENTERPRISE rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Rekisteröintihakemus nro 17 947 155

EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 1.6.2023 asiassa R 989/2022-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen,

—	toissijaisesti muuttaa riidanalaista päätöstä siten, että väite palautetaan väiteosastolle,

—

velvoittaa vastaajan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut tässä menettelyssä ja EUIPO:n valituslautakunnassa käydyssä menettelyssä; toissijaisesti, jos muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa päättää osallistua menettelyyn väliintulijana, velvoittaa vastaajan ja väliintulijan yhteisvastuullisesti maksamaan kantajalle tästä menettelystä ja EUIPO:n valituslautakunnassa käydystä menettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Kanneperuste

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.

Kanne 15.8.2023 – Listan v. EUIPO (Silent Loop)

(Asia T-501/23)

(2023/C 338/56)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Listan GmbH (Glinde, Saksa) (edustajat: asianajajat S. Pietzcker ja C. Spintig)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalainen tavaramerkki: Sanamerkin Silent Loop Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti – Rekisteröintihakemus nro 1 624 519

Riidanalainen päätös: EUIPO:n neljännen valituslautakunnan 8.6.2023 asiassa R 187/2023-4 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut kantajalle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut mukaan lukien.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan rikkominen

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.

Kanne 15.8.2023 – HX v. neuvosto

(Asia T-502/23)

(2023/C 338/57)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Asianosaiset

Kantaja: HX (edustaja: asianajaja St. Koev)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—	toteamaan, että kanne on kaikilta osiltaan otettava tutkittavaksi ja että se on kaikilta osiltaan perusteltu, sekä toteamaan, että kaikki kanneperusteet ovat perusteltuja

—	toteamaan, että riidanalaiset toimet voidaan kumota osittain

—	kumoamaan Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP muuttamisesta 25.5.2023 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2023/1035 (1) siltä osin kuin se koskee kantajaa

—	kumoamaan Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta 25.5.2023 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1027 (2) siltä osin kuin se koskee kantajaa

—	velvoittamaan Euroopan unionin neuvoston korvaamaan kaikki kantajalle asianajajan käyttämisestä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seitsemään kanneperusteeseen.

1)	Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan puolustautumisoikeuksia ja oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on loukattu vakavasti.

2)	Toinen kanneperuste, jonka mukaan neuvosto on laiminlyönyt perusteluvelvollisuuden.

3)	Kolmas kanneperuste, jonka mukaan oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan on loukattu.

4)	Neljäs kanneperuste, jonka mukaan neuvosto on tehnyt arviointivirheen.

5)	Viides kanneperuste, jonka mukaan omaisuudensuojaa sekä suhteellisuusperiaatetta ja taloudellisen vapauden periaatetta on loukattu.

6)	Kuudes kanneperuste, jonka mukaan oikeutta normaaleihin elinolosuhteisiin on loukattu.

7)	Seitsemäs kanneperuste, jonka mukaan oikeutta hyvään maineeseen on loukattu vakavasti.

---

(1)   EUVL 2023, L 139, s. 49.

(2)   EUVL 2023, L 149, s. 1.

Kanne 16.8.2023 – Freistaat Bayern v. EUIPO – BSGE (Neuschwanstein)

(Asia T-506/23)

(2023/C 338/58)

Kannekirjelmän kieli: saksa

Asianosaiset ja muut osapuolet

Kantaja: Freistaat Bayern (edustaja: asianajaja M. Müller)

Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muu osapuoli valituslautakunnassa: BSGE Bundesverband Souvenir Geschenke Ehrenpreise eV (Veitsbronn, Saksa)

Menettely EUIPO:ssa

Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Muu osapuoli valituslautakunnassa

Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki Neuschwanstein – EU-tavaramerkki nro 15 687 353

EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely

Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 22.5.2023 asiassa R 1013/2021-5 tekemä päätös

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

—	kumoaa riidanalaisen päätöksen

—	velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 4 kohdan rikkominen.