11.8.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 283/5

P9_TA(2023)0048

EU:n painopisteet naisten asemaa käsittelevän YK:n toimikunnan 67. istuntoa varten

Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. helmikuuta 2023 EU:n painopisteistä naisten asemaa käsittelevän YK:n toimikunnan 67. istuntoa varten (2022/2839(RSP))

(2023/C 283/02)

Euroopan parlamentti, joka

—

ottaa huomioon YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan 67. istunnon, jonka pääasiallisena aiheena on innovointi ja teknologinen muutos sekä koulutus digitaalisella aikakaudella sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi ja kaikkien naisten ja tyttöjen oikeuksien ja mahdollisuuksien vahvistamiseksi;

—	ottaa huomioon 15. syyskuuta 1995 annetun Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman ja niitä koskevien tarkistuskonferenssien tulokset,

—	ottaa huomioon vuonna 1979 hyväksytyn YK:n yleissopimuksen kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamisesta,

—

ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman, ketään ei jätetä -periaatteen ja erityisesti kestävän kehityksen tavoitteen 4, jolla pyritään kaikille avoimeen ja laadukkaaseen koulutukseen, tavoitteen 5, jolla pyritään saavuttamaan sukupuolten tasa-arvo sekä vahvistamaan naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia, tavoitteen 8, jolla pyritään saavuttamaan kestävä talouskasvu, tavoitteen 9, jolla pyritään parantamaan merkittävästi tietotekniikan saatavuutta, tavoitteen 10, jolla pyritään varmistamaan yhtäläiset mahdollisuudet ja vähentämään eriarvoisuutta, ja ilmastonmuutosta koskevan tavoitteen 13, joka tarjoaa mahdollisuuden puuttua sukupuolten eriarvoisuuden perimmäisiin syihin ja siten vahvistaa naisten kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen,

—

ottaa huomioon 16. joulukuuta 2020 annetut Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselmat kaikkinaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä ja poistamista koskevien toimien tehostamisesta (A/RES/75/161) sekä oikeudesta yksityisyyteen digitaalisella aikakaudella (A/RES/75/176),

—	ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2018 annetun YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselman naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan poistamista koskevien toimien nopeuttamisesta: naisiin ja tyttöihin digitaalisessa ympäristössä kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja siihen puuttuminen (A/HRC/RES/38/5),

—	ottaa huomioon 23. marraskuuta 2001 tehdyn tietoverkkorikollisuutta koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen,

—	ottaa huomioon 11. toukokuuta 2011 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus),

—	ottaa huomioon 10. joulukuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät asiakokonaisuudesta ”naiset, rauha ja turvallisuus”,

—	ottaa huomioon EU:n ja YK:n Spotlight-aloitteen, jonka tavoitteena on poistaa kaikenlainen naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklan (perusoikeuskirja),

—	ottaa huomioon EU:n digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman 2021–2027,

—	ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusvallan lisäämistä ulkoisissa toimissa koskevan EU:n toimintasuunnitelman 2021–2025 (GAP III),

—	ottaa huomioon 5. maaliskuuta 2020 julkaistun EU:n sukupuolten tasa-arvostrategian 2020–2025,

—	ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2018 antamansa päätöslauselman naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä digitaalialan kautta (1),

—	ottaa huomioon 21. tammikuuta 2021 antamansa päätöslauselman sukupuolten välisen digitaalisen kuilun umpeenkuromisesta: naisten osallistuminen digitaalitalouteen (2),

—	ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvon edistämisestä luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) alojen koulutuksessa ja uralla (3),

—	ottaa huomioon 14. joulukuuta 2021 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle sukupuolistuneen väkivallan torjumisesta: verkkoväkivalta (4),

—	ottaa huomioon 3. toukokuuta 2022 antamansa päätöslauselman naisten taloudellisesta riippumattomuudesta yrittäjyyden ja itsensä työllistämisen avulla (5),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 157 artiklan 4 kohdan,

—	ottaa huomioon neuvostolle esitetyn kysymyksen EU:n painopisteistä naisten asemaa käsittelevän YK:n toimikunnan 67. istuntoa varten (O-000004/2023 – B9-0011/2023),

—	ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen EU:n painopisteistä naisten asemaa käsittelevän YK:n toimikunnan 67. istuntoa varten (O-000005/2023 – B9-0012/2023),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,

—	ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvo on EU:n perusperiaate, joka on vahvistettu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa ja perusoikeuskirjan 23 artiklassa; katsoo, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen on siksi tärkeä väline tämän periaatteen sisällyttämisessä kaikkiin EU:n politiikkoihin, toimenpiteisiin ja toimiin, sen ulkoiset toimet mukaan luettuina;

ottaa huomioon, että 189 valtiota eri puolilla maailmaa, mukaan lukien Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot, sitoutuivat Pekingissä vuonna 1995 pidetyssä neljännessä naisten maailmankonferenssissa pyrkimään sukupuolten tasa-arvoon ja vahvistamaan kaikkien naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia; ottaa huomioon, että YK:n jäsenvaltioiden vuonna 2015 hyväksymän kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteessa 5 sukupuolten tasa-arvon saavuttamisen ja naisten ja tyttöjen oikeuksien ja mahdollisuuksien vahvistamisen määräajaksi asetetaan vuosi 2030; ottaa huomioon, että kestävän kehityksen tavoitteessa 5 b mainitaan etenkin mahdollistavan teknologian, erityisesti tieto- ja viestintätekniikan, tehostettu käyttö, jotta voidaan vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia;

ottaa huomioon, että vuoden 1995 Pekingin toimintaohjelmassa korostettiin, että on olennaisen tärkeää, että teknologiasta hyötymisen lisäksi naiset osallistuvat koko prosessiin teknologian suunnittelusta käyttö-, seuranta- ja arviointivaiheeseen, ja painotettiin ennakkoasenteisiin perustuvan opetuksen yhteyttä siihen, että tyttöjä ei kannusteta matematiikan ja luonnontieteiden peruskoulutukseen ja tekniseen koulutukseen tai heiltä evätään mahdollisuus tällaiseen koulutukseen; katsoo, että sukupuolisensitiivinen koulutus hyödyttää yhteiskuntia kokonaisvaltaisesti, koska se edistää yleistä yhteiskunnallista hyvinvointia, talouskasvua ja innovointia; katsoo, että sukupuolistereotypiat heikentävät tyttöjen uskoa mahdollisuuksiinsa opiskella luonnontieteisiin, teknologiaan, insinööritieteisiin ja matematiikkaan (STEM-aineet) sekä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä aineita, mikä haittaa heidän mahdollisuuksiaan työskennellä paremmin palkatuilla nopean kasvun aloilla; katsoo, että sukupuolisensitiivinen koulutus on ratkaisevan tärkeä väline haitallisten sukupuolistereotypioiden torjunnassa; ottaa huomioon, että vuosi 2023 on Euroopan osaamisen teemavuosi, ja katsoo, että sen aikana olisi kiinnitettävä huomiota naisten vähäisyyteen STEM-alojen työurilla ja koulutuksessa;

toteaa, että YK:n pääsihteeri António Guterres on kuvannut digitaalista siirtymää yhdeksi kahdesta 2000-lukua määrittävästä mullistuksesta ja että toinen niistä on ilmastonmuutos; ottaa huomioon, että digitaalisten palvelujen tarkoituksenmukaisesta saatavuudesta on tullut ratkaisevan tärkeää sosiaalisen ja taloudellisen osallistumisen kannalta;

toteaa, että 62 prosenttia miehistä ja vain 57 prosenttia naisista käyttää internetiä; ottaa huomioon, että vaikka sukupuolten välinen digitaalinen kuilu on kaventunut kaikilla alueilla, naiset ovat edelleen digitaalisesti syrjäytyneitä monissa maailman köyhimmissä maissa ja erityisesti syrjäisillä alueilla ja maaseudulla ja että vähintään 1,7 miljardia naista globaalissa etelässä on edelleen vailla internetyhteyttä (6); ottaa huomioon, että tämä kuilu on olemassa riippumatta maan tieto- ja viestintätekniikan yleisestä saatavuudesta, taloudellisesta suorituskyvystä, tulotasosta tai maantieteellisestä sijainnista ja että se laajenee, kun teknologia kehittyy ja kallistuu (7); ottaa huomioon, että internetyhteyden saaminen 600 miljoonalle naiselle ja tytölle voisi kasvattaa maailman bruttokansantuotetta (BKT) jopa 18 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla (8);

katsoo, että vain sukupuolinäkökulmat huomioon ottava digitaalinen siirtymä voi tarjota tarvittavat mahdollisuudet muuttaa kielteisiä sukupuolistuneita työllisyysmalleja; ottaa huomioon, että naiset kohtaavat edelleen rakenteellisia ja kulttuurisia esteitä digitaalisen siirtymän kaikilla osa-alueilla, millä voi olla haitallinen vaikutus heidän pääsyynsä työmarkkinoille ja asemaansa niillä; ottaa huomioon, että naiset ovat tällä hetkellä aliedustettuina paremmin palkatuilla voimakkaasti kasvavilla aloilla, kuten tieto- ja viestintätekniikan ja STEM-alojen ammateissa, ja yliedustettuina palkattomassa ja epävarmassa työssä (9); katsoo, että innovatiivisten ja murroksellisten teknologioiden aloilla työskentelevien naisten vähäinen määrä voi vaikuttaa kielteisesti uusien teknologioiden suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen ja aiheuttaa siten nykyisten syrjivien käytäntöjen ja stereotypioiden kertautumista, mukaan lukien sukupuolittuneiden algoritmien kehittäminen; katsoo, että on tärkeää, että naiset ja tytöt ovat erottamaton osa digitalisaatioprosessia, jotta heistä voi tulla innovoinnin ja teknologisen muutoksen keskeisiä toimijoita ja jotta he voivat samalla hyötyä tästä muutoksesta mahdollisimman paljon;

ottaa huomioon, että naisopiskelijoita on nyt maailmanlaajuisesti enemmän kuin miesopiskelijoita ja että vuonna 2019 korkeakoulututkinnon suorittaneista 54 prosenttia oli naisia (10) mutta vain 18 prosenttia korkea-asteen koulutuksessa olevista naisista opiskelee STEM-aineita, kun miesten vastaava osuus on 35 prosenttia (11); ottaa huomioon, että suuri osa naisista luopuu korkea-asteen opinnoistaan ja urastaan STEM-alalla tai ei käytä akateemisia mahdollisuuksia alalla, mikä johtuu sukupuolten epätasa-arvoisista rooleista perhe-elämässä, mukaan lukien palkattomien hoitovelvoitteiden epätasainen jakautuminen naisten ja miesten kesken kotitaloudessa, työ- ja yksityiselämän huonosta tasapainosta, organisatorisista rajoitteista, häirinnästä ja ennakkoluuloista työpaikalla sekä urakehitysmahdollisuuksien puutteesta; katsoo, että monimuotoisuuden puute STEM-aloilla ja -ammateissa vaikuttaa yritysten kannattavuuteen ja taloudelliseen vaurauteen, ja että se, ettei naisia kannusteta digitaalialalle, saattaa johtaa BKT:n 16 miljardin euron kasvun menetykseen Euroopan taloudessa;

ottaa huomioon, että Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaan naisille maksetaan maailmanlaajuisesti noin 20 prosenttia vähemmän palkkaa kuin miehille; ottaa huomioon, että sukupuolten palkkaero miesvaltaisilla aloilla, kuten tieto- ja viestintätekniikka- ja teknologiayrityksissä, on vielä suurempi; ottaa huomioon, että naiset ansaitsevat samoissa teknologia-ammateissa noin 28 prosenttia vähemmän kuin miespuoliset kollegansa (12);

katsoo, että naisten taloudellinen riippumattomuus ja heidän oikeuksiensa ja mahdollisuuksiensa vahvistaminen ovat keskeisiä tekijöitä sukupuolten tasa-arvon saavuttamisessa ja naisten oikeuksien takaamisessa; toteaa, että tähän sisältyy kyky osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaan, mukaan lukien oman ajan ja elämän hallinta ja ruumiillinen itsemääräämisoikeus, itsensä toteuttaminen sekä yhtäläiset mahdollisuudet päästä työmarkkinoille ja osallistua kansalaisvaikuttamiseen ja taloudelliseen päätöksentekoon kaikilla tasoilla; katsoo, että taloudellisen riippumattomuuden edistäminen edellyttää järjestelmällisesti alipalkattujen ja aliarvostettujen naisvaltaisten työmarkkinoiden tunnistamista ja kompensoimista sekä asianmukaisten toimenpiteiden toteuttamista, jotta varmistetaan naisten yhtäläinen osallistuminen työmarkkinoille, sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä, ihmisarvoisten työpaikkojen saatavuus sekä koti- ja hoitovelvoitteiden jakaminen ja huomioon ottaminen;

ottaa huomioon, että moninaisen ja moniperusteisen syrjinnän kohteeksi joutuvilla naisilla on erityisiä vaikeuksia päästä STEM-aloille; ottaa huomioon, että naiset, jotka elävät köyhyydessä tai alueilla, joilla infrastruktuuri on rajallinen, erityisesti maaseudulla, kokevat digitaalista sekä sukupuoleen ja maaseutuun liittyvää syrjintää ja esteitä digitaaliteknologian saatavuudessa ja käytössä, mikä johtuu korkeista kustannuksista, heikosta digitaalisesta lukutaidosta ja kielteisistä sosiaalisista normeista;

K.	toteaa, että vain hyvin pieni prosenttiosuus pääomasijoittajista, bisnesenkeleistä ja sijoittajista on naisia; ottaa huomioon, että naiset työskentelevät huomattavasti harvemmin tällaisissa tehtävissä ja yksityisten yritysten ja startup-yritysten perustajina ja omistajina;

ottaa huomioon, että digitaalisen siirtymän sukupuoliulottuvuus tunnustetaan EU:n sukupuolten tasa-arvostrategiassa 2020–2025 ja sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevassa kolmannessa EU:n toimintasuunnitelmassa; katsoo, että EU:n digitaalistrategian ja kestävän kasvun kannalta on keskeistä edistää naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia hyödyntää digitaaliteknologian käyttämätöntä potentiaalia;

ottaa huomioon, että sukupuolistunut väkivalta ei sisällä pelkästään fyysistä väkivaltaa vaan myös sukupuolistuneen verkkoväkivallan; ottaa huomioon, että arviolta joka kymmenes vähintään 15-vuotias tyttö tai nainen on kokenut verkkoväkivaltaa (13); ottaa huomioon, että koronaviruspandemian aikana sukupuolistunut väkivalta, myös verkkoväkivalta ja muu tieto- ja viestintätekniikkavälitteinen väkivalta, on lisääntynyt räjähdysmäisesti; ottaa huomioon, että World Wide Web Foundation -järjestön vuonna 2020 tekemässä kyselyssä, johon osallistui vastaajia 180 maasta, kävi ilmi, että 52 prosenttia nuorista naisista ja tytöistä on kokenut hyväksikäyttöä verkossa ja 64 prosenttia vastaajista ilmoitti tietävänsä jonkun, joka on kokenut sitä;

ottaa huomioon, että joka viides tyttö (19 prosenttia) on lopettanut jonkin sosiaalisen median alustan käytön tai vähentänyt merkittävästi sen käyttöä koettuaan häirintää ja joka kymmenes (12 prosenttia) on muuttanut ilmaisutapaansa (14); ottaa huomioon, että yli kolmannes (37 prosenttia) etniseen vähemmistöön kuuluvista hyväksikäyttöä kokeneista tytöistä kertoo joutuneensa sen kohteeksi rotunsa tai etnisen alkuperänsä vuoksi ja että yli puolet (56 prosenttia) lesboiksi, homoseksuaaleiksi, biseksuaaleiksi, transihmisiksi, intersukupuolisiksi tai queereiksi (hlbtiq+-henkilöt) identifioituvista sanoo joutuneensa häirinnän kohteeksi sukupuoli-identiteettinsä tai seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi;

O.	ottaa huomioon, että uusien älylaitteiden ja esineiden internetin yleistyminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia teknologian avulla tapahtuvaan hyväksikäyttöön;

ottaa huomioon, että koulutus, myös digitaalinen lukutaito ja kyberhygienian ja verkkoetiketin kaltaiset taidot, ovat olennaisen tärkeitä sukupuolistuneen verkkoväkivallan ehkäisemisessä sekä sellaisen sukupuolinäkökulman huomioon ottavan koulutusympäristön rakentamisessa, jossa puututaan sukupuolistereotypioihin ja jonka olisi oltava keskeinen osa kaikkea julkista politiikkaa, jolla pyritään torjumaan sukupuolistunutta verkkoväkivaltaa; katsoo, että teknologialla voi olla tärkeä rooli verkkoväkivallan ehkäisemisessä;

katsoo, että uusien työskentelytapojen ja etätyömahdollisuuksien kehittäminen tuo monia haasteita ja mahdollisuuksia naisille ja heidän työ- ja yksityiselämänsä tasapainolle; katsoo, että uusien etäopiskelumahdollisuuksien kehittäminen tarjoaa naisille ja tytöille uusia mahdollisuuksia kuroa umpeen digitaalista kuilua ja koulutuseroja;

suosittaa, että neuvosto

a)	vahvistaa horjumattoman sitoutumisensa Pekingin toimintaohjelmaan ja sen tarkistuskonferensseihin sekä niissä esitettyihin sukupuolten tasa-arvoon tähtääviin erilaisiin toimiin;

varmistaa, että parlamentti ja sen naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta osallistuvat kaikilta osin päätöksentekoprosessiin, joka koskee EU:n kantaa naisten asemaa käsittelevän YK:n toimikunnan 67. istunnossa, ja että parlamentilla on riittävät tiedot ja mahdollisuus tutustua EU:n kantaa koskevaan asiakirjaan ennen neuvotteluja;

varmistaa, että EU osoittaa vahvaa johtajuutta ja omaksuu yhtenäisen kannan siihen, että on tärkeää vahvistaa kaikkien naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia ja saavuttaa sukupuolten tasa-arvo digitaalisessa siirtymässä; ryhtyy päättäväisiin toimiin, joilla tuomitaan yksimielisesti nykyiset sukupuolten tasa-arvoa heikentävät toimet, mukaan lukien politiikat ja pyrkimykset heikentää naisten oikeuksia, itsenäisyyttä ja emansipaatiota kaikilla aloilla; tukee naisten oikeuksien standardointia koskevia vaatimuksia;

tuomitsee jyrkästi raiskausten ja seksuaalisen väkivallan käytön sodankäynnin välineenä aseellisissa konflikteissa ja erityisesti niiden käytön parhaillaan Venäjän Ukrainaan kohdistamassa perusteettomassa hyökkäyksessä sekä muissa konflikteissa, kuten Tigrayn alueella Etiopiassa; tuomitsee kaikki sukupuolistuneen väkivallan muodot, myös verkkoväkivallan, sekä kaikki sukupuoleen perustuvan syrjinnän muodot, sillä ne ovat ihmisoikeusrikkomuksia, jotka estävät sukupuolten tasa-arvon saavuttamisen ja siten aidosti tasa-arvoiset yhteiskunnat;

ilmaisee vahvan tukensa YK:n tasa-arvojärjestön (UN Women) työlle, sillä se on YK:n järjestelmässä keskeinen toimija, joka pyrkii edistämään kaikkien naisten oikeuksia ja saattamaan yhteen kaikki merkittävät sidosryhmät poliittisen muutoksen aikaansaamiseksi ja toimien koordinoimiseksi; kehottaa kaikkia YK:n jäsenvaltioita ja EU:ta varmistamaan riittävän rahoituksen YK:n tasa-arvojärjestölle;

uudistaa sukupuolten tasa-arvoa ja kaikkien naisten ja tyttöjen oikeuksien ja mahdollisuuksien vahvistamista koskevat sitoumukset, jotka on tehty asiaa käsitelleissä YK:n huippukokouksissa ja konferensseissa, mukaan lukien kansainvälinen väestö- ja kehityskonferenssi ja sen toimintaohjelma sekä sen tarkistamista koskevat päätösasiakirjat;

korostaa tarvetta helpottaa ja parantaa naisten mahdollisuuksia saada tietoa ja koulutusta kaikkialla maailmassa, myös tieteen, teknologian ja talouden alalla, ja parantaa siten heidän tietojaan, taitojaan ja mahdollisuuksiaan; korostaa, että on tärkeää varmistaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen digitaalisessa koulutuksessa kaikilla tasoilla ja että sukupuolten välinen digitaalinen kuilu ja koulutuksen saatavuuteen liittyvä sukupuoleen perustuva syrjintä on poistettava kaikilla tasoilla varhaiskasvatuksesta korkea-asteen koulutukseen, niin virallisissa, epävirallisissa kuin arkioppimisympäristöissäkin ja infrastruktuurin suunnittelusta opettajien kouluttamiseen; korostaa, että laajempi inhimillinen ja taloudellinen kehitys on välttämätöntä digitaalisen eriarvoisuuden poistamiseksi ja naisten ja tyttöjen koko potentiaalin hyödyntämiseksi kaikkialla maailmassa;

h)	edistää yleisesti saatavilla olevia ja turvallisia digitaalisia yhteyksiä tytöille, naisille ja eri sukupuoli-identiteetteihin kuuluville ihmisille myös maaseudulla ja syrjäisillä alueilla;

korostaa tarvetta varmistaa seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia, myös oikeutta turvalliseen ja lailliseen aborttiin, koskevien tietojen yleinen ja rajoittamaton saatavuus verkossa ja varmistaa luotettavat prosessit, joilla estetään henkilötietojen käyttö aborttia hakevia henkilöitä vastaan;

muistuttaa tarpeesta parantaa naisten ja tyttöjen kuulumista ja osallistumista yhteiskuntaan; muistuttaa, että sukupuolten tasa-arvon saavuttamista on nopeutettava muun muassa edistämällä sukupuolten tasa-arvoa tukevia lakeja, politiikkoja, talousarvioita ja instituutioita; muistuttaa myös, että sukupuolten tasa-arvoa koskevia tilastoja on parannettava, koska tällä hetkellä saatavilla on alle puolet kestävän kehityksen tavoitteen 5 seurantaan tarvittavista tiedoista;

k)	ottaa huomioon, että pandemian jälkeinen elpyminen on toteutettava vihreän ja digitaalisen siirtymän mukaisesti ja että STEM-osaamisella on entistä keskeisempi rooli tulevaisuuden taloudessa;

ottaa huomioon, että koronaviruspandemian vuoksi toteutetut toimet ovat nopeuttaneet digitaalista siirtymää ja että tulevaisuudessa työelämässä tarvitaan lisää teknologian ammattilaisia; ottaa tässä yhteydessä huomioon, että tieto- ja viestintätekniikan alan koulutuksessa ja ammateissa on edelleen sukupuoleen perustuvaa eriytymistä ja että digitaalinen kuilu saattaa näin ollen syventyä, ellei siihen puututa asianmukaisesti;

varmistaa, että kaikissa digitaaliseen siirtymään liittyvissä politiikkatoimissa otetaan huomioon eri sukupuolten tarpeet ja että ne eivät vaikuta kielteisesti naisiin, tyttöihin ja eri sukupuoli-identiteetteihin kuuluviin ihmisiin; osoittaa vahvempaa sitoutumista sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen keräämiseen muun muassa sukupuolen, tulojen, koulutuksen, työllisyyden ja iän perusteella ja niiden analysointiin, jotta mahdollistetaan tietoon perustuvat ja innovatiiviset politiikat, joita tarvitaan digitaalisen ympäristön parempaan ymmärtämiseen ja sääntelemiseen tasapuolisempien tulosten saavuttamiseksi, sekä syrjäytyneitä ryhmiä koskevien tietojen keräämiseen ja analysointiin, jotta voidaan selvittää moniperusteisesta syrjinnästä kärsivien henkilöiden tilanteet;

muistuttaa, että naisten taloudellinen riippumattomuus ja heidän oikeuksiensa ja mahdollisuuksiensa vahvistaminen ovat keskeisiä tekijöitä sukupuolten tasa-arvon saavuttamisessa ja naisten oikeuksien takaamisessa; korostaa, että on tärkeää, että kaikilla naisilla on mahdollisuus digitaalisessa siirtymässä syntyviin uusiin työpaikkoihin, jotta voidaan varmistaa, että STEM-alojen työpaikat hyödyttävät kaikkia ja ovat kaikkien saatavilla; korostaa tarvetta tukea naisten yrittäjyyttä ja samalla puuttua sukupuolinormeihin ja stereotypioihin, jotka ohjaavat naisia ja tyttöjä pois teknologia-alalta; korostaa tarvetta tukea naispuolisia digitaalisia innovoijia monissa teollisissa ekosysteemeissä osallistavan digitaalitalouden rakentamiseksi; torjuu sukupuolistereotypioita ja edistää useampia roolimalleja naisille, mikä vaikuttaa syvästi tyttöjen ja naisten mahdollisuuksiin löytää ura STEM-aloilla ja muissa digitaalialan ammateissa, ja tukee naisten määrän lisäämistä digitaalialan johtotehtävissä;

korostaa, että on tärkeää edistää monimuotoista naiskuvaa verkkoalustoilla ja sosiaalisessa mediassa lisäämällä ymmärrystä näihin liittyvästä teknologiasta, digitaalisista taidoista ja digitaalisten välineiden saatavuudesta; korostaa, että tämä on tärkeää, koska se auttaa naisia osallistumaan rauhaan ja turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin;

tekee yhteistyötä Yhdistyneiden kansakuntien kanssa sen varmistamiseksi, että vuonna 2024 hyväksyttävässä Global Digital Compact -sopimuksessa, jolla pyritään määrittelemään kaikille avointa, vapaata ja turvallista digitaalista tulevaisuutta koskevat yhteiset periaatteet, otetaan huomioon sukupuolinäkökohdat sekä naisten ja tyttöjen erityistarpeet digitaalisessa siirtymässä siten, että ketään ei jätetä jälkeen;

korostaa, että sukupuolistunut verkkoväkivalta on usein jatkoa verkon ulkopuolella tapahtuvalle sukupuolistuneelle väkivallalle ja että tämä tosiasia on otettava huomioon kaikissa asiaan liittyvissä politiikkatoimia koskevissa pohdinnoissa; muistuttaa, että tarvitaan tehokkaita politiikkoja ja toimenpiteitä, joilla ehkäistään ja torjutaan kaikenlaista sukupuolistunutta väkivaltaa, myös verkossa, ja kriminalisoidaan se; tunnustaa olevan tärkeää ottaa huomioon, että sukupuolistunut verkkoväkivalta ja naisten ja tyttöjen seksuaaliseen hyväksikäyttöön perustuva ihmiskauppa liittyvät toisiinsa; tukee kehotuksia lopettaa verkossa tapahtuva seksuaalinen hyväksikäyttö, mukaan lukien ihmiskauppa seksuaalisessa hyväksikäyttötarkoituksessa ja muut naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan ja hyväksikäytön muodot;

r)	edistää myös nuoremmalle sukupolvelle suunnattuja sukupuolistuneen verkkoväkivallan torjumiseen tähtääviä valistuskampanjoita ja koulutusohjelmia, jotka koskevat muun muassa digitaalista koulutusta sekä digilukutaitoa ja -osaamista;

tehostaa kansainvälisiä toimia, joilla torjutaan sukupuolistuneeseen verkkoväkivaltaan syyllistyneiden rankaisemattomuutta; korostaa tarvetta etsiä oikeudellisia ja sosiologisia ratkaisuja kaikkeen verkossa ja teknologian avulla tapahtuvaan sukupuolistuneeseen väkivaltaan ottaen huomioon kysymykset, jotka liittyvät muun muassa intiimien kuvien ja tietojen jakeluun ja manipulointiin ilman suostumusta, haitallisten kuvien tuottamiseen deepfake-teknologioiden avulla, verkossa esiintyvään vihapuheeseen, verkkohäirintään, -ahdisteluun ja -kiusaamiseen, tietomurtoihin, identiteettivarkauksiin ja sisällön jakamiseen ilman suostumusta; edistää tieto- ja viestintätekniikan välineiden saatavuutta ja käyttöä sukupuoleen perustuvan syrjinnän ja sukupuolistuneen väkivallan torjumiseksi sekä työ- ja yksityiselämän asianmukaisen tasapainon saavuttamiseksi;

korostaa tarvetta suojella digitaalisessa ympäristössä demokratiaa ja ihmisoikeuksia, kuten sananvapautta, oikeutta yksityisyyteen ja tietosuojaa; korostaa vaaroja, joita verkossa aiheutuu naispuolisille ihmisoikeuksien puolustajille, naispoliitikoille ja -toimittajille ja muille naisille ja hlbtiq+-aktivisteille, koska verkkoväkivaltaa ja -häirintää käytetään usein naisten vaientamiseen; edistää pyrkimyksiä suojella heitä;

u)	kannattaa verkkoalustojen sääntelyn vahvistamista keskittyen erityisesti naisten oikeuksien suojeluun ja sukupuolistuneen väkivallan poistamiseen verkossa;

korostaa tarvetta suojella ja edistää moninaisen ja moniperusteisen syrjinnän kohteiksi joutuneiden ryhmien oikeuksia, mukaan lukien vammaiset naiset, rodullistetut naiset, kuten mustat ja värilliset naiset, maahanmuuttajanaiset ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvat naiset, ikääntyneet naiset, vähemmän koulutetut naiset, terveysongelmista kärsivät naiset, yksinhuoltajaäidit ja hlbtiq+-naiset maaseudulla ja väestökadosta kärsivillä alueilla; pyrkii edistämään moniperusteisen syrjinnän torjumista ja ottamaan intersektionaaliset analyysit huomioon kaikissa YK:n elimissä sekä EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa;

w)	varmistaa, että kaikissa digitaaliseen siirtymään liittyvissä politiikkatoimissa otetaan huomioon eri sukupuolten tarpeet ja että ne eivät vaikuta kielteisesti naisiin, tyttöihin ja eri sukupuoli-identiteetteihin kuuluviin ihmisiin;

(1) EUVL C 390, 18.11.2019, s. 28.

(2) EUVL C 456, 10.11.2021, s. 232.

(3) EUVL C 67, 8.2.2022, s. 137.

(4) EUVL C 251, 30.6.2022, s. 2.

(5) EUVL C 465, 6.12.2022, s. 54.

(6) https://www.unwomen.org/sites/default/files/Headquarters/Attachments/Sections/Library/Publications/2020/The-digital-revolution-Implications-for-gender-equality-and-womens-rights-25-years-after-Beijing-en.pdf.

(7) https://www.unwomen.org/sites/default/files/2022-10/CSW67%20EGM%20Draft%20Concept%20Note.pdf.

(8) https://www.itu.int/women-and-girls/women-in-ict/.

(9) EPRS:n katsaus, Beijing Platform for Action: 25-year review and future priorities, 27. helmikuuta 2020, saatavilla osoitteessa: https://www.europarl.europa.eu/thinktank/en/document.html?reference=EPRS_BRI(2020)646194.

(10) UNESCO-IESALC ja Times Higher Education, Gender Equality: How global universities are performing, 2022.

(11) UNICEF ja Kansainvälinen televiestintäliitto, Towards an equal future: Reimagining girls’ education through STEM, UNICEF, New York, lokakuu 2020.

(12) https://www.womenintech.co.uk/women-technology-survey-2019.

(13) https://eige.europa.eu/publications/cyber-violence-against-women-and-girls.

(14) https://plan-international.org/news/2020/10/05/abuse-and-harassment-driving-girls-off-facebook-instagram-and-twitter/.

11.8.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 283/18

P9_TA(2023)0053

EU:n strategia teollisuuden kilpailukyvyn, kaupankäynnin ja laadukkaiden työpaikkojen edistämiseksi

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. helmikuuta 2023 EU:n strategiasta teollisuuden kilpailukyvyn, kaupankäynnin ja laadukkaiden työpaikkojen edistämiseksi (2023/2513(RSP))

(2023/C 283/06)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640),

—	ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Pk-yritysstrategia kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten” (COM(2020)0103),

—	ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan uusi teollisuusstrategia” (COM(2020)0102),

—	ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma – Puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta” (COM(2020)0098),

—	ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Vetystrategia ilmastoneutraalille Euroopalle” (COM(2020)0301),

—	ottaa huomioon 24. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Pääomamarkkinaunioni ihmisille ja yrityksille – uusi toimintasuunnitelma” (COM(2020)0590),

—	ottaa huomioon 5. toukokuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittäminen: vahvemmat sisämarkkinat Euroopan elpymistä varten” (COM(2021)0350),

—	ottaa huomioon 5. toukokuuta 2021 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Strategic dependencies and capacities” (SWD(2021)0352),

—	ottaa huomioon 5. toukokuuta 2021 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Annual Single Market Report 2021” (SWD(2021)0351),

—	ottaa huomioon 5. toukokuuta 2021 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Towards competitive and clean European steel” (SWD(2021)0353),

—	ottaa huomioon 15. syyskuuta 2022 antamansa päätöslauselman päivitetyn Euroopan uuden teollisuusstrategian täytäntöönpanosta: menojen sovittaminen toimiin (1),

—	ottaa huomioon digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelman perustamisesta 14. joulukuuta 2022 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2022/2481 (2),

—	ottaa huomioon 1. helmikuuta 2023 annetun komission tiedonannon ”Vihreän kehityksen teollisuussuunnitelma nettonollan aikakaudelle” (COM(2023)0062),

—	ottaa huomioon 19. toukokuuta 2022 antamansa päätöslauselman Venäjän Ukrainassa käymän sodan sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista EU:hun – EU:n toimintavalmiuksien vahvistaminen (3),

—	ottaa huomioon 5. lokakuuta 2022 antamansa päätöslauselman EU:n vastauksesta energian hintojen nousuun Euroopassa (4);

—	ottaa huomioon 25. marraskuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan uudesta teollisuusstrategiasta (5),

—	ottaa huomioon 21. marraskuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät EU:n tulevasta teollisuuspoliittisesta strategiasta,

—	ottaa huomioon 27. toukokuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät ”EU:n teollisuuspolitiikan strategia: Visio vuoteen 2030”,

—	ottaa huomioon 16. marraskuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät ”Euroopan teollisuuden dynaamisuuden, kestokyvyn ja kilpailukyvyn paranemista edistävä elpyminen”,

—	ottaa huomioon 17. joulukuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät ”Tehdään elpymisestä kiertotalous- ja ympäristömyönteistä”,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan,

katsoo, että EU:n teollisuusstrategian olisi mahdollistettava se, että Euroopan teollisuus voi edistää vihreää ja digitaalista siirtymää ja samalla puolustaa avointa strategista riippumattomuuttaan, säilyttää kilpailukykynsä maailmanmarkkinoilla, säilyttää korkean työllisyystason ja laadukkaat työpaikat Euroopassa ja vahvistaa sen innovointi- ja tuotantokykyä Euroopassa;

toteaa, että muuttuvassa geopoliittisessa tilanteessa on elintärkeää vahvistaa Euroopan teollisuuden kilpailukykyä, vähentää Euroopan riippuvuutta kolmansista maista kriittisissä ja strategisissa materiaaleissa, tuotteissa ja teknologioissa sekä tarjota sen teollisuudelle kohtuuhintaista, puhdasta ja varmaa energiaa;

C.	ottaa huomioon, että puhtaan energiateknologian tuotannon tulevaisuuden muovaamisesta käytävä globaali kilpailu kiihtyy ja sitä kiristävät maailmanmahtien mittavat julkiset tukitoimet, kuten Yhdysvaltojen ilmastopaketti (US Inflation Reduction Act);

katsoo, että EU:n avoimen strategisen riippumattomuuden vahvistaminen edellyttää erilaisten ratkaisujen yhdistelmää, johon kuuluvat energian ja materiaalien käytön vähentäminen, EU:n valmistus- ja tuotantokapasiteetin lisääminen, investoinnit strategisiin aloihin ja tutkimukseen ja kehittämiseen ja toimittajakannan monipuolistaminen alakohtaisten kumppanuuksien ja liittoutumien avulla sekä kauppa- ja teknologianeuvostot kumppanimaiden kanssa;

katsoo, että unionin teollisuusstrategialla olisi myös varmistettava sisämarkkinoiden moitteeton toiminta, vältettävä markkinavääristymät ja luotava tasapuoliset toimintaedellytykset EU:ssa ja sen ulkopuolella; ottaa huomioon, että strategialla olisi varmistettava myös vahva sisämarkkinavalvonta ja täytäntöönpanon valvonta, jotta voidaan antaa kilpailuetua EU:n yrityksille ja johtaa maailmanlaajuista siirtymistä ilmastoneutraaliin, resurssitehokkaaseen ja kiertoon perustuvaan talouteen;

toteaa, että kaikilla jäsenvaltioilla ei ole samaa julkisen talouden liikkumavaraa valtiontukien maksamiseksi; katsoo, että jos EU ja jäsenvaltiot, joiden finanssipoliittinen liikkumavara vaihtelee valtiontuen osalta, eivät koordinoi toimiaan, ne voivat aiheuttaa sisämarkkinoiden pirstoutumisen riskin; ottaa huomioon, että tilapäisten kriisipuitteiden nojalla hyväksytystä valtiontuesta selvästi suurin osa oli vain kahden jäsenvaltion antamaa;

ottaa huomioon, että komission suunnitelmassa todetaan, että vastatakseen nykyisiin haasteisiin EU:n olisi tarjottava nopeammin riittävästi rahoitusta käyttämällä yksityistä rahoitusta, valtiontukia, EU:n varoja ja uutta Euroopan suvereniteettirahastoa, jolla voitaisiin tukea Euroopan teollisuusstrategiaa;

H.	katsoo, että parlamentilla olisi aina oltava budjettivallan käyttäjän rooli missä tahansa talousarvioympäristössä, jotta nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen jäljellä olevalla kaudella voidaan varmistaa demokraattinen vastuuvelvollisuus ja avoimuus;

ottaa huomioon, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on osoittanut, ettei rauhaa Euroopassa voida pitää itsestäänselvyytenä; ottaa huomioon, että sodan seuraukset, kuten energian hintojen nousu ja inflaatio, ovat aiheuttaneet Euroopassa ennennäkemättömän taloudellisen myllerryksen ja elinkustannuskriisin, jonka kehitys on hyvin epävarma;

ottaa huomioon, että energiaintensiivinen teollisuus, joka työllistää Euroopassa kahdeksan miljoonaa työntekijää, kärsii nyt korkeista energian hinnoista ja että kaasun hinnat ovat noin kuusi kertaa korkeammat kuin keskimäärin kymmenen edellisen vuoden aikana ja yli neljä kertaa korkeammat kuin Yhdysvalloissa;

katsoo, että yleissivistävällä, ammatillisella ja korkea-asteen koulutuksella on globaali ja olennainen vaikutus työpaikkojen laatuun ja Euroopan teollisuuden tulevaisuuteen avoimen strategisen riippumattomuuden ja vihreän ja digitaalisen siirtymän yhteydessä; huomauttaa, että korkeakouluyhteisöllä on keskeinen rooli teollisuuden innovoinnissa ja tutkimuksessa;

L.	ottaa huomioon, että unionin tavoitteena on saavuttaa työehtosopimusneuvottelujen vähintään 80 prosentin kattavuus jäsenvaltioissa riittäviä vähimmäispalkkoja koskevan direktiivin (6) mukaisesti;

katsoo, että teollisuus tarvitsee vakaita ja ennustettavia sääntöjä, joilla varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja torjutaan hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä, joita jotkut kolmannet maat ja unionin jäsenvaltiotkin harjoittavat; katsoo, että EU:n olisi jatkettava terveeseen kilpailuun perustuvan avoimen talouden edistämistä Euroopassa ja suhteissaan kansainvälisiin kumppaneihinsa;

ottaa huomioon, että tähän sisältyy EU:n kumppanuuksien lujittaminen Latinalaisen Amerikan maiden kanssa ja sen Chilen, Uuden-Seelannin ja Meksikon kanssa tekemien sopimusten ratifiointi; toteaa, että siihen sisältyy myös Mercosurin kanssa edelleen tekeillä olevan kahdenvälisen sopimuksen ratifionti edellyttäen, että ilmastonmuutosta, metsäkatoa ja muita huolenaiheita koskevat ratifiointia edeltävät sitoumukset ovat tyydyttäviä; ottaa huomioon, että tämä merkitsee myös, että on seurattava uusia neuvotteluja sekä mahdollista sopimuksen tekemistä Australian kanssa ja että on pyrittävä saamaan alulle neuvottelut kahdenvälisestä investointisopimuksesta Taiwanin kanssa sekä edistämään edelleen tasavertaista kumppanuutta Afrikan kanssa vuonna 2022 pidetyn Euroopan unionin ja Afrikan unionin huippukokouksen jälkeen; katsoo, että EU:n kauppapolitiikassa olisi pyrittävä varmistamaan, että vapaakauppasopimuksissamme on vahvat kestävää kehitystä koskevat luvut, joihin sisältyy viimeisenä keinona täytäntöönpanokelpoisia seuraamuksia, tiukkoja Kansainvälisen työjärjestön yleissopimusten mukaisia työelämän normeja sekä ympäristö- ja ilmastonmuutossitoumuksia;

O.	ottaa huomioon, että EU on maailman johtavassa asemassa tutkimuksessa ja innovoinnissa, myös teollisessa innovoinnissa, ja tämä on sen ansiota, että EU:ssa on maailman johtavia laitoksia, insinööriyrityksiä ja korkeasti koulutettua työvoimaa;

panee tyytyväisenä merkille 1. helmikuuta 2023 annetun komission tiedonannon ”Vihreän kehityksen teollisuussuunnitelma nettonollan aikakaudelle”; katsoo, että Euroopan teollisuusstrategia olisi suunniteltava niin, että turvataan Euroopan johtoasema puhtaan energiateknologian alalla ja parannetaan nykyistä teollista perustaa ja tuetaan sen muutosta tulevaisuudessa, jotta voidaan tarjota laadukkaita työpaikkoja ja talouskasvua kaikille eurooppalaisille vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi;

korostaa, että on tärkeää parantaa EU:n valmistuskapasiteettia keskeisissä strategisissa teknologioissa, kuten aurinko- ja tuulivoima, lämpöpumput, sähköverkot, akut, pitkäaikainen energian varastointi, elektrolyysilaitteiden valmistus uusiutuvan vedyn tarpeisiin ja kestävän kehityksen mukaiset rakennuselementit;

korostaa, että on tärkeää, että komissio kehittää täysimääräisesti siirtymäpolkuja ja esittää toimet ja tukitoimenpiteet, joita tarvitaan sen varmistamiseksi, että kaikki alat säilyttävät kilpailukykynsä ja samalla irtautuvat hiilestä, jotta voidaan edistää unionin ilmastotavoitteita ja vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita;

pyytää komissiota ja neuvostoa ottamaan huomioon seuraavassa esitetyt näkökohdat sen varmistamiseksi, että suunnitelmalla saavutetaan avointa strategista riippumattomuutta sekä vihreää ja digitaalista siirtymää koskevat tavoitteet, että se on aidosti eurooppalainen, varmistaa Euroopan kilpailukyvyn, pyrkii kehittämään teollisuuden valmiuksia kaikkialla unionissa ja suojelee sisämarkkinoiden eheyttä samalla kun varmistetaan, että työpaikat pysyvät Euroopassa ja että eurooppalaisilla on riittävät taidot vastata nykyisiin haasteisiin;

Ennustettava ja yksinkertaistettu sääntely-ympäristö

korostaa, että siirtymäpoluilla on parannettava pitkän aikavälin investointivarmuutta ja sääntelyn ennustettavuutta ja niiden on toimittava ohjenuorina tuleville politiikkatoimille, joiden puolestaan on ohjattava tulevia teollisuus- ja investointipäätöksiä;

kehottaa komissiota laatimaan tehokkaan strategian, jonka avulla teollisuutta voidaan sijoittaa uudelleen ja siirtää takaisin Eurooppaan monipuolistaen toimitusketjuja ja vähentäen kasvihuonekaasupäästöjä, ottaen huomioon myönteiset heijastusvaikutukset jäsenvaltioissa;

huomauttaa, että strategisten teknologioiden käyttöönottoa on tarkoitus edistää eurooppalaisten standardien avulla; uskoo, että eurooppalaisilla standardeilla on erittäin tärkeä rooli sisämarkkinoiden toiminnan kannalta ja ne voivat lisätä Euroopan teollisuuden kilpailukykyä, alentaa kustannuksia ja parantaa turvallisuutta sekä lisätä tuottavuus- ja innovointitehokkuutta; korostaa, että Euroopan vahva läsnäolo kansainvälisissä standardointielimissä on tärkeää;

kehottaa komissiota sovittamaan kilpailukykyä parantavan teollisuusstrategiansa strategisten teknologioiden laajentamiseen ja kaupallistamiseen unionissa niin, että voidaan kuroa umpeen innovoinnin ja markkinoille saattamisen välinen kuilu, tarjoamalla riskirahoitusta varhaisen vaiheen teknologia- ja demonstrointihankkeille ja kehittämällä varhaisia arvoketjuja, jotta voidaan tukea kaupallisen mittakaavan päästöttömiä teknologioita ja muita ympäristön kannalta kestäviä tuotteita muihin nähden;

korostaa tarvetta varmistaa nopeat lupamenettelyt ja ennustettavuus niin, että voidaan käynnistää uusia hankkeita, joilla pyritään puhtaiden ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön, ja parantaa nykyisten hankkeiden kestävyyttä mahdollisimman nopeasti ja samalla vähentää hallinnollinen rasite mahdollisimman pieneksi ja toimia kaikilta osin sääntelykehyksen mukaisesti; kannustaa tässä yhteydessä komissiota ja jäsenvaltioita käsittelemään mahdollisimman nopeasti tällaisten hankkeiden suunnitteluun, kehittämiseen ja toimintaan liittyviä tukitoimenpiteitä koskevat hakemukset;

10.

panee merkille komission ehdotuksen kriittisiä raaka-aineita koskevaksi säädökseksi; muistuttaa, että kriittisten raaka-aineiden varma saatavuus on tärkeä ennakkoedellytys ekologiselle ja digitaaliselle siirtymälle, unionin ilmastotavoitteiden saavuttamiselle, kilpailukykyisille arvoketjuille Euroopassa ja strategisen riippumattomuuden vahvistamiselle; palauttaa lisäksi mieliin, että on tarpeen kehittää kierrätystä ja vakaita jälkimarkkinoita ja että tarvitaan tutkimusta kriittisten raaka-aineiden korvaamisesta; katsoo ehdottomasti, että asianmukaisten normien mukaisten kotimaisten resurssien potentiaali on hyödynnettävä täysimääräisesti; on vakaasti sitä mieltä, että strategisia eurooppalaisia hankkeita varten tarvitaan nopeampia ja avoimempia lupamenettelyjä, uuden rahoituksen saantia ja johdonmukaista toimintapoliittista kehystä;

11.

korostaa sellaisen oikeudenmukaisen siirtymän merkitystä, jolla pyritään säilyttämään laadukkaat työpaikat ja työllisyys Euroopassa parantamalla teollisuuden kilpailukykyä; kehottaa toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä, joilla tuetaan Euroopan alueiden uudelleenteollistamista ja ehkäistään teollisuustoiminnan häviämistä strategisilla alueiden välisillä investointihankkeilla ja haavoittuvien alueiden kehittämissuunnitelmilla, erityisesti siirtymäalueilla, maaseudulla ja syrjäisillä alueilla;

12.

vaatii, että komission olisi vaikutustenarvioinnissaan toteutettava suvereniteettitesti, jotta voidaan arvioida, luovatko EU:n säädökset ja rahastot mahdollisesti uusia ei-toivottuja riippuvuuksia, erityisesti riippuvuuksia ei-markkinatalouksista ja epäluotettavista kumppaneista; pyytää komissiota myös käymään läpi keskeistä voimassa olevaa lainsäädäntöä sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevassa ohjelmassa;

Energia ja riippuvuudet

13.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan energiansaannin ensi talvea varten ja laatimaan kunnianhimoisia lisäsuunnitelmia, toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla nopeutetaan kohtuuhintaisen, varman ja puhtaan energian tuotantokapasiteettia teollisuudellemme, sekä lisäämään energiansäästöä ja energiatehokkuutta koskevia toimenpiteitä; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille komission aikomuksen uudistaa sähkömarkkinoiden markkinarakennetta;

14.

korostaa, että on tärkeää käynnistää vetymarkkinat ja pyrkiä samalla puhtaaseen vetyyn arvioimalla sen eri tyyppien roolia, tekemällä tuotannosta nopeampaa ja vähemmän byrokraattista ja laatimalla suunnitelma tarvittavan infrastruktuurin luomiseksi kiireellisesti;

15.

korostaa ennakoitavuuden, varmuuden ja pitkän aikavälin signaalien suurta merkitystä investoijille ja muille talouden toimijoille, kun pyritään helpottamaan ja vauhdittamaan elintärkeitä muutoksia koko taloudessa;

16.

korostaa, että on tärkeää parantaa EU:n avointa strategista riippumattomuutta parantamalla sen valmiuksia komission tiedonannossa ”Vihreän kehityksen teollisuussuunnitelma nettonollan aikakaudelle” yksilöidyissä keskeisissä strategisissa teknologioissa sekä muissa teknologioissa, jotka ovat olennaisen tärkeitä Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn kannalta, kuten keskeisissä mahdollistavissa teknologioissa; pitää myönteisenä eurooppalaisen aurinkovoimateollisuuden allianssin ja Euroopan puhtaan teknologian foorumin perustamista vuoden 2022 lopussa;

Sääntelytaakka

17.

toistaa, että on tarpeen vähentää erityisesti pk- ja startup-yritysten tarpeetonta hallinnollista taakkaa samalla kun säilytetään kuluttajia, työntekijöitä sekä terveyden suojelua ja ympäristönsuojelua koskevat mahdollisimman korkeatasoiset normit; tukee edelleen ”yksi sisään, yksi ulos” -periaatetta tämän tavoitteen saavuttamiseksi;

18.

tukee sitä, että komissio ottaa käyttöön kilpailukykytestin osana uuden lainsäädännön valmistelua, ja katsoo, että kaikissa arvioinneissa olisi otettava huomioon myös työntekijöiden ja sosiaalisten oikeuksien suojelu ja suoja; katsoo, että jotta voitaisiin edistää unionin politiikan tavoitteiden saavuttamista, tämän suunnitelman yhteydessä ehdotetuissa toimenpiteissä olisi tapauksen mukaan hyödynnettävä innovaatioystävällistä sääntelyä ja edistettävä sen kehittämistä innovointiperiaatteen mukaisesti siten, että tuetaan unionin huomattavan osaamispääoman nopeampaa ja tehokkaampaa muuntamista innovaatioiksi;

Nopeampi riittävän rahoituksen saanti ja Euroopan suvereniteettirahasto

19.

korostaa, että EU:n talousarviosta rahoitettavia uusia poliittisia aloitteita, tavoitteita ja tehtäviä, mukaan lukien sekä EU:n laajuiset että rajatylittävät hankkeet, on rahoitettava uudella lisärahoituksella; korostaa, että monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi on oikea-aikainen ja ainutlaatuinen tilaisuus sisällyttää uudet varat EU:n talousarvioon;

20.

kehottaa komissiota arvioimaan selkeästi kustannukset ja investointivajeet ja ottamaan huomioon myös Yhdysvaltojen ilmastopaketin ja sen vaikutukset koko unioniin ja yksittäisiin jäsenvaltioihin;

21.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan EU:n rahoituksen ehdoksi julkisen politiikan tavoitteisiin liittyvät vaatimukset, erityisesti sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja taloudelliset vaatimukset, ja EU:n työntekijöiden oikeuksien, työnormien ja parempien työolojen kunnioittamisen, jotka edunsaajien olisi täytettävä niin kauan kuin ne saavat julkista tukea, ja toteaa, että samalla olisi varmistettava oikeudenmukainen ja avoin kilpailu, tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n yritysten välillä ja sisämarkkinoiden perustana toimivien perusperiaatteiden kunnioittaminen;

22.

korostaa, että unionin viimeaikaiset geopoliittiset haasteet osoittavat, että EU:n on toteutettava kaikki tarvittavat toimet avoimen strategisen riippumattomuutensa varmistamiseksi, myös puolustuksen alalla;

23.

korostaa tarvetta vahvistaa InvestEU-ohjelmaa monivuotisen rahoituskehyksen tulevan väliarvioinnin yhteydessä vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisesti; toteaa jälleen, että on tärkeää tarkastella uudelleen InvestEU-asetusta (7), jotta voidaan laajentaa pääomatuen soveltamisalaa ja luoda lisää investointimahdollisuuksia strategisille aloille, jotta voidaan auttaa muitakin yrityksiä kuin pk-yrityksiä sekä tukea sellaisia yrityksiä, jotka ovat kärsineet Venäjän Ukrainassa käynnistämän hyökkäyksen, energiakriisin ja inflaation vaikutuksista ja joihin voi lisäksi vaikuttaa Yhdysvaltojen ilmastopaketti; pitää tärkeänä vähentää byrokratiaa ja keventää hakumenettelyjä vastaanottokyvyn parantamiseksi;

24.

pitää välttämättömänä, että uutta Euroopan suvereniteettirahastoa koskeva ehdotus perustuu tähän arvioon, jotta sillä vastataan todellisiin tarpeisiin, siinä kartoitetaan olemassa olevat varat, mukaan lukien elpymis- ja palautumistukiväline ja nykyinen monivuotinen rahoituskehys, ja jotta sillä voidaan mahdollisimman suuressa määrin käyttää nykyisiä, vielä käyttämättä olevia varoja, ja tarjota uutta rahaa; pitää tärkeänä, että rahastoa ei saa rahoittaa koheesiorahastojen tai jo sidottujen varojen kustannuksella;

25.

korostaa, että uudet omat varat ovat keskeinen edellytys sille, että unioni voi panna täytäntöön toimintapoliittiset painopisteensä; korostaa, että tällaisten uusien omien varojen käyttöönotto mahdollistaisi EU:n talousarvion kestävän rahoituksen pitkällä aikavälillä, jotta vältetään EU:n uusien painopisteiden rahoittaminen nykyisten EU:n ohjelmien ja toimintapolitiikkojen kustannuksella; katsoo, että uusien omien varojen käyttöönotolla, josta sovittiin 16. joulukuuta 2020 tehdyssä oikeudellisesti sitovassa toimielinten välisessä sopimuksessa, saavutetaan pitkäkestoisia hyötyjä; vetoaa tässä yhteydessä komissioon ja tiiviimmästä yhteistyöstä käytäviin neuvotteluihin osallistuviin jäsenvaltioihin, jotta ne tekisivät kaikkensa sen eteen, että ennen kesäkuun 2023 loppua päästäisiin sopuun finanssitransaktioverosta; pyytää komissiota lisäksi tähtäämään vielä korkeammalle ja esittämään aitoja uusia omia varoja koskevia ehdotuksia;

26.

katsoo, että Euroopan suvereniteettirahaston olisi vahvistettava EU:n avointa strategista riippumattomuutta kokonaisvaltaisesti ja vihreää ja digitaalista siirtymää kokonaisvaltaisesti, että se olisi sisällytettävä monivuotiseen rahoituskehykseen osana nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen perusteellista tarkistamista ja että sillä olisi myös saatava liikkeelle yksityisiä investointeja;

27.

katsoo lisäksi, että rahastosta olisi rahoitettava rajat ylittävää energiainfrastruktuuria siten, että vältetään fossiilisia polttoaineita koskevat riippuvuudet, rahoitetaan uusiutuvan energian tuotantoa ja energiatehokkuutta ja tuetaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman etenemistä sekä kyberturvallisuutta, teollisuuden kilpailukykyä, kiertotaloutta, elintarviketurvaa ja kestävää kehitystä;

28.

katsoo, että rahaston olisi myös lisättävä kaikkialla unionissa eurooppalaisia investointeja keskeisillä strategisilla aloilla, kuten terveydenhuollossa, raaka-ainealalla ja avaruusalalla; katsoo, että nämä investoinnit ovat avainasemassa EU:n avoimen strategisen riippumattomuuden lisäämisessä ja sen riippuvuuksien vähentämisessä strategisilla aloilla;

29.

katsoo, että yksi rahaston tavoitteista on myös välttää kansallisista järjestelmistä aiheutuva hajanaisuus ja varmistaa aidosti yhtenäinen eurooppalainen vastaus meneillään olevaan kriisiin; korostaa, että EU:n talousarvion kautta toimimalla saadaan koordinoimattomaan jäsenvaltioiden valtiontukien jakamiseen verrattuna monia hyötyjä; vastustaa päättäväisesti kaikkia pyrkimyksiä tuoda joustoa valtiontukisääntöihin ja jättää samalla tarjoamatta eurooppalainen ratkaisu kaikille niille jäsenvaltioille, joilla ei ole suuria finanssipoliittisia valmiuksia turvautua mittaviin valtiontukiin;

30.

katsoo, että mikä tahansa uusi rahasto olisi perustettava tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja sisällytettävä monivuotiseen rahoituskehykseen, jotta varmistetaan parlamentin täysi valvonta; katsoo, että monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriä olisi mukautettava kaikkien EU:n talousarviosta rahoitettujen uusien varojen, poliittisten aloitteiden, tavoitteiden tai tehtävien huomioon ottamiseksi; toteaa tässä yhteydessä, että EU:n talousarvioon kohdistuu tällä hetkellä inflaatiopaineita;

31.

kehottaa komissiota ja neuvostoa vahvistamaan eurooppalaista hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäistä tukivälinettä (SURE), jotta voidaan tukea työajan lyhentämisjärjestelyjä, työntekijöiden toimeentuloa ja työntekijöitä, jotka lomautettaisiin energian hintojen nousun vuoksi;

32.

korostaa, että jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä nykyisten ympäristöä säästävien julkisten hankintojen välineiden koko potentiaali, jotta kaikilla hallinnon tasoilla voidaan tehdä älykkäitä ja strategisia hankintavalintoja ja vahvistaa EU:n teollista perustaa; kehottaa tässä yhteydessä komissiota antamaan mahdollisimman pian julkisia hankintoja koskevia strategisia ohjeita; kehottaa komissiota kehittämään toimintapoliittisia ratkaisuja, joilla kannustetaan tekemään kestävämpiä julkisia hankintoja; katsoo tässä yhteydessä, että hankintaviranomaisten sosiaalisten ja ympäristökriteerien käyttöä olisi laajennettava, sillä se vauhdittaisi kestävää siirtymää yhdenmukaistetulla ja koordinoidulla tavalla eri jäsenvaltioissa; kehottaa komissiota valvomaan tarkasti nykyisen julkisia hankintoja koskevan direktiivin (8) sosiaalilausekkeen täytäntöönpanoa; muistuttaa, että voimassa olevan EU:n lainsäädännön mukaan pitäisi myös olla mahdollista sisällyttää sellaisia lausekkeita, joilla varmistetaan työehtosopimusten noudattaminen, ilman, että tämä rikkoo julkisia hankintoja koskevaa unionin lainsäädäntöä;

33.

on vakuuttunut siitä, että mahdollisuuksia sisällyttää EU:n julkisia hankintoja koskevaan direktiiviin innovatiivisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä näkökohtia on EU:ssa tähän mennessä hyödynnetty vain osittain; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti nykyisiä sääntöjä EU:ssa valmistettujen tuotteiden tuotannon ja käytön edistämiseksi; kehottaa käyttämään tätä direktiiviä ja myös innovaatiokumppanuuksia suvereniteetin palauttamiseksi keskeisillä aloilla, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävän talouden edistämiseksi ja paikallisten yritysten, erityisesti pk-yritysten, vahvistamiseksi;

34.

kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota energiaintensiivisiin aloihin parhaillaan laadittavissa REPowerEU-luvuissa; katsoo, että tämän alan siirtymän taloudellista tukea olisi tarvittaessa vahvistettava, jotta voidaan varmistaa alan kilpailukyky ja kestävyys energian hintojen ollessa korkealla;

Valtiontuki

35.

on aivan vakuuttunut siitä, että valtiontuen vahva sääntely sisämarkkinoilla on olennainen osa Euroopan taloudellista hyvinvointia, sillä se helpottaa vahvaa kilpailua tasavertaisin toimintaedellytyksin ja ilman vääristymiä;

36.

korostaa, että EU:n valtiontukisääntöjä olisi yksinkertaistettava ja niissä olisi oltava joustovaraa, jotta Euroopan strategiset tavoitteet voidaan saavuttaa; pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission valmistelutyötä, joka koskee tilapäisiä kriisi- ja siirtymäpuitteita, jotka kattavat myös strategisia ratkaisuja, kuten läpimurtoteknologoita, puhtaita innovatiivisia teknologioita ja energiatarkoituksiin suunniteltuja ratkaisuja, tuottavat yritykset; korostaa, että mahdollisten joustojen olisi oltava kohdennettuja ja oikeasuhteisia ja vastattava EU:n toimintapoliittisia tavoitteita;

37.

tukee komissiota sen ehdotuksessa verokannustimia koskevasta kehyksestä, joka ei vääristä sisämarkkinoita;

38.

korostaa kuitenkin, että jos valtiontukisääntöjä ei koordinoida Euroopassa, tämä haittaa talouden elpymistä ja vaarantaa sisämarkkinoiden olemassaolon; katsoo, että valtiontukivalvonnan tarkoituksena on parantaa kuluttajien hyvinvointia ja säilyttää tasapuoliset toimintaedellytykset;

39.

katsoo, että komission on otettava huomioon kaikkien valtiontukisääntöihin tehtävien uudistusten potentiaaliset vaikutukset sisämarkkinoihin;

40.

on huolissaan Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden käynnistämiseen vaadittavasta käsittelyajasta ja valtiontuki-ilmoituksia koskeviin komission päätöksiin liittyvästä pitkästä odotusajasta; kehottaa komissiota uudistamaan ja virtaviivaistamaan ilmoitusjärjestelmää niin, että kaikki ilmoitukset käsitellään loppuun viimeistään kuuden kuukauden kuluessa;

41.

panee merkille neuvoston sulautuma-asetuksen (9) panoksen sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja kehottaa komissiota jatkamaan sen keskeisten periaatteiden edistämistä ja täytäntöönpanon valvontaa; kehottaa samalla komissiota nopeuttamaan toimiaan täyttääkseen sitoumuksensa, jonka mukaan se tarkistaa tiedonantoaan merkityksellisten markkinoiden määritelmästä EU:n kilpailuoikeuden kannalta, jotta se voidaan mukauttaa vastaamaan maailmanlaajuisen kilpailun lisääntymistä tietyillä keskeisillä strategisilla aloilla;

Laadukkaiden työpaikkojen ja taitojen edistäminen

42.

korostaa, että Euroopan teollisuusstrategian olisi osaltaan vahvistettava sosiaalisen markkinatalouden eurooppalaista mallia; korostaa, että tässä yhteydessä on tärkeää edistää sukupuolten tasa-arvoa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia;

43.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että EU:n teollisuussuunnitelma voi auttaa saavuttamaan oikeudenmukaisen siirtymän ja sen tavoitteet, kuten luomaan laadukkaita ja hyväpalkkaisia työpaikkoja, joissa on oikeudenmukaiset työolot, ja edistämään työehtosopimusneuvotteluja ja työehtosopimusten noudattamista;

44.

korostaa, että on tärkeää tarjota koulutusta ja kouluttaa työntekijöitä uudelleen sellaisilla teollisuudenaloilla ja sektoreilla, joilla on tehtävä perustavanlaatuisia muutoksia vihreää ja digitaalista siirtymää silmällä pitäen; korostaa, että tutkinnot ja todistettu osaaminen tuovat lisäarvoa työntekijöille ja parantavat heidän asemaansa työmarkkinoilla ja että niitä voidaan käyttää työmarkkinasiirtymiin; kehottaa suuntaamaan julkisen osaamispolitiikan tutkintojen ja pätevyyksien sertifiointiin ja validointiin;

45.

suhtautuu myönteisesti siihen, että suunnitelmalla edistetään korkean osaamistason työvoiman tarjoamista eurooppalaiselle teollisuudelle vahvistamalla osaamisen relevanssia, käyttämällä paikallisia osaamissopimuksia ja tukemalla samalla keskitettyjen palvelupisteiden ja paikallisten osaamiskeskusten kehittämistä, ja on tyytyväinen suunnitelman pyrkimykseen hyödyntää EU:ssa olevaa osaamista ja edistää työvoiman rajatylittävää liikkuvuutta sekä houkutella ammattitaitoista työvoimaa EU:n ulkopuolisista maista Euroopan osaamisreservin kautta; kehottaa komissiota esittämään suunnitelman siitä, kuinka voidaan parantaa Euroopan houkuttelevuutta insinöörien ja tutkijoiden työllistäjänä;

46.

kehottaa luomaan EU:n teollisuussuunnitelmassa synergioita ja yhteyksiä yleisopetuksen politiikkatoimiin tämän sektorin suuren vaikuttavuuden takia; korostaa tarvetta koordinointiin eurooppalaisen yliopistostrategian kanssa, jotta voidaan edistää yhteistyötä teollisen ekosysteemin kanssa, etenkin toteuttamalla strategisia tutkimus- ja innovointitoimia; korostaa ammatillisen koulutuksen merkitystä siinä, että teollisuuteen saadaan pätevää henkilöstöä, jolla on ympäristöalan ja digitaalista osaamista;

47.

korostaa, että suunnitelmalla on tarpeen edistää digitaalista vuosikymmentä koskevassa toimintapoliittisessa ohjelmassa asetettujen vuoteen 2030 ulottuvien tavoitteiden saavuttamista muun muassa luomalla työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille ja henkilöille, joilla on alhaisempi koulutustaso, mahdollisuuksia päästä työelämään;

48.

kiinnittää huomiota siihen, että vaikka yleisesti ottaen kansalaisten kouluttautuminen on lisääntynyt tasaisesti EU:ssa, se jää edelleen huomattavasti alle tavoitteen, jonka mukaan 60 prosenttia aikuisväestöstä osallistuu koulutukseen vuosittain vuoteen 2030 mennessä, ja toteaa tämän johtuvan myös kiinnostuksen puutteesta ja siitä, että koulutus koetaan tarpeettomaksi; korostaa, että osaamiseen perustuvat palkkajärjestelmät ovat hyödyllinen väline koulutukseen osallistumisen lisäämiseksi;

Avoin ja oikeudenmukainen kauppa häiriönsietokykyisten toimitusketjujen tukena

49.

palauttaa mieliin, että joka viides työpaikka unionissa on riippuvainen viennistä; kehottaa komissiota, Euroopan ulkosuhdehallintoa ja jäsenvaltioita edistämään uusia talouskumppanuuksia demokraattisten maiden kanssa, jotta unioni ja sen kumppanit voivat muun muassa torjua ilmastonmuutosta ja reagoida Venäjän hyökkäyksen seurauksiin yhteisvoimin;

50.

kehottaa komissiota arvioimaan nykyisiä riippuvuuksia ja etsimään vaihtoehtoisia lähteitä Euroopan kriittisten teknologioiden ja raaka-aineiden toimitusketjujen monipuolistamiseksi ja korostaa, että tarvitaan parempaa koordinointia ja yhteisiä toimia häiriönsietokykyisten toimitusketjujen luomiseksi, jotta voidaan vastata EU:n teollisuuden tarpeisiin; panee merkille tulevan ehdotuksen kriittisiä raaka-aineita koskevaksi säädökseksi;

51.

suhtautuu myönteisesti tämän vaalikauden aikana hyväksyttyihin välineisiin, joilla torjutaan kauppakumppaneiden epäreiluja käytäntöjä, erityisesti julkisten hankintojen ja ulkomaisten tukien osalta; kehottaa komissiota hyödyntämään näitä välineitä täysimääräisesti; kehottaa lisäksi komissiota suhtautumaan tiukemmin epäreiluun globaaliin kilpailuun, kuten perusteettoman valtiontuen aiheuttamaan kilpailuun;

52.

kehottaa komissiota lisäksi tekemään ehdotuksen uuden sukupolven kumppanuuksista maailmassa, jossa hyödynnettäisiin täysimääräisesti EU:n taloudellista ja poliittista vipuvoimaa sen nykyisten kauppakumppanien kanssa, jotta voidaan varmistaa, että unioni saa mahdollisimman suuren hyödyn teollisuusviennistään ja -tuonnistaan, ja edistää sen arvoja ja normeja, etenkin ihmisoikeuksia ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa; kehottaa komissiota hyödyntämään kaikkia EU:n kauppapolitiikan välineitä lisätäkseen sen vaurautta etsimällä ja luomalla uusia kauppakumppanuuksia sekä suojatakseen sisämarkkinoita EU:n ulkopuolisten maiden aiheuttamilta vääristymiltä;

53.

kehottaa komissiota varmistamaan, että näillä kumppanuuksilla tuetaan siirtymistä vihreään teollisuuteen EU:ssa ja kumppanimaissa;

54.

korostaa, että Maailman kauppajärjestöä (WTO) on uudistettava kiireellisesti, jotta voidaan varmistaa sen tehokkuus, säilyttää sääntöihin perustuva maailmanlaajuinen kauppajärjestelmä, välttää tukikilpailu ja epäreilu kilpailu ja varmistaa, että on olemassa toimiva riitojenratkaisuelin, joka valvoo monenvälisesti sovittujen sääntöjen noudattamista;

55.

painottaa, että on tärkeää panna täytäntöön ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaa koskevan asetuksen säännökset, jotta voidaan rakentaa resilienssiä ja lujittaa strategisia toimitusketjuja;

Yhdysvaltojen ilmastopaketti

56.

ilmaisee huolensa Yhdysvaltojen ilmastopaketin säännöksistä, joilla syrjitään EU:n yrityksiä, ja kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä Yhdysvaltojen hallinnon kanssa WTO:n sääntöjen mukaisen ratkaisun löytämiseksi asiaan liittyvässä työryhmässä; panee kuitenkin merkille, että ilmastopaketin tavoitteena on edistää puhdasta tuotantoa ja innovointia puhtaiden teknologioiden alalla ja nopeuttaa ilmastotoimia;

57.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan nopeasti ilmastopaketin mahdollisen vaikutuksen Euroopan teollisuuteen ja sen kilpailukykyyn ottaen huomioon tämänhetkiset haasteet, kuten lujilla olevat toimitusketjut sekä korkeat energia-, kuljetus- ja raaka-ainekustannukset;

58.

panee merkille, että jotkin Yhdysvaltojen ilmastopaketin osa-alueista ja sillä käyttöön otettavat suuret rahoitusvarat voivat asettaa haasteita transatlanttiselle kaupalle ja investoinneille;

59.

kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa, jotta ilmastopaketin täytäntöönpano saataisiin sovitettua mahdollisimman hyvin yhteen EU:n etujen kanssa; kehottaa komissiota erityisesti varmistamaan, että EU kuuluu ilmastopaketissa vapaakauppayhteistyön piiriin kuuluville maille säädettyjen poikkeusten soveltamisalaan ja että eurooppalaiset tuotteet voivat saada verohyvityksiä samaan tapaan kuin yhdysvaltalaiset tuotteet;

60.

kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä samanmielisten maiden kanssa, jotta ilmastopaketin täytäntöönpanoon voidaan vaikuttaa etenkin EU:n talouden strategisilla aloilla; tähdentää, että EU:n olisi oltava valmis tekemään ilmastopaketista valitus riitojenratkaisujärjestelmän kautta, jos arviointi osoittaa, että ilmastopaketin täytäntöönpano on jatkossakin syrjivää;

o o

61.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan unionin perusoikeusvirastolle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan alueiden komitealle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle jaettavaksi valtiotasoa alemmille kansanedustuslaitoksille ja valtuustoille, Euroopan neuvostolle ja Yhdistyneille kansakunnille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0329.

(2) EUVL L 323, 19.12.2022, s. 4.

(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0219.

(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0347.

(5) EUVL C 425, 20.10.2021, s. 43.

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2041, annettu 19. lokakuuta 2022, riittävistä vähimmäispalkoista Euroopan unionissa (EUVL L 275, 25.10.2022, s. 33).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/523, annettu 24. maaliskuuta 2021, InvestEU-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) 2015/1017 muuttamisesta (EUVL L 107, 26.3.2021, s. 30).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26. helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).

(9) Neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004, annettu 20. tammikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta (EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1).

11.8.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 283/27

P9_TA(2023)0054

Parlamentin Euroopan unionin toimielinten koskemattomuuden lujittamiseksi pyytämien toimenpiteiden seuranta

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. helmikuuta 2023 parlamentin Euroopan unionin toimielinten lahjomattomuuden vahvistamiseksi pyytämien toimenpiteiden seurannasta (2023/2571(RSP))

(2023/C 283/07)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon puheenjohtajakokouksen 8. helmikuuta 2023 hyväksymät toimenpiteet lahjomattomuuden, riippumattomuuden ja vastuuvelvollisuuden vahvistamiseksi,

—	ottaa huomioon 15. joulukuuta 2022 antamansa päätöslauselman Qatariin liittyvistä korruptioepäilyistä ja Euroopan unionin toimielinten laajemmasta avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden tarpeesta (1),

—	ottaa huomioon 16. syyskuuta 2021 antamansa päätöslauselman avoimuuden ja lahjomattomuuden vahvistamisesta EU:n toimielimissä perustamalla riippumaton EU:n eettinen elin (2),

—	ottaa huomioon komission puheenjohtajan 14. syyskuuta 2022 pitämän puheen unionin tilasta 2022 ja komission vuoden 2023 työohjelman,

—	ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2021 tekemänsä päätöksen pakollista avoimuusrekisteriä koskevan Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission toimielinten välisen sopimuksen tekemisestä (3),

—	ottaa huomioon 20. toukokuuta 2021 Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä tehdyn toimielinten sopimuksen pakollisesta avoimuusrekisteristä (4),

—	ottaa huomioon Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta 28. syyskuuta 2005 tehdyn Euroopan parlamentin päätöksen (2005/684/EY, Euratom) (5),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 10 ja 11 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten menettelysäännöt,

—	ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 29 artiklan,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan,

ottaa huomioon, että Belgian viranomaisten johtamissa meneillään olevissa tutkimuksissa on paljastunut perusteltuja epäilyjä erityisesti Marokkoon ja Qatariin sekä muihin valtioihin liittyvästä kolmen Euroopan parlamentin nykyisen jäsenen ja yhden entisen jäsenen sekä muiden henkilöstön jäsenten korruptiosta, rahanpesusta ja rikollisjärjestöön osallistumisesta;

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti hyväksyi 15. joulukuuta 2022 suurella enemmistöllä päätöslauselman Qatariin liittyvistä korruptioepäilyistä ja Euroopan unionin toimielinten laajemmasta avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden tarpeesta; ottaa huomioon, että päätöslauselmassa kehotettiin toteuttamaan kiireellisesti erinäisiä toimenpiteitä EU:n toimielinten lahjomattomuuden, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden vahvistamiseksi;

C.	ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin puhemies esitti parlamentin eettisten sääntöjen uudistamista koskevia ehdotusluonnoksia, jotka hyväksyttiin puheenjohtajakokouksen tammikuun 2023 alussa pidetyssä kokouksessa;

toteaa, että avoimuus ja vastuuvelvollisuus ovat edellytys kansalaisten EU:n toimielimiä kohtaan tuntemalle luottamukselle ja että korruptio on näin ollen vakava hyökkäys eurooppalaista demokratiaa vastaan; ottaa huomioon, että viimeaikaiset paljastukset ovat lisänneet yleistä kiinnostusta Euroopan parlamentin jäsenten avoimuuden, riippumattomuuden ja vastuuvelvollisuuden takaamiseksi toteutettuihin toimenpiteisiin sekä muiden toimielinten toimiin tällä alalla; ottaa huomioon, että väitteet ulkomaisiin intresseihin liittyvästä korruptiosta ovat horjuttaneet kansalaisten luottamusta Euroopan parlamenttiin;

pitää olennaisen tärkeänä varmistaa, että demokraattiset prosessit eivät jää yksityisten ja ulkoisten intressien jalkoihin ja että kansalaisten oikeuksia kunnioitetaan täysimääräisesti; katsoo, että EU:n toimielinten ja niiden virkamiesten on suojeltava EU:n demokraattisten periaatteiden ja arvojen lahjomattomuutta;

toteaa, että EU:n toimielinten sisäisillä seuranta- ja hälytysmekanismeilla ei ole pystytty lainkaan havaitsemaan meneillään olevaa korruptiota ja ulkomaista sekaantumista; ottaa huomioon, että nykyiset suojatoimet ja seuraamusmekanismit ovat osoittautuneet riittämättömiksi estämään edellä mainittua rikollista toimintaa;

toteaa jälleen olevansa tyrmistynyt väitteistä, jotka koskevat Euroopan parlamentin nykyisten ja entisten jäsenten korruptiota, jonka se tuomitsee, ja toistaa noudattavansa nollatoleranssipolitiikkaa korruptiota kohtaan kaikissa sen muodoissa ja kaikilla tasoilla; korostaa, että meneillään olevien tutkintatoimien laajuus edellyttää parlamentilta ja EU:n toimielimiltä yksiselitteisen yhtenäisiä ja horjumattoman päättäväisiä toimielinten välisiä ja puolueettomia toimenpiteitä, jotka ovat voimakkaita ja välittömiä;

toteaa, että jäsenten menettelysääntöjen rikkomisesta ei ole koskaan määrätty yhtäkään taloudellista seuraamusta, vaikka jäsenten toimintaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean vuosikertomuksissa on dokumentoitu ainakin 26 rikkomusta; pitää äärimmäisen tärkeänä varmistaa, että nykyiset avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta koskevat säännöt, mukaan lukien taloudelliset seuraamukset Euroopan parlamentin jäsenten menettelysääntöjen rikkomisesta, pannaan täysimääräisesti täytäntöön; kehottaa tarkistamaan luetteloa toimista, joista jäsenille voidaan määrätä seuraamuksia, jotta voidaan parantaa jäsenten velvoitteiden ja velvollisuuksien noudattamista, mukaan lukien Euroopan parlamentin työjärjestyksen 176 artiklan tarkistaminen, jotta voidaan luoda vahva ja näkyvä kehys, joka on täytäntöönpanokelpoinen ja varoittava;

toteaa, että lait ovat keskeisessä asemassa torjuttaessa korruptiota ja rikollista toimintaa mutta pelkästään laeilla ei voida estää yksittäisiä jäseniä, entisiä jäseniä, henkilöstöä tai virkamiehiä Euroopan parlamentissa tai muissa unionin toimielimissä harjoittamasta rikollista toimintaa; vaatii, että toimielinten sääntöjen ja menettelyjen mahdolliset porsaanreiät, jotka helpottavat laitonta toimintaa, on havaittava ja tukittava;

toteaa, että kaikilla EU:n toimielimillä on käytössä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta koskevia mekanismeja; korostaa, että näitä nykyisiä mekanismeja ja välineitä on tarkasteltava uudelleen ja tarvittaessa tarkistettava, jotta voidaan havaita haavoittuvuus ulkomaiselle sekaantumiselle;

panee merkille, että tutkinnan kohteena olevien jäsenten ja entisten jäsenten tapauksessa kansalaisjärjestöjä väitetysti käytettiin eurooppalaiseen parlamentarismiin kohdistuneen ulkomaisen sekaantumisen välikäsinä; kehottaa tarkistamaan voimassa olevia sääntöjä, jotta voidaan lisätä kansalaisjärjestöjen avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta erityisesti siltä osin kuin on kyse hallinnosta, talousarviosta, ulkomaisesta vaikuttamisesta ja merkittävää määräysvaltaa käyttävistä henkilöistä; korostaa, että kolmansilta osapuolilta rahoitusta saavien kansalaisjärjestöjen, joita ei vaadita rekisteröitymään avoimuusrekisteriin, on ilmoitettava rahoituslähteensä antamalla samat tiedot kuin kaikki normaalisti rekisteröityneet; pyytää jäädyttämään välittömästi kaikki tällaisille kansalaisjärjestöille kohdennetut julkiset varat, jos näitä tietoja ei ilmoiteta; vaatii toteuttamaan kansalaisjärjestöjen kattavan taloudellisen ennakkotarkastuksen ennen kuin ne merkitään EU:n avoimuusrekisteriin, julkistamaan komission ja kansalaisjärjestöjen väliset sopimukset ja määrittämään selkeästi kansalaisjärjestöt, jotka voivat rekisteröityä avoimuusrekisteriin ja saada EU:n rahoitusta;

toistaa antavansa täyden tukensa 15. joulukuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa esittämilleen ehdotuksille avoimuuden, lahjomattomuuden ja vastuuvelvollisuuden vahvistamiseksi;

toteaa, että Euroopan parlamentin puhemiehen 8. helmikuuta 2023 esittämät alustavat ehdotukset lahjomattomuuden, riippumattomuuden ja vastuuvelvollisuuden vahvistamiseksi ovat välttämättömiä ensimmäisiä toimia, joilla pyritään vastaamaan toimielimen kiireelliseen tarpeeseen varmistaa EU:n toimielinten vastuuvelvollisuus, avoimuus ja lahjomattomuus; panee merkille, että puheenjohtajakokouksen hyväksymä suunnitelma kattaa joitakin toimenpiteitä, joista parlamentti äänesti joulukuussa 2022, eikä siinä suljeta pois muiden toimenpiteiden harkitsemista osana laajempaa uudistusprosessia; sitoutuu toteuttamaan kaikki joulukuun päätöslauselmassa hyväksytyt toimenpiteet ja toistaa pyrkivänsä toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet EU:n toimielinten vastuuvelvollisuuden, avoimuuden ja lahjomattomuuden takaamiseksi; sitoutuu tästedes avoimeen ja läpinäkyvään prosessiin osoittaakseen kansalaisille vahvan sitoutumisen uudistuksiin ja kansalaisten luottamuksen palauttamiseen;

kehottaa panemaan viipymättä ja täysimääräisesti täytäntöön kaikki joulukuun päätöslauselmassa hyväksytyt toimenpiteet ja vaatimukset; kehottaa toteuttamaan laajempia lisätoimenpiteitä, jotka koskevat erityisesti väärinkäytösten paljastajien suojelua, seurantaa, raportointia ja valvontaa; kehottaa tekemään avoimuutta, vastuuvelvollisuutta ja lahjomattomuutta koskevia päätöksiä ja käymään asiasta keskusteluja osana julkisia kokouksia, jotta varmistetaan vastuuvelvollisuus ja valvonta periaatteena, ellei oikeutettu ja kiireellinen huoli edellytä luottamuksellisuutta;

antaa ulkomaista sekaantumista kaikkiin Euroopan unionin demokraattisiin prosesseihin ja siihen sisältyvää disinformaatiota sekä lahjomattomuuden, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden vahvistamista Euroopan parlamentissa käsittelevän erityisvaliokunnan (INGE 2) tehtäväksi tunnistaa parlamentin sääntöjen mahdolliset puutteet ja tehdä uudistusehdotuksia joulukuussa annetun päätöslauselman mukaisesti perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan työn pohjalta ja yhteistyössä sen kanssa ja muiden parlamenttien parhaiden käytäntöjen pohjalta;

10.

toistaa erityisesti pitkäaikaisen kehotuksensa komissiolle esittää ehdotus riippumattoman ja tehokkaan eettisen elimen mahdollisimman pikaisesta perustamisesta parlamentin 16. syyskuuta 2021 antaman päätöslauselman mukaisesti; pitää valitettavana, että komissio ei ole vieläkään tehnyt tällaista ehdotusta, vaikka komission puheenjohtaja sisällytti sen komission jäsen Věra Jourován toimeksiantokirjeeseen vuonna 2019, ja pitää valitettavana, että Euroopan parlamentin puhemiehen toimintasuunnitelmaan ei sisälly toimenpiteitä prosessin nopeuttamiseksi; kehottaa komissiota esittämään ehdotuksensa riippumattoman eettisen elimen perustamisesta maaliskuuhun 2023 mennessä tällaisen elimen perustamisesta helmikuussa 2022 annetun parlamentin päätöslauselman mukaisesti;

11.

pitää valitettavana, että hyväksyttyihin toimenpiteisiin ei sisälly ehdotuksia uudistaa uskottavalla tavalla jäsenten toimintaa käsittelevää neuvoa-antavan komiteaa; sitoutuu uudistamaan neuvoa-antavaa komiteaa riippumatonta eettistä elintä koskevan ehdotuksensa mukaisesti, kunnes riippumaton EU:n eettinen elin voi ottaa hoitaakseen neuvoa-antavan komitean nykyisen tehtävän, antamaan sille oikeuden valvoa jäseniä omasta aloitteestaan, antaa kenelle tahansa mahdollisuuden esittää perusteltuja valituksia, ottaa käyttöön jäsenten sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten ennakoivan valvonnan ja varmistaa tiukempien seuraamusten tehokkaamman ja avoimemman järjestelmän jäsenille ja entisille jäsenille;

12.

suosittelee lisätaustaselvitysten tekemistä parlamentin jäsenten avustajista ja henkilöstön jäsenistä, jotka työskentelevät arkaluonteisilla politiikan aloilla, erityisesti ulkoasioiden, turvallisuuden ja puolustuksen parissa; katsoo, että näillä aloilla työskenteleviä henkilöstön jäseniä voitaisiin pitää poliittisesti vaikutusvaltaisina henkilöinä rahanpesun vastaisen direktiivin määritelmän mukaisesti; katsoo, että kolmansien maiden maksamille matkoille olisi saatava parlamentin erityisen elimen ennakkohyväksyntä;

13.

pitää olennaisen tärkeänä, että otetaan käyttöön ns. karenssiaika, joka kestää kuusi kuukautta jäsenten toimikausien päättymisestä, ja katsoo, että ajanjakso olisi määriteltävä ottaen huomioon säännöt, joita sovelletaan esimerkiksi entisiin komission jäseniin heidän aloittaessaan Euroopan parlamenttiin liittyvän edunvalvontatoiminnan;

14.

sitoutuu takaamaan avoimuusrekisterin sihteeristölle riittävät resurssit sen varmistamiseksi, että eturyhmien, edunvalvojien ja kansalaisjärjestöjen edunvalvontatoimintaa koskevien merkintöjen paikkansapitävyys voidaan tarkistaa ja että edunvalvonnasta tulee avoimempaa;

15.

kehottaa kieltämään jäsenten harjoittaman vastikkeellisen sivutoiminnan, joka voisi aiheuttaa eturistiriidan heidän edustajantoimensa hoitamisen suhteen;

16.

pitää myönteisinä jäsenten taloudellisia sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten avoimuuden lisäämiseksi hyväksyttyjä toimenpiteitä, jotka edellyttävät enemmän tietoja jäsenten sivutoimisista töistä ja parlamentin ulkopuolisesta toiminnasta, mukaan lukien jäsenten ansaitsemien sivutulojen tarkka määrä ja asiakkaat, joiden puolesta he työskentelevät maksua vastaan; toistaa pyyntönsä, että olisi harkittava lisäsuojatoimia korruptiota vastaan, kuten sitä, että jäsenten on annettava varallisuutta koskeva ilmoitus kunkin toimikauden alussa ja lopussa;

17.

vaatii ulottamaan valtuutettuihin avustajiin ja henkilöstön jäseniin tiettyjen mietintöjen tai päätöslauselmien osalta tai tietyissä tilanteissa, joissa parlamentin jäsenillä on aktiivinen rooli ja selkeä ja välitön vaikutus tietyn asiakokonaisuuden kehitykseen, parlamentin jäseniin sovellettavan velvoitteen ilmoittaa kaikista suunnitelluista kokouksista avoimuusrekisterin soveltamisalaan kuuluvien kolmansien maiden diplomaattisten edustajien ja kolmansien osapuolten kanssa, lukuun ottamatta erityistapauksia, joissa henkilön tai järjestön nimeäminen vaarantaisi asianomaisen henkilön hengen tai koskemattomuuden suojelun, tai kun muut yleiseen etuun liittyvät pakottavat syyt edellyttävät luottamuksellisuutta, tai tapauksissa, joissa luonnollisia henkilöitä tavataan yksinomaan yksityishenkilön ominaisuudessa eikä yhdessä toisten kanssa, tai kun on kyse spontaaneista tapaamisista tai puhtaasti yksityisistä tai sosiaalisista tapaamisista;

18.

toteaa, että parlamentti vaati joulukuussa antamassaan päätöslauselmassa henkilöstösääntöjen ja erityisesti niiden 22 c artiklan tarkistamista, jotta se vastaisi väärinkäytösten paljastajia koskevan direktiivin vaatimuksia; toistaa tämän kehotuksen ja kehottaa lisäksi tarkistamaan avustajiin sovellettavia väärinkäytösten paljastajia koskevia sääntöjä;

19.

pitää myönteisinä hyväksyttyjä toimenpiteitä, joita on sovellettu Qatarin edustajiin paljastusten jälkeen; toteaa kuitenkin jälleen olevansa syvästi huolissaan väitteistä, jotka koskevat Marokon viranomaisten harjoittamaa lahjontaa, ja kehottaa soveltamaan samoja toimenpiteitä Marokon edustajiin; vahvistaa olevansa sitoutunut tutkimaan ja käsittelemään perusteellisesti kaikki korruptiotapaukset, joissa maat ovat yrittäneet ostaa vaikutusvaltaa parlamentissa;

20.

toistaa mitä päättäväisimmin, että parlamentin olisi edelleen asetuttava ihmisoikeusloukkauksia vastaan;

21.

pitää valitettavana korruptioskandaalin käyttöä perusteettoman mustamaalauskampanjan käynnistämiseksi kansalaisjärjestöjä vastaan ja väärien tietojen levittämiseksi niiden rahoituksen avoimuuden puutteesta; toistaa horjumattoman tukensa kansalaisjärjestöille, jotka puolustavat ihmisoikeuksia ja ympäristöä noudattaen täysimääräisesti EU:n toimielinten avoimuutta ja lahjomattomuutta koskevia sääntöjä;

22.

katsoo, että nykyisiä komission jäseniin sovellettavia eettisiä toimintapuitteita on laajennettava, jotta voidaan korjata olemassa olevat lainsäädännön puutteet, kuten komission jäsenten ohjesäännön puuttuminen; korostaa, että tämä prosessi liittyy läheisesti parlamentaariseen valvontaan; katsoo siksi, että tällainen komission jäsenten ohjesääntö on laadittava tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti; kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen komission jäsenten ohjesäännöksi osana eurooppalaisen demokratian puolustamista koskevaa pakettia;

23.

kehottaa komissiota ja neuvostoa tekemään yhteistyötä parlamentin kanssa tarvittavien uudistusten toteuttamiseksi, jotta voidaan varmistaa ennaltaehkäisy ja valmius lisätä EU:n toimielinten avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä torjua korruptiota;

24.

tukee kiireellisiä toimia kaikkien parlamentin jo hyväksymien toimenpiteiden panemiseksi täytäntöön; kehottaa INGE 2-valiokuntaa ja parlamentin muita asiasta vastaavia elimiä tarkistamaan eettisiä sääntöjä mahdollisimman pian ja viimeistään ennen kesää ja pyytää julkista arviota saavutetusta edistyksestä kuuden kuukauden kuluessa;

25.

(1) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0448.

(2) EUVL C 117, 11.3.2022, s. 159.

(3) EUVL C 506, 15.12.2021, s. 127.

(4) EUVL L 207, 11.6.2021, s. 1.

(5) EUVL L 262, 7.10.2005, s. 1.

11.8.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 283/34

P9_TA(2023)0056

Vuosi Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen ja siihen kohdistaman hyökkäyssodan alkamisesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. helmikuuta 2023 jo vuoden kestäneestä Venäjän hyökkäyksestä ja sodasta Ukrainaa vastaan (2023/2558(RSP))

(2023/C 283/09)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Ukrainasta ja Venäjästä erityisesti sen jälkeen, kun Venäjän Ukrainaa vastaan käymä sota kärjistyi helmikuussa 2022,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välisen assosiaatiosopimuksen (1) sekä siihen sisältyvän Euroopan unionin ja Ukrainan pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen vuodelta 2014,

—	ottaa huomioon YK:n peruskirjan, Haagin sopimukset, Geneven sopimukset ja niiden lisäpöytäkirjat sekä Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön,

—	ottaa huomioon Ukrainan 28. helmikuuta 2022 esittämän EU-jäsenyyshakemuksen ja Eurooppa-neuvoston 23. kesäkuuta 2022 komission myönteisen arvion pohjalta ja Euroopan parlamentin esittämien näkemysten mukaisesti myöntämän ehdokasmaan aseman,

—	ottaa huomioon 3. helmikuuta 2023 pidetyssä EU:n ja Ukrainan 24. huippukokouksessa annetun yhteisen lausuman,

—	ottaa huomioon 9. helmikuuta 2023 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

—	ottaa huomioon Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin vierailullaan parlamenttiin 9. helmikuuta 2023 pitämän puheen,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan,

ottaa huomioon, että Venäjä on käynyt 24. helmikuuta 2022 lähtien laitonta, provosoimatonta ja perusteetonta hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan; katsoo, että tämä hyökkäyssota rikkoo ilmiselvästi ja räikeästi YK:n peruskirjaa ja kansainvälisen oikeuden perusperiaatteita; ottaa huomioon, että Ukraina on kärsinyt Venäjän hyökkäyksestä siitä lähtien, kun marraskuussa 2013 puhkesi mielenosoituksia, joissa vastustettiin silloisen presidentin päätöstä lykätä EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimuksen allekirjoittamista; ottaa huomioon, että Venäjän toimet Ukrainassa kuluneen vuoden aikana uhkaavat jatkuvasti rauhaa ja turvallisuutta Euroopassa ja koko maailmassa;

ottaa huomioon, että Venäjän joukot ovat hyökänneet mielivaltaisesti asuinalueita ja siviili-infrastruktuuria vastaan; toteaa, että tähän mennessä on murhattu jo tuhansia siviilejä, myös satoja lapsia, ja vielä suurempi määrä ihmisiä on joutunut kidutuksen, ahdistelun, seksuaalisen väkivallan, sieppausten tai pakkosiirtojen kohteeksi; toteaa, että tällainen Venäjän omien joukkojen ja sen käyttämien sijaisjoukkojen epäinhimillinen toiminta on täysin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaista; ottaa huomioon, että Venäjä ilmoitti 30. syyskuuta 2022 yksipuolisesti liittävänsä Venäjään osittain miehittämänsä Ukrainan alueet Donetskin, Hersonin, Luhanskin ja Zaporižžjan aiemmin liittämänsä Krimin niemimaan lisäksi; ottaa huomioon, että Venäjän pyrkimykseen tehdä etninen puhdistus Ukrainan miehitetyissä osissa on kuulunut laajamittaisia julmuuksia; ottaa huomioon, että Venäjä pyrkii tuhoamaan Ukrainan kansallisen identiteetin ja hävittämään Ukrainan kulttuurin ja valtiollisen itsenäisyyden;

ottaa huomioon, että Venäjän hyökkäystä paenneet miljoonat ukrainalaiset ovat joutuneet siirtymään Ukrainassa ja Ukrainasta; ottaa huomioon, että Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen jatkuessa ihmiset joutuvat edelleen pakenemaan kodeistaan; toteaa, että Venäjän sotarikosten seurauksena kokonainen sukupolvi ukrainalaislapsia on traumatisoitunut ja miljoonat ukrainalaiset siviilit ja sotilaat tarvitsevat hoitoa mielenterveysongelmien, masennuksen, ahdistuksen ja traumaperäisen stressihäiriön vuoksi;

ottaa huomioon, että vapautetuilta Ukrainan alueilta on löydetty valtavasti todisteita Venäjän omien joukkojen ja sen käyttämien sijaisjoukkojen tekemistä rakenteellisista ja laajalle levinneistä ihmisoikeusloukkauksista ja sotarikoksista, joita ovat muun muassa summittaiset teloitukset ja hautaaminen joukkohautoihin, raiskaukset ja muut seksuaalisen väkivallan muodot, kidutus, siviilien käyttö ihmiskilpinä, siviilien (myös lasten) pakkosiirrot Venäjälle, ekosysteemien tuhoaminen, aluevaikutteisten räjähteiden käyttö, mukaan lukien laittomat rypäleammukset tiheään asutuilla alueilla, sekä siviili-infrastruktuurin, muun muassa sairaaloiden, kotien ja koulujen, kohdennettu tuhoaminen;

E.	katsoo, että naiset ja tytöt ovat erityisesti vaarassa humanitaaristen kriisien ja pakkomuuttokriisien aikana, koska he joutuvat jatkuvasti ja suhteettomasti sukupuolistuneen väkivallan uhreiksi;

F.	ottaa huomioon, että Venäjän viime vuonna toteuttaman Ukrainan viljan vientiin kohdistuvan saarron vuoksi useita miljoonia ihmisiä Ukrainassa ja sen ulkopuolella uhkaa nälänhätä, joka tuo mieleen holodomorin;

ottaa huomioon, että Venäjän hyökkäyssota osoittaa sen kolonialistisen asenteen naapureitaan kohtaan; ottaa huomioon, että niin kauan kuin Venäjä on imperialistinen valtio, se jatkaa toimintaansa pitääkseen yllä jatkuvaa hyökkäyksen uhkaa Euroopan mantereella; ottaa huomioon, että lukuisat kansainväliset toimijat ovat tunnustaneet Venäjän valtion terrorismin tukijaksi ja valtioksi, joka käyttää terrorismin keinoja, minkä jälkeen olisi nyt toteutettava konkreettisia toimenpiteitä;

ottaa huomioon, että Ukrainalla on nyt tunnustettu asema Euroopan unionin jäsenehdokkaana ja se on saanut EU:lta valtavasti tukea kaikilla aloilla, myös ennennäkemätöntä sotilaallista tukea; ottaa huomioon, että helmikuusta 2022 lähtien EU:n, sen jäsenvaltioiden ja eurooppalaisten rahoituslaitosten Ukrainalle lupaaman avun kokonaismäärä on vähintään 67 miljardia euroa, sotilaallinen apu mukaan luettuna;

I.	toteaa, että Venäjän hyökkäyksestä ja epävarmasta sosioekonomisesta tilanteesta huolimatta Ukrainan hallitus on onnistunut jossain määrin toteuttamaan jatkuvia hallinnon hajauttamista ja demokratisoitumista edistäviä uudistuksiaan;

J.	toteaa, että Venäjän hyökkäyssota on Euroopan mantereen suurin sotilaallinen konflikti toisen maailmansodan jälkeen ja että se ilmentää autoritaarisuuden ja demokratian välistä kasvavaa konfliktia;

vahvistaa vankkumattoman solidaarisuutensa Ukrainan kansalle ja johdolle ja tukensa Ukrainan itsenäisyydelle, suvereniteetille ja alueelliselle koskemattomuudelle maan kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä;

tuomitsee jälleen mitä painokkaimmin Venäjän laittoman, ilman edeltävää provokaatiota toteutetun ja perusteettoman hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan sekä Valko-Venäjän hallinnon osallistumisen tähän sotaan; vaatii Venäjää ja sen sijaisjoukkoja lopettamaan kaikki sotilaalliset toimet, erityisesti hyökkäykset asuinalueita ja siviili-infrastruktuuria vastaan, ja vetämään pois kaikki sotilasjoukot, sijaisjoukot ja sotilaskaluston Ukrainan koko kansainvälisesti tunnustetulta alueelta, lopettamaan ukrainalaissiviilien pakkosiirrot ja vapauttamaan kaikki vangittuina olevat ukrainalaiset;

antaa tunnustusta Ukrainan rohkealle kansalle, joka sai ansaitusti vuoden 2023 Saharov-mielipiteenvapauspalkinnon ja joka puolustaa urheasti maataan, itsemääräämisoikeuttaan, itsenäisyyttään ja alueellista koskemattomuuttaan ja puolustaa samalla vapautta, demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja eurooppalaisia arvoja julmaa hallintoa vastaan, joka pyrkii rapauttamaan demokratiaamme ja heikentämään unionia ja sen yhtenäisyyttä;

ilmaisee syvimmän osanottonsa niiden rohkeiden puolustajien perheille ja läheisille, jotka ovat uhranneet henkensä puolustaessaan Ukrainaa ja sen kansaa, vapautta ja demokratiaa; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita jatkamaan ja lisäämään tukea haavoittuneiden Ukrainan puolustajien hoitoa ja kuntoutusta varten;

toteaa haluavansa auttaa määrätietoisesti ylläpitämään Ukrainan kansan selviytymistahtoa ja uskoa parempaan tulevaisuuteen, jossa rauha vallitsee Ukrainassa ja Euroopassa, mikään Ukrainan alueen osa ei ole Venäjän miehittämä eikä yksikään ukrainalainen tai muun maan kansalainen koe itseään uhatuksi tai hyökkäyksen kohteeksi siksi, että haluaa elää rauhassa, turvassa ja hyvissä oloissa eurooppalaisia arvoja ja periaatteita kunnioittaen;

antaa tunnustusta EU:n kansalaisten, kansalaisyhteiskunnan, jäsenvaltioiden ja EU:n itsensä osoittamalle solidaarisuudelle Ukrainaa ja sen kansaa kohtaan; kannattaa tilapäistä suojelua koskevan direktiivin (2) soveltamisalan ulottamista kattamaan edelleen henkilöt, jotka pakenevat Ukrainasta Venäjän sitä vastaan käymän hyökkäyssodan vuoksi;

katsoo, että sodan lopputulos ja kansainvälisen yhteisön ottama kanta vaikuttavat ratkaisevasti sodan kulkua tiiviisti tarkkailevien muiden autoritaaristen valtioiden tuleviin toimiin;

korostaa, että Ukrainan päätavoitteena on voittaa Venäjää vastaan käytävä sota, millä tarkoitetaan sitä, että se pystyy ajamaan kaikki Venäjän asevoimien, sijaisjoukkojen ja liittolaisten joukot pois Ukrainan kansainvälisesti tunnustetulta alueelta; katsoo, että tämä tavoite voidaan saavuttaa vain jatkuvilla, kestävillä ja tasaisesti lisääntyvillä kaikentyyppisten aseiden toimituksilla Ukrainaan, ilman poikkeuksia;

vaatii Venäjää lakkaamaan pysyvästi loukkaamasta tai uhkaamasta Ukrainan ja muiden naapurimaiden suvereniteettia, itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta; korostaa, että Venäjän hyökkäys ei rajoitu Ukrainaan, koska sillä on haitallinen turvallisuus- ja talousvaikutus kaikkiin EU:n itäisen kumppanuuden maihin, etenkin Moldovan tasavaltaan, johon kohdistuu jatkuvasti Venäjän poliittista kiristystä, turvallisuusuhkia ja provokaatioita, joilla pyritään horjuttamaan hallitusta ja heikentämään demokratiaa ja jotka uhkaavat suistaa maan tieltä kohti EU-jäsenyyttä; panee merkille Moldovan tasavallan presidentin Maia Sandun äskettäisen lausunnon vallankaappauksen riskistä Moldovassa; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tukemaan edelleen Moldovan tasavaltaa, sillä sen haavoittuvuudet voivat heikentää Ukrainan selviytymiskykyä ja vaikuttaa Euroopan turvallisuuteen; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita edistämään solidaarisuutta ja yhteistyötä EU:n itäisen kumppanuuden aloitteen puitteissa ja käyttämään kaikkia tarvittavia resursseja, jotta voidaan vastata asianmukaisesti uusiin uhkiin ja varmistaa alueen vakaus ja vauraus;

10.

painottaa, että presidentti Putin, muut Venäjän johtajat ja heidän valkovenäläiset liittolaisensa, jotka suunnittelivat hyökkäyssodan aloittamisen Ukrainaa vastaan ja antoivat asiaa koskevat määräykset, on saatettava vastuuseen hyökkäysrikoksesta, johon he ovat syyllistyneet; vaatii lisäksi, että Venäjän hallinnon mahdollistavat rikoskumppanit on myös saatettava vastuuseen roolistaan Venäjän hyökkäyssodassa;

11.

kehottaa jälleen komissiota, komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita tukemaan vastuuvelvollisuutta Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan aikana tehdyistä rikoksista, erityisesti hyökkäysrikoksesta, sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja väitetystä joukkotuhonnasta; kehottaa siksi jälleen komissiota, varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä Ukrainan ja kansainvälisen yhteisön kanssa sellaisen erityistuomioistuimen perustamiseksi, joka tutkii Venäjän johtajien ja heidän liittolaistensa Ukrainaa vastaan tekemää hyökkäysrikosta ja nostaa siitä syytteitä;

12.

kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa, Euroopan ulkosuhdehallintoa sekä jäsenvaltioita ja niiden ulkoasiainhallintoja tekemään edelleen mahdollisimman tiivistä ja intensiivistä yhteistyötä kansainvälisten kumppanien kanssa, jotta kansainvälinen yhteisö olisi entistä yhtenäisempi Venäjän hyökkäyssodan tuomitsemisessa ja torjunnassa sekä sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja hyökkäysrikoksesta vastuuseen asettamisessa; korostaa jälleen antavansa täyden tukensa Kansainvälisen rikostuomioistuimen työlle sen auttaessa lopettamaan rankaisemattomuuden tapauksissa, joissa tekijät ovat syyllistyneet kansainvälisen yhteisön vakavimpina pitämiin rikoksiin;

13.

tuomitsee mitä jyrkimmin seksuaalisen ja sukupuolistuneen väkivallan käytön sodankäynnin välineenä ja korostaa, että kyseessä on sotarikos; kehottaa EU:ta ja Ukrainasta paenneita naisia ja tyttöjä vastaanottaneita maita takaamaan mahdollisuuden saada seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyviä palveluja, erityisesti jälkiehkäisyä, myös raiskauksista selvinneille, ja tukemaan näiden palvelujen tarjoamista Ukrainassa;

14.

korostaa, että Ukrainalle on edelleen annettava humanitaarista apua ja että on vastattava miljoonien Ukrainassa ja Ukrainasta siirtymään joutuneiden henkilöiden, erityisesti haavoittuviin ryhmiin kuuluvien ihmisten, tarpeisiin; toistaa, että ukrainalaisten lasten, myös laitoksista tulevien lasten, jatkuvat pakkosiirrot Venäjälle ja heidän pakkoadoptionsa venäläisiin perheisiin ovat vastoin Ukrainan lakia ja kansainvälistä oikeutta; korostaa, että lasten pakollinen siirtäminen ryhmästä toiseen on joukkotuhontarikos, kuten joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemisestä ja rankaisemisesta tehdyn yleissopimuksen II artiklassa määrätään; kehottaa tässä yhteydessä kansainvälistä yhteisöä tukemaan Ukrainan viranomaisten pyrkimyksiä kerätä, dokumentoida ja säilyttää todisteita Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan aikana tehdyistä ihmisoikeusloukkauksista;

15.

pitää myönteisenä ja tukee täysin presidentti Zelenskyin Euroopan parlamentille pitämässään puheessa antamaa lausuntoa, että ”tämä on meidän Eurooppamme, nämä ovat meidän sääntömme, tämä on meidän elämäntapamme, ja Ukrainalle tämä on paluu kotiin”; vahvistaa olevansa sitoutunut Ukrainan jäsenyyteen Euroopan unionissa; kehottaa jälleen luomaan innovatiivista, täydentävää ja joustavaa vuorovaikutusta voimassa olevan assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanoon liittyvän työn ja liittymisneuvotteluprosessin välillä, jotta mahdollistetaan Ukrainan asteittainen yhdentyminen EU:n sisämarkkinoihin ja alakohtaisiin ohjelmiin, mukaan lukien mahdollisuus saada EU:n rahoitusta asianomaisilla aloilla, jotta Ukrainan kansalaiset voivat hyötyä liittymisestä koko prosessin ajan eikä vasta sen päätyttyä;

16.

painottaa, että Venäjän hyökkäyssota on muuttanut Euroopan geopoliittista tilannetta perinpohjaisesti, mikä edellyttää EU:lta rohkeita ja kattavia poliittisia, turvallisuuteen ja rahoitukseen liittyviä päätöksiä; muistuttaa tässä yhteydessä tukevansa Eurooppa-neuvoston päätöstä myöntää Ukrainalle EU:n ehdokasvaltion asema; kehottaa Ukrainaa, komissiota ja neuvostoa pyrkimään liittymisneuvottelujen aloittamiseen tänä vuonna; katsoo, että Ukrainan jäsenyys EU:ssa on geostrateginen investointi yhtenäiseen ja vahvaan Eurooppaan ja että se ilmentää johtajuutta, määrätietoisuutta ja näkemystä;

17.

pitää myönteisenä Eurooppa-neuvoston päätöstä myöntää Ukrainalle EU:n ehdokasvaltion asema; korostaa, että EU:hun liittymisen on tapahduttava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan mukaisesti asiaankuuluvia menettelyjä noudattaen ja edellyttäen, että vahvistetut kriteerit, erityisesti niin kutsutut Kööpenhaminan arviointiperusteet EU:n jäsenyydelle, täyttyvät; toteaa, että liittyminen on edelleen ansioihin perustuva prosessi, joka edellyttää asiaankuuluvien uudistusten hyväksymistä ja täytäntöönpanoa erityisesti demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien, markkinatalouden ja EU:n säännöstön täytäntöönpanon aloilla; kehottaa Ukrainan hallitusta vahvistamaan edelleen paikallista itsehallintoa, sillä tämä uudistus on saanut paljon kiitosta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, ja integroimaan hajauttamisuudistuksen onnistumisen Ukrainan korjaus-, elvytys- ja jälleenrakennusprosessien yleiseen rakenteeseen;

18.

vahvistaa tukevansa sotilaallisen avun antamista Ukrainalle niin kauan kuin se on tarpeen; antaa tunnustusta jäsenvaltioille sotilaallisen tuen antamisesta ja varapuheenjohtajalle / korkealle edustajalle tuen koordinoinnista, jotta Ukraina voi käyttää laillista oikeuttaan puolustautua Venäjän hyökkäyssotaa vastaan; kehottaa tästä huolimatta jäsenvaltioita jälleen lisäämään ja nopeuttamaan merkittävästi sotilaallista tukeaan, jotta Ukraina ei pelkästään pystyisi puolustautumaan Venäjän hyökkäyksiltä vaan myös saamaan koko kansainvälisesti tunnustetun alueensa jälleen täyteen hallintaansa; kehottaa jäsenvaltioita, Yhdysvaltoja, Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Kanadaa toimittamaan Ukrainalle nopeasti lupauksensa mukaisesti nykyaikaisia taistelupanssarivaunuja; korostaa, että on tärkeää säilyttää Ukrainan liittolaisten välinen tiivis koordinointi ja yhtenäisyys Ukrainan viranomaisten esittämien raskaita aseita ja kehittyneitä ilmapuolustusjärjestelmiä koskevien kriittisten pyyntöjen analysoinnissa; kehottaa harkitsemaan vakavasti länsimaisten torjuntahävittäjien, helikoptereiden ja tarkoituksenmukaisten ohjusjärjestelmien toimittamista Ukrainaan ja lisäämään merkittävästi ammusten toimituksia;

19.

kehottaa neuvostoa jatkamaan Venäjään ja Valko-Venäjään kohdistuvaa pakotepolitiikkaansa ja seuraamaan, tarkastelemaan ja tehostamaan sen vaikuttavuutta ja vaikutusta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan kaikkien pakotteiden nopean täytäntöönpanon ja niiden tiukan valvonnan; kehottaa neuvostoa hyväksymään kymmenennen pakotepakettinsa helmikuun 2023 loppuun mennessä, laajentamaan merkittävästi pakotteiden soveltamisalaa varsinkin laajentamalla taloutta ja energia-alaa koskevia pakotteita kieltämällä fossiilisten polttoaineiden, uraanin ja timanttien tuonti Venäjältä ja lisäämällä henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvia pakotteita sekä määräämään pakotteita kaikille niin kutsuttuun Wagner Groupiin ja muihin Venäjän rahoittamiin aseellisiin ryhmiin, puolisotilaallisiin joukkoihin ja sijaisjoukkoihin yhdistetyille henkilöille, mukaan lukien Ukrainan miehitetyillä alueilla toimivat henkilöt; ja vaatii luopumaan täysin Nord Stream 1- ja Nord Stream 2 -kaasuputkista, jotta Putinin sotakoneiston rahoittaminen EU:n varoin saataisiin loppumaan; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita pysymään yhtenäisinä toimissaan Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman hyökkäyssodan suhteen ja kehottaa kaikkia EU:n ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita mukautumaan EU:n pakotepolitiikkaan;

20.

pyytää komissiota tekemään vaikutustenarvioinnin Venäjän sotatoimiin kohdistuvien pakotteiden vaikuttavuudesta ja pakotteiden kiertämisestä; palauttaa mieliin, että rajoittavien toimenpiteiden rikkominen on lisätty EU:n rikosluetteloon;

21.

kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita toteuttamaan lisätoimia Venäjän eristämisen jatkamiseksi, mukaan lukien Venäjän jäsenyyden kansainvälisissä järjestöissä ja elimissä, kuten Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvostossa, osalta;

22.

on erittäin huolestunut tiedoista, joiden mukaan monet kolmannet maat tekevät yhteistyötä Venäjän kanssa ja auttavat sitä kiertämään pakotteita, mukaan lukien tiedot, joiden mukaan Iran ja Pohjois-Korea ovat toimittaneet Venäjälle jatkuvasti sotilastarvikkeita ja kiinalaiset valtion omistamat puolustusalan yhtiöt toimittavat Venäjälle kaksikäyttölaitteita, navigointilaitteita, häirintäteknologiaa ja hävittäjälentokoneiden osia sekä tiedot ”varjotankkerien” käyttämisestä, ja kehottaa komissiota varmistamaan, ettei kolmansista maista, kuten Azerbaidžanista voida tuoda peitellysti EU:n pakotteiden alaista venäläistä kaasua; kehottaa EU:ta, jäsenvaltioita ja niiden liittolaisia vahvistamaan jo määrättyjen pakotteiden vaikuttavuutta, ryhtymään kiireellisiin toimiin estääkseen kaikki yritykset kiertää näitä pakotteita ja laatimaan toissijaisen pakotemekanismin, jolla tukittaisiin mahdolliset porsaanreiät; tuomitsee maat, jotka auttavat Venäjää välttämään pakotteiden vaikutukset, ja kehottaa EU:ta asettamaan tiukasti syytteeseen yritykset, yhdistykset ja yksityishenkilöt, jotka osallistuvat pakotteiden kiertämiseen;

23.

kehottaa komissiota ja lainsäädäntövallan käyttäjiä saattamaan valmiiksi oikeudellisen järjestelmän, jonka nojalla EU:n jäädyttämät venäläisten varat voitaisiin takavarikoida ja käyttää Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen erilaisten seurausten korjaamiseen, mukaan lukien Ukrainan jälleenrakentaminen ja korvausten maksaminen Venäjän hyökkäyksen uhreille; korostaa olevansa vakuuttunut siitä, että sodan päätyttyä Venäjä on velvoitettava maksamaan sille asetettavat korvaukset, joilla varmistetaan, että se osallistuu merkittävästi Ukrainan jälleenrakentamiseen;

24.

toistaa tuomitsevansa Kansainvälisen olympiakomitean äskettäisen päätöksen antaa venäläisille ja valkovenäläisille urheilijoille mahdollisuus kilpailla pääsystä vuoden 2024 Pariisin olympialaisiin puolueettoman lipun alla, mikä on täysin näiden maiden moninkertaisen eristämisen vastaista ja mitä molemmat hallinnot tulisivat käyttämään propagandatarkoituksiin; kehottaa jäsenvaltioita ja kansainvälistä yhteisöä painostamaan Kansainvälistä olympiakomiteaa tämän kansainväliselle urheilumaailmalle häpeällisen päätöksen kumoamiseksi ja omaksumaan vastaavan kannan kaikkiin muihin urheilu-, kulttuuri- ja tiedetapahtumiin;

25.

kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tukemaan aktiivisesti diplomaattisia toimia, joita Kansainvälinen atomienergiajärjestö on tehnyt ehdottaessaan ydinturvallisuusvyöhykkeen perustamista Ukrainan Zaporižžjan ydinvoimalan ympärille; korostaa, että on tärkeää säilyttää infrastruktuurin eheys ja varmistaa IAEA:n valtuuskunnalle vaivaton pääsy ydinlaitosalueille; kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita estämään Rosatomin käynnissä olevat investoinnit kriittiseen infrastruktuuriin EU:ssa ja lopettamaan sen kaiken toiminnan EU:ssa;

26.

kehottaa EU:n toimielimiä laajentamaan Ukrainan vaaleilla valittujen edustajien ja virkamiesten mahdollisuuksia tutustua EU:n toimielinten työhön ja tarkkailla sitä; kehottaa käynnistämään menettelyt itäisen kumppanuuden julkishallinnon akatemian perustamiseksi;

27.

kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tekemään strategista ja ennakoivaa työtä, jotta voidaan torjua hybridiuhkia ja estää Venäjän sekaantuminen Ukrainan ja EU:n poliittisiin prosesseihin, vaaliprosesseihin ja muihin demokraattisiin prosesseihin ja etenkin estää vihamieliset toimet, joiden tarkoituksena on manipuloida yleistä mielipidettä ja horjuttaa Euroopan yhdentymistä; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita parantamaan kykyään torjua disinformaatiota ja häirintäkampanjoita, joiden tarkoituksena on heikentää demokraattisia prosesseja ja luoda jakolinjoja Ukrainaan ja EU:hun, ja kehottaa tukkimaan porsaanreiät varmistamalla, että eurooppalaiset radioyhtiöt ja televisiokanavat eivät tarjoa palveluja yhdellekään pakotteiden kohteena olevalle venäläiselle televisiokanavalle eivätkä edistä venäläisen disinformaatiosisällön leviämistä;

28.

kehottaa YK:n yleiskokousta pitämään Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan asialistallaan ja kehottaa EU:n kumppaneita eri puolilla maailmaa jatkamaan poliittisen ja humanitaarisen tuen antamista Ukrainalle, kun se puolustaa itsenäisyyttään, suvereniteettiaan ja alueellista koskemattomuuttaan; kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa ja jäsenvaltioita tehostamaan sitoutumistaan maailman muiden alueiden johtajien kanssa Ukrainan tukemiseen ja lisäämään Venäjän hallintoon kohdistuvaa kansainvälistä painostusta;

29.

ilmaisee kiitollisuutensa maille, jotka ovat osoittaneet ennennäkemätöntä yhtenäisyyttä, solidaarisuutta ja tukea Ukrainalle sodan ensimmäisistä tunneista lähtien ja tekevät näin edelleen;

30.

ilmaisee solidaarisuutensa ja tukensa niille rohkeille ihmisille Venäjällä ja Valko-Venäjällä, jotka osoittavat mieltään Venäjän Ukrainaa vastaan käymää hyökkäyssotaa vastaan; vaatii jäsenvaltioita suojelemaan niitä venäläisiä ja valkovenäläisiä, joita vainotaan siksi, että he ovat avoimesti vastustaneet sotaa tai osoittaneet mieltään sitä vastaan, sekä venäläisiä ja valkovenäläisiä sotilaskarkureita ja aseistakieltäytyjiä ja myöntämään heille turvapaikan;

31.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Ukrainan presidentille, hallitukselle ja parlamentille, Yhdistyneille kansakunnille, Kansainväliselle olympiakomitealle sekä Venäjän ja Valko-Venäjän viranomaisille.

(1) EUVL L 161, 29.5.2014, s. 3.

(2) Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20. heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi (EYVL L 212, 7.8.2001, s. 12).

11.8.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 283/40

P9_TA(2023)0057

Euroopan keskuspankki – vuosikertomus 2022

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. helmikuuta 2023 Euroopan keskuspankin vuosikertomuksesta 2022 (2022/2037(INI))

(2023/C 283/10)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan keskuspankin (EKP) vuosikertomuksen 2021,

—	ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2022 annetun EKP:n palautteen Euroopan parlamentin näkemykseen, joka on esitetty parlamentin päätöslauselmassa EKP:n vuosikertomuksesta 2020,

—	ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2022 hyväksytyn EKP:n toimintasuunnitelman ilmastonäkökohtien sisällyttämisseksi tiiviimmin rahapoliittisiin toimiin,

—	ottaa huomioon 8. syyskuuta 2022 julkaistun EKP:n asiantuntijoiden euroaluetta koskevan makrotaloudellisen ennakkoarvion,

—	ottaa huomioon Eurostatin 30. syyskuuta 2022 antaman alustavan arvion,

—	ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2022 tehdyn EKP:n ilmastoriskien stressitestin tulokset,

—	ottaa huomioon komission kesän 2022 talousennusteen,

—	ottaa huomioon Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) World Economic Outlook -raportin vuodelta 2022,

—	ottaa huomioon kesä-heinäkuussa 2022 tehdyn Eurobarometri-tutkimuksen,

—	ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvosta nimettäessä ehdokkaita talous- ja rahapolitiikkaa koskeviin EU-tehtäviin (1),

—	ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen puitteissa hyväksytyn Pariisin sopimuksen,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 123 artiklan 1 kohdan, 125 artiklan, 127 artiklan 1 ja 2 kohdan, 130 artiklan, 282 artiklan 2 kohdan ja 284 artiklan 3 kohdan,

—	ottaa huomioon EKP:n pääjohtajan Christine Lagarden kanssa 7. helmikuuta, 20. kesäkuuta, 26. syyskuuta ja 28. marraskuuta 2022 järjestetyt rahapoliittiset vuoropuhelut,

—	ottaa huomioon EKP:n neuvoston 21. heinäkuuta 2022 antaman hyväksynnän välineelle rahapolitiikan välittymisen turvaamiseksi,

—	ottaa huomioon EKP:n neuvoston heinä-, syys-, marras- ja joulukuussa 2022 tekemät päätökset nostaa EKP:n korkoja,

—	ottaa huomioon digitaalisen euron tutkimusvaiheen edistymisestä 29. syyskuuta 2022 julkaistun EKP:n kertomuksen,

—	ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin,

—	ottaa huomioon 19. toukokuuta 2022 antamansa päätöslauselman Venäjän Ukrainassa käymän sodan sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista EU:hun – EU:n toimintavalmiuksien vahvistaminen (2),

—	ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 ja 13 artiklan,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 142 artiklan 1 kohdan,

—	ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0022/2023),

ottaa huomioon, että syyskuussa 2022 julkaistujen EKP:n perustason arvioiden mukaan talouskasvu hidastuu vuoden 2022 3,1 prosentista 0,9 prosenttiin vuonna 2023 ja elpyy sitten perusskenaariossa 1,9 prosenttiin vuonna 2024; toteaa, että jotkin ennusteen perusolettamat ovat jo vanhentuneet; ottaa huomioon, että euroalueen toiminnan näkymät ovat hyvin heterogeeniset eri maiden välillä ja niihin liittyy paljon epävarmuutta, joka johtuu Ukrainan sodan kehittymisestä ja energiakriisistä, ja toteaa, että erinäisissä riippumattomissa ennusteissa ennakoidaan taantumaa;

ottaa huomioon, että Venäjän ilman edeltävää provokaatiota toteuttama, moraaliton ja perusteeton hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on koetellut vakavasti luottamusta, johtanut energian ja elintarvikkeiden hintojen jyrkkään nousuun ja yhdessä muiden Kiinassa esiintyvien toimituspuolen häiriöiden kanssa pahentanut toimitusketjujen olemassa olevia paineita;

C.	ottaa huomioon, että EKP:n ensisijaisena tavoitteena on säilyttää hintavakaus, jonka se on määritellyt kahden prosentin inflaatioksi keskipitkällä aikavälillä;

D.	ottaa huomioon, että syyskuussa 2022 julkaistujen EKP:n arvioiden mukaan kuluttajahintainflaation odotetaan laskevan vuoden 2022 8,1 prosentista ja vuoden 2023 5,5 prosentista 2,3 prosenttiin vuonna 2024; toteaa, että 2,3 prosenttia on edelleen yli EKP:n tavoitetason;

ottaa huomioon, että heinäkuussa 2022 työttömyysaste oli Eurostatin mukaan EU:ssa 6 prosenttia ja euroalueella 6,6 prosenttia, että työttömyys vaihteli epätasaisesti EU-maiden välillä ja jäsenvaltioiden sisällä ja että nuorten työttömyysaste oli edelleen paljon korkeampi (14 prosenttia EU:ssa ja 14,2 prosenttia euroalueella); katsoo, että korkealla pysyttelevä nuorisotyöttömyysaste on yhä vakava asia, johon on puututtava EU:ssa;

F.	ottaa huomioon, että EKP on toimivaltansa puitteissa sitoutunut edistämään Pariisin sopimuksen tavoitteita; ottaa huomioon, että ilmastonmuutos voi haitata rahapolitiikan tehokkuutta, vaikuttaa kasvuun ja lisätä hintojen ja makrotalouden epävakautta;

G.	katsoo, että rahapolitiikan välittymismekanismin toiminta on ennakkoedellytys sille, että EKP voi täyttää hintavakautta koskevan tehtävänsä;

ottaa huomioon, että euron ulkoinen arvo Yhdysvaltain dollariin verrattuna on heikentynyt merkittävästi muutaman viime kuukauden aikana; ottaa huomioon, että energialla ja energiajohdannaisilla käydään kauppaa Yhdysvaltain dollareissa ja että euron kurssin heikentyminen dollariin nähden edistää entisestään inflaatiota;

I.	toteaa, että kesä-heinäkuussa 2022 julkaistun Eurobarometri-tutkimuksen mukaan yhtenäisvaluutta euroa käyttävän Euroopan talous- ja rahaliiton julkinen kannatus oli noussut ennätyskorkealle, sillä se oli 80 prosenttia euroalueella ja 72 prosenttia koko EU:ssa;

J.	ottaa huomioon, että EKP on vastuuvelvollinen Euroopan parlamentille, joka on EU:n kansalaisia edustava toimielin;

Yleiskatsaus

on syvästi huolissaan Venäjän ilman edeltävää provokaatiota toteuttamasta hyökkäyksestä Ukrainaan ja sen vakavista, ennakoimattomista ja pitkäkestoisista vaikutuksista Euroopan talouteen ja yhteiskuntaan, erityisesti kaikkein altteimpiin ja heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten pk-yrityksiin ja pienituloisempiin kotitalouksiin;

korostaa, että ennennäkemättömät kriisit edellyttävät ennennäkemättömiä, innovatiivisia ja rohkeita rahapolitiikkaa koskevia päätöksiä;

on tietoinen rahapolitiikan edistämiseen liittyvästä epävarmuudesta ja monimutkaisesta toimintaympäristöstä; ilmaisee syvän huolestumisensa ennätyskorkeasta inflaatiosta; panee tyytyväisenä merkille, että EKP on päättäväisesti valmis toteuttamaan tarvittaessa toimia rahoitusvakauden turvaamiseksi;

muistuttaa, että EKP:n ensisijaisena tehtävänä on varmistaa hintavakaus;

katsoo, että EKP voisi saada hinnat laskemaan vähentämällä voimakkaasti kokonaiskysyntää rahapoliittisten välineidensä avulla, mutta toteaa, että samalla lisääntyisi riski negatiivisesta vaikutuksesta kasvuun ja työllisyyteen;

toteaa, että nykyinen inflaatio on pääasiassa tarjontalähtöistä ja sitä kiihdyttävät erityisesti energian ja elintarvikkeiden hinnat, jotka vaikuttavat nyt pohjainflaatioon;

toteaa lisäksi, että perinteisillä rahapoliittisilla välineillä on rajallinen vaikutus pyrittäessä taltuttamaan inflaatiota, joka on pääasiassa tarjontalähtöistä;

korostaa, että EKP:n sääntömääräinen riippumattomuus, sellaisena kuin siitä määrätään perussopimuksissa, on edellytys sille, että EKP voi täyttää tehtävänsä;

pitää myönteisenä, että Kroatian tasavalta liittyi euroalueeseen ja on ollut tammikuusta 2023 alkaen sen 20. jäsenmaa;

10.

panee merkille, että finanssi- ja rahapolitiikka ovat vahvistaneet toisiaan pandemian aikana ja kaikki EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot ovat tehneet yhteistyötä kukin omien toimivaltuuksiensa puitteissa, minkä ansiosta on ehkäisty vuoden 2008 finanssikriisin aikana koetun toistuminen, ja palauttaa mieliin kaikki mitä siihen johtaneista syistä on opittu sekä sen johdosta toteutetut toimet; korostaa, että hintavakauden säilyttäminen edellyttää tällä hetkellä finanssi- ja rahapolitiikan entistä tiiviimpää koordinointia, koska toimituspuolen häiriöiden ratkaiseminen edellyttää toimitusketjun häiriönsietokyvyn parantamista ja energiauudistuksia, kuten siirtymistä entistä enemmän uusiutuviin energialähteisiin ja paremmin ennakoitavissa olevia investointipuitteita; yhtyy pääjohtaja Lagarden antamaan varoitukseen, jonka mukaan on olennaisen tärkeää, että kotitalouksien suojelemiseksi korkeampien hintojen vaikutuksilta käytetty finanssipoliittinen tuki on väliaikaista ja kohdennettua, sillä näin rajoitetaan inflaatiopaineiden lisäämisen riskiä ja siten myös helpotetaan hintavakauden varmistamiseen liittyvää rahapolitiikan tehtävää ja edistetään velkakestävyyden säilyttämistä (3);

11.

pitää myönteisenä pääjohtaja Lagarden lausuntoa, jonka mukaan nykyisen geopoliittisen kriisin vuoksi EU:n finanssipoliittisessa yhdentymisessä on edistyttävä; on tyytyväinen EKP:n pitkäaikaiseen tukeen pankkiunionin ripeälle loppuun saattamiselle ja korostaa vakavien viivytysten aiheuttamia riskejä; panee merkille EKP:n tuen itsenäisen eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän perustamiselle; toteaa, että riskien jakaminen ja vähentäminen liittyvät toisiinsa ja että rahoituslaitosten suojajärjestelmillä on keskeinen rooli jäsenlaitosten suojelussa ja vakauttamisessa; panee tyytyväisenä merkille tähän mennessä saavutetun edistyksen järjestämättömien lainojen vähentämisessä;

12.

kehottaa EKP:tä seuraamaan kehitystä edelleen ja julkaisemaan säännöllisesti tietoja euron kansainvälisestä asemasta; korostaa, että euron aseman vahvistaminen edellyttää Euroopan talous- ja rahaliiton syventämistä ja täydentämistä, jotta voidaan vähentää euroalueen todellista ja oletettua alttiutta makrotalouden häiriöille; toteaa, että jos euron houkuttelevuutta varantovaluuttana vahvistetaan, se lisää entisestään sen kansainvälistä käyttöä ja lisää EU:n kykyä muotoilla talouspoliittinen virityksensä itsenäisesti, mikä on keskeinen tekijä Euroopan taloudellisen suvereniteetin turvaamisessa;

Rahapolitiikka

13.

on huolissaan siitä, että euroalueen inflaatio on noussut ennätyskorkealle, sillä vuoden 2022 keskimääräinen inflaatio oli 8,4 prosenttia; korostaa, että kuluttajahintainflaatio nousi 10,6 prosentin ennätyslukemiin lokakuussa 2022 ja putosi 9,2 prosenttiin joulukuussa 2022; korostaa, että energia on ylivoimaisesti merkittävin inflaation kiihdyttäjä (40,8 prosenttia) ja seuraavaksi merkittävin ovat elintarvikkeiden hinnat (11,8 prosenttia); toteaa, että EKP ennustaa kuluttajahintainflaation olevan 6,3 prosenttia vuonna 2023, 3,4 prosenttia vuonna 2024 ja 2,3 prosenttia vuonna 2025 ja että etupäässä energia- ja elintarviketoimitusten häiriöiden vuoksi on olemassa riski, että luvut vielä nousevat; toteaa, että inflaatio on tällä hetkellä paljon korkeampi kuin EKP:n kahden prosentin tavoitetaso; panee merkille, että pohjainflaatio on tällä hetkellä 5,2 prosenttia; palauttaa mieliin, että EKP:n ensisijaisena tehtävänä on varmistaa hintavakaus;

14.

muistuttaa, että EKP:n strategian uudelleentarkastelussa vahvistettiin jälleen inflaatiotavoitteen keskipitkän aikavälin suunta ja asetettiin symmetrinen kahden prosentin inflaatiotavoite keskipitkälle aikavälille; kehottaa EKP:tä kohdentamaan huomionsa tarkasti inflaatioon tällä keskipitkällä aikavälillä, myös nykyisen kriisin aikana; kehottaa EKP:tä määrittämään, mitä ”keskipitkän aikavälin” käsite tarkoittaa;

15.

panee merkille EKP:n äskettäiset rahapoliittiset päätökset nostaa korkoja 50 peruspisteellä heinäkuussa, 75 peruspisteellä syyskuussa, 75 peruspisteellä marraskuussa, 50 peruspisteellä joulukuussa 2022 ja 50 peruspisteellä helmikuussa 2023; panee merkille, että tämänhetkinen korko on 3,0 prosenttia; panee merkille pääjohtaja Lagarden lausunnon, jonka mukaan EKP aikoo nostaa korkoja lisää useissa seuraavissa kokouksissa, kunnes inflaatio on laskenut tavoitetasolleen; panee merkille, että nimelliskorot ovat neutraalin koron alapuolella;

16.

panee merkille, että EKP:llä on käytössään välineitä, joilla voidaan vähentää kokonaiskysyntää, jotta inflaatio saadaan laskemaan tavoitetasolleen keskipitkällä aikavälillä; on huolissaan tällaisten korkopoliittisten päätösten vaikutuksista kasvuun ja työllisyyteen, ja katsoo, että asiaa olisi tarkasteltava suhteellisuusarvioinnissa; kehottaa EKP:tä harkitsemaan korkopolitiikan tasapainoisempaa ja vaiheittaisempaa mukauttamista nykyisessä erittäin epävarmassa tilanteessa; kehottaa perustelemaan kaikki tulevat viitekorkopäätökset tarkemmin;

17.

muistuttaa, että Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäys sekä riippuvuus fossiilisista tuontipolttoaineista ovat suurelta osin syynä viimeaikaiseen voimakkaaseen hintojen nousuun, ja toteaa, että kuluttajahintainflaatio kuvastaa öljyn ja kaasun hintojen jyrkkää nousua; toteaa, että nykyinen inflaatio on pääasiassa tarjontalähtöistä; toteaa lisäksi, että perinteisillä rahapoliittisilla välineillä on rajallinen vaikutus pyrittäessä taltuttamaan inflaatiota, jota kiihdyttävät pääasiassa energian ja elintarvikkeiden hinnat; panee merkille, että EKP on toistuvasti todennut, että korkojen nostaminen ei alenna energian hintoja eikä vaikuta inflaatioon lyhyellä aikavälillä;

18.

on erittäin huolestunut hajautumisen riskistä, kun otetaan huomioon euroalueen maiden inflaatioerot, jotka vaihtelivat Viron 25,2 prosentista Ranskan 6,6 prosenttiin elokuussa 2022; katsoo, että tämä vaarantaa EKP:n rahapolitiikan ja sen välittymismekanismin yhtenäisyyden;

19.

on huolestunut siitä, että voitot ovat viime aikoina olleet – suuremmassa määrin kuin aikaisemmin – keskeinen kotimaista kokonaisinflaatiota vauhdittava tekijä, kuten johtokunnan jäsen Isabel Schnabel on todennut (4); kehottaa EKP:tä julkaisemaan säännöllisesti tietoja voittojen vaikutuksesta inflaatioon; toteaa, että rahapolitiikalla ei voida oikealla tavalla vastata tähän inflaation kiihdyttäjään, eli liialliseen markkinavoimaan, johon pystytään paremmin puuttumaan muilla politiikoilla;

20.

kehottaa EKP:tä laatimaan uskottavan viestintästrategian ja tukemaan sitä nopeilla ja konkreettisilla toimilla viestittääkseen EU:n kansalaisille, että inflaatio tulee laskemaan keskipitkällä aikavälillä; on erittäin huolestunut siitä, että seuraavia 12 kuukautta koskevat kuluttajien inflaatio-odotukset (5,0 prosenttia) ja kolmen seuraavan vuoden inflaatiota koskeva mediaaniodotus (2,9 prosenttia) ylittävät huomattavasti tavoitetason (5); toteaa huolestuneena tämän viittaavan siihen, että inflaatio-odotukset ovat irtoamassa tavoitetasosta; toteaa, että inflaatio-odotuksiin vaikuttaminen katsotaan yhdeksi tärkeimmistä syistä EKP:n toteuttamiin korkojen nostoihin; kehottaa EKP:tä tarkastelemaan syvemmin inflaatio-odotusten merkitystä ja sitä, miten EKP:n ilmoitukset ja toimet vaikuttavat niihin;

21.

panee merkille, että inflaatio-odotusten merkityksestä inflaatiotulosten kannalta ei ole olemassa tieteellistä konsensusta;

22.

on erityisen huolestunut siitä, että euron äskettäisestä heikentymisestä Yhdysvaltain dollariin nähden on tullut merkittävä energian hintainflaatiota edistävä tekijä; toteaa, että euron äskettäinen heikentyminen Yhdysvaltain dollariin nähden edistää siten energian hintainflaatiota, koska energiajohdannaisilla käydään kauppaa Yhdysvaltain dollareissa;

23.

huomauttaa, että IMF totesi World Economic Outlook -raportissaan vuodelta 2022, että palkka-hintakierteen riski on vähäinen; toteaa, että joustavat työmarkkinat ja tietyntasoinen ostovoiman vähenemisen kompensoimiseksi toteutettava kiinni kurominen todennäköisesti edistävät voimakasta palkkojen nousua; kehottaa EKP:tä seuraamaan tätä riskiä hyvin tiiviisti;

24.

on huolestunut siitä, että EKP tukeutuu vakuuskehyksessään edelleen yksityisiin luottoluokituslaitoksiin julkisyhteisöjen luottoluokituksessa; kehottaa EKP:tä jälleen olemaan enää tukeutumatta niihin;

25.

korostaa, että rahapolitiikan välittymismekanismi on olennaisen tärkeä hintavakautta koskevan EKP:n tehtävän täyttämiseksi; korostaa, että valtionlainojen korkojen liialliset erot lisäävät luottoehtojen epäjohdonmukaisuutta rahapolitiikan yhtenäiseen välittymiseen nähden; panee merkille 15. kesäkuuta 2022 tehdyn EKP:n päätöksen soveltaa joustavuutta pandemiaan liittyvään arvopaperien osto-ohjelmaan kuuluvien lunastusten uudelleeninvestoinnissa; panee merkille, että on otettu käyttöön välittymisen suojaväline rahapolitiikan tehokkaan välittymisen tukemiseksi koko euroalueella;

26.

panee merkille, että edullisten kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden (TLTRO) ja korkeampien korkojen yhdistelmä ovat luoneet riskin siitä, että eurooppalaisilla pankeilla on mahdollisuus ansaita miljardien ylimääräiset voitot; panee tyytyväisenä merkille EKP:n lokakuun kokouksessaan tekemän päätöksen, jolla estetään tämä arbitraasi;

27.

on huolestunut siitä, että rahapolitiikan koordinointi maailman suurten keskuspankkien välillä on puutteellista; on lisäksi huolestunut siitä, että samanaikainen koronnostosykli eri puolilla maailmaa johtaa ennennäkemättömään rahapolitiikan kiristymiseen; kehottaa EKP:tä käynnistämään kansainvälisen vuoropuhelun muiden keskuspankkien kanssa;

Toissijaiset tavoitteet

28.

palauttaa mieliin, että EKP:n puheenjohtaja sanoi marraskuussa 2021 käydyn rahapoliittisen vuoropuhelun aikana, että toissijaisiin tavoitteisiimme kuuluvat luonnollisesti talouskehitys, ympäristön kunnioittaminen, ilmastonmuutoksen torjunta ja että ne on tietysti otettava huomioon, etenkin jos muut toimielimet ja etenkin Euroopan parlamentti ovat erittäin selkeästi ilmaisseet nämä toissijaiset tavoitteet; ehdottaa, että käytettäisiin hyväksi tätä kannustinta esittää EKP:lle näkemyksiä toissijaisista tavoitteista (6);

29.

palauttaa mieliin, että SEUT-sopimuksessa edellytetään, että EKP tukee yleistä talouspolitiikkaa unionissa SEU-sopimuksessa mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta hintavakaustavoitetta; huomauttaa, että EKP:n tavoitteiden välillä on selkeä hierarkia;

30.

toteaa, että EKP:n rahapolitiikkaan, jonka päämääränä on sen ensisijaisen tehtävän toteuttaminen, sovelletaan suhteellisuusarviointia; toteaa, että suhteellisuusarvioinnissa otetaan huomioon rahapoliittisten toimenpiteiden vaikutus koko talouteen ja talouspolitiikkaan, mitä käsitellään tässä osiossa; korostaa, että jos EKP:llä on mahdollisuus valita hintavakautta yhtä hyvin edistävien eri toimintapolitiikkojen välillä, se valitsee ne, jotka parhaiten tukevat EU:n yleistä talouspolitiikkaa (7);

31.

kehottaa EKP:tä sisällyttämään vuosikertomukseensa erityisen luvun, jossa selitetään, miten se on tulkinnut toissijaisia tavoitteitaan ja toteuttanut toimia niiden johdosta, sekä esitellään sen rahapolitiikan sivuvaikutuksia EU:n yleiseen talouspolitiikkaan;

32.

katsoo, että sosiaalisesti sekä ympäristön ja talouden kannalta kestävän kasvun korkea taso ja täystyöllisyyttä tavoitteleva erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous ovat keskeisiä taloudellisia tavoitteita; muistuttaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin merkityksestä; painottaa, että nämä tavoitteet saavutetaan parhaiten, kun vapaat markkinat toimivat vakaassa makrotaloudellisessa ympäristössä, joka perustuu ennustettavissa oleviin hintatasoihin;

33.

korostaa pk-yritysten keskeistä roolia EU:n taloudessa sekä taloudellisessa ja sosiaalisessa lähentymisessä ja työllisyydessä sekä rinnakkaisten siirtymien (vihreä ja digitaalinen siirtymä) toteuttamisessa;

34.

ehdottaa, että EKP ottaisi suhteellisuusarvioinnissaan huomioon sen, että sen rahapoliittisten toimien kustannukset eivät saisi suhteettomasti langeta pienituloisimpien ja haavoittuvimpien ryhmien harteille, ja arvioisi rahapoliittisten toimiensa vaikutusta näihin ryhmiin pitäen mielessä, että varallisuus- ja tuloerot vaikuttavat kielteisesti rahapolitiikan välittymisen tehokkuuteen (8);

35.

kehottaa EKP:tä riippumattomana toimielimenä pidättymään edelleen tekemästä tehtäväänsä hoitaessaan päätöksiä poliittisin perustein;

Ilmastonmuutoksen torjunta

36.

toteaa, että vihreiden investointien edistämiseksi tarvitaan hintavakautta ja vakaata makrotaloudellista ympäristöä ja että nämä auttaisivat muun muassa luomaan oikeat olosuhteet Pariisin sopimuksen täytäntöönpanolle; kehottaa EKP:tä arvioimaan, missä määrin ilmastonmuutos vaikuttaa sen kykyyn säilyttää hintavakaus;

37.

palauttaa mieliin, että unionin Pariisin sopimuksen mukaiset sitoumukset sitovat EKP:tä unionin toimielimenä;

38.

ottaa huomioon EKP:n neuvoston päätöksen toteuttaa lisätoimia ilmastonmuutokseen liittyvien näkökohtien sisällyttämiseksi eurojärjestelmän rahapolitiikan kehykseen;

39.

toteaa, että markkinaneutraaliuden käsite liittyy vapaaseen kilpailuun perustuvan avoimen markkinatalouden periaatteeseen; kunnioittaa EKP:n riippumattomuutta, mutta kehottaa sitä puuttumaan markkinoiden toimintapuutteisiin ja varmistamaan resurssien tehokkaan kohdentamisen pitkällä aikavälillä pysyen samalla mahdollisimman epäpoliittisena ja kunnioittaen markkinaneutraaliuden periaatetta; toteaa, että EKP on jo useaan otteeseen poikennut markkinaneutraaliuden periaatteesta; korostaa, että tällaisia päätöksiä ei pidä tehdä EKP:n ensisijaisen tavoitteen saavuttamisen kustannuksella;

40.

panee merkille EKP:n ilmoituksen irtautua hiilestä yritysjoukkovelkakirjojen hallussapidossa ”muokkaamalla” salkkuaan; painottaa, että EKP:n omaisuuserien osto-ohjelmat ovat epätavanomaista rahapolitiikkaa, jota olisi toteutettava vain ennennäkemättömissä taloudellisissa olosuhteissa; painottaa lisäksi, että nämä omistukset ovat alhaisen inflaation torjumiseksi aiemmin toteutettujen toimien sivutuote ja että investointien tekeminen ei ole rahapolitiikan tavoite;

41.

panee lisäksi merkille ilmoituksen EKP:n vakuuskehyksen viherryttämisestä, joka auttaa vähentämään EKP:n taseeseen kohdistuvaa taloudellista riskiä;

42.

suhtautuu myönteisesti EKP:n ilmoitukseen parantaa edelleen eurojärjestelmän riskinarviointivälineitä ja -valmiuksia, jotta ilmastoon ja ympäristöön liittyvät riskit voidaan ottaa paremmin huomioon esimerkiksi maiden sisäisten luottoluokitusjärjestelmien avulla; suhtautuu erityisen myönteisesti EKP:n vuorovaikutukseen luottoluokituslaitosten kanssa, jotta voidaan lisätä avoimuutta siitä, miten ne sisällyttävät ilmastoriskit luokituksiinsa ja minkälaisia tavoitteita ne ovat asettaneet ilmastoriskejä koskeville julkistamisvaatimuksille;

43.

suhtautuu myönteisesti EKP:n uuteen toimintasuunnitelmaan ja sen yksityiskohtaiseen etenemissuunnitelmaan kohti ilmastonmuutokseen liittyviä toimia, jotta ilmastonmuutokseen liittyvät näkökohdat sisällytetään entistä paremmin osaksi sen politiikkakehystä ja malleja;

44.

pitää myönteisenä EKP:n ilmastoriskien stressitestiä, joka on kehitetty arvioimaan pankkien ja yritysten häiriönsietokykyä ilmastosiirtymään liittyvän riskin yhteydessä; panee merkille, että 8. heinäkuuta 2022 julkaistujen tulosten mukaan useimmilla pankeilla ei ole vankkoja ilmastoriskien stressitestauskehyksiä eikä asiaankuuluvia tietoja; kehottaa EKP:tä antamaan toimivia ohjeita ja vähentämään byrokratiaa; toteaa, että pankkivalvonnan olisi perustuttava riskeihin eikä sitä pitäisi ohjailla toissijaisilla näkökohdilla; kehottaa pankkeja tehostamaan toimiaan ilmastoriskin mittaamiseksi ja hallitsemiseksi;

45.

korostaa, että EKP on onnistunut vähentämään omia hiilidioksidipäästöjään 10,7 prosenttia vuosina 2020–2021;

Avoimuus, vastuuvelvollisuus, sukupuolten tasa-arvo ja muut näkökohdat

46.

korostaa tarvetta parantaa edelleen EKP:n vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta koskevia järjestelyjä; toteaa, että vaikka EKP on laajentanut välineistöään ja tavoitteitaan, sen vastuuvelvollisuuskäytännöt ovat kehittyneet vain osittain; odottaa, että nykyiset vastuuvelvollisuuskäytännöt virallistetaan kirjallisesti EKP:n ja Euroopan parlamentin välillä; kehottaa jälleen EKP:tä vahvistamaan vastuuvelvollisuuttaan Euroopan parlamenttiin nähden;

47.

pitää myönteisenä kattavaa ja yksityiskohtaista palautetta, jota EKP antoi parlamentin EKP:n vuosikertomuksesta 2020 antamasta päätöslauselmasta; kehottaa EKP:tä jatkamaan tätä sitoutumista vastuuvelvollisuuteen ja julkaisemaan vastaisuudessakin vuosittain kirjallisen palautteensa parlamentin EKP:n vuosikertomuksista antamiin päätöslauselmiin;

48.

kehottaa EKP:tä raportoimaan paremmin kannoista, joita EKP on esittänyt Baselin pankkivalvontakomiteassa, myös kirjallisesti;

49.

suhtautuu myönteisesti EKP:n uuteen viestintäpolitiikkaan, johon sisältyy keinoja, joilla voidaan entistä saavutettavammin selittää ja esitellä EKP:n politiikkaa koskevia päätöksiä suurelle yleisölle ja sidosryhmille;

50.

panee tyytyväisenä merkille sen, miten EKP kiinnittää huomiota kyberhyökkäysten riskiin; kannustaa EKP:tä jatkamaan tätä huomion kiinnittämistä erityisesti geopoliittinen tilanne huomioon ottaen;

51.

kehottaa EKP:tä tehostamaan kryptovaluuttojen kehittymisen ja asiaan liittyvien riskien seurantaa kyberturvallisuuden, rahanpesun, terrorismin rahoituksen ja muun sellaisen rikollisen toiminnan osalta, joka liittyy kryptovarojen mahdollistamaan anonymiteettiin; panee tässä yhteydessä merkille kryptovarojen markkinoista annetun asetuksen voimaantulon;

52.

pitää valitettavana, että EKP:n johtokunnassa ja neuvostossa on vain kaksi naisjäsentä; muistuttaa, että johtokunnan nimityksissä olisi otettava huomioon sukupuolten tasapuolinen edustus ja että esivalintaluettelot olisi toimitettava parlamentille; pitää erittäin valitettavana, että sen sijaan, että jäsenvaltiot olisivat toimittaneet ehdokkaista esivalintaluettelot, ne ovat äskettäin nimenneet avoimia paikkoja vastaavan määrän ehdokkaita; palauttaa mieliin, että parlamentti on aiemmin sitoutunut olemaan ottamatta huomioon sellaisia esivalintaluetteloita, joissa ei noudateta sukupuolten tasapuolisen edustuksen periaatetta, sukupuolten tasa-arvosta nimettäessä ehdokkaita talous- ja rahapolitiikkaa koskeviin EU-tehtäviin antamansa päätöslauselman mukaisesti; kehottaa euroalueen jäsenvaltioita tekemään osansa ja sisällyttämään sukupuolten tasa-arvon periaatteen täysimääräisesti nimitysprosesseihinsa ja varmistamaan kaikkien sukupuolten yhtäläiset mahdollisuudet kansallisten keskuspankkien pääjohtajan asemaan;

53.

pitää valitettavana, että sukupuolten edustus on edelleen epätasapainossa myös EKP:n organisaatiorakenteessa, ja toteaa, että tämä koskee erityisesti naisten osuutta ylemmän johdon tehtävissä; toteaa, että tätä koskevat uusimmat saatavilla olevat tilastot ovat vuodelta 2019 ja että niiden mukaan naisten osuus kaikissa EKP:n ylemmän johdon tehtävissä oli noussut 30,3 prosenttiin ja ylimmän johdon tehtävissä 30,8 prosenttiin; pitää myönteisenä EKP:n uutta strategiaa sukupuolten tasapuolisen edustuksen parantamiseksi, mukaan lukien tavoite naisten osuuden korottamisesta 40–51 prosenttiin vuoteen 2026 mennessä; kehottaa EKP:tä raportoimaan edistymisestä tällä alalla vuosikertomuksessaan;

54.

tukee EKP:n tavoitetta lisätä naisten edustusta kannustamalla naisia etenemään tällä alalla; suhtautuu siksi myönteisesti EKP:n Women in Economics -apurahan kaltaisiin aloitteisiin;

55.

panee merkille EKP:n henkilöstön mahdollisia eturistiriitoja koskevat säännöt ja kannustaa soveltamaan niitä kunnianhimoisesti; panee lisäksi merkille, että sen eettisiä toimintapuitteita tarkastellaan parhaillaan uudelleen; painottaa Euroopan oikeusasiamiehen 26. lokakuuta 2022 tekemää päätöstä, jossa annettiin suosituksia tästä asiasta ja erityisesti pyöröovi-ilmiöstä EKP:ssä sen jälkeen, kun eräs ylempi ekonomisti siirtyi yhdysvaltalaisen investointipankin palvelukseen (9); kehottaa EKP:tä ulottamaan korkeampien palkkaluokkien karenssiajan myös alempien palkkaluokkien työntekijöihin;

56.

kehottaa EKP:tä laatimaan strategian edunvalvojien kanssa toimimisesta ja lisäämään henkilöstötason yhteyksien avoimuutta myös muualla kuin EKP:n neuvostossa;

57.

pitää myönteisenä, että väärennettyjen euroseteleiden määrä laski vuonna 2021 alimmalle tasolle vuoden 2003 jälkeen (12 väärennöstä miljoonaa seteliä kohden); kehottaa EKP:tä tehostamaan väärentämisen torjuntaa ja yhteistyötään Europolin, Interpolin ja komission kanssa tämän tavoitteen saavuttamiseksi; kehottaa EKP:tä perustamaan järjestelmän, jolla voidaan jäsenvaltioiden oikeuksia rajoittamatta paremmin valvoa suuria transaktioita rahanpesun, verovilpin sekä terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden rahoituksen torjumiseksi;

58.

pitää myönteisinä EKP:n edistymistä digitaalista euroa koskevassa hankkeessa sekä asiasta parlamentin kanssa käytävää vuoropuhelua; odottaa innolla, että digitaalista euroa koskevan hankkeen 24 kuukauden pituinen tutkimusvaihe päättyy ja että EKP:n neuvosto tekee päätöksen digitaalisen euron käyttöönottoon liittyvän prosessin aloittamisesta, kun lainsäätäjät ovat säätäneet tätä varten oikeusperustan komission tulevan ehdotuksen perusteella;

59.

korostaa odotettuja hyötyjä, kuten tehokkuushyötyjä ja rahoituspalvelujen käyttömahdollisuuksien lisääntymistä; on samaa mieltä EKP:n kanssa siitä, että digitaalisen euron olisi täytettävä useita vähimmäisvaatimuksia, joita ovat muun muassa vankkuus, turvallisuus, tehokkuus ja yksityisyydensuoja; painottaa, että digitaalinen euro voisi täydentää käteistä maksuvälineenä, mutta se ei saa korvata sitä;

60.

kehottaa EKP:tä ottamaan digitaalisen euron suunnittelussa asianmukaisesti huomioon pankkisektorille aiheutuvat riskit ja reaalitalouteen suunnatun kokonaislainanannon;

61.

pitää erittäin valitettavana EKP:n päätöstä ottaa Amazon mukaan digitaalisen euron prototyyppirajapintojen testaamiseen; painottaa, että tämä yritys on mahdollinen kilpailija tällä alalla ja että sitä ei sen vuoksi pitäisi asettaa tällaiseen asemaan, etenkään, koska se ei saa tästä tehtävästä rahallista korvausta; painottaa lisäksi, että digitaalisen euron infrastruktuurin ulkoistaminen yhdysvaltalaiselle teknologiayritykselle heikentää EU:n strategista riippumattomuutta;

62.

kehottaa tehostamaan edelleen EKP:n sisäistä väärinkäytösten paljastamista koskevaa kehystä ja saattamaan sen väärinkäytösten paljastajia koskevan EU:n direktiivin (10) mukaiseksi;

63.

ehdottaa, että perustetaan IMF:n mallin mukainen riippumaton arviointitoimisto, joka voisi arvioida EKP:n toimintaperiaatteita ja toteuttaa vaikutustenarviointeja eri toimintavaihtoehtojen vaikutuksista EKP:n riippumattomuutta loukkaamatta;

o o

64.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 23, 21.1.2021, s. 105.

(2) EUVL C 479, 16.12.2022, s. 75.

(3) Avauspuheenvuoro 26. syyskuuta 2022 käydyssä rahapoliittisessa vuoropuhelussa:

https://www.ecb.europa.eu/press/key/date/2022/html/ecb.sp220926_ 1~0bd6fcc86c.en.html.

(4) Isabel Schnabelin puhe inflaation globalisoitumisesta: https://www.ecb.europa.eu/press/key/date/2022/html/ecb.sp220511_ 1~e9ba02e127.en.html.

(5) https://www.ecb.europa.eu/press/pr/date/2023/html/ecb.pr230112~6cfbeda491.en.html.

(6) Marraskuussa 2021 käydyn rahapoliittisen vuoropuhelun sanatarkan selostuksen s. 15: https://www.ecb.europa.eu/press/key/date/2021/html/ecb.sp211115_annex_ 1~d1ef2075bb.en.pdf.

(7) https://www.ecb.europa.eu/press/key/date/2022/html/ecb.sp220324~61c5afb6b9.en.html.

(8) https://www.bis.org/publ/othp50.htm.

(9) https://www.ombudsman.europa.eu/en/decision/fi/162341.

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937, annettu 23 päivänä lokakuuta 2019, unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17).

11.8.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 283/51

P9_TA(2023)0059

Lannoitteiden saatavuus EU:ssa

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. helmikuuta 2023 komission tiedonannosta lannoitteiden saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden varmistamisesta (2022/2982(RSP))

(2023/C 283/12)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon 9. marraskuuta 2022 annetun komission tiedonannon lannoitteiden saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden varmistamisesta (COM(2022)0590),

—	ottaa huomioon 24. maaliskuuta 2022 antamansa päätöslauselman EU:n kiireellisen toimintasuunnitelman tarpeesta elintarviketurvan varmistamiseksi EU:ssa ja sen ulkopuolella Venäjän hyökättyä Ukrainaan (1),

—	ottaa huomioon 20. lokakuuta 2021 antamansa päätöslauselman Pellolta pöytään -strategiasta oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten (2),

—	ottaa huomioon 10. helmikuuta 2021 antamansa päätöslauselman uudesta kiertotaloutta koskevasta toimintasuunnitelmasta (3),

—	ottaa huomioon komission tiedonannon valtiontukitoimenpiteitä koskevista tilapäisistä kriisipuitteista talouden tukemiseksi Ukrainaan kohdistuneen Venäjän hyökkäyksen jälkeen (4),

—	ottaa huomioon 23. maaliskuuta 2022 annetun komission tiedonannon elintarviketurvan varmistamisesta ja elintarvikejärjestelmien häiriönsietokyvyn vahvistamisesta (COM(2022)0133),

—	ottaa huomioon 20. heinäkuuta 2022 annetun komission tiedonannon ”Kaasua säästöön talven varalle” (COM(2022)0360),

—	ottaa huomioon 20. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Pellolta pöytään -strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten” (COM(2020)0381),

—

ottaa huomioon jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta 2. joulukuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 (5),

—	ottaa huomioon korkeisiin energianhintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä 6. lokakuuta 2022 annetun asetuksen (EU) 2022/1854 (6),

—

ottaa huomioon EU-lannoitevalmisteiden asettamista saataville markkinoilla koskevien sääntöjen vahvistamisesta ja asetusten (EY) N:o 1069/2009 ja (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta sekä asetuksen (EY) N:o 2003/2003 kumoamisesta 5. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1009 (7),

—	ottaa huomioon vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta 12. joulukuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY (8) (nitraattidirektiivi),

—	ottaa huomioon 4. tammikuuta 2023 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Drivers of food security” (SWD(2023)0004),

—	ottaa huomioon Yhteisen tutkimuskeskuksen julkaisun ”Technical proposals for the safe use of processed manure above the threshold established for Nitrate Vulnerable Zones by the Nitrates Directive (91/676/EEC)” (9),

—	ottaa huomioon lannoitteiden saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden varmistamista koskevaa komission tiedonantoa koskevan kysymyksen komissiolle (O-000001/2023– B9-0010/2023),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,

—	ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A.	ottaa huomioon, että lannoitteet ja ravinnehuolto ovat välttämättömiä riittävän ja laadukkaan elintarviketuotannon varmistamiseksi ja että niillä on ratkaiseva merkitys maailmanlaajuisen elintarviketurvan kannalta; ottaa huomioon, että nykyinen lannoitepula voi vaikuttaa huomisen viljelykasveihin;

ottaa huomioon, että kivennäislannoitteiden tuotanto ja kustannukset riippuvat suurelta osin maakaasun saatavuudesta ja kohtuuhintaisuudesta, kun taas niiden osuus maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä on jopa 2,1 prosenttia (10); toteaa, että lannoitteiden, kuten typen ja ammoniakin, tuottaminen edellyttää valtavia määriä maakaasua; ottaa huomioon, että kaasun osuus lannoitteiden tuotantokustannuksista on noin 80 prosenttia;

C.	ottaa huomioon, että planeettamme sietokyky biokemiallisille virtauksille on ylitetty EU:ssa typpikierron osalta (3,3 kertaa) ja fosforikierron osalta (2 kertaa) (11);

ottaa huomioon, että Venäjän federaation Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 aloittaman laittoman hyökkäyksen seurauksena maailmanlaajuinen kivennäislannoite- ja energiakriisi uhkaa maailmanlaajuista elintarviketurvaa ja nostaa elintarvikkeiden hintoja, millä saattaa olla syvällinen vaikutus maailman haavoittuvimpiin väestöryhmiin, jotka ovat erittäin riippuvaisia kohtuuhintaisten ja ravitsevien elintarvikkeiden saatavuudesta;

ottaa huomioon, että historiallisesti suuri osa EU:ssa lannoitteiden tuotantoon käytetystä maakaasusta on peräisin Venäjän federaatiosta; ottaa huomioon, että Venäjän federaatio on maailman tärkein lannoitteiden ja niiden keskeisten ainesosien toimittaja; ottaa huomioon, että Venäjä on käyttänyt väärin määräävää asemaansa kaasutoimituksissa ja lannoitteissa poliittisena aseena; ottaa huomioon, että kivennäislannoitteiden käytön jatkuva korkea taso saattaa ruokkia Venäjän sotatoimia ja tukea muita autokraattisia järjestelmiä;

F.	ottaa huomioon, että inflaatio vaikuttaa voimakkaasti maatalousalaan Euroopassa, erityisesti koska se rasittaa huomattavasti yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) nykyistä budjettia;

ottaa huomioon, että monet eurooppalaiset kivennäislannoitevalmistajat ovat supistaneet toimintaansa tai lopettaneet tuotannon kokonaan, mikä johtuu suurelta osin maakaasun hintojen noususta mutta myös vähemmän byrokraattisten maiden aiheuttamasta verotuksesta ja kilpailusta, mikä on johtanut pulaan, lannoitteiden hintojen nousuun ja pienempiin satoihin, jotka johtuvat siitä, että viljelijät eivät pysty hankkimaan lannoitteita, joita he tarvitsevat täyttääkseen tuotantotarpeensa, ja että tämä vaikuttaa viime kädessä elintarvikkeiden saatavuuteen ja kohtuuhintaisuuteen;

H.	ottaa huomioon, että maailman suurimmat lannoitevalmistajat ovat tuottaneet ennätyksellistä voittoa (12);

ottaa huomioon, että viljelijöiden on nyt ratkaistava kysymys siitä, kuinka suuren riskin he voivat ottaa kylvö- ja tuotantopäätöksissään tai tehtävä jopa päätös maataloustoimintansa lopettamisesta kokonaan, koska lannoitteiden hinnat ovat olleet hyvin epävakaat ja nousseet kahden viime vuoden aikana tasolle, jota ei ole koskaan nähty Euroopassa, mikä vaikuttaa viljelijöiden tulotasoon ja jopa tilanhoitoon; ottaa huomioon, että lannoitteiden tuotantoon tarvittavien raaka-aineiden saatavuutta ei ole taattu, mikä saattaa aiheuttaa maatiloille pulaa kasvukauden aikana;

ottaa huomioon, että maatalouden tuotantopanoskustannusten nousu on ollut merkittävä tekijä elintarvikkeiden korkeissa hinnoissa kahden viime vuoden aikana; ottaa huomioon, että satovuoden 2023 viljakasvien nykyiset hintaodotukset eivät välttämättä vastaa nykyisiä tuotantopanoskustannuksia, minkä vuoksi tuotot voivat olla tuotantokustannuksia alhaisemmat; ottaa huomioon, että joissakin jäsenvaltioissa ja erityisesti Ukrainan sodan läheisyydessä sijaitsevissa jäsenvaltioissa myyntihinta on jo jäänyt tuotantokustannusten alle; ottaa huomioon, että kun lannoitteisiin investoidaan hintojen ollessa korkeita, viljelijöihin kohdistuu riskejä, koska lannoitteiden hinnat saattavat laskea merkittävästi lyhyellä aikavälillä;

ottaa huomioon, että lisääntyneiden likviditeettivaatimusten ja lannoitemarkkinoiden epävakauden vuoksi monet pienet kauppiaat eivät voi ottaa markkinoille asettautumisen riskiä, mikä heikentää kilpailukykyä; katsoo, että komission olisi toteutettava toimenpiteitä tämän riskin lieventämiseksi mahdollistaakseen kilpailun lisääntymisen;

ottaa huomioon, että Pellolta pöytään -strategiassa oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten on asetettu tavoitteeksi vähentää ravinnehävikkiä vähintään 50 prosentilla varmistaen samalla, että maaperän hedelmällisyys ei heikkene; ottaa huomioon, että strategiasta 20. lokakuuta 2021 antamassaan päätöslauselmassa parlamentti suhtautui myönteisesti tähän tavoitteeseen ja korosti myös tarvetta varmistaa, että maaperän hedelmällisyys ei heikkene; toteaa, että näin vähennetään lannoitteiden käyttöä vähintään 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä;

ottaa huomioon, että nykyinen kivennäislannoitteiden saatavuuden kriisi painottaa karjan keskeistä roolia Euroopan maatalouden tasapainottamisessa, sillä sen avulla ylläpidetään viljelykasvien tuotantoa korvaamalla ja täydentämällä kivennäislannoitteita; ottaa huomioon, että on edelleen monia orgaanisten ravinteiden lähteitä, joita ei tällä hetkellä käytetä täysimääräisesti, kuten karjanlantaa, mädätettä, frassia ja puhdistamolietettä; ottaa huomioon, että orgaanisten ravinteiden jalostamisella orgaanisiksi lannoitevalmisteiksi voi olla merkittävä rooli Pellolta pöytään -strategian tavoitteiden ja unionin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa;

ottaa huomioon, että yhdistetyn kuivuusindikaattorin mukaan aikana, joka kattoi elokuun 2022 kymmenen ensimmäistä päivää, 47 prosentille Euroopan pinta-alasta oli annettu varoitus vakavasta kuivuudesta ja 17 prosentille oli julistettu hätätila; toteaa, että tilanne pahentui eniten sellaisilla alueilla, joita kuivuus koetteli keväällä 2022 (13);

O.	ottaa huomioon, että lannasta talteen otetun typen (RENURE) hyödyntäminen osana lannanhallintajärjestelmiä mahdollistaa kehityksen kohti kiertotaloutta ja resurssitehokkuuden lisäämisen EU:n elintarvikejärjestelmässä;

P.	ottaa huomioon, että komission oma yhteinen tutkimuskeskus on laatinut kriteerit sellaisen käsitellyn lannan turvalliselle käytölle, joka ylittää nitraattiherkille alueille nitraattidirektiivissä asetetun kynnysarvon;

korostaa typpilannoitteiden 149 prosentin raportoitua hintojen nousua syyskuussa 2022 ja suhtautuu myönteisesti lannoitteista annettuun komission tiedonantoon ja sen tavoitteeseen varmistaa lannoitteiden saatavuus ja kohtuuhintaisuus EU:n maatalousalan häiriönsietokyvyn varmistamiseksi;

korostaa, että kaikentyyppisten lannoitteiden saatavuus ja lannoitteiden tuotanto ovat olennaisen tärkeitä elintarvikkeiden toimittamisessa unionin kansalaisille ja maailmanlaajuisen elintarviketurvan kannalta sekä maaperän hedelmällisyyden varmistamiseksi ja maaperän köyhtymisen välttämiseksi; toteaa, että lannoitteiden tuotanto on olennaisen tärkeää myös AdBluen tuotannolle liikennealaa varten ja hiilidioksidin tuotannolle elintarviketeollisuutta varten; on huolissaan typpilannoitteiden hintojen ennennäkemättömästä noususta, johon vaikuttavat myös maakaasun korkeat hinnat ja kaasunsaannin häiriintyminen, ja korostaa, että tällä voi olla merkittävä vaikutus maataloustuotannon kustannuksiin ja EU:n maatalousalan kilpailukykyyn;

korostaa, että lannoitteiden rajoitettu saatavuus vuonna 2022 on johtanut jäännöslannoitevarantojen ehtymiseen maaperässä, mikä voi vaikuttaa merkittävästi Euroopan elintarviketuotantoon vuonna 2023;

katsoo, että komission tiedonannossaan esittämät toimenpiteet ovat hyvä alku erityisesti lannoitekriisin välittömässä torjumisessa, mutta nämä toimenpiteet eivät silti läheskään riitä korjaamaan lannoitemarkkinoiden vääristymiä ja varmistamaan pitkän aikavälin strategista riippumattomuutta lannoitteiden suhteen; kehottaa komissiota laatimaan EU:n pitkän aikavälin lannoitestrategian ja esittämään EU:n pitkän aikavälin kestävän maaperän ravinnestrategian kesäkuuhun 2023 mennessä; kehottaa toteuttamaan nopeasti kokonaisvaltaisia toimia, jotta vältetään uudet riippuvuudet tuontilannoitteista tai -energiasta ja energiankantajista ja varmistetaan maailmanlaajuinen elintarviketurva edistämällä kestävää elintarviketuotantoa, jossa kunnioitetaan ympäristöä ja joka mukautetaan ilmastonmuutokseen, ottaen samalla huomioon alueellinen, eurooppalainen ja maailmanlaajuinen taloudellinen ja sosiaalinen tilanne;

korostaa tarvetta pitkän aikavälin ratkaisuille, jotka otetaan käyttöön Euroopan tasolla, jotta vältetään taloudellisten vääristymien syntyminen jäsenvaltioiden maatalousalojen välille;

muistuttaa, että jopa lyhytaikainen lannoitteiden tai kohtuuhintaisuuden puute voi vaarantaa oikea-aikaisen viljelyn ja vaikuttaa kielteisesti viljelijöiden tuloihin; tämä voi lisätä ruokaturvattomuutta;

painottaa tuotantopanoskustannusten lisääntymisen vaikutusta EU:n maatalouteen ja korostaa, että muiden alueiden, kuten Venäjän ja Etelä-Amerikan, viljelijöillä on käytettävissään huomattavasti edullisempia lannoitteita, mikä heikentää EU:n viljelijöiden kilpailukykyä;

Lyhyen aikavälin toimenpiteet

kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota harkitsemaan varainhoitovuoden 2023 maatalousalan varauksen käyttöä välittömän tuen antamiseen viljelijöille lannoitekustannusten jyrkän nousun ja siitä johtuvan tuotantokustannusten nousun vuoksi;

korostaa kuitenkin, että kriisivarauksen käyttö ei ole riittävä taloudellinen vastaus haasteisiin vastaamiseksi ja että tarvitaan vankempia toimia meneillään olevan kriisin torjumiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan tuen viljelijöille siihen asti, kunnes markkinat vakiintuvat ja kivennäislannoitteille on tarjolla vaihtoehtoja; toteaa, että YMP:n talousarvion peräkkäiset vähennykset ja inflaatiopaineet ovat yhdessä heikentäneet entisestään EU:n viljelijöiden toiminnan kannattavuutta;

10.

kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita asettamaan kansallisissa hätäsuunnitelmissaan etusijalle maakaasun ja kohtuuhintaisen sähkön jatkuvan ja keskeytymättömän saatavuuden lannoitteiden ja niihin liittyvien AdBluen ja hiilidioksidin tuotantoa varten elintarviketurvan, kilpailukyvyn maailmanmarkkinoilla ja toimivan kuljetusalan varmistamiseksi pitkällä aikavälillä;

11.

pelkää, että viljelijöille ja lannoitetuottajille valtiontuen väliaikaisen kriisikehyksen kautta annettava tuki saattaa aiheuttaa riskin uudelleenkansallistamisesta, pirstoutumisesta ja kilpailusta eri markkinoiden ja yksittäisten viljelijöiden välillä; korostaa, että on suosittava yhteisiä toimenpiteitä ja että on tarpeen luoda tasapuoliset toimintaedellytykset ja jakaa tarjonta oikeudenmukaisesti kaikkialla unionissa;

12.

muistuttaa tässä yhteydessä, että monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi voisi tehdä mahdolliseksi YMP:n talousarvion kasvattamisen ottaen huomioon inflaation vakava vaikutus tuotantopanoskustannuksiin ja maataloustuloihin; kannustaa EU:ta etsimään vaihtoehtoisia rahoituslähteitä YMP:n ulkopuolelta, kehittämään asianmukaisia toimenpiteitä lannoitteiden kohtuuhintaisuuden ja saatavuuden varmistamiseksi EU:ssa ja lieventämään lannoitevajeen taloudellisia vaikutuksia;

13.

muistuttaa jäsenvaltioita mahdollisuudesta kehittää YMP-strategiasuunnitelmiensa puitteissa erityisiä ekojärjestelmiä, joilla edistetään orgaanista lannoittamista ja maaperän optimaalisten pH-tasojen kehittämistä, jotka edellyttävät vähemmän lannoitteiden käyttöä ja johtavat rajallisten toimitusten mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön, tai alakohtaisia toimia muilla aloilla, joihin voi sisältyä toimenpiteitä, joilla muun muassa edistetään vaihtoehtojen kehittämistä kivennäislannoitukselle, tuetaan yhteisiä ja yhteistyöhön perustuvia lähestymistapoja pulatilanteisiin sekä sovelletaan innovointia ja teknologiaa lannoitteiden käytön vähentämiseksi;

14.

tunnustaa maatalouselintarvikeosuuskuntien roolin ja antaa niille erillistä tukea, koska niillä on logistiset, organisatoriset ja taloudelliset valmiudet edistää paikallisia lannoitteiden tuotantohankkeita sekä kotieläimistä saatavien että muihin kuin fossiilisiin polttoaineisiin pohjaavien lannoitteiden osalta;

15.

kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita ratkaisujen löytämisessä YMP:n strategiasuunnitelmien tehokkaaseen käyttöön lannoitetilanteen käsittelemiseksi; kannustaa jäsenvaltioita tarkistamaan tarvittaessa YMP:n kansallisia strategiasuunnitelmiaan puutteiden korjaamiseksi, jotta voidaan optimoida ja vähentää lannoitteiden käyttöä ja ravinnehävikkiä, kannustaa kivennäislannoitteiden korvaamiseen ja täydentämiseen orgaanisista orgaanisista lähteistä peräisin olevilla ravinteilla sekä nopeuttamaan sopivia lannoitukseen liittyviä toimenpiteitä, jotta varmistetaan maaperän hedelmällisyys ja optimaaliset sadot estäen samalla hiilivuodot alueilla, joiden tuotantostandardit ovat heikommat; korostaa, että nämä tarkistukset olisi tehtävä oikea-aikaisesti edellyttäen, että tuotannon määrää ja laatua ei vähennetä eikä niitä pidetä YMP:n kansallisten strategiasuunnitelmien muutoksena, joka sallitaan vain kerran vuodessa; korostaa selkeitä hyötyjä, joita palkokasvit vuoroviljelyssä voivat tarjota lannoitustoimenpiteenä tässä yhteydessä, kun otetaan huomioon niiden kyky sitoa nitraatteja ja vähentää siten lannoitteiden tuotantopanosten tarvetta; kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki jäsenvaltiot antavat viljelijöilleen mahdollisuuden käyttää kerääjäkasveja YMP:n hyvän maatalous- ja ympäristökunnon puitteissa;

16.

kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti hiljattain hyväksytyn asetuksen (EU) 2019/1009 tarjoamia mahdollisuuksia, sillä siinä tarkistettiin EU:n lannoitevalmisteiden asettamista saataville markkinoilla koskevia sääntöjä ja mahdollistettiin EU:n sisämarkkinoiden avaaminen orgaanisille ja biojätepohjaisille lannoitteille myöntämällä niille pääsy CE-merkintään;

17.

kehottaa komissiota päivittämään karjanlannan määritelmää unionin lainsäädännössä tekemällä selvän eron käsitellyn ja käsittelemättömän lannan välillä, jotta niitä voidaan säännellä asianmukaisesti ja ottaen huomioon niiden erilaiset koostumukset ja pilaantumisen riskit;

18.

kehottaa komissiota keräämään tieteellistä näyttöä fermentoidun lannan ja muiden käsiteltyjen orgaanisten ravintoaineiden vaikutuksista ilmastohyötyjen ja veteen kohdistuvan pilaantumisriskin kannalta; kehottaa komissiota hyödyntämään fermentoidun lannan ja muiden käsiteltyjen orgaanisten ravintoaineiden käytöstä ympäristölle koituvia hyötyjä, jos ne on tieteellisesti osoitettu, edistämällä niiden käyttöä ja mahdollisesti mukauttamalla lainsäädäntöä;

19.

pitää valitettavana, että tiedonannolla ei helpoteta kemiallisten lannoitteiden orgaanisten vaihtoehtojen, kuten lannasta talteen otetun typen (RENURE), karjan lietelannan anaerobisessa mädätyksessä syntyvästä biojätteestä saatavan mädätteen ja minkä tahansa muun tehokkaan ja varmennetun välineen käyttöä, joita voidaan käyttää sekä maataloudessa että karjankasvatuksessa, ja kehottaa muuttamaan nitraattidirektiivin liitettä III tätä varten siten, että samalla noudatetaan edelleen tehokkuuden ja turvallisuuden periaatteita; kehottaa tällä välin nykyisen kriisin valossa tekemään väliaikaisen poikkeuksen, koska RENURE-tuotteilla ja mädätteellä voidaan korvata kemiallisia lannoitteita aiheuttamatta lisää päästöjä, typpihävikkiä tai lannantuotantoa; kehottaa komissiota ehdottamaan viipymättä ja viimeistään tulevassa integroidussa ravinnehuoltosuunnitelmassaan lainsäädäntötoimenpiteitä, joilla pannaan täytäntöön yhteisen tutkimuskeskuksen kehittämien kriteerien laillinen ja turvallinen soveltaminen, jotta RENUREa voidaan käyttää turvallisesti yli nitraattidirektiivissä nitraattiherkille alueille asetettujen kynnysarvojen;

20.

toteaa, että frassin käytöllä lannoitteena voi olla tärkeä rooli maaperän ravinnetarpeiden täyttämisessä; kehottaa tässä yhteydessä komissiota antamaan kannustimia frassin käytölle poistamalla tarpeettomat lainsäädännölliset ja hallinnolliset rasitteet mahdollisimman pian;

21.

korostaa, että kaikki viivytykset käsitellystä lannasta peräisin olevien ravinteiden uudelleenkäytön tunnustamisessa samoissa olosuhteissa kuin kemialliset lannoitteet pitkittäisivät tasapuolisten toimintaedellytysten puuttumista samankaltaisten lannoitevalmisteiden välillä;

22.

kehottaa komissiota ja neuvostoa ulottamaan väliaikaisen tuontitullien keskeyttämisen koskemaan kaikkia kivennäislannoitteita, lukuun ottamatta Venäjältä tai Valko-Venäjältä peräisin olevia lannoitteita, jotta voidaan lisätä lannoitteiden saatavuutta viljelijöiden kannalta ja siten vakauttaa hintoja ja tehdä Euroopan markkinoista dynaamisemmat parantamalla logistiikkaa ja vähentämällä hallinnollista taakkaa; korostaa, että EU:n ei pitäisi korvata yhtä riippuvuutta toisella, tällä kertaa tuoduilla lannoitteilla, eikä vaarantaa siirtymistä kohti vähähiilistä eurooppalaista lannoiteteollisuutta, mikä johtaisi hiilidioksidipäästöjen merkittävään kasvuun maailmanlaajuisesti ja haittaisi siten Pariisin ilmastotavoitteiden toteutumista;

23.

kehottaa perustamaan elinkeinonharjoittajille tukimekanismin, jolla hallitaan suurten lannoitemäärien ostamisen riskiä; panee merkille tarpeen varmistaa, että elinkeinonharjoittajien markkinoille saapumiseen liittyvät riskit vähenevät termiiniostojärjestelmässä, joka suojaa heitä kestämättömiltä velkatasoilta;

24.

pitää valitettavana, että komissio ei esittänyt vaikutustenarviointia seurauksista, joita koituu ravinnehävikin vähentämisestä vähintään 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, ja kehottaa toteuttamaan välittömästi toimia tilanteen korjaamiseksi;

25.

kehottaa komissiota arvioimaan mahdollisuutta laatia säännöt lannoitteiden yhteishankintamekanismin perustamiselle EU:n tasolla;

26.

kehottaa komissiota ja neuvostoa parantamaan Euroopan lannoitemarkkinoiden toimintaa vähentämällä niiden logistisia pullonkauloja ja varmistamaan tasapainon erityisesti tuonnin osalta, vähentämään lannoitteiden tuontiin ja kauppaan kohdistuvaa hallinnollista taakkaa sekä helpottamaan jakelijoiden ja viljelijöiden ostoja ja varastointia satokauden ulkopuolella;

27.

panee merkille kauppiaiden lisääntyneet likviditeettitarpeet ja tarpeen asettaa rahoitusta saataville Euroopan keskuspankin kautta lainanoton ja termiiniostojen helpottamiseksi lannoitteita varten;

28.

kehottaa komissiota luomaan strategisia liittoja luotettavien kumppanien kanssa, jotta helpotetaan lannoitteiden hankintaa keskipitkällä aikavälillä;

29.

korostaa, että markkinoiden manipulointi vaikuttaa lannoitteiden tarjontaan ja voi vaikuttaa viljan ja rehun termiiniostosopimuksiin ja johtaa siten elintarvikkeiden kuluttajahintojen inflaatioon;

Keskipitkän ja pitkän aikavälin toimet

30.

panee merkille, että kivennäislannoitteiden raaka-aineet, maakaasu, fosfori ja kalium ovat suurelta osin peräisin EU:n ulkopuolelta ja usein autokraattisista maista ja että kivennäislannoitteiden omavaraisuus ei ole realistista lyhyellä tai edes keskipitkällä aikavälillä; kehottaa siksi keskittymään enemmän keskipitkän ja pitkän aikavälin toimenpiteisiin, mukaan lukien investoinnit ja uudet liiketoimintamallit, joilla vähennetään tai poistetaan mahdollisesti haitallisia tuontiriippuvuuksia ja erityisesti vältetään uusien tällaisten riippuvuuksien syntyminen, lisätään EU:n strategista riippumattomuutta lannoitteiden suhteen erityisesti irtautumalla hiilestä ja ottamalla käyttöön uusiutuvia energialähteitä, joita käytetään vihreiden lannoitteiden tuotantoon, parantamalla orgaanisten lannoitteiden ja kierrätetyistä jätevirroista peräisin olevien ravinteiden saatavuutta ja lisäämällä maatalouden kiertoa, mikä vahvistaa EU:n maatalousalan häiriönsietokykyä;

31.

toteaa, että EU:n uudella hiilirajamekanismilla (CBAM) on tärkeä tavoite ehkäistä hiilivuoto ja että se olisi yhdistettävä muihin EU:n tavoitteisiin, kuten ruokaturvan varmistamiseen;

32.

kehottaa toteuttamaan välittömiä toimia, mukaan lukien varmistamaan asianmukaiset säännökset ja rahoituksen, jotta EU:n nykyinen lannoiteteollisuus voi tehokkaasti ja kiireellisesti irrottaa tuotantoprosessit hiilestä, jotta voidaan lopettaa maakaasuriippuvuus ja samalla toimittaa uusiutuvia, fossiilittomia ja vähähiilisiä lannoitteita EU:n viljelijöille;

33.

toteaa, että lannoitteiden tuotannossa käytettävä venäläinen kaasu rahoittaa osaltaan Ukrainan sotaa; kehottaa tämän vuoksi osoittamaan mahdollisimman pian riittävät resurssit, jotta voidaan lopettaa riippuvuus venäläisestä kaasusta;

34.

korostaa tarvetta nopeuttaa typpilannoiteteollisuuden irtautumista hiilestä ja sen kestävyyden ja häiriönsietokyvyn lisäämistä käyttämällä fossiilittomia, vähähiilisiä ja uusiutuvia energialähteitä ja kierrätettyjä ravinteita lannoitteiden tuotannossa, erityisesti lannan kompostoinnista saatavaa typpeä, jotta voidaan vähentää riippuvuutta maakaasusta; kehottaa tässä yhteydessä komissiota tekemään uusia ja strategisesti alueellisesti keskitettyjä ehdotuksia, joilla tehostetaan pienten ja keskisuurten biokaasulaitosten käyttöönottoa lannoitteiden ja energian tuottamiseksi kaikkialla Euroopassa, jotta voidaan tukea viljelijöitä sellaisen kestävän EU:n arvoketjun luomisessa, joka vähentää EU:n riippuvuutta kolmansista maista; huomauttaa, että maatalouden anaerobisten mädätyslaitosten, joiden pääasiallinen strateginen tarkoitus on biometaanin ja mädätteen tuotanto, lukumäärän kasvun ei tulisi tapahtua yksinomaan YMP:n rahoituksen kustannuksella;

35.

kehottaa komissiota ehdottamaan keskipitkän ja pitkän aikavälin poliittisia toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan RENURE-tuotteiden käyttö luokittelemalla ne tieteellisiin kriteereihin perustuviksi kemiallisten lannoitteiden korvaajiksi, jotka tarjoavat viljelijöille mahdollisuuden vähentää riippuvuuttaan kemiallisista lannoitteista ja lisätä tilalla tapahtuvaa kiertoa hyödyntämällä lannan kaltaisia jäämiä;

36.

panee merkille Euroopan merituulivoiman mahdollisuudet tuottaa sähköä vedyn ja ammoniakin tuotantoa varten; kehottaa komissiota tutkimaan, onko mahdollista toteuttaa integroitu malli ammoniakin tuottamiseksi sekä meriliikenteen kestävänä polttoaineena että kestävänä lannoitelähteenä;

37.

kehottaa komissiota esittämään vaikutustenarvioinnin, jossa analysoidaan kattavasti kivennäis-, orgaanisista kivennäis- ja orgaanisista lannoitteista peräisin olevien ravinteiden tarjontaa EU:ssa ja jossa keskitytään varmistamaan pitkän aikavälin tavoite omavaraisuudesta ravinteiden tarjonnassa;

38.

korostaa tarvetta kehittää tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavia nesteytetyn maakaasun vastaanottoterminaaleja vedyn ja ammoniakin käsittelyn helpottamiseksi;

39.

pitää tärkeänä, että lannoitusta ja ravinteiden käytön tehokkuutta parannetaan kannustamalla viljelijöitä kestävyyteen ja optimointiin, erityisesti tarjoamalla tarpeisiin sovitettua teknistä neuvontaa, digitalisointia, innovointia, täsmäviljelyä ja ravinteiden käytön hallintaan tarkoitettuja työkaluja, jotka mahdollistavat viljelykäytäntöjen tehostamisen, sekä asettamalla etusijalle agroekologiset käytännöt ja tukemalla niitä; painottaa, että tämä vaatii taloudellista panostusta;

40.

tunnustaa saavutetut edistysaskeleet keinotekoisten lannoitteiden korvaamisessa kehittyneillä, nykyaikaisilla ja agroekologisilla menetelmillä, joita käytetään päivittäisessä maataloudessa innovatiivisilla tiloilla; kehottaa levittämään näitä käytäntöjä neuvontapalvelujen, viljelijöiden välisten keskustelujen ja koulujen avulla;

41.

kehottaa keskittymään enemmän kiertotalouteen ja agroekologiaan ja siten painottamaan EU:n tutkimusohjelmissa enemmän innovaatioihin, myös nopeuttamalla RENUREn käyttöä ja tukemalla agroekologisen tietämyksen, menetelmien ja innovaatioiden löytämistä, levittämistä ja jakamista erityisesti maatalouskoulujen ja neuvontapalvelujen kautta uusien lannoitteiden tai muiden vaihtoehtojen kehittämiseksi ja täsmäviljelyn edistämiseksi;

42.

kehottaa komissiota keräämään ja jakamaan jäsenvaltioilta tietoja ja kokemuksia käytännöistä, kuten lannoitteiden käytön optimoinnista, ravinteiden kierrätyksestä ja vaihtoehtoisten ravinteiden käytöstä ottaen samalla huomioon näiden vaihtoehtojen käytön laajentamisen yhteydessä kohdatut esteet, ja kertomaan yksityiskohtaisesti, miten nämä ongelmat voidaan ratkaista; kannustaa panemaan täytäntöön ja laajentamaan maatilojen kestävää ravinnehuoltoa koskevaa välinettä jäsenvaltioiden tasolla, jotta EU:n viljelijöille voidaan tarjota yksilöllistä ja täsmällistä neuvontaa ravinteiden hoidosta, lannoitteita koskevat vaatimukset mukaan luettuina; tukee tässä yhteydessä digitaalisen päätöksenteon tukivälineiden käyttöönottoa erityisesti kollektiivisissa ja osuuskunnallisissa yhteyksissä, jotta voidaan poistaa pientilojen koon rajoitukset;

43.

panee merkille merkittävän mahdollisuuden vähentää unionin kollektiivista riippuvuutta kemiallisista lannoitteista käyttämällä tehokkaammin kotieläinten tuottamaa orgaanista lantaa, typpeä sitovia kasveja, kuten apilaa, ja ravinnehuoltotekniikoita; kehottaa komissiota tukemaan taloudellisesti näiden toimenpiteiden käyttöä ja kehittämistä;

44.

toteaa, että karjan tuottama orgaaninen lanta on tärkeä osa siirtymistä kestävämpiin elintarvikejärjestelmiin ja että sillä on keskeinen asema monissa luonnonmukaisissa viljelyjärjestelmissä;

45.

kehottaa komissiota monipuolistamaan lannoitteiden lähteitä ja etsimään uusia mineraaliesiintymiä EU:ssa sekä kestävällä tavalla laajentamaan olemassa olevia, jotta vähennetään riippuvuutta ulkomaisista markkinoista ja edistetään suurempaa omavaraisuutta; korostaa, että EU:n on pitkällä aikavälillä kehitettävä orgaanisten lannoitteiden ja agroekologisten tekniikoiden tarjontaa typpilannoiteriippuvuuden vähentämiseksi;

46.

kehottaa hyväksymään nopeasti lainsäädäntöä uusista kasvinjalostustekniikoista, erityisesti uusista genomitekniikoista, jotka lisäävät satoja lisäämättä lannoitteiden tarvetta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan uusien kasvinjalostustekniikoiden, myös uusien genomitekniikoiden, tutkimusta ja kehittämistä;

47.

kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen kaikkia käyttämättömiä lannoitteiden tuotantovalmiuksia EU:ssa ja määrittämään, missä tuotantokapasiteetin lisääminen voi olla mahdollista;

48.

tukee sellaisten ympäristöystävällisten lannoitteiden valmistusta, jotka hyödyntävät paikallisia resursseja ja uusiutuvaa energiaa, kuten vihreää ammoniakkia;

49.

kannattaa elintarviketurvaa koskevaa tavoitetta vaarantamatonta palkokasvien käyttöä maaperän laadun ylläpitämiseksi ja parantamiseksi ja kehottaa lisäämään palkokasvien viljelyä EU:n tasolla biologisen monimuotoisuuden ja typen sitomisen lisäämiseksi; kehottaa komissiota esittämään aikanaan eurooppalaisen proteiinistrategian, jossa keskitytään voimakkaasti palkokasveihin, viljelykäytäntöjen tehostamiseksi;

50.

korostaa tarvetta tukea maaperää ja hivenaineita koskevaa testausta maatilatasolla; korostaa, että tällaisen tietämyksen ansiosta viljelijät voivat suunnitella tehokkaampia lannoitus-, viljely- ja maanhoitotoimia ja tarjota perustan kestävälle viljelykierto-ohjelmalle; kehottaa komissiota käynnistämään niin kutsutun testaa maaperäsi ilmaiseksi -aloitteen, kuten EU:n vuoteen 2030 ulottuvassa maaperästrategiassa ilmoitettiin, ja antamaan teknistä ja taloudellista tukea ekojärjestelmän tai toisen pilarin toimenpiteen muodossa;

51.

korostaa vuoroviljelyn merkitystä maaperän hedelmällisyydelle;

52.

korostaa, että viljelijöille on annettava lisää taloudellista tukea kalkin, apilan ja monilajisten ruohikkojen hyödyntämisessä, jotta voidaan puuttua yhteiseen lannoiteriippuvuuteemme ja saavuttaa Pellolta pöytään -strategian tavoitteet;

53.

kannustaa lisäämään biostimulanttien käyttöä lannoituksen optimoimiseksi parantamalla ravinteiden imeytymistä ja tehokkuutta, viljelykasvien sietokyvyn parantamiseksi ilmastonmuutoksen aiheuttamien vaikutusten, kuten kuivuuden ja äärimmäisten lämpötilojen, aiheuttamalle abioottiselle rasitukselle ja niiden tuotavuuden parantamiseksi; kehottaa komissiota tässä yhteydessä investoimaan Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen käytettävissä olevaan asiantuntemukseen ja asiantuntijoiden määrään, jotta voidaan nopeuttaa uusien biostimulanttien arviointia ja hyväksymistä;

54.

toteaa, että luonnonmukainen maatalous on vähemmän altis hintojen nousulle, mutta ennen kuin siirrytään käyttämään kestäviä lannoitteita, EU:n lannoiteteollisuuden on saatava pääsy tarvittaviin tuontituotteisiin, kuten kaasuun, jotta lannoitteita voidaan tuottaa EU:ssa ja jotta varmistetaan, että EU:n satonäkymät eivät vaarannu; kehottaa komissiota nopeuttamaan sen tiedonannossa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamista, jotta voidaan puuttua Euroopan elintarviketurvan kriisivalmius- ja kriisinhallintamekanismin (EFSCM) avulla tunnistettuihin riskeihin ja haavoittuvuuksiin;

55.

kannustaa lisäksi käyttämään kompostia ja muita maaperän muutoksia maaperän terveyden ja lannoituksen parantamiseksi ja edistämään samalla kuivuuden torjuntaa ottaen huomioon näiden tuotteiden veden varastointiominaisuudet;

56.

panee merkille, että typpioksiduuli muodostaa merkittävän osan EU:n maatalouden päästöistä, ja kehottaa siksi käyttämään ja priorisoimaan lannoitteita, jotka eivät tuota typpioksiduulipäästöjä;

57.

pitää myönteisenä komission ilmoitusta INMAPista; kehottaa tunnustamaan tasapainoisen viljelykasvien ravitsemuksen merkityksen terveelle maaperälle ja elintarviketuotannolle ja etsimään objektiivisesti vaihtoehtoisia ravinnerikkaita sivuvirtoja ja energialähteitä ja edistämään kaiken turvallisen biojätteen ja eläimistä saatavien sivutuotteiden käyttöä; korostaa, että INMAPissa olisi keskityttävä ravinteiden käytön tehostamiseen, edistettävä vihreiden lannoitteiden kehittämistä ja optimoitava kivennäislannoitteiden ja orgaanisten lannoitteiden käyttöä täsmäviljelyn, ravinnehuoltosuunnittelun sekä paremman varastoinnin ja kuljetuksen avulla aiheuttamatta viljelijöille tarpeettomia lisärasitteita, noudattaen sääntelyn rajoja ja ryhtyen varotoimiin mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi;

58.

toteaa, että ihmisperäiset jätteet ovat tällä hetkellä yksi suurimmista ravinnekierron sulkemattomista ympyröistä, sillä jätevesistä peräisin olevia ravinteita ei useimmiten palauteta maatalousmaahan; kehottaa komissiota kannustamaan tehokkaammin sellaisten tekniikoiden käyttämistä, jotka auttavat saamaan ravinteita jätevesilietteestä, muun muassa ottamalla käyttöön jätteeksi luokittelun päättymistä koskevat kriteerit (end-of-waste -kriteerit) jätevedenkäsittelylaitoksista talteen otetuille materiaaleille ja kehittämällä kriteerejä niiden turvalliselle soveltamiselle maatalousmaahan;

59.

vaatii, että yhdeksi maatalouspolitiikan pitkän aikavälin tavoitteeksi asetetaan karjan läsnäolo useimmilla alueilla; katsoo, että orgaanisten lannoitteiden yhdenmukaisemman saatavuuden olisi oltava osa EU:n maatalousstrategiaa;

60.

kehottaa analysoimaan mahdollisuutta laajentaa alueellista joustavuutta nitraattidirektiivin puitteissa ottaen huomioon saastumisen vähentämistavoitteen; kehottaa komissiota harkitsemaan tasapainoista tilakohtaista typpitasetta koskevien sääntöjen hyväksymistä ja poikkeuksien myöntämistä orgaaniseen lannoitteeseen ja vastaaviin tuotteisiin sisältyvän typen 170 kilogramman vuotuisesta enimmäismäärästä hehtaarilla, ottaen huomioon erilaiset olosuhteet yksittäisissä jäsenvaltioissa ja suotuisten ilmasto-olosuhteiden alueilla ja huomioiden lannoitteiden tehokkaan käytön, lannoituksen optimoinnin sekä biojätteen, sivuravinnelähteiden ja biostimulanttien käytön;

61.

on huolissaan lannoitemarkkinoiden avoimuuden puutteesta ja kannattaa lisätoimia avoimuuden ja yleisölle tiedottamisen lisäämiseksi sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti näillä markkinoilla ja lannoitteiden tuotannossa käytettävien raaka-aineiden osalta; kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti maailmanlaajuisten lannoitevalmistajien liiallisia voittoja ja tarvittaessa tutkimaan kartellisopimuksia ja määrääviä markkina-asemia sekä satunnaisten voittojen verotusmahdollisuuksia ja tekemään asiaa koskevia ehdotuksia, jotta voidaan torjua epäreilua kilpailua; kehottaa komissiota perustamaan markkinoiden seurantakeskuksen, jonka tehtävänä on seurata kansainvälisiä ja kotimaisia lannoitevarastoja ja vähentää keinottelun vaikutusta markkinoihin;

62.

panee merkille, että energian ja lannoitteiden mediaaniosuus tuotantopanosten kokonaiskustannuksista EU:n jäsenvaltioissa on 8 prosenttia ja vuositasolla 6 prosenttia, mutta kustannusosuudet vaihtelevat huomattavasti maiden ja vuosien välillä (14); katsoo näin ollen, että on sekä oikea-aikaista että asianmukaista nopeuttaa ulkoisen lähentymisen prosessia, jotta viljelijöille voidaan antaa vaikutusmahdollisuuksia niissä jäsenvaltioissa, joissa prosessia ei ole vielä saatettu päätökseen nykyisiin haasteisiin vastaamiseksi;

63.

kehottaa komissiota laatimaan maailmanlaajuisen strategian, jonka tavoitteena on vähentää Venäjän federaation määräävää asemaa maailmanlaajuisilla lannoite- ja elintarvikemarkkinoilla, erityisesti EU:n välittömässä naapurustossa, ja korostaa, että maailman on oltava riippumaton Venäjän viennistä, mikä loisi mahdollisuuksia uusiutuville, fossiilittomille ja vähähiilisille lannoitteille ja elintarvikkeille EU:n naapurustossa ja maailmalla;

64.

kehottaa komissiota ottamaan huomioon yhteisen tutkimuskeskuksen toteuttamat vaikutustutkimukset, joissa varoitetaan tuotantoon ja elintarviketurvaan kohdistuvista kielteisistä vaikutuksista, joita lannoitteiden käytön rajoittamisella voisi olla lyhyellä aikavälillä ilman, että viljelijöille olisi olemassa toteuttamiskelpoisia kaupallisia vaihtoehtoja;

o o

65.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle.

(1) EUVL C 361, 20.9.2022, s. 2.

(2) EUVL C 184, 5.5.2022, s. 2.

(3) EUVL C 465, 17.11.2021, s. 11.

(4) EUVL C 426, 9.11.2022, s. 1.

(5) EUVL L 435, 6.12.2021, s. 1.

(6) EUVL L 261 I, 7.10.2022, s. 1.

(7) EUVL L 170, 25.6.2019, s. 1.

(8) EUVL L 375, 31.12.1991, s. 1.

(9) Huygens, D., Orveillon, G., Lugato, E., Tavazzi, S., Comero, S., Jones, A., Gawlik, B. ja Saveyn, H., Technical proposals for the safe use of processed manure above the threshold established for Nitrate Vulnerable Zones by the Nitrates Directive (91/676/EEC), Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2020.

(10) https://www.nature.com/articles/s41598-022-18773-w.

(11) https://commission.europa.eu/publications/analysis-main-drivers-food-security_en, s. 26.

(12) https://grain.org/system/articles/pdfs/000/006/903/original/The%20Fertiliser%20Trap%20English%20-%20Embargoed%208th%20November%202022.pdf?1667838216.

(13) https://edo.jrc.ec.europa.eu/documents/news/GDO-EDODroughtNews202208_Europe.pdf.

(14) https://commission.europa.eu/publications/analysis-main-drivers-food-security_en.

11.8.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 283/60

P9_TA(2023)0030

Ulkomaista sekaantumista kaikkiin Euroopan unionin demokraattisiin prosesseihin ja siihen sisältyvää disinformaatiota käsittelevän erityisvaliokunnan (INGE 2) asettamisesta 10. maaliskuuta 2022 tehdyn päätöksen muuttaminen ja erityisvaliokunnan nimen ja toimivallan mukauttaminen

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. helmikuuta 2023 ulkomaista sekaantumista kaikkiin Euroopan unionin demokraattisiin prosesseihin ja siihen sisältyvää disinformaatiota käsittelevän erityisvaliokunnan (INGE 2) asettamisesta 10. maaliskuuta 2022 tehdyn päätöksen muuttamisesta ja erityisvaliokunnan nimen ja toimivallan mukauttamisesta (2023/2566(RSO))

(2023/C 283/13)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon puheenjohtajakokouksen ehdotuksen,

—	ottaa huomioon erityisvaliokunnan toimikauden jatkamisen kolmella kuukaudella, kuten täysistunnossa 18. ja 19. tammikuuta 2023 ilmoitettiin,

—	ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan demokratiatoimintasuunnitelmasta (COM(2020)0790),

—

ottaa huomioon digitaalisia palveluja koskevan säädöspaketin, mukaan lukien ehdotuksen asetukseksi digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digipalvelusäädös) ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta (COM(2020)0825) sekä ehdotuksen asetukseksi kilpailullisista ja oikeudenmukaisista markkinoista digitaalialalla (digimarkkinasäädös) (COM(2020)0842),

—	ottaa huomioon 20. lokakuuta 2021 antamansa päätöslauselman Euroopan media-alasta digitaalisella vuosikymmenellä: elpymistä ja muutosta tukeva toimintasuunnitelma (1),

—

ottaa huomioon vuonna 2018 annetut disinformaatiota koskevat käytännesäännöt ja vuonna 2021 annetut ohjeet disinformaatiota koskevien käytännesääntöjen tehostamiseksi (COM(2021)0262) sekä lokakuussa 2021 julkaistut audiovisuaalisten mediapalvelujen eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmän suositukset uusista disinformaatiota koskevista käytännesäännöistä,

—	ottaa huomioon 16. joulukuuta 2020 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä (COM(2020)0829),

—	ottaa huomioon maaliskuussa 2021 julkaistun 5G-verkkojen kyberturvallisuuteen liittyviä riskinhallintatoimenpiteitä koskevan EU:n välineistön,

—	ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen 09/2021 ”Disinformaation vaikutus Euroopan unioniin: ongelmaan on tartuttu, mutta sitä ei ole vielä taltutettu”,

—	ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2020 annetun komission sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Covid-19-disinfomaation torjunta – Faktat oikein” (JOIN(2020)0008),

—	ottaa huomioon ulkomaista sekaantumista kaikkiin Euroopan unionin demokraattisiin prosesseihin ja siihen sisältyvää disinformaatiota käsittelevän erityisvaliokunnan mietinnön (A9-0022/2022),

—	ottaa huomioon 15. joulukuuta 2022 antamansa päätöslauselman Qatariin liittyvistä korruptioepäilyistä ja Euroopan unionin toimielinten laajemmasta avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden tarpeesta (2),

—	ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2021 tekemänsä päätöksen pakollista avoimuusrekisteriä koskevan Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission toimielinten välisen sopimuksen tekemisestä (3),

—	ottaa huomioon 16. syyskuuta 2021 antamansa päätöslauselman avoimuuden ja lahjomattomuuden vahvistamisesta EU:n toimielimissä perustamalla riippumaton EU:n eettinen elin (4),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 207 artiklan,

ottaa huomioon, että ulkomainen sekaantuminen loukkaa vakavasti EU:n perustana olevia yleismaailmallisia arvoja ja periaatteita, kuten ihmisarvoa, vapautta, tasa-arvoa, yhteisvastuuta, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta; toteaa, että on olemassa näyttöä siitä, että pahantahtoiset ja autoritaariset ulkomaiset valtiolliset ja ei-valtiolliset toimijat käyttävät tiedon manipulointia ja muita taktiikoita sekaantuakseen demokraattisiin prosesseihin EU:ssa; ottaa huomioon, että tällaisilla hyökkäyksillä kansalaisia johdetaan harhaan ja petetään ja vaikutetaan heidän äänestyskäyttäytymiseensä, voimistetaan eripuraa lietsovia keskusteluja, aiheutetaan yhteiskunnan jakaantumista ja polarisaatiota ja käytetään hyväksi yhteiskunnan haavoittuvuuksia, edistetään vihapuhetta, pahennetaan disinformaation uhreiksi herkemmin joutuvien haavoittuvien ryhmien tilannetta, vaikutetaan haitallisesti demokraattisten vaalien ja kansanäänestysten luotettavuuteen, lietsotaan epäluottamusta kansallisia hallituksia, viranomaisia ja vapaata demokraattista järjestystä kohtaan sekä pyritään horjuttamaan eurooppalaista demokratiaa;

huomauttaa, että Venäjä aloitti ennen Ukrainaa vastaan 24. helmikuuta 2022 käynnistämäänsä hyökkäyssotaa ennennäkemättömän pahantahtoisen ja laaja-alaisen disinformaatiokampanjan, jonka tarkoituksena on johtaa harhaan sekä sen oman maan kansalaisia että koko kansainvälistä valtioiden yhteisöä, ja se on jatkanut kampanjaa sodan aikana;

ottaa huomioon, että kolmansien maiden valtiollisten ja ei-valtiollisten toimijoiden yritykset vaikuttaa demokratian toimintaan EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa sekä asettaa paineita Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa vahvistetuille arvoille pahantahtoisella asioihin sekaantumisella ovat osa laajempaa, demokratioihin kohdistuvaa maailmanlaajuista haitallista suuntausta;

D.	toteaa, että pahantahtoiset toimijat pyrkivät yhä sekaantumaan vaaliprosesseihin ja käyttämään hyväkseen yhteiskuntiemme avoimuutta ja moniarvoisuutta sekä hyökkäävät EU:n ja sen jäsenvaltioiden demokraattisia prosesseja vastaan ja koettelevat niiden häiriönsietokykyä;

huomauttaa, että EU:lla ja sen jäsenvaltioilla ei tällä hetkellä ole erityistä pakotejärjestelmää, jota sovellettaisiin ulkomaisten valtiollisten toimijoiden järjestämiin ulkomaisen sekaantumisen kampanjoihin ja disinformaatiokampanjoihin, minkä vuoksi näiden toimijoiden on turvallista olettaa, että niiden EU:ta vastaan toteuttamista epävakauttamiskampanjoista ei aiheudu seurauksia;

toteaa, että tällä ilmiöllä ei ole yhteistä määritelmää eikä siitä ole päästy yhteisymmärrykseen ja että ulkomaisen sekaantumisen havaitsemiseen, ehkäisemiseen ja torjumiseen tarkoitetussa EU:n ja kansallisen tason voimassa olevassa lainsäädännössä ja nykyisissä politiikoissa on yhä monia puutteita ja porsaanreikiä;

G.	ottaa huomioon, että ulkomaisen sekaantumisen, disinformaation sekä demokratiaan kohdistuvien lukuisten hyökkäysten ja uhkien odotetaan lisääntyvän ja muuttuvan hienovaraisemmiksi ennen paikallisia, alueellisia ja kansallisia vaaleja sekä Euroopan parlamentin vuonna 2024 pidettäviä vaaleja;

H.	ottaa huomioon, että parlamentin aiemmat suositukset EU:n demokraattisiin prosesseihin sekaantumista koskevien pahantahtoisten ulkomaisten operaatioiden torjumisesta ovat edistäneet yleistä ymmärtämystä ja lisänneet tietoisuutta asiasta EU:ssa;

katsoo, että INGE-erityisvaliokunnan kuulemistilaisuudet ja työ ovat edistäneet näiden kysymysten julkista tunnustamista ja niiden taustan huomioon ottamista ja ovat onnistuneesti luoneet kehyksen eurooppalaiselle keskustelulle ulkomaisesta sekaantumisesta demokraattisiin prosesseihin ja disinformaatiosta;

J.	toteaa, että näiden suositusten seuraamista on jatkettava;

katsoo, että samanmielisten kumppaneiden, myös parlamentaarikkojen, on tehtävä maailmanlaajuista, monenvälistä yhteistyötä ja tarjottava tukea ulkomaiseen pahantahtoiseen sekaantumiseen ja disinformaatioon vastaamiseksi; toteaa, että demokratiat ovat kehittäneet pitkälle vietyä osaamista ja vastastrategioita näiden uhkien torjumiseksi;

ottaa huomioon, että viimeaikaisten tapausten, joissa oli kyse ulkomaisesta sekaantumisesta, ja Euroopan parlamentissa meneillään olevien korruptiotutkimusten johdosta parlamentti on kehottanut etsimään avoimuutta, lahjomattomuutta ja korruption torjuntaa koskevissa säännöissään olevia porsaanreikiä, jotta toimielintä voidaan suojella paremmin;

päättää, että erityisvaliokunnan nimi on vastedes ulkomaista sekaantumista kaikkiin Euroopan unionin demokraattisiin prosesseihin ja siihen sisältyvää disinformaatiota sekä lahjomattomuuden, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden vahvistamista Euroopan parlamentissa käsittelevä erityisvaliokunta ja että sen toimivaltaan kuuluu

tarkastella yhteistyössä pysyvien valiokuntien kanssa ja niitä kuullen asioissa, jotka kuuluvat niille työjärjestyksen liitteen VI mukaisesti annettuun toimivaltaan, voimassa olevaa ja suunniteltua lainsäädäntöä ja toimintapolitiikkoja sellaisten mahdollisten porsaanreikien, puutteiden ja päällekkäisyyksien havaitsemiseksi, joita voitaisiin hyödyntää pahantahtoiseen sekaantumiseen demokraattisiin prosesseihin, myös seuraavien seikkojen osalta:

i)	toimintapolitiikat, jotka edistävät EU:n demokraattisia prosesseja ja kehittävät häiriönsietokykyä tilannetietoisuuden, media- ja informaatiolukutaidon, tiedotusvälineiden moniarvoisuuden, riippumattoman journalismin ja koulutuksen avulla,

ii)	sekaantuminen verkkoalustoja käyttämällä, erityisesti arvioimalla perusteellisesti erittäin suurten verkkoalustojen vastuuta ja niiden vaikutuksia demokratiaan ja demokraattisiin prosesseihin EU:ssa,

iii)	kriittinen infrastruktuuri ja strategiset alat,

iv)	sekaantuminen vaaliprosessien aikana,

v)	ulkomaisten toimijoiden ja lahjoittajien harjoittama poliittisen toiminnan salainen rahoitus,

vi)	kyberturvallisuus ja kyberhyökkäysten sietokyky, kun ne liittyvät demokraattisiin prosesseihin,

vii)	ei-valtiollisten toimijoiden rooli,

viii)

sekaantumisen vaikutus vähemmistöjen ja muiden syrjittyjen ryhmien oikeuksiin,

ix)	eliitin jäsenten valjastamisen, kansallisten maahanmuuttajayhteisöjen, korkeakoulujen ja kulttuuritapahtumien välityksellä globaalien toimijoiden kautta tapahtuva sekaantuminen,

x)	varoittavat toimenpiteet, vastuussa olevien selvittäminen ja yhteiset vastatoimet, mukaan lukien pakotteet,

xi)	naapuruus- ja maailmanlaajuinen yhteistyö ja monenvälisyys,

xii)	EU:hun sijoittautuneiden toimijoiden sekaantuminen EU:ssa ja kolmansissa maissa,

b)	kehittää tiiviissä yhteistyössä pysyvien valiokuntien kanssa INGE 1 -erityisvaliokunnan työskentelykäytäntöjä noudattaen ehdotuksia siitä, miten nämä puutteet voitaisiin korjata EU:n oikeudellisen häiriönsietokyvyn parantamiseksi ja miten EU:n institutionaalista kehystä voitaisiin parantaa,

tehdä tiivistä yhteistyötä muiden EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden viranomaisten, kansainvälisten järjestöjen, kansalaisyhteiskunnan sekä kolmansien maiden valtiollisten ja ei-valtiollisten kumppanien kanssa hybridiuhkien ja disinformaation vastaisten EU:n toimien tehostamiseksi varmistaen, että kaikessa INGE 2 -erityisvaliokunnan julkisessa toiminnassa noudatetaan tässä päätöksessä vahvistettuja painopisteitä,

d)	seurata yksityiskohtaisesti ja tinkimättömästi INGE 1 -erityisvaliokunnan mietinnön täytäntöönpanoa ja arvioida EU:n toimielinten toteuttamia toimia,

e)	edistää toimielinten yleistä häiriönsietokykyä ulkomaista sekaantumista, hybridiuhkia ja disinformaatiota vastaan ennen vuoden 2024 Euroopan parlamentin vaaleja;

selvittää puutteita avoimuutta, lahjomattomuutta, vastuuvelvollisuutta ja korruption torjuntaa koskevissa Euroopan parlamentin säännöissä, pohtia muita keskipitkän ja pitkän aikavälin toimenpiteitä ja antaa suosituksia uudistuksista Euroopan parlamentin päätöslauselmien ja muiden parlamenttien ja toimielinten parhaiden käytäntöjen pohjalta toimien tiiviissä yhteistyössä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan kanssa;

päättää, että erityisvaliokunnan kokoukset pidetään suljetuin ovin aina, kun sen työhön sisältyy luottamuksellisen todistusaineiston käsittelyä, henkilötietoja sisältävien todistajanlausuntojen kuulemista tai näkemysten vaihtoa tai kuulemistilaisuuksia eri viranomaisten ja elinten kanssa luottamuksellisista asioista, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (5) 63 artiklan mukaisesti luottamuksellisiksi luokitellut tieteelliset tutkimukset tai niiden osat; päättää, että todistajilla ja asiantuntijoilla on oikeus antaa lausuntonsa suljetuin ovin;

päättää, että luettelo julkisiin kokouksiin kutsutuista henkilöistä, luettelo niihin osallistuneista henkilöistä ja kyseisten kokousten pöytäkirjat julkistetaan;

päättää, että erityisvaliokunnalle toimitettuja luottamuksellisia asiakirjoja arvioidaan työjärjestyksen 221 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, ja päättää lisäksi, että kyseisiä tietoja käytetään yksinomaan erityisvaliokunnan lopullisen mietinnön laatimiseen;

päättää, että erityisvaliokuntaan kuuluu 33 jäsentä;

kehottaa erityisvaliokuntaa antamaan lopullisen mietintönsä, jossa keskitytään 1 kohdan f alakohdassa mainittuihin asioihin, siten, että se voidaan hyväksyä täysistunnossa viimeistään heinäkuun 2023 istuntojaksolla.

(1) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0428.

(2) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0448.

(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0130.

(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0396.

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21. lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).

11.8.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 283/69

P9_TA(2023)0035

EU:n ja Guyanan vapaaehtoinen kumppanuussopimus: metsälainsäädännön soveltamisen valvonta, metsähallinto ja EU:hun suuntautuva puutuotteiden kauppa

Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka ei liity lainsäädäntöön, 14. helmikuuta 2023 esityksestä neuvoston päätökseksi metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja Euroopan unioniin suuntautuvaa puutuotteiden kauppaa koskevan Euroopan unionin ja Guyanan kooperatiivisen tasavallan vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen tekemisestä (09272/2022 – C9-0432/2022 – 2022/0142M(NLE))

(2023/C 283/18)

Euroopan parlamentti, joka

—

ottaa huomioon 10. toukokuuta 2022 annetun komission ehdotuksen neuvoston päätökseksi metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja Euroopan unioniin suuntautuvaa puutuotteiden kauppaa koskevan Euroopan unionin ja Guyanan kooperatiivisen tasavallan vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen tekemisestä (COM(2022)0200),

—	ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja Euroopan unioniin suuntautuvaa puutuotteiden kauppaa koskevan Euroopan unionin ja Guyanan kooperatiivisen tasavallan vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen tekemisestä (09272/2022),

—	ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja Guyanan kooperatiivisen tasavallan vapaaehtoiseksi kumppanuussopimukseksi metsälainsäädännön soveltamisen valvonnasta, metsähallinnosta ja Euroopan unioniin suuntautuvasta puutuotteiden kaupasta (09271/2022),

—

ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 207 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan ja 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan v alakohdan ja 218 artiklan 7 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C9-0432/2022),

—	ottaa huomioon Euroopan yhteisöön suuntautuvaa puutavaran tuontia koskevan FLEGT-lupajärjestelmän perustamisesta 20. joulukuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2173/2005 (1) (FLEGT-asetus),

—	ottaa huomioon puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta 20. lokakuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 995/2010 (2) (unionin puutavara-asetus),

—	ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640) ja siitä 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman (3),

—	ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen osapuolten 21. konferenssissa (COP 21) Pariisissa 12. joulukuuta 2015 hyväksytyn sopimuksen (Pariisin sopimus),

—	ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet,

—	ottaa huomioon 16. syyskuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n tehtävästä maailman metsien suojelemisessa ja ennallistamisessa (4),

—	ottaa huomioon 22. lokakuuta 2020 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle EU:n oikeudellisesta kehyksestä EU-vetoisen maailmanlaajuisen metsäkadon pysäyttämiseksi ja sen suunnan kääntämiseksi (5),

—	ottaa huomioon 21. toukokuuta 2003 annetun komission tiedonannon ”Metsälainsäädännön soveltamisen valvonta, metsähallinto ja puukauppa (FLEGT): ehdotus EU:n toimintasuunnitelmaksi” (COM(2003)0251) ja sen täytäntöönpanoa koskevan työsuunnitelman vuosiksi 2018–2022,

—

ottaa huomioon 17. marraskuuta 2021 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tiettyjen metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen liittyvien hyödykkeiden ja tuotteiden asettamisesta saataville unionin markkinoilla ja viennistä unionin ulkopuolelle sekä asetuksen (EU) N:o 995/2010 kumoamisesta (COM(2021)0706) (metsäkatoasetus),

—	ottaa huomioon 14. helmikuuta 2023 vahvistamansa kannan (6) esitykseen neuvoston päätökseksi,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 2 kohdan,

—	ottaa huomioon kehitysvaliokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A9-0018/2023),

ottaa huomioon, että EU ja Guyana saivat marraskuussa 2018 päätökseen neuvottelut metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa (FLEGT) koskevasta vapaaehtoisesta kumppanuussopimuksesta; ottaa huomioon, että Guyana ja EU sopivat 10. maaliskuuta 2022 päivitetystä yhteisestä täytäntöönpanokehyksestä, joka on vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen täytäntöönpanoa koskeva yksityiskohtainen etenemissuunnitelma, jolla pyritään parantamaan metsähallintoa ja valvomaan laillisen puutavaran kauppaa;

ottaa huomioon, että noin 84 prosenttia Guyanan maa-alasta on metsää; ottaa huomioon, että tämä tarkoittaa noin 18 miljoonaa hehtaaria; ottaa huomioon, että Guyanan metsien hiilivarasto asukasta kohti on toiseksi suurin maailmassa ja että sen metsiin on varastoitunut arviolta 21,8 miljardia tonnia hiilidioksidia; ottaa huomioon, että noin 13 prosenttia Guyanan metsistä on virallisesti nimetty amerintiaanien kylien maa-alueiksi; ottaa huomioon, että suurin osa Guyanasta kuuluu Guyanan sademetsän luonnonmaantieteelliseen alueeseen;

C.	ottaa huomioon, että suojelutoimia on toteutettu vuodesta 1996 lähtien, ja vuotuinen metsäkato Guyanassa on ollut hyvin vähäistä, keskimäärin noin 0,06 prosenttia;

D.	ottaa huomioon, että Guyanan biologinen monimuotoisuus on yksi maailman suurimmista; ottaa huomioon, että Guyanan metsissä on arviolta noin 8 000 kasvilajia ja yli 1 000 maalla elävää selkärankaista; ottaa huomioon, että noin viittä prosenttia kaikista Guyanan kasvilajeista pidetään kotoperäisinä;

ottaa huomioon, että laiton kaivostoiminta ja laiton metsänhakkuu ovat edelleen ongelma Guyanassa, koska molemmat toiminnot vahingoittavat maan metsiä; ottaa huomioon, että suurin osa Guyanan metsäkadosta johtuu maastopaloista (50 prosenttia) ja joko laillisesta tai laittomasta kaivostoiminnasta (41 prosenttia); toteaa, että vaikka vain noin viisi prosenttia metsäkadosta johtuu maan ottamisesta viljelykäyttöön, se on kuitenkin huolenaihe;

ottaa huomioon, että Guyanan tärkeimmät taloudelliset toiminnot ovat maatalous, bauksiitin ja kullan louhinta, puuntuotanto, mineraalien louhinta ja kalastus; ottaa huomioon, että Guyanan metsäteollisuuden osuudeksi BKT:stä arvioidaan alle 2 prosenttia ja että sen odotetaan supistuvan edelleen, sillä öljyala on kasvanut nopeasti vuodesta 2015, jolloin Guyanan aluevesiltä löydettiin suuria öljyvarantoja;

ottaa huomioon, että metsäala edistää huomattavasti Guyanan talouskasvua ja työllistää noin 20 000 ihmistä lähinnä maaseudulla; ottaa huomioon, että metsäalan osuus Guyanan BKT:stä on 2 prosenttia ja työpaikkojen kokonaismäärästä 6 prosenttia; ottaa huomioon, että vapaaehtoinen kumppanuussopimus voi lisätä metsäalan potentiaalia luomalla uusia työpaikkoja ja edistämällä kestävää talouskasvua maassa;

ottaa huomioon, että Guyanan ja EU:n välinen puukauppa on määrällisesti vaatimatonta, sillä vain 8 prosenttia Guyanan puutavaran viennistä suuntautui Eurooppaan vuonna 2018 ja vain noin puolet tästä suuntautui EU:hun; ottaa huomioon, että Guyanan suurin kauppakumppani on Yhdysvallat, ja Singapore on toiseksi suurin; ottaa huomioon, että sen suurimmat puutavaran vientimarkkinat ovat Aasian ja Tyynenmeren alue; ottaa huomioon, että vapaaehtoinen kumppanuussopimus voisi avata Guyanalle enemmän vientimahdollisuuksia EU:hun ja uusia markkinoita, mikä lisäisi sen kehitysmahdollisuuksia;

I.	ottaa huomioon, että Guyana ratifioi Pariisin sopimuksen toukokuussa 2016 ja on tehnyt tarkistetussa kansallisesti määritellyssä panoksessaan useita kestävään metsätalouteen liittyviä sitoumuksia, kuten vielä kahden miljoonan metsähehtaarin suojeleminen;

ottaa huomioon, että Guyanan on selviydyttävä kansalaistensa hyvinvoinnin parantamista koskevista haasteista, kuten köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjinnän torjunta erityisesti hlbti-henkilöiden ja alkuperäiskansojen osalta sekä korruption, rotuun ja etniseen alkuperään perustuvan vastakkainasettelun ja väkivallan torjunta, jotka ovat edelleen jatkuvia huolenaiheita;

K.	ottaa huomioon, että Guyana on ilmoittanut sitoutuneensa osoittamaan rahoitusta vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen täytäntöönpanon tukemiseksi; ottaa huomioon, että EU, Norja ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat myös sitoutuneet antamaan lisärahoitusta tähän tarkoitukseen;

ottaa huomioon, että vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen tavoitteena on varmistaa, että kaikki EU:n markkinoille tarkoitetut Guyanasta tulevat puutavara- ja puutuotelähetykset ovat Guyanan puutavaran laillisuuden varmistusjärjestelmän (GTLAS) mukaisia ja täyttävät siten FLEGT-lupaehdot; ottaa huomioon, että myös kotimaisen puutavaran ja kaikille vientimarkkinoille tarkoitetun puutavaran on noudatettava GTLAS-järjestelmää;

M.	ottaa huomioon, että vapaaehtoinen kumppanuussopimus kattaa viisi FLEGT-asetuksen mukaista pakollista puutuotetta – tukit, sahatavaran, ratapölkyt, ristiinliimatun vanerin ja vanerin – sekä jalostetun puutavaran, paalut ja tangot sekä puusepäntavarat ja kirvesmiehen tuotteet;

N.	ottaa huomioon, että komission metsäkatoasetuksesta tekemän ehdotuksen mukaan FLEGT-luvan saanut EU:hun tuotava puutavara täyttää automaattisesti laillisuusvaatimuksen;

O.	toteaa, että vapaaehtoisessa kumppanuussopimuksessa määrätään yhteisestä seuranta- ja arviointikomiteasta, joka vastaa sopimuksen täytäntöönpanosta ja seurannasta;

katsoo, että vapaaehtoisten FLEGT-kumppanuussopimusten tarkoitus ja odotetut hyödyt ulottuvat laillisella puutavaralla käytävän kaupan helpottamista pidemmälle, koska niiden tarkoituksena on myös saada aikaan systeemisiä muutoksia metsähallinnossa, lainvalvonnassa, eri sidosryhmien, erityisesti kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, työntekijäjärjestöjen ja alkuperäisyhteisöjen poliittiseen päätöksentekoprosessiin osallistumisen avoimuudessa, taloudellisen yhdentymisen tukemisessa sekä kansainvälisten kestävän kehityksen tavoitteiden huomioon ottamisessa;

ottaa huomioon, että kaikki maailman maat, jotka sääntelevät laillisen puutavaran tuontimarkkinoita tai pyrkivät siihen, hyötyvät yhteistyöstä; katsoo, että yhteiset kansainväliset normit olisivat tehokkain tapa torjua metsäkatoa ja edistää pitkän aikavälin oikeusvarmuutta yritysten ja kuluttajien kannalta;

pitää erittäin myönteisenä EU:n ja Guyanan välistä metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa (FLEGT) koskevaa vapaaehtoista kumppanuussopimusta koskevien neuvottelujen päätökseen saattamista; toteaa, että vapaaehtoisella kumppanuussopimuksella on suuri merkitys maalle ja että sillä on potentiaalia edistää EU:n ja Guyanan kauppasuhteita; katsoo, että onnistuneet neuvottelut tästä vapaaehtoisesta kumppanuussopimuksesta osoittavat kolmansissa maissa sijaitsevien unionin edustustojen merkityksen ja varmistavat, että Guyanasta tuodaan EU:hun ainoastaan laillisesti hakattua puutavaraa, edistävät kestäviä metsänhoitokäytäntöjä ja laillisesti tuotetun puutavaran kestävää kauppaa ja parantavat metsähallintoa, lainvalvontaa (työ- ja ammatti-, terveys- ja turvallisuusvelvoitteet mukaan luettuina), ihmisoikeuksia, avoimuutta, vastuuvelvollisuutta ja institutionaalista häiriönsietokykyä Guyanassa, suojelevat biologista monimuotoisuutta ja auttavat saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet ja samalla parantamaan Guyanan ja EU:n kauppasuhteita;

toteaa, että vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen täysimääräinen täytäntöönpano ja valvonta on pitkä prosessi, joka edellyttää kattavan lainsäädännön hyväksymistä ja riittäviä hallinnollisia valmiuksia ja asiantuntemusta sen täytäntöönpanon ja noudattamisen varmistamiseksi;

pitää myönteisenä sidosryhmien laajaa osallistumista koko neuvotteluprosessin ajan; korostaa, että täytäntöönpano- ja seurantavaiheessa tarvitaan aitoja kuulemisia ja useiden sidosryhmien osallistumista, mukaan lukien kansalaisyhteiskunnan, yritysten edustajien, työntekijäjärjestöjen sekä paikallis- ja alkuperäisyhteisöjen mielekäs osallistuminen päätöksentekoon, jolla taataan maanomistusoikeuksien sekä vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen periaatteen kunnioittaminen; muistuttaa tarpeesta lisätä avoimuutta ja varmistaa tietojen tehokas julkistaminen ja asiakirjojen oikea-aikainen toimittaminen paikallisyhteisöille ja alkuperäiskansoille;

kehottaa komissiota ja EU:n edustustoa Guyanassa tarjoamaan riittävää valmiuksien kehittämistä sekä logistista ja teknistä tukea nykyisten ja tulevien kehitysyhteistyövälineiden puitteissa, jotta Guyana voi täyttää vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen mukaiset sitoumukset;

suhtautuu myönteisesti yhteisen täytäntöönpanoa koskevan kehyksen äskettäiseen hyväksymiseen ja kehottaa Guyanan hallitusta noudattamaan konkreettista, aikasidonnaista ja mitattavissa olevaa lähestymistapaa;

korostaa, että on tärkeää kehittää kumppanuuksia ja yhteistyömekanismeja, jotta metsähallinnon kaikkia osa-alueita voidaan käsitellä yhdessä ja jakaa tietoa;

pitää myönteisinä Guyanan tähänastisia toimia avoimuuden lisäämiseksi ja odottaa myönteistä yhteistyötä laittoman metsänhakkuun torjunnassa; korostaa, että metsäalan kehno hallinto ja korruptio kiihdyttävät laittomia hakkuita ja metsien hävitystä; panee merkille Guyanan sitoutumisen ja poliittisen tahdon moitteettomaan metsänhoitoon; korostaa, että vapaaehtoisen FLEGT-kumppanuussopimuksen onnistuminen riippuu myös petosten ja korruption torjumisesta puutavaran koko toimitusketjussa; kehottaa Guyanan hallitusta parantamaan tietojen keräämistä jäljitettävyysjärjestelmän toteuttamisen kehittämiseksi ja tekemään työtä laajalle levinneen korruption lopettamiseksi ja puuttumaan muihin laittomia hakkuita ja metsien tilan heikkenemistä ruokkiviin tekijöihin kiinnittäen erityistä huomiota tulli- ja muihin viranomaisiin, joilla on keskeinen rooli vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen täytäntöönpanossa ja sen valvonnassa; korostaa tarvetta lopettaa rankaisemattomuus metsäalalla suojelemalla ympäristöalan ihmisoikeuksien puolustajia ja väärinkäytösten paljastajia ja varmistamalla tehokkaat oikeussuojakeinot ihmisoikeusloukkauksiin; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti siihen, että Guyana on ratifioinut Escazún sopimuksen, ja korostaa tarvetta taata paikallisyhteisöjen ja alkuperäiskansojen, erityisesti amerintiaaniyhteisöjen, maanomistusoikeuksien täysimääräinen tunnustaminen, myös kaivostoiminnan yhteydessä;

panee tyytyväisenä merkille, että vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen neuvotteluprosessi on antanut eri aloille mahdollisuuden määritellä yhteisiä tavoitteita ja prioriteetteja kestävän metsänhoidon ja kaupallisen yhteistyön edistämiseksi sekä tarjota yhteisöille merkittävän tilaisuuden mahdollistaa metsien osallistava hoito paikallis-, yhteisö- ja aluetasolla sekä jopa kansallisella tai liittovaltion tasolla;

korostaa, että vapaaehtoinen kumppanuussopimus tarjoaa erinomaisen tilaisuuden edistää työpaikkojen luomista metsäalalla; korostaa, että metsänhoitokäytäntöjen ja laillisesti tuotetun puutavaran kaupan olisi oltava sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä, jotta taataan, että niihin suoraan tai välillisesti osallistuvat ihmiset voivat hyötyä kaupasta;

10.

kehottaa valtavirtaistamaan tasa-arvoanalyysin kaikkiin vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen täytäntöönpanoon liittyviin toimiin ja hankkeisiin; kehottaa laatimaan sukupuolittain jaotellun määrällisen ja laadullisen analyysin maanomistuksesta, varojen omistajuudesta ja taloudellisesta osallisuudesta kaupan vaikutuspiiriin kuuluvilla aloilla; kehottaa komissiota tukemaan näitä pyrkimyksiä teknisillä ja henkilöstöresursseilla;

11.

pyytää komissiota raportoimaan parlamentille säännöllisesti sopimuksen täytäntöönpanosta, myös yhteisen seuranta- ja arviointikomitean toiminnasta, jotta harkittu päätös on mahdollinen sitten kun FLEGT-lupien hyväksymisen vahvistavaa delegoitua säädöstä on ehdotettu; korostaa siksi, että olisi edistettävä uusia vapaaehtoisia kumppanuussopimuksia muiden kumppanien kanssa; kehottaa komissiota tekemään kattavan arvioinnin vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen ja tulevan metsäkatoa koskevan asetuksen vaikutuksista metsäalan ja muiden siihen liittyvien alojen työntekijöihin ja pientuottajiin, joihin metsänhakkuun valvonnan lisääminen vaikuttaa.

12.

painottaa tarvetta keskittyä puun laittomien hakkuiden, kuljetuksen, jalostuksen ja kaupan alueelliseen ulottuvuuteen koko toimitusketjussa; kehottaa sisällyttämään tämän vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen arviointiprosessiin;

13.

katsoo, että EU:lla on tärkeä tehtävä parantaa puutavaran sekä tarjonta- että kysyntäpuolta, jotta laittomasti tuotettu puutavara voidaan torjua ja jotta voidaan tukea viejämaiden pyrkimyksiä vastustaa laittomia hakkuita ja korruptiota, jotka johtavat niiden metsien tuhoutumiseen, ilmastonmuutokseen ja ihmisoikeusloukkauksiin; toteaa, että vapaaehtoiset kumppanuussopimukset ovat edelleen tärkeä oikeudellinen kehys sekä EU:lle että sen kumppanimaille ehdotetun uuden metsäkatoasetuksen mukaisesti; korostaa, että asianomaisten kumppanimaiden hyvä yhteistyö ja sitoutuminen ovat mahdollistaneet tämän; tukee komission pyrkimystä löytää uusia mahdollisia kumppaneita tulevia vapaaehtoisia FLEGT-kumppanuussopimuksia varten;

14.

muistuttaa, että kestävä ja osallistava metsänhoito ja metsähallinto erityisesti kansallisesti määritettyjen toimien avulla ovat oleellisen tärkeitä kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta; muistuttaa, että kaivostoiminta vauhdittaa merkittävästi trooppista metsäkatoa, sillä se aiheuttaa huomattavaa maaperän eroosiota ja saastumista, metsien pirstoutumista sekä elohopeapäästöjä jokiin ja puroihin; panee merkille, että Guyana laajentaa öljy-, kaasu- ja kaivosteollisuuttaan; kehottaa Guyanan hallitusta ryhtymään lisätoimiin laittoman kaivostoiminnan hillitsemiseksi; panee huolestuneena merkille, että metsäalan ja kaivosalan sääntelyn välillä ei ole johdonmukaisuutta; suhtautuu myönteisesti muihin sopimuksiin, joilla pyritään täydentämään vapaaehtoista kumppanuussopimusta ympäristöasioissa;

15.

korostaa, että koko FLEGT-aloitteen onnistuminen riippuu muun muassa ympäristöalan ihmisoikeuksien puolustajien ja väärinkäytösten paljastajien suojelusta, siitä, miten pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kykyä harjoittaa toimintaansa laillisesti voidaan parantaa, maan tehokkaan suojelun takaamisesta sekä paikallisyhteisöjen ja alkuperäiskansojen, erityisesti amerintiaanien yhteisöjen, perinteisten oikeuksien täysimääräisestä tunnustamisesta, mukaan lukien oikeus antaa tai evätä lupa hakkuisiin heidän omilla maillaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nimissä; korostaa, että EU:n olisi hyödynnettävä alkuperäiskansojen ja muiden paikallisyhteisöjen perinteistä tietämystä kestävästä metsänhoidosta; muistuttaa tässä yhteydessä, että on tärkeää välttää hallinnollisten rasitteiden lisäämistä pk-yrityksille ja tarjota pk-yrityksille oikeudellista apua sen varmistamiseksi, että ne noudattavat ympäristöä koskevia uusia kansainvälisiä sopimuksia, välineitä ja asiakirjoja;

16.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Guyanan kooperatiivisen tasavallan hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 347, 30.12.2005, s. 1.

(2) EUVL L 295, 12.11.2010, s. 23.

(3) EUVL C 270, 7.7.2021, s. 2.

(4) EUVL C 385, 22.9.2021, s. 10.

(5) EUVL C 404, 6.10.2021, s. 175.

(6) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0034.

11.8.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 283/76

P9_TA(2023)0037

Liikkuvien unionin kansalaisten äänioikeus ja vaalikelpoisuus Euroopan parlamentin vaaleissa

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. helmikuuta 2023 ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi niille unionin kansalaisille, jotka asuvat jäsenvaltiossa, mutta eivät ole sen kansalaisia, Euroopan parlamentin vaaleissa kuuluvaa äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (uudelleenlaadittu) (COM(2021)0732 – C9-0021/2022 – 2021/0372(CNS))

(Erityinen lainsäätämisjärjestys – kuuleminen – uudelleenlaatiminen)

(2023/C 283/20)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2021)0732),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 22 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C9-0021/2022),

—	ottaa huomioon säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä 28. marraskuuta 2001 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (1),

—	ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle työjärjestyksen 110 artiklan 3 kohdan mukaisesti osoittaman 8. marraskuuta 2022 päivätyn kirjeen,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 110 ja 82 artiklan,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0297/2022),

toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan komission ehdotus ei sisällä muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity, ja siinä ainoastaan kodifioidaan aikaisemman säädöksen muuttumattomina säilyvät säännökset näiden muutosten kanssa säännösten asiasisältöä muuttamatta;

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on mukautettuna Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suositusten perusteella ja sellaisena kuin se on jäljempänä tarkistettuna;

pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus 1

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”SEUT-sopimus”, 20 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja 22 artiklan 2 kohdassa unionin kansalaisilla, jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole, annetaan äänioikeus ja vaalikelpoisuus Euroopan parlamentin vaaleissa asuinjäsenvaltiossaan samoin edellytyksin kuin vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisille. Tämä oikeus, joka on vahvistettu myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ”perusoikeuskirja”, 39 artiklassa, ilmentää 21 artiklassa vahvistettua yhdenvertaisuuden periaatetta ja kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltoa. Se on myös johdonmukainen seuraus SEUT-sopimuksen 20 artiklan 2 kohdan a alakohdassa, SEUT-sopimuksen 21 artiklassa ja perusoikeuskirjan 45 artiklassa vahvistetusta vapaasta liikkumis- ja oleskelu oikeudesta .

(2)

Vuonna 1992 tehty sopimus Euroopan unionista, jäljempänä ”Maastrichtin sopimus”, muodosti uuden vaiheen prosessissa, jossa Euroopan kansat yhdistyvät jatkuvasti yhä läheisemmäksi liitoksi ottamalla käyttöön EU:n kansalaisuuden oikeudellinen käsite, jonka tarkoituksena on vahvistaa jäsenvaltioiden kansalaisten oikeuksien ja etujen suojaa lisäämällä EU:n nykyisiin oikeuksiin useita uusia poliittisia oikeuksia ja vaalioikeuksia. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”SEUT-sopimus”, 20 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja 22 artiklan 2 kohdassa unionin kansalaisilla, jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole, annetaan äänioikeus ja vaalikelpoisuus Euroopan parlamentin vaaleissa asuinjäsenvaltiossaan samoin edellytyksin kuin vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisille. Tämä oikeus, joka on vahvistettu myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ”perusoikeuskirja”, 39 artiklassa, ilmentää 21 artiklassa vahvistettua yhdenvertaisuuden periaatetta ja kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltoa. Se on myös johdonmukainen seuraus SEUT-sopimuksen 20 artiklan 2 kohdan a alakohdassa, SEUT-sopimuksen 21 artiklassa ja perusoikeuskirjan 45 artiklassa vahvistetusta vapaasta liikkumis- ja oleskeluoikeudesta. Äänioikeus ja vaalikelpoisuus antavat kansalaisille myös mahdollisuuden osallistua tosiasiallisesti unionin demokraattiseen elämään ja toimia Euroopan unionissa poliittisena yhteisönä. On olennaisen tärkeää, että kaikki unionin kansalaiset, myös liikkuvat unionin kansalaiset, vammaiset kansalaiset ja asunnottomat kansalaiset, pystyvät käyttämään täysimääräisesti poliittisia oikeuksiaan Euroopan parlamentin vaaleissa sekä ehdokkaina että äänestäjinä. On olemassa vaara, että eurooppalainen liikkuvuus estää liikkuvia unionin kansalaisia käyttämästä EU:n perussopimuksissa vahvistettuja poliittisia perusoikeuksia eli osallistumista Euroopan parlamentin vaaleihin. Liikkuvien kansalaisten äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta olisi sovellettava kaikilla ehdokaslistoilla ja kaikissa vaalipiireissä, myös silloin, kun perustetaan unionin laajuinen vaalipiiri.

Tarkistus 2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(2 a)

Ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla sekä neuvoston päätöksen 76/787/EHTY, ETY, Euratom ja kyseisen päätöksen liitteenä olevan, Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä välittömillä vaaleilla annetun säädöksen kumoamisesta 3 päivänä toukokuuta 2022 annetun Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselman mukaisesti tämän direktiivin tarkoituksena olisi oltava se, että Euroopan parlamentin vaaleista tehdään saavutettavammat, kilpailullisemmat ja eurooppalaisemmat.

Tarkistus 3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4)

Komissio korosti katsauksessa Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2020 (24), että äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta Euroopan parlamentin vaaleissa koskevia sääntöjä on päivitettävä, selkeytettävä ja vahvistettava sen varmistamiseksi, että ne tukevat liikkuvien EU:n kansalaisten laajaa osallistumista. Kun otetaan huomioon myös neuvoston direktiivin 93/109/EY soveltamisesta peräkkäisiin vaaleihin saadut kokemukset ja perussopimuksiin tehdyt muutokset, useita kyseisen direktiivin säännöksiä olisi päivitettävä.

(4)

Komissio korosti katsauksessa Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2020 (24), että äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta Euroopan parlamentin vaaleissa koskevia sääntöjä on päivitettävä, selkeytettävä ja vahvistettava sen varmistamiseksi, että ne tukevat niiden unionin kansalaisten laajaa osallistumista , jotka asuvat jäsenvaltiossa, mutta eivät ole sen kansalaisia . Kun otetaan huomioon myös neuvoston direktiivin 93/109/EY soveltamisesta peräkkäisiin vaaleihin saadut kokemukset ja perussopimuksiin tehdyt muutokset, useita kyseisen direktiivin säännöksiä olisi päivitettävä.

Tarkistus 4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)	SEUT-sopimuksen 20 artiklan 2 kohta ei vaikuta SEUT-sopimuksen 223 artiklan 1 kohtaan, jossa määrätään yhdenmukaisen vaalimenettelyn käyttöön ottamisesta kaikissa jäsenvaltioissa kaikille jäsenvaltioille yhteisten periaatteiden mukaisesti.

(5)	SEUT-sopimuksen 20 artiklan 2 kohta ei vaikuta SEUT-sopimuksen 223 artiklan 1 kohtaan, jossa määrätään yhdenmukaisen menettelyn käyttöön ottamisesta Euroopan parlamentin vaaleissa kaikissa jäsenvaltioissa kaikille jäsenvaltioille yhteisten periaatteiden mukaisesti.

Tarkistus 5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)

Sen varmistamiseksi, että unionin kansalaiset, jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole, jäljempänä ”muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaiset”, voivat käyttää äänioikeuttaan ja oikeuttaan asettua ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa samoin edellytyksin kuin vastaanottavan jäsenvaltion omat kansalaiset, kyseisiin vaaleihin rekisteröitymistä ja niihin osallistumista koskevia edellytyksiä olisi selkeytettävä, jotta varmistetaan jäsenvaltion omien ja muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisten yhdenvertainen kohtelu. Unionin kansalaisia, jotka haluavat äänestää ja asettua ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa asuinjäsenvaltiossaan, olisi kohdeltava yhdenvertaisesti siltä osin kuin on kyse tämän oikeuden käyttämisen edellytyksenä olevasta asumisen kestosta sekä tämän edellytyksen täyttymisen todistamisesta.

(6)

Sen varmistamiseksi, että unionin kansalaiset, jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole, jäljempänä ”muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaiset”, voivat käyttää äänioikeuttaan ja oikeuttaan asettua ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa samoin edellytyksin kuin vastaanottavan jäsenvaltion omat kansalaiset, kyseisiin vaaleihin rekisteröitymistä ja niihin osallistumista koskevia edellytyksiä olisi selkeytettävä, jotta varmistetaan jäsenvaltion omien ja muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisten yhdenvertainen kohtelu. Unionin kansalaisia, jotka haluavat äänestää ja asettua ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa asuinjäsenvaltiossaan, olisi kohdeltava kyseisen jäsenvaltion kansalaisten kanssa yhdenvertaisesti siltä osin kuin on kyse tämän oikeuden käyttämisen edellytyksenä olevasta asumisen kestosta sekä tämän edellytyksen täyttymisen todistamisesta.

Tarkistus 6

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(6 a)

Muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisille olisi annettava tietoa mahdollisuudesta äänestää tai asettua ehdolle, kun he rekisteröityvät asukkaiksi jäsenvaltioon, jonka kansalaisia he eivät ole. Äänestäjäksi tai ehdokkaaksi rekisteröitymisestä olisi myös tiedotettava säännöllisin väliajoin ja hyvissä ajoin ennen Euroopan parlamentin vaaleja kaikille äänioikeutetuille ja vaalikelpoisille henkilöille tässä direktiivissä säädettyjen äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevien edellytysten mukaisesti. Lisäksi muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisille olisi tiedotettava asianmukaisesti äänestäjäksi rekisteröitymisen yhteydessä ja riittävän ajoissa ennen vaaleja heidän erityisistä oikeuksistaan EU:n vaalijärjestelmän mukaisesti.

Tarkistus 7

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)

On tärkeää kunnioittaa unionin kansalaisten vapautta valita se jäsenvaltio, jossa he haluavat osallistua Euroopan parlamentin vaaleihin, toteuttaen samalla asianmukaiset toimenpiteet, joilla varmistetaan, että kukaan ei saa äänestää kuin kerran eikä asettua ehdokkaaksi useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa.

(7)

Koska useimmat jäsenvaltiot sallivat muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisten säilyttää kansallisen lainsäädännön nojalla oikeutensa äänestää kotimaan ehdokkaita, mahdollisuus valita kahden tai useamman maan välillä edellyttää selkeän tiedon antamista muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisille ja jäsenvaltioiden keskinäistä koordinointia moninkertaisen äänestämisen riskin vähentämiseksi. Olisi tärkeää kunnioittaa unionin kansalaisten vapautta valita se jäsenvaltio, jossa he haluavat osallistua Euroopan parlamentin vaaleihin, toteuttaen samalla asianmukaiset toimenpiteet, joilla varmistetaan, että kukaan ei saa äänestää kuin kerran eikä asettua ehdokkaaksi useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa. Kun muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisille annetaan tietoa mahdollisuudesta äänestää tai asettua ehdolle asuinjäsenvaltiossaan, heille olisi ilmoitettava asianmukaisesti mahdollisuudesta äänestää tai asettua ehdolle joko kotimaassaan tai asuinmaassaan valintansa mukaan ja noudattaen sovellettavia kansallisia säännöksiä. Muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisten olisi tehtävä lopullinen valinta jäsenvaltiosta, jossa he haluavat äänestää.

Tarkistus 8

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8)

Sen lisäksi, että jäsenvaltioiden olisi kansainvälisten ja eurooppalaisten normien, kuten kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisesti tunnustettava unionin kansalaisten äänioikeus ja vaalikelpoisuus ja kunnioitettava niitä , niiden olisi myös poistettava mahdollisimman monia esteitä osallistumiselta vaaleihin ja näin varmistettava, että unionin kansalaiset voivat helposti käyttää vaalioikeuksiaan .

(8)

Sen lisäksi, että jäsenvaltioiden olisi kansainvälisten ja eurooppalaisten normien, kuten kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisesti tunnustettava unionin kansalaisten äänioikeus ja vaalikelpoisuus ja kunnioitettava niitä sekä mahdollistettava näiden oikeuksien toteutuminen mahdollisimman demokraattisesti, oikeasuhteisesti ja helposti poistamalla kaikki esteet vaaleihin osallistumiselta .

Tarkistus 9

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)

Jotta unionin kansalaiset voisivat helpommin käyttää äänioikeuttaan ja oikeuttaan asettua ehdolle asuinmaassaan, heidät olisi merkittävä vaaliluetteloon riittävän ajoissa ennen äänestyspäivää. Heidän rekisteröintiinsä olisi sovellettava mahdollisimman yksinkertaisia muodollisuuksia. Pitäisi riittää, että asianomaiset unionin kansalaiset esittävät voimassa olevan henkilökortin ja virallisen vakuutuksen, jossa olevat seikat todistavat, että heillä on oikeus osallistua vaaleihin. Kun muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaiset on rekisteröity vaaliluetteloon, heillä olisi oltava oikeus pysyä siihen merkittynä niin kauan kuin he täyttävät äänioikeuden edellytykset, samoin edellytyksin kuin niiden unionin kansalaisten, jotka ovat asianomaisen jäsenvaltion kansalaisia. Lisäksi unionin kansalaisten olisi annettava toimivaltaisille viranomaisille yhteystiedot, jotta nämä voivat tiedottaa heille säännöllisesti tilanteesta.

(9)

Jotta unionin kansalaiset voisivat helpommin käyttää äänioikeuttaan ja oikeuttaan asettua ehdolle asuinmaassaan, välittömän äänestäjäksi rekisteröinnin olisi oltava mahdollista heidän oleskelunsa rekisteröinnin yhteydessä ja heidän suostumuksellaan. Näiden kansalaisten on saatava etukäteen tietoa tästä välittömästä rekisteröinnistä, erityisesti siitä, että äänestäminen kahteen kertaan on kiellettyä ja että välitön rekisteröinti voisi johtaa siihen, että heidät poistetaan lähtöpaikkakuntansa Euroopan parlamentin vaaleja koskevasta vaaliluettelosta. Silloin kun äänestäjäksi rekisteröinti ei ole tapahtunut välittömästi heidän oleskelunsa rekisteröinnin yhteydessä, kansalaiset olisi merkittävä vaaliluetteloon riittävän ajoissa ennen äänestyspäivää. Heidän rekisteröintiinsä olisi sovellettava mahdollisimman yksinkertaisia muodollisuuksia. Pitäisi riittää, että asianomaiset unionin kansalaiset esittävät voimassa olevan henkilökortin ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa virallisen ja käyttäjäystävällisen vakuutuksen, jossa olevat seikat todistavat, että heillä on oikeus osallistua vaaleihin. Kun muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaiset on rekisteröity vaaliluetteloon, heillä olisi oltava oikeus pysyä siihen merkittynä niin kauan kuin he täyttävät äänioikeuden edellytykset, samoin edellytyksin kuin niiden unionin kansalaisten, jotka ovat asianomaisen jäsenvaltion kansalaisia. Lisäksi unionin kansalaisten olisi annettava toimivaltaisille viranomaisille yhteystiedot, jotta nämä voivat tiedottaa heille säännöllisesti tilanteesta.

Tarkistus 10

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11)

Sen varmistamiseksi, että muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisia, jotka haluavat asettua ehdokkaaksi asuinjäsenvaltiossaan, kohdellaan yhdenvertaisesti, heidän olisi esitettävä samat todistusasiakirjat kuin ehdokkaiden, jotka ovat kyseisen jäsenvaltion kansalaisia. Sen toteamiseksi, että tällaisilla kansalaisilla on SEUT-sopimuksen 20 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja 22 artiklan 2 kohdassa määrätty oikeus, jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava edellyttää virallista vakuutusta, jonka sisältämät tiedot osoittavat, että heillä on oikeus asettua ehdolle kyseisissä vaaleissa.

(11)

Sen varmistamiseksi, että muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisia, jotka haluavat asettua ehdokkaaksi asuinjäsenvaltiossaan, kohdellaan yhdenvertaisesti, heidän olisi esitettävä samat todistusasiakirjat kuin ehdokkaiden, jotka ovat kyseisen jäsenvaltion kansalaisia. Sen toteamiseksi, että tällaisilla kansalaisilla on SEUT-sopimuksen 20 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja 22 artiklan 2 kohdassa määrätty oikeus, jäsenvaltioiden olisi kuitenkin asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voitava edellyttää virallista vakuutusta, jonka sisältämät tiedot osoittavat, että heillä on oikeus asettua ehdolle kyseisissä vaaleissa.

Tarkistus 11

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(11 a)

Jotta unionin kansalaiset, jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole, voisivat käytännössä osallistua Euroopan parlamentin vaaleihin, kansallisia poliittisia puolueita olisi kannustettava olemaan asettamatta puolueen jäsenyyden edellytykseksi sen jäsenvaltion kansalaisuutta.

Tarkistus 12

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12)

Jotta sekä kotijäsenvaltioonsa että asuinjäsenvaltioonsa äänestäjäksi ja ehdokkaaksi rekisteröidyt voidaan tunnistaa täsmällisesti, luetteloon tiedoista, joita unionin kansalaisilta on edellytettävä, kun he hakevat vaaliluetteloon merkitsemistä tai asettumista ehdolle asuinjäsenvaltiossaan, olisi sisällytettävä henkilötunnus tai voimassa olevan henkilöllisyystodistuksen tai matkustusasiakirjan sarjanumero.

(12)

Jotta sekä kotijäsenvaltioonsa että asuinjäsenvaltioonsa äänestäjäksi ja ehdokkaaksi rekisteröidyt voidaan tunnistaa täsmällisesti, luetteloon tiedoista, joita unionin kansalaisilta on edellytettävä, olisi välittömän rekisteröinnin yhteydessä tai sen jälkeen, kun kyseiset henkilöt hakevat vaaliluetteloon merkitsemistä tai asettumista ehdolle asuinjäsenvaltiossaan, sisällytettävä henkilötunnus tai voimassa olevan henkilöllisyystodistuksen tai matkustusasiakirjan sarjanumero.

Tarkistus 13

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13)

Unionin kansalaisilta, jotka ovat menettäneet äänioikeutensa ja vaalikelpoisuutensa toimivaltaisen viranomaisen tekemän yksittäisen siviili- tai rikosoikeudellista asiaa koskevan päätöksen perusteella, olisi estettävä tämän oikeuden käyttö asuinjäsenvaltiossaan Euroopan parlamentin vaaleissa. Vastaanottaessaan äänestäjäksi rekisteröitymistä koskevan hakemuksen jäsenvaltiot voivat vaatia asianomaiselta kansalaiselta virallista vakuutusta, jossa vahvistetaan, ettei hän ole menettänyt äänioikeuttaan. Asettuessaan ehdokkaaksi asuinmaassaan unionin kansalaisilta olisi edellytettävä, että he esittävät lausunnon, jossa vahvistetaan, että he eivät ole menettäneet vaalikelpoisuuttaan Euroopan parlamentin vaaleissa.

(13)

Unionin kansalaisilta, jotka ovat menettäneet äänioikeutensa ja vaalikelpoisuutensa toimivaltaisen viranomaisen tekemän yksittäisen siviili- tai rikosoikeudellista asiaa koskevan päätöksen perusteella, olisi estettävä tämän oikeuden käyttö asuinjäsenvaltiossaan Euroopan parlamentin vaaleissa. Välittömän rekisteröinnin yhteydessä tai vastaanottaessaan äänestäjäksi rekisteröitymistä koskevan hakemuksen jäsenvaltiot voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa vaatia asianomaiselta kansalaiselta virallista vakuutusta, jossa vahvistetaan, ettei hän ole menettänyt äänioikeuttaan. Asuinmaan olisi voitava vaatia, että asettuessaan ehdokkaaksi asuinmaassaan unionin kansalaiset esittävät lausunnon, jossa vahvistetaan, että he eivät ole menettäneet vaalikelpoisuuttaan Euroopan parlamentin vaaleissa.

Tarkistus 14

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(16)

Jotta voidaan estää moneen kertaan äänestäminen tai tilanteet, joissa sama henkilö asettuu samoissa vaaleissa ehdolle useampaan kertaan, jäsenvaltioiden olisi vaihdettava tietoja, jotka on kerätty unionin äänioikeutettujen ja unionin vaalikelpoisten kansalaisten antamista virallisista vakuutuksista. Koska jäsenvaltiot käyttävät erilaisia tietoja kansalaisten tunnistamiseen, olisi säädettävä yhteisestä tietokokonaisuudesta, jotta voitaisiin täsmällisesti tunnistaa unionin äänioikeutetut ja unionin vaalikelpoiset kansalaiset ja estää heitä äänestämästä tai asettumasta ehdolle useammin kuin kerran. Henkilötiedot, joita vaihdetaan, olisi rajattava siihen, mikä on tarpeen näiden tarkoitusten saavuttamiseksi.

(16)

Jotta voidaan estää moneen kertaan äänestäminen tai tilanteet, joissa sama henkilö asettuu samoissa vaaleissa ehdolle useampaan kertaan, jäsenvaltioiden olisi sovitettava hallinnolliset järjestelmänsä yhteen johdonmukaisesti. Tästä syystä jäsenvaltioita olisi vaadittava vaihtamaan tietoja, jotka on kerätty asuinjäsenvaltiossa äänioikeutettujen unionin muiden jäsenvaltioiden kansalaisten ja vaalikelpoisten unionin muiden jäsenvaltioiden kansalaisten antamista virallisista vakuutuksista. Koska jäsenvaltiot käyttävät erilaisia tietoja kansalaisten tunnistamiseen, olisi säädettävä yhteisestä tietokokonaisuudesta, jotta voitaisiin täsmällisesti tunnistaa unionin äänioikeutetut ja unionin vaalikelpoiset kansalaiset ja estää heitä äänestämästä tai asettumasta ehdolle useammin kuin kerran. Henkilötiedot, joita vaihdetaan, olisi rajattava siihen, mikä on tarpeen näiden tarkoitusten saavuttamiseksi.

Tarkistus 15

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17)

Jäsenvaltioiden välinen tietojenvaihto, jolla estetään moneen kertaan äänestäminen tai tilanteet, joissa sama henkilö asettuu samoissa vaaleissa ehdolle useampaan kertaan, ei saisi estää niiden kansalaisia äänestämästä tai asettumasta ehdolle muissa vaaleissa. Kansallisten viranomaisten välisen viestinnän helpottamiseksi jäsenvaltioilta olisi edellytettävä yhteyspisteen nimeämistä tätä tietojenvaihtoa varten. Komissio on aiemmin kehittänyt turvallisen välineen, jota jäsenvaltiot voivat käyttää tarvittavien tietojen vaihtamiseen omalla vastuullaan. Tämä turvallinen väline olisi sisällytettävä tähän direktiiviin, jotta jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välistä tietojenvaihtoa voidaan edelleen tukea. Jäsenvaltiot toimivat erillisinä rekisterinpitäjinä käsitellessään henkilötietoja tältä osin.

(17)

Jäsenvaltioiden välinen tietojenvaihto, jolla estetään moneen kertaan äänestäminen tai tilanteet, joissa sama henkilö asettuu samoissa vaaleissa ehdolle useampaan kertaan, ei saisi estää niiden kansalaisia äänestämästä tai asettumasta ehdolle muissa vaaleissa. Kansallisten viranomaisten välisen viestinnän helpottamiseksi jäsenvaltioilta olisi edellytettävä yhteyspisteen nimeämistä tätä tietojenvaihtoa varten. Komissio on kehittänyt turvallisen välineen, jota jäsenvaltiot voivat käyttää tarvittavien tietojen vaihtamiseen omalla vastuullaan. Tämä turvallinen väline olisi sisällytettävä tähän direktiiviin, jotta jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välistä tietojenvaihtoa voidaan edelleen tukea. Jäsenvaltiot toimivat erillisinä rekisterinpitäjinä käsitellessään henkilötietoja tältä osin.

Tarkistus 16

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(20)

Vaalimenettelyihin liittyvä riittävien tietojen puute vaikuttaa kansalaisiin, jotka unionin kansalaisina käyttävät heille kuuluvia vaalioikeuksia. Se vaikuttaa myös toimivaltaisten viranomaisten kykyyn käyttää oikeuksiaan ja täyttää velvoitteensa. Jäsenvaltiot olisi velvoitettava nimeämään viranomaiset, joiden vastuulla on antaa unionin kansalaisille asianmukaista tietoa heille SEUT-sopimuksen 20 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja 22 artiklan 2 kohdassa annetuista oikeuksista sekä Euroopan parlamentin vaaleihin osallistumista ja niiden järjestämistä koskevista kansallisista säännöistä ja menettelyistä. Kannustaakseen muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisia etsimään näitä tietoja aktiivisesti jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että niitä on saatavilla monista eri lähteistä, mukaan lukien kansalaisjärjestöjen, nimettyjen kansallisten viranomaisten ja Euroopan vaaliviranomaisen, jos sellainen perustetaan, väliset kohdennetut yhteistyöhankkeet. Viestinnän vaikuttavuuden varmistamiseksi tiedot olisi annettava selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla ja oikea-aikaisesti ottaen huomioon vaaliluetteloiden sulkemispäivät ja ehdokasluettelojen esittämispäivät Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla annetun säädöksen mukaisesti .

Tarkistus 17

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(20 a)

Muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisten demokraattisen osallistumisen edistämiseksi jäsenvaltioiden olisi annettava unionin kansalaisille asianmukaista, selkeää ja osallistavaa tietoa äänioikeudesta ja mahdollisista hallinnollisista toimista tämän oikeuden käyttämiseksi sekä vaalikulttuureista ja äänestysjärjestelmistä. Nämä tiedot olisi annettava, kun muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaiset rekisteröityvät asukkaaksi joko välittömästi tai myöhemmin pyynnöstä, ja ne olisi lähetettävä heille riittävän ajoissa ennen Euroopan parlamentin vaaleja. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä myös haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten, kuten vammaisten ja ikääntyneiden, tarpeisiin.

Tarkistus 18

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(21)

Vaalitietojen saatavuuden parantamiseksi tällaiset tiedot olisi asetettava saataville vastaanottavan jäsenvaltion virallisen kielen tai kielten lisäksi vähintään yhdellä muulla unionin virallisella kielellä, jota mahdollisimman monet vastaanottavan jäsenvaltion alueella asuvat unionin kansalaiset ymmärtävät. Jäsenvaltiot voivat käyttää eri osissa maata tai eri alueilla unionin eri virallisia kieliä sen mukaan, mitä kieltä suurin siellä asuvien unionin kansalaisten ryhmä ymmärtää.

(21)

Vaalitietojen saatavuuden parantamiseksi tällaiset oleelliset tiedot vaalioikeuksista olisi asetettava saataville selkeällä ja osallistavalla tavalla hyvissä ajoin ennen vaaleja vastaanottavan jäsenvaltion virallisen kielen tai kielten lisäksi vähintään yhdellä muulla unionin virallisella kielellä, jota mahdollisimman monet vastaanottavan jäsenvaltion alueella asuvat unionin kansalaiset ymmärtävät . Jäsenvaltioita olisi kannustettava tarjoamaan tietoa myös unionin muiden jäsenvaltioiden kansalaisten äidinkielellä . Jäsenvaltiot voivat käyttää eri osissa maata tai eri alueilla unionin eri virallisia kieliä sen mukaan, mitä kieltä suurin siellä asuvien unionin kansalaisten ryhmä ymmärtää.

Tarkistus 19

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 22 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(22)

Kaikki poikkeukset tässä direktiivissä annettuihin yleisiin sääntöihin on SEUT-sopimuksen 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti perusteltava jäsenvaltion erityisillä ongelmilla, ja niiden on oltava perusoikeuskirjan 52 artiklan vaatimusten mukaisia, myös sen vaatimuksen, että äänioikeuden käyttämistä ja oikeutta asettua ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa voidaan rajoittaa ainoastaan lailla ja noudattaen suhteellisuus- ja tarpeellisuusperiaatetta. Lisäksi kaikkia poikkeussäännöksiä on tarkasteltava uudelleen perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaisesti.

Poistetaan.

Tarkistus 20

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 23 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(23)

Tällaisia erityisiä ongelmia voi ilmetä erityisesti sellaisessa jäsenvaltiossa, jossa ilman kyseisen valtion kansalaisuutta asuvien äänestysikäisten unionin kansalaisten osuus on keskimääräistä merkittävästi suurempi; jos tällaisten kansalaisten osuus on enemmän kuin 20 prosenttia koko äänestäjäkunnasta, asumisen kestoon perustuvien poikkeussäännösten olisi oltava oikeutettuja,

Poistetaan.

Tarkistus 21

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 24 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(24)

Jäsenvaltioilla, joissa muiden unionin jäsenvaltioiden äänestysikäisten kansalaisten osuus on enemmän kuin 20 prosenttia kaikista valtiossa asuvista äänestysikäisistä unionin kansalaisista, olisi oltava mahdollisuus antaa erityisiä määräyksiä ehdokasluetteloiden kokoonpanosta SEUT-sopimuksen 22 artiklan 2 kohtaa noudattaen.

Poistetaan.

Tarkistus 22

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 26 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(26)

Oikeuksien käyttöä ja tämän direktiivin soveltamista koskevat tiedot voivat olla hyödyksi määritettäessä toimenpiteitä, joita tarvitaan sen varmistamiseksi, että unionin kansalaiset todella voivat käyttää vaalioikeuksiaan. Jotta voidaan parantaa tietojen keruuta Euroopan parlamentin vaaleja varten, jäsenvaltioiden tulee aloittaa direktiivin täytäntöönpanon säännöllinen seuranta ja raportointi. Samanaikaisesti komission olisi arvioitava tämän direktiivin soveltamista ja toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle jokaisten Euroopan parlamentin vaalien jälkeen kertomus, johon sisältyy tällainen arviointi.

(26)

Oikeuksien käyttöä ja tämän direktiivin soveltamista koskevat tiedot ovat ratkaisevan tärkeitä arvioitaessa asiaa koskevaa unionin politiikkaa ja määritettäessä toimenpiteitä, joita tarvitaan sen varmistamiseksi, että unionin kansalaiset todella voivat käyttää vaalioikeuksiaan. Jotta voidaan lisätä ja parantaa tietojen keruuta ja niitä koskevaa raportointia jäsenvaltioissa Euroopan parlamentin vaaleja varten, jäsenvaltioiden tulee aloittaa direktiivin täytäntöönpanon säännöllinen seuranta ja raportointi yhteisten indikaattoreiden pohjalta . Samanaikaisesti komission olisi arvioitava tämän direktiivin soveltamista ja toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle jokaisten Euroopan parlamentin vaalien jälkeen kertomus, johon sisältyy tällainen arviointi.

Tarkistus 23

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 27 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(27)	On tarpeen, että komissio suorittaa oman arviointinsa tämän direktiivin soveltamisesta kohtuullisen ajan kuluessa vähintään kaksien Euroopan parlamentin vaalien jälkeen.

(27)	On tarpeen, että komissio suorittaa oman arviointinsa tämän direktiivin soveltamisesta viimeistään 18 kuukauden kuluttua aina Euroopan parlamentin vaalien jälkeen ja antaa sen jälkeen tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen tämän direktiivin muuttamiseksi .

Tarkistus 24

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 28 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(28)

Jotta voidaan varmistaa, että mallit niille virallisille vakuutuksille, jotka muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisten on annettava, jos he haluavat äänestää tai asettua ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa, sisältävät edelleen unionin kansalaisten vaalioikeuksien käytön kannalta merkityksellisiä tietoja, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat kyseisten mallien muuttamista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(28)

Jotta voidaan varmistaa, että mallit niille virallisille vakuutuksille, jotka muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisten on annettava, jos he haluavat äänestää tai asettua ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa, sisältävät edelleen unionin kansalaisten vaalioikeuksien käytön kannalta merkityksellisiä tietoja, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat kyseisten mallien muuttamista. Jotta voidaan lisätä ja parantaa tietojen keruuta ja raportointia jäsenvaltioissa Euroopan parlamentin vaaleja varten, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä vahvistamalla 17 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi kerättävien tietojen malli ja muoto. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

Tarkistus 25

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 29 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(29)

Jäsenvaltiot ja unioni ovat sitoutuneet varmistamaan vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen, koska jäsenvaltiot ovat ratifioineet kyseisen yleissopimuksen ja unioni on sen tehnyt (27). Vammaisten henkilöiden osallistavan ja yhtäläisen vaaleihin osallistumisen tukemiseksi vammaisten ja ikääntyneiden kansalaisten tarpeet olisi otettava asianmukaisesti huomioon säännöissä, joita sovelletaan unionin kansalaisiin, jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole, jotta he voivat käyttää äänioikeuttaan ja asettua ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa.

(29)

Jäsenvaltiot ja unioni ovat sitoutuneet varmistamaan vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen ja erityisesti sen 29 artiklan noudattamisen , koska jäsenvaltiot ovat ratifioineet kyseisen yleissopimuksen ja unioni on sen tehnyt (27). Vammaisten henkilöiden osallistavan ja yhtäläisen vaaleihin osallistumisen tukemiseksi vammaisten ja ikääntyneiden kansalaisten tarpeet olisi otettava asianmukaisesti huomioon säännöissä, joita sovelletaan unionin kansalaisiin, jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole, jotta he voivat käyttää äänioikeuttaan ja asettua ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti otettava käyttöön niiden kansallisiin vaalijärjestelmiin sovitettuja asianmukaisia järjestelyjä, joilla helpotetaan vammaisten kansalaisten äänestämistä. Näitä ovat muun muassa mahdollisuus valita äänestyspaikka, keskeisellä paikalla sijaitsevat suljetut äänestyspaikat ja pistekirjoituksen, isokirjaintekstin, audiopohjaisten tietojen, kosketeltavien kuvien, selkokielisten tekstien ja viittomakielen kaltaisten avustavien teknologioiden käyttö. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi harkittava, voidaanko ottaa käyttöön muita äänestämistä helpottavia välineitä, kuten äänestäminen ennakkoäänestyspaikassa, valtakirjalla äänestäminen, sähköinen äänestäminen ja verkkoäänestys.

Tarkistus 26

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 29 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(29 a)

Jäsenvaltioiden olisi ennen Euroopan parlamentin vaaleja tehostettava tiedotus- ja valistuskampanjoita ja parannettava samalla vammaisten, ikääntyneiden ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden esteettömyysvaatimuksia.

Tarkistus 27

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 29 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(29 b)

Jäsenvaltioiden on taattava, että vangit, joille on myönnetty äänioikeus kansallisen lainsäädännön mukaisesti myös silloin, kun he oleskelevat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole, voivat käyttää äänioikeuttaan.

Tarkistus 28

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)	henkilöt, jotka määräpäivänä ovat SEUT-sopimuksen 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja unionin kansalaisia,

a)	henkilöt, jotka määräpäivänä ovat SEUT-sopimuksen 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja unionin kansalaisia heidän oikeuskelpoisuudestaan riippumatta ,

Tarkistus 29

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Unionin äänioikeutettu käyttää äänioikeuttaan joko asuinjäsenvaltiossaan tai kotijäsenvaltiossaan. Kukaan ei voi äänestää useammin kuin kerran samoissa vaaleissa.	1. Unionin äänioikeutetulla on oltava oikeus käyttää äänioikeuttaan joko asuinjäsenvaltiossaan tai kotijäsenvaltiossaan. Kukaan ei voi äänestää useammin kuin kerran samoissa vaaleissa.

Tarkistus 30

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Unionin kansalainen, joka asuu jäsenvaltiossa mutta ei ole sen kansalainen ja joka yksittäisellä oikeudellisella tai hallinnollisella päätöksellä, edellyttäen että jälkimmäiseen voidaan hakea muutosta, on menettänyt vaalikelpoisuutensa joko asuin- tai kotijäsenvaltionsa lain nojalla, ei saa asettua ehdokkaaksi asuinjäsenvaltiossaan Euroopan parlamentin vaaleissa. Kotijäsenvaltion tekemät päätökset, jotka koskevat oikeustoimikelpoisuuden menettämistä vammaisuuden vuoksi, eivät saa kuitenkaan estää unionin kansalaista asettumasta ehdokkaaksi Euroopan parlamentin vaaleissa asuinjäsenvaltiossaan, jos kyseisen jäsenvaltion lainsäädännössä turvataan tämä oikeus rajoituksetta kaikille vammaisille henkilöille.

Tarkistus 31

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla – 5 kohta

Komission teksti	Tarkistus
5. Jäsenvaltiot nimeävät yhden yhteyspisteen, jonka tehtävänä on ottaa vastaan ja toimittaa 3 kohdan soveltamisen edellyttämiä tietoja. Niiden on ilmoitettava komissiolle yhteyspisteen nimi ja yhteystiedot sekä kaikki yhteyspisteitä koskevat päivitetyt tiedot tai muutokset. Komissio pitää yhteyspisteistä luetteloa ja antaa sen jäsenvaltioiden käyttöön.	5. Jäsenvaltiot nimeävät yhden yhteyspisteen, jonka tehtävänä on ottaa vastaan ja toimittaa 3 kohdan soveltamisen edellyttämiä tietoja. Niiden on ilmoitettava komissiolle yhteyspisteen nimi ja yhteystiedot sekä kaikki yhteyspisteitä koskevat päivitetyt tiedot , jos tiedot ovat muuttuneet; Komissio pitää yhteyspisteistä luetteloa ja antaa sen jäsenvaltioiden käyttöön.

Tarkistus 32

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaiset on voitava rekisteröidä välittömästi äänestäjiksi.

Tarkistus 33

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 2 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 b. Muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisilla on asukkaiksi rekisteröityessään oltava mahdollisuus ilmoittaa halunsa tulla rekisteröidyiksi äänestäjiksi asuinjäsenvaltiossaan ja heille on ilmoitettava mahdollisuudesta asettua ehdokkaaksi ja toimittaa tätä koskeva hakemus.
	Jos muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaiset eivät ilmaise haluaan tulla rekisteröidyiksi äänestäjiksi asuinjäsenvaltiossaan, heillä säilyy oikeus rekisteröityä myöhemmin. Kun muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisille annetaan tietoa mahdollisuudesta äänestää tai asettua ehdolle, jäsenvaltion on ilmoitettava heille asianmukaisesti, että he voivat vallintansa mukaan äänestää tai asettua ehdolle joko kotijäsenvaltioissaan tai asuinjäsenvaltiossaan.

Tarkistus 34

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet sen mahdollistamiseksi, että unionin äänioikeutettu, joka on ilmaissut haluavansa rekisteröityä äänestäjäksi, voidaan merkitä vaaliluetteloon riittävän ajoissa ennen äänestystä.	1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet sen mahdollistamiseksi, että unionin äänioikeutettu, joka on ilmaissut haluavansa rekisteröityä äänestäjäksi, voidaan merkitä vaaliluetteloon viimeistään 14 viikkoa ennen äänestystä. Jäsenvaltioiden on mahdollistettava rekisteröityminen heti, kun kyseinen äänioikeutettu henkilö on rekisteröity asukkaaksi.

Tarkistus 35

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla – 3 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

c a)	ilmoittaa halutessaan, millä kielellä hän haluaisi saada 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot;

Tarkistus 36

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Vaaliluetteloon merkityt unionin äänioikeutetut pysyvät siihen merkittyinä samoin edellytyksin kuin äänioikeutetut, jotka ovat kyseisen valtion kansalaisia, kunnes he pyytävät, että heidät poistetaan siitä tai kunnes heidät poistetaan siitä, koska he eivät enää täytä äänioikeuden käyttämiseen vaadittuja edellytyksiä. Jos käytössä on säännöksiä, joilla kansalaisille ilmoitetaan tällaisesta poistamisesta vaaliluettelosta, näitä säännöksiä on sovellettava samalla tavoin unionin äänioikeutettuihin.

4. Vaaliluetteloon merkityt unionin äänioikeutetut pysyvät siihen merkittyinä samoin edellytyksin kuin äänioikeutetut, jotka ovat kyseisen valtion kansalaisia, siihen asti kunnes he pyytävät, että heidät poistetaan siitä tai kunnes heidät poistetaan siitä, koska he eivät enää täytä äänioikeuden käyttämiseen vaadittuja edellytyksiä. Jos käytössä on säännöksiä, joilla kansalaisille ilmoitetaan tällaisesta poistamisesta vaaliluettelosta, näitä säännöksiä on sovellettava myös unionin äänioikeutettuihin. Ilmoitukset toimitetaan jollakin unionin virallisella kielellä, jota kyseinen unionin äänioikeutettu ymmärtää.

Tarkistus 37

Ehdotus direktiiviksi

10 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Kansallisten viranomaisten on varmistettava, että ehdokasluetteloa laadittaessa ehdokkaaksi asettuviin muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisiin sovelletaan samoja demokratiaa, oikeasuhteisuutta ja avoimuutta koskevia vaatimuksia kuin jäsenvaltion omiin kansalaisiin.

Tarkistus 38

Ehdotus direktiiviksi

11 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Asuinjäsenvaltio ilmoittaa asianomaiselle hyvissä ajoin ja selkeällä ja yksinkertaisella kielellä, mihin ratkaisuun hänen vaaliluetteloon merkitsemistä tai ehdokkaaksi asettumista koskevan hakemuksensa osalta on päädytty.

1. Asuinjäsenvaltio ilmoittaa asianomaiselle hyvissä ajoin ja selkeästi ja yksinkertaisesti jollakin asianomaisen ymmärtämällä unionin virallisella kielellä, mihin ratkaisuun asianomaisen välittömän rekisteröinnin tai vaaliluetteloon merkitsemistä tai ehdokkaaksi asettumista koskevan hakemuksensa osalta on päädytty , mukaan luettuna mahdollisuudet hakea muutosta kyseisiin päätöksiin .

Tarkistus 39

Ehdotus direktiiviksi

11 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Jos vaaliluetteloissa tai luetteloissa Euroopan parlamentin vaaleissa ehdolle asettuneista on virheitä, asianomaisella henkilöllä on oltava samat mahdollisuudet hakea muutosta kuin asuinjäsenvaltion kansalaisuuden omaavilla äänioikeutetuilla ja vaalikelpoisilla henkilöillä on asuinjäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti.	3. Jos vaaliluetteloissa tai luetteloissa Euroopan parlamentin vaaleissa ehdolle asettuneista on virheitä, asianomaisille henkilöille on ilmoitettava niistä oikea-aikaisesti, ja heillä on oltava samat mahdollisuudet hakea muutosta kuin asuinjäsenvaltion kansalaisuuden omaavilla äänioikeutetuilla ja vaalikelpoisilla henkilöillä on asuinjäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti.

Tarkistus 40

Ehdotus direktiiviksi

11 artikla – 4 kohta

Komission teksti	Tarkistus
4. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava asianomaiselle henkilölle 1 kohdassa tarkoitetusta päätöksestä sekä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista oikeussuojakeinoista selkeästi ja ajoissa .	4. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava asianomaisille henkilöille 1 kohdassa tarkoitetusta päätöksestä sekä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista oikeussuojakeinoista ajoissa selkeästi ja jollakin asianomaisten henkilöiden ymmärtämällä unionin virallisella kielellä .

Tarkistus 41

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on nimettävä kansallinen viranomainen, joka vastaa tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta sen varmistamiseksi, että muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisille tiedotetaan ajoissa edellytyksistä ja yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat äänestäjäksi tai ehdokkaaksi rekisteröitymistä Euroopan parlamentin vaaleissa.	1. Jäsenvaltioiden on nimettävä kansallinen viranomainen, joka vastaa tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta sen varmistamiseksi, että muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisille tiedotetaan ajoissa edellytyksistä ja yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat äänestäjäksi tai ehdokkaaksi rekisteröitymistä Euroopan parlamentin vaaleissa heti heidän rekisteröidyttyään asukkaaksi jäsenvaltioon, jonka kansalaisia he eivät ole, ja säännöllisin väliajoin ennen EU-vaaleja ottaen huomioon ehdokaslistojen esittämistä koskevat määräajat. Näissä tiedoissa on osoitettava, että kansalaiset voivat halutessaan rekisteröityä asuinjäsenvaltioonsa tai pysyä rekisteröityinä kotijäsenvaltiossaan.
	Nimetyn viranomaisen on toimitettava asianomaisille henkilöille jäljennös liitteissä I ja II esitetyistä vakioiduista malleista muodollisille ilmoituksille, jotka muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisten on annettava voidakseen rekisteröityä äänestäjiksi tai ehdokkaiksi.

Tarkistus 42

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 2 kohta – d a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

d a)	erityistoimenpiteet, joita toteutetaan haavoittuvassa asemassa olevien ja marginalisoituneiden äänestäjäryhmien, kuten vammaisten henkilöiden, äänioikeuden käyttämisen helpottamiseksi.

Tarkistus 43

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Jäsenvaltioiden on pyrittävä ottamaan kansalaisjärjestöt aktiivisesti mukaan lisäämään yleistä tietoisuutta 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista tiedoista sekä kannustaa muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisia etsimään aktiivisesti näitä tietoja aina tarvittaessa. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tähän tarkoitukseen varataan riittävästi varoja.

Tarkistus 44

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 3 kohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Tiedot edellytyksistä ja yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat äänestäjäksi tai ehdokkaaksi rekisteröitymistä Euroopan parlamentin vaaleissa, sekä 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on annettava selkeällä ja yksinkertaisella kielellä.	3. Tiedot edellytyksistä ja yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat äänestäjäksi tai ehdokkaaksi rekisteröitymistä Euroopan parlamentin vaaleissa, sekä 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on annettava selkeällä ja yksinkertaisella kielellä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1724 (1 a) 9 artiklassa säädettyjen laatuvaatimusten mukaisesti .

Tarkistus 45

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 3 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1724 (30) 9 artiklassa säädettyjen laatuvaatimusten mukaisesti ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot on annettava yhdellä tai useammalla vastaanottavan jäsenvaltion virallisella kielellä, minkä lisäksi niiden mukana on oltava käännös vähintään yhdelle muulle unionin viralliselle kielelle, jota mahdollisimman monet asianomaisen jäsenvaltion alueella asuvat unionin kansalaiset ymmärtävät .

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava jollakin unionin virallisella kielellä, jota kyseinen unionin äänioikeutettu tai ehdokas ymmärtää .

Tarkistus 46

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava asianmukaisin viestintävälinein, -tavoin ja -muodoin , että tiedot edellytyksistä ja yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat äänestäjäksi tai ehdokkaaksi rekisteröitymistä Euroopan parlamentin vaaleissa, sekä 2 kohdassa tarkoitetut tiedot, ovat vammaisten ja ikääntyneiden saatavilla.

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot edellytyksistä ja yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat äänestäjäksi tai ehdokkaaksi rekisteröitymistä Euroopan parlamentin vaaleissa, sekä 2 kohdassa tarkoitetut tiedot, ovat haavoittuvassa asemassa olevien ja marginalisoituneiden ryhmien, kuten vammaisten , ikääntyneiden, kodittomien henkilöiden ja vankien, joilla on äänioikeus, saatavilla , soveltamalla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/882 (1 a) liitteessä I säädettyjä esteettömyysvaatimuksia ja käyttäen asianmukaisia viestintävälineitä, -tapoja ja -muotoja, kuten pistekirjoitusta, isokirjaintekstiä, audiopohjaisia tietoja, kosketeltavia kuvia, selkokielisiä tekstejä ja viittomakieltä .

Tarkistus 47

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	4 a. Kyseiseen jäsenvaltioon asumaan asettuneille 3 artiklassa tarkoitetulle äänioikeutetuille ja vaalikelpoisille henkilöille on tiedotettava automaattisesti heidän tämän direktiivin mukaisista oikeuksistaan. Nämä tiedot on myös annettava heille säännöllisesti ja riittävän ajoissa ennen Euroopan parlamentin vaaleja.

Tarkistus 48

Ehdotus direktiiviksi

13 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Jäsenvaltiot vaihtavat keskenään 4 artiklan täytäntöönpanoa varten tarvittavat tiedot riittävän ajoissa ennen äänestyspäivää. Tätä varten asuinjäsenvaltio alkaa toimittaa kotijäsenvaltiolle liitteessä III säädetyt tietokokonaisuudet vähintään kuusi viikkoa ennen edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä välittömillä vaaleilla annetun säädöksen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun äänestysajanjakson ensimmäistä päivää. Kotijäsenvaltio toteuttaa kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti asianmukaiset toimenpiteet sen välttämiseksi, että sen kansalaiset äänestävät tai asettuvat ehdokkaaksi useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa.

1. Jäsenvaltiot vaihtavat keskenään 4 artiklan täytäntöönpanoa varten tarvittavat tiedot riittävän ajoissa ennen äänestyspäivää. Tätä varten asuinjäsenvaltio alkaa toimittaa kotijäsenvaltiolle liitteessä III säädetyt tietokokonaisuudet vähintään 16 viikkoa ennen edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä välittömillä vaaleilla annetun säädöksen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun äänestysajanjakson ensimmäistä päivää. Kotijäsenvaltio toteuttaa kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti asianmukaiset toimenpiteet sen välttämiseksi, että sen kansalaiset äänestävät tai asettuvat ehdokkaaksi useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa.

Tarkistus 49

Ehdotus direktiiviksi

14 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden, jotka tarjoavat Euroopan parlamentin vaaleissa mahdollisuuksia äänestää ennakkoon , postitse , sähköisesti ja internetin välityksellä, on varmistettava, että kyseiset äänestystavat ovat unionin äänioikeutettujen käytettävissä samoin edellytyksin kuin niiden omien kansalaisten.

Jäsenvaltioiden on harkittava täydentävien äänestysvälineiden , kuten postiäänestyksen, äänestyksen ennakkoäänestyspaikassa, valtakirjalla äänestämisen ja liikkuvien äänestyspaikkojen, käyttöönottoa niille äänestäjille , jotka eivät pysty käymään äänestyspaikoilla vaalipäivänä , sekä äänestämistä sähköisesti ja verkossa Euroopan parlamentin vaaleissa. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseiset äänestystavat ovat unionin äänioikeutettujen käytettävissä samoin edellytyksin kuin niiden omien kansalaisten.

Tarkistus 50

Ehdotus direktiiviksi

15 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden on nimettävä viranomainen, jonka tehtävänä on kerätä ja toimittaa yleisölle ja komissiolle asiaankuuluvia tilastotietoja unionin kansalaisten osallistumisesta Euroopan parlamentin vaaleihin jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole.	Jäsenvaltioiden on nimettävä viranomainen, jonka tehtävänä on kerätä ja toimittaa yleisölle ja komissiolle yhteisiin indikaattoreihin perustuvia asiaankuuluvia tilastotietoja unionin kansalaisten osallistumisesta Euroopan parlamentin vaaleihin jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole.

Tarkistus 51

Ehdotus direktiiviksi

16 artikla

Komission teksti

Tarkistus

16 artikla

Poistetaan.

Poikkeukset

1. Jos jossakin jäsenvaltiossa niiden unionin äänestysikäisten kansalaisten osuus, jotka asuvat kyseisessä jäsenvaltiossa mutta eivät ole sen kansalaisia, on enemmän kuin 20 prosenttia kaikista äänestysikäisistä kyseisen jäsenvaltion kansalaisista ja muiden unionin jäsenvaltioiden kyseisessä jäsenvaltiossa asuvista kansalaisista yhteensä, kyseinen jäsenvaltio voi 3, 9 ja 10 artiklasta poiketen rajata:

a)	äänioikeuden unionin äänioikeutetuille, jotka ovat asuneet kyseisessä jäsenvaltiossa määrätyn vähimmäisajan, joka on enintään viisi vuotta;

b)	vaalikelpoisuuden unionin vaalikelpoisille kansalaisille, jotka ovat asuneet kyseisessä jäsenvaltiossa määrätyn vähimmäisajan, joka on enintään kymmenen vuotta.

Nämä säännökset eivät vaikuta jäsenvaltion ehdokaslistojen koostumusta koskeviin toimenpiteisiin, jotka koskevat erityisesti muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisten integroitumisen helpottamista.

Kuitenkaan niitä unionin äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia unionin kansalaisia, joilla joko kotijäsenvaltionsa ulkopuolella asumisen tai sen keston vuoksi ei ole kotijäsenvaltiossaan äänioikeutta tai vaalikelpoisuutta, eivät koske ensimmäisessä alakohdassa mainitut asumisaikaa koskevat ehdot.

2. Jos jonkun jäsenvaltion laissa säädetään, että jonkun toisen jäsenvaltion kyseisessä jäsenvaltiossa asuvilla kansalaisilla on äänioikeus kyseisen jäsenvaltion kansallisen kansanedustuslaitoksen vaaleissa ja että heidät voidaan tätä varten merkitä kyseisen jäsenvaltion vaaliluetteloihin täsmälleen samoin edellytyksin kuin äänioikeutetut, joilla on kyseisen jäsenvaltion kansalaisuus, ensimmäinen jäsenvaltio voi tästä direktiivistä poiketen olla soveltamatta direktiivin 6–13 artiklaa kansalaisiinsa.

3. Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle 18 kuukautta ennen jokaisia Euroopan parlamentin vaaleja kertomuksen, jossa se tarkistaa asianomaisille jäsenvaltioille SEUT-sopimuksen 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti myönnetyn poikkeuksen perusteena olevien seikkojen pysyvyyden ja ehdottaa tarvittaessa asianmukaisten mukautusten toteuttamista.

Poikkeussäännöksiä 1 kohdan mukaisesti soveltavien jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki tarvittavat taustatiedot.

Tarkistus 52

Ehdotus direktiiviksi

16 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

16 a artikla

Muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisten äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta Euroopan parlamentin vaaleissa on sovellettava kaikkiin ehdokaslistoihin ja vaalipiireihin, jotka määritellään edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä välittömillä vaaleilla annetussa säädöksessä, myös silloin, kun perustetaan unionin laajuinen vaalipiiri. Tällä tavoin varmistetaan syrjimättömyysperiaatteen noudattaminen.

Tarkistus 53

Ehdotus direktiiviksi

17 artikla – otsikko

Komission teksti	Tarkistus
Raportointi	Tietojen keruu ja raportointi

Tarkistus 54

Ehdotus direktiiviksi

17 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa jokaisten Euroopan parlamentin vaalien jälkeen tiedot tämän direktiivin soveltamisesta alueellaan. Yleisten huomioiden lisäksi kertomuksessa on oltava yhteisiin indikaattoreihin perustuvia tilastotietoja unionin äänioikeutettujen ja unionin vaalikelpoisten kansalaisten osallistumisesta Euroopan parlamentin vaaleihin sekä yksityiskohtainen katsaus osallistumisen tukemiseksi toteutetuista toimenpiteistä. Jäsenvaltioiden on myös toimitettava yksityiskohtaiset tiedot niiden keskinäisen tietojenvaihdon tehokkuudesta, jotta estetään kaksinkertainen äänestäminen.

Tarkistus 55

Ehdotus direktiiviksi

17 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Siirretään komissiolle valta antaa tämän artiklan 1 kohtaa varten kerättävien tietojen mallien ja muodon vahvistamista koskevia delegoituja säädöksiä 20 artiklan mukaisesti.

Tarkistus 56

Ehdotus direktiiviksi

18 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
Komissio arvioi tämän direktiivin soveltamista kahden vuoden kuluessa Euroopan parlamentin vuoden 2029 vaaleista ja laatii arviointikertomuksen siitä, miten direktiivissä säädettyjen tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty. Arvioinnissa tarkastellaan myös 13 artiklan toimivuutta.	Komissio arvioi tämän direktiivin soveltamista 18 kuukauden kuluessa kunkin Euroopan parlamentin vaalien jälkeen ja laatii arviointikertomuksen siitä, miten direktiivissä säädettyjen tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty. Arvioinnissa tarkastellaan myös 13 artiklan toimivuutta. Arvioinnin jälkeen esitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus tämän direktiivin muuttamiseksi.

Tarkistus 57

Ehdotus direktiiviksi

20 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Neuvosto voi milloin tahansa kumota 9, 10 ja 13 artiklassa tarkoitetun toimivallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

3. Neuvosto voi milloin tahansa kumota 9, 10 ja 13 artiklassa ja 17 artiklan 2 a kohdassa tarkoitetun toimivallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

Tarkistus 58

Ehdotus direktiiviksi

20 artikla – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6. Edellä olevien 9, 10 ja 13 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos neuvosto on ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittanut komissiolle, että se ei vastusta säädöstä. Neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

6. Edellä olevien 9, 10 ja 13 artiklan ja 17 artiklan 2 a kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos neuvosto on ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittanut komissiolle, että se ei vastusta säädöstä. Neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

Tarkistus 59

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – 4 a rivi (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Kieli, jolla mieluiten haluatte saada vaaleihin liittyvät tiedot.

Tarkistus 60

Ehdotus direktiiviksi

Liite II – 4 kohta

Komission teksti	Tarkistus
En ole menettänyt vaalikelpoisuuttani kotijäsenvaltiossani.	En ole menettänyt vaalikelpoisuuttani kotijäsenvaltiossani (1 a).

(1) EYVL C 77, 28.3.2002, s. 1.

(24) https://ec.europa.eu/info/files/eu-citizenship-report-2020-empowering-citizens-and-protecting-their-rights_en

(27) Neuvoston päätös 2010/48/EY, tehty 26 päivänä marraskuuta 2009, vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 23, 27.1.2010, s. 35).

(1 a) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1724, annettu 2 päivänä lokakuuta 2018, tietoja, menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja saataville tarjoavan yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 1).

(30) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1724, annettu 2 päivänä lokakuuta 2018, tietoja, menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja saataville tarjoavan yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 1).

(1 a) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70).

(1 a) Vain, jos tämä tieto vaaditaan myös asuinjäsenvaltion kansalaisilta.

11.8.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 283/100

P9_TA(2023)0038

Liikkuvien unionin kansalaisten äänioikeus ja vaalikelpoisuus kunnallisvaaleissa

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. helmikuuta 2023 ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi niiden unionin kansalaisten kunnallista äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole (uudelleenlaadittu) (COM(2021)0733 – C9-0022/2022 – 2021/0373(CNS))

(Erityinen lainsäätämisjärjestys – kuuleminen – uudelleenlaatiminen)

(2023/C 283/21)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2021)0733),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 22 artiklan 1 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C9-0022/2022),

—	ottaa huomioon säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä 28. marraskuuta 2001 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (1),

—	ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle työjärjestyksen 110 artiklan 3 kohdan mukaisesti osoittaman 8. marraskuuta 2022 päivätyn kirjeen,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 110 ja 82 artiklan,

—	ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0005/2023),

pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus 1

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(1 a)

Euroopan unionista vuonna 1992 tehty sopimus (Maastrichtin sopimus) merkitsi uutta vaihetta prosessissa yhä tiiviimmän liiton luomiseksi Euroopan kansojen välille. Sopimuksen tarkoituksena oli muun muassa järjestää johdonmukaisesti ja yhteisvastuullisesti jäsenvaltioiden kansojen väliset suhteet. Yksi sen perustavoitteista oli vahvistaa jäsenvaltioiden kansalaisten oikeuksien ja etujen suojaa ottamalla käyttöön unionin kansalaisuus.

Tarkistus 2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)	Kunnallista äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan neuvoston direktiivissä 94/80/EY.

(3)	Niiden unionin kansalaisten, jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole, kunnallista äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan neuvoston direktiivissä 94/80/EY.

Tarkistus 3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4)

Komissio korosti katsauksessa Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2020 (22), että kunnallista äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevia sääntöjä on päivitettävä, selkeytettävä ja vahvistettava sen varmistamiseksi, että ne tukevat liikkuvien unionin kansalaisten laajaa osallistumista. Kun otetaan huomioon myös direktiivin soveltamisesta peräkkäisiin vaaleihin saadut kokemukset ja jotta voidaan ottaa huomioon perussopimuksiin tehdyt muutokset, useita kyseisen direktiivin säännöksiä olisi päivitettävä.

(4)

Komissio korosti katsauksessa Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2020 (22), että kunnallista äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevia sääntöjä on päivitettävä, selkeytettävä ja vahvistettava sen varmistamiseksi, että ne tukevat sellaisten unionin kansalaisten laajaa osallistumista , jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole . Kun otetaan huomioon myös direktiivin soveltamisesta peräkkäisiin kunnallisvaaleihin saadut kokemukset ja jotta voidaan ottaa huomioon perussopimuksiin tehdyt muutokset, useita kyseisen direktiivin säännöksiä olisi päivitettävä.

Tarkistus 4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)

Kunnallisvaaleihin liittyvä vaalimenettely kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan; ne järjestävät vaalit omien perinteidensä sekä kansainvälisten ja eurooppalaisten normien mukaisesti. Sen lisäksi, että jäsenvaltioiden olisi kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisesti tunnustettava unionin kansalaisten äänioikeus ja vaalikelpoisuus ja kunnioitettava niitä, niiden olisi myös poistettava mahdollisimman monia esteitä osallistumiselta vaaleihin ja näin varmistettava, että unionin kansalaiset voivat helposti käyttää vaalioikeuksiaan.

(5)

Kunnallisvaaleihin liittyvä vaalimenettely kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan; ne järjestävät vaalit oman valtiosääntöperinteensä ja muiden perinteidensä sekä kansainvälisten ja eurooppalaisten normien mukaisesti. Sen lisäksi, että jäsenvaltioiden olisi kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen , vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisesti tunnustettava sellaisten unionin kansalaisten , jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole, äänioikeus ja vaalikelpoisuus kunnallisvaaleissa ja kunnioitettava niitä, niiden olisi myös poistettava kaikki esteet osallistumiselta kunnallisvaaleihin ja näin varmistettava, että unionin kansalaiset voivat täysimääräisesti ja tosiasiallisesti käyttää vaalioikeuksiaan ja että heillä on mahdollisuus saada asiaankuuluvat tiedot .

Tarkistus 5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)

Sen varmistamiseksi, että unionin kansalaiset, jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole, jäljempänä ’muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaiset, voivat käyttää äänioikeuttaan ja oikeuttaan asettua ehdolle kunnallisvaaleissa samoin edellytyksin kuin vastaanottavan jäsenvaltion omat kansalaiset, kunnallisvaaleihin rekisteröitymistä ja niihin osallistumista koskevia edellytyksiä olisi selkeytettävä, jotta varmistetaan jäsenvaltion omien ja muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisten yhdenvertainen kohtelu. Unionin kansalaisia, jotka haluavat äänestää ja asettua ehdolle kunnallisvaaleissa asuinjäsenvaltiossaan, olisi kohdeltava yhdenvertaisesti siltä osin kuin on kyse vaalioikeuden käyttämisen edellytyksenä olevasta asumisen kestosta sekä tämän edellytyksen täyttymisen todistamisesta.

(6)

Sen varmistamiseksi, että unionin kansalaiset, jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole, jäljempänä ’muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaiset, voivat käyttää äänioikeuttaan ja oikeuttaan asettua ehdolle kunnallisvaaleissa samoin edellytyksin kuin vastaanottavan jäsenvaltion omat kansalaiset, kunnallisvaaleihin rekisteröitymistä ja niihin osallistumista koskevia edellytyksiä olisi selkeytettävä, jotta varmistetaan jäsenvaltion omien ja muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisten yhdenvertainen kohtelu. Unionin kansalaisia, jotka haluavat äänestää ja asettua ehdolle kunnallisvaaleissa asuinjäsenvaltiossaan, olisi kohdeltava yhdenvertaisesti kyseisen jäsenvaltion kansalaisten kanssa siltä osin kuin on kyse vaalioikeuden käyttämisen edellytyksenä olevasta asumisen kestosta sekä tämän edellytyksen täyttymisen todistamisesta.

Tarkistus 6

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)

Muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisten ei myöskään pitäisi edellyttää täyttävän mitään erityisedellytyksiä voidakseen käyttää äänioikeuttaan tai oikeuttaan asettua ehdolle kunnallisvaaleissa, paitsi jos jäsenvaltion omien kansalaisten ja muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisten erilainen kohtelu on poikkeuksellisesti perusteltavissa viimeksi mainituille ominaisilla olosuhteilla , jotka erottavat heidät ensin mainituista.

(7)

Muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisten ei myöskään pitäisi edellyttää täyttävän mitään erityisedellytyksiä voidakseen käyttää äänioikeuttaan tai oikeuttaan asettua ehdolle kunnallisvaaleissa, paitsi jos jäsenvaltion omien kansalaisten ja muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisten erilainen kohtelu on poikkeuksellisesti perusteltavissa viimeksi mainituille ominaisilla poikkeusolosuhteilla , jotka erottavat heidät ensin mainituista. Tällainen erilainen kohtelu on joka tapauksessa perusteltava.

Tarkistus 7

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8)

Jotta unionin kansalaiset voisivat helpommin käyttää äänioikeuttaan ja oikeuttaan asettua ehdolle asuinmaassaan, heidät olisi merkittävä vaaliluetteloon riittävän ajoissa ennen äänestyspäivää. Heidän rekisteröintiinsä olisi sovellettava mahdollisimman yksinkertaisia muodollisuuksia. Pitäisi riittää, että asianomaiset unionin kansalaiset esittävät voimassa olevan henkilökortin ja virallisen vakuutuksen, joissa olevat seikat todistavat, että heillä on oikeus osallistua vaaleihin . Kun muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaiset on rekisteröity vaaliluetteloon, heillä olisi oltava oikeus pysyä siihen merkittynä niin kauan kuin he täyttävät äänioikeuden edellytykset, samoin edellytyksin kuin niiden unionin kansalaisten, jotka ovat asianomaisen jäsenvaltion kansalaisia. Lisäksi unionin kansalaisten olisi annettava toimivaltaisille viranomaisille yhteystiedot, jotta nämä voivat tiedottaa heille säännöllisesti tilanteesta.

(8)

Jotta muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaiset voisivat helpommin käyttää äänioikeuttaan ja oikeuttaan asettua ehdolle asuinmaassaan, jäsenvaltioiden olisi pyrittävä mahdollistamaan välitön äänioikeutetuksi rekisteröinti sen jälkeen, kun unionin kansalainen on ilmaissut halunsa äänestää asuinjäsenvaltiossaan. Jos välitöntä rekisteröintiä ei tehty, kansalaiset olisi merkittävä vaaliluetteloon riittävän ajoissa ennen äänestyspäivää. Heidän rekisteröintiinsä olisi sovellettava kaikissa jäsenvaltioissa mahdollisimman yksinkertaisia , mahdollisimman helposti saatavilla olevia ja mahdollisimman samankaltaisia muodollisuuksia. Pitäisi riittää, että asianomaiset unionin kansalaiset esittävät voimassa olevan henkilökortin ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa virallisen vakuutuksen, joissa olevat seikat todistavat, että heillä on oikeus osallistua kunnallisvaaleihin . Kun muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaiset on rekisteröity vaaliluetteloon, heillä olisi oltava oikeus pysyä siihen merkittynä niin kauan kuin he täyttävät äänioikeuden edellytykset, samoin edellytyksin kuin niiden unionin kansalaisten, jotka ovat asianomaisen jäsenvaltion kansalaisia. Lisäksi unionin kansalaisten olisi annettava toimivaltaisille viranomaisille yhteystiedot, jotta nämä voivat tiedottaa heille säännöllisesti tilanteesta. Jäsenvaltioiden olisi perustettava erillinen vaaliluettelo kunnallisvaaleja ja Euroopan parlamentin vaaleja varten.

Tarkistus 8

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(8 a)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ehdokkaaksi rekisteröitymistä ja ehdokasluettelon esittämistä koskevat vaatimukset ovat demokraattisia, oikeasuhteisia ja avoimia ja että niitä sovelletaan sekä jäsenvaltion omiin kansalaisiin että muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisiin.

Tarkistus 9

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 8 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(8 b)

Jotta unionin kansalaiset, jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole, olisivat käytännössä vaalikelpoisia kunnallisvaaleissa, kansallisten puolueiden ei pitäisi asettaa puolueen jäsenyyden ehdoksi sen jäsenvaltion kansalaisuutta, jossa vaalit pidetään.

Tarkistus 10

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10)

Vaalikelpoisuuden menettäminen voi johtua joko asuinjäsenvaltion tai kotijäsenvaltion viranomaisten yksittäisestä päätöksestä. Vaaleilla täytettävän kunnallisen luottamustoimen poliittisen merkityksen vuoksi jäsenvaltioilla olisi oltava oikeus saada kotijäsenvaltiolta suoraan tietoja vaalikelpoisuuden menettämisestä ehdokkaan kotijäsenvaltiossa. Unionin kansalaisten kotijäsenvaltioiden tekemät päätökset, joiden nojalla nämä menettävät oikeustoimikelpoisuutensa vammaisuuden vuoksi, eivät saisi estää heitä asettumasta ehdolle asuinjäsenvaltiossaan, jos asuinjäsenvaltion lainsäädännössä annetaan tämä oikeus rajoituksetta kaikille vammaisille henkilöille.

Tarkistus 11

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11)	Paikallishallinnon perusyksikköjen toimeenpanevan elimen valtuuksiin voi sisältyä osallistuminen julkisen vallan käyttöön ja yleisten etujen suojelu; tämän vuoksi jäsenvaltioiden olisi voitava varata kyseiset toimet omille kansalaisilleen ottaen suhteellisuusperiaate kaikilta osin huomioon.

Poistetaan.

Tarkistus 12

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12)	Vaaleilla valitun kunnallisen luottamushenkilön oikeus osallistua lakiasäätävän elimen vaaleihin olisi lisäksi voitava varata kyseisen maan kansalaisille.

Poistetaan.

Tarkistus 13

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14)

Muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisille myönnetty oikeus käyttää äänioikeutta ja oikeutta asettua ehdolle asuinjäsenvaltion kunnallisvaaleissa ei korvaa äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta siinä jäsenvaltiossa, jonka kansalainen unionin kansalainen on. Sen vuoksi on tärkeää varmistaa, että unionin kansalaisten vapautta osallistua tai olla osallistumatta asuinjäsenvaltion kunnallisvaaleihin kunnioitetaan ja että he voivat ilmaista halukkuutensa käyttää äänioikeuttaan asuinjäsenvaltiossaan. Sen vuoksi jäsenvaltioissa, joissa ei ole äänestysvelvollisuutta, heidän vaaliluetteloihin merkitsemisensä voidaan sallia tapahtuvaksi viran puolesta.

(14)

Tarkistus 14

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15)	Vaalioikeuksia ja -menettelyjä koskevien tietojen saatavuus on keskeinen tekijä varmistettaessa SEUT-sopimuksen 20 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja 22 artiklan 1 kohdassa vahvistetun oikeuden tosiasiallinen toteutuminen.

(15)

Vaalioikeuksia ja -menettelyjä koskevien tietojen saatavuus on keskeinen tekijä varmistettaessa SEUT-sopimuksen 20 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja 22 artiklan 1 kohdassa vahvistetun oikeuden tosiasiallinen toteutuminen. Muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisilla olisi oltava mahdollisuus saada tietoa vaalioikeuksistaan ja vaalimenettelyistä jäsenvaltioon saapuessaan, määräajoin ja riittävän ajoissa ennen kunnallisvaaleja. Heille olisi myös tiedotettava siitä, että kunnallisvaaleissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa on erilliset vaaliluettelot.

Tarkistus 15

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(16)

Vaalimenettelyihin liittyvä riittävien tietojen puute vaikuttaa kansalaisiin, jotka unionin kansalaisina käyttävät heille kuuluvia vaalioikeuksia. Se vaikuttaa myös toimivaltaisten viranomaisten kykyyn käyttää oikeuksiaan ja täyttää velvoitteensa. Jäsenvaltiot olisi velvoitettava nimeämään viranomaiset, joiden vastuulla on antaa unionin kansalaisille asianmukaista tietoa heille SEUT 20 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja 22 artiklan 1 kohdassa annetuista oikeuksista sekä kunnallisvaaleihin osallistumista ja niiden järjestämistä koskevista kansallisista säännöistä ja menettelyistä sekä tietoa vaalijärjestelmästä ja poliittisesta järjestelmästä, mukaan lukien paikallishallinnon perusyksiköiden toimivalta . Tällaisten viranomaisten olisi koordinoitava tiedotuskampanjoita yhdessä paikallisviranomaisten ja mahdollisuuksien mukaan kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa ja käytettävä monenlaisia tiedotuskanavia. Viestinnän vaikuttavuuden varmistamiseksi tiedot olisi annettava oikea-aikaisesti, säännöllisesti ja käyttäen selkeää ja ymmärrettävää kieltä mieluiten niin, että käytetyn kielen vaikeusaste on enintään Euroopan neuvoston vahvistaman kieliä koskevan yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen B1-tasoa (keskitasoa) .

Tarkistus 16

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17)

Vaalitietojen saatavuuden parantamiseksi tällaiset tiedot olisi asetettava saataville vastaanottavan jäsenvaltion virallisen kielen tai kielten lisäksi vähintään yhdellä muulla unionin virallisella kielellä, jota mahdollisimman monet vastaanottavan jäsenvaltion alueella asuvat unionin kansalaiset ymmärtävät . Jäsenvaltiot voivat käyttää eri osissa maata tai eri alueilla unionin eri virallisia kieliä sen mukaan, mitä kieliä suurin siellä asuvien unionin kansalaisten ryhmä ymmärtää .

(17)

Vaalitietojen saatavuuden parantamiseksi tällaiset tiedot olisi asetettava saataville kaikilla unionin virallisilla kielillä ja, jos viranomainen tarjoaa kyseistä kieltä, unionin äänioikeutetun ensisijaisella kielellä, joka hänen olisi voitava ilmoittaa rekisteröitymisen yhteydessä . Komission olisi tarvittaessa annettava jäsenvaltioille tukea rekisteröinti- ja vaalimenettelyjä koskevien tietojen kääntämisessä unionin virallisille kielille .

Tarkistus 17

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(18)

Kaikki poikkeukset tässä direktiivissä annettuihin yleisiin sääntöihin SEUT-sopimuksen 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti on voitava perustella jonkin jäsenvaltion erityisillä ongelmilla, ja niiden on oltava perusoikeuskirjan 52 artiklan vaatimusten mukaisia, myös sen vaatimuksen, että unionin kansalaisten, jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole, äänioikeuden käyttämistä ja oikeutta asettua ehdolle kunnallisvaaleissa voidaan rajoittaa ainoastaan lailla ja noudattaen suhteellisuus- ja tarpeellisuusperiaatetta. Lisäksi kaikki poikkeussäännökset on poikkeusluonteensa vuoksi otettava uudelleen tarkasteltaviksi, perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaisesti. Koska jäsenvaltiot ovat hyödyntäneet vain vähän direktiivissä 94/80/EY säädettyjä mahdollisuuksia poiketa direktiivin yleisistä säännöistä, näitä mahdollisuuksia poikkeuksiin ei pitäisi enää tarjota.

Tarkistus 18

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 19 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(19)

Tällaisia erityisongelmia voi esiintyä erityisesti jäsenvaltiossa, jossa kyseisen valtion kansalaisuutta vailla olevien maassa asuvien äänestysikäisten unionin kansalaisten osuus on merkittävästi keskiarvoa suurempi. Jos tällaisten unionin kansalaisten osuus on suurempi kuin 20 prosenttia koko äänestäjäkunnasta, asumisen kestoon perustuvat poikkeussäännökset ovat aiheellisia.

Poistetaan.

Tarkistus 19

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(20)

Jäsenvaltioiden, joissa muiden unionin jäsenvaltioiden äänestysikäisten kansalaisten osuus on suurempi kuin 20 prosenttia kaikista maassa asuvista äänestysikäisistä unionin kansalaisista, olisi voitava antaa erityisiä säännöksiä ehdokaslistojen kokoonpanosta noudattaen SEUT-sopimuksen 22 artiklan 1 kohtaa.

Poistetaan.

Tarkistus 20

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(21)	Olisi otettava huomioon, että eräissä jäsenvaltioissa niissä asuvilla muiden jäsenvaltioiden kansalaisilla on äänioikeus maan kansanedustuslaitoksen vaaleissa, ja tämän vuoksi tässä direktiivissä säädetyistä muodollisuuksista voidaan joustaa.

Poistetaan.

Tarkistus 21

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 22 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(22)

Belgian kuningaskunnalle ovat luonteenomaisia erityispiirteet ja tasapainotekijät, jotka johtuvat siitä, että sen perustuslain 1–4 artiklassa säädetään kolmesta virallisesta kielestä sekä maan jakamisesta alueisiin ja kieliyhteisöihin; tämän vuoksi tämän direktiivin soveltamisella kokonaisuudessaan tietyissä kunnissa voisi olla vaikutuksia, joiden johdosta on tarpeen määrätä mahdollisuudesta poiketa tämän direktiivin säännöksistä näiden erityispiirteiden ja tasapainotekijöiden huomioon ottamiseksi,

Poistetaan.

Tarkistus 22

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 23 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(23)

Oikeuksien käyttöä ja tämän direktiivin soveltamista koskevat tiedot voivat olla hyödyksi määritettäessä toimenpiteitä, joita tarvitaan sen varmistamiseksi, että unionin kansalaiset voivat tosiasiallisesti käyttää vaalioikeuksiaan. Jotta voidaan parantaa tietojen keruuta kunnallisvaaleja varten, jäsenvaltioiden tulee aloittaa direktiivin täytäntöönpanon säännöllinen seuranta ja raportointi, mihin olisi sisällyttävä tilastotietoja ja tietoja toimenpiteistä, joita on toteutettu muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisten vaaleihin osallistumisen tueksi. Komission olisi arvioitava tämän direktiivin soveltamista, mukaan lukien tämän direktiivin voimaantulon jälkeen äänestäjäkunnassa tapahtuneet muutokset, ja annettava tätä tarkoitusta varten kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen.

(23)

Oikeuksien käyttöä ja tämän direktiivin soveltamista koskevat tiedot ovat tärkeitä arvioitaessa asiaa koskevaa unionin politiikkaa ja määritettäessä toimenpiteitä, joita tarvitaan sen varmistamiseksi, että unionin kansalaiset voivat tosiasiallisesti käyttää vaalioikeuksiaan. Jotta voidaan parantaa jäsenvaltioiden suorittamaa tietojen keruuta ja raportointia kunnallisvaaleja varten, jäsenvaltioiden tulee aloittaa direktiivin täytäntöönpanon säännöllinen seuranta ja raportointi, mihin olisi sisällyttävä tilastotietoja ja tietoja toimenpiteistä, joita on toteutettu muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisten , myös vammaisten henkilöiden, vaaleihin osallistumisen tueksi. Tällaiset tiedot olisi kerättävä avoimesti ja suojatusti kaikissa jäsenvaltioissa ja käyttäen perusteena samoja indikaattoreita. Tätä varten komission olisi määritettävä yhteiset indikaattorit, joiden perusteella jäsenvaltiot toimittavat kyseiset tilastotiedot. Komission olisi arvioitava tämän direktiivin soveltamista, mukaan lukien tämän direktiivin voimaantulon jälkeen äänestäjäkunnassa tapahtuneet muutokset, ja annettava tätä tarkoitusta varten kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen.

Tarkistus 23

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 24 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(24)

On tarpeen, että komissio suorittaa oman arviointinsa tämän direktiivin soveltamisesta kohtuullisen ajan kuluessa sen voimaantulosta ja tiiviissä yhteydessä siihen arviointiin, joka koskee niille unionin kansalaisille, jotka asuvat jäsenvaltiossa, mutta eivät ole sen kansalaisia, Euroopan parlamentin vaaleissa kuuluvaa äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 6 päivänä joulukuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/109/EY (23) soveltamista.

(24)

Tarkistus 24

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 26 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(26)

Jäsenvaltiot ja unioni ovat sitoutuneet varmistamaan vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen, myös sen poliittiseen elämään ja yhteiskuntaelämään osallistumista koskevan 29 artiklan, noudattamisen, koska jäsenvaltiot ovat ratifioineet kyseisen yleissopimuksen ja unioni on sen tehnyt (25). Vammaisten henkilöiden osallistavan ja yhtäläisen vaaleihin osallistumisen varmistamiseksi, ottaen erityisesti huomioon, että paikallisilla päätöksillä voi olla merkittävä vaikutus esteettömyyteen sekä vammaisten ja ikääntyneiden kansalaisten elämään, vammaisten ja ikääntyneiden kansalaisten erityistarpeet olisi otettava asianmukaisesti huomioon säännöissä, joita sovelletaan unionin kansalaisiin, jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole, jotta he voivat käyttää äänioikeuttaan ja asettua ehdolle kunnallisvaaleissa. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti otettava käyttöön asianmukaisia kansallisiin vaalijärjestelmiinsä sovitettuja järjestelyjä, joilla helpotetaan vammaisten kansalaisten äänestämistä, kuten äänestyspaikan valitsemismahdollisuus sekä pistekirjoituksen, isokirjaintekstin, audiopohjaisten tietojen, kosketeltavien kuvien, selkokielisten tekstien ja viittomakielen kaltaisten avustavien teknologioiden, muotojen ja tekniikoiden käyttö. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi annettava vammaisille henkilöille pyynnöstä mahdollisuus käyttää itse valitsemaansa henkilöä äänestysavustajana. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä tarjoamaan mahdollisuus äänestää postitse, ja ne voivat helpottaa äänestämistä myös muilla järjestelyillä, kuten ennakkoäänestys, valtakirjalla äänestäminen sekä sähköinen ja verkkoäänestys.

Tarkistus 25

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

d a)	”unionin äänioikeutetulla” kaikkia unionin kansalaisia, joilla on äänioikeus kunnallisvaaleissa asuinjäsenvaltiossaan tämän direktiivin mukaisesti;

Tarkistus 26

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 1 kohta – d b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

d b)	”unionin vaalikelpoisella kansalaisella” kaikkia unionin kansalaisia, jotka ovat vaalikelpoisia kunnallisvaaleissa asuinjäsenvaltiossaan tämän direktiivin mukaisesti;

Tarkistus 27

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Jos asuinjäsenvaltion kansalaisten on, jotta he voisivat äänestää tai asettua ehdokkaiksi, oltava asunut valtakunnan alueella tietyn vähimmäisajan, tätä edellytystä pidetään täytettynä 3 artiklassa tarkoitettujen äänioikeutettujen ja vaalikelpoisten henkilöiden osalta, kun he ovat asuneet vastaavan ajan muissa jäsenvaltioissa.	1. Jos asuinjäsenvaltion kansalaisten on, jotta he voisivat äänestää tai asettua ehdokkaiksi, oltava asunut valtakunnan alueella tietyn vähimmäisajan, tätä edellytystä pidetään täytettynä unionin äänioikeutettujen ja unionin vaalikelpoisten kansalaisten osalta, kun he ovat asuneet vastaavan ajan muissa jäsenvaltioissa.

Tarkistus 28

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Jos asuinjäsenvaltion lainsäädännön mukaan sen omat kansalaiset voivat äänestää tai olla ehdokkaina ainoastaan siinä paikallishallinnon perusyksikössä, jossa heidän pääasiallinen asuinpaikkansa sijaitsee, tätä edellytetään myös 3 artiklassa tarkoitetuilta äänioikeutetuilta tai vaalikelpoisilta henkilöiltä .	2. Jos asuinjäsenvaltion lainsäädännön mukaan sen omat kansalaiset voivat äänestää tai olla ehdokkaina ainoastaan siinä paikallishallinnon perusyksikössä, jossa heidän pääasiallinen asuinpaikkansa sijaitsee, tätä edellytetään myös unionin äänioikeutetuilta ja unionin vaalikelpoisilta kansalaisilta .

Tarkistus 29

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Asuinjäsenvaltio voi säätää, että unionin kansalainen, joka kotijäsenvaltiossaan on häntä koskevalla siviilioikeudellisella tai rikosoikeudellisella päätöksellä tai tuomiolla menettänyt kunnallisen vaalikelpoisuuden, ei ole sen alueella toimitettavissa kunnallisvaaleissa vaalikelpoinen. Unionin kansalaisten kotijäsenvaltioiden tekemät päätökset, joiden nojalla nämä menettävät oikeustoimikelpoisuutensa vammaisuuden vuoksi, eivät kuitenkaan saa estää heitä asettumasta ehdolle asuinjäsenvaltionsa kunnallisvaaleissa, jos kyseisen asuinjäsenvaltion lainsäädännössä annetaan tämä oikeus rajoituksetta kaikille vammaisille henkilöille.

Tarkistus 30

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Jäsenvaltiot voivat säätää, että ainoastaan niiden omia kansalaisia voidaan valita paikallishallinnon perusyksikön toimeenpanevan elimen puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi tai jäseneksi, jos nämä henkilöt valitaan hoitamaan kyseisiä tehtäviä koko toimikauden ajaksi.	Poistetaan.
Jäsenvaltiot voivat lisäksi säätää, että paikallishallinnon perusyksikön toimeenpanevan elimen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai jäsenen tehtävien tilapäinen tai väliaikainen hoitaminen voidaan varata ainoastaan valtion omille kansalaisille.
Säännösten, jotka jäsenvaltiot voivat antaa taatakseen, että ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tehtävien ja toisessa alakohdassa tarkoitettujen tilapäisten tai väliaikaisten valtuuksien hoitaminen varataan ainoastaan niiden omille kansalaisille, on oltava SEUT-sopimuksen ja yleisten oikeusperiaatteiden mukaisia ja niiden on oltava tarkoituksenmukaisia, tarpeellisia ja oikeassa suhteessa tavoitteisiin nähden.

Tarkistus 31

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla – 4 kohta

Komission teksti	Tarkistus
4. Jäsenvaltiot voivat lisäksi säätää, että edustajiston jäseneksi valitut unionin kansalaiset eivät voi osallistua kansanedustuslaitoksen valitsijoiden nimeämiseen tai sen jäsenten valitsemiseen.	Poistetaan.

Tarkistus 32

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Edellä 3 artiklassa tarkoitettuihin vaalikelpoisiin henkilöihin sovelletaan samoja tehtävien yhteensopimattomuutta koskevia säännöksiä kuin asuinjäsenvaltion lainsäädännön mukaan sovelletaan valtion omiin kansalaisiin.	1. Unionin vaalikelpoisiin kansalaisiin sovelletaan samoja tehtävien yhteensopimattomuutta koskevia säännöksiä kuin asuinjäsenvaltion lainsäädännön mukaan sovelletaan valtion omiin kansalaisiin.

Tarkistus 33

Ehdotus direktiiviksi

7 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Edellä olevan 3 artiklan edellytykset täyttävä äänioikeutettu henkilö voi käyttää äänioikeuttaan kunnallisvaaleissa asuinjäsenvaltiossa, jos hän on ilmaissut halukkuutensa siihen.	1. Edellä olevan 3 artiklan edellytykset täyttävä unionin äänioikeutettu voi käyttää äänioikeuttaan kunnallisvaaleissa asuinjäsenvaltiossa, jos hän on ilmaissut halukkuutensa siihen.

Tarkistus 34

Ehdotus direktiiviksi

7 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Jos äänestäminen on asuinjäsenvaltiossa pakollista, tämä velvoite koskee myös 3 artiklassa tarkoitettuja äänioikeutettuja henkilöitä , jotka on merkitty vaaliluetteloon.	2. Jos äänestäminen on asuinjäsenvaltiossa pakollista, tämä velvoite koskee myös unionin äänioikeutettuja, jotka on merkitty vaaliluetteloon.

Tarkistus 35

Ehdotus direktiiviksi

7 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Jäsenvaltioissa, joissa äänestäminen ei ole pakollista, voidaan säätää 3 artiklassa tarkoitettujen äänioikeutettujen henkilöiden merkitsemisestä vaaliluetteloon viran puolesta .

3. Jäsenvaltioiden on pyrittävä rekisteröimään muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaiset välittömästi vaaliluetteloon unionin äänioikeutettuina, kun asianomaiselta unionin kansalaiselta on saatu siihen suostumus asuinjäsenvaltion asukkaaksi rekisteröitymisen yhteydessä . Unionin äänioikeutettuja, jotka eivät valinneet välitöntä rekisteröintiä, kehotetaan rekisteröitymään hyvissä ajoin ennen vaaleja.

Tarkistus 36

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta 3 artiklassa tarkoitettu äänioikeutettu henkilö voidaan merkitä vaaliluetteloon riittävän ajoissa ennen äänestystä.	1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta 3 artiklassa tarkoitettu unionin äänioikeutettu voidaan merkitä vaaliluetteloon riittävän ajoissa ennen äänestystä.

Tarkistus 37

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 2 kohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Tullakseen merkityksi vaaliluetteloon 3 artiklassa tarkoitetun äänioikeutetun henkilön on esitettävä samat asiakirjat kuin äänioikeutetun henkilön, jolla on kyseisen valtion kansalaisuus.	Tullakseen merkityksi vaaliluetteloon unionin äänioikeutetun on esitettävä samat tai vastaavat asiakirjat kuin äänioikeutetun henkilön, jolla on kyseisen valtion kansalaisuus. Lisäksi hänen on esitettävä liitteessä II olevan mallin mukainen virallinen vakuutus.

Tarkistus 38

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 2 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Asuinjäsenvaltio voi lisäksi vaatia, että 3 artiklassa tarkoitetun äänioikeutetun henkilön on esitettävä voimassa oleva henkilöllisyystodistus sekä virallinen vakuutus, joka on laadittu liitteessä II esitetyn mallin mukaisesti.

Asuinjäsenvaltio voi lisäksi vaatia, että unionin äänioikeutetun on

a)	esitettävä voimassa oleva henkilöllisyystodistus;

b)	ilmoitettava päivä, josta lähtien hän on asunut kyseisessä jäsenvaltiossa tai jossakin muussa jäsenvaltiossa;

c)	ilmoitettava halutessaan yksi tai useampi kieli, jolla hän haluaisi ensisijaisesti saada 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot ja jonka on oltava unionin virallinen kieli tai joka voi olla muu kieli, jos toimivaltainen viranomainen sellaista tarjoaa.

Tarkistus 39

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 3 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Edellä 3 artiklassa tarkoitettu vaaliluetteloon merkitty äänioikeutettu henkilö pysyy siihen merkittynä samoin edellytyksin kuin äänioikeutettu henkilö, jolla on kyseisen valtion kansalaisuus, kunnes hänet poistetaan luettelosta sen vuoksi, että hän ei enää täytä äänioikeuden edellytyksiä. Jos jäsenvaltiot säätävät, että kansalaisille ilmoitetaan heidän poistamisestaan vaaliluettelosta, näitä säännöksiä sovelletaan myös 3 artiklassa tarkoitettuihin äänioikeutettuihin henkilöihin .

3. Asuinjäsenvaltionsa vaaliluetteloon merkitty unionin äänioikeutettu pysyy siihen merkittynä samoin edellytyksin kuin äänioikeutettu henkilö, jolla on kyseisen valtion kansalaisuus, kunnes hänet poistetaan luettelosta sen vuoksi, että hän ei enää täytä äänioikeuden edellytyksiä. Jos jäsenvaltiot säätävät, että kansalaisille ilmoitetaan heidän poistamisestaan vaaliluettelosta, näitä säännöksiä sovelletaan myös unionin äänioikeutettuihin. Ilmoitus annetaan unionin äänioikeutetulle tämän virallisessa vakuutuksessa ilmoittamalla ensisijaisella unionin kielellä, jos unionin äänioikeutettu on ilmoittanut tällaisen kielen.

Tarkistus 40

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 5 kohta

Komission teksti	Tarkistus
5. Se, että 3 artiklassa tarkoitettu äänioikeutettu henkilö on merkitty asuinjäsenvaltionsa vaaliluetteloon, ei saa johtaa siihen, että hänet poistetaan kotijäsenvaltionsa vaaliluettelosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sellaisten jäsenvaltion sääntöjen soveltamista, joilla äänioikeus ja vaalikelpoisuus on myönnetty omille valtakunnan alueen ulkopuolella asuville kansalaisille.	5. Se, että unionin äänioikeutettu on merkitty asuinjäsenvaltionsa vaaliluetteloon, ei saa johtaa siihen, että hänet poistetaan kotijäsenvaltionsa vaaliluettelosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sellaisten jäsenvaltion sääntöjen soveltamista, joilla äänioikeus ja vaalikelpoisuus on myönnetty omille valtakunnan alueen ulkopuolella asuville kansalaisille.

Tarkistus 41

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Ehdokkaaksi asettumistaan koskevan hakemuksen jättämisen yhteydessä 3 artiklassa tarkoitetun vaalikelpoisen henkilön on esitettävä samat asiakirjat kuin ehdokkaan, jolla on kyseisen valtion kansalaisuus. Asuinjäsenvaltio voi vaatia, että hän esittää virallisen vakuutuksen, joka on laadittu liitteessä III esitetyn mallin mukaisesti.	1. Ehdokkaaksi asettumistaan koskevan hakemuksen jättämisen yhteydessä muun unionin jäsenvaltion kansalaisen on esitettävä samat tai vastaavat asiakirjat kuin ehdokkaan, jolla on kyseisen valtion kansalaisuus. Asuinjäsenvaltio voi vaatia, että hän esittää virallisen vakuutuksen, joka on laadittu liitteessä III esitetyn mallin mukaisesti.

Tarkistus 42

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla – 2 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
2. Asuinjäsenvaltio voi lisäksi vaatia, että 3 artiklassa tarkoitetun vaalikelpoisen henkilön on	2. Asuinjäsenvaltio voi lisäksi vaatia, että unionin vaalikelpoisen kansalaisen on

Tarkistus 43

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)	selvästi ilmoitettava 1 kohdassa tarkoitetussa virallisessa vakuutuksessa, jonka hän antaa jättäessään ehdokkaaksi asettumistaan koskevan ilmoituksen, että hän ei ole kotijäsenvaltiossaan menettänyt vaalikelpoisuuttaan;

selvästi ilmoitettava 1 kohdassa tarkoitetussa virallisessa vakuutuksessa, jonka hän antaa jättäessään ehdokkaaksi asettumistaan koskevan ilmoituksen, että hän ei ole kotijäsenvaltiossaan menettänyt vaalikelpoisuuttaan . Jos on perusteltu syy epäillä virallisen vakuutuksen sisältöä, asuinjäsenvaltio voi pyytää ennen vaaleja tai niiden jälkeen suoraan muun unionin jäsenvaltion kansalaisen kotijäsenvaltiolta todistuksen siitä, että henkilö ei ole menettänyt vaalikelpoisuuttaan kyseisessä jäsenvaltiossa ;

Tarkistus 44

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

esitettävä, jos on syytä epäillä a alakohdassa tarkoitettua vakuutusta, ennen äänestystä tai sen jälkeen, kotijäsenvaltion toimivaltaisten hallintoviranomaisten antama todistus siitä, että hän ei ole menettänyt vaalikelpoisuuttaan kyseisessä valtiossa tai että viranomaisilla ei ole tietoa tämän oikeuden menettämisestä;

Poistetaan.

Tarkistus 45

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla – 2 kohta – e a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

e a)	ilmoitettava halutessaan yksi tai useampi kieli, jolla hän haluaisi ensisijaisesti saada 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot ja jonka on oltava unionin virallinen kieli tai joka voi olla muu kieli, jos toimivaltainen viranomainen sellaista tarjoaa.

Tarkistus 46

Ehdotus direktiiviksi

10 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden , jotka tarjoavat kansalaisilleen mahdollisuuden äänestää kunnallisvaaleissa ennakkoon , postitse , sähköisesti ja internetin välityksellä, on varmistettava, että samat äänestystavat ovat myös 3 artiklassa tarkoitettujen äänioikeutettujen käytettävissä.	Jäsenvaltioiden on pyrittävä tarjoamaan mahdollisuus äänestää kunnallisvaaleissa postitse. Kun jäsenvaltiot tarjoavat kansalaisilleen mahdollisuuden äänestää kunnallisvaaleissa postitse , ennakkoon , valtakirjalla tai sähköisesti ja internetin välityksellä, niiden on varmistettava, että samat äänestystavat ovat samoin edellytyksin unionin äänioikeutettujen käytettävissä.

Tarkistus 47

Ehdotus direktiiviksi

11 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Asuinjäsenvaltion on ilmoitettava asianomaiselle henkilölle hyvissä ajoin selkeällä ja yksinkertaisella kielellä , mihin ratkaisuun hänen vaaliluetteloon merkitsemistä tai ehdokkaaksi asettumista koskevan hakemuksensa osalta on päädytty.	1. Asuinjäsenvaltion on ilmoitettava asianomaiselle henkilölle, mihin ratkaisuun hänen välittömän äänioikeutetuksi rekisteröintinsä taikka vaaliluetteloon merkitsemistä tai ehdokkaaksi asettumista koskevan hakemuksensa osalta on päädytty.

Tarkistus 48

Ehdotus direktiiviksi

11 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Jos unionin kansalaista ei ole merkitty vaaliluetteloon tai jos hänen vaaliluetteloon merkitsemistä koskevaa hakemustaan ei ole hyväksytty taikka jos hänen ehdokkuutensa on hylätty, hänellä on oltava samat mahdollisuudet hakea muutosta kuin asuinjäsenvaltion kansalaisuuden omaavilla äänioikeutetuilla ja vaalikelpoisilla henkilöillä on asuinjäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti.

2. Jos unionin kansalaista ei ole merkitty vaaliluetteloon tai jos hänen välitöntä rekisteröintiään tai vaaliluetteloon merkitsemistä koskevaa hakemustaan ei ole hyväksytty taikka jos hänen ehdokkuutensa on hylätty, hänellä on oltava samat tosiasialliset mahdollisuudet hakea muutosta kuin asuinjäsenvaltion kansalaisuuden omaavilla äänioikeutetuilla ja vaalikelpoisilla henkilöillä on asuinjäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti.

Tarkistus 49

Ehdotus direktiiviksi

11 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Jos vaaliluettelossa tai kunnallisvaaliehdokkaiden luettelossa on virheitä, asianomaisella henkilöllä on oltava samat mahdollisuudet hakea muutosta kuin asuinjäsenvaltion kansalaisuuden omaavilla äänioikeutetuilla ja vaalikelpoisilla henkilöillä on asuinjäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti.	3. Jos vaaliluettelossa tai kunnallisvaaliehdokkaiden luettelossa on virheitä, asianomaisella henkilöllä on oltava samat tosiasialliset mahdollisuudet hakea muutosta kuin asuinjäsenvaltion kansalaisuuden omaavilla äänioikeutetuilla ja vaalikelpoisilla henkilöillä on asuinjäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti.

Tarkistus 50

Ehdotus direktiiviksi

11 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava asianomaiselle henkilölle 1 kohdassa tarkoitetusta ratkaisusta ja 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista muutoksenhakukeinoista ajoissa ja käyttäen selkeää ja yksinkertaista kieltä asianomaisen henkilön virallisessa vakuutuksessa ilmoittamalla ensisijaisella kielellä, jos unionin äänioikeutettu on ilmoittanut tällaisen kielen.

Tarkistus 51

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Jäsenvaltioiden on nimettävä kansallinen viranomainen, joka vastaa tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta sen varmistamiseksi, että muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisille tiedotetaan ajoissa edellytyksistä ja yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat äänestäjäksi tai ehdokkaaksi rekisteröitymistä kunnallisvaaleissa.

1. Jäsenvaltioiden on nimettävä toimivaltainen viranomainen, joka vastaa tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta sen varmistamiseksi, että muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisille tiedotetaan ajoissa edellytyksistä ja yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat äänestäjäksi tai ehdokkaaksi rekisteröitymistä kunnallisvaaleissa. Asiaankuuluvien viranomaisten on toimitettava tiedot koordinoidusti ja mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa asianomaisten henkilön rekisteröidyttyä asukkaaksi ja hyvissä ajoin ennen vaaleja.

Tarkistus 52

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 2 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdan nojalla nimetty viranomainen antaa suoraan kullekin 3 artiklassa tarkoitetulle äänioikeutetulle ja vaalikelpoiselle henkilöille seuraavat tiedot:	2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdan nojalla nimetty viranomainen antaa suoraan kullekin unionin äänioikeutetulle ja unionin vaalikelpoiselle kansalaiselle seuraavat tiedot:

Tarkistus 53

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)	vaalien ajankohta sekä äänestystapa ja -paikka, kun ne ovat saatavilla;

b)	vaalien ajankohta sekä äänestystapa ja -paikka, kun ne ovat saatavilla , mukaan lukien tarvittaessa 10 artiklassa tarkoitetut erityiset äänestystavat ;

Tarkistus 54

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

b a)	erityistoimenpiteet, joilla äänioikeuden käyttämisestä tehdään helpompaa erityisille äänestäjäryhmille, kuten vammaisille henkilöille;

Tarkistus 55

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 2 kohta – b b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

b b)	vaalijärjestelmää ja poliittista järjestelmää koskevat tiedot, mukaan lukien paikallishallinnon perusyksiköiden toimivalta;

Tarkistus 56

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 3 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Tiedot edellytyksistä ja yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat äänestäjäksi tai ehdokkaaksi rekisteröitymistä kunnallisvaaleissa, sekä 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on annettava selkeällä ja yksinkertaisella kielellä .

Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot edellytyksistä ja yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat äänestäjäksi tai ehdokkaaksi rekisteröitymistä kunnallisvaaleissa, sekä tämän direktiivin mukaisesti mahdollisesti annettavat muut tiedot on annettava käyttäen selkeää ja yksinkertaista kieltä. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on annettava kaikilla unionin virallisilla kielillä, ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on annettava asianomaiselle henkilölle hänen virallisessa vakuutuksessa ilmoittamallaan ensisijaisella kielellä, jos unionin äänioikeutettu on ilmoittanut tällaisen kielen .

Tarkistus 57

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 3 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1724 (28) artiklassa säädettyjen laatuvaatimusten mukaisesti ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot on annettava yhdellä tai useammalla vastaanottavan jäsenvaltion virallisella kielellä, minkä lisäksi niiden mukana on oltava käännös vähintään yhdelle muulle unionin viralliselle kielelle, jota mahdollisimman monet asianomaisen jäsenvaltion alueella asuvat Euroopan unionin kansalaiset ymmärtävät .

Poistetaan.

Tarkistus 58

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

3 a. Komissio varmistaa, että tiedot, jotka koskevat sellaisten unionin kansalaisten, jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole, SEUT 20 artiklan 2 kohdan b alakohtaan ja 22 artiklan 1 kohtaan perustuvaa äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta kunnallisvaaleissa, sekä tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot annetaan näiden kansalaisten saataville selkeällä ja saavutettavalla tavalla kaikilla unionin virallisilla kielillä, tarvittaessa myös Europe Direct -palvelun ja Sinun Eurooppasi -palvelun kautta.

Tarkistus 59

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava asianmukaisin viestintävälinein, -tavoin ja -muodoin , että tiedot edellytyksistä ja yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat äänestäjäksi tai ehdokkaaksi rekisteröitymistä kunnallisvaaleissa, sekä 2 kohdassa tarkoitetut tiedot ovat vammaisten ja ikääntyneiden saatavilla.

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot edellytyksistä ja yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat äänestäjäksi tai ehdokkaaksi rekisteröitymistä kunnallisvaaleissa, sekä 2 kohdassa tarkoitetut tiedot ovat vammaisten henkilöiden, ikääntyneiden henkilöiden, syrjäseutujen asukkaiden, vähemmistöryhmiin kuuluvien ja sellaisten henkilöiden, joilla on yleisesti vaikeuksia äänestää, saatavilla soveltamalla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/882 (1 a) liitteessä I vahvistettuja esteettömyysvaatimuksia ja käyttämällä mainituille henkilöille soveltuvia viestintävälineitä, -tapoja ja -muotoja, kuten viittomakieltä, pistekirjoitusta tai selkokieltä. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että vammaiset henkilöt saavat pyynnöstä käyttää itse valitsemaansa henkilöä äänestysavustajana.

Tarkistus 60

Ehdotus direktiiviksi

13 artikla

Komission teksti

Tarkistus

13 artikla

Poistetaan.

Poikkeukset

1. Jos jossakin jäsenvaltiossa niiden äänestysikäisten unionin kansalaisten osuus, jotka asuvat kyseisessä jäsenvaltiossa mutta eivät ole sen kansalaisia, on suurempi kuin 20 prosenttia kaikista maassa asuvista äänestysikäisistä kyseisen jäsenvaltion omista ja muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisista yhteensä, kyseinen jäsenvaltio voi tästä direktiivistä poiketen

a)	rajata äänioikeuden niille 3 artiklassa tarkoitetuille äänioikeutetuille henkilöille, jotka ovat asuneet jäsenvaltiossa määrätyn vähimmäisajan, joka voi olla enintään kunnallisen edustajiston toimikauden pituinen,

b)	rajata vaalikelpoisuuden niille 3 artiklassa tarkoitetuille vaalikelpoisille henkilöille, jotka ovat asuneet jäsenvaltiossa määrätyn vähimmäisajan, joka voi olla enintään kunnallisen edustajiston kahden toimikauden pituinen, ja

c)	toteuttaa aiheelliset toimenpiteet ehdokaslistojen laatimiseksi erityisesti niiden unionin kansalaisten integroitumisen helpottamiseksi, jotka ovat toisen jäsenvaltion kansalaisia.

2. Belgian kuningaskunta voi tästä direktiivistä poiketen soveltaa 1 kohdan a alakohdan säännöksiä rajoitettuun määrään kuntia, joiden luettelo sen on toimitettava tiedoksi vähintään vuotta ennen niitä kunnallisia vaaleja, joissa poikkeusta aiotaan käyttää hyväksi.

3. Jos jonkin jäsenvaltion lainsäädännössä säädetään, että jonkin toisen jäsenvaltion kyseisessä jäsenvaltiossa asuvilla kansalaisilla on äänioikeus kyseisen jäsenvaltion kansanedustuslaitoksen vaaleissa ja että heidät voidaan tätä tarkoitusta varten merkitä vaaliluetteloihin täsmälleen samoin edellytyksin kuin äänioikeutetut henkilöt, joilla on kyseisen jäsenjäsen kansalaisuus, ensiksi mainittu jäsenvaltio voi tästä direktiivistä poiketen olla soveltamatta 6–11 artiklaa näihin kansalaisiin.

4. Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle joka kuudes vuosi tämän direktiivin voimaantulosta kertomuksen, jossa se tarkistaa, onko asianomaisille jäsenvaltioille SEUT-sopimuksen 22 artiklan 1 kohdan nojalla myönnetty poikkeus yhä aiheellinen ja ehdottaa tarvittaessa asianmukaisia mukautuksia. Jäsenvaltioiden, jotka soveltavat poikkeussäännöksiä 1 ja 2 kohdan nojalla, on toimitettava komissiolle kaikki tarvittavat taustatiedot.

Tarkistus 61

Ehdotus direktiiviksi

14 artikla – otsikko

Komission teksti	Tarkistus
Raportointi	Tietojen keruu ja raportointi

Tarkistus 62

Ehdotus direktiiviksi

14 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Jäsenvaltioiden on kolmen vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta ja sen jälkeen neljän vuoden välein annettava komissiolle kertomus direktiivin soveltamisesta alueellaan, 5 artiklan 3 ja 4 kohdan soveltaminen mukaan lukien. Kertomuksissa on esitettävä asiaankuuluvat tilastotiedot 3 artiklassa tarkoitettujen äänestäjien ja ehdokkaiden osallistumisesta kunnallisvaaleihin sekä yhteenveto osallistumisen suhteen toteutetuista toimenpiteistä.

1. Jäsenvaltioiden on kolmen vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta ja sen jälkeen neljän vuoden välein annettava yleisölle ja komissiolle kertomus direktiivin soveltamisesta alueellaan, 5 artiklan 3 ja 4 kohdan soveltaminen mukaan lukien. Yleisten huomioiden lisäksi kertomuksissa on esitettävä asiaankuuluvat tilastotiedot unionin äänioikeutettujen ja unionin vaalikelpoisten kansalaisten osallistumisesta kunnallisvaaleihin sekä yhteenveto heidän osallistumisensa helpottamiseksi ja edistämiseksi toteutetuista toimenpiteistä. Nämä tiedot on kerättävä avoimella, yhtenäisellä ja suojatulla tavalla ja käyttäen perusteena yhteisiä indikaattoreita.

Tarkistus 63

Ehdotus direktiiviksi

14 kohta – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Siirretään komissiolle valta antaa 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla määritetään yhteiset indikaattorit 1 kohdassa tarkoitettujen tilastotietojen keräämistä varten.

Tarkistus 64

Ehdotus direktiiviksi

15 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
Komissio arvioi tämän direktiivin soveltamista kahden vuoden kuluessa Euroopan parlamentin vuoden 2029 vaaleista ja laatii arviointikertomuksen siitä, miten direktiivissä säädettyjen tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty.	Komissio arvioi tämän direktiivin soveltamista kahden vuoden kuluessa Euroopan parlamentin vuoden 2029 vaaleista ja laatii arviointikertomuksen siitä, miten direktiivissä säädettyjen tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty. Arviointiin liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus tämän direktiivin muuttamisesta.

Tarkistus 65

Ehdotus direktiiviksi

16 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Siirretään komissiolle tämän direktiivin voimaantulopäivästä määräämättömäksi ajaksi 2, 8 ja 9 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.	2. Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … [ tämän direktiivin voimaantulopäivä] määräämättömäksi ajaksi 2 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 4 kohdassa, 9 artiklan 3 kohdassa ja 14 artiklan 1 a kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

Tarkistus 66

Ehdotus direktiiviksi

16 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Neuvosto voi milloin tahansa kumota 2, 8 ja 9 artiklassa tarkoitetun toimivallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

3. Neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 4 kohdassa, 9 artiklan 3 kohdassa ja 14 artiklan 1 a kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

Tarkistus 67

Ehdotus direktiiviksi

16 artikla – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6. Edellä olevien 2, 8 ja 9 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

6. Edellä olevien 2 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 4 kohdan, 9 artiklan 3 kohdan ja 14 artiklan 1 a kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

Tarkistus 68

Ehdotus direktiiviksi

19 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
Tämän direktiivin 1–7 artiklaa, 8 artiklan 1 kohtaa, 11 artiklan 2 kohtaa ja 13 artiklaa sovelletaan 31 päivästä joulukuuta 2023.	Tämän direktiivin 1–7 artiklaa, 8 artiklan 1 kohtaa ja 11 artiklan 2 kohtaa sovelletaan 31 päivästä joulukuuta 2023.

Tarkistus 69

Ehdotus direktiiviksi

Liite II – otsikko (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	LIITE II – Union äänioikeutetun virallinen vakuutus

Tarkistus 70

Ehdotus direktiiviksi

Liite II – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Ilmoitan, että minulle voi toimittaa tietoja kunnallisvaaleissa äänestämisestä jollakin tai joillakin seuraavista kielistä:

Tarkistus 71

Ehdotus direktiiviksi

Liite II – 1 a taulukko (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

Olen asunut … (asuinjäsenvaltion nimi) … (ajanjakso) (1 a)
Paikka/päiväys:
Allekirjoitus:

Tarkistus 72

Ehdotus direktiiviksi

Liite III – otsikko (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	LIITE III – Union vaalikelpoisen kansalaisen virallinen vakuutus

Tarkistus 73

Ehdotus direktiiviksi

Liite III – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Ilmoitan, että minulle voi toimittaa tietoja asettumisesta ehdolle kunnallisvaaleissa jollakin tai joillakin seuraavista kielistä:

Tarkistus 74

Ehdotus direktiiviksi

Liite III – 1 a taulukko (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

Olen asunut … (asuinjäsenvaltion nimi) … (ajanjakso) (1 a)
Paikka/päiväys:
Allekirjoitus:

(1) EYVL C 77, 28.3.2002, s. 1.

(22) Katsaus Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2020 – Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja heidän oikeuksiensa suojelu, COM(2020) 730 final.

(23) Neuvoston direktiivi 93/109/EY, annettu 6 päivänä joulukuuta 1993, niille unionin kansalaisille, jotka asuvat jäsenvaltiossa, mutta eivät ole sen kansalaisia, Euroopan parlamentin vaaleissa kuuluvaa äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (uudelleenlaadittu)

(25) Neuvoston päätös 2010/48/EY, tehty 26 päivänä marraskuuta 2009, vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 23, 27.1.2010, s. 35).

(28) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1724, annettu 2 päivänä lokakuuta 2018, tietoja, menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja saataville tarjoavan yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 1–38).

(1 a) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70).

(1 a) Ainoastaan, jos kansallinen lainsäädäntö vaatii ilmoittamaan.

11.8.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 283/132

P9_TA(2023)0044

Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisyritykset: siruyhteisyritys

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. helmikuuta 2023 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisyritysten perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2021/2085 muuttamisesta siruyhteisyrityksen osalta (COM(2022)0047 – C9-0113/2022 – 2022/0033(NLE))

(Kuuleminen)

(2023/C 283/27)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2022)0047),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artiklan ja 188 artiklan ensimmäisen kohdan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C9-0113/2022),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 82 artiklan,

—	ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A9-0012/2023),

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Tarkistus 1

2022/0033 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisyritysten perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2021/2085 muuttamisesta siruyhteisyrityksen osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 187 artiklan ja 188 artiklan ensimmäisen kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(-1)

Euroopan puolijohde-ekosysteemin vahvistaminen on yksi keskeisistä osatekijöistä, jotta talous saadaan häiriönsietokykyiseksi ja saavutetaan taloudellinen turvallisuus ja strateginen riippumattomuus, lujitetaan digitaalista suvereniteettia ja vähennetään riippuvuuksia, ja sillä on tärkeä rooli vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä.

(1)	Neuvoston asetuksella (EU) 2021/2085 (3) perustetaan Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisyritykset, mukaan lukien keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyritys , jäljempänä ”siruyhteisyritys” .

(2)	Siruyhteisyritys käsittelee selvästi määritettyjä aihealueita, jotka auttavat eurooppalaisia toimialoja tutkimaan, kehittämään, innovoimaan, valmistamaan ja käyttämään innovatiivisinta teknologiaa elektronisten komponenttien ja järjestelmien alalla.

(3)

Asetuksessa (EU) […] (4) vahvistetaan puitteet unionin häiriönsietokyvyn , mukautuvuuden, tehokkuuden, turvallisuuden ja toimitusten vakauden parantamiselle puolijohdeteknologian alalla . Sillä pyritään edistämään julkisia ja yksityisiä investointeja sekä taloudellista vaurautta , parantamaan valmiuksia Euroopan puolijohteiden toimitusketjussa sekä lisäämään jäsenvaltioiden, komission ja teollisuuden sidosryhmien välistä yhteistyötä. Jotta voidaan luoda tarvittavat edellytykset unionin teollisuuden sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovointivalmiuksien parantamiseksi, käynnistetään Siruja Euroopalle -aloite, jäljempänä ”aloite”. Aloitteen johdonmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi Euroopan puolijohdeneuvoston olisi annettava neuvoja julkisten tahojen neuvostolle.

(3 a)

Siruyhteisyrityksellä olisi pyrittävä varmistamaan selvät ja tunnistettavat hyödyt koko puolijohde-ekosysteemissä. Sillä olisi pyrittävä edistämään unionin perusarvoja ja sen olisi heijastettava niitä, mukaan lukien sisäänrakennettu yksityisyyden suoja, luottamus, turvallisuus ja kestävyys, sekä valmiuksien parantamista ja laadukkaita työpaikkoja arvoketjun kaikilla tasoilla. [Asetuksella Euroopan puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä (sirusäädös)] ja siruyhteisyrityksellä olisi pyrittävä kehittämään tiiviitä synergioita erityisesti niiden unionin ohjelmien ja rahoitusvälineiden kanssa, joilla tuetaan innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa unionin haasteisiin vastaamiseksi. Siruyhteisyrityksen olisi koottava yhteen kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät, pk-yritykset ja työmarkkinaosapuolet.

(3 b)

Siruyhteisyrityksen toimet olisi käytännössä mukautettava sirurahaston laajempiin tavoitteisiin, jotta tuetaan dynaamisen ja häiriönsietokykyisen puolijohde-ekosysteemin kehittämistä. Siruyhteisyrityksen olisi tarjottava mahdollisuuksia lisätä varojen saatavuutta startup-yritysten ja pk-yritysten kasvun sekä investointien tukemiseksi koko arvoketjussa ja unionissa sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän toteutumisen edistämiseksi. Erityisesti olisi annettava startup-yrityksille ja pk-yrityksille tukea ja ohjeistusta julkisten ja yksityisten investointien, riskipääoma mukaan luettuna, hankkimista varten paitsi investointien saamisen myös haku- ja hyväksymisprosessin nopeuttamiseksi.

(3 c)

Sirurahaston toimilla olisi tuettava dynaamisen ja häiriönsietokykyisen puolijohde-ekosysteemin kehittämistä. Sirurahaston olisi tarjottava mahdollisuuksia lisätä varojen saatavuutta startup-yritysten ja pk-yritysten kasvun sekä investointien tukemiseksi koko arvoketjussa. Unionin olisi pyrittävä parantamaan unionin menojen vipuvaikutusta ja saavuttamaan korkeammat kerrannaisvaikutukset, jotta houkutellaan yksityisen sektorin rahoitusta. Tässä yhteydessä olisi tarjottava selkeitä ohjeita ja yhteyspisteitä, joilla autetaan startup-yrityksiä ja pk-yrityksiä saamaan julkisia ja yksityisiä varoja. Lisäksi olisi suunniteltava strategia poikkeuksellisten rahoituskriisien, kuten inflaation merkittävän kiihtymisen, käsittelemiseksi.

(3 d)

Koska yhteistyö kolmansien osapuolten kanssa tutkimus-, kehittämis- ja innovointialalla on tärkeää, Euroopan puolijohdeneuvoston ja komission olisi laadittava selkeät ja helposti saatavilla olevat ohjeet osallistumistavoista, ohjelmistoista ja laitteistoista, jotta kolmannet osapuolet voivat osallistua tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin hankkeisiin. Euroopan puolijohdeneuvoston rakenteissa, kansainvälisillä foorumeilla ja muissa unionin kolmansien maiden kanssa tekemissä sopimuksissa ja strategioissa olisi annettava ohjeita, jotta voidaan poistaa tutkimus-, kehittämis- ja innovointialan kansainvälisen yhteistyön nykyiset esteet.

(3 e)

Komission olisi annettava selkeät ja helposti saatavilla olevat ohjeet ehdoista, jotka koskevat pilottituotantolinjojen kehittämistä ja niiden saatavuutta kolmansille osapuolille, sekä unionin virtuaalisten suunnittelualustojen, suunnittelukirjastojen ja osaamiskeskusten yhteensopivuudesta ja saavutettavuudesta.

(3 f)

Aloitteen onnistuminen on rakennettava jäsenvaltioiden ja unionin yhteisten toimien varaan, jotta tuetaan sekä huomattavia pääomakustannuksia että virtuaalisten suunnittelu-, testaus- ja pilotointiresurssien laajaa saatavuutta ja tietämyksen, taitojen ja osaamisen levittämistä. [Asetuksen Euroopan puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä (sirusäädös)] ja aloitteen uusia ideoita ja tavoitteita olisi tuettava merkittävillä uusilla rahoitusvaroilla, jotka on tarkoitettu tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin sekä kehittyneiden ja kehittyvien teknologioiden ja tuotteiden suunnitteluun, kokeiluun ja testaukseen unionin puolijohde-ekosysteemissä.

(3 g)

Aloite on unionin uusi strateginen aloite, joka edellyttää uusia talousarviovaroja. Sen rahoitus on otettava huomioon monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin aikana, jotta voidaan varmistaa aloitteen vakaus, johdonmukaisuus, tavoitetaso ja pitkän aikavälin rahoitus. Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa jo suunniteltujen toimien jatkuminen on varmistettava. Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan osoitettuja kokonaismäärärahoja ei saisi vähentää eikä niiden käyttötarkoitusta muuttaa tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin ulkopuolisten toimien rahoittamiseksi. Puiteohjelman taloudellisten resurssien vähentäminen Digitaalinen Eurooppa -ohjelman rahoituspuitteiden vahvistamiseksi, jotta voidaan rahoittaa sirualoitetta, olisi kompensoitava käyttämällä muita rahoituslähteitä.

(3 h)

Aloitteeseen ja unionin tutkimus-, kehittämis- ja innovointialaan liittyvien julkisten menojen vaikutusta olisi arvioitava ja tarkasteltava ennen seuraavaa monivuotista rahoituskehystä. Julkiset laitokset ovat vastuussa siitä, että ne käyttävät julkisia varoja kaikilla aloilla tehokkaasti ja vaikuttavasti ja varmistavat moitteettoman varainhoidon, vastineen rahalle ja tuoton julkiselle investoinnille sekä sen, että vältetään tuhlausta ja virheitä. Siruyhteisyrityksen olisi varmistettava, että julkisella investoinnilla on myönteinen vaikutus unionin puolijohde-ekosysteemiin ja kansalaisiin. Tätä varten siruyhteisyrityksen työohjelmien laatimisessa ja niiden täytäntöönpanossa olisi noudatettava ”niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin välttämätöntä” -periaatetta.

(3 i)

Aloitteesta annettavaa rahoitustukea olisi käytettävä markkinoiden toimintapuutteisiin tai puolijohde-ekosysteemin korkeasta pääomavaltaisuudesta, suuresta riskistä ja monitahoisuudesta johtuviin optimaalista heikompiin investointitilanteisiin puuttumiseen oikeasuhteisesti. Siruyhteisyrityksen toimet eivät saisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla, ja niillä olisi tuotettava selvää lisäarvoa unionille.

(4)

Aloitteesta tuettavia toimia olisi rahoitettava Horisontti Eurooppa -ohjelman perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/695 (5) ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/694 (6) mukaisesti. Siruyhteisyritystä koskevan unionin rahoitusosuuden lisäämisestä ei saisi olla seurauksena unionin ohjelmiin tai nykyisiin hankkeisiin tehtävät leikkaukset, siinä olisi noudatettava … [asetusta Euroopan puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä (sirusäädös)] ja varat olisi otettava pääasiassa monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriin sisältyvistä kohdentamattomista liikkumavaroista tai sen muista kuin temaattisista erityisrahoitusvälineistä.

(5)

Aloitteen tavoitteena on lujittaa puolijohteiden teknologisen ja teollisen perustan kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä vahvistaen ja monipuolistaen samalla unionin puolijohde-ekosysteemin tutkimus-, kehittämis- ja innovointivalmiuksia , vähentää riippuvuutta rajallisesta määrästä kolmansien maiden yrityksiä ja maantieteellisiä alueita sekä vahvistaa unionin valmiuksia suunnitella ja tuottaa pitkälle kehittyneitä , kestäviä ja innovatiivisia komponentteja. Näitä tavoitteita olisi tuettava kuromalla umpeen kuilu unionin kehittyneiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovalmiuksien ja niiden teollisen hyödyntämisen välillä ja investoimalla näihin toimiin . Aloitteella olisi edistettävä valmiuksien kehittämistä, jotta voidaan mahdollistaa tutkimus, kehittäminen ja innovointi, suunnittelu, valmistus, tuotanto , pakkaaminen ja järjestelmien integrointi seuraavan sukupolven puolijohdeteknologioissa , kuten fotoniikassa ja kvanttiteknologioissa, sekä nykyisten puolijohdeteknologioiden kehittäminen . Sillä olisi tehostettava keskeisten toimijoiden välistä yhteistyötä kaikkialla unionissa, vahvistettava puolijohteiden toimitus- ja arvoketjuja Euroopassa, palveltava keskeisiä teollisuudenaloja ja luotava uusia markkinoita.

(5 a)

Jotta unionin rahoituksella olisi suurin mahdollinen myönteinen vaikutus ja jotta se tukisi mahdollisimman tehokkaasti unionin toimintapoliittisia tavoitteita, siruyhteisyrityksellä ja sirurahastolla olisi pyrittävä maksimoimaan yksityisen ja/tai julkisen sektorin kumppaneiden potentiaali. Näihin kumppaneihin olisi kuuluttava teollisuus, tutkimus-, kehittämis-, innovointi- ja teknologiaorganisaatiot, yhteisöt, jotka hoitavat julkisen palvelun tehtävää paikallisella, alueellisella, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla, ja kansalaisjärjestöt, kuten tutkimusta, kehittämistä ja innovointia tukevat ja/tai harjoittavat säätiöt, edellyttäen, että toivotut vaikutukset voidaan saavuttaa tehokkaammin kumppanuuksilla kuin pelkällä unionin toiminnalla.

(5 b)

Siruyhteisyrityksen ja sirurahaston olisi perustettava yhdessä yksityisen ja/tai julkisen sektorin kumppanuuksia, esimerkiksi yhteisymmärryspöytäkirjojen avulla, tiettyjen vaikutusten aikaansaamiseksi tehokkaammin. Näihin kumppanuuksiin voisivat kuulua teollisuus, tutkimus-, kehittämis-, innovointi- ja teknologiaorganisaatiot, yhteisöt, jotka hoitavat julkisen palvelun tehtävää paikallisella, alueellisella, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla, ja kansalaisjärjestöt, kuten tutkimusta, kehittämistä ja innovointia tukevat tai harjoittavat säätiöt.

(5 c)

Tehokkaan ja avoimen strategisen riippumattomuuden saavuttamiseksi aloitteesta rahoitustukea saavien tahojen olisi toteutettava unionin ja kansallisella tasolla käytettävissä olevien välineiden avulla toimenpiteitä, joilla estetään aloitteen puitteissa kehitettyjen teknologioiden ja tietämyksen ei-toivotut siirrot. Jäsenvaltioille ja komissiolle olisi ilmoitettava ja niillä olisi oltava mahdollisuus toimia, kun riski siirroista unionin toimijoilta unionin ulkopuolelle johtuu ulkomaisista yritysostoista tai muista toimenpiteistä, joita unionin ulkopuoliset toimijat ovat toteuttaneet teknologian tai tietämyksen siirtämiseksi.

(5 d)

Osaamiseen ja valmiuksiin panostamista olisi pidettävä aloitteen keskeisenä painopisteenä. Osaamisen saatavuus on ratkaisevan tärkeää puolijohdeinvestointien houkuttelemiseksi. Unionin olisi lisättävä inhimillisiä voimavaroja ja valmiuksia STEM-aineiden opetuksen avulla kiinnittäen erityistä huomiota naisiin, jotka ovat näillä aloilla aliedustettuina. Siruyhteisyrityksen vaikutuksen maksimoimiseksi sen olisi pyrittävä löytämään synergioita valmiuksien kehittämisen ja opetuksen alan muiden ohjelmien ja rahoitusmahdollisuuksien kanssa. Siruyhteisyrityksen olisi tarvittaessa ja silloin, kun se on asianmukaista, nykyisten Horisontti Eurooppa -puiteohjelman sääntöjen mukaisesti pyrittävä vahvistamaan kansainvälistä yhteistyötään, joka on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan varmistaa tietämyksen ja asiantuntemuksen saatavilla olo sekä markkinoille pääsy maailmanlaajuisesti.

(6)

Aloitteelle olisi myönnettävä riittävä ja tarvittava rahoitus, jotta se voisi saavuttaa kunnianhimoiset tavoitteensa. Aloite olisi pantava täytäntöön toimilla, jotka perustuvat keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksen hankkimaan vahvaan tietopohjaan. Keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksen tehtävänä olisi oltava myöntää aloitteesta rahoitettaviin toimiin rahoitustukea kyseeseen tulevista välineistä ja menettelyistä Horisontti Eurooppa -ohjelman tai Digitaalinen Eurooppa -ohjelman puitteissa. Lisäksi keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyritys olisi nimettävä uudelleen siruyhteisyritykseksi. Siruyhteisyrityksen elinkaaren aikana vähintään 2,5 miljardia euroa olisi osoitettava pilottituotantolinjoihin, suunnitteluinfrastruktuureihin, osaamiskeskuksiin ja muihin valmiuksien kehittämistoimiin.

(7)

Siruyhteisyrityksen rahoittamat toimet olisi sisällytettävä yhteen ainoaan työohjelmaan, joka hallintoneuvoston olisi hyväksyttävä. Ennen kunkin työohjelman laatimista julkisten tahojen neuvoston olisi määritettävä se työohjelman osa, joka liittyy valmiuksien kehittämistoimiin ja tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoimiin , sekä vastaavat menoarviot ottaen huomioon Euroopan puolijohdeneuvoston neuvot ja muilta asiaankuuluvilta toimialan sidosryhmiltä, asiantuntijoilta, työmarkkinaosapuolilta, yksityisten osakkaiden neuvostolta saatava panos, mukaan lukien soveltuvin osin prosessori- ja puolijohdeteknologian teollisen allianssin (7) laatimat etenemissuunnitelmat. Tätä tarkoitusta varten julkisten tahojen neuvostoon tulisi kuulua yksinomaan komissio ja jäsenvaltioiden viranomaiset. Sen jälkeen toimitusjohtajan olisi tämän määrittelyn pohjalta laadittava työohjelma, joka sisältää valmiuksien kehittämistoimet ja tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoimet sekä vastaavat menoarviot.

(8)

Hallintoneuvoston kaikkien jäsenten olisi osallistuttava työohjelman valmisteluun ja asiaa koskeviin keskusteluihin sekä saatava tarvittavat tiedot. Kun hallintoneuvosto hyväksyy työohjelman, äänioikeus valmiuksien kehittämiseen liittyvässä työohjelman osassa olisi rajoitettava ainoastaan komissiolle ja jäsenvaltioille. Tutkimus- ja innovointitoimiin liittyvää työohjelman osaa koskevat äänioikeudet olisi jaettava tasan komission, osallistujavaltioiden ja yksityisten osakkaiden kesken. Jos jompaakumpaa työohjelman osaa koskevaa päätöstä ei voida tehdä, työohjelma olisi hyväksyttävä siten, että siihen sisältyy ainoastaan se osa, josta on tehty myönteinen päätös.

(9)

Julkisten tahojen neuvoston olisi vastattava valmiuksien kehittämistoimiin liittyvien hankkeiden valinnasta. Tätä tarkoitusta varten julkisten tahojen neuvostoon tulisi kuulua yksinomaan komissio ja jäsenvaltioiden viranomaiset. Julkisten tahojen neuvoston jäsenillä olisi oltava tarvittava pätevyys ja asiantuntemus voidakseen antaa suosituksia, joissa otetaan huomioon siruyhteisyrityksen tavoitteet. Julkisten tahojen neuvoston olisi pyrittävä parantamaan sukupuolten tasapuolista edustusta rakenteissaan ja hankkeissaan ja varmistamaan valittujen hankkeiden maantieteellinen tasapaino.

(10)	Julkisten tahojen neuvoston olisi vastattava tutkimus- ja innovointitoimiin liittyvien hankkeiden valinnasta.

(11)

Aloitteen toimien täytäntöönpanon nopeuttamiseksi ja oikeussubjektien, erityisesti tutkimus- ja teknologiaorganisaatioiden, välisen yhteistyön tehostamiseksi tietyille ehdotetuille toimille olisi voitava myöntää rahoitusta vain, jos toimen toteuttavat oikeussubjektit yhteistyönä konsortiossa, johon kuuluu vähintään kolme oikeussubjektia kolmesta eri jäsenvaltiosta , jotka edustavat unionin maantieteellistä tasapainoa . Konsortio voi olla joko eurooppalainen siruinfrastruktuurikonsortio sirusäädöksen mukaisesti tai se voi perustua muihin unionin oikeuden nojalla käytettävissä oleviin oikeudellisiin välineisiin. Koska aloitteesta tuetut ja siruyhteisyrityksen toteuttamat toimet rahoitetaan Horisontti Eurooppa -ohjelmasta ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta, neuvoston asetuksen (EU) 2021/2085 128 artiklassa tarkoitettua unionin rahoitusosuutta siruyhteisyritykselle olisi lisättävä vastaavasti. Myös siruyhteisyrityksen hallintomenoja tulisi nostaa toiminnallisten tehtävien lisääntymisen myötä. Yksityisten osakkaiden ei pitäisi osallistua hallinnollisiin lisäkustannuksiin.

(12)	Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta toimiin saatavan rahoituksen osalta olisi noudatettava asetusta (EU) 2021/694.

(13)

Siruyhteisyrityksen olisi helpotettava unionin ja asiaankuuluvien kansainvälisten , samanmielisten toimijoiden välistä yhteistyötä , jotta vahvistetaan unionin avointa strategista riippumattomuutta ja suojataan teollis- ja tekijänoikeuksia . Sen olisi määriteltävä yhteistyöstrategia, joka perustuu täydentävyyteen ja keskinäisiin riippuvuuksiin puolijohteiden toimitusketjussa, muun muassa yksilöimällä ja edistämällä yhteistyöaloja tutkimuksessa, kehittämisessä ja innovoinnissa sekä osaamisen kehittämisessä sekä toteuttamalla pääasiassa vastavuoroiselta pohjalta ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ja kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti toimia silloin kun niistä on molemminpuolista hyötyä.

(14)	Sen vuoksi neuvoston asetusta (EU) 2021/2085 olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) 2021/2085 seuraavasti:

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

korvataan 2, 3 ja 4 kohta seuraavasti:

”2.

’perustajaosakkaalla’ johonkin jäsenvaltioon tai Horisontti Eurooppa -ohjelmaan tai soveltuvin osin Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan assosioituneeseen maahan sijoittautunutta oikeussubjektia taikka kansainvälistä järjestöä, joka on yksilöity yhteisyrityksen osakkaaksi tässä asetuksessa tai jossakin sen liitteessä;

’liitännäisosakkaalla’ johonkin jäsenvaltioon tai Horisontti Eurooppa -ohjelmaan tai soveltuvin osin Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan assosioituneeseen maahan sijoittautunutta oikeussubjektia taikka kansainvälistä järjestöä, joka liittyy yhteisyritykseen allekirjoittamalla sitoumuskirjeen 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja jolle on saatava hyväksyntä 7 artiklan mukaisesti;

4.	’osallistujavaltiolla’ mitä tahansa jäsenvaltiota tai Horisontti Eurooppa -ohjelmaan tai soveltuvin osin Digitaalinen Eurooppa ohjelmaan assosioitunutta maata sen jälkeen, kun se on ilmoittanut osallistumisestaan asiaankuuluvan yhteisyrityksen toimiin sitoumuskirjeellä;”.

Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

korvataan 1 kohdan g alakohta seuraavasti:

”g)	siruyhteisyritys;”;

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Horisontti Eurooppa -ohjelman ja tapauksen mukaan Digitaalinen Eurooppa -ohjelman keston huomioon ottamiseksi yhteisyrityksiä koskevat ehdotuspyynnöt on julkistettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ehdotuspyyntöjä voidaan julkistaa 31 päivään joulukuuta 2028 saakka.”.

3)	Lisätään 4 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti: ”Siruyhteisyrityksen on edistettävä myös Siruja Euroopalle -aloitteen ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelman tavoitteiden saavuttamista .”.

Korvataan 10 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2. Toisessa osassa täsmennettyä unionin rahoitusosuuden määrää voidaan korottaa Horisontti Eurooppa -ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden rahoitusosuuksilla asetuksen (EU) 2021/695 16 artiklan 5 kohdan mukaisesti ja soveltuvin osin Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden rahoitusosuuksilla asetuksen (EU) 2021/694 10 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti, edellyttäen että muut osakkaat kuin unioni tai niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt myöntävät rahoitusta vähintään saman määrän.

3) Unionin rahoitusosuus suoritetaan Horisontti Eurooppa -ohjelman täytäntöön panevalle erityisohjelmalle ja soveltuvin osin Digitaalinen Eurooppa -ohjelmalle osoitetuista unionin yleisen talousarvion määrärahoista asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohdan ja 154 artiklan mukaisesti, kun kyseessä ovat mainitun asetuksen 71 artiklassa tarkoitetut elimet.”.

Muutetaan 12 artiklan 1 kohta seuraavasti:

korvataan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”1. Horisontti Eurooppa -asetuksen 22 artiklassa tai siruyhteisyrityksen tapauksessa Digitaalinen Eurooppa -ohjelman 18 artiklassa vahvistettujen kriteerien lisäksi työohjelmaan on sisällyttävä liitteessä kelpoisuusvaatimuksia, jotka koskevat kansallisia oikeussubjekteja , mukaan lukien vaikutus vihreän ja digitaalisen siirtymän toteutumiseen .”;

b)	korvataan 1 kohdan kolmas alakohta seuraavasti: ”Kunkin osallistujavaltion on annettava siruyhteisyrityksen tehtäväksi ehdotusten arviointi rahoitusta myöntävän unionin ohjelman sääntöjen mukaisesti.”.

Korvataan 29 artiklan 2 kohta seuraavasti:

Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Edellä 3 artiklan 1 kohdan b, d ja h alakohdassa tarkoitettujen yhteisyritysten talousarviositoumukset voidaan jakaa vuotuisiin eriin. Kyseisten talousarviositoumusten kumulatiivinen määrä erissä saa olla 31 päivään joulukuuta 2024 saakka enintään 50 prosenttia 10 artiklassa vahvistetusta unionin enimmäisrahoitusosuudesta. Tammikuusta 2025 alkaen vähintään 20 prosenttia jäljellä olevien vuosien yhteenlasketusta talousarviosta on katettava muutoin kuin vuotuisilla erillä.”.

Muutetaan 126 artikla seuraavasti:

korvataan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

varmistaa unionin tieteellinen huippuosaaminen ja innovoinnin johtoasema kehitteillä olevissa komponenteissa ja järjestelmäteknologioissa, myös toimissa, jotka liittyvät alhaiseen teknologisen valmiuden tasoihin; ja edistää pk-yritysten aktiivista osallistumista, joiden osuuden on oltava vähintään kolmannes epäsuorien toimien osallistujien kokonaismäärästä, ja vähintään 20 prosenttia tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoimiin osoitetusta julkisesta rahoituksesta olisi suunnattava niille;”;

lisätään 1 kohtaan d alakohta seuraavasti:

”d)

lisätä ▌kapasiteettia koko unionissa nykyisen huipputason ja seuraavan sukupolven puolijohdeteknologioissa, jotta voidaan tehostaa unionin valmiuksia edistyneessä suunnittelussa, valmistuksessa, laitteiden osalta ja materiaalien kehittämisessä, järjestelmien integroinnissa, puolijohteiden tuotannossa sekä pakkaamisessa . Sen on pyrittävä ehkäisemään sekä rajoittamaan mahdollisuuksien mukaan kaikkia kielteisiä ympäristövaikutuksia ja soveltamaan vähentämisen, uudelleen käyttämisen ja kierrättämisen periaatteita .”;

korvataan 2 kohdan f alakohta seuraavasti:

”f)

varmistaa johdonmukaisuus siruyhteisyrityksen strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman, muilta asiaankuuluvilta sidosryhmiltä saatavan panoksen, mukaan lukien soveltuvin osin prosessori- ja puolijohdeteknologian teollisen allianssin laatimat etenemissuunnitelmat, ja unionin politiikkojen välillä, jotta erityisesti aloitteen tavoitteet toteutetaan ja saavutetaan .”;

lisätään 2 kohtaan ▌alakohdat seuraavasti:

”g)	kehittää ▌suunnitteluvalmiuksia integroituja puolijohde- ja kvanttiteknologioita sekä muita huipputeknologioita, kuten fotoniikkaa, varten;

h)	parantaa nykyisiä ja kehittää uusia pilottituotantolinjoja;

i)	luoda kehittynyttä teknologiaa ja teknisiä valmiuksia kvanttisirujen kehittämisen nopeuttamiseksi;

j)	luoda koko Euroopan kattava osaamiskeskusten verkosto;

j a)	tukea vihreää siirtymää varmistamalla, että tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoimien kehittämisessä ja toteuttamisessa otetaan huomioon ympäristönäkökohdat, kuten energia- ja vesitehokkuus;

j b)	edistää STEM-aineiden opetusta, erityisesti naisten osallistumista tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin;

j c)	edistää avointa tiedettä ja julkista näkyvyyttä ja varmistaa, että tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoimilla pyritään vaikuttamaan myönteisesti yhteiskuntaan.”.

Korvataan 128 artikla seuraavasti:

”128 artikla

1. Unionin rahoitusosuus siruyhteisyritykseen , ETA-määrärahat mukaan luettuina, on vähintään 4 175 000 000 euroa, joka sisältää enintään 50 174 000 euroa hallintomenoihin ja joka jakautuu seuraavasti:

a)	enintään 2 650 000 000 euroa Horisontti Eurooppa -ohjelmasta;

b)	enintään 1 525 000 000 euroa Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta;

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu unionin rahoitusosuus suoritetaan kullekin asiaankuuluvalle ohjelmalle osoitetuista unionin yleisen talousarvion määrärahoista.

3. Horisontti Eurooppa -ohjelmaan tai Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat voivat osoittaa siruyhteisyritykselle tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua rahoitusosuutta täydentävää unionin lisärahoitusta asianomaisten assosiaatiosopimustensa mukaisesti. Tämä unionin lisärahoitus ei vaikuta 129 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun osallistujavaltioiden rahoitusosuuteen.

4. Edellä tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu unionin rahoitusosuus käytetään siruyhteisyrityksen rahoitustuen antamiseen asetuksen (EU) 2021/695 2 artiklan 43 alakohdassa määritellyille epäsuorille toimille, jotka vastaavat siruyhteisyrityksen tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoimia .

5. Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu unionin rahoitusosuus käytetään valmiuksien kehittämiseen pilottituotantolinjoille ja suunnitteluinfrastruktuureille koko unionissa.”.

Korvataan 129 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. Yksityisten osakkaiden on 28 artiklan 4 kohdasta poiketen suoritettava – tai huolehdittava siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – enintään 26 331 000 euron rahoitusosuuden siruyhteisyrityksen hallintomenoihin. Yksityisten osakkaiden osuus siruyhteisyrityksen hallintomenoihin vuosittain suoritettavasta kokonaisrahoituksesta on 35 prosenttia. Jos siruyhteisyrityksen laajuuteen tai osakkuuksiin tulee merkittäviä muutoksia, on yksityisiä osakkaita kuultava rahoitusosuuteen tehtävistä muutoksista. ”.

10)	Lisätään 133 artiklaan 3 a kohta seuraavasti: ”3 a. Hallintoneuvostoon kuuluvat äänestettäessä yksinomaan komissio ja jäsenvaltioiden viranomaiset ▌. Komissiolla on 50 prosenttia äänioikeuksista. Edellä olevaa 2 ja 3 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin jäsenvaltioiden äänioikeuksiin.”.

11)

Lisätään 133 a artikla seuraavasti:

”133 a artikla

Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta rahoitettaviin toimiin sovellettavat säännöt

1. Siruyhteisyrityksen Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta rahoittamiin toimiin sovelletaan asetusta (EU) 2021/694.

2. Siruyhteisyrityksen työohjelma ja ehdotuspyynnöt julkaistaan Digitaalinen Eurooppa -ohjelman verkkosivustolla.

3. Siruyhteisyrityksen tapauksessa siruyhteisyritys suorittaa Digitaalinen Eurooppa -ohjelman talousarviosta rahoitettaviin toimiin liittyvien menojen jälkitarkastukset asetuksen (EU) 2021/694 27 artiklan mukaisesti.”.

12)

Korvataan 134 artikla seuraavasti:

”134 artikla

Erityistoimiin osallistumisen rajoitukset ja edellytykset

1. Horisontti Eurooppa -ohjelmasta rahoitettavien toimien osalta ja poiketen siitä, mitä 17 artiklan 2 kohdan l alakohdassa säädetään, komission pyynnöstä ja julkisten tahojen neuvoston annettua hyväksyntänsä osallistumista erityistoimiin rajoitetaan asetuksen (EU) 2021/695 22 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

2. Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta rahoitettavien toimien osalta komission pyynnöstä ja julkisten tahojen neuvoston annettua hyväksyntänsä osallistumista erityistoimiin rajoitetaan asetuksen (EU) 2021/694 12 artiklan 6 kohdan ja 18 artiklan mukaisesti.

3. Sellaisten toimien osalta, joihin myönnetään rahoitusta useammasta kuin yhdestä unionin ohjelmasta, työohjelmassa vahvistetaan rahoitusta myöntävien unionin ohjelmien sääntöjen mukaisesti yhteiset edellytykset, jotka koskevat muun muassa tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua osallistumisen rajoittamista.

4. Tiettyjä toimia voivat toteuttaa oikeussubjektit yhteistyönä konsortiossa, joka on järjestetty eurooppalaiseksi siruinfrastruktuurikonsortioksi. Toimet, joiden osalta tällainen konsortio voi olla tarpeen, sekä erityiset kelpoisuusvaatimukset erityistoimien ja -tehtävien toteuttamiseksi sekä tarvittaessa perustamista, toimintaa ja purkamista koskevat toiminnalliset vaatimukset määritellään työohjelmassa.

4 a. Jotta unionin rahoituksella ja hankkeilla olisi suurin mahdollinen myönteinen vaikutus ja jotta voidaan suojella teknologioiden ja tietämyksen ei-toivotuilta siirroilta, sovelletaan [asetuksen Euroopan puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä (sirusäädös)] 27 a artiklan 2 a kohtaa. ”.

13)

Lisätään 134 a artikla seuraavasti:

”134 a artikla

Toimitusjohtajan muut tehtävät

Edellä 19 artiklassa lueteltujen tehtävien lisäksi siruyhteisyrityksen toimitusjohtaja valmistelee ja otettuaan huomioon 137 artiklan f alakohdassa tarkoitetun julkisten tahojen neuvoston tekemän määrittelyn sekä sidosryhmiltä ja asiantuntijoilta saatavan asiaankuuluvan panoksen , mukaan lukien soveltuvin osin prosessori- ja puolijohdeteknologian teollisen allianssin laatimat etenemissuunnitelmat, toimittaa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi siruyhteisyrityksen työohjelman strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman toteuttamiseksi.”.

14)

Muutetaan 136 artikla seuraavasti:

a)	korvataan 2 kohta seuraavasti: ”2. Sovellettaessa 134 artiklan 1 ja 2 kohtaa ja 137 artiklan f ja g alakohtaa julkisten tahojen neuvostoon kuuluvat yksinomaan komissio ja jäsenvaltioiden viranomaiset. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.”.

15)

Muutetaan 137 artikla seuraavasti:

lisätään f ja g alakohta seuraavasti:

”f)

määrittää ennen kunkin työohjelman laatimista se työohjelman osa, joka liittyy valmiuksien kehittämistoimiin ja tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoimiin , mukaan lukien vastaavat menoarviot, ottaen huomioon yksityisten osakkaiden neuvoston ja Euroopan puolijohdeneuvoston neuvot ja muilta toimialan sidosryhmiltä , asiantuntijoilta ja työmarkkinaosapuolilta saatava asiaankuuluva panos, mukaan lukien soveltuvin osin prosessori- ja puolijohdeteknologian teollisen allianssin laatimat etenemissuunnitelmat;

g)	valita valmiuksien kehittämistoimiin liittyvät ehdotukset 12 artiklan 1 kohdan ja 17 artiklan 2 kohdan u alakohdan mukaisesti;”;

korvataan d alakohta seuraavasti:

”d)	valita tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoimiin liittyvät ehdotukset 12 artiklan 1 kohdan ja 17 artiklan 2 kohdan u alakohdan mukaisesti;”.

16)

Korvataan 141 artikla seuraavasti:

”141 artikla

Rahoitusosuudet ja osallistumissäännöt

1. Horisontti Eurooppa -ohjelmasta rahoitettavien epäsuorien toimien osalta asetuksen (EU) 2021/695 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja poiketen siitä, mitä mainitun asetuksen 34 artiklassa säädetään, ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta rahoitettavien toimien osalta siruyhteisyritys voi toimeen sisältyvän unionin rahoituksen osalta soveltaa erilaisia rahoitusosuuksia osallistujatyypin, erityisesti pk-yritykset ja voittoa tavoittelemattomat oikeussubjektit, ja toimen tyypin mukaan. Rahoitusosuudet on ilmoitettava työohjelmassa.

2. Jos on asianmukaisesti perusteltua asiaankuuluvien työohjelman aiheiden kuvauksen perusteella, jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan sijoittautunut yksittäinen oikeussubjekti tai yhteenliittymä, joka ei täytä asetuksen (EU) 2021/695 22 artiklan 2 kohdassa tai asetuksen (EU) 2021/694 18 artiklassa säädettyä ehtoa, voi osallistua siruyhteisyrityksen rahoittamiin epäsuoriin toimiin.”.

17)	Viittauksia ”keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyritykseen” on pidettävä viittauksina ”siruyhteisyritykseen”.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

(1) EUVL C , , s. .

(2) EUVL C , , s. .

(3) Neuvoston asetus (EU) 2021/2085, annettu 19 päivänä marraskuuta 2021, Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisyritysten perustamisesta sekä asetusten (EY) N:o 219/2007, (EU) N:o 557/2014, (EU) N:o 558/2014, (EU) N:o 559/2014, (EU) N:o 560/2014, (EU) N:o 561/2014 ja (EU) N:o 642/2014 kumoamisesta (EUVL L 427, 30.11.2021, s. 17).

(4) EUVL L […], […], s. […].

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/694, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta ja päätöksen (EU) 2015/2240 kumoamisesta (EUVL L 166, 11.5.2021, s. 1).

(7) Allianssiin viitataan 5.5.2021 annetussa komission tiedonannossa ”Vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittäminen: vahvemmat sisämarkkinat Euroopan elpymistä varten”.

11.8.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 283/142

P9_TA(2023)0045

Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön täytäntöönpanosäännöksiä koskeva kuuleminen

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. helmikuuta 2023 luonnoksesta Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön täytäntöönpanosäännöksiksi (N9-0065/2022 – C9-0338/2022 – 2022/0903(NLE))

(Kuuleminen)

(2023/C 283/28)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon luonnoksen Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön täytäntöönpanosäännöksiksi (N9-0065/2022),

—

ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista ja päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom kumoamisesta 24. kesäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin asetuksen (EU, Euratom) 2021/1163 (1) 18 artiklan, jonka mukaisesti Euroopan oikeusasiamies on kuullut parlamenttia (C9-0338/2022),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 82 artiklan,

—	ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0010/2023),

hyväksyy luonnoksen täytäntöönpanosäännöksiksi sellaisina kuin ne ovat muutettuna;

pyytää oikeusasiamiestä ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos oikeusasiamies aikoo tehdä huomattavia muutoksia luonnokseensa;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Euroopan oikeusasiamiehelle, neuvostolle ja komissiolle.

Tarkistus 1

Luonnos täytäntöönpanosäännöksiksi

2 artikla – 3 kohta

Euroopan oikeusasiamiehen ehdottama teksti	Tarkistus
2.3. Oikeusasiamies käsittelee ohjesäännön 1 artiklan 3 kohdassa määriteltyjen oikeusasiamiehen tehtävien piiriin kuuluvan Euroopan parlamentin oikeusasiamiehelle siirtämän vetoomuksen kanteluna vetoomuksen esittäjän suostumuksella.	Poistetaan.

Tarkistus 2

Luonnos täytäntöönpanosäännöksiksi

3 artikla – 1 kohta

Euroopan oikeusasiamiehen ehdottama teksti	Tarkistus
3.1. Oikeusasiamies käsittelee kantelut millä tahansa unionin toimielinten virallisella kielellä ja työkielellä. Oikeusasiamies on yhteydessä kantelun tekijään kyseisellä kielellä, ellei kantelun tekijä suostu vastaanottamaan yhteydenottoja jollakin muulla unionin virallisella kielellä ja työkielellä.	3.1. Oikeusasiamies käsittelee kantelut millä tahansa unionin toimielinten virallisella kielellä ja työkielellä. Oikeusasiamies on yhteydessä kantelun tekijään sillä kielellä , jolla kantelu on tehty , ellei kantelun tekijä suostu vastaanottamaan yhteydenottoja jollakin muulla unionin virallisella kielellä ja työkielellä.

Tarkistus 3

Luonnos täytäntöönpanosäännöksiksi

3 artikla – 6 kohta

Euroopan oikeusasiamiehen ehdottama teksti	Tarkistus
3.6. Oikeusasiamies voi aiheelliseksi katsomissaan tilanteissa toteuttaa toimia sen varmistamiseksi, että kantelu käsitellään kiireellisenä ottaen huomioon strategiset tavoitteet tai kantelun erityisluonne, myös väärinkäytösten paljastamisen ja häirinnän kaltaisilla aloilla.	3.6. Ohjesäännön 2 artiklan mukaisesti oikeusasiamies voi aiheelliseksi katsomissaan tilanteissa toteuttaa toimia sen varmistamiseksi, että kantelu käsitellään kiireellisenä ottaen huomioon oikeusasiamiehen vuosikertomuksessa määritellyt strategisen työn aiheet tai kantelun erityisluonne, myös väärinkäytösten paljastamisen ja häirinnän kaltaisilla aloilla.

Tarkistus 4

Luonnos täytäntöönpanosäännöksiksi

3 artikla – 7 kohta

Euroopan oikeusasiamiehen ehdottama teksti	Tarkistus
3.7. Oikeusasiamies käsittelee häiritsevät viestit ja menettelyn väärinkäyttönä pidettävät kantelut asiaa koskevien suuntaviivojen mukaisesti.	3.7. Oikeusasiamies käsittelee häiritsevät viestit ja menettelyn väärinkäyttönä pidettävät kantelut asiaa koskevien suuntaviivojen mukaisesti. Suuntaviivat julkaistaan oikeusasiamiehen verkkosivustolla.

Tarkistus 5

Luonnos täytäntöönpanosäännöksiksi

4 artikla – 3 kohta

Euroopan oikeusasiamiehen ehdottama teksti

Tarkistus

4.3. Toimielimet toimittavat oikeusasiamiehen pyynnöstä oikeusasiamiehelle tietoja tai asiakirjoja tutkimusta varten. Oikeusasiamiehen tutkimusryhmä voi tutkia asiakirjoja joko asianomaisen toimielimen tiloissa tai sähköisesti. EU:n turvallisuusluokitellut asiakirjat annetaan tutkittaviksi asianomaisen toimielimen tiloissa, jollei oikeusasiamiehen kanssa toisin sovita.

4.3. Toimielimet toimittavat oikeusasiamiehen pyynnöstä ja ohjesäännön 5 artiklassa määrätyin edellytyksin oikeusasiamiehelle tietoja , myös asiakirjojen muodossa, tutkimusta varten. Oikeusasiamiehen tutkimusryhmä voi tarkastella tietoja joko asianomaisen toimielimen tiloissa tai sähköisesti. EU:n turvallisuusluokitellut tiedot annetaan tutkittaviksi asianomaisen toimielimen tiloissa, jollei oikeusasiamiehen kanssa toisin sovita.

Tarkistus 6

Luonnos täytäntöönpanosäännöksiksi

4 artikla – 4 kohta

Euroopan oikeusasiamiehen ehdottama teksti

Tarkistus

4.4. Edellä 4.2 ja 4.3 kohdassa tarkoitettuja seikkoja koskevat toimielimen vastaukset on annettava oikeusasiamiehen asettamassa määräajassa, joka on yleensä enintään kolme kuukautta. Vastauksen antamisen täsmällinen määräaika asetetaan kohtuulliseksi, ja siinä otetaan huomioon tutkimuksen monimutkaisuus ja kiireellisyys. Jos oikeusasiamies pitää tutkimusta yleisesti merkittävänä , vastauksen määräaika asetetaan kohtuullisuus huomioon ottaen mahdollisimman lyhyeksi. Jos asianomainen toimielin ei pysty antamaan vastausta asetetussa määräajassa, se voi esittää määräajan pidentämistä koskevan perustellun pyynnön.

4.4. Edellä 4.2 ja 4.3 kohdassa tarkoitettuja seikkoja koskevat toimielimen vastaukset on annettava oikeusasiamiehen asettamassa määräajassa, joka on yleensä enintään kolme kuukautta. Vastauksen antamisen täsmällinen määräaika asetetaan kohtuulliseksi, ja siinä otetaan huomioon tutkimuksen monimutkaisuus ja kiireellisyys. Jos oikeusasiamies pitää tutkimusta yleisen edun kannalta merkityksellisenä , vastauksen määräaika asetetaan kohtuullisuus huomioon ottaen mahdollisimman lyhyeksi. Jos asianomainen toimielin ei pysty antamaan vastausta asetetussa määräajassa, se voi esittää määräajan pidentämistä koskevan perustellun pyynnön.

Tarkistus 7

Luonnos täytäntöönpanosäännöksiksi

4 artikla – 10 kohta

Euroopan oikeusasiamiehen ehdottama teksti

Tarkistus

4.10. Oikeusasiamies säilyttää toimielimeltä tai jäsenvaltiolta tutkimuksen aikana saamansa asiakirjat tai tiedot , jotka kyseinen toimielin tai jäsenvaltio on määritellyt luottamuksellisiksi, ainoastaan niin kauan kuin tutkimus on meneillään sekä siihen asti, kunnes mahdollisen tarkistuspyynnön käsittelyn määräaika on päättynyt. Tällaiset asiakirjat tai tiedot tuhotaan sen jälkeen, kun tutkimus on päätetty ja mahdollisen tarkistuspyynnön käsittelyn määräaika on päättynyt. Oikeusasiamies voi pyytää toimielintä tai jäsenvaltiota säilyttämään tällaiset asiakirjat tai tiedot vähintään viiden vuoden ajan niiden saatua ilmoituksen siitä, ettei oikeusasiamies säilytä enää kyseisiä asiakirjoja tai tietoja.

4.10. Oikeusasiamies säilyttää ohjesäännön 5 artiklan 8 kohdassa tarkoitetut asiakirjat tai tiedot ainoastaan niin kauan kuin tutkimus on meneillään sekä siihen asti, kunnes tämän päätöksen 9.3 artiklan mukaisesti tehdyn mahdollisen tarkistuspyynnön käsittelyn määräaika on päättynyt. Tällaiset asiakirjat tai tiedot on tuhottava sen jälkeen, kun tutkimus on päätetty ja mahdollisen tarkistuspyynnön käsittelyn määräaika on päättynyt. Oikeusasiamies voi pyytää toimielintä tai jäsenvaltiota säilyttämään tällaiset asiakirjat tai tiedot vähintään viiden vuoden ajan niiden saatua ilmoituksen siitä, ettei oikeusasiamies säilytä enää kyseisiä asiakirjoja tai tietoja.

Tarkistus 8

Luonnos täytäntöönpanosäännöksiksi

5 artikla – 1 kohta

Euroopan oikeusasiamiehen ehdottama teksti	Tarkistus
5.1. Jos oikeusasiamies katsoo, että kanteluun voidaan etsiä sovintoratkaisu, oikeusasiamies pyrkii saamaan aikaan sovintoratkaisun asianomaisen toimielimen ja kantelun tekijän kanssa.	5.1. Jos oikeusasiamies katsoo, että kanteluun voidaan etsiä sovintoratkaisu, oikeusasiamies pyrkii saamaan aikaan sovintoratkaisun asianomaisen toimielimen kanssa hallinnollisen epäkohdan poistamiseksi ja siten kantelun ratkaisemiseksi .

Tarkistus 9

Luonnos täytäntöönpanosäännöksiksi

6 artikla – 2 kohta

Euroopan oikeusasiamiehen ehdottama teksti

Tarkistus

6.2. Jos oikeusasiamies ei havaitse hallinnollista epäkohtaa, jos sovintoratkaisuun on päästy tai jos lisätutkimukset eivät ole perusteltuja, tutkimus päätetään ja päätöksessä ilmoitetaan tutkimuksen tulokset. Oikeusasiamies voi antaa tutkimuksen päättämistä koskevassa päätöksessä parannusehdotuksia tutkimuksen kuluessa havaituista seikoista . Oikeusasiamies toimittaa päätöksen kantelun tekijälle ja asianomaiselle toimielimelle.

6.2. Jos oikeusasiamies ei havaitse hallinnollista epäkohtaa, jos sovintoratkaisuun on päästy tai jos lisätutkimukset eivät ole perusteltuja, tutkimus päätetään ja päätöksessä ilmoitetaan tutkimuksen tulokset. Oikeusasiamies voi ehdottaa tutkimuksen päättämistä koskevassa päätöksessä parannuksia, jotka koskevat tutkimuksen kuluessa havaittuja seikkoja . Oikeusasiamies toimittaa päätöksen kantelun tekijälle ja asianomaiselle toimielimelle.

Tarkistus 10

Luonnos täytäntöönpanosäännöksiksi

7 artikla – 2 kohta

Euroopan oikeusasiamiehen ehdottama teksti	Tarkistus
7.2. Oikeusasiamies voi antaa Euroopan parlamentille erityiskertomuksen tutkimuksesta, jossa oikeusasiamies on havainnut sellaisen hallinnollisen epäkohdan, jota oikeusasiamies pitää yleisesti merkittävänä .	7.2. Oikeusasiamies voi antaa Euroopan parlamentille erityiskertomuksen tutkimuksesta, jossa oikeusasiamies on havainnut sellaisen hallinnollisen epäkohdan, jota oikeusasiamies pitää yleisen edun kannalta erityisen merkityksellisenä .

Tarkistus 11

Luonnos täytäntöönpanosäännöksiksi

8 artikla – otsikko

Euroopan oikeusasiamiehen ehdottama teksti	Tarkistus
Oma-aloitteiset tutkimukset	Oma-aloitteiset tutkimukset ja jatkotutkimukset

Tarkistus 12

Luonnos täytäntöönpanosäännöksiksi

8 artikla – 1 kohta

Euroopan oikeusasiamiehen ehdottama teksti	Tarkistus
8.1. Ohjesäännön 1 artiklan 3 kohdassa määriteltyjen oikeusasiamiehen tehtävien mukaisesti oikeusasiamies suorittaa oma-aloitteisia tutkimuksia, joita oikeusasiamies pitää perusteltuina.	8.1. Ohjesäännön 1 artiklan 3 kohdassa ja 3 artiklan 3 kohdassa määriteltyjen oikeusasiamiehen tehtävien mukaisesti oikeusasiamies suorittaa oma-aloitteisia tutkimuksia, joita oikeusasiamies pitää perusteltuina.

Tarkistus 13

Luonnos täytäntöönpanosäännöksiksi

8 artikla – 2 kohta

Euroopan oikeusasiamiehen ehdottama teksti

Tarkistus

8.2. Oma-aloitteisissa tutkimuksissa sovelletaan soveltuvin osin kantelun perusteella aloitettavissa tutkimuksissa noudatettavia menettelyjä.

8.2. Oikeusasiamies voi myös ottaa kirjallisesti yhteyttä toimielimiin lisätäkseen tietoisuutta, jakaakseen havaintoja tai kerätäkseen tietoja hallinnollisista käytännöistä. Ohjesäännön 1 artiklan 3 kohdassa määriteltyjen oikeusasiamiehen tehtävien rajoissa ja 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti oikeusasiamies voi päättää suorittaa oma-aloitteisia tutkimuksia myös otettuaan tällä tavalla yhteyttä toimielimiin.

Tarkistus 14

Luonnos täytäntöönpanosäännöksiksi

8 artikla – 3 kohta

Euroopan oikeusasiamiehen ehdottama teksti

Tarkistus

8.3. Oikeusasiamies voi tutkimusten ulkopuolella ottaa kirjallisesti yhteyttä toimielimiin lisätäkseen tietoisuutta, jakaakseen havaintoja tai kerätäkseen tietoja hallinnollisista käytännöistä. Ohjesäännön 1 artiklan 3 kohdassa määriteltyjen oikeusasiamiehen tehtävien rajoissa oikeusasiamies voi päättää suorittaa oma-aloitteisia tutkimuksia 8.1 ja 8.2 kohdan mukaisesti myös otettuaan tällä tavalla yhteyttä toimielimiin.

8.3. Kantelun johdosta käynnistettyihin tutkimuksiin sovellettavia menettelyjä sovelletaan 8.1 ja 8.2 kohdan mukaisiin oma-aloitteisiin tutkimuksiin siltä osin kuin ne ovat merkityksellisiä kyseisten tutkimusten kannalta .

Tarkistus 15

Luonnos täytäntöönpanosäännöksiksi

9 artikla – 3 kohta

Euroopan oikeusasiamiehen ehdottama teksti

Tarkistus

9.3. Kantelun tekijällä on oikeus esittää tarkistuspyyntö tämän päätöksen 3.3 ja 3.4 kohdan mukaisesti tehdystä päätöksestä sekä tutkimuksen päätteeksi annetussa päätöksessä ilmoitetusta tutkimuksen tuloksesta, hallinnollisen epäkohdan havaitsemista lukuun ottamatta. Yksityiskohtaiset säännöt siitä, miten oikeusasiamies käsittelee tarkistuspyynnöt, esitetään oikeusasiamiehen antamassa päätöksessä.

Tarkistus 16

Luonnos täytäntöönpanosäännöksiksi

9 artikla – 4 kohta

Euroopan oikeusasiamiehen ehdottama teksti

Tarkistus

9.4. Esittäessään tämän päätöksen 9.3 kohdan mukaisen tarkistuspyynnön kantelun tekijällä on oikeus pyytää saada tutustua kantelua koskevaan oikeusasiamiehen aineistoon ohjesäännössä vahvistettujen sääntöjen mukaisesti, lukuun ottamatta toimielimen, jäsenvaltion tai oikeusasiamiehen luottamuksellisiksi luokittelemia asiakirjoja tai muita aineistoon mahdollisesti sisältyviä luottamuksellisia tietoja. Asiakirja-aineistoon sisältyvien tietojen ilmaisemiseen kantelun tekijälle sovelletaan ohjesäännön 5 artiklan 8 kohdassa määrättyjä edellytyksiä.

9.4. Esittäessään tämän päätöksen 9.3 kohdan mukaisen tarkistuspyynnön kantelun tekijällä on oikeus pyytää saada tutustua kantelua koskevaan oikeusasiamiehen aineistoon. Asiakirja-aineistoon sisältyvien tietojen ilmaisemisessa kantelun tekijälle on noudatettava ohjesäännöissä vahvistettuja sääntöjä ja erityisesti ohjesäännön 5 artiklan 8 kohdassa määrättyjä edellytyksiä.

Tarkistus 17

Luonnos täytäntöönpanosäännöksiksi

9 artikla – 5 kohta

Euroopan oikeusasiamiehen ehdottama teksti

Tarkistus

9.5. Oikeusasiamies voi kantelun tekijän tai kolmannen osapuolen laillisten etujen suojelemiseksi luokitella kanteluun tai muihin asiakirjoihin sisältyviä tietoja luottamuksellisiksi ja ilmoittaa asiasta toimielimelle. Poikkeuksellisissa olosuhteissa, kuten väärinkäytösten paljastamista koskevissa kanteluissa, oikeusasiamies voi päättää olla ilmoittamatta kantelun tekijän henkilöllisyyttä asianomaiselle toimielimelle.

Tarkistus 18

Luonnos täytäntöönpanosäännöksiksi

9 artikla – 7 kohta (uusi)

Euroopan oikeusasiamiehen ehdottama teksti

Tarkistus

9.7. Tapauksissa, joissa oikeusasiamiestä pyydetään tarkastamaan, varmistetaanko asianomaisen unionin toimielimen, elimen tai laitoksen toimivaltaisen viranomaisen toteuttamilla toimenpiteillä häirinnän väitettyjen uhrien suojelu ja palautetaanko niillä asianomaisten henkilöiden ihmisarvoa kunnioittava terve ja turvallinen työympäristö hallinnollisen tutkimuksen aikana, oikeusasiamies voi konsultoida ulkopuolisia alan asiantuntijoita siksi, että nämä voivat avustaa häntä tarkastuksessa, ja mahdollisia suosituksia varten.

Tarkistus 19

Luonnos täytäntöönpanosäännöksiksi

10 artikla

Euroopan oikeusasiamiehen ehdottama teksti	Tarkistus
Oikeusasiamies varmistaa, että toimielimille tiedotetaan oikeusasiamiehen tutkimuksista ja niiden tuloksista ja että niille annetaan tarvittaessa mahdollisuus esittää huomautuksia ja todisteita tässä päätöksessä ja ohjesäännössä määrätyllä tavalla.	Oikeusasiamies varmistaa, että toimielimille tiedotetaan oikeusasiamiehen tutkimuksista ja niiden tuloksista ja että niille annetaan mahdollisuus esittää huomautuksia ja todisteita tässä päätöksessä ja ohjesäännössä määrätyllä tavalla.

Tarkistus 20

Luonnos täytäntöönpanosäännöksiksi

13 artikla

Euroopan oikeusasiamiehen ehdottama teksti

Tarkistus

Oikeusasiamies voi julkistaa tutkimuksen etenemiseen liittyviä tietoja, jotka eivät ole luottamuksellisia. Erityisesti yleisesti merkittävissä tutkimuksissa oikeusasiamies voi julkistaa yhteydenpidon toimielinten tai jäsenvaltioiden kanssa ohjesäännön 5 artiklan 8 kohdassa määrätyin edellytyksin.

Oikeusasiamies voi julkistaa tutkimuksen etenemiseen liittyviä tietoja, jotka eivät ole luottamuksellisia , sanotun kuitenkaan rajoittamatta ohjesäännön 6 artiklan ja 9 artiklan 1 kohdan soveltamista . Erityisesti yleisen edun kannalta merkityksellisissä tutkimuksissa oikeusasiamies voi julkistaa yhteydenpidon toimielinten tai jäsenvaltioiden kanssa ohjesäännön 5 artiklan 8 kohdassa määrätyin edellytyksin.

(1) EUVL L 253, 16.7.2021, s. 1.

11.8.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 283/149

P9_TA(2023)0047

EU:n liittyminen Euroopan neuvoston yleissopimukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. helmikuuta 2023 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen tekemisestä Euroopan unionin osalta (COM(2016)0109 – 2016/0062R(NLE))

(2023/C 283/29)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston päätökseksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen tekemisestä Euroopan unionin osalta (COM(2016)0109),

—

ottaa huomioon 11. toukokuuta 2017 annetun neuvoston päätöksen (EU) 2017/865 naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta rikosoikeuden alalla tehtävään oikeudelliseen yhteistyöhön liittyvien asioiden osalta (1),

—	ottaa huomioon 11. toukokuuta 2017 annetun neuvoston päätöksen (EU) 2017/866 naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta turvapaikanhaun ja palauttamiskiellon osalta (2),

—	ottaa huomioon naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Istanbulin yleissopimus) (3), joka tuli voimaan 1. elokuuta 2014 ja jonka Euroopan unionin allekirjoitti 12. kesäkuuta 2017,

—	ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen 2 ja 3 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 8, 10, 19, 83, 153 ja 157 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ”peruskirja”, joka tuli voimaan yhdessä Lissabonin sopimuksen kanssa joulukuussa 2009, ja erityisesti sen 1, 2, 3, 4, 6, 21, 23 ja 31 artiklan,

—	ottaa huomioon miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla 13. joulukuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/113/EY (4), jossa määritellään sekä tuomitaan häirintä ja seksuaalinen häirintä,

—

ottaa huomioon miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5. heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY (5), jossa määritellään välitön ja välillinen syrjintä, häirintä ja sukupuolinen häirintä,

—	ottaa huomioon rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/29/EU (6) (uhrien oikeuksia koskeva direktiivi),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) vuoden 2014 kertomuksen naisiin kohdistuvasta väkivallasta (7),

—

ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön sekä erityisesti ne tuomiot, jotka koskevat perheväkivaltaa ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, erityisesti Opuz v Turkki (8), Y ja muut v Bulgaria (9), Landi v Italia (10), M.C. v Bulgaria (11), Yazgül Yılmaz v Turkki (12), V.C. v Slovakia (13), P. ja S. v Puola (14) sekä J.L. v Italia (15),

—	ottaa huomioon Roomassa 4. marraskuuta 1950 allekirjoitetun Euroopan neuvoston yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi sekä erityisesti sen 2, 3, 8 ja 14 artiklan ja 12:nnen pöytäkirjan,

—

ottaa huomioon naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjuntaa käsittelevän Euroopan neuvoston asiantuntijaryhmän (Grevio) perusarviointiraportit sekä erityisesti raportit Alankomaista, Belgiasta, Espanjasta, Italiasta, Itävallasta, Maltasta, Portugalista, Puolasta, Ranskasta, Romaniasta, Sloveniasta, Suomesta, Tanskasta ja Ruotsista, mukaan lukien luettelot Grevion tekemistä ehdotuksista sekä sopimuspuolten komitean suositukset,

—	ottaa huomioon 20. lokakuuta 2021 annetun naisiin kohdistuvan väkivallan digitaalista ulottuvuutta koskevan Grevion yleissuosituksen nro 1,

—	ottaa huomioon Grevion helmikuussa 2022 julkaiseman Grevion horisontaalisen väliarvioinnin perusarviointiraporteista (16),

—	ottaa huomioon 11. toukokuuta 2011 julkaistun selitysmuistion Euroopan neuvoston yleissopimukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta,

—	ottaa huomioon Euroopan neuvoston raportin ”Overview of studies on the costs of violence against women and domestic violence”,

—	ottaa huomioon 4. joulukuuta 2017 julkaistun Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun asiakirjan ”Women’s sexual and reproductive health and rights in Europe”,

—	ottaa huomioon vuonna 1993 pidetyssä ihmisoikeuskonferenssissa hyväksytyn Wienin julistuksen ja toimintaohjelman,

—

ottaa huomioon neljännessä naisten maailmankonferenssissa 15. syyskuuta 1995 hyväksytyn Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman sekä YK:n erityisistunnoissa Peking + 5 (2000), Peking + 10 (2005), Peking + 15 (2010), Peking + 20 (2015) hyväksytyt päätösasiakirjat ja YK:n naisten asemaa käsittelevän komission poliittisen julistuksen Peking + 25 -erityisistunnosta (2020),

—

ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja erityisesti naisten oikeuksia koskevat YK:n oikeudelliset välineet, kuten YK:n peruskirjan, ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen (CEDAW-sopimus) ja sen valinnaisen pöytäkirjan, kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen, pakolaisten oikeusasemaa koskevan vuonna 1951 tehdyn yleissopimuksen ja palauttamiskiellon periaatteen sekä lasten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen,

—	ottaa huomioon naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevat CEDAW-komitean yleissuositukset 12, 19, 33 ja 35,

—	ottaa huomioon 2018 annetun naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, sen syitä ja seurauksia käsittelevän YK:n erityisraportoijan vuoden 2018 kertomuksen naisiin ja tyttöihin kohdistuvasta verkkoväkivallasta inhimillisestä näkökulmasta,

—	ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2021 voimaan tulleen Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen (nro 190) väkivallan ja häirinnän poistamisesta työelämässä ja sitä täydentävän suosituksen (nro 206) samasta asiasta,

—

ottaa huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen, jonka osapuoli EU on, mukaan lukien YK:n vammaisten oikeuksia käsittelevän komitean (UNCRPD) vuonna 2015 EU:lle esittämät loppupäätelmät, joissa EU:ta kehotetaan liittymään Istanbulin yleissopimukseen keinona suojella vammaisia naisia ja lapsia väkivallalta,

—	ottaa huomioon kestävän kehityksen tavoitteen 5 sukupuolten tasa-arvon saavuttamisesta ja kaikkien naisten ja tyttöjen oikeuksien ja mahdollisuuksien vahvistamisesta,

—	ottaa huomioon vuonna 1993 annetun YK:n julistuksen naisiin kohdistuvan väkivallan poistamisesta,

—	ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen vuonna 2020 antaman päätöslauselman kaikkinaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä ja kitkemistä koskevien toimien tehostamisesta,

—	ottaa huomioon komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025” (COM(2020)0152),

—	ottaa huomioon 24. kesäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon uhrien oikeuksia koskevasta EU:n strategiasta (2020–2025) (COM(2020)0258),

—	ottaa huomioon 12. marraskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva strategia 2020–2025” (COM(2020)0698),

—	ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2022 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumisesta (COM(2022)0105),

—	ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin vuoden 2021 raportin ”The costs of gender-based violence in the European Union” ja sen vuodesta 2013 lähtien julkaisemat kertomukset tasa-arvoindeksistä,

—	ottaa huomioon heinäkuussa 2021 pidetyssä Generation Equality Forum -tapahtumassa tehdyt sitoumukset,

—	ottaa huomioon 26. marraskuuta 2009 antamansa päätöslauselman naisiin kohdistuvan väkivallan poistamisesta (17),

—	ottaa huomioon 5. huhtikuuta 2011 antamansa päätöslauselman naisiin kohdistuvan väkivallan torjumista koskevan EU:n politiikan painopistealueista ja yleispiirteistä (18),

—	ottaa huomioon 25. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnasta (19),

—	ottaa huomioon 26. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumisesta EU:ssa (20),

—	ottaa huomioon 12. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta neuvoston päätökseksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen tekemisestä Euroopan unionin osalta (21),

—	ottaa huomioon 13. helmikuuta 2019 antamansa päätöslauselman naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon heikentämispyrkimyksistä EU:ssa (22),

—

ottaa huomioon 4. huhtikuuta 2019 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin tuomioistuimen lausunnon pyytämisestä siitä, ovatko ehdotukset Euroopan unionin liittymisestä Euroopan neuvoston yleissopimukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta sopusoinnussa perussopimusten kanssa, sekä liittymiseen sovellettavasta menettelystä (23),

—	ottaa huomioon 28. marraskuuta 2019 antamansa päätöslauselman EU:n liittymisestä Istanbulin yleissopimukseen ja muista toimenpiteistä sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi (24),

—	ottaa huomioon 21. tammikuuta 2021 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvoa koskevasta EU-strategiasta (25),

—	ottaa huomioon 11. helmikuuta 2021 antamansa päätöslauselman naisten oikeuksiin liittyvistä tulevista haasteista Euroopassa yli 25 vuotta Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman jälkeen (26),

—	ottaa huomioon 16. syyskuuta 2021 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle sukupuolistuneen väkivallan määrittelemisestä uudeksi rikollisuuden alaksi, joka mainitaan SEUT 83 artiklan 1 kohdassa (27),

—	ottaa huomioon 6. lokakuuta 2021 antamansa päätöslauselman parisuhdeväkivallan ja huolto-oikeuksien vaikutuksista naisiin ja lapsiin (28),

—	ottaa huomioon 14. joulukuuta 2021 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle sukupuolistuneen väkivallan torjumisesta: verkkoväkivalta (29),

—	ottaa huomioon 15. joulukuuta 2021 antamansa päätöslauselman naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa vuosina 2018–2020 (30),

—	ottaa huomioon 24. marraskuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU:n liittymisestä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehtyyn Istanbulin yleissopimukseen (31),

—	ottaa huomioon 6. lokakuuta 2021 annetun Euroopan unionin tuomioistuimen (suuri jaosto) lausunnon 1/19 Istanbulin yleissopimuksesta (32),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 5 kohdan,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan työjärjestyksen 58 artiklan mukaisen yhteiskäsittelyn,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan väliaikaisen mietinnön (A9-0021/2023),

ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvo on yksi EU:n perusarvoista, joka on vahvistettu SEU 2 artiklassa ja jota korostetaan perusoikeuskirjan 23 artiklassa, ja että se on valtavirtaistettava EU:n kaikkiin politiikkoihin, toimiin ja ohjelmiin; ottaa huomioon, että Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE) on todennut, että nykytahdilla Euroopan unioni tarvitsee noin 60 vuotta saavuttaakseen sukupuolten tasa-arvon; katsoo, että sukupuoleen perustuvan väkivallan ja erityisesti naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan poistaminen on edellytys todellisen sukupuolten tasa-arvon saavuttamiselle;

ottaa huomioon, että sukupuoleen perustuva väkivalta on ihmiseen kohdistuvaa väkivaltaa kyseisen henkilön sukupuolen perusteella tai väkivaltaa, joka vaikuttaa suhteettomasti tiettyä sukupuolta edustaviin henkilöihin; ottaa huomioon, että Istanbulin yleissopimuksen määritelmän mukaisesti ”naisiin kohdistuva väkivalta” tarkoittaa naisiin kohdistuvaa ihmisoikeuksien loukkaamista ja yhtä syrjinnän muotoa ja että se käsittää kaikki sellaiset sukupuoleen perustuvat väkivallanteot, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa naisille fyysistä, seksuaalista, henkistä, rakenteellista tai taloudellista haittaa tai kärsimystä, mukaan lukien tällaisilla teoilla uhkaaminen, pakottaminen tai mielivaltainen vapaudenriisto joko julkisessa tai yksityiselämässä; ottaa huomioon, että vapaus ja tasa-arvo antavat naisille keinot hyödyntää todellista potentiaaliaan;

ottaa huomioon, että Istanbulin sopimuksen 3 artiklassa määritellään sukupuoleen perustuva väkivalta väkivallaksi, joka kohdistetaan naiseen hänen naiseutensa vuoksi tai joka kohdistuu suhteellisesti useimmin naisiin, ja sukupuolet yhteiskunnallisesti rakentuneiksi rooleiksi, käyttäytymismuodoiksi, toiminnoiksi ja ominaisuuksiksi, joita tietty yhteiskunta pitää sopivina naisille ja vastaavasti miehille;

ottaa huomioon, että joka kolmas nainen EU:ssa, yhteensä noin 62 miljoonaa naista, on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa ja että yli puolet naisista (55 prosenttia) EU:ssa on kokenut seksuaalista häirintää vähintään kerran täytettyään 15-vuotta (33); ottaa huomioon, että Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) tekee parhaillaan uutta tutkimusta näiden tietojen päivittämiseksi; ottaa huomioon, että sukupuoleen perustuvan väkivallan ja parisuhdeväkivallan arvioidut kustannukset Euroopan unionissa ovat uusimpien arvioiden mukaan nousseet noin kolmanneksella ja sukupuoleen perustuvan väkivallan arvioidut kustannukset ovat 366 miljardia euroa vuodessa (34); ottaa huomioon, että on edelleen monia sukupuoleen perustuvan väkivallan muotoja ja siihen liittyviä näkökohtia, joista ei edelleenkään saada riittävästi tietoa; ottaa huomioon, että EIGE totesi vuoden 2022 tasa-arvoindeksissään (35), että tiedot eivät edelleenkään kuvasta sukupuoleen perustuvan väkivallan laajuutta EU:ssa;

ottaa huomioon, että sukupuoleen perustuva väkivalta, erityisesti naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta, on sekä syy että seuraus rakenteellisesta eriarvoisuudesta, joka perustuu sukupuolistereotypioihin ja valtasuhteiden epäsymmetriaan, myös yksityisillä, sosiaalisilla, julkisilla ja talouden aloilla; ottaa huomioon, että sukupuoleen perustuva väkivalta sekä verkossa että sen ulkopuolella on vakavin sukupuolten epätasa-arvon ja syrjinnän ilmentymä ja että sillä on vakavia suoria ja välillisiä vaikutuksia uhreihin ja heidän lapsiinsa, ja sillä voi olla pitkäaikaisia fyysisiä, seksuaalisia, emotionaalisia ja psykologisia seurauksia, mikä on sellaisenaan kansanterveydellinen ongelma ja aiheuttaa taloudellista ja rahoituksellista haittaa; katsoo, että sukupuoleen perustuva väkivalta rikkoo naisten ihmisoikeuksia ja on vakava este naisten osallistumiselle yhteiskunnalliseen, julkiseen ja poliittiseen elämään ja työmarkkinoille ja estää naisia nauttimasta täysimääräisesti oikeuksistaan ja perusvapauksistaan;

ottaa huomioon, että sukupuoleen perustuva väkivalta voi heikentää kansainvälisiin ja eurooppalaisiin ihmisoikeusvälineisiin, kuten perusoikeuskirjaan, kirjattuja monia perusoikeuksia, joita ovat esimerkiksi oikeus ihmisarvoon (1 artikla), oikeus elämään (2 artikla), oikeus henkilön koskemattomuuteen (3 artikla), kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kielto (4 artikla), oikeus vapauteen ja turvallisuuteen (6 artikla), oikeus syrjimättömyyteen, myös sukupuolen perusteella (21 artikla), sekä oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan oikeudenkäyntiin;

ottaa huomioon, että sukupuoleen perustuva väkivalta, erityisesti naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta, on rakenteellinen ja laajalle levinnyt ongelma kaikkialla Euroopassa ja maailmassa, joka koskee uhreja ja rikoksentekijöitä iästä, koulutuksesta, tuloista, sosiaalisesta asemasta ja kulttuuritaustasta riippumatta, ja vaikka kuka tahansa voi olla sukupuoleen perustuvan väkivallan välillinen uhri, kaikki väkivallan muodot vaikuttavat suhteettomasti naisiin ja tyttöihin;

ottaa huomioon, että erityisesti naisiin ja tyttöihin kohdistuu kaikessa moninaisuudessaan sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja he kokevat erilaisia ja risteäviä syrjinnän muotoja, joilla on moninaisia kielteisiä vaikutuksia; katsoo, että jotkin naisten ja tyttöjen ryhmät, kuten maahanmuuttaja-, pakolais- ja turvapaikanhakijanaiset, vammaiset naiset ja tytöt ja romaninaiset, ovat moninkertaisen syrjinnän vaarassa ja siksi vieläkin alttiimpia väkivallalle; ottaa huomioon, että naisten moninaisuus ja risteävien syrjinnän muotojen riskit olisi otettava huomioon; toteaa, että hlbtiq+-henkilöt voivat altistua sukupuoleen perustuvalle väkivallalle sukupoliseen suuntautumisensa, sukupuolensa, sukupuoli-identiteettinsä, sukupuolen ilmaisunsa tai sukupuolitettujen kehon piirteidensä vuoksi; ottaa huomioon, että Istanbulin yleissopimuksessa määrätään, että on varmistettava kaikkien sen määräysten täytäntöönpano, erityisesti toimet uhrien oikeuksien suojelemiseksi, syrjimättä ketään esimerkiksi biologisen tai sosiaalisen sukupuolen, rodun, ihonvärin, kielen, uskonnon, poliittisen tai muun mielipiteen, kansallisen tai yhteiskunnallisen alkuperän, kansalliseen vähemmistöön kuulumisen, varallisuuden, syntyperän, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin, iän, terveydentilan, vamman, siviilisäädyn, maahanmuuttajataustan, pakolaisaseman tai muun aseman perusteella;

I.	katsoo, että nämä risteävät ja moninaiset syrjinnän muodot olisi otettava huomioon, kun annetaan oikeussuojaa ja siihen liittyviä palveluja; katsoo, että suojelutoimenpiteitä täytäntöön pantaessa naisille olisi tarjottava erityistukipalveluja;

ottaa huomioon, että raiskauskulttuuri, joka koostuu joukosta uskomuksia, jotka kannustavat miehiä seksuaaliseen väkivaltaan, ja tukee sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, on edelleen laajalle levinnyt ongelma kaikkialla Euroopassa ja maailmassa ja että se ilmenee seksuaalisen väkivallan, raiskauksen ja seksuaalisen häirinnän normalisointina tai vähättelemisenä ja perustuu sukupuolistereotypioihin, seksismiin, naisvihaan ja vallan epätasaiseen jakautumiseen sukupuolten välillä;

ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvon heikentyminen on usein osoitus ja ensimmäinen hälytysmerkki perusoikeuksien ja -arvojen, kuten demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen, heikkenemisestä kyseisessä yhteiskunnassa; ottaa huomioon, että tällä vuosikymmenellä sukupuolten tasa-arvoon, naisten ja tyttöjen oikeuksiin ja hlbtiq+-henkilöiden oikeuksiin kohdistuu näkyvä ja yhä järjestelmällisempi hyökkäys ja sortava vastustus, jotka ilmenevät erityisesti useissa jäsenvaltioissa ja muualla maailmassa ja jotka ovat johtaneet naisiin ja hlbtiq+-henkilöihin kohdistuvan väkivallan näkyvään lisääntymiseen verkossa ja sen ulkopuolella;

ottaa huomioon, että EU:n on toteutettava kaikki tarpeelliset toimet edistääkseen ja suojellakseen naisten ja tyttöjen oikeutta elää ilman väkivaltaa; ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on lisännyt perheväkivaltaa ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa; toteaa, että yli 45 prosenttia maailman naisista ilmoitti, että he tai joku heidän tuntemansa nainen oli kokenut jonkinlaista väkivaltaa ja 65 prosenttia naisista kertoi kokeneensa sitä elämänsä aikana; ottaa huomioon, että ilmoitetut naismurhat lisääntyivät Euroopan maissa jyrkästi tai jatkuvasti; ottaa huomioon, että keskeisten palvelujen, kuten hätämajoituksen ja puhelinavun, saatavuus on vähentynyt, mikä vahvistaa sen, että on entistä kiireellisempää toteuttaa konkreettisia toimenpiteitä tällaisen väkivallan torjumiseksi pandemiasta saatujen kokemusten perusteella;

ottaa huomioon, että erityisesti naisiin ja tyttöihin kohdistuva sukupuoleen perustuva väkivalta voi esiintyä monissa muodoissa, kuten fyysinen väkivalta, seksuaalinen väkivalta, mukaan lukien raiskaukset, naisten sukuelinten silpominen, naismurhat, naisten ja tyttöjen kauppa seksuaalista hyväksikäyttöä varten, seksuaalinen häirintä, kunniarikokset ja pakkoavioliitot, vankina pitäminen avioliitossa, pakkosterilointi, pakkoabortti sekä turvallisen ja laillisen abortin kieltäminen, synnytys- ja gynekologinen väkivalta, institutionaalinen väkivalta, sijaiskärsijäväkivalta, perhe- ja/tai kotiyksikössä esiintyvä taloudellinen väkivalta, vainoaminen, kiusaaminen ja häirintä, vihapuhe verkossa ja sen ulkopuolella sekä verkkoväkivallan eri muodot; ottaa huomioon, että hlbtiq+-naisiin kohdistuvaan sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan sisältyy myös muita seksuaalisen väkivallan muotoja, kuten ”korjaava” raiskaus ja seksuaalinen häirintä, naisten ja intersukupuolisten sukuelinten silpominen, trans- ja intersukupuolisten pakkosterilointi ja eheytyshoito;

ottaa huomioon, että erot jäsenvaltioiden laeissa ja politiikoissa ovat johtaneet eroihin siinä, missä määrin naisia suojellaan sukupuoleen perustuvalta väkivallalta, minkä vuoksi naisilla ei ole yhdenvertaista suojelua sukupuoleen perustuvalta väkivallalta kaikkialla EU:ssa; ottaa huomioon, että joissakin jäsenvaltioissa turvallisen ja laillisen abortin kieltäminen on johtanut useiden naisten kuolemaan viime vuosina (36); ottaa huomioon, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut useaan otteeseen, että abortin saatavuuden rajoittaminen, jos siitä säädetään kansallisessa lainsäädännössä, ja laillisesti sallitun saatavuuden puutteellinen täytäntöönpano loukkaavat ihmisoikeuksia, joten se on tässä yhteydessä yksi sukupuoleen perustuvan väkivallan muoto; ottaa huomioon, että joissakin jäsenvaltioissa naisten oikeuksia ajavia järjestöjä häiritään ja vainotaan siksi, että ne auttavat epäinhimillisten aborttilakien uhreja (37);

toteaa, että sukupuoleen perustuva väkivallasta raportoidaan edelleen liian vähän Euroopan unionissa; ottaa huomioon, että 67 prosenttia perusoikeusviraston vuoden 2014 tutkimuksessa haastatelluista naisista ilmoitti, että he eivät ilmoittaneet vakavista parisuhdeväkivaltatapauksista poliisille tai muille järjestöille (38);

ottaa huomioon, että stereotypiat ja sukupuolisyrjintä oikeusjärjestelmässä sekä sukupuolisensitiivisten, tehokkaiden ja nopeiden syytetoimien, oikeudellisten kehysten, oikeusjärjestelmien ja suojelun, tuen ja korvausten tarjoamista koskevien toimenpiteiden puute heikentävät naisten oikeussuojan saatavuutta ja edistävät luottamuksen heikentymistä lainvalvontaan, tietojen puute siitä, miten tällaisissa tapauksissa olisi toimittava ja niistä ilmoitettava, sekä asianmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen puute ovat usein syitä olla ilmoittamatta sukupuoleen perustuvasta väkivallasta;

Q.	ottaa huomioon, että tietyt sukupuoleen perustuvan väkivallan kohteeksi joutuneet ryhmät, kuten rodullistetut naiset, vammaiset naiset, maahanmuuttajanaiset ja hlbtiq+-henkilöt, kohtaavat lisäesteitä oikeussuojan saatavuudessa;

ottaa huomioon, että monissa tapauksissa uhri voi saada osakseen halventavia kommentteja, joutua toistuvasti tekemisiin väkivallantekijän kanssa ja lainvalvontaviranomaiset tai poliisi saattavat syyttää uhria ja kuulustella tätä moneen kertaan samoista seikoista, mikä lisää heidän pelkoaan ilmoittaa kokemastaan väkivallasta ja lisää uudelleen uhriksi joutumisen riskiä tai aiheuttaa uhrille lisäkärsimystä;

ottaa huomioon, että naisiin kohdistuvan väkivallan poistamisesta vuonna 1993 annetussa YK:n julistuksessa ja YK:n Pekingin toimintaohjelmassa määriteltiin naisiin kohdistuva väkivalta kaikenlaiseksi sukupuoleen perustuvaksi väkivallaksi, joka aiheuttaa tai todennäköisesti aiheuttaa naisille ruumiillista, seksuaalista tai henkistä haittaa tai kärsimystä, mukaan lukien tällaisilla teoilla uhkaaminen, pakottaminen tai mielivaltainen vapaudenriisto joko julkisessa tai yksityiselämässä; ottaa huomioon, että naisten syrjinnän poistamista käsittelevä YK:n komitea (CEDAW-komitea) määrittelee sukupuoleen perustuvan väkivallan väkivallaksi, joka kohdistetaan naiseen siksi, että hän on nainen, tai joka vaikuttaa suhteettomasti naisiin; ottaa huomioon, että CEDAW-komitea korostaa, että sukupuoleen perustuva väkivalta on syrjinnän muoto, joka estää vakavasti naisten mahdollisuuksia käyttää oikeuksiaan ja vapauksiaan tasa-arvoisesti miesten kanssa ja siten loukkaa heidän ihmisoikeuksiaan;

ottaa huomioon, että komissio on ottanut sukupuoleen perustuvan väkivallan lopettamisen keskeiseksi painopisteeksi sukupuolten tasa-arvostrategiassa 2020–2025 ja esittänyt konkreettisia ehdotuksia, joilla varmistetaan sukupuoleen perustuvan väkivallan ja perheväkivallan tehokas ehkäiseminen; toteaa, että näitä ehdotuksia ovat muun muassa EU:n Istanbulin yleissopimukseen liittymisen päätökseen saattaminen ja sen nopean ratifioinnin ja täytäntöönpanon varmistaminen EU:n jäsenvaltioissa;

katsoo, että ainoastaan lainsäädännöllisiä ja muita toimia yhdistävällä politiikan yhdistelmällä ja toimenpiteillä uhrien auttamiseksi löytämään asunto ja työpaikka, myös tarjoamalla uhreille suojaa ja naisille taloudellinen riippumattomuus ja yhtäläinen mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan, voidaan merkittävästi vähentää naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa ja muita väkivallan muotoja, kuten hlbtiq+-henkilöihin kohdistuvaa väkivaltaa, ja niiden seurauksia;

katsoo, että kansalaisyhteiskunnan ja erityisesti naisjärjestöjen ja sukupuolten tasa-arvon parissa työskentelevien järjestöjen osuus kaikenlaisen väkivallan ehkäisemisessä ja torjumisessa on hyvin merkittävä; katsoo, että niiden työ olisi tunnustettava ja niitä olisi kannustettava, tuettava ja rahoitettava riittävällä tavalla muun muassa tarjoamalla mahdollisuus hakea ja saada valtion ja EU:n rahoitusta niin, että ne voivat tehdä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla;

ottaa huomioon, että Istanbulin yleissopimus on tähän mennessä tehokkain, voimakkain ja kattavin väline naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan moninaisten muotojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi Euroopassa ja sen ulkopuolella; ottaa huomioon, että yleissopimus tarjoaa sen osapuolille ja niiden kansallisille viranomaisille ohjeita, joiden avulla ne voivat vastata riittävin ja monialaisin keinoin naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja perheväkivaltaan neljän pilarin kautta: ehkäiseminen, väkivallasta selviytyneiden suojelu ja korvauksien myöntäminen, rikoksentekijöiden syytteeseenpano ja yhdennetty politiikka; ottaa huomioon, että yleissopimuksen ratifioineet maat ovat tehostaneet ennaltaehkäisytoimia ja parantaneet tutkinta- ja syytetoimia sekä väkivallan uhreiksi joutuneiden naisten ja tyttöjen suojelupalveluja (39); ottaa huomioon, että kaikkien jäsenvaltioiden välitön liittyminen Istanbulin yleissopimukseen edistäisi yhdennetyn politiikan kehittämistä ja siten varmistaisi yhtäläisen suojelun sellaisten velvoittavien välineiden avulla, jotka ylittävät erilaiset toimintapolitiikat ja lainsäädännöt eri jäsenvaltioissa, ja edistäisi kansainvälistä yhteistyötä kaikenlaisen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnassa, mikä on erityisen tärkeää sodan aikana ja humanitaarisissa kriiseissä ja pakolaiskriisissä, kuten Ukrainasta paenneiden naisten ja tyttöjen tilanne on osoittanut;

X.	ottaa huomioon, että Istanbulin sopimus on sekasopimus, johon EU voi liittyä samanaikaisesti jäsenvaltioiden kanssa; ottaa huomioon, että tämä on vahvistettu Euroopan unionin tuomioistuimen lausunnolla (40);

katsoo, että kaikkien jäsenvaltioiden liittyminen Istanbulin yleissopimukseen tukisi koordinoitua lähestymistapaa naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnassa yhdessä nykyisten tai tulevien asiaan liittyvien EU:n tason toimenpiteiden kanssa, kuten ehdotus EU:n direktiiviksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnasta ja uhrien oikeuksia koskeva direktiivi;

toteaa, että naisiin kohdistuva väkivalta, myös perheväkivalta, katsotaan liian usein yksityisasiaksi ja siksi sitä siedetään liian helposti; toteaa, että se on itse asiassa rajat ylittävä ja järjestelmällinen perusoikeuksien loukkaus ja vakava rikos, joka on estettävä ja josta on nostettava syytteitä, ja siksi jäsenvaltioiden olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä sen torjumiseksi yhdessä; ottaa huomioon, että kaikkien Euroopan unionin naisten ja tyttöjen olisi voitava nauttia samantasoisesta suojelusta sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa vastaan riippumatta jäsenvaltioista, joissa he ovat; toteaa, että kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet Istanbulin yleissopimuksen, mutta vain 21 on ratifioinut sen; ottaa huomioon, että kuusi jäsenvaltiota – Bulgaria, Tšekki, Unkari, Liettua, Latvia ja Slovakia – ei ole vielä ratifioinut yleissopimusta; ottaa huomioon, että EU:n liittyminen Istanbulin yleissopimukseen ei vapauta jäsenvaltioita kansallisesta ratifioinnista; katsoo, että EU:n on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa suojellakseen ja edistääkseen kaikkien naisten ja tyttöjen oikeutta elää joutumatta kokemaan sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa; ottaa huomioon, että Puolan hallitus on ilmoittanut aikovansa vetäytyä yleissopimuksesta vuonna 2020 ja että asia on edelleen Puolan perustuslakituomioistuimen käsiteltävänä;

AA.

ottaa huomioon, että naisiin kohdistuvien rikosten tekijöiden rankaisemattomuutta esiintyy edelleen ja se on saatava loppumaan varmistamalla syytetoimet ja asianmukaiset tuomiot näistä rikoksista, mikä on väkivallan uhrien kannalta tarpeen vaikenemisen noidankehän murtamiseksi, ja katsoo, että väkivallasta selvinneiden naisten ja tyttöjen on saatava tarvitsemaansa tukea ja tunnustusta lainvalvontaviranomaisten ja oikeusjärjestelmän puolelta ja tarvitsemiansa oikeussuojakeinoja, erityisesti maaseudulla, jossa uhrien suojelupalveluja ei ole tai ne ovat hyvin suppeita; katsoo, että on tärkeää taata asianmukainen pääsy erikoistuneisiin palveluihin, kuten terveydenhuoltoon tai turvalliseen majoitukseen, syytteen nostamisen vaiheesta riippumatta; katsoo, että on olennaisen tärkeää tarjota asianmukaista oikeudet ja sukupuolen huomioon ottavaa koulutusta, asianmukaisia menettelyjä ja ohjeita kaikille oikeusalan ammattilaisille ja lainvalvontaviranomaisille, myös tuomareille, yleisille syyttäjille, oikeuslaitoksen henkilöstölle, teknisen rikostutkinnan asiantuntijoille, palveluntarjoajille, työpaikkojen esihenkilöille ja muille kaikenlaisen sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrien parissa työskenteleville ammattilaisille syrjinnän ja uudelleen uhriksi joutumisen välttämiseksi;

AB.

ottaa huomioon, että kansainvälinen yhteisö on tunnustanut erityisesti naisiin ja tyttöihin kohdistuvan sukupuoleen perustuvan väkivallan ja todennut, että sitä olisi torjuttava kokonaisvaltaisesti; toteaa, että huolimatta kaikista kansainvälisten järjestöjen, kansalaisyhteiskunnan ja valtion viranomaisten ponnisteluista sukupuoleen perustuvan väkivallan kitkemiseksi se on edelleen laaja-alaista ja ilmenee uusissa muodoissa, kuten verkossa tapahtuvana väkivaltana, häirintänä, ja vainoamisena sekä intiimin aineiston jakamisena sosiaalisen median kautta ilman suostumusta; ottaa huomioon, että naisiin kohdistuva verkkoväkivalta ja verkossa tapahtuva lähisuhdeväkivalta ovat yleistyneet viime vuosina, erityisesti covid-19-pandemian jälkeen; ottaa huomioon, että Euroopan unionissa 4–7 prosenttia naisista on kokenut verkkohäirintää, kun taas 1–3 prosenttia on kokenut verkkovainoa (41); ottaa huomioon, että 180 maan vastaajien keskuudessa vuonna 2020 tehdyssä World Wide Web Foundation -tutkimuksessa (42) kävi ilmi, että 52 prosenttia maailman nuorista naisista ja tytöistä on kokenut verkossa hyväksikäyttöä, kuten intiimien kuvien, videoiden tai viestien jakamista ilman heidän suostumustaan, ilkeitä ja nöyryyttäviä viestejä, loukkaavaa ja uhkaavaa kieltä, seksuaalista häirintää ja väärää sisältöä, ja 64 prosenttia vastaajista ilmoitti tuntevansa jonkun, joka on joutunut kokemaan häirintää, hyväksikäyttöä ja väkivaltaa;

AC.

ottaa huomioon, että erityisesti naisiin ja tyttöihin kohdistuvan sukupuoleen perustuvan väkivallan kitkemiseen tähtäävät toimet ovat usein kiistanalaisia tai heikentyneet perinteiden, kulttuurin, uskonnon tai fundamentalististen, populististen ideologioiden tai äärioikeistolaisten liikkeiden vuoksi ja että vääriä narratiiveja ja disinformaatiota levitetään esimerkiksi esittämällä Istanbulin yleissopimusta koskevia väitteitä, joiden mukaan sen tarkoituksena on poistaa perinteinen perhe ja edistää sukupuoli-ideologiaa ja homoseksuaalisuutta; toteaa, että nämä ryhmät käyttävät disinformaatiota ja populistista retoriikkaa painostaakseen poliitikkoja ja levittääkseen vääriä pelkoja kansalaisten keskuuteen;

AD.

ottaa huomioon, että fyysiselle, seksuaaliselle, psykologiselle tai sosioekonomiselle väkivallalle ja hyväksikäytölle altistumisella on vakava vaikutus uhreihin, heidän perheisiinsä ja sukulaisiinsa sekä koko yhteiskuntaan; katsoo, että huoltajuutta koskevissa kansallisissa laeissa olisi otettava huomioon lasten etu määritettäessä, olisiko rikoksentekijöille myönnettävä huoltajuus vai tapaamisoikeus (43);

AE.

ottaa huomioon, että Turkki, joka on ensimmäinen valtio, joka allekirjoitti ja ratifioi yleissopimuksen, päätti vetäytyä siitä kuusi vuotta myöhemmin eikä ole ollut yleissopimuksen osapuoli 1. heinäkuuta 2021 jälkeen; ottaa huomioon, että EU:n toimielimet tuomitsivat tämän askeleen taaksepäin, joka on vaarallinen ennakkotapaus muille sopimusosapuolille; ottaa huomioon, että kesäkuussa 2022 Ukrainasta tuli 36. yleissopimuksen ratifioinut valtio samaan aikaan kun se puolusti aluettaan Venäjän perusteettomalta, provosoimattomalta ja laittomalta hyökkäyssodalta; ottaa huomioon, että naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa raiskausta ja seksuaalista väkivaltaa käytetään konfliktissa sota-aseina; ottaa huomioon, että yleissopimus tuli voimaan 1. marraskuuta 2022 ja sen pikaisen täytäntöönpanon pitäisi tukea Ukrainan viranomaisten pyrkimyksiä käsitellä venäläisten sotilaiden naisiin ja lapsiin kohdistamia julmuuksia ja torjua sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa; katsoo, että Ukrainan sodan aikana vahvistaman ratifioinnin olisi toimittava esimerkkinä kaikille jäsenvaltioille, jotka kieltäytyvät ratifioimasta sitä tai eivät pidä sitä ensisijaisena tavoitteena;

pitää myönteisenä, että komissio ehdotti 4. maaliskuuta 2016 EU:n liittymistä Istanbulin yleissopimukseen, joka on kattavin oikeudellisesti sitova asiakirja naisiin kohdistuvan väkivallan ja sukupuoleen perustuvan väkivallan, mukaan lukien perheväkivalta, ehkäisemisestä ja torjumisesta;

pitää myönteisenä, että EU allekirjoitti 13. kesäkuuta 2017 Istanbulin yleissopimuksen; pitää valitettavana, että kuusi vuotta myöhemmin EU ei ole vieläkään ratifioinut yleissopimusta, koska muutamat jäsenvaltiot ovat kieltäytyneet siitä Euroopan unionin neuvostossa; panee kuitenkin merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimen 6. lokakuuta 2021 antamassa lausunnossa vastattiin oikeudelliseen epävarmuuteen, joka johtui EU:n tulevan liittymisen soveltamisalan rajoittamisesta tiettyihin yleissopimuksen määräyksiin, eli määräyksiin oikeudellisesta yhteistyöstä rikosasioissa, turvapaikka- ja palauttamiskieltoon sekä huoleen sisäisestä menettelystä yleissopimuksen ratifioinnin osalta; kehottaa neuvostoa toimimaan tämän päätöksen mukaisesti ja olemaan viivyttämättä enää EU:n liittymistä Istanbulin yleissopimukseen; toistaa, että Istanbulin sopimus olisi ymmärrettävä vähimmäisnormiksi sukupuoleen perustuvan väkivallan pois kitkemisessä ja että unionin olisi myös toteutettava asiassa lainsäädäntöön ja muita kuin lainsäädäntöön liittyviä lisätoimenpiteitä;

vahvistaa olevansa sitoutunut noudattamaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja vaatimaan kaiken naisiin ja tyttöihin heidän kaikessa moninaisuudessaan sekä hlbtiq+-henkilöihin heidän seksuaalisen suuntautumisensa, sukupuoli-identiteettinsä, sukupuolen ilmaisunsa ja sukupuoliominaisuuksiensa perusteella kohdistuvan sukupuoleen perustuvan väkivallan poistamista EU:n tasolla ja varmistamaan useissa päätöslauselmissa esitettyjen suositustensa jatkotoimet;

tuomitsee jyrkästi kaikenlaisen naisiin ja tyttöihin ja hlbtiq+-henkilöihin kohdistuvan sukupuoleen perustuvan väkivallan; painottaa, että seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen ja -oikeuksien, kuten oikeuden turvalliseen ja lailliseen aborttiin, kieltäminen on naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan muoto; korostaa, että naisilla ja tytöillä on oltava täysi päätösvalta omasta kehostaan ja seksuaalisuudestaan; korostaa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on useaan otteeseen antanut tuomioita, joiden mukaan rajoittavat aborttilait ja puutteellinen täytäntöönpano rikkovat naisten ihmisoikeuksia; panee erittäin huolestuneena merkille ja tuomitsee sen, että joissakin jäsenvaltioissa, kuten Slovakiassa, Puolassa ja Unkarissa, naisten seksuaali- ja lisääntymisoikeudet, erityisesti oikeus turvalliseen ja lailliseen aborttiin, ovat jatkuvasti uhattuina; huomauttaa, että abortin saatavuus Italiassa on hitaasti heikkenemässä, että Puolan laiton perustuslakituomioistuin otti 22. lokakuuta 2020 käyttöön tosiasiallisen aborttikiellon, että abortti on kielletty Maltassa ja että lääkkeillä tehtävä abortti raskauden alkuvaiheessa on laiton Slovakiassa eikä sitä ole saatavilla Unkarissa; pitää myönteisinä joidenkin jäsenvaltioiden, kuten Ranskan, aloitteita aborttioikeuden sisällyttämiseksi niiden perustuslakeihin tämän perusoikeuden suojelemiseksi; toistaa kehotuksensa sisällyttää oikeus turvalliseen ja lailliseen aborttiin unionin perusoikeuskirjaan; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita takaamaan seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen yleisen saatavuuden kaikille, mukaan lukien kattava ikätasolle sopiva seksuaalikasvatus, perhesuunnittelu, nykyaikaiset ehkäisymenetelmät ja oikeus turvalliseen ja lailliseen aborttiin;

palauttaa mieliin 12. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman Istanbulin yleissopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta ja pitää valitettavana, että naiset ja tytöt altistuvat usein perheväkivallalle, seksuaaliselle häirinnälle, psykologiselle ja fyysiselle väkivallalle, vainoamiselle, seksuaaliselle väkivallalle, raiskauksille, pakkoavioliitoille, naisten sukuelinten silpomiselle, pakkoabortille, pakkosterilisaatiolle, seksuaalista hyväksikäyttöä varten käytävälle kaupalle ja muille väkivallan muodoille; painottaa, että Istanbulin sopimuksessa vahvistetaan, että kulttuuri, tapa, uskonto, perinne tai niin sanottu kunnia ei oikeuta mitään naisiin kohdistuvia väkivallantekoja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita viittaamaan Istanbulin yleissopimuksen määritelmään naisiin kohdistuvasta väkivallasta asiaa koskevassa lainsäädännössään;

muistuttaa, että Istanbulin yleissopimusta sovelletaan sekä rauhan aikana että aseellisissa konflikteissa; muistuttaa, että 17. heinäkuuta 1998 annetussa Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännössä kriminalisoidaan useita seksuaalisen väkivallan muotoja rikoksina ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksina;

muistuttaa, että valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen mukaan valtion suostumus tulla valtiosopimuksen sitomaksi voidaan ilmaista allekirjoituksella ja että kansainvälisen sopimuksen osapuolet eivät voi vedota kansallisen lainsäädäntönsä määräyksiin perustellakseen valtiosopimuksen täytäntöönpanon laiminlyöntiä;

huomauttaa, että myös vammaiset naiset ja vammaisten lasten vanhemmat ovat kohdanneet väkivallasta ilmoittamiseen ja oikeusjärjestelmän saatavuuteen liittyviä esteitä, joista esimerkkeinä ovat – kuten Grevio on raportoinut – poliisiasemien heikko saavutettavuus, lainvalvontaviranomaisten puutteellinen koulutus stereotypioista ja se, että uhreille annettavasta avusta ja heidän saatavillaan olevista palveluista ei ole riittävästi esteettömässä muodossa olevaa tietoa;

kehottaa komissiota varmistamaan yleissopimuksen täysimääräisen sisällyttämisen EU:n lainsäädäntö- ja toimintakehykseen; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita varmistamaan yleissopimuksen edellyttämien toimenpiteiden täysimääräisen täytäntöönpanon kansallisessa lainsäädännössään ja politiikassaan; tuomitsee jyrkästi joissakin jäsenvaltioissa ilmenneet yritykset peruuttaa Istanbulin yleissopimuksen täytäntöönpanemiseksi ja naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumiseksi jo toteutettuja toimia; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita varmistamaan asianmukaisen täytäntöönpanon ja sen, että myönnetään riittävästi taloudellisia ja henkilöstöresursseja sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä naisten ja tyttöjen voimaannuttamiseksi ja uhrien suojelemiseksi niin, että he voivat saada korvausta, erityisesti jos he asuvat alueilla, joilla ei ole uhrien suojelupalveluja tai ne ovat hyvin suppeita;

10.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käsittelemään asianmukaisesti muun muassa lainsäädännöllisten ja muiden aloitteiden avulla lasten huoltajuutta ja tapaamisoikeutta, pakkoavioliittojen siviilioikeudellisia seurauksia, vainoamista sekä lisääntymisoikeuksien ja lisääntymisterveydenhuollon saatavuuden epäämistä ja suojelemaan uhreja, jotka voivat saada joskus jopa itsemurhaan johtavan vakavan trauman;

11.

kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, mukaan lukien sukupuoleen perustuvan väkivallan ennaltaehkäisyn lisääminen, joka on aloitettava sekä tytöille että pojille varhaisesta iästä alkaen suunnatuilla sukupuolisensitiivisillä opetusohjelmilla ja edelleen kohdennetulla elinikäisellä koulutuksella, ja uhrikeskeinen lähestymistapa uhrien tukipalveluihin ja suojelutoimenpiteisiin, kuten taloudelliseen apuun, psykologiseen tukeen, auttaviin puhelimiin, turvakoteihin ja sosiaalisen asuntotarjonnan saatavuuteen, sekä toimenpiteet, joilla autetaan uhreja jatkamaan turvallista asumista kodeissaan, kuten rikoksentekijöiden lähestymiskiellot ja lasten erityistuki;

12.

korostaa, että on tärkeää edistää sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa koskevaa yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä vaihtamalla parhaita käytäntöjä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita järjestämään ja toteuttamaan Istanbulin yleissopimusta ja sen määräyksiä käsitteleviä tiedotuskampanjoita, tukemaan viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen välisiä kumppanuuksia ja toteuttamaan yhteisiä ohjelmia yleissopimuksen määräysten täytäntöönpanon edistämiseksi;

13.

pyytää komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan asianmukaisen sukupuolisensitiivisen koulutuksen, menettelyt ja suuntaviivat sekä erityistuki- ja suojelutoimenpiteet, joissa sovelletaan uhrikeskeistä lähestymistapaa kaikkien asianomaisten ammattilaisten, kuten lainvalvontaviranomaisten, oikeuslaitoksen ja syyttäjien osalta, jotta varmistetaan uhrien varhainen havaitseminen, vältetään puutteelliset riskinarvioinnit sekä ehkäistään syrjintää, traumatisoitumista tai uudelleen uhriksi joutumista oikeudellisissa, lääketieteellisissä ja poliisitoimiin liittyvissä menettelyssä; kehottaa erityisesti laatimaan EU:n laajuiset lainvalvontaa koskevat vähimmäisvaatimukset tällä alalla; korostaa Istanbulin yleissopimuksen keskeistä roolia jäsenvaltioiden valmiuksien parantamisessa tällä alalla; kehottaa tekemään parannuksia tällaisista rikoksista ilmoittamiseen kannustamiseksi;

14.

muistuttaa, että Istanbulin yleissopimus on edelleen kansainvälinen standardi ja keskeinen väline naisiin kohdistuvan väkivallan ja muiden sukupuoleen perustuvan väkivallan muotojen, myös perheväkivallan, poistamiseksi; huomauttaa, että rikosoikeus voi olla vain osa kattavia ja yhdennettyjä toimia naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja muihin sukupuoleen perustuvan väkivallan muotoihin vastaamiseksi niin, että katetaan ennaltaehkäisy, suojelu, syytteeseenpano; korostaa Istanbulin yleissopimuksen rakenteen etuja, sillä siinä noudatetaan kokonaisvaltaista, kattavaa ja koordinoitua menetelmää, jolla puututaan naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan, myös perheväkivaltaan, kaikissa sen fyysisissä, seksuaalisissa, henkisissä ja taloudellisissa muodoissa, ja joka perustuu neljän pilarin lähestymistapaan, joka kattaa kaikki näkökohdat ennaltaehkäisystä suojeluun, syytteeseenpanoon ja koordinoituihin politiikkatoimiin; toteaa, että jäsenvaltioilla on velvollisuus torjua rankaisemattomuutta tapauksissa, joissa on kyse naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja muista sukupuoleen perustuvan väkivallan muodoista, perheväkivalta mukaan lukien, ja säilyttää seuraamusten ja syytetoimien varoittava vaikutus;

15.

korostaa Istanbulin yleissopimuksen uhrikeskeistä lähestymistapaa, jolla puututaan naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja perheväkivaltaan monista eri näkökulmista, säätämällä muun muassa sellaisista toimenpiteistä kuin väkivallan ennaltaehkäisy ja hoito-ohjelmat, joilla perheväkivaltaan syyllistyneitä opetetaan omaksumaan väkivallaton käyttäytyminen ihmistenvälisissä suhteissa, jotta estetään uudet väkivaltatilanteet, syrjinnän torjumisesta suojelemalla ja tukemalla uhria, lasten suojelusta, turvapaikanhakija- ja pakolaisnaisten suojelusta, rikosoikeudellisista toimenpiteistä rankaisemattomuuden torjumiseksi ottamalla käyttöön riskinarviointimenettelyjä ja riskinarviointeja sekä entistä parempaa tiedonkeruuta, ja käyttämällä valistuskampanjoita ja -ohjelmia, myös yhteistyössä kansallisten ihmisoikeus- ja tasa-arvoelinten, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen kanssa;

16.

panee merkille, että Istanbulin yleissopimus on ollut toiminnassa kymmenen vuotta Grevion kautta toimivan ainutlaatuisen seuranta- ja täytäntöönpanojärjestelmän ansiosta; korostaa Grevion ja osallistuvien jäsenten välisten vuorovaikutteisen vaihdon ja prosessin merkitystä; panee merkille tämän asiantuntijaelimen valtavan työn yleissopimuksen täytäntöönpanon seurannassa ja kehottaa kaikkia osapuolia noudattamaan sen maakohtaisia suosituksia; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon Grevion suositukset ja tehostamaan lainsäädäntöään saattamalla se Istanbulin yleissopimuksen määräysten mukaiseksi;

17.

kehottaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon Grevion perusarviointiraporttien väliarvioinnissa (44) esitetyt päätelmät ja hyvät käytännöt ja käyttämään niitä antamaan uutta pontta yleissopimuksen asianmukaiselle täytäntöönpanolle ja noudattamisen valvonnalle, jotta voidaan parantaa jäsenvaltioiden kansallisia kehyksiä sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, kansalliset lait mukaan lukien;

18.

muistuttaa, että Istanbulin yleissopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi perustettiin kaksipilarinen seurantamekanismi, joka koostuu Greviosta, joka laatii maakohtaisen raportin, ja osapuolten komiteasta;

19.

panee merkille Istanbulin yleissopimuksen merkityksen covid-19-pandemian aikana, sillä sen avulla autettiin jäsenvaltioita käsittelemään sukupuoleen perustuvan väkivallan hälyttävää lisääntymistä, jota pidettiin eräänlaisena varjopandemiana; kiittää joidenkin jäsenvaltioiden pyrkimyksiä ottaa käyttöön uusia ennaltaehkäisytoimenpiteitä sekä suojelu- ja tukipalveluja pandemian aikana; kehottaa kuitenkin tässä yhteydessä laatimaan erityisen naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kriisi- ja hätätilanteissa koskevan EU:n pöytäkirjan, jolla täydennetään Istanbulin yleissopimuksessa vahvistettuja toimenpiteitä ja parannetaan Euroopan unionin valmiutta puuttua sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan näissä erityistilanteissa;

20.

panee merkille Euroopan unionin tuomioistuimen 6. lokakuuta 2021 parlamentin pyynnöstä antaman lausunnon, jonka mukaan neuvosto voi edetä Istanbulin yleissopimuksen ratifioinnissa Euroopan unionissa ilman edeltävää yhteistä sopimusta; katsoo, että nyt Euroopan unioni voisi ja sen pitäisi ratifioida yleissopimus;

21.

korostaa, että EU:n liittyminen tarjoaa EU:n sisä- ja ulkopolitiikalle yhdenmukaisen eurooppalaisen oikeuskehyksen, jolla ehkäistään ja torjutaan naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa, perheväkivaltaa ja muita sukupuoleen perustuvan väkivallan muotoja, suojellaan ja tuetaan uhreja sekä tarjotaan tehokkaita korvauksia, ja merkitsee myös sopimukseen liittyvän EU:n lainsäädännön, ohjelmien ja rahastojen parempaa valvontaa, tulkintaa ja täytäntöönpanoa sekä sitä, että EU:n tasolla kerätään paremmin vertailukelpoisia eriteltyjä tietoja; katsoo lisäksi, että liittymällä yleissopimukseen EU johtaa esimerkillä ja EU:sta tulee tehokkaampi naisten oikeuksien edistäjä maailmassa;

22.

huomauttaa, että EU:n liittyminen mahdollistaa myös sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa koskevien tietojen kattavamman keräämisen EU:n tasolla; panee merkille, että Grevio on korostanut sukupuoleen perustuvan väkivallan laajuutta ja erityisesti näyttöön perustuvan päätöksenteon tärkeyttä, ja korostaa, että on tärkeää perustaa järjestelmä, jolla kerätään säännöllisesti tietoja ja tehdään tutkimuksia kaikenlaisesta naisiin ja tyttöihin kohdistuvasta väkivallasta; suhtautuu myönteisesti Eurostatin tämänhetkisiin pyrkimyksiin koordinoida sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa EU:ssa koskevaa tutkimusta, jonka suunniteltu toteuttamisajankohta on vuonna 2023, ja jolla saatetaan ajan tasalle vuodelta 2014 peräisin olevat Euroopan unionin viimeisimmät tiedot sukupuoleen perustuvasta väkivallasta, ja pyytää tältä osin kaikkia yleissopimuksen osapuolina olevia jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä ja osallistumaan tutkimukseen;

23.

pitää valitettavana ja tuomitsee jyrkästi sen, että jotkut jäsenvaltiot välineellistävät yleissopimuksen poliittisesti; kehottaa käymään rakentavaa vuoropuhelua ja toimimaan tosiasiallisessa lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin yhteistyössä eri toimielimien, viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sekä neuvoston, jäsenvaltioiden ja Euroopan neuvoston kanssa jäsenvaltioiden varaumien, vastalauseiden ja huolenaiheiden käsittelemiseksi ja Istanbulin yleissopimuksen harhaanjohtavien ja väärien tulkintojen, kuten niin sanotun tuhoisan sukupuoli-ideologian edistäminen, selventämiseksi, jotta tällä alalla voidaan edistyä ja saada kaikki jäsenvaltiot ja EU:n toimielimet ratifioimaan Istanbulin yleissopimuksen; kehottaa jäsenvaltioita nopeuttamaan neuvotteluja Istanbulin yleissopimuksen ratifioinnista ja täytäntöönpanosta ja tuomitsemaan jyrkästi kaikki yritykset kumota Istanbulin yleissopimuksen täytäntöönpanossa ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnassa jo toteutetut toimenpiteet;

24.

kehottaa komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että parlamentti osallistuu täysimääräisesti yleissopimuksen valvontaprosessiin sen jälkeen, kun EU on liittynyt Istanbulin yleissopimukseen; panee merkille, että on tärkeää pyrkiä saamaan nopeasti aikaan sopimus käytännesäännöistä, jotka koskevat EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteistyötä sopimuksen täytäntöönpanemiseksi, ja katsoo, että myös kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja erityisesti naisten oikeuksia ajavien järjestöjen olisi osallistuttava tähän;

25.

muistuttaa, että EU:n liittyminen Istanbulin sopimukseen ei vapauta jäsenvaltioita sen ratifioinnista; huomauttaa, että vaikka kaikki jäsenvaltiot ovat jo allekirjoittaneet Istanbulin yleissopimuksen, kuusi jäsenvaltiota ei ole vielä ratifioinut sitä, nimittäin Bulgaria, Tšekki, Unkari, Latvia, Liettua ja Slovakia; tuomitsee pyrkimykset heikentää sukupuolten tasa-arvoa, naisten oikeuksia ja Istanbulin yleissopimusta joissakin jäsenvaltioissa, esimerkiksi Puolassa, jossa pääministeri pyysi yleissopimuksen perustuslainmukaisuuden tutkimista perustuslakituomioistuimessa; tuomitsee jyrkästi yrityksen arvostella Istanbulin yleissopimusta esittämällä virallinen pyyntö, jotta Puolan oikeusministeri päättäisi yleissopimuksesta vetäytymisestä; ottaa huomioon, että Slovakiassa kansallisneuvosto kieltäytyi ratifioimasta yleissopimusta vuonna 2020 ja pyysi Slovakian presidenttiä perumaan maan allekirjoituksen, mutta presidentti päätti olla perumatta sitä; kehottaa kansallisia viranomaisia torjumaan disinformaatiota ja käynnistämään tiedotuskampanjoita, jotta voidaan kumota kaikki yleissopimukseen ja sen koko yhteiskunnalle tuomiin hyötyihin liittyvät epäilyt; korostaa, että EU:n liittyminen Istanbulin yleissopimukseen ei vapauta jäsenvaltioita kansallisesta ratifioinnista, ja kehottaa siksi niitä kuutta jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä ratifioineet yleissopimusta, ratifioimaan sen viipymättä; tuomitsee jyrkästi kaikki jäsenvaltioiden yritykset vetäytyä itse ratifioinnista;

26.

tuomitsee jyrkästi kaikki aloitteet, joilla pyritään korvaamaan Istanbulin yleissopimus mahdollisilla vaihtoehdoilla, kuten niin kutsutulla perhesopimuksella Puolassa, joka perustuu arvoihin, jotka poikkeavat perustavanlaatuisesti ihmisoikeuksista ja sukupuolten tasa-arvoa koskevista oikeuksista ja jotka eivät toimi tehokkaana välineenä perheväkivallan ja parisuhdeväkivallan torjunnassa;

27.

tuomitsee Istanbulin yleissopimuksen lisääntyvän vastustuksen joissakin jäsenvaltioissa ja pyrkimykset väheksyä yleissopimusta ja sen myönteistä vaikutusta sukupuoleen perustuvan väkivallan kitkemiseen; tuomitsee jyrkästi kaikki Istanbulin yleissopimusta koskevat disinformaatiokampanjat, joilla pyritään herättämään yhteiskunnassa pelkoja sen väitetystä ”tuhoisasta vaikutuksesta perheeseen”; korostaa, että tällaisia disinformaatiokampanjoita koordinoivat, rahoittavat ja järjestävät usein muun muassa erittäin konservatiiviset ryhmät ja äärioikeistolaiset liikkeet sekä sukupuolten tasa-arvon vastaiset liikkeet EU:n ulkopuolelta; toistaa tässä yhteydessä tuomitsevansa jyrkästi yleissopimuksen vastaiset kampanjat, joita se pitää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja muita sukupuoleen perustuvia väkivallan muotoja koskevan kansainvälisesti hyväksytyn nollatoleranssisäännön torjumisena; korostaa, että jäsenvaltioiden olisi edelleen lisättävä toimiaan yleissopimusta koskevien väärien narratiivien torjumiseksi;

28.

korostaa, että neuvostolla ei ole oikeudellisia esteitä etenemiselle yleissopimuksen ratifioinnissa, koska määräenemmistö riittää sen hyväksymiseen; toistaa neuvostolle esittämänsä pyynnön saattaa EU:n osalta kiireellisesti päätökseen Istanbulin yleissopimuksen ratifiointi laaja-alaisen ja rajoituksettoman liittymisen pohjalta ja kehottaa kaikkia jäsenvaltioita ratifioimaan sen; kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan poliittisen tahtonsa torjua naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa ja näin ollen tekemään tämän päätöksen ja olemaan sallimatta muutamien jäsenvaltioiden vaikuttaa sukupuolten tasa-arvoa koskevaan ohjelmaan neuvostossa; muistuttaa lisäksi siitä, että komission puheenjohtaja sitoutui puolustamaan ratifiointia Euroopan parlamentin täysistunnossa pitämässään puheessa Eurooppa-neuvoston 25.–26. maaliskuuta 2021 pitämän kokouksen päätelmistä sekä EU:n ja Turkin 6. huhtikuuta 2021 pitämän kokouksen tuloksista;

29.

suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen direktiiviksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta ja korostaa, että on vähintäänkin varmistettava Istanbulin yleissopimuksen vaatimukset; huomauttaa, että se on ensimmäinen EU:n säädös, jolla erityisesti puututaan sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan, mikä auttaa yhdenmukaistamaan jäsenvaltioiden erilaisia lähestymistapoja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja perheväkivaltaan ja vahvistamaan yhteiset vähimmäisvaatimukset sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrien ja siitä selvinneiden suojelemiseksi ja oikeussuojan saatavuuden varmistamiseksi; korostaa, että tämä säädös ei korvaa yleissopimusta vaan täydentää sitä, koska se kattaa vain osan siitä, ja että yleissopimus on edelleen keskeinen väline sukupuoleen perustuvan väkivallan vastaisessa EU:n strategiassa;

30.

tuomitsee sen, että yhä useammat naiset ja tytöt joutuvat sukupuoleen perustuvan väkivallan kohteiksi internetissä ja sosiaalisessa mediassa; toteaa, että yleissopimuksen täytäntöönpanon jälkeen olisi toteutettava sukupuoleen perustuvaa verkkoväkivaltaa koskevia erityisiä lainsäädäntötoimenpiteitä, joissa tunnustetaan ja ehkäistään tämä sukupuoleen perustuvan väkivallan erityinen muoto ja kriminalisoidaan verkkoympäristössä tapahtuva sukupuoleen perustuva väkivalta; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumista koskevaan komission direktiiviehdotukseen on sisällytetty joitakin sukupuoleen perustuvan verkkoväkivallan muotoja rikoksina, joita ovat intiimin tai manipuloidun materiaalin jakaminen ilman suostumusta, verkkoahdistelu, verkkohäirintä ja verkossa yllyttäminen väkivaltaan tai vihaan;

31.

kehottaa komissiota laatimaan naisiin kohdistuvan väkivallan ja sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumista koskevan kokonaisvaltaisen EU:n strategian, joka sisältää kattavan suunnitelman kaikenlaisten sukupuolten eriarvoisuuksien torjumiseksi ja yhdistää EU:n kaikki pyrkimykset poistaa naisiin kohdistuva väkivalta;

32.

toteaa, että sukupuoleen perustuvan väkivallan sisällyttäminen erityisen vakavaan rajat ylittävään rikollisuuteen (ns. eurorikos) – mikä on yksi komission puheenjohtajan poliittisten suuntaviivojen prioriteeteista – olisi ollut asianmukaisempi ja tehokkaampi oikeusperusta ehdotetulle Euroopan komission direktiiville naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta; toistaa neuvostolle esittämänsä kehotuksen käyttää niin kutsuttua yhdyskäytävälauseketta päättämällä yksimielisesti sukupuoleen perustuvan väkivallan määrittelemisestä uudeksi rikollisuuden alaksi, joka mainitaan SEUT 83 artiklan 1 kohdassa;

33.

kehottaa jäsenvaltioita ratifioimaan ja panemaan täytäntöön ILO:n yleissopimuksen nro 190 väkivallan ja häirinnän poistamisesta työelämässä, kun otetaan huomioon sukupuoleen perustuvan väkivallan ja seksuaalisen häirinnän laajuus ja vakavuus työpaikalla;

34.

panee merkille kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, erityisesti naisten ihmisoikeuksia ajavien ja muiden ihmisoikeusjärjestöjen, myös vähemmistöryhmiin ja muihin haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien naisten oikeuksien suojelemiseksi työskentelevien järjestöjen, keskeisen roolin ja uskomattoman suuren työn naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ja muun sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisemisessä ja torjunnassa sekä niiden pyrkimykset auttaa sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreja; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tukemaan näitä toimia tarjoamalla riittävät luotettavat ja kestävät inhimilliset ja pitkän aikavälin taloudelliset resurssit, myös kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman (CERV) kautta, jotta voidaan tukea kansalaisyhteiskunnan toimijoita, jotka tukevat sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreja, pyrkivät poistamaan sukupuoleen perustuvan väkivallan ja ehkäisemään ja torjumaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa, sekä tarjoavat erityisiä palveluja, joilla autetaan uhreja, erityisesti Istanbulin yleissopimuksen selitysmuistiossa ja Grevion väliarvioinnissa tarkoitettujen oikeussuojan saatavuuden ja erikoistuneiden turvakotien osalta;

35.

kehottaa jäsenvaltioita jatkamaan ja vahvistamaan sellaisten lasten suojelua, jotka ovat perheväkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreja tai todistajia; tuomitsee erityisesti muiden kuin tieteellisten teorioiden ja käsitteiden käytön, esittämisen ja hyväksymisen huoltajuustapauksissa perheväkivallan minimoimiseksi siviilioikeudellisissa menettelyissä ja lapsen huoltajuuden kieltämiseksi äidiltä ja sen myöntämisen sukupuoleen perustuvasta väkivallasta syytetylle isälle;

36.

kehottaa neuvostoa varmistamaan, että EU ratifioi Istanbulin yleissopimuksen viipymättä; kehottaa lisäksi neuvostoa varmistamaan EU:n kaikkien jäsenvaltioiden laajan ja rajoituksettoman liittymisen yleissopimukseen;

37.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioille ja Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokoukselle.

(1) EUVL L 131, 20.5.2017, s. 11.

(2) EUVL L 131, 20.5.2017, s. 13.

(3) https://rm.coe.int/168008482e.

(4) EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37.

(5) EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23.

(6) EUVL L 315, 14.11.2012, s. 57.

(7) FRA, ”Violence against women: an EU-wide survey. Main results report”, 3. maaliskuuta 2014.

(8) https://hudoc.echr.coe.int/fre?i=001-92945.

(9) https://hudoc.echr.coe.int/fre?i=001-216360.

(10) https://hudoc.echr.coe.int/fre?i=001-216854.

(11) https://hudoc.echr.coe.int/fre?i=001-61521.

(12) https://hudoc.echr.coe.int/fre?i=001-103214.

(13) https://hudoc.echr.coe.int/fre?i=001-93532.

(14) https://hudoc.echr.coe.int/fre?i=002-7226.

(15) https://hudoc.echr.coe.int/fre?i=002-13282.

(16) Euroopan neuvosto, Mid-term Horizontal Review of GREVIO baseline evaluation report, helmikuu 2022.

(17) EUVL C 285 E, 21.10.2010, s. 53.

(18) EUVL C 296 E, 2.10.2012, s. 26.

(19) EUVL C 285, 29.8.2017, s. 2.

(20) EUVL C 346, 27.9.2018, s. 19.

(21) EUVL C 337, 20.9.2018, s. 16.

(22) EUVL C 449, 23.12.2020, s. 102.

(23) EUVL C 116, 31.3.2021, s. 7.

(24) EUVL C 232, 16.6.2021, s. 48.

(25) EUVL C 456, 10.11.2021, s. 208.

(26) EUVL C 465, 17.11.2021, s. 160.

(27) EUVL C 117, 11.3.2022, s. 8.

(28) EUVL C 132, 24.3.2022, s. 27.

(29) EUVL C 251, 30.6.2022, s. 2.

(30) EUVL C 251, 30.6.2022, s. 23.

(31) EUVL C 224, 27.6.2018, s. 96.

(32) ECLI:EU:C:2021:198.

(33) Euroopan unionin perusoikeusvirasto, 2014.

(34) Euroopan tasa-arvoinstituutti, ”The costs of gender-based violence in the European Union”, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2021.

(35) EIGEn tasa-arvoindeksi 2022.

(36) https://www.hrw.org/news/2022/10/22/two-years-polands-abortion-crackdowns-and-rule-law.

(37) https://www.hrw.org/news/2019/02/06/poland-womens-rights-activists-targeted.

(38) FRA, ”Violence against women:every day and everywhere”, 5. maaliskuuta 2014.

(39) ”Towards a Europe Free from Male Violence Against Women and Girls”, European Women’s Lobby (viittaus: https://womenlobby.org/IMG/pdf/ic-2.pdf).

(40) ECLI:EU:C:2021:832.

(41) Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu (EPRS), ”Combating gender-based violence: Cyber violence – European added value assessment”.

(42) World Wide Web Foundation, ”Survey – Young people’s experience of online harassment”, 2020.

(43) GREVIO, ”3rd General Report on GREVIO’s Activities”, kesäkuu 2022.

(44) Grevio, Mid-term Horizontal Review of GREVIO baseline evaluation report, helmikuu 2022.

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 283

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	66. vuosikerta 11. elokuu 2023

Sisältö		Sivu

	EUROOPAN PARLAMENTTI ISTUNTOKAUSI 2022–2023 Istunnot 13.–16. helmikuuta 2023 HYVÄKSYTYT TEKSTIT	1

	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	PÄÄTÖSLAUSELMAT
	Euroopan parlamentti
	Keskiviikko 15. helmikuuta 2023
2023/C 283/01	Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. helmikuuta 2023 Georgian entisen presidentin Mikheil Saakašvilin tilanteesta (2023/2543(RSP))	2
2023/C 283/02	Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. helmikuuta 2023 EU:n painopisteistä naisten asemaa käsittelevän YK:n toimikunnan 67. istuntoa varten (2022/2839(RSP))	5
	Torstai 16. helmikuuta 2023
2023/C 283/03	Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. helmikuuta 2023 ihmisoikeuksien puolustajien tilanteesta Eswatinissa, erityisesti Thulani Masekon murhasta (2023/2551(RSP))	12
2023/C 283/04	Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. helmikuuta 2023 oppositioaktivisteihin kohdistetusta väkivallasta Päiväntasaajan Guineassa, erityisesti Julio Obama Mefumanin tapauksesta (2023/2552(RSP))	14
2023/C 283/05	Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. helmikuuta 2023 Aleksei Navalnyin epäinhimillisistä vankeusoloista (2023/2553(RSP))	16
2023/C 283/06	Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. helmikuuta 2023 EU:n strategiasta teollisuuden kilpailukyvyn, kaupankäynnin ja laadukkaiden työpaikkojen edistämiseksi (2023/2513(RSP))	18
2023/C 283/07	Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. helmikuuta 2023 parlamentin Euroopan unionin toimielinten lahjomattomuuden vahvistamiseksi pyytämien toimenpiteiden seurannasta (2023/2571(RSP))	27
2023/C 283/08	Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. helmikuuta 2023 riippumattoman EU:n eettisen elimen perustamisesta (2023/2555(RSP))	31
2023/C 283/09	Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. helmikuuta 2023 jo vuoden kestäneestä Venäjän hyökkäyksestä ja sodasta Ukrainaa vastaan (2023/2558(RSP))	34
2023/C 283/10	Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. helmikuuta 2023 Euroopan keskuspankin vuosikertomuksesta 2022 (2022/2037(INI))	40
2023/C 283/11	Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. helmikuuta 2023 EU:n pyöräilystrategian kehittämisestä (2022/2909(RSP))	48
2023/C 283/12	Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. helmikuuta 2023 komission tiedonannosta lannoitteiden saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden varmistamisesta (2022/2982(RSP))	51

	III Valmistelevat säädökset
	Euroopan parlamentti
	Tiistai 14. helmikuuta 2023
2023/C 283/13	Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. helmikuuta 2023 ulkomaista sekaantumista kaikkiin Euroopan unionin demokraattisiin prosesseihin ja siihen sisältyvää disinformaatiota käsittelevän erityisvaliokunnan (INGE 2) asettamisesta 10. maaliskuuta 2022 tehdyn päätöksen muuttamisesta ja erityisvaliokunnan nimen ja toimivallan mukauttamisesta (2023/2566(RSO))	60
2023/C 283/14	Euroopan parlamentin päätös 14. helmikuuta 2023 kansanterveyden alivaliokunnan asettamisesta (2023/2565(RSO))	64
2023/C 283/15	P9_TA(2023)0032 Unionin oikeudet Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimuksen ja EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppa- ja yhteistyösopimuksen täytäntöönpanon ja sen noudattamisen valvonnan yhteydessä Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. helmikuuta 2023 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sääntöjen vahvistamisesta unionin oikeuksien käyttämiseksi Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan välillä tehdyn kauppa- ja yhteistyösopimuksen täytäntöönpanon ja sen noudattamisen valvonnan yhteydessä (COM(2022)0089 – C9-0059/2022 – 2022/0068(COD)) P9_TC1-COD(2022)0068 Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. helmikuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/… antamiseksi sääntöjen vahvistamisesta unionin oikeuksien käyttämiseksi Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen täytäntöönpanon ja sen noudattamisen valvonnan yhteydessä	65
2023/C 283/16	P9_TA(2023)0033 Unionin turvallisten yhteyksien ohjelma vuosiksi 2023–2027 Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. helmikuuta 2023 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin turvallisten yhteyksien ohjelman perustamisesta vuosiksi 2023–2027 (COM(2022)0057 – C9-0045/2022 – 2022/0039(COD)) P9_TC1-COD(2022)0039 Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. helmikuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/… antamiseksi unionin turvallisten yhteyksien ohjelman perustamisesta vuosiksi 2023–2027	66
2023/C 283/17	Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. helmikuuta 2023 esityksestä neuvoston päätökseksi metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja Euroopan unioniin suuntautuvaa puutuotteiden kauppaa koskevan Euroopan unionin ja Guyanan kooperatiivisen tasavallan vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen tekemisestä (09272/2022 – C9-0432/2022 – 2022/0142(NLE))	68
2023/C 283/18	Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka ei liity lainsäädäntöön, 14. helmikuuta 2023 esityksestä neuvoston päätökseksi metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja Euroopan unioniin suuntautuvaa puutuotteiden kauppaa koskevan Euroopan unionin ja Guyanan kooperatiivisen tasavallan vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen tekemisestä (09272/2022 – C9-0432/2022 – 2022/0142M(NLE))	69
2023/C 283/19	P9_TA(2023)0036 Elpymis- ja palautumissuunnitelmien REPowerEU-luvut Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. helmikuuta 2023 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2021/241 muuttamisesta elpymis- ja palautumissuunnitelmien REPowerEU-lukujen osalta sekä asetuksen (EU) 2021/1060, asetuksen (EU) 2021/2115, direktiivin 2003/87/EY ja päätöksen (EU) 2015/1814 muuttamisesta (COM(2022)0231 – C9-0183/2022 – 2022/0164(COD)) P9_TC1-COD(2022)0164 Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. helmikuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/… antamiseksi asetuksen (EU) 2021/241 muuttamisesta elpymis- ja palautumissuunnitelmien REPowerEU-lukujen osalta sekä asetusten (EU) N:o 1303/2013, (EU) 2021/1060 ja (EU) 2021/1755 ja direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta	74
2023/C 283/20	Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. helmikuuta 2023 ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi niille unionin kansalaisille, jotka asuvat jäsenvaltiossa, mutta eivät ole sen kansalaisia, Euroopan parlamentin vaaleissa kuuluvaa äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (uudelleenlaadittu) (COM(2021)0732 – C9-0021/2022 – 2021/0372(CNS))	76
2023/C 283/21	Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. helmikuuta 2023 ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi niiden unionin kansalaisten kunnallista äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole (uudelleenlaadittu) (COM(2021)0733 – C9-0022/2022 – 2021/0373(CNS))	100
2023/C 283/22	P9_TA(2023)0039 Henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästönormit Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. helmikuuta 2023 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2019/631 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse uusien henkilöautojen ja uusien kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästönormien kiristämisestä unionin kunnianhimoisempien ilmastotavoitteiden mukaisesti (COM(2021)0556 – C9-0322/2021 – 2021/0197(COD)) P9_TC1-COD(2021)0197 Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. helmikuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/… antamiseksi asetuksen (EU) 2019/631 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse uusien henkilöautojen ja uusien kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästönormien kiristämisestä unionin kunnianhimoisempien ilmastotavoitteiden mukaisesti	127
	Keskiviikko 15. helmikuuta 2023
2023/C 283/23	P9_TA(2023)0040 Eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja (ELTIF) koskevan asetuksen muuttaminen Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. helmikuuta 2023 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2015/760 muuttamisesta hyväksyttävien omaisuuserien ja sijoitusten soveltamisalan, salkun koostumusta ja hajauttamista koskevien vaatimusten, rahan lainaksi ottamisen ja muiden rahaston sääntöjen sekä eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen toimilupia, sijoituspolitiikkaa ja toimintaedellytyksiä koskevien vaatimusten osalta (COM(2021)0722 – C9-0435/2021 – 2021/0377(COD)) P9_TC1-COD(2021)0377 Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 15. helmikuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/… antamiseksi asetuksen (EU) 2015/760 muuttamisesta eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen sijoituspolitiikkaa ja toimintaedellytyksiä koskevien vaatimusten sekä hyväksyttävien sijoitusomaisuuserien, salkun koostumusta ja hajauttamista koskevien vaatimusten, rahan lainaksi ottamisen ja muiden rahaston sääntöjen osalta	128
2023/C 283/24	Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. helmikuuta 2023 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan raja- ja merivartioviraston Pohjois-Makedonian tasavallassa toteuttamia operatiivisia toimia koskevan Euroopan unionin ja Pohjois-Makedonian tasavallan välisen sopimuksen tekemisestä (12895/2022 – C9-0369/2022 – 2022/0301(NLE))	129
2023/C 283/25	Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. helmikuuta 2023 esityksestä neuvoston päätökseksi luvan antamisesta Puolalle ratifioida Euroopan unionin edun mukaisesti muutos seitivarojen säilyttämistä ja hoitoa keskisellä Beringinmerellä koskevaan yleissopimukseen (10918/2022 – C9-0293/2022 – 2022/0177(NLE))	130
2023/C 283/26	Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. helmikuuta 2023 esityksestä neuvoston päätökseksi maailmanlaajuista siviilisatelliittinavigointijärjestelmää (GNSS) koskevaan Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan yhteistyösopimukseen Bulgarian tasavallan, Kroatian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi tehdyn pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden puolesta (06739/2019 – C9-0366/2022 – 2018/0429(NLE))	131
2023/C 283/27	Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. helmikuuta 2023 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisyritysten perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2021/2085 muuttamisesta siruyhteisyrityksen osalta (COM(2022)0047 – C9-0113/2022 – 2022/0033(NLE))	132
2023/C 283/28	Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. helmikuuta 2023 luonnoksesta Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön täytäntöönpanosäännöksiksi (N9-0065/2022 – C9-0338/2022 – 2022/0903(NLE))	142
2023/C 283/29	Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. helmikuuta 2023 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen tekemisestä Euroopan unionin osalta (COM(2016)0109 – 2016/0062R(NLE))	149
	Torstai 16. helmikuuta 2023
2023/C 283/30	P9_TA(2023)0052 Tiettyjä lääkinnällisiä laitteita ja in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja lääkinnällisiä laitteita koskevat siirtymäsäännökset Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. helmikuuta 2023 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EU) 2017/745 ja (EU) 2017/746 muuttamisesta tiettyjä lääkinnällisiä laitteita ja in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja lääkinnällisiä laitteita koskevien siirtymäsäännösten osalta (COM(2023)0010 – C9-0003/2023 – 2023/0005(COD)) P9_TC1-COD(2023)0005 Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 16. helmikuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/… antamiseksi asetusten (EU) 2017/745 ja (EU) 2017/746 muuttamisesta tiettyjä lääkinnällisiä laitteita ja in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja lääkinnällisiä laitteita koskevien siirtymäsäännösten osalta	163