KOMISSION TIEDONANTO

eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta ”Stop Finning – Stop the trade” (”Lopettakaa eväpyynti – lopettakaa kauppa”)

(2023/C 275/01)

1.   JOHDANTO: KANSALAISALOITE

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaan vähintään miljoona kansalaista vähintään seitsemästä EU:n jäsenvaltiosta voi kehottaa eurooppalaisen kansalaisaloitteen välityksellä Euroopan komissiota toimivaltuuksiensa rajoissa tekemään asianmukaisen ehdotuksen asiasta, jossa näiden kansalaisten mielestä tarvitaan EU:n säädöstä perussopimusten soveltamiseksi.

”Stop Finning – Stop the trade” (”Lopettakaa eväpyynti – lopettakaa kauppa”) (1) on kahdeksas kansalaisaloite, joka saavuttaa perussopimuksessa ja eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta annetussa asetuksessa (EU) 2019/788 (2) (kansalaisaloiteasetus) edellytetyt vähimmäismäärät. Siinä kehotetaan komissiota toteuttamaan toimia irrallisten hainevien kaupan, evien tuonti, vienti ja kauttakuljetus mukaan luettuna, lopettamiseksi EU:ssa seuraavasti:

Vaikka evien poistaminen EU:n aluksilla ja EU:n aluevesillä on kielletty ja hait on purettava aluksista siten, että evät ovat luonnollisella tavalla kiinni ruumiissa, EU on yksi suurimmista evien viejistä ja maailman eväkaupan merkittävä kauttakulkukeskus. EU on merkittävä toimija haiden hyödyntämisessä ja koska merellä tehtävät tarkastukset ovat niukkoja, eviä pidetään edelleen laittomasti hallussa, jälleenlaivataan ja puretaan aluksista EU:ssa. Tavoitteenamme on lopettaa eväkauppa EU:ssa, mukaan lukien sellaisten evien tuonti, vienti ja kauttakuljetus, jotka eivät ole luonnollisella tavalla kiinni eläimen ruumiissa. Koska eväpyynti estää tehokkaat haiden suojelutoimenpiteet, ehdotamme asetuksen (EU) N:o 605/2013 ulottamista koskemaan myös evien kauppaa ja siksi pyydämme komissiota laatimaan uuden asetuksen, jossa ulotetaan kohta ”evät ovat/jätetään luonnollisella tavalla kiinni” koskemaan kaikkea haiden ja rauskujen kauppaa EU:ssa.

Komissio rekisteröi kansalaisaloitteen 17. joulukuuta 2019 (3). Koska aloitteeseen kerättiin tuenilmauksia covid-19-pandemian aikana, lakisääteistä 12 kuukauden keruuaikaa pidennettiin 12 kuukaudella (eli aloitteeseen oli mahdollista kerätä allekirjoituksia 31. tammikuuta 2020 ja 31. tammikuuta 2022 välisenä aikana) (4). Järjestäjät toimittivat aloitteen komissiolle 11. tammikuuta 2023 sen jälkeen, kun jäsenvaltioiden viranomaiset olivat tarkastaneet kerätyt allekirjoitukset.

Järjestäjät kertoivat yksityiskohtaisesti aloitteen tavoitteista 6. helmikuuta 2023 pidetyssä tapaamisessa komission asiasta vastaavan jäsenen kanssa ja 27. maaliskuuta 2023 Euroopan parlamentissa pidetyssä julkisessa kuulemisessa.

Euroopan parlamentti keskusteli aloitteesta täysistunnossa 11. toukokuuta 2023. Keskustelun aikana komissio vahvisti, että se on yhtä mieltä kansalaisten huolenaiheista ja toimii hyvin aktiivisesti sekä EU:ssa että sen ulkopuolella haiden suojelun ja kestävän kalastamisen puolesta. Komissio palautti mieliin kansainvälisen kontekstin eli sen, että EU edistää aktiivisesti haiden suojelua ja kestävää hoitoa asianomaisilla kansainvälisillä foorumeilla, ja jo käytössä olevat EU:n säännöt, joilla valvotaan evien jättämistä luonnollisella tavalla kiinni ruumiiseen koskevan käytännön noudattamista.

Tässä tiedonannossa esitetään komission oikeudellinen ja poliittinen arviointi kansalaisaloitteesta ja toimet, joihin komissio aikoo ryhtyä, sekä perustelut näille toimille ja niiden suunniteltu aikataulu kansalaisaloiteasetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2.   TAUSTAA

2.1.   Yleiskuva maailmanlaajuisesta tilanteesta

Hait käsittävät noin 500 eri lajia, joilla on erilaisia ekologisia vaatimuksia ja biologisia ominaisuuksia. Ne ovat tärkeä osa merten biodiversiteettiä, ja koska ne ovat suurimpia saalistajia, niillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta tärkeiden meriekosysteemien tasapainon ylläpitämisessä. Haiden elinikä on yleensä pitkä ja syntyvyys pieni, joten ne ovat alttiita ihmisen toiminnalle, varsinkin kalastukselle ja elinympäristökadolle.

Haita käytetään myös muiden kalojen tavoin ravinnonlähteenä, ja monien ihmisten elinkeino on riippuvainen niistä. Ihmiset ovat pyytäneet ja kuluttaneet haita satoja vuosia, mutta viime vuosikymmenten aikana kasvanut kysyntä ja talouden globalisaatio ovat luoneet haiden kalastukselle ja kulutukselle aidosti maailmanlaajuiset markkinat. Nykyään teollista ja pienimuotoista kalastusta harjoittavat laivastot eri puolilta maailmaa toimittavat haineviä perinteisille Aasian markkinoille, ja samojen haiden liha viedään yhä useammin erillisiä toimituskanavia pitkin kasvaville markkinoille, kuten Brasiliaan.

Vaikka haiden suojelua on pyritty viime vuosina parantamaan, monien haikantojen tilanne on kriittinen. Maailmanlaajuisia arviointeja on vaikea tehdä, koska hailajeja on paljon ja kannat ovat erilaisia eri alueilla. Haikantojen arviointien perusteellisuutta ollaan kuitenkin parantamassa useilla alueilla. Uusimmassa maailmanlaajuisessa Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton uhanalaisuusarvioinnissa (IUCN Red List of Threatened Species™ assessment) arvioitiin, että yli kolmannes hailajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon (eli niitä pidetään äärimmäisen uhanalaisina, erittäin uhanalaisina tai vaarantuneina) (5).

Siksi kansalaisaloitteessa perustellusti korostetaan, että on tärkeää puuttua kiireellisesti haiden huolestuttavaan maailmanlaajuiseen tilanteeseen sekä siihen, miten hainevien kysyntä vaikuttaa kalastuspaineen kasvuun ja näiden lajien suojelutoimien vaarantumiseen.

2.2.   Hainkalastus ja haineväkauppa

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) tietojen (6) mukaan maailmanlaajuiset haisaalismäärät ovat kolminkertaistuneet 1950-luvulta, ja suurin saalismäärä, 868 000 tonnia, saatiin vuonna 2000. Saalismäärät ovat sen jälkeen pienentyneet, ja vuonna 2020 haita saatiin saaliiksi 665 622 tonnia. Samojen tietojen mukaan haituotteiden maailmankaupan arvo oli lähes miljardi Yhdysvaltain dollaria vuodessa ja hainevien noin 7 100 tonnia vuonna 2021.

Hainevien tuonti EU:hun oli vuosina 2017–2021 vähäistä, kun taas EU:n vienti oli merkittävää, keskimäärin 2 300 tonnia ja 170 miljoonaa euroa vuodessa (7). Vietyjen hainevien keskihinta vuonna 2021 oli 16 euroa/kg ja hainlihan 1,43 euroa/kg (8). Espanja on EU:n jäsenvaltioista selvästi suurin evien tuoja ja viejä. Sen osuus kaikesta EU:n viennistä oli yli 99 prosenttia, ja pakastettujen hainevien osuus tästä viennistä oli noin 96 prosenttia (9).

Samalla ajanjaksolla EU:n hainevien viennin tärkeimmät kohdemaat olivat vuotuisten keskimäärien perusteella Singapore (985 tonnia, 13 miljoonaa euroa), Kiina (893 tonnia, 11 miljoonaa euroa) ja Hongkong (194 tonnia, 7 miljoonaa euroa) (10). Noin 82 prosenttia EU:n viennistä suuntautuu Singaporeen ja Kiinaan, kun taas muuta merkittävää kauppaa käydään Hongkongin ja äskettäin Japanin kanssa. Noin 85 prosenttia pakastettujen hainevien viennistä suuntautuu Singaporeen ja Kiinaan.

EU:n kalastusalalla EU:n alusten ilmoittama haisaaliiden kokonaismäärä vuosina 2019–2021 oli 248 392 tonnia (11), keskimäärin 82 797 tonnia vuodessa. Tärkein yksittäinen laji oli sinihai (Prionace glauca), jonka osuus saalismääristä tänä aikana oli 56 prosenttia. Seuraavaksi tärkeimmät lajit olivat pistepunahai (7 % kokonaissaaliista), okarausku (6 % kokonaissaaliista) ja makrillihai (Isurus oxyrinchus) (3 % kokonaissaaliista). Monien muiden lajien kokonaissaaliit olivat tällä ajanjaksolla alle 100 kg, mikä viittaa vain tahattomiin saaliisiin.

Suurin osa saaliista on pyydetty EU:n pitkäsiima-aluksilla kansainvälisillä vesillä kaikilla valtamerillä, erityisesti Etelä-Atlantilla ja Etelä-Tyynellämerellä. Kansainvälisiltä vesiltä saatujen saaliiden osuus koko saalismäärästä on 60 prosenttia. Sinihaita ja okarauskua pyydetään lähes yksinomaan kansainvälisillä vesillä, jotka kuuluvat alueellisten kalastusjärjestöjen toimivaltaan. Tämä koskee 87:ää prosenttia sinihain ja 88:aa prosenttia okarauskun saaliista (12).

EU:n alusten pyytämät tai EU:n vesillä pyydetyt hait on purettava aluksesta siten, että niiden evät ovat kiinni ruhossa (ks. 2.3 kohta). Hait jalostetaan maalla, ja kuten edellä olevista tilastoista käy ilmi, evät ja ruhot kuljetetaan sen jälkeen eri markkinoille. Suurin osa hainevistä on tarkoitettu kulutukseen Itä- ja Kaakkois-Aasian maissa. Lihaa ja muita ruhon osia puolestaan kulutetaan EU:ssa, ja osa niistä viedään kolmansiin maihin, erityisesti Latinalaiseen Amerikkaan.

2.3.   Nykyiset EU:n ja kansainväliset poliittiset ja oikeudelliset kehykset

Kansalaisaloitteessa pyydetään nimenomaisesti asetuksen (EU) N:o 605/2013 laajentamista koskemaan eväkauppaa. Siksi siinä pyydetään komissiota laajentamaan vaatimus siitä, että evät ovat/jätetään luonnollisella tavalla kiinni ruumiiseen, koskemaan kaikkea haiden ja rauskujen kauppaa EU:ssa. Kansalaisaloitteen mukaan evät ovat suurin hainkalastusta lisäävä tekijä niistä Aasian markkinoilla saatavan hinnan vuoksi. Lisäksi aloitteessa väitetään, että eri puolilla maailmaa, myös EU:ssa, käytössä olevat täytäntöönpano- ja valvontajärjestelmät ovat liian heikkoja, koska käyttöön otetut valvontavälineet ja -resurssit sekä asianomaisten viranomaisten koulutus ja koordinointi eivät riitä mahdollistamaan lajien tunnistamista pelkkien evien perusteella eivätkä varmistamaan, että asiaankuuluvia säännöksiä noudatetaan koko arvoketjussa. Jotta voidaan helpottaa tullitarkastuksia ja ehkäistä haineväkauppaa, aloitteen ehdottajat pyytävät, että EU:ssa sallitaan vain kokonaisten haiden kauppa, mikä tarkoittaisi haista irrotettujen osien (evien tai ruhojen) kaupan tosiasiallista kieltämistä.

EU toimeenpanee monipuolista poliittista ja oikeudellista kehystä haiden kaupan ja hainkalastuksen osalta.

Luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevalla yleissopimuksella (CITES-sopimus) pyritään suojelemaan luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja kansainvälisen kaupan aiheuttamalta liikakäytöltä. EU on CITES-sopimuksen sopimuspuoli ja edistää aktiivisesti meriympäristön lajien suojelua. Marraskuussa 2022 pidetyssä viimeisimmässä osapuolten konferenssissa CITES-sopimuksen liitteisiin lisättiin lähes sata uutta hai- ja rauskulajia. EU myös yhtyi haiden osalta Panaman ehdotukseen siitä, että tiikerihaiden heimo, sinihai mukaan luettuna, lisätään CITES-sopimuksen liitteeseen II. Tämä luettelo tulee voimaan 25. marraskuuta 2023. CITES-sopimuksessa luetellaan tällä hetkellä yhteensä 174 hai- ja rauskulajia, joista suurin osa sisältyy liitteeseen II, mikä tarkoittaa, että kauppaa on valvottava, jotta estetään lajien säilymiselle soveltumaton käyttö.

Suojeltujen ja uhanalaisten lajien, myös meriympäristön lajien, kauppaa säännellään asetuksilla, joilla pannaan CITES-sopimus täytäntöön. Luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä annetussa asetuksessa (EY) N:o 338/97 (13) vahvistetaan säännöksiä, jotka koskevat sen neljässä liitteessä lueteltujen lajien yksilöiden, mukaan lukien osat tai johdannaiset, tuontia, vientiä ja jälleenvientiä. Asetuksen liitteet sisältävät kaikki CITES-lajit sekä muita lajeja.

Haiden eväpyynti (14) on yksi suurimmista uhkista haiden suojelulle, ja EU oli ensimmäinen toimija, joka piti sitä sopimattomana kalastuskäytäntönä. Vuodesta 2003 alkaen asetuksella (EY) N:o 1185/2003 (15) (eväpyyntiasetus) on kielletty hainevien irrottaminen kaikilla kalastusaluksilla, jotka ovat EU:n vesillä, sekä EU:n jäsenvaltion lipun alla purjehtivilla aluksilla riippumatta siitä, missä ne ovat. Eväpyyntiasetusta vahvistettiin asetuksella (EU) N:o 605/2013 (16) käyttöönotetulla tiukalla käytännöllä, jonka mukaan evien on oltava luonnollisella tavalla kiinni ruumiissa. Siinä kielletään hainevien irrottaminen aluksella ja pitäminen aluksella sekä niiden jälleenlaivaaminen ja aluksesta purkaminen. Tämä tarkoittaa, että evät voidaan poistaa vasta aluksesta purkamisen yhteydessä.

EU:n jäsenvaltiot toteuttavat seuranta- ja valvontatoimia sen varmistamiseksi, että eväpyyntiasetus pannaan täysimääräisesti täytäntöön. Jäsenvaltioiden on raportoitava, miten ne ovat seuranneet asetuksen noudattamista EU:n vesillä ja EU:n ulkopuolisilla vesillä. Kertomuksessa on annettava seuraavat tiedot: i) haisaaliiden purkamisten lukumäärä, ii) suoritettujen tarkastusten määrä, ajankohta ja paikka, iii) havaittujen noudattamatta jättämisten määrä ja laatu sekä asianomaisen yhden tai useamman aluksen täydelliset tunnistetiedot ja kuhunkin noudattamatta jättämiseen sovellettu seuraamus ja iv) purettujen saaliiden kokonaismäärä lajeittain (paino/lukumäärä) ja satamakohtaisesti.

Komissio antoi vuonna 2016 kertomuksen (17) eväpyyntiasetuksen täytäntöönpanosta. Siinä todettiin, että rikkomisten määrä näytti olevan hyvin vähäinen, että evien jättämistä luonnollisella tavalla kiinni koskeva käytäntö aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia kyseisille aluksille ja että on tärkeää edistää kansainvälisellä tasolla käytäntöä, jossa evät ovat luonnollisella tavalla kiinni hain ruumiissa. Tuorein eväpyyntiasetuksen ja haita koskevan EU:n toimintasuunnitelman uudelleentarkastelu (18) on vuodelta 2019, ja sen toteutti komission pyynnöstä tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF). STECF totesi, että tiedot ilmoittaneissa jäsenvaltioissa noudattamatta jättäminen oli vähäistä ja että haiden säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden täytäntöönpanossa on edistytty. Se totesi kuitenkin myös, että tarvitaan parempaa tietoa EU:n laivastojen toiminnasta EU:n vesien ulkopuolella.

EU edistää kansainvälisellä tasolla aktiivisesti käytäntöä, jossa evät jätetään luonnollisella tavalla kiinni ruumiiseen, ja yleisemmin sitä, että kalastuksen vaikutukset haihin pidetään mahdollisimman pieninä. Alueelliset kalastusjärjestöt, joiden jäsen EU on, ovat vuosien varrella toteuttaneet erityisiä sitovia toimenpiteitä hailajien säilyttämiseksi ja hoitamiseksi.

Haiden eväpyyntiä säänneltiin aluksi ottamalla käyttöön evä-ruumis-painosuhde. Tämä tarkoitti, että aluksella olevien evien osuus sai ensimmäiseen aluksesta purkamiseen saakka olla enintään 5 prosenttia puretuista kokonaisista ruhoista. Vuosien varrella evä-ruumis-painosuhteen tieteellinen perusta ja vaikuttavuus kuitenkin kyseenalaistettiin. EU onkin johdonmukaisesti edistänyt evien jättämistä luonnollisella tavalla kiinni ruumiiseen koskevan käytännön käyttöönottamista tehokkaimpana eväpyynnin lopettamisen keinona kaikissa alueellisissa kalastusjärjestöissä, joissa se on jäsenenä. Näiden toimien seurauksena tietyt alueelliset kalastusjärjestöt ovat hyväksyneet käytännön, jossa evät jätetään luonnollisella tavalla kiinni ruumiiseen, ainoaksi (19) tai yhdeksi vaihtoehdoksi (20) valvoa eväpyyntikieltoa. EU jatkaa toimiaan evä-ruumis-painosuhdetta koskevan vaatimuksen poistamiseksi niissä alueellisissa kalastusjärjestöissä, joissa se on edelleen voimassa (21), ja sen korvaamiseksi käytännöllä, jossa evät jätetään luonnollisella tavalla kiinni ruumiiseen, kaikissa alueellisissa kalastusjärjestöissä.

Vaikka monet hailajit edellyttävät tiukkaa suojelua, jota toteutetaan muun muassa aluksella pitämistä koskevan kiellon avulla, joitakin voidaan kalastaa kansainvälisesti sovittujen sääntöjen ja erityisesti alueellisten kalastusjärjestöjen hyväksymien sääntöjen mukaisesti. Alueelliset kalastusjärjestöt toteuttavat hoitotoimenpiteitä, kuten määrittävät suurimmat sallitut saaliit kalakantojen arviointien ja omien tieteellisten elintensä antaman tieteellisen neuvonnan perusteella, ja alukset ilmoittavat saaliinsa. Kalastustoiminta, johon liittyy vuorovaikutusta haiden kanssa, on myös ilmoitettava kunkin alueellisen kalastusjärjestön tietojen ilmoittamista koskevien menettelyjen mukaisesti (mukaan lukien kokojakaumat ja arviot kuolleina poisheitettyjen haiden määristä). Nämä tiedot ovat saatavilla alueellisten kalastusjärjestöjen tietokannoista, ja niitä käytetään eri lajeja koskevien hoitopäätösten taustalla olevien tieteellisten lausuntojen tukena. Eri alueellisilla kalastusjärjestöillä on kuitenkin erilaisia vaatimuksia, ja muiden kuin pyynnin kohteena olevien haiden sivusaaliita koskevien, erityisesti lajikohtaisten, tietojen ilmoittamisessa on puutteita.

Alueellisten kalastusjärjestöjen tieteellisen neuvonnan vahvistamiseksi EU tukee tieteellistä työtä vapaaehtoisilla rahoitusosuuksilla, joiden tavoitteena on kehittää soveltuvia menetelmiä keskeisten hailajien suojelutason arviointia varten ja parantaa haiden suojelua koskevaa sääntelykehystä.

3.   KANSALAISALOITTEEN EHDOTUSTEN ARVIOINTI

3.1.   Vastaus kansalaisaloitteeseen

Kansalaisaloitteessa nostetaan esiin tärkeitä kysymyksiä, jotka ovat merkityksellisiä meriympäristön suojelua, kalavarojen suojelua ja säilyttämistä sekä kestävän kalastuksen varmistamista EU:ssa ja maailmanlaajuisesti koskevan EU:n toimintapolitiikan kannalta. Jos tilanne säilyisi nykyisellään, kaupankäynti samoilla tuotteilla jatkuisi ja EU:n laivaston ja toimijoiden toiminta pysyisi ennallaan. Näin ei kuitenkaan voitaisi ottaa uutta merkittävää askelta kohti maailman haikantojen ennallistamista ja erityisesti niiden kielteisten vaikutusten torjumista, joita haineväkaupalla on haikantoihin.

Irrallisten hainevien kaupan kieltäminen EU:ssa koskisi niitä lajeja, joita EU:n laivasto kalastaa kansainvälisesti sovittujen ja erityisesti alueellisten kalastusjärjestöjen hyväksymien sääntöjen mukaisesti. Haineväkauppa on kansainvälisillä vesillä hainkalastusta harjoittavan EU:n laivaston tärkein myyntikanava, ja EU on maailmanlaajuisesti tärkeä toimija. Jos irrallisten evien kauppa kiellettäisiin, kyseinen EU:n laivasto ehkä kalastaisi vähemmän haita kansainvälisillä vesillä. Tämä herättää huolta kiellon sosioekonomisista vaikutuksista. Lisäksi hainevien ja hainlihan markkinoiden erillisen luonteen ja logististen ongelmien vuoksi tällainen toiminnan vähentäminen voisi luoda tilaa EU:n ulkopuolisten kalastustoimijoiden vähemmän kestäville käytännöille, koska EU:n laivasto pyytää näitä lajeja pääosin kansainvälisillä vesillä, joita säännellään alueellisten kalastusjärjestöjen toimivallan puitteissa. Siksi kaikkia EU:n tason toimia on täydennettävä kansainvälisen tason toimilla, jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja myönteiset ympäristövaikutukset.

EU:n laajuisen irrallisten hainevien kaupan kiellon on oltava yhteensopiva EU:n kansainvälisten sitoumusten, myös Maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöjen, kanssa. WTO ei kyseenalaista maiden oikeutta toteuttaa toimia sellaisten ongelmien osalta, jotka koskevat esimerkiksi uusiutumattomien luonnonvarojen säilyttämistä tai eläinten hyvinvointia, edellyttäen, että tietyt ehdot täyttyvät. Erityisesti a) tällaisilla toimenpiteillä on pyrittävä aidosti saavuttamaan yksi GATT 1994 -sopimuksen XX artiklassa mainituista tavoitteista, b) niiden on läpäistävä niin kutsuttu välttämättömyyden arviointi, millä tarkoitetaan, että kyseistä tavoitetta ei voida saavuttaa kauppaa vähemmän rajoittavalla toimenpiteellä, ja c) on varmistettava, että toimenpide on laadittu tasapuolisesti ja että se ei aiheuta perusteetonta tai mielivaltaista syrjintää taikka kansainvälisen kaupan naamioitua rajoittamista.

Kansalaisaloiteasetuksessa edellytetään, että komissio esittää oikeudelliset ja poliittiset päätelmänsä sekä toimet, joita se aikoo toteuttaa, kuuden kuukauden kuluessa aloitteen vastaanottamisesta. Komissio ei ole pystynyt tässä määräajassa keräämään kaikkia tarvittavia tietoja ja tekemään kaikkia asianmukaisia analyyseja arvioidakseen perusteellisesti kansalaisaloitteessa pyydetyn kaltaisen toimenpiteen käynnistämisen asianmukaisuutta. Lisäksi ennen lainsäädäntöehdotusta olisi tehtävä vaikutustenarviointi ehdotuksen mahdollisista ympäristöön liittyvistä, sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista.

Siksi komissio käynnistää vuoden 2023 loppuun mennessä vaikutustenarvioinnin ympäristöön liittyvistä, sosiaalisista ja taloudellisista seurauksista, joita aiheutuu evien jättämistä luonnollisella tavalla kiinni ruumiiseen koskevan käytännön soveltamisesta haiden markkinoille saattamiseen EU:ssa riippumatta siitä, onko ne tarkoitettu kulutukseen EU:ssa vai kansainväliseen kauppaan (tuonti ja vienti). Arvioinnin ansiosta mahdolliset tulevat toimet perustuvat tietoon ja tosiseikkoihin (22). Vaikutustenarvioinnissa analysoidaan ympäristöön liittyviä, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia sellaisten EU:n sidosryhmien ja kolmansien maiden kannalta, joihin toimi voi vaikuttaa, sekä mahdollista muutosta maailmanmarkkinoiden dynamiikassa ja haikantojen paremman suojelun ympäristöhyötyjä ja sosioekonomisia hyötyjä. Se kattaa myös halutun tavoitteen saavuttamiseksi käytettävissä olevien mahdollisten vaihtoehtoisten keinojen arvioinnin ja yksityiskohtaisen arvioinnin asianmukaisimmasta oikeusperustasta ja välineestä. Vaikutustenarvioinnissa olisi luotava puitteet komission tuleville toimille sen painopisteiden mukaisesti, mukaan lukien erityisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, kansalaisten hyväksi toimiva talous, EU:n vahvempi asema maailmassa ja eurooppalainen elämäntapa.

Komissio myöntää, että kaupallisten reittien ja risteyskohtien jäljittäminen on vaikeaa, koska saatavilla ei ole riittävän eroteltua tietoa puretuista saaliista ja hainlihan ja evien kaupasta lajitasolla. Koska haiden luokittelua ei ole standardoitu, on haastavaa analysoida saaliiden ja kaupan dynamiikan kehityssuuntia maailmanlaajuisella tasolla. Komissio on todennut, että toimijoiden kansallisille tullijärjestelmille ilmoittamia vientiä ja tuontia koskevia tietoja on tarpeen täydentää. Tulli-ilmoituksista saatavat tiedot auttaisivat analysoimaan saaliiden ja kaupan dynamiikan kehityssuuntia yksityiskohtaisemmalla tasolla ja tutkimaan kansalaisaloitteen järjestäjien havaitsemia väitetysti korkeita petostasoja.

Siksi komissio aikoo tutkia vuoden 2023 loppuun mennessä, mikä olisi paras oikeudellinen keino pyytää yksityiskohtaisempia tietoja, jotta hailajit ja niihin liittyvät tuotteet voitaisiin tunnistaa tuonnin ja viennin yhteydessä. Komissio aikoo tehdä asiasta päätöksen, jonka on määrä tulla voimaan viimeistään 1. tammikuuta 2025.

3.2.   Täydentävät EU:n ja kansainvälisen tason toimet

EU toteuttaa monenlaisia toimia, jotka kohdistuvat suoraan tai välillisesti haiden suojeluun ja kestävään hoitoon. Tältä osin kansalaisaloitteessa tuotiin esiin useita tärkeitä asioita, joihin voidaan puuttua lisäämällä EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon valvontatoimia ja vahvistamalla kansainvälisen tason toimia.

3.2.1.   Voimassa olevan EU:n lainsäädännön täytäntöönpano

Yhteinen kalastuspolitiikka (YKP) tarjoaa välineet ja puitteet sellaisten tieteeseen perustuvien toimenpiteiden hyväksymiseksi, joilla voidaan minimoida kalastustoimien vuoksi meriympäristön lajeihin ja merellisiin luontotyyppeihin kohdistuvat haittavaikutukset (23). Sen on oltava linjassa (24) meristrategiapuitedirektiivissä (25) vahvistetun EU:n merien hyvän tilan saavuttamista koskevan tavoitteen kanssa. Tavoitteeseen sisältyy terveellä tasolla olevan runsauden ja kaikkien meriympäristön lajien sallittujen sivusaaliiden (26) varmistaminen, mukaan lukien muut kuin kaupallisesti hyödynnettävät lajit, kuten leveäsuiset rustokalat. Komissio seuraa haikantojen tilannetta ja varmistaa YKP:n tavoitteiden mukaisesti, että sisäisessä ja ulkoisessa hainkalastuspolitiikassa noudatetaan johdonmukaista lähestymistapaa.

Kansainvälisen haiden säilyttämistä ja hoitoa koskevan toimintasuunnitelman (ks. 3.2.2 kohta) innoittamana laaditulla haiden säilyttämistä ja hoitoa koskevalla EU:n toimintasuunnitelmalla (27) on vuodesta 2009 lähtien pyritty laajentamaan tietämystä hainkalastuksesta ja hailajeista sekä niiden roolista ekosysteemissä ja varmistamaan, että hainkalastus on kestävää ja muusta kalastuksesta saatavia haiden sivusaaliita säännellään asianmukaisesti. Sitä käytetään tietolähteenä toimissa niin EU:n tasolla (kalastusmahdollisuudet, tekniset toimenpiteet, pyyntiponnistusta ja kalastuskapasiteettia koskevat rajoitukset, tiedonkeruu) kuin kansainväliselläkin tasolla (alueelliset kalastusjärjestöt, CITES-sopimus, Bonnin yleissopimus, meriä koskevat alueelliset yleissopimukset).

Jopa vähäinen kalastustoiminta saattaa aiheuttaa vakavan riskin useiden hailajien suojelulle. Tällaisia lajeja suojellaan EU:n toimenpiteillä. Kalastusmahdollisuuksia koskevissa peräkkäisissä vuotuisissa asetuksissa, kuten asetuksessa (EU) 2023/194, kielletään EU:n kalastusaluksia ja EU:n vesillä kalastavia EU:n ulkopuolisten maiden aluksia kalastamasta, pitämästä aluksella, jälleenlaivaamasta tai purkamasta kielletyksi lueteltuja lajeja, mukaan lukien hailajit (28). Saaliiksi saadut yksilöt on päästettävä nopeasti vapaaksi vahingoittumattomina, mikä auttaa estämään vaarassa olevien lajien evien päätymisen markkinoille. Samoja säännöksiä sovelletaan syvänmerenhaihin.

Siinä missä toiset hailajit edellyttävät tiukkaa suojelua, toisia voidaan kalastaa kestävästi tieteen tuella. Näiden kantojen purettujen saaliiden hallinnointi perustuu suurimpiin sallittuihin saaliisiin (TAC), jotka vahvistetaan asetuksissa, joilla säännellään EU:n vesillä ja EU:n aluksilla EU:n ulkopuolisilla vesillä sovellettavia vuotuisia kalastusmahdollisuuksia. Komission ehdottamat ja neuvoston hyväksymät suurimmat sallitut saaliit perustuvat tieteellisiin lausuntoihin ja ennalta varautumisen periaatteeseen, ja niissä otetaan huomioon biologiset ja sosioekonomiset näkökohdat.

Kalavarojen säilyttämisestä ja meriekosysteemien suojelemisesta teknisten toimenpiteiden avulla annettu asetus (EU) 2019/1241 (29) (teknisiä toimenpiteitä koskeva asetus) sisältää yleisen kiellon, joka koskee tiettyjen harvinaisten tai herkkien haiden ja rauskujen kalastusta (10 artiklan 2 kohta ja liite I) (30), sekä säännöksiä, joilla rajoitetaan seisovien verkkojen ja ajoverkkojen käyttöä useiden hailajien tai -heimojen pyytämisessä (9 artiklan 4 kohta ja liite III).

Kansalaisaloitteen järjestäjät toivat esiin vaikeudet haiden ja niihin liittyvien tuotteiden lajitason jäljittämisessä kauppa- ja markkinaketjujen aikana. Haituotteiden jäljitettävyydellä ja avoimella kuluttajille tiedottamisella on tärkeä rooli EU:n haipolitiikassa. Jäljitettävyyden varmistamiseksi asetuksella (EY) N:o 1224/2009 (31) perustettiin kalastusalaa koskeva unionin valvontajärjestelmä, jossa asetetaan EU:n toimijoille jäljitettävyyssääntöjä. Kussakin EU:n alusten purkamien kalastustuotteiden erässä on oltava vähintään seuraavat jäljitettävyystiedot: i) kunkin erän tunnistenumero sekä kalastusaluksen ulkoinen tunnistenumero ja nimi, ii) kunkin lajin kolmikirjaiminen FAO:n koodi, iii) lajin kauppanimi ja latinankielinen nimi sekä iv) asianomainen maantieteellinen alue, tuotantomenetelmä, saaliiden pyyntipäivämäärät ja kunkin lajin määrät. Nämä tiedot olisi asetettava missä tahansa arvoketjun vaiheessa valvonnasta ja täytäntöönpanosta vastaavien viranomaisten ja alan toimijoiden saataville. Käynnissä oleva EU:n kalastuksenvalvontajärjestelmän tarkistus (32), josta Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät poliittiseen yhteisymmärrykseen toukokuussa 2023, sisältää jäljitettävyystietoja koskevia lisäsäännöksiä. Siinä esitetään muun muassa seuraavia asioita koskevia parannuksia saaliiden ilmoittamiseen, kalastustoimintaan ja toimitusketjun tarkastuksiin myös valmisteiden sekä säilöttyjen ja tuotujen tuotteiden osalta: saalistietojen sähköinen kirjaaminen, myös herkkien lajien poisheittämisestä raportointi, ja kalastustoiminnan valvonta käyttämällä sähköisiä etävalvontavälineitä, mukaan lukien tallentavat videovalvontajärjestelmät (CCTV).

Elintarviketietojen antamisesta kuluttajille annetussa asetuksessa (EU) N:o 1169/2011 (33) määritetään kuluttajatietojen osalta, että elintarviketiedot eivät saa johtaa harhaan. Lisäksi kalastusalan erityissäännöksillä varmistetaan korkeatasoinen kuluttajille tiedottaminen. Kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä annetussa asetuksessa (EU) N:o 1379/2013 (34) säädetään, että haituotteita, jotka eivät ole valmistettuja tai säilöttyjä, mukaan lukien fileet ja evät, saa pitää kaupan vain siten, että lajin kauppanimi ja tieteellinen nimi ilmoitetaan. Yhteistä markkinajärjestelyä koskevan asetuksen 35 artiklan mukaisten pakollisia tietoja koskevien vaatimusten täytäntöönpano vaikuttaisi kuitenkin olevan epäjohdonmukaista, kuten komissio raportoi yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen täytäntöönpanosta tehdyn avoimen julkisen kuulemisen jälkeen (35). Epäjohdonmukaisuus koskee lajin tieteellisen nimen ja kauppanimen ilmoittamista. Tämä mahdollinen ongelma ei näin ollen ole suoraan merkityksellinen eväpyynnin yhteydessä, mutta merkintävaatimusten parempi täytäntöönpano voisi auttaa parantamaan haituotteiden tunnistamista yleisemmin.

Kansalaisaloitteessa viitattiin laittomaan kauppaan. CITES-lajien takavarikointia koskevia rajallisia tietoja (36) lukuun ottamatta komissio ei kerännyt näyttöä siitä, missä määrin EU:ssa harjoitetaan väitettyä uhanalaisten lajien laitonta kauppaa. Komissio kuitenkin toteaa, että luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laiton kauppa on merkittävä ongelma, ja on esittänyt uutta luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan torjumista koskevaa EU:n toimintasuunnitelmaa (37) tehostaakseen EU:n toimia tämän laajalle levinneen ilmiön torjumiseksi.

Kansalaisaloitteessa todetaan yleisemmin, että haiden ja evien pyytämisen, aluksesta purkamisen, tuonnin ja viennin jäljitettävyyden parantaminen EU:n tasolla ja kansainvälisellä tasolla koko arvoketjussa edellyttää, että

1)

vahvistetaan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa seuraavissa asioissa: i) kalastuksen ja markkinatoiminnan seuranta, ii) jalostusta, markkinointia, kuljetusta ja varastointia koskevat valvontatoimenpiteet, iii) asianomaisista hailajeista peräisin olevien haituotteiden, myös erityisesti evien, tuonti ja vienti sekä iv) kaikissa jäsenvaltioissa käytössä olevat jäljitettävyys- ja merkintäsäännöt

2)	varmistetaan kattavien ja luotettavien tietojen kerääminen kalastuksesta ja kaupasta.

Tätä varten komissio

—

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että CITES-lupia ja -todistuksia valvotaan asianmukaisesti ja että niillä on riittävät valmiudet suojeltujen haiden ja niistä saatavien tuotteiden valvonnan ja jäljitettävyyden alalla esimerkiksi seuraavissa asioissa: i) asiaan liittyvien hailajien ja niistä saatavien tuotteiden tunnistamista koskevat koulutukset, ii) hailajien tunnistamista koskevien teknologioiden, välineiden (myös digitaalisten) ja DNA-tutkimusprotokollien kehittäminen ja käyttö, iii) asianmukaiset jäljitettävyysjärjestelmät ja iv) hyvien käytäntöjen jakaminen (38)

—	lähettää jäsenvaltioille vuoden 2023 loppuun mennessä laittomasta, ilmoittamattomasta ja sääntelemättömästä kalastuksesta annetun asetuksen (EY) N:o 1005/2008 (39) mukaisen keskinäistä avunantoa koskevan pyynnön saadakseen ne kiinnittämään huomiota haituotteisiin

—	on vuoden 2023 loppuun mennessä yhteydessä Europoliin, jotta voidaan tutkia hainevien EU:hun ja pois EU:sta suuntautuvan laittoman kaupan laajuutta

—	aloittaa nopeasti työn tarkistetun valvonta-asetuksen täytäntöönpanemiseksi heti, kun se on hyväksytty, sen varmistamiseksi, että tarkistettuun asetukseen sisältyviä parannuksia aletaan soveltaa mahdollisimman nopeasti

—

kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan EU:n valvonta- ja eväpyyntiasetusten ja alueellisten kalastusjärjestöjen sääntöjen seurantaa ja täytäntöönpanoa, jossa olennainen toimi on parantaa haiden saaliiden ja tahattomien saaliiden kirjaamista ja raportointia; tämä koskee yhtä lailla EU:n vesillä ja kansainvälisillä vesillä kalastavia EU:n aluksia

—

kehottaa (40) jäsenvaltioita määrittämään vuoden 2023 loppuun mennessä raja-arvot muiden kuin kaupallisesti hyödynnettävien kalojen, kuten leveäsuisten rustokalojen lajien, sivusaaliiden enimmäismäärille EU:n vesillä meristrategiapuitedirektiivin mukaisesti ja ottamaan käyttöön asianmukaisia kalastuksenhoitotoimenpiteitä näiden raja-arvojen noudattamiseksi

—

ottaa vuodesta 2024 alkaen käyttöön tietojen laadun valvontatoimenpiteitä sekä jäsenvaltioiden valvonta-asetuksen mukaisesti toimittamien kuukausittaisten saalisilmoitusten ja eväpyyntiasetuksen mukaisesti vuosittain ilmoitettavien haiden aluksesta purkamista koskevien tietojen välisiä ristiintarkastuksia

—	analysoi vuoden 2023 loppuun mennessä jäsenvaltioiden vastauksia hiljattain käynnistettyyn kyselytutkimukseen yhteistä markkinajärjestelyä koskevan asetuksen mukaisten merkintävaatimusten täytäntöönpanosta ja kiinnittää siinä erityistä huomiota lajin kauppanimen virheelliseen merkitsemiseen.

Muut käynnissä olevat aloitteet ja toimet tukevat tärkeällä tavalla EU:n haipolitiikan parantamista.

Vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian mukaisessa meriä koskevassa toimintasuunnitelmassa (41), jonka komissio hyväksyi 21. helmikuuta 2023, kehotetaan jäsenvaltioita parantamaan herkkien lajien, myös tiettyjen vaarantuneiden hailajien, suojelua vähentämällä tahattomia saaliita, suojelemalla lajien ruokailu- ja kasvualueita sekä parantamalla seurantajärjestelmiä tahattomien saaliiden laajuuden ja jakautumisen määrittämiseksi.

Kesäkuussa 2022 hyväksytyllä komission ehdotuksella asetukseksi luonnon ennallistamisesta (42) pyritään muun muassa ennallistamaan huonontuneet merten luontotyypit ja ikonisten meriympäristön lajien, kuten delfiinien ja pyöriäisten, haiden ja merilintujen, elinympäristöt. Luettelo asianomaisista hailajeista annetaan ehdotuksen liitteessä III, ja se perustuu teknisiä toimenpiteitä koskevan asetuksen (EU) 2019/1241 liitteeseen I (Kielletyt lajit).

Valtamerien ja vesistöjen ennallistamista koskevan EU:n mission (43) tavoitteena on suojella ja ennallistaa EU:n valtamerten ja vesistöjen terveyttä vuoteen 2030 mennessä. Osana mission ensimmäistä pilaria (suojelu ja ennallistaminen) siinä selvitetään keinoja ennallistaa luontotyyppejä ja tukea lajistoa, mukaan lukien sitä tukevat petoeläimet, kuten hait. Jotta valvonta voidaan toteuttaa, tarvitaan erityistä tutkimusta siitä, miten laji voidaan tunnistaa hainevistä nopeammin ja halvemmin DNA:n perusteella. Laittoman kalastuksen ja poisheittämisen torjuntaa koskevaan Horisontti Eurooppa -hankkeeseen (44) sisältyy jo nopea DNA-pohjainen testi kalastuksenvalvontaan.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan kuuluvassa Pellolta pöytään -strategiassa todetaan, että ihmisten, yhteiskuntien ja maapallon terveys liittyvät vahvasti toisiinsa ja että alkutuottajien toimeentulo on varmistettava, jotta siirtymä kestävään elintarvikejärjestelmään EU:ssa onnistuu.

3.2.2.   Globaalin tason toimien tehostaminen

Haineväkauppa on hainkalastuksen ja haikantojen jyrkän heikkenemisen tavoin maailmanlaajuista. Siksi FAO:n puitteissa hyväksyttiin vuonna 1999 kansainvälinen haiden säilyttämistä ja hoitoa koskeva toimintasuunnitelma (45). Sen päätavoitteena on haiden kestävä suojelu ja hoito. Toimintasuunnitelma tarjoaa kehyksen, joka auttaa kehittämään kansallisia, alueellisia ja aluetasoa alemman tason toimintasuunnitelmia haiden säilyttämistä ja hoitoa varten. Sillä kiellettiin ensimmäistä kertaa haiden eväpyynti, ja se toimi mallina muille kansainvälisille toimintasuunnitelmille, kuten EU:n toimintasuunnitelmalle.

Yleissopimus muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemisesta (Bonnin yleissopimus) on YK:n ympäristösopimus. Se sisältää säännöksiä muuttavien lajien sekä niiden elinympäristöjen ja muuttoreittien säilyttämisestä ja hoidosta. Bonnin yleissopimuksen sopimuspuolet sitoutuvat noudattamaan yleissopimuksen periaatteita (eli tunnustavat muuttavien lajien merkityksen ja pyrkivät säilyttämään tällaiset lajit ja niiden elinympäristön) ja toteuttamaan välittömiä toimia lajien suojelemiseksi allekirjoittamalla kansainvälisiä sopimuksia tai yhteisymmärryspöytäkirjoja. EU on muuttavien haiden suojelua koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan sopimuspuoli ja kannattaa siinä yhteydessä tutkimusta, kestävää kalastusta, elinympäristöjen suojelua ja kansainvälistä yhteistyötä.

Siinä missä EU:n viemät hainevät ovat peräisin hallitusta hainkalastuksesta, monet muiden maiden suurille kuluttajamarkkinoille viemät evät eivät usein ole. Useimmat alueelliset kalastusjärjestöt ja monet maat ovat hyväksyneet ja toteuttaneet haiden säilyttämistä ja hoitoa koskevia toimenpiteitä. Tarvitaan kuitenkin paljon parannuksia sen varmistamiseksi, että kauppakäytännöt eivät horjuta useiden hailajien suojelemiseksi toteutettuja toimia ja suojelussa saavutettua edistystä. Siksi on tarpeen edistää edelleen haiden eväpyynnin tosiasiallista maailmanlaajuista kieltoa, varmistaa haituotteiden kauppavirtojen tehokas maailmanlaajuinen valvonta ja pyrkiä vähentämään näiden tuotteiden kysyntää.

Tätä varten komissio aikoo koko vuoden 2023 ajan ja sen jälkeen

—

kannustaa asiaan liittyviä kolmansia maita panemaan tehokkaasti täytäntöön hailajien luettelot, jotka perustuvat hiljattain pidetyssä CITES-sopimuksen osapuolikonferenssin 19. kokouksessa tehtyihin päätöksiin lähes sadan uuden hai- ja rauskulajin (ja niistä saatavan tuotteen) sisällyttämisestä CITES-sopimuksen liitteeseen II

—	tukea CITES-sihteeristöä levinneisyysalueella olevien valtioiden (46) valmiuksien kehittämisessä haita ja muita meriympäristön lajeja koskevien CITES-luettelojen täytäntöönpanemiseksi

—

tehostaa EU:n toimia alueellisissa kalastuksenhoitoelimissä sen puolesta, että hyväksytään uusia ja/tai toteutetaan tehokkaasti nykyisiä hailajien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä sekä arvioidaan hyväksyttyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta ja vahvistetaan valvontatoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että nykyisiä sääntöjä sovelletaan ja niiden noudattamista valvotaan asianmukaisesti; tähän sisältyy evien jättämistä luonnollisella tavalla kiinni ruumiiseen koskevan käytännön käyttöönotto tehokkaimpana keinona lopettaa eväpyynti

—

kehottaa kaikissa muissa asiaankuuluvissa kansainvälisissä elimissä ja järjestöissä jäsenvaltioita aloittamaan keskustelun uusista hailajien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteistä ja/tai nykyisten toimenpiteiden vahvistamisesta sekä niiden tehokkaasta täytäntöönpanosta tehostetun valvonnan avulla; komissio aikoo myös ehdottaa jäsenvaltioille, että ne ottavat asian esiin syyskuussa 2023 Norjassa järjestettävässä kalakauppaa käsittelevän FAO:n alakomitean 19. istunnossa

—	tehdä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa kannustaakseen niitä muun muassa hankkeita rahoittamalla vähentämään laittomasti hankittujen hainevien kysyntää ja tukeakseen keskeisiä kolmansia maita luonnonvaraisten eläinten laittoman kaupan torjuntaa koskevien valmiuksien kehittämisessä.

4.   PÄÄTELMÄT JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT

Eurooppalainen kansalaisaloite ”Stop Finning – Stop the trade” (”Lopettakaa eväpyynti – lopettakaa kauppa”) heijastaa yhteiskunnallista ja ympäristöä koskevaa huolta haiden huolestuttavasta maailmanlaajuisesta tilanteesta ja hainevien kysynnän roolista siinä. Komissio pitää aloitetta merkityksellisenä meriympäristön suojelua, kalavarojen suojelua ja säilyttämistä sekä kestävän kalastuksen varmistamista EU:ssa ja maailmanlaajuisesti koskevan EU:n toimintapolitiikan kannalta. Aloite on yhdenmukainen EU:n vihreän kehityksen ohjelman kanssa ja noudattaa EU:n sitoutumista meriekosysteemien ja uhanalaisten lajien maailmanlaajuiseen suojeluun ja kansainväliseen valtamerten hallinnointiin.

EU oli ensimmäinen toimija, joka piti haiden eväpyyntiä sopimattomana kalastuskäytäntönä. EU:n lainsäädännön mukaan EU:n alusten pyytämät tai EU:n vesillä pyydetyt hait on purettava aluksesta siten, että niiden evät ovat kiinni ruhossa.

Jos irrallisten evien kauppa kiellettäisiin, kyseinen EU:n laivasto ehkä kalastaisi vähemmän haita kansainvälisillä vesillä. Tämä herättää huolta kiellon sosioekonomisista vaikutuksista. Lisäksi EU:n laivasto pyytää näitä lajeja pääosin kansainvälisillä vesillä, joita säännellään alueellisten kalastusjärjestöjen toimivallan puitteissa, joten toiminnan vähentäminen voisi luoda tilaa EU:n ulkopuolisten kalastustoimijoiden vähemmän kestäville käytännöille. On kuitenkin tarpeen arvioida tarkemmin laajempia taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia, joita aiheutuu EU:n sidosryhmille ja kolmansille maille, joihin muutos saattaa vaikuttaa. Jotta komissio voi tehdä tietoon perustuvia päätöksiä, se tarvitsee kattavampia ja yksityiskohtaisempia tietoja ja tilastoja voidakseen analysoida saaliiden ja kaupan dynamiikan kehityssuuntia.

Tämän vuoksi komissio aikoo

—

aloittaa viipymättä valmistelutyöt voidakseen käynnistää vuoden 2023 loppuun mennessä vaikutustenarvioinnin ympäristöön liittyvistä, sosiaalisista ja taloudellisista seurauksista, joita aiheutuu evien jättämistä luonnollisella tavalla kiinni ruumiiseen koskevan käytännön soveltamisesta haiden markkinoille saattamiseen EU:ssa riippumatta siitä, onko ne tarkoitettu kulutukseen EU:ssa vai kansainväliseen kauppaan (tuonti ja vienti)

—	tutkia vuoden 2023 loppuun mennessä, mikä olisi paras oikeudellinen keino pyytää yksityiskohtaisempia tietoja, joilla voitaisiin tunnistaa hailajit ja niihin liittyvät tuotteet tuonnin ja viennin yhteydessä, ja tehdä asiasta päätöksen siten, että se tulee voimaan viimeistään 1. tammikuuta 2025.

Kansalaisaloitteessa tuotiin myös esiin useita tärkeitä asioita, joihin voidaan puuttua lisäämällä EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon valvontatoimia ja vahvistamalla kansainvälisen tason toimia. Siksi komissio aikoo samanaikaisesti

—	vahvistaa EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa kalastus- ja markkinatoiminnan seurannan, jalostusta ja kaupan pitämistä koskevien valvontatoimenpiteiden, haituotteiden tuonnin ja viennin sekä jäljitettävyys- ja merkintäsääntöjen osalta

—

lisätä kansainvälisen tason toimia ja edistää lisätoimia uhanalaisten haiden suojelemiseksi ja sen varmistamiseksi, että kaupalliset haikannat pysyvät terveinä. Sen tavoitteena on saada aikaan haiden eväpyynnin tosiasiallinen maailmanlaajuinen kielto, varmistaa haituotteiden kauppavirtojen tehokas maailmanlaajuinen valvonta ja vähentää kestämättömästä kalastuksesta peräisin olevien haituotteiden kysyntää.

---

(1)  Komission rekisteröintinumero: ECI(2020)000001 (https://europa.eu/citizens-initiative/initiatives/details/2020/000001_fi).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/788, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta (EUVL L 130, 17.5.2019, s. 55).

(3)  Komission päätös (EU) 2019/2252, annettu 17 päivänä joulukuuta 2019, ehdotetusta kansalaisaloitteesta ”Stop Finning – Stop the trade” (”Lopettakaa eväpyynti – lopettakaa kauppa”) (tiedoksiannettu numerolla C(2019) 9203) (EUVL L 336, 30.12.2019, s. 312).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/1042, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2020, eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta annetussa asetuksessa (EU) 2019/788 säädettyjen keruu-, tarkastus- ja tutkintavaiheiden määräaikoja koskevista väliaikaisista toimenpiteistä covid-19:n leviämisen vuoksi (EUVL L 231, 17.7.2020, s. 7); komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/2200, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, eräiden eurooppalaisten kansalaisaloitteiden tuenilmausten keräämisen määräaikojen pidentämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/1042 nojalla (EUVL L 434, 23.12.2020, s. 56); komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2021/360, annettu 19 päivänä helmikuuta 2021, eräiden eurooppalaisten kansalaisaloitteiden tuenilmausten keräämisen määräaikojen pidentämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/1042 nojalla (tiedoksiannettu numerolla C(2021) 1121) (EUVL L 69, 26.2.2021, s. 9).

(5)  IUCN:n uhanalaisten lajien luettelo.

(6)  Hait | Kansainvälinen haiden säilyttämistä ja hoitoa koskeva toimintasuunnitelma | YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (fao.org)

(7)  Ks. liite.

(8)  Lähde: EUMOFA – Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkinoiden EU-seurantakeskus.

(9)  Lähde: EUMOFA – Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkinoiden EU-seurantakeskus.

(10)  Lähde: EUMOFA – Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkinoiden EU-seurantakeskus.

(11)  Lähde: Eurostatin kalastustilastot.

(12)  Lähde: Jäsenvaltioiden ilmoitukset komissiolle. Rauskulajit eivät kuulu eväpyyntiasetuksen soveltamisalaan, mutta niitä pyydetään lähes yksinomaan EU:n vesillä.

(13)  Neuvoston asetus (EY) N:o 338/97, annettu 9 päivänä joulukuuta 1996, luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä (EYVL L 61, 3.3.1997, s. 1).

(14)  ”Haiden eväpyynnillä” tarkoitetaan käytäntöä, jossa hailta irrotetaan evät kalastusaluksilla ja muu osa hain ruumiista heitetään mereen.

(15)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1185/2003, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2003, hainevien irrottamisesta aluksella (EUVL L 167, 4.7.2003, s. 1).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 605/2013, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2013, hainevien irrottamisesta aluksella annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1185/2003 muuttamisesta (EUVL L 181, 29.6.2013, s. 1).

(17)  Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle hainevien irrottamisesta aluksella annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1185/2003, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) N:o 605/2013, toimivuudesta ja tämän alan kansainvälisestä kehityksestä (COM(2016) 207 final).

(18)  Tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF), Review of the implementation of the shark finning regulation and assessment of the impact of the 2009 European Community Action Plan for the Conservation and Management of Sharks (CPOA) (STECF-19-17).

(19)  Koillis-Atlantin kalastuskomissio (NEAFC), Välimeren yleinen kalastuskomissio (GFCM) ja Luoteis-Atlantin kalastusjärjestö (NAFO).

(20)  Kansainvälinen Atlantin tonnikalojen suojelukomissio (ICCAT), Intian valtameren tonnikalakomissio (IOTC), Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomissio (IATTC), Kaakkois-Atlantin kalatalousjärjestö (SEAFO), sinievätonnikalan suojelukomissio (CCSBT), Länsi- ja Keski-Tyynenmeren laajasti vaeltavien kalakantojen suojelukomissio (WCPFC) ja pohjoisen Tyynenmeren kalastuskomissio.

(21)  Eteläisen Tyynenmeren alueellinen kalastusjärjestö (SPRFMO), Eteläisen Intian valtameren kalastussopimus (SIOFA) ja Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä käsittelevä toimikunta (CCAMLR).

(22)  Ks. komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Better Regulation Guidelines”, SWD(2021) 305 final.

(23)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22). YKP:n tavoitteena on varmistaa, että kalastus- ja vesiviljelytoimet ovat ekologisesti kestäviä ja niitä hoidetaan taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien tavoitteiden mukaisesti (2 artiklan 1 kohta). Siinä sovelletaan kalastuksenhoitoon ennalta varautuvaa ja ekosysteemilähtöistä lähestymistapaa (2 artiklan 2 ja 3 kohta).

(24)  YKP-asetuksen 2 artiklan 5 kohdan j alakohta.

(25)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiapuitedirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19).

(26)  Komission päätöksen (EU) 2017/848 meristrategiapuitedirektiiviä koskeva kuvaaja D1C1 meriympäristön lajien tahattomaksi sivusaaliiksi joutumisesta johtuvasta kuolleisuudesta.

(27)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle haiden säilyttämistä ja hoitoa koskevasta Euroopan yhteisön toimintasuunnitelmasta (KOM(2009) 40 lopullinen).

(28)  Neuvoston asetus (EU) 2023/194, annettu 30 päivänä tammikuuta 2023, unionin vesillä ja unionin kalastusaluksiin tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2023 sekä tällaisten kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta eräille syvänmeren kalakannoille vuosiksi 2023 ja 2024 (EUVL L 28, 31.1.2023, s. 1), johdanto-osan 19 ja 20 kappale.

(29)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1241, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, kalavarojen säilyttämisestä ja meriekosysteemien suojelemisesta teknisten toimenpiteiden avulla, neuvoston asetusten (EY) N:o 1967/2006, (EY) N:o 1224/2009 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1380/2013, (EU) 2016/1139, (EU) 2018/973, (EU) 2019/472 ja (EU) 2019/1022 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 894/97, (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 2549/2000, (EY) N:o 254/2002, (EY) N:o 812/2004 ja (EY) N:o 2187/2005 kumoamisesta (EUVL L 198, 25.7.2019, s. 105).

(30)  Lajit, joiden kalastaminen, aluksella pitäminen, jälleenlaivaaminen, purkaminen aluksesta, varastointi, esillä pitäminen tai myyntiin tarjoaminen on kielletty.

(31)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, unionin valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).

(32)  Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 1967/2006, (EY) N:o 1005/2008 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1139 muuttamisesta kalastuksenvalvonnan osalta (COM(2018) 368 final).

(33)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1169/2011, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, elintarviketietojen antamisesta kuluttajille, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1924/2006 ja (EY) N:o 1925/2006 muuttamisesta sekä komission direktiivin 87/250/ETY, neuvoston direktiivin 90/496/ETY, komission direktiivin 1999/10/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY, komission direktiivien 2002/67/EY ja 2008/5/EY sekä komission asetuksen (EY) N:o 608/2004 kumoamisesta (EUVL L 304, 22.11.2011, s. 18).

(34)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1379/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1184/2006 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 1).

(35)  Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o 1379/2013 täytäntöönpanosta (COM(2023) 101 final); komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan torjumista koskevan EU:n toimintasuunnitelman uudelleentarkastelu (COM(2022) 581 final).

(36)  Vuonna 2021 EU:n jäsenvaltiot ilmoittivat kolmesta takavarikosta, jotka koskivat yhteensä kahdeksaa evää tai niiden osaa.

(37)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan torjumista koskevan EU:n toimintasuunnitelman uudelleentarkastelu (COM(2022) 581 final).

(38)  Ks. Haiden tunnistamista koskeva aineisto | CITES.

(39)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta (EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1).

(40)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n toimintasuunnitelma: suojellaan ja ennallistetaan meriekosysteemejä kestävää ja selviytymiskykyistä kalataloutta varten (COM(2023) 102 final).

(41)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle EU:n toimintasuunnitelma: suojellaan ja ennallistetaan meriekosysteemejä kestävää ja selviytymiskykyistä kalataloutta varten (COM(2023) 102 final).

(42)  Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnon ennallistamisesta (COM(2022) 304 final).

(43)  Valtamerien ja vesistöjen ennallistaminen (europa.eu).

(44)  CL6-2023-FARM2FORK-01-8.

(45)  1. Kansainväliset toimintasuunnitelmat – Hait (fao.org)

(46)  Valtio, jonka alue on lajin luontaisella levinneisyysalueella.

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia M.11202 – FORTUM MARKETS / TELGE ENERGI)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2023/C 275/02)

Komissio päätti 31. heinäkuuta 2023 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla

—	komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (https://competition-cases.ec.europa.eu/search); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32023M11202. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia M.11137 – EMIL FREY FRANCE / SACAPUCE / JAM PROD / GROUPE KERTRUCKS FINANCE)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2023/C 275/03)

Komissio päätti 3. heinäkuuta 2023 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavilla vain ranskaksi kielellä ja se julkistetaan sen jälkeen kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla

—	komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (https://competition-cases.ec.europa.eu/search); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32023M11137. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia M.11181 – MACQUARIE / BCI / ENDEAVOUR ENERGY)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2023/C 275/04)

Komissio päätti 26. heinäkuuta 2023 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla

—	komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (https://competition-cases.ec.europa.eu/search); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32023M11181. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia M.11096 – MAPFRE / VAS / JV)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2023/C 275/05)

Komissio päätti 28. heinäkuuta 2023 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla

—	komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (https://competition-cases.ec.europa.eu/search); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32023M11096. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta.

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

Ilmoitus tietyille henkilöille ja yhteisöille, joihin sovelletaan Korean demokraattista kansantasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetuissa neuvoston päätöksessä (YUTP) 2016/849 ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/1509 säädettyjä rajoittavia toimenpiteitä

(2023/C 275/06)

Seuraava ilmoitus annetaan tiedoksi seuraaville henkilöille ja yhteisölle, jotka mainitaan päätöksen (YUTP) 2016/849 (1) liitteessä II olevassa I jaksossa ja asetuksen (EU) 2017/1509 (2) liitteessä XV: PAK Jae-gyong (nro 4), KIM Yong Chol (nro 7), HONG Sung-Mu (nro 10), JO Kyongchol (nro 11), PAK Jong-chon (nro 17), Kim Su Gil (nro 28), JON Il Ho (nro 29), YU Jin (nro 31), Yongbyon Nuclear Scientific Research Centre (nro 4), sekä seuraaville henkilöille ja yhteisöille, jotka mainitaan neuvoston päätöksen (YUTP) 2016/849 liitteessä III ja asetuksen (EU) 2017/1509 liitteessä XVI: KIM Chang Hyok alias James Kim (nro 8), RYANG Su Nyo (nro 10), PYON Won Gun (nro 11), PAE Won Chol (nro 12), RI Sin Song (nro 13), KIM Sung Su (nro 14), KIM Pyong Chol (nro 15), O Yong Ho (nro 31), Pan Systems Pyongyang alias Wonbang Trading Co.; Glocom; International Golden Services; International Global System (nro 4), Eritech Computer Assembly & Communication Technology PLC (nro 5), Korea General Corporation for External Construction (aliakset: KOGEN, GENCO) (nro 6).

Neuvosto on päättänyt pitää edellä mainittuihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistetut rajoittavat toimenpiteet voimassa uusin perustein. Näille henkilöille ilmoitetaan täten, että he voivat esittää neuvostolle 11. elokuuta 2023 mennessä seuraavaan osoitteeseen pyynnön saada tietoonsa nämä uudet perusteet:

Council of the European Union

General Secretariat

RELEX.1

Rue de la Loi/Wetstraat 175

1048 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

Sähköposti: sanctions@consilium.europa.eu

---

(1)  EUVL L 141, 28.5.2016, s. 79.

(2)  EUVL L 224, 31.8.2017, s. 1.

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 25 päivänä heinäkuuta 2023,

Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston pääjohtajan nimittämisestä

(2023/C 275/07)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan unionin tavaramerkistä 14 päivänä kesäkuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 (1) ja erityisesti sen 158 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston, jäljempänä ’EUIPO’, nykyisen pääjohtajan toimikausi päättyy 30 päivänä syyskuuta 2023. Sen vuoksi on tarpeen nimittää EUIPOlle uusi pääjohtaja.

(2)	EUIPOn hallintoneuvosto toimitti neuvostolle 6 päivänä kesäkuuta 2023 päivätyllä kirjeellä luettelon ehdokkaista EUIPOn pääjohtajan virkaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

---

(1)  EUVL L 154, 16.6.2017, s. 1.

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 14 päivänä heinäkuuta 2023,

Euroopan keskuspankin ulkopuolisen tilintarkastajan hyväksymisestä tehdyn päätöksen 98/481/EY muuttamisesta

(2023/C 275/08)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan ja erityisesti sen 27.1 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan unionin neuvostolle Euroopan keskuspankin ulkopuolisista tilintarkastajista 6 päivänä kesäkuuta 2023 annetun Euroopan keskuspankin suosituksen EKP/2023/15 (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston suosittelemat ja Euroopan unionin neuvoston hyväksymät riippumattomat ulkopuoliset tilintarkastajat tarkastavat EKP:n ja niiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien tilit, joiden rahayksikkö on euro.

(2)	EKP valitsi vuonna 2017 ulkopuoliseksi tilintarkastajakseen Baker Tilly GmbH & Co. KG Wirtschaftsprüfungsgesellschaftin tilikausiksi 2018–2022 siten, että toimikausi on uusittavissa tilikausiksi 2023 ja 2024 (2).

(3)	Baker Tilly GmbH & Co. KG Wirtschaftsprüfungsgesellschaftin toimikausi päättyi tilikauden 2022 tilintarkastuksen jälkeen. Tämän vuoksi on tarpeen nimittää ulkopuolinen tilintarkastaja tilikaudesta 2023 alkaen.

(4)	EKP aikoo uusia Baker Tilly GmbH & Co. KG Wirtschaftsprüfungsgesellschaftin toimikauden tilikausiksi 2023 ja 2024. Uusiminen on mahdollinen EKP:n ja Tilly GmbH & Co. KG Wirtschaftsprüfungsgesellschaftin välisten sopimusjärjestelyjen mukaisesti.

(5)	EKP:n neuvosto on suositellut, että Baker Tilly GmbH & Co. KG Wirtschaftsprüfungsgesellschaft nimitetään EKP:n ulkopuoliseksi tilintarkastajaksi tilikausiksi 2023 ja 2024.

(6)	On aiheellista noudattaa EKP:n neuvoston suositusta ja muuttaa neuvoston päätös 98/481/EY (3) sen mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

---

(1)  EUVL C 208, 15.6.2023, s. 1.

(2)  Euroopan keskuspankin suositus EKP/2017/42, annettu 15 päivänä joulukuuta 2017, Euroopan unionin neuvostolle Euroopan keskuspankin ulkopuolisista tilintarkastajista (EUVL C 444, 23.12.2017, s. 1).

(3)  Neuvoston päätös 98/481/EY, tehty 20 päivänä heinäkuuta 1998, Euroopan keskuspankin ulkopuolisen tilintarkastajan hyväksymisestä (EYVL L 216, 4.8.1998, s. 7).

Ilmoitus luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille, yhteisöille ja elimille, joihin sovelletaan Valko-Venäjän tilanteen johdosta ja sen johdosta, että Valko-Venäjä on osallisena Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistamassa hyökkäyksessä, määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetussa neuvoston päätöksessä 2012/642/YUTP, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä (YUTP) 2023/1592, ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 765/2006, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 2023/1591, säädettyjä rajoittavia toimenpiteitä

(2023/C 275/09)

Seuraava ilmoitus annetaan tiedoksi henkilöille, yhteisöille ja elimille, jotka mainitaan Valko-Venäjän tilanteen johdosta ja sen johdosta, että Valko-Venäjä on osallisena Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistamassa hyökkäyksessä, määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston päätöksen 2012/642/YUTP (1), sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä (YUTP) 2023/1592 (2), liitteessä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2006 (3), sellaisena kuin se on pantu täytäntöön neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2023/1591 (4), liitteessä I.

Euroopan unionin neuvosto on päättänyt, että mainitut henkilöt, yhteisöt ja elimet olisi sisällytettävä luetteloon henkilöistä, yhteisöistä ja elimistä, joihin sovelletaan Valko-Venäjän tilanteen johdosta ja sen johdosta, että Valko-Venäjä on osallisena Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistamassa hyökkäyksessä, määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetussa päätöksessä 2012/642/YUTP ja asetuksessa (EY) N:o 765/2006 säädettyjä rajoittavia toimenpiteitä. Mainittujen henkilöiden, yhteisöjen ja elinten luetteloon merkitsemisen perusteet esitetään kyseisten liitteiden asiaankuuluvissa kohdissa.

Asianomaisia henkilöitä, yhteisöjä ja elimiä pyydetään kiinnittämään huomiota siihen, että he/ne voivat hakea asetuksen (EY) N:o 765/2006 liitteessä II mainituilla verkkosivuilla ilmoitetuilta asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisilta viranomaisilta lupaa käyttää jäädytettyjä varoja perustarpeisiin tai tiettyjen maksujen suorittamiseen (vrt. asetuksen 3 artikla).

Asianomaiset henkilöt, yhteisöt ja elimet voivat esittää neuvostolle pyynnön, että neuvosto harkitsisi uudelleen päätöstään sisällyttää heidät edellä mainittuun luetteloon. Pyynnön tueksi on liitettävä asianmukaiset asiakirjat, ja se on lähetettävä ennen 30. marraskuuta 2023 seuraavaan osoitteeseen:

Council of the European Union

General Secretariat

RELEX.1

Rue de la Loi/Wetstraat 175

1048 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

Sähköposti: sanctions@consilium.europa.eu

Asianomaisia henkilöitä, yhteisöjä ja elimiä pyydetään kiinnittämään huomiota myös siihen, että neuvoston päätökseen voi hakea muutosta unionin yleiseltä tuomioistuimelta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 275 artiklan toisessa kohdassa ja 263 artiklan neljännessä ja kuudennessa kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

---

(1)  EUVL L 285, 17.10.2012, s. 1.

(2)  EUVL L 195 I, 3.8.2023, s. 31.

(3)  EUVL L 134, 20.5.2006, s. 1.

(4)  EUVL L 195 I, 3.8.2023, s. 1.

Ilmoitus rekisteröidyille, joihin sovelletaan Valko-Venäjän tilanteen johdosta ja sen johdosta, että Valko-Venäjä on osallisena Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistamassa hyökkäyksessä, määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetuissa neuvoston päätöksessä 2012/642/YUTP ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 765/2006 säädettyjä rajoittavia toimenpiteitä

(2023/C 275/10)

Rekisteröityjä pyydetään kiinnittämään huomiota seuraaviin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2018/1725 (1) 16 artiklan mukaisiin tietoihin:

Tämän käsittelyn oikeusperustana ovat neuvoston päätös 2012/642/YUTP (2), sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä (YUTP) 2023/1592 (3), ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2006 (4), sellaisena kuin se on pantu täytäntöön neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2023/1591 (5).

Tämän käsittelyn rekisterinpitäjänä on Euroopan unionin neuvosto, jota edustaa neuvoston pääsihteeristön ulkosuhteiden pääosaston (RELEX) pääjohtaja. Käsittelystä vastaa pääosaston RELEX.1-osasto, jonka yhteystiedot ovat seuraavat:

Council of the European Union

General Secretariat

RELEX.1

Rue de la Loi/Wetstraat 175

1048 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

Sähköposti: sanctions@consilium.europa.eu

Neuvoston pääsihteeristön tietosuojavastaavan yhteystiedot ovat seuraavat:

Tietosuojavastaava

data.protection@consilium.europa.eu

Käsittelyn tarkoituksena on laatia ja pitää ajan tasalla luettelo henkilöistä, joihin sovelletaan päätöksen 2012/642/YUTP, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksillä (YUTP) 2023/1592, ja asetuksen (EY) N:o 765/2006, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2023/1591, mukaisia rajoittavia toimenpiteitä.

Rekisteröidyt ovat luonnollisia henkilöitä, jotka täyttävät päätöksessä 2012/642/YUTP ja asetuksessa (EY) N:o 765/2006 säädetyt luetteloon merkitsemisen edellytykset.

Kerättyihin henkilötietoihin kuuluvat tiedot, joita tarvitaan kyseisen henkilön asianmukaiseen tunnistamiseen, sekä perusteet ja muut asiaan liittyvät tiedot.

Henkilötietojen käsittelyn oikeusperustana ovat SEU 29 artiklan perusteella hyväksytyt neuvoston päätökset ja SEUT 215 artiklan perusteella hyväksytyt neuvoston asetukset, joissa säädetään luonnollisten henkilöiden (rekisteröityjen) merkitsemisestä luetteloon sekä varojen jäädyttämisestä ja matkustusrajoituksista.

Käsittely on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi asetuksen (EU) 2018/1725 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti sekä edellä mainituissa säädöksissä rekisterinpitäjälle asetettujen lakisääteisten velvoitteiden noudattamiseksi asetuksen (EU) 2018/1725 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

Käsittely on tarpeen tärkeää yleistä etua koskevasta syystä asetuksen (EU) 2018/1725 10 artiklan 2 kohdan g alakohdan mukaisesti.

Neuvosto voi saada rekisteröityjen henkilötietoja jäsenvaltioilta ja/tai Euroopan ulkosuhdehallinnolta. Henkilötietojen vastaanottajina ovat jäsenvaltiot, Euroopan komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto.

Kaikkia henkilötietoja, joita neuvosto on käsitellyt EU:n autonomisten rajoittavien toimenpiteiden yhteydessä, säilytetään viiden vuoden ajan siitä, kun rekisteröity on poistettu niiden henkilöiden luettelosta, joiden varoja jäädytetään, tai siitä, kun toimenpiteen voimassaolo on lakannut, tai unionin tuomioistuimen lopullisen päätöksen antamiseen saakka, mikäli asiassa on aloitettu oikeuskäsittely. Neuvosto säilyttää kirjaamiinsa asiakirjoihin sisältyviä henkilötietoja asetuksen (EU) 2018/1725 4 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuja yleisen edun mukaisia arkistointitarkoituksia varten.

Neuvoston voi olla tarpeen vaihtaa rekisteröidyn henkilötietoja kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön kanssa silloin, kun se panee täytäntöön YK:n nimeämisiä, tai EU:n rajoittavien toimenpiteiden politiikkaan liittyvän kansainvälisen yhteistyön yhteydessä.

Jollei ole tehty tietosuojan riittävyyttä koskevaa päätöstä tai ei ole toteutettu asianmukaisia suojatoimia, henkilötietojen siirto kolmanteen maahan tai kansainväliselle järjestölle voidaan suorittaa asetuksen (EU) 2018/1725 50 artiklan mukaisesti seuraavien edellytysten tai toisen niistä täyttyessä:

—	siirto on tarpeen yleistä etua koskevien tärkeiden syiden vuoksi;

—	siirto on tarpeen oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi.

Rekisteröityjen henkilötietojen käsittelyyn ei liity automaattista päätöksentekoa.

Rekisteröidyillä on oikeus saada tietoja ja oikeus tutustua omiin henkilötietoihinsa. Heillä on myös oikeus oikaista ja täydentää omia tietojaan. Tietyissä olosuhteissa heillä voi olla oikeus saada henkilötietonsa poistetuksi tai oikeus vastustaa henkilötietojensa käsittelyä tai pyytää, että niiden käsittelyä rajoitetaan.

Rekisteröidyt voivat käyttää näitä oikeuksiaan ottamalla sähköpostilla yhteyttä rekisterinpitäjään ja lähettämällä viestin kopion edellä mainitulle tietosuojavastaavalle.

Rekisteröityjen on liitettävä pyyntöönsä kopio asiakirjasta, jonka perusteella heidän henkilöllisyytensä voidaan varmistaa (henkilökortti tai passi). Kyseisessä asiakirjassa on oltava tunnistenumero, myöntämismaa, voimassaoloaika sekä rekisteröidyn nimi, osoite ja syntymäaika. Asiakirjan kopiossa olevat muut tiedot, kuten valokuva tai henkilökohtaiset ominaisuudet, saa peittää.

Rekisteröidyt voivat asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisesti tehdä kantelun Euroopan tietosuojavaltuutetulle (edps@edps.europa.eu).

Ennen kantelun tekemistä on suositeltavaa, että rekisteröidyt yrittävät ensin saada asian korjatuksi ottamalla yhteyttä rekisterinpitäjään ja/tai neuvoston tietosuojavastaavaan.

Rekisteröidyt voivat asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisesti tehdä kantelun Euroopan tietosuojavaltuutetulle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeussuojakeinoja, hallinnollisia muutoksenhakukeinoja tai muita kuin oikeudellisia oikeussuojakeinoja (edps@edps.europa.eu).

---

(1)  EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39.

(2)  EUVL L 285, 17.10.2012, s. 1.

(3)  EUVL L 195 I, 3.8.2023, s. 31.

(4)  EUVL L 134, 20.5.2006, s. 1.

(5)  EUVL L 195 I, 3.8.2023, s. 1.

Euron kurssi (1)

3. elokuuta 2023

(2023/C 275/11)

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,0932
JPY	Japanin jeniä	156,24
DKK	Tanskan kruunua	7,4517
GBP	Englannin puntaa	0,86468
SEK	Ruotsin kruunua	11,7415
CHF	Sveitsin frangia	0,9579
ISK	Islannin kruunua	144,70
NOK	Norjan kruunua	11,2765
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	24,034
HUF	Unkarin forinttia	390,85
PLN	Puolan zlotya	4,4598
RON	Romanian leuta	4,9390
TRY	Turkin liiraa	29,4774
AUD	Australian dollaria	1,6748
CAD	Kanadan dollaria	1,4619
HKD	Hongkongin dollaria	8,5331
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,7985
SGD	Singaporen dollaria	1,4678
KRW	Etelä-Korean wonia	1 422,79
ZAR	Etelä-Afrikan randia	20,3700
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,8397
IDR	Indonesian rupiaa	16 582,02
MYR	Malesian ringgitiä	4,9795
PHP	Filippiinien pesoa	60,744
RUB	Venäjän ruplaa
THB	Thaimaan bahtia	37,852
BRL	Brasilian realia	5,2996
MXN	Meksikon pesoa	18,8294
INR	Intian rupiaa	90,4965

---

(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli

(2023/C 275/12)

Kroatian liikkeeseen laskeman kahden euron arvoisen uuden erikoisrahan kansallinen puoli

Liikkeeseen tarkoitetut eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella. Komissio julkaisee kaikkien uusien eurokolikoiden ulkoasut tiedoksi kolikoita työssään käsitteleville henkilöille sekä suurelle yleisölle (1). Erikoisrahoja voivat 10. helmikuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien (2) mukaan laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltiot sekä maat, jotka saavat Euroopan unionin kanssa valuuttasuhteista tekemänsä sopimuksen mukaan laskea liikkeeseen eurokolikoita. Tähän oikeuteen sovelletaan tiettyjä edellytyksiä, joista yksi on, että liikkeeseen lasketun kolikon on oltava yksikköarvoltaan 2 euroa. Erikoisrahoilla on tavanomaisten 2 euron kolikoiden tekniset ominaisuudet, mutta niissä on kansallisella puolella erityinen kuva-aihe, jolla on suuri kansallinen tai eurooppalainen symboliarvo.

Liikkeeseenlaskun toteuttava maa: Kroatia

Aihe: Euron käyttöönotto Kroatian virallisena valuuttana 1. tammikuuta 2023

Kuvaus ulkoasusta: Vaakasuoraan kaiverrettu liikkeeseenlaskun toteuttavan maan nimi ”HRVATSKA” (Kroatia) ja liikkeeseenlaskuvuosi ”2023” sekä vasempaan sisäreunaan kaarevaan muotoon kaiverrettu teksti ”ČLANICA EUROPODRUČJA” (euroalueen jäsen) muodostavat yhdessä kolikon kuva-aiheen eli tyylitellyn euron symbolin ”€”. Toinen kuva-aiheen keskeisistä motiiveista on Kroatian tasavallan vaakunassakin esiintyvä Kroatian tunnusomainen ja tunnistettava symboli eli kroatialainen shakkiruutukuvio.

Kolikon ulkokehää koristavat Euroopan unionin lipun 12 tähteä.

Liikkeeseen laskettavien kolikoiden arvioitu määrä:250 000

Liikkeeseenlaskun päivämäärä: Syyskuu 2023

---

(1)  Ks. EYVL C 373, 28.12.2001, s. 1, jossa esitellään kaikkien vuonna 2002 liikkeeseen laskettujen kolikoiden kansalliset puolet.

(2)  Ks. talous- ja rahoitusasioiden neuvoston 10. helmikuuta 2009 antamat päätelmät ja komission 19. joulukuuta 2008 antama suositus liikkeeseen tarkoitettujen eurokolikoiden kansallisia puolia ja liikkeeseenlaskua koskeviksi yhteisiksi suuntaviivoiksi (EUVL L 9, 14.1.2009, s. 52).

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 28 päivänä heinäkuuta 2023,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 49 artiklassa tarkoitetun nimen rekisteröintihakemuksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä”Irish Grass Fed Beef” (SMM)

(2023/C 275/13)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Irlannin hakemus nimityksen ”Irish Grass Fed Beef” rekisteröimiseksi suojattuna maantieteellisenä merkintänä julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2) asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(2)

Komissio vastaanotti 21 päivänä helmikuuta 2022 vastaväiteilmoituksen ja perustellun vastaväitteen Yhdistyneeltä kuningaskunnalta (Pohjois-Irlanti). Vastaväite otettiin käsiteltäväksi. Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta (Pohjois-Irlanti) toteuttivat asianmukaiset kuulemiset ja pääsivät sopimukseen, jolla yhtenäistä asiakirjaa muutetaan tuntuvasti.

(3)

Irlanti lähetti komissiolle asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisesti asiakirjat ja tiedot, jotka ovat olennaisia nimen ”Irish Grass Fed Beef” rekisteröimistä suojattuna maantieteellisenä merkintänä koskeneessa vastaväitemenettelyssä Yhdistyneen kuningaskunnan (Pohjois-Irlanti) kanssa saavutetun sopimuksen kannalta, mukaan lukien tuntuvasti muutettu yhtenäinen asiakirja.

(4)	Komissio on asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan ja 51 artiklan 4 kohdan mukaisesti tutkinut kyseisen hakemuksen ja todennut, että se täyttää mainitussa asetuksessa säädetyt edellytykset.

(5)

Jotta vastaväitteitä voitaisiin esittää asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisesti, nimen ”Irish Grass Fed Beef” mainitun asetuksen 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut yhtenäinen asiakirja ja tuote-eritelmän julkaisutiedot olisi julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

---

(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

(2)  EUVL C 492, 8.12.2021, s. 12.

Viinialan perinteisen merkinnän muuttamista koskevan hakemuksen julkaiseminen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 täydentämisestä viinialan alkuperänimitysten, maantieteellisten merkintöjen ja perinteisten merkintöjen suojaa koskevien hakemusten, vastaväitemenettelyn, käyttörajoitusten, tuote-eritelmien muutosten, suojan peruutuksen sekä merkintöjen ja esillepanon osalta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 28 artiklan 3 kohdan ja 34 artiklan nojalla

”Vino generoso”

(2023/C 275/14)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/34 (1) 22 artiklan 1 kohdan ja 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

PERINTEISTÄ MERKINTÄÄ KOSKEVA MUUTOSPYYNTÖ

”Vino generoso”

Vastaanottopäivä: 5. toukokuuta 2023

Sivumäärä (tämä sivu mukaan lukien): 4

Muutospyynnön kieli: Espanja

Tiedostonumero: Ares(2023) 3171190

Perinteinen merkintä, jota muutospyyntö koskee: Vino generoso

Hakija: Elintarviketeollisuuden pääosasto, Espanjan maatalous-, kalastus- ja elintarvikeministeriö

Täydellinen osoite (katuosoite, postinumero, paikkakunta, maa)

Po Infanta Isabel, 1

28071 Madrid

ESPAÑA

Kansallisuus: Espanja

Puhelin, faksi, sähköposti:

P. +34 913475397

F. +34 913475410

Sähköposti: dgia@mapa.es; sgccala@mapa.es

Muutoksen kuvaus

Perinteisen merkinnän ”vino generoso” määritelmän/käyttöedellytysten tiivistelmässä eAmbrosiassa todetaan seuraavaa:

”[Komission asetuksen (EY) N:o 606/2009 liitteessä III olevan B osan 8 kohta] tai edellä esitetyn määritelmän mukainen SAN-viini ”Montilla-Moriles” sillä edellytyksellä, että valmistusprosessin aikana ei lisätä alkoholia ja todellinen alkoholipitoisuus, joka on vähintään 15 tilavuusprosenttia, saavutetaan luontaisesti”.

Tämä määritelmä liittyy / nämä käyttöedellytykset liittyvät komission asetukseen (EY) N:o 606/2009, joka on kumottu komission delegoidulla asetuksella (EU) 2019/934. Mainitussa delegoidussa asetuksessa vahvistetaan perinteistä merkintää ”vino generoso” koskevat säännöt sen liitteessä III olevan B osan 8 kohdassa:

”Perinteinen erityismerkintä ”vino generoso” varataan väkevien viinien osalta suojatulla alkuperänimityksellä varustetulle kuivalle väkevälle viinille, joka valmistetaan kokonaan tai osittain hiivaketon alla ja joka

—	saadaan viiniköynnöslajikkeista Palomino de Jerez, Palomino fino, Pedro Ximénez, Verdejo, Zalema ja Garrido Fino peräisin olevista vaaleista rypäleistä,

—	saatetaan nautittavaksi, kun sitä on kypsytetty tammitynnyreissä keskimäärin kaksi vuotta.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla valmistuksella hiivaketon alla tarkoitetaan biologista käsittelyä, joka tapahtuu, kun viinin vapaalle pinnalle muodostuu itsestään rypälemehun kokonaisalkoholikäymisen jälkeen viinille ominaisten hiivojen ketto, joka antaa tuotteelle erityiset analyyttiset ja aistinvaraiset ominaisuudet.”

Määritelmä/käyttöedellytykset on korvattu seuraavasti:

”Merkintä ”vino generoso” varataan 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä VII olevan II osan mukaisiin luokkiin 1 ja 3 kuuluville suojatulla alkuperänimityksellä ”Condado de Huelva”, ”Jerez-Xérès-Sherry”, ”Lebrija”, ”Málaga”, ”Manzanilla-Sanlúcar de Barrameda”, ”Montilla-Moriles” tai ”Rueda” varustetuille viineille ja kuiville väkeville viineille,

1.	jotka valmistetaan ainoastaan valkoisista rypäleistä, jotka on saatu kunkin edellä mainitun suojatun alkuperänimityksen osalta sallituista viiniköynnöslajikkeista;

2.	jotka saatetaan nautittavaksi, kun niitä on kypsytetty tammitynnyreissä keskimäärin vähintään kaksi vuotta;

3.

jotka muodostavat itsestään viinille ominaisten hiivojen keton viinin vapaalle pinnalle rypäleen puristemehun täydellisen alkoholikäymisen jälkeen, mikä antaa tuotteelle erityisiä analyyttisiä ja aistinvaraisia ominaisuuksia, lukuun ottamatta suojatun alkuperänimityksen ”Málaga” perinteisiä kuivia viinejä;

4.	joiden todellinen alkoholipitoisuus on vähintään 14 tilavuusprosenttia luokassa 1 ja vähintään 15 tilavuusprosenttia luokassa 3, lukuun ottamatta tällä hetkellä voimassa olevassa EU:n lainsäädännössä säädettyjä poikkeuksia;

5.

joissa on pelkistäviä sokereita (glukoosi ja fruktoosi) enintään a) 4 grammaa litrassa; b) tai 9 grammaa litraa kohden, kun kokonaishappopitoisuus ilmoitettuna grammoina viinihappoa litraa kohti ei alita jäännössokeripitoisuutta yli 2 grammalla litraa kohti; c) tai, yksinomaan väkevien viinien osalta, eritelmässä ”kuivalle” määritellyllä tasolla.”

Muutoksen perusteluiden selitykset

Perinteinen merkintä ”vino generoso” kuuluu arvostetuimpiin ja perinteikkäimpiin Andalusian suojatuista alkuperänimityksistä. Siihen on viitattu eri säädöksissä, joilla suojatut alkuperänimitykset hyväksytään.

Perinteinen merkintä on nykyisin Euroopan unionissa suojattu ja säännelty maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 112 artiklan a alakohdalla ja 113 artiklalla.

Se myös määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 täydentämisestä viininviljelyalueiden, joilla alkoholipitoisuutta voi lisätä, rypäletuotteiden valmistukseen ja säilytykseen sovellettavien sallittujen viininvalmistusmenetelmien ja sovellettavien rajoitusten, sivutuotteiden vähimmäisalkoholipitoisuuden ja sivutuotteiden poistamisen sekä OIV:n viininvalmistusmenetelmien käytännesäännöstön osioiden julkaisemisen osalta 12 päivänä maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/934 liitteessä III olevan B osan 8 kohdassa. Lisäksi ilmaisu sisältyi alun perin Euroopan komission sähköiseen e-Bacchus-tietokantaan, joka on korvattu sähköisellä eAmbrosia-rekisterillä. Käytetty määritelmä perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä rypäletuoteluokkien sekä viininvalmistusmenetelmien ja niiden rajoitusten osalta 10 päivänä heinäkuuta 2009 annetun komission asetuksen (EY) N:o 606/2009 liitteessä III olevan B osan 8 kohdassa olevaan viittaukseen. Mainittu asetus on sittemmin kumottu 12. maaliskuuta 2019 annetulla komission delegoidulla asetuksella (EU) 2019/934, jossa on säilytetty 10. heinäkuuta 2009 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 606/2009 vahvistetut määritelmät.

Selkeyden, avoimuuden ja oikeusvarmuuden vuoksi tiettyjä perinteisiä merkintöjä, jotka koskevat Andalusian suojatuilla alkuperänimityksillä varustettuja viinejä, on säännelty maataloudesta, kalastuksesta, vesistä ja maaseudun kehittämisestä vastaavan alueellisen ministeriön 22. helmikuuta 2023 antamalla määräyksellä, joka on julkaistu 3. maaliskuuta 2023 Andalusian virallisessa lehdessä (BOJA) nro 42. Määräys on asianmukainen oikeudellinen väline perinteisten merkintöjen hyväksymiseksi ja niiden muuttamiseksi myöhemmin EU:n rekisterissä. Jotta voidaan varmistaa oikeudellinen siirtymä perinteisen merkinnän ”vino generoso” ja siihen liittyvien suojattujen perinteisten merkintöjen nykyisestä lainsäädäntökehyksestä, määritelmä on vahvistettu ja julkaistu. Määritelmässä kuvataan perinteistä merkintää käyttävien suojattujen alkuperänimitysten ominaispiirteet ja yhteiset piirteet. Tällä tavoin mahdollistetaan reilu kilpailu tuottajien välillä ja annetaan samalla kuluttajille selkeää tietoa. Yksi uuden määritelmän uusista piirteistä on se, että määritelmässä yksilöidään ne suojatut alkuperänimitykset, joilla on oikeus käyttää tätä perinteistä merkintää. Andalusian kuuden alkuperänimityksen lisäksi mainitaan myös ”Rueda”, koska sen eritelmään on aina sisältynyt perinteisen merkinnän käyttö.

Allekirjoittajan nimi: Elintarviketeollisuudesta vastaava pääjohtaja

---

(1)  EUVL L 9, 11.1.2019, s. 46.

Erään maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden alan suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän tuote-eritelmään tehdyn hyväksytyn vakiomuotoisen muutoksen julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 6 b artiklan 2 ja 3 kohta)

(2023/C 275/15)

Tämä tiedonanto julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 (1) 6 b artiklan 5 kohdan mukaisesti.

JÄSENVALTION ILMOITUS SUOJATUN ALKUPERÄNIMITYKSEN TAI SUOJATUN MAANTIETEELLISEN MERKINNÄN TUOTE-ERITELMÄÄN TEHDYN VAKIOMUOTOISEN MUUTOKSEN HYVÄKSYMISESTÄ

(Asetus (EU) N:o 1151/2012)

”Volailles de Licques”

EU-nro: PGI-FR-0162-AM01 – 11.5.2023

SAN ( ) SMM (X)

1.   Tuotteen nimi

”Volailles de Licques”

2.   Jäsenvaltio, johon maantieteellinen alue kuuluu

Ranska

3.   Vakiomuotoisen muutoksen ilmoittava kansallinen viranomainen

Ministère de l’agriculture et de la souveraineté alimentaire (Maataloudesta ja elintarvikeomavaraisuudesta vastaava ministeriö)

—

4.   Hyväksytyn muutoksen / hyväksyttyjen muutosten kuvaus

1.   Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen

Lisätään jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen Institut national de l’origine et de la qualité -viraston (laatumerkeistä ja alkuperänimityksistä vastaava virasto, INAO) yhteystiedot.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

2.   Hakijaryhmä

Ilmoitetaan QUALICNOR-hakijaryhmän yhteystiedot ja sen oikeudellinen muoto.

Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

3.   Tuotteen kuvaus

Muutetaan suojatulla maantieteellisellä merkinnällä varustettuja tuotteita siten, että tuotettaviin lajeihin lisätään seuraavat:

—	nuori kana,

—	helmikanan salvokukko.

Hakijaryhmä on jo useiden vuosien ajan tuottanut näitä kahta lajia maantieteellisellä alueella. Nuori kana on saanut mainetta jo vuonna 1987, ja helmikanan salvokukko on tullut tunnetuksi vuonna 2010.

Kohtaa täydennetään kunkin lajin vaatimustenmukaisuutta koskevilla kriteereillä ja aistinvaraisten ominaisuuksien kuvauksella.

Lisätään tiedot pakastamisesta ja mahdollisista eri pakkausmuodoista. Jalostajat voivat monipuolistaa tarjontaansa vastatakseen kuluttajien odotuksiin ja varmistaa silti tuotteiden laadun.

Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

4.   Maantieteellinen alue

Muutetaan maantieteellistä aluetta koskevaa määritelmää tuote-eritelmässä lähinnä kuntaliitoksista johtuvien hallinnollisten muutosten takia.

Muutoksilla ei ole vaikutusta itse alkuperäiseen maantieteelliseen alueeseen.

Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

5.   Tekijät, jotka osoittavat tuotteen olevan peräisin maantieteelliseltä alueelta

Lisätään seuraavat seikat:

—	maantieteellisen alueen toimijoiden ryhmä ja

—	tunnistautumisilmoitus, jonka perusteella toimijalle myönnetään ennen toiminnan aloittamista oikeus suojatun maantieteellisen merkinnän käyttöön.

Lisätään myös taulukko, joka koskee tuotteen jäljitettävyyttä tuotantoketjussa ylös- ja alaspäin.

Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.

6.   Tuotantomenetelmä

5.2 Käytettävät siitoseläimet

Määritellään siitoseläinten tai risteytysten valintaperusteet.

Kaikki käytettävät siitoseläimet ovat hidaskasvuisia ja sopeutuneita ulkokasvatukseen. Käytettävien siitoseläinten ja risteytysten on voitava saavuttaa ruhon vähimmäispaino vähimmäisteurastusiässä tuote-eritelmässä määritetyissä ruokinta- ja kasvatusolosuhteissa. Lisätään myös taulukkomuotoinen tiivis kuvaus kunkin lajin fenotyypistä.

5.3 Tuotantotapa

Lisätään erityissäännöt salvokukkojen ja helmikanan salvokukkojen kasvatusta varten. Kukot on salvattava viimeistään 63 päivän ikäisinä ja helmikanan kukot viimeistään 91 päivän ikäisinä. Loppukasvatuskaudella salvokukot pidetään sisätiloissa aikaisintaan 125 päivän iästä alkaen ja enintään neljän viikon ajan. Kanaloiden valaistus ajastetaan.

5.4 Ruokinta

Viljojen prosentuaalinen osuus rehun koostumuksessa on muutettu 75:stä 70 prosenttiin.

Lisätään rehussa sallittujen rehuaineiden luettelo.

5.5 Tuotantorakennukset ja laiduntaminen

Tällä hetkellä voimassa olevassa tuote-eritelmässä ei ole laitumen kuvausta. Laidunten on yleisesti oltava puustoisia. Laidunalojen istutuksista annetaan yksityiskohtaiset tiedot (puiden tyypit ja lukumäärä). Annetaan jokaista lajia koskeva yksilökohtainen laitumen vähimmäisala, jota muutetaan siitä päivästä, jona osa linnuista poistetaan parvesta (nuoret kanat ja salvokukot). Lisätään määräys, joka koskee eri eläinryhmien välillä pidettävää puhdistustaukoa, ja laidunten hoitovelvoite.

Lisätään erikseen helmikanoja koskevat vaatimukset, joihin kuuluvat ulkotarhan käyttöönotto ja orsien asentaminen tuotantorakennuksiin.

Lisäksi annetaan sisäkasvatusta koskevat vaatimukset. Kaikkea siipikarjaa koskee sääntö, jonka mukaan eläimet on kasvatettava kiinteässä tai siirrettävässä rakennuksessa vain yksi eläinryhmä rakennusta kohden. Vahvistetaan kiinteiden tuotantorakennusten enimmäispinta-alaksi 400 m2 ja siirrettävien 150 m2. Kohtaa täydennetään taulukolla, jossa esitetään eläinten enimmäistiheys tuotantorakennusta kohden.

5.6 Puhdistustauon vähimmäispituus tuotantorakennuksissa

Lisätään velvoite, joka koskee tuotantorakennusten siivousta ja desinfiointia sekä puhdistustaukoa sen jälkeen, kun siipikarja on poistunut rakennuksesta.

5.7 Parvesta poistamista, kuljetusta ja teurastusta koskevat vaatimukset

Lisätään siipikarjan vähintään viisi tuntia kestävä paasto ennen parvesta poistamista.

Lisätään kuljetuksen kolmen tunnin enimmäiskesto ja 30 minuutin lepoaika teurastamolla.

Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

7.   Yhteys maantieteelliseen alkuperään

Voimassa olevan tuote-eritelmän lukua ”Yhteys maantieteelliseen alkuperään” on perusteellisesti muokattu. Se on järjestetty uudelleen kolmeen osaan, jotta voidaan erottaa toisistaan maantieteellisen alueen erityisyys, tuotteen erityisyys ja syy-yhteys. Muotoilu on aiempaa tiiviimpi, ja lukuisia kuvia ja historiallisia viittauksia on jätetty pois.

Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

8.   Merkinnät

Poistetaan nykyinen kohta ja korvataan se virkkeellä, jossa ilmoitetaan pakolliset elementit.

Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

9.   Valvontaelin

Mainitaan Ranskan toimivaltaisten valvontaviranomaisten yhteystiedot: Institut national de la qualité et de l’origine (laatumerkeistä ja alkuperänimityksistä vastaava virasto, INAO) ja Direction générale de la concurrence, de la consommation et de la répression des fraudes (kilpailu-, kuluttaja- ja petostentorjuntavirasto, DGCCRF). Sertifiointielimen nimi ja yhteystiedot ovat saatavilla INAO:n verkkosivustossa ja Euroopan komission tietokannassa.

Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

10.   Kansalliset vaatimukset

Kansalliset vaatimukset esitetään taulukkona, johon sisältyvät tärkeimmät valvottavat kohdat ja niiden arviointimenetelmä.

Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”Volailles de Licques”

EU-nro: PGI-FR-0162-AM01 – 11.5.2023

SAN ( ) SMM (X)

1.   [SAN:n tai SMM:n] nimi tai nimet

”Volailles de Licques”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Ranska

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1.   Tuotelaji [liitteen XI mukaisesti]

Luokka 1.1 Tuore liha (ja muut eläimenosat)

3.2.   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Volailles de Licques -siipikarjan linnut kuuluvat kanalintujen lahkoon. Ne ovat peräisin hidaskasvuisista maatiaisroduista, mikä mahdollistaa pitkän kasvatusajan ja teurastuksen lähes sukukypsänä.

Volailles de Licques -siipikarjalla on seuraavat ominaisuudet:

—	Rakenne on hyvä.

—	Ruhojen rasvaisuus- ja lihaisuusaste on hyvä ja liha on kiinteää.

—	Lihakset ovat fileissä ja reisissä hyvin kehittyneitä.

Volailles de Licques -siipikarjaan kuuluu seuraavan tyyppisiä eläimiä:

Broileri: Broileria kasvatetaan vähintään 81 päivää. Ruhon vähimmäispaino suolistettuna on 1,30 kg ja sisäelimet irrotettuina ilman eläimenosia eli paistovalmiina 0,95 kg.

Helmikana: Helmikanaa kasvatetaan vähintään 94 päivää. Ruhon vähimmäispaino suolistettuna on 1,10 kg ja sisäelimet irrotettuina ilman eläimenosia eli paistovalmiina 0,85 kg.

Kalkkuna: Kalkkunaa kasvatetaan vähintään 140 päivää. Ruhon vähimmäispaino suolistettuna on 2,70 kg ja sisäelimet irrotettuina ilman eläimenosia eli paistovalmiina 2,30 kg.

Salvokukko: Salvokukkoa kasvatetaan vähintään 150 päivää. Ruhon vähimmäispaino suolistettuna on 2,90 kg ja sisäelimet irrotettuina ilman eläimenosia eli paistovalmiina 2,50 kg.

Nuori kana: Nuorta kanaa kasvatetaan vähintään 120 päivää. Ruhon vähimmäispaino suolistettuna on 1,95 kg ja sisäelimet irrotettuina ilman eläimenosia eli paistovalmiina 1,65 kg.

Helmikanan salvokukko: Helmikanan salvokukkoa kasvatetaan vähintään 150 päivää. Ruhon vähimmäispaino suolistettuna on 1,80 kg ja sisäelimet irrotettuina ilman eläimenosia eli paistovalmiina 1,40 kg.

Volailles de Licques -siipikarjanlihaa pidetään kaupan tuoreina taikka (suolistettua siipikarjaa lukuun ottamatta) pakastettuina ruhoina tai paloina. Ruhojen on vastattava A-luokan tarjontamuotoa koskevia vaatimuksia. Palojen on täytettävä A-luokan tarjontamuotoa koskevat vaatimukset ja oltava peräisin ruhoista, joiden vähimmäispaino on paistovalmista koskevan vaatimuksen mukainen. Volailles de Licques -siipikarjanlihaa pidetään tarjolla sellaisenaan tai pakattuna muovikalvoon, tyhjiöpakkaukseen tai suojakaasuun.

Tarjontamuodot:

—	paistovalmiina,

—	suolistettuna,

—

paloina.

3.3.   Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

Kasvatusvaiheessa annettu rehuannos, jonka määrä lasketaan painotetun keskikulutuksen perusteella, sisältää vähintään 70 prosenttia viljoja ja niistä saatavia tuotteita.

Viljoista saatavien tuotteiden osuus rehun kokonaispainosta saa olla enintään 15 prosenttia.

3.4.   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Siipikarjan kasvatus nuorten eläinten tilalle tulosta lähtien

3.5.   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

—

3.6.   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

Merkinnöissä on oltava nimi ”Volailles de Licques” ja Euroopan unionin SMM-tunnus samassa visuaalisessa kentässä.

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Maantieteellinen alue sijaitsee kokonaisuudessaan Pas de Calais’n departementissa, ja siihen kuuluvat seuraavat hallintoyksiköt:

seuraavat arrondissementit kokonaisuudessaan: Boulogne-sur-Mer, Calais, Montreuil ja Saint-Omer,

sekä seuraavat kunnat kokonaisuudessaan: Anvin, Aubrometz, Auchy-au-Bois, Aumerval, Auxi-le-Château, Bailleul-lès-Pernes, Beauvoir-Wavans, Bergueneuse, Blessy, Boffles, Bonnières, Boubers-sur-Canche, Bourecq, Bouret-sur-Canche, Bours, Boyaval, Buire-au-Bois, Conchy-sur-Canche, Conteville-en-Ternois, Eps, Equirre, Erin, Estrée-Blanche, Fiefs, Fleury, Floringhem, Fontaine-l’Etalon, Fontaine-lès-Boulans, Fontaine-lès-Hermans, Fortel-en-Artois, Frévent, Gennes-Ivergny, Ham-en-Artois, Haravesnes, Hestrus, Heuchin, Huclier, Isbergues, Lambres, Le Ponchel, Liettres, Ligny-lès-Aire, Ligny-sur-Canche, Linghem, Lisbourg, Marest, Mazinghem, Monchel-sur-Canche, Monchy-Cayeux, Nédon, Nédonchel, Noeux-lès-Auxi, Norrent-Fontes, Pernes, Prédefin, Pressy, Quoeux-Haut-Maînil, Quernes, Rely, Rombly, Rougefay, Sachin, Sains-lès-Pernes, Saint-Hilaire-Cottes, Tangry, Teneur, Tilly-Capelle, Tollent, Vacquerie-le-Boucq, Valhuon, Vaulx, Villers-l’Hôpital, Westrehem, Willencourt ja Witternesse.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Suojatun maantieteellisen merkinnän ”Volailles de Licques” yhteys alkuperään perustuu Licquesiä ympäröivän alueen luonnonoloihin ja inhimillisiin tekijöihin. Siipikarjan tuotantoon alueella liittyy erityisominaisuuksia, joiden ansiosta tuote on ajan mittaan saanut tunnettuutta.

Maantieteellinen alue kattaa suuren osan Ranskan pohjoisosassa sijaitsevasta Pas de Calais’n departementista. Alue rajoittuu lännessä Englannin kanaaliin (Sommen departementin rajalta Calais’n kaupunkiin asti) ja Pohjanmereen (Calais’sta Nordin departementin rajalle), ja idässä alue työntyy syvälle maatalousalueelle.

Alueella on valtameri-ilmasto. Lämpötilojen vaihtelu on vähäistä, sillä merellisten tuulten ja säännöllisten sateiden vaikutuksesta talvet ovat leutoja ja kesät lauhkeita. Vuotuinen sademäärä on 600–800 mm, ja vuoden keskilämpötila on noin 11 °C.

Ilmasto on siis leuto ja äärilämpötilat puuttuvat, joten siipikarja voi ulkoilla säännöllisesti.

Pinnanmuodostuksessa vaihtelevat tasangot ja laaksot, ja korkeuserot ovat 0–200 metriä. Maatalous- ja luonnonympäristöt ovat monimuotoisia. Alueella on soita ja runsaasti niittyjä sekä merkittävä hydrografinen verkko, johon kuuluvat muun muassa Authie-, Canche-, Ternoise-, Liane-, Scarpe-, Lys- ja Aajoki.

Maantieteellisellä alueella harjoitetaan sekaviljelyä ja karjankasvatusta. Siipikarjan kasvatuksella ja viljojen viljelyllä on pitkät perinteet, ja ne ovat edelleen hyvin tavallisia tuotantoaloja. Tällainen toiminta muokkaa maisemasta monimuotoista; luonnonympäristöt, erilaiset viljelyalat ja metsät vuorottelevat.

Siipikarjalla on käytössään runsaasti ruohoisia ja puustoisia laitumia.

Volailles de Licques -siipikarjan siitoseläimet ovat hidaskasvuisista maatiaisroduista, mikä mahdollistaa pitkän kasvatusajan ja teurastuksen lähes sukukypsänä. Linnut ovat sopeutuneita ulkoelämään, joten ne voivat vapaasti laiduntaa puustoisilla niityillä.

Volailles de Licques -siipikarjalla on seuraavat ominaisuudet:

—	Rakenne on hyvä.

—	Ruhojen rasvaisuus- ja lihaisuusaste on hyvä ja liha on kiinteää.

—	Lihakset ovat fileissä ja reisissä hyvin kehittyneitä.

Maantieteellinen alue sopii erityisen hyvin siipikarjan kasvatukseen ruohoisilla laitumilla leudon ilmaston ja vähäisten korkeuserojen vuoksi. Alueen valtamerelliseen ilmastoon kuuluu säännöllisiä sateita, joten ruoho ja monivuotiset kasvit kasvavat laitumilla hyvin. Vähäiset lämpötilaerot ja lauhkeat lämpötilat ovat siipikarjankasvatuksessa suuri etu, sillä linnut voivat laiduntaa ympäri vuoden ja saavat laitumilta ruokavalioonsa täydennystä. Olosuhteet suosivat myös säännöllistä viljanviljelyä, ja vilja on perinteisesti muodostanut lintujen ruokinnan perustan.

Ympäristöoloihin sopeutumisesta johtuvaa kasvattajien tärkeintä osaamista ovat

—	hidaskasvuisten siitoseläinten käyttö,

—	lintujen laiduntamisen hallinta,

—	viljoihin perustuva ruokinta.

Nämä perinteiset kasvatusmenetelmät, joita edelleen käytetään, ovat Volailles de Licques -siipikarjanlihan maineen perusta.

Volailles de Licques -siipikarjan kasvatuksen alku yhdistyy vuonna 1051 perustettuun Abbaye de Licques -luostariin, ja 1200-luvulla kasvatus siirtyi Prémontrén luostarin munkeille. He raivasivat metsiä ja kehittivät viljojen viljelyä sekä siipikarjan kasvatusta, muun muassa perinteisen tuotteen eli kalkkunan kasvatusta.

Omaan käyttöön tuottavat pientilalliset muodostivat 1600- ja 1700-luvuilla 90 prosenttia väestöstä. Siipikarjanlihalla täytettiin perheen tarpeet, ja se toimi myös vaihdon välineenä. Albéric de Callonen teoksessa La vie agricole sous l’Ancien Régime dans le Nord de la France todetaan seuraavasti: ”Jos muissa maissa tapettaisiin vuodessa sama määrä salvokukkoja, kanoja ja broilereita kuin täällä päivässä, olisi syytä pelätä lajin häviämistä.”

Volailles de Licques -siipikarjan kasvatus kehittyi 1800- ja 1900-luvuilla samaan tahtiin kuin viljojen (vehnän ja ohran) viljely, jonka avulla siipikarjan ruokintaa ja samalla loppuruokintavaihetta voitiin tehostaa. Volailles de Licques -siipikarjanlihan maine ylitti Pays de Licquesin rajat ja ulottui Englantiin saakka, kuten Jean Tribondeau todistaa maataloutta käsittelevässä monografiassaan L’agriculture du Pas-de-Calais: ”Kalkkunankasvatuksella on erittäin hyvä maine Boulonnais’ssa, mutta kalkkunakauppa on merkittävää myös Englannin kanssa.”

Siipikarjantuotanto on säilyttänyt perinteisen luonteensa. Siipikarjaa kasvatetaan tyypillisesti perhetiloilla, jotka ovatkin alueen siipikarjankasvatuksen historiallinen perusta.

Kasvatustapa on asteittain muuttunut 1950-luvulta alkaen maaseutuympäristön rakenteellisten muutosten seurauksena, mutta Volailles de Licques -siipikarjanlihan tuottajat ovat halunneet pitää kiinni laajaperäisestä kasvatuksesta. He ovat vuodesta 1965 alkaen kuuluneet Syndicat des éleveurs de Licques -tuottajajärjestöön säilyttääkseen perinteisen siipikarjankasvatuksen.

Vielä nykyäänkin Volailles de Licques -siipikarjanlihan tuotanto monipuolistaa kasvattajien tuotevalikoimaa ja tuo lisätuloja.

Tuote-eritelmän julkaisutiedot

https://info.agriculture.gouv.fr/gedei/site/bo-agri/document_administratif-070fab1c-4223-4f7f-bacb-2218e19ecec7

---

(1)  EUVL L 179, 19.6.2014, s. 17.

Viinialan perinteisen merkinnän muuttamista koskevan hakemuksen julkaiseminen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 täydentämisestä viinialan alkuperänimitysten, maantieteellisten merkintöjen ja perinteisten merkintöjen suojaa koskevien hakemusten, vastaväitemenettelyn, käyttörajoitusten, tuote-eritelmien muutosten, suojan peruutuksen sekä merkintöjen ja esillepanon osalta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 28 artiklan 3 kohdan ja 34 artiklan nojalla

”Vino generoso de licor”

(2023/C 275/16)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/34 (1) 22 artiklan 1 kohdan ja 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

PERINTEISTÄ MERKINTÄÄ KOSKEVA MUUTOSPYYNTÖ

”Vino generoso de licor”

Vastaanottopäivä: 5. toukokuuta 2023

Sivumäärä (tämä sivu mukaan lukien): 4

Muutospyynnön kieli: espanja

Tiedostonumero: Ares(2023) 3171348

Perinteinen merkintä, jota muutospyyntö koskee: Vino generoso de licor

Hakija: Maatalouselintarviketeollisuudesta, innovoinnista ja elintarvikeketjusta vastaava pääosasto, maataloudesta, kalastuksesta, vesistä ja maaseudun kehittämisestä vastaava Andalusian alueellinen ministeriö

Täydellinen osoite (katuosoite, postinumero, paikkakunta, maa)

C/Tabladilla, s/n,

41071 Seville

ESPAÑA

Kansallisuus: Espanja

Puhelin, faksi, sähköposti:

P. +34 955032278;

F. +34 955032460;

Sähköposti: dgiica.capadr@juntadeandalucia.es

Muutoksen kuvaus

Perinteisen merkinnän ”vino generoso de licor” määritelmän/käyttöedellytysten tiivistelmässä eAmbrosiassa todetaan seuraavaa:

Tämä määritelmä liittyy / nämä käyttöedellytykset liittyvät komission asetukseen (EY) N:o 606/2009, joka on kumottu komission delegoidulla asetuksella (EU) 2019/934. Mainitussa delegoidussa asetuksessa vahvistetaan perinteistä merkintää ”vino generoso de licor” koskevat säännöt sen liitteessä III olevan B osan 10 kohdassa:

”Perinteinen erityismerkintä ”vino generoso de licor” varataan suojatulla alkuperänimityksellä varustetuille väkeville viineille, jotka

—

saadaan 8 kohdassa tarkoitetusta ”vino generososta” tai hiivaketon alla olevasta tällaisen ”vino generoson” valmistukseen soveltuvasta viinistä, johon on lisätty joko kuivuneista rypäleistä valmistettua rypäleen puristemehua, johon on lisätty viinistä tislattua neutraalia alkoholia käymisen estämiseksi, tai puhdistettua tiivistettyä rypäleen puristemehua tai ”vino dulce natural” -merkittyä viiniä,

—	saatetaan nautittavaksi, kun niitä on kypsytetty tammitynnyreissä keskimäärin kaksi vuotta.”

Määritelmä/käyttöedellytykset on korvattu seuraavasti:

”Merkintä ”vino generoso de licor” varataan suojatulla alkuperänimityksellä ”Condado de Huelva”, ”Jerez-Xérès-Sherry”, ”Lebrija”, ”Málaga” tai ”Montilla-Moriles” varustetuille väkeville viineille, jotka

1.

saadaan a) ”vino generososta” b) tai viinistä, jossa olevalla ketolla voidaan tuottaa tällainen ”vino generoso”; c) tai suojatulla alkuperänimityksellä ”Málaga” varustetusta viinistä, jolla voidaan tuottaa tällainen ”vino generoso”, johon on lisätty yksi tai useampi seuraavista tuotteista, jos Euroopan komissio on tarvittaessa hyväksynyt niiden käytön: — ”vino dulce natural”, — viini, johon sovelletaan 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä VII olevan II osan 1 kohdan b alakohdassa säädettyä poikkeusta ja jota kutsutaan paikallisesti nimellä ”vino tierno”, — osittain käynyt rypäleen puristemehu, — kuivatuista rypäleistä valmistettu rypäleen puristemehu, johon on lisätty viinistä tai kuivatuista rypäleistä valmistettua alkoholia, jonka todellinen alkoholipitoisuus on vähintään 95 tilavuusprosenttia ja enintään 96 tilavuusprosenttia, tai viinistä tislattua neutraalia alkoholia, jonka todellinen alkoholipitoisuus on vähintään 96 tilavuusprosenttia, — tiivistetty rypäleen puristemehu, — puhdistettu tiivistetty rypäleen puristemehu, — suoraan kuumentamalla saatu tiivistetty rypäleen puristemehu, joka on tätä toimenpidettä lukuun ottamatta tiivistetyn rypäleen puristemehun määritelmän mukainen;

2.	saatetaan nautittavaksi, kun niitä on kypsytetty tammitynnyreissä keskimäärin kaksi vuotta.”

Muutoksen perusteluiden selitykset

Perinteinen merkintä ”vino generoso de licor” kuuluu arvostetuimpiin ja perinteikkäimpiin Andalusian suojatuista alkuperänimityksistä. Siihen on viitattu eri säädöksissä, joilla suojatut alkuperänimitykset hyväksytään.

Perinteinen merkintä on nykyisin Euroopan unionissa suojattu ja säännelty maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 112 artiklan a alakohdalla ja 113 artiklalla.

Se myös määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 täydentämisestä viininviljelyalueiden, joilla alkoholipitoisuutta voi lisätä, rypäletuotteiden valmistukseen ja säilytykseen sovellettavien sallittujen viininvalmistusmenetelmien ja sovellettavien rajoitusten, sivutuotteiden vähimmäisalkoholipitoisuuden ja sivutuotteiden poistamisen sekä OIV:n viininvalmistusmenetelmien käytännesäännöstön osioiden julkaisemisen osalta 12 päivänä maaliskuuta 2019 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/934 liitteessä III olevan B osan 10 kohdassa. Lisäksi ilmaisu sisältyi alun perin Euroopan komission sähköiseen e-Bacchus-tietokantaan, joka on korvattu sähköisellä eAmbrosia-rekisterillä. Käytetty määritelmä perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä rypäletuoteluokkien sekä viininvalmistusmenetelmien ja niiden rajoitusten osalta 10 päivänä heinäkuuta 2009 annetun komission asetuksen (EY) N:o 606/2009 liitteessä III olevan B osan 10 kohdassa olevaan viittaukseen. Mainittu asetus on sittemmin kumottu 12. maaliskuuta 2019 annetulla komission delegoidulla asetuksella (EU) 2019/934, jossa on säilytetty 10. heinäkuuta 2009 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 606/2009 vahvistetut määritelmät.

Selkeyden, avoimuuden ja oikeusvarmuuden vuoksi tiettyjä perinteisiä merkintöjä, jotka koskevat Andalusian suojatuilla alkuperänimityksillä varustettuja viinejä, on säännelty maataloudesta, kalastuksesta, vesistä ja maaseudun kehittämisestä vastaavan alueellisen ministeriön 22. helmikuuta 2023 antamalla määräyksellä, joka on julkaistu 3. maaliskuuta 2023 Andalusian virallisessa lehdessä (BOJA) nro 42. Määräys on asianmukainen oikeudellinen väline perinteisten merkintöjen hyväksymiseksi ja niiden muuttamiseksi myöhemmin EU:n rekisterissä.

Jotta voidaan varmistaa oikeudellinen siirtymä perinteisen merkinnän ”vino generoso de licor” nykyisestä lainsäädäntökehyksestä, määritelmä on vahvistettu ja julkaistu. Määritelmässä kuvataan perinteistä merkintää käyttävien suojattujen alkuperänimitysten ominaispiirteet ja yhteiset piirteet. Tällä tavoin mahdollistetaan reilu kilpailu tuottajien välillä ja annetaan samalla kuluttajille selkeää tietoa.

Allekirjoittajan nimi: Maatalouselintarviketeollisuudesta, innovoinnista ja elintarvikeketjusta vastaava pääjohtaja

---

(1)  EUVL L 9, 11.1.2019, s. 46.

Nimen rekisteröintihakemuksen julkaiseminen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla

(2023/C 275/17)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla kolmen kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”Ayaş Domatesi”

EU-nro: PDO-TR-02883 – 9.1.2023

SAN (x) SMM ( )

1.   Nimi tai nimet

”Ayaş Domatesi”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Turkki

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1.   Tuotelaji

Luokka 1.6 Hedelmät, vihannekset ja viljat sellaisenaan tai jalostettuina

3.2.   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Ayaş Domatesi -tomaatti on ohutkuorinen ja erittäin mehukas tomaatti, jota kasvatetaan käyttäen paikallisen ekotyypin siemeniä ja siementaimia Ayaşin alueella Ankaran maakunnassa. Ayaş Domatesi -tomaatti on suuri ja mehevä, se painaa 250–300 g ja sen kuori on mattamainen ja (vaalean)punainen. Tomaatin ulkopinta on hieman uurteinen. Hedelmän lihassa on valkoinen alue, kun se on jaettu kahteen. Korkean happopitoisuutensa vuoksi tomaatin aromi on hieman suolainen ja sitruunainen. Ayaş Domatesi -tomaatin lykopeenipitoisuus on korkea, noin 5916 mg/100 g.

Ayaş Domatesi -tomaatin fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet
Vesiliukoinen kuiva-aine (°Bx)		Vähintään 4,20
pH-arvo		4,20 –4,70
Kokonaishappopitoisuus (% sitruunahappona)		Vähintään 0,40  %
Hunter-väriarvo (minimi-maksimi)	*L	28,0 –29,0
	*a	14,0 –17,0
	*b	8,0 –12,0

3.3.   Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

—

3.4.   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Kaikkien tuotantovaiheiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella.

3.5.   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

—

3.6.   Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

—

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Rajattu maantieteellinen alue on Ayaşin alue Ankaran maakunnassa Turkissa.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

”Ayaş Domatesi” -alkuperänimityksen rekisteröintihakemus perustuu yksinomaan tuotteen erityislaatuun ja -ominaisuuksiin, jotka johtuvat maantieteellisen alueen luonnonolosuhteista.

Ayaş Domatesi -tomaattia on viljelty Ayaşin alueella 1960-luvulta lähtien. Ayaş Domatesi -tomaatti on ohutkuorinen ja erittäin mehukas tomaatti, jota kasvatetaan käyttäen paikallisen ekotyypin siemeniä ja siementaimia. Ayaş Domatesi -tomaatti on suuri ja mehevä, se painaa 250–300 g ja sen kuori on mattamainen ja (vaalean)punainen. Tomaatin ulkopinta on hieman uurteinen. Hedelmän lihassa on valkoinen alue, kun se on jaettu kahteen. Korkean happopitoisuutensa vuoksi tomaatin aromi on hieman suolainen ja sitruunainen. Ayaş Domatesi -tomaatin hedelmän muoto ja rakenne riippuvat paikallisista siemenistä ja siementaimista, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle kyseisellä maantieteellisellä alueella. Lehden muoto on suippo, ja kasvi on rakenteeltaan pieni. Kasvin korkeus on noin 120 cm, ja se kehittyy myöhäiskauden aikana. Tomaatin lehdillä on karvoja, joissa on varren tavoin voimakas tomaatin aromi. Lehdet ovat lehdykkäisiä ja suuria. Vaikka alueella on paljon auringonvaloa, hedelmissä ei esiinny auringonpaahteen jälkiä, koska Ayaş Domatesi -tomaatin lehtien lehtilapa on suuri ja lehtiä on runsaasti.

Keski-Anatolian alueella sijaitseva Ayaşin alue eroaa laajemman alueen ilmasto-ominaisuuksista, ja sillä on mikroilmasto-olosuhteet. Tämä ilmasto vaikuttaa voimakkaasti tuotteen ominaisuuksiin.

Ayaşin alueella on nähtävissä mannerilmaston tyypillisiä piirteitä. Talvet ovat kylmiä ja kesät kuumia ja kuivia. Korkeus merenpinnasta on 910 m. Vuotuinen keskilämpötila on 11,4 °C ja suhteellinen kosteus keskimäärin 54 prosenttia. Alhaisin keskilämpötila 0,5 °C ajoittuu tammikuulle ja korkein keskimääräinen lämpötila 22,2 °C heinä- ja elokuulle.

Sademäärä on suurin joulukuussa, jolloin se on 57,2 millimetriä, ja pienin elokuussa, jolloin se on 9,6 millimetriä. Ayaş Domatesi -tomaatti on avoimesti pölyttynyt ja kehittyy myöhään. Jotta Ayaş Domatesi -tomaatti itää onnistuneesti, pölytyslämpötilan on oltava vähintään 10 °C. Hedelmänmuodostus pienenee, jos lämpötila on alle 15 °C kypsymisen aikana. Siitepölyn itävyyden ja hedelmänmuodostuksen optimaalinen lämpötila on 18–26 °C ja suhteellinen ilmankosteus 50–80 prosenttia. Alhaisessa lämpötilassa muodostuu hyvin vähän siitepölyä ja syntyy osittain hedelmöityneitä amorfisia hedelmiä. Hedelmien kypsymisprosessin aikana lämpötilan on oltava 18–26 °C. Väriaineet ja siten myös lykopeeni syntetisoidaan parhaiten tässä lämpötilassa. Ayaş Domatesi -tomaatin lykopeenipitoisuus on korkea, noin 5916 mg/100 g.

Ayaş -alueen ilmasto tarjoaa sopivimmat olosuhteet pölytykseen ja hedelmien kehittymiseen. Istutusväli on 50–60 senttimetriä pöytätomaatteja ja 25–30 senttimetriä teollisuuskäyttöä varten, ja rivien väli on 1,8–2,0 metriä. Tämä tuottajien käyttämä harva istutusmenetelmä ja maantieteellisten alueiden maaperä, jonka kalium- ja rautapitoisuus on korkea, lisäävät satoa ja siten hedelmäkokoa, koska ne tarjoavat ilmankiertoa ja auringonvaloa.

Eritelmän julkaisutiedot

(tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta)

---

(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.