Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Koheesioon kohdistuvien haittavaikutusten välttäminen – Monialainen periaate koheesion edistämiseksi EU:n yleisenä tavoitteena ja arvona”

(2023/C 257/01)

Esittelijä: Michiel RIJSBERMAN (NL, Renew Europe) Flevolandin lääninvaltuuston johtokunnan jäsen Viiteasiakirjat: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle kahdeksannesta koheesiokertomuksesta: Koheesio Euroopassa kohti vuotta 2050 mentäessä COM(2022) 34 final Commission Staff Working Document Cohesion in Europe towards 2050 accompanying the document Communication from the Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions on the 8th Cohesion Report: Cohesion in Europe towards 2050 SWD(2022) 24 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK)

1.

pitää myönteisenä, että koheesioon kohdistuvien haittavaikutusten välttämisen periaate (jäljempänä ”haittavaikutusten välttämisen periaate”) on sisällytetty kahdeksanteen koheesiokertomukseen, jossa esitetyn määritelmän mukaan periaate tarkoittaa sitä, että ”minkään toimien ei pitäisi haitata lähentymisprosessia tai edistää alueellisia eroja” (1). Komitea pitää kuitenkin valitettavana, että kertomuksessa ei esitetä asiasta syventävää näkemystä, joka tarjoaisi ongelmista (koheesiolle aiheutuva haitta) ja mahdollisista ratkaisuista selkeän kuvan.

2.

korostaa koheesion eli yhteenkuuluvuuden merkitystä Euroopan unionin perusarvona ja monialaisena tavoitteena, jolle Euroopan alueiden komitea antaa täyden tukensa. Komitea huomauttaa, että viimeaikaiset kriisit ovat pysäyttäneet lähentymisen ja vaikuttaneet erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin kansalaisiin, ja painottaa, että tulevien Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä on vältettävä luomasta hedelmällistä maaperää populismille ja ääriliikkeille.

3.

kiittää Euroopan parlamenttia siitä, että se on kehottanut ottamaan Euroopan alueiden komitean mukaan haittavaikutusten välttämisen periaatteen täytäntöönpanoon ja suunnitteluun (2), ja kehottaa Euroopan komissiota ottamaan tässä lausunnossa esitetyt ehdotukset huomioon kehittäessään periaatetta edelleen.

4.

korostaa kahdeksannesta koheesiokertomuksesta annetuissa neuvoston päätelmissä esitettyä kehotusta kiinnittää yleisesti huomiota koheesioon kohdistuvien haittavaikutusten välttämiseen kaikissa unionin politiikoissa ja aloitteissa sekä sisämarkkinoiden toteuttamisessa, valtiontukisääntöjen täytäntöönpano mukaan lukien.

5.

muistuttaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 175 artiklan mukaan unionin politiikkojen ja toiminnan sekä jäsenvaltioiden talouspolitiikan olisi edistettävä koko unionin sopusointuista kehitystä ja sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Komitea korostaa, että vaikka EU:n koheesiopolitiikalla on keskeinen rooli koheesion edistämisessä, tämä tavoite sitoo myös muita EU:n politiikkoja, ja toteaa, että tällä hetkellä ei ole olemassa mekanismeja tämän varmistamiseksi.

6.

vaatii Euroopan komissiolta, Euroopan parlamentilta, neuvostolta ja jäsenvaltioilta haittavaikutusten välttämisen periaatteen muuttamista käsitteestä konkretiaksi.

7.

varoittaa komissiota siitä, että periaate ei ole läheskään valmis käytettäväksi koheesion välineenä ja että se saattaa vaarantaa koheesiopolitiikan päämäärän sinänsä. Koheesiopolitiikka on ja sen tulisi säilyä unionin kaikkien alueiden sopusointuisen kehityksen tärkeimpänä välineenä.

8.

ehdottaa, että haittavaikutusten välttämisen periaatetta tulkitaan laajasti siten, että se kattaa kaikki EU:n politiikat, joilla on alueellisia vaikutuksia, sekä asiaankuuluvat kansalliset politiikat ja että se käsittää vaatimuksen noudattaa kumppanuuteen ja monitasoiseen hallintoon liittyviä koheesioperiaatteita.

9.

ehdottaa, että komissio noudattaa kaikkien ehdotettavien aloitteiden perusteluissa haittavaikutusten välttämisen periaatteeseen liittyvää pakollista ”noudata tai selitä” -sääntöä.

10.

kehottaa komissiota kehittämään koheesionäkökohtien analysointia osana eurooppalaista ohjausjaksoa hyödyntäen tässä erityisesti taloudellista ja sosiaalista suorituskykyä alueellisella tasolla käsittelevää maaraporttien liitettä. Vieläkin hyödyllisempää olisi, jos liitteeseen sisältyisi katsaus yhteenkuuluvuuden tilasta jäsenvaltioiden NUTS 2 -tasolla sekä analyysi nykyisistä politiikoista, joilla tilanne on selitettävissä, sekä mahdollisia toimenpiteitä alueellisten erojen poistamiseksi.

Miten koheesiolle voi aiheutua haittaa?

11.

toteaa, että tarkan käsityksen saaminen koheesioon kohdistuvista haitoista ja toteuttamiskelpoisten ratkaisujen ehdottaminen on haastavaa, koska eroavuuksia on monenlaisia ja koska politiikkojen myönteisistä tai kielteisistä vaikutuksista EU:n alueilla ja kunnissa ei ole saatavilla tietoa.

12.

huomauttaa, että koheesiopolitiikan ohella joidenkin EU:n politiikkojen suunnittelu ja täytäntöönpano edistävät lähentymisprosessia, kun taas toiset politiikat saattavat olla sen vastaisia. Komitea toteaa, että paitsi rahoituspolitiikoilla myös sääntelyaloitteilla ja kauppasopimuksilla voi olla merkittävä vaikutus ja ne voivat haitata vähemmän kehittyneiden alueiden kehitystä, vaikka ne vaikuttaisivat alueellisesti yhdentekeviltä.

13.

toteaa esimerkiksi, että valtiontukisääntöjen lieventäminen hyödyttää usein kehittyneempiä jäsenvaltioita muita enemmän.

14.

katsoo, että alueellisen ulottuvuuden sisältävien EU:n rahastojen välisiä mahdollisia synergioita voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin.

15.

korostaa, että komission monista yksinkertaistamistoimista huolimatta EU:n rahastojen ja niiden käyttöä koskevien sääntöjen monimutkaisuus vaikeuttaa edelleen paikallis- ja alueviranomaisten mahdollisuuksia hyötyä EU:n ohjelmista.

16.

huomauttaa, että paikallisten ja alueellisten toimijoiden rajalliset valmiudet hyödyntää rahoitusmahdollisuuksia ja toteuttaa hankkeita johtuvat myös teknisten taitojen puutteesta tai kyvyttömyydestä järjestää vaadittavaa yhteisrahoitusta. Komitea kehottaakin Euroopan komissiota tukemaan valmiuksien kehittämistoimien avulla erityisesti niitä jäsenvaltioita, joissa rahoitusmahdollisuuksien käyttöaste on alhainen.

17.

yhtyy kahdeksannesta koheesiokertomuksesta annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan elpymis- ja palautumistukivälineen käyttöönotto on ollut jäsenvaltioissa erittäin keskitettyä ja että alueita ja kuntia ei ole kuultu (3).

18.

pitää valitettavana, että jäsenvaltioita ei elpymis- ja palautumistukivälineessä velvoiteta raportoimaan varojen jaosta eri alueille. Komitea katsoo, että tiedottamista ja avoimuutta siitä, mihin rahat päätyvät, olisi parannettava, ja kehottaa panemaan tulevat investointiohjelmat täytäntöön paikallisella tai alueellisella tasolla.

19.

korostaa, että hallintoviranomaiset joutuvat samanaikaisesti käynnissä olevien EU:n erilaisten ohjelmien ja rahastojen, kuten elpymis- ja palautumistukivälineen, React-EU-välineen, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF), Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), puitteissa noudattamaan erilaisia sääntöjä ja täytäntöönpanovelvollisuuksia, mikä aiheuttaa epävarmuutta ja hidastaa joidenkin ohjelmien käynnistämistä.

20.

pitää valitettavana, ettei saatavilla ole selkeää yleiskuvaa lukuisten EU:n asetusten yhteisvaikutuksesta kaiken kaikkiaan tai niiden vaikutuksista toisiinsa, ja korostaa, että tämä rajoittaa mahdollisuuksia tehdä kokonaisvaltaisia alueellisia valintoja ja vaikeuttaa yksittäisten säännösten täytäntöönpanoa. Valintoja on tehtävä energiasiirtymää helpotettaessa (esim. kaukolämpöverkkoihin tai aurinkopaneeleihin tehtävillä investoinneilla), luotaessa viheralueita ympäristöön (esim. puita istuttamalla), kestäviä liikkumismuotoja järjestettäessä ja huolehdittaessa riittävästä ja kestävästä asuntorakentamisesta.

21.

kiinnittää huomiota siihen, että myös koheesiopolitiikan täytäntöönpanon yhteydessä voi aiheutua tahatonta haittaa, joka heikentää politiikan vaikutusta. Kansalliset viranomaiset eivät ehkä myönnä rahoituksen enimmäismääriä vähemmän kehittyneille alueille ja siirtymäalueille, mikä haittaa lähentymisprosessia. Komitea kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita optimoimaan koheesiopolitiikan määrärahojen käytön vähemmän kehittyneillä ja siirtymäalueilla mm. osana vuosien 2021–2027 ohjelmien tulevaa väliarviointia.

22.

toteaa, että koheesio voi vaarantua myös siksi, että koheesiopolitiikan rahoitusta on käytetty järjestelmällisesti viimeaikaisiin kriiseihin vastaamiseen. AK korostaa, että vaikka tämä on saattanut osaltaan estää erojen kasvua, strategisen, näyttöön perustuvan ohjelmasuunnittelun, kumppanuuden ja monitasoisen hallinnon koheesioperiaatteita olisi edelleen noudatettava kaikissa kriisinhallintavälineissä.

23.

painottaa torjuvansa kaikki pyrkimykset keskittää EU:n ohjelmia, eikä hyväksy paikallis- ja aluetason sivuuttamisen jatkamista tulevissa EU:n ohjelmissa. Yhteistyöhön perustuva hallinnointi on osoittautunut tulokselliseksi, eikä sitä pitäisi heikentää keskitetysti hallinnoiduilla ohjelmilla.

Periaatteen täytäntöönpano tehostamalla kaikkien asiaankuuluvien EU:n politiikkojen alueellisten vaikutusten ennakko-, väli- ja jälkiarviointia sekä jatkuvaa arviointia

24.

korostaa, että kahdeksannessa koheesiokertomuksessa kehotetaan vahvistamaan alueellisten vaikutusten arviointeja ja maaseutuvaikutusten arviointia, jotta ”EU:n eri alueiden tarpeet ja erityispiirteet voidaan ottaa paremmin huomioon”. Komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että neuvosto kehotti kahdeksatta koheesiokertomusta koskevissa päätelmissään Euroopan komissiota harkitsemaan alueellisten vaikutusten arviointien sisällyttämistä asiaankuuluviin EU:n toimintapolitiikkoihin sekä niiden laatimisen että arvioinnin yhteydessä.

25.

korostaa, että kaikkien uusien alueellisen ulottuvuuden sisältävien EU:n politiikkojen mahdollisia alueellisesti eriytyneitä vaikutuksia erityyppisiin alueisiin on arvioitava järjestelmällisesti etukäteen politiikkojen suunnitteluvaiheessa, sillä se on tehokkain väline haittavaikutusten välttämisen periaatteen täytäntöönpanemiseksi.

26.

huomauttaa, että paremmasta lainsäädännöstä vuonna 2016 tehty toimielinten välinen sopimus velvoittaa Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston tekemään vaikutustenarviointeja erityisesti alueellisten vaikutusten arvioimiseksi aina kun se on mahdollista. Komitea katsoo, että komission vuonna 2021 julkaisema sääntelyn parantamista koskeva paketti (4) tarjoaa puitteet alueellisten vaikutusten arvioinnille, mutta pitää valitettavana, että vaatimus, jonka mukaan vaikutustenarviointien olisi oltava laajuudeltaan ja tarkkuudeltaan oikeasuhtaisia, johtaa käytännössä usein alueellisten vaikutusten hyvin rajalliseen arviointiin tai niiden aliarviointiin. Komitea muistuttaa, että Euroopan komissio on viime vuosina toistuvasti sitoutunut (5) vahvistamaan alueellisten vaikutusten arviointeja.

27.

suosittaa siksi, että mahdollisten alueellisesti eriytyneiden sekä koheesioon kohdistuvien kielteisten vaikutusten arviointia vahvistetaan komission paremman sääntelyn välineistössä monin tavoin: — Lisätään välineeseen #18 sisältyvään kysymysluetteloon seuraavantyyppinen kysymys: ”Haittaako aloite lähentymisprosessia tai lisääkö se osaltaan alueellisia eroja?” — Tehdään työkalun #34 puitteissa alueellisten vaikutusten arvioinnin tarpeellisuuden tarkistamisesta pakollista tämän tarpeen selvittämiseksi ja annetaan julkisten kuulemisten asemesta selkeä etusija Euroopan aluekehittämisen seurantaverkosto ESPONin pikatestin (”quick check”) käytölle mahdollisten alueellisten vaikutusten arvioimiseksi, sillä se perustuu yhtäältä asiantuntija-arvioihin ja toisaalta kaikista EU:n alueista saatavilla oleviin määrällisiin alueellisiin tietoihin. — Annetaan suositus, jonka mukaan sidosryhmien kuulemisissa olisi nimenomaisesti käsiteltävä alueellista yhteenkuuluvuutta koskevia näkökohtia, joko lisäämällä tätä koskeva maininta kannanottopyyntöön ja/tai sisällyttämällä julkiseen kuulemiseen tiettyjä kysymyksiä tai järjestämällä alue- ja paikallisviranomaisille kohdennettuja kuulemisia. Tässä yhteydessä tulisi myös muistaa, että syrjäisillä alueilla ja maaseutualueilla, joilla pääsy internetiin on vaikeampaa, voi olla tarpeen käyttää erityisiä kanavia kohderyhmien tavoittamiseksi. — Otetaan käyttöön velvoite sisällyttää vaikutustenarviointiin selvitys mahdollisten alueellisesti eriytyneiden vaikutusten sekä koheesiolle mahdollisesti aiheutuvien haittojen arvioinnista ympäristövaikutuksia koskevan ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen tapaan. Vaikutustenarvioinneista olisi käytävä selvästi ilmi, kohdistuuko EU:n yhteenkuuluvuuteen vaikutuksia ja minkälaisia kompromisseja koheesion ja muiden tavoitteiden yhteensovittaminen mahdollisesti edellyttää. — Sisällytetään aloitteiden perusteluihin erityinen pakollinen kohta, jossa tulee selittää ”noudata tai selitä” -säännön pohjalta, miten aloitteessa noudatetaan koheesioon kohdistuvien haittavaikutusten välttämisen periaatetta: komission olisi joko osoitettava, että aloitteen täytäntöönpano ei haittaa unionin yhteenkuuluvuutta (haittavaikutusten välttämisen periaatteen mukaisesti), tai selitettävä, miksi (lieventävien toimenpiteiden jälkeen jäljellä oleva) mahdollinen haitta on perusteltu muihin tavoitteisiin nähden.

28.

kehottaa komissiota jatkamaan alueellisten vaikutusten arvioinnin mallien ja menetelmien kehittämistä yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) ja ESPONin tuella.

29.

kehottaa komissiota osoittamaan tietylle hallintoyksikölle resurssit pääosastojen tukemiseksi alueellisten vaikutusten arviointiprosessissa ja alueellisten vaikutusten arviointia koskevan pakollisen koulutuksen antamiseksi kaikille vaikutustenarviointeja käsitteleville komission virkamiehille.

30.

toistaa kehotuksensa sisällyttää sääntelyntarkastelulautakuntaan AK:n nimeämä pysyvä jäsen, jotta varmistetaan, että EU:n politiikat eivät ole alueellisesti sokeita.

31.

on halukas avustamaan komissiota alueellisten vaikutusten arviointien tekemisessä ja tarjoutuu auttamaan etenkin komission kuulemisiin sisällytettävien, paikallis- ja alueviranomaisten kannalta merkityksellisten kysymysten määrittämisessä sekä nimettäessä paikallis- ja aluetason asiantuntijoita, jotka voisivat osallistua alueellisten vaikutusten arviointia käsitteleviin komission työpajoihin.

32.

huomauttaa, että Euroopan alueiden komitea voi omaksua EU:n paremman sääntelyn agendassa nykyistä vahvemman roolin ja esimerkiksi tehdä itse alueellisten vaikutusten arviointeja EU:n politiikoista, joista saattaisi aiheutua haittaa koheesiolle, mikäli komitealle myönnetään lisävaroja.

33.

korostaa, että haittavaikutusten välttämisen periaate ei saa jäädä pelkäksi ennakkoarvioinnin yhteydessä suoritettavaksi nimelliseksi velvollisuudeksi vaan sitä on sovellettava myös arviointivaiheessa (jälki- ja väliarvioinnissa sekä jatkuvassa arvioinnissa) seuraamalla ja arvioimalla EU:n alakohtaisten politiikkojen vaikutusta koheesioon.

34.

ehdottaa tässä yhteydessä, että komission paremman sääntelyn pakettiin sisällytetään suositus, jonka mukaan arvioiduissa säädöksissä tai ohjelmissa olisi tarkasteltava mahdollisia suoria vaikutuksia koheesioon tai (epä)johdonmukaisuutta koheesiopolitiikan kanssa. Alakohtaisten politiikkojen yhteydessä laadittaviin (koheesiokertomusta vastaaviin) raportteihin olisi sisällyttävä koheesiovaikutuksia koskeva osio.

35.

muistuttaa lisäarvosta, jota RegHub-verkosto tuo täytäntöönpannun EU:n lainsäädännön arviointiin sidosryhmien kuulemisten ansiosta. Komitea toistaa kehotuksensa hyödyntää kattavasti Fit for Future -foorumia, RegHubia ja AK:ta, jotta voidaan varmistaa, että komissiolla on yksityiskohtaista tietoa käytännön vaikutuksista.

36.

korostaa paikallis- ja aluetason yleistä tietojen ja tilastollisten välineiden tarvetta EU:n politiikkojen ja välineiden koheesiovaikutusten ennakko- ja jälkiarvioinnin tueksi. Komitea painottaa niin ikään, että tarvitaan indikaattoreita ja kattavia indeksejä (muita kuin asukaskohtainen BKT), kuten EU:n sosiaalisen edistyksen indeksi tai alueellinen kilpailukykyindeksi, jotka kuvaavat kaikkia sopusointuisen kehityksen näkökohtia, sillä eroavuuksia aiheuttavien uusien tekijöiden ilmaantuminen on mahdollista. Eurostatille ja yhteiselle tutkimuskeskukselle olisi osoitettava lisää resursseja kaupunkien seurantakeskusten ja maaseudun seurantakeskusten kehittämiseen. Jäsenvaltioiden tulisi ottaa käyttöön järjestelmiä datan ja tietojen keräämiseksi paikallistasolta lainsäädännön ja politiikkojen vaikutusten arviointia varten.

Periaatteen täytäntöönpano parantamalla EU:n politiikkojen ja rahastojen sekä niiden täytäntöönpanon koordinointia valtiotasolla ja sitä alemmilla tasoilla

37.

kehottaa Euroopan komissiota sujuvoittamaan investointipolitiikkoja ja -rahastoja synergioiden ja täydentävyyden varmistamiseksi, jotta valitut tavoitteet voidaan saavuttaa. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa tulisi yhdessä muiden rahastojen kanssa hallinnoida saman yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen mukaisesti.

38.

painottaa tarvetta lisätä koheesiopolitiikan ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman välistä synergiaa tutkimus- ja innovointivalmiuksien vahvistamiseksi kaikilla Euroopan unionin alueilla, sillä se antaa EU:lle mahdollisuuden kilpailla maailmanlaajuisesti alueelliseen huippuosaamiseen investoimalla ja voi olla ratkaisu keskitulotason alueiden kehitysloukkuun.

39.

kehottaa Euroopan komissiota ottamaan EU:n rahoitusta hallinnoidessaan huomioon alueiden kehitystason ja mahdollisuudet vähentää alueellisia eroja tarkastellen muitakin näkökohtia kuin BKT:tä.

40.

kannustaa jäsenmaiden valtionhallintoja toteuttamaan järjestelmällisiä alueellisten vaikutusten ennakkoarviointeja, jotta mikään kansallinen toimintapolitiikka ei olisi alueellisesti sokea. Tässä yhteydessä olisi hyödynnettävä kokemuksia, joita on saatu alueellisen toimintasuunnitelman 2030 osana toteutetusta pilottihankkeesta ”Understanding how sector policies shape spatial (im)balances” (alakohtaisten politiikkojen vaikutukset (epä)tasapainoon ja niiden ymmärtäminen).

41.

korostaa, että jäsenvaltioiden on varmistettava eri ministeriöiden, virastojen ja hallintoviranomaisten välinen viestintä ja koordinointi, jotta eri politiikkojen ja rahoitusvirtojen mahdollisia synergioita ja täydentävyyttä voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla ja jotta voidaan välttää päällekkäisyydet ja koheesioon kohdistuvat haittavaikutukset.

42.

toistaa jäsenvaltioille ja komissiolle esittämänsä kehotuksen varmistaa, että elpymis- ja palautumistukivälineeseen ja sen seuraajaan sisällytetään suoraan koheesiopolitiikan lähestymistapa, joka perustuu strategiseen, näyttöön perustuvaan ohjelmasuunnitteluun, monitasoiseen hallintoon ja kumppanuuteen.

43.

korostaa, että saavuttaakseen yhteenkuuluvuustavoitteet ruohonjuuritasolla eri hallintotasojen on tehtävä yhteistyötä kumppanuuden pohjalta muun muassa koordinoimalla EU:n eri toimintapolitiikkojen ja välineiden täytäntöönpanoa.

44.

kehottaa jäsenvaltioita tukemaan kehityksessä jälkeen jääneitä alueitaan hallinnollisten valmiuksien vahvistamisessa ja osaamisen kehittämisessä, jotta ne voivat saada täyden hyödyn EU:n ohjelmista.

---

(1)  Ks. ”Koheesio Euroopassa kohti vuotta 2050 mentäessä – Kahdeksas taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevä kertomus” (http://ec.europa.eu/regional_policy/en/information/cohesion-report/), s. xxix.

(2)  Euroopan parlamentin mietintö A9-0210/2022 EU:n taloudellisesta, sosiaalisesta ja alueellisesta yhteenkuuluvuudesta: kahdeksas koheesiokertomus (2022/2032(INI).

(3)  Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Tarkastelukertomus elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanosta” (EUVL C 157, 3.5.2023, s. 12).

(4)  Better regulation: guidelines and toolbox (Parempaa sääntelyä: suuntaviivat ja välineistö).

(5)  Ks. Euroopan komission tiedonannot ”EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisio – Vahvat, verkottuneet, selviytymiskykyiset ja vauraat maaseutualueet” (2021) ja ”Asetetaan ihmiset etusijalle, varmistetaan kestävä ja osallistava kasvu ja hyödynnetään EU:n syrjäisimpien alueiden mahdollisuudet” (2022).

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Kriisivalmius ja kriisinhallinta: unionin ja sen alueiden ja kuntien kriisinkestävyyden vahvistaminen”

(2023/C 257/02)

Esittelijä: Christophe CLERGEAU (FR, PES), Pays de la Loiren aluevaltuuston jäsen

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK)

Yhteiskunnallinen valmius: uusi tapa varautua riskeihin ja kriiseihin

1.

toteaa, että on mahdotonta tietää, millaisia kriisejä Euroopassa ja sen kunnissa, maakunnissa ja alueilla joudutaan tulevaisuudessa kohtaamaan, mutta se tiedetään, ketkä niistä joutuvat kärsimään. Kriiseillä ei ole hallinnollisia rajoja, joten niiden käsitteleminen edellyttää monitasoista toimintatapaa, jossa ovat mukana kaikki kunnalliset elimet, välitason paikallishallinto (maakunnat, departementit jne.) ja aluetaso. Jotta kriisit eivät aiheuttaisi uhreja, on kehitettävä riski- ja kriisikulttuuri eli uudenlainen valmistautumistapa väestön turvallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin varmistamiseksi. Se on tämän lausunnon aiheena.

2.

toteaa, että kriisien yleisin piirre viime vuosina on ollut niiden rajuus ja ennalta-arvaamattomuus. Ilmastonmuutokseen liittyvien katastrofien ja ääri-ilmiöiden ennustaminen ja ennakoiminen on ollut mahdollista ja tarpeellista, mutta niiden voimakkuus ja esiintymistiheys ovat ylittäneet kaikki odotukset. Covid-19-pandemia sekä Ukrainan sota ja sen aiheuttamat valtavat kärsimykset ovat puolestaan esimerkkejä uudenlaisista ennalta-arvaamattomista, laaja-alaisista kriiseistä. Yleiset ennaltaehkäisytoimet – toimet tunnettujen ja todennäköisten riskien torjumiseksi – ja ennalta varautumisen periaate – toimet uusien, ihmisten terveyteen tai ympäristöön kohdistuvien vakavien ja peruuttamattomien riskien välttämiseksi – eivät enää riitä näiden ilmiöiden torjumiseksi.

3.

katsoo, että Euroopan on investoitava uudensuuntaiseen toimintatapaan eli yhteiskunnalliseen valmiuteen, jolla tarkoitetaan kollektiivista kykyä luoda yhteiskunnille yhteenkuuluvuuteen ja solidaarisuuteen perustuvat valmiudet vastata tuleviin haasteisiin, erityisesti kriiseihin ja katastrofeihin. Valmistautumisessa korostuu ennen kaikkea yhteiskunnallinen, sosiaalinen ja inhimillinen ulottuvuus, palvelujen saatavuus ja laadukas tuki, sillä kriiseistä ja katastrofeista kärsivät ensimmäisinä muita heikommassa asemassa olevat ihmiset. Tämä oli yksi covid-19-kriisin opetuksista.

4.

katsoo, että yleiseen kriisinkestävyyteen pyrkiminen edellyttää kahdenlaista toimintaa: on kehitettävä yhteiskuntien valmiuksia toteuttaa tarvittavat uudistukset taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen eriarvoisuuden, ilmastonmuutoksen ja ekologisen siirtymän asettamiin haasteisiin vastaamiseksi, ja on kehitettävä kykyä korjata yhteiskuntien heikkouksia, jotka tekevät niistä haavoittuvia riskeille, kriiseille ja katastrofeille. Tämä edellyttää ennen kaikkea valmistautumistoiminnan kehittämistä.

5.

ehdottaa, että erotetaan toisistaan tunnettuihin, pääasiassa ympäristöä, väestörakennetta ja teollisuutta koskeviin riskeihin liittyvät haavoittuvuudet ja tuntemattomiin riskeihin liittyvät haavoittuvuudet, joissa voi olla kyse ilmastonmuutoksen seurauksista, terveysuhista tai ihmisen toiminnasta aiheutuvista riskeistä. Näihin haavoittuvuuksiin eivät tarjoa ratkaisuja täydellisimmätkään hallintasuunnitelmat, vaan varsinkin viimeksi mainitun haavoittuvuustyypin käsitteleminen edellyttää ennen kaikkea kriisi- ja riskikulttuurin kehittämistä ja kollektiivista valmiutta reagoida epävarmuuteen ja katastrofeihin.

6.

pyytää, että sosiaalisten ja alueellisten haavoittuvuuksien analysointi otetaan unionin ensisijaiseksi poliittiseksi painopisteeksi, sillä ilman näitä tietoja yhteiskuntien valmistautuminen on vaikeaa. Vain nostamalla esiin ja ymmärtämällä nämä haavoittuvuudet voidaan tarjota tehokkaita ratkaisuja Euroopan laajuisesti ja kansallisesti mutta ennen kaikkea jokaisessa kunnassa ja maakunnassa ja jokaisella alueella. On varottava tarkastelemasta haavoittuvuuksia liian yleisesti ja liian laajassa maantieteellisessä mittakaavassa. Mieluummin olisi sovellettava paikallista lähestymistapaa, joka mahdollistaa ratkaisujen etsimisen väestön todellisen tilanteen mukaan.

7.

toteaa, että pelastuspalvelupolitiikka kuuluu toki ensisijaisesti jäsenvaltioiden vastuulle, mutta varautumis- ja valmistautumistoiminnasta ja hätäavusta vastaavat hyvin usein paikallistason toimijat sekä kunnat ja maakunnat, joille toimivalta tällä alalla usein kuuluu, ja niiden tukena ovat alueet. Nämä yhteisöt olisikin otettava tiiviisti mukaan tällaisen toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan, ja niille olisi annettava tähän tarvittavat taloudelliset ja oikeudelliset resurssit toissijaisuusperiaatteen aktiivisen toteuttamisen periaatteen mukaisesti ja noudattaen monitasoisen hallinnon periaatetta, jonka mukaisesti mukaan otetaan kaikki hajautetun hallinnon tasot.

8.

korostaa, että on vahvistettava kuntien ja alueiden kykyä järjestää ihmisten tarvitsemat palvelut myös kriisien aikana. Yhtenä keskeisenä keinona on vahvistettava yhteistä huoltovarmuutta koko Euroopan alueella. Tämä edellyttää kriittisten riippuvuuksien tunnistamista, tärkeimpien välttämättömyystuotteiden ja -palvelujen valmistamista Euroopassa ja sisämarkkinamekanismeja raaka-aineiden, tarvikkeiden ja ruoan huoltovarmuuden vahvistamiseksi. Myös kriittistä infrastruktuuria on vahvistettava elinolosuhteiden turvaamiseksi kriisitilanteissa.

Haavoittuvuusanalyysi keskeiseksi osaksi tulevaa koheesiopolitiikkaa

Indeksi ja tulostaulu alueiden ja väestön haavoittuvuuksiin liittyvien riskien ymmärtämiseksi ja ottamiseksi paremmin huomioon

9.

suhtautuu myönteisesti Yhteisen tutkimuskeskuksen ja sen riskinhallintayksikön pyrkimyksiin kehittää haavoittuvuusindeksi (1), jossa yhdistyvät ympäristöön liittyvä, alueellinen, taloudellinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Komitea toivoo, että tutkimuskeskus saa kaiken tarvittavan poliittisen ja taloudellisen tuen tähän työhön.

10.

pitää erityisen tärkeänä haavoittuvuuden sosiaalista ulottuvuutta, joka usein unohdetaan tai sivuutetaan, vaikka se on aivan keskeinen kriisinkestävyyden osatekijä. Haavoittuvuusanalyyseissä tulisi aina ottaa kaikilta osin huomioon henkilöiden saavutettavuus, sosiaalinen tuki ja muita heikommassa asemassa olevien ihmisten pääsy terveys- ja sosiaalipalvelujen piiriin sekä digitaalisen kuilun kaventaminen ja digitaalisen saavutettavuuden parantaminen. AK korostaa vähemmistöjen sekä naisten, köyhien, ikääntyneiden, vammaisten ja kroonisesti sairaiden henkilöiden haavoittuvaa asemaa ja yhteiskunnallisen haavoittuvuuden merkitystä syrjäisimmillä alueilla, saarialueilla ja eristyksissä olevilla alueilla, missä ilmastonmuutoksen torjunta on erityisen tärkeää.

11.

kannattaa Yhteisen tutkimuskeskuksen ponnisteluja tietojen ja haavoittuvuusindeksin laadun parantamiseksi ja yhtyy toivomukseen tiivistää yhteistyötä Yhteisen tutkimuskeskuksen, muiden komission pääosastojen ja jäsenvaltioiden välillä tätä varten. Komitea vahvistaa pitävänsä hyödyllisenä indeksin mukauttamista kaikille alueellisille tasoille – NUTS 2, NUTS 3 ja ennen kaikkea paikallistaso – ja toistaa kehotuksensa julkaista sellainen haavoittuvuuksia kuvaava tulostaulu, jossa kunkin alueen konkreettinen tilanne on nähtävissä. Komitea kehottaa jäsenvaltioita ja alue- ja paikallisyhteisöjä investoimaan riskiarviointeihin, joissa riskejä tarkastellaan nimenomaan haavoittuvuuden näkökulmasta, ja julkistamaan näiden tutkimusten tulokset vahvemman riskikulttuurin luomiseksi Euroopan unioniin.

12.

painottaa, että tarvitaan tietoja, joiden pohjalta pystytään tosiasiallisesti kuvaamaan haavoittuvimmassa asemassa olevat väestöryhmät. Tähän tarvitaan eriteltyjä tietoja ja mahdollisuuksia yhdistellä eri tietoja niin, että saadaan hahmotettua erilaisia realiteetteja (esimerkiksi köyhät naiset). Lisäksi tarvitaan tietoa siitä, millaisia ongelmia liittyy palvelujen saantiin.

13.

katsoo, että olisi tärkeämpää testata indikaattoria päätöksenteon apuvälineenä kuin pyrkiä kehittämään täydellinen indikaattori. Komitea on hyvillään siitä, että monet yhteisölliset organisaatiot ovat ilmaisseet kannattavansa tätä, ja pyytää käynnistämään pilottiohjelman, jossa vapaaehtoiset kunnat, maakunnat ja alueet voivat kokeilla haavoittuvuusindikaattorin käyttämistä todellisissa paikallistason olosuhteissa ja hyödyntää sitä toimintapolitiikkojensa ja investointiensa ohjaamiseen.

14.

ehdottaa, että Yhteinen tutkimuskeskus voisi perustaa eurooppalaisen keskustelufoorumin, jossa käsiteltäisiin yleistä lähestymistapaa haavoittuvuuksiin, ennakointiin, varautumiseen ja riskien ja kriisien hallintaan ja johon osallistuisivat EU:n toimielimet, jäsenvaltiot, paikallis- ja alueviranomaiset ja sidosryhmät. Foorumin perustamisessa voitaisiin hyödyntää älykkään erikoistumisen foorumeista saatuja kokemuksia, ja se voitaisiin rahoittaa Interreg Europe -ohjelmasta. Foorumi tukeutuisi unionin pelastuspalvelun osaamisverkostoon (2), joka sekin kaipaa tukea ja kehittämistä.

15.

on valmis kannustamaan kuntia, maakuntia ja alueita osallistumaan kaikkiin näihin aloitteisiin.

16.

kannustaa perustamaan eurooppalaisen verkoston, johon osallistuu kriisi- ja riskivalmiuden ja kriisin- ja riskinhallinnan ja yhteiskunnan varautumistoimien alalla toimivia kansalaisliikkeitä ja valtiosta riippumattomia järjestöjä, ja pyytää myös komissiota edistämään tätä asiaa ja helpottamaan verkoston toiminnan aloittamista. Komitea on osaltaan valmis tukemaan tällaisen, unionin pelastuspalvelun osaamisverkostoon liittyvän verkoston toimintaa järjestämällä joka vuosi yhdessä UNDRR:n ja Euroopan komission kanssa asianomaisille tahoille suunnatun yhteistapahtuman.

Haavoittuvuuksien korjaaminen koheesiopolitiikan uudeksi painopisteeksi

17.

painottaa, että viimeaikaiset kriisit ovat selkeästi osoittaneet alueiden ja väestön haavoittuvuuksien voivan johtaa uudenlaiseen syvään eriarvoisuuteen terveyden ja hyvinvoinnin alalla. Tästä syystä sosiaalisten ja alueellisten haavoittuvuuksien korjaamisesta olisi tehtävä koheesiopolitiikan ensisijainen tavoite. Tämä edellyttäisi koheesiopolitiikan sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamista niin, että se kattaisi työllisyyden ja koulutuksen lisäksi myös osallisuuden ja terveys- ja sosiaalipalvelujen saannin. Samalla koheesiopolitiikka tulisi lähemmäs kansalaisia.

18.

katsoo, että alueellinen haavoittuvuusindeksi ja alueellista haavoittuvuutta kuvaava tulostaulu ovat ehdottoman tarpeellisia poliittisen keskustelun käymiseksi mahdollisista tulevista koheesiopoliittisista ratkaisuista, joissa olisi kaikilla osa-alueilla otettava huomioon myös NUTS 3 -tason tiedot, jotta toimintatapa olisi kohdennetumpi, ymmärrettävämpi ja tehokkaampi.

19.

suhtautuu varauksella haavoittuvuusindeksin käyttämiseen päätöksenteon apuvälineenä jaettaessa koheesiopoliittisia varoja, mutta korostaa tarvetta tehostaa koheesiopoliittisia toimia haavoittuvimmilla alueilla.

20.

ehdottaa, että kriisinkestävyys ja sosiaalisten ja alueellisten haavoittuvuuksien korjaaminen otetaan koheesiopolitiikan ohjelmalohkoksi ja että otetaan käyttöön täydentävää rahoitusta, jota voidaan myöntää muun rahoituksen ohella niille erityisen haavoittuville alueille ja maakunnille, jotka ovat päättäneet toteuttaa vahvoja koheesiopoliittisia toimia ongelmaan puuttumiseksi.

21.

katsoo kuitenkin, että vaikka koheesiopolitiikkaa voidaan ja tulee käyttää valmistautumisen tukivälineenä, sen vastuulle ei kuulu mittavien katastrofien aiheuttamien vahinkojen korjaaminen. Komitea katsoo myös, että uusi solidaarisuus- ja hätäapuvaraus on tarkoitettu etupäässä katastrofeihin ja pandemioihin liittyvien välittömien tarpeiden täyttämiseen eikä niinkään niiden seurausten korjaamiseen. Komitea kehottaakin tutkimaan mahdollisuutta perustaa pysyvä mekanismi katastrofien aiheuttamien mittavien aluekohtaisten vahinkojen korjaamista varten.

22.

ehdottaa, että Interreg-, Horisontti Eurooppa- ja Erasmus+-ohjelmien kaltaisten eurooppalaisten rahoitusohjelmien puitteissa edistetään sellaisten alueidenvälisten yhteistyöhankkeiden toteuttamista, joissa tulee ottaa huomioon kulloistenkin alueiden maantieteelliset realiteetit ja joihin voi sisältyä myös yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Hankkeet koskisivat kriisinkestävyyttä ja haavoittuvuuksien korjaamista ja erityisesti riskien ja kriisien rajatylittävää tarkastelua. Tämä olisi tehokas keino tuoda osapuolet yhteen käsittelemään konkreettisia aiheita ja lähentää näin jäsenvaltioiden erilaisia käytäntöjä. Tätä varten tarvittaisiin luultavasti erilliset osiot Interreg-ohjelmaan ja EAYY-asetukseen.

23.

toteaa, että vaikka EU-tason välineet ovat osoittautuneet erittäin hyödyllisiksi, rajatylittävän yhteistyön oikeudellisten ja hallinnollisten haasteiden ratkaisemiseksi on vielä tehtävää. Poistamalla rajat ylittävän yhteistyön esteet varmistettaisiin myös vahvempi eurooppalainen solidaarisuus. Komitea pyytääkin komissiota käynnistämään uudelleen eurooppalaisen rajanylisen mekanismin hyväksymismenettelyn.

Riskinhallinnasta yhteiseen riskikulttuuriin: Euroopan ja sen kuntien ja alueiden kriisi- ja katastrofivalmiuden parantaminen

24.

toteaa, että EU:n pelastuspalvelu- ja kansanterveyspolitiikassa tapahtuu nyt paljon covid-19-kriisin jälkimainingeissa. Monia uusia aloitteita on käynnistetty, kuten rescEU ja EU:n terveyshätätilanteiden valmiusviranomainen (HERA). Euroopan reaktioista Ukrainan sotaan on muotoutunut yleinen väestön avustuspolitiikka, jossa korostuu kriisinhallinnan inhimillinen ja sosiaalinen puoli. AK toivoo, että välttämättömän ja aina ajankohtaisen kriisinhallinnan lisäksi ensisijaiseksi tavoitteeksi nostetaan nyt yhteiskunnallinen valmius eli riskien ehkäisy, kriiseihin varautuminen ja koko Euroopan laajuinen yhteinen riski- ja kriisikulttuuri.

25.

korostaa hätäavun koordinointikeskuksen tärkeää roolia kriisireaktioita Euroopan laajuisesti koordinoivana keskuspisteenä, jonka rooli on ollut keskeinen esimerkiksi Ukrainan sodan ja Turkin maanjäristyksen yhteydessä. Näiden kriisien hallinnassa on korostettu kriisinhallinnan inhimillistä ja sosiaalista puolta. Alueiden komitea toivookin, että välttämättömän ja aina ajankohtaisen kriisinhallinnan lisäksi ensisijaiseksi tavoitteeksi nostetaan nyt myös yhteiskunnallinen valmius eli riskien ehkäisy, kriiseihin varautuminen ja koko Euroopan laajuinen yhteinen riski- ja kriisikulttuuri.

Euroopan unionin katastrofinkestävyystavoitteet

26.

suhtautuu myönteisesti komission suositukseen ja tiedonantoon unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevista tavoitteista ja kannattaa niiden yleisiä periaatteita, joissa on otettu huomioon monia komitean aiemmissa lausunnoissa esitettyjä ehdotuksia. Komitea on hyvillään paikallis- ja aluetason todellisen tilanteen saamasta suuremmasta huomiosta ja korostaa lippulaivahankkeiden merkitystä. Komitea on vakuuttunut siitä, että vaikka tämä kehys ei ole sitova, se auttaa lähentämään eri jäsenvaltioiden soveltamia käytäntöjä ja siten parantamaan kriisivalmiutta, ja on halukas osallistumaan tiiviisti vuonna 2024 pidettävään pelastuspalvelufoorumiin, joka tarjoaa mahdollisuuden ensimmäiseen tilannekatsaukseen ja tavoitteiden muokkaamiseen.

27.

kannustaa alueita tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin osallistua aloitteisiin ja saada rahoitusta erityisesti tavoitteen 2 ”Varautuminen” ja ”PreparEU”-lippulaivahankkeen puitteissa. Komitea aikoo myös edistää paikallis- ja alueviranomaisten tiiviimpää osallistumista unionin pelastuspalvelun osaamisverkostoon.

28.

pitää kuitenkin valitettavana, että nämä julkaisut kytkeytyvät vain Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismiin eikä niissä käsitellä laajemmin Euroopan ja sen kuntien ja alueiden haavoittuvuuksia ja kriisinkestävyyttä.

29.

kannattaa stressitestien käyttöönottoa pelastustoiminnan johtokeskusten toiminnan jatkuvuuden testaamiseksi, mutta toivoo, että testit kattaisivat myös kansalliset, alueelliset ja paikalliset varoitus- ja kriisinhallintajärjestelmät. Komitea kehottaa ottamaan stressitesteissä paremmin huomioon kaikki haavoittuvuustekijät ja erityisesti sosiaaliset ja alueelliset haavoittuvuudet.

30.

kannustaa alue- ja paikallisviranomaisia osallistumaan sellaisia skenaarioita koskeviin stressitesteihin, jotka vastaavat paikallista/alueellista riskiympäristöä. Lisäksi voitaisiin kannustaa laatimaan paikallisia/alueellisia riskikartastoja ja toteuttamaan yleistä riskitietoisuutta ja varautumista koskevia toimia sekä toimia, jotka liittyvät Euroopan unionin katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden tavoitteita koskevassa tiedonannossa ehdotettuun tulevaan EU:n katastrofivalmiuskuukauteen.

Yhteisen riski- ja kriisikulttuurin luominen paikallisille, kansallisille ja EU-tason päättäjille

31.

toteaa, että useimpien näkemyksensä esittäneiden toimijoiden mukaan Euroopasta puuttuu tällä hetkellä järjestelmällinen ja koordinoitu toimintatapa. He toivoisivat Euroopan laajuisen strategisen riski- ja kriisikehyksen kehittämistä sellaisen luomiseksi, ja monet mainitsivat mahdollisuuden perustaa komissioon riskeistä ja kriiseistä vastaava pääosasto, jonka toimialaan kuuluisivat yhteiskuntien valmiuden parantaminen sekä haavoittuvuuksista aiheutuvien riskien ja kriisien ennaltaehkäisy ja hallinta.

32.

toteaa, että suurin haaste riski- ja kriisivalmiudessa on päättäjien ajattelutapojen ja poliittisten päätöksentekoprosessien muuttaminen. Valtaosalla päätöksentekijöistä ei ole koulutusta ennakoinnin, kriisinhallinnan tai kestävyyshaasteiden alalla. Yksittäisten, selkeästi määritettyjen kriisien hallitsemiseksi on olemassa yhä useampia mekanismeja, mikä on johtanut julkisen politiikan hajanaisuuteen sen sijaan, että olisi luotu kattava kokonaiskuva kriisinkestävyydestä, sosiaalisten ja alueellisten haavoittuvuuksien analysoinnista ja varautumisesta tuntemattomiin riskeihin. Olisikin syytä edistää uutta, valmistautumisperiaatteeseen perustuvaa kollektiivista riski- ja kriisikulttuuria.

33.

ehdottaa siksi, että perustetaan eurooppalainen riski- ja kriisikoulutuskeskus, jonka tehtävänä olisi tarjota koulutuspolkuja poliittisille päättäjille ja operatiivisille vastuuhenkilöille, laatia ammatillisia viitekehyksiä sekä akkreditointijärjestelmä, joka loisi yhtenäisiä ammatillisia yhteisöjä ja helpottaisi liikkumista ja vastavuoroista tunnustamista, tukea jatkuvaa oppimista, kehittää verkostoja ja osaamisen ja kokemusten vaihtotoimintaa sekä järjestää työpajoja, joissa käsitellään saatua palautetta, strategioiden suunnittelua ja innovatiivisia operatiivisia ratkaisuja.

34.

korostaa, että globaalit kriisit voivat alkaa Euroopan ulkopuolella, mutta niiden vaikutukset voivat kohdistua mihin tahansa jäsenvaltioon esimerkiksi pakolaiskriisinä tai kriittisten tuotteiden saatavuuden ongelmina. On pyrittävä vahvistamaan globaalien kriisien ennakointikykyä ja kykyä ennaltaehkäistä kriisejä yhteisin toimin myös Euroopan unionin ulkopuolella.

35.

pitää Euroopan edun mukaisena toteuttaa toimia siellä, missä uusia riskejä ilmaantuu, jotta voidaan vähentää unionin altistumista riskeille. Asiaankuuluvilla unionin elimillä on oltava valmiudet verkostoitua monien erilaisten organisaatioiden kanssa, joiden kumppani AK jo on (kansainvälisellä tasolla erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien katastrofiriskin vähentämisen tukitoimisto UNDRR, sen Euroopan ja Keski-Aasian foorumi ja Making Cities Resilient 2030 -aloite), ja osallistua toimiin EU:n rajojen ulkopuolella yhteistyössä asianomaisten maiden kanssa heti, kun vaara on havaittu, sekä osoittaa tähän merkittävät resurssit. Yhteistyön on katettava myös varautumisvaihe ja erityisesti ennaltaehkäisevät toimenpiteet, heikkojen kohtien vähentäminen ja yhteiskunnan varautuminen kriiseihin. Jo toiminnassa olevien rakenteiden ja foorumien, kuten unionin pelastuspalvelun osaamisverkoston, olisi tätä varten vahvistettava kumppanuussiteitään kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa.

Valmistautumisen ansiosta riskeihin paremmin varautuneet ja kriisejä paremmin kestävät yhteiskunnat

36.

katsoo, että yksi kriisinkestävyyden peruslähtökohdista on kyky saada kansalaiset toimimaan kriisin ensimmäisinä tunteina ennen pelastuspalvelun saapumista. Se edellyttää jokaiselle kansalaiselle etukäteen annettavaa koulutusta, varautumista kaikissa kotitalouksissa ja solidaarisuutta paikallistasolla. Euroopan unioni tarvitsisikin niin kutsutun 72 tunnin kriisireaktiostrategian, joka olisi mukautettava paikallisesti kuhunkin maahan ja kullekin alueelle sen erityisolosuhteiden perusteella. Strategian laatimisessa voitaisiin hyödyntää muun muassa Japanin ja Yhdysvaltojen kokemuksia.

37.

on vakuuttunut kahdesta perusasiasta: paras keino ajattelutapojen muuttamiseen on lasten ja nuorten kasvatus, ja yhteiskuntien kriisinkestävyyttä eniten parantavat tekijät ovat kansalaisten osallistuminen, yhdistystoiminta ja vahva vapaaehtoissektori. AK ehdottaakin, että unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevia tavoitteita täydennetään kolmella uudella lippulaivahankkeella: — Järjestetään monissa maissa jo kokeiltuja riskityöpajoja (3) laajasti ja paikallisten ja alueellisten olosuhteiden ja vaatimusten mukaisesti kaikille 6–10-vuotiaille lapsille niin, että he oppivat varautumaan riskeihin, ottamaan huomioon oikeat asiat ja toimimaan oikein riskitilanteissa. — Luodaan eurooppalainen ensireaktio- ja ensiapukoulutuksen viitekehys, niin että jokaisessa maassa voidaan tarjota siirrettävissä olevia ja opintosuorituksiin laskettavia koulutuksia, joita kaikkia nuoria kannustettaisiin suorittamaan ennen 20 vuoden ikää. — Toteutetaan Euroopan laajuinen kampanja, jolla edistetään kansalaisten vapaaehtoistoimintaa vapaaehtoisjoukoissa ja kansalaisjärjestöissä.

38.

kehottaa myös luopumaan riskien todennäköisyyteen perustuvista malleista, jotka järjestään johtavat joidenkin erittäin vakavien riskien aliarvioimiseen, kuten pandemiatapauksissa, ja ottamaan käyttöön tunnettujen ja todennäköisten ympäristö- ja teollisuusriskien hallintaan tähtäävien toimintasuunnitelmien lisäksi myös kriisinkestävyysstrategiat ja paikallista osallistumista edistävät alustat jokaisessa kunnassa ja maakunnassa ja jokaisella alueella poikkeuksetta, jotta voidaan luoda paikallisia kriisinkestävyystiimejä ja parantaa yhteiskuntien kriisivalmiutta kiinnittäen erityistä huomiota heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien tukemiseen. Näiden paikallisten kriisinkestävyysalustojen tulisi perustua kansalaisten osallistamiseen, monialaisuuteen, tietojen vaihdon ja yhteentoimivuuden sujuvoittamiseen, yhteistyön ja erityisesti rajat ylittävän yhteistyön mahdollistamiseen, kriisireaktioketjujen sujuvoittamiseen ja kriisinkestävyyskapasiteetin parantamiseen.

39.

kehottaa panostamaan vahvasti digitaalisen huonompiosaisuuden poistamiseen, sillä se on lisäriski kriisitilanteessa, kun merkittävä osa väestöstä ei saa tietoa eikä peruspalveluita. Komitea korostaa, että kuntiin ja alueille on perustettava fyysisten tiedotus-, hätäapu- ja tukipisteiden verkko, joka sijaitsee mahdollisimman lähellä asukkaita ja joka otetaan käyttöön kriisitilanteissa.

RescEU ja hätäavun koordinointijärjestelmät

40.

kannattaa kaikkia taloudellisia investointeja rescEU:n vahvistamiseksi, jotta voidaan parantaa unionin kykyä reagoida nopeasti, laaja-alaisesti ja riippumattomasti sekä vahvistaa sen roolia riskien ja katastrofien hallinnassa.

41.

kannattaa ERCC 2.0 -aloitetta, jonka tavoitteena on parantaa valmiuksia ennakoida eri aloille ulottuvia tapahtumia EU:n laajuisesti ja varautua ja valmistautua niihin sekä jatkaa varhaisvaroitusjärjestelmien parantamista ja niihin investoimista, jotta varhaisessa vaiheessa saadut tiedot ja tietoisuus johtaisivat varmasti käytännön toimiin. Euroopan alueiden komitea on tyytyväinen työhön, jota Euroopan komissio on tehnyt tällä alalla sille unionin pelastuspalvelumekanismista annetun lainsäädännön nojalla osoitetun varhaisvaroitusjärjestelmiä koskevan tehtävänannon mukaisesti: sen tavoitteena on luoda rajat ylittäviä havaitsemis-, tiedotus- ja hälytysjärjestelmiä, jollaisia ovat esimerkiksi eurooppalainen tulvatietojärjestelmä EFAS, Euroopan metsäpalotietojärjestelmä EFFIS ja eurooppalainen kuivuuden seurantajärjestelmä EDO.

Terveyshätätilanteiden valmiusviranomainen HERA ja Euroopan terveysunioni

42.

tukee vuosi sitten perustettua HERA-viranomaista ja sen toimia muun muassa terveysriskien havaitsemiseksi, hallintaskenaarioiden ja lääketieteellisten vastatoimien määrittämiseksi sekä välttämättömien tavaroiden ja palvelujen arvoketjujen vahvistamiseksi ja eurooppalaisen valmistuskapasiteetin lisäämiseksi. Komitea muistuttaa, että HERA tarvitsee määrätietoista ja jatkuvaa poliittista ja taloudellista tukea useiksi vuosiksi tehtäviensä hoitamiseksi tehokkaasti.

43.

myöntää, että HERAn toimintaa on vaikea arvioida vasta yhden toimintavuoden jälkeen, mutta vaatii jälleen, että HERAn elimiin ja erityisesti sen foorumiin otetaan tiiviimmin mukaan Euroopan parlamentti sekä kunnat ja alueet ja yhteiskunnalliset sidosryhmät.

44.

kannattaa uutta ”yhteinen terveys” -ajattelua, jossa ihmisten terveyttä, eläinten terveyttä ja ympäristön terveyttä käsitellään kokonaisuutena, ja terveyspolitiikan sisällyttämistä johdonmukaiseen kestävän kehityksen malliin.

45.

varoittaa jälleen voimakkaasti komissiota ja neuvostoa siitä, että toimet terveyskriiseihin vastaamiseksi tarvittavien tuotteiden ja lääkkeiden valmistuksen lisäämiseksi Euroopassa ovat olleet riittämättömiä ja että julkisen sektorin ostajat valitsevat monissa maissa mieluummin alemmat hinnat kuin eurooppalaisen valmistuksen ja unohtavat näin koronakriisin opetukset.

46.

ehdottaa, että terveydenhuoltojärjestelmien, myös terveyskeskusten ja sairaaloiden, kantokyky otetaan Euroopan terveysunionin puitteissa käsiteltäväksi aiheeksi jäsenvaltioiden sekä toimivaltaisten paikallis- ja alueviranomaisten kanssa. Tarkoituksena olisi varmistaa muun muassa hoidon jatkuvuus kriisiaikoina riittävän olemassa olevan tai väliaikaisen vastaanottokapasiteetin ansiosta. AK pyytää tässä yhteydessä teettämään tutkimuksia seurauksista, joita on aiheutunut hoidon ja erityisesti syöpähoitojen, kroonisten sairauksien hoidon ja mielenterveyshoitojen lykkäämisestä tai keskeytymisestä covid-19-kriisin vuoksi.

47.

toivoo, että käytäisiin perusteellisempaa keskustelua terveystietojen hyödyntämisestä kriisitilanteessa muita heikompaan asemaan joutuvien väestöryhmien kartoittamiseen ja siten heille annettavan sosiaalisen tuen ja lääketieteellisen hoidon jatkuvuuden varmistamiseen. AK kehottaa luomaan eurooppalaisen terveystietoalueen, joka mahdollistaa tietojen kokoamisen yhteen, niiden laadun parantamisen ja niiden asettamisen paikallisten julkisten palvelujen saataville, unohtamatta tähän liittyviä eettisiä ja käytännön haasteita. Komitea varoittaa vaarasta, että kokonaisten väestöryhmien terveystiedot jäävät puuttumaan syrjäytymisen tai digitaalisen kuilun vuoksi.

Monialainen lähestymistapa haavoittuvuuteen, kriisivalmiuteen ja kriisinhallintaan

48.

ehdottaa, että haavoittuvuusindeksi ja haavoittuvuuden tulostaulu otetaan huomioon ohjattaessa unionin politiikan suuntaa muillakin aloilla kuin vain koheesiopolitiikassa (esimerkiksi yhteisessä maatalouspolitiikassa, tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa ja Euroopan terveysunionin alalla). Sitä varten voisi olla erityisen hyödyllistä perustaa komissioon pääosastojen välinen työryhmä.

49.

kannattaa sisäänrakennetun kriisinkestävyyden käsitettä, jonka mukaan kriisinkestävyys- ja haavoittuvuusvaikutukset otetaan huomioon politiikan, lainsäädännön, toimintasuunnitelmien, suurten investointiohjelmien, mittavan infrastruktuurin ym. suunnittelun alkuvaiheista alkaen.

50.

katsoo, että julkisilla hankinnoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi innovaatioiden käyttöönottoon, uusien paikallisten solidaarisuusmallien kokeilemiseen ja alueellisen infrastruktuurin ja varustelun kestävyyden parantamiseen.

51.

tukee ajatusta luoda Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan missio, jonka aiheena on riskin- ja kriisinkestävyys (hallinta, varautuminen, yhteinen kulttuuri, haavoittuvuudet). Se täydentäisi Kansalaisturvallisuus yhteiskunnassa -tutkimusklusteria, jossa keskitytään menetelmien ja teknologioiden kehittämiseen, ja tekisi siitä kuntien ja alueiden todelliseen tilanteeseen kytköksissä olevan elävän innovointi- ja osallistamislaboratorion.

---

(1)  https://drmkc.jrc.ec.europa.eu/risk-data-hub/#/vulnerability-in-europe

Haavoittuvuusindeksi menee pidemmälle kuin Yhteisen tutkimuskeskuksen laatimat kriisinkestävyyttä kuvaavat tulostaulut, joissa on laajemmin kyse yhteiskuntien mukautumis- ja ennakointivalmiuksista (https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/strategic-planning/strategic-foresight/2020-strategic-foresight-report/resilience-dashboards_fi).

(2)  https://civil-protection-knowledge-network.europa.eu/about-knowledge-network

(3)  Esim. Skotlannissa: http://www.safercommunitiesscotland.org/wp-content/uploads/the-risk-factory.pdf ja Alankomaissa: https://www.riskfactorymwb.nl/over-ons/

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi: alueellinen ja paikallinen näkökulma”

(2023/C 257/03)

Esittelijä: Thomas HABERMANN (DE, EPP), Rhön-Grabfeldin piirikunnanjohtaja

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK)

1.

toteaa, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja Ukrainan alueiden jatkuva kansainvälisen oikeuden vastainen miehitys aiheuttavat valtavaa tuhoa ja kärsimystä paikan päällä mutta vaikuttavat konkreettisesti myös Euroopan unioniin, sen jäsenvaltioihin sekä paikallis- ja alueyhteisöihin niin maaseutu- kuin kaupunkialueilla.

2.

huomauttaa, että Euroopan unioni ei ole myöskään vielä täysin toipunut koronaviruspandemiasta, joka jo osaltaan lisäsi taloudellista rasitetta erityisesti paikallis- ja alueyhteisöissä.

3.

muistuttaa, että nykyinen monivuotinen rahoituskehys (MRK) laadittiin ennen Ukrainan sodan puhkeamista, koronaviruspandemiaa ja energiakustannusten ja inflaation nousua. Kaksi vuotta sen hyväksymisen jälkeen on selvää, ettei tämänhetkisen kehyksen avulla pystytä vastaamaan vallitseviin kriiseihin.

4.

pitää tätä taustaa vastaan myönteisenä, että monivuotiseen rahoituskehykseen liitetyssä toimielinten välisessä sopimuksessa Euroopan komissio velvoitetaan esittämään MRK:n väliarviointi, ja kehottaa arvioimaan kattavasti rahoituskehyksen laajuutta, myös siinä vahvistettuja enimmäismääriä, sekä sen joustotoimenpiteitä ja toimintaa.

5.

korostaa monivuotisen rahoituskehyksen ja kaikkien siihen liittyvien EU:n politiikkojen perustana olevien horisontaalisten periaatteiden merkitystä erityisesti unionin ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden saavuttamisen ja sukupuolten tasa-arvon edistämisen kannalta. Komitea toteaa, että nämä periaatteet on monivuotista rahoituskehystä tarkistettaessa säilytettävä kehyksen ytimessä ja että tarkistuksen yhteydessä on pidettävä kiinni unionin sitoumuksesta huolehtia kaikkia hyödyttävästä tasapuolisesta, selviytymiskykyä tukevasta, kestäväpohjaisesta ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesta elpymisestä sekä unionin ilmasto-, energia- ja ympäristötavoitteiden tarkistettujen, vuoteen 2030 ulottuvien puitteiden täytäntöönpanosta, jotta EU:sta saadaan tehtyä ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.

6.

korostaa, että MRK:n sisällöllä on huomattava vaikutus paikallis- ja alueyhteisöjen kehitykseen ja että suuri osa EU:n määrärahoista käytetään suoraan niiden vahvistamiseen.

7.

muistuttaa, mikä merkitys EU:n koheesiopolitiikalla on sen kannalta, että taloudellinen, alueellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus toteutuisi kaikilla alueilla. Ilman tätä EU-tuen keskeistä pilaria unionin sisämarkkinoiden onnistuminen olisi vaarassa. Komitea sitoutuu tekemään Cohesion Alliance -ryhmittymän puitteissa työtä sen puolesta, että tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä voitaisiin taata vahva ja entistä parempi koheesiopolitiikka, jolla on jatkossakin keskeinen asema unionissa.

8.

toteaa, että EU:n koheesiovarojen alhainen käyttöaste eräissä maissa johtuu pääasiassa ohjelmien myöhäisestä hyväksymisestä ja siitä, että EU:n eri tukiohjelmilla on samaan aikaan keskenään erilaisia sääntöjä ja määräaikoja maksusitoumuksille ja maksuille (esim. elpymis- ja palautumistukiväline, REACT-EU-väline, oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, rakenne- ja investointirahastot) ja että suunnittelu- ja täytäntöönpanokaudet ovat liian lyhyitä jälkikäteen mahdollistettuja kriisinhallintatoimia varten. Komitea kehottaa yhdenmukaistamaan yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen mukaisesti yhteistyössä hallinnoitavien rahastojen sääntöjä ja painottaa, että eräiden ohjelmien nykyistä alhaista käyttöastetta ei saa käyttää mittarina, jonka perusteella koheesiomäärärahoja vähennettäisiin.

Paikallis- ja aluetason investointeja tukeva monivuotinen rahoituskehys

9.

korostaa, että korkea inflaatio, pakolaisten majoituksesta, auttamisesta ja kotouttamisesta aiheutuvat kustannukset sekä energiakustannusten jyrkkä nousu aiheuttavat suuria haasteita myös paikallis- ja alueviranomaisille. Edes taloudellisesti vahvemmissa jäsenvaltioissa paikallis- ja alueviranomaiset eivät useinkaan enää kykene tekemään tarvittavia investointeja omin voimin. Raaka-aineiden niukkuus, osaajapula ja epävakaat toimitusketjut aiheuttavat niin ikään lisähaasteita, jotka uhkaavat Euroopan talouden vakautta.

10.

toteaa, että yli puolet oikeudenmukaisen siirtymän rahaston varoista on peräisin NextGenerationEU-välineestä ja rajoitettu kestoltaan vuoteen 2023. Komitea panee huolestuneena merkille, että täysin uuteen oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon kohdistuu alkuvuosina siis valtavia investointipaineita, jollaisia ei ole olemassa vakiintuneiden koheesiopolitiikan rahastojen kohdalla. Komitea kehottaa pidentämään NextGenerationEU-välineestä saatavien oikeudenmukaisen siirtymän rahaston varojen investointikautta (esimerkiksi pidentämällä maksusitoumusten määräaikoja), jotta ei vaaranneta lähteviä rahavirtoja ja jotta voidaan varmistaa, että oikeudenmukaisen siirtymän rahaston varat käytetään kokonaisuudessaan hankkeisiin, jotka ovat vaikuttavia ja kestäviä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisesti.

11.

huomauttaa lisäksi, että suuri osa yhteisten eurooppalaisten tavoitteiden saavuttamiseksi annetusta sääntelystä edellyttää merkittäviä paikallis- ja aluetason täytäntöönpanoinvestointeja ja vaikuttaa siten suoraan valtiotasoa alempien hallintotasojen julkistalouksiin. Tämä koskee muun muassa EU:n digitalisaatiotavoitteita sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja 55-valmiuspakettia, joissa yli puolet tarvittavista investoinneista on tehtävä paikallis- ja aluetasolla.

12.

kehottaa poistamaan ympäristön kannalta haitalliset tuet asteittain, mikä olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten, ja varmistamaan vuoden 2027 jälkeisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä kaikkien EU:n rahastojen ja ohjelmien johdonmukaisuuden. Komitea korostaa, että hankkeet ja ohjelmat eivät saisi olla seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä tukikelpoisia, jos ne ovat ristiriidassa ilmaston lämpenemisen rajoittamista alle 1,5 celsiusasteeseen koskevan tavoitteen tai biologisen monimuotoisuuden vähenemissuuntauksen pysäyttämistä ja kääntämistä koskevan tavoitteen kanssa.

13.

varoittaa, että paikallis- ja alueviranomaiset eivät pysty monin paikoin heikon taloustilanteen takia täyttämään nykyisiä investointivelvoitteita, ja pelkää, että julkisten investointien yleinen supistuminen vaarantaa vakavasti yleiseurooppalaisten tavoitteiden (kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden) saavuttamisen ja heikentää kansalaisten hyvinvointia sekä alueiden ja kuntien yleistä taloudellista potentiaalia.

14.

katsookin, että pelkällä MRK:n vahvistamisella ilman, että samalla vahvistetaan paikallis- ja alueviranomaisten investointikapasiteettia, ei päästä tuloksiin. Komitea pitää siksi tärkeänä edistää myös paikallis- ja aluetason kehittämisstrategioiden (paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet – CLLD – ja yhdennetyt alueelliset investoinnit – ITI) käyttöä tarvittaessa siihen velvoittamalla, jotta kansalaisia lähimpänä olevat hallintotasot pääsevät mukaan valmistelutoimiin, kuulemisiin, täytäntöönpanoon ja varojen hallinnointiin.

15.

toteaa, että vaikka EU:n varoilla voidaan tukea valtiotasoa alempien hallintotasojen viranomaisia merkittävästi, ne eivät riitä mahdollistamaan kaikkialla paikallis- ja aluetason investointeja, joita EU:n säännösten täytäntöönpano edellyttää.

16.

huomauttaa tässä yhteydessä myös, ettei useimmissa jäsenvaltioissa ole mekanismeja, joiden kautta paikallis- ja alueviranomaiset saisivat ylemmältä tasolta automaattisesti täyden korvauksen kustannuksista, joita niille aiheutuu EU:n sääntelyn täytäntöönpanosta.

17.

katsoo, että vahva, kilpailukykyinen ja kestävä Euroopan unioni voidaan saavuttaa vain, jos kaikkien hallintotasojen talousarvioissa on riittävät resurssit ja nämä resurssit sovitetaan yhteen ja ne täydentävät toisiaan. Komitea kehottaakin tarkistamaan monivuotista rahoituskehystä aidosti siten, että uudet haasteet otetaan huomioon ja niihin vastaamista varten osoitetaan lisäresursseja.

18.

katsoo, että komission olisi uutta EU:n lainsäädäntöä ehdottaessaan arvioitava, miten paljon kustannuksia täytäntöönpanosta aiheutuu siitä vastaavalle tasolle, onko kansallisella tasolla käytössä korvausmekanismeja ja missä määrin kustannuksia kompensoidaan MRK:sta saatavilla varoilla. Komitea kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan investointivajetilanteissa, että käytettävissä on riittävästi resursseja menojen kompensoimiseksi, jotta voidaan varmistaa kattava ja johdonmukainen kehitys.

19.

kehottaa Euroopan komissiota arvioimaan näitä näkökohtia ennen sääntöjen laatimista ja tekemään tätä varten kattavan alueellisten vaikutusten arvioinnin, johon olisi otettava mukaan sekä jäsenvaltiot että alueelliset keskukset.

20.

painottaa, että kahdeksannessa koheesiokertomuksessa kehotetaan vahvistamaan alueellisten vaikutusten arviointeja ja maaseutuvaikutusten arviointia, jotta EU:n eri alueiden tarpeet ja erityispiirteet voidaan ottaa paremmin huomioon. Komitea viittaa tässä yhteydessä lausuntoonsa aiheesta ”Koheesioon kohdistuvien haittavaikutusten välttäminen – Monialainen periaate koheesion edistämiseksi EU:n yleisenä tavoitteena ja arvona” (1) ja kehottaa budjettivallan käyttäjää lisäämään MRK:n arvioinnin yhteydessä määrärahoja alueellisten vaikutusten arviointien rahoittamista varten.

Euroopan unionia vahvistava ja sen selviytymiskykyä parantava monivuotinen rahoituskehys

21.

panee merkille, että Euroopan unionin reagointikykyä ovat viime vuosina heikentäneet kriisien puhjettua käydyt pitkälliset keskustelut talousarviosta ja uusien toimenpiteiden rahoituksesta sekä talousarvion riittämättömät joustovälineet. Komitea korostaa olevansa vakuuttunut siitä, että MRK:n väliarvioinnista sovittiin, jotta voitaisiin mukautua tällaisiin ennakoimattomiin uusiin haasteisiin.

22.

katsoo, että monivuotinen rahoituskehys ei ole enää ajan tasalla ja että sitä on tarkistettava.

23.

huomauttaa, että monivuotinen rahoituskehys ja omat varat ovat kytköksissä toisiinsa. Komitea kehottaa neuvostoa ja komissiota noudattamaan joulukuussa 2020 allekirjoitetussa laillisesti sitovassa toimielinten välisessä sopimuksessa sovittua etenemissuunnitelmaa uusien omien varojen käyttöönottamiseksi. Niitä tarvitaan jo pelkästään NextGenerationEU:n takaisinmaksua varten.

24.

pitää myönteisenä, että Euroopan komissio aikoo esittää vuonna 2023 ehdotuksia uusista aidoista omista varoista. Komitea korostaa, että nämä uudet tulot olisi kirjattava EU:n talousarvioon tuloiksi, joita ei ole sidottu tiettyyn käyttötarkoitukseen, ja että niillä tulisi paitsi jälleenrahoittaa NextGenerationEU-välineeseen liittyviä velkoja myös vahvistaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 174 artiklassa tarkoitetulla tavalla pitkäjänteisesti EU:n, jäsenvaltioiden ja paikallis- ja alueviranomaisten reagointikykyä kriisitilanteissa. Lisäksi niiden pitäisi auttaa primaarioikeuden määräysten mukaisesti ja jäsenvaltioiden toimivalta kaikilta osin huomioon ottaen ratkaisemaan kiireellisiä poliittisia kysymyksiä inflaation ja korkeiden energiahintojen leimaamassa talousympäristössä ja vähentää EU:n riippuvuutta bruttokansantuloon (BKTL) perustuvista varoista. Omien varojen järjestelmää uudistettaessa olisi selvitettävä alueellisten vaikutusten arviointien puitteissa vaikutuksia kuntiin ja alueisiin, otettava asiaan liittyvät EU:n perussopimusten määräykset kaikilta osin huomioon ja rajoitettava entisestään EU:n riippuvuutta nykyisistä BKTL-perusteisista omista varoista.

25.

huomauttaa, että ennen uusien omien varojen lähteiden käyttöönottoa olisi selvitettävä niiden vaikutus EU:n paikallis- ja alueviranomaisiin, yrityksiin ja kotitalouksiin. Erityisesti on otettava huomioon nykyiset jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason verotusjärjestelmät, jotta voidaan varmistaa, ettei EU:n ja näiden tasojen välille synny kilpailua, ja välttää eritoten kaksinkertainen verotus. Komitea viittaa tässä yhteydessä lisäksi lausuntoonsa aiheesta ”EU:n talousarvion uudet omat varat” (2).

26.

toistaa lausunnossaan aiheesta ”EU:n kuntien ja alueiden hyväksi toimiva päästökauppajärjestelmä ja hiilirajamekanismi” (3) esittämänsä kehotuksen osoittaa osa uusista tuloista suoraan sille tasolle, joka vastaa asiaan liittyvien EU:n tavoitteiden täytäntöönpanosta.

27.

katsoo, että MRK:n olisi edistettävä hallinnon hajauttamista vahvistamalla paikallis- ja alueyhteisöjen selviytymiskykyä ja valmiuksia tehdä investointeja kentällä. Valmiuksien yhdistäminen Euroopan tasolla ei saa heikentää valtiotasoa alempien hallintotasojen kriisinkestävyyttä ja reagointikykyä.

28.

kehottaa Euroopan komissiota analysoimaan mahdollisia tapoja edistää osallistumista koheesiopolitiikan rahastoista (erityisesti yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen alaisista rahastoista ja maaseuturahastosta) käytäviin neuvotteluihin, varojen jakamiseen, ohjelmasuunnitteluun ja rahastojen täytäntöönpanoon, jotta alue- ja paikallisviranomaiset voivat osallistua parhaalla mahdollisella tavalla EU:n varojen hallinnoinnin kaikkiin vaiheisiin vuosina 2028–2034, ja hyödyntämään analyysin laadinnassa MRK:n alkupuoliskolta saatuja kokemuksia.

29.

ehdottaa, että monivuotiseen rahoituskehykseen sisällytetään keskitetty ja kattava kriisitoimintavaraus, jonka varat käytettäisiin asianomaisen rahaston puitteissa kriisien ennaltaehkäisyn vahvistamiseen paikallis- ja aluetasolla, jos varausta ei ole käytetty budjettikauden loppuun mennessä. Lisäksi ohjelmiin jo sisältyvien toimenpiteiden kohdalla tulisi soveltaa pitempiä täytäntöönpanoaikoja.

30.

muistuttaa, että Ukrainan jälleenrakentaminen on EU:lle välttämättömyys ja moraalinen velvollisuus. Se edellyttää sekä jäsenvaltioiden suorien tukitoimien Euroopan laajuista koordinointia että EU:n nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen ylittäviä lisäresursseja (4), joita voitaisiin tarjota mm. kehittämällä edelleen komission tukemaa mekanismia, jonka puitteissa toimii eri virastojen yhteinen lahjoittajien koordinointifoorumi. Jälleenrakennusstrategian olisi pohjauduttava mahdollisimman pitkälti EU:n koheesiopolitiikan menetelmiin, jotta Ukrainaa voidaan samalla valmistella mahdollisimman hyvin EU-jäsenyyteen ja maan lainsäädännön lähentämiseen unionin säännöstöön.

EU:n toimien täytäntöönpanon asianmukaisen rahoituksen takaava monivuotinen rahoituskehys

31.

toteaa, että Euroopan komissio on ehdottanut aikojen kuluessa tavan takaa uusia toimenpiteitä ja viitannut rahoituksen osalta yleisluonteisesti aluepolitiikkaan tai elpymis- ja palautumistukivälineeseen tarkistamatta kuitenkaan, onko ohjelmien tai suunnitelmien perusteella ylipäätään käytettävissä varoja käytännön toimenpiteiden rahoittamiseksi.

32.

korostaa tätä taustaa vasten, että Euroopan unionille asetettavat uudet tehtävät edellyttävät myös uusia resursseja, ja on tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat tehneet uusia omia varoja koskevan toimielinten välisen sopimuksen, johon sisältyy etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi. Lisäksi Euroopan komission olisi harkittava uusien EU:n toimenpiteiden yhteydessä, onko MRK:ssa saatavilla varoja kyseiseen tarkoitukseen ja voidaanko näitä varoja käyttää kaikissa jäsenvaltioissa tavoitteiden saavuttamisen edistämiseen. Aluepolitiikan määrärahojen osalta olisi tutkittava huolellisesti, onko saatavilla olevia varoja sidottu jo muualle tai edellyttääkö niiden käyttö toimenpideohjelmien mukauttamista.

33.

kehottaa sovittamaan MRK:n yhteen EU:n politiikkatoimien kanssa ja varaamaan tarvittavat määrärahat niiden toteuttamiseen. Komitea korostaa, että MRK:n arvioinnin yhteydessä olisi korjattava nykyisen monivuotisen talousarvion puutteet.

34.

painottaa, että Euroopan komission on varmistettava, että EU täyttää kansainväliset ilmastositoumuksensa rahoituksen osalta. Unionin on osoitettava resursseja kansainväliseen ilmastorahoitukseen lupaustensa mukaisesti ja ennen kaikkea kohdennettava varoja COP27-kokouksessa sovittuun menetysten ja vahinkojen korvausrahastoon sekä NDICI – Globaali Eurooppa -välineestä rahoitettaviin asiaan liittyviin ohjelmiin.

35.

huomauttaa, että lähes 30 vuotta sitten perustetun AK:n rahoitus on ollut alusta alkaen riittämätöntä verrattuna muihin EU:n elimiin, joille on osoitettu primaarioikeudessa samankaltaisia tehtäviä (5). Tästä huolimatta komitea on myötävaikuttanut tehokkaasti sääntelyn parantamiseen ja alueellisten vaikutusten arviointiin sekä lujittanut eurooppalaista demokratiaa vaaleilla valittujen paikallis- ja aluetason edustajien kautta.

36.

muistuttaa, että AK:n institutionaalinen talousarvio oli vuonna 2022 suuruudeltaan alle 1 prosentti EU:n talousarvion otsakkeesta 7 ”EU:n yleinen hallinto” (6) ja että AK:hon tehtävissä investoinneissa on kyse EU:n keskeisten poliittisten tavoitteiden toteuttamisesta, sillä 70 prosenttia EU:n säännöksistä pannaan täytäntöön paikallis- ja aluetasolla ja paikallis- ja alueviranomaisten vastuulla on keskimäärin puolet julkisista investoinneista, kolmasosa julkisista menoista ja neljäsosasta verotuloista.

37.

korostaa siksi, että veronmaksajien rahojen käyttöä monivuotisen rahoituskehyksen hallintomenoluvussa (otsake 7) olisi tehostettava, jotta saadaan palautettua luottamus ja lisättyä kansalaisvuoropuhelua etenkin EU:n molempien demokraattisesti valituista jäsenistä koostuvien poliittisten edustajakokousten eli Euroopan parlamentin ja Euroopan alueiden komitean kautta. Tässä yhteydessä tulee ottaa huomioon kansalaisten vahva luottamus alueellisiin ja paikallisiin päättäjiin sekä Euroopan tulevaisuuskonferenssin ehdotukset (7).

38.

pitää valitettavana, ettei Euroopan komission konsolidoidussa ehdotuksessa vuoden 2024 talousarvioksi ole otettu MRK:n otsakkeessa 7 ”EU:n yleinen hallinto” huomioon AK:n 15. maaliskuuta 2023 suurella ääntenenemmistöllä hyväksymää vuoden 2024 ennakkoarviota tuloista ja menoista (”Alue- ja paikallisviranomaisten potentiaalin hyödyntäminen EU:n vahvistamiseksi” -hanke eli Cinderella-hanke). Tämä on erityisen valitettavaa, koska tänä ajanjaksona yhdistyvät poikkeuksellisesti paitsi lähestyvät Euroopan parlamentin vuoden 2024 vaalit myös Euroopan tulevaisuuskonferenssin tuloksiin pohjautuva edistys sekä opetukset monista eri kriiseistä, joissa paikallis- ja aluehallinto on yhä enemmän etulinjassa.

Taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta edistävä monivuotinen rahoituskehys

39.

katsoo, että monivuotisen rahoituskehyksen avulla olisi kaikkinensa edistettävä SEUT-sopimuksen 174 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamista ja myötävaikutettava taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen jakamalla määrärahat tasapainoisesti. Samalla on taattava pienille kunnille varsinkin hakumenettelyjä yksinkertaistamalla ja Euroopan unionin tukea kohdentamalla yhtäläiset mahdollisuudet saada rahoitusta.

40.

huomauttaa, että EU:n koheesiopolitiikan tavoitteet voidaan saavuttaa vain, jos pitkän aikavälin investointeihin on käytettävissä varoja. Koheesiopolitiikka on osoittautunut hyödylliseksi välineeksi, joka on mahdollistanut välittömän reagoinnin viimeaikaisiin kriiseihin, muun muassa kumppanuusperiaatteen ja monitasoisen hallinnon tarjoaman jouston ja tehokkuuden ansiosta ja siksi, että kentällä on olemassa unionin rahastoihin erikoistuneiden toimijoiden ekosysteemi. Komitea muistuttaa kuitenkin, että joustoa on oltava jonkin verran mutta koheesiovaroja ei saa käyttää välittömiin kriisitoimiin, kuten viime kuukausina ja vuosina on tehty. Tarvitaan kriisin kestävä ja turvattu budjettikohta, jonka turvin hallintoviranomaiset ja rahoituksen saajat voivat tehdä ennakoitavia pitkän aikavälin investointeja.

41.

korostaa, että on äärimmäisen tärkeää, että koheesiopolitiikan jäsenvaltiokohtaiset määrärahat ovat oikeudellisten vaatimusten mukaisesti kunkin jäsenvaltion käytettävissä mahdollisimman pian, jotta täytäntöönpano ei vaikeutuisi ja jotta kaikille rahoituksen saajille voitaisiin tarjota tasapuoliset toimintaedellytykset.

42.

kehottaa jakamaan kaikki varat vastaisuudessakin kumppanuusperiaatetta tinkimättömästi noudattaen. Niistä voidaan saada suurin hyöty, kun paikalliset haasteet kartoitetaan yhdessä asiaankuuluvien kumppanien kanssa. Täysipainoisen osallistumisen varmistamiseksi, hallintoviranomaisten oikeusvarmuuden lisäämiseksi ja hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi Euroopan komission olisi tarkistettava mahdollisimman pian Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa harjoitettavaa kumppanuutta koskevia eurooppalaisia käytännesääntöjä (8).

43.

katsoo, että yhteistyöhön perustuva hallinnointi on osoittautunut onnistuneeksi järjestelmäksi rakennerahastoissa ja sitä olisi sovellettava tulevaisuudessakin. Tämä pätee myös uusiin sekä jo olemassa oleviin rahastoihin, joista olisi jaettava varoja mahdollisuuksien mukaan hajautetun hallinnon periaatteiden mukaisesti.

44.

arvostelee tässä yhteydessä sitä, että kriisin jälkeiseen elpymiseen tarkoitetut varat (NextGenerationEU) eivät ole virallisesti osa talousarviota ja että tällainen rakenne vaikeuttaa resurssien johdonmukaista käyttöä. Kaikki nykyiset ja tulevat rahoitusvarat olisi sisällytettävä poikkeuksetta talousarvioon.

45.

kehottaa tehostamaan toimia, joilla Euroopassa pyritään kuromaan umpeen eri kriisien entisestään lisäämiä alueellisia ja paikallisia eroja.

46.

painottaa, että monet alueet, jotka tukeutuvat vahvasti teollisuuteen, käyvät läpi syvällistä rakennemuutosta, ja kehottaakin edistämään siirtymää tulevalla investointi- ja koheesiopolitiikalla ja tarjoamaan kyseisille alueille kohdennettua tukea vihreän, sosiaalisen ja digitaalisen siirtymän toteuttamiseen ja väestörakenteen muutokseen reagoimiseen noudattaen koheesioon kohdistuvien haittavaikutusten välttämisen periaatetta, jonka mukaan ”minkään toimien ei pitäisi haitata lähentymisprosessia tai edistää alueellisia eroja”.

47.

toteaa, että siirtymärahastoa suunniteltaessa ja toteutettaessa olisi otettava huomioon paitsi ne alueet, joilla on eniten haasteita, myös ne, joilla siirtymä on jollakin tasolla jo aloitettu. Jos paikallis- ja alueviranomaisia ei oteta asianmukaisesti mukaan tähän prosessiin, vaarana on, että varat kohdennetaan epätasapainoisesti asettamatta NUTS 3 -tasoa etusijalle.

48.

kehottaa Euroopan komissiota varaamaan viimeistään seuraavaa, vuodesta 2028 sovellettavaa monivuotista rahoituskehystä suunnitellessaan mutta ihannetapauksessa jo nykyisen MRK:n väliarvioinnin yhteydessä määrärahoja autoteollisuusalueiden oikeudenmukaista siirtymää varten. Tässä yhteydessä on sallittava alueiden käyttää varoja joustavasti, sillä haasteet vaihtelevat suuresti.

Saatavilla olevia resursseja mahdollisimman tehokkaasti hyödyntävä monivuotinen rahoituskehys

49.

kehottaa Euroopan komissiota tutkimaan, miten olemassa olevat varat voitaisiin käyttää mahdollisimman tehokkaasti. EU-tason säännöksillä olisi varmistettava, että Euroopan unionin talousarvion lisäksi myös paikallisia ja alueellisia talousarvioita voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti ja että tarpeeton byrokratia ei vaikeuta määrärahojen käyttöä.

50.

katsoo, että EU:n säännöksissä ja niitä jäsenvaltioissa täytäntöönpantaessa olisi toissijaisuusperiaatetta ja paikallisen itsehallinnon periaatteita tinkimättömästi noudattaen annettava paikallis- ja alueviranomaisille mahdollisuuksien mukaan aina laaja harkintavalta, jotta toimet voidaan toteuttaa paikkalähtöisesti ja käytännönläheisesti.

51.

huomauttaa lisäksi, että erityisesti valtiontukia ja julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö on hyvin yksityiskohtaista ja sisällöltään monimutkaista. Merkittävä osa paikallis- ja alueviranomaisista ei enää pysty arvioimaan hankkeita oikeudellisesta ja teknisestä näkökulmasta kokonaan itse, vaan niiden on turvauduttava kolmansilta osapuolilta saatavaan oikeudelliseen ja asiantuntija-apuun. Tähän kuluvia varoja ei voida käyttää investointeihin, mikä heikentää merkittävästi paikallis- ja alueviranomaisten investointikykyä. Komitea kehottaa lainsäädäntävallan käyttäjää huolehtimaan yksinkertaistamistoimista ja korostaa tarvetta välttää ylisääntelyä. Rahoitusta tarvitaan myös alue- ja paikallistason hallinnollisten valmiuksien parantamiseen.

52.

toteaa tässä yhteydessä myös, että hankkeita on pitkien hankintamenettelyjen vuoksi huomattavasti vaikeampi saada vietyä loppuun tietyn hanke- tai rahoituskauden aikana.

53.

kehottaa EU:n ja sen paikallis- ja alueyhteisöjen kilpailukyvyn vahvistamiseksi mukauttamaan myös EU:n valtiontukisääntöjä siten, että kaikille alueille taataan tasapuoliset edellytykset investoida tulevaisuuden teknologioihin ja niiden tuotantoon.

54.

katsoo, että olisi myös tutkittava, voitaisiinko hakumenettelyjä ja hallintoa yksinkertaistaa rakennerahastoasetuksissa entisestään. Komitea ehdottaa, että komissio ja jäsenvaltiot kartoittaisivat hallinnolliset rasitteet ja ottaisivat tuen määrittelyssä huomioon alueiden erityispiirteet, erot ja tavoitteet. Esimerkiksi EU:n eri rahastojen keskinäistä johdonmukaisuutta sekä niiden vuorovaikutusta jäsenvaltio- ja aluetason rahoituksen kanssa olisi parannettava. Komitea korostaa myös syrjäisimpien alueiden, maaseutualueiden sekä luonnonhaitoista tai väestörakenteeseen liittyvistä haasteista kärsivien alueiden erityispiirteitä ja kehottaa vapauttamaan nämä alueet tietyistä velvoitteista, joista useimmiten voivat selviytyä vain ne tuensaajat, joilla on paremmat taloudelliset ja materiaaliset resurssit ja enemmän väestöä. Lisäksi olisi mahdollistettava pitkälläkin aikavälillä varojen joustava käyttö, kuten tehtiin koronaviruspandemian hallintaan saamiseksi. Tämä keventäisi hallinnollista taakkaa, ja yksinkertaistaminen hyödyttäisi samalla etenkin pieniä kuntia ja yrityksiä.

55.

katsoo, että Euroopan unionin mahdollisesta ”suvereniteettirahastosta”, joka on unionin vastaus Yhdysvaltojen inflaationhillintälakiin, olisi tuettava eurooppalaisia yrityksiä hyödyntämällä vapautuneita talousarviovaroja takausten antamiseen, kuten Euroopan strategisten investointien rahastossa (ESIR). Olisi kuitenkin parannettava maantieteellistä tasapainoa niin, että vähemmän kehittyneet alueet otetaan oikeudenmukaisesti ja joustavasti huomioon.

---

(1)  COTER-VII/026 (katso tämän virallisen lehden sivu 16).

(2)  Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”EU:n talousarvion uudet omat varat” (EUVL C 79, 2.3.2023, s. 99).

(3)  Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”EU:n kuntien ja alueiden hyväksi toimiva päästökauppajärjestelmä ja hiilirajamekanismi” (EUVL C 301, 5.8.2022, s. 116).

(4)  Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”EU:n kuntien ja alueiden rooli Ukrainan jälleenrakentamisessa” (EUVL C 498, 30.12.2022, s. 12), kohta 3.

(5)  EU:n demokratian vahvistaminen ja miljoonan paikallis- ja aluepoliitikon mahdollisuuksien hyödyntäminen, Euroopan alueiden komitea, s. 6.

(6)  AK:n 154. täysistunto, 15.3.2023 – Liite 1, AK:n vuoden 2024 yksityiskohtainen talousarvioesitys, COR-2023-00005-01-00-NB-REF, s. 9.

(7)  Euroopan tulevaisuuskonferenssi, Raportti lopullisista tuloksista, toukokuu 2022: mm. edustuksellisen demokratian lujittaminen ”ei ainoastaan EU-vaalien aikana vaan myös kansallisten, alueellisten ja paikallisten vaalien edellä” (tulevaisuuskonferenssin ehdotus 38.4), osallistaminen terveysunioniin liittyviin kysymyksiin (tulevaisuuskonferenssin ehdotus 10.2) ja paikallistason nuorisovaltuustojen perustaminen (tulevaisuuskonferenssin ehdotus 36.8).

(8)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 240/2014, annettu 7 päivänä tammikuuta 2014, Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa harjoitettavaa kumppanuutta koskevista eurooppalaisista käytännesäännöistä (EUVL L 74, 14.3.2014, s. 1).

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Pitkäaikaistyöttömyyden poistaminen – paikallinen ja alueellinen näkökulma”

(2023/C 257/04)

Esittelijä: Yonnec POLET (BE, PES), Berchem-Sainte-Agathen kunnanhallituksen I jäsen

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

Johdanto

1.

muistuttaa, että EU ”pyrkii Euroopan kestävään kehitykseen, jonka perustana ovat tasapainoinen talouskasvu ja hintavakaus” sekä ”täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoitteleva erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous” (1).

2.

painottaa, että pitkäaikaistyöttömyys, jonka Eurostat määrittelee niiden ihmisten lukumääräksi, jotka ovat työttömiä ja jotka ovat hakeneet aktiivisesti työtä vähintään vuoden ajan (2), on edelleen haaste, joka EU:n on ratkaistava tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Vuonna 2021 pitkäaikaistyöttömien osuus Euroopan aktiiviväestöstä oli edelleen 2,8 prosenttia eli lähes 6 miljoonaa ihmistä (3).

3.

huomauttaa, että vuonna 2021 pitkäaikaistyöttömistä 3,5 prosenttia kuului ikäluokkaan 15–29 (4), eli Euroopassa oli yli 2,5 miljoonaa pitkäaikaistyötöntä nuorta.

4.

toteaa, että Euroopassa lähes neljännes 15–64-vuotiaista on työvoiman ulkopuolella (5). Tähän kuuluvat myös työttömät, jotka ovat luopuneet aktiivisesta työnhausta ja ovat siten työttömyystilastojen ulkopuolella.

5.

huomauttaa, että korkea pitkäaikaistyöttömyysaste on merkki työmarkkinoiden huonosta toiminnasta. Se tarkoittaa henkilöresurssien ja työttöminä olevien ihmisten osaamisen hukkaamista, sosiaaliturvamaksujen menettämistä ja taloudellisen toiminnan heikkenemistä.

6.

muistuttaa pitkäaikaistyöttömyyden sosiaalisista vaikutuksista ja siitä, että mitä pidempään työttömyys kestää, sitä vaikeampaa on palata työmarkkinoille.

7.

muistuttaa pitkäaikaistyöttömyyden suurista kustannuksista yhteiskunnalle ja korostaa jälleen (6), että on tärkeää torjua pitkäaikaistyöttömyyttä, jotta voidaan varmistaa sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja välttää se, että osa väestöstä syrjäytyy.

8.

huomauttaa, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa todetaan, että ”jokaisella on oikeus saada oikea-aikaista ja räätälöityä apua omien työllisyysnäkymiensä parantamiseksi ja itsensä työllistämisen helpottamiseksi” ja että ”[p]itkäaikaistyöttömillä on oikeus perusteelliseen yksilölliseen arviointiin viimeistään 18 kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta” (7).

9.

toteaa, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelmassa asetetaan selkeät tavoitteet työllisyydelle ja köyhyyden vähentämiselle ja että Porton julistuksessa (8) vahvistetaan nämä tavoitteet ja korostetaan tarvetta puuttua erityisen haavoittuvassa asemassa olevien yhteiskuntaryhmien, kuten pitkäaikaistyöttömien, syrjäytymisriskiin.

10.

korostaa, että työnhakijoiden parempi valmistautuminen työmarkkinoiden odotuksiin auttaa parantamaan heidän työllisyysnäkymiään, ja on tyytyväinen Euroopan komission pyrkimyksiin parantaa jatkuvaa ammatillista koulutusta ja osaamisen kehittämistä ja myös sen ehdotukseen nimetä vuosi 2023 Euroopan osaamisen teemavuodeksi.

11.

pitää kuitenkin valitettavana, että neuvoston vuonna 2016 antaman suosituksen (9) jälkeen ei ole tehty aloitteita pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi, vaikka se on edelleen ongelmana kaikissa jäsenvaltioissa.

12.

tähdentää, että työmarkkinoilta kauimmas etääntyneiden ihmisten, joihin pitkäaikaistyöttömät kuuluvat, on liian usein vaikea päästä koulutukseen, eikä koulutus yksin mahdollista paluuta työelämään.

13.

toistaa näkemyksensä, jonka mukaan työn kysynnän pysähtyessä (ammattialoilla tai paikallistasolla) työttömien on vaikea löytää uutta työpaikkaa edes räätälöityjen koulutuspolkujen avulla (10).

14.

katsoo, että on tarpeen ehdottaa ratkaisua työn tarjoamiseksi kaikille, myös pitkäaikaistyöttömille.

Pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseen tähtäävä toimintamalli, paikallinen innovaatio työelämään palaamiseksi

15.

toteaa, että työssäkäymättömyys maksaa enemmän kuin uusien työpaikkojen luominen.

16.

korostaa pitkäaikaistyöttömyydestä vapaiden alueiden (Territoires zéro chômeur de longue durée) ja useiden muiden vastaavien kokeilujen innovatiivisuutta ja niissä sovellettua yhteisö- ja solidaarisuustalouteen perustuvaa lähestymistapaa ja toteaa, että kaikissa näissä hankkeissa pitkäaikaistyöttömyyden kustannukset suunnataan uudelleen ihmisarvoisten ja omille alueille hyödyllisten työpaikkojen luomiseen.

17.

huomauttaa, että tällaisia hankkeita on toteutettu ainakin neljässä Euroopan unionin jäsenvaltiossa: Ranskassa vuodesta 2016, Belgiassa vuodesta 2022 sekä työllisyystakuun muodossa (Jobgarantie) Gramatneusiedlissä Itävallassa ja Basisbaan-hankkeen puitteissa Groningenissä Alankomaissa vuodesta 2020.

18.

toteaa, että nämä hankkeet perustuvat laajalti seuraaviin yhteisiin periaatteisiin: a) Kaikki on mahdollista työllistää, kunhan työ on mukautettu kunkin valmiuksiin ja osaamiseen. On olemassa työpaikkoja, joita ei tarjota työmarkkinoilla, sekä toimintoja ja palveluja, joita yksityinen ja julkinen tarjonta ei kata. b) Malli perustuu vapaaehtoisuuteen, ja siinä tarjotaan pitkäaikaistyöttömille pakotetun toiminnan tai ehdollisen tuen sijaan mahdollisuus todelliseen sitoutumiseen. Sen piiriin kuuluvat myös ne, jotka eivät ole enää rekisteröityneet julkisiin työvoimapalveluihin. c) Tarkoituksena on luoda laadukkaita työpaikkoja, jotka on sovitettu työnhakijoiden osaamiseen ja heidän yksilölliseen tilanteeseensa, erityisesti terveys- tai perhetilanteeseen. d) Työstä maksetaan vähintään minimipalkka, työaika mukautetaan kullekin vapaaehtoiselle osallistujalle sopivaksi, ja työsopimus on toistaiseksi voimassa oleva. e) Tarjottu palvelu hyödyttää koko aluetta, mutta ei luo kilpailua jo olemassa olevien yritysten kanssa. f) Toimintamalli on osallistava, ja se luodaan paikallistasolla yhdessä kohdeyleisön ja kaikkien sidosryhmien kanssa.

19.

toteaa, että nämä aloitteet kuuluvat neuvoston vuonna 2016 antamassa pitkäaikaistyöttömyyttä koskevassa suosituksessa esitettyihin neljään toiminta-alaan: pitkäaikaistyöttömien aktivoinnin parantaminen, yksilöllinen lähestymistapa, paikallisten työvoimatoimijoiden yhteistyön lisääminen ja paikallisten työnantajien ja paikallisyhteisöjen väliset kumppanuudet. Komitea korostaa myös, että riittävästä vähimmäistoimeentulosta vuonna 2023 annetussa neuvoston suosituksessa (11) suositellaan työllistymismahdollisuuksien tukemista yhteisötalouden alalla sekä yksilöllistä tukea.

20.

toteaa, että pitkäaikaistyöttömyydestä vapaiden alueiden, työllisyystakuun ja Basisbaan-aloitteen puitteissa kehitetyt toimet mahdollistavat sen, että kansalaisten ja yritysten saatavilla olevia aluetason palveluja voidaan laajentaa sosiaali- ja ympäristöalalla ja kaupan alalla. Kyseiset palvelut ovat sellaisia, joita julkisyhteisöt tai alueen yksityiset toimijat eivät ole aiemmin tarjonneet.

21.

huomauttaa, että pitkäaikaistyöttömyydestä vapaiden alueiden hankkeessa, työllisyystakuussa ja Basisbaan-aloitteessa on kehitetty monipuolista tarjontaa useilla eri aloilla: kauppapuutarhat, kierrätys, polkupyörien korjaaminen, yhdistysten tilojen siivous, yrityspalvelut, kiinteistöhuoltopalvelut, jakelu, yhteisvastuulliset ruokakaupat, hoivapalvelut ja muut kiertotalouden toiminnot. Näin voidaan edistää vihreää siirtymää ja kehittää hoivan tarjontaa EU:ssa.

22.

korostaa, että työhön palaamisesta koituvien yksilöllisten ja kollektiivisten taloudellisten etujen lisäksi näillä aloitteilla autetaan parantamaan koulutukseen pääsemistä ja terveysnäkymiä – myös mielenterveyttä –, vuorovaikutusta ja sosiaalista osallisuutta sekä pitkäaikaistyöttömien hyvinvointia vahvistaen samalla asianomaisten yhteisöjen sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

23.

toteaa, että nämä aloitteet edellyttävät paikallisten työvoimatoimijoiden sekä mahdollistavien sosiaalipalvelujen kuulemista ja koordinointia niiden kanssa yhteisymmärryksen saavuttamiseksi paikallistasolla. Komitea korostaa paikallisten talouden toimijoiden, mahdollistavien palvelujen ja työmarkkinaosapuolten kuulemisen ja niiden kanssa toteutetun yhteiskehittämisen merkitystä näiden aloitteiden hyväksymisen ja onnistumisen kannalta.

24.

painottaa, että yhteiskehittäminen hyödyttää paikallisia talouden toimijoita joko suoraan niiden toimintaan liittyen, kun työttömät sijoitetaan yrityksiin, kuten Itävallan työllisyystakuussa, tai niiden omille alueille kehitettävien palvelujen ja taloudellisen toiminnan kautta.

25.

tähdentää, että koordinointi voi olla hyödyksi myös muiden aktiivisten työmarkkinapolitiikkojen, myös koulutuksen, toteuttamiselle ja edistää keskitettyjen yhteyspisteiden luomista työnhakijoille.

Paikallinen ja alueellinen ulottuvuus

26.

korostaa alue- ja paikallisviranomaisten keskeistä roolia pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseen tähtäävien järjestelyjen, kuten pitkäaikaistyöttömyydestä vapaiden alueiden, perustamisessa, sillä niillä on tietoa paikallisista työmarkkinoista, ne tarjoavat sosiaalista osallisuutta ja työmarkkinoille osallistumista tukevia palveluja ja niillä on yhteyksiä paikallisiin yrityksiin ja työmarkkinaosapuoliin. Yksi esimerkki tämänsuuntaisista hyvistä käytännöistä on Berliinin osavaltion solidaarisen perustulon hanke (Solidarisches Grundeinkommen), joka tarjoaa kaudella 2019–2025 rahoitusta 1 000 työpaikan luomiseen 1–3 vuotta työttöminä olleille henkilöille.

27.

kehottaa paikallis- ja alueviranomaisia ottamaan käyttöön toimintamalleja, joilla on samanlainen perusta kuin pitkäaikaistyöttömyydestä vapailla alueilla ja työllisyystakuulla, ja suuntaamaan työttömyyden kustannukset uudelleen ihmisarvoisten työpaikkojen luomiseen.

28.

kehottaa tällaisia aloitteita käynnistäneitä alue- ja paikallisyhteisöjä ottamaan paikalliset yritysjohtajat sekä ammattijärjestöjen edustajat mukaan hankkeen eri vaiheisiin, jotta voidaan muun muassa estää kilpailu olemassa olevien toimintojen kanssa ja huolehtia siitä, että kyseisillä aloilla voimassa olevia työehtosopimuksia noudatetaan.

29.

kannustaa paikallis- ja alueviranomaisia vaihtamaan näkemyksiä pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseen tähtäävistä järjestelyistä ja jakamaan niitä koskevia parhaita käytäntöjä muiden paikallis- ja alueviranomaisten kanssa sekä kotimaassaan että jäsenvaltioiden välillä.

Pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseen tähtäävien aloitteiden rahoittaminen

30.

korostaa, että pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseen tähtäävien aloitteiden onnistumiseksi on tärkeää aktivoida passiiviset menot, jolloin uusien työpaikkojen luomisen kustannukset voidaan kompensoida sosiaaliturvalaitosten maksamien työttömyys- ja sosiaalietuuksien ja terveydenhuoltokustannusten säästöillä.

31.

panee merkille, että Ranskassa perustettiin vuonna 2016 pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen tähtäävää alueellista kokeilua koskevan lain (12) nojalla tästä aktivoinnista vastaava erillinen rahasto, jotta työpaikkojen luomiseen paikallistasolla voidaan osoittaa kansallisia varoja.

32.

toteaa, että Alankomaiden Basisbaan-aloitteessa ja Vallonian pitkäaikaistyöttömyydestä vapaita alueita koskevassa aloitteessa käytetään ESR+:n rahoitustukea, koska kyseisissä jäsenvaltioissa ei ole käytössä mekanismia passiivisten menojen aktivoimiseksi.

Rahoitus jäsenvaltioilta

33.

pitää tärkeänä, että paikalliset työvoimatoimijat ja alueelliset ja/tai kansalliset sosiaaliturvalaitokset sekä paikalliset sosiaalipalvelut tekevät tiivistä yhteistyötä.

34.

kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet pitkäaikaistyöttömyyteen liittyvien passiivisten menojen aktivoimiseksi.

35.

kehottaa jäsenvaltioita luomaan pitkäaikaistyöttömyyteen liittyvien passiivisten menojen aktivoinnin asianmukaisen toimivuuden edellyttämät rakenteet ja varmistamaan, että sosiaalietuuksissa saavutetut säästöt siirretään todella paikallis- ja alueviranomaisille, jotka vastaavat pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi toteutettavien aloitteiden kustannuksista.

36.

korostaa, että pitkäaikaistyöttömyyteen liittyvien passiivisten menojen aktivointimekanismin puuttuessa (yhteis)rahoituksen tarjoaminen jäsenvaltioiden tai alueiden tasolta auttaa pitkäaikaistyöttömyydestä eniten kärsiviä alue- ja paikallisviranomaisia luomaan pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan tähtääviä aloitteita keventämällä niiden taloudellista taakkaa.

Pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan tähtäävien aloitteiden koordinointi

37.

muistuttaa, että neuvosto kehotti vuonna 2016 komissiota tukemaan ”pitkäaikaistyöttömien työllistämistä koskevia sosiaalisia innovointihankkeita” (13).

38.

on tyytyväinen komission aikomukseen (14) tukea entistä enemmän sitä, että kaikissa jäsenvaltioissa voidaan toistaa yhteisötalouden onnistuneita kokemuksia.

39.

muistuttaa nuorisotakuun menestyksestä ja erityisesti onnistuneesta työnhakijoihin sovellettavasta yksilöllisestä lähestymistavasta, joka on yhteinen pitkäaikaistyöttömyydestä vapaiden alueiden ja työllisyystakuun kanssa.

40.

korostaa, että nuorisotakuussa pyritään tarjoamaan järjestelmällisesti räätälöity ratkaisu kaikille ja että näin se on jo mahdollistanut sen, että monissa jäsenvaltioissa on voitu luoda mekanismeja ja menetelmiä, jotka ovat välttämättömiä pitkäaikaistyöttömyydestä vapaiden alueiden ja työllisyystakuun kaltaisen aloitteiden toteuttamiseksi.

41.

kehottaa komissiota kartoittamaan näitä aloitteita erityisesti turvautumalla Euroopan laajuiseen julkisten työvoimapalvelujen verkostoon.

42.

kehottaa komissiota ehdottamaan suuntaviivoja tällaisten aloitteiden toteuttamiseksi EU:n muissa jäsenvaltioissa kohdassa 17 esitettyjen periaatteiden pohjalta.

43.

sitoutuu sisällyttämään nämä aloitteet hyviä käytäntöjä esittelevälle alueiden komitean verkkoalustalle.

Mahdollisuus saada EU:n rahoitusta

44.

korostaa ESR+:n roolia pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseen tähtäävien hankkeiden rahoituslähteenä alue- ja paikallisviranomaisille, joilla ei ole vielä mahdollisuutta hyödyntää pitkäaikaistyöttömyyteen liittyvien passiivisten menojen aktivointia tai jotka eivät saa vankkaa tukea kansallisilta ja alueellisilta viranomaisilta.

45.

kehottaa näiden vaikeuksien helpottamiseksi varaamaan osan ESR+:n rahoituksesta pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseen tähtääville paikallisille aloitteille, erityisesti hankkeiden käynnistämiseen ja hankesuunnittelun tukemiseen paikallistasolla.

46.

kehottaa komissiota ehdottamaan vuodelle 2023 ilmoitetussa yhteisötalouden perusedellytysten kehittämistä koskevassa neuvoston suosituksessa, että pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan osallistuvien yhteisö- ja solidaarisuustalouden yritysten on helpompi saada EU:n rahoitusta, erityisesti kun on kyse InvestEU-ohjelman sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunaan kuuluvasta rahoituksesta, jotta voidaan edistää pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseen tähtäävien hankkeiden toteuttamista.

47.

muistuttaa, että eurooppalaisen nuorisotyöllisyysaloitteen perustaminen vuonna 2013 ja siihen osoitettu huomattava 8,9 miljardin euron rahoitus kaudelle 2014–2020 ovat mahdollistaneet nuorisotakuun täytäntöönpanon ja sen onnistumisen ja auttaneet yli 24:ää miljoonaa nuorta saamaan työpaikan tai jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikan.

48.

toistaa Enrico Rossin laatimassa lausunnossa ”Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen” (15) jo esittämänsä suosituksen, jonka mukaan pitkäaikaistyöttömyyden torjumista olisi tehostettava erityisaloittein, esimerkiksi perustamalla erillinen rahasto pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi.

49.

kehottaa komissiota perustamaan tämän pitkäaikaistyöttömyyden torjumista varten tarkoitetun rahaston nuorisotyöllisyysaloitteen mallia noudattaen ja antamaan sille viideksi vuodeksi vähintään 750 miljoonan euron rahoituksen uusien, pitkäaikaistyöttömyydestä vapaiden alueiden ja työllisyystakuun esimerkin mukaisten kokeiluhankkeiden käynnistämiseksi alueilla, jotka kärsivät kussakin EU:n jäsenvaltiossa eniten pitkäaikaistyöttömyydestä.

---

(1)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artikla.

(2)  Neuvoston suositus, annettu 15 päivänä helmikuuta 2016, pitkäaikaistyöttömien integroitumisesta työmarkkinoille (EUVL C 67, 20.2.2016, s. 1).

(3)  https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/une_ltu_a/default/table?lang=en

(4)  https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/yth_empl_130/default/table?lang=en

(5)  https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/LFSA_IPGA/default/table

(6)  Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen” (EUVL C 120, 5.4.2016, s. 27).

(7)  https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/priorities-2019-2024/economy-works-people/jobs-growth-and-investment/european-pillar-social-rights/european-pillar-social-rights-20-principles_fi

(8)  https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2021/05/08/the-porto-declaration/

(9)  Neuvoston suositus, annettu 15 päivänä helmikuuta 2016, pitkäaikaistyöttömien integroitumisesta työmarkkinoille (EUVL C 67, 20.2.2016, s. 1).

(10)  Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen” (EUVL C 120, 5.4.2016, s. 27).

(11)  Neuvoston suositus, annettu 30 päivänä tammikuuta 2023, riittävästä vähimmäistoimeentulosta aktiivisen osallisuuden varmistamiseksi (EUVL C 41, 3.2.2023, s. 1).

(12)  Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen tähtäävästä alueellisesta kokeilusta 29. helmikuuta 2016 annettu laki N:o 2016–231.

(13)  Neuvoston suositus, annettu 15 päivänä helmikuuta 2016, pitkäaikaistyöttömien integroitumisesta työmarkkinoille (EUVL C 67, 20.2.2016, s. 1).

(14)  COM(2021) 778 final.

(15)  Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen” (EUVL C 120, 5.4.2016, s. 27).

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Kestävien elintarvikejärjestelmien lainsäädäntökehys”

(2023/C 257/05)

Esittelijä: Joke SCHAUVLIEGE (BE, EPP), Flaamilaisen parlamentin varapuhemies

POLIITTISET SUOSITUKSET

Johdanto

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

1.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission aikomukseen esittää kestäviä elintarvikejärjestelmiä koskeva lainsäädäntökehys komission vuoden 2023 työohjelman mukaisesti.

2.

painottaa, että kestävän elintarvikejärjestelmän on varmistettava elintarviketurva ja ravitsemus kaikille siten, että tulevien sukupolvien elintarviketurvan ja ravitsemuksen varmistamiseen tarvittavat taloudelliset, yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät perustekijät eivät vaarannu (1). Järjestelmän olisi edistettävä kaikkia ympäristöön liittyvän, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden osatekijöitä.

3.

korostaa, että elintarvikejärjestelmä sisältää ”elintarvikkeiden tuotantoon ja kulutukseen liittyvät elementit ja toiminnot sekä niiden vaikutukset, mm. talouteen, terveyteen ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset” (2), ja ulottuu pellolta pöytään, mikä käsittää alkutuotannon, jalostuksen, vähittäiskaupan, ateriapalvelut sekä tuottajat ja kuluttajat, jotka ovat jo pääasiassa voimassa olevan lainsäädännön kohteina. Myöskään ruokaan liittyvää sosiaalista ja kulttuurista ulottuvuutta sekä tarvetta vaalia perinteisiä ruokavalioita ei pidä unohtaa.

4.

kehottaa Euroopan komissiota varmistamaan, että elintarvikkeisiin ja elintarvikejärjestelmiin liittyvät horisontaaliset ja alakohtaiset politiikat ovat yhdenmukaisia tulevan elintarvikejärjestelmiä koskevan lainsäädäntökehyksen, Pellolta pöytään -strategian, eurooppalaisen ilmastolain ja biodiversiteettistrategian tavoitteiden sekä saasteettomuustavoitteiden kanssa, ja huolehtimaan asianmukaisesta arvioinnista ja säännöllisestä seurannasta.

5.

kehottaa Euroopan komissiota arvioimaan asianmukaisesti tulevan lainsäädäntökehyksen vaikutuksia eurooppalaisiin elintarvike- ja tuotantojärjestelmiin sekä niiden tuloksia säännöllisen seurannan avulla ja rajoittamaan mahdollisuuksien mukaan delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten käyttöä silloin, kun kyseessä ovat eurooppalaisia tuotantojärjestelmiä ohjaavat ja niihin vaikuttavat seikat, toissijaisuusperiaatteen ja vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti, kuten perussopimuksissa määrätään.

6.

pyytää tässä yhteydessä, että tulevassa asetuksessa säädetään Euroopan komission vuoteen 2030 mennessä suorittamasta arvioinnista, jotta voidaan tarkastella uudelleen kaikkia nykyisiä elintarvikkeisiin ja elintarvikejärjestelmiin liittyviä horisontaalisia ja alakohtaisia politiikkoja sen varmistamiseksi, että ne ovat yhdenmukaisia tulevan, kestävien elintarvikejärjestelmien lainsäädäntökehystä koskevan asetuksen tavoitteiden ja päämäärien kanssa ja tukevat niitä.

7.

vaatii erityisesti, että kun yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) koskevia asetuksia tarkistetaan vuoden 2027 jälkeen, myös ne yhdenmukaistetaan tämän uuden kestäviä elintarvikejärjestelmiä koskevan asetuksen kanssa.

8.

korostaa EU:n kansalaisten halukkuutta siirtyä kohti turvallista, kestävää, oikeudenmukaista, kaikille laadun ja määrän takaavaa, kohtuuhintaista ja ilmaston kannalta vastuullisesti resursseja käyttävää elintarviketuotantoa, jossa noudatetaan kestävyysperiaatteita, kunnioitetaan ympäristöä sekä suojellaan biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä samalla kun varmistetaan elintarviketurva, kuten Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin loppuraportissa todetaan.

9.

kehottaa yksilöimään tärkeimmät syyt, jotka johtavat kansalaisten ja ympäristön altistumiseen, pinta- ja pohjaveden saastumiseen sekä ilman ja maaperän pilaantumiseen.

10.

kehottaa paikallis-, alue- ja muita viranomaisia asettamaan julkisiin ateriapalveluihin sovellettavia, terveellisten, ravitsemuksellisesti tasapainoisten, paikallisesti ja luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden ja kausielintarvikkeiden hankintaa koskevia omia tavoitteitaan julkisia hankintoja koskevien EU:n sääntöjen ja ympäristöä säästäviä ja kestäviä julkisia hankintoja koskevien komission ohjeiden puitteissa sekä osana kestäviä julkisia hankintastrategioita ja siten tukemaan kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa.

11.

korostaa, että maaseutualueilla on strateginen rooli ilmaston ja elintarviketurvan sekä terveellisen ja monipuolisen ruuan tuotannon kannalta, sillä ne huolehtivat maatalousmaan suojelusta ja sen tuottavuuden säilymisestä. Karjankasvatuksen ja viljelyn harjoittaminen rinnakkain maaseutualueilla kaikkialla EU:ssa parantaa edellytyksiä hoitaa tätä roolia, koska se luo työpaikkoja maatalouteen, maatalouselintarviketeollisuuteen ja niihin liittyville aloille. Alueilla ja kunnilla on tärkeä merkitys maaseutualueiden ja -maisemien ylläpitämisessä, mikä olisi otettava huomioon komission ehdotuksessa.

12.

toistaa kehotuksensa asettaa sitova tavoite ruokajätteen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä EU:n ruokahävikki- ja ruokajätefoorumin tekemän työn pohjalta Euroopan parlamentin ja neuvoston jätteistä annetun puitedirektiivin (3) tarkistamisen yhteydessä. Komitea kiinnittää huomiota ruokajätekysymyksiä käsittelevän eurooppalaisen kansalaispaneeliin suosituksiin (4).

13.

muistuttaa metsien ja muiden metsäisten maiden kestävän hoidon sekä peltometsätalousjärjestelmien merkityksestä elintarviketuotannolle ja yhteisestä terveydestä huolehtimiselle ja toteaa, että kiinnostus metsistä saatavia elintarvikkeita kohtaan on kasvussa. Komitea kehottaa suosimaan karjanhoitoa edellä mainituilla alueilla metsäpalojen välttämiseksi, luonnon monimuotoisuuden palauttamiseksi ja maaseutualueiden ekosysteemipalvelujen ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi.

Yhdenmukaistettu EU:n laajuinen lähestymistapa

14.

korostaa, että EU:hun on luotava kiireesti kattava kehys kestäviä elintarvikejärjestelmiä varten, jotta kestävyydestä tulisi keskeinen näkökohta kaikessa elintarvikkeisiin liittyvässä politiikassa samalla kun varmistetaan politiikkojen johdonmukaisuuden lisääminen.

15.

kehottaa omaksumaan kokonaisvaltaisen ja tasapainoisen lähestymistavan, jonka perustana ovat selkeisiin tieteellisiin ja EU:n laajuisiin kestävän kehityksen määritelmiin, periaatteisiin ja yleisiin tavoitteisiin tukeutuvat taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöä koskevat pilarit.

16.

kehottaa EU:n viranomaisia sekä jäsenvaltioiden kansallisia ja alue- ja paikallisviranomaisia varmistamaan, että kestävyys otetaan huomioon kaikissa elintarvikkeisiin liittyvissä politiikoissa. Puitelaissa olisi pyrittävä selkiyttämään kaikkien elintarvikejärjestelmän toimijoiden vastuita käynnistämällä monitasoinen yhteistyö, joka aktivoi osallistumista EU-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistasolla. Paikallis- ja aluetason vastuiden mahdolliseen laajentamiseen tulisi sisältyä tuki ja ohjaus sekä asianmukaiset taloudelliset edellytykset lisätehtävien hoitamiseksi.

17.

toteaa, että jäsenvaltiot, joilla on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn perussopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuja syrjäisimpiä alueita, voivat vuodeksi 2030 asetettuja kansallisia vähennystavoitteita hyväksyessään ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden käyttöön näillä alueilla liittyvät erityistarpeet, jotka johtuvat niiden tietyistä ilmasto-olosuhteista ja viljelykasveista. Tämä ei saa johtaa alhaisempien tavoitteiden sallimiseen syrjäisimmillä alueilla.

18.

korostaa teknologisen innovoinnin merkitystä ympäristökestävyyden saavuttamisen ja myös taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden varmistamisen sekä nykyisen tuotantotason säilyttämisen kannalta.

Hallinnointi

19.

on vakuuttunut siitä, että kunnat ja alueet ovat tällä alalla keskeisiä toimijoita, joilla on tärkeä rooli elintarvikejärjestelmien haasteisiin vastaamisessa, ja että niiden rooli olisi otettava huomioon toissijaisuusperiaatetta asianmukaisesti noudattaen. Elintarvikkeet ovat osa sekä terveydenhuolto- ja koulutoimintaa että alue- ja paikallisviranomaisten hallinnollisten organisaatioiden toimintaa. Alueilla ja kunnilla on lisäksi tärkeä tehtävä edistettäessä hyvää terveyttä tasapuolisesti ja terveellisiä elintapoja eri väestöryhmien keskuudessa. Elintarvikkeisiin liittyvällä elinkeinotoiminnalla on myös selkeä yhteys aluekehitykseen ja aluesuunnitteluun, jotka kuuluvat usein alueiden ja kuntien vastuulle.

20.

korostaa sosiaalisten innovaatioiden merkitystä yhteisten tarpeiden täyttämisessä ja elintarvikkeiden kestäväpohjaisen tuotannon ja kuluttamisen edistämisessä.

21.

korostaa lyhyempien arvoketjujen merkitystä. Suoramyynnin ansiosta ne tuovat viljelijät lähemmäs kuluttajia ja mahdollistavat elintarvikkeiden myynnin kuluttajille kohtuuhintaan ja varmistavat samalla, että hinnat vastaavat tuottajien panosta ja antavat näille mahdollisuuden ihmisarvoiseen elämään ja kohtuulliseen toimeentuloon.

22.

toistaa näin ollen kehotuksensa perustaa kestäviä elintarvikejärjestelmiä käsittelevä sidosryhmäfoorumi, johon Euroopan alueiden komitea osallistuisi yhdessä muiden asiaankuuluvien sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Tarkoituksena olisi luoda tukiverkosto, joka helpottaa Euroopan alueiden ja kuntien siirtymistä kestävämpiin elintarvikejärjestelmiin ottaen huomioon alueiden erot ja niiden erikoistumisalat ja perinteet.

23.

kiinnittää huomiota elintarvikejärjestelmien eri toimijoiden rooliin mahdollisina muutoksen edistäjinä alkutuottajista, viljelijöistä ja kalastajista alkaen aina erilaisiin tuotanto- ja yritystoiminnan harjoittajiin, elintarvikkeiden valmistajiin, kaupan alan toimijoihin, vähittäiskauppiaisiin, majoitus- ja ravitsemisalan yrityksiin, terveysalan toimijoihin ja kuluttajiin.

24.

pyytää Euroopan komissiota perustamaan ”saastuttaja maksaa ja tarjoaja saa” -mekanismin, jolla palkitaan niitä viljelijöitä tai muita elintarviketuottajia, jotka ylittävät EU:n lakisääteiset vähimmäisvaatimukset ja tuottavat lisää ympäristöhyötyjä EU:n yhteiskunnalle, ja jolla kannustetaan muita parantamaan tuotantonsa kestävyyttä.

Terveelliset ja kestäväpohjaiset ruokavaliot

25.

painottaa, että kestäviä elintarvikejärjestelmiä koskevaan kehykseen olisi sisällytettävä ”elintarvikeympäristön” käsite, jotta helpotetaan mahdollisuuksia nauttia terveellisestä ja kestäväpohjaisesta ruokavaliosta, sillä epäterveelliset ja kestävän kehityksen kannalta epäsuotuisat elintarvikeympäristöt ovat heikkolaatuisten ruokavalioiden merkittävin syy.

26.

korostaa kuntien ja alueiden roolia sellaisten elintarvikeympäristöjen muokkaamisessa, jotka edistävät mahdollisuuksia saada kestäväpohjaiseen ja terveelliseen ruokavalioon kuuluvia elintarvikkeita kohtuuhintaan, samalla kun tuetaan kestävän kehityksen mukaisesti toimivia tuottajia. Komitea korostaa tässä yhteydessä kaupunkisuunnittelun merkitystä terveellisen ruoan saatavuuden helpottamisessa. Tämä on erityisen tärkeää koulujen läheisyydessä sekä nk. ruoka-aavikoihin ( food deserts ) liittyvissä tilanteissa.

27.

korostaa EU:n koulujen hedelmä-, vihannes- ja maitotuotejärjestelmän tarjoamia mahdollisuuksia helpottaa siirtymistä kattaviin ja kestäviin elintarvike- ja ravitsemusjärjestelmiin.

28.

kehottaa tarkistamaan EU:n koulujen hedelmä-, vihannes- ja maitotuotejärjestelmää, jotta voidaan lisätä terveellistä ja kestäväpohjaista, enemmän kasviksia sisältävää ruokavaliota edistävien tuotteiden kulutusta samalla kun palautetaan yhteys maatalouteen kestävään maanviljelykseen sitoutuneita tiloja koskevan opetuksen avulla. Tarkistuksen yhteydessä olisi tarkasteltava paikallis- ja alueviranomaisten edellytyksiä edistää terveellisiä ja kestäväpohjaisia ruokavalioita.

29.

kehottaa päivittämään kansallisia ravintosuosituksia säännöllisesti, jotta voidaan tukea terveellisiä ja kestäväpohjaisia ruokavalioita ja tukea siirtymistä kestävämpiin elintarvikejärjestelmiin.

30.

kehottaa mukauttamaan maatalouselintarvikkeiden edistämiskampanjat Pellolta pöytään -strategian ja EU:n syöväntorjuntasuunnitelman tavoitteisiin.

31.

kehottaa käyttämään julkisia varoja ensisijaisesti terveellisiin, kestäväpohjaisiin ja enemmän kasviksia sisältäviin ruokavalioihin liittyviin elintarvikkeisiin. Kunnille ja alueille olisi tähän liittyen annettava tukea ja ohjausta, sillä ne ovat merkittäviä julkisten hankintojen tekijöitä.

32.

kehottaa mukauttamaan elintarvikkeiden hinnat ruoan todellisiin kustannuksiin hinnoittelupolitiikan avulla ja alentamaan kestävällä tavalla tuotettujen elintarvikkeiden, kuten kasvipohjaisten elintarvikevaihtoehtojen, suhteellista hintaa.

33.

kehottaa myöntämään EU-tukia, joilla pienviljelijöitä kannustetaan tuottamaan ekologisia elintarvikkeita ja joilla palkitaan viljelijöitä, jotka työskentelevät kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja edistävät eläinten hyvinvointia.

34.

kehottaa soveltamaan peruselintarvikkeisiin verokannustimia ja mahdollisimman alhaista arvonlisäveroa.

35.

on huolissaan muuntogeenisten organismien (GMO) mahdollisesta uudelleensallimisesta eurooppalaisissa elintarvikkeissa tulevassa ehdotuksessa EU:n asetukseksi uusilla genomitekniikoilla tuotetuista kasveista. Tämän tulisi perustua perinpohjaiseen arviointiin ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) vankkaan tieteelliseen näyttöön. Joka tapauksessa kaikissa muuntogeenisiä organismeja sisältävissä elintarvikkeissa on oltava pakkauksen etupuolella oleva merkintä, josta tämä käy ilmi.

Elintarvikkeiden julkiset hankinnat

36.

toistaa kehotuksensa (5) poistaa julkisten hankintasääntöjen nykyiset rajoitukset, jotta voidaan soveltaa kestävyyskriteereitä. EU:n kilpailulainsäädännössä kielletään alueelliset (esim. paikallisia elintarvikkeita suosivat) etuusjärjestelyt julkisissa hankintasopimuksissa. Komitea huomauttaa, että nykyisin viranomaiset, jotka haluavat ottaa mukaan paikallisia toimittajia ja tuottajia ja tukea alueellista elintarviketaloutta, saattavat joutua oikeustoimien kohteiksi mahdollisen yhteismarkkinoiden sääntöjen rikkomisen vuoksi, jos ne käyttävät hyväkseen olemassa olevia porsaanreikiä. Sääntöjen selventämisen ohella alueille ja kunnille olisi annettava ohjausta ja koulutusta, sillä ne ovat merkittäviä julkisten hankintojen tekijöitä.

37.

korostaa, että kestäväpohjaisten ja terveellisten, kausituotantoon perustuvien paikallisten elintarvikkeiden julkiset hankinnat ovat tehokas väline, jolla voidaan edistää siirtymistä kestävämpiin elintarvikejärjestelmiin kestävyyspolitiikkojen ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Komitea kannustaa myös ympäristöä säästäviin julkisiin hankintoihin liittyvien kriteerien soveltamiseen.

38.

korostaa tarvetta siirtyä suuremmassa määrin kasvipohjaiseen ravintoon, sillä se on perusta nykyistä kestävämmälle, ilmastoneutraalille ja entistä häiriönsietokykyisemmälle elintarvikejärjestelmälle. Komitea kiinnittää tässä yhteydessä huomiota perinteisten ruokavalioiden terveydellisiin ja kulttuurisiin hyötyihin.

39.

on huolissaan laboratorioissa kasvatettujen elintarvikkeiden tuonnista Euroopan markkinoille, sillä se ei takaa laatua, hyvinvointia eikä kulttuurin ja perinteiden suojelua. Laboratoriossa kasvatetut elintarvikkeet ovat edelleen kalliita. Tämä on merkittävä este, joka olisi saatava poistettua.

40.

tähdentää, että vähähiilinen elintarvikeketju pellolta pöytään edistää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteita tieteellisen ja teknisen innovoinnin hyödyntämisen ja maataloudessa sovellettavien kiertotalousperiaatteiden ansiosta.

41.

huomauttaa, että kansalliset ja kansainväliset hankinta-asiantuntijat on otettava mukaan sellaisten kriteerien määrittelyyn, joilla tuetaan sekä täytäntöönpanoa paikallistasolla että julkisten hankintojen tekijöitä, kuten valtion viranomaisia, alueita ja kuntia, ja edistetään julkisten hankintojen aiempaa strategisempaa käyttöä.

42.

kehottaa laatimaan hankintaviranomaisille käytännön oppaita siitä, miten hankintoja voidaan käyttää kestävän kehityksen tavoitteiden sekä kausielintarvikkeiden ja paikallisesti ja luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden käyttöön perustuvien terveellisten ruokavalioiden edistämiseen. Komitea kannattaa sellaisten verkostojen luomista ja taloudellista tukemista, joiden avulla julkisten hankintojen tekijät voivat jakaa ohjeita, asiantuntemusta ja parhaita käytäntöjä.

43.

muistuttaa, että EU:n ja jäsenvaltioiden on annettava taloudellista ja teknistä tukea hankintojen strategisemman käytön edistämiseksi kansallisten ja paikallisten elintarvikestrategioiden ja tavoitteiden mukaisesti.

44.

korostaa sosiaalisesti vastuullisten elintarvikehankintojen etuja, sillä tällaiset hankinnat kannustavat viljelijöitä jatkamaan toimintaansa maaseutualueilla ja edistävät yhteisötalouden ja sosiaalisten osuuskuntien osallistumista koko toimitusketjuun.

45.

ehdottaa maakohtaisten asteittaisten tavoitteiden asettamista kestäväpohjaisille elintarvikkeiden julkisille hankinnoille Pellolta pöytään -strategian mukaisesti.

Merkinnät

46.

toteaa, että kestävyysperiaatteiden mukaisten elintarvikkeiden yhdenmukaistettujen merkintöjen käyttöönoton olisi oltava oikeasuhteista, lainsäädäntöön perustuvaa ja pakollista ja sitä olisi kehitettävä luotettavien ja riippumattomien tieteellisten tietojen pohjalta, eikä se saisi vaikuttaa olemassa oleviin järjestelmiin, kuten maantieteellisiin merkintöihin, mielivaltaisella elintarvikkeiden luokittelulla, joka voisi johtaa kuluttajia harhaan heidän valinnoissaan.

47.

korostaa, että kestävyysmerkintöjen olisi perustuttava tieteelliseen tietoon ja niissä olisi otettava huomioon kaikki niin ympäristöön ja yhteiskuntaan kuin ravitsemukseenkin liittyvät näkökohdat. Niissä olisi käytettävä eri näkökohtia ilmaisevia erillisiä indikaattoreita, jotta voidaan minimoida kestävyyden eri ulottuvuuksien väliset kompromissit. Komitea kannattaa yksinkertaisia pakkauksen etupuolelle tehtäviä elintarvikemerkintöjä, jotka perustuvat vankkaan ja riippumattomaan tieteelliseen näyttöön ja joita sovelletaan kaikkialla EU:ssa. Tällaisin merkinnöin olisi tuotava esiin, mitkä tuotteet ovat kestävyysnäkökulmasta hyviä ja mitkä taas huonompia, jotta kuluttajien on helpompi tehdä tietoon perustuvia valintoja elintarvikkeita ostaessaan. Komitea korostaa tähän liittyen, että valistuskampanjat, kestäväpohjaista ravitsemusta koskevat koulutusohjelmat ja muut paikallisyhteisöissä toteutettavat aloitteet ovat tärkeitä varhaislapsuudesta lähtien.

48.

korostaa, että merkinnät olisi nivellettävä markkinointiin ja edistämispolitiikkaan sekä pakkausten ja pakkausjätteen vähentämiseen.

49.

huomauttaa, että tehokkaiden luonnonmukaisten tai biologisten käsittelyratkaisujen tarjoaminen viljelijöille torjunta-aineiden ja kemikaalien käytön vähentämiseksi on välttämätöntä, jotta voidaan parantaa maatilojen kykyä selviytyä ulkoisista häiriöistä, suojella ihmisten terveyttä ja luontoa sekä säilyttää maaperän hedelmällisyys, mikä viime kädessä vahvistaa elintarviketurvaa.

50.

katsoo, että ilman unionin tason koordinointia käyttöön otetuista elintarvikkeiden vapaaehtoisista merkintäjärjestelmistä saattaa aiheutua sisämarkkinoilla vääristäviä ja kielteisiä vaikutuksia, joista olisi haittaa erityisesti pienille ja keskisuurille tuottajille. Komitea toteaa kuitenkin, että näitäkin näkökohtia tärkeämpi on ehdoton tarve huolehtia siitä, että kaikkien politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu.

51.

kannustaa toteuttamaan EU:n toimintapolitiikkoja, joilla kuluttajia autetaan tekemään tietoon perustuvia, terveellisiä ja kestäväpohjaisia elintarvikepäätöksiä, muun muassa hyväksymällä yhdenmukaistettuja ja oikeasuhteisia eurooppalaisia merkintäjärjestelmiä, jotka perustuvat vankkaan ja riippumattomaan tieteelliseen tietoon.

52.

korostaa, että elintarvikkeiden merkintöjen on oltava koordinoituja ja yhdenmukaisia Euroopan tasolla, eivätkä ne saa luoda mitään määrällisiä tai laadullisia rajoituksia Euroopan sisäiselle kaupalle tai vaarantaa sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa, ellei sitä voida perustella ihmisten terveyden suojelun kaltaisilla pakottavilla syillä.

Elintarviketurva

53.

kehottaa EU:ta varmistamaan elintarviketurvan ja investoimaan kestävään paikalliseen maataloustuotantoon sekä lyhentämään toimitusketjujaan.

54.

korostaa, että on turvattava jäsenvaltioiden välinen logistiikka ja elintarvikekuljetukset myös kriisitilanteissa.

55.

kehottaa vähentämään riippuvuuksia monipuolistamalla keskeisten tuontitavaroiden hankintalähteitä sellaisen vahvan kauppapolitiikan avulla, joka ohjaa myös EU:n kauppakumppanit parantamaan kestävyyttä asettamalla tuontiin tarkoitettujen tuotteiden tuotannolle samat terveysvaatimukset kuin EU:n viljelijöille.

56.

kehottaa huolehtimaan vankasta johdonmukaisuudesta ja koordinoinnista elintarvikkeiden kestävää tuotantoa, kulutusta ja kauppaa koskevien EU:n politiikkojen välillä, jotta kestämättömistä käytännöistä voidaan tehdä kestäviä. Komitea katsoo, että kestäviä elintarvikejärjestelmiä koskevalla asetuksella olisi myös huolehdittava elintarvikkeiden kestävää tuotantoa ja kulutusta sekä kauppaa koskevien EU:n politiikkojen johdonmukaisuudesta ja yhteensovittamisesta, jotta varmistetaan, että tuotujen maatalouselintarvikkeiden tuotannossa noudatetaan samoja sosiaali- ja ympäristönäkökohtiin liittyviä sääntöjä kuin Euroopan unionissa Maailman kauppajärjestön sääntöjen mukaisesti.

57.

korostaa tarvetta vahvistaa kestäviä elintarvikkeita koskevaa tutkimus- ja innovointipolitiikkaa. Euroopassa tarvitaan lainsäädäntöä, joka edistää uusien innovatiivisten tekniikoiden käyttöä.

---

(1)  FAO, 2014.

(2)  Food systems – OECD.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).

(4)  flw_eu-actions_fwrt_20230210_recom-cit_0.pdf (europa.eu).

(5)  Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Kohti kestäväpohjaista EU:n elintarvikepolitiikkaa, jolla luodaan työpaikkoja ja kasvua Euroopan alueilla ja kunnissa” (EUVL C 272, 17.8.2017, s. 14).

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Yhteentoimiva Eurooppa -säädös”

(2023/C 257/06)

Esittelijä: Michele PAIS (IT, ECR), Sardinian aluevaltuuston jäsen ja puheenjohtaja Viiteasiakirja: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toimenpiteistä julkisen sektorin yhteentoimivuuden korkean tason saavuttamiseksi unionissa (Yhteentoimiva Eurooppa -säädös) COM(2022) 720

I   MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan 3 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Uudella hallintorakenteella olisi oltava lakisääteiset valtuudet edistää eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden ja muiden yhteisten yhteentoimivuusratkaisujen, kuten eritelmien ja sovellusten, kehittämistä. Lisäksi tällä asetuksella olisi luotava selkeä ja helposti tunnistettava merkintä tietyille yhteentoimivuusratkaisuille. Samoin olisi edistettävä elinvoimaisen yhteisön syntyä avointen hallinnon teknologiaratkaisujen ympärille.

Uuden hallintorakenteen olisi annettava paikallis- ja alueviranomaisille toissijaisuusperiaatteen mukaisesti mahdollisuus vaikuttaa toimeenpanon nopeuteen ja laajuuteen. Tämä antaisi hallintorakenteelle lakisääteiset valtuudet edistää eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden ja muiden yhteisten yhteentoimivuusratkaisujen, kuten eritelmien ja sovellusten, kehittämistä. Paikallis- ja alueviranomaisiin kohdistuvat taloudelliset vaikutukset yhteensopivuuden toteutukseen liittyvien tehtävien suorittamisen yhteydessä olisi pidettävä mahdollisimman alhaisina. Lisäksi tällä asetuksella olisi luotava selkeä ja helposti tunnistettava merkintä tietyille yhteentoimivuusratkaisuille. Samoin olisi edistettävä elinvoimaisen yhteisön syntyä avointen hallinnon teknologiaratkaisujen ympärille.

Perustelu

Paikallis- ja alueviranomaisilla on käytössään rajallisesti muun muassa taloudellisia resursseja, henkilöstöresursseja ja välineitä. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti paikallis- ja alueviranomaisten on siksi edelleen voitava hallita toteutusprosessia. Niiden olisi myös saatava asianmukaista rahoitusta täytäntöönpanoprosessista niille aiheutuviin lisäkustannuksiin.

Muutosehdotus 2

Johdanto-osan 3 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jotta prosessi olisi riittävän demokraattinen ja alhaalta ylöspäin suuntautuva, EU:n jäsenvaltioiden kansalaisilla olisi oltava mahdollisuus vaikuttaa yhteentoimivuusratkaisujen painopisteisiin. Tätä varten paikallis- ja alueviranomaiset voivat Yhteentoimiva Eurooppa -säädöksen tavoitteiden mukaisesti kuulla kansalaisia suoraan kahden vuoden välein selvittääkseen, mitä yhteentoimivuusratkaisuja kansalaiset pitävät ensisijaisina. Euroopan komissio myöntää asianmukaista rahoitustukea paikallis- ja alueviranomaisille, jotta ne voivat käydä tällaista vuoropuhelua kansalaistensa kanssa. Paikallis- ja alueviranomaisten on jaettava kuulemisten tulokset Yhteentoimiva Eurooppa -lautakunnan ja Yhteentoimiva Eurooppa -yhteisön kanssa.

Perustelu

Paikallis- ja alueviranomaiset ovat lähimpänä kansalaisia, joten ne voivat saada mahdollisimman tarkan käsityksen kansalaisten painopisteistä ja odotuksista. Jotta yhteentoimivuudesta tulisi demokraattinen ja alhaalta ylöspäin suuntautuva prosessi, paikallis- ja alueviranomaisten riittävä ja aktiivinen osallistuminen kansalaisten painopisteiden seurantaan on ratkaisevan tärkeää.

Muutosehdotus 3

Johdanto-osan 8 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Rajat ylittävien yhteentoimivien julkisten palvelujen luomiseksi on tärkeää keskittyä yhteentoimivuuteen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa politiikan muotoilua. Sen vuoksi julkisen organisaation, joka aikoo perustaa uuden verkko- ja tietojärjestelmän tai muuttaa olemassa olevaa verkko- ja tietojärjestelmää niin, että tällä todennäköisesti on suuria vaikutuksia rajat ylittävään yhteentoimivuuteen, olisi tehtävä yhteentoimivuusarviointi. Arviointi on tarpeen, jotta voidaan ymmärtää suunnitellun toimen vaikutusten laajuus ja ehdottaa toimenpiteitä etujen hyödyntämiseksi ja mahdollisten kustannusten huomioon ottamiseksi. Yhteentoimivuusarvioinnin olisi oltava pakollinen kolmessa tapauksessa, jotka liittyvät rajat ylittävään yhteentoimivuuteen. Muissa tapauksissa julkiset organisaatiot voivat päättää suorittaa yhteentoimivuusarvioinnin vapaaehtoisesti.

Rajat ylittävien yhteentoimivien julkisten palvelujen luomiseksi on tärkeää keskittyä yhteentoimivuuteen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa politiikan muotoilua. Sen vuoksi julkisen organisaation, joka aikoo perustaa uuden verkko- ja tietojärjestelmän tai muuttaa olemassa olevaa verkko- ja tietojärjestelmää niin, että tällä todennäköisesti on suuria vaikutuksia rajat ylittävään yhteentoimivuuteen, olisi tehtävä yhteentoimivuusarviointi. Arviointi on tarpeen, jotta voidaan ymmärtää suunnitellun toimen vaikutusten laajuus ja ehdottaa toimenpiteitä etujen hyödyntämiseksi ja mahdollisten kustannusten huomioon ottamiseksi. Yhteentoimivuusarvioinnin sujuvan toteuttamisen varmistamiseksi Yhteentoimiva Eurooppa -lautakunnan olisi julkaistava erityistä ohjeistusta siitä, mitkä palvelut kuuluvat direktiivin soveltamisalaan. Yhteentoimivuusarvioinnin olisi oltava pakollinen kolmessa tapauksessa, jotka liittyvät rajat ylittävään yhteentoimivuuteen. Tapauksissa, joissa yhteentoimivuusarviointi on pakollinen, tulisi tarjota koulutusmahdollisuuksia ja varmistaa Digitaalinen Eurooppa -ohjelman kaltaisilla rahoituslähteillä, että aiheutuneisiin lisäkustannuksiin tarvittavat varat annetaan myös paikallis- ja alueviranomaisten käyttöön. Muissa kuin pakollisissa tapauksissa julkiset organisaatiot voivat päättää suorittaa yhteentoimivuusarvioinnin vapaaehtoisesti.

Perustelu

Paikallis- ja alueviranomaisten resurssit ovat rajalliset, joten niiden ei voida olettaa kattavan itse pakollisten arviointien kustannuksia. Tästä syystä komission olisi varmistettava arviointien rahoitus tapauksissa, joissa yhteentoimivuusarvioinnit ovat pakollisia.

Muutosehdotus 4

Johdanto-osan 37 kappale

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanolle, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa vahvistaa sääntöjä ja edellytyksiä, jotka koskevat sääntelyn testiympäristöjen perustamista ja toimintaa.	Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanolle, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa vahvistaa sääntöjä ja edellytyksiä, jotka koskevat sääntelyn testiympäristöjen perustamista ja toimintaa , yhteistyössä asiaankuuluvien julkisen sektorin elinten kanssa paikallis- ja alueviranomaiset mukaan lukien .

Perustelu

Koska sääntelyn testiympäristöt toimivat julkisen sektorin elinten vastuulla, olisi yksipuolista, jos Euroopan komissio vahvistaisi toimintaedellytykset yksin kuulematta muita asiaankuuluvia tahoja.

Muutosehdotus 5

3 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja yhteentoimivuuskoordinaattorien on annettava tarvittavaa tukea yhteentoimivuusarvioinnin suorittamiseksi. Komissio voi tarjota teknisiä työkaluja arvioinnin tueksi.

Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja yhteentoimivuuskoordinaattorien on annettava tarvittavaa tukea yhteentoimivuusarvioinnin suorittamiseksi. Komissio voi tarjota teknisiä työkaluja arvioinnin tueksi. Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ja Yhteentoimiva Eurooppa -lautakunta auttavat arvioimaan ennakkoon, kuuluuko suunniteltu toimi tämän asetuksen soveltamisalaan, ennen kuin yhteentoimivuusarviointi tulee pakolliseksi.

Perustelu

Asetuksen soveltamisala on laaja, ja pienempien julkisen sektorin elinten ja kuntien tapauksessa voi olla liian monimutkaista arvioida, liittyykö suunniteltuun toimeen rajatylittäviä osatekijöitä.

Muutosehdotus 6

3 artiklan 5 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	5. […] — Yhteentoimivuusarviointia laatiessaan unionin asianomaisen julkisen sektorin elimen tai toimielimen, elimen tai viraston on pidättäydyttävä hyödyntämästä nykyisen palveluntarjoajansa tai sen työntekijöiden asiantuntemusta mahdollisten eturistiriitojen välttämiseksi. Tällainen kuuleminen ei saa vaikuttaa kaupallisten tai yleisten etujen suojaan tai järjestelmien tietoturvaan.

Perustelu

Toimittajariippuvuuden välttämiseksi asianomaisten julkisen sektorin elinten olisi hyödynnettävä nykyisten järjestelmien ja/tai verkkojen toimittajista riippumattomien henkilöiden asiantuntemusta, koska nykyiset toimittajat saattaisivat suosia arvioinneissaan jo olemassa olevia ratkaisuja.

Muutosehdotus 7

9 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Unionipolitiikkojen täytäntöönpanon tukihankkeiden on katettava: a) olemassa olevat Yhteentoimiva Eurooppa -ratkaisut, joita pidetään tarpeellisina kyseisen unionipolitiikan vaatimusten digitaalisessa täytäntöönpanossa; b) kehittämistä vaativat puuttuvat Yhteentoimiva Eurooppa -ratkaisut, joita pidetään tarpeellisina kyseisen unionipolitiikan vaatimusten digitaalisessa täytäntöönpanossa; c) muut suositellut tukitoimenpiteet, kuten koulutukset tai vertaisarvioinnit.

Unionipolitiikkojen täytäntöönpanon tukihankkeiden on katettava: a) olemassa olevat Yhteentoimiva Eurooppa -ratkaisut, joita pidetään tarpeellisina kyseisen unionipolitiikan vaatimusten digitaalisessa täytäntöönpanossa; b) kehittämistä vaativat puuttuvat Yhteentoimiva Eurooppa -ratkaisut, joita pidetään tarpeellisina kyseisen unionipolitiikan vaatimusten digitaalisessa täytäntöönpanossa; c) muut suositellut tukitoimenpiteet, kuten koulutukset tai vertaisarvioinnit; d) taloudellisen tuen muodot, jotka edesauttavat yhteentoimivuusratkaisujen toteuttamista.

Perustelu

Taloudellinen tuki on välttämätöntä yhteentoimivuuden toteuttamisessa. Tästä johtuen sen olisi oltava erityinen näkökohta myös politiikan täytäntöönpanon tukemisessa.

Muutosehdotus 8

11 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Sääntelyn testiympäristöjä on ylläpidettävä osallistuvien julkisen sektorin elinten vastuulla, ja, jos testiympäristöön sisältyy julkisen sektorin elinten suorittamaa henkilötietojen käsittelyä, muiden asiaankuuluvien kansallisten viranomaisten valvonnassa tai, […]	Sääntelyn testiympäristöjä on ylläpidettävä osallistuvien julkisen sektorin elinten vastuulla, ja, jos testiympäristöön sisältyy julkisen sektorin elinten suorittamaa henkilötietojen käsittelyä, muiden asiaankuuluvien kansallisten taikka alue- tai paikallistason viranomaisten valvonnassa tai, […]

Perustelu

Sääntelyn testiympäristöjä voidaan ylläpitää myös paikallisella ja alueellisella tasolla. Paikallis- ja aluehallinnoilla on keskeinen rooli yhteentoimivuusratkaisujen toteuttamisessa lähellä kansalaisia, ja ne tarjoavat monia palveluita paikallisella tasolla.

Muutosehdotus 9

12 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Osallistuvien julkisen sektorin elinten on varmistettava, että siltä osin kuin innovatiiviseen yhteentoimivuusratkaisuun liittyy henkilötietojen käsittelyä tai se muutoin kuuluu muiden dataan pääsyä tarjoavien tai sitä tukevien kansallisten viranomaisten valvonnan piiriin, kansalliset tietosuojaviranomaiset ja kyseiset muut kansalliset viranomaiset ovat mukana sääntelyn testiympäristön toiminnassa. […]

Osallistuvien julkisen sektorin elinten on varmistettava, että siltä osin kuin innovatiiviseen yhteentoimivuusratkaisuun liittyy henkilötietojen käsittelyä tai se muutoin kuuluu muiden dataan pääsyä tarjoavien tai sitä tukevien kansallisten taikka alue- tai paikallistason viranomaisten valvonnan piiriin, kansalliset taikka alue- tai paikallistason tietosuojaviranomaiset ja kyseiset muut kansalliset taikka alue- tai paikallistason viranomaiset ovat mukana sääntelyn testiympäristön toiminnassa. […]

Perustelu

Sääntelyn testiympäristöjä voidaan ylläpitää myös paikallisella ja alueellisella tasolla. Paikallis- ja aluehallinnoilla on keskeinen rooli yhteentoimivuusratkaisujen toteuttamisessa lähellä kansalaisia, ja ne tarjoavat monia palveluita paikallisella tasolla.

Muutosehdotus 10

13 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Komissio järjestää unionin tasolla yhteentoimivuuskysymyksiä koskevia koulutuskursseja tehostaakseen yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa unionin julkisen sektorin elinten ja unionin toimielinten, muiden elinten ja virastojen henkilöstön välillä. Kursseista tiedotetaan Yhteentoimiva Eurooppa -portaalissa.

Komissio järjestää unionin tasolla yhteentoimivuuskysymyksiä koskevia koulutuskursseja tehostaakseen yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa unionin julkisen sektorin elinten ja unionin toimielinten, muiden elinten ja virastojen henkilöstön välillä. Päätöksentekijöille ja/tai alan toimijoille suunnatuista kursseista tiedotetaan Yhteentoimiva Eurooppa -portaalissa , ja niihin voi sisältyä verkossa järjestettäviä tiedotustilaisuuksia, video-ohjeita ja työpajoja, kouluttajien koulutusmateriaalia ja ohjeita työssäoppimista varten .

Perustelu

AK:n RegHub-verkoston kuuleminen on osoittanut, että yhteentoimivuutta käsittelevä koulutus on keskeinen painopiste. Alan toimijoiden ja tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden lisäksi on tärkeää kouluttaa ylintä johtoa ja saada mukaan myös keskijohto, koska kulttuurin muutos saattaa olla tarpeen.

Muutosehdotus 11

15 artiklan 4 kohdan r alakohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
on säännöllisesti yhteyksissä ja koordinoi toimintaa yhteentoimivuuskoordinaattorien ja Yhteentoimiva Eurooppa -yhteisön kanssa rajat ylittävää verkko- ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta koskevissa asioissa.	on säännöllisesti yhteyksissä ja koordinoi toimintaa yhteentoimivuuskoordinaattorien ja Yhteentoimiva Eurooppa -yhteisön kanssa rajat ylittävää verkko- ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta sekä asiaankuuluvia EU:n rahoittamia hankkeita ja verkostoja koskevissa asioissa.

Perustelu

Lautakunnan olisi esiteltävä muita asiaankuuluvia EU:n rahoittamia hankkeita, kuten Horisontti 2020 -puiteohjelmaan kuuluva Auroral, tai digitalisaation kaupunkiverkostoja, kuten living-in.eu, ja olisi pyrittävä etsimään synergioita strategisella ja operatiivisella tasolla.

Muutosehdotus 12

16 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	d) tukemaan julkisen sektorin elimiä ja unionin toimielimiä, virastoja tai muita elimiä yhteentoimivuusarviointien suorittamisessa.

Perustelu

Tämä suositus vastaa ehdotusta koota yhteen kaikkien EU:n jäsenvaltioiden asiantuntijoita yhteentoimivuuden arviointien tueksi. Toisin kuin 14 artiklan mukaisissa vertaisarvioinneissa asiantuntijoita ei välttämättä tarvita muista jäsenvaltioista kuin niistä, joissa yhteentoimivuusarviointiin liittyvän vertaisarvioinnin kohteena oleva julkinen elin sijaitsee.

Muutosehdotus 13

17 artiklan 2 kohdan f alakohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
erilaisten kansallisten tahojen koordinointi ja kannustaminen osallistumaan aktiivisesti Yhteentoimiva Eurooppa -yhteisöön […]	erilaisten kansallisten tahojen , myös paikallis- ja alueviranomaisten, koordinointi ja kannustaminen osallistumaan aktiivisesti Yhteentoimiva Eurooppa -yhteisöön […]

Perustelu

Paikallis- ja aluehallinnoilla on keskeinen rooli yhteentoimivuusratkaisujen toteuttamisessa lähellä kansalaisia, ja ne tarjoavat monia palveluita paikallisella tasolla.

Muutosehdotus 14

17 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisella viranomaisella on riittävät valtuudet ja resurssit suorittaa sille annetut tehtävät tuloksellisesti ja tehokkaasti.	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisella viranomaisella on riittävät valtuudet suorittaa sille annetut tehtävät tuloksellisesti ja tehokkaasti. Komission on varmistettava, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset saavat asianmukaista rahoitusta asiaan liittyvien tehtävien suorittamisen tueksi.

Perustelu

Koska nimetyille toimivaltaisille viranomaisille annetaan yhteentoimivuuteen liittyviä lisätehtäviä, komission on varmistettava, että nimetyt toimivaltaiset viranomaiset eivät yksin vastaa asiaankuuluvien tehtävien taloudellisista vaikutuksista, mukaan lukien mahdollisesta tarpeesta palkata lisää henkilöstöä.

Muutosehdotus 15

19 artiklan 2 kohdan d alakohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
synergiat muiden asiaankuuluvien unionin ja kansallisten ohjelmien ja aloitteiden kanssa.	synergiat muiden asiaankuuluvien unionin, kansallisten , alueellisten ja paikallisten ohjelmien ja aloitteiden kanssa.

Perustelu

Alue- ja paikallishallinnoilla on keskeinen rooli kansalaisia lähellä olevien yhteentoimivuusratkaisujen toteuttamisessa, ja ne tarjoavat monenlaisia palveluja paikallistasolla.

Muutosehdotus 16

21 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Rahoituksen saatavuudesta riippuen unionin yleisestä talousarviosta katetaan seuraaviin liittyvät kustannukset : a) Yhteentoimiva Eurooppa -portaalin kehittäminen ja ylläpito, b) Yhteentoimiva Eurooppa -ratkaisujen kehittäminen, ylläpito ja edistäminen ja c) Yhteentoimiva Eurooppa -tukitoimet.

Rahoituksen saatavuudesta riippuen unionin yleisestä talousarviosta katetaan: a) Yhteentoimiva Eurooppa -portaalin kehittämisen ja ylläpidon kustannukset, b) Yhteentoimiva Eurooppa -ratkaisujen kehittämisen, ylläpidon ja edistämisen kustannukset, c) Yhteentoimiva Eurooppa - tukitoimien kustannukset, d) paikallis- ja alueviranomaisille pakollisista yhteentoimivuusarvioinneista aiheutuvat kustannukset ja e) paikallis- ja alueviranomaisten järjestämät kansalaisten kuulemiset yhteentoimivuutta koskevista painopisteistä.

Perustelu

Paikallis- ja alueviranomaisten resurssit ovat rajalliset, eikä niiden ei voida olettaa kattavan itse kaikkia pakollisten arviointien kustannuksia. Tästä syystä komission olisi varmistettava arviointien rahoitus tapauksissa, joissa yhteentoimivuusarvioinnit ovat pakollisia. Muutosehdotuksen 12 mukaisesti paikallis- ja alueviranomaiset ovat lähimpänä kansalaisia, joten ne voivat saada mahdollisimman tarkan käsityksen kansalaisten painopisteistä ja odotuksista kehitettäviä yhteentoimivuusratkaisuja ajatellen. Paikallis- ja alueviranomaisten riittävä ja aktiivinen osallistuminen kansalaisten painopisteiden seurantaan on ratkaisevan tärkeää samoin kuin riittävä rahoitus.

Muutosehdotus 17

21 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	e) lisäkustannukset, joita toimivaltaisille viranomaisille aiheutuu yhteensopivuuteen liittyvästä työstä.

Perustelu

Koska nimetyille toimivaltaisille viranomaisille annetaan yhteentoimivuuteen liittyviä lisätehtäviä, komission on varmistettava, että nimetyt toimivaltaiset viranomaiset eivät yksin vastaa asiaankuuluvien tehtävien taloudellisista vaikutuksista, mukaan lukien mahdollisesta tarpeesta palkata lisää henkilöstöä.

II   POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK), joka

1.

panee merkille, että lainsäädäntöehdotuksella pyritään perustamaan EU:n laajuinen yhteentoimivuuden hallintajärjestelmä ja löytämään asianmukainen tasapaino määriteltäessä ylhäältä alaspäin suuntautuvan toimintamallin mukaisesti menettelyä yleisiä yhteentoimivuusratkaisuja koskevien suositusten antamiseksi EU:n tasolla ja pyrittäessä samalla ottamaan huomioon paikallis- ja alueviranomaisten panos, sillä kyseiset viranomaiset ovat EU:n lainsäädännön täytäntöönpanossa lähimpänä kansalaisia.

2.

panee kuitenkin merkille, että tiettyjä ehdotuksen osa-alueita on vahvistettava ja hienosäädettävä, mikä koskee erityisesti valtiotasoa alempien viranomaisten uusia tehtäviä, kyseisille tahoille tarjottavia resursseja, joilla ne voivat panna yhteentoimivuusratkaisuja nopeasti ja tehokkaasti täytäntöön, ja tasapainoista hallintorakennetta, joka noudattaa toissijaisuusperiaatetta ja jäsenvaltioiden erilaisia hallinnointimalleja ja antaa paikallis- ja alueviranomaisille viime kädessä sananvaltaa päätöksissä yhteentoimivuusratkaisujen toteutuksen nopeudesta ja laajuudesta.

3.

suosittaa, että otetaan huomioon sellaiset mahdolliset yleiset tai alakohtaiset kansalliset yhteentoimivuusjärjestelmät, jotka on otettu käyttöön ennen tätä sääntelykehystä ja jotka voivat olla ristiriidassa uusien sääntöjen kanssa aiheuttaen epäyhtenäisyyttä ja tarvetta merkittävään henkilöstö- ja rahoitusresurssien käyttöön täytäntöönpanossa.

4.

korostaa paikallis- ja alueviranomaisten keskeistä roolia palvelujen tarjoamisessa kansalaisille ja painottaa, että nämä palvelut olisi digitalisoitava vuoteen 2030 mennessä Euroopan digitaalista vuosikymmentä koskevien säännösten sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti. Tässä yhteydessä on erityisesti varmistettava henkilötietojen suoja aina ja kaikkien asianosaisten taholta.

5.

huomauttaa, että näiden palveluiden kattamiin aloihin kuuluvat tavallisesti liikkuvuus, energia, väestö, terveys, maatalous jne. AK viittaa kyseisillä aloilla tapahtuvan tietojen käytön ja asiaankuuluvan EU:n lainsäädännön, kuten EU:n datasäädöksen (1), datanhallinta-asetuksen ja yleisen tietosuoja-asetuksen, välisiin yhteyksiin (2).

6.

toteaa, että taloudellisen lisätuen sekä viranomaishenkilöstön koulutuksen avulla yhteentoimivuus voi parantaa merkittävästi julkishallinnon tehokkuutta paikallisella ja alueellisella tasolla. Paikallis- ja alueviranomaisten olisi toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden puitteissa varmistettava, että niiden järjestelmät ovat yhteentoimivia sekä kansallisella tasolla muiden paikallisten viranomaisten ja alueellisten viranomaisten että muiden EU:n jäsenvaltioiden ja yhteistyöyritysten ja toimittajien järjestelmien kanssa. Tämän EU:n lainsäädäntöehdotuksen yhteydessä keskeinen huolenaihe on rajatylittävä yhteentoimivuus.

7.

toteaa, että monien paikallis- ja aluehallintojen taloudelliset voimavarat ja henkilöstöresurssit ovat nykyisessä taloudellisessa tilanteessa rajallisia mutta että digitaalinen muutos on siitä huolimatta asetettava etusijalle. Komitea korostaa, että ilman rahoitustukea nämä haasteet voivat vaarantaa tulevat taloudelliset ja sosiaaliset mahdollisuudet ja aiheuttaa todellisen riskin digitaaliselle yhteenkuuluvuudelle kokonaisuutena. AK kehottaa EU:n toimielimiä tukemaan digitaalista siirtymää riittävillä taloudellisilla resursseilla ja tarjoamaan niitä myös pienille ja/tai epäedullisessa asemassa oleville alueille ja saarille.

8.

korostaa, että paikallis- ja aluehallintojen RegHub-verkostolle tehty kyselytutkimus (3) on osoittanut, että keskeisiä haasteita yhteentoimivuuden saavuttamisessa paikallisella tasolla ovat muun muassa: asiaankuuluvien lakisääteisten vaatimusten noudattaminen; teknisten vaatimusten noudattaminen tietojen integroimiseksi usein monimutkaisiin tietoeritelmiin; eri järjestelmien nykyinen yhteentoimivuuden puute kansallisella tasolla; pysyvästi saatavilla olevien tietojen puute; erilaiset lähteet ja kulutuksen tyypit. Lisäksi on tarpeen vähentää organisaatioiden byrokratiaa ja muuttaa organisaatioiden kulttuuria teknisten järjestelmien yhteentoimivuuden mukaisesti (organisaatioiden yhteentoimivuus).

9.

panee merkille työn, jonka Euroopan komission on tehnyt tämän ehdotuksen laatimiseksi, sekä osallistavan lähestymistavan, jossa otetaan huomioon julkisten palveluiden yhteentoimivuutta käsittelevän asiantuntijaryhmän suositukset (4), Fit for Future -foorumin hallitusten yhteentoimivuusstrategiaa käsittelevä äskettäinen lausunto (5) sekä innovatiivisia ratkaisuja hyvin varhaisessa vaiheessa käytännössä toteuttavien useiden sidosryhmien ja varhaisten omaksujien panokset.

10.

muistuttaa, että on turvattava johdonmukaisten ratkaisujen käyttöönotto varmistamalla, että uudet järjestelmät ovat takautuvasti yhteensopivia vanhojen järjestelmien kanssa (6).

11.

arvostaa vapaan ja avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöä, sillä niistä on epäilemättä hyötyä paikallisviranomaisille ja Euroopan kansalaisille olennaisen tärkeänä keinona toteuttaa ehdotetun asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yhteentoimivuusratkaisujen jakaminen ja uudelleenkäyttö ja siten parantaa rajatylittävää yhteentoimivuutta.

12.

toteaa, että yhteisten yhteentoimivuusratkaisujen kehittäminen ja toteuttaminen tulee aiheuttamaan paikallis- ja alueviranomaisille merkittäviä rahoitus- ja henkilöstökuluja. Komitea painottaa, että tässä yhteydessä on kehitettävä uusia yhteentoimivia ratkaisuja ja investoitava niihin tai ryhdyttävä muuttamaan jo olemassa olevia järjestelmiä. Digitaalinen Eurooppa -ohjelman kaltaisilla rahoituslähteillä olisi tätä varten autettava paikallis- ja alueviranomaisia kattamaan asiaan liittyvät kulut.

13.

korostaa, että vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttö on keskeinen ja välttämätön menetelmä, jolla vältetään riippuvuus toimittajasta ja se, että suljettujen yhteentoimivuusratkaisujen mahdollinen jakaminen ja uudelleenkäyttö antaa oikeudenhaltijoille epäoikeudenmukaisen kilpailuedun – vrt. asetuksen 4 artiklan 2 kohta.

14.

kehottaa Yhteentoimiva Eurooppa -lautakuntaa esittämään konkreettisia tietoja siitä, milloin pakollinen yhteentoimivuuden arviointi tehdään ja mitkä tekijät voivat käynnistää tällaisen arvioinnin esimerkiksi julkisten hankintojen tapauksessa. Komitea korostaa myös, ettei yhteentoimivuusarvioinnin toteuttamisen tulisi olla pakollista ennen kuin Yhteentoimiva Eurooppa -lautakunta on antanut asiasta ohjeistusta.

15.

ehdottaa, että kehitetään avoimen lähdekoodin ja tekijänoikeussuojan mukaisten yhteentoimivuusratkaisujen asianmukaista lisensointia ja käyttöä koskevat puitteet ja ohjeet, jotta voidaan tukea viranomaisia tällaisten ratkaisujen ostossa ja hankinnassa.

16.

panee merkille, että yhteentoimivuuden hallinnointi on pirstaleista erityisesti hajautetun hallinnon maissa, mikä johtuu Euroopan yhteentoimivuusperiaatteiden vapaaehtoisesta luonteesta. AK korostaa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja ”varhain omaksuvien” paikallis- ja alueviranomaisten keskeistä roolia tietoisuuden lisäämisessä ja digitaalisen muutoksen edistämisessä muissa kaupungeissa ja muilla alueilla.

17.

muistuttaa, että digitaalisia ja alueellisia eroja on kurottava umpeen ja että digitaalisessa kompassissa (7) asetettu tavoite keskeisten julkisten palveluiden sataprosenttisesta tarjonnasta verkossa auttaa saavuttamaan tämän tavoitteen. AK korostaa, että julkisten palveluiden yhteentoimivuuden toteuttaminen digitaalisesti ja/tai verkossa on äärimmäisen tärkeää unionin kaikkien kuntien ja alueiden kannalta niiden maantieteellisestä sijainnista riippumatta, syrjäiset alueet, syrjäiset saaret ja vuoristoalueet mukaan lukien. Teknologian avulla voidaan varmistaa, että alueet ja kunnat voivat voittaa syrjäisestä sijainnistaan johtuvat haitat. AK korostaa, että yhteentoimivuussiirtymän hallinnointi edellyttää konkreettista ja tehokasta yhteistyötä saarialueiden ja syrjäisten alueiden kanssa.

18.

suhtautuu myönteisesti niiden proaktiivisten kaupunkien ja alueiden toimiin, jotka etsivät ratkaisuja ja jakavat parhaita käytäntöjä, toimivat varhaisina omaksujina ja testaavat uusia käytäntöjä. AK antaa tunnustusta digitaalista muutosta edistäviä kaupunkeja ja yhteisöjä yhteen tuovan living-in.eu-liikkeen (8) tekemälle työlle sekä Open and Agile Smart Cities -verkostolle, joka on kehittänyt vähimmäistason yhteentoimivuusmekanismeja yleisiksi välineiksi, joilla voidaan saavuttaa tietojen, järjestelmien ja palveluiden yhteentoimivuus kaupunkien ja toimittajien välillä ympäri maailmaa. Komitea korostaa, että yhtenäisemmän yhteensopivuusympäristön ja laajasti käytettyjen yhteentoimivuusratkaisujen toteutuminen edellyttää EU:n laajuisen hallintojärjestelmän perustamista.

19.

panee merkille, että uusien järjestelmien hankinta ja kilpailutus tai nykyisten järjestelmien parantaminen on raskasta paikallis- ja alueviranomaisille erityisesti asiantuntemuksen, rahoituksen ja henkilöstön puutteen vuoksi.

20.

muistuttaa, että yhteentoimivuus on ratkaisevan tärkeää EU:n digitaalisen häiriönsietokyvyn ja strategisen riippumattomuuden kannalta: kun palvelut ja järjestelmät on liitetty yhteen, mahdollista digitaalista pandemiaa, joka saa alkunsa verkon heikointa kohtaa vastaan tehdystä merkittävästä kyberhyökkäyksestä, on torjuttava käyttämällä yhteenliitetyissä yksiköissä samoja tai samankaltaisia ratkaisuja. Samalla avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttö vähentää riippuvuutta suurista ohjelmistoratkaisujen toimittajista, mikä parantaa EU:n strategista riippumattomuutta.

21.

tiedostaa kaupunkien, pienten kuntien ja alueiden huolenaiheet, jotka liittyvät ehdotetussa asetuksessa esitettyihin uusiin tehtäviin, ja korostaa, että niiden erityiset intressit on ehdottomasti otettava huomioon. AK korostaa, että komitean edustajien on oltava olennainen osa yhteentoimivuuden hallinnan strategista tasoa. AK aikoo Yhteentoimiva Eurooppa -lautakunnan toimintaan osallistuessaan varmistaa, että paikalliset ja alueelliset kysymykset otetaan huomioon.

22.

painottaa, että paikallis- ja alueviranomaisille on tärkeää saada Yhteentoimiva Eurooppa -lautakunnalta ja toimivaltaisilta kansallisilta viranomaisilta erityistä ohjeistusta palveluista, jotka kuuluvat yhteentoimivuusarvioinnin piiriin. Komitea korostaa, että ennen kulloistakin yhteentoimivuusarviointia olisi toteutettava rajatylittävän sovellettavuuden arviointi, minkä tulisi olla kansallisten toimivaltaisten viranomaisten vastuulla.

23.

pitää tervetulleena sitä, että ehdotuksessa painotetaan avoimen lähdekoodin ratkaisuja sekä avoimen lähdekoodin kehittäjien osallistumista Yhteentoimiva Eurooppa -yhteisöön. Avoimen lähdekoodin käyttäminen keskeisenä osana paikallis- ja aluehallinnon palveluratkaisuja lisää avoimuutta, vähentää kustannuksia, edistää kyberturvallisuutta ja auttaa välttämään riippuvuussuhteen syntymisen yhteen toimittajaan ja siten myös tilanteet, joissa osa jo kerätyistä tiedoista ei ehkä ole saatavilla, kun palveluntarjoaja vaihtuu.

24.

ehdottaa, että Yhteentoimiva Eurooppa -portaalia tai samankaltaisilla ominaisuuksilla varustettua portaalia käytetään kaikkien EU:n jäsenvaltioissa verkossa tarjottavien julkisten palvelujen tietovarastona palvelun tyypin ja jäsenvaltion mukaan ryhmiteltynä. Portaali voi siten toimia paikkana, josta kuka tahansa kansalainen voi aloittaa haun etsiessään tietoa näiden julkisten palveluiden käytöstä verkossa. Se olisi tehokas tapa koota yhteen tietoa vuoteen 2030 mennessä verkossa tarjottavista keskeisistä julkisista palveluista.

25.

toteaa lopuksi, että ehdotus on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukainen.

---

(1)  Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Eurooppalainen datasäädös” (EUVL C 375, 30.9.2022, s. 112).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(3)  Alueellisten keskusten verkosto (europa.eu).

(4)  Official expert recommendations for a new Interoperability Policy | Joinup (europa.eu).

(5)  Final opinion 2022_SBGR3_10 Governments interoperability strategy_rev.pdf (europa.eu).

(6)  Tämä on myös Fit for Future -foorumin lausunnossa esitetyn suosituksen mukaista. Suosituksessa ehdotetaan organisatoristen ja semanttisten yhteentoimivuuskerrosten parantamista siten, että ne vastaavat tietojen aikaulottuvuutta (tämä liittyy tietoteknisten ratkaisujen vanhojen ja uusien versioiden yhteensopivuuteen).

(7)  https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/europes-digital-decade

(8)  https://living-in.eu/