29.6.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 229/1

Päätöslauselma hallinnon edistämisestä julkisissa instituutioissa poliittisen vuoropuhelun ja institutionaalisen yhteistyön pohjalta tehokkuuden ja hallinnollisten valmiuksien lisäämiseksi

(2023/C 229/01)

EURONESTIN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS, joka

ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen päätöslauselmat 68/262, 71/205, 72/190, 73/263, 74/168, 75/192, 76/179, 73/194, 74/17, 75/29 ja 76/70 sekä 2. maaliskuuta 2022 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman ES-11/1 Venäjän Ukrainaan kohdistamasta hyökkäyksestä, 24. maaliskuuta 2022 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman ES-11/2 Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen humanitaarisista seurauksista ja 12. lokakuuta 2022 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman ES-11/4 nimeltä Ukrainan alueellinen koskemattomuus: Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteiden puolustaminen,

ottaa huomioon 12. joulukuuta 2022 pidetyn itäisen kumppanuuden maiden ulkoministereiden kokouksen päätelmät,

ottaa huomioon 23. marraskuuta 2022 annetun Euroopan parlamentin suosituksen neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle EU:n uudesta laajentumisstrategiasta (1),

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 23. kesäkuuta 2022 tekemän päätöksen myöntää Ukrainalle ja Moldovalle EU:n jäsenehdokasmaan asema ja tunnustaa Georgian jäsenyysnäkymät,

ottaa huomioon 13. joulukuuta 2022 annetut EU:n yleisten asioiden neuvoston päätelmät laajentumisesta sekä vakautus- ja assosiaatioprosessista, joissa vahvistetaan, että Georgian, Moldovan tasavallan ja Ukrainan sekä niiden kansalaisten tulevaisuus on Euroopan unionissa,

ottaa huomioon Georgian miehitetyistä alueista kymmenen vuotta Venäjän hyökkäyksen jälkeen 14. kesäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman (2),

ottaa huomioon Brysselissä 15. joulukuuta 2021 pidetyn itäisen kumppanuuden huippukokouksen yhteisen julkilausuman sekä aikaisempien itäisen kumppanuuden huippukokousten julkilausumat,

ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2021 julkaistun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen valmisteluasiakirjan ”Elpyminen, palautuminen ja uudistukset: itäisen kumppanuuden painopisteet vuoden 2020 jälkeen” (SWD(2021)0186), 18. maaliskuuta 2020 julkaistun yhteisen tiedonannon ”Itäisen kumppanuuden politiikka vuoden 2020 jälkeen: Selviytymiskykyä parantava ja kaikkia hyödyttävä itäinen kumppanuus” (JOIN(2020)0007) ja 9. kesäkuuta 2017 julkaistun yhteisen valmisteluasiakirjan ”Itäinen kumppanuus – 20 tavoitetta vuodelle 2020 tärkeimpiä prioriteetteja ja konkreettisia tuloksia painottaen” (SWD(2017)0300),

ottaa huomioon 16. huhtikuuta 2021 annetun Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen päätöslauselman ”Demokraattisten prosessien vahvistamisesta: poliittisten puolueiden, kansalaisyhteiskunnan, oikeudenmukaisen vaaliympäristön sekä vapaiden ja moniarvoisten tiedotusvälineiden rooli” (3),

ottaa huomioon 9. joulukuuta 2019 annetun Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen päätöslauselman parlamentaarisesta valvonnasta keinona vahvistaa demokratiaa sekä valtiollisten elinten vastuuvelvollisuutta ja tehokkuutta itäisissä kumppanimaissa (4),

ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin suosituksen neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle itäisestä kumppanuudesta ennen kesäkuussa 2020 pidettävää huippukokousta (5),

ottaa huomioon 11. toukokuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät itäisen kumppanuuden politiikasta vuoden 2020 jälkeen,

ottaa huomioon Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian välisen assosiaatiosopimuksen (6), Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Moldovan tasavallan välisen assosiaatiosopimuksen (7) sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välisen assosiaatiosopimuksen (8),

ottaa huomioon Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan välisen kokonaisvaltaisen ja tehostetun kumppanuussopimuksen (9) (CEPA),

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Azerbaidžanin tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen (10) sekä käynnissä olevat neuvottelut tehostetusta puitesopimuksesta,

ottaa huomioon 12 hyvän demokraattisen hallinnon periaatetta, jotka on vahvistettu innovointia ja hyvää paikallishallintoa koskevassa strategiassa ja jotka Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi maaliskuussa 2008,

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan 14. joulukuuta 2021, 6. huhtikuuta 2022 ja 23. toukokuuta 2022 antamat julkilausumat, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ja Ranskan presidentin 4. helmikuuta 2022 antaman julkilausuman sekä Azerbaidžanin presidentin, Armenian pääministerin, Ranskan presidentin ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan 6. lokakuuta 2022 pidetyn neljänvälisen kokouksen jälkeen antaman julkilausuman,

toteaa, että hyvä demokraattinen hallinto kaikilla tasoilla on olennaisen tärkeää tehokkaan taloudellisen ja sosiaalisen edistyksen sekä oikeudenmukaisten, vakaiden ja vauraiden yhteiskuntien rakentamisen kannalta; toteaa, että hallinnon puutteet paitsi haittaavat vaurautta voivat myös heikentää merkittävästi maiden selviytymiskykyä ja turvallisuutta;

toteaa, että hallinnon tilanne on kaikissa itäisen kumppanuuden maissa erilainen, mutta kaikissa maissa voitaisiin saavuttaa merkittäviä parannuksia, erityisesti toteuttamalla julkishallinnon ja oikeusalan uudistuksia, ottamalla käyttöön tehokkaampia toimia korruption torjumiseksi ja lisäämällä avoimuutta ja demokraattista vastuuvelvollisuutta;

C.	toteaa, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on luonut uuden geopoliittisen toimintaympäristön ja muuttanut itäisen kumppanuuden turvallisuustilannetta;

toteaa, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on saanut kolme EU:n kanssa assosiaatiosopimuksen tehnyttä maata – Ukrainan, Georgian ja Moldovan – hakemaan EU:n jäsenyyttä; toteaa, että komissio julkaisi 17. kesäkuuta 2022 maiden jäsenyyshakemuksia koskevat lausuntonsa, joissa se suositti neuvostolle, että kaikille kolmelle maalle annettaisiin mahdollisuus tulla Euroopan unionin jäseneksi, ja suositti etenkin, että Ukrainalle ja Moldovan tasavallalle myönnettäisiin ehdokasmaan asema ja että Georgialle myönnettäisiin ehdokasmaan asema sen jälkeen, kun maa on käsitellyt komission lausunnossa määritellyt ensisijaiset tavoitteet;

toteaa, että Eurooppa-neuvosto myönsi 23. kesäkuuta 2022 ehdokasmaan aseman Ukrainalle ja Moldovan tasavallalle ja tunnusti Georgian jäsenyysnäkymät ja vahvisti olevansa valmis myöntämään maalle ehdokasmaan aseman sen jälkeen, kun Georgian jäsenyyshakemusta koskevassa komission lausunnossa määritellyt ensisijaiset tavoitteet on käsitelty;

toteaa, että Ukrainan, Moldovan ja Georgian liittymisprosessi muuttaa lähtökohtaisesti itäisen naapuruuspolitiikan luonnetta ja toiminnallista roolia ja vaikuttaa merkittävästi itäisen naapuruuspolitiikan muodostavien toimintapolitiikkojen välttämättömään poliittiseen ja institutionaaliseen rakenneuudistukseen;

G.	toteaa, että ansioihin perustuva liittymisprosessi edellyttää, että maat toteuttavat huomattavia uudistuksia täyttääkseen Kööpenhaminan kriteerit, erityisesti oikeusvaltioperiaatteen, demokraattisten normien, perusoikeuksien ja -vapauksien sekä vähemmistöjen oikeuksien osalta;

H.	toteaa, että covid-19-pandemia on tuonut lisähaasteita ja pahentanut tiettyjä järjestelmäpuutteita ja antanut samalla sysäyksen muutokselle;

I.	toteaa, että 23. marraskuuta 2022 antamassaan suosituksessa EU:n uudesta laajentumisstrategiasta Euroopan parlamentti kehotti asettamaan ehdokasmaiden kanssa selkeät määräajat neuvottelujen päättämiselle viimeistään kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä;

toteaa, että neuvosto muistutti 13. joulukuuta 2022 laajentumisesta sekä vakautus- ja assosiaatioprosessista antamissaan päätelmissä, että komissiota oli pyydetty raportoimaan niiden ehtojen täyttymisestä, jotka komissio on esittänyt jäsenhakemuksia koskevissa lausunnoissaan osana tavanomaista laajentumispakettia vuonna 2023, ja pani merkille komission aikomuksen toimittaa päivitys keväällä 2023, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tätä kattavaa säännöllistä raportointia;

K.	toteaa, että digitaalinen muutos tarjoaa monia mahdollisuuksia hallinnon ja demokraattisen osallistumisen parantamiseen;

toteaa, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat osallistuneet itäisen kumppanuuden maiden kanssa käytävään poliittiseen vuoropuheluun ja institutionaaliseen yhteistyöhön ja tarjonneet niille tukea ja teknistä apua valmiuksien kehittämiseksi ja niiden auttamiseksi tarvittavien uudistusten toteuttamisessa; toteaa, että tällainen tuki on tulevaisuuden kannalta yhä tärkeää ja liittyy läheisesti itäisen kumppanuuden maiden sitoutumiseen EU:n keskeisiin arvoihin, kuten demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen ja perusoikeuksien ja -vapauksien kunnioittamiseen;

M.	toteaa, että Venäjän federaatio rikkoo edelleen räikeästi Georgian itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta, heikentää turvallisuus-, humanitaarista ja ihmisoikeustilannetta ja rikkoo kansainvälisen oikeuden perusperiaatteita ja normeja Georgian miehitetyillä alueilla;

N.	toteaa, että rauhallinen ja vakaa ympäristö on ratkaisevan tärkeä tehokkaan demokraattisen hallinnon ylläpitämiseksi; toteaa, että EU:n suurempi osallistuminen konfliktien ratkaisemiseen ja rauhanrakentamiseen itäisen kumppanuuden alueella on erittäin toivottavaa ja suositeltavaa;

toteaa, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on luonut uuden geopoliittisen toimintaympäristön ja yhä vaikeamman turvallisuusympäristön, joka vaikuttaa itäisen kumppanuuden maiden vakauteen ja hallintoon; toteaa, että Venäjän armeija käynnisti julman hyökkäyksen Ukrainan kansaa vastaan ilman provosointia, ilman perusteita ja ilman tarvetta ja että nämä aggressiiviset toimet heikentävät turvallisuutta ja haittaavat vakautta koko itäisen kumppanuuden alueella; toteaa, että tämä turvallisuusuhka on ennennäkemätön vaara itäistä kumppanuutta koskevan aloitteen menestyksekkäälle kehittämiselle;

tuomitsee jyrkimmällä mahdollisella tavalla Venäjän provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan, sen laittoman Ukrainan alueen miehityksen ja sen osallistumisen sekä militaariseen toimintaan että kybersodankäyntiin itäisen kumppanuuden alueella; muistuttaa, että EU on sitoutunut itäisen kumppanuuden maiden suvereeniuteen, alueelliseen koskemattomuuteen ja poliittiseen riippumattomuuteen niiden kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä, korostaa varauksetonta tukeaan näille asioille sekä maiden pyrkimyksille panna nämä periaatteet täysimääräisesti täytäntöön;

tuomitsee jyrkästi Ukrainan kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuneet Venäjän ohjusiskut, joista on aiheutunut valtavaa kärsimystä ja tuhoa ja joita ei voida hyväksyä;

korostaa, että EU:n strateginen kompassi, joka hyväksyttiin maaliskuussa 2022 EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamiseksi vuoteen 2030 mennessä, olisi laajennettava itäisen kumppanuuden alueelle; korostaa, että samanmielisten maiden ja strategisten kumppanien kanssa olisi toteutettava lisää räätälöityjä kahdenvälisiä kumppanuuksia muun muassa tehostamalla vuoropuhelua ja yhteistyötä, edistämällä osallistumista yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioihin ja tukemalla valmiuksien kehittämistä;

kehottaa Venäjän federaatiota täyttämään EU:n välityksellä 12. elokuuta 2008 tehdyn tulitaukosopimuksen mukaiset kansainväliset velvoitteensa, vetämään koko sotilas- ja turvallisuushenkilöstönsä pois Georgian miehitetyiltä alueilta ja sallimaan EU:n tarkkailuoperaatiolle tämän valtuuksien mukaisesti esteettömän pääsyn Georgian koko alueelle;

suhtautuu myönteisesti Eurooppa-neuvoston 23. kesäkuuta 2022 tekemään päätökseen myöntää Ukrainalle ja Moldovan tasavallalle EU:n ehdokasmaan asema ja tunnustaa Georgian jäsenyysnäkymät; muistuttaa, että laajentuminen on ansioihin perustuva prosessi ja että näitä kolmea maata arvioidaan sen perusteella, miten ne ovat edistyneet Kööpenhaminan kriteerien täyttämisessä, ja vaatii niiden viranomaisia toteuttamaan huomattavia uudistuksia tämän osalta, erityisesti oikeusvaltioperiaatteen, demokraattisten normien, perusoikeuksien ja -vapauksien sekä vähemmistöjen oikeuksien osalta; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti näiden maiden toteuttamiin tehokkaisiin ja välittömiin toimiin niiden ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi; pitää myönteisenä tätä uutta sysäystä uudistaa hallinnon alaa; korostaa, että laajentumispolitiikka EU:n geostrategisena investointina on edelleen vahva ankkuri Euroopan rauhalle, demokratialle, vauraudelle, turvallisuudelle ja vakaudelle; korostaa, että meneillään olevien tai ratkaisemattomien konfliktien rauhanomainen ratkaiseminen alueella kansainvälisen oikeuden ja hyvien naapuruussuhteiden pohjalta on keskeistä, kun pyritään rakentamaan ja vahvistamaan itäisen kumppanuuden maiden selviytymiskykyisiä ja kestäviä demokratioita; muistuttaa, että rauha ja turvallisuus edellyttävät vahvoja, rehellisiä ja julkisesti vastuuvelvollisia instituutioita, hyvää hallintotapaa ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista; kannustaa voimakkaasti itäisen kumppanuuden maita sitoutumaan edelleen asiaankuuluviin uudistuksiin, koska ainoastaan vahvoihin ja demokraattisiin instituutioihin perustuva sisäinen selviytymiskyky mahdollistaa tarvittavan resilienssin ulkoisten uhkien varalta;

kehottaa EU:n toimielimiä ja itäisen kumppanuuden maiden hallituksia muokkaamaan liittymisprosessia alusta alkaen siten, että se on avoin ja osallistava kaikille kansalaisille niissä itäisen kumppanuuden maissa, jotka hakevat EU:n jäsenyyttä, ja takaamaan heille oikeuden osallistua sekä parlamentaarisiin että osallistaviin päätöksentekoprosesseihin;

vahvistaa uudelleen lainsäätäjän keskeisen aseman valtion järjestelmissä; kehottaa pitämään huolta siitä, että vahvat ja tehokkaat parlamentit ovat edelleen demokratian ja oikeusvaltion perustana; vaatii, että parlamenttien valvontavaltuuksia on vahvistettava ja että parlamenttien toimivaltaa ja niiden jäsenten kykyä hoitaa edustajantointaan ei saa rajoittaa;

pitää myönteisenä, että joulukuussa 2021 pidetyssä itäisen kumppanuuden huippukokouksessa vahvistetun uuden itäisen kumppanuuden toimintaohjelman yhdessä pilarissa korostetaan voimakkaasti hyvää hallintotapaa, oikeusvaltioperiaatetta, turvallisuutta ja selviytymiskykyisiä yhteiskuntia, joilla tuetaan toimintaohjelman toista, investointeihin keskittyvää pilaria; korostaa, että tehokkaat ja vastuulliset instituutiot ovat perusedellytys rahoitustuen tehokkaalle käytölle kaikkien muiden ensisijaisten tavoitteiden täyttämiseksi;

10.

kehottaa itäisen kumppanuuden maita jatkamaan päättäväisesti uudistuksia, joilla edistetään demokraattista hallintoa ja oikeusvaltioperiaatetta; korostaa, että EU:n jatkuva tuki on tärkeää uudistuksille, joilla edistetään hallintoa ja oikeusvaltioperiaatetta itäisen kumppanuuden maissa, erityisesti assosiaatiosopimusten ja CEPA-sopimusten täytäntöönpanon yhteydessä, ja kannustaa jatkamaan enemmällä enemmän -periaatteen soveltamista uudistusten edistämiseksi;

11.

korostaa rakentavan poliittisen vuoropuhelun ja kansallisten poliittisten puolueiden välisten yhteistyösuhteiden merkitystä ja kehottaa pääsemään yli olemassa olevista erimielisyyksistä, jotta demokraattisia uudistuksia voidaan jatkaa erityisesti niissä kumppanimaissa, jotka pyrkivät EU:hun jäsenyyteen;

12.

panee tyytyväisenä merkille teknisen avun ja valmiuksien kehittämistä tukevien aloitteiden ja välineiden myönteisen panoksen ja mainitsee esimerkkeinä EU:n ja Euroopan neuvoston yhteisen hyvän hallintotavan kumppanuusohjelman ja erityisesti instituutioiden kehittämisen välineet, kuten Twinning, teknisen tuen ja tietojenvaihdon väline sekä tukiohjelma hallinnon ja johtamisen parantamiseksi, joilla annetaan kohdennettua tukea kumppanimaiden julkishallinnoille; kannattaa tällaisten aloitteiden ja välineiden jatkamista; korostaa, että kokemusten ja parhaiden käytäntöjen jakamisen helpottaminen on tärkeää demokraattisen siirtymäprosessin kannalta;

13.

muistuttaa, että hyvän hallinnon kulmakivi on riippumaton oikeuslaitos, joka on ratkaisevan tärkeä kansalaisten oikeuksien turvaamiseksi kansalaisuudesta, sukupuolesta ja uskonnosta riippumatta, oikeusvaltioperiaatteen ja demokraattisen hallintotavan ylläpitämiseksi sekä toimivan liiketoimintaympäristön varmistamiseksi, mikä on elintärkeää talouskehityksen kannalta; on huolestunut tämän osa-alueen hitaasta edistymisestä ja kielteisistä suuntauksista ja korostaa erityisesti tarvetta taata, että kaikki oikeuslaitoksen nimitykset, ylennykset ja irtisanomiset perustuvat yksinomaan ansioihin ja tehdään kansainvälisten normien mukaisesti ilman poliittista puuttumista asiaan; muistuttaa lisäksi tarpeesta varmistaa syyttäjäviranomaisten riippumattomuus ja itsenäisyys sekä toimiminen ilman poliittista painostusta; kannustaa Ukrainaa, Moldovaa ja Georgiaa työskentelemään päättäväisesti komission lausunnoissa esitettyjen oikeudellista uudistusta koskevien suositusten toteuttamiseksi;

14.

panee merkille, että polarisaatio leimaa edelleen poliittista ympäristöä useissa itäisen kumppanuuden maissa, ja kehottaa kaikkia poliittisia sidosryhmiä yhdistämään voimansa keskeisenä tavoitteenaan kunnianhimoisten demokraattisten, oikeudellisten ja korruption vastaisten uudistusten tekeminen;

15.

pitää myönteisenä Moldovan tasavallan viranomaisten määrätietoista pyrkimystä käsitellä komission lausunnossa määriteltyjä ensisijaisia tavoitteita ja kannustaa viranomaisia jatkamaan toimia oikeusalan riippumattomuuden ja koskemattomuuden vahvistamiseksi; huomauttaa, että EU:n toimielinten jatkuva tuki oikeuslaitoksen uudistamiselle on olennaisen tärkeää kaikille itäisen kumppanuuden maille;

16.

korostaa, että korruption ja sääntelyvallankaappaustapausten torjunta on asetettava etusijalle muun muassa panemalla paremmin täytäntöön korruption vastainen lainsäädäntö, lopettamalla rankaisemattomuus ja vähentämällä mahdollisuuksia korruptioon lisäämällä avoimuutta esimerkiksi julkisissa hankinnoissa ja tosiasiallisessa omistajuudessa; suhtautuu myönteisesti EU4Integrity-ohjelman käynnistämiseen ja sähköisten varallisuusilmoitusjärjestelmien käyttöönottoon Armeniassa, Georgiassa, Moldovassa ja Ukrainassa; suhtautuu myönteisesti erityisten korruptiontorjuntaelinten, etenkin Ukrainan korruption torjuntaan erikoistuneen ylemmän tuomioistuimen, Georgian riippumattoman korruptiontorjuntaviraston ja Armenian korruptiontorjuntaelinjärjestelmän, perustamiseen; on tyytyväinen Georgian viranomaisten toimiin korruption torjumiseksi ja toteaa, että Georgia on korruptioindeksissä 180 maan joukossa sijalla 45;

17.

on tyytyväinen Georgian päätökseen perustaa uusi, riippumaton korruptiontorjuntavirasto, joka on vastuussa Georgian parlamentille ja korruptiontorjuntavirastojen väliselle neuvostolle, ja toteaa, että viraston päätehtävänä on edistää korruption torjuntaa ja ehkäistä korruptiota;

18.

panee tyytyväisenä merkille, että Moldovan tasavallassa on hyväksytty laki, jonka nojalla voidaan perustaa mekanismi syytteeseenpanoa välttelevien henkilöiden poissaolevana tapahtuvaa syytteeseenpanoa, oikeudenkäyntiä ja tuomitsemista varten, koska tämä johtaa lopullisiin tuomioistuimen tuomioihin useissa korruptioon, rahanpesuun ja muihin vakaviin rikoksiin liittyvissä korkean profiilin tapauksissa; kannustaa viranomaisia parantamaan väärinkäytösten paljastajia koskevaa oikeudellista kehystä ja nopeuttamaan toimiaan osoittaakseen edistystä ja tehostaakseen korruption torjuntaa; toteaa, että Georgia on viime vuosina tehnyt merkittäviä parannuksia rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmäänsä ja osoittanut vahvaa poliittista sitoutumista rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan;

19.

on erittäin huolestunut siitä, että eliitin ja oligarkkien korruptio ja sääntelyvallankaappaukset paitsi haittaavat taloudellista ja sosiaalista kehitystä voivat myös toimia kanavina ulkopuoliselle sekaantumiselle, jolla pyritään geopoliittisiin tavoitteisiin kansan demokraattisen tahdon ja etujen vastaisesti; korostaa, että on tärkeää hillitä oligarkkien ja klientelististen verkostojen vaikutusta; kannustaa Ukrainaa, Moldovaa ja Georgiaa työskentelemään päättäväisesti komission lausunnoissa esitettyjen oligarkkien vastaisten suositusten toteuttamiseksi; toteaa, että prosessi on haastava, koska omien etujen tavoitteluun ja oligarkkien toimiin puuttumiseksi on löydettävä asianmukaiset oikeudelliset välineet; kannustaa itäisen kumppanuuden maita joka tapauksessa asettamaan tämän kysymyksen etusijalle, koska se on kansalaisten kannalta erittäin tärkeä;

20.

korostaa, että todellinen kansalaisyhteiskunta on ratkaisevan tärkeässä osassa, jotta varmistetaan päätöksenteon asianmukainen julkinen valvonta ja edistetään sitä, että uudistukset ovat sosiaalisesti hyväksyttyjä; kehottaa lisäämään tukea kansalaisyhteiskunnan järjestöille ja riippumattomille tiedotusvälineille, myös kestävän rahoituksen avulla, ja vaatii poistamaan kaikki niiden työtä, myös rekisteröitymistä ja ulkomaisen rahoituksen saamista, koskevat rajoitukset; on huolestunut tiedotusvälineiden kriittisiin ääniin kohdistuneista hyökkäyksistä ja tiedotusvälineiden johtajiin kohdistuneista poliittisin motiivein tapahtuneista oikeudenkäynneistä; korostaa riippumattomien tiedotusvälineiden keskeistä roolia kaikissa demokraattisissa yhteiskunnissa ja kehottaa itäisen kumppanuuden maita tehostamaan toimiaan tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja riippumattomuuden turvaamiseksi muun muassa varmistamalla omistajuuden avoimuus mediamarkkinoilla; korostaa, että on ratkaisevan tärkeää säilyttää lehdistönvapaus ja sananvapaus, jotka ovat Euroopan unionin arvojen kulmakivi ja Euroopan yhdentymisen jatkamisen edellytys; kehottaa kaikkia EU:n jäsenvaltioita ja itäisen kumppanuuden maita vähentämään tiedotusvälineisiin kohdistuvaa valtion sääntelyä ja pidättymään puuttumasta niin julkisten kuin riippumattomienkin tiedotusvälineiden pääkirjoituksiin; korostaa samalla, että Venäjän meneillään oleva hyökkäyssota on hybridiluonteista ja hyödyntää demokraattisia arvoja, kuten tiedotusvälineiden vapautta, demokratian estämisessä ja väärää tietoa sisältävän propagandan levittämisessä, ja painottaa, että tämä olisi otettava huomioon EU:n ja itäisen kumppanuuden maiden tietoturvapolitiikassa turvallisuusstrategioita kehitettäessä;

21.

vahvistaa, että demokraattisiin periaatteisiin perustuvat vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit luovat keskeiset edellytykset hyvälle ja tehokkaalle hallinnolle; muistuttaa tarpeesta varmistaa, että vaaliprosessit ovat täysin kansainvälisten normien, Euroopan demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj/ODIHR) suositusten ja Venetsian komission lausuntojen mukaisia, erityisesti kun on kyse vaalilainsäädäntöä ja puolueiden rahoitusta koskevien lainsäädäntömuutosten hyväksymisestä; suhtautuu tähän liittyen myönteisesti Georgian vaalisäännöstöön useiden puolueiden tuella tehtyihin sähköistä äänestystä ja puolueiden rahoitusta koskeviin muutoksiin, jotka ovat Etyjin/ODIHR:n ja Venetsian komission suositusten mukaisia;

22.

kannustaa toteuttamaan uusia julkishallinnon uudistuksia, joilla pyritään varmistamaan vastuullinen, avoin ja tehokas julkishallinto kaikilla tasoilla, erityisesti julkisen varainhoidon alalla; korostaa vertaistiedon vaihdon ja institutionaalisten kumppanuuksien kautta tarjottavan EU:n julkisen sektorin asiantuntemuksen merkitystä julkisen sektorin valmiuksien kehittämisessä; suhtautuu myönteisesti aikomukseen perustaa itäisen kumppanuuden julkishallintoa koskeva akatemia, kuten itäisen kumppanuuden huippukokouksessa 15. joulukuuta 2021 annetussa yhteisessä julistuksessa määrätään, ja kehottaa käynnistämään akatemian nopeasti;

23.

korostaa digitalisaation kauaskantoisia hyötyjä hyvän hallintotavan, avoimuuden ja korruption torjunnan edistämisessä; toteaa, että digitaaliteknologia voi merkittävästi helpottaa kansalaisten osallistumista päätöksentekoprosesseihin ja näiden prosessien valvontaa; kannattaa itäisen kumppanuuden uuden toimintaohjelman painopistettä, jolla edistetään erityisesti digitalisaatiota ja sähköistä hallintoa;

24.

pitää valitettavana Valko-Venäjän viranomaisten päätöstä keskeyttää osallistuminen itäisen kumppanuuden ohjelmaan; odottaa innokkaasti yhteistyön jatkamista Valko-Venäjän kanssa heti, kun tarvittavat edellytykset rauhanomaiselle demokraattiselle siirtymälle ovat olemassa, jotta voidaan luoda yhteinen toimintasuunnitelma, joka perustuu yhteisiin arvoihin ja yhteisiin etuihin; jatkaa sitoutumistaan ja tukeaan Valko-Venäjän kansalaisille, kansalaisyhteiskunnalle ja riippumattomille tiedotusvälineille;

25.

vetoaa kaikkiin Euroopan poliittisiin ryhmittymiin, jotta ne auttaisivat Valko-Venäjän oppositiossa olevia sisarpuolueitaan pysymään toimintakykyisinä, kun otetaan huomioon Lukašenkan tunnustamattoman hallinnon tekemä muutos Valko-Venäjän poliittisia puolueita koskevaan lakiin, ja kehottaa niitä jatkamaan aktiivista yhteistyötä niiden kanssa riippumatta siitä, onko ne rekisteröity;

26.

korostaa tarvetta syrjimättömyyteen haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä, kuten vähemmistöryhmiä, hlbtiq+-henkilöitä ja vammaisia henkilöitä, kohtaan sekä sukupuolten tasa-arvoon, jotta parannetaan eri ryhmien edustusta ja niiden sosioekonomisia olosuhteita ja edistetään siten vakaampia ja tasa-arvoisempia yhteiskuntia ja hyvää hallintotapaa;

27.

panee tyytyväisenä merkille, että Armenia ja Azerbaidžan ovat vahvistaneet sitoutuvansa pyrkimään rauhansopimukseen, vahvistaneet sitoutumisensa Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjaan ja vuoden 1991 Alma-Atan julistukseen, joiden avulla ne tunnustavat toistensa alueellisen koskemattomuuden ja suvereniteetin, ja vahvistaneet, että tämä muodostaa perustan rajanmäärityskomissioiden työlle; suhtautuu myönteisesti EU:n siviilivalvontaoperaation onnistuneeseen täytäntöönpanoon Armeniassa Azerbaidžanin rajalla; suhtautuu myönteisesti EU:n siviilioperaation toteuttamiseen Armeniassa perimmäisenä tavoitteena edistää kestävää rauhaa alueella vähentämällä konfliktialueilla ja Armenian raja-alueilla tapahtuvien selkkausten määrää, alentamalla näillä alueilla asuvan väestön riskitasoa ja edistämällä siten Armenian ja Azerbaidžanin välisten suhteiden normalisointia; toistaa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan näkemyksen, jonka mukaan onnettomuuksien ennaltaehkäisyn kannalta on olennaisen tärkeää varmistaa, että joukkojen välinen etäisyys on asianmukainen; suhtautuu myönteisesti sopimukseen siitä, että liikenneyhteyksien vapauttamista alueella jatketaan ilman ekstraterritoriaalisia vaatimuksia;

28.

kehottaa käsittelemään täydellisesti ja nopeasti kaikki jäljellä olevat humanitaariset kysymykset, mukaan lukien kaikkien armenialaisten pidätettyjen vapauttaminen, kaikkien Vuoristo-Karabahin konfliktin aikana kadonneiden tai tahdonvastaisesti kadonneiden henkilöiden kohtalon selventäminen sekä alueen kulttuuriperinnön suojelemiseen tähtäävän Unescon operaation toteuttaminen; suhtautuu myönteisesti EU:n tukeen humanitaarisissa miinanraivaustoimissa; korostaa, että Vuoristo-Karabahin armenialaisten oikeuksista ja turvallisuudesta on huolehdittava kestävän rauhan varmistamiseksi alueella;

29.

kehottaa yhteispuheenjohtajia välittämään tämän päätöslauselman Euroopan parlamentille, neuvostolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Euroopan naapuruuspolitiikasta ja laajentumisneuvotteluista vastaavalle komission jäsenelle sekä EU:n jäsenvaltioiden ja itäisen kumppanuuden maiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0406.

(2) EUVL C 28, 27.1.2020, s. 97.

(3) EUVL C 361, 8.9.2021, s. 1.

(4) EUVL C 134, 24.4.2020, s. 1.

(5) EUVL C 362, 8.9.2021, s. 114.

(6) EUVL L 261, 30.8.2014, s. 4.

(7) EUVL L 260, 30.8.2014, s. 4.

(8) EUVL L 161, 29.5.2014, s. 3.

(9) EUVL L 23, 26.1.2018, s. 4.

(10) EYVL L 246, 17.9.1999, s. 3.

29.6.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 229/8

Päätöslauselma pääkaupungeista: taloudellinen kehitys ja haasteet covid-19-pandemian jälkeisessä maailmassa

(2023/C 229/02)

EURONESTIN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 5 ja 6 artiklan sekä 145–149 artiklan (IX osasto – Työllisyys) ja 165 ja 166 artiklan (XII osasto – Koulutus, ammatillinen koulutus, nuoriso ja urheilu),

ottaa huomioon itäisen naapuruuden politiikan kehittämisen vuodesta 2004 ja sen itäisen kumppanuuden osan vuodesta 2009 lähtien ja erityisesti komission kertomukset sen toteuttamisessa saavutetusta edistymisestä,

ottaa huomioon EU:n ja Georgian (1), EU:n ja Moldovan (2) sekä EU:n ja Ukrainan (3) väliset assosiaatiosopimukset, jossa asetetaan pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppa-alueiden tavoite, sekä EU:n ja Armenian (4) välinen kokonaisvaltaisen ja tehostetun kumppanuussopimuksen sekä EU:n ja Azerbaidžanin (5) välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen,

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätöksen myöntää Ukrainalle ja Moldovalle ehdokasmaan asema ja tunnustaa Georgian jäsenyysnäkymät,

ottaa huomioon 3. toukokuuta 2011 annetun Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen perustamisasiakirjan (jota on viimeksi muutettu 26. kesäkuuta 2018) (6),

ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2017 julkaistun komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon yhteisen yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Itäinen kumppanuus – 20 tavoitetta vuodelle 2020 tärkeimpiä prioriteetteja ja konkreettisia tuloksia painottaen” (SWD(2017) 300),

ottaa huomioon Euroopan komission ja komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 18. maaliskuuta 2020 antaman yhteisen tiedonannon ”Itäisen kumppanuuden politiikka vuoden 2020 jälkeen: Selviytymiskykyä parantava ja kaikkia hyödyttävä itäinen kumppanuus” (JOIN(2020) 7) ja neuvoston 11. toukokuuta 2020 antamat päätelmät itäisen kumppanuuden politiikasta vuoden 2020 jälkeen,

ottaa huomioon 12. kesäkuuta 2020 annetun Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen puhemiehistön viestin 18. kesäkuuta 2020 pidetystä itäisen kumppanuuden johtajien videokonferenssista,

ottaa huomioon 15. joulukuuta 2021 Brysselissä pidetyn itäistä kumppanuutta käsitelleen huippukokouksen yhteisen julkilausuman;

ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin suosituksen neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle itäisestä kumppanuudesta kesäkuun 2020 huippukokousta (7) edeltävänä aikana,

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin huomautukset, jotka hän esitti 18. kesäkuuta 2020 pidetyn itäisen kumppanuuden johtajien videokonferenssin jälkeen,

ottaa huomioon EU:n ja itäisten kumppanimaiden paikallis- ja alueviranomaisten konferenssin toimintasuunnitelman vuosille 2018–2020,

ottaa huomioon 9. joulukuuta 2019 Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen antaman päätöslauselman innovoinnista koulutuksessa ja koulutusuudistuksissa EU:ssa ja itäisen kumppanuuden maissa: haasteet ja mahdollisuudet (8),

ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen huippukokouksessa 25. syyskuuta 2015 hyväksytyn kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja erityisesti kestävän kehityksen tavoitteen 4, joka koskee kaikille avoimen, tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen sekä elinikäisten oppimismahdollisuuksien takaamista,

ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, josta Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat julistuksen Göteborgissa 17. marraskuuta 2017 pidetyssä oikeudenmukaisia työpaikkoja ja kasvua käsitelleessä sosiaalialan huippukokouksessa, ja erityisesti ensimmäisen pilarin, jonka mukaan jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja osallistavaan opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sellaisten taitojen ylläpitämiseksi ja hankkimiseksi, jotka mahdollistavat täysipainoisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja auttavat työmarkkinoille siirtymisessä,

ottaa huomioon unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman Erasmus+ perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1288/2013 (9) kumoamisesta 20. toukokuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/817,

ottaa huomioon 22. maaliskuuta 2016 Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen antaman päätöslauselman ammattipätevyyden, työkokemuksen ja korkeakoulututkintotodistusten vastavuoroisesta tunnustamisesta Bolognan prosessin (10) puitteissa,

ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2016 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Analytical underpinning for a New Skills Agenda for Europe” (SWD(2016) 195),

ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle – Vahvistetaan yhdessä inhimillistä pääomaa, työllistettävyyttä ja kilpailukykyä” (COM(2016) 381),

ottaa huomioon 7. joulukuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Koulutuksen parantaminen ja nykyaikaistaminen” (COM(2016) 941),

ottaa huomioon 17. tammikuuta 2018 annetun komission tiedonannon digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmasta (COM(2018) 22),

ottaa huomioon 17. tammikuuta 2018 annetun komission ehdotuksen neuvoston suositukseksi yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä (COM(2018) 23),

ottaa huomioon 17. tammikuuta 2018 annetun komission ehdotuksen neuvoston suositukseksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista (COM(2018) 24),

ottaa huomioon 22. toukokuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Nuoriso-, koulutus- ja kulttuuripolitiikan rooli vahvemman Euroopan rakentamisessa” (COM(2018) 268),

ottaa huomioon 30. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä (COM(2020) 625),

ottaa huomioon 26. marraskuuta 2018 annetun neuvoston suosituksen korkea-asteen ja toisen asteen koulutuksen tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen edistämisestä (11),

ottaa huomioon eurooppalaisen korkeakoulutusalueen (EHEA) ministerikokouksen jälkeen 19. marraskuuta 2020 annetun Rooman julkilausuman,

ottaa huomioon 11. joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman koulutuksesta digitaalisella aikakaudella: EU:n politiikan laatimista koskevat haasteet, mahdollisuudet ja kokemukset (12),

ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010) 2020),

ottaa huomioon 5. toukokuuta 2020 annetun jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoja koskevan Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ehdotuksesta neuvoston päätökseksi,

ottaa huomioon 30. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmasta 2021–2027: Koulutuksen mukauttaminen digitaaliaikaan” (COM(2020) 624), joka perustuu vuosien 2018–2020 digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaan,

ottaa huomioon 25. kesäkuuta 1958 julkaistun Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen työmarkkinoilla ja ammatinharjoittamisen yhteydessä tapahtuvasta syrjinnästä (N:o 111),

ottaa huomioon 23. kesäkuuta 1975 julkaistun Kansainvälisen työjärjestön (ILO) inhimillisten voimavarojen kehittämistä koskevan yleissopimuksen (N:o 142),

ottaa huomioon 26. helmikuuta 2020 annetun komission ehdotuksen neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (COM(2020) 70) sekä tätä ehdotusta koskevat 5. toukokuuta 2020 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ja 10. heinäkuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselman (13),

ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon Euroopan uudesta teollisuusstrategiasta (COM(2020) 102),

ottaa huomioon 27. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan h-hetki: korjaamalla ja kehittämällä parempaa seuraavalle sukupolvelle” (COM(2020) 456),

ottaa huomioon 21. heinäkuuta 2020 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät ja 23. heinäkuuta 2020 annetun parlamentin päätöslauselman 17.–21. heinäkuuta 2020 pidetyn Eurooppa-neuvoston ylimääräisen kokouksen päätelmistä (14) sekä 10.–11. joulukuuta 2020 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

ottaa huomioon komission kertomuksen makrotaloudellisen rahoitusavun toteutuksesta kolmansille maille vuonna 2019 (COM(2020) 296),

ottaa huomioon Euroopan investointipankin vuoden 2018 vuosikertomuksen, jossa käsitellään itäisen kumppanuuden teknisen avun rahastoa,

ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2018 annetun komission ehdotuksen ”Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta vuosiksi 2021–2027” (COM(2018) 434),

ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma”, jossa kiinnitetään erityistä huomiota vahvoihin ympäristö-, energia- ja ilmastokumppanuuksiin itäisen kumppanuuden valtioiden kanssa (COM(2019) 640),

ottaa huomioon 26. syyskuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1601 Euroopan kestävän kehityksen rahaston (EKKR), EKKR-takuun ja EKKR-takuurahaston (15) perustamisesta,

ottaa huomioon 28. toukokuuta 2020 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi elpymis- ja palautumistukivälineestä sekä sen liitteet (COM(2020) 408),

ottaa huomioon 12. joulukuuta 2015 tehdyn Pariisin ilmastosopimuksen,

ottaa huomioon 19. tammikuuta 2021 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle ”Yhtenä rintamana covid-19-virusta vastaan” ja erityisesti komission kehotuksen sen varmistamiseksi, että itäisen kumppanuuden maat saavat osan EU:n varmistamista 2,3 miljardista rokoteannoksesta (COM(2021) 35),

ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Pk-yritysstrategia kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten” (COM(2020) 103),

ottaa huomioon 10. lokakuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman ulkomaisesta sekaantumisesta vaaleihin ja disinformaatiosta kansallisissa ja eurooppalaisissa demokraattisissa prosesseissa (16),

ottaa huomioon 19. syyskuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman Euroopan muistiperinnön merkityksestä Euroopan tulevaisuudelle (17),

ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma – Puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta” (COM(2020) 98),

ottaa huomioon eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020) (18)12. toukokuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät,

ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EU:n terveysalan toimintaohjelman perustamisesta kaudeksi 2021–2027 ja asetuksen (EU) N:o 282/2014 kumoamisesta (”EU4Health-ohjelma”) (COM(2020) 405),

ottaa huomioon 12. joulukuuta 2022 ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Josep Borrellin johdolla pidetyn Eurooppa-kumppanuuden maiden ulkoministerien kokouksen,

ottaa huomioon yhteisen valmisteluasiakirjan ”Elpyminen, selviytymiskyky ja uudistus: itäisen kumppanuuden painopisteet vuoden 2020 jälkeen”,

ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2022 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman turvallisuudesta itäisen kumppanuuden alueella ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan roolista (19),

ottaa huomioon Euroopan investointipankin arvioinnin itäisen kumppanuuden teknisen avun rahastosta (2010–2019),

ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY, markkinavakausvarannon perustamisesta unionin kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmään ja sen toiminnasta annetun päätöksen (EU) 2015/1814 sekä asetuksen (EU) 2015/757 muuttamisesta (EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistaminen),

ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 09/2021 ”Disinformaation vaikutus Euroopan unioniin: ongelmaan on tartuttu, mutta sitä ei ole vielä taltutettu”,

ottaa huomioon 24. ja 25. maaliskuuta 2022 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

ottaa huomioon, että covid-19-pandemian taloudellisilla ja muilla seurauksilla on ollut merkittävä vaikutus itäisen kumppanuuden maihin, sillä ne ovat vaikuttaneet kauppaan ja rahalähetyksiin; ottaa huomioon, että hallitukset reagoivat pandemiaan ja että Azerbaidžan, Armenia ja Georgia ottivat käyttöön välittömiä kieltoja ja rajoituksia useilla aloilla;

ottaa huomioon, että Euroopan unioni otti käyttöön yli 2,5 miljardia euroa tukeakseen Armeniaa, Azerbaidžania, Valko-Venäjää, Georgiaa, Moldovan tasavaltaa ja Ukrainaa covid-19-pandemian torjunnassa; ottaa huomioon, että se tuki myös covid-19-rokotteiden käyttöönottoa ja rokottamista itäisen kumppanuuden maissa (40 miljoonalla eurolla) ja sitä, että jäsenvaltiot jakoivat Euroopan lääkeviraston hyväksymiä rokotteita itäisen kumppanuuden maiden kanssa Puolan koordinoimaa Team Europe -lähestymistapaa noudattaen (35 miljoonalla eurolla);

C.	ottaa huomioon, että matkailun vähentyminen koetteli Georgiaa enemmän kuin mitään muuta itäisen kumppanuuden maata ja että vaikutus Azerbaidžanin matkailualaan oli myös tuhoisa;

ottaa huomioon, että rajoituksilla viruksen leviämisen hillitsemiseksi oli kielteinen vaikutus pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin); ottaa huomioon, että epidemian puhkeaminen Jerevanissa Armeniassa aiheutti sen, että alueella toimivat pk-yritykset kärsivät tuhoisammista vaikutuksista kuin muissa yhteisöissä; ottaa huomioon, että pk-yritykset Azerbaidžanin suurissa kaupungeissa ja muiden itäisen kumppanuuden maiden kaupungeissa raportoivat ongelmista, jotka johtuvat kysynnän laskusta, toimitusketjun häiriöistä sekä myynnin ja voittojen laskusta;

E.	toteaa, että suorien ulkomaisten investointien voimakas väheneminen itäisen kumppanuuden alueella vaikuttaa alueen kriisin jälkeiseen elpymiseen;

ottaa huomioon, että Team Europe -tukiohjelmasta myönnettiin 100 miljoonaa euroa, jonka tarkoituksena on auttaa pk-yrityksiä, itsenäisiä ammatinharjoittajia ja muita henkilöitä saamaan helposti luottoa ja vauhdittamaan liiketoimintaansa kriisin jälkeen; ottaa huomioon, että EU4Business-aloitteen kautta myönnettiin pk-yrityksille yli 200 miljoonaa euroa paikallisessa valuutassa nykyisistä luottolimiiteistä ja avustuksista;

G.	ottaa huomioon, että koulutusjärjestelmä kärsi vakavasti pandemian aikana, koska perinteisistä opetusmenetelmistä siirryttiin välittömästi verkko-opetukseen;

H.	ottaa huomioon, että digitaalisten palvelujen kehitystaso vaihtelee itäisen kumppanuuden maiden välillä ja niiden internetin levinneisyydessä on havaittavissa eroja;

I.	ottaa huomioon, että palveluala kärsi eniten itäisen kumppanuuden maissa, koska niissä internetin levinneisyys on vähäisempää ja verkkokauppa ei ole kehittynyt;

ottaa huomioon, että itäisen kumppanuuden maita koskevasta kokonaisarvioinnista käy ilmi, että pahimmasta ja syvimmästä talouden taantumasta kärsivät kaupungit, erityisesti ne kaupungit, joissa on paljon väestöä, taloudellista toimintaa ja covid-19-tapauksia, ja että myös viestinnän puute, tiiviimmät etäisyydet ja toimitusketjujen häiriöt vaikuttivat niihin pahemmin;

K.	ottaa huomioon, että itäisen kumppanuuden maiden toteuttamat toimenpiteet, joilla pyrittiin lieventämään pandemian vaikutuksia pk-yrityksiin, olivat yhdenmukaisia EU:ssa toteutettujen toimenpiteiden kanssa;

L.	ottaa huomioon, että hallitusten toteuttamat toimenpiteet terveyskriisin lieventämiseksi johtivat monien yritysten täydelliseen tai osittaiseen sulkemiseen ja toiminnan keskeyttämiseen, mikä nosti työttömyyttä;

M.	ottaa huomioon, että itäisen kumppanuuden alueen korkea työttömyys ja alhaiset säästöt voivat johtaa pitkittyneeseen talouden laskusuhdanteeseen ja köyhyyteen;

N.	toteaa, että itäisen kumppanuuden alueen talouden elpymisen odotetaan olevan pitkä ja monimutkainen prosessi;

O.	ottaa huomioon, että laajamittaisia selvitystiloja ja konkursseja on vähennetty itäisen kumppanuuden maissa siten, että pk-yrityksille on myönnetty lainoja ja lyhytaikaista rahoitusta covid-19-pandemian aikana;

P.	ottaa huomioon, että pandemian aiheuttamat tai pahentamat taloudelliset vaikeudet voisivat nostaa työttömyysastetta entisestään ja luoda lisää esteitä työllistettävyydelle;

Q.	toteaa, että digitaaliteknologiaan tehtävien investointien puute lisää yritysten, ihmisten ja alueiden välistä eriarvoisuutta;

R.	ottaa huomioon, että kuluttajien kysynnän merkittävää laskua itäisen kumppanuuden maissa, myös niiden pääkaupungeissa, voidaan pitää covid-19-pandemian pitkän aikavälin seurauksena;

S.	katsoo, että itäisen kumppanuuden maiden olisi painotettava voimakkaasti koulutuksen roolia sosiaalisessa ja taloudellisessa kehityksessä;

ottaa huomioon, että Venäjän provosoimattomalla hyökkäyssodalla on ollut tuhoisa vaikutus paitsi Ukrainaan myös itäisen kumppanuuden alueeseen kokonaisuudessaan ja että se on vaikuttanut kaikkiin julkisen elämän osa-alueisiin, mukaan lukien ennakoimattomat vaikutukset terveydenhuoltoon ja yhteiskunnalliseen hyvinvointiin;

U.	ottaa huomioon, että Euroopan unioni on vahvistanut sitoutumisensa itäiseen kumppanuuteen ja halukkuutensa tehdä itäisestä kumppanuudesta joustavampi ja kumppanimaiden tarpeisiin räätälöity;

korostaa, että covid-19-pandemialla oli voimakas ja kielteinen vaikutus itäisen kumppanuuden maiden pääkaupunkeihin, joissa se vaikutti keskus- ja paikallisviranomaisiin sekä yrityksiin ja yhteiskuntaan;

toteaa, että viranomaisten oli löydettävä vaihtoehtoja ja etsittävä ratkaisuja pandemian aiheuttamien laajojen taloudellisten vahinkojen minimoimiseksi itäisen kumppanuuden maiden pääkaupungeissa;

toteaa, että covid-19-pandemia on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joka vaikutti työvoiman muuttoliikkeen dynamiikkaan alueella; panee tässä yhteydessä merkille, että pandemia vähensi merkittävästi ihmisten liikkuvuutta, mikä lisäsi työttömyyttä pääkaupungeissa;

korostaa, että covid-19-kriisi johti vakavaan talouden taantumaan, joka vaikutti sekä talouksiin että yhteiskuntiin; panee samalla merkille, että se tarjoaa mahdollisuuden pohtia uudelleen nykyisiä yhteistyömalleja eri kotimaisten ja kansainvälisten sidosryhmien välillä;

korostaa, että on tärkeää edistää monenvälisyyttä, strategisia painopisteitä ja koulutusta ja innovointia koskevien keskeisten kansainvälisten sitoumusten ja tavoitteiden saavuttamista pääkaupungeissa, mukaan lukien kestävän kehityksen tavoitteet, Agenda 2030 ja Pariisin sopimus;

toteaa, että koulutusalan digitaaliteknologiat parantavat yleisesti talouden ja koulutuksen välistä synergiaa ja että koulutuslaitosten ja erityisesti EU:n ohjelmiin osallistuvien oppilaitosten tekemät investoinnit tieto- ja viestintätekniikkaan tuottavat tulosta pääkaupungeissa;

korostaa, että EU:n lähestymistavassa on pyrittävä tukemaan demokraattisia ja taloudellisia uudistuksia sekä vahvistamaan institutionaalista ja yhteiskunnallista sietokykyä;

painottaa, että tieto- ja viestintätekniikka on sisällytettävä opetus- ja oppimisprosesseihin ja että koulutusta on muokattava, jotta voidaan siirtyä tietämyksen välittämisen mallista tietämyksen yhteiskehittämisen malliin pääkaupungeissa;

korostaa, että kouluttamalla opettajia uudelleen ja nykyaikaistamalla koulutusjärjestelmää siten, että se soveltuu digitaaliaikaan, maat voivat parantaa koulutusjärjestelmiensä laatua;

10.

toteaa, että itäisen kumppanuuden maat voivat käyttää tätä tilaisuutta hyväkseen nopeuttaakseen strategioitaan ja lisätäkseen investointejaan koulutusjärjestelmiin, jotta voidaan tarjota korkeatasoista, helposti saatavilla olevaa ja osallistavaa koulutusta, mukaan lukien ammatillinen koulutus, elinikäinen oppiminen, täydennyskoulutus ja uudelleenkouluttautuminen;

11.

kannattaa itäisen kumppanuuden maiden välisten yhteyksien ja vaihtojen vahvistamista kansalaisyhteiskunnan tasolla kehitettyjen yhteisten hankkeiden avulla, myös tukemalla nuoria opiskelijoita ja ammattilaisia, jotta he voivat osallistua Erasmus+ -ohjelman kaltaisiin EU:n koulutusohjelmiin;

12.

korostaa itäisen kumppanuuden maiden merkitystä näiden tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla parempia infrastruktuureja, yhteyksiä ja digitaalisia laitteita sekä kouluttamalla opettajia hyödyntämään teknologiaa ja soveltamaan digitaalisia menetelmiä;

13.

toteaa, että itäisen kumppanuuden maat voivat lisätä liikkuvuutta koulutuksen ja oppimisen avulla edistääkseen sellaisten avaintaitojen ja kokemusten hankkimista, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä aktiivisen työmarkkinoille ja koko yhteiskuntaan osallistumisen kannalta;

14.

korostaa, että koulutusuudistuksia olisi edistettävä huolellisesti toteuttamalla keskeisiä ohjelmia, kuten Erasmus+, Luova Eurooppa ja Horisontti Eurooppa, kun taas pääkaupunkien kertynyt kokemus hyödyttäisi syrjäseutujen kehittämistä;

15.

muistuttaa, että kohdennetut taloudelliset kannustimet ja modulaariset oppimismahdollisuudet voivat kannustaa osallistumaan koulutukseen itäisen kumppanuuden maissa, jotta voidaan tehostaa niiden pyrkimyksiä auttaa heikosti koulutettuja aikuisia hankkimaan vähimmäistason luku- ja kirjoitustaidon, laskutaidon ja digitaaliset taidot;

16.

korostaa tarvetta tukea alueen akateemisia ja tutkimusalan osaamiskeskuksia vahvistamalla itäisen kumppanuuden maiden välistä akateemista ja koulutusyhteistyötä ja keventämällä samalla hallinnollisia rasitteita;

17.

korostaa, että itäisen kumppanuuden maiden olisi analysoitava korkeasti koulutettujen ja pätevien työntekijöiden kansainvälisen liikkuvuuden hallintaa ja jaettava parhaita käytäntöjä, jotta estettäisiin nuorempien ja paremmin koulutettujen työntekijöiden lähtömaistaan lähtemisestä aiheutuva haitallinen vaikutus talouskasvuun ja kehitykseen;

18.

korostaa tarvetta käyttää olemassa olevia etäopiskelukursseja aina kun se on mahdollista, kannustaa koulutusteknologiayrityksiä asettamaan resurssinsa helpommin saataville, monipuolistaa opetusmuotoja iän ja valmiuksien mukaan ja kannustaa opettajien yhteistyötä;

19.

korostaa, että digitaalisten asiantuntijoiden lisäämiseksi itäisen kumppanuuden maiden olisi vahvistettava digitaalisten perustaitojen ja -valmiuksien opetusta varhaisesta iästä lähtien ja kehitettävä houkuttelevia korkea-asteen koulutuksen opinto-ohjelmia ja parannettava samalla nuoremman sukupolven työllistymismahdollisuuksia;

20.

toteaa, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä syrjäseutujen syrjäytyneiden lasten yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamiseen;

21.

korostaa, että sukupuolten tasa-arvoa edistävän työpaikkakulttuurin edistämiseksi ja kaikenlaisen syrjinnän, myös sukupuolistereotypioiden, torjumiseksi itäisen kumppanuuden maiden on kurottava umpeen sukupuolten väliset erot ja edistettävä sukupuolisensitiivisempää opetusta kouluissa;

22.

korostaa tarvetta kiinnittää enemmän huomiota vammaisiin lapsiin varmistamalla verkko-opetuksen ja koulutusresurssien saatavuus;

23.

korostaa, että kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, työnantajajärjestöjen, työmarkkinaosapuolten, akateemisten laitosten, koulutuskeskusten ja työvoimatoimistojen on kartoitettava ja kurottava umpeen itäisen kumppanuuden maiden työmarkkinoiden tarpeiden ja niiden koulutusjärjestelmien tarjoamien akateemisten tutkintojen ja ammatillisten taitojen väliset kuilut;

24.

huomauttaa, että nuorille on annettava välineet ja tiedot, jotta he voivat osallistua kansalaistoimintaan, toimia aktiivisesti yhteiskunnassa ja rakentaa itselleen parempaa tulevaisuutta;

25.

korostaa tarvetta lisätä tukea Ukrainan kansalaisille, jotka kärsivät tällä hetkellä Venäjän perusteettomasta ja provosoimattomasta sotilaallisesta hyökkäyksestä Ukrainaa vastaan; panee merkille, että YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun toimiston mukaan helmikuun 20 ja joulukuun 2022 välisenä aikana yli 16,6 miljoonaa pakolaista pakeni Ukrainasta muihin maihin; panee myös merkille, että Ukrainan syyttäjänviraston mukaan sodan alkamisen ja 24. joulukuuta 2022 välisenä aikana 450 lasta sai surmansa ja 867 lasta haavoittui; toteaa, että nämä tiedot eivät sisällä tietoja alueilta, joilla harjoitetaan aktiivisia sotatoimia; panee lisäksi merkille, että 23. joulukuuta 2022 mennessä 2 619 Ukrainassa sijaitsevaa oppilaitosta oli vaurioitunut pommituksissa ja tykistöiskuissa ja 406 oli tuhoutunut täysin;

26.

muistuttaa, että yritysten ja korkeakoulujen on sitouduttava vahvasti opetussuunnitelmien mukauttamiseen ja harjoittelupaikkojen tarjoamiseen koulutuksen järjestäjien ja elinkeinoelämän välisen tiiviin yhteistyön avulla;

27.

korostaa, että haavoittuvassa asemassa olevia yrityksiä varten on luotava toisen mahdollisuuden politiikka ottamalla käyttöön lyhyt veloista vapauttamiseen kuluva aika, jolla poistettaisiin uudelleen aloittaviin yrityksiin kohdistuvat syrjivät lait, sekä laatimalla erityisiä ohjeita ja koulutuskursseja;

28.

korostaa, että itäisen kumppanuuden maiden koulutusjärjestelmien nykyaikaistaminen voi epäilemättä tuoda konkreettisia hyötyjä niiden omille kansalaisille;

29.

korostaa EU:n ohjelmista ja rahastoista annettavan jatkuvan taloudellisen tuen merkitystä ja painottaa nykyaikaisen infrastruktuurin kehittämistä, jotta itäisen kumppanuuden maita voidaan valmistella Euroopan unionin tulevaa jäsenyyttä varten;

30.

korostaa EU:n tärkeää roolia itäisen kumppanuuden maiden pyrkimysten tukemisessa; pitää Georgian Tbilisissä sijaitsevaa itäisen kumppanuuden Eurooppa-koulua tärkeänä osoituksena EU:n vaikutusvallasta alueella, sillä se tarjoaa yhteisten eurooppalaisten perusarvojen pohjalta kuudesta itäisen kumppanuuden maasta tuleville oppilaille ainutlaatuisen mahdollisuuden menestyä henkilökohtaisella, sosiaalisella ja ammatillisella tasolla;

31.

korostaa, että kansalaisyhteiskunnan olisi jatkossakin keskityttävä kohdennettuihin toimenpiteisiin, joilla tuetaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa sen perustavanlaatuisessa tehtävässä valvoa hallitusten toimia, erityisesti niiden covid-19-pandemian jälkeisiä elvytystoimia;

32.

korostaa, että itäisen kumppanuuden maiden pääkaupungit voivat poistaa oppimisen esteitä ja tukea kaikille saatavilla olevaa innovatiivista ja osallistavaa koulutusta ja siten tehdä eurooppalaisesta korkeakoulutusalueesta todellisen;

33.

korostaa tarvetta vähentää hallinnollisia rasitteita nopeuttamalla sähköistä hallintoa koskevien aloitteiden täytäntöönpanoa ja tarjota samalla kansalaisille mahdollisuuksia käyttää kaikkia tarvittavia julkisia palveluja;

34.

panee merkille, että nuorille on luotava edellytykset opiskella, kouluttautua, työskennellä ja osallistua yhteiskuntaan, ja kehottaa EU:ta lisäämään edelleen tukeaan tässä asiassa;

35.

korostaa tarvetta tehdä investointeja kilpailukyvyn ja EU:n arvoketjuihin integroitumisen vahvistamiseksi;

36.

korostaa kulttuurin ja demokratian opetusta koskevien aloitteiden luomista liikkuvuuden ja ihmisten välisten yhteyksien lisäämiseksi sekä yhteiskuntien vahvistamiseksi kestävän sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen avulla;

37.

korostaa, että on tärkeää parantaa valmiuksia ennakoida covid-19-pandemiaan liittyviä disinformaatiotoimia, puuttua ja reagoida niihin sekä käsitellä yhteiskunnan selviytymiskykyä propagandan, valeuutisten ja vihapuheen aiheuttamia uhkia vastaan rajoittamatta tiedotusvälineiden sananvapautta;

38.

korostaa, että on tärkeää luoda laadukkaita työpaikkoja nuorille, mikä on erityisen haastavaa, kun otetaan huomioon rakenteelliset muutostekijät, kuten teknologiset innovaatiot ja globalisaatio, jotta vältetään ”aivovuodon” sosioekonomiset seuraukset itäisen kumppanuuden maissa;

39.

panee merkille, että covid-19-pandemian aikana kaikkien itäisen kumppanuuden maiden terveydenhuoltojärjestelmät olivat nopeasti ylikuormitettuja, minkä vuoksi poliittisten päättäjien olisi lisättävä vastavuoroisuutta ja julkisen terveydenhuollon rahoitusta valmiuden lisäämiseksi;

40.

huomauttaa, että covid-19-pandemia on nopeuttanut digitaalista siirtymää ja että itäisen kumppanuuden maiden olisi arvioitava uudelleen nykyisten koulutusjärjestelmien kestävyyttä ja tehokkuutta;

41.

korostaa, että itäisen kumppanuuden maiden olisi tehtävä yhteistyötä pandemian jälkeisiä elvytystoimia koskevien kokemusten jakamiseksi, jotta voidaan vahvistaa valmiutta ja vastavuoroisuutta vastaaviin haasteisiin vastaamiseksi tulevaisuudessa;

42.

korostaa, että tarvitaan selkeät puitteet työpaikoille, jotta voidaan edistää kaksitasoista siirtymää, varmistaa elpyminen covid-19-pandemian sosioekonomisista vaikutuksista, vahvistaa pääkaupunkien kestävää kilpailukykyä, varmistaa ihmisarvoiset työpaikat ja yhtäläiset mahdollisuudet sekä lisätä alueen vakautta ja vaurautta;

43.

korostaa tarvetta vahvistaa strategisia investointeja kestävän, vihreän ja kiertotalouden kasvun edistämiseksi ja parantaa samalla elintarviketurvaa itäisen kumppanuuden alueella;

44.

korostaa, että on tärkeää edistää talouskehitystä esimerkiksi lisäämällä yhteyksiä ja aluekehitystä, alueiden sisäistä kauppaa, maataloutta ja maaseudun kehittämistä painottamalla voimakkaasti ympäristönsuojelua, jotta voidaan vahvistaa kykyä sietää ilmastonmuutosta, nopeuttaa siirtymistä vähähiiliseen kiertotalouteen ja kehittää digitaalitaloutta;

45.

panee merkille, että on tärkeää parantaa teknistä asiantuntemusta ja valmiuksia, jotta voidaan ottaa käyttöön kansalliset päästöjen seuranta-, raportointi- ja todentamispuitteet Pariisin sopimuksen mukaisen uuden tehostetun avoimuuskehyksen mukaisesti;

46.

suhtautuu myönteisesti itäistä kumppanuutta koskevaan talous- ja investointisuunnitelmaan, jonka tarkoituksena on ottaa EU:n talousarviosta käyttöön 2,3 miljardia euroa avustuksina, yhdistelmärahoituksena ja takuina, jotta voidaan tukea pandemian jälkeistä elpymistä ja muuttaa itäisen kumppanuuden maiden talouksia kestävällä tavalla, jotta ne olisivat kestävämpiä ja yhtenäisempiä; toteaa, että suunnitelman avulla voitaisiin saada jopa 17 miljardia euroa julkisia ja yksityisiä investointeja;

47.

kehottaa kaikkia EU:n ja itäisen kumppanuuden maiden sidosryhmiä tehostamaan toimiaan merkittävien lippulaivahankkeiden toteuttamiseksi, mukaan luettuina hankkeet, joiden tarkoituksena on kehittää yhteyksiä Mustallamerellä, kuten Mustanmeren vedenalainen sähkönsiirtokaapeli ja valokuitukaapeli sekä Georgian ja EU:n jäsenvaltioiden (Romanian ja Bulgarian) väliset suorat lautta- ja syöttöliikennepalvelut, jotka lyhentäisivät kauttakulku- ja vaihtoaikoja ja tekisivät näistä alueista helpommin saavutettavia;

48.

muistuttaa, että Euroopan unioni tukee jatkossakin niitä itäisen kumppanuuden maita, jotka haluavat parantaa kestävyyttään ja vakauttaan alueella, tarjoamalla monenlaista yhteistyötä ja osallistumista muun muassa kyber-, hybridi- ja muiden ei-sotilaallisten keinojen avulla;

(1) EUVL L 261, 30.8.2014, s. 4.

(2) EUVL L 260, 30.8.2014, s. 4.

(3) EUVL L 161, 29.5.2014, s. 3.

(4) EUVL L 23, 26.1.2018, s. 4.

(5) EYVL L 246, 17.9.1999, s. 3.

(6) EUVL C 198, 6.7.2011, s. 4.

(7) EUVL C 362, 8.9.2021, s. 114.

(8) EUVL C 134, 24.4.2020, s. 16.

(9) EUVL L 189, 28.5.2021, s. 1.

(10) EUVL C 193, 31.5.2016, s. 17.

(11) EUVL C 444, 10.12.2018, s. 1.

(12) EUVL C 388, 13.11.2020, s. 2.

(13) EUVL C 371, 15.9.2021, s. 134.

(14) EUVL C 371, 15.9.2021, s. 110.

(15) EUVL L 249, 27.9.2017, s. 1.

(16) EUVL C 202, 28.5.2021, s. 25.

(17) EUVL C 171, 6.5.2021, s. 25.

(18) EUVL C 119, 28.5.2009, s. 2.

(19) EUVL C 493, 27.12.2022, s. 70.

(20) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0406.

29.6.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 229/16

Päätöslauselma vihreästä energiasiirtymästä vastauksena itäisen kumppanuuden maiden nykyisiin energiaturvallisuuden haasteisiin Venäjän hyökkäys- ja miehityssodan yhteydessä

(2023/C 229/03)

EURONESTIN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS, joka

ottaa huomioon 3. toukokuuta 2011 annetun Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen perustamisasiakirjan,

ottaa huomioon 15. joulukuuta 2021 Brysselissä pidetyn itäistä kumppanuutta käsitelleen huippukokouksen yhteisen julkilausuman,

ottaa huomioon komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 18. maaliskuuta 2020 antaman yhteisen tiedonannon ”Itäisen kumppanuuden politiikka vuoden 2020 jälkeen – Selviytymiskykyä parantava ja kaikkia hyödyttävä itäinen kumppanuus” (JOIN(2020) 7),

ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan, 12. joulukuuta 2015 hyväksytyn ja Euroopan unionin ratifioiman Pariisin ilmastosopimuksen, jonka osapuolia itäisen kumppanuuden maat myös ovat,

ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019) 640) ja myöhemmät lainsäädäntöehdotukset ja toimet,

ottaa huomioon 18. toukokuuta 2022 annetun komission tiedonannon REPowerEU-suunnitelmasta (COM(2022) 230),

ottaa huomioon 20. heinäkuuta 2022 annetun komission tiedonannon ”Kaasua säästöön talven varalle” (COM(2022) 360) ja koordinoiduista kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteistä 5. elokuuta 2022 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2022/1369 (1),

ottaa huomioon korkeisiin energianhintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä 6. lokakuuta 2022 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2022/1854 (2),

ottaa huomioon 13. lokakuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Miten vastata energian hintojen nousuun: toiminta- ja tukivälineistö” (COM(2021) 660),

ottaa huomioon EU:n sekä Georgian (3), Moldovan (4) ja Ukrainan (5) välillä tehdyt assosiaatiosopimukset ja erityisesti niiden energia-alan yhteistyötä koskevat määräykset,

ottaa huomioon Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan välisen kokonaisvaltaisen ja tehostetun kumppanuussopimuksen (6), jäljempänä ”CEPA-sopimus”, ja erityisesti sen energia-alan yhteistyötä koskevat määräykset,

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Azerbaidžanin tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen (7) sekä käynnissä olevat neuvottelut uudesta puitesopimuksesta,

ottaa huomioon energiayhteisön perustamissopimuksen, jossa on osapuolina kolme assosioitunutta maata ja johon Armenia osallistuu tarkkailijana,

ottaa huomioon itäisen kumppanuuden foorumin 3 tekemän työn liitettävyydestä, energiatehokkuudesta, ympäristöstä ja ilmastonmuutoksesta ja erityisesti energiapaneelin,

ottaa huomioon 16. huhtikuuta 2021 annetun Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen päätöslauselman ”Kohti energiatehokkuutta, monipuolistamista ja riippumattomuutta – kapasiteettitarpeiden tyydyttäminen Euroopan energiapolitiikan vahvistamista ja itäisen kumppanuuden maiden energiavarmuuteen liittyvien uhkien torjumista varten”,

ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteet ja erityisesti kohtuuhintaista ja puhdasta energiaa koskevan tavoitteen 7 ”varmistetaan kohtuuhintaisen, luotettavan, kestävän ja nykyaikaisen energian saatavuus kaikille” ja ilmastotoimia koskevan tavoitteen 13 ”toimitaan kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan”,

A.	katsoo, että kaikille EU:ssa ja itäisen kumppanuuden maissa asuville ihmisille olisi tarjottava kunnianhimoisten politiikkatoimien avulla turvallinen, puhdas, terveellinen ja kestävä ympäristö;

ottaa huomioon, että Venäjän laittomalla, perusteettomalla ja provosoimattomalla sodalla Ukrainaa vastaan ja Georgian ja Moldovan alueiden jatkuvalla miehityksellä on dramaattisia seurauksia ihmisille kaikkialla EU:ssa ja itäisen kumppanuuden maissa, erityisesti energiaköyhyyden nopea lisääntyminen ja energianhintojen nousu;

C.	toteaa, että Venäjän järjestelmälliset hyökkäykset Ukrainan siviili-infrastruktuuriin, erityisesti sähköinfrastruktuuriin, ovat sotarikoksia ja että veden, sähkön ja lämmityksen saannin estäminen miehiltä, naisilta ja lapsilta erityisesti talvella ovat puhtaasti terroritekoja;

toteaa, että energiaturvallisuus on olennainen osa sekä EU:n jäsenvaltioiden että itäisen kumppanuuden maiden kansallista turvallisuutta; katsoo, että on tärkeää lisätä yhteenliitettävyyttä, kotimaista uusiutuvan energian tuotantoa, energiatehokkuutta ja energiansäästöä energiaturvallisuuden ja häiriönsietokyvyn parantamiseksi sekä sosiaalisen, taloudellisen ja poliittisen vakauden edistämiseksi alueella;

katsoo, että Venäjän pyrkimykset käyttää energian vientiä geopoliittisen pakottamisen välineenä merkitsevät energiatoimitusten valjastamista aseeksi; toteaa, että Nord Stream 1- ja Nord Stream 2 -kaasuputkille 26. syyskuuta 2022 aiheutuneet vauriot saivat aikaan suuria kaasuvuotoja Itämerellä ja että kyseessä on myös ympäristöhyökkäys EU:ta vastaan;

ottaa huomioon, että EU:n ja itäisten kumppanimaiden on lisättävä energiaturvallisuuttaan ja vähennettävä merkittävästi riippuvuuttaan kolmansista maista tuoduista energiavaroista ja päästävä eroon riippuvuudestaan Venäjän fossiilisten polttoaineiden viennistä; toteaa, että EU:n riippuvuus Venäjän kaasutoimituksista on osaltaan vaikuttanut nykyiseen energiakriisiin;

G.	ottaa huomioon, että Venäjä totesi vuoden 2017 talousturvallisuusstrategiassaan uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuusteknologioiden olevan yksi keskeinen uhka sen taloudelliselle turvallisuudelle;

katsoo, että Venäjän aggressiivinen toiminta itäisen kumppanuuden alueella osoittaa, että EU:n energiamarkkinoita ja itäisen kumppanuuden maiden energiapolitiikkoja on päivitettävä, jotta voidaan päästä eroon riippuvuudesta fossiilisen energian tuonnista ja yleisesti fossiilisista polttoaineista, etenkin sellaisesta fossiilisesta energiasta ja fossiilisista polttoaineista, jotka tuodaan maista, joissa on autoritaarinen hallinto;

ottaa huomioon, että huolimatta Venäjän 24. helmikuuta 2022 aloittamasta täysimittaisesta hyökkäyksestä Ukrainan alueelle useat maat eivät valitettavasti ole lopettaneet yhteistyötään Venäjän kanssa ydinvoima-alalla ja että ne ovat siten syventäneet vaarallista riippuvuuttaan Venäjän uraanin ja uraanin rikastuspalvelujen toimituksista sekä ydinjätteen käsittelystä;

J.	ottaa huomioon, että EU ja itäisen kumppanuuden maat ovat yhdessä sitoutuneet panemaan täytäntöön Pariisin sopimuksen; katsoo, että EU:n ja itäisten kumppanimaiden energiapolitiikoilla ja -strategioilla olisi pyrittävä vähentämään riippuvuutta hiilestä, öljystä ja kaasusta;

K.	ottaa huomioon, että uusiutuvista lähteistä tuotetun energian osuus on edelleen hyvin pieni kaikkialla itäisen kumppanuuden maissa ja joissakin EU:n jäsenvaltioissa, vaikka tätä osuutta voitaisiin lisätä huomattavasti;

toteaa, että päästöjen vähentämiseksi merkittävästi Pariisin sopimuksen osapuolten on puututtava energiajärjestelmiensä hiili-intensiteettiin ja pantava täytäntöön kunnianhimoisia strategioita, joilla vähennetään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, ja kehitettävä kestäviä ja kustannustehokkaita energialähteitä;

ottaa huomioon, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitetään erilaisia politiikka-aloitteita ja asetetaan kunnianhimoisia tavoitteita EU:lle ja sen jäsenvaltioille; katsoo, että itäisen kumppanuuden maiden on EU:n naapureina hyvin tärkeää syventää EU:n kanssa käymäänsä vuoropuhelua EU:n odotuksista ja erityisesti toimenpiteistä, jotka on toteutettava Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetettuihin vaatimuksiin mukautumiseksi ja sen tavoitteiden saavuttamiseksi;

N.	ottaa huomioon, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman merkitys piilee talouskasvun ja päästöjen välisen yhteyden katkaisemisessa, joka tapahtuu erityisesti lisäämällä investointeja uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen;

O.	ottaa huomioon, että EU:n covid-19-pandemian jälkeisillä elpymistoimilla pyritään rakentamaan nykyaikainen, resurssitehokas ja puhdas kiertotalous, joka johtaa talouden viherryttämiseen ja luonnonvarojen kestävämpään käyttöön Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti;

P.	katsoo, että uusiutuvien energialähteiden kehittäminen on yksi tärkeimmistä keinoista vastata energiaturvallisuuden ja ilmastonmuutoksen haasteisiin ja ottaa käyttöön puhtaampia energialähteitä, mikä parantaa terveyttä ja elintasoa kaikkialla Euroopan maanosassa ja luo paikallisia työpaikkoja;

katsoo, että energiatehokkuus on ehdoton edellytys sille, että Euroopan vuoden 2050 ilmastotavoitteet saavutetaan kustannustehokkaasti; ottaa huomioon, että pitkän aikavälin energiansäästöt voivat vähentää merkittävästi riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista ja vahvistaa kansallista ja alueellista energiaturvallisuutta EU:ssa ja itäisen kumppanuuden maissa; toteaa, että halvinta, varminta ja puhtainta energiaa on se, jota ei ole käytetty;

R.	katsoo, että on tärkeää parantaa itäisen kumppanuuden maiden nykyisiä oikeudellisia kehyksiä ja lähentää niitä vähitellen EU:n lainsäädäntöön tehtyjen sitoumusten mukaisesti sekä vaihtaa parhaita käytäntöjä ja teknistä osaamista;

S.	katsoo, että EU:n olisi tuettava itäisen kumppanuuden maita niiden arvioidessa ja käsitellessä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman vaikutuksia niiden energiaturvallisuuteen sekä niiden ja EU:n ja kolmansien maiden välisiin kauppasuhteisiin;

T.	katsoo, että lisäkapasiteetin luominen kotimaisten ja ulkomaisten investointien avulla on olennaisen tärkeää, jotta vesi-, tuuli- ja aurinkovoimavaroja ja geotermisiä varoja voidaan kehittää ja käyttää kestävästi EU:ssa ja itäisen kumppanuuden maissa;

ottaa huomioon, että hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin huhtikuussa 2022 julkaistussa uusimmassa raportissa todetaan, että uudet fossiilisten polttoaineiden infrastruktuurit eivät ole yhteensopivia kansainvälisten ilmastotavoitteiden kanssa; toteaa, että ilmastoneutraaliuden saavuttaminen viimeistään vuoteen 2050 mennessä edellyttää fossiilisten polttoaineiden asteittaista poistamista energiajärjestelmästä viimeistään vuoteen 2035 mennessä;

V.	ottaa huomioon, että Venäjän federaation tahalliset ohjus- ja drooni-iskut ovat vahingoittaneet tai tuhonneet noin 40 prosenttia Ukrainan kriittisestä energiainfrastruktuurista;

tuomitsee mitä jyrkimmin Venäjän federaation hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan ja Georgian ja Moldovan alueiden jatkuvan miehityksen sekä niiden tuhoisat seuraukset; kehottaa kieltämään välittömästi ja kokonaan venäläisten fossiilisten polttoaineiden ja uraanin tuonnin ja luopumaan täysin Nord Stream 1- ja Nord Stream 2 -kaasuputkista, jotta Putinin sotakoneiston rahoittaminen EU:n varoin saataisiin loppumaan;

ilmaisee tukensa joidenkin EU:n jäsenvaltioiden suorittamalle Nord Stream 1- ja Nordstream 2 -kaasuputkien vahingoittamista koskevalle tutkimukselle; kehottaa julkistamaan tutkimusten tulokset;

on täysin solidaarinen Ukrainaa ja kaikkia muita itäisen kumppanuuden maita kohtaan, jotka kärsivät Venäjän sorto- ja laajentumispolitiikasta; kehottaa lisäämään Ukrainalle annettavaa apua ja ylläpitämään sitä merkittävällä tasolla, jotta autetaan Ukrainan kansalaisia selviytymään talven vaikeuksista, joita Venäjän hyökkäyssota aiheuttaa, sekä tukemaan muita apua tarvitsevia itäisen kumppanuuden maita; tuomitsee mitä jyrkimmin Venäjän hyökkäykset, joita se on tehnyt Ukrainaa vastaan ohjuksilla ja iranilaisilla itsemurhadrooneilla ja jotka kohdistuvat siviiliväestöön ja Ukrainan kriittiseen infrastruktuuriin ja energiainfrastruktuuriin; vaatii Venäjää lopettamaan välittömästi nämä julmat terroriteot Ukrainan siviiliväestöä vastaan; toteaa, että nämä lainvastaiset teot ovat vain ja ainoastaan rikoksia ihmisyyttä vastaan;

tuomitsee jyrkästi Venäjän miehitysjoukkojen toimet Zaporižžjan ydinvoimalan alueella Enerhodarin kaupungissa sekä laitoksen ennennäkemättömän käytön hyökkäyksiin Ukrainan joukkoja vastaan tai muihin sotilaallisiin tarkoituksiin, kuten käytön suojana tai varastona, sillä nämä toimet eivät ainoastaan estä voimalan turvallista toimintaa ja sen säännöllistä valvontaa vaan vaarantavat vakavasti myös Euroopan maanosan ja muun maailman ydinturvallisuuden; kehottaa kansainvälistä yhteisöä ryhtymään kiireellisiin toimiin pakottaakseen Venäjän vapauttamaan Zaporižžjan ydinvoimalan ja palauttamaan sen Ukrainan hallintaan maailmanlaajuisen turvallisuuden vuoksi; kehottaa Venäjän federaatiota sallimaan Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) tarkkailijoiden pääsyn Zaporižžjan ydinvoimalaan valvoakseen ydinturvallisuustilannetta ja tehdäkseen yhteistyötä IAEA:n kanssa; ilmaisee syvän huolensa Valko-Venäjällä sijaitsevan Astravetsin ydinvoimalan ydinturvallisuustilanteesta, sillä Valko-Venäjän viranomaiset eivät toimi avoimesti, eivät anna luotettavaa tietoa ydinvoimalan tapahtumista eivätkä ole sitoutuneet panemaan täysimääräisesti täytäntöön EU:n vuoden 2018 stressitestiraportissa annettuja suosituksia;

ilmaisee täyden solidaarisuutensa Moldovalle, jossa Kreml pyrkii parhaillaan horjuttamaan maan poliittista vakautta manipuloimalla sen kaasu- ja sähkötoimituksia;

pitää valitettavana, että Venäjä käyttää energiatoimituksia aseena ja tämän vaikutukset kohdistuvat kotitalouksiin ja yrityksiin, jotka siksi kärsivät korkeista energian hinnoista, kasvavasta sosiaalisesta eriarvoisuudesta, energia- ja liikenneköyhyydestä ja inflaation kiihtymisestä, jotka johtavat työttömyyteen, elintarvikkeiden korkeisiin hintoihin ja yleiseen elinkustannuskriisiin; korostaa, että tarvitaan ennennäkemätöntä solidaarisuutta EU:n ja itäisen kumppanuuden maiden välillä ja yhteisiä toimia, joilla vastataan välittömiin haasteisiin ja estetään niiden toistuminen tulevaisuudessa, sen sijaan, että toteutetaan erimielisyyttä aiheuttavia yksipuolisia toimia;

korostaa tarvetta siirtyä puhtaaseen energiaan, sillä se on tärkein keino lisätä energiaturvallisuutta ja päästä eroon EU:n ja itäisen kumppanuuden maiden riippuvuudesta fossiilisista polttoaineista ja uraanista, erityisesti jos ne ovat peräisin kolmansista maista; kehottaa komissiota ja itäisen kumppanuuden maita kehittämään tiiviissä yhteistyössä eurooppalaisten ja kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa kiireellisiä lisätoimenpiteitä, joilla laajennettaisiin merkittävästi uusiutuvan energian kapasiteettia ja tehostettaisiin vahvaa energiatehokkuus- ja säästöpolitiikkaa;

muistuttaa, että noin neljäsosa EU:n sähköstä ja noin puolet sen vähähiilisestä sähköstä tuotetaan ydinvoimalla; panee merkille, että vaikka jotkin jäsenvaltiot vastustavat ydinenergiaa, useat jäsenvaltiot valmistautuvat rakentamaan uusia ydinvoimaloita; muistuttaa, että EU:n jäsenvaltioilla ja itäisen kumppanuuden mailla on edelleen täysi vastuu käyttämiensä energialähteiden valinnasta sekä vaihtoehtojen suunnittelusta kohtuuhintaisen, vakaan ja puhtaan energian varmistamiseksi kansalaisilleen ja yrityksilleen ja että lisäksi on niiden vastuulla valita sopivimmat keinot unionin ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi, ottaen huomioon kunkin maan erityispiirteet ja rajoitteet;

toistaa tukevansa EU:n ja itäisen kumppanuuden maiden välisen sekä itäisen kumppanuuden maiden välisen energia-alan yhteistyön lisäämistä erityisesti kestävän energiantuotannon edistämiseksi, mikä parantaa niiden energiaturvallisuutta ja häiriönsietokykyä ja samalla suojelee ympäristöä ja edistää ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamista sekä halukkaiden kumppaneiden integroitumista Euroopan energiamarkkinoille; kannustaa EU:ta harkitsemaan valintakelpoisten ja halukkaiden itäisen kumppanuuden maiden osallistumisen ja yhteistyön sallimista energiaunionissa;

10.

toteaa, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman onnistuminen kattavana strategiana, jolla EU muutetaan ilmastoneutraaliksi taloudeksi vuoteen 2050 mennessä, riippuu suurelta osin sen kyvystä johtaa esimerkillä ja edistää nopeampaa siirtymistä puhtaaseen energiaan EU:n rajojen ulkopuolella, alkaen sen naapurivaltioista; korostaa tarvetta tehostaa hiilestä irtautumista ja ympäristönsuojelua koskevia toimia EU:ssa ja itäisen kumppanuuden maissa ja jatkaa kunnianhimoista ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa erityisesti Pariisin sopimuksen mukaisten sitoumusten täyttämiseksi; kehottaa EU:n jäsenvaltioiden ja itäisen kumppanuuden maiden hallituksia ja parlamentteja vahvistamaan puhtaaseen energiaan siirtymiseen tähtääviä lakeja; kannustaa itäisen kumppanuuden maita laatimaan EU:n tuella suunnitelmia niiden osallistumisesta Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan;

11.

korostaa, että on tärkeää perustaa hiilirajamekanismi sen varmistamiseksi, että EU:n kunnianhimoiset tavoitteet eivät johda hiilivuotoon tuotannon siirron tai tuonnin lisääntymisen kautta; kehottaa EU:ta tukemaan itäisen kumppanuuden maita edistääkseen EU:n hiilen hinnoitteluperiaatteiden mukaisten hiilen hinnoitteluperiaatteiden kehittämistä; katsoo, että tulot, joita EU voi kerätä hiilimaksuina itäisen kumppanuuden mailta, olisi ensisijaisesti käytettävä niiden talouden hiilestä irtautumisen tukemisen rahoittamiseen;

12.

panee merkille, että itäisen kumppanuuden maiden energiaintensiteetti on edelleen huomattavasti EU:n keskiarvoa korkeampi, ja korostaa, että näissä maissa on valtava energiansäästöpotentiaali; muistuttaa, että on tärkeää ottaa käyttöön ja ylläpitää sääntelyä koskevia ja institutionaalisia kehyksiä, joissa määritellään rakennusten ja tuotteiden energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset, tarjotaan teollisuuden toimijoille ja pk-yrityksille kannustimia rakennusten kunnostamista ja energiatehokkuuden parantamista varten, edistetään energiainfrastruktuurien optimointia ja modernisointia, myös julkisiin hankintoihin sovellettavien energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten avulla, ja taataan kuluttajille asianmukaiset tiedot, mukaan lukien energiankulutuksen tarkka mittaaminen, informatiivinen laskutus ja energiakatselmukset;

13.

suhtautuu myönteisesti komission ehdottamiin hätäpaketteihin, joilla puututaan hintojen epävakauteen kaasu- ja sähkömarkkinoilla; katsoo, että läpinäkyvyyden lisäämistä ja kilpailunvastaisen toiminnan ja markkinoiden väärinkäytön torjuntaa koskevia toimenpiteitä olisi toteutettava pysyvästi;

14.

kehottaa asettamaan pakollisia ja korkeampia tavoitteita kaasun ja sähkön kulutuksen vähentämiseksi, jotta energiakriisiin voidaan reagoida välittömästi; suhtautuu myönteisesti EU:n uusiin kaasun varastointivelvoitteisiin; kehottaa EU:ta perustamaan yhteisvastuumekanismeja auttaakseen maita, jotka kamppailevat erityisesti energiaturvallisuuden kanssa, keskittyen erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin kansalaisiin; korostaa, että on tärkeää jakaa tietämystä, jotta voidaan löytää yhteisiä tapoja selvitä nykyisestä kriisistä;

15.

korostaa, että tehokkaalla ja laajennetulla energian varastointi-infrastruktuurilla on ratkaiseva rooli energian toimitusvarmuuden parantamisessa; kehottaa lisäämään investointeja olemassa olevan energian varastointi-infrastruktuurin kunnostamiseen sekä rakentamaan uutta; kehottaa ottamaan itäisen kumppanuuden maat täysimääräisesti mukaan ja rakentamaan uusia yhteisiä energian varastointivalmiuksia; korostaa, että tällaisista hankkeista on pitkällä aikavälillä hyötyä energian toimitusvarmuuden parantamisessa ja vihreään energiaan siirtymisen tukemisessa, jos ne on alusta alkaen rakennettu siten, että ne ovat helposti mukautettavissa vihreän vedyn varastointiin; korostaa, että investoimalla näihin valmiuksiin ei ainoastaan puututtaisi nykyisen energiakriisin aiheuttamiin kiireellisiin ongelmiin, vaan se olisi myös tärkeä askel kohti yhteisten hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden saavuttamista;

16.

suhtautuu myönteisesti toimiin, joihin komissio ja itäisen kumppanuuden maat ovat ryhtyneet energiakriisin seurausten lieventämiseksi ja tilanteen huononemisen estämiseksi; kehottaa komissiota tutkimaan keinoja liittää myös itäisen kumppanuuden maat näihin aloitteisiin, kuten EU:n yhteinen kaasunhankintafoorumi; korostaa, että kaikkien hankintasopimusten on oltava toimitusten määrän ja keston osalta EU:n ilmastotavoitteiden mukaisia, jotta fossiilisista polttoaineista voidaan luopua asteittain viimeistään vuoteen 2035 mennessä;

17.

toteaa, että uusiutuvien energialähteiden kehittäminen on ratkaisevan tärkeää, kun pyritään varmistamaan sekä puhtaaseen energiaan siirtyminen että energiaomavaraisuus samalla kun edistetään myös paikallisten työpaikkojen luomista, ilmanlaadun parantamista ja kansalaisten terveyttä; suhtautuu myönteisesti Liettuan ja Georgian johtaman alueellisen uusiutuvaa energiaa koskevan verkoston perustamiseen itäisen kumppanuuden energiapaneelin puitteissa; panee merkille biomassan ja vesivoiman käytön joissakin itäisen kumppanuuden maissa, mutta muistuttaa tarpeesta varmistaa niiden kestävyys, tehokkuus ja yhdenmukaisuus ympäristövaatimusten kanssa;

18.

korostaa tarvetta jatkaa kiireellisesti toimia liitettävyyden parantamiseksi aloittaen niiden tavoitteiden täysimääräisestä täytäntöönpanosta, jotka on määritetty aiemmin itäisen kumppanuuden vuoden 2017 huippukokouksessa hyväksytyssä työohjelmassa ”20 tavoitetta vuodeksi 2020”; korostaa, että on tärkeää kehittää ja rahoittaa sähköverkkojen yhteenliitäntöjä sekä älyverkkoja sen varmistamiseksi, että käytössä on tarvittava infrastruktuuri sitovien ilmasto- ja energiatavoitteiden asettamiseksi ja toteuttamiseksi; muistuttaa, että lisääntynyt yhteenliitettävyys EU:n jäsenvaltioiden ja itäisen kumppanuuden maiden välillä lisää energiaturvallisuutta ja auttaa ankkuroimaan itäisen kumppanuuden maat tiiviisti Eurooppaan; kehottaa nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa asettamaan etusijalle Ukrainan ja Moldovan ja EU:n välisen kestävän yhteenliitettävyyden pitkän aikavälin suunnittelun ja investoinnit; kehottaa tukemaan edelleen yhteyshankkeiden, kuten Georgian ja Romanian välisen Mustanmeren merikaapelihankkeen, teknisten valmiuksien kehittämistä; korostaa kyseisen hankkeen täytäntöönpanon tärkeyttä, sillä se edistää energiaturvallisuuden vahvistamista Euroopassa ja Kaukasian alueella ja uusiutuvan energia-alan kehittämistä sekä lisää alueiden välisiä siirtomahdollisuuksia;

19.

panee merkille, että EU on tarjonnut huomattavasti taloudellista ja teknistä tukea itäisille kumppaneille yhteistyössä ja yhteensovitetusti muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa, minkä avulla on edistetty hiilestä irtautumista ja yhteenliitäntöjä; panee merkille, että on tärkeää jatkaa teknisen tuen tarjoamista itäisille kumppaneille suotuisan oikeudellisen kehyksen kehittämiseksi hiilestä irtautumista ja uusiutuvia energialähteitä koskeville kestäville paikallisille aloitteille ja investoinneille; suhtautuu myönteisesti erityisesti työhön, jota on tehty EU4Energy-aloitteen, EU4Climate-aloitteen, naapuruuspolitiikan investointijärjestelyn, E5P-kumppanuuden, kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen ja Euroopan investointipankin ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten lainoja koskevien EU:n talousarviotakuiden puitteissa; odottaa, että itäistä kumppanuutta koskevassa talous- ja investointisuunnitelmassa investoidaan energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja yhteenliitettävyyteen, seurataan kestävyyttä ja saatetaan ympäristövaikutusten ennakkoarvioinnit huolellisesti päätökseen;

20.

huomauttaa, että energiasiirtymän on oltava oikeudenmukainen, osallistava ja kustannustehokas ja että sen avulla olisi varmistettava energian kestävyys, toimitusvarmuus ja kohtuuhintaisuus; toteaa, että korkeat fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat lisäkannustimia, joilla edistetään investointeja energiaa säästäviin ja uusiutuvaan energiaan keskittyviin hankkeisiin; korostaa tarvetta uudistaa energian hinnoittelua ja verotusta ja leikata fossiilisille polttoaineille myönnettäviä valtiontukia, jotta vältetään heikentämästä uusiutuvan energian asemaa muihin energiamuotoihin verrattuna ja antamasta vääriä hintasignaaleja energian loppukuluttajille;

21.

korostaa tarvetta tukea kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä siten, että he voivat tuottaa, kuluttaa, varastoida ja myydä energiaa, sillä se voi auttaa torjumaan energiaköyhyyttä; korostaa hajautetun uusiutuvan energian tuotannon mahdollisuuksia, joiden avulla voidaan lisätä paikallisten energialähteiden käyttöä ja paikallista energian toimitusvarmuutta ja edistää yhteisön kehitystä ja yhteenkuuluvuutta;

22.

muistuttaa, että itäisen kumppanuuden maiden energia-alojen yhteenliitettävyyden parantamisen lisäksi on tärkeää monipuolistaa energian tarjontaa ja vähentää riippuvuutta energian tuonnista kolmansista maista, erityisesti Venäjältä, ja varmistaa samalla ympäristön kestävyys; huomauttaa tässä yhteydessä, että itäiseen Eurooppaan on tarpeen luoda avoimet, kilpailukykyiset ja yhtenäiset energiamarkkinat, jotta voitaisiin luoda uusia kauppaan, investointeihin, kapasiteetin rakentamiseen ja yhteisiin hankkeisiin liittyviä mahdollisuuksia uusiutuvan energian, älyverkkojen ja energiatehokkuuden alalla;

23.

kehottaa tiivistämään itäisen kumppanuuden puitteissa tehtävää yhteistyötä, joka koskee vihreän vedyn tuotantoa ja käyttöä, ja edistämään vetyä koskevia yhteisiä standardeja; toteaa, että uusiutumattoman vedyn tuontia olisi rajoitettava, jotta ei haitata pyrkimyksiä irtautua hiilestä;

24.

korostaa, että on tärkeää edistää näyttöön perustuvaa energiapolitiikkaa, joka perustuu kattaviin tietoihin ja jatkuvaan seurantaan, ja kannustaa EU:ta lisäämään tukea itäisen kumppanuuden maiden hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseksi tällä alalla sekä edistämään parhaiden käytäntöjen vaihtoa maiden välillä;

25.

palauttaa mieliin asianomaisten itäisen kumppanuuden maiden assosiaatiosopimusten, energiayhteisösopimuksen ja CEPA-sopimuksen mukaiset sitoumukset saattaa EU:n energiasäännökset osaksi kansallista lainsäädäntöään tai lähentää sitä EU:n lainsäädännön kanssa; kehottaa kaikkia EU:n jäsenvaltioita ja itäisen kumppanuuden maita panemaan energiayhteisösopimuksen täysimääräisesti täytäntöön; katsoo, että lisärahoitustuen edellytyksenä olisi oltava se, että itäisen kumppanuuden maat panevat sitoumuksensa tehokkaasti täytäntöön, toteuttavat tarvittavat uudistukset ja tekevät kunnianhimoisempia sitoumuksia Euroopan vihreän kehityksen ohjelman puitteissa ”enemmällä enemmän” -periaatteen mukaisesti;

26.

kehottaa neuvostoa ja jäsenvaltioita lisäämään kiireellisesti ja merkittävästi tukeaan Ukrainalle auttaakseen sitä puolustautumaan Venäjän pyrkimyksiltä tuhota Ukrainan kriittinen infrastruktuuri, myös energian alalla; korostaa, että Ukrainan jälleenrakentamisessa ja sodanjälkeisessä elpymisessä on keskityttävä ensisijaisesti jälleenrakentamaan energiajärjestelmä, luomaan Ukrainalle mahdollisuuksia tulla vihreän sähkön ja vedyn Eurooppaan suuntautuvan viennin keskukseksi, lisäämään energia-alan häiriönsietokykyä ja edistämään kestävää energiasiirtymää ja että siinä on myös otettava huomioon kestävä yhteenliitettävyys läheisten EU:n jäsenvaltioiden ja itäisen kumppanuuden maiden kanssa ja käsiteltävä sitä etukäteen EU:n ja itäisen kumppanuuden maiden vahvalla tuella ja solidaarisuudella;

27.

kehottaa yhteispuheenjohtajia välittämään tämän päätöslauselman Euroopan parlamentin puhemiehelle, neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Euroopan naapuruuspolitiikasta ja laajentumisesta vastaavalle komission jäsenelle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle ja EU:n jäsenvaltioiden ja itäisen kumppanuuden maiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 206, 8.8.2022, s. 1.

(2) EUVL L 261 I, 7.10.2022, s. 1.

(3) EUVL L 261, 30.8.2014, s. 4.

(4) EUVL L 260, 30.8.2014, s. 4.

(5) EUVL L 161, 29.5.2014, s. 3.

(6) EUVL L 23, 26.1.2018, s. 4.

(7) EYVL L 246, 17.9.1999, s. 3.

29.6.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 229/22

Päätöslauselma EU:n ja itäisen kumppanuuden maiden rokotusohjelmien yhteensopivuudesta ja niiden yhdenmukaistamisesta

(2023/C 229/04)

EURONESTIN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS, joka

ottaa huomioon 30. maaliskuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/461 neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 muuttamisesta taloudellisen tuen myöntämiseksi vakavan kansanterveysuhan koettelemille jäsenvaltioille ja unioniin liittymisestä neuvotteleville maille (1),

ottaa huomioon 15. lokakuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Covid-19-rokotusstrategioihin ja covid-19-rokotteiden käyttöönottoon liittyvät valmistelutoimet” (COM(2020) 680 final),

ottaa huomioon 19. tammikuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Yhtenä rintamana covid-19-virusta vastaan” (COM(2021) 35 final),

ottaa huomioon 16. kesäkuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Covid-19-pandemiasta tähän asti saadut kokemukset” (COM(2021) 380 final),

ottaa huomioon makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä laajentumis- ja naapuruuskumppaneille covid-19-pandemiakriisin yhteydessä 25. toukokuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2020/701 (2),

ottaa huomioon kehyksestä covid-19-tautiin liittyvien yhteentoimivien rokotusta, testausta ja taudista parantumista koskevien todistusten (EU:n digitaalinen koronatodistus) myöntämiseksi, todentamiseksi ja hyväksymiseksi helpottamaan henkilöiden vapaata liikkuvuutta covid-19-pandemian aikana annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/953 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti 18. lokakuuta 2021 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2021) 649 final),

ottaa huomioon 15. joulukuuta 2021 kokoontuneen itäistä kumppanuutta käsitelleen huippukokouksen yhteisen lausuman (3),

ottaa huomioon 1. joulukuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Vastataan yhdessä nykyisiin ja tuleviin covid-19-haasteisiin” (COM(2021) 764 final),

ottaa huomioon Ukrainan myöntämien koronatodistusten ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/953 mukaisesti myönnettyjen todistusten vastaavuuden vahvistamisesta vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden käyttämisen helpottamiseksi unionissa 19. elokuuta 2021 tehdyn komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2021/1380 (4),

ottaa huomioon Armenian tasavallan myöntämien koronatodistusten ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/953 mukaisesti myönnettyjen todistusten vastaavuuden vahvistamisesta vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden käyttämisen helpottamiseksi unionissa 28. lokakuuta 2021 tehdyn komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2021/1894 (5),

ottaa huomioon Moldovan tasavallan myöntämien koronatodistusten ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/953 mukaisesti myönnettyjen todistusten vastaavuuden vahvistamisesta vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden käyttämisen helpottamiseksi unionissa 15. marraskuuta 2021 tehdyn komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2021/1994 (6),

ottaa huomioon Georgian myöntämien koronatodistusten ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/953 mukaisesti myönnettyjen todistusten vastaavuuden vahvistamisesta vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden käyttämisen helpottamiseksi unionissa 15. marraskuuta 2021 tehdyn komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2021/1995 (7),

ottaa huomioon yhteistyön tehostamisesta rokotuksin ehkäistävissä olevien tautien torjunnassa 7. joulukuuta 2018 annetun neuvoston suosituksen (8),

ottaa huomioon 21. lokakuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman EU:n avoimuudesta covid-19-rokotteiden kehittämisessä, ostamisessa ja jakelussa (9),

ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi (10),

ottaa huomioon 25. marraskuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman covid-19-pandemian ulkopoliittisista seurauksista (11),

ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman rokotteiden käytön epäröinnistä ja rokotusasteen laskusta Euroopassa (12),

ottaa huomioon 11. helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanosta (13),

A.	ottaa huomioon, että maailma on yhä verkottuneempi ja että tartuntataudit eivät pysähdy rajoille, mistä SARS-CoV-2-viruksen (covid-19-viruksen) aiheuttama pandemia oli selvä muistutus;

B.	ottaa huomioon, että kansanterveys on arvostettu yhteinen julkishyödyke, joka ansaitsee päätöksentekijöiltä erityistä huomiota kansalaisten odotusten mukaisesti kaikkialla EU:ssa ja itäisen kumppanuuden alueella;

C.	ottaa huomioon, että EU:n kansanterveys kuuluu edelleen kansalliseen toimivaltaan ja että EU:lla on täydentävä rooli terveyspolitiikassa, mutta jäsenvaltioiden välistä koordinointia lisätään asteittain yhteisten etujen saavuttamiseksi;

ottaa huomioon, että Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on saanut liikkeelle valtavia ukrainalaisten sotapakolaisten muuttovirtoja EU:hun, Moldovaan ja muihin maihin, mistä on aiheutunut vakavia rasitteita ja paineita vastaanottavien maiden terveydenhuoltojärjestelmille; ottaa huomioon, että sodalla on ollut ja on edelleen haitallinen vaikutus Ukrainan terveydenhuoltojärjestelmään;

E.	ottaa huomioon, että julkisen terveydenhuollon määrärahoihin kohdistuva kuormitus on kasvanut jatkuvasti Venäjän Ukrainaan tekemän perusteettoman ja laittoman sotilaallisen hyökkäyksen taloudellisten vaikutusten seurauksena ja että tämä vaikuttaa sekä EU:hun että itäisen kumppanuuden maihin;

katsoo, että kun otetaan huomioon EU:n ja sen itäisten naapurimaiden yhä kunnianhimoisempi yhteistyö, nopeasti laajentuvat taloudelliset ja poliittiset suhteet sekä tiiviimmät ihmisten väliset yhteydet, kansanterveys ja erityisesti sen rajat ylittävät näkökohdat ovat politiikan ala, jolla itäinen kumppanuus voi toimia asianmukaisena kehyksenä, jonka avulla parannetaan kykyä selviytyä terveyskriiseistä ja edistetään kaikkien kansalaisten hyvinvointia yhteisen terveysturvallisuutta koskevan ohjelman ja kulttuurin pohjalta; katsoo, että edellä mainitulla tavalla saadaan aikaan molempia osapuolia hyödyttäviä tuloksia ja että covid-19-pandemian hallinnan ja covid-19-rokotteiden käyttöönoton aikana saadut kokemukset olisi otettava huomioon;

ottaa huomioon, että synkronoitujen rokotuskalentereiden puuttuminen itäisten kumppanien välillä sekä toisistaan poikkeavista järjestelmistä johtuva vaihteleva rokotuskattavuus on pakottava syy ja tilaisuus edetä kohti yhdenmukaisuuden, koordinoinnin ja solidaarisuuden lisäämistä, minkä tavoitteena on saada yhteisiä etuja sekä EU:lle että sen itäisille kumppaneille; toteaa, että tämä pelastaisi viime kädessä ihmishenkiä ja edistäisi kansalaisten, myös kaikkein altteimpien ja heikoimmassa asemassa olevien ryhmien, hyvinvointia;

katsoo, että kansanterveyspolitiikassa olisi pyrittävä kuhunkin tilanteeseen sopiviin ja paikallisesti räätälöityihin ratkaisuihin, joiden voidaan osoittaa olevan yhteensopivia jäsenvaltioiden ja itäisen kumppanuuden maiden välillä, osana alueellista terveysturvallisuutta koskevaa ohjelmaa, jolla pyritään edistämään tehokasta yhteistyötä ja synergioita kaikkien sidosryhmien välillä, jotta voidaan saavuttaa tavoitellut tulokset, jotka mahdollistavat paikallisten olosuhteiden huomioon ottamisen toivotulla tavalla ilman, että pyritään yhdenmukaisiin tai kaikille samoihin ratkaisuihin;

ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on haastanut ja altistanut terveydenhuoltojärjestelmiä monissa maissa, myös korkean tulotason maissa; toteaa, että tämä muistuttaa meitä itse asiassa siitä, että valmiuksia on parannettava seuraavan tartuntatautikriisin tehokasta ehkäisemistä tai hoitamista varten; katsoo, että tämä edellyttää myös painopisteen siirtämistä uudelleen vahvistettuihin ja selviytymiskykyisiin julkisiin terveydenhuoltojärjestelmiin sekä jäsenvaltioissa että itäisen kumppanuuden maissa, jotta voidaan selviytyä tulevista epidemioista ja niiden pitkän aikavälin vaikutuksista terveydenhuoltoon;

ottaa huomioon, että rokotusohjelmien koordinoinnin tehostamisen ja myös rokotevastaisuuden torjunnan tarve ja sitä koskeva poliittinen tahto tunnustettiin jo ennen covid-19-pandemiaa, kuten todettiin työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston 7. joulukuuta 2018 antamassa suosituksessa, joka sisälsi ohjeita rokotevastaisuuden torjumisesta, rokotuskattavuuden parantamisesta, rokotteiden hankinnan koordinoinnin edistämisestä sekä tutkimuksen ja innovoinnin tukemisesta; tässä suosituksessa myös kannustettiin jäsenvaltioita kehittämään ja panemaan täytäntöön kansallisia rokotussuunnitelmia ja ilmoitettiin aikomuksesta perustaa eurooppalainen rokotustietojen jakamisjärjestelmä;

ottaa huomioon, että komissio käynnisti myös rokotusohjelmaa koskevan EU:n yhteisen toiminnan, jossa keskitytään jakamaan parhaita käytäntöjä kansallisista rokotuspolitiikoista ja määrittämään teknisiä vaatimuksia, jotka koskevat sähköisiä rokotustietojärjestelmiä, rokote-ennusteita, rokotteiden tutkimus- ja kehittämistoiminnan priorisointia ja tutkimusta rokotevastaisuuden torjumiseksi; ottaa huomioon, että tähän osallistui myös EU:n ulkopuolisia maita (esimerkiksi Bosnia ja Hertsegovina), mutta ei yhtään maata itäisen kumppanuuden alueelta; katsoo, että tällaisen yhteistyön edistäminen ja laajentaminen itäisen kumppanuuden alueelle tuottaisi yhteisiä etuja;

ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman rokotteiden käytön epäröinnistä ja rokotusasteen laskusta Euroopassa; kehottaa komissiota helpottamaan yhtenäisempää rokotusaikataulua koko EU:ssa; ottaa huomioon, että päätöslauselmassa kehotetaan jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikki terveydenhuollon työntekijät ovat riittävästi rokotettuja, ryhtymään tehokkaisiin toimiin väärien tietojen leviämisen estämiseksi ja toteuttamaan toimenpiteitä lääkkeiden saatavuuden parantamiseksi;

ottaa huomioon, että Georgian, Moldovan ja Ukrainan kanssa tehtyihin assosiaatiosopimuksiin sekä EU:n ja Armenian kokonaisvaltaiseen ja tehostettuun kumppanuussopimukseen sisältyy terveyttä koskeva luku ja että niissä määrätään monenlaisia aloja koskevasta yhteistyöstä kansanterveyden turvaamisen ja ihmisten terveyden suojelun parantamiseksi;

N.	ottaa huomioon, että ehdokasmaan aseman myöntäminen Moldovalle ja Ukrainalle sekä sen vahvistaminen, että Georgia voi saada EU:n ehdokasmaan aseman ehtojen täyttyessä, ovat myös osoitus yhteisestä pyrkimyksestä vauhdittaa synkronointia ja yhdenmukaistamista EU:n politiikkojen kanssa;

ottaa huomioon, että kaikissa äskettäin julkaistuissa keskeisissä EU:n poliittisissa asiakirjoissa määritellään keskeiseksi tavoitteeksi selviytymiskyvyn vahvistaminen ja että poliittisen päätöksenteon ilmapiiri on nyt aidosti suotuisa yhteistyön tehostamiseksi kansanterveyden alalla, kuten todettiin 15. joulukuuta 2021 julkaistussa itäisen kumppanuuden huippukokouksen julkilausumassa, jossa kumppanit sitoutuivat työskentelemään terveydenhuollon selviytymiskyvyn edistämiseksi parantamalla terveydenhuoltojärjestelmiä, jotta voidaan lisätä kohtuuhintaisuutta, avoimuutta ja terveyspalvelujen saatavuutta;

P.	ottaa huomioon, että digitaalisia rokotustodistuksia koskeva yhteistyö on vauhdittunut ja että tämä koskee myös yhteistyötä, joka perustuu itäisen kumppanuuden maiden kanssa tehtyihin keskinäisiin sopimuksiin;

ottaa huomioon, että EU ja Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan aluetoimisto käynnistivät terveydenhuoltoa koskevan solidaarisuusaloitteen ja että EU käynnisti pääasiassa laitteita, koulutusta ja viestintää koskevan tuen covid-19-rokotteiden käyttöönotolle itäisen kumppanuuden maissa; ottaa huomioon, että jotkin tämän ohjelman osa-alueet kattavat myös Valko-Venäjän;

R.	toteaa, että itäisen kumppanuuden alueen erityisenä haasteena on se, että väliaikaisesti miehitettyjen alueiden kansanterveyteen liittyvien ongelmien ratkaiseminen voi edellyttää kansainvälisten järjestöjen pääsyä alueelle ja yhteistyötä alueen tällä hetkellä tosiasiallisten viranomaisten kanssa;

ottaa huomioon, että useimpia EU:n jäsenvaltioita ja itäisen kumppanuuden maita yhdistää se, että ne hyväksyvät rokotukset kurkkumätää, poliota, jäykkäkouristusta, hinkuyskää, hepatiitti B:tä ja Haemophilus influenzae tyyppi B:tä vastaan ensimmäisten kuuden elinkuukauden aikana ja tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan ensimmäisen elinvuoden jälkeen sekä tehosterokotusten antamisen tarvittaessa;

ottaa huomioon, että kansalliset rokotusstrategiat ovat räätälöityjä ja kohdennettuja ja riippuvat kussakin maassa taudin luonteesta ja aiheuttamasta taakasta; ottaa huomioon, että tuberkuloosirokotukset sisältyvät lasten kansallisiin rokotusaikatauluihin useimmissa maissa, joissa tuberkuloosia esiintyy runsaasti (40 tapausta 100 000:ta asukasta kohti);

ottaa huomioon, että EU antoi vuonna 2004 Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) tehtäväksi tukea tartuntatautien ehkäisyä ja valvontaa ja edistää rokotusohjelmia koskevien parhaiden käytäntöjen ja asiantuntemuksen vaihtoa; ottaa huomioon, että ECDC koordinoi lisäksi tietojen keräämistä, validointia, analysoimista ja levittämistä EU:n tasolla, myös rokotusstrategioista;

ottaa huomioon, että yksi komission ja WHO:n Euroopan aluetoimiston välisen kumppanuuden keskeisistä tavoitteista on edistää EU:n ulkopuolisten maiden, myös itäisen kumppanuuden maiden, kanssa terveyden alalla tehtävää yhteistyötä, jotta voidaan erityisesti parantaa alueellista ja paikallista terveysturvallisuutta, käsitellä terveyseroja, parantaa terveydenhuoltojärjestelmien selviytymiskykyä ja vahvistaa yhteistyötä WHO:n maatoimistojen ja unionin edustustojen välillä, samalla kun vahvistetaan ECDC:n ja WHO:n Euroopan aluetoimiston välistä kumppanuutta sen varmistamiseksi, että koko alueella noudatetaan yhtenäisiä strategisia lähestymistapoja;

W.	ottaa huomioon, että komissio perusti syyskuussa 2021 terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen (HERA) (14), jonka tehtävänä on ennakoida uhkia ja mahdollisia terveyskriisejä keräämällä tietoja ja kehittämällä tarvittavia toimintavalmiuksia;

ottaa huomioon, että WHO:n mukaan maailmanlaajuinen rokotuskattavuus on pysynyt viime vuosina jotakuinkin samana, mutta se laski 86 prosentista vuonna 2019 yhteensä 81 prosenttiin vuonna 2021; ottaa huomioon, että WHO:n mukaan tämä johtuu myös covid-19-pandemiasta ja siihen liittyvistä häiriöistä kahden viime vuoden aikana, mikä on rasittanut terveydenhuoltojärjestelmiä ja johtanut siihen, että 25 miljoonaa lasta ei rokotettu vuonna 2021, mikä on kuusi miljoonaa enemmän kuin vuonna 2019 ja suurin määrä sitten vuoden 2009 (15);

toteaa, että keskeinen covid-19-pandemian esille nostama asia on ollut rokotetoimitusten ja rokotteiden antamisen synkronoinnin ja älykkään sekvensoinnin puute; ottaa kuitenkin huomioon, että EU:n yhteisten hankintojen ansiosta saavutettiin suhteellisen hyvä synkronointi, luottamus rokotuksiin ja rokotusten hyväksyntä EU:ssa, vaikka tilanne vaihteli huomattavasti eri jäsenvaltioissa;

Z.	ottaa huomioon, että Venäjän sodalla Ukrainaa vastaan on ollut merkittävä vaikutus rokotekuljetusten turvallisuuteen ja että Ukrainan energiainfrastruktuuriin kohdistuneet hyökkäykset ovat vaikuttaneet ratkaisevasti Ukrainan kykyyn ylläpitää kylmäketjua;

AA.	katsoo, että huomioon olisi otettava Ukrainan kärsimä merkittävä pula terveydenhuollon ammattilaisista, koska lääkintähenkilöstöä on värvätty armeijan tarpeisiin sodan aikana;

AB.	ottaa huomioon, että Ukrainan julkinen terveydenhuoltojärjestelmä on osoittautunut selviytymiskykyiseksi ja kykeneväksi kestämään sotaa ja reagoimaan siihen asianmukaisesti ja varmistaa edelleen rokotteiden saatavuuden;

Yhteistyön ja sen vaikutusten tehostaminen itäisen kumppanuuden puitteissa kansanterveyteen liittyvien tulosten parantamiseksi erityisesti rokottamisen ja tartuntatautien rajat ylittävien näkökohtien osalta

toteaa, että EU:ssa tapahtuvan työllisyyteen, kaupankäyntiin, opiskeluun ja matkailuun liittyvän rajat ylittävän liikkuvuuden lisääntymisen vuoksi rokotuksista saatavat kansanterveydelliset hyödyt johtavat myös konkreettisiin taloudellisiin hyötyihin; toteaa, että tämä koskee myös suoraan EU:ta ja itäisen kumppanuuden maita;

toteaa, että itäisen kumppanuuden kehyksen avulla voidaan vahvistaa yhteistä sosiaalista toimintaohjelmaa, jossa keskitytään rokotuskattavuuden lisäämiseen, rokotusten saatavuuteen liittyvän eriarvoisuuden poistamiseen ja julkisten ennaltaehkäisypalvelujen edistämiseen;

korostaa rokottamista koskevien oikeudellisten kehysten nykyistä moninaisuutta, myös jäsenvaltioiden välillä; toteaa, että jotkin maat soveltavat tiettyjen tautien osalta pakollista rokottamista koskevia sääntöjä ja ainoastaan suosittelevat rokotuksia toisten tautien osalta; toteaa, että nämä lähestymistavat voivat myös muuttua ajan myötä muun muassa WHO:n suositusten, institutionaalisen valmiuden ja yhteiskunnallisen hyväksynnän seurauksena;

panee merkille, että rokotusaste on joidenkin tautien osalta edelleen hyvin korkea muutamissa EU:n jäsenvaltioissa, vaikka lasten rokotusvelvollisuutta ei ole (98 prosenttia Ruotsissa);

panee merkille mahdolliset yhteiset hyödyt, jotka voidaan saada itäisen kumppanuuden osallistumisesta ja osallisuudesta Euroopan lääkeviraston, ECDC:n ja HERAn toimintaan, jossa pyritään estämään tartuntatautien leviäminen molemmilla alueilla;

toteaa, että EU:n terveysturva-aloite on tarjonnut ECDC:lle ulkoisen ulottuvuuden, jonka avulla on mahdollista luoda elintärkeä yhteys, jotta voidaan lisätä koordinointia ja yhdenmukaistamista EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, myös itäisen kumppanuuden alueella;

korostaa, että EU:n ja WHO:n Euroopan aluetoimiston välinen kumppanuus ja Euroopan rokotusohjelmassa 2030 vahvistettu periaate, jonka mukaan paikallisiin haasteisiin on keksittävä paikallisia ratkaisuja, voisivat yhdessä auttaa lisäämään yhteensopivuutta ja synergioita immunisaatio- ja rokotusohjelmien välillä koko Euroopassa;

kehottaa tehostamaan koordinoituja toimia, jotta voidaan laatia kattava strategia rokotus- ja ennaltaehkäisykampanjoiden jatkuvan kysynnän edistämiseksi EU:ssa ja itäisen kumppanuuden alueella rokotteilla estettävissä olevien tautien osalta;

suosittelee kehittämään jäsennellymmän yhteistyön institutionaalisella tasolla kansanterveyden alalla esimerkiksi perustamalla EU:n ja itäisen kumppanuuden terveysministereille ja -viranomaisille säännöllisen foorumin, joka voitaisiin toteuttaa vuosittain järjestettävinä kokouksina tai lähettämällä osallistumiskutsuja Euroopan unionin terveysministereiden neuvoston kokouksiin pidemmän ajanjakson aikana;

10.

kehottaa jatkamaan toimia, joilla edistetään yhteistyötä ja kansainvälisiä rajat ylittäviä terveysuhkia, ennen kaikkea pandemioita, koskevien strategioiden yhdenmukaistamista, mikä johtaa eristämisen parempaan tasoon ja vahvempaan immuniteettiin tulevaisuudessa;

11.

kehottaa perustamaan yhteisiä hankintajärjestelmiä ja/tai rokotteiden jakamismenettelyjä tai laajentamaan nykyisiä ja tulevia tällaisia järjestelmiä ja/tai menettelyjä EU:n ja itäisen kumppanuuden maiden välillä erityisesti rutiinirokotteiden osalta, jotta voidaan lisätä rokotteiden ja niihin liittyvien lääkintätarvikkeiden tuotantoa, toimituksia ja hankintoja;

12.

suosittelee harkitsemaan monenvälisen tukimekanismin luomista rokotteiden valmistuskapasiteetin monipuolistamiseksi pitkällä aikavälillä;

13.

on vakuuttunut tarpeesta edistää tehokasta ja yhdenmukaistettua tietojen keruuta ja vaihtoa tartuntatautien leviämisestä rokotteiden saatavuutta ja kattavuutta (sekä lasten että erityisesti aikuisväestön osalta) koskevien integroitujen rokotustietojärjestelmien sekä tautien valvonnan avulla mukauttamalla asiaankuuluvat laitokset kansainvälisiin standardeihin;

14.

kehottaa EU:ta tukemaan ja rahoittamaan yhteisiä ohjelmia rokotuksia koskevan tieteellisen tutkimuksen edistämiseksi ja tukemiseksi itäisen kumppanuuden maissa;

15.

suosittelee rahoittamaan strategiseen viestintään tautien ehkäisemisestä ja lääketieteellisestä ammatillisesta koulutuksesta liittyviä kohdennettuja toimia itäisen kumppanuuden puitteissa esimerkiksi edistämällä kansallisten tautienehkäisykeskusten välisiä twinning-ohjelmia ja laajentamalla Erasmus+-järjestelmää itäisen kumppanuuden maiden ja EU:n lääketieteen ammattilaisten välisen kohdennetun vaihdon mahdollistamiseksi;

16.

kehottaa EU:n jäsenvaltioita ja itäisen kumppanuuden maita pyrkimään perustamaan toimivan rokotustodistusten vastavuoroisen tunnustamisjärjestelmän (joka ei rajoitu ainoastaan covid-19-pandemiaan vaan perustuu myös sähköisten varmenteiden tarjoamaan hyvään esimerkkiin) itäisen kumppanuuden maiden ja EU:n välillä esimerkiksi digitalisoimalla WHO:n kansainvälinen keltainen rokotuskortti;

Covid-19-pandemiasta saadut kokemukset, tiettyjen tautien leviämiseen itäisissä kumppanuuden maissa liittyvät uhat ja haasteet sekä synkronoitujen (tai WHO-johtoisten) rokotusaikataulujen puutteesta johtuvien ongelmien tunnistaminen

17.

toteaa, että EU:n rooli covid-19-pandemian torjunnassa osoittautui hyödylliseksi, koska sillä oli ratkaiseva vaikutus sekä COVAX-järjestelmään ja EU:n rokoteapumekanismiin; pitää kuitenkin valitettavana, että rokotteiden saatavuus EU:n välittömille naapurimaille viivästyi hieman, mikä vahvisti näkemyksiä ”rokotenationalismista” ja EU:n toimenpiteiden viivästymisestä; panee myös merkille, että muut toimijat, kuten Kiina ja Venäjä, käyttivät tätä hyväkseen, kun ne pyrkivät vähättelemään EU:n yhteisiä toimia;

18.

pitää myönteisenä EU:n ja jäsenvaltioiden päättäväistä ”Team Europe” -toimintaa covid-19-pandemian sosioekonomisten vaikutusten lieventämisessä rokotelahjoitusten ja rahoitustuen avulla;

19.

korostaa, että covid-19-rokotteisiin liittyvien asenteiden ja muihin rokotteisiin liittyvien asenteiden väliseen suhteeseen on myös puututtava, koska riittämättömät covid-19-toimet voivat myös yleisesti lisätä rokotevastaisuutta, mikä voi johtaa muiden rokotusten ottamisen vähentymiseen;

20.

kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH) avustamaan itäisen kumppanuuden maiden viranomaisia East StratCom -työryhmän ja EU:n edustustojen välityksellä covid-19-rokotteita koskevan väärän tiedon torjunnassa ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun edistämisessä, jotta voidaan saavuttaa tavoite, jonka mukaan vähintään 70 prosenttia väestöstä rokotetaan;

21.

suosittelee puuttumaan rokotusvastaisuuden aiheuttamaan haasteeseen laatimalla tämän ongelman ratkaisemiseksi kokonaisvaltaisen strategian, joka perustuu myös itäisen kumppanuuden alueen kokemuksiin ja erityistarpeisiin ja jossa painotetaan terveydenhuollon ammattilaisia, sosiaalipalvelujen tuoreille vanhemmille antamaa tietoa ja yleistä terveysalan opetussuunnitelmaa kouluissa;

22.

korostaa, että parempi tietoisuus, institutionaalinen valmius ja covid-19-pandemiasta saadut kokemukset voivat myös tarjota mahdollisuuden torjua muita sairauksia, joita voidaan hallita rokottamalla, kuten rokottamalla ihmiset papilloomavirusta vastaan kohdunkaulan syövän ehkäisemiseksi;

23.

kehottaa itäisen kumppanuuden maiden viranomaisia tarttumaan tilaisuuteen ja käyttämään covid-19-elpymisvaroja sairaaloiden nykyaikaistamiseen ja sairaanhoitopalvelujen laadun ja saatavuuden parantamiseen erityisesti alueilla ja rajat ylittävillä alueilla;

24.

panee huolestuneena merkille, että tavanomaisia rokotteita koskeva rokotuskattavuus laski hieman WHO:n Euroopan alueella vuosina 2020–2021 ja että merkittäviä puutteita esiintyi joissakin itäisen kumppanuuden maissa;

25.

korostaa, että on keskityttävä lisäämään lasten rokotusastetta kiinnittämällä erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, jotta voidaan vähentää useiden epidemioiden riskiä covid-19-pandemian yhteydessä, erityisesti niissä maissa, joissa on heikoimmat terveydenhuoltojärjestelmät;

26.

kehottaa toteuttamaan pilottihankkeen, jolla laajennetaan eurooppalainen lapsitakuu koskemaan itäisen kumppanuuden maita, jotta varmistetaan lasten oikeudet maksuttomaan ja laadukkaaseen terveydenhuoltoon varhaislapsuudessa annettavien rokotteiden helpon ja maksuttoman saatavuuden avulla;

27.

kehottaa komissiota, EUH:ta ja jäsenvaltioita tukemaan itäisen kumppanuuden maiden viranomaisia turvallista koulunkäyntiä koskevien operaatioiden rahoittamisessa ja toteuttamisessa, mukaan lukien hygieniatarvikkeiden tarjoaminen ja tietojen jakaminen käsienpesusta ja muista hygieniatoimenpiteistä, covid-19-pandemiasta saatuina opetuksina;

28.

kehottaa komissiota, EUH:ta ja jäsenvaltioita tukemaan itäisen kumppanuuden maiden viranomaisia valmius- ja kriisinhallintasuunnitelmien kehittämisessä ja varmistamisessa, jotta voidaan vähentää tulevien pandemioiden aiheuttamien tartuntojen riskiä kouluissa ja minimoida koulujen sulkemisen vaikutukset erityisesti köyhimpiin ja syrjäytyneimpiin lapsiin ja heidän perheisiinsä sekä vakavista vammoista kärsiviin lapsiin; korostaa tässä yhteydessä tarvetta asettaa etusijalle konfliktialueilla olevat lapset;

29.

suosittelee perustamaan erityisen yhteistyömekanismin asiaankuuluvien sidosryhmien (eli Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ja WHO:n) kanssa, jotta voidaan käsitellä ongelmia, jotka liittyvät perusterveydenhuollon palveluihin ja rokotuksiin niillä itäisen kumppanuuden alueilla, joiden katsotaan olevan väliaikaisesti miehitettyjä alueita, joilla laillisilla viranomaisilla ei ole tällä hetkellä valtaa tai se on rajoitettua ja joiden tällä hetkellä tosiasiallisilta viranomaisilta puuttuu vastuuvelvollisuus ja resurssit, kun alueelle on keskittynyt suuri määrä heikommassa asemassa olevia ryhmiä;

30.

katsoo, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi tarjottava enemmän rokotteita ja muuta asianmukaista lääketieteellistä hoitoa tartuntatauteihin Ukrainalle jo helmikuusta 2022 alkaen antamansa avun pohjalta;

31.

painottaa korostunutta tarvetta toimittaa rokotteita ja muuta lääketieteellistä hoitoa Moldovalle ja niille jäsenvaltioille, joissa on eniten ukrainalaisia pakolaisia;

32.

korostaa, että on tärkeää kehittää sähköinen terveydenhuoltojärjestelmä, mukaan lukien rokotuksia koskevat sähköiset potilastiedot, erityisesti pakolaisille, jotka ovat joutuneet lähtemään kotoaan nopeasti ja jättämään kaikki paperiasiakirjat jälkeensä;

Synkronoitujen rokotusaikataulujen yhteisten etujen hyödyntäminen

33.

korostaa, että on tärkeää tutkia koordinoitujen toimien yhteisiä etuja, jotta voidaan saavuttaa tasapainoinen täytäntöönpano paikallisiin olosuhteisiin sovitettujen ja kansainvälisesti synkronoitujen kansallisten rokotusaikataulujen välillä EU:ssa ja itäisen kumppanuuden maissa hyödyntämällä vankkaa näyttöön perustuvaa tieteellistä tietoa ja asiantuntemusta sidosryhmiltä, kuten WHO:lta;

34.

korostaa asianmukaisten kansanterveyteen liittyvien toimenpiteiden merkitystä ja muiden sidosryhmien, lääkäreiden ja kansalaisyhteiskunnan, osallistumista, erityisesti viestinnän, syrjäisten ja heikommassa asemassa olevien ryhmien tavoittamisen ja rokotevastaisuuden torjumisen osalta; suosittelee räätälöityjä ohjelmia ja rahoitusta itäisen kumppanuuden maille;

35.

on samaa mieltä siitä, että kansallisten rokotusaikataulujen asteittainen tutkiminen ja suunnittelu sekä WHO:n osallistuminen EU:n ja itäisen kumppanuuden maiden kanssa sellaisen näyttöön perustuvan kuulemisen pohjalta, jossa vertaillaan paikallisiin olosuhteisiin sovitettua ja synkronoitua rokotusaikataulua, pohjalta lisäävät epäilemättä kansanterveydellisiä hyötyjä ja vahvistavat edelleen tarvittavaa kansalaisten luottamusta instituutioihin;

36.

on vakuuttunut siitä, että synkronoinnin lisääminen ja luotettavat, yleisesti hyväksytyt menetelmät ja institutionaaliset valmiudet tiedonhallintaan voivat myös mahdollistaa rokotetodistusten vastavuoroisen tunnustamisen, mikä vähentää matkustusrajoitusten ja -esteiden tarvetta;

37.

kehottaa EU:ta, sen jäsenvaltioita ja itäisen kumppanuuden maita tekemään yhteistyötä myös lemmikkieläinten rokottamiseen liittyvissä kysymyksissä, erityisesti siksi, että jotkin eläintaudit voivat tarttua helposti ihmisiin, sekä tekemään yhteistyötä ja jakamaan EU:n jäsenvaltioiden parhaita käytäntöjä lemmikkieläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä;

38.

kehottaa yhteispuheenjohtajia välittämään tämän päätöslauselman Euroopan parlamentin puhemiehelle, neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Euroopan naapuruuspolitiikasta ja laajentumisesta vastaavalle komission jäsenelle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, EU:n jäsenvaltioiden hallituksille sekä parlamenteille ja itäisen kumppanuuden maille.

(1) EUVL L 99, 31.3.2020, s. 9.

(2) EUVL L 165, 27.5.2020, s. 31.

(3) https://www.consilium.europa.eu/media/53527/20211215-Eastern Partnership-joint-declaration-en.pdf

(4) EUVL L 297, 20.8.2021, s. 35.

(5) EUVL L 384, 29.10.2021, s. 109.

(6) EUVL L 405, 16.11.2021, s. 23.

(7) EUVL L 405, 16.11.2021, s. 26.

(8) EUVL C 466, 28.12.2018, s. 1.

(9) EUVL C 184, 5.5.2022, s. 99.

(10) EUVL C 316, 6.8.2021, s. 2.

(11) EUVL C 425, 20.10.2021, s. 63.

(12) EUVL C 390, 18.11.2019, s. 141.

(13) EUVL C 465, 17.11.2021, s. 87.

(14) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52021DC0576&qid=1653644146997.

(15) https://www.who.int/health-topics/vaccines-and-immunization#tab=tab_1

https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/immunization-coverage

29.6.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 229/30

Päätöslauselma Venäjän federaation aseellisesta hyökkäyksestä Ukrainaan

(2023/C 229/06)

EURONESTIN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS, joka

ottaa huomioon 3. toukokuuta 2011 annetun Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen perustamisasiakirjan ja 15. joulukuuta 2021 annetun itäisen kumppanuuden huippukokouksen yhteisen julkilausuman,

ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2021 esitetyn komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon yhteisen valmisteluasiakirjan ”Recovery, resilience and reform: post 2020 Eastern Partnership priorities” (SWD(2021) 186),

ottaa huomioon Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen työjärjestyksen 3 artiklan ja 17 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon YK:n 27. maaliskuuta 2014 antaman päätöslauselman 68/262 Ukrainan alueellisesta koskemattomuudesta, YK:n 2. maaliskuuta 2022 antaman päätöslauselman ES-11/1 Venäjän Ukrainaan kohdistamasta hyökkäyksestä, YK:n 24. maaliskuuta 2022 antaman päätöslauselman ES-11/2 Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen humanitaarisista seurauksista, YK:n 12. lokakuuta 2022 antaman päätöslauselman ES-11/4 nimeltä ”Territorial Integrity of Ukraine: Defending the Principles of the Charter of the United Nations” ja YK:n 14. marraskuuta 2022 antaman päätöslauselman ”Furtherance of remedy and reparation of aggression against Ukraine”,

ottaa huomioon korkean edustajan 24. helmikuuta 2022 Euroopan unionin puolesta antaman julkilausuman Venäjän federaation asevoimien hyökkäyksestä Ukrainaan,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin 19. tammikuuta 2023 antaman päätöslauselman Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäysrikosta käsittelevän tuomioistuimen perustamisesta (1) ja muut Euroopan parlamentin 24. helmikuuta 2022 lähtien antamat päätöslauselmat, joissa tuomitaan Venäjän täysimittainen sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan,

ottaa huomioon Ukrainan Verkhovna Radan 1. joulukuuta 2022 antaman päätöslauselman 2787/IX, jossa todettiin, että Venäjän federaation jäsenyys YK:ssa on laiton, koska se hyväksyttiin YK:hon YK:n peruskirjan 4 artiklan vastaisesti ja se omi näin laittomasti mahdollisuuden käyttää veto-oikeutta esitettäessä kritiikkiä sen omista väärinkäytöksistä,

A.	ottaa huomioon, että Venäjän federaatio on 24. helmikuuta 2022 lähtien käynyt laitonta, ilman edeltävää provokaatiota toteutettua ja perusteetonta täysimittaista hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan;

B.	ottaa huomioon, että asianmukaisen ja välittömän reaktion puuttuminen Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan, Krimin liittämiseen ja Donetskin ja Luhanskin alueiden osien miehittämiseen loi edellytyksiä hyökkäysten jatkamiseen;

C.	ottaa huomioon, että hyökkäyssota on räikeästi ja selkeästi YK:n peruskirjan, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön valtion- ja hallitusten päämiesten ensimmäisen huippukokouksen päätösasiakirjan ja kansainvälisen oikeuden perusperiaatteiden vastainen;

D.	ottaa huomioon, että tähän mennessä on murhattu jo tuhansia siviilejä, myös satoja lapsia, ja vielä suurempi määrä ihmisiä on joutunut kidutuksen, ahdistelun, seksuaalisen väkivallan, sieppausten tai pakkosiirtojen kohteeksi;

E.	ottaa huomioon, että tällainen Venäjän omien joukkojen ja sen käyttämien sijaisjoukkojen epäinhimillinen toiminta on täysin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaista;

F.	ottaa huomioon, että Venäjän joukot ovat toteuttaneet tahallisia ja summittaisia hyökkäyksiä asuinalueille ja siviili-infrastruktuuriin, ja että tällä on ollut tuhoisia seurauksia siviilien kannalta;

ottaa huomioon, että Venäjän laiton pyrkimys liittää itseensä Donetskin, Hersonin, Luhanskin ja Zaporizzjan alueet Ukrainassa sen lisäksi, että se jo on liittänyt Krimin autonomisen tasavallan, on räikeää YK:n peruskirjan tavoitteiden ja periaatteiden sekä muun kansainvälisen oikeuden normien ja periaatteiden rikkomista;

H.	ottaa huomioon, että Venäjän lähestymistapa hyökkäyksensä perustelemiseksi vaarantaa kaikki kansainväliset turvallisuussopimukset ja luo maailmanlaajuisia turvallisuushaasteita sekä edellytykset hyökkäysten jatkamiseen;

I.	ottaa huomioon, että Venäjän hybridisodan käsite tarkoittaa, että luodaan konfliktialueita ja epävakautta, joka vaarantaa alueellisen koskemattomuuden ja turvallisuuden maissa, jotka Kreml haluaa valvontaansa;

J.	ottaa huomioon, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on kaikkein vakavin uhka itäiselle kumppanuudelle, EU:lle ja sen jäsenvaltioille sekä itäisille kumppanimaille ja sääntöihin perustuvalle kansainväliselle järjestykselle;

K.	ottaa huomioon, että Venäjä käyttää energiaa ja elintarvikkeita aseena, se on saartanut Ukrainan satamia, keskeyttänyt maailmanlaajuisia elintarvikeketjuja, tuhonnut elintarviketurvan ja johtanut elintarvikekriiseihin ja nälänhätään Aasian ja Afrikan alueilla;

tuomitsee kaikkein jyrkimmin Venäjän provosoimattoman ja perusteettoman sodan Ukrainaa vastaan, sen laittoman Ukrainan alueiden miehityksen ja sen osallistumisen sekä militaariseen että kybersodankäyntiin itäisen kumppanuuden alueella;

on tyytyväinen Euroopan unionin ja yksittäisten valtioiden määräämiin sanktioihin Venäjää vastaan ja ilmaisee odotuksensa sanktioiden laajentamisesta energiakauppaan kokonaisuudessaan, aseiden ja muun sotilastarkoituksiin tehtävän tuotannon komponenttien ja kaksikäyttötuotteiden viennin kokonaan kieltämisestä Venäjälle, sanktioiden määräämisestä finanssialan tai virtuaalivaroja Kremlille tarjoaville yrityksille, koska tämän avulla voidaan kiertää tehokkaita sanktioita;

tuomitsee Valko-Venäjän Lukashenkan hallinnon osallisuuden Venäjän laittomaan, provosoimattomaan ja perusteettomaan sotaan Ukrainaa vastaan ja kehottaa määräämään lisää sanktioita Valko-Venäjää vastaan;

määrittelee korruption, rahanpesun ja laittoman rahoituksen mekanismeiksi, joilla tarjotaan apua Venäjän hallitukseen liittyville ryhmille, jotka tukevat hyökkäystä Ukrainaan, ja vaatii lisäponnisteluja näiden torjumiseksi;

vahvistaa vankkumattoman tukensa itäisten kumppanien itsenäisyydelle, suvereniteetille ja niiden kansainvälisesti tunnustettujen rajojen mukaisen alueen koskemattomuudelle sekä horjumattoman sitoutumisensa ja päättäväisyytensä näiden periaatteiden puolustamiseen;

tuomitsee sen, että Venäjän federaatio on järjestänyt laittomia ”kansanäänestyksiä” alueilla kansainvälisesti tunnustettujen Ukrainan rajojen sisäpuolella ja että se pyrkii laittomasti liittämään itseensä Donetskin, Hersonin, Luhanskin ja Zaporizzjan alueet Ukrainassa näiden ”kansanäänestysten” jälkeen; katsoo, että nämä ”kansanäänestykset” ovat mitättömiä kansainväliselle yhteisölle;

toteaa jälleen, että voimankäytöllä uhkaamisella hankittuja alueita ei voida koskaan katsoa laillisiksi;

tuomitsee jyrkästi laajamittaiset ja vakavat ihmisoikeusloukkaukset ja sotarikokset, joihin Venäjän asevoimat ja sen sijaisjoukot, mukaan lukien Venäjän miehittämät Ukrainan alueet, ovat syyllistyneet Ukrainassa;

pitää valitettavana Venäjän federaation vihamielisyyksien Ukrainaa vastaan aiheuttamia vakavia ihmisoikeus- ja humanitaarisia seurauksia ja ilmaisee vakavan huolensa siviiliuhrien, mukaan lukien naisten ja lapsien suuresta määrästä, sisäisesti siirtymään joutuneiden ja humanitaarista apua tarvitsevien ihmisten ja pakolaisten määrästä ja lapsia kohtaan tehtyjen väkivaltaisuuksien ja väärinkäytösten määrästä;

10.

ilmaisee syvän huolensa Venäjän hyökkäyksen vaikutuksesta elintarvikkeisiin, energiaan, ympäristöön ja maailmanlaajuiseen ydinturvallisuuteen;

11.

vaatii Venäjän federaatiota lopettamaan välittömästi ohjus- ja droonihyökkäykset Ukrainan kriittiseen infrastruktuuriin sekä kaikki tahalliset hyökkäykset siviilikohteisiin, myös asuinalueisiin, kouluihin ja sairaaloihin;

12.

panee syvästi huolestuneena merkille, että Venäjän Ukrainan siviili-infrastruktuuria vastaan ampumat ohjukset toisinaan joutuvat muiden suvereenien valtioiden ilmatilaan, myös Naton jäsenvaltioihin; kehottaa tämän osalta kansainvälistä yhteisöä reagoimaan nopeasti ja asianmukaisesti tällaiseen räikeään provokaatioon; toteaa, että jos kansainvälinen yhteisö ei reagoi suvereenien valtioiden ilmatilan loukkauksiin, Venäjä ryhtyy uusiin provokatiivisiin toimiin;

13.

vaatii Venäjän joukkojen välitöntä ja ehdotonta vetäytymistä Ukrainan alueelta sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisäpuolelle, lopettamaan Ukrainan satamien saarron ja palauttamaan turvallisen ja vapaan navigoinnin Mustallemerelle ja Asovanmerelle;

14.

vaatii, että hyökkäyssodasta, sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan vastuussa olevat on saatettava vastuuseen;

15.

korostaa, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on pyrittävä kiireesti tiiviissä yhteistyössä Ukrainan ja kansainvälisen yhteisön kanssa ja mieluiten YK:n välityksellä perustamaan erityinen kansainvälinen tuomioistuin, joka voi nostaa syytteitä Venäjän federaation poliittisen ja sotilasjohdon ja sen liittolaisten Ukrainaan kohdistamasta hyökkäysrikoksesta, sekä pyrittävä löytämään oikeudellisesti pätevä yhteinen etenemistapa tässä asiassa; katsoo, että tällaisen tuomioistuimen perustaminen paikkaisi tämänhetkisessä institutionaalisessa rikosoikeusjärjestyksessä olevan valtavan aukon ja että sen olisi perustuttava Rooman perussäännössä vahvistettuihin, Kansainväliseen rikostuomioistuimeen sovellettaviin normeihin ja periaatteisiin;

16.

kehottaa kansainvälistä yhteisöä jatkamaan aktiivisen tuen ja avun antamista Ukrainalle kaikin mahdollisin tavoin ja tiiviisti koordinoituna Ukrainan kanssa, jotta mahdollistetaan Ukrainalle sen legitiimi oikeus puolustaa itseään, torjua ja lopettaa hyökkäys, vapauttaa kansalaisensa ja saada jälleen täysi valta koko sen kansainvälisesti tunnustetulla alueella;

17.

ymmärtää lehdistönvapauden turvallisen ympäristön säilyttämisen merkityksen ja kehottaa katsomaan Venäjän valtion median ja yksityisen median, jotka liittyvät henkilöihin tai yrityksiin, joihin sovelletaan pakotteita ja jotka vaarantavat Euroopan turvallisuuden ja edistävät sotaa, propagandakanaviksi;

18.

on tyytyväinen Ukrainan rauhansuunnitelmaan ja rohkaisee panemaan täytäntöön kaikki sen vaiheet; on tyytyväinen pyrkimyksiin saavuttaa kattava, oikeudenmukainen ja kestävä rauha ja turvallisuus Ukrainassa ja koko Euroopassa;

19.

painottaa, että Venäjän on korvattava täysimääräisesti Ukrainalle hyökkäysrikoksestaan, sotarikoksistaan ja Ukrainan tuhoamisesta aiheutuvat kulut;

20.

kehottaa perustamaan oikeuskehyksen, jolla Venäjältä sanktioiden mukaisesti takavarikoituja varoja voidaan käyttää sodan uhreille maksettaviin korvauksiin ja Ukrainan jälleenrakentamisen rahoittamiseen;

21.

painottaa tarvetta lujittaa itäisen kumppanuuden maiden sotilaallista turvallisuutta, joka olisi merkittävä panos kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden vahvistamiselle;

22.

tuomitsee Venäjän federaation selkeän veto-oikeuden väärinkäytön turvallisuusneuvostossa;

23.

kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tekemään lisätoimia jatkaakseen Venäjän federaation kansainvälistä eristämistä, myös Venäjän kansainvälisten järjestöjen ja elinten, kuten YK:n, jäsenyyden osalta.

(1) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0015.

29.6.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 229/33

Päätöslauselma Ukrainan, Moldovan ja Georgian tukemisesta niiden tiellä kohti EU:n jäsenyyttä

(2023/C 229/07)

EURONESTIN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS, joka

ottaa huomioon, että 23. kesäkuuta 2022 Eurooppa-neuvosto päätti myöntää Ukrainalle ja Moldovalle EU:n ehdokasmaan aseman, tunnusti Georgian eurooppalaiset tulevaisuudennäkymät ja vahvisti olevansa valmis myöntämään Georgialle ehdokasmaan aseman sen jälkeen, kun Georgian jäsenyyshakemusta koskevassa komission lausunnossa mainitut prioriteetit on otettu käsittelyyn,

ottaa huomioon laajentumisesta ja vakautus- ja assosiaatioprosessista 13. joulukuuta 2022 annetut EU:n yleisten asioiden neuvoston päätelmät, joissa vahvistetaan, että Ukrainan, Moldovan ja Georgian ja niiden kansalaisten tulevaisuus on Euroopan unionissa,

ottaa huomioon 3. toukokuuta 2011 annetun Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen perustamisasiakirjan (2), itäisen kumppanuuden huippukokouksessa 15. joulukuuta 2021 hyväksytyn yhteisen julistuksen ja kaikkien aiempien itäisen kumppanuuden huippukokousten julistukset sekä EU:n assosiaatiosopimukset Ukrainan (3), Moldovan (4) ja Georgian (5) kanssa,

A.	ottaa huomioon, että Ukraina, Moldova ja Georgia ovat edelleen vakaasti sitoutuneita EU-jäsenyyteen;

ottaa huomioon, että itäisen kumppanuuden mailla, jotka haluavat liittyä EU:hun, on merkittäviä haasteita, jotka johtuvat erityisesti Venäjän täysimittaisesta sotilaallisesta hyökkäyksestä Ukrainaan sekä Venäjän muista hyökkäysteoista (kuten miehityksistä) alueella ja sen aiheuttamista hybridiuhista, jotka kaikki kuuluvat sen pyrkimyksiin pitää kyseiset maat vaikutuspiirissään ja estää niiden yhdentyminen EU:hun;

C.	katsoo, että EU:n jatkuva tuki assosioituneille maille on ratkaisevan tärkeää niiden uudistuspyrkimyksille;

D.	ottaa huomioon, että EU:n laajentumispolitiikalla on muutosvoimaa sekä tärkeä rooli strategisena investointina rauhaan, demokratiaan, vaurauteen, turvallisuuteen ja vakauteen Euroopassa;

korostaa, että ajat ovat EU:lle ja itäisen kumppanuuden maille kriittisiä Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen kannalta;

vahvistaa tuomitsevansa mitä jyrkimmin Venäjän federaation hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan ja muistuttaa horjumattomasta solidaarisuudestaan Ukrainan kansalle, joka on edelleen osoittanut poikkeuksellista rohkeutta ja selviytymiskykyä 24. helmikuuta 2022 lähtien kohtaamiensa laantumattomien uhkien ja hyökkäyksien edessä;

toistaa olevansa syvästi huolissaan Venäjän miehityksestä Georgiaan erottamattomasti kuuluvilla Abhasian ja Tskhinvalin/Etelä-Ossetian alueilla ja sen tehostetusta liittämisprosessista, sillä nämä toimet yhdessä ovat nykyaikana ensimmäinen yritys muuttaa pakkokeinoin eurooppalaisen itsenäisen valtion rajoja;

muistuttaa olevansa sitoutunut Ukrainan, Moldovan ja Georgian itsenäisyyteen, suvereniteettiin ja alueelliseen koskemattomuuteen niiden kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä ja tukee niiden pyrkimyksiä panna nämä periaatteet kaikilta osin täytäntöön;

vaatii Venäjää lopettamaan välittömästi kaikki sotatoimet Ukrainassa, vetämään ehdoitta kaikki joukot, sijaisjoukot ja sotilaskaluston Ukrainan kansainvälisesti tunnustetulta alueelta ja pidättäytymään uhkaamasta tai loukkaamasta enää Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta;

kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita sekä itäisen kumppanuuden maita tekemään mahdollisimman tiivistä yhteistyötä Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan lopettamiseksi, Venäjän uusien hyökkäysten estämiseksi ja rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi Euroopassa;

kehottaa kaikkia asianomaisia osapuolia kunnioittamaan Ukrainan, Moldovan ja Georgian suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta, estämään Venäjän hyökkäykset ja suojelemaan Euroopan turvallisuutta;

panee merkille Ukrainan, Moldovan ja Georgian kansojen sitoutumisen eurooppalaiseen tulevaisuuteensa ja niiden toimet alueen vakauden ja turvallisuuden parantamiseksi;

kiittää Ukrainaa, Moldovaa ja Georgiaa niiden pyrkimyksistä toteuttaa uudistuksia ja kannustaa niitä jatkamaan samalla linjalla;

10.

kehottaa niiden hallituksia jatkamaan toimiaan korruption torjumiseksi ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden varmistamiseksi;

11.

korostaa, että on tärkeää edistää poliittisen moniarvoisuuden ja osallisuuden kulttuuria sekä rakentavaa poliittista vuoropuhelua ja parlamentaarisia tehtäviä lainsäädännön, tarkkailun ja valvonnan aloilla;

12.

korostaa, että hyvä hallintotapa, oikeusvaltioperiaate, vahva kansalaisyhteiskunta ja tiedotusvälineiden vapaus ovat olennaisia osatekijöitä EU-jäsenyysprosessissa;

13.

ilmaisee voimakkaan tukensa Ukrainan, Moldovan ja Georgian EU-jäsenyyshakemuksille ja niiden oikeudelle päättää omasta tulevaisuudestaan demokraattisten prosessien avulla;

14.

korostaa, että komission Ukrainan, Moldovan ja Georgian EU-jäsenyyshakemuksista antamissaan lausunnoissa esittämät ja Eurooppa-neuvoston hyväksymät keskeiset painopisteet on pantava täytäntöön kaikilta osin;

15.

kannustaa komissiota ja EU:n jäsenvaltioita myöntämään Georgialle ehdokasmaan aseman ja käynnistämään liittymisneuvottelut Ukrainan, Moldovan ja Georgian kanssa;

16.

kehottaa käymään näiden maiden kanssa merkityksellistä ja jäsenneltyä vuoropuhelua EU-jäsenyysprosessista ottaen huomioon kunkin maan erityiset ansiot ja erityispiirteet;

17.

kannustaa ratkaisemaan selvittämättömät konfliktit rauhanomaisesti diplomatian keinoin, tukemalla uudistuksia, kehittämällä demokratiaa ja taloudellisella yhteistyöllä;

18.

tukee solidaarisuuskaistojen roolia edistettäessä näiden maiden liittymistä EU:hun ja autettaessa niitä voittamaan esteet ja haasteet, joita voi ilmetä niiden tiellä kohti EU-jäsenyyttä;

19.

kehottaa Ukrainan, Moldovan ja Georgian hallituksia panemaan täytäntöön EU:n ihmisoikeuspakotejärjestelmän (Euroopan Magnitski-laki) ja sisällyttämään siihen korruptiorikoksista määrättävät seuraamukset;

20.

kehottaa komissiota varmistamaan, että Ukrainan, Moldovan ja Georgian aseman muuttuminen EU:n naapurimaista ja assosioituneista maista EU-liittymisneuvotteluja käyviksi maiksi tapahtuu hallitusti;

21.

kehottaa komissiota laatimaan räätälöityjä etenemissuunnitelmia, joilla luodaan vankka perusta Ukrainan, Moldovan ja Georgian asteittaiselle liittymiselle EU:n sisämarkkinoille tehostamalla EU:n ja näiden maiden välisten assosiaatiosopimusten ja pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppa-alueiden täytäntöönpanoa;

22.

kehottaa Euroopan tulevaisuuskonferenssissa esitettyjen suositusten mukaisesti perustamaan demokratiaan pohjautuvia kumppanuuksia, joiden tavoitteena on auttaa Ukrainaa, Moldovaa ja Georgiaa mukautumaan EU:lle ominaiseen kokonaisvaltaiseen ja moniarvoiseen demokratiaan ja arvoihin ja luoda perusta niiden kansalaisten laajalle ja merkittävälle osallistumiselle EU:n demokraattiseen toimintaan eurooppalaisella, kansallisella ja paikallisella tasolla; korostaa, että tällaisiin kumppanuuksiin olisi sisällyttävä parhaiden käytäntöjen monikansallista vaihtoa ja niillä olisi edistettävä ja vahvistettava kestävää ja osallistavaa demokratiaa EU:n nykyisissä ja tulevissa jäsenvaltioissa; kehottaa komissiota myöntämään riittävästi rahoitusta tällaisille kumppanuuksille;

23.

kehottaa komissiota tutkimaan lähemmin mahdollisuutta asettaa nykyiset EU:n rahoitusvälineet Ukrainan, Moldovan ja Georgian käyttöön ottaen huomioon niiden uuden aseman suhteessa EU:hun, mukaan lukien liittymistä valmisteleva tukiväline, jotta ne voivat täyttää EU:n normit ja EU:hun liittymistä koskevat kriteerit;

24.

painottaa, että EU:n laajentumispolitiikka on yksi tehokkaimmista mekanismeista rauhan ja vakauden tuomiseksi alueelle;

25.

kannustaa investoimaan energiaan, liikenteeseen ja digitaaliseen yhteenliitettävyyteen näiden kolmen maan ja EU:n välillä, jotta voidaan parantaa energiaturvallisuutta, edistää kauppaa, investointimahdollisuuksia ja talouskasvua, lisätä ihmisten välisiä yhteyksiä ja lisätä alueellista vakautta ja turvallisuutta;

26.

kannattaa ajatustenvaihtoa, kulttuurisen ymmärryksen lisäämistä sekä taloudellisen yhteistyön ja yhdentymisen lisäämistä sekä Ukrainan, Moldovan ja Georgian välillä että niiden ja EU:n välillä poistamalla verkkovierailumaksujen aiheuttamat taloudelliset esteet;

27.

korostaa, että on tärkeää jatkaa yhteistyötä Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen ja Ukrainan, Moldovan ja Georgian parlamenttien välillä näiden maiden EU-jäsenyystavoitteiden tukemiseksi.

(1) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0406.

(2) EUVL C 198, 6.7.2011, s. 4.

(3) EUVL L 161, 29.5.2014, s. 3.

(4) EUVL L 260, 30.8.2014, s. 4.

(5) EUVL L 261, 30.8.2014, s. 4.

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 229

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	66. vuosikerta 29. kesäkuu 2023

Sisältö		Sivu
	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	PÄÄTÖSLAUSELMAT
	Euronestin parlamentaarinen edustajakokous
2023/C 229/01	Päätöslauselma hallinnon edistämisestä julkisissa instituutioissa poliittisen vuoropuhelun ja institutionaalisen yhteistyön pohjalta tehokkuuden ja hallinnollisten valmiuksien lisäämiseksi	1
2023/C 229/02	Päätöslauselma pääkaupungeista: taloudellinen kehitys ja haasteet covid-19-pandemian jälkeisessä maailmassa	8
2023/C 229/03	Päätöslauselma vihreästä energiasiirtymästä vastauksena itäisen kumppanuuden maiden nykyisiin energiaturvallisuuden haasteisiin Venäjän hyökkäys- ja miehityssodan yhteydessä	16
2023/C 229/04	Päätöslauselma EU:n ja itäisen kumppanuuden maiden rokotusohjelmien yhteensopivuudesta ja niiden yhdenmukaistamisesta	22
2023/C 229/05	Päätöslauselma Ukrainan ja Moldovan EU-jäsenyysneuvottelujen aloittamisen strategisesta merkityksestä	29
2023/C 229/06	Päätöslauselma Venäjän federaation aseellisesta hyökkäyksestä Ukrainaan	30
2023/C 229/07	Päätöslauselma Ukrainan, Moldovan ja Georgian tukemisesta niiden tiellä kohti EU:n jäsenyyttä	33