ETSK:n 578. täysistunto – uuden toimikauden avausistunto, 26.4.2023–27.4.2023

29.6.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”ETSK:n suositukset talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson perusteelliseksi uudistamiseksi”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2023/C 228/01)

Esittelijät:

Gonçalo LOBO XAVIER

Javier DOZ ORRIT

Luca JAHIER

Komitean täysistunnon päätös	27.10.2022
Oikeusperusta	työjärjestyksen 52 artiklan 2 kohta
	oma-aloitteinen lausunto
Vastaava jaosto	”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”
Hyväksyminen jaostossa	18.4.2023
Hyväksyminen täysistunnossa	27.4.2023
Täysistunnon numero	578
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	226/2/6

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Eurooppalaisella ohjausjaksolla on heikkouksistaan huolimatta ollut tärkeä rooli kansallisten talouspolitiikkojen koordinoimisessa EU:n laajuisesti. Sen menettelyt ovat kuitenkin olleet sellaisia, etteivät kansalaiset ja jäsenvaltioiden poliittisen sekä elinkeino- ja yhteiskuntaelämän edustajat ole päässeet tyydyttävällä tavalla osallistumaan sen prosesseihin ja suositusten toteuttamiseen. Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistuminen ohjausjaksoon on riittämätöntä ja heikkolaatuista useimmissa jäsenvaltioissa. Vaikka parannusta on tapahtunut kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien laadintaa käsittelevien kuulemisten yhteydessä, tämä kehitys ei ole vakiintunut, ja sitoumuksista tukea edelleen tällaista osallistumista on joissakin maissa viime aikoina jopa peräännytty poliittisista syistä.

1.2

Euroopan komission tiedonannossa linjauksista EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistamiseksi (1) kaavaillaan joustavampaa ja eriytetympää finanssipoliittista kehystä, joka edellyttäisi neuvotteluja ja sopimista EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden välillä. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kannattaa tiedonantoa (2). Jotta tämä onnistuisi, prosessista ja sitoumuksista on otettava vastuu kansallisella tasolla. Sitä varten ohjausjakson menettelyjen ja aikataulujen uudistaminen on välttämätöntä.

1.3

ETSK katsoo, että jäsenvaltioiden vastuunotto onnistuu vain, jos poliittisen sekä elinkeino- ja yhteiskuntaelämän edustajat osallistuvat konkreettisesti ja rakenteellisesti eurooppalaiseen ohjausjaksoon. ETSK katsoo, että työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumisesta sekä kansallisten parlamenttien ja paikallis- ja alueviranomaisten osallistumisesta on tultava yksi tarkistetun ohjausjakson peruspilareista. Euroopan parlamentin toimivaltaa olisi lisättävä niin, että sillä olisi enemmän oikeuksia osallistua talouspolitiikan suuntaviivoja ja unionin laajuisia ehdotuksia koskevaan päätöksentekoon.

1.4

ETSK ehdottaa eurooppalaisen ohjausjakson uudistamista niin, että lisätään sen läpinäkyvyyttä ja demokraattisuutta, järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistumista sekä ohjausjakson toimien tuloksellisuutta suhteessa tavoitteisiin, joita ovat talouskasvu ja laadukkaat työpaikat, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, jäsenvaltioiden lähentyminen sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän vauhdittaminen. Nykyisiä indikaattorijärjestelmiä on tarkistettava ja täydennettävä ja niiden keskinäistä johdonmukaisuutta on parannettava, jotta arviointimenettelyjä voidaan kehittää.

1.5

ETSK katsoo, että eurooppalaisen ohjausjakson tärkeimpien välineiden ja erityisesti maakohtaisten suositusten tulisi kattaa kolmen vuoden ajanjakso. Niitä olisi arvioitava ja tarkasteltava uudelleen kerran vuodessa. Tämä ehdotus on yhdenmukainen tarkistetusta EU:n talouden ohjausjärjestelmästä annetun komission tiedonannon kanssa ja luo paremmat edellytykset kansalliselle vastuunotolle ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistumiselle.

1.6

Eurooppalaisen ohjausjakson pätevyyttä ja tuloksellisuutta arvioidaan nimenomaan maakohtaisten suositusten noudattamisen perusteella. Tästä syystä ETSK katsoo, että toimivin kannustin on kytkeä niiden täytäntöönpano EU:n talousarvioon ja myöntää osa varoista tällä perusteella samaan tapaan kuin elpymis- ja palautumistukivälineessä.

1.7

ETSK ehdottaa, että työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumista varten luodaan sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolle järjestelmällinen virallinen kuulemismenettely, joka kattaa sekä laatimis- ja päätöksentekovaiheet että täytäntöönpano-, seuranta- ja arviointivaiheet. Menettelyä varten on perustettava erillinen elin, tai tämä tehtävä on lakisääteisesti osoitettava jo olemassa olevalle elimelle. Tässä prosessissa olisi annettava merkittävä rooli myös kansallisille talous- ja sosiaalineuvostoille.

1.8

ETSK katsoo, että periaatteet ja yleiset vaatimukset, jotka koskevat järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan järjestelmällistä ja pysyvää osallistumista talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson eri vaiheisiin, olisi määriteltävä EU:n asetuksessa. Siinä olisi kuitenkin säädettävä, että menettelyt ja elimet, joissa kuuleminen toteutetaan, määritetään tarkemmin kansallisessa lainsäädännössä, ja noudatettava avoimuuden, läpinäkyvyyden ja edustavuuden kriteerejä.

1.9

ETSK katsoo, että asetuksessa olisi vahvistettava perusvaatimukset ja periaatteet, jotka koskevat muun muassa aikatauluja (jotka ovat yhteydessä elpymis- ja palautumistukivälineen ja eurooppalaisen ohjausjakson aikatauluihin), muodollisia kokousjärjestelyjä ja asiakirjojen julkista saatavuutta hyvissä ajoin ja soveltuvassa muodossa, pöytäkirjoja, julkista tiedottamista ehdotuksista ja hallituksen vastauksista sekä etenemissuunnitelmaa sovittujen asioiden täytäntöönpanoa varten.

1.10

ETSK katsoo, että keskustelua EU:n rahoituskapasiteetista ja omista varoista on syvennettävä. Tulevien vuosien geopoliittiset, taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät haasteet edellyttävät komitean mielestä kykyä rahoittaa Euroopan yhteisen edun mukaisia hyödykkeitä.

2. Johdanto

2.1

Tämän lausunnon tarkoituksena on kannustaa pohtimaan ja esittämään ehdotuksia talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson menettelyjen perusteelliseksi uudistamiseksi, jotta EU:n talouden ohjausjärjestelmästä tulisi avoimempi, demokraattisempi ja tuloksellisempi ja jotta järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistumista voitaisiin lisätä.

2.2

Analyysissa ja ehdotuksissa otetaan huomioon EU:n talouden ohjausjärjestelmän sisältö, komission tiedonanto linjauksista EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistamiseksi ja ETSK:n lausunto kyseisestä tiedonannosta sekä komitean päätöslauselmat järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien kehittämiseen ja täytäntöönpanoon (vuosilta 2021 ja 2022) (3).

2.3

Kuten edellä mainittujen päätöslauselmien valmistelun yhteydessä, myös nyt kuultiin laajasti järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajia. Kuuleminen toteutettiin eurooppalaista ohjausjaksoa käsittelevän ryhmän (johon kuuluu kolme jäsentä kustakin maasta, yksi kustakin komitean ryhmästä) maakohtaisten valtuuskuntien välityksellä, kyselylomakkeen ja seitsemän maavierailun (pyöreän pöydän keskustelujen) avulla. Sen tulokset esitetään yksityiskohtaisesti liitteessä (4) ja tiivistettynä lausunnon kohdassa 5.

3. Taustaa

3.1

Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso otettiin käyttöön vuoden 2008 kriisin jälkeen EU:n talouden ohjausvälineeksi. Siinä keskityttiin aluksi jäsenvaltioiden finanssipoliittiseen vakauteen, mutta ajan kuluessa siinä on ryhdytty käsittelemään talous- ja budjettipolitiikan lisäksi myös työllisyys- ja sosiaaliasioita. Nykyisin se on puolivuosittainen talous-, työllisyys-, sosiaali- ja finanssipolitiikan koordinointisykli: jäsenvaltiot mukauttavat budjettinsa ja talouspolitiikkansa EU:n tasolla sovittujen tavoitteiden ja sääntöjen mukaisiksi. Vuonna 2011 käyttöönotetusta eurooppalaisesta ohjausjaksosta on tullut vakiintunut rakenne, jonka puitteissa keskustellaan EU-maiden finanssi-, talous- ja työllisyyspolitiikan haasteista yhteisessä vuotuisessa aikataulussa. Jäsenvaltioiden välistä koordinointia piti tehostaa pandemian taloudellisten ja sosiaalisten seurausten takia vuonna 2020 sekä Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman perusteettoman ja provosoimattoman sodan seurauksena. Ohjausjaksoa mukautettiinkin vuonna 2021 elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisen huomioon ottamiseksi. Kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpano ohjaa nyt jäsenvaltioiden tulevien vuosien uudistus- ja investointiohjelmaa. Eurooppalainen ohjausjakso on hyödyllinen täydennys kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanoon laajemman soveltamisalansa ja monenvälisen valvonnan ansiosta.

3.2

Elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen (5) 18 artiklan 4 kohdan q alakohdan mukaan elpymis- ja palautumissuunnitelmien valmistelua ja täytäntöönpanoa varten on esitettävä tiivistelmä kansallisen lainsäädännön mukaisesti toteutetusta kuulemisprosessista sekä selvitys siitä, kuinka sidosryhmiltä saadut tiedot on otettu elpymis- ja palautumissuunnitelmassa huomioon. Sidosryhmiin kuuluvat paikallis- ja alueviranomaiset, työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunnan järjestöt, nuorisojärjestöt ja muut asiaankuuluvat tahot. Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistumista on kuitenkin tähän asti yleisesti pidetty epätyydyttävänä, vaikka huomioon otettaisiin maiden väliset luontaiset erot nykyisissä kuulemisprosesseissa, kuten ETSK korosti toukokuussa 2022 antamassaan päätöslauselmassa.

3.3

Eurooppalaisen ohjausjakson neljä päätavoitetta ovat 1) makrotalouden liiallisen epätasapainon ehkäiseminen EU:ssa, 2) julkisen talouden terveyden varmistaminen (vakaus- ja kasvusopimus), 3) tuki rakenneuudistuksille, joilla edistetään talouskasvua, työllisyyttä ja sosiaalipolitiikkaa (Eurooppa 2020, vihreän kehityksen ohjelma, kestävän kehityksen tavoitteet, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari) ja 4) investointien lisääminen. Covid-19-kriisin ja NextGenerationEU-välineen käyttöönoton jälkeen tavoitteeksi on tullut myös seurata kansallisia elpymis- ja palautumissuunnitelmia.

3.4

Komission marraskuussa 2022 julkaisemassa tiedonannossa linjauksista EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistamiseksi (6) ehdotetaan vakaus- ja kasvusopimuksen viitearvojen säilyttämistä (alijäämä 3 % suhteessa BKT:hen ja velkasuhde 60 %) sekä maittain eriytettyjä, kansallisten hallitusten kanssa neuvoteltuja menettelyjä velan supistamiseksi (julkisen talouden kehitysuraa koskevien keskipitkän aikavälin suunnitelmien rinnalla). Tällainen tarkistettu kehys olisi yksinkertaisempi, läpinäkyvämpi ja tehokkaampi, ja se antaisi enemmän vastuuta jäsenvaltioille. Myös noudattamisen valvonta olisi helpompaa. Tarkistetussa rakenteessa velkaantuneimpien jäsenvaltioiden finanssipoliittiset suunnitelmat laadittaisiin neljän vuoden ajanjaksoksi (jota on mahdollisuus jatkaa kolmella lisävuodella) yksityiskohtaisen, yhdessä sovitun investointi- ja uudistusohjelman pohjalta. Suunnitelman noudattamista valvottaisiin vuosittain. Ehdotuksen on katsottu olevan nk. NextGenerationEU-hengen mukainen. Ecofin-neuvoston 14. maaliskuuta 2023 antamiin päätelmiin (7) sisältyy monia aloja, joilla jäsenvaltioiden näkemykset ovat lähentyneet, sekä aloja, joilla tarkistettua kehystä on vielä työstettävä. Ne antavat poliittista ohjausta asiaa koskevien Euroopan komission lainsäädäntöehdotusten valmistelua varten. Neuvosto muun muassa kehottaa jäsenvaltioita ottamaan työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunta ja muut asiaankuuluvat sidosryhmät järjestelmällisesti, oikea-aikaisesti ja mielekkäällä tavalla mukaan eurooppalaisen ohjausjakson ja päätöksenteon syklin kaikkiin vaiheisiin, sillä se on talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan koordinoinnin ja täytäntöönpanon onnistumisen kannalta keskeistä. Eurooppa-neuvosto vahvisti tämän 23. maaliskuuta.

3.5

ETSK on jatkuvasti pyrkinyt edistämään järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistumista sitä koskevien päätösten tekoon tämän koordinointivälineen kautta, jotta voitaisiin vahvistaa kansalaisyhteiskunnan demokraattista legitiimiyttä ja luottamusta EU:n toimielimiin sekä varmistaa edellä mainittujen kansallisten suunnitelmien ja ohjelmien tehokkaampi täytäntöönpano. Nyt toteutetun kuulemismenettelyn tarkoituksena oli kerätä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan suosituksia jäsenvaltioista ja vahvistaa sen roolia näissä prosesseissa. Kuulemisessa otettiin huomioon meneillään olevat muutokset eurooppalaisessa ohjausjaksossa (elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpano, REPowerEU-luvun sisällyttäminen ja EU:n talouden ohjausjärjestelmän tarkistus).

4. Kuulemisessa käytetyt menetelmät

4.1

Tämän selvityksen laatimisen edellyttämät tiedot kerättiin joulukuun 2022 ja maaliskuun 2023 välisenä aikana. Vastaus saatiin kaikkiaan 23 kansalliselta taholta (kyselylomakkeella ja/tai pyöreän pöydän tapaamisessa) (8). Kuulemiset toteutettiin jäsenten omaan asiantuntemukseen tukeutuen, ja niihin osallistui työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita. Eräissä maissa mukana olivat kansalliset talous- ja sosiaalineuvostot tai vastaavat elimet, ja toisissa kuultiin myös valtiovallan edustajia.

4.2

Lausunnossa on käytetty myös ulkopuolisia lähteitä, kuten ajatushautomoiden julkaisuja, vertailevia tutkimuksia ja kansallisia keskusteluja. Kyselylomake lähetettiin lisäksi myös muutamille Euroopan tason kansalaisyhteiskunnan organisaatioille, osalle ETSK:n yhteysryhmän jäseniä ja eräille muille ETSK:n kolmen ryhmän edustajille.

5. Huomioita kuulemisen tuloksista

Osa I: Kansallisia elpymis- ja palautumissuunnitelmia koskevan aiemman työn seuranta

5.1 Kysymys 1 – Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistuminen elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon: nykyinen tilanne

Suuria muutoksia ei yleisesti ole tapahtunut. Suurimpia esteitä ovat hallitusten poliittisen tahdon puute, järjestelmällisen ja yhdenmukaisen seurantatavan sekä pysyvien virallisten tiedotus- ja vuoropuhelumenettelyjen ja -rakenteiden puuttuminen. Järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta ehdottaa, että perustetaan ohjausjaksoa koskeva keskitetty alusta, johon kootaan kaikki kansallinen tieto, ja luodaan vakiomuotoisia kuulemis- ja seurantamekanismeja, joissa kansallisilla talous- ja sosiaalineuvostoilla (ja vastaavilla elimillä) on aktiivisempi rooli.

Osa II: Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan näkemykset eurooppalaisesta ohjausjaksosta

Kysymys 2 – Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kuuleminen eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa

Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kuulemista ohjausjakson yhteydessä pidetään yleisesti riittämättömänä tai tuloksettomana muodollisuutena, jossa esitetyistä ehdotuksista vain harvat otetaan huomioon. Haastatellut kansalliset sidosryhmät ehdottavat tarkasti määritettyä ja säännöllistä konsultointisykliä, johon sisältyy asiakirjojen parempi saatavuus ja suurempi avoimuus, tulosten julkistaminen, ohjausjaksosyklin mukainen aikataulu ja prosessista tiedottaminen suurelle yleisölle.

5.2 Kysymys 3 – Eurooppalaisen ohjausjakson tehokkuus ja legitiimiys talous- ja finanssipolitiikan koordinointivälineenä

Valtaosa järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajista pitää eurooppalaista ohjausjaksoa myönteisenä asiana talous- ja työllisyyspolitiikan koordinoinnissa, mutta sen tehokkuutta ja legitiimiyttä vähentävät mainitut puutteet. Vastaajien mielestä prosessin vuorovaikutteisuutta haittaavat hallinnollinen rasite ja järjestelmällisen ja yhtenäisen kuulemismenetelmän puuttuminen. Lisäksi kritisoidaan maakohtaisten suositusten alhaista toteuttamisastetta ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja sosiaalisten indikaattorien heikkoa integrointia arviointimekanismeihin. Enemmistö katsoo, että ohjausjakson uudistuksessa olisi asetettava etusijalle keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteet.

5.3 Kysymys 4 – Maakohtaiset suositukset

Suurin osa vastaajista katsoo, että maakohtaiset suositukset vastaavat keskipitkän ja pitkän aikavälin haasteisiin, vaikkakin ne ovat liian yleisluonteisia tai niissä keskitytään liiaksi julkisen talouden kestävyyteen unohtaen terveyden, koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden kaltaiset kysymykset. Lisäksi niissä otetaan vain osittain huomioon työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edut. Maakohtaisten suositusten parempi noudattaminen edellyttää parempaa yhteensovittamista hallitusten ja kansalaisten painopisteiden kanssa, avoimempia ja osallistavampia seuranta- ja arviointimekanismeja sekä tehokkaampaa kannustin- ja seuraamusjärjestelmää.

5.4 Kysymys 5 – Ohjausjakson pilari(t), jo(i)ta olisi vahvistettava ensisijaisesti

Rakenneuudistukset ja kasvu ovat nousseet yhä vahvemmaksi painopisteeksi pandemian jälkeen. Rakenneuudistukset parantavat talouden häiriönsietokykyä ja edellyttävät investointeja, jotka ovat ohjausjakson toinen prioriteetti. Investoinneilla olisi tuettava talouskehitystä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistaminen ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistuminen ohjausjaksoon on taattava EU:n säädöksellä. Julkisen talouden kestävyys, joka on olennaisen tärkeä tavoite, ei saa olla este investoinneille, joilla lisätään ylöspäin suuntautuvaa taloudellista ja sosiaalista lähentymistä.

5.5 Kysymys 7 – Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI-rahastot)

Suurin osa vastaajista katsoo, että ERI-rahastojen ja maakohtaisten suositusten täytäntöönpanon välistä yhteyttä pitäisi vahvistaa ja että olisi tiivistettävä vuoropuhelua ja lisättävä synergiaa ohjausjaksoa ja ERI-rahastoja hallinnoivien kansallisten elinten välillä maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa koskevan etenemissuunnitelman laatimiseksi. Lisäksi olisi edistettävä kansallisten tavoitteiden, toimintapolitiikkojen ja resurssien parempaa integrointia ja lähentämistä, rahoituksen sitomista paremmin EU:n toimintapolitiikkoihin ja resurssien parempaa hyödyntämistä vähemmän kehittyneiden alueiden kehityksen tukemiseksi.

Osa III: Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan näkemykset Euroopan talouden ohjausjärjestelmästä

5.6 Kysymys 6 – Näkökohdat, joita olisi vahvistettava Euroopan talouden ohjausjärjestelmän täytäntöönpanon parantamiseksi

Tärkeimpinä keinoina parantaa Euroopan talouden ohjausjärjestelmän täytäntöönpanoa pidetään avoimuutta ja vastuullisuutta. On tärkeää varmistaa, että kaikilla sidosryhmillä on mahdollisuus saada tietoa talouspoliittisista suosituksista ja niiden täytäntöönpanosta ja että laaditaan selkeitä makrotaloudellisia indikaattoreita, raja-arvoja ja tavoitteita, jotta EU:n talouden ohjausjärjestelmästä ja eurooppalaisesta ohjausjaksosta saadaan tehtyä yksityiskohtaisempia, kohdennetumpia ja konkreettisempia. Seuraavaksi yleisin näkemys on, että Euroopan parlamentin, kansallisten parlamenttien, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumista olisi lisättävä, jotta talouspolitiikassa otettaisiin huomioon useampien sidosryhmien tarpeet ja huolenaiheet.

6. Yleistä

EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelu

6.1

ETSK kannattaa komission ehdotuksia talouden ohjausjärjestelmän uudistamiseksi (9) ja kehottaa sen toteuttamisen edellyttämien säädösten hyväksymistä nopeasti, jotta ne voivat tulla voimaan vuonna 2024, jolloin myös vakaus- ja kasvusopimuksen poikkeuslausekkeen soveltaminen päättyy.

6.2

Komission tiedonantoon sisältyvät muutokset ja erityisesti muutokset, joilla pyritään alentamaan jäsenvaltioiden julkista velkaa soveltamalla eriyttämisperiaatetta ja joustavuutta (10), edellyttävät väistämättä muutoksia eurooppalaisen ohjausjakson menettelyihin. ETSK katsoo, että väistämätön seuraus on myös jäsenvaltioiden poliittisen sekä elinkeino- ja yhteiskuntaelämän edustajien suurempi osallisuus, jotta voidaan varmistaa koko yhteiskunnan demokraattinen edustus. Erilaiset näkemykset ja edut, joita edustavat ennen kaikkea työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, olisi otettava asianmukaisesti huomioon tällä tärkeällä talouspolitiikan alalla. Komissio korostaa kansallisen vastuunoton tärkeyttä. Tässä yhteydessä on olennaisen tärkeää, että julkisen talouden kehitysuraa koskevat keskipitkän aikavälin suunnitelmat pohjautuvat siihen, mitä elpymis- ja palautumissuunnitelmien yhteydessä on saatu aikaan, ja täydentävät tätä. Sitä varten niihin on muun muassa sisällytettävä elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen 18 artiklan 4 kohdan q alakohdan kaltainen artikla, jossa velvoitetaan seuraamaan tarkemmin sitä, miten jäsenvaltiot konsultoivat järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa ja sisällyttävät sen vaatimukset suunnitelmiin. On ratkaisevan tärkeää kuulla työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden näkemyksiä suunnitelmissa ehdotetuista uudistuksista ja investoinneista ja niiden täytäntöönpanosta.

6.3

Euroopan komissio on äskettäin julkaissut tiedonannon ”Vihreän kehityksen teollisuussuunnitelma nettonollan aikakaudelle” (11). Siinä yhdistetään tarve varmistaa vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttaminen, toteuttaa Euroopan teollisuuden strateginen riippumattomuus ja vahvistaa Euroopan vihreän teollisuuden kilpailukykyä Yhdysvaltojen hallituksen ajaman inflaationhillintälain (Inflation Reduction Act) seurausten valossa. Yksi vihreän kehityksen teollisuussuunnitelman ehdotuksista on perustaa monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 väliarvioinnin yhteydessä Euroopan suvereniteettirahasto kaikkein innovatiivisimpiin vihreän ja digitaalisen siirtymän teknologioihin investoimista varten, jotta ”voidaan suojata yhteenkuuluvuutta ja sisämarkkinoita valtiontukien epätasaisen saatavuuden aiheuttamilta riskeiltä” (12).

6.4

Poliittisessa ja akateemisessa keskustelussa EU:n talouden ohjauksesta käsitellään sellaisia aiheita kuin pysyvän keskitetyn EU:n rahoituskapasiteetin muodostaminen ja EU:n tarvitsemien omien varojen taso ja laji. Tässä lausunnossa ei ole tarkoitus kommentoida näitä asioita. ETSK katsoo, että EU:n toimielinten olisi pikaisesti aloitettava syvällinen pohdinta näistä aiheista ja malleista raha-, finanssi- ja budjettipolitiikan integroinnin lisäämiseksi. Komitea toteaa kuitenkin, että Euroopan järjestäytyneestä kansalaisyhteiskunnasta suurin osa pitää komitean käsityksen mukaan yhteisten eurooppalaisten ratkaisujen löytämistä ja yhteisten eurooppalaisten hyödykkeiden rakentamista välttämättömänä niin EU:hun kuin jäsenvaltioihinkin kohdistuvien geopoliittisten, taloudellisten, ekologisten ja sosiaalisten haasteiden ratkaisemiseksi ja vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttamiseksi niin, että talouden mallista tulee tuottavampi, kilpailukykyisempi sekä ympäristön kannalta ja sosiaalisesti kestävämpi. ETSK katsoo, että yhteinen eurooppalainen teollisuuspolitiikka on tarpeen, jotta voidaan saada kiinni Yhdysvaltojen ja Kiinan teknologinen etumatka ja vahvistaa arvoketjuja. EU:n toimielinten peräänkuuluttama strateginen riippumattomuus sellaisilla aloilla kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikka, teollisuus-, teknologia-, kauppa-, terveys- ja osaamispolitiikka sekä tutkimus- ja kehityspolitiikka edellyttää yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja ja yhteisiä eurooppalaisia hyödykkeitä. Tarvitaan muutakin kuin kansallisia ratkaisuja, jotka perustuvat kunkin jäsenvaltion rahoituskapasiteettiin ja jotka voivat heikentää vakavasti EU:n yhden suurimman saavutuksen eli sisämarkkinoiden asianmukaista toimintaa.

6.5

ETSK uskoo, että yhteisten eurooppalaisten hyödykkeiden rahoittamiseksi on ensin pyrittävä käyttämään olemassa olevat varat tarkoituksenmukaisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti ja hyödyntämään EU:n käytettävissä olevien julkisten ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteisten investointi- ja rahoitusvälineiden varat parhaalla mahdollisella tavalla. Sitä varten ETSK peräänkuuluttaa mahdollisimman joustavaa otetta ohjelmien täytäntöönpanoon ja varojen väliseen synergiaan sekä niiden siirtämiseen ohjelmasta toiseen mutta samalla tiukkojen arviointi- ja seurantajärjestelmien soveltamista. Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen voi tehdä tästä prosessista läpinäkyvämmän ja tuloksellisemman.

6.6

Yhteisten hyödykkeiden ja jäsenvaltioiden investointien tukemisen edellyttämät investointitarpeet ovat edellä todetusta huolimatta niin laajat, että lisärahoitusta tarvitaan. Lisäksi on luotava oikeat olosuhteet riittävien yksityisten investointien takaamiseksi ja mahdollisimman tarkoituksenmukaisen sääntelykehyksen varmistamiseksi pitkälle aikavälille. ETSK esitti tämän näkemyksen, joka liittyy vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen ja energiasiirtymän nopeuttamiseen, edellä mainitussa päätöslauselmassa (vuodelta 2022). On hyvä tiedostaa, että tähän suuntaan etenemisen välttämätön edellytys on ennen kaikkea kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien onnistunut täytäntöönpano.

6.7

ETSK uskoo, että hyvän talous- ja budjettihallinnan mahdollistamiseksi on ratkaistava mahdollisimman pian kysymys EU:n omien varojen järjestelmästä. Näin voitaisiin täyttää monivuotisessa rahoituskehyksessä ja NextGenerationEU-välineessä vahvistetut sitoumukset ja luoda perusta EU:n talousarvion lujittamiselle pitkällä aikavälillä.

Eurooppalainen ohjausjakso ja sen menettelyt

6.8

Eurooppalaisella ohjausjaksolla on puutteistaan huolimatta ollut tärkeä rooli kansallisten talouspolitiikkojen koordinoimisessa. Sen menettelyt ovat kuitenkin sellaisia, etteivät kansalaiset ja jäsenvaltioiden poliittisen sekä elinkeino- ja yhteiskuntaelämän edustajat ole päässeet selkeästi ja säännöllisesti osallistumaan sen prosesseihin ja suositusten toteuttamiseen. Tämän vuosisadan suuren taantuman aikana ohjausjaksolla edistettiin selkeästi myötäsyklistä politiikkaa, joka perustui luonnollisesti sen hallinnointiin sovellettuihin talouspoliittisiin periaatteisiin. EU:n toimielinten reaktio covid-19-kriisiin oli hyvin erilainen, ja ohjausjakson menettelyt korvattiin elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen mukaisilla menettelyillä. Avustukset ja lainat toimivat positiivisina kannustimina, ja kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien kautta on luotu eräänlainen malli investointien ja rakenneuudistusten suuntaa antavalle suunnittelulle. Kun elpymis- ja palautumistukivälineen voimassaolo päättyy, aiempaan ohjausjaksomalliin ei ole paluuta. Tästä syystä ETSK ehdottaa sen uudistamista.

6.9

Ongelmat, joita järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta on havainnut eurooppalaisen ohjausjakson ja elpymis- ja palautumistukivälineen toiminnassa, ovat luonnollisesti luonteeltaan ja vakavuudeltaan erilaisia eri jäsenvaltioissa. Eniten kritiikkiä esitetään kuitenkin seuraavista:

—	Viestintä sidosryhmien ja yhteiskunnan kanssa ei ole riittävän laadukasta ja avointa.

—	Työmarkkinaosapuolten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistuminen on harvoin laadultaan sellaista, että niiden panoksen voidaan katsoa olevan hyödyllinen.

—	Koska määräajat järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kuulemiseen ohjausjakson puitteissa ovat niin lyhyet, on vaikeaa saada mukaan kaikki poliittisen sekä elinkeino- ja yhteiskuntaelämän edustajat ja noudattaa kansallisiin uudistusohjelmiin ja maakohtaisiin suosituksiin sisältyviä suuntaviivoja.

—	Monissa tapauksissa kansallisten uudistusohjelmien ja maakohtaisten suositusten tavoitteet ja uudistusehdotukset eivät ole riittävän hyvin jäsenneltyjä ja niiden sosiaalinen sisältö on puutteellinen.

—	Maakohtaisten suositusten noudattaminen on useissa maissa puutteellista, ja seuraamusmekanismi on osoittautunut tehottomaksi.

6.10

Elpymis- ja palautumistukivälineen menettelyt ovat parantaneet tilannetta joiltakin osin. Vaikka väliarviointi on vasta alkamassa (13), kahden edellä mainitun ETSK:n päätöslauselman ja tämän lausunnon yhteydessä toteutetut kuulemiset ovat osoittaneet, että vaadittuja uudistuksia on toteutettu merkittävässä määrin. Tämä liittyy epäilemättä elpymis- ja palautumistukivälineestä jaettujen varojen aikaansaamaan myönteiseen kannustinvaikutukseen. Investointien toteutusaste ei kuitenkaan yllä tavoitteisiin. Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistumisaste parani kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanon alkuvaiheessa verrattuna valmisteluvaiheeseen ja ohjausjakson tavanomaiseen tasoon. Vuonna 2022 edistystä ei kuitenkaan tapahtunut, ja joissakin maissa on tapahtunut käänne selvästi huonompaan suuntaan poliittisten muutosten vuoksi.

6.11

Komission ehdottama talouden ohjausjärjestelmän uudistus edellyttää väistämättä ohjausjakson mukauttamista. Tarkistettu yhteinen finanssipoliittinen kehys tarjoaa joustavamman ja eriytetymmän kehyksen, joka käsittää neuvotteluja ja sopimuksia EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden välillä. Se merkitsee muutoksia ohjausjakson aikatauluihin ja menettelyihin. Jotta ohjausjakso olisi edelleen tehokas ja toimiva, on luotava paremmat edellytykset sille, että jäsenvaltiot ottavat vastuuta prosessista ja tehdyistä sitoumuksista, joiden noudattaminen edellyttää poliittisen sekä elinkeino- ja yhteiskuntaelämän edustajien laajempaa osallistumista prosessiin. ETSK katsookin, että työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumisen tulee olla yksi tarkistetun ohjausjakson peruspilareista. Myös kansallisten parlamenttien ja paikallis- ja alueviranomaisten osallistuminen on olennaisen tärkeää.

6.12

ETSK on jo pyytänyt antamaan EU:n säädöksen työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumisesta ohjausjaksoon. Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 18 artiklan 4 kohdan q alakohtaa voidaan pitää ETSK:n vaatiman säännön aihiona. Komitea katsoo, että asiasta olisi annettava asetus, jossa vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kuulemisen perusperiaatteet ja vaatimukset. Asetuksessa kunnioitettaisiin yhteiskunnallista osallistumista koskevia kansallisia perinteitä ja menettelyjä mutta vaadittaisiin sen toteuttamista EU-tason säädöksessä asetettujen perusperiaatteiden ja vaatimusten mukaisesti.

6.13

Komissio on ilmoittanut julkaisevansa lähiaikoina tiedonannon työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisesta ja suosituksen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun roolista kansallisella tasolla. ETSK katsoo, että jos tämä aloite johtaa lainsäädännön antamiseen, sen pitäisi täydentää komitean vaatimaa asetusta.

7. Ehdotukset eurooppalaisen ohjausjakson uudistamiseksi

7.1

ETSK ehdottaa, että eurooppalaista ohjausjaksoa uudistetaan seuraavien periaatteiden, arvojen ja suuntausten vahvistamiseksi: avoimuus, demokratia, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistuminen, toiminnan tehokkuus ja tuloksellisuus talouskasvun ja työpaikkojen laadun näkökulmasta, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja jäsenvaltioiden lähentymisen edistäminen sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttaminen EU:n taloudessa.

7.2

Tätä varten on uudistettava ja täydennettävä olemassa olevia indikaattoreita – talous ja työllisyys, sosiaaliasiat ja ympäristö – ja tehtävä niistä yhtenäisempi järjestelmä, jotta arviointimenettelyjä voidaan tehostaa. Arviointimenettelyihin olisi otettava mukaan myös työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot.

7.3

ETSK kannattaa sellaista eurooppalaista ohjausjaksoa, jossa otetaan aina huomioon myös taloudellisten päätösten sosiaalinen ulottuvuus koordinoitaessa EU:n talouksia ja laadittaessa ehdotuksia niiden kestävän kasvun edistämiseksi. Ohjausjakson mukaisissa toimenpiteissä on asetettava etusijalle toisaalta innovointikapasiteetti ja tuottavuuden kasvu ja toisaalta oikeudenmukaisten muutosten toteuttaminen Euroopan talouden vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano. Tämä tuloksellinen tasapaino, jota kutsutaan EU:n kilpailukykyiseksi kestävyydeksi, on määritelty lausunnoissa kahdesta viimeisimmästä vuotuisesta kestävää kasvua koskevasta selvityksestä, joille ETSK on antanut täyden tukensa.

7.4

ETSK katsoo, että eurooppalaisen ohjausjakson tärkeimpien välineiden – vuotuisen kestävän kasvun strategian, kansallisten uudistusohjelmien ja maakohtaisten suositusten – keston tulisi olla kolme vuotta ja niitä olisi arvioitava ja tarkasteltava uudelleen vuosittain. Näin voitaisiin myös parantaa poliittisen sekä elinkeino- ja yhteiskuntaelämän edustajien osallistumisprosessia, lisätä kansallista vastuunottoa ja edistää näiden välineiden parempaa täytäntöönpanoa.

7.5

Maakohtaisten suositusten noudattaminen keskipitkällä aikavälillä, mitä ETSK kannattaa, auttaisi arvioimaan ohjausjakson pätevyyttä ja tehokkuutta. Tämän lausunnon yhteydessä toteutetussa kuulemisessa kerättiin järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan mielipiteitä muun muassa sääntöjen noudattamatta jättämisestä määrättävien seuraamusten merkityksestä ja tehokkaimmista seuraamustyypeistä. ETSK katsoo, että toimivin tapa on kannustaa kansallisten sitoumusten noudattamiseen kytkemällä ne EU:n talousarvioon ja tiettyjen varojen jakamiseen jäsenvaltioille elpymis- ja palautumistukivälineen mallin mukaisesti. Jotta sitoumukset olisivat tasapainoisia ja johdonmukaisia talouden ohjausjärjestelmän kaikkien pilareiden kanssa, on olennaisen tärkeää, että kansallinen vastuunotto on demokraattista ja siihen osallistuu poliittisia ja yhteiskunnallisia toimijoita.

7.6

Demokraattisempi ohjausjakso merkitsee eurooppalaisten ja kansallisten demokraattisten poliittisten elinten ottamista mukaan sen menettelyihin ja tietyissä tapauksissa myös päätöksentekoon. Tällä tarkoitetaan Euroopan parlamenttia, kansallisia parlamentteja sekä paikallis- ja aluetason poliittisia elimiä. Tässä lausunnossa ei ole tarkoitus ehdottaa tiettyjä malleja tai toimivaltuuksia. On kuitenkin syytä painottaa, että näille kansallisille instituutioille olisi annettava merkittävä rooli sekä suunnitelmien ja suositusten laatimisessa että niiden arvioinnissa, jotta jäsenvaltiot ottaisivat vastuuta ohjausjakson suosituksista ja toimenpiteistä, mikä on ehdottoman tarpeellista niiden tuloksellisuuden varmistamiseksi. Vastaavasti Euroopan parlamentin toimivaltaa olisi lisättävä niin, että sillä olisi oikeus osallistua talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja ja unionin laajuisia ehdotuksia koskevaan päätöksentekoon.

7.7

ETSK ehdottaa työmarkkinaosapuolten ja edustavien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistamista järjestelmällisen virallisen kuulemismenettelyn kautta sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla. Niiden olisi osallistuttava sekä suuntaviivojen, suositusten ja toimenpiteiden laatimisvaiheeseen että täytäntöönpano- ja arviointivaiheisiin. Olisi nimettävä erillinen, mahdollisesti jo olemassa oleva elin, jonka virallisena ja lakisääteisenä tehtävänä on järjestää eurooppalaista ohjausjaksoa koskevat kuulemiset ja ottaa kansalaisyhteiskunta mukaan ohjausjakson arviointiin. Kansallisilla talous- ja sosiaalineuvostoilla voisi monissa maissa olla merkittävä rooli ohjausjaksoa käsittelevässä kuulemisessa ja sen arvioinnissa. Tämä kuuluu kuitenkin yksittäisten jäsenvaltioiden vastuulle niiden omien perinteiden ja lainsäädännön mukaisesti. Yksittäiset maat päättävät nykyisinkin, osallistuvatko työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot saman menettelyn puitteissa ja saman elimen kautta vaiko erillisissä prosesseissa.

7.8

ETSK katsoo, että työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistuminen eurooppalaisen ohjausjakson eri vaiheisiin olisi vakiinnutettava antamalla EU:n asetus, jossa vahvistetaan noudatettavat arvot, periaatteet ja keskeiset vaatimukset ja jätetään kansallisen lainsäädännön tehtäväksi määrittää menettelyt ja niiden täytäntöönpanosta vastaavat elimet. ETSK katsoo, että toimiva virallinen kansallisen tason kuulemismenettely edellyttää, että asetuksessa asetetaan seuraavat tärkeimmät vaatimukset:

—

Prosessin on oltava pysyvä ja järjestelmällinen, ja sen käytännön järjestelyt on täsmennettävä kansallisessa lainsäädännössä. Jos jäsenvaltiossa on jo annettu asiaa koskevaa lainsäädäntöä, sitä olisi tarkasteltava uudelleen ja se olisi saatettava ajan tasalle EU:n asetukseen sisältyvien säännösten mukaan.

—

Prosessi ei saisi olla kertaluonteinen tai tiettyyn ajanjaksoon tai vuoteen rajoittuva, vaan sen perustana olisi oltava tarkoituksenmukainen pysyvä kuulemis- ja keskustelumekanismi, joka kattaa kaikki eri vaiheet ja jossa on asianmukaiset rakenteet ja menetelmät. Kuulemisprosessia koskevia säännöllisiä raportteja olisi julkaistava vuosittain, ja ne olisi toimitettava komissiolle ja kansallisille parlamenteille ja asetettava järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ja suuren yleisön saataville kussakin jäsenvaltiossa.

—

Menettelyjen on täytettävä avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja edustavuutta koskevat vaatimukset. Kaikkien elpymis- ja palautumistukivälineeseen ja ohjausjaksoon liittyvien asiakirjojen ja tilastojen, mukaan lukien investointihankkeita koskevat keskeiset tiedot sekä talous-, sosiaali- ja ympäristöalan tulostaulujen tulokset, olisi kuuluttava avoimen tiedonsaannin piiriin. Ne olisi koottava kaikissa jäsenvaltioissa verkkoportaaleihin, joissa ne esitetään asianmukaisesti jäsenneltyinä.

—

Kunkin jäsenvaltion on määritettävä, minkälaisen elimen tai elinten kautta osallistumisprosessi toteutetaan, sekä vaatimukset, joiden avulla varmistetaan elinten jäsenten edustavuus ja se, ettei jäsenten nimittämiseen vaikuteta poliittisesti. Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan virallinen kuuleminen olisi toteutettava sekä ohjausjakson keskeisten asiakirjojen – vuotuisen kestävän kasvun selvityksen, yhteisen työllisyysraportin ja työllisyyden suuntaviivojen, kansallisten uudistusohjelmien, maakohtaisten suositusten jne. – valmisteluvaiheessa että täytäntöönpano- ja arviointivaiheessa. Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan olisi saatava osallistua myös uudistusprosesseihin, jotka perustuvat maakohtaisiin suosituksiin ja makrotalouden epätasapainoa koskevaan menettelyyn, sekä tarkistettuun EU:n talouden ohjausjärjestelmämekanismiin.

—

Kuulemisprosessin aikataulujen olisi oltava riittävän yhtenäiset EU:n tasolla, jotta mahdollistettaisiin lähentyminen kohti yhteistä prosessia ja varmistettaisiin johdonmukaisuus jo käytössä olevien aikataulujen ja elpymis- ja palautumistukivälineen sisällyttämistä ohjausjaksoon koskevien mukautettujen aikataulujen kanssa.

—

Kokoukset on kutsuttava koolle hyvissä ajoin ja asianmukaisella tavalla, ja kutsutuille työmarkkinaosapuolille ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille on lähetettävä tarvittavat asiakirjat ja tiedot, jotta järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajille jää riittävästi aikaa tutustua niihin. Kokouksista on laadittava pöytäkirjat, joihin kirjataan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajien esittämät ehdotukset.

—

Kansallisten hallitusten ja komission olisi vastattava kohtuullisessa ajassa työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ehdotuksiin ja sisällytettävä ehdotukset ja perustellut vastaukset ohjausjakson valmisteluasiakirjoihin kaikissa eri vaiheissa. Lisäksi olisi laadittava etenemissuunnitelma hyväksyttyjen ehdotusten täytäntöönpanoa varten.

—	Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistumista sitä edustavien organisaatioiden edustajien ja virallisten järjestelmällisten kuulemisten kautta voidaan täydentää – ei kuitenkaan koskaan korvata – verkkokuulemisilla tai avoimilla tai osittain avoimilla kuulemistilaisuuksilla.

7.9

ETSK katsoo, että samanlaisia kriteerejä olisi sovellettava myös EU:n tasolla tapahtuvaan työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun ja kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävään vuoropuheluun sekä niitä tukeviin elimiin. On selvää, että muutamia mukautuksia olisi tehtävä soveltamisalan, sisällön ja aikataulujen eroavaisuuksien vuoksi.

Bryssel 27. huhtikuuta 2023.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Oliver RÖPKE

(1) Tiedonanto linjauksista EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistamiseksi, COM(2022) 583 final.

(2) ETSK:n lausunto aiheesta ”Tiedonanto linjauksista EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistamiseksi” (EUVL C 146, 27.4.2023, s. 53).

(3) ETSK:n päätöslauselmat aiheista ”Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistuminen kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien valmisteluun – mikä toimii ja mikä ei?”, annettu helmikuussa 2021 (EUVL C 155, 30.4.2021, s. 1), ja ”Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistuminen kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanoon – miten sitä voidaan parantaa?”, annettu toukokuussa 2022 (EUVL C 323, 26.8.2022, s. 1).

(4) Oma-aloitteisen lausunnon ”ETSK:n suositukset talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson perusteelliseksi uudistamiseksi” liite.

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17).

(6) COM(2022) 583 final.

(7) Eurooppalainen ohjausjakso 2023 – Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristön yhteenveto (20.3.2023).

(8) AT, BE, BG, CZ, IE, IT, EL, ES, FI, FR, HR, CY, LT, LU, HU, MT, NL, PL, RO, SI, SK, SE ja DK.

(9) ETSK:n lausunto aiheesta ”Tiedonanto linjauksista EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistamiseksi” (EUVL C 146, 27.4.2023, s. 53).

(10) ETSK esitti tällaista joustavuutta koskevan ehdotuksen edellä mainitun lausunnon kohdissa 3.6 ja 3.7.

(11) COM(2023) 62 final.

(12) Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager ETSK:n täysistunnossa 24.1.2023. Hän totesi, että pandemian alun jälkeen jäsenvaltioiden yrityksille jakamista 677 miljardista eurosta Saksan osuus oli 50 % ja Ranskan 25 %.

(13) ETSK:n arviointikertomus aiheesta ”Elpymis- ja palautumistukivälineen puoliväliarviointi” (hyväksytään todennäköisesti syyskuussa 2023).

29.6.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/10

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Oikeus terveelliseen ympäristöön Euroopan unionissa erityisesti Ukrainan sodan yhteydessä”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2023/C 228/02)

Esittelijä:

Ozlem YILDIRIM

Komitean täysistunnon päätös	27.10.2022
Oikeusperusta	työjärjestyksen 52 artiklan 2 kohta
	oma-aloitteinen lausunto
Vastaava jaosto	maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö
Hyväksyminen jaostossa	13.4.2023
Hyväksyminen täysistunnossa	27.4.2023
Täysistunnon numero	578
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	162/1/1

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Ukrainasta tuli 23. kesäkuuta 2022 EU:n ehdokasmaa. Kun Ukraina liittyy EU:hun, siitä tulee pinta-alaltaan EU:n suurin tai toiseksi suurin jäsenvaltio. Ukrainan laajalla alueella on monenlaisia ekosysteemejä: biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sihteeristön mukaan maan osuus Euroopan pinta-alasta on 6 prosenttia mutta 35 prosenttia sen biologisesta monimuotoisuudesta.

1.2

Sodan aiheuttamiin ympäristövahinkoihin kuuluvat ekosysteemien tilan heikkeneminen, ilman ja veden pilaantuminen sekä peltojen ja laidunten saastuminen. Raporttien mukaan sodan alkamisen jälkeen on palanut 200 000 hehtaaria metsää ja tuhoutunut liekeissä 680 000 tonnia fossiilisia polttoaineita ja ammukset ovat saastuttaneet 180 000 kuutiometriä maaperää. Sota on heikentänyt suojelualueiden tilaa ja tuhonnut vedenpuhdistamoja. Konfliktin takia on syttynyt yli 100 metsäpaloa, joista on aiheutunut 33 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt.

1.3

Venäjän toimet vaikuttavat täyttävän oikeudellisten asiantuntijoiden ehdottaman ja kesäkuussa 2021 julkaistun määritelmän perusteella ympäristötuhorikoksen tunnusmerkit. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on kehottanut kriminalisoimaan EU:n lainsäädännössä ympäristötuhon sellaisena kuin ympäristötuhon oikeudellista määritelmää käsitellyt riippumaton asiantuntijapaneeli on sen määritellyt. Ympäristötuhorikoksen aseman tunnustaminen tarkistetussa EU:n ympäristörikosdirektiivissä on omiaan edistämään lainsäädännöllistä kehitystä EU:n ulkopuolellakin, erityisesti Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa, ja se voi siten auttaa saattamaan Venäjän jonkinasteiseen vastuuseen aiheutuneista ekologisista ja ympäristöhaitoista.

ETSK

1.4

korostaa kiireellistä tarvetta parantaa perusoikeuksiin liittyvää ympäristönsuojelua EU:ssa ja sen ulkopuolella. Tarve on yhä pakottavampi, kun otetaan huomioon Ukrainan sodan aiheuttamat ympäristövahingot, mukaan lukien ihmisten fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle koituneet vahingot, ekosysteemien tilan heikkeneminen, ilman ja veden pilaantuminen sekä peltojen ja laidunten saastuminen, joka uhkaa suoraan maataloustuotantoa ja paljastaa maailmanlaajuisen ruokaturvan haavoittuvuuden.

1.5

kiinnittää huomion Venäjän hyökkäyksen sosiaalisiin ja ympäristövaikutuksiin ja korostaa, että on tärkeää tukea näiden seurausten dokumentointia, kartoittamista ja mittaamista, ympäristön suojelemista oikeudellisin keinoin, aiheuttajien saattamista vastuuseen, perustan luomista vihreälle ja kestävälle sodanjälkeiselle elpymiselle sekä rahoitustarpeiden arviointia, kun varoja kohdennetaan uudelleen vihreään elpymiseen.

1.6

kehottaa komissiota ja neuvostoa ryhtymään toimiin Venäjän Ukrainassa aloittaman laittoman sodan haitallisten ympäristövaikutusten ja niiden ihmisoikeusvaikutusten yksilöimiseksi. Komission ja neuvoston tulee tukea kansalaisyhteiskunnan pyrkimyksiä dokumentoida Venäjän aiheuttamat ympäristövahingot ja myös sen tekemät ympäristörikokset sekä edistää kansalaisyhteiskunnan roolia Ukrainan jälleenrakentamisessa.

1.7

pitää erittäin tärkeänä, että EU auttaa Ukrainaa suojelemaan ympäristöä ja korjaamaan sodan aiheuttamia ympäristövahinkoja. ETSK katsoo, että kaikki jälleenrakennustoimet tulee toteuttaa ILO:n vahvistamien kansainvälisten normien sekä sosiaalisen ehdollisuuden periaatteiden mukaisesti.

1.8

korostaa, että ihmisten terveyttä ja ympäristön laatua ei voida ekosysteemien, eläinten ja ihmisten terveyden välisen kytköksen vuoksi erottaa toisistaan ja että EU:n on turvattava tähän liittyvät oikeudet. Ympäristön tilan heikkeneminen on terveysongelmien pääasiallinen syy. Esimerkiksi melusaaste aiheuttaa 12 000 kuolemantapausta vuodessa. Ympäristön ja ihmisten terveyden väliset kytkökset ovat erityisen ilmeisiä myös ruokaturvan alalla.

1.9

kehottaa komissiota ja neuvostoa tehostamaan sisämarkkinoille tuotavien elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden valvonnassa käytettäviä menetelmiä kiinnittäen erityistä huomiota Ukrainan sodasta johtuvien ympäristösaasteiden havaitsemiseen, jotta voidaan turvata kaikkien EU:n kansalaisten ja ympäristön terveys.

1.10

painottaa, että oikeus terveelliseen ympäristöön on ensiarvoisen tärkeä ihmisten sosiaaliselle ja taloudelliselle hyvinvoinnille Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Arvioiden mukaan noin 40 prosenttia maailman työpaikoista on riippuvaisia terveydelle suotuisasta ilmastosta ja ekosysteemistä. Kun otetaan huomioon kansainvälinen oikeudellinen kehys ja tämä karu todellisuus, ei ole yllättävää, että EU on antanut useita säädöksiä, joilla pannaan täytäntöön unionin velvollisuus varmistaa, että oikeutta terveelliseen ympäristöön kunnioitetaan.

1.11

kannustaa kaikkia jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä pyrkimään yhä tarmokkaammin parantamaan nykyisten oikeudellisten välineiden tehoa, koska käytännön vaikutukset ovat usein liian heikkoja. Lukuisat esimerkit riitatapauksista, joissa jäsenvaltioita tai EU itse haastetaan oikeuteen laiminlyönneistä puhtaan ilman, ilmaston, kalastuksen, veden yms. suhteen, osoittavat viranomaistoiminnan puutteet tämän oikeuden kunnioittamisen varmistamisessa.

2. Yleistä

2.1 Oikeus terveelliseen ympäristöön Venäjän Ukrainassa käymän sodan ja Ukrainan EU:hun liittymisen yhteydessä

2.1.1

Venäjä erotettiin 16. maaliskuuta 2022 välittömästi Euroopan neuvoston ministerikomiteasta (1). EU neuvotteli tuolloin parhaillaan liittymisestään Euroopan ihmisoikeussopimukseen, mutta sopimus ei siis ole enää sitonut Venäjää 16. syyskuuta 2022 lähtien. Tämä on vähentänyt merkittävästi ihmisoikeuksien suojelun kattavuutta Euroopan mantereella. Hyökkäyksen aikaan ja 16. syyskuuta 2022 saakka ihmisoikeussopimus kuitenkin sitoi Venäjää ja Venäjä oli, ja on edelleen, monenlaisten kansainvälisten velvoitteiden alainen, vaikka se on vetäytynyt monista kansainvälisistä elimistä. Velvoitteet eivät koske ainoastaan ihmisoikeuksia (2) vaan myös ympäristönsuojelua, ja Venäjä on rikkonut hyökätessään mm. ilmastonmuutosta koskevaa kansainvälistä puitesopimusta (3) ja biologista monimuotoisuutta koskevaa yleissopimusta.

2.1.2

On olennaisen tärkeää varmistaa, että ihmisoikeuksia ja ympäristöä suojellaan muuallakin Euroopassa – ei ainoastaan EU:n 27 jäsenvaltiossa, joissa unionin liittyminen ihmisoikeussopimukseen tulee vahvistamaan ihmisoikeuksien suojelua, vaan myös Euroopan neuvoston muissa 19 jäsenvaltiossa, Ukraina mukaan luettuna.

2.1.3

Tämän merkitystä lisää entisestään se, että Ukrainasta tuli 23. kesäkuuta 2022 EU:n ehdokasmaa. Kun Ukraina liittyy EU:hun, siitä tulee pinta-alaltaan EU:n suurin tai toiseksi suurin jäsenvaltio (4). Ukrainan laajalla alueella on monenlaisia ekosysteemejä: biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sihteeristön mukaan (5) maan osuus Euroopan pinta-alasta on 6 prosenttia mutta 35 prosenttia sen biologisesta monimuotoisuudesta. Lisäksi sekä Ukrainan maatalousmaahan, joka on ratkaisevan tärkeää maailmanlaajuiselle elintarvikehuollolle, että sen laajaan fossiilisten polttoaineiden infrastruktuuriin, josta tietyt naapurijäsenvaltiot ovat erityisen riippuvaisia energiatoimituksissaan, on kohdistunut kuluneen vuoden aikana valtavia paineita.

2.1.4

Venäjän toimet vaikuttavat täyttävän oikeudellisten asiantuntijoiden ehdottaman ja kesäkuussa 2021 julkaistun määritelmän (6) perusteella ympäristötuhorikoksen tunnusmerkit. Ukrainan rikoslaissa (7) on säädetty vuodesta 2001 lähtien ympäristötuhorikoksista. ETSK on kehottanut Euroopan parlamentin tekemän päätöksen (8) mukaisesti kriminalisoimaan EU:n lainsäädännössä ympäristötuhon sellaisena kuin ympäristötuhon oikeudellista määritelmää käsitellyt riippumaton asiantuntijapaneeli on sen määritellyt (9). Ympäristötuhorikoksen aseman tunnustaminen tarkistetussa EU:n ympäristörikosdirektiivissä on omiaan edistämään lainsäädännöllistä kehitystä EU:n ulkopuolellakin, erityisesti Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa, ja se voi siten auttaa saattamaan Venäjän tietynasteiseen vastuuseen aiheutuneista ekologisista ja ympäristöhaitoista.

2.1.5

Euroopan parlamentti antoi 19. tammikuuta 2023 päätöslauselman, jossa se kehottaa perustamaan tuomioistuimen käsittelemään Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäysrikosta, ja ETSK ilmaisi sille tukensa helmikuun täysistunnossaan (10). Päätöslauselmassa viitataan ympäristökysymyksiin kahdessa kohdin. Ensinnäkin siinä tunnustetaan sodan ja luonnonympäristölle ja ilmastolle aiheutuvan pitkäaikaisen vahingon välinen yhteys. Toiseksi siinä kehotetaan perustamaan tulevien vahingonkorvausten määrittämisen helpottamiseksi kansainvälinen rekisteri, johon kirjataan muun muassa luonnonympäristölle ja ilmastolle aiheutuneet laajamittaiset ja vakavat vahingot. Tässä yhteydessä on olennaisen tärkeää korostaa ja vahvistaa ympäristövahinkojen yhteyttä niiden käyttöön sodankäynnin välineenä sekä nostaa syytteet tällaisista rikoksista.

2.1.6

Sodan aiheuttamiin ympäristövahinkoihin kuuluvat ekosysteemien tilan heikkeneminen, ilman ja veden pilaantuminen sekä peltojen ja laidunten saastuminen. Esimerkiksi kahden venäläisen kaasuputken vuodot Itämerellä voivat aiheuttaa tavattoman suuria ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksia (11). Sodan alkamisen jälkeen on palanut 200 000 hehtaaria metsää ja tuhoutunut liekeissä 680 000 tonnia fossiilisia polttoaineita ja ammukset ovat saastuttaneet 180 000 kuutiometriä maaperää. Sota on heikentänyt suojelualueiden tilaa ja tuhonnut vedenpuhdistamoja. Vaara on sitäkin suurempi, koska Ukraina on 15 reaktoreineen Euroopan toiseksi suurin ydinvoimavaltio. Konfliktin takia on syttynyt yli 100 metsäpaloa, joista on aiheutunut 33 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt. Venäjä tuhoaa pommituksillaan Ukrainan biologista monimuotoisuutta. Ukrainalaisten asiantuntijoiden arvion mukaan Venäjä on aiheuttanut ympäristövahinkoja 24 miljardin euron arvosta.

2.1.7

Ukrainan sota aiheuttaa ennennäkemättömiä ja pitkäkestoisia ympäristöhaasteita. Lisäksi se vaikuttaa haitallisesti Ukrainan kansan ja tulevien ukrainalaissukupolvien fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin ja loukkaa ukrainalaisten henkistä koskemattomuutta. Nämä vaikutukset kasautuvat muita heikommassa asemassa olevissa ryhmissä, ja sodan psykologisiin vaikutuksiin ja mielenterveysongelmiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Sota saastuttaa ilmaa, vettä ja maaperää ja aiheuttaa melusaastetta, ja kaikki tämä vaikuttaa uhreihin sukupolvien ajan. Monien ongelmien voidaan katsoa ulottuvan Ukrainan rajojen ulkopuolelle, ja kansanterveyteen kohdistuu kollektiivisesti vakavia riskejä. Sodan vaikutusten tavoin myös fyysisten ja psyykkisten terveysvaikutusten, joita ympäristön pilaantuminen ja erityisesti ilman, maaperän ja veden saastuminen aiheuttaa, tiedetään olevan ylisukupolvisia. Seurauksista eivät kärsi vain Ukrainassa nyt asuvat tai sieltä paenneet lapset vaan myös tulevat sukupolvet.

2.1.8

Ukrainalaisten nuorisoliikkeiden ja -järjestöjen pyrkimykset tuoda nuoren sukupolven ääni kuuluviin ovat siksi erityisen merkityksellisiä. On tärkeää, että nuorten näkemykset ja mielipiteet otetaan huomioon jälleenrakennustoimissa.

2.1.9

Yhteiselle ekosysteemillemme aiheutuvat vahingot, kuten maan kasvukunnon heikkeneminen, uhkaavat suoraan tulevaisuuden maataloustuotantoa ja paljastavat maailmanlaajuisen ruokaturvan haavoittuvuuden. Erityisen huomionarvoista on, että hyödykemarkkinoiden nykyinen rakenne ei edistä tarvitsemaamme kestävää taloutta eikä YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelmassa ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa vahvistettuja kestävään kehitykseen, ilmastoon ja oikeudenmukaiseen siirtymään liittyviä tavoitteita vaan toimii aktiivisesti niitä vastaan (12).

2.1.10

Kansalaisyhteiskunnalla oli keskeinen rooli Ukrainan ympäristön puolustamisessa ennen sotaa. Sota on ollut kohtalokasta sen toimintakyvylle. Monet ympäristön puolesta toimivat ovat joutuneet pakenemaan tai osallistuvat sotatoimiin, ja ne tahot, jotka kykenevät vielä toimimaan, ovat kääntäneet huomionsa Venäjän hyökkäyssodan ympäristövaikutusten dokumentoimiseen (13). Näiden toimijoiden osallistuminen on ensiarvoisen tärkeää Ukrainan ympäristön palautumisen edistämiseksi ja sen varmistamiseksi, että Ukraina omaksuu EU:n ympäristölainsäädännön voidakseen liittyä Euroopan unioniin.

2.1.11

Ympäristönsuojelu ja vaikutukset arkielämään ja terveyteen ovat edelleen tärkeitä ukrainalaisille. Lisäksi mielipidemittauksen mukaan 95,2 prosenttia vastaajista pitää luonnon ennallistamista tärkeänä osana Ukrainan jälleenrakentamista sodan jälkeen (14).

2.1.12

Jos kansainvälistä tukea saadaan riittävästi, Ukrainan raskaan teollisuuden infrastruktuurin tuhoutuminen Venäjän iskuissa voitaisiin kääntää tilaisuudeksi valjastaa hyötykäyttöön maan aurinko- ja tuulivoimapotentiaalia ja rakentaa tilalle parempaa ja vihreämpää infrastruktuuria, jossa käytetään vaihtoehtoisia sähkön lähteitä. Tämä hyödyttäisi ukrainalaisia ja ihmisiä myös maan rajojen ulkopuolella ja vahvistaisi merkittävästi Ukrainan asemaa sen EU-jäsenyysneuvotteluissa.

2.1.13

Tilanne on tällä hetkellä epävakaa, ja tulevaisuutta leimaa syvä epävarmuus. Hirvittävän inhimillisen ja humanitaarisen katastrofin lisäksi kysymyksiä herättävät Ukrainan jälleenrakentamisen lopulliset kustannukset ja se, missä määrin Venäjä voidaan saada vastaamaan niistä. EU:lla on tärkeä rooli. ETSK korostaa päätöslauselmassaan ”Ukrainan sota ja sen taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset” (15) ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ohella sitä, että sodan ympäristövaikutukset, jotka johtuvat pommituksista, öljy- ja kaasuvuodoista ja välikohtauksista kemiantehtaissa tai ydinvoimaloissa, ovat suuri huolenaihe niin Ukrainan kuin EU:n väestölle ja laajemminkin. Näillä ympäristövaikutuksilla on väistämättä pitkäkestoisia seurauksia ihmisten terveydelle ja ekosysteemeille. Sodan ympäristövaikutukset ovat todellinen uhka väestölle: YK:n asiantuntijat ovat varoittaneet, että saastuneiden alueiden puhdistaminen saattaa kestää vuosikausia, mikä lisää syöpien, hengityselinsairauksien ja lasten kehitysviiveiden riskiä (16). Lisääntymisterveys on niin ikään huolenaihe. ETSK on korostanut, että EU:n on autettava Ukrainaa suojelemaan ympäristöä ja korjaamaan sodan aiheuttamia ympäristövahinkoja. ETSK katsoo, että kaikki jälleenrakennustoimet tulee toteuttaa ILO:n vahvistamien kansainvälisten normien ja sosiaalisen ehdollisuuden periaatteiden mukaisesti. ETSK on ehdottanut, että EU toimisi rescEU:n, Life-ohjelman ja muiden vastaavien ohjelmien kautta, koordinoiden toimia kansallisten, alueellisten ja paikallisten mekanismien kanssa ja yhteistyössä yksityisen sektorin ja valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden kanssa.

2.1.14

Sota jatkuu yhä, mutta kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, hallitusten ja kansainvälisten organisaatioiden on tärkeää tehdä rajatylittävää yhteistyötä rajojen yli ulottuvien ympäristövahinkojen kartoittamiseksi ja seuraamiseksi, jotta voidaan arvioida vahinkojen ja rahoitustarpeiden laajuutta, saada liikkeelle investointeja ja uudelleenohjata resursseja Ukrainan kestäväpohjaiseen ja sosiaaliset näkökohdat huomioivaan jälleenrakentamiseen. Euroopan ympäristökeskus on tukenut kartoitukseen liittyen toimia, joiden avulla parannetaan valmiuksia koota tietoja sotaa edeltävästä ympäristön tilasta, jotta niitä voitaisiin käyttää seurantaprosessien lähtökohtana (17).

2.1.15

Komission ja neuvoston tulee tukea kansalaisyhteiskunnan pyrkimyksiä dokumentoida Venäjän aiheuttamat ympäristövahingot ja myös sen tekemät ympäristörikokset. EU:n on myös varmistettava, että sen toimilla, joilla tuetaan Ukrainan jälleenrakentamista, ehkäistään ja lievitetään sodan vakavia ekologisia ja ympäristövaikutuksia ihmisoikeuksien toteutumisen edistämiseksi.

2.1.16

EU:n toimilla on lisäksi varmistettava, että Ukrainan ja EU:n talous eivät ole enää riippuvaisia fossiilisista polttoaineista ja että jälleenrakentamisen yhteydessä irtaudutaan fossiilisten polttoaineiden infrastruktuurista. EU:n toimilla on niin ikään varmistettava, että Ukraina pystyy hoitamaan tehtävänsä maailmanlaajuisessa elintarvikejärjestelmässä ja että – Ukrainan liityttyä unionin jäseneksi – EU kykenee täyttämään Pariisin sopimuksen ja vuoden 2020 jälkeisen maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen mukaiset sitoumuksensa. EU:n olisi myös pidettävä huoli siitä, että sen pakoteohjelmilla on myönteinen vaikutus ympäristöön. Valtiovallasta riippumattomat organisaatiot ovat esimerkiksi vaatineet sellaisten pakotteiden käyttöä, jotka heikentävät Venäjän kykyä jatkaa laitonta sotaansa mutta myös sen kykyä hyötyä laittomasta, ilmoittamattomasta ja sääntelemättömästä kalastuksesta (18).

2.2 EU:n juridinen velvollisuus suojella oikeutta terveelliseen ympäristöön

2.2.1

YK:n yleiskokous hyväksyi 28. heinäkuuta 2022 merkittävän päätöslauselman, jossa tunnustetaan oikeus puhtaaseen, terveelliseen ja kestävään ympäristöön ihmisoikeutena (19). Siinä kehotetaan maita, kansainvälisiä organisaatioita, yrityksiä ja kaikkia muita sidosryhmiä tehostamaan toimia, jotta varmistetaan puhdas, terveellinen ja kestävä ympäristö kaikille. EU:n 27 jäsenvaltiota äänestivät päätöslauselman puolesta yhdessä maiden ylivoimaisen enemmistön kanssa. YK:n päätöslauselmassa todetaan samansuuntaisesti kuin ETSK:n vuonna 2021 antamassa tiedonannossa ”Ympäristönsuojelu perusoikeuksien kunnioittamisen ennakkoedellytyksenä” (20), että ympäristön tilan heikkeneminen, ilmastonmuutos, biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen, aavikoituminen ja kestämätön kehitys ovat kiireellisimpiä ja vakavimpia uhkia sille, että kaikki nykyisten ja tulevien sukupolvien ihmisoikeudet toteutuvat käytännössä. Päätöslauselmassa kehotetaan muun muassa EU:n kaltaisia kansainvälisiä organisaatioita tehostamaan kansainvälistä yhteistyötä ja valmiuksien kehittämistä ja jatkamaan hyvien käytäntöjen jakamista, jotta puhtaan, terveellisen ja kestävän ympäristön takaamiseksi kaikille toteutettaisiin toimia yhä laajemmin.

2.2.2

Kun puhutaan oikeudesta terveelliseen ympäristöön, tunnustetaan perustavanlaatuinen yhteys ympäristön ja ihmisten terveyden välillä. Ihmisten terveyttä ja ympäristön laatua ei voida ekosysteemien, eläinten ja ihmisten terveyden välisen kytköksen vuoksi erottaa toisistaan, ja EU:n on turvattava tähän liittyvät oikeudet. Ympäristön tilan heikkeneminen on terveysongelmien pääasiallinen syy. Esimerkiksi vuonna 2019 ennenaikaisista kuolemista 307 000 katsottiin pienhiukkasten aiheuttamiksi, 40 400 typpidioksidin aiheuttamiksi ja 16 800 akuutista otsonille altistumisesta johtuviksi (21). Ongelma ulottuu luonnollisesti muuhunkin kuin ilmanlaatuun. Esimerkiksi melusaaste aiheuttaa 12 000 kuolemantapausta vuodessa (22). Ympäristön ja ihmisten terveyden väliset kytkökset ovat erityisen ilmeisiä myös ruokaturvan alalla.

2.2.3

EU:n oikeusjärjestys on maailman mittakaavassa edelläkävijä terveellistä ympäristöä koskevan oikeuden tunnustamisessa ylikansallisella tasolla. Erilaiset perussopimuksiin sisältyvät määräykset – perusoikeuskirjan 37 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 11 artiklan lisäksi etenkin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohta ja 21 artiklan 2 kohta, SEUT-sopimuksen 191 artikla (23) ja useat muut perusoikeuskirjan määräykset (24) – merkitsevät kokonaisuutena tarkasteltuina puhdasta, terveellistä ja kestävää ympäristöä koskevan oikeuden tunnustamista. Perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdan mukaan tämä velvollisuus koskee EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita aina, kun ne soveltavat unionin oikeutta (25). Euroopan parlamentti on vaatinut, että ”oikeus terveelliseen ympäristöön olisi tunnustettava perusoikeuskirjassa” ja että ”EU:n olisi vietävä eteenpäin aloitetta vastaavan oikeuden tunnustamiseksi kansainvälisesti” (26).

2.2.4

Perusoikeuskirjan 52 artiklan 3 kohdan mukaan EU:n on myös noudatettava ihmisoikeussopimuksen määräyksiä siltä osin kuin perusoikeuskirjan määräykset vastaavat niitä. Nimenomaan yksityis- ja perhe-elämän ja kodin kunnioitusta koskevan oikeuden (perusoikeuskirjan 7 artikla, ihmisoikeussopimuksen 8 artikla) kautta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen voidaan jo katsoa tunnustaneen oikeuden turvalliseen ja terveelliseen ympäristöön (27). Tämä tarkoittaa paitsi negatiivisia velvoitteita (velvollisuus olla heikentämättä oikeutta terveelliseen ympäristöön) myös positiivisia velvoitteita toteuttaa esimerkiksi ilmanlaatua koskevia toimenpiteitä tämän oikeuden noudattamisen varmistamiseksi (28). Näiden velvoitteiden täytäntöönpanokelpoisuus vahvistuu entisestään, kun EU liittyy ihmisoikeussopimukseen, kuten Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa edellytetään. Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on Euroopan parlamentin tavoin vaatinut, että ihmisoikeussopimukseen liitetään pöytäkirja, jossa nimenomaisesti tunnustetaan oikeus turvalliseen, puhtaaseen, terveelliseen ja kestävään ympäristöön (29). Tämä loisi täytäntöönpanokelpoisen oikeuden EU:n kaikissa 27 jäsenvaltiossa ja niissä 19:ssä unionin ulkopuolisessa maassa, jotka edellisten lisäksi ovat Euroopan neuvoston jäseniä.

2.2.5

Yleisesti tunnustetaan myös, että EU:lla on kokoaan suurempi vaikutus maailmanlaajuiseen ympäristösääntelyyn. Monet terveellistä ympäristöä koskevaan oikeuteen vaikuttavat EU:n lainsäädännön osa-alueet – erityisesti myrkyllisten aineiden sääntely REACH-asetuksella (30) – ovat malliesimerkkejä ”Brysselin vaikutuksesta” (31), jonka ansiosta EU:n säännöistä tulee maailmanlaajuisia standardeja.

2.2.6

Oikeus terveelliseen ympäristöön on ensiarvoisen tärkeä ihmisten sosiaaliselle ja taloudelliselle hyvinvoinnille Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Arvioiden mukaan noin 40 prosenttia maailman työpaikoista on riippuvaisia terveydelle suotuisasta ilmastosta ja ekosysteemistä (32). Kun otetaan huomioon kansainvälinen oikeudellinen kehys ja tämä karu todellisuus, ei ole yllättävää, että EU on antanut useita säädöksiä, joilla pannaan täytäntöön unionin velvollisuus varmistaa, että oikeutta terveelliseen ympäristöön kunnioitetaan. Ilmanlaatua koskevat EU:n säännöt (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/50/EY (33)) ovat yksi selkeä esimerkki. Julkisasiamies Juliane Kokott toteaa laatimassaan ratkaisuehdotuksessa seuraavaa: ”Ilmanlaatua koskevassa sääntelyssä konkretisoidaan näin ollen unionin suojeluvelvoitteet, jotka johtuvat perusoikeuskirjan 2 artiklan 1 kohdan mukaisesta perusoikeudesta elämään sekä SEU 3 artiklan 3 kohdassa, perusoikeuskirjan 37 artiklassa ja SEUT 191 artiklan 2 kohdassa määrätystä ympäristön suojelun korkeasta tasosta” (34). Mahdollisimman korkeatasoisen ihmisten terveyden suojelun varmistamiseksi ETSK suosittaa, että EU:n ilmanlaatunormit yhdenmukaistetaan vuoteen 2030 mennessä täysin Maailman terveysjärjestön päivitettyjen maailmanlaajuisten ilmanlaadun suuntaviivojen kanssa.

2.2.7

Ympäristöä koskevissa EU:n toimintaohjelmissa, joita edellytetään SEUT-sopimuksen 192 artiklan 3 kohdassa, tunnustetaan yhä useammin terveellinen ympäristö oikeudeksi. Kahdeksannessa ympäristöalan toimintaohjelmassa todetaan nimenomaisesti, että ”[e]distyminen kohti sitä, että tunnustetaan oikeus puhtaaseen, terveeseen ja kestävään ympäristöön Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston päätöslauselman 48/13 mukaisesti, on mahdollistava edellytys kahdeksannen ympäristöohjelman ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiselle” (35).

2.2.8

Käytännön vaikutukset ovat kuitenkin usein liian heikkoja (36), ja ETSK kannustaakin kaikkia jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä pyrkimään yhä tarmokkaammin parantamaan nykyisten oikeudellisten välineiden tehoa. Lukuisat esimerkit riitatapauksista, joissa jäsenvaltioita tai EU itse haastetaan oikeuteen laiminlyönneistä puhtaan ilman, ilmaston, kalastuksen, veden yms. suhteen, osoittavat viranomaistoiminnan puutteet tämän oikeuden kunnioittamisen varmistamisessa.

2.2.9

Kun otetaan huomioon Venäjän Ukrainassa käymä sota ja Ukrainan EU-jäsenyysnäkymät, on tärkeämpää kuin koskaan, että EU ja sen jäsenvaltiot toteuttavat oikeuden terveelliseen ympäristöön käytännössä. Tämä tarkoittaa sitä, että ympäristönsuojelulle tulee antaa sama painoarvo kuin muille oikeudenaloille, kuten kilpailulle tai tietosuojalle, joissa EU näyttää mallia muulle maailmalle sekä teoriassa että käytännössä.

2.2.10

EU:lle tarjoutuu tässä yhteydessä tilaisuus tunnustaa terveellistä ympäristöä koskevan oikeuden ylisukupolvisuus.

2.2.11

Ei ole yllättävää, että nuorisoliikkeet vaativat erityisen äänekkäästi ympäristön suojelemista. Koska ympäristön tilan heikkenemisellä on kielteisiä vaikutuksia lisääntymisterveyteen, koko tulevien sukupolvien olemassaolo on vaarassa. EU:n olisi seurattava niiden jäsenvaltioiden esimerkkiä, jotka ovat perustaneet instituutioita, joiden tehtävänä on turvata tulevien sukupolvien edut. Tällaisen tahon perustaminen EU:n tasolle auttaisi varmistamaan, että tulevat sukupolvet pääsevät nauttimaan tämän päivän ympäristönsuojelun tuottamista sosiaalisista ja taloudellisista hyödyistä.

Bryssel 27. huhtikuuta 2023.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Oliver RÖPKE

(1) CM/Del/Dec(2022) 1431/2.3, Consequences of the aggression of the Russian Federation against Ukraine.

(2) Ks. esimerkiksi taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 11 artiklan 2 kohdan b alakohta.

(3) Ks. esimerkiksi 3 artiklan 5 kohta: ”Sopimuspuolten tulisi toimia yhteistyössä edistääkseen kannustavaa ja avointa kansainvälistä talousjärjestystä, joka johtaisi kaikkien sopimuspuolten – – kestävään taloudelliseen kasvuun ja kehitykseen – –.”

(4) Yksikään jäsenvaltio ei ole suurempi. Nykyisistä ehdokasmaista vain Turkki on suurempi.

(5) Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus: National Biodiversity Strategy and Action Plan.

(6) ”Laiton tai mielivaltainen teko, johon on syyllistytty tietoisena siitä, että teko aiheuttaa erittäin todennäköisesti vakavaa ja joko laaja-alaista tai pitkäaikaista vahinkoa ympäristölle”, Stop Ecocide Foundation.

(7) Ukrainan rikoslaki.

(8) Päätös 29. maaliskuuta 2023.

(9) ETSK:n lausunto ”Rikosoikeudellisin keinoin toteutettavan ympäristönsuojelun parantaminen” (EUVL C 290, 29.7.2022, s. 143).

(10) Euroopan talous- ja sosiaalikomitean päätöslauselma aiheesta ”Ukraina: Vuosi Venäjän hyökkäyksen jälkeen – Euroopan kansalaisyhteiskunnan näkökulma” (EUVL C 146, 27.4.2023, s. 1).

(11) Nord Stream:Russian gas pipe leaks could have an ”unprecedented” environmental impact | Euronews.

(12) ETSK:n lausunto ”Elintarvikkeiden hintakriisi: keinottelun rooli ja konkreettisia toimintaehdotuksia Ukrainan sodan puhkeamisen jälkeen” (EUVL C 100, 16.3.2023, s. 51).

(13) Yhtenä esimerkkinä EcoAction-järjestön toiminta: Crimes against the environment after one month of Russia’s war against Ukraine – Ecoaction.

(14) How the war does change Ukrainians: public opinion poll about the war, the environment, post-war reconstruction and EU accession, Resource and Analysis Centre ”Society and Environment”, 2023.

(15) EUVL C 290, 29.7.2022, s. 1.

(16) OECD, heinäkuu 2022, Environmental impacts of the war in Ukraine and prospects for a green reconstruction (oecd.org)

(17) Euroopan naapuruusvälineeseen (ENI) liittyvä yhteinen ympäristötietojärjestelmä (SEIS).

(18) Agence Europen Europe Daily Bulletin No. 13014 ”Thirteen NGOs call for inclusion of Russian fishing vessels in upcoming EU sanctions against Putin’s regime”, 6. syyskuuta 2022.

(19) Päätöslauselma (A/76/L.75) – YK:n digitaalinen kirjasto.

(20) ETSK:n tiedonanto ”Ympäristönsuojelu perusoikeuksien kunnioittamisen ennakkoedellytyksenä”.

(21) Euroopan ympäristökeskus ”Air Quality in Europe 2021: Health impacts of air pollution in Europe”, 15. marraskuuta 2021.

(22) Euroopan ympäristökeskus ”Health risks caused by environmental noise in Europe”, 14. joulukuuta 2020.

(23) Kyseisessä artiklassa esitetään EU:n ympäristöpolitiikan tavoitteet.

(24) Erityisesti 2 artikla (oikeus elämään), 3 artikla (oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen), 35 artikla (ihmisten terveyden korkean tason varmistaminen unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa) ja 38 artikla (kuluttajansuoja).

(25) ”Tämän perusoikeuskirjan määräykset koskevat unionin toimielimiä, elimiä ja laitoksia toissijaisuusperiaatteen mukaisesti sekä jäsenvaltioita ainoastaan silloin, kun viimeksi mainitut soveltavat unionin oikeutta.”

(26) P9_TA(2021)0277, vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia: Luonto takaisin osaksi elämäämme, kohta 143.

(27) Irmina Kotiuk, Adam Weiss ja Ugo Taddei julkaisussa Journal of Human Rights and the Environment, vol. 13, erikoisnumero, syyskuu 2022.

(28) Ihmisoikeussopimuksen 8 artiklaan (ja siten perusoikeuskirjan 7 artiklaan) liittyvistä positiivisista velvoitteista ks. esimerkiksi asiassa Fadeyeva vastaan Venäjä (valituksen numero: 55723/00) 9. kesäkuuta 2005 annettu tuomio.

(29) Päätöslauselma 2396 (2021), Anchoring the right to a healthy environment: need for enhanced action by the Council of Europe.

(30) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).

(31) Anu Bradford, The Brussels Effect: The European Union Rules the World, Oxford University Press, 2020.

(32) ILO: World Employment and Social Outlook 2018 – Greening with jobs, 2018.

(33) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/50/EY, annettu 21 päivänä toukokuuta 2008, ilmanlaadusta ja sen parantamisesta (EUVL L 152, 11.6.2008, s. 1).

(34) Asia C-723/17, Craeynest vastaan Brussels Hoofdstedelijk Gewest, kohta 53.

(35) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2022/591, annettu 6 päivänä huhtikuuta 2022, vuoteen 2030 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta (EUVL L 114, 12.4.2022, s. 22).

(36) ETSK:n lausunto ”EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpano ilmanlaadun sekä vesi- ja jätehuollon alalla” (EUVL C 110, 22.3.2019, s. 33).

29.6.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/17

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”EU:n digitaalisen kilpailukyvyn parantaminen nykyisestä”

(valmisteleva lausunto)

(2023/C 228/03)

Esittelijä:	Gonçalo LOBO XAVIER
Yhteisesittelijä:	Philip VON BROCKDORFF

Lausuntopyyntö	EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio, 14.11.2022
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla valmisteleva lausunto
Vastaava jaosto	sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus
Hyväksyminen jaostossa	4.4.2023
Hyväksyminen täysistunnossa	27.4.2023
Täysistunnon numero	578
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	145/0/0

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) pitää selvänä, että digitaalinen kilpailukyky on ensiarvoisen tärkeää EU:n yleisen kilpailukyvyn kannalta. Se olisi nähtävä olennaisena osana EU:n kilpailukykyohjelmaa, kuten ETSK on korostanut aiemmissa lausunnoissaan. Kilpailukykyä on parannettava huomattavasti, jotta EU voi menestyä maailmanlaajuisessa kilpailuympäristössä. Tätä varten ETSK on kehottanut ottamaan käyttöön kilpailukykytarkastuksen, joka on EU:n toimintapolitiikkojen ja tavoitteiden mukainen ja joka sisällytetään EU:n päätöksenteko- ja lainsäädäntöprosesseihin. Sen puitteissa olisi arvioitava kattavasti kaikkien uusien aloitteiden vaikutuksia kilpailukykyyn ja varmistettava, että kilpailukykynäkökohdat otetaan asianmukaisesti huomioon päätöksenteossa. ETSK katsoo, että tällainen näkökulma ja selkeät viestit helpottaisivat kansalaisten saamista mukaan ja motivoimista yleisten tavoitteiden saavuttamiseen.

1.2

ETSK tukee kantaa, jonka mukaan EU:n on luotava suotuisa liiketoimintaympäristö sellaisen kattavan strategian pohjalta, jossa kootaan ja sovitetaan yhteen eri politiikanalat ja asetetaan etusijalle kilpailukyky, yritysten sosiaalinen ulottuvuus ja vaikutukset kansalaisten hyvinvointiin. ETSK:n mielestä tavoitteena olisi oltava digivetoisen kilpailukyvyn lisääminen parantamalla yhtäältä EU:n yritysten edellytyksiä kehittää ja tarjota digitaalisia ratkaisuja ja toisaalta edellytyksiä ottaa käyttöön ja hyödyntää digitaalisia ratkaisuja erilaisissa EU:n yrityksissä mm. valmistusteollisuudessa, liikenteen ja logistiikan alalla, vähittäiskaupassa, maataloudessa ja rakennusalalla, jotka mainittakoon aiheeseen selvimmin liittyvinä aloina.

1.3

EU:n kansalaiset on osallistettava digitaalista kilpailukykyä koskevaan strategiaan, ja heidän on voitava olla turvallisin mielin kyberturvallisuuden suhteen, joka on yksi tärkeimmistä digitaalisuuteen ja tiedonkeruuseen liittyvistä näkökohdista. ETSK katsoo, että EU:n on edistettävä Euroopan datavetoista taloutta parantamalla tietojen saatavuutta, saavutettavuutta ja siirtoa varmistaen samalla asianmukaisen tietosuojan. EU:n tulee omaksua tätä varten strategisempi toimintamalli, jonka puitteissa sidosryhmät voivat kerätä, tallentaa, yhdistää, jakaa ja analysoida tietoja turvallisesti. On ratkaisevan tärkeää vauhdittaa aloitteita, jotka koskevat alakohtaisia Euroopan laajuisia data-avaruuksia, jotta dataa voidaan analysoida ja käyttää paremmin eurooppalaisen yhteiskunnan, EU:n sekä eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn hyväksi. Data-avaruudet voisivat saada aikaan ja edistää uusia skaalautuvia teollisuuden innovaattoreita ja startup-yrityksiä. Hyvin toimivat datan sisämarkkinat ovat ratkaisevan tärkeät myös siksi, että ne liittyvät kiinteästi tavaroiden, palvelujen, pääoman ja ihmisten sisämarkkinoihin sekä energia- ja liikennejärjestelmiin.

1.4

ETSK toteaa, että investoinnit kattavaan, tehokkaaseen ja turvalliseen digitaaliseen infrastruktuuriin ovat kaiken digitaalisen kehityksen välttämätön perusta. Tämä on selvästi nähtävissä maailman muilla maantieteellisillä alueilla, jotka ovat maailmanlaajuisesti johtavassa asemassa eräillä digitalisaation osa-alueilla. Investointeja on tehtävä muun muassa digitaalisten verkkojen, datakeskusten ja laskentakapasiteetin lisäksi myös vähähiilisen energian sekä digitaalisiin tuotteisiin ja järjestelmiin tarvittavien kriittisten raaka-aineiden saatavuuden varmistamiseen.

1.5

Jotta EU voisi ottaa johtoaseman kyberturvallisuuden kaltaisilla kriittisillä aloilla, sen on siis yhtäältä edistettävä ja tuettava kyberturvallisuutta ja toisaalta parannettava eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä. Tässä yhteydessä ETSK katsoo, että EU:ssa sovellettavan sertifioinnin on pysyttävä markkinalähtöisenä ja perustuttava olemassa oleviin kansainvälisiin standardeihin. Ennen kuin kyberturvallisuusasetuksen nojalla ehdotetaan uusia järjestelmiä, EU:n olisi parannettava turvallisuustasoa ”eurooppalaistamalla” olemassa olevia kansallisia sertifiointijärjestelyjä sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioiden väliset markkinat toimivat yhdenmukaisesti. EU:n on myös huolehdittava siitä, että unionin tason lainsäädäntökehys on johdonmukainen ja yhdenmukainen, ja vältettävä epäjohdonmukaisuuksia EU:n lainsäädännössä (esim. sitä, että vaatimukset eivät olisi yhdenmukaisia uuden lainsäädäntökehyksen alakohtaiseen lainsäädäntöön sisältyvien kybersäännösten kanssa).

1.6

ETSK:n mielestä on selvää, että keskeisten teknologioiden huippuosaaminen edellyttää sekä julkisten että yksityisten tutkimus- ja innovaatioinvestointien merkittävää lisäämistä, maailmanluokan tutkimus-, kehitys- ja innovointi-infrastruktuurien kehittämistä, osaajien houkuttelemista ja yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten väliseen yhteistyöhön perustuvien ekosysteemien luomista. Vaikka on tärkeää tehostaa tekoälyn, kvanttiteknologian ja muiden kehittyneiden teknologioiden käyttöönottoa, on myös tunnustettava, että monilla pk-yrityksillä on suuria haasteita jopa perustason digitaaliteknologioiden käyttöönotossa. EU:n ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava erityisiä toimia pk-yritysten digitalisaation tukemiseksi ja helpottamiseksi. Tähän sisältyy pk-yritysten osallistaminen innovaatiokeskuksiin, data-avaruuksiin ja liiketoimintaekosysteemeihin. On myös tarpeen lisätä pk-yritysten tietoisuutta digitalisaation tarjoamista mahdollisuuksista, osaamisen kehittämiseen saatavilla olevasta tuesta sekä alan sääntelystä saatavilla olevasta teknisestä asiantuntemuksesta ja ohjeistuksesta.

1.7

ETSK toteaa jälleen kerran, että ihmiset ovat yksi tärkeimmistä eurooppalaisista voimavaroista, jotka voivat muuttaa taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen vauhtia. Jäsenvaltioiden on investoitava päättäväisesti koulutusjärjestelmiin, elinikäinen oppiminen mukaan luettuna, jotta ne voivat vastata nykyisiin ja tuleviin digitaalisten välineiden ja ratkaisujen kehittämis- ja soveltamistarpeisiin. EU:n on myös kannustettava ja helpotettava työvoiman ja osaajien liikkumista yli rajojen sekä EU:ssa että yhteistyössä kolmansien maiden kanssa. ETSK katsoo myös, että ”talouskasvun kultaiset vuodet” kokenut väestönosa on saatava sitoutumaan ja osallistumaan tähän prosessiin.

1.8

Jotta sääntelykehys edistäisi digitaalista kilpailukykyä, EU:n on varmistettava, että sääntely on tarkoituksenmukaista, kannustettava innovointia ja investointeja ja tarjottava yhtäläiset edellytykset ja kohtelu sisämarkkinoilla. EU:n on myös tehtävä yhteistyötä samanmielisten maiden kanssa yhteisten kansainvälisten sääntöjen ja standardien vahvistamiseksi. Samalla kun säilytetään tiukat vaatimukset, sääntelyn on edistettävä yritysten digitalisaatiota ja kilpailukykyä. Julkisen sektorin on myös digitalisoitava omat toimintonsa ja palvelunsa hallinnolliset prosessit mukaan lukien. Investointeja ja muuta liiketoimintaa koskevien lupamenettelyjen nopeuttaminen on esimerkki kiireellisistä tarpeista, joissa digitalisointi olisi osa ratkaisua.

1.9

ETSK kannattaa ajatusta siitä, että rahoituksen saanti, olipa kyse riskipääomasta, julkisesta rahoituksesta tai mistä tahansa muusta rahoituslähteestä, on niin ikään edellytys onnistuneelle ja tehokkaalle digitaaliselle muutokselle. Monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi lisättävä Digitaalinen Eurooppa -ohjelman rahoitusta esimerkiksi digitaali-innovointikeskittymien roolin, näkyvyyden ja saavutettavuuden vahvistamiseksi. Tämä on perusteltua, koska digitaaliset yritykset kasvavat keskimäärin kaksi ja puoli kertaa nopeammin kuin muut kuin digitaaliset yritykset. ETSK ei tietenkään kehota laatimaan erillistä digitalisaatioinvestointien mallia vaan kaipaa digitalisaation rahoitusprosessia varten yhteistä ja järkevää strategiaa, joka auttaa luomaan sopivat olosuhteet kaikille innovaatioekosysteemiin osallistuville sidosryhmille.

1.10

ETSK kehottaa laatimaan älykkään ja yhtenäisen osaamisstrategian samoin kuin monilla talouden ja yhteiskunnan aloilla (esim. teollisuusstrategia, terveydenhuoltojärjestelmät ja vähittäiskauppa). Monilla aloilla valmistellaan jo laajamittaisia digitalisaatioon ja vihreään siirtymään liittyviä työvoiman uudelleen- ja täydennyskoulutushankkeita. ETSK kehottaa laatimaan koordinoidun osaamisohjelman, jonka avulla nykyiset ja uudet työntekijät voivat voittaa osaamiseen liittyvät haasteet. Jäsenvaltioiden olisi osoitettava riittävästi resursseja tähän haasteeseen vastaamiseksi, ja tämän on oltava välitön tavoite, erityisesti sellaisten pk-yritysten tukemiseksi, jotka kamppailevat edelleen covid-19-kriisiin ja Ukrainan sotaan liittyvien vaikeuksien kanssa.

1.11

ETSK katsoo, että kunnianhimoiset ja haastavat keskeiset tulosindikaattorit ovat tässä yhteydessä olennaisen tärkeitä EU:n digitaalisen kilpailukyvyn edistämiseksi ja mittaamiseksi. Nykyisiä indikaattoreita (jotka perustuvat digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksiin eli DESI-indeksiin) ja digitaalisen kompassin yhteydessä asetettuja tavoitteita olisi arvioitava ja täydennettävä digitaalisen kilpailukyvyn näkökulmasta, jotta voidaan seurata mahdollistavien tekijöiden lisäksi myös digitaalisen kehityksen hyötyjä, kuten uusia digitaalisia tuotteita ja niiden osuutta markkinoilla, tehokkaampia tuotantoprosesseja ja niiden vaikutusta tuottavuuteen sekä digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa yhteiskunnallisiin (esim. terveyteen ja ilmastoon liittyviin) haasteisiin vastaamiseksi. Indikaattorien seurannassa on otettava huomioon ajan mittaan EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa tapahtunut edistyminen ja siihen on sisällytettävä vertailu kansainvälisiin kilpailijoihin. Kansalaisten motivoiminen parantamalla viestintää ja heidän osallistumistaan prosessiin on myös tärkeää.

2. Lausunnon tausta

2.1

Käsillä oleva lausunto on vastaus neuvoston puheenjohtajavaltion Ruotsin pyyntöön laatia ETSK:n valmisteleva lausunto EU:n kilpailukyvystä jatkoksi puheenjohtajavaltio Tšekin pyynnöstä annetulle ETSK:n lausunnolle INT/1000 (1), jonka aiheena on kilpailukykytarkastus. Neuvoston puheenjohtajavaltio Ruotsi on pyytänyt ETSK:ta tarkastelemaan aihetta ”Mitä EU tarvitsee parantaakseen edelleen digitaalista kilpailukykyään ja erityisesti antaakseen yrityksille mahdollisuuden hyötyä digitalisaatiosta”. Lausunnossa keskitytään EU:n kilpailukykyyn liittyen digitaaliseen siirtymään kohti kestävämpää talouskasvumallia. Siinä käsitellään toimenpiteitä ja toimintapolitiikkoja, jotka ovat tarpeen EU:n digitaalisen kilpailukyvyn parantamiseksi nykyisestä ja erityisesti sen mahdollistamiseksi, että yritykset ja työntekijät voivat hyötyä digitalisaatioprosessista.

2.2

On tärkeää muistaa ETSK:n todenneen lausunnossaan INT/1000, että sisämarkkinat ja EU:n sosiaaliseen markkinatalouteen perustuva talouskasvumalli ovat edistäneet merkittävästi talouskasvun ja sosiaalisen hyvinvoinnin aikaansaamista kaikkialla EU:ssa. Tämä on tärkeä perusta kaikissa ehdotuksissa, joilla pyritään parantamaan digitaalista kilpailukykyä, kuten myös tässä nimenomaisessa tapauksessa.

2.3

On myös tärkeää huomata, että Euroopan kilpailukyky verrattuna sen tärkeimpiin kilpailijamaihin on heikentynyt viime vuosina, kuten kilpailukyvyn ja tuottavuuden kasvun keskeisistä talouden indikaattoreista käy ilmi. Digitalisaatio on kuitenkin ala, jolla EU on ottanut merkittäviä edistysaskelia, ja se voisi toimia perustana yritysten kilpailukyvyn ja kannattavuuden lisäämiselle ja työntekijöiden työolojen parantamiselle. Tässä yhteydessä tarvitaan tulevaisuuteen suuntautuvaa keskipitkän aikavälin näkökulmaa, jotta voidaan kartoittaa etenemistä digitaalisessa siirtymässä.

3. Digitalisaatio kilpailukykyohjelman yhteydessä

3.1

ETSK on kehottanut komissiota asettamaan yhdeksi painopistealueistaan kilpailukykyohjelman, jonka päätavoitteena on parantaa EU:n kilpailukykyä. Komission kaikilla digitalisaatioalan aloitteilla pyritään helpottamaan digitaalista siirtymää kaikkialla EU:n talouksissa ja yhteiskunnissa. Onnistunut siirtymä edellyttää kuitenkin jäsenvaltioilta päättäväistä ja jatkuvaa sitoutumista. Tämä sitoumus on jo ilmaistu elpymis- ja palautumistoimenpiteissä yksittäisten jäsenvaltioiden tasolla, mutta ETSK katsoo, että kaikki jäsenvaltiot eivät välttämättä etene digitalisaatiossa yhtä nopeasti ja intensiivisesti, mikä on ratkaisevan tärkeää, jotta EU:sta tulisi kilpailukykyisempi.

3.2

EU:n on tukeuduttava enemmän kuin koskaan sisämarkkinoihin, mutta aivan yhtä tärkeää on keskittyä ulkomaanmarkkinoille pääsyyn, investointeihin ja rahoituksen saantiin, verojärjestelmiin, tutkimukseen ja innovointiin, osaamiseen ja työmarkkinoiden vahvistamiseen, mikro- ja pk-yrityksiin sekä vihreään ja digitaaliseen siirtymään ottaen huomioon myös kestävä rahoituskehys, jonka yhteydessä kilpailukyky sovitetaan yhteen sosiaalisten ja ympäristötavoitteiden kanssa (2). Digitaalinen siirtymä on tässä kaikessa avainasemassa, koska se tarjoaa perustan innovoinnille, kilpailukyvyn lisäämiselle ja työmarkkinoiden kehittämiselle sekä samalla mahdollisuuksia parantaa työoloja sosiaalisen markkinatalouden puitteissa.

3.3

ETSK katsoo, että digitalisaatio edistää sisämarkkinoiden potentiaalin hyödyntämistä. Sisämarkkinoista on toki 30 vuoden aikana saatu sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä, mutta ETSK katsoo, että niitä voidaan saada paljon enemmän. Jos digitalisaatio toteutetaan menestyksekkäästi ja yhtä intensiivisesti ja osallistavasti kaikkialla EU:ssa, sillä on valtava merkitys yrityksille sekä työntekijöille ja kansalaisille riippumatta heidän iästään ja sosiaalisesta taustastaan.

3.4

ETSK katsoo myös, että Euroopan kilpailukykyä vahvistettaessa on ratkaisevan tärkeää tukea toimintapolitiikalla yrittäjyyteen ja tietoon perustuvaa taloutta, joka auttaa pitämään ja houkuttelemaan osaajia ja tarjoamaan parempia työoloja. ETSK ymmärtää yritysten täydellisen digitaalisen siirtymäprosessin tarkoittavan juuri tätä. ETSK:n mielestä on selvää, että EU:n on luotava kokonaisuudessaan suotuisa liiketoimintaympäristö sellaisen kattavan strategian pohjalta, jossa kootaan ja sovitetaan yhteen eri politiikanalat.

3.5

ETSK tiedostaa, että lukuisat aiemmat kilpailukyvyn lisäämiseen tähdänneet aloitteet ja toimintapolitiikat on epäilemättä toteutettu hyvin aikein. Todellisuus on kuitenkin osoittanut, että EU on nyt tuottavuudessa Yhdysvaltoja ja Kiinaa jäljessä. Tätä taustaa vasten digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuden kuroa umpeen eroa sekä Yhdysvaltoihin että Kiinaan ja soveltaa samalla kestävämpää talouskasvumallia, jossa keskitytään EU:n kansalaisten sekä taloudelliseen että sosiaaliseen hyvinvointiin.

4. Toimintapolitiikat digitalisaation edistämiseksi kilpailukykyohjelman yhteydessä

4.1

ETSK on useissa lausunnoissaan ilmaissut näkemyksensä, jonka mukaan digitaalinen siirtymä edellyttää kohdennetumpia lisäinvestointeja digitaalisten taitojen kehittämiseen. On myös taloudellisesti erittäin perusteltua lisätä investointeja henkilöstöön ja erityisesti yhteyteen taitojen kehittämisen ja tuottavuuden sekä epäsuorasti kilpailukyvyn välillä. Digitaalisten taitojen valikoiman kehittäminen on välttämätöntä työpaikoilla tapahtuvan innovoinnin tukemiseksi. ETSK katsoo, että työpaikoilla tapahtuvassa innovoinnissa olisi keskityttävä erityisesti työn organisointimenetelmiin ja siihen, miten taitoja hyödynnetään ja kehitetään työpaikalla, eikä pelkästään työntekijöiden tarjontaan. Työolot ja -ehdot ovat aivan yhtä tärkeitä kuin investoiminen uuteen teknologiaan tai laitteisiin. ETSK suosittelee siksi, että yritykset ja julkinen sektori pohtisivat, millaiset toimintapolitiikat ja työn organisointimuodot ovat osoittautuneet tehokkaiksi menestystarinoissa ja tehostaneet innovointia, kun on investoitu osaamiseen. Näitä menestystarinoita voitaisiin sitten toistaa muissa yrityksissä.

4.2

ETSK on aiemmissa lausunnoissaan suositellut myös investoimaan infrastruktuuriin, jota tarvitaan digitalisaation tukemiseksi kaikkialla EU:ssa. Elpymis- ja palautumissuunnitelmat on tarkoitettu juuri tähän tarkoitukseen. Komitea on huolissaan siitä, että nämä investoinnit voivat kohdistua suurelta osin julkiseen sektoriin. ETSK tiedostaa, että siirtyminen digitalisoituihin julkisiin palveluihin esimerkiksi oikeuslaitoksissa lisää välillisesti kilpailukykyä edistämällä tehokkuutta. Myös yritykset tarvitsevat kuitenkin suhteellisen paljon investointeja, ja jos rahoitustukea ei ole saatavilla, kaikenkokoisilla yrityksillä ja erityisesti pk-yrityksillä, voi olla vaikeuksia pitää yllä menotasoa, jota niiden työprosessien digitalisointi ja työvoimaan investoiminen edellyttävät.

4.3

ETSK kehottaa tarkistamaan olemassa olevia digitalisaation rahoitusmahdollisuuksia, joita julkiset tahot tarjoavat eri puolilla EU:ta. Järjestelyt taloudellisen tuen antamiseksi yrityksille digitalisaation alalla ovat yleensä hankekohtaisia, ja niihin liittyy virallinen hakemus- ja hyväksymisprosessi, joka on hoidettava ennen hanketoiminnan aloittamista, jotta rahoitusta voi saada. Tällaisiin järjestelyihin liittyvät rahoituksen myöntämistä edeltävät hallintomenettelyt voivat olla rasite joillekin yrityksille (vaikka niitä virtaviivaistetaan ajan myötä), ja nykyisenlaiset prosessit viivästyttävät usein yritysten digitalisaatiota tukevien hankkeiden ja aloitteiden käynnistämistä.

4.4

Tällainen tilanne voi olla mahdoton yrityksille, jotka tarvitsevat välittömiä tuloksia kaupallistamisprosessin aloittamiseksi, jotta tuotteita, palveluja tai prosesseja voidaan parantaa kilpailuedun säilyttämiseksi, uusille markkinoille pääsemiseksi ja kustannusten vähentämiseksi tai yksinkertaisesti asiakkaiden tarpeisiin vastaamiseksi. Hankekeskeiset järjestelyt voivatkin saada yksityisiä yrityksiä luopumaan rahoituksen hakemisesta. Tästä syystä ETSK kehottaa kehittämään yksinomaan hankepohjaisen rahoituksen rinnalle uuden, vaikkakin täydentävän, digitalisaatiotoimiin perustuvan rahoitusmuodon, jossa yrityksille myönnettäisiin verohyvityksiä niiden vuosittaisten ilmoitettujen digitalisaatiotoiminnan menojen perusteella tai hyvitettäisiin kyseisiä menoja käteismaksuin. Tukikelpoiset menot määriteltäisiin selkeyden vuoksi etukäteen. Tukikelpoisiin kustannuksiin sisältyisivät henkilöstön koulutukseen ja digitalisaatiokehitykseen liittyvät menot.

4.5

Vaikka ETSK tiedostaa EU:n valmiudet digitalisaation alalla sekä lainsäädännön että teknologian osalta otetut edistysaskeleet, komitea on sitä mieltä, että sekä kansalliset että ulkomaiset suorat investoinnit etenkin digitalisaation alan tutkimuksen ja innovoinnin tukemiseksi ovat edelleen ratkaisevia. Ne parantavat komitean näkemyksen mukaan myös EU:n kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla. Strategiseen riippumattomuuteen pyrkiminen puolijohdetuotannossa on myönteistä, ja ETSK katsoo, ettei EU:lla ole varaa saatavuuspulaan, joka saattaa keskeyttää Euroopan teollisuuden toiminnan. Puolijohteilla on keskeinen merkitys EU:n teollisuuspolitiikassa, joka tähtää strategiseen riippumattomuuteen digitaalialalla. Vaikka näitä riskejä on lievennettävä, ETSK varoittaa omaksumasta protektionistista lähestymistapaa, joka vaarantaa maailmanlaajuiset tutkimuskumppanuudet digiteknologiayritysten kanssa.

4.6

Onnistuneeseen digitaaliseen siirtymään perustuva kestävä talouskasvu on olennaisen tärkeää EU:n vaurauden kannalta. Tämä vastaa myös EU:n pyrkimystä kohti täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoittelevaa erittäin kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta sekä korkeatasoista ympäristönsuojelua ja ympäristön laadun parantamista. ETSK katsoo, että tavoitteet voidaan saavuttaa vain lisäämällä tuottavuuden kasvua nykyisestä tasosta kaikilla talouden aloilla. ETSK on sitä mieltä, että digitalisaatio on ja voi olla vastaisuudessakin keskeisessä asemassa edellä mainittujen taloudellisten ja sosiaalisten tavoitteiden saavuttamisessa. ETSK toteaa myös, että valmistusteollisuudessa tuottavuuden kasvu on ollut nopeinta teknologiavetoisilla aloilla, mikä tukee näkemystä, jonka mukaan digitalisaatio voi lisätä sekä yritysten voittoja että työntekijöiden reaaliansioita. Lisäksi digitalisaatio on olennainen tapa edistää vihreää siirtymää. EU:n on näin ollen maksimoitava mahdollisuudet edistämällä samanaikaisesti sekä vihreää siirtymää että digitalisaatiota.

4.7

Jotta taloudessa ja yhteiskunnassa saavutettaisiin tosiasiallisesti digitaalinen kilpailukyky, ETSK kehottaa laatimaan älykkään ja yhtenäisen osaamisstrategian. Useilla aloilla valmistellaan jo laajamittaisia digitalisaatioon ja vihreään siirtymään liittyviä työvoiman uudelleen- ja täydennyskoulutushankkeita. ETSK kehottaa laatimaan koordinoidun osaamisohjelman, jonka avulla nykyiset ja uudet työntekijät voivat voittaa osaamiseen liittyvät haasteet, minkä on oltava ensisijainen tavoite.

5. Kilpailukykytarkastus ja digitalisaatio-ohjelmien arviointi

5.1

Digitaalinen kilpailukyky on ensiarvoisen tärkeää EU:n yleisen kilpailukyvyn kannalta, ja se olisi nähtävä olennaisena osana EU:n kilpailukykyohjelmaa. Kilpailukykyä on parannettava huomattavasti, jos EU aikoo menestyä kovassa maailmanlaajuisessa kilpailussa. Tätä varten ETSK on myös kehottanut ottamaan käyttöön kilpailukykytarkastuksen, joka on EU:n toimintapolitiikkojen ja tavoitteiden mukainen ja joka sisällytetään EU:n päätöksenteko- ja lainsäädäntöprosesseihin. Tarvitaan myös asianmukaiset hallintorakenteet sen varmistamiseksi, että kilpailukykytarkastus ja -ohjelma voivat toteutua täysimääräisesti käytännössä.

5.2

ETSK panee merkille nykyiset paremman sääntelyn suuntaviivat ja välineistön mutta huomauttaa, että välineiden soveltamisessa on selvästi parantamisen varaa, kuten sääntelyntarkastelulautakunta on korostanut, etenkin kilpailukyvyn parantamiseen tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisen osalta.

5.3

ETSK kehottaa myös käyttämään tehokkaasti varoja, jotka on osoitettu digitalisaatioprosessiin liittyviin innovointi-, tutkimus- ja kehitystoimiin. Tässä yhteydessä on myös erittäin tärkeää arvioida sellaisten nykyisten ohjelmien vaikutusta ja asianmukaista täytäntöönpanoa, joita on kehitetty edellytysten luomiseksi digitalisaatiota varten. Rahoituksen saannin priorisointi niin yksityisten kuin julkisten investointien osalta on Euroopan unionin kansalaisten ja erityisesti järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan silmissä luultavimmin myönteinen asia.

Bryssel 27. huhtikuuta 2023.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Oliver RÖPKE

(1) EUVL C 100, 16.3.2023, s. 76.

(2) EUVL C 100, 16.3.2023, s. 76.

29.6.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/22

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Sisämarkkinat 30 vuotta – miten sisämarkkinoiden toimintaa voitaisiin parantaa entisestään”

(valmisteleva lausunto)

(2023/C 228/04)

Esittelijä:	Felipe MEDINA MARTÍN
Yhteisesittelijä:	Angelo PAGLIARA

Lausuntopyyntö	neuvoston puheenjohtajavaltio, 14.11.2022
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla Valmisteleva lausunto
Vastaava jaosto	sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus
Hyväksyminen jaostossa	4.4.2023
Hyväksyminen täysistunnossa	27.4.2023
Täysistunnon numero	578
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	137/1/0

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) katsoo, että sisämarkkinat ovat olleet ja ovat yhä yksi Euroopan yhdentymisprosessin suurista poliittisista ja taloudellisista menestystarinoista. Kansalaiset ja yritykset ovat hyötyneet niistä, ja ne olisi nähtävä jatkuvana kehitysprosessina, joka mukautuu uusiin tarpeisiin aina sitä mukaa kun niitä ilmenee. Kuluneiden 30 vuoden aikana on saavutettu monia etuja, mutta kriittistä tarkastelua ja uusia parannuksia tarvitaan edelleen. Tämä pätee paitsi vielä saavuttamattomien tavoitteiden myös uusien haasteiden suhteen, joista esimerkkeinä mainittakoon covid-19-pandemia, energiakriisi ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. ETSK haluaa antaa panoksensa tähän parannusprosessiin ja ehdottaa seuraavia toimenpiteitä prosessin vahvistamiseksi.

1.2

ETSK toivoo, että vuosien 2021–2027 sisämarkkinaohjelmaa, jonka tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa sekä yritysten kilpailukykyä ja kestävyyttä, tuetaan asianmukaisin työn laatuun, kaikkien yritysten tasapuolisiin toimintaedellytyksiin, kansalaisten oikeuksiin ja kuluttajansuojaan liittyvin valvonta- ja suojeluvälinein. Lisäksi komitea kehottaa toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet kaikenlaisen sosiaalisen ja verotuksellisen polkumyynnin poistamiseksi, jotta voidaan taata oikeudenmukainen kilpailu ja sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja välttyä kaikenlaisilta vääristymiltä.

1.3

Nykyisillä geopoliittisilla haasteilla on vaikutusta sisämarkkinoiden toimintaan, hankinta- ja toimitusjärjestelmiin ja EU:n talouden häiriönsietokykyyn. ETSK suhtautuu myönteisesti pyrkimyksiin vähentää kriittistä riippuvuutta kolmansista maista, ja se kehottaa Euroopan komissiota toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet EU:n teollisuuspolitiikan päivittämiseksi niin, että sisämarkkinat ja kuluttajille, työntekijöille ja yrityksille koituvat hyödyt turvataan ja niitä vahvistetaan entisestään.

1.4

Viimeaikainen kriisi on osoittanut, että EU:n sisämarkkinoiden ensisijaisena tavoitteena olisi oltava elintason sekä työolojen ja -ehtojen parantaminen niin, että edistetään kasvua ja oikeudenmukaista kilpailua sekä luodaan yritysmyönteinen ja sosiaalisesti suotuisa toimintaympäristö. ETSK:n mielestä ihmisten ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus on yksi sisämarkkinoiden kulmakivistä, ja komitea kehottaakin nopeuttamaan pätevyyksien ja tutkintojen tunnustamista jäsenvaltioiden välillä. Työttömäksi jääneisiin työntekijöihin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

1.5

ETSK katsoo, että eurooppalaisilla yrityksillä on sisämarkkinoiden puutteista johtuvia ongelmia, jotka heikentävät tuntuvasti kilpailukykyä ja kestävyyttä. Sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanemiseksi on tehty valtavasti töitä, mutta jäsenvaltiotasolla toteutetaan edelleen toimia, jotka aiheuttavat valtaosan sääntelyrasitteista. EU:n toimielinten olisikin pyrittävä poikkeuksettomaan yhdenmukaistamiseen ja huolehdittava tässä yhteydessä tiukkojen normien takaamisesta. Jäsenvaltioiden taas olisi pidettävä mielessä, millaisia vaikutuksia niiden tekemillä lisäyksillä saattaa olla sisämarkkinoiden eheyteen ja moitteettomaan toimintaan, ja mahdollisuuksien mukaan vältettävä toimenpiteitä, jotka voisivat aiheuttaa merkittäviä vääristymiä ja hajanaisuutta. Komitea suosittaa, että EU:n toimielimet ryhtyvät toimiin nykyistä ennakoivammin ja ripeämmin, jotta lainsäädäntöä ehditään antaa ajoissa yhdenmukaisuuden edistämiseksi. On olennaisen tärkeää saada rajoitettua mahdollisimman pitkälti sellaisten kansallisten aloitteiden määrää, jotka voivat vaarantaa sisämarkkinat ja niiden yhteiset säännöt. ETSK korostaa tässä yhteydessä, että TRIS-järjestelmää (Technical Regulation Information System) olisi vahvistettava, jotta voidaan luoda edellytykset todellisille sisämarkkinoille 27 erilaisten sisämarkkinoiden sijaan.

1.6

ETSK suosittaa vakaata sitoutumista lainsäädännön laadun parantamiseen EU:ssa ja jäsenvaltioissa. Komitea katsoo, että aloitteille olisi EU:n lainsäädännön valmisteluvaiheessa tehtävä tarkastus (pakollinen vaikutustenarviointi ennen lainsäädäntöaloitteen esittämistä ja julkinen kuuleminen) niiden avoimuuden lisäämiseksi ja niiden tavoitteiden parantamiseksi. Paremman sääntelyn agendassa ja REFIT-ohjelmassa olisi niin ikään keskityttävä avoimuuden lisäämiseen sekä tavara- ja palvelumarkkinoiden yhdentämiseen, jotta kansalaisille ja EU:n taloudelle koituva hyöty olisi mahdollisimman suuri, ja pyrittävä selvittämään, onko lainsäädäntö mahdollisesti joltain osin tarpeetonta. Toimet olisi kohdistettava lähinnä sellaisille aloille, joilla yhdenmukaistaminen on tarpeen, ja nykyistä sosiaaliturvalainsäädäntöä olisi vahvistettava.

1.7

ETSK katsoo, että sääntöjen täytäntöönpanoon, yksinkertaistamiseen ja noudattamisen valvontaan on kiinnitettävä enemmän huomiota erityisesti jäsenvaltioiden osalta. Komitea kehottaa jäsenvaltioita panemaan yhteiset säännöt tinkimättä täytäntöön ja valvomaan tarkasti niiden noudattamista sekä välttämään tarpeettomia kansallisia lisäsäännöksiä (1).

1.8

ETSK kehottaa Euroopan komissiota arvioimaan kutakin säädöstä siltä kannalta, miten se edistää yritysten kilpailukykyä ja kansalaisten hyvinvointia, sekä kartoittamaan, mitkä esteet on poistettava järjestelmällisesti.

1.9

ETSK katsoo, että Euroopan unionilla on tätä nykyä käytettävissään riittävä ja tarpeitaan vastaava määrä oikeudellisia välineitä sisämarkkinoidensa puolustamiseksi: TRIS-menettely, lainsäädännön vastavuoroinen tunnustaminen, sisämarkkinoiden ongelmanratkaisuverkko SOLVIT, 28. järjestelmä, kantelumenettely, Euroopan standardointikomitean (CEN) ja Euroopan sähkötekniikan standardointikomitean (Cenelec) standardit jne. Nämä ovat keskeisiä välineitä sisämarkkinoiden suojelemiseksi, mutta niiden tarjoamia mahdollisuuksia ei aina hyödynnetä, sillä niiden tehokkuudessa ja hyödyllisyydessä on parantamisen varaa.

1.10

ETSK katsoo, että kaikista sisämarkkinoiden uusista haasteista polttavimpana on pidettävä EU:n avoimen strategisen riippumattomuuden edistämistä toimitusten, kaupankäynnin ja kriittisten raaka-aineiden suhteen, energia-alalla ja yleisemmin innovaatiojohtajuuden, digitalisaation ja pitkälle kehittyneen tutkimuksen alalla. Komitea kehottaa vahvistamaan yhteistyötä ja sopimuksia samanmielisten maiden kanssa.

1.11

ETSK panee tavaroiden ja palvelujen osalta merkille eri aloilla, esimerkiksi kaasu- tai vähittäiskauppa-alalla, tehtävien yhteishankintojen myönteiset vaikutukset. Tällaiset eurooppalaiset yhteenliittymät edistävät kilpailua lukuisin tavoin ja tuovat kuluttajille monia ilmeisiä etuja, joten EU:n toimielinten on tuettava niitä selkeästi.

1.12

ETSK on vakuuttunut siitä, että digitaalisesta siirtymästä juontuviin sisämarkkinoiden haasteisiin on vastattava turvautumalla työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun ja antamalla EU:n ottaa ohjat käsiinsä myös, kun on kyse yhteisen lainsäädännön soveltamisesta kaikkein heikoimmassa asemassa olevien suojelemiseksi ja sen varmistamiseksi, että tavoiteltu tehokkuus ei heikennä sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta eikä poliittista vakautta.

1.13

Sisämarkkinat eivät ole täydelliset, vaan niitä on jatkuvasti mukautettava muuttuvien olosuhteiden mukaan. Tällä tavoin voidaan turvata niiden toiminta jopa kriisiaikoina ja vaalia aktiivisesti niihin liittyviä vapauksia (covid-19-pandemia osoitti, että vapaata liikkuvuutta ei voida pitää itsestäänselvyytenä). Nyt vietettävän merkkivuoden olisikin tarjottava tilaisuus palauttaa sisämarkkinapolitiikka EU:n asialistalle ja ehdottaa parannuksia lähitulevaisuutta varten.

1.14

ETSK on huolissaan siitä, että valtiontukisääntöjen höllentäminen Yhdysvaltojen inflaationhillintälain johdosta voi lisätä jäsenvaltioiden välistä epäsymmetriaa ja siten vaarantaa sisämarkkinoiden häiriönsietokyvyn, ja katsoo, että paras tapa antaa uutta pontta EU:n teollisuuspolitiikalle ja vihreään teknologiaan tehtäville investoinneille on perustaa Euroopan suvereniteettirahasto.

1.15

ETSK korostaa sisämarkkinoiden tärkeää merkitystä protektionismin välttämisessä ja tasapuolisten toimintaedellytysten luomisessa EU:n sisällä. Komitea katsoo tässä yhteydessä, että on pohdittava ja analysoitava perusteellisesti valtiontuen myöntämisperusteita ja niiden vaikutuksia, hyödyllisyyttä ja joustavuutta. Tietyt talouden alat eivät ole koskaan voineet saada tällaista tukea, ja lisäksi sitä käytetään joissakin jäsenvaltioissa enemmän kuin toisissa, mikä aiheuttaa kilpailukykyeroja EU:ssa.

2. Johdanto

2.1

Vuonna 2023 tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Euroopan unionin yhdentymisprosessin suurimpiin saavutuksiin kuuluva poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen menestystarina eli sisämarkkinat sai alkunsa. Tämän merkkivuoden olisi kuitenkin tarjottava tilaisuus mukauttaa sisämarkkinoiden filosofiaa perinpohjaisesti ja saattaa se nykyisten haasteiden tasalle. Sisämarkkinoiden luomiseen johtanut prosessi alkoi vuonna 1986 Euroopan yhtenäisasiakirjalla, jolla edistettiin yhteisten sääntöjen antamista kansallisten sääntöjen sijaan monilla eri aloilla. Sen myötä on hyväksytty satoja strategisia lainsäädäntötoimia ja otettu käyttöön vastavuoroisen tunnustamisen periaate.

2.2

Nykyään kukaan ei kiistä, että sisämarkkinoilla on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Sisämarkkinoita voidaan pitää eurooppalaisen mallin olennaisena osana, joka on mahdollistanut tavaroiden, ihmisten, palvelujen ja pääoman vapaan liikkumisen kaikkialla Euroopan unionissa ja siten yleensä helpottanut yritysten ja instituutioiden toimintaa ja kansalaisten elämää.

2.3

Sisämarkkinat ovat vieneet kehitystä eteenpäin paitsi taloudellisesti ja sosiaalisesti myös poliittisesti, sillä ne ovat vauhdittaneet yhdentymisprosessia. Sisämarkkinoiden mahdollistama ihmisten vapaa liikkuvuus on vaikuttanut useisiin eri sukupolviin kuuluvien eurooppalaisten elämään. He ovat Erasmus-ohjelman kaltaisten aloitteiden ansiosta sisäistäneet Eurooppa-hengen jo hyvin nuorina, luoneet yhteenkuuluvuuteen ja ymmärrykseen pohjautuvia siteitä lukuisiin samanhenkisiin ihmisiin, jotka ovat kotoisin eri jäsenvaltioista, ja omaksuneet yhteisen eurooppalaisen elämäntavan.

3. Yleishuomiot

3.1

Covid-19-pandemia osoitti, että EU tarvitsee uuden talous- ja liiketoimintamallin. Viimeaikaiset kriisit, nykyiset geopoliittiset jännitteet, vihreän ja digitaalisen siirtymän haasteet ja Yhdysvaltojen inflaationhillintälain äskettäinen hyväksyminen viittaavat kaikki siihen, että nyt on tullut aika saattaa sisämarkkinat ajan tasalle ja antaa niille uutta pontta pitäen jatkuvasti mielessä, että sisämarkkinat ovat eurooppalaisia palveleva väline eivätkä tavoite sinänsä.

3.2

Sisämarkkinat ovat kehittyneet Euroopan yhdentymisprosessin etenemisen myötä. Sisämarkkinoilla keskityttiin alun perin tullien ulkopuolisten esteiden sekä muiden yhteisön sisäiseen tavarakauppaan vastaavalla tavalla vaikuttaneiden toimenpiteiden poistamiseen ja lainsäädännön yhdenmukaistamiseen (Euroopan sisämarkkinat), mutta niitä on myöhempien poliittisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti laajennettu uusille aloille niin, että ne kattavat myös esimerkiksi palvelut ja digitaalitalouden.

3.3

Kaiken tämän edistyksen saavuttaminen on edellyttänyt kaikkien sidosryhmien, hallintotahojen sekä taloudellisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden mittavia ponnisteluja. Viime vuosina sisämarkkinat eivät kuitenkaan enää näytä olleen poliittinen painopiste ja tavara- ja palvelumarkkinoiden avaaminen ja yhdentyminen on pudonnut alemmas asialistalla. Tähän liittyen on syytä panna merkille ensinnäkin se epäkohta, että jäsenvaltiot eivät ole viimeksi kuluneiden vuosien aikana olleet sitoutuneita asiaan. Neuvosto on luvannut useaan otteeseen parantaa ja vahvistaa sisämarkkinoita, mutta sen päätelmät ovat harvoin konkretisoituneet kansallisiksi toimintapolitiikoiksi. ETSK kehottaakin neuvostoa ja jäsenvaltioita lisätoimiin asiassa.

3.4

ETSK huomauttaa, että sisämarkkinoista on oltava hyötyä eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn parantamisessa maailmanmarkkinoilla. Sisämarkkinat on tarkoitettu jatkuvasti kehittyväksi prosessiksi, mikä on sekä heikkous että riski mutta mikä myös antaa niille uuden roolin: ne edistävät häiriönsietokykyä. Tämä uusi rooli tulee sisämarkkinoiden perinteisten tehtävien lisäksi, ja näitä tehtäviä on hoidettava vastaisuudessakin aktiivisesti, eikä niitä voida pitää itsestäänselvyyksinä.

3.5

ETSK kehottaa komissiota ja neuvostoa ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin EU:n teollisuuspolitiikan ja yritysten tukemiseksi vihreän ja digitaalisen siirtymän tavoitteiden saavuttamisessa. Tässä yhteydessä olisi turvauduttava EU:n nykyisiin välineisiin ja tartuttava tarvittaessa ehdotukseen Euroopan suvereniteettirahaston perustamisesta. Komitea muistuttaa jäsenvaltioita ja komissiota kuitenkin siitä, että rahoitusohjelmia ja -välineitä on jo lukuisia ja niiden koko potentiaali olisi hyödynnettävä ennen uusien välineiden luomista. Lisäksi komitea kehottaa Euroopan komissiota ottamaan sen mukaan valtiontukisäännöistä käytäviin keskusteluihin.

3.6

ETSK on samaa mieltä siitä, että EU tarvitsee vankkaa ja kunnianhimoista digitaalipolitiikkaa pystyäkseen hyödyntämään digitaalisen innovoinnin tarjoamat mahdollisuudet parantaa kilpailukykyään (2). Komitea korostaa, että todelliset sisämarkkinat ja yksinkertainen rajatylittävä lainsäädäntö luovat monille aloille edellytykset vastata kuluttajien vaatimuksiin ja kilpailla maailmanlaajuisesti kilpailulle avoimessa ja alati digitaalisemmassa toimintaympäristössä.

3.7

Sisämarkkinoiden digitalisaatio voi edistää kasvua sekä EU:n kansalaisten ja yritysten hyvinvointia ja vaurautta. ETSK kehottaakin Euroopan komissiota toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet investointien lisäämiseksi, jotta Euroopan alueiden välinen digitaalinen kuilu saadaan kurottua umpeen. On ratkaisevan tärkeää, että jäsenvaltiot vauhdittavat koulutusinvestointeja, jotta digitaalisia sisämarkkinoita voidaan kehittää ja tehostaa. Tavoitteena on oltava, että Euroopassa on ammattitaitoista työvoimaa, innovatiivisia yrityksiä ja laadukkaita työpaikkoja, ja tämän varmistamiseksi on torjuttava epävarmoja työoloja.

3.8

ETSK kehottaa Euroopan komissiota kiinnittämään huomiota riskeihin, joita digitalisaatioprosessien mukanaan tuomaan henkilötietojen ja arkaluonteisten tietojen tuottamiseen, liikkumiseen ja tallentamiseen sekä tällaisten tietojen käyttöön ja hallintaan liittyy. Lisäksi komitea pyytää komissiota toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet näiden riskien ehkäisemiseksi ja ottamaan tekoälyä, ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta koskevasta Euroopan neuvoston yleissopimuksesta parhaillaan käytävien neuvottelujen (3) tulokset huomioon ja sääntelykehyksen lähtökohdaksi. On pyrittävä suojelemaan henkilötietoja, työntekijöitä ja kuluttajia mutta myös mahdollistamaan tietojen luottamuksellinen käyttö, jotta uusien teknologioiden etuja voidaan hyödyntää.

3.9

On ratkaisevan tärkeää nopeuttaa digitalisaatioon ja alakohtaisiin Euroopan laajuisiin data-avaruuksiin tähtääviä aloitteita, jotta dataa voidaan analysoida ja käyttää paremmin eurooppalaisen yhteiskunnan hyväksi ja eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn edistämiseksi. Data-avaruudet voisivat antaa alkusysäyksen uusille skaalautuville teollisuusalan innovaattoreille ja startup-yrityksille ja vauhdittaa niiden toimintaa. Hyvin toimivilla datan sisämarkkinoilla on ratkaiseva merkitys myös siksi, että ne liittyvät kiinteästi tavaroiden, palvelujen, pääoman ja ihmisten sisämarkkinoihin sekä energia- ja liikennejärjestelmiin.

4. Tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinat

4.1

ETSK katsoo, että sisämarkkinoiden puutteita on vielä analysoitava ja niiden poistamiseksi on vielä toteutettava toimenpiteitä. Erityisesti on päästävä eroon tarpeettomista sääntely- ja hallintorasitteista, jotta eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä ja kestävyyttä on mahdollista parantaa. Tässä yhteydessä on turvattava nykyinen sosiaaliturvalainsäädäntö ja vahvistettava sitä.

4.2

ETSK kiinnittää huomion ongelmiin, joita jäsenvaltiot voivat aiheuttaa, kun ne ennakoivat yhteisten toimenpiteiden hyväksymistä unionitasolla, ja tapoihin, joilla ne vaikuttavat EU:n lainsäädännössä löydettäviin yhteisiin ratkaisuihin ja ohjailevat niitä. Joissakin tapauksissa syynä on se, että Euroopan komissio ei ole ehdottanut toimenpiteitä, mutta toisinaan jäsenvaltiot kiirehtivät unionintason ehdotusten edelle (esimerkkeinä mainittakoon lihavalmisteiden alkuperämerkinnät, pakkauksen etupuolelle sijoitettavat elintarvikemerkinnät ja Irlannin ehdotus alkoholijuomien terveysvaroituksista), mikä vaikeuttaa yhdenmukaistamisprosessia ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta. Komitea kehottaakin komissiota toimimaan sääntelyn suhteen tarvittaessa ennakoivasti, jotta sisämarkkinoita pirstovien kansallisten säädösten määrä ei lisääntyisi.

4.3

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2015/1535 (4) on otettu käyttöön jäsenvaltioille tarkoitettu menettely teknisiä määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluihin sovellettavia määräyksiä koskevien tietojen toimittamiseksi. Direktiivissä säädetään mahdollisuudesta velvoittaa jäsenvaltio lykkäämään määräystä koskevan ehdotuksen hyväksymistä 12–18 kuukaudella, jos EU:n aloitetta valmistellaan parhaillaan ja se voisi vaarantua kansallisen säännön vuoksi tai sitä ollaan uudistamassa. Käytännössä tätä direktiivissä vahvistettua Euroopan komission oikeutta ei kuitenkaan panna täytäntöön, ja loppujen lopuksi EU:n lainsäädäntö määräytyy jäsenvaltioiden toimien mukaan.

4.4

Toinen käytettävissä oleva väline sisämarkkinoiden vastaisen toiminnan pysäyttämiseksi tai torjumiseksi on SOLVIT-verkko. Siihen turvaudutaan tapauksissa, joissa jonkin jäsenvaltion hallinto ei sovella EU:n lainsäädäntöä asianmukaisesti, minkä vuoksi kansalaiset ja yritykset eivät voi käyttää oikeuksiaan täysimääräisesti sisämarkkinoilla. Kyseessä on kansallisten hallintotahojen välinen sovittelujärjestelmä, jossa ratkaisevassa asemassa on käytännössä pikemminkin hallintotahojen päättäväisyys kuin niiden oikeudellinen toimivalta tilanteen korjaamiseksi. ETSK katsookin, että järjestelmän vaikutus on vähäinen ja siinä on parantamisen varaa.

4.5

Lisäksi on mahdollista tehdä kantelu Euroopan komissiolle. ETSK:n mielestä kantelumenettely on joustavuutensa ja avoimuutensa ansiosta toimiva väline, mutta se edellyttää vahvaa poliittista tukea. Menettelyn tehokkuutta ja tuloksekkuutta olisi myös parannettava.

4.6

Vuonna 2018 hyväksyttiin strategia erilaisten eurooppalaisten toimialojen avaamiseksi ja kehittämiseksi. Ongelmia on kuitenkin edelleen, syrjintä jatkuu, eivätkä kaikki jäsenvaltiot ilmoita Euroopan komissiolle uusista säännöksistä palveludirektiivin 15 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

4.7

ETSK toteaa, että tietyt alat, kuten rahoituspalvelu- tai vähittäis- ja tukkukauppa-ala, ovat erittäin hajanaisia mutta ne ovat pystyneet yhdentymään ja vahvistamaan asemiaan EU:n tasolla. Vähittäis- ja tukkukauppa-alalla on omaksuttu sisämarkkinoiden henki ja ryhdytty hyödyntämään niiden tarjoamia kiistattomia etuja. Näin eurooppalaisia kuluttajia voidaan sisämarkkinoiden ja ostoyhteenliittymien ansiosta palvella joka päivä entistä paremmin. Yhdenmukaistamiseen ja sijoittautumisvapauden tehokkaaseen täytäntöönpanoon liittyy vähittäis- ja tukkukauppa-alalla kuitenkin edelleen suuria haasteita, eikä strategiaa Euroopan vähittäiskauppa-alan päivittämisestä 2000-luvulle ole vielä pantu kaikilta osin täytäntöön. Lisäksi vähittäiskaupan ostoyhteenliittymien tukeminen on tarpeen, sillä niiden avulla voidaan edistää kilpailua EU:ssa ja siten parantaa kuluttajien hyvinvointia.

5. Työntekijöiden sisämarkkinat

5.1

ETSK kiinnittää sisämarkkinoiden haasteiden osalta huomiota myös työn muuttumiseen, siitä johtuviin muutoksiin asiaankuuluvien osapuolten välisissä suhteissa ja sen mukanaan tuomiin (työajan, sijainnin ja palvelujen) joustavuuteen liittyviin riskeihin, erityisesti kun on kyse alustatyöntekijöistä ja yleisemmin digitaalialan ammateista ja älytyön tekijöistä.

5.2

Viimeaikaiset kriisit ovat osoittaneet, että EU:n sisämarkkinoiden ensisijaisena tavoitteena olisi oltava elintason sekä työolojen ja -ehtojen parantaminen samalla kun edistetään kasvua ja oikeudenmukaista kilpailua sekä luodaan yritysmyönteinen ja sosiaalisesti suotuisa toimintaympäristö. Saavutetusta edistyksestä huolimatta 21,7 prosenttia EU:n väestöstä on yhä vaarassa ajautua köyhyyteen tai syrjäytyä sosiaalisesti (Eurostat, 2021).

5.3

ETSK:n mielestä ihmisten ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus on yksi sisämarkkinoiden kulmakivistä, ja komitea kehottaakin nopeuttamaan pätevyyksien ja tutkintojen tunnustamista jäsenvaltioiden välillä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lähetettyjen työntekijöiden oikeudenmukaisen kohtelun varmistamiseen palkkojen ja työolojen ja -ehtojen osalta.

5.4

Kuten covid-19-pandemian aiheuttama kriisi on osoittanut, terveydenhuollon ammattilaisten vapaa liikkuvuus on ollut Euroopan unionin lähentymistä ja itsesuojelukykyä edistävä tekijä. Monet muut (esimerkiksi oikeus- ja opetusalan) ammatit eivät kuitenkaan ole vieläkään oikein päässeet mukaan tähän prosessiin. ETSK kehottaa muokkaamaan työllisyyden ja osaamispohjan tukemiseen tähtääviä toimenpiteitä ja investoimaan tulevien työntekijöiden taitoihin parantamalla ammatillista ja yleissivistävää koulutusta ja yksilöllisiä oppimismahdollisuuksia. Näin voidaan tukea myös yrityksiä (5). Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä vihreisiin työpaikkoihin.

5.5

Digitaalinen infrastruktuuri on ratkaiseva edellytys sille, että sisämarkkinoiden tuomat hyödyt onnistutaan saamaan käyttöön kaikilla EU:n alueilla, ennen kaikkea niillä alueilla, jotka eivät ole pysyneet keskivertokehityksen tahdissa. Infrastruktuurin puutteet lisäävät eriarvoisuutta ja rajoittavat ihmisten ja yritysten mahdollisuuksia. ETSK kehottaakin Euroopan komissiota toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet investointien tehostamiseksi, jotta nykyinen digitaalinen kuilu EU:ssa saadaan kurottua umpeen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä yrityksiin, ennen kaikkea pk-yrityksiin.

6. Miten tästä eteenpäin – sisämarkkinoiden tulevat haasteet

6.1

EU:n toimielinten on vahvistettava sisämarkkinoita entisestään, jotta saadaan käyttöön niiden koko potentiaali kasvun, työpaikkojen ja paremman yhteiskunnan luomiseksi tulevaisuudessa.

6.2

EU:n toimielinten olisi pyrittävä yhdenmukaistamaan lainsäädäntö unionissa täysin aina kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista sisämarkkinoiden tarpeettoman hajanaisuuden välttämiseksi, esimerkiksi verotuksen alalla. Tässä yhteydessä olisi huolehdittava tiukkojen normien takaamisesta. ETSK muistuttaa, että sisämarkkinoilla on vielä ratkaistava muun muassa seuraavanlaisia haasteita: Verotuksen yhdenmukaistamista jäsenvaltioiden välillä on jatkettava, polkumyyntiä on torjuttava ja keskipitkällä aikavälillä on pyrittävä palkkojen lähentämiseen. Niin ikään on torjuttava sosiaalista polkumyyntiä ja epäreilua kilpailua erityisesti investointien houkuttelun, yritysten sijaintipaikkojen valinnan ja työntekijöiden palkkaamisen yhteydessä.

6.3

Sääntöjen noudattamisen valvonta on ratkaisevan tärkeää, jotta täytäntöönpanosta ja yksinkertaistamisesta tulee sisämarkkinoiden painopiste ja ohjaava periaate. EU:n toimielinten on huolehdittava siitä, että komission rooli perussopimusten valvojana on turvattu myös erittäin politisoituneessa eurooppalaisessa ympäristössä. Jos kansalliset lainsäätäjät päättävät harkintavaltaansa käyttäen lisätä vaatimuksia jäsenvaltiotasolla, niiden olisi tehtävä tämä avoimesti, ilmoitettava asiasta komissiolle ja muille kansallisille viranomaisille ja perusteltava päätöksensä paremmasta lainsäädännöstä tehdyssä toimielinten sopimuksessa määrättyjen sitoumustensa mukaisesti. Lisäksi seuraamukset eivät saa EU:n sisällä poiketa toisistaan.

6.4

Laadukas lainsäädäntö edellyttää lainsäädännän parantamista. Valmisteluprosessiin olisi kuuluttava muun muassa toimintapolitiikan muotoilun yhteydessä tehtävä kilpailukykytarkastus, vaikutustenarviointien parempi mallinnus ja perusteellisempi analyysi sitä, miten säädökset vaikuttavat yrityksiin, erityisesti pk-yrityksiin, kohdistuvaan byrokraattiseen kokonaistaakkaan.

6.5

Tarpeettomat kansalliset esteet olisi poistettava. Euroopan komission ja jäsenvaltioiden olisi arvioitava, ovatko kansalliset tekniset säännöt edelleen tarkoituksenmukaisia, tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavia ja oikeasuhtaisia tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden parantamista silmällä pitäen.

6.6

Komission ja jäsenvaltioiden on taattava tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille toimijoille. Tätä varten tarvitaan vahva oikeudellinen kehys, jonka avulla varmistetaan, että kaikki EU:n markkinoilla myytävät tuotteet ja palvelut ovat EU:n vaatimusten mukaisia ja turvallisia. Näin voidaan huolehtia kuluttajien luottamuksen säilymisestä ja heidän turvallisuudestaan uuden, myös digituotteisiin ja -palveluihin sovellettavan tuote- ja palveluturvallisuusasetuksen mukaisesti.

6.7

EU:n toimielinten on puututtava tehokkaasti jäsenvaltioiden harjoittamaan protektionismiin ja syrjintään. Tämä on yksi keino varmistaa, että kuluttajien edut otetaan yhtäläisesti huomioon sekä EU:n että jäsenvaltioiden poliittisissa päätöksissä.

6.8

Käytettävissä olevia välineitä olisi parannettava, jotta yritykset ja kuluttajat voivat saada tietoa ilmoituksista (keskitetty ilmoitusjärjestelmä) ja jotta menettelyistä saadaan tehtyä tarkoituksenmukaisempia ja joustavampia. Olisi esimerkiksi vahvistettava verkostoa, jonka kautta kuluttajat voivat tehdä rajatylittäviin liiketoimiin liittyviä valituksia. ETSK kannustaa perustamaan vaivattomasti saavutettavien riidanratkaisujärjestelmien verkostoja, sillä kuluttajien luottamus sisämarkkinoita kohtaan lisääntyisi, jos he voisivat turvautua helppokäyttöisiin oikeussuojakeinoihin myös asioidessaan muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden yritysten kanssa.

6.9

Julkisten hankintojen sisämarkkinoiden osalta todettakoon, että tällä alalla on kansallisia, muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneisiin yrityksiin sovellettavia rajoituksia, jotka voivat vääristää sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, ja että kansalaisia hyödyttävää sosiaalista kehitystä edistävän sääntelykehyksen viimeistely edellyttää EU:n toimielimiltä jämerää puuttumista asiaan (6).

6.10

Euroopan komission, jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien olisi tehtävä yhteistyötä yhteisöjen kestävyyden varmistamiseksi. Ilmastokriisi on sekä uhka että mahdollisuus: Sisämarkkinoita on mukautettava nopeasti, jotta ne saadaan vihreän kehyksen ohjelman myötä muuttuneiden painopisteiden mukaisiksi. Päästöttömän teknologian käyttöä on edistettävä, ja työvoiman koulutuksessa tarvitaan pikaisia mukautuksia. Vihreät investoinnit voisivat käynnistää pitkäkestoisen kasvun EU:n sisämarkkinoilla ja antaa samalla merkittävän panoksen ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Bryssel 27. huhtikuuta 2023.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Oliver RÖPKE

(1) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 28.

(2) EUVL C 152, 6.4.2022, s. 1.

(3) Neuvoston päätös (EU) 2022/2349, annettu 21 päivänä marraskuuta 2022, luvan antamisesta aloittaa neuvottelut Euroopan unionin puolesta tekoälyä, ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen tekemiseksi (EUVL L 311, 2.12.2022, s. 138).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/1535, annettu 9 päivänä syyskuuta 2015, teknisiä määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä (kodifikaatio) (EUVL L 241, 17.9.2015, s. 1).

(5) EUVL C 152, 6.4.2022, s. 1.

(6) EUVL C 341, 24.8.2021, s. 20.

29.6.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/28

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Epävarma työ ja mielenterveys”

(puheenjohtajavaltio Espanjan pyytämä valmisteleva lausunto)

(2023/C 228/05)

Esittelijä:

José Antonio MORENO DÍAZ

Neuvoston puheenjohtajavaltion Espanjan lausuntopyyntö	27.7.2022 päivätty kirje
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
	(valmisteleva lausunto)
Vastaava jaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen jaostossa	3.4.2023
Hyväksyminen täysistunnossa	27.4.2023
Täysistunnon numero	578
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	158/73/12

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan parlamentin 4. heinäkuuta 2017 antaman päätöslauselman mukaan epävarmalla työllä tarkoitetaan ”työsuhteita, joissa ei noudateta EU:n, kansainvälisen ja kansallisen tason vaatimuksia ja lainsäädäntöä ja/tai jotka eivät tarjoa riittävää, ihmisarvoisen elämän takaavaa toimeentuloa tai asianmukaista sosiaaliturvaa”.

1.2

Työ voi suojata mielenterveyttä, mutta se voi myös edesauttaa osaltaan sairauksien kehittymistä, mistä syystä WHO pitää sitä terveyteen vaikuttavana sosiaalisena tekijänä.

1.3

Vankan tieteellisen näytön mukaan epävarma työ lisää työntekijöiden mielenterveyden heikkenemisen mahdollisuuksia. Työn suuri epävarmuus lisää esimerkiksi masennuksen, ahdistuneisuuden ja itsemurhan riskiä. Kovat vaatimukset ja vähäiset vaikutusmahdollisuudet lisäävät diagnosoidusta mielenterveyshäiriöstä johtuvan sairausloman mahdollisuutta. Myös näiden kahden riskitekijän yhdistelmä lisää masennushäiriöiden todennäköisyyttä.

1.4

Epävarmaan työhön voivat kuulua muun muassa vastentahtoinen osa-aikatyö, perustarpeisiin riittämätön alhainen palkka, nollatuntisopimukset, työhön kutsuminen tarvittaessa tai määräaikaiset työsopimukset rakenteellisten tarpeiden kattamiseksi, jatkuva epävarmuus työsuhteen kestosta, työtunneista, palkasta, tehtävistä ja muusta vastaavasta, vähäinen itsenäisyys ja uranäkymien puute sekä liian kovat vaatimukset, jotka johtavat työaikojen venymiseen tai liian tiiviiseen työskentelyyn ja työ- ja perhe-elämän epätasapainoon. Tällaiset työn muodot ovat harvoin työntekijän vapaaehtoinen valinta, vaikka on myös työntekijöitä, jotka tekevät itse tällaisen valinnan.

1.5

Epävarmoja työsuhteita on muita enemmän ruumiillista työtä tekevillä, naisilla, nuorilla ja maahanmuuttajilla. Tämä lisää sosiaalista eriarvoisuutta ja voi voimistaa syrjintää sekä mielenterveyshäiriöiden ja sosiaalisen aseman välistä yhteyttä.

1.6

Työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämisestä työssä annetun neuvoston direktiivin 89/391/ETY (1), EU:n perusoikeuskirjan, Euroopan sosiaalisen peruskirjan, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden ja toimintasuunnitelman mukaan yritysten voittojen tuottaminen tai lisääminen, työvoimakustannusten vähentäminen tai joustot työnantajan hyväksi eivät saa johtaa työterveydestä ja -turvallisuudesta tinkimiseen.

1.7

Epävarma työ on ristiriidassa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen kanssa EU:ssa.

1.8

ETSK katsoo, että epävarman työn ja siihen liittyvien mielenterveysongelmien vähentämiseksi on tarpeen varmistaa, että EU:n ja jäsenvaltioiden lainsäädäntö, jossa vahvistetaan ihmisarvoisen elämän mahdollistavat laadukkaat ja terveelliset työolot ja -ehdot, pannaan täytäntöön ja sen noudattamista valvotaan.

1.9

ETSK pitää tätä varten olennaisen tärkeänä, että tehostetaan toimenpiteitä tämän lainsäädännön noudattamisen seuraamiseksi ja tarkastamiseksi, edellyttäen, että toimivaltaiselle viranomaiselle osoitetaan riittävät resurssit (ILO:n suhdelukujen mukaan), ja varmistetaan asianmukaiset taloudelliset seuraamukset lainsäädännön noudattamatta jättämisestä.

1.10

Lisäksi ETSK ehdottaa, että yritykset ja organisaatiot, jotka eivät takaa tämän lainsäädännön noudattamista, suljetaan voimassa olevien julkisia hankintoja koskevien direktiivien mukaisesti pois julkisten hankintojen tarjouskilpailuista sekä julkisen tuen piiristä.

1.11

ETSK panee merkille tiedonannon työterveyttä ja -turvallisuutta koskevasta EU:n strategiakehyksestä 2021–2027 (COM(2021) 323 final). ETSK ehdottaa lisäksi, että annetaan säädös psykososiaalisten riskien ehkäisemisestä EU:n tasolla ja kehitetään ja ajantasaistetaan työterveyttä ja -turvallisuutta koskevaa direktiiviä (89/391/ETY), niin että ehkäistään työperäisiä psykososiaalisia riskejä niiden lähteellä ja muutetaan työn suunnittelun, hallinnoinnin ja organisoinnin tapoja, sillä tieteellinen näyttö on osoittanut, että alan kansallinen lainsäädäntö on tehokkain keino toteuttaa ennaltaehkäisevää toimintaa ja vähentää altistumista näille riskeille. Tällaisen alakohtaisen lainsäädännön hyödyt voitaisiin näin ulottaa direktiivillä kaikkiin EU-maihin.

1.12

ETSK korostaa, että havaittujen työhön liittyvien psykososiaalisten riskien torjuminen niiden lähteellä organisatorisin toimin työolojen muuttamiseksi on askel mielenterveyden edistämisessä työpaikalla sen mukaisesti, mitä WHO ja ILO hahmottelivat syyskuussa 2022 esittämissään suuntaviivoissa ja toimintapoliittisessa katsauksessa (2).

1.13

ETSK panee merkille käynnissä olevat neuvottelut vuonna 2021 tehdystä ehdotuksesta direktiiviksi työolojen parantamisesta alustatyössä ja tukee niitä. ETSK ehdottaa myös asianmukaisten toimien kehittämistä tekoälyn käytön hallitsemiseksi työssä siten, että voidaan ehkäistä ammatillisia riskejä ja työntekijöiden muiden oikeuksien heikentymistä.

1.14

ETSK ehdottaa, että EU:n ja jäsenvaltioiden tasolle kehitetään elinkeinopolitiikka, jonka avulla voidaan luoda terveelliset työolot takaavia laadukkaita työpaikkoja ja parantaa kilpailukykyä.

2. Yleistä

2.1

Espanjan hallitus pitää EU:n neuvoston puheenjohtajakaudellaan 2023 ensisijaisen tärkeänä, että käsitellään epävarmojen työsuhteiden vaikutusta mielenterveyteen, sillä tähän ongelmaan on tartuttava, jotta voidaan määrittää uudenlaiset työvoimapolitiikat ja edetä siten kohti ihmisarvoiseen työhön perustuvia terveempiä, ihmiskeskeisempiä ja osallistavampia työmarkkinoita (3). Se onkin pyytänyt ETSK:ta laatimaan aiheesta valmistelevan lausunnon.

2.2

Epävarma työ on ristiriidassa YK:n vuoteen 2030 ulottuvien vuosituhattavoitteiden, erityisesti kestävän kehityksen tavoitteiden 8 (ihmisarvoinen työ ja talouskasvu), 3 (terveys ja hyvinvointi) ja 5 (sukupuolten tasa-arvo), saavuttamisen kanssa (4). WHO:n mukaan (5) ihmisarvoinen työ on hyväksi mielenterveydelle ja huono työympäristö – muun muassa syrjintä ja eriarvoisuus, liian suuri työmäärä, huonot mahdollisuudet vaikuttaa työhön ja työn epävarmuus – on puolestaan riski mielenterveydelle.

2.3

Päätöslauselmassaan työoloista ja epävarmoista työsuhteista Euroopan parlamentti ”ymmärtää epävarman työn tarkoittavan työsuhteita, joissa ei noudateta EU:n, kansainvälisen ja kansallisen tason vaatimuksia ja lainsäädäntöä ja/tai jotka eivät tarjoa riittävää, ihmisarvoisen elämän takaavaa toimeentuloa tai asianmukaista sosiaaliturvaa” (6).

2.4

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) tesauruksen mukaan epävarma työ tarkoittaa huonosti palkattua ja epävakaata työtä, joka ei tarjoa turvaa eikä mahdollista kotitalouden ylläpitämistä (7). Kansainvälinen verkosto Precarious Work Research (PWR) määrittelee puolestaan epävarman työn moniulotteiseksi rakenteeksi, jonka osatekijöitä voivat olla muun muassa epävarmat työsuhteet, riittämättömät tulot ja oikeuksien ja suojan puute työsuhteessa ja joka voi koskea sekä epävirallisen että virallisen työn tekijöitä (8). Niin kuin Eurofound toteaa, epävarmalla työllä ei ole yleispätevää määritelmää, mutta tarve puuttua ongelmaan tunnustetaan laajasti, jotta voitaisiin varmistaa ihmisarvoiset ja terveelliset työolot ja -ehdot ihmisarvoista työtä koskevan ILO:n ohjelman mukaisesti (9).

2.5

Näiden käsitteiden valossa tiettyjä heikkolaatuiselle työlle ominaisia työn muotoja ja työoloja ja -ehtoja voidaan pitää epävarmana työnä. Näitä ovat muun muassa vastentahtoinen osa-aikatyö, pitkät työpäivät tai velvollisuus olla jatkuvasti käytettävissä, alhainen tai ennakoimaton palkka, määräaikaisten työsopimusten, nollatuntisopimusten ja tarvittaessa töihin kutsuttavien työntekijöiden sopimusten väärinkäyttö, ilman sopimusta tehtävä työ ja työ ilman ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.

2.6

Epävarmaan työhön voivat kuulua tavanomaista pidemmät ja tiiviimmät työpäivät, vähäinen itsenäisyys ja uranäkymien puute, ennakoimattomat ja epätavalliset työajat, jotka johtavat työ- ja perhe-elämän epätasapainoon, liian vähäiset työtunnit ja palkat, jotka eivät riitä kattamaan perusmenoja, jatkuva epävarmuus työsuhteen kestosta ja työoloista ja -ehdoista (työtunnit, palkka, tehtävät jne.), työntekijöiden vaikeudet käyttää oikeuksiaan, muun muassa osallistua työtaistelutoimiin, mikä heikentää sopimusvoimaa, suurempi altistuminen hyväksikäytölle, syrjinnälle ja häirinnälle sekä mahdottomuus ihmisarvoiseen elämään työnteosta huolimatta (työssäkäyvät köyhät).

2.7

Epävarma työ voi vaikuttaa arkielämän eri aloille, myös terveyteen. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto toteaa epävarman työn työterveys- ja -turvallisuusvaikutuksia koskevien tutkimusten osoittavan, että vaikutukset ovat kielteisiä ja että mitä epävakaampaa työ on, sitä enemmän esiintyy sairastuvuutta ja kuolleisuutta (10).

2.8

Tietyt esimerkit, jotka perustuvat epävarmaa työtä tekevien ja muiden työntekijöiden vertailusta saatuun huipputason tieteelliseen näyttöön (pitkittäistutkimukset tai laajoilla tietokannoilla tehdyt tutkimukset, joissa on suodatettu pois satunnaistiedot ja eritelty muut, sekä työelämään liittyvät että sen ulkopuoliset syyt) osoittavat, että epävarmassa työssä koettu suuri epävarmuus lisää mahdollisuutta masennukseen 61 prosentilla, ahdistukseen 77 prosentilla (11) ja itsemurhaan 51 prosentilla (12). Ne osoittavat myös, että työn kovat vaatimukset lisäävät diagnosoidusta mielenterveyshäiriöstä johtuvan sairausloman mahdollisuutta 23 prosentilla, ja vähäiset vaikutusmahdollisuudet lisäävät tätä mahdollisuutta 25 prosentilla (13). Näiden kahden tekijän yhdistelmä lisää masennuksen todennäköisyyttä 77 prosentilla. Myös pitkät työpäivät lisäävät masennuksen mahdollisuutta 14 prosentilla (14).

2.9

Jos EU:sta poistettaisiin altistuminen työperäisille psykososiaalisille riskeille, masennus vähenisi 17–35 prosenttia ja sydän- ja verisuonitaudit 5–11 prosenttia (15).

2.10

Epävarmat työsuhteet ja työolot ja -ehdot ovat harvoin oma valinta. Tiedot osoittavat johdonmukaisesti, että ne koskevat muita useammin ruumiillista työtä tekeviä, naisia, nuoria ja maahanmuuttajia (16) ja lisäävät näin yhteiskuntaluokkaan, sukupuoleen, ikään, kansallisuuteen ja etniseen alkuperään perustuvaa sosiaalista eriarvoisuutta, mikä voi voimistaa risteävää syrjintää, olemassa olevia terveyseroja sekä mielenterveysongelmien ja sosiaalisen aseman välistä yhteyttä. Vaikka nämä työn muodot eivät ole useinkaan parhaimpana pidetty vaihtoehto, on myös työntekijöitä, jotka valitsevat ne itse.

2.11

Epävarman työn yleisyys myös vaihtelee EU-maiden (17) ja eri toimialojen välillä. Sitä esiintyy enemmän tehtävissä, jotka ovat jatkumoa kotitalous- ja hoivatyölle (esim. siivous, sosiaali- ja terveydenhuolto, majoitus- ja ravitsemisala, hotellit, turvallisuus, kotiinkuljetus) (18) ja jotka ovat lisääntyneet covid-19-pandemian johdosta. Epävarmaa työtä on kuitenkin kaikilla aloilla – myös julkisella sektorilla – ja kaikissa maissa.

2.12

Työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämisestä työssä annetun direktiivin 89/391/ETY mukaan työnantajan velvollisuutena on huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä kaikissa työhön liittyvissä tilanteissa. EU:n perusoikeuskirjan 31 artiklan mukaan jokaisella työntekijällä on oikeus terveellisiin, turvallisiin ja ihmisarvoisiin työoloihin ja työehtoihin. Lisäksi jokaisella työntekijällä on oikeus muun muassa enimmäistyöajan rajoitukseen sekä päivittäisiin ja viikoittaisiin lepoaikoihin ja palkalliseen vuosilomaan. Asia tulee esille myös Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa, Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteissa ja sen toimintasuunnitelmassa. Yritysten voittojen tuottaminen tai lisääminen, työvoimakustannusten vähentäminen tai joustot työnantajan hyväksi eivät saa johtaa työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta tinkimiseen.

2.13

On syytä huomata, että terveydenhuoltojärjestelmillä on tärkeä rooli yleisen mielenterveyden kannalta. Työntekijöiden ja muidenkaan eurooppalaisten mielenterveyttä ei voida parantaa ilman julkisiin terveydenhuoltojärjestelmiin pikaisesti tehtäviä tarpeellisia muutoksia ja mukautuksia eikä ilman psykologisen ja psykiatrisen avun tarjontaa päivystys-, etä- ja terapiapalveluissa.

3. Erityistä

3.1

Pääoman ja työvoiman välinen vallan epätasapaino kuuluu epävarman työn riskitekijöihin. Tätä epätasapainoa on pyrittävä poistamaan sekä lainsäädännön että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja ammattiyhdistystoiminnan avulla niin, että luodaan tilanne, jossa voidaan suojella työntekijöitä – sekä naisia että miehiä – ja säilyttää samalla suotuisat taloudelliset olosuhteet ja välttää epäreilu kilpailu.

3.2

On parannettava työntekijöiden ja heidän edustajiensa oikeuksia koskevan lainsäädännön noudattamista ja täytäntöönpanoa, sillä kolme tärkeintä syytä, jotka motivoivat EU:ssa yrityksiä huolehtimaan työterveydestä ja -turvallisuudesta, ovat lainsäädännön noudattaminen (89,2 %), työntekijöiden ja heidän edustajiensa vaatimusten täyttäminen (81,8 %) ja työviranomaisten määräämien sakkojen välttäminen (79,4 %) (19).

3.3

Toinen esimerkki lainsäädännön tehokkuudesta epävarmojen työsuhteiden vähentämisessä tulee Espanjasta: vastikään (työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun tuloksena) hyväksytty työlainsäädännön uudistus on vähentänyt määräaikaisten työsuhteiden epätavallisen suurta määrää Espanjan työmarkkinoilla.

4. Ehdotukset

4.1

ETSK panee merkille vankan näytön siitä, että epävarma työ lisää mahdollisuutta mielenterveyden ongelmiin. Näin ollen kaikissa tässä ehdotetuissa toimenpiteissä noudatetaan tietoisesti lähestymistapaa, jonka tavoitteena on rajoittaa epävarmaan työhön liittyvien riskien yleistymistä työntekijöiden mielenterveyden heikentymisen estämiseksi, ottaen huomioon työterveyttä, kansanterveyttä ja epidemiologiaa koskevat suositukset, mielenterveyttä työssä käsittelevien kansainvälisten laitosten suositukset sekä direktiivissä 89/391/ETY vahvistetut oikeudet työperäisten vaarojen ehkäisemisestä niiden lähteellä. Koska mielenterveyteen mahdollisesti vaikuttavat riskitekijät vaihtelevat suuresti eri alojen ja jopa saman alan eri työpaikkojen välillä, parhaat ratkaisut voidaan useimmiten löytää, kaikki oikeudelliset kehykset huomioon ottaen, alakohtaisella tai yritysten tasolla käytävässä työmarkkinavuoropuhelussa, joka mahdollistaa kohdennetun toiminnan.

4.2

ETSK toteaa komission ilmoittaneen työterveyttä ja -turvallisuutta koskevassa strategiakehyksessään (2021–2027) (20), että se aikoo muun muassa

—	käynnistää EU-OSHA:n Terveellinen työ -kampanjan 2023–2025, jossa käsitellään turvallisen ja terveellisen digitaalisen tulevaisuuden luomista ja erityisesti psykososiaalisia ja ergonomisia riskejä.

—	valmistella yhteistyössä jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten kanssa mielenterveyttä työssä käsittelevän ei-lainsäädännöllisen EU:n tason aloitteen, jossa arvioidaan uusia työntekijöiden mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä ja esitetään toimintaohjeita ennen vuoden 2022 loppua.

—	kehittää analyyttisen perustan, sähköisiä välineitä ja ohjeita vihreisiin ja digitaalisiin työpaikkoihin ja prosesseihin liittyviä riskienarviointeja varten ottaen huomioon erityisesti psykososiaaliset ja ergonomiset riskit.

4.3 Laadukkaiden työehtojen ja -olojen vahvistamista koskevan voimassa olevan EU:n ja kansallisen lainsäädännön täytäntöönpanon varmistaminen

4.3.1

ETSK toteaa, että EU:n nykyiset direktiivit työehdoista ja -oloista sekä edustuksesta ja osallistumisesta kattavat työajan järjestämiseen liittyvät oikeudet, velvollisuudet ja vastuut (2003/88/EY (21)), työ- ja yksityiselämän tasapainon ((EU) 2019/1158 (22)), riittävän vähimmäispalkan ((EU) 2022/2041 (23)), syrjimättömyyden (2006/54/EY (24), 2000/78/EY (25), 2000/43/EY (26)), työehtojen ennakoitavuuden ja avoimuuden ((EU) 2019/1152 (27)), työperäisten riskien ehkäisyn, työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden (89/391/ETY ja sen kehitys) sekä työntekijöille ja heidän edustajilleen tiedottamisen ja heidän kuulemisensa (2009/38/EY (28), 2003/72/EY (29), 2002/14/EY (30)). Yhdistymisvapaus, vapaus osallistua työehtosopimusneuvotteluihin sekä oikeus osoittaa mieltä ja lakko-oikeus turvataan puolestaan EU:n perusoikeuskirjassa. Tämän lainsäädännön kattava täytäntöönpano voisi antaa työntekijöille mahdollisuuden ihmisarvoiseen työhön, vähentää epävarmuutta ja edistää mielenterveyttä.

4.3.2

ETSK toteaa kuitenkin, että näiden välttämättömiksi vähimmäisoikeuksiksi vahvistettujen työoloja koskevien lakien täytäntöönpanossa, täytäntöönpanon valvonnassa ja noudattamisessa sekä voimassa olevan lainsäädännön soveltamisessa on parantamisen varaa.

4.4

Tästä syystä ETSK suosittaa seuraavaa:

4.4.1

Lisätään näiden direktiivien piiriin kuuluvan voimassa olevan työlainsäädännön seurantaa ja täytäntöönpanon valvontaa niiden tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi. Tätä varten jäsenvaltioiden on annettava toimivaltaisille työviranomaisille riittävät henkilöresurssit ILO:n suosittelemien suhdelukujen (31) mukaisesti.

4.4.2

Varmistetaan asianmukaiset taloudelliset seuraamukset tapauksissa, joissa näitä direktiivejä ei noudateta.

4.4.3

Jos näitä direktiivejä ei noudateta, käytetään poissulkemista julkisten hankintojen tarjouskilpailuista ja EU:n, kansallisen, paikallisen tai muun julkisen tuen piiristä voimassa olevien julkisia hankintoja koskevien direktiivien mukaisesti.

4.4.4

Hyödynnetään kaikilta osin johtavien työsuojelutarkastajien komitean (SLIC) tarjoamia mahdollisuuksia EU-tason koordinointiin kohdassa 4.3.1 mainitun lainsäädännön täytäntöönpanon valvonnassa.

4.4.5

ETSK tukee meneillään olevia neuvotteluja vuoden 2021 ehdotuksesta direktiiviksi työolojen parantamisesta alustatyössä ja panee merkille käynnissä olevat neuvottelut neuvoston kannasta sekä Euroopan parlamentin työllisyyskomitean joulukuussa 2022 ehdottamat tarkistukset. ETSK ehdottaa myös asianmukaisten toimien kehittämistä tekoälyn käytön hallitsemiseksi työssä siten, että voidaan ehkäistä ammatillisia riskejä ja työntekijöiden muiden oikeuksien heikentymistä.

4.5 Huomion kiinnittäminen työhön liittyvien psykososiaalisten riskien ehkäisemiseen

4.5.1

ETSK panee merkille tiedonannon työterveyttä ja -turvallisuutta koskevasta EU:n strategiakehyksestä 2021–2027 (COM(2021) 323 final). ETSK ehdottaa lisäksi, että annetaan säädös psykososiaalisten riskien ehkäisemisestä EU:n tasolla ja kehitetään ja ajantasaistetaan työterveyttä ja -turvallisuutta koskevaa direktiiviä (89/391/ETY), niin että ehkäistään työperäisiä psykososiaalisia riskejä niiden lähteellä ja muutetaan työn suunnittelun, hallinnoinnin ja organisoinnin tapoja, sillä tieteellinen näyttö osoittaa, että alan kansallinen lainsäädäntö on tehokkain keino toteuttaa ennaltaehkäisevää toimintaa ja vähentää altistumista näille riskeille (32).

4.5.2

ETSK tähdentää myös, että oikeus turvalliseen ja terveelliseen työympäristöön lisättiin ILO:n vahvistamiin työelämän perusperiaatteisiin ja -oikeuksiin kesäkuussa 2022 pidetyssä 110. kansainvälisessä työkonferenssissa ja että työhön liittyvien psykososiaalisten riskien torjuminen niiden lähteellä organisatorisin toimin työolojen muuttamiseksi on tärkeä askel mielenterveyden edistämisessä työpaikalla sen mukaisesti, mitä WHO ja ILO sopivat syyskuussa 2022 esittämissään suuntaviivoissa ja toimintapoliittisessa katsauksessa (33), jossa hahmotellaan käytännön strategioita. Psykososiaalisten riskien ehkäisemisen lisäksi WHO ja ILO suosittelevat, että toisessa vaiheessa parannetaan, suojellaan ja edistetään mielenterveyttä työssä erityisesti koulutuksen ja mielenterveyden lukutaitoa parantavien toimien avulla. Kolmantena askeleena on tukea mielenterveysongelmista kärsiviä työntekijöitä, jotta he voivat osallistua työhön täysipainoisesti ja tasapuolisesti kohtuullisten mukauttamistoimien ja työhönpaluuohjelmien avulla. Lopuksi WHO ja ILO suosittelevat sellaisen suotuisan ympäristön luomista, jossa toteutetaan monialaisia toimenpiteitä mielenterveyden parantamiseksi työssä johtajuuden, investointien, oikeuksien, integroinnin, osallistumisen, näytön ja vaatimusten noudattamisen avulla.

4.5.3

ETSK korostaa, kuten myös stressiä koskevassa EU:n tason työmarkkinaosapuolten puitesopimuksessa todetaan, että kaikilla työnantajilla on puitedirektiivin 89/391/ETY mukaisesti lakisääteinen velvollisuus suojella työntekijöiden työturvallisuutta ja -terveyttä. Tämän velvollisuuden piiriin kuuluu myös työperäinen stressi, jos se aiheuttaa terveys- ja turvallisuusriskin.

4.5.4

ETSK ehdottaa, että tässä direktiivissä säädetään työhön liittyvien psykososiaalisten riskien primaarisesta ehkäisystä organisatorisin ja kollektiivisin toimin. Tätä varten siihen tulisi sisällyttää

4.5.4.1

laatuvaatimusten asettaminen käytettäville arviointitoimenpiteille (jotka pohjautuvat terveystietoihin, mittaavat tieteelliseen näyttöön perustuvia psykososiaalisia riskejä, osoittavat eroja jne.).

4.5.4.2

tarvittaessa ennaltaehkäisevien toimenpiteiden laatiminen, suunnittelu ja toteuttaminen, jotta nämä riskit voidaan poistaa tai ne voidaan minimoida seuraavasti: 1) Otetaan huomioon psykososiaalisten riskien arvioinnista saadut tulokset. 2) Muutetaan haitallisiksi katsotut työolot ja -ehdot heti alkuunsa organisatorisin toimenpitein, jotta voidaan varmistaa, ettei ennaltaehkäisevissä toimissa keskitytä yksinomaan vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen ja kuntoutukseen.

4.5.4.3

työnantajille asetettu velvoite vähentää työperäisiä riskejä toteuttamalla asianmukaisia toimenpiteitä, jotta voidaan puuttua työssä havaittuihin psykososiaalisiin riskeihin työoloja ja -ehtoja muuttamalla. Tällaisia voisivat olla muun muassa teknologian ja tavaroiden ja palvelujen tuotantoprosessien parantaminen ja henkilöstön määrän lisääminen taakan keventämiseksi; sen varmistaminen, että työaikajärjestelyt sopivat yhteen perheissä tehtävän hoivatyön kanssa; osallistavien ja yhteistyöhön perustuvien työmenetelmien edistäminen, jotta työntekijät voivat vaikuttaa siihen, miten he työskentelevät, ja toiminnallisen tuen lisääminen työntekijöiden ja päälliköiden välillä; oikeudenmukaisten menettelyjen laatiminen työhönottoa, työn osoittamista, koulutusta ja ylennyksiä varten johtamisen laadun parantamiseksi; tehtävien monipuolistaminen siten, että työntekijät pystyvät hyödyntämään taitojaan ja tietojaan ja hankkimaan uusia taitoja ja tietoja; työn ja työolojen ja -ehtojen vakauden edistäminen ja ennakoitavuus muutoksissa, joiden on oltava perusteltuja ja kohtuullisia epävarmuuden välttämiseksi; ihmisarvoisen elämän varmistava riittävä palkka, joka perustuu sovellettavaan lakiin, työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun ja työehtosopimuksiin. Kaikki nämä toimenpiteet auttaisivat vähentämään epävarmaa työtä ja suojelemaan mielenterveyttä.

4.5.4.4

vaatimus ottaa asianmukaisesti huomioon arvioinnin ennaltaehkäisevä tarkoitus, jotta voidaan edistää näiden riskien tehokasta hallintaa ja välttää puhtaasti byrokraattisia uudelleenarviointeja.

4.5.4.5

sen varmistaminen, että kaikki nämä toimenpiteet, joilla pyritään ehkäisemään psykososiaaliset riskit heti niiden lähteellä – arvioinnin suunnittelusta aina organisaatiomuutoksiin ja tehokkuuden arviointiin riskien vähentämisessä – perustuvat työntekijöiden ja heidän edustajiensa osallistumiseen työpaikalla tai yrityksessä työntekijöille ja/tai heidän edustajilleen tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevien sovellettavien sääntöjen mukaisesti. Tätä varten olisi varmistettava kansallisia sääntöjä noudattaen asiaankuuluvien elinten olemassaolo ja toiminta silloin, kun ne sisältyvät kansalliseen lainsäädäntöön ja/tai työehtosopimuksiin: työturvallisuus- ja työterveyskomiteat, ennaltaehkäisystä huolehtivat edustajat, työpaikkaneuvostot jne. Lisäksi olisi varmistettava ammattiliittojen edustajien ja työnantajien väliset neuvottelut sovellettavan lainsäädännön ja työehtosopimuksien mukaisesti.

4.6 Elinkeinopolitiikka, jolla tuetaan laadukkaiden työpaikkojen luomista

4.6.1

Yksittäisten maiden elinkeinopolitiikka on yksi niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat yritysten kykyyn luoda laadukkaita ja ammattitaitoa vaativia työpaikkoja talouteen. ETSK ehdottaakin, että elinkeinopolitiikan suunnittelussa otetaan EU:n tasolla huomioon tavoite luoda laadukkaita ja ammattitaitoa vaativia työpaikkoja, jotka takaavat terveelliset työolot, ja parantaa kilpailukykyä. Tämä voisi perustua muun muassa seuraavaan:

4.6.1.1

Lisätään huomattavasti viranomaisten, myös talouskehitysvirastojen, aktiivista osallistumista erityisesti tarvittavan infrastruktuurin luomiseen ja aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan, jolla vastataan niiden elinkeinoalojen erityistarpeisiin, joilla on parhaat mahdollisuudet luoda laadukkaita paikallisia työpaikkoja. Vastineeksi edellytetään, että tukea saavat yritykset tarjoavat tietyn vähimmäismäärän näistä työpaikoista.

4.6.1.2

Kohdennetaan tutkimus- ja kehittämisinvestointeja tuottavuutta lisääviin ja työn kannalta edullisiin teknologioihin, jotta voidaan lisätä synergisesti niiden kykyä tuottaa arvoa.

4.6.1.3

Sisällytetään elinkeinopolitiikan suunnitteluun työperäisten riskien ehkäisemistä ja työntekijöiden terveyden suojelua koskevat kriteerit.

4.6.1.4

Sisällytetään kansainvälisiin kauppasopimuksiin kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat luvut, joilla varmistetaan työntekijöiden oikeudet.

4.7

ETSK ehdottaa, että työntekijöiden yksilöllisten ja kollektiivisten oikeuksien tuntemus ja yrittäjyysosaaminen sisällytetään kunkin maan oppivelvollisuuskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen monialaisiin opetussuunnitelmiin, jotta tulevilla työntekijöillä ja työnantajilla olisi tarvittavat tiedot näistä asioista.

4.8

ETSK ehdottaa, että määritetään säännöllisesti epävarman työn yleisimmät muodot ja esiintymisympäristöt (maat, alat jne.) sekä ryhmät, joihin epävarma työ vaikuttaa eniten (ruumiillista työtä tekevät, naiset, nuoret jne.), ja seurataan suuntausten kehittymistä Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound), Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) ja Eurostatin tutkimusten ja tietojen tulosten perusteella.

4.9

ETSK ehdottaa, että tehostetaan työn laatua ja mielenterveyttä koskevaa tutkimusta aloittaen tietojärjestelmien ja epidemiologisen seurannan parantamisesta näillä aloilla.

Bryssel 27. huhtikuuta 2023.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Oliver RÖPKE

(1) Neuvoston direktiivi 89/391/ETY, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1989, toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä (EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1).

(2) https://www.ilo.org/global/about-the-ilo/newsroom/news/WCMS_856821/lang--en/index.htm

(3) Espanjan toinen varapääministeri, työ- ja yhteisötalousministeri: valmistelevaa lausuntoa koskeva pyyntö.

(4) YK:n yleiskokouksen 70. istunto (2015), YK:n yleiskokouksen 25. syyskuuta 2015 antama päätöslauselma Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development.

(5) https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/mental-health-at-work

(6) https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/TA-8-2017-0290_FI.html

(7) https://osha.europa.eu/en/tools-and-resources/eu-osha-thesaurus/term/62001d

(8) https://doi.org/10.1186/s13643-021-01728-z

(9) https://www.eurofound.europa.eu/fi/node/91840

(10) EU-OSHA (2013), Priorities for occupational safety and health research in Europe: 2013–2020. Luxemburg, Euroopan unionin julkaisutoimisto. 10.2802/25457.

(11) Niedhammer, I., Bertrais, S., & Witt, K. (2021). Psychosocial work exposures and health outcomes: a meta-review of 72 literature reviews with meta-analysis. Scandinavian Journal of Work, Environment & Health, 47(7), 489–508.

(12) Blomqvist, S., Virtanen, M., LaMontagne, A. D., & Magnusson Hanson, L. L. (2022). Perceived job insecurity and risk of suicide and suicide attempts: a study of men and women in the Swedish working population. Scandinavian Journal of Work, Environment & Health, 48(4), 293–301.

(13) Duchaine, CS et al. (2020). Psychosocial stressors at work and the risk of sickness absence due to a diagnosed mental disorder: a systematic review and meta-analysis. JAMA psychiatry, 77(8), 842–851.

(14) Niedhammer, Bertrais, Witt (2021), (ks. edellä).

(15) Niedhammer I et al. (2022). Update of the fractions of cardiovascular diseases and mental disorders attributable to psychosocial work factors in Europe. International Archives of Occupational and Environmental Health, 95(1), 233–247.

(16) https://oshwiki.osha.europa.eu/en/themes/precarious-work-definitions-workers-affected-and-osh-consequences

(17) Matilla-Santander N et al. (2019). Measuring precarious employment in Europe 8 years into the global crisis. J Public Health (Oxf), 41(2):259–267.

(18) Eurofound (2021), Working conditions and sustainable work: An analysis using the job quality framework. Luxemburg, Euroopan unionin julkaisutoimisto.

(19) https://visualisation.osha.europa.eu/esener/en/survey/datavisualisation/2019

(20) Tiedonanto työterveyttä ja -turvallisuutta koskevasta EU:n strategiakehyksestä 2021–2027. Työterveys ja -turvallisuus muuttuvassa työelämässä (COM(2021) 323 final).

(21) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/88/EY, annettu 4 päivänä marraskuuta 2003, tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista (EUVL L 299, 18.11.2003, s. 9).

(22) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1158, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta ja neuvoston direktiivin 2010/18/EU kumoamisesta (EUVL L 188, 12.7.2019, s. 79).

(23) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2041, annettu 19 päivänä lokakuuta 2022, riittävistä vähimmäispalkoista Euroopan unionissa (EUVL L 275, 25.10.2022, s. 33).

(24) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23).

(25) Neuvoston direktiivi 2000/78/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista (EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16).

(26) Neuvoston direktiivi 2000/43/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22).

(27) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1152, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, avoimista ja ennakoitavista työehdoista Euroopan unionissa (EUVL L 186, 11.7.2019, s. 105).

(28) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/38/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä (EUVL L 122, 16.5.2009, s. 28).

(29) Neuvoston direktiivi 2003/72/EY, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2003, eurooppaosuuskunnan sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta (EUVL L 207, 18.8.2003, s. 25).

(30) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/14/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2002, työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä – Luonnos työntekijöiden edustusta koskevaksi Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteiseksi julistukseksi (EYVL L 80, 23.3.2002, s. 29).

(31) https://www.ilo.org/global/topics/labour-administration-inspection/resources-library/publications/WCMS_844151/lang--en/index.htm, kohta 4.1.8.

(32) Jain, A. et al (2022), The impact of national legislation on psychosocial risks on organisational action plans, psychosocial working conditions, and employee work-related stress in Europe. Social Science & Medicine 302.

(33) https://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/---ed_protect/---protrav/---safework/documents/publication/wcms_856976.pdf

LIITE

Lausuntoa käsiteltäessä hylättiin seuraavat muutosehdotukset, jotka saivat äänestyksessä tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä (työjärjestyksen 60 artiklan 2 kohta):

MUUTOSEHDOTUS 1

Esittäjät:

BLIJLEVENS René

DANISMAN Mira-Maria

MINCHEVA Mariya

PILAWSKI Lech

POTTIER Jean-Michel

VADÁSZ Borbála

SOC/745

Epävarma työ ja mielenterveys

Kohta 2.7

Lisätään uusi kohta.

Paikka: nykyisen kohdan 2.6 jälkeen

Jaoston lausunto

Muutosehdotus

Euroopan parlamentin vuonna 2017 antamassaan päätöslauselmassa (12) käyttämän määritelmän mukaan epävarmalla työllä tarkoitetaan ensinnäkin työsuhteita, joissa ei noudateta sovellettavaa lainsäädäntöä. Toisaalta määritelmässä viitataan myös työsuhteisiin, jotka ”eivät tarjoa riittävää, ihmisarvoisen elämän takaavaa toimeentuloa tai asianmukaista sosiaaliturvaa”. ETSK huomauttaa kuitenkin, että Eurofoundin mukaan epävarma työ on käsite, jolla ei ole Euroopassa yleisesti hyväksyttyä määritelmää, vaikka tarve puutua tähän monitahoiseen ilmiöön tunnustetaan laajasti. WHO:n mukaan mielenterveysriskit, joita kutsutaan myös psykososiaalisiksi riskeiksi, voivat työelämässä liittyä muun muassa työn sisältöön tai työaikoihin, työpaikan erityispiirteisiin tai urakehitysmahdollisuuksiin. Lisäksi WHO toteaa, että vaikka psykososiaalisia riskejä esiintyy kaikilla aloilla, jotkut työntekijät altistuvat niille muita todennäköisemmin työtehtäviensä, työskentelypaikkansa ja työskentelytapojensa vuoksi (13) . Myös stressiä koskevassa EU:n tason työmarkkinaosapuolten itsenäisessä puitesopimuksessa todetaan, että työperäinen stressi voi johtua erilaisista tekijöistä, kuten työn sisällöstä, työn organisoinnista, työympäristöstä, huonosta tiedonkulusta jne (14) . Yleisesti hyväksytyn määritelmän puuttuminen Euroopasta on näin ollen pidettävä mielessä epävarman työn ja mielenterveysriskien välistä yhteyttä tarkasteltaessa. Lisäksi tarkastelussa on otettava huomioon seuraavat seikat:

—

Tässä lausunnossa tarkoitetun epävarman työn ja mielenterveysongelmien välillä ei ole vääjäämätöntä syy-yhteyttä, mutta epävarma työ on yksi niistä riskitekijöistä, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti työntekijöiden mielenterveyteen. Lausunnon kohdissa (15) 1.3 ja 2.6 esitetyt seikat ovat ristiriidassa tämän näkökohdan kanssa, tai sitä ei ole otettu niissä riittävästi huomioon.

—

Mielenterveyteen vaikuttaa yhdistelmä yksilöllisiä, perheeseen ja ympäristöön liittyviä ja sosioekonomisia olosuhteita, ja mielenterveyttä uhkaavia riskitekijöitä on työpaikoilla, mutta myös yhteiskunnassa yleisesti. Epävarmuuden arvioinnin on perustuttava aina kunkin ihmisen omien olosuhteiden tilannekohtaiseen arviointiin. Tämä tuodaan esiin myös stressiä koskevassa EU:n tason työmarkkinaosapuolten puitesopimuksessa (16) , jossa todetaan, että työperäiseen stressiin liittyviä ongelmia käsiteltäessä on tärkeää ottaa huomioon työvoiman monimuotoisuus ja että eri ihmiset voivat reagoida eri tavalla samanlaisissa tilanteissa ja sama ihminen voi reagoida eri tavalla samanlaisiin tilanteisiin eri elämänvaiheissa. Lausunnon kohdissa 1.5 ja 2.6 esitetyt seikat ovat ristiriidassa tämän näkökohdan kanssa, tai sitä ei ole otettu niissä riittävästi huomioon.

—

Lisäksi monia erityyppisiin työsuhteisiin liittyviä kysymyksiä säännellään jo työterveyttä ja -turvallisuutta, työaikaa ja muita asiaan liittyviä näkökohtia koskevassa EU:n ja kansallisessa lainsäädännössä. Lausunnon kohdissa 1.11, 2.6, 4.5.1, 4.5.4 ja 4.5.4.3 esitetyt seikat ovat ristiriidassa tämän näkökohdan kanssa, tai sitä ei ole otettu niissä riittävästi huomioon.

—

Tässä lausunnossa tarkoitetut epävarmat työmuodot voivat kuitenkin tarjota ponnahduslaudan työmarkkinoille ja siirtymiseen asteittain kohti vakituista työsuhdetta. Lausunnon kohdassa 1.5 esitetyt seikat ovat ristiriidassa tämän näkökohdan kanssa, tai sitä ei ole otettu kohdassa riittävästi huomioon.

Äänestystulos:

Puolesta:	81
Vastaan:	127
Pidättyi äänestämästä:	13

MUUTOSEHDOTUS 3

Esittäjät:

BLIJLEVENS René

DANISMAN Mira-Maria

MINCHEVA Mariya

PILAWSKI Lech

POTTIER Jean-Michel

VADÁSZ Borbála

SOC/745

Epävarma työ ja mielenterveys

Kohta 4.5.1

Lisätään uusi kohta.

Paikka: nykyisen kohdan 4.5 jälkeen

Jaoston lausunto

Muutosehdotus

Mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on koko yhteiskunnan etujen mukaista. Mielenterveyden edistäminen työelämässä on tärkeää, sillä mielenterveysongelmat voivat johtaa työn tuottavuuden laskuun, työstä suoriutumisen heikentymiseen ja poissaolojen lisääntymiseen, kun taas hyvä mielenterveys on yhteydessä parempaan motivaatioon ja tuottavuuteen. ETSK kannattaa komission esittämää aikomusta (29) valmistella yhteistyössä jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten kanssa mielenterveyttä työssä käsittelevä ei-lainsäädännöllinen EU:n tason aloite, jossa arvioidaan uusia työntekijöiden mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä. ETSK kannattaa myös komission tavoitetta käsitellä psykososiaalisia ja ergonomisia riskejä Terveellinen työ -kampanjassa. ETSK katsoo, että EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla ja myös työpaikoilla tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota asianmukaisiin toimintalinjoihin ja/tai toimiin työhön liittyvien psykososiaalisten riskien primaarisen ehkäisyn kehittämiseksi tarvittaessa organisatorisin ja kollektiivisin toimin. EU:n tasolla ei kuitenkaan tarvitse ehdottaa erillistä lainsäädäntöä psykososiaalisten riskien ehkäisemisestä. Tämän lausunnon kohdissa 1.11, 4.5.1, 4.5.4 ja 4.5.4.3 esitetyt seikat ovat ristiriidassa tämän näkökohdan kanssa, tai sitä ei ole otettu niissä riittävästi huomioon.

Äänestystulos:

Puolesta:	91
Vastaan:	127
Pidättyi äänestämästä:	18

MUUTOSEHDOTUS 4

Esittäjät:

BLIJLEVENS René

DANISMAN Mira-Maria

MINCHEVA Mariya

PILAWSKI Lech

POTTIER Jean-Michel

VADÁSZ Borbála

SOC/745

Epävarma työ ja mielenterveys

Kohta 4.6.1

Lisätään uusi kohta.

Paikka: nykyisen kohdan 4.6 jälkeen

Jaoston lausunto

Muutosehdotus

Toimintaympäristön syvällisten muutosten vuoksi EU:ssa tarvitaan kiireellisesti innovointiin ja huippuosaamiseen perustuvaa kattavaa ja ajantasaista teollisuuspolitiikkaa. Yritykset luovat työllistymismahdollisuuksia ja tarjoavat laadukkaita työpaikkoja, kun sääntely- ja investointiympäristö on suotuisa ja liiketoimintaa voidaan harjoittaa kannattavasti. Tämä tarkoittaa, että työpaikkojen syntymistä ei ole mahdollista suunnitella elinkeinopolitiikan avulla. Ei myöskään ole kestävää eikä kohtuullista vaatia, että infrastruktuuria tai aktiivista työvoimapolitiikkaa hyödyntävät yritykset luovat tietyn vähimmäismäärän työpaikkoja. Elinkeinopolitiikkaa sovelletaan rinnakkain EU:n ja kansallisen työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan sääntelykehyksen kanssa, mutta se ei itsessään tarjoa kriteereitä työperäisten riskien ehkäisemistä varten. Lisäksi yrityksillä on oltava mahdollisuus saada ammattitaitoista työvoimaa, mutta tätä nykyä niillä on pulaa sekä työvoimasta että osaamisesta. Tämä korostaa tehokkaiden elinikäisen oppimisen järjestelmien tärkeyttä ja tulevien osaamistarpeiden entistä paremman ennakoinnin merkitystä. Lausunnon 4.6.1.1 ja 4.6.1.3 esitetyt seikat ovat ristiriidassa tämän näkökohdan kanssa, tai sitä ei ole otettu niissä riittävästi huomioon.

Äänestystulos:

Puolesta:	89
Vastaan:	139
Pidättyi äänestämästä:	9

MUUTOSEHDOTUS 5

Esittäjät:

BLIJLEVENS René

DANISMAN Mira-Maria

MINCHEVA Mariya

PILAWSKI Lech

POTTIER Jean-Michel

VADÁSZ Borbála

SOC/745

Epävarma työ ja mielenterveys

Kohta 1.3

Lisätään uusi kohta.

Paikka: nykyisen kohdan 1.2 jälkeen

Jaoston lausunto

Muutosehdotus

Muun muassa stressiä koskevassa EU:n tason työmarkkinaosapuolten itsenäisessä puitesopimuksessa todetaan, että työperäinen stressi voi johtua erilaisista tekijöistä, kuten työn sisällöstä, työn organisoinnista, työympäristöstä, huonosta tiedonkulusta jne (1) . Tarkasteltaessa epävarman työn ja mielenterveysriskien välistä yhteyttä on pidettävä mielessä, että Euroopassa ei ole yleisesti hyväksyttyä epävarman työn määritelmää. Lisäksi tarkastelussa on otettava huomioon seuraavat seikat:

—

Tässä lausunnossa tarkoitetun epävarman työn ja mielenterveysongelmien välillä ei ole vääjäämätöntä syy-yhteyttä, mutta epävarma työ on yksi niistä riskitekijöistä, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti työntekijöiden mielenterveyteen. Lausunnon kohdissa (2) 1.3 ja 2.6 esitetyt seikat ovat ristiriidassa tämän näkökohdan kanssa, tai sitä ei ole otettu niissä riittävästi huomioon.

—

Äänestystulos:

Puolesta:	83
Vastaan:	139
Pidättyi äänestämästä:	15

MUUTOSEHDOTUS 6

Esittäjät:

BLIJLEVENS René

DANISMAN Mira-Maria

MINCHEVA Mariya

PILAWSKI Lech

POTTIER Jean-Michel

VADÁSZ Borbála

SOC/745

Epävarma työ ja mielenterveys

Kohta 1.4

Lisätään uusi kohta.

Paikka: uuden kohdan 1.3 jälkeen (ks. muutosehdotus 5)

Jaoston lausunto

Muutosehdotus

ETSK kannattaa komission esittämää aikomusta (3) valmistella yhteistyössä jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten kanssa mielenterveyttä työssä käsittelevä ei-lainsäädännöllinen EU:n tason aloite, jossa arvioidaan uusia työntekijöiden mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä. ETSK katsoo, että EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla ja myös työpaikoilla tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota asianmukaisiin toimintalinjoihin ja/tai toimiin työhön liittyvien psykososiaalisten riskien primaarisen ehkäisyn kehittämiseksi tarvittaessa organisatorisin ja kollektiivisin toimin. EU:n tasolla ei kuitenkaan tarvitse ehdottaa erillistä lainsäädäntöä psykososiaalisten riskien ehkäisemisestä. Tämän lausunnon kohdissa 1.11, 4.5.1, 4.5.4 ja 4.5.4.3 esitetyt seikat ovat ristiriidassa tämän näkökohdan kanssa, tai sitä ei ole otettu niissä riittävästi huomioon.

Äänestystulos:

Puolesta:	91
Vastaan:	141
Pidättyi äänestämästä:	11

(12) Hyväksytyt tekstit – Työolot ja epävarmat työsuhteet – tiistai 4. heinäkuuta 2017 (europa.eu).

(13) https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/mental-health-at-work

(14) Ks. https://resourcecentre.etuc.org/agreement/framework-agreement-work-related-stress ja https://www.businesseurope.eu/sites/buseur/files/media/imported/2005-00679-EN.pdf

(15) Kohtien numerot vastaavat ETSK:n täysistunnolle 26.–27. huhtikuuta 2023 esitettävässä ja tätä varten jäsenportaalissa julkaistussa SOC-jaoston lausunnossa käytettyä numerointia (numerointi voi muuttua, jos nämä tai muut esitetyt muutosehdotukset hyväksytään).

(16) Ks. https://resourcecentre.etuc.org/agreement/framework-agreement-work-related-stress ja https://www.businesseurope.eu/sites/buseur/files/media/imported/2005-00679-EN.pdf

(29) COM(2021) 323 final.

(1) Ks. https://resourcecentre.etuc.org/agreement/framework-agreement-work-related-stress ja https://www.businesseurope.eu/sites/buseur/files/media/imported/2005-00679-EN.pdf

(2) Kohtien numerot vastaavat ETSK:n täysistunnolle 26.–27. huhtikuuta 2023 esitettävässä ja tätä varten jäsenportaalissa julkaistussa SOC-jaoston lausunnossa käytettyä numerointia (numerointi voi muuttua, jos nämä tai muut esitetyt muutosehdotukset hyväksytään).

(3) Tiedonanto työterveyttä ja -turvallisuutta koskevasta EU:n strategiakehyksestä 2021–2027 – Työturvallisuus ja -terveys muuttuvassa työelämässä, COM(2021) 323 final.

29.6.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/43

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Työpaikkademokratia”

(puheenjohtajavaltio Espanjan pyytämä valmisteleva lausunto)

(2023/C 228/06)

Esittelijä:	Reiner HOFFMANN
Yhteisesittelijä:	Krzysztof BALON

Neuvoston puheenjohtajavaltion Espanjan lausuntopyyntö	27.7.2022 päivätty kirje
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla valmisteleva lausunto
Vastaava jaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen jaostossa	3.4.2023
Hyväksyminen täysistunnossa	27.4.2023
Täysistunnon numero	578
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	175/69/13

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

EU:n lainsäädännön avulla on kehitetty vuosikymmenten kuluessa vankka järjestelmä työntekijöiden osallistamiselle työpaikoilla. Se perustuu jäsenvaltioiden lainsäädäntöön ja käytäntöihin sekä EU:n perusvapauksiin. Demokraattinen työelämä on oleellinen edellytys Euroopan sosiaalisen mallin jatkokehittämiselle kestävässä ja kilpailukykyisessä toimintaympäristössä.

1.2

Viimeaikaiset kriisit ovat osoittaneet, että kansalaisten ja työntekijöiden oikeudet vahvistavat aktiivisesti käytettyinä toisiaan. Sosiaalinen yhteenkuuluvuus lujittuu, yhteiskuntien demokraattinen rakenne vakautuu, ja yhteiskunta on vähemmän altis populistisille ja autoritaarisille ajattelutavoille.

1.3

Työpaikkademokratiaa edistävät mekanismit ja oikeudelliset välineet parantavat yritysten häiriönsietokykyä ja taloudellista menestystä ja auttavat niitä samalla turvaamaan työpaikat ja ihmisarvoisen työn. Työpaikkademokratian olisi ohjaavana käsitteenä katettava työpaikan koosta, toimialasta tai muista organisatorisista näkökohdista riippumatta kaikki työntekijät ja työn muodot ja kaikki työpaikat, olivatpa ne luonteeltaan yksityisiä, julkisia tai yhteisötalouden piiriin kuuluvia. Pk-yritysten olosuhteet tulee ottaa huomioon. Kokemukset ovat osoittaneet, että työntekijöiden osallistaminen tarjoaa joustavuutta ja liikkumavaraa, jota työpaikoilla tarvitaan rakenteellisiin muutoksiin sopeutumiseksi.

1.4

Työelämän muuttuessa erittäin nopeasti tarjoutuu myös tilaisuus lujittaa demokratiaa. Jotta niin voidaan tehdä, työntekijöiden osallistumisen ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun merkitys tulee tiedostaa yleisesti yhä selvemmin ja osallistumista ja vuoropuhelua olisi vahvistettava myös rajojen yli. Tämä edellyttää luotettavaa eurooppalaista oikeuskehystä, joka ohjaa ja tehostaa kansallisia tiedottamis-, kuulemis- ja osallistamisjärjestelmiä, sekä kehystä tukevia toimintaohjelmia ja sitä, että näiden vaikutuksia kansallisella tasolla pystytään ennakoimaan.

1.5

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti Euroopan komission äskettäiseen tiedonantoon työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisesta työpaikkademokratian lisäämiseksi sekä toteamukseen siitä, että työmarkkinavuoropuhelu perustuu työmarkkinaosapuolten erityisroolin pohjalta vireään luottamuksen kulttuuriin, kun taas kansalaisvuoropuhelussa, joka tulee tunnustaa erilliseksi prosessiksi, järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan organisaatiot käsittelevät laajempaa kirjoa aiheita ja vaikuttavat siten siirtymäprosesseihin. Olisi kuitenkin tunnustettava, että työmarkkinat ovat muuttumassa: monet työskentelevät pienissä ja mikroyrityksissä, ja samaan aikaan yhteisötalouden organisaatiot työllistävät Euroopan unionissa noin 13,6 miljoonaa henkeä (1). Kaikkien näiden työntekijöiden ja heidän työnantajiensa olisi oltava täysipainoisesti edustettuina institutionaalisessa työmarkkinavuoropuhelussa.

1.6

1.7

Lainsäädäntöön tai työmarkkinavuoropuheluun perustuvan työpaikkademokratian lisäksi on muitakin hyvin toimivia työntekijöiden demokraattisen osallistumisen muotoja, joita käytetään ahkerasti yhteisötaloudessa, pääasiassa osuuskunnissa.

1.8

Tekniset innovaatiot ovat synnyttäneet uudenlaisia alustatalouden liiketoimintamalleja, joiden varsinkin juuri työelämään tulleille ja vierastyöläisille tarjoamat työpaikat ovat usein epävarmoja. Mahdollisuudet kollektiiviseen edunvalvontaan ovat useimmiten olemattomat, tai niitä hyödynnetään liian vähäisessä määrin. ETSK pitää tarkoituksenmukaisena alustatyöstä annetun EU:n direktiiviehdotuksen tavoitetta, joka liittyy näennäisen itsenäisen ammatinharjoittamisen ehkäisemiseen, sekä erityisesti työnantajien ja työntekijöiden määrittelyä ja todistustaakan kääntämistä. Direktiivi loisi myös vahvemman perustan työntekijöiden osallistumiselle alustataloudessa silloin, kun asianmukaiset ammattiasemaa koskevat kriteerit täyttyvät. ETSK panee merkille komission antamat suuntaviivat unionin kilpailulainsäädännön soveltamiseksi yksinyrittäjien työoloja koskeviin työehtosopimuksiin. ETSK kehottaa EU:n neuvoston puheenjohtajavaltiota Espanjaa korostamaan etenkin tätä näkökohtaa, kun direktiiviä hyväksytään, ja käsittelemään lisäksi alustatyöntekijöiden mahdollisuuksia päästä työehtosopimusneuvottelujen piiriin vähimmäispalkkadirektiivin mukaisesti.

1.9

Tekoälyn nopea kehitys asettaa työelämän demokraattisille normeille ennennäkemättömiä haasteita. Algoritmiperusteisella tiedonhallinnalla on valtava vaikutus työn organisointiin, työoloihin ja -ehtoihin sekä tietoturvaan. Euroopan tason työmarkkinaosapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että on ratkaisevan tärkeää, että digitaaliteknologiaa käyttöön otettaessa kuullaan hyvissä ajoin työntekijöitä ja heidän edustajiaan työmarkkinasuhdejärjestelmien – erityisesti työmarkkinavuoropuhelun ja työehtosopimusneuvottelujen – puitteissa, jotta luottamus prosessia kohtaan lujittuisi. ETSK kannattaa työntekijöiden tietosuojaoikeuksien vahvistamista siten, että heidän kollektiiviset oikeutensa turvataan, ja katsoo, että ammattiliittojen tulee voida olla tarkoituksenmukaisella tavalla digitaalisesti yhteydessä yrityksiin ja niiden työntekijöihin sen edistämiseksi, että tekoälyn soveltamisesta työpaikoilla voidaan käydä tehokasta työmarkkinavuoropuhelua.

1.10

Yritysten hyvään hallintotapaan kuuluu, että ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan ja ympäristötavoitteet otetaan huomioon koko toimitusketjussa. Työnantajien on osoitettava, että ne pitävät huolellisuusvelvoitetta välttämättömänä osana yritysten hallintoelinten riskienhallintaa. Kunnollisten työpaikkojen luominen maailmanlaajuisesti olisi määriteltävä yritysten kestäväpohjaisen hallinnon tavoitteeksi. ETSK kehottaakin määrittelemään yritysten kestävää hallintoa koskevan vaatimuksen EU-tason oikeuskehyksessä. Työntekijöiden ja heidän edustajiensa sekä kansalaisyhteiskunnan (ympäristö-, ihmisoikeus- ja kuluttajajärjestöt) olisi osallistuttava järjestelmällisesti tähän prosessiin.

1.11

ETSK pitää kuitenkin valitettavana, ettei työntekijöiden osallistumista yritysten hallintoelinten tasolla pidetä yritysten kestävän hallinnon peruspilarina. ETSK kannattaakin asianmukaisia toimia, joilla pyritään luomaan yhdenmukaiset puitteet työntekijöiden osallistumiselle hallintoelimiin jäsenvaltioiden väliset erot huomioon ottaen sekä varmistamaan, ettei eurooppalainen yhtiöoikeus johda jäsenvaltioissa yritystason yhteistoiminnan välttelyyn tai heikkenemiseen.

1.12

Demokratian lisääminen työelämässä riippuu varsinkin vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyvän haasteen takia paitsi tarvittavista ja asianmukaisista oikeusperustoista myös kaikkien toimijoiden tietopohjaisesta yhteistyöstä. Tiedotuksen, koulutuksen ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistamisen alalla toimivat alueelliset ja paikalliset kansalaisyhteiskunnan organisaatiot sekä akateemiset laitokset ja vapaiden ammattien asiantuntijat voivat tukea tällaista yhteistyötä toteuttamalla paikallisiin olosuhteisiin mukautettuja kohdennettuja toimenpiteitä yhteisymmärryksessä työmarkkinaosapuolten ja paikallisviranomaisten kanssa. Tällaista toimintaa olisi myös tuettava Euroopan rakennerahastoista.

1.13

Osallistuminen työpaikan päätöksentekoon voi kasvatuksellisen roolinsa myötä edistää politiikkaan ja yhteiskuntaan liittyviä demokraattisia käytäntöjä laajemminkin. Tätä varten on ratkaisevan tärkeää lisätä tietoisuutta ja valistaa nuoria työpaikkademokratiasta jo ennen työelämään siirtymistä. Koulutusalalla toimivilla kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla voi olla työmarkkinaosapuolten ohella oma roolinsa, ja niitä olisi tuettava.

2. Työpaikkademokratian yhteiskunnallis-poliittinen merkitys Euroopassa

2.1

Ulkoisten syiden aiheuttamista kriiseistä sekä siirtymähaasteista on tullut pysyvä ilmiö. EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden on kehitettävä jatkuvasti uusia tehokkaita selviytymismekanismeja, joissa yhdistetään taloudellinen tehokkuus sosiaalisiin, ympäristöön liittyviin ja poliittisiin tavoitteisiin.

2.2

Demokratian lisäämiselle työelämässä on monia normatiivisia ja empiirisiä perusteita (2). ETSK onkin jo pitkään ajanut työpaikkademokratian ja sen keskeisten osatekijöiden tasapainoista toteuttamista. Tällaisia osatekijöitä ovat esimerkiksi vireä työmarkkinavuoropuhelu sekä oikeuksien ja velvollisuuksien oikeudenmukainen tasapaino työpaikalla, mihin sisältyy myös työnantajien ja työntekijöiden välisen luottamuksen ja yhteistyön kulttuurin edistäminen, työntekijöiden osallistuminen mukaan luettuna. Näitä olisi tuettava oikeudellisella kehyksellä ja kaikkien tasojen työmarkkinavuoropuhelulla sekä yritysten hyvillä käytännöillä.

2.3

Työpaikkademokratia ei ainoastaan edistä demokratian selviytymiskykyä vaan on myös avain kestävällä pohjalla olevaan taloudelliseen kilpailukykyyn ja vaurauteen. Osallistuminen työpaikan päätöksentekoon opettaa kansalaisille demokraattisia käytäntöjä, arvoja ja poliittista kulttuuria ja harjaannuttaa heitä niiden toteuttamisessa. Kun ihmiset kokevat, että heidät otetaan huomioon työpaikalla ja että he pääsevät osallistumaan päätöksentekoon, he toimivat samalla tavoin myös yhteiskunnassa ja suhtautuvat lisäksi myönteisemmin demokratiaan.

2.4

ETSK on johdonmukaisesti korostanut, että vankka eurooppalainen työntekijöiden osallistamista (workers’ voice) (3) koskeva kehys ja tällaisen osallistamisen hyvät käytännöt muodostavat perustan yritysjohdon ja työntekijöiden väliselle luottamukselliselle vuoropuhelulle kaikilla tasoilla (rajatylittävä, kansallinen ja paikallinen) ja ovat osa Euroopan demokratian oikeudellista peruskehystä ja kilpailukykyisen sosiaalisen markkinatalouden tärkeä ohjenuora. Osallistamisperiaatetta olisi sovellettava työpaikan koosta, toimialasta tai muista organisatorisista näkökohdista riippumatta kaikkiin työntekijöihin ja työn muotoihin ja kaikilla työpaikoilla, olivatpa ne yksityisiä, julkisia tai yhteisötalouden piiriin kuuluvia.

2.5

Työntekijöiden osallistaminen on ankkuroitu viime vuosikymmeninä hallitusten, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan poliittisen yhteisymmärryksen pohjalta moniin EU:n säädöksiin (4). Tämä tehokas voimavara on arvokas väline, jota on hyödynnettävä kaikilta osin kaikissa maissa ja yrityksissä, vahvistettava ja parannettava edelleen Euroopan taloudellisen menestyksen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi, myös lainsäädännössä tai sen täytäntöönpanossa mahdollisesti ilmenevien aukkojen paikkaamiseksi, ja kehitettävä työelämän muutosten mukaisesti. ETSK kannustaa tätä taustaa vasten jäsenvaltioita arvioimaan tilannetta kansallisella tasolla ja kehittämään aloitteita vankkojen tiedotus- ja kuulemiskehysten luomiseksi.

2.6

Workers’ voice -näkökulma huomioidaan EU-maissa institutionaalisesti monin eri tavoin, toisinaan soveltaen ”toiminnallisesti vastaavia vaihtoehtoja” erilaisten työmarkkinasuhdejärjestelmien pohjalta. Esimerkkeinä voidaan mainita vahvat työpaikoilla ja yrityksissä toteutettavat tiedonsaanti-, kuulemis- ja neuvotteluoikeudet, työntekijöiden osallistuminen hallintoelimiin, yrityskohtaiset, toimialakohtaiset ja toimialojen väliset työehtosopimukset, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun sitovat tulokset sekä muutosten hallintaan liittyvät yrityskulttuurit ja yritysten valmiudet.

2.7

Tulevan puheenjohtajavaltion Espanjan ETSK:lle esittämä pyyntö laatia valmisteleva lausunto työpaikkademokratiasta jatkaa sitä EU:n toimielinten ja EU-maiden hallitusten keskuudessa viime aikoina havaittavissa ollutta suuntausta, että työpaikkademokratian lisäämistä esitetään yhä useammin yhtenä Euroopan tulevaisuuteen liittyvänä poliittisena tavoitteena. Esimerkkejä tästä ovat seuraavat:

—

Vuonna 2021 pidetyssä Porton sosiaalialan huippukokouksessa annetussa sosiaalisessa sitoumuksessa EU-maiden hallitukset ja työmarkkinaosapuolet vahvistivat olevansa sitoutuneita edistämään ja vahvistamaan itsenäistä työmarkkinavuoropuhelua eurooppalaisella, kansallisella, alueellisella, alakohtaisella ja yritystasolla (5).

—

Euroopan parlamentin tuoreessa työpaikkademokratiaa käsittelevässä mietinnössä korostetaan, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta ja digitalisaatiosta johtuvat merkittävät muutokset on pantava täytäntöön oikeudenmukaisesti, ja kannustetaan edistämään lainsäädäntöön perustuvia työntekijöiden osallistumismahdollisuuksia (6). Euroopan parlamentti on vastikään kehottanut samassa hengessä laajalla ääntenenemmistöllä tarkistamaan perinpohjaisesti eurooppalaista yritysneuvostoa koskevaa EU:n direktiiviä (7).

—	Direktiivissä riittävistä vähimmäispalkoista EU:ssa edellytetään, että kaikki jäsenvaltiot toteuttavat työehtosopimusneuvottelujen kattavuuden lisäämiseksi esimerkiksi sellaisia toimenpiteitä, joilla edistetään työmarkkinaosapuolten valmiuksien kehittämistä ja vahvistamista.

—

Äskettäin antamassaan ehdotuksessa neuvoston suositukseksi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisesta komissio toteaa, että jäsenvaltioiden olisi tunnustettava täysimääräisesti työmarkkinajärjestöjen erityinen rooli ja kunnioitettava sitä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun rakenteissa ja prosesseissa ja että samalla olisi tunnustettava kansalaisvuoropuhelu erilliseksi prosessiksi, johon osallistuu laajempi joukko sidosryhmiä ja jossa käsitellään laajempaa kirjoa eri aiheita (8).

—	Vuonna 2021 hyväksytyssä yhteisötalouden toimintasuunnitelmassa sitoudutaan nimenomaisesti edistämään yhteisötalouden liiketoimintamalleja, joiden yhtenä keskeisenä ominaispiirteenä on demokraattinen ja osallistava hallinto.

2.8

ETSK katsoo myös, että workers’ voice -näkökulman uskottava ja tehokas huomioiminen voi olla EU:ssa olennainen edellytys sille, että yritysten hallinto olisi kestävää ja taloudellisesti menestyksekästä.

2.9

ETSK vastaa mielellään puheenjohtajavaltio Espanjan esittämiin kysymyksiin, jotka kuuluvat seuraavasti:

—	Millä tavoin työntekijöiden ja heidän edustajiensa osallistuminen yritysten hallintoon voi edistää oikeudenmukaista sosiaalista ja vihreää siirtymää?

—	Missä määrin nykyistä oikeudellista kehystä, joka koskee työntekijöiden osallistumista ja osallistamista yritysten päätöksentekoon, monikansalliset yritykset mukaan lukien, on tarpeen kehittää?

—	Miten työntekijöiden osallistumisoikeuksia tulee vahvistaa digitalisaation yhteydessä, alustataloutta ja tietosuojaa koskevat kysymykset mukaan lukien?

—	Millaisia vaikutuksia uudella teknologialla on demokraattisiin perusoikeuksiin, kuten työntekijöiden osallistumiseen?

2.10

ETSK pohtii käsillä olevassa lausunnossaan lisäksi muitakin työpaikkademokratian ilmenemismuotoja.

2.11

ETSK suhtautuu myönteisesti ILO:n kansainvälisen työkonferenssin kesäkuussa 2022 hyväksymään päätöslauselmaan ihmisarvoisesta työstä ja yhteisö- ja solidaarisuustaloudesta. Päätöslauselmassa korostetaan yhteisötalouden organisaatioiden keskeistä roolia toteamalla, että yhteisö- ja solidaarisuustalouden panos ihmisarvoiseen työhön, osallistaviin ja kestäviin talouksiin, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, kestävään kehitykseen ja kaikkien ihmisten elintason parantamiseen tulee ottaa huomioon. Komitea pitää myönteisenä myös Yhdistyneiden kansakuntien 18. huhtikuuta 2023 antamaa päätöslauselmaa yhteisö- ja solidaarisuustalouden edistämisestä kestävän kehityksen hyväksi (9). Näissä keskeisissä päätöslauselmissa tuodaan esille, että yhteisötalouden organisaatiot ovat tärkeitä työpaikkademokratian kehittäjiä, koska ne edistävät merkittävästi demokratian ja osallistumisen lisäämistä taloudessa ja työmarkkinoilla. Yhteisötalouden organisaatioiden olisikin oltava edustettuina myös Euroopan tason institutionaalisessa työmarkkinavuoropuhelussa.

3. ETSK:n kanta työpaikkademokratiaan

3.1

ETSK katsoo, että kaikkien sidosryhmien sosiaaliselle osallistamiselle – erityisesti workers’ voice -näkökulman huomioimiselle, joka on yksi yritystoiminnan ja talouden keskeisistä pilareista – olisi annettava tunnustettu asema ja osallistamista olisi edistettävä edellytyksenä sille, että yritykset voivat kehittyä sosiaaliset kysymykset paremmin huomioon ottaviksi, ympäristön kannalta kestävämmiksi sekä kilpailukykyisemmiksi.

3.2

ETSK on korostanut työntekijöiden lakisääteiseen osallistumiseen liittyvien jäsenvaltio- ja EU-tason välineiden hyödyllisyyttä useissa aiemmissa, suurella ääntenenemmistöllä hyväksymissään lausunnoissa ja tähdentänyt seuraavaa:

—	Työpaikkojen demokraattisia rakenteita olisi pidettävä Euroopan sosiaalisen mallin keskeisenä osana (10).

—	Jäsenvaltio- ja EU-tason työmarkkina- ja kansalaisvuoropuhelu on tärkeää pyrittäessä kehittämään sellaista talous-, työmarkkina- ja sosiaalipolitiikkaa, joka edistää ihmisten elin- ja työoloja ja -ehtoja sekä yritysten kilpailukykyä (11).

—	Mailla, joissa on vakiintuneet työmarkkinavuoropuhelun instituutiot ja tehokkaat työmarkkinasuhteiden järjestelmät, on paremmat edellytykset edistyä taloudellisissa, sosiaalisissa ja ympäristöön liittyvissä tavoitteissa.

—	Työntekijöiden tosiasiallinen osallistaminen yrityksen päätöksentekoon auttaa yrityksiä menestymään ja toteuttamaan digitaaliseen, ympäristö- ja ilmastoneutraaliussiirtymään liittyviä hankkeita.

—	Kaikkien innovoinnin tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää työntekijöiden osallistumista ja motivoimista (12). Työntekijöiden osallistuminen yrityksissä edistää tässä yhteydessä myönteistä muutosta.

—	Työ on erityisesti nuorille ja juuri työelämään tulleille myös demokratian oppimispaikka, ja tämä voi auttaa varmistamaan, ettei kyseinen ryhmä jää jälkeen siirtymäprosessissa (13).

—	Yhteisötalouden toimijoita, kuten osuuskuntia, jotka pyrkivät pitkän aikavälin tavoitteisiin ja palvelevat suoraan työntekijöitään ja yhteisöjään, olisi tuettava.

—

Kaikenlaisia uudelleenjärjestelyjä osataan ennakoida ja niistä voidaan selviytyä paremmin, kun järjestäytyneet työntekijöiden edustajat (14) voivat, mikäli sitä varten on luotu edellytykset, antaa panoksensa myös hallintoelimissä varhaisessa vaiheessa, tämän kuitenkaan kaventamatta tarvittavaa liikkumavaraa päätöksenteossa yrityksen tilanteen tai työn organisoinnin muuttuessa.

—	Yritysten siirtäminen työntekijöiden omistukseen osuuskuntamuodossa silloin, kun niille ei löydy jatkajia tai niitä uhkaa maksukyvyttömyys, voisi niin ikään olla keino uudistaa niitä kestäviksi ja demokraattisesti hallinnoiduiksi yrityksiksi (15).

—	Varsinkin siirtymä- ja kriisiaikoina työntekijöiden ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen vireän keskinäisen luottamuksen kulttuurin pohjalta parantaa rakenne- ja organisaatiomuutosten toteutusta ja edistää niiden hyväksymistä (16) ja siten myös turvallisuutta ja vakautta.

3.3

ETSK korostaa, että työntekijät kannattaa ottaa mukaan työpaikalla tapahtuvaan innovointiin. Työmarkkinaosapuolten aloitteita tuottavuuden ja työntekijöiden hyvinvoinnin parantamiseksi työpaikoilla pitäisi edistää yhä laajemmin Euroopassa. ETSK pitää Eurofoundin (17) ja Euroopan työpaikkainnovaatioverkoston (EUWIN) aloitteita ja tutkimustyötä tervetulleina ja ehdottaa, että EU alkaa kehittää työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien välistä vuoropuhelua kaikilla tasoilla osana osallistavia toimia.

3.4

ETSK on myös tuonut esille vakaan näkemyksensä siitä, että kestävissä talouksissa tarvitaan yrityksiä, joissa eri sidosryhmät pyrkivät yhdessä ja yhteistyössä edistämään kestäviä liiketoimintamahdollisuuksia, taloudellista kilpailukykyä, ympäristökestävyyttä ja sosiaalista tasapainoa. ETSK kannattaa näin ollen sellaista yritysten hallintomallia, jossa edistetään pitkäjänteisten arvojen luomista osana toimivan johdon velvollisuuksia ja ajetaan yrityksen ja sen sidosryhmien pitkän aikavälin etuja (18).

3.5

Yritysten kestävää hallintoa koskevan eurooppalaisen oikeuskehyksen jatkokehittämisestä käytävässä keskustelussa tulee käyttää viitekehyksenä ETSK:n ja Euroopan parlamentin jo antamia päätöslauselmia, lausuntoja ja mietintöjä sekä muita asiaankuuluvia lähteitä, kuten työmarkkinaosapuolten sopimuksia. ETSK kehottaakin komissiota harkitsemaan tulevien työohjelmiensa puitteissa yritysten hallintoa koskevaa kehystä viitemalliksi sellaiselle kestävämmälle ja demokraattisemmalle yritysten hallinto- ja ohjausjärjestelmälle, jossa lähdetään siitä, että työntekijöiden ja heidän edustajiensa on voitava osallistua asianmukaisesti yrityksen toiminnan valvontaan ja hallinnointiin kaikilla tasoilla.

3.6

3.7

EU:n tuki demokraattiselle osallistumiselle ennakoivaan siirtymän toteuttamiseen tulee pohjata olemassa oleviin taitoihin, tieteelliseen ja teolliseen infrastruktuuriin sekä aktivoiviin yhteisötaloudellisiin toimintatapoihin. Näin paikallistaloudet voidaan kytkeä menestyksekkäästi tuotteiden ja palvelujen maailmanlaajuiseen kilpailukykyyn.

4. Erityishuomioita työelämän demokraattisesta kehittämisestä

4.1 Työntekijöiden osallistumista koskevien nykyisten normien turvaaminen ja kehittäminen

4.1.1

Demokratian edistäminen työelämässä on ulotettava yritystason osallistumisoikeuksia pidemmälle, myös toimialakohtaisiin ja monia aloja kattaviin työehtosopimusneuvottelu- ja edustusjärjestelmiin, kaikkien tasojen työmarkkinavuoropuheluun sekä vuoropuheluun kansalaisyhteiskunnan kanssa.

4.1.2

ETSK on käsitellyt tarvetta arvioida EU:n nykyistä oikeudellista kehystä ja sitä, miten se pitäisi panna tosiasiallisesti täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä. Tähän sisältyy aikomus parantaa voimassa olevia säännöksiä tarpeen mukaan.

4.1.3

ETSK on esimerkiksi pohtinut, olisiko työntekijöiden osallistumiselle strategisten valintojen tekemiseen yritysten hallintoelimissä syytä luoda EU-tason puitteet, joissa otetaan huomioon jäsenvaltioiden ja yritysten väliset erot (19).

—	Työpaikkademokratiaa käsittelevässä Euroopan parlamentin mietinnössä (20) esitetään, millainen työntekijöiden oikeuksia tiedonsaantiin, kuulluksi tulemiseen ja edustukseen hallintoelimissä koskeva eurooppalainen kehys voisi olla sisällöltään.

—

Lisäksi on ratkaisevan tärkeää, että EU:n sääntelykehyksessä turvataan nykyiset kansalliset osallistumisoikeudet, erityisesti työntekijöiden osallistuminen yritysten päättäviin elimiin. EU:n lainsäädäntö, jolla säännellään yritysten kotipaikan siirtämistä toiseen maahan ja yritysten yhteenliittymistä ja jolla otetaan käyttöön eurooppalaisia yritysmuotoja, ei saa johtaa esimerkiksi sellaisten kansallisella tasolla saavutettujen oikeuksien kiertämiseen tai rapautumiseen, jotka koskevat työntekijöiden osallistumista yritysten hallintoelimiin.

4.1.4

ETSK on myös käsitellyt tarvetta koota yhteen EU:n oikeudelliset säännökset työntekijöiden pakollisesta osallistamisesta jo aikaansaatujen normien pohjalta sekä yhdenmukaistaa tiedottamista, näkemysten kuulemista ja osallistumista koskevat määritelmät (21).

4.1.5

Euroopan unionin tuomioistuin on vahvistanut viimeaikaisissa tuomioissaan, että olemassa olevat työntekijöiden yritystasolla osallistumiseen liittyvät osatekijät, kuten hallintoelinten kokoonpano, on niin ikään otettava huomioon muunnettaessa yrityksiä EU-tason oikeudelliseen muotoon, kuten eurooppayhtiöksi (22). EU:n lainsäädännöllä olisi varmistettava, että tästä huolehditaan EU:n jäsenvaltioiden lainsäädännössä toiminnallisesti vertailukelpoisella tavalla. Tällöin kaikilla osapuolilla olisi toiminnalleen luotettava ja oikeudellisesti varma perusta.

4.1.6

ETSK on käsitellyt jo aiemmin eurooppalaisten yritysneuvostojen toiminnan tehostamiseen tähtääviä parannuksia, jotka koskisivat erityisesti osallistumisoikeuksia, tarvittavien resurssien saatavuutta, täytäntöönpanotoimien vahvistamista, määritelmien selkeyttämistä sääntöjen kiertämisen estämiseksi sekä tehokkaiden seuraamusten määräämistä yrityksille, jotka eivät noudata asiaa koskevia säännöksiä (23).

4.1.7

4.2 Vaatimukset työntekijöiden osallistamisesta alustataloudessa

4.2.1

Alustatalous merkitsee työhön liittyviä mahdollisuuksia, haasteita ja riskejä, jotka tuovat mukanaan työpaikkademokratian kannalta haastavaa epävarmuutta ja eriarvoisuutta (25). Tämä koskee erityisesti kollektiivisen edustuksen mahdollisuuksia ja kollektiivisten oikeuksien suojelua (26), joista ovat toistaiseksi päässeet nauttimaan vain suorassa työsuhteessa olevat työntekijät. Alustatalouden työntekijöillä, joista suuri osa on juuri työelämään tulleita ja vierastyöläisiä, on usein muita työntekijöitä suurempia työoloihin ja -ehtoihin sekä työstä maksettaviin korvauksiin liittyviä haasteita, minkä vuoksi heillekin on asianmukaisten kriteerien täyttyessä annettava työntekijöille kuuluvat oikeudet ja mahdollisuus osallistua workers’ voice -mallin mukaisesti.

4.2.2

ETSK pitää tarkoituksenmukaisena alustatyöstä annetun EU:n direktiiviehdotuksen tavoitetta ehkäistä näennäistä itsenäistä ammatinharjoittamista. Direktiivin myötä todistustaakka siirtyisi työntekijöiltä alustoille ja alustatyöntekijät voisivat päästä työsuhde- ja sosiaaliturvaoikeuksien piiriin ja saada myös edustusoikeudet ja paremmat mahdollisuudet oikeussuojaan. ETSK panee merkille komission antamat suuntaviivat unionin kilpailulainsäädännön soveltamiseksi yksinyrittäjien työoloja koskeviin työehtosopimuksiin.

4.2.3

ETSK toistaa aiemman kantansa, jonka mukaan erityisesti osuuskunnat pystyvät varmistamaan demokratian toteutumisen digitaalisilla alustoilla tehtävässä työssä (27). Lisäksi ETSK yhtyy Euroopan parlamentin kantaan, jonka mukaan osuuskunnat voisivat tarjota merkittävän välineen alustatyön organisoimiseksi alhaalta ylöspäin (28).

4.2.4

Koska 55 prosenttia alustatyöntekijöistä on haavoittuvassa asemassa olevia nuoria, heitä on ratkaisevan tärkeää perehdyttää työpaikkademokratiaan jo ennen työsuhteen alkamista, jotta he pystyvät käyttämään oikeuksiaan ja torjumaan syrjintää. Koulutusalalla toimivilla kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla voi olla työmarkkinaosapuolten ohella tärkeä rooli, ja tähän liittyviä hankkeita olisi tuettava.

4.2.5

ETSK seuraa vastaisuudessakin alustatalouteen liittyviä workers’ voice -näkökohtia ja kiinnittää huomiota itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien alustatyöntekijöiden erityistilanteeseen ja kysymykseen heidän kuulumisestaan työehtosopimusneuvottelujen piiriin.

4.3 Workers’ voice, tekoälyn käyttö ja tietosuoja työelämässä

4.3.1

Koska tekoälyllä voi olla merkittäviä vaikutuksia perusoikeuksiin, syrjimättömyyden toteutumiseen ja työoloihin ja -ehtoihin, sen käytön olisi perustuttava vankkoihin täytäntöönpanokelpoisiin sääntöihin työntekijöiden suojelemiseksi kielteisiltä vaikutuksilta. Tekoäly asettaa myös uusia haasteita työelämän demokraattisille normeille. Yhtenä keskeisenä painopisteenä on oltava yksityisyyden suoja ja siihen liittyvän lainsäädännön täytäntöönpano. Lisäksi on varmistettava työssä käytettävien tekoälypohjaisten algoritmien seuranta, jäljittäminen ja valvonta. Tässä yhteydessä on pohdittava esimerkiksi sitä, miten rekisteröityjen tiedonsaanti tulee järjestää, jotta voidaan ymmärtää algoritmin toimintaa ja vaikutusta työn organisointiin sekä työoloihin ja -ehtoihin (29).

4.3.2

Työmarkkinaosapuolet tulee ottaa mukaan tekoälyn käyttöönoton ja käytön kaikkiin vaiheisiin. Euroopan tason työmarkkinaosapuolten kesäkuussa 2020 tekemässä digitalisaatiota koskevassa puitesopimuksessa painotetaan vahvasti muun muassa kunnollisen ennakoinnin sekä työntekijöiden ja heidän edustajiensa oikea-aikaisen, strategisella tasolla tapahtuvan osallistamisen tarvetta (30).

4.3.3

Koska massadata on tekoälyn olennainen tukipilari, myös tekoälyjärjestelmissä on noudatettava EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) periaatteita. Sen 88 artiklassa asetetaan työnantajille erityisiä velvoitteita suojella työntekijöitä koskevia tietoja. ETSK pitää tarpeellisena tutkia, olisiko nykyisiä säännöksiä parannettava tarvittavien suojeluoikeuksien vahvistamiseksi ottaen huomioon tietojenkäsittelyn dynaaminen kehitys ja monimutkaistuminen.

4.3.4

ETSK katsoo, että ammattiliittojen tulee voida olla tarkoituksenmukaisella tavalla digitaalisesti yhteydessä yrityksiin ja niiden työntekijöihin sen edistämiseksi, että tekoälyn soveltamisesta työpaikoilla voidaan käydä tehokasta työmarkkinavuoropuhelua. On varmistettava, ettei EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen varjolla pyritä käytännössä estämään työntekijöiden kollektiivisten oikeuksien legitiimiä käyttöä. Väärinkäytöksiä on ehkäistävä asianmukaisin seuraamuksin (31).

4.3.5

ETSK aikoo pohtia jo antamiensa lausuntojen jatkoksi vielä syvällisemmin tekoälyn työelämävaikutuksia ja käsitellä tässä yhteydessä myös workers’ voice -näkökohtia.

4.4 Yritysten huolellisuusvelvoitteeseen liittyvä osallistuminen koko toimitusketjussa

4.4.1

EU:n kestävän kasvun strategiana toimiva Euroopan vihreän kehityksen ohjelma merkitsee sitä, että yrityksille ovat taloudellisen menestyksen lisäksi olennaisen tärkeitä myös sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät tavoitteet. Tarvitaankin yhteiset säännöt, joilla varmistetaan, että yritykset ja niiden omistajat noudattavat yritysten hyvää hallintotapaa, ja näissä säännöissä olisi otettava tasapainoisesti huomioon kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien rooli, myös työntekijöiden osallistuminen.

4.4.2

Ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen ja ympäristötavoitteiden huomioon ottaminen toimitusketjussa on tärkeä osa yritysten kestävää hallintoa. Kunnollisten työpaikkojen luomisesta kaikkialla maailmassa on tehtävä tunnustettu liiketoimintapäätöksiä ohjaava tavoite (32). ETSK onkin jo todennut, että yrityksille tarvitaan yhtenäinen EU-tason sääntelykehys (33). Toimitusketjut olisi otettava myös ihmisoikeuksien kunnioittamisen osalta vahvemmin huomioon riskienhallinnassa, ja vastuu tästä on siksi loogista asettaa yritysten hallintoelimille.

4.4.3

ETSK huomauttaa, että työntekijöiden ja heitä edustavien ammattiliittojen ja elinten lisäksi myös kansalaisyhteiskunnan sidosryhmillä, kuten ympäristö-, ihmisoikeus- ja kuluttajajärjestöillä, voi olla ratkaiseva rooli huolellisuusvelvoitteen toteutumisen seurannassa. Komitea suhtautuukin myönteisesti ehdotukseen ottaa käyttöön mekanismeja, joiden avulla arvioidaan ja seurataan yritysten huolellisuusvelvoitteen noudattamista, mutta panee huolestuneena merkille, ettei näihin mekanismeihin sisälly työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua.

4.4.4

ETSK on jo aiemmin todennut, että sellaisen huolellisuusvelvoitetta ja vastuullista yritystoimintaa koskevan sitovan oikeudellisen kehyksen, jossa otetaan huomioon työntekijöiden osallistuminen, on oltava tärkeällä sijalla (34). Komitea kehottaa komissiota sisällyttämään meneillään olevassa päätöksentekoprosessissa säädösehdotukseen säännökset sekä työntekijöiden että kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien pakollisesta ja tosiasiallisesta osallistamisesta huolellisuusvelvoitteiden täyttämiseen molempien tahojen edustamien intressien mukaisesti.

4.5 Lisäpohdintoja työpaikkademokratiasta ja suoran osallistumisen muodoista

4.5.1

Osallistava hallintotapa on tärkeä myös osa-alueilla, joilla työntekijöiden edustus on heikosti kehittynyttä, kuten startup-yrityksissä, freelance-yrityksissä ja monissa pk-yrityksissä. Tällaisella lähestymistavalla on jo merkittävä jalansija yhteiskunnallisissa yrityksissä, etenkin taloudellista toimintaa harjoittavissa kansalaisyhteiskunnan organisaatioissa ja osuuskunnissa. ETSK aikoo edistää kokemusten vaihtoa alan parhaista käytännöistä, erityisesti lakisääteisen ja ammattiliittoihin pohjautuvan työntekijöiden osallistumisen välisestä vuorovaikutuksesta sekä suoran osallistumisen muodoista osallistavan hallinnon osana.

4.5.2

Lainsäädäntöön tai työmarkkinavuoropuheluun tai molempiin perustuvan työpaikkademokratian lisäksi on muitakin hyvin toimivia työntekijöiden demokraattisen osallistumisen muotoja, joita käytetään ahkerasti yhteisötaloudessa, pääasiassa osuuskunnissa.

4.5.3

Jotta pystytään vaikuttamaan alueellisiin rakennemuutoksiin ja toteuttamaan vihreän ja sosiaalisen kehityksen ohjelma, on pohdittava, miten työpaikkademokratian muodot saadaan nivottua yritysten ulkopuolisiin osallistavan demokratian muotoihin, niin että mukaan pääsevät myös kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, kuten ympäristöön liittyvien ja sosiaalisten kysymysten parissa alue- ja paikallistasolla työskentelevät järjestöt.

4.5.4

Työpaikkademokratian eri muotojen onnistunut toteuttaminen edellyttää myös tietopohjaista yhteistyötä kaikkien sidosryhmien välillä. Tiedotuksen, koulutuksen ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistamisen alalla toimivat alueelliset ja paikalliset kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat tukea tällaista yhteistyötä toteuttamalla paikallisiin olosuhteisiin mukautettuja kohdennettuja toimenpiteitä yhteisymmärryksessä työmarkkinaosapuolten ja paikallisviranomaisten kanssa. Joissakin jäsenvaltioissa kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla, kuten kuluttaja- ja ihmisoikeusjärjestöillä, voi olla tässä yhteydessä täydentävä rooli työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä ja työnantajien patistamisessa huolehtimaan yritysten yhteiskuntavastuusta. Tällaista toimintaa olisi myös tuettava Euroopan rakennerahastoista.

Bryssel 27. huhtikuuta 2023.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Oliver RÖPKE

(1) Commission presents Action Plan to boost the social economy and create jobs – 9.12.2021.

(2) Benchmarking Working Europe 2019, luku 4.

(3) Tässä lausunnossa käytetään tarvittaessa yläkäsitettä workers’ voice, joka kattaa jäsenvaltioiden erilaiset työntekijöiden ja heidän edustajiensa osallistamisen muodot ja prosessit.

(4) EU:n sekundaarilainsäädäntöön on lisätty työmarkkinaosapuolten myötävaikutuksella lähes 40 direktiiviä käsittävä laaja työntekijöiden informoimista, kuulemista ja osallistamista koskeva oikeudellinen kehys; EAY:n tutkimuslaitoksen ETUI:n Facts & Figures -sivusto.

(5) Porton sosiaalinen sitoumus, 2021.

(6) Euroopan parlamentin mietintö A9-0331/2021.

(7) Euroopan parlamentin päätöslauselma P9_TA(2023)0028.

(8) Ehdotus neuvoston suositukseksi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisesta Euroopan unionissa (COM(2023) 38 final, s. 18).

(9) Päätöslauselmassa todetaan, että YK:n yleiskokous tunnustaa yhteisö- ja solidaarisuustalouden panoksen ihmisarvoiseen työhön ja osallistaviin ja kestäviin talouksiin, työelämän perusoikeuksien ja muiden kansainvälisten työnormien edistämiseen, kaikkien ihmisten elintason parantamiseen sekä sosiaaliseen innovointiin esimerkiksi uudelleen- ja täydennyskoulutuksen alalla.

(10) EUVL C 229, 31.7.2012, s. 77.

(11) EUVL C 10, 11.1.2021, s. 14.

(12) EUVL C 159, 10.5.2019, s. 1, kohta 1.1.

(13) Euroopan nuorison teemavuodesta 8. joulukuuta 2021 annettu ETSK:n päätöslauselma, kohdat 2.13 ja 2.14 (EUVL C 100, 16.3.2023, s. 1).

(14) EUVL C 229, 31.7.2012, s. 77, kohta 1.4, ja EUVL C 10, 11.1.2021, s. 14, kohta 5.5.

(15) EUVL C 286, 16.7.2021, s. 13, kohta 1.6.

(16) EUVL C 341, 24.8.2021, s. 23, kohta 2.6.

(17) Euroopan yritystutkimus 2019.

(18) EUVL C 229, 31.7.2012, s. 77, kohta 4.1, EUVL C 341, 24.8.2021, s. 23, kohta 1.11, EUVL C 10, 11.1.2021, s. 14, kohta 5.1, EUVL C 106, 31.3.2020, s. 1.

(19) EUVL C 341, 24.8.2021, s. 23, kohta 1.14 ja tekstijakso 3, EUVL C 10, 11.1.2021, s. 14, EUVL C 161, 6.6.2013, s. 35, kohdat 4.2.2 ja 4.4.2.

(20) Euroopan parlamentin mietintö A9-0331/2021.

(21) Vertailukohtina olisi käytettävä eurooppalaista yritysneuvostoa koskevaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/38/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä (EUVL L 122, 16.5.2009, s. 28), ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2002/14/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2002, työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä – Luonnos työntekijöiden edustusta koskevaksi Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteiseksi julistukseksi (EYVL L 80, 23.3.2002, s. 29); ks. EUVL C 161, 6.6.2013, s. 35, kohdat 1.6 ja 4.4.2.

(22) Unionin tuomioistuimen 18. lokakuuta 2022 asiassa C-677/20 (SAP) antama tuomio ja 18. heinäkuuta 2017 asiassa C-566/15 (TUI) antama tuomio.

(23) EUVL C 10, 11.1.2021, s. 14, kohta 1.10.

(24) Euroopan parlamentin päätöslauselma P9_TA(2023)0028.

(25) The platform economy and the disruption of the employment relationship.

(26) EUVL C 290, 29.7.2022, s. 95.

(27) EUVL C 152, 6.4.2022, s. 38.

(28) Euroopan parlamentin mietintö alustatyötä koskevasta direktiivistä, johdanto-osan 39 a kappale (uusi).

(29) Labour in the age of AI: why regulation is needed to protect workers.

(30) Euroopan tason työmarkkinaosapuolten sopimus digitalisaatiosta.

(31) ECA:n teettämä tutkimus (2021), Data Protection Law and the Exercise of Collective Labour Rights.

(32) EUVL C 486, 21.12.2022, s. 149, kohdat 1.8 ja 1.9.

(33) EUVL C 486, 21.12.2022, s. 149, kohta 1.11.

(34) EUVL C 443, 22.11.2022, s. 81, kohta 1.7, ja EUVL C 341, 24.8.2021, s. 23, kohta 3.10.

LIITE

Lausuntoa käsiteltäessä hylättiin seuraavat muutosehdotukset, jotka saivat äänestyksessä tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä (työjärjestyksen 74 artiklan 3 kohta):

MUUTOSEHDOTUS 3

SOC/746

Työpaikkademokratia

Kohta 4.1.3

Muutetaan.

Jaoston lausunto

Muutosehdotus

—	Työpaikkademokratiaa käsittelevässä Euroopan parlamentin mietinnössä (2) esitetään, millainen työntekijöiden oikeuksia tiedonsaantiin, kuulluksi tulemiseen ja edustukseen hallintoelimissä koskeva eurooppalainen kehys voisi olla sisällöltään.

—

—	Työpaikkademokratiaa käsittelevässä Euroopan parlamentin mietinnössä (2) esitetään, millainen työntekijöiden oikeuksia tiedonsaantiin, kuulluksi tulemiseen ja edustukseen hallintoelimissä koskeva eurooppalainen kehys voisi olla sisällöltään.

—	Lisäksi on ratkaisevan tärkeää, että EU:n sääntelykehyksessä turvataan nykyiset kansalliset osallistumisoikeudet, erityisesti työntekijöiden osallistuminen yritysten päättäviin elimiin.

Perustelu

Koska kaikki yritystason yhteistoiminnan muodot perustuvat kansallisiin säädöksiin tai käytäntöihin, eurooppalaisella yhtiöoikeudella ei pitäisi sinänsä olla vaikutusta osallistamisjärjestelmiin. Joka tapauksessa on niin, että mahdollisten ongelmien ratkaisemiseksi ei tarvita uutta EU-tason sääntelyä.

Äänestystulos:

Puolesta:	98
Vastaan:	130
Pidättyi:	20

MUUTOSEHDOTUS 4

SOC/746

Työpaikkademokratia

Kohta 4.1.5

Poistetaan.

Jaoston lausunto

Muutosehdotus

Euroopan unionin tuomioistuin on vahvistanut viimeaikaisissa tuomioissaan, että olemassa olevat työntekijöiden yritystasolla osallistumiseen liittyvät osatekijät, kuten hallintoelinten kokoonpano, on niin ikään otettava huomioon muunnettaessa yrityksiä EU-tason oikeudelliseen muotoon, kuten eurooppayhtiöksi (1) . EU:n lainsäädännöllä olisi varmistettava, että tästä huolehditaan EU:n jäsenvaltioiden lainsäädännössä toiminnallisesti vertailukelpoisella tavalla. Tällöin kaikilla osapuolilla olisi toiminnalleen luotettava ja oikeudellisesti varma perusta.

Perustelu

Tätä asiaa ei käsitelty perinpohjaisesti valmisteluryhmässä, koska se on erittäin monimutkainen oikeudellinen kysymys, johon liittyy useita maakohtaisia näkökohtia. Ei ole näin ollen ETSK:n tehtävä esittää johtopäätöksiä Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioista.

Äänestystulos:

Puolesta:	100
Vastaan:	136
Pidättyi:	15

MUUTOSEHDOTUS 5

SOC/746

Työpaikkademokratia

Kohta 4.1.7

Muutetaan.

Jaoston lausunto

Muutosehdotus

Nämä vaatimukset on otettu huomioon myös eurooppalaista yritysneuvostoa koskevasta direktiivistä äskettäin annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa, jossa komissiota kehotetaan tekemään ehdotus direktiivin tarkistamiseksi, jotta sen tavoitteita, määritelmiä ja menettelyjä voidaan selventää ja työntekijöiden edustajien tiedonsaanti- ja kuulemisoikeutta vahvistaa erityisesti uudelleenjärjestelyprosesseissa (1). ETSK panee merkille parlamentin vaatimukset parantaa direktiiviä eurooppalaisesta yritysneuvostosta. Komitea kehottaa komissiota ryhtymään ripeästi toimenpiteisiin ja keskittymään niissä Euroopan laajuisten oikeuksien tehokkaaseen täytäntöönpanoon yrityksissä. ETSK toteaa lisäksi, että komissio käynnisti 11. huhtikuuta eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten ensimmäisen vaiheen kuulemisen eurooppalaisesta yritysneuvostosta annetun direktiivin mahdollisesta tarkistamisesta kootakseen eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten näkemyksiä siitä, onko direktiiviä tarpeen parantaa ja miten tähän liittyvät EU:n toimet tulee yleisesti suunnata, jos niihin ryhdytään. Kuuleminen kestää kuusi viikkoa (2) .

Perustelu

Euroopan parlamentin päätöslauselman kannatuksessa ja näkemyksissä sen hyödyllisyydestä on selviä eroja. Kompromissina esitetään siis Euroopan parlamentin päätöslauselman merkille panemista. Lisäksi olisi todettava, että komissio käynnisti 11. huhtikuuta eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten ensimmäisen vaiheen kuulemisen eurooppalaisesta yritysneuvostosta annetun direktiivin mahdollisesta tarkistamisesta kootakseen eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten näkemyksiä siitä, onko direktiiviä tarpeen parantaa ja miten tähän liittyvät EU:n toimet tulee yleisesti suunnata, jos niihin ryhdytään. Kuuleminen kestää kuusi viikkoa.

Äänestystulos:

Puolesta:	86
Vastaan:	139
Pidättyi:	18

MUUTOSEHDOTUS 6

SOC/746

Työpaikkademokratia

Kohta 4.4.4

Muutetaan.

Jaoston lausunto

Muutosehdotus

ETSK on ehdottanut jo aiemmin sellaisen huolellisuusvelvoitetta ja vastuullista yritystoimintaa koskevan sitovan oikeudellisen kehyksen laatimista , jossa työntekijöiden osallistuminen on tärkeällä sijalla (1). Komitea kehottaa komissiota sisällyttämään meneillään olevassa päätöksentekoprosessissa säädösehdotukseen säännökset sekä työntekijöiden että kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien pakollisesta ja tosiasiallisesta osallistamisesta huolellisuusvelvoitteiden täyttämiseen molempien tahojen edustamien intressien mukaisesti.

ETSK on jo aiemmin todennut, että sellainen huolellisuusvelvoitetta ja vastuullista yritystoimintaa koskeva sitova oikeudellinen kehys , jossa otetaan huomioon työntekijöiden osallistuminen, on tärkeällä sijalla (1).

Perustelu

Muutosehdotuksessa tuodaan täsmällisemmin esille, mitä ETSK:n lausunnoissa tavoitellaan yritystoiminnan kestävyyteen liittyvän huolellisuusvelvoitteen osalta.

Huolellisuusvelvoitetta koskevan komission ehdotuksen käsittely lainsäädäntöprosessissa on vielä kesken, joten ETSK:n ei kannata reagoida siihen. Mitä virkkeen sisältöön tulee, vaatimus pakollista osallistamista koskevista oikeudellisista säännöksistä ei ole kannatettava, koska se heikentäisi yhtiön johdon ja omistajien vastuuta.

Äänestystulos:

Puolesta:	89
Vastaan:	148
Pidättyi:	11

MUUTOSEHDOTUS 1

SOC/746

Työpaikkademokratia

Kohta 1.6

Muutetaan.

Jaoston lausunto

Muutosehdotus

Eurooppalaiset yritysneuvostot ovat vuosikymmenten kuluessa edistäneet yritysten pitkän aikavälin taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien tavoitteiden saavuttamista. Jotta yritysneuvostot voisivat toimia yhä tehokkaammin ja vaikuttavammin, ETSK katsoo, että asianmukaista täytäntöönpanoa ja ohjausta on edistettävä edelleen nojautuen käytännönläheisiin keinoihin, kuten parhaiden käytäntöjen vertailuanalyysiin . ETSK panee tähän liittyen merkille Euroopan parlamentin äskettäin antaman päätöslauselman eurooppalaista yritysneuvostoa koskevan direktiivin tarkistamisesta ja kehottaa komissiota ryhtymään ripeästi tarpeellisiin toimenpiteisiin direktiivin asianmukaisen täytäntöönpanon edistämiseksi . ETSK toteaa lisäksi, että komissio käynnisti 11. huhtikuuta eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten ensimmäisen vaiheen kuulemisen eurooppalaisesta yritysneuvostosta annetun direktiivin mahdollisesta tarkistamisesta kootakseen eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten näkemyksiä siitä, onko direktiiviä tarpeen parantaa ja miten tähän liittyvät EU:n toimet tulee yleisesti suunnata, jos niihin ryhdytään. Kuuleminen kestää kuusi viikkoa (1) .

Perustelu

Vuonna 2009 uudelleenlaadittu direktiivi eurooppalaisesta yritysneuvostosta on tarkoituksenmukainen, eikä pitkälliseen ja hankalaan lainsäädännön tarkistamiseen ole tarpeen ryhtyä. Direktiivin täytäntöönpanoa voitaisiin sen sijaan hyvän yhteistyön hengessä tehostaa työmarkkinaosapuolten yhteisillä toimilla, kuten laatimalla käytännesäännöt. Lisäksi olisi todettava, että komissio käynnisti 11. huhtikuuta eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten ensimmäisen vaiheen kuulemisen eurooppalaisesta yritysneuvostosta annetun direktiivin mahdollisesta tarkistamisesta kootakseen eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten näkemyksiä siitä, onko direktiiviä tarpeen parantaa ja miten tähän liittyvät EU:n toimet tulee yleisesti suunnata, jos niihin ryhdytään. Kuuleminen kestää kuusi viikkoa.

Äänestystulos: ks. muutosehdotus 5

MUUTOSEHDOTUS 2

SOC/746

Työpaikkademokratia

Kohta 1.11

Muutetaan.

Jaoston lausunto

Muutosehdotus

Perustelu

EU:n tasolla on kattava oikeudellinen kehys työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan, mutta osallistamisjärjestelmät perustuvat kansallisiin oikeudellisiin kehyksiin ja syvälle juurtuneisiin perinteisiin. EU-tason sääntely heikentäisi ja tukahduttaisi kansallista kehitystä, ja sillä puututtaisiin kansallisiin yhtiöoikeusjärjestelmiin. Tällä alalla myös yritysten hallintoa koskevissa kysymyksissä paras tapa edetä on muu kuin sääntely: esimerkiksi parhaiden käytäntöjen vaihto ja muut tiedonlevityskeinot.

Äänestystulos: ks. muutosehdotus 3

(1) EUVL C 341, 24.8.2021, s. 23, kohta 1.14 ja tekstijakso 3, EUVL C 10, 11.1.2021, s. 14, EUVL C 161, 6.6.2013, s. 35, kohdat 4.2.2 ja 4.4.2.

(2) Euroopan parlamentin mietintö A9-0331/2021

(1) EUVL C 341, 24.8.2021, s. 23, kohta 1.14 ja tekstijakso 3, EUVL C 10, 11.1.2021, s. 14, EUVL C 161, 6.6.2013, s. 35, kohdat 4.2.2 ja 4.4.2.

(2) Euroopan parlamentin mietintö A9-0331/2021

(1) Unionin tuomioistuimen 18. lokakuuta 2022 asiassa C-677/20 (SAP) antama tuomio ja 18. heinäkuuta 2017 asiassa C-566/15 (TUI) antama tuomio.

(1) Euroopan parlamentin päätöslauselma P9_TA(2023)0028

(2) Työmarkkinaosapuolten ensimmäisen vaiheen kuuleminen (europa . eu)

(1) EUVL C 443, 22.11.2022, s. 81, kohta 1.7, ja EUVL C 341, 24.8.2021, s. 23, kohta 3.10.

(1) Työmarkkinaosapuolten ensimmäisen vaiheen kuuleminen (europa . eu)

29.6.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/58

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Sosiaalista epätasapainoa koskeva menettely”

(puheenjohtajavaltio Espanjan pyytämä valmisteleva lausunto)

(2023/C 228/07)

Esittelijä:

Justyna Kalina OCHĘDZAN

Neuvoston puheenjohtajavaltion Espanjan lausuntopyyntö	27.7.2022 päivätty kirje
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla valmisteleva lausunto
Vastaava jaosto	työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus
Hyväksyminen jaostossa	3.4.2023
Hyväksyminen täysistunnossa	27.4.2023
Täysistunnon numero	578
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	234/7/5

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) katsoo, että Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden olisi kehityttävä tavalla, joka on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävä, jotta näillä kolmella alalla päästäisiin ylöspäin tapahtuvaan lähentymiseen kunnioittaen samalla tiukasti ihmisoikeuksia. Näiden alojen samanaikainen kehittäminen aiheuttaa erinäisiä haasteita.

1.2

ETSK katsoo, että tilanteessa, jossa käynnissä on useita kriisejä ja mahdollisuus uusien kriisien syntymiseen, on tarpeen pohtia uudelleen EU:n sosiaalipoliittisen ohjausjärjestelmän välineistöä ylöspäin tapahtuvan sosiaalisen lähentymisen saavuttamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi.

1.3

Moninaiset kriisit ja niiden pitkän aikavälin vaikutukset vaarantavat ylöspäin tapahtuvan sosiaalisen lähentymisen EU:ssa, kun finanssipoliittinen ja makrotaloudellinen ohjausjärjestelmä ja ympäristöpoliittinen ohjausjärjestelmä ovat kehittyneempiä ja paremmin koordinoituja kuin sosiaalipoliittinen ohjausjärjestelmä. ETSK pitää sosiaalista epätasapainoa koskevaa menettelyä mahdollisuutena parantaa jäsenvaltioiden toimien koordinointia pyrittäessä ylöspäin tapahtuvaan lähentymiseen. Menettelyn pitäisi myös johtaa EU:n nykyisen ohjausjärjestelmäkokonaisuuden parempaan hyödyntämiseen.

1.4

ETSK suosittaa, että sosiaalista epätasapainoa koskeva menettely otetaan käyttöön ja että sitä kehitetään edelleen osana EU:n ja jäsenvaltioiden politiikkojen yhdennettyä koordinointijärjestelmää talouspolitiikan EU-ohjausjakson puitteissa. On tärkeää, että menettely täydentää nykyisiä seurantaprosesseja ja -välineitä ja tuo selkeää lisäarvoa edistämällä ylöspäin tapahtuvaa sosiaalista lähentymistä.

1.5

Paras tapa ottaa menettely käyttöön on edetä vaiheittain ja ottaa tarvittaessa perustaksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin ja sen toimintasuunnitelmaan pohjautuvat nykyiset sosiaalisten tulosten seuraamisen menettelyt ja järjestelmät.

1.6

1.7

ETSK suosittaa, että sosiaalista epätasapainoa koskeva menettely sisällytetään talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon sen eri vaiheissa. Komission ja neuvoston olisi käytettävä yhteistä työllisyysraporttia, maaraportteja ja tapauskohtaisia perusteellisia tarkasteluja tunnistaakseen ja korjatakseen sosiaalisen epätasapainon tilanteita. Maakohtaisissa suosituksissa olisi käsiteltävä maaraportissa määriteltyä sosiaalista epätasapainoa johdannon erillisessä kohdassa ja itse suosituksissa. Suosituksissa olisi kannustettava jäsenvaltioita toteuttamaan konkreettisia uudistuksia, jotka komission analyysin sekä jäsenvaltioiden, niiden työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden arvioiden mukaan todennäköisimmin parantaisivat tilannetta kriittisiksi määritellyillä aloilla. Tämän johdosta asianomaisten jäsenvaltioiden olisi työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita kuultuaan ehdotettava aloitteita ja uudistuksia, jotka toteutettaisiin havaittujen kriittisten tilanteiden korjaamiseksi. Suunnitelmaan voitaisiin myös sisällyttää arvio toteutettavien aloitteiden ja kyseisen jäsenvaltion noudattamien makrotalous- ja finanssipolitiikkojen välisestä johdonmukaisuudesta, jotta voitaisiin varmistaa oikea tasapaino taloudellisen, sosiaalisen ja finanssipoliittisen ulottuvuuden välillä.

1.8

2. Yleistä

2.1

Käsillä oleva lausunto on vastaus puheenjohtajavaltio Espanjan ETSK:lle esittämään pyyntöön laatia valmisteleva lausunto sosiaalista epätasapainoa koskevasta menettelystä. ETSK:n tehtävänä on vastata seuraaviin kysymyksiin: i) Mikä on ETSK mielestä paras keino kehittää sosiaalista epätasapainoa koskevaa menettelyä mekanismina kasvavan sosiaalisen eriarvoisuuden havaitsemiseksi ja seuraamiseksi EU:ssa? ii) Miten menettely voidaan parhaiten sisällyttää nykyiseen institutionaaliseen rakenteeseen ja talouspolitiikan EU-ohjausjakson järjestelmään huolehtien samalla sen mahdollisen käyttöönoton aiheuttaman hallinnollisen taakan keventämisestä? iii) Miten Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari voidaan kytkeä sosiaalista epätasapainoa koskevan menettelyn perustamisen seurauksena luotavaan seurantajärjestelmään? iv) Miten nykyistä talouden ohjausprosessia voidaan käyttää vahvistamaan talouspolitiikan EU-ohjausjakson makrotaloudellisten ja sosiaalisten näkökohtien välistä johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä?

2.2

Oikeudenmukaisen vihreän ja digitaalisen siirtymän saavuttamiseksi ja covid-19-pandemian kielteisten vaikutusten lieventämiseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota sosiaalisen eriarvoisuuden syihin ja pyrittävä tasapainottamaan sosiaalista osallisuutta edistävää taloudellista ja sosiaalista kehitystä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin pohjalta (1).

2.3

Belgia ja Espanja ehdottivat toukokuussa 2021 pidetyssä Porton sosiaalialan huippukokouksessa, että tarkistettua sosiaali-indikaattoreiden tulostaulua laajennettaisiin niin, että siihen liitettäisiin varoitusmekanismi, joka voisi käynnistää jatkotoimia ja johtaa keskusteluihin komission ja ministerien tasolla, varoitusmekanismia koskevassa kertomuksessa esitetyn makrotalouden epätasapainoa koskevan lähestymistavan pohjalta (2).

2.4

Keskustelua talouspolitiikan EU-ohjausjakson sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisesta sosiaalista epätasapainoa koskevalla menettelyllä jatkettiin työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvostossa loka- ja joulukuussa 2021, ja puheenjohtajavaltio Ranska sisällytti sen keskusteluihin ja asialistalle vuoden 2022 alkupuoliskolla. Keskustelujen tulokset mainittiin työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvostossa 16. kesäkuuta 2022.

2.5

EU ja jäsenvaltiot ovat sopineet Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon yhteydessä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevasta toimintasuunnitelmasta, jolla on kolme yleistavoitetta ja joukko toissijaisia tavoitteita. Kukin jäsenvaltio asettaa myös omat tavoitteensa. Lisäksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa seurataan käyttäen sosiaali-indikaattoreiden tulostaulua (3), joka sisältää sekä pääasiallisia että toissijaisia indikaattoreita. Seurannan pohjalta määritetään jäsenvaltioiden asema suhteessa keskiarvoon indikaattorien kattamilla aloilla. Näin voidaan yksilöidä ne Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin alat, jotka edellyttävät toimia tietyissä maissa (sosiaalisesti kriittiset tilanteet).

2.6

Talouspolitiikan EU-ohjausjakso (4) on prosessi, jossa koordinoidaan EU:n ja jäsenvaltioiden politiikkoja, jotka koskevat taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien tavoitteiden saavuttamisen välineitä. EU-ohjausjaksossa otetaan huomioon myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari, sen täytäntöönpanoa koskeva suunnitelma ja sosiaalisten tulosten seuranta.

3. Kohti ylöspäin tapahtuvaa sosiaalista lähentymistä

3.1

ETSK katsoo, että tilanteessa, jossa käynnissä on useita kriisejä sekä mahdollisuus uusien kriisien syntymiseen ja taloudelliseen ja sosiaaliseen epätasapainoon, on tarpeen pohtia uudelleen EU:n sosiaalipoliittisen ohjausjärjestelmän välineistöä ylöspäin tapahtuvan sosiaalisen lähentymisen saavuttamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi (5). Vuonna 2002 eurooppalaisista oli suurempi osuus eri mieltä tai täysin eri mieltä (37 %) kuin samaa mieltä (35 %) siitä, että ihmisillä on omassa maassaan mahdollisuus saada se, mitä he ansaitsevat (6).

3.2

ETSK:n pitää taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien tavoitteiden saavuttamista samanaikaisesti osana kokonaisvaltaista ylöspäin tapahtuvaa lähentymistä suurena haasteena. Viime vuosina on kehitetty finanssipoliittisen ja makrotaloudellisen ohjauksen menettelyjä sekä ympäristöpoliittisen ohjauksen menettelyjä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, samoin kuin niiden välistä koordinointia. EU:n ohjausjärjestelmän sosiaalinen ulottuvuus on jäänyt sivuosaan tässä kehittämisessä ja koordinoinnissa.

3.3

Energiaan, muuttoliikkeeseen, sotaan, ilmastoon ja covid-19-pandemian jälkeiseen aikaan liittyvien kriisien tilanteessa Eurooppa tarvitsee vahvaa taloudellista ja sosiaalista johtajuutta sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla. ETSK suosittaakin, että sosiaalista epätasapainoa koskeva menettely pannaan täytäntöön seuranta- ja koordinointimekanismina, mikä auttaisi saavuttamaan paremmin sosiaaliset ja taloudelliset tavoitteet ja edistäisi samalla sosiaalista lähentymistä EU:ssa.

3.4

Euroopan komission ja jäsenvaltioiden olisi harkittava nykyisten rahastojen (mukaan lukien ERI-rahastot, elpymis- ja palautumistukiväline ja muut) varojen kohdentamista koskevien sääntöjen joustavoittamista, jotta niitä voidaan mukauttaa nopeasti nykyisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja kriittisiin tilanteisiin, joita on havaittu muun muassa sosiaalista epätasapainoa koskevassa menettelyssä. Covid-19, Ukrainan sota, elinkustannusten nousu sekä ilmasto- ja muuttoliikekriisi edellyttävät kansallisella ja tarpeen mukaan EU:n tasolla parempaa reagointia kriisien ja uudenlaisen syrjäytymisen pitkän aikavälin vaikutuksiin. Elinkustannusten nousu on tällä hetkellä kiireellisin huolenaihe 93 prosentille eurooppalaisista, ja köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen ovat suurimmat huolenaiheet 82 prosentille (7). Eurobarometri-tutkimus osoittaa, että 78 prosenttia eurooppalaisista on sitä mieltä, että keskeisten sosiaalipolitiikkojen julkisia kokonaismenoja olisi kasvatettava (8).

4. Vastauksia puheenjohtajavaltio Espanjan kysymyksiin

4.1

ETSK ehdottaa, että sosiaalinen epätasapaino määritellään sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun avulla havaituksi kriittiseksi tilanteeksi ja selväksi poikkeamaksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamisesta. Sosiaalisten tulosten mittausmenetelmän laatua olisi parannettava, jotta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteet ja monivuotiset suuntaukset voidaan ottaa kattavasti huomioon. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamisen edistymisen mittaamisessa olisi käytettävä ainoastaan luotettavia ja vertailukelpoisia indikaattoreita.

4.2

4.3

Sosiaalista epätasapainoa koskevan menettelyn tavoitteena on parantaa koordinointia EU:n ja jäsenvaltioiden välillä pyrittäessä ylöspäin tapahtuvaan sosiaaliseen lähentymiseen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden mukaisesti. ETSK katsoo, että menettely on jo pantu osittain täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman ja sen vuoden 2030 tavoitteiden sekä sosiaalisten tulosten seurannan puitteissa. ETSK on kuitenkin huolissaan siitä, että sosiaalisten investointien ja uudistusten puuttuminen niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun mukaan kriittisessä sosiaalisessa tilanteessa, haittaa näiden tavoitteiden saavuttamista. Tällaiset tilanteet vaarantavat Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamisen ja ylöspäin tapahtuvan sosiaalisen lähentymisen, ja niihin olisi tästä syystä kiinnitettävä erityistä huomiota sosiaalista epätasapainoa koskevassa menettelyssä.

4.4

ETSK katsoo, että menettelyä olisi pidettävä yhtä tärkeänä kuin vakaus- ja kasvusopimusta tai makrotalouden epätasapainoa koskevaa menettelyä. Menettely voi parantaa entisestään sosiaalipoliittisen ohjausjärjestelmän saavutuksia, kun hyödynnetään tehokkaammin olemassa olevia prosesseja ja tapoja mitata sosiaalista lähentymistä ja kehitetään tarvittaessa uusia. Makrotalouden epätasapainoa koskevaa menettelyä ja sosiaalista epätasapainoa koskevaa menettelyä olisi koordinoitava, eivätkä ne saisi mennä päällekkäin.

4.5

ETSK huomauttaa, että Euroopan unionilla ja jäsenvaltioilla on erilaiset toimivaltuudet sosiaalipolitiikan muotoilussa työn, koulutuksen, terveyden ja sosiaalisen suojelun aloilla, jotka kuuluvat Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin piiriin. Pääasiallinen toimivalta ja vastuu tällä alalla on jäsenvaltioilla eli hallituksilla ja alue- ja paikallisviranomaisilla sekä eri sidosryhmillä, kuten työntekijä- ja työnantajajärjestöillä ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla. EU:n ja jäsenvaltioiden välisen toimivallanjaon seurauksena Euroopan unioni toteuttaa kyseisillä aloilla koheesiopolitiikan ja sen sosiaalisten painopisteiden puitteissa monia koordinointi-, sääntely- ja rahoitusaloitteita.

4.6

ETSK:n mielestä sosiaalista epätasapainoa koskeva menettely on mahdollista panna täytäntöön EU:n nykyisessä oikeudellisessa tilanteessa. EU:lla on tärkeitä sosiaalisia tehtäviä, ja se voi toteuttaa niitä julistuksin (Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja sen toimintasuunnitelma), suosituksin, rahoitusvälinein (esim. sosiaalinen ehdollisuus ja koheesiopolitiikan sosiaaliset painopisteet) ja koordinointivälinein (talouspolitiikan EU-ohjausjakso ja sosiaalisten tulosten seuranta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin pohjalta). Tässä lähestymistavassa otetaan huomioon eri tasojen omat toimivaltuudet sekä eri sidosryhmien eli työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden rooli. Sosiaalista epätasapainoa koskeva menettely voi tukea poliittisia päättäjiä heidän pyrkimyksissään saavuttaa ylöspäin tapahtuva sosiaalinen lähentyminen ja vähentää eriarvoisuutta. Siinä olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden ja eri sidosryhmien yhdessä määrittelemät asiaankuuluvat sosiaaliset ulottuvuudet.

4.7

Jos menettely kytketään asianmukaisesti olemassa oleviin mekanismeihin, kuten EU-ohjausjaksoon ja erityisesti sosiaali-indikaattoreiden tulostauluun, se voi auttaa hyödyntämään olemassa olevia saavutuksia eli Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevaa toimintasuunnitelmaa ja sosiaalisten tulosten seurantaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin pohjalta.

4.8

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen ETSK katsoo, että ensimmäisenä askeleena menettelyn kehittämisessä olisi oltava muutosten tekeminen periaatteisiin, jotka ohjaavat Euroopan komissiota sen laatiessa yhteistä työllisyysraporttia, maaraportteja ja maakohtaisia suosituksia EU-ohjausjakson yhteydessä.

4.9

Yhteiseen työllisyysraporttiin ja maaraportteihin olisi sisällytettävä erillinen osio, jossa käsitellään ylöspäin tapahtuvan sosiaalisen lähentymisen vaarantavaa sosiaalista epätasapainoa ja mainitaan alat, jotka on määritelty kriittisiksi sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun seurannassa. Tämä koskee siis vain jäsenvaltioita, joissa on havaittu kriittisiä aloja.

4.10

4.11

Maakohtaisissa suosituksissa olisi käsiteltävä maaraportissa määriteltyä sosiaalista epätasapainoa johdannon erillisessä kohdassa ja itse suosituksissa. Suosituksissa olisi kannustettava jäsenvaltioita toteuttamaan konkreettisia uudistuksia, jotka komission analyysin sekä jäsenvaltioiden, niiden työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden arvioiden mukaan todennäköisimmin parantaisivat tilannetta kriittisiksi määritellyillä aloilla. Tämän johdosta asianomaisten jäsenvaltioiden olisi työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita kuultuaan ehdotettava aloitteita ja uudistuksia, jotka olisi toteutettava havaittujen kriittisten tilanteiden korjaamiseksi. Tällainen aloitteita ja uudistuksia koskeva suunnitelma voisi myös sisältää arvion toteutettavien aloitteiden ja kyseisen jäsenvaltion noudattamien makrotalous- ja finanssipolitiikkojen välisestä johdonmukaisuudesta, jotta voitaisiin varmistaa oikea tasapaino taloudellisen, sosiaalisen ja finanssipoliittisen ulottuvuuden välillä.

4.12

EU:n olisi otettava käyttöön uusia ja paremmin rahoitettuja välineitä sosiaalista epätasapainoa koskevasta menettelystä ja EU-ohjausjakson suosituksista tiedottamiseksi suoraan jäsenvaltioiden kansalaisille, jotta voidaan lisätä avoimuutta ja vaikuttaa jäsenvaltioiden tilanteisiin.

4.13

Alaspäin tapahtuvan lähentymisen välttämiseksi liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kohteena olevien jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä uudistus- ja investointisuunnitelma kriittisiksi määritellyille aloille. Tällaisessa tilanteessa kyseessä olevalla jäsenvaltiolla tulisi olla oikeus neuvotella uudelleen muiden rahastojen, tarvittaessa myös elpymis- ja palautumistukivälineen, menosuunnitelmista yhteisymmärryksessä komission kanssa.

4.14

Edellä ehdotetusta sosiaalista epätasapainoa koskevan menettelyn kehittämisen ensimmäisestä askeleesta aiheutuu mahdollisimman vähän analyyttista ja hallinnollista lisätyötä EU:lle ja jäsenvaltioille. Se ei aiheuta lisäraportointia kaikille jäsenvaltioille, eikä siinä ehdoteta uusia seuranta- ja raportointimenettelyjä jo käytössä olevien lisäksi.

4.15

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria varten kehitetty sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun nykyinen seurantajärjestelmä on jo luotu, ja se perustuu monitahoiseen menetelmään laajan indikaattorivalikoiman tulkitsemiseksi. Indikaattorit vastaavat Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin pääaloja. Lisäksi seurataan edistymistä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamisessa. Sosiaalista epätasapainoa koskeva menettely olisi sisällytettävä nykyiseen EU-ohjausjaksoon, ja siinä olisi hyödynnettävä olemassa olevia indikaattoreita (sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu).

4.16

Menettelyn täytäntöönpanon seuraavassa vaiheessa olisi kehitettävä mittauksen ja indikaattorien soveltamisalaa ylöspäin tapahtuvan sosiaalisen lähentymisen yhteydessä hyväksytyn sosiaalisen epätasapainon määritelmän mukaisesti.

4.17

Sosiaalista epätasapainoa koskevaa menettelyä käsittelevissä tulevissa analyyseissa ja kuulemisissa olisi saatava vastauksia siihen, missä määrin sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun seurantaindikaattorit vastaavat kaikkia Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteita ja missä määrin ja miten kriittisiksi määritellyt alat voivat haitata ylöspäin tapahtuvaa sosiaalista lähentymistä.

4.18

Jäsenvaltioiden yleisillä olosuhteilla, myös taloudellisella ulottuvuudella, on perustavanlaatuinen vaikutus niiden asukkaita koettelevien sosiaalisten ongelmien laajuuteen ja dynamiikkaan ja siten myös ylöspäin tapahtuvaan sosiaaliseen lähentymiseen. Jos hyvä sosiaalinen tuloskunto edellyttää hyvää taloudellista tuloskuntoa, koordinointimekanismit, jotka takaavat taloudellisen suorituskyvyn (vakaus- ja kasvusopimus ja makrotalouden epätasapainoa koskeva menettely) ovat ratkaisevan tärkeitä sosiaaliselle tuloskunnolle. ETSK:n ehdottamassa sosiaalista epätasapainoa koskevan menettelyn kehittämisen ensimmäisessä vaiheessa otetaan huomioon edellä mainittu lähestymistapa, joka on perustana finanssipoliittisen ja makrotaloudellisen ohjausjärjestelmän logiikalle EU:ssa.

5. Sosiaalista epätasapainoa koskevan menettelyn kehittämisen haasteet ja painopisteet

5.1

Komission, neuvoston, jäsenvaltioiden, työmarkkinaosapuolien ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden olisi analysoitava menettelyn kehittämistä osana EU:n ja jäsenvaltioiden politiikkojen yhdennettyä koordinointijärjestelmää talouspolitiikan EU-ohjausjakson puitteissa mutta myös muita EU:n välineitä ja keskusteltava siitä tarkemmin pyrkien siihen, että menettely otettaisiin käyttöön samaan aikaan kun finanssipoliittista ja makrotaloudellista ohjausjärjestelmää uudistetaan (9).

5.2

Sosiaalista epätasapainoa koskevan menettelyn täytäntöönpanon ja kehittämisen poliittista, hallinnollista ja taloudellista toteutettavuutta olisi tarkasteltava yksityiskohtaisemmin. Olisi huolehdittava siitä, että vältetään päällekkäisiä menettelyjä, että byrokratia pidetään minimissä ja että työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot osallistetaan aidosti tähän prosessiin.

5.3

ETSK korostaa, että työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston roolia olisi lujitettava sosiaalista epätasapainoa koskevassa menettelyssä, jotta voidaan vahvistaa välineen tulosten poliittista hyväksyntää. Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston osallistuminen voitaisiin varmistaa antamalla prosessin päätteeksi neuvoston päätelmät sosiaalista epätasapainoa koskevasta menettelystä.

5.4

ETSK korostaa, että sosiaalista epätasapainoa koskevan menettelyn täytäntöönpanon kannalta on oleellisen tärkeää hyödyntää konkreettisia käytännön johtopäätöksiä sosiaalisten tulosten seurannasta ja siitä, missä määrin EU:n sosiaaliset tavoitteet on saavutettu jäsenvaltioissa.

Ensimmäinen johtopäätös koskee finanssipoliittisen ja makrotaloudellisen ohjausjärjestelmän ja sosiaalista epätasapainoa koskevan menettelyn välistä koordinointia. Jäsenvaltioiden, joihin sovelletaan liiallisen alijäämän menettelyä ja/tai jotka ovat makrotalouden epätasapainon vaarassa ja joilla on havaittu sosiaali-indikaattoreiden tulostaulussa kriittisiä aloja ja jotka ovat poikenneet sosiaalisten tavoitteiden saavuttamisesta, olisi saatava selkeä viesti siitä, että EU tukee sosiaalisia uudistuksia ja investointeja kriittisiksi määritellyillä sosiaalialoilla. Kukin jäsenvaltio voi oman harkintansa mukaan ehdottaa sopivimpia ratkaisuja ja lähestymistapoja kriittisten alojen korjaamiseksi.

Toinen käytännön johtopäätös koskee ensimmäisen johtopäätöksen soveltamista EU-ohjausjakson yhteydessä (10). Euroopan komission olisi sisällytettävä maaraporttien erilliseen osioon analyysi sosiaalisesta epätasapainosta sosiaalisten tulosten ja sosiaalisten tavoitteiden saavuttamisen seurannan pohjalta. Sen olisi otettava tämä huomioon myös kansallisissa suosituksissa sekä johdanto-osassa että itse suosituksissa.

Prosessissa olisi turvattava työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden rooli.

Bryssel 27. huhtikuuta 2023.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Oliver RÖPKE

(1) EUVL C 286, 16.7.2021, s. 13.

(2) Belgian-Spanish Non Paper ahead of the Porto Social Summit

(3) Eurostat: https://ec.europa.eu/eurostat/web/european-pillar-of-social-rights/overview

(4) ETSK:n lausunto aiheesta Eurooppalainen ohjausjakso ja koheesiopolitiikka – Kohti vuoden 2020 jälkeistä uutta EU:n strategiaa (EUVL C 353, 18.10.2019, s. 39).

(5) EUVL C 14, 15.1.2020, s. 1.

(6) Eurobarometri, 2023, Fairness, Inequality and Inter-Generational Mobility

(7) EP Autumn 2022 Survey

(8) Eurobarometri, 2023, Fairness, Inequality and Inter-Generational Mobility

(9) ETSK:n lausunto aiheesta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari (EUVL C 125, 21.4.2017, s. 10).

(10) ETSK:n lausunto aiheesta Eurooppalainen ohjausjakso ja koheesiopolitiikka – Kohti vuoden 2020 jälkeistä uutta EU:n strategiaa (EUVL C 353, 18.10.2019, s. 39).

29.6.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/64

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Osaamisen ja taitojen kehittäminen vihreän ja digitaalisen siirtymän yhteydessä”

(puheenjohtajavaltio Ruotsin pyytämä valmisteleva lausunto)

(2023/C 228/08)

Esittelijä:	Maria del Carmen BARRERA CHAMORRO
Yhteisesittelijä:	Justyna Kalina OCHĘDZAN

Neuvoston puheenjohtajavaltion Ruotsin lausuntopyyntö	14.11.2022 päivätty kirje
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla valmisteleva lausunto
Vastaava jaosto	Työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus -jaosto
Hyväksyminen jaostossa	3.4.2023
Hyväksyminen täysistunnossa	27.4.2023
Täysistunnon numero	578
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	149/0/0

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) panee merkille, että eriarvoisuus työmarkkinoilla on lisääntynyt digitalisaation johdosta. Erityisesti on nähtävissä, että keskitason osaamista vaativien keskipalkkaisten työpaikkojen määrä vähenee automatisoinnin seurauksena, kun taas matalapalkkaiset matalan osaamistason työpaikat lisääntyvät. Korkeampaa pätevyyttä vaativien korkeapalkkaisten tehtävien odotetaan myös lisääntyvän, mikä merkitsee osaamisvaatimusten kiristymistä (1). ETSK toteaa niin ikään, että työvoimapula ja osaamisvaje vaivaavat yhä pahemmin monia eri aloja. ETSK katsoo, että tosiasiallisilla koulutusmahdollisuuksilla on ratkaisevan tärkeä merkitys pyrittäessä auttamaan yrityksiä ja työntekijöitä vastaamaan tähän haasteeseen ja että koulutukseen pääsy on ensiarvoisen tärkeää myös digitalisaatiosta johtuvan eriarvoisuuden ehkäisemiseksi työmarkkinoilla.

1.2

ETSK katsoo, että siirtymien toteutuminen ei saisi perustua irtisanomisiin tai työmarkkinoiden kannalta radikaaleihin toimenpiteisiin. Komitea kehottaakin Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita luomaan järjestelmiä, jotka ulkoisten siirtymien sijaan suosivat sisäisiä siirtymiä eli sitä, että yritykset antavat työntekijöilleen koulutusta tarvittavissa taidoissa ja välttävät siten sellaisten työntekijöiden irtisanomisen, joilta kyseiset taidot puuttuvat.

1.3

Koulutus on jokaisen yksilön elinaikainen ihmisoikeus. ETSK kehottaa siksi jäsenvaltioita vahvistamaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti elinikäisen oppimisen oikeudet (kansalliset työelämän suhteita säätelevät järjestelmät ja koulutuskäytännöt huomioon ottaen), jotka tarjoavat kaikille kansalaisille mahdollisuuksia henkilökohtaiseen ja ammatilliseen oppimiseen ja kehittymiseen ja tekevät tästä keskeisen koulutuspolitiikkaa ohjaavan periaatteen.

1.4

ETSK vaatii, että mahdollisuudesta hankkia kaikki taidot, joita tarvitaan digitaalisen ja vihreän siirtymän haasteisiin vastaamiseksi, tehdään kaikille kuuluva todellinen oikeus, joka perustuu digitaalista ja vihreää osaamista ja ympäristökestävyyttä koskevaan validoituun ja sertifioituun koulutukseen. Tätä varten osaamisen hankkimiseen tähtäävään koulutukseen tulisi yhdistää palkallinen koulutusvapaa kansallisen lainsäädännön ja kansallisten sopimusten mukaisesti.

1.5

ETSK katsoo, että Euroopan komission tähänastiset digitaalisia ja vihreitä taitoja koskevat aloitteet ovat riittämättömiä ja työmarkkinaosapuolten osallisuus niissä on liian vähäistä. Komitea kehottaa siksi sisällyttämään vuodet 2021–2027 kattavaan EU:n digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaan tehokkaita strategioita koulutuksen parantamiseksi ja työssä olevien ja työttömien työntekijöiden taitojen mukauttamiseksi kaikilla aloilla yritysten koosta riippumatta ja ottamaan työmarkkinaosapuolet mukaan tähän työhön. Jäsenvaltioiden työmarkkinaosapuolten olisi jatkettava digitalisaatiota koskevan eurooppalaisen puitesopimuksen täytäntöönpanoa kansallisella tasolla (2). ETSK korostaa työehtosopimusneuvottelujen roolia koulutusohjelmien muotoilun ja mukauttamisen välineenä.

1.6

ETSK katsoo, että toimivaltaisten viranomaisten tulisi paitsi vahvistaa myös sertifioida digitaalisia ja vihreitä taitoja ja osaamista koskeva koulutus.

1.7

ETSK kehottaa komissiota laatimaan vuoteen 2030 mennessä vuotuisen indikaattorin, joka antaa tietoa niiden aikuisten ja työntekijöiden – ja etenkin nuorten – määrästä, jotka osallistuvat vihreään osaamiseen, ympäristötietoisuuteen sekä ekologista ja ympäristövastuuta koskevaan osaamiseen liittyviin koulutuksiin. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä huomiota pk-yritysten tarpeisiin sovitettujen yksinkertaisten välineiden saatavuuteen.

1.8

ETSK kehottaa edistämään ja helpottamaan nykyisten koulutusohjelmien mukauttamista niin, että niihin sisällytetään digitaalisessa ja vihreässä siirtymässä tarvittavia taitoja.

1.9

ETSK pitää olennaisen tärkeänä, että ryhdytään toteuttamaan jäsenvaltioiden työmarkkinoiden ja yhteiskuntien tulevien koulutustarpeiden ennakointikyvyn strategista seurantaa, jotta voidaan välttää aukkoja vihreän ja digitaalisen osaamisen alalla ja vahvistaa EU:n kilpailukykyä.

1.10

ETSK toteaa, että digitaalisten perustaitojen tasoissa on suuria eroja, jotka koskevat erityisesti heikommassa asemassa olevia ryhmiä ja suurta määrää aikuisia, erityisesti ikääntyneitä. Digitaalinen kuilu on tosiasia, minkä vuoksi digitaalisten taitojen suunnittelussa olisi otettava paremmin huomioon ikääntyneiden ja muiden heikommassa asemassa olevien ryhmien koulutus mm. mukauttamalla koulutusta tarvittaessa heidän tarpeisiinsa sen varmistamiseksi, että ketään ei jätetä jälkeen digitaalisessa ja vihreässä siirtymässä. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota naisten osallistamiseen, kun otetaan huomioon sukupuolten välinen kuilu mahdollisuuksissa osallistua digitaaliseen ja vihreään siirtymään sopeutumista tukevaan koulutukseen.

1.11

Jotta siirtymä olisi oikeudenmukainen, on ETSK:n mukaan varmistettava, että kaikilla on mahdollisuus parantaa päivittäisiin askareisiin liittyviä digitaalisia perustaitojaan sekä kykyään ymmärtää kyberturvallisuuteen, digitaaliseen viestintään, tietoturvaan, henkilötietojen ja yksityisyyden suojaan verkossa sekä disinformaation vaaroihin liittyviä kysymyksiä.

2. Yleistä

2.1

Elämme muutosten ja siirtymien aikaa. Toisiaan seuraavien kriisien ohella yrityksillä, työvoimalla ja kansalaisilla on samanaikaisesti vastassaan merkittäviä haasteita, kuten digitaalisen ja vihreän siirtymän aiheuttamat työmarkkinoiden nopeat muutokset. Samalla esiin nousee erilaisia digitaaliseen ja vihreään siirtymään liittyviä uusia ammatteja, nykyiset työpaikat muuttuvat ja syntyy uusia työpaikkoja. Työntekijöille on annettava välineet, joiden avulla he pystyvät hallitsemaan näitä muutoksia ja varautumaan niihin, samalla kun yritysten on voitava pysyä tuottavina ja kilpailukykyisinä.

2.2

Nämä haasteet ilmenevät työelämän kaikilla tasoilla ja kaikissa vaiheissa ja koskevat näin ollen niin nuoria kuin aikuisia ja yhtä lailla matalan tai keskitason koulutuksen saaneita kuin korkeasti koulutettuja. Huomattakoon, että eräät perinteisesti alhaisen osaamistason työtehtävät edellyttävät nykyään digitaalista koulutusta, koska työhön pääsyn tavat ovat muuttumassa. Lisäksi tämä vaikuttaa erityisesti naisiin, sillä sukupuolten välinen digitaalinen kuilu kasvaa edelleen. Ollaan siirtymässä perinteiseen suulliseen yhteydenpitoon perustuvista työnhakutavoista työtarjouksiin, jotka ovat saatavilla ainoastaan erityisillä verkkosivuilla tai digitaalisilla alustoilla. Digitaalisten perustaitojen opetus tulee siksi ulottaa koko väestöön.

2.3

ETSK toteaa, että yksi covid-19-kriisin seurauksista on ollut eriarvoisuuden lisääntyminen työmarkkinoilla erityisesti etätyön lisääntymisen vuoksi (3). Tietyissä ammateissa, joissa tyypillisesti tehdään matalan osaamis- ja palkkatason työtä, ei tavallisesti voi tehdä etätyötä, kun taas tietyissä korkeampaa osaamistasoa edellyttävissä ammateissa – erityisesti toimistotyössä –, jotka usein ovat parempipalkkaisia, on etätyömahdollisuus. Tästä syystä etätyöhön on liityttävä mahdollisuus kehittää digitaalisia ja ympäristöön liittyviä taitoja, jotta ei lisättäisi eriarvoisuutta ja jotta nekin, jotka eivät voi tehdä etätyötä, pääsevät osallistumaan tällaiseen etätyökoulutukseen.

2.4

ETSK toteaa, että työmarkkinoilla vallitsee yhä suurempi epätasapaino, joka liittyy etenkin suureen digitaaliseen kuiluun. Ilmiössä on kyse siitä, että keskitason osaamista vaativien keskipalkkaisten työpaikkojen määrä vähenee automatisoinnin seurauksena, kun taas matalapalkkaiset matalan osaamistason työpaikat sekä korkeaa pätevyyttä vaativat korkeapalkkaiset tehtävät lisääntyvät. ETSK korostaa, että eriarvoisuuden lisääntyminen vaarantaa eurooppalaisen hyvinvointivaltion ylläpitämisen.

2.5

ETSK huomauttaa, että Euroopalla on vastassaan merkittävä väestönkehityksen haaste ja työikäisen väestön väheneminen. Tämä lisää osaltaan tuntuvaa työvoima- ja osaamisvajetta kaikilla talouden aloilla ja eri taitotasoilla, joten näiden vajeiden poistamiseen tarvitaan ihmisiä kaikilla osaamisen tasoilla. Näiden puutteiden ratkaisemiseksi on taattava työntekijöiden täydennys- ja uudelleenkoulutus sekä kannustettava liitännäistoimien avulla työelämän ulkopuolella olevia ja työttömiä osallistumaan työmarkkinoille. Tässä yhteydessä on otettava huomioon myös lähestymistavat, joita sovelletaan muuttoliikepolitiikoissa.

2.6

ETSK katsoo, että siirtymien toteutuminen ei saisi perustua irtisanomisiin tai työmarkkinoiden kannalta radikaaleihin toimenpiteisiin. Järjestelmän tulee palkita ulkoisten siirtymien sijaan sisäisistä siirtymistä, toisin sanoen siitä, että yritykset antavat työntekijöilleen koulutusta tarvittavissa taidoissa ja välttävät siten sellaisten työntekijöiden irtisanomisen, joilta kyseiset taidot puuttuvat. Tämän toteuttaminen on erityisen vaikeaa pk-yrityksille, jotka tarvitsevat siirtymiseen jäsenvaltioilta asianmukaista taloudellista tukea.

2.7

ETSK huomauttaa, että etätyön yleistymisen myötä työmarkkinat muuttuvat maailmanlaajuisesti joustavammiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että eurooppalaisten yritysten on mahdotonta kilpailla alhaisilla työvoimakustannuksilla, koska muiden maiden alhaiset elinkustannukset ja valuuttojen heikkous Euroopan valuuttaan nähden heikentävät eurooppalaisen työvoiman kilpailukykyä. Näin ollen ainoa mahdollisuus on kilpailla eurooppalaisten työntekijöiden laajemmilla ja paremmilla taidoilla ja osaamisella.

2.8

Erityyppisissä sopimussuhteissa olevien työntekijöiden on tärkeää päästä koulutukseen, jotta heidän on helpompi ylläpitää taitojaan ja työllistettävyyttään työmarkkinoiden uudenlaisessa tilanteessa.

2.9

ETSK toteaa, että aika, joka kuluu uuden osaamisen ilmaantumisesta siihen, kun sen kysyntä työmarkkinoilla on kasvanut suureksi, käy yhä lyhyemmäksi. Tämä edellyttää huomattavaa mukautumiskykyä, ennakointia ja koulutukseen pääsyyn liittyvän byrokratian vähentämistä julkisissa laitoksissa. Hallitusten, työmarkkinaosapuolten, koulutuksen tarjoajien ja kansalaisyhteiskunnan välistä yhteistyötä on vahvistettava, ja siinä yhteydessä on tärkeää saattaa opetussuunnitelmat ajan tasalle oikea-aikaisesti ja tehokkaasti, jotta voidaan vastata uusiin ja esiin nouseviin osaamistarpeisiin.

2.10

ETSK panee merkille, että Euroopan työmarkkinoilla on paljon työpaikkoja, joissa työ on rutiininomaista ja yksinkertaista, ja että tästä johtuen 55 prosenttia EU-maiden aikuisista työntekijöistä ei työssään hyödynnä taitojaan täysimittaisesti ja 28 prosentilla on korkeampi pätevyys kuin mitä heidän työtehtävänsä edellyttävät. On huomattava, että inhimillisen pääomapotentiaalin ”haaskaus” johtaa merkittäviin palkanmenetyksiin ja vähentää työntekijöiden hyvinvointia. Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen Cedefopin raporteissa korostetaan, että rekrytointivaikeudet ja osaamisen kohtaanto-ongelmat saattavat johtua osin työpaikkojen heikosta laadusta (4).

2.11

Talouden digitalisaatiossa ei pitäisi keskittyä ainoastaan siihen, miten voidaan lisätä kaikkien työntekijöiden digitaalisia perustaitoja, vaan huomiota tulisi kiinnittää myös olemassa olevien taitojen digitalisointiin ja mahdollisuuksiin hankkia kehittyneempiä digitaalisia taitoja. On kohdistettava toimia siihen, että perinteiset taidot muunnetaan digitaaliseen maailmaan soveltuviksi. Digitalisoitujen taitojen käsite on monialainen ja viittaa kykyyn integroida digitaaliset näkökohdat muihin taitoihin. Tämä edellyttää sekä riittävää osaamista ja tietämystä digitaalisesta maailmasta että riittävää koulutusta konkreettisen ammattiosaamisen alalla.

2.12

Vihreä siirtymä on työmarkkinoiden ja tarvittavan osaamisen kannalta aivan yhtä suuri haaste. Kaikilla aloilla on edessä toimintatavan muutos, jonka aiheuttajina ovat välttämätön hiilestä irtautuminen sekä liiketoimintamallien mukauttaminen Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan liittyviin kestävyystarpeisiin (5). Euroopan parlamentin päätöslauselmassa korostetaan, että elinkeinostrategiassa olisi otettava huomioon vaikutukset työvoimaan sekä koulutus ja uudelleen- ja täydennyskoulutus. Näitä vaikutuksia olisi analysoitava yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa ja aina ennakointiin pyrkien, jotta voidaan välttää tahattomat vaikutukset työllisyyteen ja talouteen.

2.13

Digitaaliset ja ekologiset siirtymät edustavat vaikutuksiltaan 1900-luvun alun teolliseen vallankumoukseen verrattavissa olevaa vallankumousta. Digitalisaatio ja toimet, joita on välttämättä toteutettava, jotta teollisuus-, käsiteollisuus- ja maataloustuotanto, kaupallinen tuotanto sekä palvelutuotanto olisi mahdollisimman puhdasta, vaikuttavat ennen pitkää kaikkiin ammatteihin ja organisaatioihin. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä pk-yrityksiin ja mikroyrityksiin, joita on tuettava ja autettava niin inhimillisiä kuin taloudellisia voimavaroja ajatellen.

2.14

ETSK katsoo, että oikeudenmukaisen vihreän siirtymän toteutuminen kaikilla asiaankuuluvilla elinkeinoaloilla edellyttää vihreää osaamista koskevaa koulutusta ja opetusta. Esiin nousee kolme keskeistä haastetta:

—	nykyisen osaamisen mukauttaminen eri alojen hiilestä irtautumisprosesseihin liittyviin tarpeisiin ja uusiin energialähteisiin liittyviin haasteisiin

—	kaikissa kestäväpohjaisissa vihreissä työpaikoissa tarvittavaan osaamiseen liittyvä koulutus

—	tietoisuuden lisääminen hiilijalanjäljen pienentämiseksi työpaikalla.

2.15

Oikeudenmukaisen siirtymän toteuttamiseksi ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti kaikille ihmisille on niin työn puitteissa kuin sen ulkopuolella varmistettava yhtäläiset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen nykyisissä ja tulevissa ammateissa tarvittavan digitaalisen ja vihreän teknologian alalla. Työntekijöille olisi jäsenvaltioiden kansallisten ja alakohtaisten käytäntöjen mukaisesti annettava tarkoituksenmukaista tukea (joustavat työajat, koulutusvapaa jne.), jotta he voivat kehittää osaamistaan näissä taidoissa, ja yrityksille tulee antaa tätä varten taloudellista tukea.

3. Erityistä

3.1

Digitaalinen ja vihreä siirtymä muuttaa nykyisiä työpaikkoja ja luo uusia. Työpaikkojen laatu ja oikeudenmukaiset työ- ja palkkaehdot ovat edellytys sellaiselle oikeudenmukaiselle siirtymälle, joka mahdollistaa pitkällä aikavälillä digitalisaation ja hiilestä irtautumisen sekä talouden, tuottavuuden ja innovoinnin kestäväpohjaisen kasvun. Osaamisella on yritysten kilpailukykyä edistävänä tekijänä myös ratkaiseva merkitys uudelleenkoulutusaloitteita ja työntekijöiden tosiasiallisia koulutusmahdollisuuksia suunniteltaessa. Ainoa tapa saavuttaa nämä tavoitteet on uusien digitaalisten ja digitalisoitujen taitojen sekä vihreiden taitojen jatkuva elinikäinen oppiminen.

3.2

Kaikenikäisten ammatillinen kehitys on keskeisessä asemassa oikeudenmukaisen digitaalisen ja vihreän siirtymän varmistamisessa. ETSK kehottaakin sisällyttämään vuodet 2021–2027 kattavaan EU:n digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaan sekä ehdotuksiin digitaitoja ja digitaalista koulutusta koskeviksi neuvoston suosituksiksi tehokkaita strategioita koulutuksen parantamiseksi ja työssä käyvien sekä työttömien työntekijöiden taitojen mukauttamiseksi kaikilla aloilla yritysten koosta riippumatta. Digitaalisia taitoja koskeva koulutus olisi mukautettava kunkin ammatin ja alan tarpeisiin ottaen samalla huomioon työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen.

3.3

ETSK katsoo, että uusien taitojen oppiminen ja taitojen mukauttaminen uusiin digitaalisiin ja vihreisiin haasteisiin on koko yhteiskunnan yhteinen vastuu. Euroopan komissio toteaa tähän liittyen, että yritykset rahoittavat 90 prosenttia työpaikkakoulutuksesta (6). Valtioiden, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja yritysten olisi suunniteltava alakohtaisten järjestöjensä kautta ja myös yksittäin osaamisen kehittämistä tukevia strategioita digitalisaation vauhdittamiseksi ja ekologisiin haasteisiin vastaamiseksi. Hyviä esimerkkejä kansallisista rahoitusmekanismeista ja työehtosopimuksiin liittyvistä koulutusstrategioista olisi analysoitava perusteellisesti, ja niitä olisi jaettava hyvinä käytänteinä (7).

3.4

ETSK suhtautuu myönteisesti digitalisaatiota koskevaan eurooppalaiseen puitesopimukseen, jonka EAY, Business Europe, SGI Europe ja SMEUnited ovat allekirjoittaneet (8) ja jossa todetaan seuraavaa: ”Jos työnantaja pyytää työntekijää osallistumaan koulutukseen, joka liittyy suoraan yrityksen digitalisaatioon liittyvään toimintaan, koulutuksen maksaa työnantaja tai se maksetaan työehtosopimuksen tai kansallisen käytännön mukaisesti. Koulutus voi olla sisäistä tai ulkoista, ja se annetaan sekä työnantajalle että työntekijälle sopivassa sovitussa ajassa ja mahdollisuuksien mukaan työaikana. Jos koulutus järjestetään työajan ulkopuolella, on sovittava asianmukaisesta korvauksesta.” ETSK kehottaa ottamaan nämä periaatteet huomioon kehitettäessä digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaa 2021–2027.

3.5

3.6

ETSK kannattaa pieniä osaamiskokonaisuuksia koskevaa suositusta, joka sisältyy neuvoston suositukseen ympäristökestävyyttä koskevasta oppimisesta (9), mutta huomauttaa, että tällaisten osaamiskokonaisuuksien on täydennettävä täysiä tutkintoja ja todistuksia. Komitea huomauttaa lisäksi, että niiden laatu on paitsi vahvistettava myös taattava ja sertifioitava, jotta tällaisilla osaamiskokonaisuuksilla voisi olla merkitystä myös virallisen ja epävirallisen oppimisen validoinnissa.

3.7

ETSK katsoo, että osaamisen hankkimiseen tähtäävään koulutukseen tulisi oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi yhdistää palkallinen koulutusvapaa kansallisen lainsäädännön ja kansallisten sopimusten mukaisesti. Näin työntekijöillä tulisi olla mahdollisuus osallistua uusiin vihreisiin ja digitaalisiin työpaikkoihin liittyviin urakehitysohjelmiin ja -kursseihin ja samalla huolehtia työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisesta.

3.8

Viitaten Euroopan komission julkaisemaan kestävää kehitystä koskevaan eurooppalaiseen osaamiskehykseen (10), ”jonka avulla voidaan kehittää ja arvioida ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä koskevia tietoja, taitoja ja asenteita”, ETSK kehottaa komissiota laatimaan konkreettisia ratkaisuja, jotta työnhakijoilla ja työntekijöillä olisi tosiasialliset mahdollisuudet päästä laadukkaaseen ja osallistavaan ammatilliseen koulutukseen, jonka avulla he voivat hankkia vihreän ja digitaalisen siirtymän edellyttämät taidot. Koulutuksen tehokkuutta ja laatua olisi parannettava, jotta voidaan varmistaa korkeatasoinen, osallistava ja tasapuolinen koulutus kaikille.

3.9

ETSK pyytää komissiota laatimaan vuoteen 2030 mennessä vuotuisen indikaattorin, joka antaa tietoa niiden aikuisten ja työntekijöiden – ja etenkin nuorten – määrästä, jotka osallistuvat vihreään osaamiseen, ympäristötietoisuuteen sekä ekologista ja ympäristövastuuta koskevaan osaamiseen liittyviin koulutuksiin. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä huomiota pk-yritysten tarpeisiin sovitettujen yksinkertaisten välineiden saatavuuteen.

3.10

Nykyiset koulutusohjelmat on mukautettava uusiin haasteisiin. ETSK kehottaa sen vuoksi edistämään ja helpottamaan voimassa olevien opetussuunnitelmien mukauttamista niin, että niihin sisällytetään digitaalisessa ja vihreässä siirtymässä tarvittavia taitoja, sekä kouluttamaan opettajia näissä aiheissa. Ympäristövastuuta ja ilmastotietoisuutta koskeva koulutus olisi sisällytettävä myös ammatilliseen koulutukseen. Koulutuksen arviointi ja sertifiointi on ratkaisevan tärkeää. ETSK kehottaa Euroopan komissiota kannustamaan jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että työnhakijoilla ja työntekijöillä on mahdollisuus laadukkaaseen arvioituun ja sertifioituun koulutukseen.

3.11

On tärkeää saada tietoa kaikilta toimialoilta ja pysyä ajan tasalla niiden tilanteesta. Euroopan tasolla ja joissakin EU-maissa on jo olemassa tiedonkeruutoimintaa tai työllisyyden ja taitojen seurantakeskuksia, jotka tarjoavat pohjan hyvien käytäntöjen määrittämiselle tulevien tarpeiden arvioimiseksi, tietoisuuden lisäämiseksi ja työntekijöiden ja yritysten osallistamiseksi, jotta voidaan yhdessä hahmotella mahdollisia tulevaisuuden toimia sekä keinoja houkutella uusia lahjakkuuksia.

3.12

ETSK pitää olennaisen tärkeänä, että ryhdytään toteuttamaan osaamistarpeiden strategista seurantaa, jotta voidaan ennakoida jäsenvaltioiden työmarkkinoiden ja yhteiskuntien tulevia koulutustarpeita ja siten välttää aukkoja vihreän ja digitaalisen osaamisen alalla ja vahvistaa EU:n kilpailukykyä. Työmarkkinaosapuolilla, kansalaisyhteiskunnalla ja julkisilla työvoimapalveluilla tulisi olla keskeinen rooli tarpeiden analysoinnissa ja tunnistamisessa. Niiden olisi osallistuttava osaamistarpeiden ennakointiin, ja niillä olisi oltava tietoa siitä, miten tarjottava koulutus vastaa yritysten, työmarkkinoiden ja suuntausten edellyttämiä taitoja, myös aluetasolla.

4. Digitaaliset ja vihreät taidot ja osaaminen

4.1

ETSK ehdottaa, että kestävä kehitys sisällytetään osaksi koulutuspolitiikkoja ja -ohjelmia, kuten eurooppalaista koulutusaluetta ja digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaa, muun muassa kestävän kehityksen tavoitteisiin sisältyvän alatavoitteen 4.7 mukaisesti. Tämä tarkoittaa kestävää kehitystä koskevan koulutuksen sisällyttämistä Erasmus+-ohjelmaan, ESR+:aan ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan sekä synergioiden luomista näiden ohjelmien välille.

4.2

ETSK korostaa, että investoiminen ihmisiin ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien laajentaminen on yhtä tärkeää kuin investoiminen digitaaliseen, vihreään ja kestävään teknologiaan.

4.3

ETSK kehottaa päätöksentekijöitä parantamaan opettajille ja kouluttajille annettavaa tukea otettaessa käyttöön digitaalisia, vihreitä ja kestäviä teknologioita oppimisympäristöissä ja investoimaan heidän ammatilliseen perus- ja täydennyskoulutukseensa sekä heidän omiin digitaalisiin ja vihreisiin taitoihinsa ja osaamiseensa.

4.4

ETSK kehottaa investoimaan tieteidenväliseen ja puolueettomaan pitkittäistutkimukseen, jossa tarkastellaan digitaaliteknologian eri näkökohtia koulutuksessa ja jossa linkittyvät kasvatustieteet, pedagogiikka, psykologia, sosiologia, neurotieteet, insinööritieteet ja tietojenkäsittelytiede, jotta voidaan jatkaa tutkimuksia lasten mielen kehittymisestä digitaalisessa maailmassa.

4.5

ETSK kehottaa omaksumaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan digitaalisiin strategioihin, joilla edistetään perustaitojen kehittämistä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kulmakivenä.

4.6

ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan osaamisen teemavuoteen ja kehottaa kiinnittämään huomiota digitaalisten ja vihreiden taitojen kehittämiseen laajemmasta näkökulmasta. On kuitenkin ratkaisevan tärkeää korjata puutteet digitaalisissa perustaidoissa, kun otetaan huomioon, että vain 54 prosentilla eurooppalaisista on tällaisia taitoja ja että toisaalta Euroopan digitaalista vuosikymmentä koskevien tavoitteiden mukaan 80 prosentilla eurooppalaisista tulisi olla vähintään digitaaliset perustaidot vuoteen 2030 mennessä. ETSK tunnustaa tarpeen tukea taitojen kehittämistä, jotta voidaan vastata uusien teknologioiden, kuten massadata-analyysin, tekoälyn ja kyberturvallisuusteknologioiden, käyttöönottoon liittyviin tarpeisiin.

4.7

ETSK katsoo, että digitaalisen kansalaisuuden kehittäminen on edellytys sille, että voidaan varmistaa kaikkien oppilaiden aktiivinen osallistuminen yhteiskuntaan. Vihreän ja digitaalisen siirtymän yhteydessä erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sukupuolten välisiin eroihin naisten koulutukseen pääsyä ajatellen. Väestön enemmistöä ei voida jättää jälkeen sukupuolinäkökulman puuttumisen vuoksi. Tätä varten eurooppalaista digitaalisten taitojen puitekehystä (DigComp 2.0) olisi edistettävä entistä tehokkaammin, jotta voidaan varmistaa sen hyväksyntä eri koulutuksen järjestäjien ja koulutuksen sidosryhmien keskuudessa ja niin muodoin edistää digitaalisen kansalaisuuden edellyttämää laajempaa taitojen kokonaisuutta.

4.8

ETSK toteaa, että puutteet digitaalisten resurssien saatavuudessa ja digitaalisten taitojen kehittymisessä liittyvät sosioekonomiseen taustaan. Alueelliset ja sosioekonomiset erot olisi kurottava umpeen varmistamalla kohdennettu tuki heikoimmassa asemassa oleville ryhmille ja kiinnittämällä huomiota maaseutualueisiin.

4.9

ETSK katsoo, että käytettävissä digitaalisissa välineissä olisi otettava käyttöön yhteentoimivuuteen ja avoimiin protokolliin liittyviä periaatteita, jotta voidaan edistää demokraattisempaa verkko-oppimisympäristöä ja digitaalisia välineitä, jotka tarjoavat vaihtoehdon vakiintuneille perinteisille välineille ja mahdollistavat oppimisen ja sisällön yhteiskehittämisen.

4.10

Digitaalisten taitojen kehittämistä tulee seurata eurooppalaisen ohjausjakson ja elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa sen varmistamiseksi, että digitaalisen infrastruktuurin puutteiden korjaamiseen käytettävää rahoitusta tuetaan asianmukaisilla oppimispolitiikoilla digitaalisten taitojen edistämiseksi.

4.11

ETSK toteaa, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla ja myös pk-yrityksillä on vaikeuksia sopeutua digitaaliseen siirtymään, koska digitalisaatioon ei ole riittävästi resursseja tai riittävää koulutusta. Olisi helpotettava alan rahoitusmahdollisuuksien lisäämistä, vertaisoppimistoimia ja digitaalisten resurssien vaihtoa ottaen huomioon, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot toimivat kasvatuksen ja koulutuksen edistäjinä tai tarjoajina kaikille. Lisäksi olisi edistettävä vapaiden ohjelmistojen saatavuutta, jotta voidaan varmistaa käytön maksuttomuus ja verkkoympäristöjen demokraattinen yhteiskehittäminen sekä edistää vaihtoehtoisia digitaalisia resursseja, jotka avaavat verkkoympäristön kaikille.

Bryssel 27. huhtikuuta 2023.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Oliver RÖPKE

(1) https://www.cedefop.europa.eu/en/news/more-employment-higher-skills-demand

(2) https://www.businesseurope.eu/sites/buseur/files/media/reports_and_studies/2020-06-22_agreement_on_digitalisation_-_with_signatures.pdf

(3) https://www.businessinsider.com/service-industry-work-from-home-remote-madrid-london-paris-berlin-2021-2?r=US&IR=T

(4) https://www.cedefop.europa.eu/files/3092_en.pdf

(5) Euroopan parlamentin 15. tammikuuta 2020 antama päätöslauselma Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta.

(6) Adult Learning Statistical Report, https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=738&langId=en&pubId=8337&furtherPubs=yes

(7) Esimerkiksi Italiassa Scuola Edilen rahoittaminen rakennusalalla alan työehtosopimuksen puitteissa tai pk-yritysten koulutustoiminnan rahoittamiseen tarkoitetut erityisrahastot, Fondi Interprofessionali, joista työmarkkinaosapuolet ovat sopineet työehtosopimuksissa.

(8) http://erc-online.eu/wp-content/uploads/2020/07/Final-22-06-20-with-signatures_Agreement-on-Digitalisation-2020.pdf

(9) https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-9242-2022-INIT/en/pdf

(10) https://joint-research-centre.ec.europa.eu/greencomp-european-sustainability-competence-framework_en

29.6.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/71

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”EU:n vammaiskortti”

(Euroopan komission pyytämä valmisteleva lausunto)

(2023/C 228/09)

Esittelijä:

Ioannis VARDAKASTANIS

Lausuntopyyntö	Euroopan komission pyytämä valmisteleva lausunto, 20.1.2023
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 11 artikla valmisteleva lausunto
Vastaava jaosto	työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus
Hyväksyminen jaostossa	3.4.2023
Hyväksyminen täysistunnossa	27.4.2023
Täysistunnon numero	578
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	135/02/03

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti Euroopan komission lippulaivahankkeeseen, jossa tavoitteena on ottaa käyttöön EU:n vammaiskortti, joka helpottaa kortinhaltijoiden vammaisaseman vastavuoroista tunnustamista ja siten mahdollistaa vammaisten henkilöiden vapaan liikkumisen ja oleskelun kaikkialla EU:ssa. EU:n vammaiskorttia on vaadittu jo pitkään, ja asia on ollut erittäin tärkeä vammaisliikkeelle, kun otetaan huomioon liikkumisvapautta koskevien oikeuksien itsepintaiset rajoitukset, jotka johtuvat siitä, ettei vammaisuutta tunnusteta.

1.2

ETSK korostaa, että se, ettei vammaisuutta tunnusteta vastavuoroisesti, estää vammaisia henkilöitä saamasta käyttöönsä tukitoimia, mikä merkitsee, että heiltä evätään suoraan oikeus matkustaa ja muuttaa muihin EU-maihin.

1.3

ETSK katsoo, että liikkumisvapauden lisääminen vammaisuuden vastavuoroisen tunnustamisen avulla edistäisi vammaisten henkilöiden yhteisen eurooppalaisen identiteetin rakentamista ja lisäisi yhdenmukaisuutta, saisi palveluntarjoajat tiedostamaan esteettömyyden puutteet ja parantaisi saavutettavuutta pitkällä aikavälillä. Tästä on hyötyä myös palveluntarjoajille, kun palvelujen käyttäjien määrä kasvaa.

1.4

EU:n vammaiskortti myös vahvistaa eri maiden viranomaisten ja valtion virastojen välistä yhteistyötä tietoisuuden lisäämiseksi vammaiskysymyksistä ja antaa niille ihmisille, joilla on jokin näkymätön vamma, välineen etuuksien ja palvelujen saamiseen helpommin ilman tarvetta selittää vammaansa. Lisäksi se auttaa palvelujen tarjoamisessa vammaisille henkilöille, jotka ovat kotoisin sellaisista jäsenvaltioista, joissa ei ole käytössä omaa vammaiskorttia, tarjoamalla asiakirjan, jota he voivat käyttää myös kansallisella tasolla todisteena vammaisuudestaan.

1.5

ETSK pitää tärkeänä, että EU:n vammaiskorttia täydennetään sekä unionin että jäsenvaltioiden tason toimenpiteillä, joilla pyritään parantamaan yleistä esteettömyyttä rakennetussa ympäristössä, liikenteessä, palveluissa ja tuotteissa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/882 (1), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2102 (2), liikenteen esteettömyyttä koskevien säädösten (3) ja asiaan liittyvien esteettömyysstandardien mukaisesti.

1.6

ETSK on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio aikoo esittää säädösaloitteen EU:n vammaiskortista, ja kehottaa sitä ehdottamaan asetusta, sillä sen avulla pystytään paremmin varmistamaan sujuva soveltaminen ja välttämään erot täytäntöönpanossa kansallisella tasolla.

1.7

ETSK korostaa, että EU:n vammaiskorttiin on tärkeää sisällyttää mahdollisuus saada kaikenlaisia kansallisella tasolla jo käytössä olevia palveluja, etuuksia ja alennuksia, jotka ovat kaikkien vammaisille henkilöille etuuskohtelua tai mukautuksia tarjoavien julkisten ja yksityisten palvelutahojen hyväksymiä.

1.8

ETSK suosittaa, että EU:n vammaiskorttiin sisällytettäisiin mahdollisuus myöntää tilapäisesti julkiseen sosiaalipolitiikkaan ja/tai kansallisiin sosiaaliturvajärjestelmiin sisältyviä etuuksia, kun vammainen henkilö on muuttanut johonkin jäsenvaltioon opiskelemaan tai työskentelemään, ainakin koko sen ajan, kun hänen vammaisuuttaan arvioidaan uudelleen ja se varmennetaan.

1.9

Vammaisuuden tunnustaminen EU:n vammaiskortilla ei tarkoita jäsenvaltioissa käytössä olevien vammaisuuden arviointimallien yhdenmukaistamista, mutta se pakottaa jäsenvaltiot parantamaan nykyisiä, ensisijaisesti lääketieteelliseen lähestymistapaan perustuvia järjestelmiään niin, että ne vastaisivat paremmin vammaisyleissopimuksen mukaisia malleja.

1.10

ETSK on sitä mieltä, että kortin on oltava muodoltaan fyysinen kortti digitaalisin valmiuksin, sen on oltava täysin esteetön ja vakiomuotoisen henkilökortin kokoinen ja siinä on oltava tiedot kortin haltijan henkilökohtaisesta avustajasta ja/tai tukihenkilöstä.

1.11

ETSK katsoo, että EU:n vammaiskorttia koskevassa säädöksessä on säädettävä käytännön tietoa kustakin maasta tarjoavasta täysin esteettömästä EU-tason verkkosivustosta, joka on saatavilla kaikilla EU:n kielillä ja josta on myös selkokielinen ja viittomakielinen versio. Lisäksi siinä on säädettävä EU:n laajuisista ja kansallisista valistuskampanjoista, joita olisi järjestettävä kaikilla EU:n kielillä suurelle yleisölle sekä kortin mahdollisille käyttäjille ja palveluntarjoajille.

1.12

ETSK kannattaa ehdotusta laatia EU:n pysäköintilupaa koskeva uusi säädös yhdessä EU:n vammaiskorttia koskevan ehdotuksen kanssa. Komitea kehottaa komissiota kuitenkin ottamaan huomioon, että näiden korttien on pysyttävä kaikissa tapauksissa erillisinä.

1.13

1.14

ETSK katsoo, että EU:n vammaiskortti on täysin yleisen tietosuoja-asetuksen (4) mukainen ja suojelee käyttäjien henkilötietoja. Komitea kehottaa komissiota varmistamaan ehdotettavalla säädöksellä, että kortin suunnittelun ja käytön yhteydessä huolehditaan näiden tietojen korkeatasoisesta suojasta sekä turvatoimista ja väärentämisen vastaisista toimenpiteistä.

2. Yleistä

2.1

ETSK toteaa, että unionin kansalaisuuteen kuuluu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 20 artiklan (5) mukaan oikeus liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella. Vammaisilla henkilöillä tämän oikeuden suojana on vammaisten henkilöiden oikeuksista tehty Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus, jonka Euroopan unioni ja sen 27 jäsenvaltiota ovat ratifioineet. Yleissopimuksen 18 artiklan mukaan vammaisilla henkilöillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa oikeus liikkumisvapauteen, asuinpaikan valinnan vapauteen ja kansalaisuuteen. Kun vammaisuuden katsotaan tarkoittavan erilaisia vammoja, jotka yhdessä erilaisten esteiden kanssa voivat hankaloittaa täyttä ja tehokasta osallistumista yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa (6), koko yhteiskunnan vastuulla on suojella tätä oikeutta ja mahdollistaa sen toteutuminen erityisesti kansallisen ja EU-tason julkisen politiikan avulla.

2.2

Näissä puitteissa esteettömyystoimet sekä tuen, avun, erityispalvelujen, kohtuullisten järjestelyjen, positiivisen erityiskohtelun ja muiden etuuksien tarjoaminen vammaisille henkilöille ovat välineitä, joiden avulla voidaan saavuttaa yhtäläiset oikeudet ja poistaa esteet. Näin ollen se, että vammaisuutta ei tunnusteta ja estetään siten mahdollisuus hyötyä tällaisista tukitoimista, merkitsee, että EU:ssa asuvilta 87 miljoonalta vammaiselta henkilöltä evätään suoraan oikeus matkustaa ja muuttaa muihin EU-maihin.

2.3

ETSK on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio aikoo esittää säädösaloitteen EU:n vammaiskortista, ja suosittaa painokkaasti, että EU:n vammaiskortti perustetaan asetuksella, joka on sovellettavissa kaikissa jäsenvaltiossa nopeasti, tehokkaasti ja yhdenmukaisesti. Asetuksen avulla pystytään paremmin varmistamaan sujuva soveltaminen ja välttämään erot täytäntöönpanossa kansallisella tasolla. Lainsäädäntöä ei voida antaa suosituksenomaisesti, sillä suositus ei anna mahdollisuutta taata kortin yleistä ja yhdenmukaista sovellettavuutta. Direktiivissä suurena vaarana olisi määräämättömästi venyvä aika ennen kuin se saataisiin osaksi kansallista lainsäädäntöä ja tästä johtuvat mahdolliset tilanteet, joissa EU:n vammaiskortti olisi aktiivisessa käytössä joissakin jäsenvaltioissa, kun taas toisissa jäsenvaltioissa ei olisi asianmukaista lainsäädäntöä sen tarjoamien etuuksien soveltamiseksi. Asetuksella olisi sen sijaan välitön vaikutus kaikissa jäsenvaltioissa.

2.4

EU:n vammaiskortti, joka auttaa poistamaan vammaisten henkilöiden vapaata liikkuvuutta haittaavia esteitä EU:ssa, olisi näin ominaisuuksiltaan kuin EU:n vammaispassi ja mahdollistaisi kaikkien oikeutettujen palvelujen ja etuuksien tunnistamisen ja saamisen.

2.5

ETSK katsoo vuosina 2016–2019 kahdeksassa jäsenvaltiossa käynnistetyn pilottihankkeen osoittaneen, että kortti on toteutuskelpoinen ja että se tarjoaa käyttäjilleen mahdollisuuksia: se edistää liikkumista tarjoamalla etuuksia tietyissä palveluissa, jotka ovat jo vammaisten henkilöiden saatavilla vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

2.6

Vuonna 2021 laaditussa pilottihankkeen arvioinnissa (7) tehtiin selkoa hankkeen vaikuttavuudesta. Kortin käyttö esimerkiksi lisäsi vammaisten henkilöiden osallistumista kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaan, liikkuminen rajojen yli lisääntyi, ja monet käyttäjät saivat parempia kokemuksia matkustaessaan ulkomailla.

2.7

Arviointi osoitti kuitenkin myös, että käyttäjät toivoivat kunnianhimoisempaa otetta ja sitä, että kortti kattaisi useampia aloja, muun muassa liikenteessä, jossa soveltamisala oli rajallinen. Myös valistuskampanjoita pidettiin erittäin tarpeellisina, jotta mahdolliset käyttäjät ymmärtäisivät paremmin tarjolla olevia uusia mahdollisuuksia ja palveluntarjoajat tunnustaisivat kortin ja siihen liittyvät alennukset ja palvelut.

2.8

Arviointikertomuksessa tuodaan selkeästi esille mahdollisuudet, mutta myös vammaisten henkilöiden esittämät vaatimukset sekä EU:n vammaiskortin mahdolliset puutteet, jos se kattaa rajallisen määrän aloja. ETSK korostaakin, että on tärkeää tarjota EU:n vammaiskortin käyttäjille mahdollisuus saada kaikentyyppisiä kansallisella tasolla jo tarjolla olevia palveluja, etuuksia ja alennuksia, jotka ovat kaikkien vammaisille henkilöille etuuskohtelua tai mukautuksia tarjoavien julkisten ja yksityisten palvelutahojen hyväksymiä. Komitea katsoo, että säädöksessä ei pitäisi esittää rajoitettua luetteloa aloista, vaan sitä olisi sovellettava kaikkiin palveluihin EU:n sisämarkkinoilla, sillä luetteloiminen johtaisi moniin poikkeuksiin, jolloin nykyiset esteet säilyisivät ja säädöksen tehokkuus kärsisi.

2.9

Julkiseen sosiaalipolitiikkaan ja/tai kansallisiin sosiaaliturvajärjestelmiin liittyvien etuuksien, kuten suoran taloudellisen tuen, henkilökohtaisen avun, opiskelijoiden tukemisen tai vammaisia työntekijöitä palkkaaville yrityksille tarkoitettujen työhön liittyvien etuuksien kattavuuden osalta ETSK katsoo, että EU:n vammaiskortin olisi annettava mahdollisuus hyötyä tilapäisesti näistä palveluista, kun vammainen henkilö on muuttanut johonkin jäsenvaltioon opiskelemaan tai työskentelemään, ainakin koko sen ajan, kun hänen vammaisuuttaan arvioidaan uudelleen ja se varmennetaan. Tämä tarkoittaa, että vammaisilla henkilöillä, jotka muuttavat toiseen jäsenvaltioon työn tai opiskelun takia (esim. Erasmus+-ohjelma), on mahdollisuus saada kaikkea tukea, jota he tarvitsevat voidakseen työskennellä tai opiskella yhdenvertaisesti.

2.10

ETSK korostaa, että EU:n vammaiskortti on täysin yleisen tietosuoja-asetuksen mukainen ja suojelee käyttäjän henkilötietoja, sillä käyttäessään tätä asiakirjaa palvelujen ja etuuksien saamiseksi henkilön ei tarvitse näyttää ja ilmoittaa henkilötietojaan, erityisesti vammaisuuden arviointitietoja ja henkilökohtaisia terveystietoja.

2.11

EU:n vammaiskorttia koskevassa ehdotuksessa olisi säädettävä valvonta- ja seurantajärjestelmästä, jotta voitaisiin varmistaa sen sujuva ja tehokas täytäntöönpano, sekä rakenteesta käyttäjiltä tulevien valitusten ja pyyntöjen kanavoimiseksi ja hallinnoimiseksi.

2.12

ETSK ymmärtää, että vammaisuuden tunnustaminen EU:n vammaiskortilla ei tarkoita jäsenvaltioissa käytössä olevien vammaisuuden arviointimallien yhdenmukaistamista. Se kuitenkin pakottaa jäsenvaltiot parantamaan nykyisiä järjestelmiään, jotka perustuvat ensisijaisesti lääketieteelliseen lähestymistapaan, ja näin siirtymään kohti vammaisyleissopimuksen mukaisia malleja. Vammaisuuden arviointia, vastavuoroista tunnustamista ja EU:n vammaiskorttia käsittelevän Euroopan parlamentin tuoreen tutkimuksen (8) mukaan vallitsee vahva yksimielisyys siitä, että vammaisuuden arviointia, määritelmiä ja vastavuoroista tunnustamista on yhdenmukaistettava entisestään ja näitä näkökohtia koskevien yhteisten periaatteiden hyväksymistä on parannettava. Siinä todetaan myös, että nykyisissä arviointijärjestelmissä on keskitytty pikemminkin yksilöllisiin ominaisuuksiin kuin ympäristöön ja tukeuduttu voimakkaasti lääketieteelliseen tietämykseen tai yksittäisten henkilöiden testaamiseen ilman kontekstia sen sijaan, että olisi sovellettu kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon ihmisten todelliset elämäntilanteet.

3. Erityistä

3.1

ETSK katsoo, että kortin on oltava muodoltaan fyysinen kortti digitaalisin valmiuksin – esimerkiksi QR-koodi ja/tai sähköinen siru, jonka avulla pääsee lukemaan vammaisuuden arvioinnin yksityiskohtaisia tietoja, olisi tervetullut lisä. Kortin on oltava täysin esteetön, siinä on oltava tiedot myös pistekirjoituksella, ja sen on oltava vakiomuotoisen henkilökortin kokoinen.

3.2

EU:n vammaiskorttihankkeeseen on sisällyttävä EU-tason verkkosivusto, jossa annetaan maakohtaista käytännön tietoa esimerkiksi siitä, mistä kortin saa ja miten se toimii. Verkkosivuston olisi oltava saatavilla kaikilla EU:n kielillä ja lisäksi selkokielisessä muodossa ja viittomakielellä, ja sen olisi noudatettava verkkosisällön saavutettavuusohjeita (9) korkeimmalla tasolla (AAA). Sama koskee jäsenvaltioiden omia verkkosivustoja ja kortin koko hankkimisprosessia.

3.3

EU:n vammaiskortissa olisi myös oltava tiedot kortin haltijan henkilökohtaisesta avustajasta ja/tai tukihenkilöstä, jotta heidät voitaisiin sisällyttää tarvittaessa etuuksien ja tuen piiriin. Tämä tieto voidaan antaa fyysisessä kortissa konkreettisen symbolin muodossa tai erillisenä mainintana.

3.4

ETSK katsoo, että EU:n vammaiskortin käytön on oltava vapaaehtoista ja että lainsäädäntöön on kirjattava, että jokainen vammainen henkilö voi itse päättää, haluaako hän hakea korttia, eikä ketään pitäisi koskaan velvoittaa hankkimaan sitä vammaisuuden todistamiseksi.

3.5

ETSK kehottaa komissiota tarjoamaan rahoitusvälineen EU:n vammaiskortin luomiseksi kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin sekä EU:n laajuisen verkkosivuston perustamiseksi. Jatkossa on varmistettava rahoitus kortin painattamista ja myöntämistä, henkilöstökuluja ja viestintää varten sekä verkkosivuston ja muiden välineiden, esimerkiksi mahdollisten mobiilisovellusten, ylläpitämiseen. Tämä voitaisiin hoitaa jatkamalla EU:n rahoitusvälineen soveltamista ja/tai kansallisen rahoituksen turvin.

3.6

Viestintä ja valistus EU:n vammaiskortista on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että se tavoittaa kaikki mahdolliset käyttäjät ja palveluntarjoajat. Jotta kortti saavuttaisi täyden potentiaalinsa, sen käyttöönoton yhteydessä olisi järjestettävä suurelle yleisölle, kortin mahdollisille käyttäjille ja järjestelmään mahdollisesti osallistuville palveluntarjoajille EU:n laajuisia ja kansallisia valistuskampanjoita kaikilla EU:n kielillä ja myös selkokielisessä muodossa ja viittomakielellä esteettömyyden varmistamiseksi. Erityisesti on pyrittävä tavoittamaan ne vammaiset henkilöt, joilla voi olla suurempia vaikeuksia saada tietoa kortin olemassaolosta, sen tarjoamista etuuksista ja sen hankkimisprosessista, esimerkiksi henkilöt, joilla on psykososiaalisia rajoitteita tai kehitysvamma, ja henkilöt, joilla on rajallinen tukijärjestelmä, kuten vammaiset pakolaiset. Ukrainalaisten vammaisten pakolaisten saavuttamiseksi tiedotusta olisi oltava tarjolla myös ukrainaksi. Kampanjan jälkeen kortinhaltijoille ja suurelle yleisölle on tiedotettava säännöllisesti korttijärjestelmään tehtävistä uusista lisäyksistä ja yleisesti kortin tarjoamista etuuksista, jotta voidaan varmistaa tämän EU-hankkeen hyvä näkyvyys.

3.7

ETSK korostaa, että EU:n toimielinten on tärkeää tehdä jatkuvasti tiivistä yhteistyötä vammaisten henkilöiden sekä EU-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason vammaisjärjestöjen kanssa. Hanke olisi toteutettava siten, että vammaiset henkilöt ja vammaisjärjestöt osallistetaan siihen kaikilta osin. Toimia olisi toteutettava sekä poliittisella tasolla kortin kehittämiseksi että toimeenpanevalla tasolla niin, että kortti voitaisiin ottaa käyttöön, sitä voitaisiin jakaa ja siitä voitaisiin tiedottaa. Komission olisi järjestettävä vuosittain jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa haasteista, edistymisestä ja hyvistä käytännöistä ottaen vammaiset henkilöt ja vammaisjärjestöt mukaan, jotta kortin kattavuutta ja käyttöä voidaan parantaa ajan myötä.

3.8

EU:n vammaiskortin käyttöönoton yhteydessä olisi kerättävä anonymisoidussa muodossa tietoja edunsaajista sukupuolen ja iän mukaan eriteltynä.

4. EU:n pysäköintilupa

4.1

ETSK katsoo, että on tärkeää päivittää lainsäädäntöä niin, että yhdenmukaistetaan EU:n pysäköintikortin ominaisuuksia ja toimintaa. Kansallisella, alueellisella tai jopa paikallisella tasolla käyttöön otetut erimuotoiset kortit aiheuttavat käyttäjille edelleen esteitä ja ongelmia. Kortti on kuitenkin erittäin tärkeä monille vammaisille henkilöille erityisesti siksi, että se on ainoa keino, joka mahdollistaa heille pääsyn rajatuille kaupunkialueille, koska julkinen liikenne ei esteettömyyden puutteen vuoksi useinkaan ole vaihtoehto.

4.2

ETSK katsoo, että EU:n pysäköintikortin muoto, ominaisuudet ja myöntämismenettely olisi yhdenmukaistettava jäsenvaltioita sitovasti, ja niistä olisi tiedotettava selkeästi kortin käyttäjille. Lisäksi olisi tehostettava kortin vilpillisen käytön ja vammaisille henkilöille tarkoitettujen pysäköintipaikkojen laittoman käytön valvontaa, vahvistettava turvatoimia ja väärentämisen vastaisia toimenpiteitä sekä määrättävä väärinkäytöstä ja väärentämisestä nykyistä suurempia ja tehokkaampia sakkoja. Valistuskampanjalla olisi pyrittävä tavoittamaan myös suuri yleisö, jotta voitaisiin torjua varattujen pysäköintipaikkojen laitonta käyttöä.

4.3

EU:n pysäköintikorttia koskevassa lainsäädännössä olisi yhdenmukaistettava entisestään sääntöjä kelpoisuusehdoista ja myöntämismenettelystä jäsenvaltioita sitovasti, ja niistä olisi tiedotettava selkeästi kortin käyttäjille. Lisäksi voidaan edistää hyvien käytäntöjen vaihtoa kansallisten viranomaisten välillä perustamalla aihetta käsittelevä komission työryhmä, jossa voidaan kehitellä ajatuksia EU:n tasolla.

4.4

EU:n pysäköintikorttia koskevan uuden lainsäädännön laatimisen ja EU:n vammaiskorttia koskevan ehdotuksen yhteydessä on otettava huomioon, että molempien korttien on pysyttävä kaikissa tapauksissa erillisinä. Kaikki vammaiset henkilöt, joilla voi olla vammaiskortti, eivät välttämättä aja mitään ajoneuvoa, ja käytännön syistä pysäköintikortti on jätettävä pysäköityyn autoon, kun taas EU:n vammaiskortti on oltava kortinhaltijan mukana.

Bryssel 27. huhtikuuta 2023.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Oliver RÖPKE

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta (EUVL L 327, 2.12.2016, s. 1).

(3) EUVL L 204, 26.7.2006, s. 1, EUVL L 46, 17.2.2004, s. 1, EUVL L 334, 17.12.2010, s. 1, EUVL L 123, 17.5.2003, s. 18, EUVL L 315, 3.12.2007, s. 14, EUVL L 356, 12.12.2014, s. 110, EUVL L 55, 28.2.2011, s. 1 ja EYVL L 42, 13.2.2002, s. 1.

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(5) EUVL C 115, 9.5.2008, s. 47, 20 artiklan 2 kohdan a alakohta.

(6) Yhdistyneet kansakunnat, 2006. Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista. Sopimussarja 2515, 3.

(7) Euroopan komissio, 2021. Study assessing the implementation of the pilot action on the EU Disability Card and associated benefits. Final Report https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=738&langId=fi&pubId=8407&furtherPubs=yes

(8) Euroopan parlamentti, Disability assessment, mutual recognition and the EU Disability Card. Progress and opportunities. Policy Department for Citizens’ Rights and Constitutional Affairs Directorate-General for Internal Policies PE 739.397 – marraskuu 2022.

(9) Verkkosisällön saavutettavuusohjeet (WCAG) 2.0 https://www.w3.org/Translations/WCAG20-fi/

29.6.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/76

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Metaversumin kaltaisia virtuaalimaailmoja koskeva aloite”

(Euroopan komission pyytämä valmisteleva lausunto)

(2023/C 228/10)

Esittelijä:	Martin BÖHME
Yhteisesittelijä:	Hervé JEANNIN

Lausuntopyyntö	20.1.2023
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
	valmisteleva lausunto
Vastaava jaosto	neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” (CCMI)
Hyväksyminen jaostossa	19.4.2023
Hyväksyminen täysistunnossa	27.4.2023
Täysistunnon numero	578
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	153/1/2

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) pitää erittäin todennäköisenä sitä, että metaversumi ja virtuaalimaailmojen kehittyminen vaikuttavat merkittävällä tavalla siihen, miten elämme yhdessä. Metaversumi on hyperverkottunut digitaalinen universumi (virtuaaliavaruus), joka käyttää internetiä, avatareja ja ohjelmistoagentteja ja yhdistää ne luodakseen uuden fyysisen ja virtuaalisen maailman. Sillä on vaikutuksia liiketoimintaympäristöön, työoloihin ja -ehtoihin sekä kansalaisyhteiskunnan kehitykseen. Muutokset tuovat mukanaan sekä mahdollisuuksia että riskejä, joita yhteiskunnan on käsiteltävä. Edistystä kaivataan vielä tällaisen uuden teknologian käyttöönoton hyväksymisessä, sillä näin saataisiin parannettua erilaisissa tehtävissä työskentelevien työntekijöiden turvallisuutta.

1.2

ETSK:n mielestä on tärkeää varmistaa, että seuraavan sukupolven internet on avoin ja verkottunut. Metaversumi perustuu toisiinsa yhteydessä oleviin virtuaalimaailmoihin, jotka luodaan käyttäen erilaisia teknologioita: esimerkiksi 3D-mallinnusohjelmistot, web 3.0, lisätty todellisuus, virtuaalitodellisuus, laajennettu todellisuus, tekoäly, koneoppiminen ja verkkolaskenta. Organisaatiot voivat hahmotella sitä, miten tällä teknologialla voidaan parantaa niiden liiketoimintamalleja, mutta niiden on vastattava myös kriittisiin kysymyksiin, kuten siihen, miten arvioida markkinasuuntauksia, hankkia valmiuksia, mitata sitoutumista ja mukauttaa yritystoimintaa kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Mahdollisuuksia ja haasteita käsitellään tarkemmin kohdissa 3.2 ja 3.3, ja kohdassa 3.10 esitetään muutamia konkreettisia esimerkkejä teollisuudesta. On analysoitava jatkuvasti sitä, onko voimassa oleva lainsäädäntö riittävää virtuaalimaailmojen sääntelemiseen. ETSK yhtyy Euroopan parlamentin äskettäin esittämään kantaan ja korostaa, että on tärkeää määritellä oikein virtuaalimaailmassa työskentelevien ammattiasema ja varmistaa, että heitä pidetään todellisista työehdoistaan riippuen joko työntekijöinä tai itsenäisinä ammatinharjoittajina.

1.3

Metaversumin kehittäminen edellyttää lainsäätäjältä huolellista harkintaa, jotta voidaan varmistaa turvallinen ympäristö. Sidosryhmien on tehtävä jatkuvasti yhteistyötä sen varmistamiseksi, että metaversumi hyödyttää yhteiskuntaa. Metaversumin kaltaiset virtuaalimaailmat muodostavat kuitenkin myös riskin erityisesti lapsille ja haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille. Alustaoperaattoreiden on otettava käyttöön tiukat valvontamekanismit haitallisen sisällön suodattamiseksi ja poistamiseksi sekä suojatoimet häirinnän ja väärinkäytösten estämiseksi.

1.4

Metaversumi voi vaikuttaa myös työoloihin ja -ehtoihin sekä terveyteen ja turvallisuuteen. On tärkeää varmistaa asianmukaiset avoimuustoimenpiteet, muun muassa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työehtosopimusneuvottelut, jotta voidaan huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja osaamista ja taitoja parantavan koulutuksen saatavuudesta. EU:n on taattava, että reaalimaailmassa sovellettavaa lainsäädäntöä noudatetaan myös virtuaalimaailmassa ja että tarvittaessa ryhdytään asianmukaisiin toimenpiteisiin metaversumin sääntelyn erityisiin vaatimuksiin vastaamiseksi.

1.5

ETSK:n mukaan metaversumin teollisuuskäytössä keskitytään tällä hetkellä toimintojen optimointiin, tietojen keräämiseen ja suorituskyvyn parantamiseen. Digitaaliset kaksoset ovat osoittautuneet arvokkaaksi välineeksi yrityksille näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Metaversumin on tarjottava vastauksia ratkaisemattomiin ongelmiin tai mahdollistettava tuotteiden valmistaminen pienemmin kustannuksin ja lyhyemmässä ajassa, parannettava laatua, vähennettävä riskejä ja lisättävä tehokkuutta.

1.6

Metaversumi saattaa vaikuttaa myönteisesti ympäristöön ja ilmastonmuutokseen mahdollistaessaan uudella tavalla etätyön ja vähentäessään fyysisen matkustamisen tarvetta ja hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi metaversumia voidaan käyttää kestäväpohjaisten käytäntöjen, kuten uusiutuvan energian järjestelmien ja älykkäiden kaupunkien, simulointiin ja testaamiseen ennen niiden käyttöönottoa fyysisessä maailmassa. On kuitenkin otettava huomioon myös metaversumin vaatiman teknologian energiankulutus ja hiilijalanjälki. Virtuaalimaailmojen laajentuminen lisää entisestään energian globaalia kysyntää, mikä lisää tarvetta tuottaa vihreää energiaa.

1.7

ETSK katsoo, että metaversumin toiminnan verotusta käsitteleviin kysymyksiin on aiheellista tartuttua välittömästi. Verotus on haasteellinen aihe, sillä perinteiset veromallit eivät välttämättä sovellu metaversumiin, ja saatetaan tarvita uusia toimintamalleja, jotta veroja voidaan kerätä oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti.

2. Yleistä

2.1

Internetin seuraava sukupolvi on avoin ja yhteenliitetty, ja se on kaupankäynnin ja yhteiskunnan digitaalinen mahdollistaja. Metaversumiin liittyvät teknologiat – lisätty todellisuus, virtuaalitodellisuus, laajennettu todellisuus ja digitaaliset kaksoset – pystyvät vauhdittamaan sitoutumista, sosiaalistamista, yhteistyötä ja kokemuksia ja tarjoamaan käyttäjille uusia immersiivisiä keinoja saada tuotteita ja palveluja.

2.2

Organisaatioilla on mahdollisuus hahmotella sitä, miten seuraavan sukupolven internet parantaa niiden tuotteita ja palveluja. Ne voivat muun muassa pohtia, mitä vaikutuksia metaversumilla on kauppaan, miten lisätty todellisuus voi parantaa koulutusta, miten 3D-mallinnusta ja digitaalisia kaksosia voidaan käyttää tehokkaasti ja miten viihteessä voidaan käyttää virtuaalitodellisuutta. Metaversumin kaltaisten uusien virtuaalimaailmojen syntyminen herättää kuitenkin organisaatioiden kannalta myös useita kriittisiä kysymyksiä, jotka vaativat pikaisesti huomiota. Organisaatioiden on ensinnäkin tutkittava soveltuvia mahdollisuuksia ja arvioitava markkinoita, kuluttajien tarpeita ja trendejä pysyäkseen kilpailukykyisinä. Toiseksi ne tarvitsevat valmiuksien hankkimiseen tehokkaita prosesseja, kuten kumppanuus- ja alihankintajärjestelyjä. Kolmanneksi on tärkeää mitata virtuaalimaailmojen käyttöönoton vaikutuksia ja kokemuksia, jotta voidaan jatkuvasti parantaa suorituskykyä ja asiakastyytyväisyyttä. Lisäksi organisaatioiden on mukautettava liiketoimintamallejaan uuden teknologian, markkinoiden ja asiakkaiden odotusten mukaan kilpailukykynsä säilyttämiseksi.

2.3

On tarpeen pohtia sitä, miten virtuaalimaailma ja fyysinen maailma saadaan tasapainoon metaversumin vastuullisen rakentamisen varmistamiseksi. On olennaisen tärkeää varmistaa, että metaversumi on kuluttajille turvallinen ympäristö ja että se noudattaa tarkkaan internetin seuraavan iteraation avointa visiota. Kuluttajien on valmistauduttava sen käyttöön ja saatava siihen koulutusta, jota lapsille ja nuorille olisi annettava mieluiten jo koulussa. Lisäksi on erittäin tärkeää pohtia sitä, pystyykö teknologia kehittymään riittävän nopeasti, jotta voidaan rakentaa kuvitelmiamme vastaava metaversumi. Nämä kysymykset edellyttävät jatkuvaa vuoropuhelua ja yhteistyötä sidosryhmien, kuten teollisuuden, poliittisten päättäjien, työmarkkinaosapuolien ja kansalaisyhteiskunnan verkostojen, välillä sen varmistamiseksi, että metaversumin kehittäminen hyödyttää koko yhteiskuntaa.

2.4

ETSK kiinnittää huomiota mahdollisiin riskeihin, jotka kohdistuvat erityisesti lapsiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten vammaisiin henkilöihin ja vähemmistöihin. Koska metaversumi on virtuaalitodellisuudessa, rikoksentekijöiden on helpompaa pysyä anonyymeina ja levittää vihamielisiä ja haitallisia viestejä muille käyttäjille ilman rangaistusta. Tämä saattaa johtaa verkkokiusaamiseen. Metaversumissa saattaa olla haitallista tai sopimatonta sisältöä, joka ei sovellu lapsille. On tärkeää, että alustaoperaattorit ottavat käyttöön tiukat valvontamekanismit tällaisen sisällön suodattamiseksi ja poistamiseksi. Ongelmaksi voi muodostua myös se, että metaversumin intensiivinen käyttö saattaa johtaa passiivisiin elintapoihin. EU:lla on poliittinen tehtävä ja vastuu määritellä virtuaalimaailmojen oikeudelliset turvallisuusehdot ja valvoa niitä.

2.5

ETSK korostaa, että virtuaalimaailmoilla voi olla vaikutusta työoloihin ja -ehtoihin sekä terveyteen ja turvallisuuteen. On analysoitava jatkuvasti sitä, onko voimassa oleva lainsäädäntö riittävää virtuaalimaailmojen sääntelemiseen. ETSK yhtyy Euroopan parlamentin äskettäin esittämään kantaan ja korostaa, että on tärkeää määritellä oikein virtuaalimaailmassa työskentelevien ammattiasema ja varmistaa, että heitä pidetään todellisista työehdoistaan riippuen joko työntekijöinä tai itsenäisinä ammatinharjoittajina (1). Työntekijöiden turvallisuuden takaamiseksi on tärkeää varmistaa asianmukaiset toimenpiteet sekä samojen normien soveltaminen kuin reaalimaailmassa. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työehtosopimusneuvottelut ovatkin oleellisia näiden toimenpiteiden varmistamiseksi. On myös tärkeää, että työntekijät saavat asianmukaista koulutusta ja tietoa, jotta he voivat työskennellä turvallisesti ja tehokkaasti virtuaalimaailmassa. Elinikäinen oppiminen on ehdoton välttämättömyys. Osaamisen arviointi läpi koko työuran on tärkeää koulutustarpeiden täyttämiseksi (täydennys- ja uudelleenkoulutus). Myös tässä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun tehtävänä on tarjota kollektiivinen ratkaisu, jotta kukin yksittäinen työntekijä voi osallistua osaamisen arviointiin ja koulutukseen, jota tarvitaan osaamisen ja taitojen parantamiseksi ja Euroopan riippumattomuuden rakentamiseksi virtuaalimaailmojen alalla.

2.6

ETSK katsoo, että metaversumin kaltaiset virtuaalimaailmat vaikuttavat ympäristöön ja luonnonvarojen kulutukseen. Ne saattavat kuluttaa suuren määrän energiaa, erityisesti kun ne ovat erittäin suorituskykyisillä palvelimilla, mikä voi johtaa sähkön kysynnän kasvuun ja siten entistä suurempaan hiilijalanjälkeen. Toisaalta virtuaalimaailmat voivat kuitenkin tarjota mahdollisuuksia käyttää niitä todellisten kokemusten ja vuorovaikutusten korvaamiseen. Tämä voi vaikuttaa myönteisesti luonnonvarojen kulutukseen, erityisesti jos ihmiset matkustavat vähemmän ja kuluttavat vähemmän fyysisiä tuotteita. ETSK katsoo, että tarvitaan sääntelyyn perustuvia vaatimuksia sen varmistamiseksi, että virtuaalimaailman toimijat toteuttavat toimenpiteitä vähentääkseen energian ja luonnonvarojen kulutusta. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa uusiutuvan energian, kuten aurinko- tai tuulivoiman käyttäminen, palvelimien ja laitteistojen optimoiminen energiankulutuksen vähentämiseksi sekä laitteistojen ja välineiden kierrättämisen ja uudelleenkäytön edistäminen.

2.7

ETSK katsoo, että virtuaalimaailmoja koskevien sääntöjen ja virtuaalimaailmojen hallinnoinnin on perustuttava eurooppalaisiin arvoihin ja ihmiskeskeisyyteen. Euroopan unionin olisikin otettava johtava asema metaversumin kehittämisessä. EU:n sääntelyviranomaisen tehtävänä on pyrkiä mahdollisuuksien mukaan hyvän tasapainon saavuttamiseen kansainvälisellä tasolla standardien yhteentoimivuudessa. Standardit on asetettava yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien, myös työmarkkinaosapuolten, kanssa. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sosiaaliseen ulottuvuuteen ja etenkin nuoriin metaversumin sivuvaikutuksia ajatellen. On myös pyrittävä välttämään maantieteellistä epätasapainoa ja eriarvoisuutta, jotka johtuvat digitaalisen infrastruktuurin eroista Euroopassa.

2.8

Yritysten verotus metaversumissa on monimutkainen haaste, sillä maantieteellisten rajojen ja fyysisen sijainnin perinteiset käsitteet eivät enää riitä. Verotettavan tulon määrittäminen, digitaalisten varojen arviointi ja liiketoiminnan osa-alueiden rajaaminen edellyttävät veroperusteiden muuttamista. On myös tärkeää luoda asianmukainen sääntelymekanismi oikeudenmukaisten verokäytäntöjen varmistamiseksi.

3. Erityistä

3.1 Metaversumin olennaiset elementit

3.1.1

Teknisesti metaversumin perustana ovat toisiinsa yhteydessä olevat virtuaalimaailmat, joista jokainen voi edustaa erillistä ympäristöä tai kokemusta. Jotta voidaan mahdollistaa käyttäjien välinen vuorovaikutus ja viestintä, metaversumissa käytetään erilaisia protokollia ja standardeja – esimerkiksi Open Metaverse Interoperability Protocol (OMI), joka mahdollistaa saumattoman vuorovaikutuksen virtuaalimaailmojen välillä. Muita teknisiä komponentteja ovat NTP-protokollat, käyttäjätunnusjärjestelmät ja tekoälyalgoritmit. Metaversumin teknologiapino koostuu neljästä keskeisestä elementistä: 1) sisältö ja kokemukset, 2) alustat (esim. pelimoottorit), 3) infrastruktuuri ja laitteistot (myös laitteet ja verkot) ja 4) mahdollistajat (esim. maksumekanismit ja turvallisuus). Nämä komponentit koostuvat kymmenestä kerroksesta, jotka muodostavat kriittisen perustan, jolle kaikki metaversumin kokemukset rakentuvat.

3.1.2

Metaversumiin kuuluu myös taloudellisia ja kaupallisia komponentteja, kuten virtuaalivaluuttoja, markkinapaikkoja ja järjestelmiä virtuaalisten tuotteiden ja palvelujen ostamista ja myymistä varten. Nämä komponentit on suunniteltu helpottamaan kauppaa ja arvon vaihtamista metaversumissa, ja ne voivat perustua lohkoketjuun ja muihin hajautettuihin teknologioihin avoimuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi.

3.2 Mahdollisuudet

3.2.1

ETSK pitää aiheellisena todeta, että metaversumin tulevaisuudella on useita eri ulottuvuuksia: muun muassa kuluttajien metaversumi, yritysten metaversumi ja teollisuuden metaversumi. i) Kuluttajien metaversumi tarjoaa vapaa-ajan tilan, jossa yksittäiset ihmiset voivat pelata VR-pelejä ja olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. ii) Yritysten metaversumi tarjoaa alustan yhteiseen suunnitteluun asiakkaiden kanssa. iii) Teollisuuden metaversumi toimii portaalina tuotteiden valmistukselle.

3.2.2

Teollisuuden metaversumi tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille, jotka pyrkivät optimoimaan toimintaansa, keräämään tietoja ja parantamaan suorituskykyään. Digitaalisten kaksosten käyttö teollisuudessa on osoittautunut yrityksille arvokkaaksi välineeksi optimoida toimintaansa, kerätä tietoja ja parantaa suorituskykyään esimerkiksi suunnittelulla, jossa ei tarvita fyysisiä prototyyppejä.

3.2.3

Saumattomat siirtymät fyysisten kokemusten ja fyysisen vuorovaikutuksen sekä niiden virtuaalisen ja multimodaalisen kehittämisen välillä avaavat puolestaan yksilöille loputtomia mahdollisuuksia. Metaversumi on erinomainen väline rekrytointiin, perehdyttämiseen ja riskittömään kouluttamiseen, ja se tarjoaa yhteistyöpohjaisen ja immersiivisen etätyöympäristön, joka houkuttaa tulevia osaajia, joita teollisuus tarvitsee kehittyäkseen.

3.3 Haasteet

3.3.1

ETSK katsoo, että nykytilanteessa on vielä edistyttävä tämän uuden teknologian käytön hyväksymisessä. Tämän kuluttajille ja kansalaisille tarkoitetun uuden internetin laajamittainen käyttöönotto edellyttää myös lukuisten tekniikoiden yhdistämiseen vaadittavaa pidemmälle edistynyttä kehitystasoa sekä infrastruktuurin, laskentakapasiteetin ja viestintäverkkojen kehittämistä.

3.3.2

Metaversumi aiheuttaa kiireellisiä haasteita, jotka vaikuttavat yrityksiin, niiden työntekijöihin, riippumattomiin kehittäjiin ja sisällöntuottajiin, hallituksiin ja kuluttajiin. Suuri osa työvoimasta on koulutettava uudelleen, jotta metaversumista voidaan hyötyä sen sijaan, että sen kanssa kilpailtaisiin. Kuntien ja valtioiden on vakiinnutettava asemansa metaversumin kehittämisen keskuksina, ja niiden on kilpailtava maailmanlaajuisesti houkutellakseen osaajia ja investointeja ja sitouttaakseen työntekijöitä pysyvästi. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja työehtosopimusneuvottelujen tehtävänä on tarjota muuttuvissa työympäristöissä työskenteleville työntekijöille kaikki tarvittavat mahdollisuudet.

3.3.3

ETSK korostaa, että yhteiskunnallisella tasolla eri sidosryhmien on määriteltävä etenemissuunnitelma kohti eettistä, turvallista ja osallistavaa metaversumikokemusta. Saatetaan myös tarvita ohjeita sellaisista aiheista kuin turvallisuus, etiikka, säännösten noudattaminen, fyysinen terveys ja turvallisuus, kestävyys, tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus. Erityisenä haasteena ovat myös tietosuojavaatimukset ja Euroopan yleisen tietosuoja-asetuksen täytäntöönpano metaversumissa. On tarkasteltava sitä, missä määrin nykyiset vaatimukset ovat edelleen riittäviä.

3.3.4

Se, miten virtuaaliavaruus jaetaan metaversumissa, on erittäin tärkeä kysymys, sillä se määrittää, kenellä on pääsy tietyille alueille ja tiettyyn sisältöön, ja kenellä ei. Suurilla alustaoperaattoreilla, kuten Facebookilla, Googlella ja Microsoftilla, on tärkeä rooli metaversumin muovaamisessa, sillä ne ovat jo vahvasti läsnä virtuaalimaailmassa ja niillä on tarvittavat resurssit infrastruktuurin tarjoamiseen. On tärkeää, että nämä yritykset noudattavat avoimia ja oikeudenmukaisia sääntöjä virtuaaliavaruuden käytössä, jotta voidaan luoda avoin ja monimuotoinen virtuaalimaailma. Lisäksi myös pienemmille markkinatoimijoille on tarjottava mahdollisuuksia osallistua arvonmuodostukseen virtuaaliavaruudessa.

3.3.5

Käyttäjät raportoivat yhä useammin loukkaavasta ja epätoivottavasta käytöksestä, kuten käyttäjien häirinnästä, avatarten välisen vuorovaikutuksen seksualisoinnista, tietojen hyväksikäytöstä ja sääntelemättömistä rahapeleistä, kiusaamisesta, eksplisiittisestä seksuaalisesta sisällöstä, rasismista, väkivallalla uhkaamisesta ja alaikäisten houkuttelemisesta (CCDH, 2022). Käyttäjiä huolestuttavat kaikkialla maailmassa lisäksi riippuvuuden kehittyminen simuloituun todellisuuteen sekä mielenterveyteen ja yksityisyyteen liittyvät kysymykset.

3.4

Osaaminen: Metaversumin kehittäminen yrityskäyttöön vaatii erityistä osaamista. Saatetaan tarvita myös uudenlaisia rooleja, kuten komponenttien kehittäjät, infrastruktuurin tarjoajat, palvelujen kehittäjät ja virtuaalifasilitaattorit. Euroopan unionin on pyrittävä jälleen yhteisöksi, joka pystyy houkuttelemaan tutkijoita ja insinöörejä ja kouluttamaan heidän seuraajiaan. Nykyisen työvoiman täydennys- ja uudelleenkoulutuksesta yhdessä yliopistojen ja muiden oppilaitosten kanssa on tultava ensisijainen tavoite.

3.5

Välineet: Metaversumin kehittämisessä tarvitaan ehdottomasti välineitä, joilla voidaan tuottaa sisältöä moniulotteisiin maailmoihin ja sisällyttää esineisiin ohjelmointia. Nämä välineet ovat olennaisen tärkeitä tuotettaessa ja jaettaessa sisältöä ja palveluja metaversumissa. Lisäksi näiden välineiden on oltava luovan työn tekijöiden ja käyttäjien saatavilla aina harrastelijoista ammattimaisiin suunnittelijoihin.

3.6

Ekosysteemit ja mallit: Saatetaan tarvita uusia markkinoita ja alustoja, jotta voidaan hankkia Live Objects -komponentteja, esimerkiksi digitaalisia hallintatodistuksia (NFT) tai kokonaisia metaversumeja. Näitä voidaan tarjota tuotteina tai palveluina, mutta hinnoittelua, omistusta ja liiketoimintamalleja ei ole vielä määritelty. Johdonmukaisuuden varmistamiseksi on laadittava standardeja ohjaamaan prosessia.

3.7

ETSK korostaa, että on ratkaisevan tärkeää harkita uusia jakamis- ja lisensointimekanismeja, jotka mahdollistavat sisällön ja palvelujen tuottamisen ja jakelun varmistaen samalla teollis- ja tekijänoikeuksien sekä käyttäjien yksityisyyden ja turvallisuuden suojelun. Metaversumin suunnittelussa on otettava huomioon tavaramerkit, tekijänoikeudet ja muut teollis- ja tekijänoikeuksien lisenssit ja muodot.

3.8

Teknologisesti ja yhteiskunnallisesta katsottuna standardointi on yksi suurimmista haasteista metaversumin laajamittaisessa käyttöönotossa. Kyberturvallisuutta, henkilötietojen säilyttämistä ja suojaa, yksilöiden suojelua sekä kyberahdistelun, kyberrikollisuuden ja disinformaation torjuntaa varten on laadittava protokollia, standardeja ja sääntöjä. Euroopan unionin on otettava vahva rooli, jotta maailman muut alueet eivät määräisi niitä. Euroopan unionin onkin osallistuttava niiden kehittämisestä vastaaviin kansainvälisiin konsortioihin.

3.9

Peliteollisuus on ollut eturintamassa verkkoyhteisöjen järjestäytymisessä. Pelit ovat myös se ympäristö, jossa monet ihmiset, erityisesti lapset ja nuoret, ovat ensimmäistä kertaa tekemisissä virtuaalimaailman kanssa. ETSK kannattaakin erityisesti tämän alan vastuullistamista ja sen osallistamista kuluttajansuojanormien kehittämiseen.

3.10 Virtuaalimaailmojen nykyinen käyttö teollisuudessa

3.10.1

ETSK toteaa, että autonvalmistaja Renault ilmoitti marraskuussa 2022, että sen laskelmien mukaan Renault’n Industrial Metaverse -järjestelmä mahdollistaisi 780 miljoonan euron säästöt tuotannon eri vaiheissa. Vuoteen 2025 mennessä voitaisiin saavuttaa 320 miljoonan euron lisäsäästöt sekä säästää 260 miljoonaa euroa varastoinnissa, lyhentää 60 prosenttia ajoneuvojen toimitusaikoja ja pienentää tuotantolaitosten hiilijalanjälkeä 50 prosentilla.

3.10.2

Terveydenhuoltosektorilla Pfizer käyttää virtuaalitodellisuutta koulutusratkaisuissa parantaakseen kliinisen tutkimuksen tutkimussuunnitelmien noudattamista. Harjoittelijoille annetaan koulutusta tarjoamalla realistinen ja immersiivinen kokemus virtuaalisessa laboratoriossa, jossa he voivat olla vuorovaikutuksessa ja tehdä turvallisesti kokeita todellisuutta lähellä olevissa olosuhteissa. Pfizer käyttää jo samankaltaista teknologiaa kenttäoperaattoreidensa koulutuksessa tuotantolaitoksissa. Työntekijät, jotka ovat osallistuneet näihin immersiivisiin koulutustilaisuuksiin, ovat auttaneet parantamaan huomattavasti alan tiukkojen menettelyjen ja säännösten noudattamista sekä tutkimuksessa että tuotannossa. Tämän esimerkin lisäksi metaversumi voi tuoda mukanaan kauaskantoisia muutoksia terveydenhuollon saatavuuteen ja hoidon laatuun auttaessaan korjaamaan hoitovajetta erityisesti maaseudulla ja syrjäisillä alueilla.

3.10.3

Ilmailu- ja avaruusalalla Airbus ja Boeing käyttävät jo nyt digitaalisten kaksosten konseptia, joka on teollisen metaversumin perusta, tulevana alustana uusien ilma-alustensa ja tuotantojärjestelmiensä 3D-jäljennösten luomiseksi koneenrakennuksen ja simuloinnin tueksi.

3.10.4

Rahoitusalalla useat pankit ja vakuutusyhtiöt parantavat asiakaskokemustaan ja vuorovaikutustaan asiakkaiden kanssa immersiivisten ja metaversumiratkaisujen avulla. Esimerkiksi AXA on hankkinut virtuaalitontin web 3.0-alustalta voidakseen olla vuorovaikutuksessa uusien asiakasryhmien kanssa ja rakentaakseen pitkällä aikavälillä virtuaalisen konttorin. Allianz käyttää laajennettua todellisuutta asiakkaidensa tietoisuuden lisäämiseen.

3.10.5

ETSK toteaa, että tuoreimmat metaversumi- ja web 3.0 -aloitteet löytyvät todennäköisesti kuluttajatuotteiden vähittäismyyntialalta. Käyttötapaukset vaihtelevat virtuaalikaupoista ja immersiivisestä sosiaalisesta kaupankäynnistä aina avatariin, brändin luomiseen ja markkinointiin, uudenlaiseen yhteisöosallistumiseen ja NFT- ja web 3.0 -teknologioihin perustuviin uusiin kanta-asiakasohjelmiin.

Bryssel 27. huhtikuuta 2023.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Oliver RÖPKE

(1) https://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/20221212IPR64513/digital-workers-better-working-conditions-and-protection-of-rights

29.6.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/81

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Siirtyminen pitkän aikavälin kestävään liikennejärjestelmään”

(puheenjohtajavaltio Ruotsin pyytämä valmisteleva lausunto)

(2023/C 228/11)

Esittelijä:	Stefan BACK
Yhteisesittelijä:	Mateusz SZYMAŃSKI

Lausuntopyyntö	puheenjohtajavaltio Ruotsi, 14.11.2022
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla valmisteleva lausunto
Komitean täysistunnon päätös	14.12.2022
Vastaava jaosto	liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta
Hyväksyminen jaostossa	12.4.2023
Hyväksyminen täysistunnossa	27.4.2023
Täysistunnon numero	578
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	159/0/1

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Siirtyminen pitkän aikavälin kestävään liikennejärjestelmään on toteutettava siten, että kansalaiset ja yritykset – teollisuus ja liikenneala mukaan luettuina – sitoutuvat sekä tavoitteeseen vähentää liikennealan päästöjä 90 prosentilla vuoteen 2050 mennessä että siihen pääsemiseksi käytettäviin keinoihin.

1.2

Tavoitteiden saavuttamiseksi siirtymä on toteutettava siten, että kansalaiset ja yritykset voivat pitää sitä hyväksyttävänä taloudellisesti, sosiaaliselta kannalta ja käytännössä ja ovat siksi valmiita ja halukkaita tukemaan sitä aktiivisesti. Jos näin ei tapahdu, on olemassa vakava riski paitsi epäonnistumisesta, pahimmassa tapauksessa myös yhteiskunnallisista levottomuuksista.

1.3

Jotta siirtymä voisi onnistua, seuraavien ehtojen on täytyttävä:

—	yritysten on tunnettava, että niitä ei rasiteta liiallisilla kustannuksilla ja että ne säilyttävät kilpailukykynsä muuallakin kuin EU:n sisällä

—	työntekijöiden on voitava kokea siirtymä hyväksyttävänä ja heille on annettava mahdollisuus mukautua uusiin työoloihin sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla

—	sekä taajamissa että maaseutualueilla asuville kansalaisille on taattava liikenteen saatavuus ja liikkuminen kohtuullisin kustannuksin ja asianmukaisissa yleisissä olosuhteissa.

1.4

Vaikka vuodelle 2050 asetetusta tavoitteesta näyttää vallitsevan yleinen yhteisymmärrys, keinoista siihen pääsemiseksi ei näytä olevan yhtä suurta konsensusta. Tämä koskee esimerkiksi raskasta liikennettä, koska vaikuttaa siltä, että sen sähköistämismahdollisuudet ovat hyvin rajalliset ja vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuus riittämätön.

1.5

Uusiutuvan energian käyttö liikenteessä edellyttää uusiutuvien energialähteiden eri tyyppien ja erilaisten lähteiden huomioon ottamista, jotta voitaisiin olla riippumattomia tietyistä toimittajista ja maista. Myös sähköautojen valmistuksessa käytettäviin raaka-aineisiin ja komponentteihin liittyvät riippuvuudet on otettava huomioon.

1.6

Multimodaalisuuden kehittäminen on olennaisen tärkeää, jotta kustakin liikennemuodosta, myös uusista päästöttömistä liikennemuodoista, saadaan paras mahdollinen hyöty. Digitalisaatio, kapasiteetin paras mahdollinen käyttö ja koordinointi auttavat tekemään liikenteestä johdonmukaisen järjestelmän.

1.7

Edellytyksiä liikennealan muutoksille ovat liikenneinfrastruktuuri ja erityisesti vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuuri, investoinnit ja infrastruktuurin käytön tehokkuus, myös liikenteen saavutettavuuden, puhtaiden polttoaineiden, liikennemuotojen integroinnin, innovaatioiden toteuttamisen ja uusien liikennemuotojen osalta. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) korostaa johdonmukaisuusongelmaa, joka syntyy vaihtoehtoisten polttoaineiden ja vetyinfrastruktuurin käyttöönoton aikataulun ja TEN-T-verkon toteuttamiselle asetettujen määräaikojen kesken, sekä sitä, että EU:n lainsäädännössä ei käsitellä TEN-T-verkon ulkopuolelle jääviä maaseutualueita.

1.8

Jotta eri maat voisivat kehittää liikennettä kestävällä tavalla, on otettava huomioon niiden erityispiirteet ja mieltymykset.

1.9

Liikenteen kestävä kehitys sellaisena kuin se on esitetty EU:n asiakirjoissa voi vaarantua ulkoisten tekijöiden vuoksi, mutta suunniteltuja muutoksia on edistettävä sen varmistamiseksi, että tulokset voidaan saavuttaa hyväksyttävällä tavalla.

1.10

Sosiaalisesti kestävän liikenteen on oltava esteetöntä, osallistavaa ja kohtuuhintaista, jotta voidaan välttää liikenneköyhyys. ETSK katsoo, että julkisella liikenteellä on keskeinen tehtävä muutosprosessissa. Sen osallistava luonne mahdollistaa sekä ympäristöön liittyvien että sosiaalisten tavoitteiden saavuttamisen.

1.11

Muutos ei onnistu ilman työntekijöiden osallistumista, joka on alalla nykyään puutteellista. Onkin tärkeää, että liikenneala tulisi tunnetuksi korkealaatuisista työpaikoista, jotka tekevät liikennealalla työskentelemisestä houkuttelevampaa. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työehtosopimusneuvottelut ovat tässä yhteydessä keskeisiä tekijöitä.

1.12

ETSK korostaa, että on tärkeää kuulla laajasti kaikkia osapuolia ja lisätä tietoisuutta siirtymän kaikissa vaiheissa.

2. Lausunnon tausta

2.1

EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Ruotsi on pyytänyt komiteaa laatimaan valmistelevan lausunnon siirtymisestä pitkän aikavälin kestävään liikennejärjestelmään.

Lausunnossa on otettava huomioon vihreän kehityksen ohjelman kunnianhimoiset tavoitteet eli liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 90 prosentilla vuoteen 2050 mennessä ja 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Näitä tavoitteita aletaan toteuttaa 55-valmiuspaketin avulla. Tavoitteiden toteuttaminen parantaa myös turvallisuutta.

2.2

Kuten on sovittu, 55 prosentin hiilidioksidivähennys henkilöautojen ja 50 prosentin vähennys pakettiautojen osalta on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä sekä 100 prosentin vähennys uusien henkilö- ja pakettiautojen osalta vuoteen 2035 mennessä. Komissio aikoo ehdottaa hiilineutraaleilla polttoaineilla toimivien ajoneuvojen sallimista vuoden 2035 jälkeen ja arvioida sopimuksen sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia vuonna 2026.

Muut 55-valmiuspaketin liikennettä koskevan osan kannalta merkitykselliset keskeiset ehdotukset, joista on päästy kolmikantasopimuksiin, koskevat päästökauppaa, johon kuuluvat tie-, meri- ja lentoliikenne, uusiutuvia polttoaineita koskevan direktiivin tarkistamista ja uusiutuvien polttoaineiden jakeluinfrastruktuuria koskevaa asetusta (AFIR-asetus).

2.3

Joulukuussa 2021 esitettiin ehdotus Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T) koskevia suuntaviivoja sisältävän asetuksen tarkistamisesta, jonka tavoitteena on verkon nopeampi ja tehokkaampi toteuttaminen ja kestävyyden edistäminen, sekä kaupunkiliikennettä koskeva tiedonanto ja ehdotus IT-viestinnästä. Liikenneministerien neuvosto pääsi joulukuussa 2022 yhteisymmärrykseen TEN-T-ehdotusta koskevasta yhteisestä lähestymistavasta.

2.4

Komission vuoden 2023 työohjelmaan sisältyy tavaraliikenteen viherryttämispaketti, jossa tarkistetaan raskaiden hyötyajoneuvojen painoja ja mittoja koskevaa direktiiviä sekä yhdistettyjä kuljetuksia koskevaa direktiiviä.

2.5

Komissio esitti maaliskuussa 2023 Euroopan vetypankkia koskevan tiedonannon, jossa keskitytään rahoitukseen.

2.6

Vuonna 2023 on tarkoitus antaa tiedonanto yhteisestä eurooppalaisesta liikkuvuuden data-avaruudesta.

2.7

Käynnissä olevissa 55-valmiuspakettia koskevissa kolmikantaneuvotteluissa saavutetut sopimukset voivat vaikuttaa ratkaisevasti mahdollisuuksiin saavuttaa vihreän kehityksen ohjelmassa vuodelle 2050 asetetut tavoitteet. Tämä koskee myös edellä mainittuja vuodelle 2023 suunniteltuja ehdotuksia, ja niiden kohtalo on lainsäätäjien käsissä. Onnistumisen kannalta on erityisen tärkeää löytää tehokas tapa hallinnoida siirtymäkautta teknisen kehittämisen ja järjestelmän kehittämisen sekä sosiaalisten näkökohtien osalta.

3. Yleiset huomiot

3.1

Liikenteeseen liittyy monia kysymyksiä, joista monet ovat kullekin liikennemuodolle ominaisia. Olennaisia osatekijöitä liikenteen siirtymän toteuttamisessa ja sen nopeuttamisessa ovat päästöjen vähentäminen, uusiutuvien energialähteiden kehittäminen, digitalisaatio, tehokkuuden parantaminen ja vaihtoehtoiset liikennemuodot kaupunkiliikenteessä. Nämä tekijät ja riittävän polttoaineinfrastruktuurin saatavuus näyttävät olevan kaikille liikennemuodoille ja sekä tavara- että matkustajaliikenteelle yhteisiä. On tärkeää, että päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen, uusiutuvien polttoaineiden ja liikenteen digitaalisten ratkaisujen tutkimukseen ja kehittämiseen osoitetaan riittävästi yksityisiä tai julkisia resursseja.

3.2

On myös tärkeää, että kaikki asiaankuuluva lainsäädäntö on mahdollisimman johdonmukaista vihreän siirtymän tavoitteisiin nähden ja edistää päästöjen vähentämistä, mutta tavalla, joka ei vahingoita työntekijöiden sosiaalisia etuja.

3.3

Lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota liikenteen muutoksesta sekä työvoimalle että liikenteen käyttäjille aiheutuviin merkittäviin sosiaalisiin seurauksiin ja varmistaa, että vältetään työntekijöihin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia samalla kun varmistetaan liikenteen saatavuus ja kohtuuhintaisuus käyttäjille samoin kuin tehokkaat ja kohtuuhintaiset logistiikkaketjut. Asianmukaiset ratkaisut näihin kysymyksiin ovat tärkeitä, jotta työntekijät, suuri yleisö ja yritykset voivat hyväksyä siirtymän.

3.4

Koska tavoitetaso on erittäin korkea ja liikenteen kysynnän odotetaan kasvavan ja olevan vuoteen 2050 mennessä yli kaksinkertaista nykyhetkeen verrattuna, siirtymän asianmukainen ja uskottava hallinnointi on olennaisen tärkeää, myös kun otetaan huomioon, että täytäntöönpanotoimien on oltava toteuttamiskelpoisia ja niitä on myös pidettävä sellaisina ja että markkinoille on annettava oikeanlaisia signaaleja.

3.5

Uskottavuus on myös ratkaisevan tärkeää, jotta ihmiset olisivat valmiita muuttamaan tottumuksiaan ja elämäntapojaan tavalla, joka edistää siirtymää. Esimerkkejä tästä ovat halukkuus investoida ajoneuvoihin, joissa on uudenlaiset käyttövoimajärjestelmät, autojen yhteiskäytön suosiminen, joukkoliikenteen käytön lisääminen, aktiivisten liikkumismuotojen, kuten pyöräilyn tai kävelyn, lisääminen erityisesti kaupungeissa sekä rahtiliikenneyritysten halukkuus vaihtaa tietoja, jotta voidaan tehostaa resurssien käyttöä kapasiteetin jakamisen avulla.

3.6

Tietoisuuden lisääminen on tärkeää samoin kuin siihen tähtäävien toimien seuranta vaikutusten varmistamiseksi. Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja asiaankuuluvat sidosryhmät ovat tässä yhteydessä tärkeitä.

3.7

Kaupungistuminen ja sähköisen kaupankäynnin kehittäminen merkitsevät muutoksia liikennetarpeisiin ja -malleihin, mikä on otettu huomioon esimerkiksi edellä mainitussa Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevassa ehdotuksessa ja kaupunkiliikennettä käsittelevässä tiedonannossa. Kaupunkialueet tarjoavat hyvän ympäristön aktiivisten ja ympäristöystävällisten liikennemuotojen ja vihreiden rahtiliikenneratkaisujen edistämiselle.

3.8

Euroopan unionissa, jossa on 27 jäsenvaltiota ja jossa luonnon, väestökehityksen, väestötiheyden, yleisten elinolojen ja yritysten kustannustason kaltaiset olosuhteet vaihtelevat huomattavasti, saattaa käytännön syistä ja toteutettavuuteen liittyvien seikkojen vuoksi olla tarpeen hyväksyä, että yksi ratkaisu ei välttämättä sovi kaikille, ja sallia joustavuutta ja hyväksyä erilaisia ratkaisuja, kunhan ne eivät todellisissa oloissa häiritse sisämarkkinoiden toimintaa. Esimerkkejä tästä voisivat olla ajoneuvoyhdistelmien kokonaismitat tai se, missä määrin metsätaloustuotteita voidaan käyttää biopolttoaineiden tuotannossa, sekä biopolttoaineiden osuus liikenteen uusiutuvan energian kokonaistarjonnasta.

3.9

Teknologianeutraaliuden olisi oltava yleisperiaatteena, kun suunnitellaan ja pannaan täytäntöön EU-tason ja kansallisen tason ratkaisuja, jotta kansalliset erityispiirteet voidaan ottaa huomioon.

3.10

Viime vuosina Euroopassa on ilmennyt liikennejärjestelmän toimintaan vaikuttavia kriisitilanteita, kuten covid-19-pandemia, joka vaikutti matkustajaliikenteeseen ja aiheutti haasteita rahtiliikenneyhteyksien toimivuudelle. Ukrainan sota ja siitä johtuvat pakotteet ovat vaikuttaneet merkittävästi energian saatavuuteen ja hinnoitteluun myös liikenteen polttoaineiden osalta. Ei voida sulkea pois sitä, että energiaan liittyvät ongelmat ja sen hinnoittelu saattavat vaikuttaa mahdollisuuksiin kehittää uusiutuvia polttoaineita ja luoda samalla olosuhteita, jotka edistävät esimerkiksi joukkoliikenteen kehittämistä.

3.11

Tässä yhteydessä korostuu se, että on tärkeää välttää riippuvuutta yhdestä ainoasta tietyn energialähteen toimittajasta.

Hiilidioksidiin liittyvät vaatimukset – uusiutuvat polttoaineet ja käyttövoimaratkaisut – saatavuus ja vaihtoehdot

3.12

Euroopan komissio keskittyy uusiutuvista energialähteistä tuotettuun sähköön ja vihreään vetyyn tärkeimpinä energialähteinä. Uusiutuvia energialähteitä koskevasta direktiivistä äskettäin saavutetun yhteisymmärryksen mukaan uusiutuvien energialähteiden kokonaisosuuden on oltava vähintään 42,5 prosenttia vuonna 2030. Liikennealalla osuus on 29 prosenttia, mihin sisältyy sitova yhdistetty 5,5 prosentin alatavoite kehittyneille biopolttoaineille ja muuta kuin biologista alkuperää oleville uusiutuville liikenteen polttoaineille, ja tästä viimeksi mainittuja on oltava vähintään 1 prosentti. Tämä kysymys tuo esiin tarpeen pohtia muutoksia maankäyttöön ja metsätalouteen liittyvään LULUCF-asetukseen, jolla rajoitetaan mahdollisuutta käyttää metsätalouden tuotteita biopolttoaineiden tuotannossa, sekä maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa syntyvän biomassajätteen käyttöä polttoaineiden tuotannossa. Tämä on tärkeä osa energiahuoltoa koskevaa kokonaisratkaisua, samoin kuin geotermisen energian tarjoamat mahdollisuudet ja uudet lentopolttoaineet.

3.13

Tuleva ehdotus raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästörajoituksista tuo esiin mahdolliset rajoitukset sähkövoiman käytössä erityisesti kaukoliikenteessä sekä kysymyksen tällaisten ajoneuvojen vaihtoehtoisten polttoaineiden tarjonnan riittävyydestä ja omistamisen kokonaiskustannuksista. Tätä taustaa vasten autoteollisuus on nostanut esiin kysymyksen mahdollisesta vaihtoehdosta kehittää vähähiilisiä ja vähäpäästöisiä fossiilisia polttoaineita keinona vähentää päästöjä ilman vaatimusta ajoneuvokannan uudistamisesta ja erityisen infrastruktuurin kehittämisestä. Molempiin pilareihin perustuva yhdistetty strategia on todennäköisesti paras mahdollinen tapa saavuttaa tavoite. Tällainen strategia mahdollistaisi vähäpäästöisten ja päästöttömien polttoaineiden ja erilaisten vetypolttoaineiden nopean kehityksen ja luontaiset päästövähennysmahdollisuudet niillä liikenteen osa-alueilla, joissa sähköistäminen ei tällä hetkellä ole vaihtoehtona.

3.14

ETSK haluaa myös suositella kattavampaa menetelmää ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen arvioimiseksi niin, että nykyinen ”tankista pyöriin” -menetelmä korvataan ”lähteeltä pyöriin” -menetelmällä, joka tarjoaa paremman perustan hiilidioksidipäästöjen arvioinnille.

3.15

Keskeisenä kysymyksenä on uusiutuvien energialähteiden ja vedyn jakeluinfrastruktuurin saatavuus, joka on olennaista uusiutuvien energialähteiden käytölle liikenteessä myös raskaiden hyötyajoneuvojen tarvitseman suuren kapasiteetin vuoksi. Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevasta asetuksesta kolmikantaneuvotteluissa saavutetussa yhteisymmärryksessä asetetaan muun muassa täytäntöönpanotavoitteet henkilö- ja pakettiautoja ja raskaita hyötyajoneuvoja varten TEN-T-ydinverkossa ja kattavassa TEN-T-verkossa vuodesta 2025 alkaen ja vedyn osalta vuonna 2030. Raskaiden hyötyajoneuvojen osalta tavoitteet on saavutettava vuonna 2030. Tämä voi aiheuttaa johdonmukaisuuteen liittyvän ongelman, koska TEN-T-ydinverkko on saatava valmiiksi vuoteen 2040 mennessä ja kattava verkko vuoteen 2050 mennessä. Myös polttoaineiden saatavuus maaseutualueilla, jotka eivät kuulu TEN-T-verkkoon, voi aiheuttaa ongelmia. Infrastruktuurihankkeiden toteuttamisessa yleiset viiveet lisäävät joka tapauksessa tarvetta varmistaa, että investoinnit ovat ensisijaisia ja että toteuttamista seurataan tehokkaasti.

Tehokkuus siirtymän edistäjänä

3.16

Tehokkuus parantaa liikenteen kestävyyttä, ja sitä voidaan lisätä parantamalla kuormauskapasiteettia, kehittämällä infrastruktuuria liikenteen nopeuttamiseksi ja parantamalla terminaali-infrastruktuuria, mikä nopeuttaa kuormaamista ja purkamista tai liikennemuodon vaihtoa. Uudet teknologiat ja uudet liikennevälineiden käyttötavat, esimerkiksi autojen yhteiskäyttö, voivat vähentää erityisesti kaupunkiliikenteen määrää. Tehokkuutta parantavien järjestelyjen käyttämisen ehdoksi ei pitäisi asettaa esimerkiksi ajoneuvon ympäristöominaisuuksia, koska tämä rajoittaisi näin saavutettavia kestävyysparannuksia.

3.17

Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että suurempien ja raskaampien ajoneuvojen ja/tai ajoneuvoyhdistelmien hyväksymisen kautta saavutettavan paremman kuormauskapasiteetin hyödyntämisen ehdoksi ei pitäisi asettaa ajoneuvon ympäristöominaisuuksia, esimerkiksi päästöttömyyttä, eikä sitä tulisi myöskään kytkeä mihinkään tiettyyn käyttötarkoitukseen.

3.18

On kuitenkin yhtä tärkeää, että vähäpäästöisille ja päästöttömille ajoneuvoille, lentokoneille ja laivoille taataan tasapuoliset toimintaedellytykset varmistamalla mahdollisuuksien mukaan teknisillä määräyksillä, että niillä on sama kuormauskapasiteetti kuin muilla ajoneuvoilla, laivoilla ja lentokoneilla. Muiden kuin fossiilisten polttoaineiden käytön edistäminen edellyttää kunnianhimoisten tavoitteiden asettamista sijoittajien turvallisuuden takaamiseksi.

3.19

Digitalisaatio on myös tärkeä tapa parantaa tehokkuutta. Yritysten välisellä tietojen vaihdolla voitaisiin parantaa tehokkuutta sekä mahdollistaa liikennevälineiden integrointi ja toiminnan koordinointi ja parantaa siten kestävyyttä.

Multimodaalisuus ja siirtymä

3.20

Vihreän kehityksen ohjelman keskeisenä osatekijänä on kaikkien liikennemuotojen kestävyyden parantaminen, ja kutakin niistä voidaan pitää osana järjestelmää. Sen vuoksi tavoitteena olisi oltava tehokkaan ja saumattoman multimodaalisuuden edistäminen niin, että kukin liikennemuoto voi toimia parhaalla mahdollisella tavalla ja parantaa siten yleistä kestävyyttä. Digitalisaatio, kapasiteetin paras mahdollinen käyttö ja koordinointi auttavat tekemään liikennemuodoista johdonmukaisen järjestelmän. Kaikilla liikennemuodoilla olisi oltava yhtäläinen pääsy verkkoihin, ja multimodaalisuutta olisi edistettävä. Kutakin liikennemuotoa olisi kohdeltava yhdenvertaisesti, ja kaikkien muotojen olisi voitava hyötyä nykyaikaistamisesta, jotta voidaan parantaa tehokkuutta ja hiilestä irtautumista sekä edistää entistä kestävämpää ja häiriönsietokykyisempää liikennealaa.

Kokonaisvaltainen lähestymistapa

3.21

Kestävyyden parantamiseksi ensisijaisena lähestymistapana tulisi olla käytettävissä olevien ja toimivien ratkaisujen optimaalinen käyttö. Resursseja on toki myös osoitettava uusien ja innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen teknologianeutraalilla tavalla. On myös tärkeää, että ei vaikeuteta jo saatavilla olevien vaihtoehtojen käyttöä. Liikenteen siirtymän on oltava uskottava ja realistinen, ja sillä on saavutettava mitattavissa olevia tuloksia.

3.22

Valittavien ratkaisujen olisi oltava sosiaalisesti uskottavia ja hyväksyttäviä. Tämä tarkoittaa sitä, että on laadittava konkreettisia ja koordinoituja suunnitelmia, joista käydään työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua siitä, miten työntekijät voidaan mukauttaa uusiin pätevyysvaatimuksiin ja vältetään tilapäistä työttömyyttä.

3.23

On myös tärkeää, että ratkaisut ovat taloudellisesti uskottavia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vähäpäästöisten tai päästöttömien polttoaineiden käytöstä aiheutuvien kustannusten on oltava kuluttajien kannalta taloudellisesti kohtuullisia ja kaupallisille toimijoille on sallittava toiminnan tuottavan tasoltaan hyväksyttävää voittoa. Suora rahoitustuki on ratkaisu, jota olisi vältettävä. Parempi ratkaisu on myöntää verohelpotuksia kuluttajille tai yrityksille, jotka investoivat kestäviin ratkaisuihin.

3.24

Julkisten hankintojen järjestelmän rooli korostuu keinona edistää kestävän kehityksen tavoitteita julkisia investointeja tehtäessä. Olisi edistettävä mahdollisuutta asettaa erityisvaatimukseksi työlainsäädännön noudattaminen. EU:n liikennealan yhteisrahoitus olisi sovitettava yhteen kansallisten politiikkojen ja suunnittelun kanssa EU:n kehyksen mukaisesti.

3.25

Turvallisuus on olennaisen tärkeää kaikille kestäville liikennejärjestelmille. Se vaikuttaa kaikkiin liikenteen käyttäjiin ja palveluntarjoajiin. Normeja onkin jatkuvasti parannettava kaikkien liikennemuotojen osalta.

Osallistuminen ja kuuleminen

3.26

Vihreän siirtymän onnistuminen edellyttää yhteisymmärrykseen pääsemistä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun sekä kaikkien sidosryhmien ja suuren yleisön laajan kuulemisen avulla. Tämä lähestymistapa auttaa määrittämään ongelmat, löytämään kaikille osapuolille hyväksyttäviä ratkaisuja ja luomaan luottamusta suunniteltuihin toimenpiteisiin ja saamaan niille yleistä tukea. Tätä on pidettävä välttämättömänä edellytyksenä sille, että voidaan onnistua neuvotteluissa monimutkaisesta liikenteen muutosprosessista ja parantaa lainsäädäntömenettelyjen avoimuutta ja lainsäädännön laatua.

3.27

ETSK korostaa tarvetta pitää järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta tiiviisti mukana kestävää liikennettä edistävissä aloitteissa ja ehdottaa, että varhaisen vaiheen yhteistyötä kaikkien sidosryhmien kanssa kehitetään edelleen.

4. Erityiset huomiot

Sosiaaliset näkökohdat – liikenteen saatavuus

4.1

Sosiaalisesti kestävän liikenteen on oltava helposti saatavilla, osallistavaa ja kohtuuhintaista, jotta voidaan välttää liikenneköyhyys. Sen on vastattava erilaisten ryhmien, esimerkiksi naisten, erityistarpeisiin. Saatavuus tarkoittaa muun muassa asianmukaista aluesuunnittelua, joka koskee myös taajamien ja niitä ympäröivien maaseutualueiden välisiä rajapintoja ja jossa otetaan asianmukaisesti huomioon ikääntyneille ja liikuntarajoitteisille henkilöille tarkoitetut ratkaisut (liukukäytävät, rinnehissit jne.). Olisi myös parannettava ympäristöystävällisten liikennemuotojen tarjontaa kaupunkimatkailussa. ETSK korostaa tarvetta edistää ja kehittää kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia.

4.2

ETSK kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota naispuolisiin liikenteen käyttäjiin, jotta liikenne edistäisi sukupuolten tasa-arvoa, muun muassa keskittymällä julkisen liikenteen turvallisuuteen.

4.3

Erityisesti kaupungeissa olisi tuettava yhteiskäyttöliikennettä ja aktiivista liikkumista myös edistämällä älykkäitä liikennejärjestelmiä hyödyntäviä ympäristöystävällisiä liikennemuotoja ja liikenne palveluna -käsitettä sekä parantamalla liikenneturvallisuutta. On otettava huomioon myös elämänlaatuun liittyvät kysymykset, kuten tarve vähentää melusaastetta.

4.4

ETSK katsoo, että julkisella liikenteellä on keskeinen tehtävä muutosprosessissa. Sen osallistava luonne mahdollistaa sekä ympäristöön liittyvien että sosiaalisten tavoitteiden saavuttamisen. Sitä voidaan täydentää mikroliikenneratkaisuilla.

4.5

Julkisen liikenteen hinnoittelun on oltava kohtuullista ja oikeudenmukaista, eikä se saa aiheuttaa tarvetta heikentää yhteyksiä tai vähentää henkilöstöä. Kaikki sidosryhmät on otettava asianmukaisesti huomioon. Koska kyseessä on julkinen palvelu, julkinen liikenne ei saa perustua pelkästään kannattavuuteen eikä se saa johtaa liikennepalveluista syrjäytymiseen. Tähän liittyy sosiaalisesti perusteltavissa oleva tarve säilyttää myös kannattamattomia yhteyksiä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ylläpitämiseksi esimerkiksi julkisen palvelun velvoitteiden avulla. Tämä voi merkitä polttomoottorien käytön jatkamista riittävän palvelutason säilyttämiseksi.

Sosiaaliset näkökohdat – työvoima

4.6

Liikennealan suurena ongelmana on henkilöresurssien puute, joka saattaa aiheuttaa ongelmia alan kehitykselle ja myös suunnitellulle vihreälle siirtymälle. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä huomiota kohtuullisten työehtojen ja -olojen ja oikeudenmukaisen palkan varmistamisen merkitykseen myös alustatyöntekijöiden osalta. Vaikka työmarkkinasuhteet kuuluvat edelleen kansalliseen toimivaltaan, on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota kollektiivisten neuvottelujen mahdollisuuksiin päästä sopimukseen houkuttelevista työehdoista ja -oloista liikennealalla, kuten palkoista sekä työturvallisuudesta ja -terveydestä kansallisella ja monikansallisella tasolla.

4.7

Uudet teknologiat voivat tuoda uusia mahdollisuuksia. Koulutuksen ja elinikäisen oppimisen merkitystä korostetaan erityisesti keinona, jonka avulla työntekijät voivat pysyä vihreän siirtymän ja alan digitalisaation aiheuttamien uusien pätevyysvaatimuksien tasalla.

4.8

Edellä kohdissa 4.3 ja 4.5 esitettyjen kaltaiset toimenpiteet antavat liikennealalle puoleensa vetävän imagon ja houkuttavat sille nuoria ja naisia.

Bryssel 27. huhtikuuta 2023.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Oliver RÖPKE

ETSK:n 578. täysistunto – uuden toimikauden avausistunto, 26.4.2023–27.4.2023

29.6.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/87

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus neuvoston suositukseksi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisesta Euroopan unionissa”

(COM(2023) 38 final – 2023/0012 (NLE))

ja aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu vahvemmaksi Euroopan unionissa: koko potentiaali käyttöön oikeudenmukaisten siirtymien hallinnassa”

(COM(2023) 40 final)

(2023/C 228/12)

Esittelijä:	Pekka RISTELÄ
Yhteisesittelijä:	Mariya MINCHEVA

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 8.3.2023
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen jaostossa	3.4.2023
Hyväksyminen täysistunnossa	27.4.2023
Täysistunnon numero	578
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	179/52/17

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon ”Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu vahvemmaksi Euroopan unionissa” (jäljempänä ”tiedonanto”) ja komission ehdotukseen neuvoston suositukseksi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisesta Euroopan unionissa (jäljempänä ”suositus”).

1.2

Jäsenvaltio- ja EU-tasolla käytävällä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla on keskeinen rooli muotoiltaessa talous-, työmarkkina- ja sosiaalipolitiikkaa, jolla edistetään elinolojen sekä työolojen ja -ehtojen ylöspäin tapahtuvaa lähentymistä kaikissa jäsenvaltioissa. ETSK on täysin samaa mieltä siitä, että työmarkkinavuoropuhelu voi olla hyödyllinen väline taloudellisen ja sosiaalisen selviytymis- ja palautumiskyvyn, kilpailukyvyn sekä kestävän ja osallistavan kasvun edistämiseksi.

1.3

Työmarkkinavuoropuhelun myönteisiä tuloksia ei kuitenkaan tulisi pitää itsestäänselvyytenä, sillä vuoropuhelun ei voida katsoa olevan pelkkä väline, joka vain otetaan haluttaessa käyttöön. Komission olisi tarkasteltava toimivia valtakunnallisia, alueellisia ja alakohtaisia malleja ja selvitettävä, mihin niiden menestys perustuu.

1.4

ETSK yhtyy tiedonannossa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan työehtosopimusneuvottelujen kattavuuden edistämiseksi tarvitaan lisätoimia sekä jäsenvaltio- että EU-tasolla. Vaikka suosituksessa luetellaan kattavuuden parantamisen kannalta tärkeitä tekijöitä, siitä jää uupumaan yksi erittäin merkittävä tiedonannossa esiin tuotu näkökohta eli alakohtaisten työehtosopimusten merkitys.

1.5

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että suosituksella pyritään parantamaan työmarkkinaosapuolten kolmikantavuoropuhelua sekä EU- että jäsenvaltiotasolla, ja toteaa, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kolmikantaisuus on eräissä jäsenvaltioissa pikemminkin muodollisuus kuin tarkoituksenmukainen toimintamalli. Komitea katsoo, että yhteisten ja tehokkaiden, jäsenvaltiotasolla täytäntöön pantavien puitteiden luominen työmarkkinaosapuolten osallistamiseksi voisi auttaa takaamaan kansallisten työmarkkinaosapuolten tuloksekkaat ja laadukkaat kuulemiset. Jäsenvaltioilla olisi myös oltava velvollisuus liittää työmarkkinaosapuolten kuulemisten tulokset kansallisiin uudistus- ja investointiohjelmiinsa. Jos työmarkkinaosapuolia ei osallisteta tarkoituksenmukaisella tavalla, komission olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin.

1.6

ETSK on huolissaan epäselvästä tilanteesta, joka liittyy työmarkkinaosapuolten tekemien sopimusten täytäntöönpanoon neuvoston direktiivein. Komissiolla on laaja harkintavalta asiassa, ja tämä johtanee selvyyden, avoimuuden ja ennakoitavuuden puuttuessa tarkoituksettomasti siihen, että työmarkkinaosapuolten halukkuus neuvotella tällaisia sopimuksia vähenee. Komitea toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen käsitellä tätä kysymystä työmarkkinaosapuolten kanssa.

1.7

2. Yleistä

2.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon ”Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu vahvemmaksi Euroopan unionissa” ja komission ehdotukseen neuvoston suositukseksi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisesta Euroopan unionissa.

2.2

Kuten asiakokonaisuuteen SOC/644 kuuluvassa ETSK:n lausunnossa (1) tähdennetään, jäsenvaltio- ja EU-tasolla käytävällä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla on keskeinen rooli muotoiltaessa talous-, työmarkkina- ja sosiaalipolitiikkaa, jolla edistetään elinolojen sekä työolojen ja -ehtojen ylöspäin tapahtuvaa lähentymistä kaikissa jäsenvaltioissa, sekä vastattaessa EU:n kohtaamiin työelämään liittyviin haasteisiin.

2.3

Työmarkkinaosapuolilla on vertaansa vailla olevaa tietoa ja kokemusta yhteiskunnallisesta ja työllisyystilanteesta ruohonjuuritasolla, aivan kuten tiedonannossa todetaan. Ne voivat omalla panoksellaan edistää tasapainon saavuttamista työntekijöiden ja työnantajien etujen välillä ja parantaa toimintapolitiikan ja lainsäädännön hyväksyttävyyttä ja tehokkuutta. Komissio myös huomauttaa perustellusti, että työmarkkinaosapuolilla on ainutlaatuinen asema muihin sidosryhmiin verrattuna.

2.4

2.5

ETSK on jo aiemmin korostanut (2), että yksi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja etenkin työehtosopimusneuvottelujen päätarkoituksista on osallistua liiketoimintaympäristön muokkaamiseen ja edistää työelämän muutosten hallintaa tiedon tarjoamisen, ennakoinnin, osallistumisen ja edellytysten luomisen avulla, jotta työmarkkinaosapuolten välille rakentuisi keskinäinen luottamus kaikilla tasoilla.

2.6

ETSK on täysin samaa mieltä siitä, että työmarkkinavuoropuhelu voi olla hyödyllinen väline taloudellisen ja sosiaalisen selviytymis- ja palautumiskyvyn, kilpailukyvyn sekä kestävän ja osallistavan kasvun edistämiseksi. Työmarkkinavuoropuhelun myönteisiä tuloksia ei kuitenkaan pitäisi pitää itsestäänselvyytenä, sillä vuoropuhelun ei voida katsoa olevan pelkkä väline, joka vain otetaan haluttaessa käyttöön. Komission olisi tarkasteltava toimivia valtakunnallisia, alueellisia ja alakohtaisia malleja ja selvitettävä, mihin niiden menestys perustuu. Tietämyksen jakaminen ja vertaisarviointi jäsenvaltioiden kesken voisivat myös auttaa parantamaan tilannetta maissa, joissa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on heikkoa.

2.7

Jotta työmarkkinaosapuolia voitaisiin tukea entistä enemmän vuoropuhelun käymisessä, työehtosopimusneuvottelujen kattavuuden parantamisessa ja työmarkkinavuoropuheluun perustuvien niin unioni- kuin jäsenvaltiotason sopimusten täytäntöönpanossa, on olennaista, että niiden maiden työmarkkinaosapuolilla, joissa työmarkkinavuoropuhelu on toistaiseksi heikompaa kuin muualla, on mahdollisuus saada lisätukea valmiuksien kehittämiseen. Tämä koskee erityisesti Euroopan sosiaalirahasto plussaa (ESR+), jonka yhteydessä olisi tärkeää erottaa toisistaan yhtäältä työmarkkinaosapuolten ja toisaalta laajemman kansalaisyhteiskunnan valmiuksien kehittämiseen tarkoitettu tuki. Tämä erottelu olisi sisällytettävä ESR+-asetukseen ja yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen seuraavaa rahoituskautta silmällä pitäen. Lisäksi olisi löydettävä parempia rahoitusratkaisuja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita varten.

2.8

Kuten Euroopan komissio toteaa, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla oli olennainen merkitys suunniteltaessa ja toteutettaessa toimintapolitiikkoja, joilla pyrittiin rajoittamaan covid-19-pandemian vaikutuksia työelämään. Lisäksi työmarkkinaosapuolilla on tärkeä rooli pyrittäessä lievittämään Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan kauaskantoisia vaikutuksia esimerkiksi helpottamalla Ukrainasta siirtymään joutuneiden henkilöiden, samoin kuin muiden pakolaisten ja maahanmuuttajien, pääsyä työmarkkinoille. Työmarkkinaosapuolilla on niin ikään keskeinen rooli etsittäessä kestäviä ratkaisuja palkkojen ja työehtosopimusten mukauttamiseen vastauksena elinkustannuskriisiin ja korkeaan inflaatioon.

2.9

ETSK on todennut (3), että tehokas työmarkkinavuoropuhelu edellyttää seuraavaa:

—	edustavia ja legitiimejä työmarkkinaosapuolia, joilla on osallistumiseen tarvittava tietämys, tekninen valmius ja oikea-aikainen pääsy asianmukaisiin tietoihin

—	poliittista tahtoa ja sitoutumista työmarkkinavuoropuhelun käymiseen

—	työmarkkinaosapuolten perusluonteisten oikeuksien ja itsenäisyyden, yhdistymisvapauden ja työehtosopimusneuvottelujen kunnioittamista sekä suotuisaa oikeudellista ja institutionaalista kehystä työmarkkinavuoropuheluprosessien tukemiseksi toimivin instituutioin.

ETSK arvostaa sitä, että kaikki nämä osatekijät on otettu käsillä olevassa komission aloitteessa huomioon.

2.10

Eri puolilta EU:ta löytyy kuitenkin edelleen esimerkkejä heikosta työmarkkinavuoropuhelusta, jota joudutaan käymään epäsuotuisassa ympäristössä, eivätkä oikeudelliset puitteet aina anna työmarkkinaosapuolille mahdollisuuksia neuvotella. Tämä heikentää paitsi niiden asemaa myös niiden kykyä käydä työehtosopimusneuvotteluja ja houkutella uusia jäseniä. Sellaiset avoimet, selkeät ja ennalta vahvistetut objektiiviset kriteerit työmarkkinajärjestöjen edustavuuden määrittämiseksi, jotka on määritelty yhteisymmärryksessä työmarkkinaosapuolten kanssa ja joista ei aiheudu kohtuuttomia hallinnollisia rasitteita, ovat ratkaisevan tärkeitä niille jäsenvaltioille, joissa työmarkkinavuoropuhelulla ei vielä ole pitkiä perinteitä. Toisaalta muun muassa työmarkkinajärjestöjen vastavuoroiseen tunnustamiseen liittyy monia erilaisia kansallisia toimintamalleja, joita on kunnioitettava.

2.11

ETSK yhtyy tiedonannossa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan työehtosopimusneuvottelujen kattavuuden edistämiseksi tarvitaan lisätoimia sekä jäsenvaltio- että EU-tasolla (4), ja suhtautuukin myönteisesti suosituksessa mainittuihin erilaisiin keinoihin tavoitteen saavuttamiseksi: poistetaan institutionaaliset ja oikeudelliset esteet työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulta ja työehtosopimusneuvotteluilta, jotka koskevat uusia työmuotoja ja epätyypillisiä työsuhteita; varmistetaan, että neuvotteluosapuolet voivat vapaasti päättää neuvoteltavista kysymyksistä; varmistetaan, että mahdollisuuksista poiketa työehtosopimuksista sovitaan työmarkkinaosapuolten kesken ja että poikkeamien soveltamisedellytyksiä rajoitetaan; ja huolehditaan työehtosopimusten täytäntöönpanojärjestelmästä ja sen toteutuksesta.

2.12

Vaikka nämä työehtosopimusneuvottelujen kattavuuden parantamisen kannalta tärkeät tekijät tuodaan suosituksessa esiin, siitä jää uupumaan yksi erittäin merkittävä tiedonannossa esitetty näkökohta eli alakohtaisten työehtosopimusten merkitys. Kuten tiedonannossa todetaan, työehtosopimusneuvottelujen kattavuus on korkea (yli 50 prosenttia) vain sellaisissa maissa, joissa käydään ainakin jonkinlaisia alakohtaisia työehtosopimusneuvotteluja. Tämä näyttö on otettu huomioon myös riittävistä vähimmäispalkoista hiljattain annetussa direktiivissä (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2041 (5)), jonka mukaan jäsenvaltioiden on edistettävä työmarkkinaosapuolten valmiuksien kehittämistä ja vahvistamista, jotta työmarkkinaosapuolilla on edellytykset käydä palkanmääritystä koskevia työehtosopimusneuvotteluja erityisesti alakohtaisella tai toimialojen välisellä tasolla.

2.13

Samalla on tärkeää huolehtia siitä, että työehtosopimusneuvottelut pohjautuvat edelleen vapaaehtoisuuteen, ja luoda suotuisa ympäristö, joka tekee prosessista houkuttelevan ja molempia osapuolia hyödyttävän. Prosessin on myös oltava mahdollisimman osallistava, ja lisäksi käytössä olisi oltava tehokkaat riidanratkaisujärjestelmät. Jäsenvaltioissa olisi yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa kehitettävä mekanismeja työehtosopimusten kattavuuden seuraamiseksi.

2.14

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että suosituksella pyritään parantamaan työmarkkinaosapuolten kolmikantavuoropuhelua sekä EU- että jäsenvaltiotasolla ja että siinä viitataan muun muassa siihen, että on tärkeää varata kuulemisille riittävästi aikaa päätöksentekoprosessin kaikissa vaiheissa, huolehtia asianmukaisista institutionaalisista puitteista ja varmistaa työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun osallistumiseen tarvittavien tietojen saatavuus.

2.15

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kolmikantaisuus on eräissä jäsenvaltioissa pikemminkin muodollisuus kuin tarkoituksenmukainen toimintamalli. Suositus voi olla merkittävä edistysaskel tilanteen parantamiseksi, kunhan täytäntöönpano ja seuranta hoidetaan asianmukaisesti. Unionitason kolmikantavuoropuhelun edistäminen olisi erityisen tärkeää, kun on kyse työllisyyteen ja sosiaaliseen suojeluun liittyvistä asioista, ja tätä varten olisi harkittava esimerkiksi näitä kysymyksiä käsittelevien neuvoa-antavien kolmikantakomiteoiden perustamista.

2.16

ETSK on aiemmissa lausunnoissaan suositellut esimerkiksi työmarkkinaosapuolten asianmukaista osallistamista kansallisten elpymissuunnitelmien laatimiseen ja toteuttamiseen sekä työmarkkinaosapuolten ja Euroopan komission yhteistyön parantamista EU:n resurssien johdonmukaisen käytön varmistamiseksi (6). Lisäksi olisi huolehdittava kansalaisyhteiskunnan muiden organisaatioiden nykyistä paremmasta osallistamisesta.

2.17

ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että EU-tason työmarkkinaosapuolten tekemät sopimukset ovat yksi unionitason työmarkkinavuoropuhelun tärkeimmistä tuloksista. Komitea panee myös merkille komission EU-tason työmarkkinaosapuolille esittämän kehotuksen neuvotella ja tehdä enemmän tällaisia sopimuksia, mutta korostaa, että työmarkkinaosapuolet päättävät itse, onko neuvottelujen aloittaminen aiheellista ja mistä kysymyksistä niitä on syytä käydä. Tämä on olennainen osa työmarkkinaosapuolten itsenäisyyttä.

2.18

ETSK on lisäksi huolissaan epäselvästä tilanteesta, joka liittyy työmarkkinaosapuolten tekemien sopimusten täytäntöönpanoon neuvoston direktiivein. Komissiolla on Euroopan unionin tuomioistuimen äskettäisten tuomioiden (7) mukaisesti laaja harkintavalta asiassa, ja tämä johtanee tarkoituksettomasti siihen, että työmarkkinaosapuolten halukkuus neuvotella tällaisia sopimuksia vähenee, ellei täytäntöönpanoprosessia selkiytetä.

2.19

ETSK toistaakin komissiolle esittämänsä kehotuksen käsitellä tätä kysymystä työmarkkinaosapuolten kanssa niiden itsenäisyyttä kunnioittaen ja pitäen kiinni SEUT-sopimuksen 155 artiklan mukaisesta menettelystä. Komitea toistaa niin ikään komissiolle esittämänsä kehotuksen luoda selkeä ja avoin kriteeristö työmarkkinaosapuolten tekemien alakohtaisten sopimusten täytäntöönpanoa varten (8).

3. Erityistä

3.1 Erityishuomiota tiedonannosta

3.1.1

Komissio ehdottaa tiedonannossa, että komission yksiköt tarjoaisivat neuvotteleville työmarkkinaosapuolille tukea ja oikeudellista neuvontaa erityisesti sellaisissa asioissa, jotka voivat heikentää sopimusten täytäntöönpanoa EU:n lainsäädännön keinoin. Tässä yhteydessä on ratkaisevan tärkeää, että työmarkkinaosapuolten tulee sopia yhdessä, onko tällainen neuvonta ja tuki tarpeen niiden käymien neuvottelujen yhteydessä.

3.1.2

Lisäksi komissio viittaa Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa C-928/19 P antamassa tuomiossa vahvistettuun käytäntöön, jonka mukaan komissio arvioi muun muassa sitä, onko työmarkkinaosapuolten neuvottelema sopimus tarkoituksenmukaista panna täytäntöön EU:n lainsäädännöllä. Komission mukaan tässä yhteydessä voidaan tehdä vaikutustenarviointi. Komissio sitoutuu ilmoittamaan asianomaisille työmarkkinaosapuolille kolmen kuukauden kuluessa alustavat arvionsa ja tarvittaessa myös sen, tehdäänkö vaikutustenarviointi vai ei.

3.1.3

Vaikka ETSK antaa arvoa komission tarjoamalle tuelle ja neuvonnalle ja pitää hyvänä, että komissio sitoutuu noudattamaan arvioinneissaan tiettyjä määräaikoja, nämä toimenpiteet eivät riitä tuomaan prosessiin neuvotteluosapuolten tarvitsemaa selkeyttä, avoimuutta ja ennakoitavuutta.

3.1.4

ETSK korostaa alakohtaisen työmarkkinavuoropuhelun asianmukaisen tukikehyksen tärkeyttä ja panee merkille Euroopan tason alakohtaisten työmarkkinaosapuolten avoimen kirjeen (9). Alakohtaisten järjestöjen huoli työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua edistävien alakohtaisten neuvottelukomiteoiden toiminnan rahoituksesta ja organisoinnista on syytä ottaa vakavasti.

3.1.5

Mitä tulee työmarkkinaosapuolten unionitason kolmikantavuoropuhelun edistämiseen, ETSK suhtautuu myönteisesti komission ilmoitukseen nimittää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun koordinaattori jokaiseen komission yksikköön. Tällaisten komission pääosastoissa ja asiaankuuluvissa yksiköissä toimivien koordinaattoreiden avulla on mahdollista lisätä tietoisuutta työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta ja parantaa vuoropuhelun laatua ja siten auttaa komissiota konkretisoimaan kaikki se hyöty, jota hyvin toimivasta kolmikantavuoropuhelusta voidaan EU:n poliittisen päätöksenteon kannalta saada.

3.1.6

ETSK on talous- ja työllisyyspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osalta hyvillään siitä, että komissio tunnustaa, miten tärkeä rooli EU- ja jäsenvaltiotasolla tarkoituksenmukaisesti ja oikea-aikaisesti osallistetuilla työmarkkinaosapuolilla on uudistusten ja investointien tehokkaan suunnittelun ja toteutuksen varmistamisessa. Jäsenneltyjä vuoropuheluja työmarkkinaosapuolten kanssa järjestetään unionitasolla säännöllisesti ohjausjakson kaikissa keskeisissä vaiheissa, mutta jäsenvaltiotasolla hallitukset ovat aivan liian usein jättäneet työmarkkinaosapuolet sivuun ja niiden tuloksekas osallistuminen riippuu pitkälti hallitusten hyvästä tahdosta eikä vakiintuneista käytännöistä tai säännöistä.

3.1.7

ETSK on samaa mieltä siitä, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja työehtosopimusneuvottelujen edistäminen on tärkeää myös käynnissä olevien laajentumisneuvottelujen yhteydessä, ja suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio tukee hankkeita, joilla pyritään parantamaan työmarkkinavuoropuhelua ehdokasmaissa tai mahdollisissa ehdokasmaissa. Sama pätee Euroopan naapuruuspolitiikkaan ja EU:n Global Gateway -kumppanuuksiin, joiden puitteissa EU on perustellusti sitoutunut pitämään kiinni ihmisoikeuksien, sosiaalisten oikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien korkeasta tasosta.

3.2 Erityishuomiota suosituksesta

3.2.1

ETSK on tyytyväinen siihen, että suosituksessa kunnioitetaan ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen roolia ja itsenäisyyttä työehtosopimusneuvotteluissa. Komitean mielestä on tähdellistä täsmentää, että johdanto-osan 12 kappaleessa tarkoitettua työntekijäjärjestöjen käsitettä tulkitaan ILO:n valvontaelinten (erityisesti yleissopimuksia nro 98 ja nro 154 koskevan) ratkaisukäytännön mukaisesti, ja poistaa kyseisestä kappaleesta sana ”yleensä”. Lisäksi johdanto-osan 13 kappaleessa olisi ILO:n yleissopimuksen nro 135 lisäksi tärkeää viitata myös yleissopimukseen nro 98.

3.2.2

ETSK suhtautuu myönteisesti jäsenvaltioille esitettyyn kehotukseen varmistaa, että työmarkkinaosapuolet otetaan järjestelmällisesti, tarkoituksenmukaisesti ja oikea-aikaisesti mukaan toimintapolitiikan, erityisesti eurooppalaiseen ohjausjaksoon sekä elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvän toimintapolitiikan, suunnitteluun ja toteuttamiseen. Komitea katsoo, että yhteisten ja tehokkaiden, jäsenvaltiotasolla täytäntöön pantavien puitteiden luominen työmarkkinaosapuolten sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistamiseksi voisi auttaa takaamaan tuloksekkaat ja laadukkaat kuulemiset.

3.2.3

Jäsenvaltioilla olisi eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä oltava velvollisuus liittää työmarkkinaosapuolten kuulemisten tulokset ja niiden kannanotot tai panokset kansallisiin uudistus- ja investointisuunnitelmiinsa. Sama periaate koskee soveltuvin osin ja kumppanuusperiaatteen mukaisesti myös ESR+:aa ja muita koheesiorahastoja. Kaikissa tapauksissa on ratkaisevan tärkeää, että työmarkkinaosapuolet otetaan tosiasiallisesti mukaan eikä osallistaminen jää pelkäksi muodollisuudeksi. Lisäksi jos työmarkkinaosapuolia ei osallisteta tarkoituksenmukaisella tavalla tai työmarkkinavuoropuhelua heikennetään jäsenvaltiotasolla, komission olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin. Esimerkiksi suunnitelmaluonnosten tai kumppanuussopimusluonnosten hyväksymisprosessit voitaisiin keskeyttää.

3.2.4

Suosituksen johdanto-osan kappaleissa todetaan, että julkisia hankintoja koskevissa EU:n direktiiveissä (10) edellytetään jäsenvaltioiden kunnioittavan järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta. ETSK katsoo, että tämä näkökohta, joka liittyy tiiviisti tavoitteeseen parantaa työehtosopimusneuvottelujen kattavuutta, olisi sisällytettävä jäsenvaltioille osoitettuihin varsinaisiin suosituksiin.

3.2.5

Suosituksen mukaan joidenkin jäsenvaltioiden kansallisten työmarkkinaosapuolten valmiuksia on vahvistettava, jotta EU-tason itsenäisten työmarkkinaosapuolten tekemät sopimukset saadaan pantua täytäntöön jäsenvaltioissa. ETSK katsoo, että tähän liittyvän tuen lisääminen (muun muassa ESR+:n kautta) auttaisi tekemään EU-tason työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun tuloksia tunnetuiksi jäsenvaltioissa ja parantamaan täytäntöönpanoa ruohonjuuritasolla.

3.2.6

ETSK on tyytyväinen siihen, että työmarkkinaosapuolten tukemiseen käytettävissä olevaan kansalliseen rahoitukseen ja EU-rahoitukseen kiinnitetään erityistä huomiota. ESR+ on hyödyllinen väline, jonka avulla voidaan paitsi parantaa työmarkkinaosapuolten (myös pk- ja mikroyrityksiä edustavien osapuolten) valmiuksia käydä kolmikantaista ja kahdenvälistä työmarkkinavuoropuhelua myös tukea niiden yhteisiä toimia esimerkiksi digitaalisen ja vihreän siirtymän kaltaisista sosiaalis-taloudellisista kehityssuuntauksista johtuvien haasteiden aiheuttamien työllisyysvaikutusten ja sosiaalisten seurausten ennakoimiseksi, muokkaamiseksi ja käsittelemiseksi. Tämä olisi määriteltävä selkeästi osaksi kohdennettua toimintamallia työmarkkinaosapuolten valmiuksien kehittämisen tukemiseksi ESR+:n varoin.

3.2.7

Komissio toteaa perustellusti, että kansalaisvuoropuhelu, johon osallistuu laajempi joukko sidosryhmiä, on oma prosessinsa, joten myös ESR+:sta myönnettävän tuen suhteen olisi noudatettava samaa linjaa. Työmarkkinaosapuolille ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille varatut budjettikohdat olisi erotettava toisistaan, jotta ne kuvastaisivat paremmin kyseisten toimijoiden erityisiä rooleja ja jotta tuloksia voitaisiin seurata paremmin. Lisäksi valtiontukien tarkastelua varten tarvitaan selkeät (komission hyväksymät) kriteerit, koska asiaan näyttää liittyvän ongelmia eräissä jäsenvaltioissa. Näitä kriteereitä olisi sovellettava, kun kansalliset viranomaiset arvioivat, sopiiko työmarkkinaosapuolten hanketoiminta yhteen valtiontukisääntöjen kanssa. Kriteereissä olisi otettava huomioon työmarkkinaosapuolten erityisasema, jotta voidaan edistää näiden aktiivisempaa osallistumista ja auttaa niitä antamaan tehokas panos eri tasoilla (kansainvälisellä, unioni-, jäsenvaltio-, alue- ja toimialatasolla) käytävään työmarkkinavuoropuheluun. Vastaavanlaiset säännöt olisi laadittava myös kansalaisyhteiskunnan organisaatioille.

3.2.8

ETSK pitää tärkeänä, että suositukseen sisältyy selkeitä ja tehokkaita seurantasäännöksiä. Siinä suositellaan, että jäsenvaltiot toimittavat 18 kuukauden kuluessa suosituksen julkaisemisesta sen täytäntöönpanoon tähtäävien toimenpiteiden luettelon, joka on laadittu työmarkkinaosapuolia kuullen. Komissio taas aikoo laatia yhteisesti hyväksyttävät indikaattorit, joiden avulla täytäntöönpanoa seurataan yhdessä työllisyyskomitean ja asianomaisten työmarkkinaosapuolten kanssa. Työmarkkinaosapuolilla olisi oltava keskeinen rooli indikaattoreiden kehittämisessä.

3.2.9

Suosituksen mukaan työmarkkinaosapuolten pitäisi seurannan avulla muun muassa pystyä tunnistamaan tilanteita, joissa ne on suljettu unionin politiikkaa ja jäsenvaltion politiikkaa koskevien kansallisten kuulemisten ulkopuolelle tai niillä ei ole ollut riittävää osallistumismahdollisuutta. ETSK pitää tätä myönteisenä ja katsoo, että olisi myös tärkeää määritellä menettely, johon tällaisten tapausten tunnistaminen johtaa ja jonka avulla tilannetta pyritään parantamaan.

Bryssel 27. huhtikuuta 2023.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Oliver RÖPKE

(1) ETSK:n lausunto aiheesta ”Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu taloudellisen kestävyyden ja talouksien häiriönsietokyvyn tärkeänä pilarina jäsenvaltioissa käytävän vilkkaan julkisen keskustelun vaikutus huomioon ottaen” (EUVL C 10, 11.1.2021, s. 14).

(2) ETSK:n lausunto aiheesta ”Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu edistettäessä innovointia digitaalitaloudessa” (EUVL C 159, 10.5.2019, s. 1).

(3) ETSK:n lausunto aiheesta ”Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu taloudellisen kestävyyden ja talouksien häiriönsietokyvyn tärkeänä pilarina jäsenvaltioissa käytävän vilkkaan julkisen keskustelun vaikutus huomioon ottaen” (EUVL C 10, 11.1.2021, s. 14).

(4) ETSK:n lausunto aiheesta ”Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu taloudellisen kestävyyden ja talouksien häiriönsietokyvyn tärkeänä pilarina jäsenvaltioissa käytävän vilkkaan julkisen keskustelun vaikutus huomioon ottaen” (EUVL C 10, 11.1.2021, s. 14).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2041, annettu 19 päivänä lokakuuta 2022, riittävistä vähimmäispalkoista Euroopan unionissa (EUVL L 275, 25.10.2022, s. 33).

(6) ETSK:n lausunto aiheesta ”Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu taloudellisen kestävyyden ja talouksien häiriönsietokyvyn tärkeänä pilarina jäsenvaltioissa käytävän vilkkaan julkisen keskustelun vaikutus huomioon ottaen” (EUVL C 10, 11.1.2021, s. 14), ja aiheesta ”Ehdotus neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista” (EUVL C 517, 22.12.2021, s. 97).

(7) Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 24.10.2019, T-310/18, ja unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 2.9.2021, C-928/19 P.

(8) ETSK:n lausunto aiheesta ”Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu taloudellisen kestävyyden ja talouksien häiriönsietokyvyn tärkeänä pilarina jäsenvaltioissa käytävän vilkkaan julkisen keskustelun vaikutus huomioon ottaen” (EUVL C 10, 11.1.2021, s. 14).

(9) Euroopan tason alakohtaisten työmarkkinaosapuolten avoin kirje – EuroCommerce.

(10) Direktiivit 2014/24/EU (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65), 2014/25/EU (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243), ja 2014/23/EU (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1).

LIITE

Lausuntoa käsiteltäessä hylättiin seuraavat muutosehdotukset, jotka saivat äänestyksessä tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä (työjärjestyksen 74 artiklan 3 kohta):

MUUTOSEHDOTUS 1

SOC/764

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistaminen

Kohta 2.3

Muutetaan.

Jaoston lausunto

Muutosehdotus

Työmarkkinaosapuolilla on vertaansa vailla olevaa tietoa ja kokemusta yhteiskunnallisesta ja työllisyystilanteesta ruohonjuuritasolla, aivan kuten tiedonannossa todetaan . Ne voivat omalla panoksellaan edistää tasapainon saavuttamista työntekijöiden ja työnantajien etujen välillä ja parantaa toimintapolitiikan ja lainsäädännön hyväksyttävyyttä ja tehokkuutta. Komissio myös huomauttaa perustellusti, että työmarkkinaosapuolilla on ainutlaatuinen asema muihin sidosryhmiin verrattuna.

Aivan kuten tiedonannossa todetaan , työmarkkinaosapuolet voivat omalla panoksellaan edistää tasapainon saavuttamista työntekijöiden ja työnantajien etujen välillä ja parantaa toimintapolitiikan ja lainsäädännön hyväksyttävyyttä ja tehokkuutta. Komissio myös huomauttaa perustellusti, että työmarkkinaosapuolilla on ainutlaatuinen asema muihin sidosryhmiin verrattuna. ETSK korostaa kuitenkin sekä työmarkkinavuoropuhelun että kansalaisvuoropuhelun osallistujien yhteistyön ja näkemystenvaihdon arvoa. Monilla kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on myös ainutlaatuista kokemusta ja erityistä tietoa ruohonjuuritasolta. Tätä tietoa voidaan hyödyntää muuallakin kuin kansalaiskeskustelussa. On aiheellista korostaa käytäntöjä eräissä jäsenvaltioissa, missä tiettyjen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajat kutsutaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun puitteissa järjestettäviin kokouksiin, kun työmarkkinaosapuolet haluavat kuulla niitä ja hyödyntää niiden tietämystä, asiantuntemusta ja kokemusta.

Perustelu

Ruohonjuuritason yhteiskunnallisissa tilanteissa kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on paljon laajempaa tietämystä monilla aloilla, kuten köyhyyden torjunnassa, vammaisten henkilöiden tai muiden haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten tukemisessa, muuttajien kotouttamisessa, etnisten vähemmistöjen oikeuksien alalla ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien lasten auttamisessa. Valmistelevassa lausunnossa olisi otettava huomioon tämä todellisuus, jotta voitaisiin välttää sellainen mielikuva, että vain työmarkkinaosapuolilla on tietoa ruohonjuuritason yhteiskunnallisesta tilanteesta. Eräissä maissa työmarkkinaosapuolet tietävät, tunnustavat ja ymmärtävät tämän asiantuntemuksen ja kutsuvat tiettyjen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajia tapaamaan kolmikantakeskustelujen osallistujia syventääkseen tietämystään ja kokemuksiaan.

Äänestystulos:

Puolesta:	83
Vastaan:	153
Pidättyi äänestämästä:	9

MUUTOSEHDOTUS 2

SOC/764

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistaminen

Kohta 2.4

Muutetaan.

Jaoston lausunto

Muutosehdotus

Kuten suosituksessa esitetään, työmarkkinajärjestöjen erityinen rooli olisi tunnustettava täysimääräisesti ja sitä olisi kunnioitettava työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun rakenteissa ja prosesseissa ja lisäksi olisi tunnustettava, että kansalaisvuoropuhelu, johon osallistuu moninaisempi joukko sidosryhmiä ja jossa käsiteltävien aiheiden kirjo on laajempi, on oma prosessinsa. ETSK korostaa tarvetta työmarkkinavuoropuhelun ja kansalaisvuoropuhelun osallistujien yhteistyöhön ja näkemystenvaihtoon, sillä monien yhteiskuntaryhmien etuja ajavat tärkeimmät edustajat eivät ole työmarkkinaosapuolia vaan kuuluvat muihin kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin. Onkin vältettävä tilanteita, joissa työmarkkinaosapuolet tekevät sopimuksia ottamatta huomioon muiden, Euroopan kansalaisia edustavien ja heidän elämäänsä merkittävästi vaikuttavien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden näkemyksiä ja perusteluja.

Perustelu

Muutosehdotuksen tarkoituksena on korostaa, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa on otettava huomioon myös niiden muiden ryhmien edut, joita työmarkkinaosapuolet eivät kata ja joita edustavat pääasiassa muut kansalaisyhteiskunnan organisaatiot.

Äänestystulos:

Puolesta:	79
Vastaan:	157
Pidättyi äänestämästä:	7

MUUTOSEHDOTUS 3

SOC/764

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistaminen

Kohta 3.1.5

Muutetaan.

Jaoston lausunto

Muutosehdotus

Perustelu

Euroopan komissio ehdottaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun koordinaattorin nimittämistä komission jokaiseen pääosastoon ja komission muihin yksiköihin. Tämä on huomattava henkilöresurssien panostus työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamiseen, sillä jo pääosastoja on 30 ja sen lisäksi on monia muita yksiköitä. Erillisen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun koordinaattorin nimittäminen edes osaan pääosastoista herättää huolta, sillä kyseessä olevat toiminta-alat kuuluvat yleisesti muille kansalaisyhteiskunnan organisaatioille kuin työmarkkinaosapuolille. Näihin aloihin kuuluvat muun muassa ympäristö, ilmasto, maatalous ja maaseudun kehittäminen, koulutus, nuoriso, urheilu ja kulttuuri, oikeusasiat ja kuluttajat. Rinnalle tarvitaan samaan aikaan toimia kansalaisvuoropuhelun tukemiseksi. Euroopan komissiolla ei ole mitään syytä keskittyä vain yhdentyyppiseen vuoropuheluun ja varata sen vahvistamiseen huomattava määrä henkilöresursseja, yhteensä jopa yli 50 ihmistä.

Äänestystulos:

Puolesta:	78
Vastaan:	156
Pidättyi äänestämästä:	7

MUUTOSEHDOTUS 4

SOC/764

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistaminen

Kohta 1.7

Muutetaan.

Jaoston lausunto

Muutosehdotus

Kuten suosituksessa esitetään, työmarkkinajärjestöjen erityinen rooli olisi tunnustettava täysimääräisesti ja sitä olisi kunnioitettava työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun rakenteissa ja prosesseissa ja lisäksi olisi tunnustettava, että kansalaisvuoropuhelu, johon osallistuu moninaisempi joukko sidosryhmiä ja jossa käsiteltävien aiheiden kirjo on laajempi, on oma prosessinsa. Vastaavasti olisi myös tarpeen erottaa toisistaan yhtäältä työmarkkinaosapuolten ja toisaalta laajemman kansalaisyhteiskunnan valmiuksien kehittämiseen tarkoitettu tuki. ETSK korostaa samalla työmarkkinavuoropuhelun ja kansalaisvuoropuhelun osallistujien yhteistyön ja näkemystenvaihdon arvoa. Monilla kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on myös ainutlaatuista kokemusta ja erityistä tietoa ruohonjuuritasolta. Tätä tietoa voidaan hyödyntää muuallakin kuin kansalaiskeskustelussa.

Perustelu

Muutetaan vastaamaan varsinaista tekstiosuutta.

Äänestystulos:

Puolesta:	83
Vastaan:	153
Pidättyi äänestämästä:	9

29.6.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/97

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi matkustajien ennakkotietojen (API-tiedot) keräämisestä ja siirtämisestä ulkorajavalvonnan tehostamiseksi ja helpottamiseksi, asetuksen (EU) 2019/817 ja asetuksen (EU) 2018/1726 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 2004/82/EY kumoamisesta”

(COM(2022) 729 final)

”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi matkustajien ennakkotietojen keräämisestä ja siirtämisestä terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden ennalta estämistä, paljastamista ja tutkintaa sekä tällaisiin rikoksiin liittyviä syytetoimia varten sekä asetuksen (EU) 2019/818 muuttamisesta”

(COM(2022) 731 final)

(2023/C 228/13)

Esittelijä:

Tymoteusz Adam ZYCH

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 8.2.2023
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 77 artiklan 2 kohdan b ja d alakohta ja 79 artiklan 2 kohdan c alakohta
Vastaava jaosto	työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus
Hyväksyminen jaostossa	3.4.2023
Hyväksyminen täysistunnossa	27.4.2023
Täysistunnon numero	578
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	137/0/0

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti matkustajien ennakkotietoja (API-tietoja) koskeviin Euroopan komission ehdotuksiin (1) ottaen huomioon tarpeen kerätä ja siirtää tehokkaasti API- ja matkustajarekisteritietoja (PNR-tietoja) rajavalvontaa ja laittoman maahanmuuton torjuntaa varten sekä turvallisuussyistä, mukaan lukien tarve ehkäistä ja torjua terrorismia ja vakavaa rikollisuutta.

1.2

ETSK on vakuuttunut siitä, että niin kauan kuin API- ja PNR-tiedot kuuluvat nykyisten direktiivien (API-direktiivi (2) ja PNR-direktiivi (3)) soveltamisalaan, niiden täytäntöönpanossa kansallisella tasolla on ei-toivottuja eroja.

1.3

Direktiivien täytäntöönpanon yhdenmukaistamiseksi sekä API- ja PNR-tietojen keruun ja siirtämisen tehostamiseksi tarvitaan asetukset, joilla poistetaan jäsenvaltioiden erilaisista käytännöistä johtuvat erot, lisätään oikeusvarmuutta, nopeutetaan matkustajavirtoja ja vähennetään lentoliikenteen harjoittajien hallinnollisia vaikeuksia.

1.4

ETSK korostaa perusoikeuskirjan merkitystä ehdotettujen asetusten soveltamisessa. Haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, erityisesti vammaisten, oikeudet olisi otettava huolellisesti huomioon.

1.5

Tärkeä peruste ehdotusten hyväksymiselle on se, että nykyisiin API- ja PNR-direktiiveihin kohdistuu arvostelua, koska ne eivät ole nykyisten tietosuojanormien mukaisia.

1.6

ETSK on samaa mieltä siitä, että EU:n yleisestä talousarviosta on katettava reitittimen suunnittelusta, kehittämisestä, ylläpidosta ja teknisestä hallinnoinnista eu-LISAlle aiheutuvat kustannukset sekä kustannukset, joita jäsenvaltioille aiheutuu reitittimeen yhdistämisestä ja integroinnista.

1.7

ETSK toteaa kuitenkin, että ehdotetuilla asetuksilla tehdään merkittäviä oikeudellisia muutoksia sen lisäksi, että tehdään kauaskantoisia teknisiä muutoksia tällä hetkellä toimivaan järjestelmään. Sen vuoksi uudet API- ja PNR-kehykset edellyttävät jatkuvaa ja perusteellista seurantaa, jota toteutetaan paitsi jäsenvaltioiden tasolla myös komission, lentoliikenteen harjoittajien ja toimivaltaisten viranomaisten sekä eu-LISAn toimesta, erityisesti henkilötietojen osalta. Tästä syystä ETSK korostaa, että uudesta lainsäädännöstä on erittäin tärkeää järjestää tiedotuskampanja sekä koulutusta lentoliikenteen harjoittajille. Komitea ehdottaa myös tiheämpiä tarkastuksia sekä lisämenettelyjen harkitsemista API- ja PNR-tietojen uusien keruu- ja siirtopuitteiden toiminnan valvomiseksi.

1.8

ETSK on tietoinen siitä, että ehdotusten soveltamisala ei kata kaikkia EU:n ulkorajoja ylittäviä matkustajia. Suhteellisuusperiaate ja lentoliikenteen erityispiirteet huomioon ottaen ehdotusten rajaaminen lentomatkoihin vaikuttaa tässä vaiheessa kuitenkin perustellulta. Komitea ehdottaa, että kun asetuksista tehdään vaikutusten jälkiarviointi, komissio arvioi tarvetta laajentaa soveltamisalaa muihin liikennemuotoihin, erityisesti meriliikenteeseen.

1.9

ETSK ymmärtää lisäksi huolenaiheet, jotka liittyvät ehdotuksiin sisältyvien säännösten soveltamiseen käytännössä. Komitea ehdottaa, että sääntöjä ilmailualan yksityisille toimijoille määrättävistä seuraamuksista selkeytetään edelleen. Kun otetaan huomioon, että API-tietojen täydellisen paikkansapitävyyden varmistaminen on käytännössä mahdotonta, komitea ehdottaa lisäksi, että EU:n tasolla harkitaan ns. toleranssirajaa tietojen keräämisessä ja siirtämisessä esiintyvien virheiden osalta ja että tehdään selväksi, että yhteistyöhaluttomille liikenteenharjoittajille määrätään seuraamuksia tai että seuraamuksia määrätään vain, jos API-tietojen hyväksyttävää vähimmäislaatutasoa (sellaisena kuin se on määritelty EU:n tasolla) ei saavuteta.

2. Johdanto

2.1

Käsillä olevassa lausunnossa keskitytään pääasiassa asetusehdotukseen, joka koskee API-tietojen keräämistä ja siirtämistä rajavalvontaa varten (4). Lisäksi tarkastellaan lyhyesti toista API-tietojen keräämisestä ja siirtämisestä vakavaan rikollisuuteen ja terrorismirikoksiin liittyen annettua asetusehdotusta (5) (ks. jäljempänä kohta 7), jota sovelletaan PNR-tietoihin API-tietoihin suunniteltujen muutosten vuoksi.

2.2

Ehdotettuja asetuksia sovelletaan ainoastaan lentoliikenteeseen eikä muihin liikennemuotoihin, kuten meri- tai maaliikenteeseen. Ehdotuksia sovelletaan sekä tilaus- että liikelentoihin.

2.3

Ehdotetuilla asetuksilla kumotaan nykyinen API-direktiivi. Kun asetukset on hyväksytty, niistä tulee osa Schengenin säännöstöä.

3. Yleistä

3.1

ETSK toteaa, että lentomatkustuksen suosion lisääntymisen vuoksi nykyiset matkustajaselvitysjärjestelmät eivät ole riittävän tehokkaita ja että niitä on parannettava erityisesti sujuvan matkustajaliikenteen varmistamiseksi. Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön mukaan vuonna 2019 reittiliikenteessä kuljetettiin maailmanlaajuisesti 4,5 miljardia matkustajaa ja EU:n alueelle saapuu tai sieltä poistuu vuosittain yli puoli miljardia matkustajaa. Koronapandemia tai Venäjän hyökkäys Ukrainaan eivät ole muuttaneet tilannetta, minkä vuoksi on etsittävä innovatiivisia ratkaisuja rajavalvonnan nopeuttamiseksi ja parantamiseksi. Vaikka lentoliikenne romahti vuosina 2020–2021 pandemian vuoksi, se on elpymässä.

3.2

Toisaalta ETSK on tietoinen siitä, että tarkastusten tehokkuudesta ja lentomatkustajien selvitysprosessin nopeudesta riippumatta tarvitaan toimivia välineitä laittoman maahanmuuton torjumiseksi ja EU:n rajojen turvaamiseksi.

3.3

ETSK katsoo, että automaattisten tiedonkeruujärjestelmien käytöllä voi olla merkittäviä etuja, kuten tehokkuuden lisääminen, teknologian kehittäminen, laadun parantaminen ja tietojen hankinnan nopeuttaminen.

3.4

Kuten kaikissa innovatiivisissa teknologioissa, myös tiedonkeruun ja -siirron automatisointiin liittyy riskejä ja monimutkaisia poliittisia haasteita turvallisuuden, seurannan, sosioekonomisten näkökohtien, etiikan ja yksityisyyden, luotettavuuden jne. aloilla.

3.5

API-tiedot ovat matkustajien matkustusasiakirjoihin sisältyviä henkilöllisyystietoja, jotka yhdistetään lähtöselvityksen yhteydessä kerättyihin lentotietoihin ja siirretään määrämaan rajaviranomaisille. API-tietoihin sisältyy matkustajan henkilötietoja, jotka kerätään ihanteellisesti matkustusasiakirjaan sisältyvistä koneellisesti luettavista tiedoista, sekä joitakin lentoa koskevia tietoja.

3.6

API-tietojen keruu- ja siirtojärjestelmä perustuu siihen, että toimivaltaisille viranomaisille toimitetaan API-tiedot ennen lennon saapumista, jotta ne voivat sovellettavan lainsäädännön mukaisesti seuloa etukäteen matkustajia ja miehistön jäseniä riskiprofiilien, tarkkailulistojen ja tietokantojen perusteella.

3.7

ETSK on tietoinen siitä, että nykyisessä direktiivissä lentoliikenteen harjoittajat velvoitetaan siirtämään API-tiedot pyynnöstä määrämaan rajaviranomaisille ennen lennon lähtöä, mutta siinä ei kuitenkaan velvoiteta jäsenvaltioita pyytämään API-tietoja lentoliikenteen harjoittajilta. Tämän seurauksena jäsenvaltioiden viranomaiset toimivat epäjohdonmukaisesti: osa pyytää API-tietoja, osa ei. Asetusehdotuksen perusteluissa arvioidaan, että API-tietoja kerätään keskimäärin 65 prosentista saapuvista lennoista, minkä vuoksi tarkastuksilta on käytännössä helppo välttyä. Lisäksi, kuten komission tekemässä API-direktiivin arvioinnissa (6) todettiin, myös jäsenvaltioiden pyytäessä API-tietoja niiden kansalliset viranomaiset eivät aina käytä niitä johdonmukaisesti.

3.8

ETSK on tietoinen direktiivin nojalla perustetun nykyisen järjestelmän heikkouksista. Kuten arviointi osoitti, standardoinnin ja yhdenmukaistamisen puute vähentää API-tietojen käsittelyn hyötyjä, aiheuttaa rasitteita sidosryhmille ja luo tiettyä oikeudellista epävarmuutta.

3.9

ETSK katsoo myös, että automaattisten tiedonkeruujärjestelmien käyttö saattaa uhata ilmailualan työpaikkoja. ETSK pitääkin tarpeellisena järjestää kyseisille työntekijöille koulutusta, joka voisi auttaa ratkaisemaan ehdotettujen asetusten täytäntöönpanosta mahdollisesti aiheutuvia ongelmia.

3.10

ETSK toteaa kuitenkin, että ehdotetun rajavalvontaa koskevan asetuksen ei tulisi vaikuttaa kielteisesti työllisyystasoon ja työntekijöiden tilanteeseen, vaan sen pitäisi ainoastaan lisätä niiden tietojen keruu- ja siirtomenetelmien tehokkuutta ja luotettavuutta, jotka on jo otettu käyttöön automatisoitujen menettelyjen avulla.

4. Tarve tehostaa ja helpottaa rajavalvontaa uudella API-asetuksella

4.1

Nykyisen direktiivin soveltamisesta ja arvioinnista saadut kokemukset ovat osoittaneet, että nykyisessä järjestelmässä on lukuisia puutteita, kuten tehottomuus, suuret kustannukset sekä liikenteenharjoittajille aiheutuvat muodolliset ja hallinnolliset hankaluudet. Lisäksi jotkin direktiivin säännökset ovat epäselviä tai tulkinnanvaraisia ja niiden soveltamisessa jäsenvaltioissa on eroja. Lisäksi esiintyy epäjohdonmukaisuuksia EU:n lainsäädännön muiden säännösten kanssa.

4.2

Nykyisen direktiivin keskeisiä puutteita ovat:

—	Lentoliikenteen harjoittajien on tunnettava yksittäisten jäsenvaltioiden kansalliset API-tietojen siirtojärjestelmät ja mukauduttava niihin.

—	Liikenteenharjoittajat ovat joissakin tapauksissa velvollisia lähettämään samat tiedot eri viranomaisille.

—	Myös vastuuviranomaisten vaatimien tietoelementtien määrä ja tyyppi vaihtelevat jäsenvaltioiden välillä.

—	Direktiivin 3 artiklan 2 kohdassa esitetään ei-tyhjentävä luettelo tietoelementeistä, eikä se ole kansainvälisten standardien mukainen.

—

Direktiivin 6 artiklan 1 kohdassa sallitaan tietojen toimittaminen ”sähköisesti tai, jos se ei ole mahdollista, muulla asianmukaisella tavalla”, mikä ei edellytä tiettyä viestintäprotokollaa ja -muotoa. Tämä aiheuttaa liikenteenharjoittajille lisärasitteita (esim. tarve noudattaa eri muotoja, joita vastuuviranomaiset edellyttävät tietojen toimittamiseksi) ja vaikuttaa myös API-tietojen oikea-aikaisuuteen ja laatuun ja siten niiden hyödyllisyyteen.

—	API-tietojen keräämistä, siirtämistä, käsittelyä ja analysointia koskevat operatiiviset menettelyt vaihtelevat menetelmiltään, ajoitukseltaan, muodoltaan ja siirtotiheydeltään jäsenvaltioiden välillä.

—

Direktiivissä ei itsessään säädetä henkilötietoja koskevista yksityiskohtaisista suojatoimista (lukuun ottamatta 6 artiklan 1 kohtaa, jossa säädetään, että viranomaisten on poistettava rajavalvonta- ja maahanmuuttotarkoituksiin kerätyt API-tiedot 24 tunnin kuluessa niiden toimittamisesta), kun taas muihin vastaaviin säädöksiin, kuten rajanylitystietojärjestelmään (EES) (VII luku, 51–59 artikla), Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmään (ETIAS) (tietosuojaa koskeva XII luku, 59–70 artikla) ja PNR-asetukseen (12 ja 13 artikla) sisältyy yksityiskohtaisempia säännöksiä tietosuojasta.

4.3

Tärkeä peruste ehdotetun asetuksen hyväksymiselle on se, että direktiiviin kohdistuu arvostelua myös, koska se ei ole nykyisten tietosuojanormien mukainen. Direktiivin tietosuojaa on kyseenalaistettava seuraavilta osin:

—	Luettelo lentoliikenteen harjoittajilta vaadittavista API-tiedoista ei ole tyhjentävä, mikä on vastoin tietojen minimoinnin periaatetta.

—	API-tietojen keruun tarkoitus (joko rajavalvontaa ja/tai lainvalvontaa varten) on epäselvä.

—	Rajavalvontavaatimusten kannalta 24 tunnin säilytysaika on liian lyhyt ja epäkäytännöllinen.

—	Tietojen säilyttämistä ja myöhempää käyttöä koskevat säännöt eivät ole riittävän täsmällisiä ja selkeitä.

4.4

Havaittujen puutteiden korjaamiseksi asetusehdotuksessa esitetään keskitetyn API-reitittimen perustamista, jotta voidaan tehostaa ennakkotarkastuksia ulkorajoilla laadukkaiden ja täydellisten API-tietojen avulla ja helpotetaan matkustajien ja miehistön jäsenten liikkumista.

5. Asetuksen soveltamisala ja sisältö

5.1

Edellä esitettyjen havaintojen perusteella komitea toteaa, että yhdenmukaisen järjestelmän käyttöönotto EU:n tasolla kaikissa jäsenvaltioissa mahdollistaa muun muassa yhden luukun periaatteen kehittämisen eli kaikkien liikenteenharjoittajilta peräisin olevien tietojen keräämisen ja niiden siirtämisen edelleen asiaankuuluville viranomaisille keskitetyn prosessin kautta. Yhtenäinen järjestelmä mahdollistaisi saatujen tietojen laadun parantamisen ja koko prosessin täyden automatisoimisen, mikä vähentäisi julkisyhteisöille, liikenteenharjoittajille sekä itse matkustajille ja miehistön jäsenille koituvia kustannuksia.

5.2

Ehdotetulla asetuksella yhdenmukaistetaan ja yksinkertaistetaan API-tietojen keruu- ja siirtomenettelyä, mikä on hyödyllistä paitsi jäsenvaltioiden viranomaisten myös ennen kaikkea ilmailualan kannalta, vaikka siinä velvoitetaankin lentoliikenteen harjoittajat keräämään ja siirtämään API-tiedot kaikista unioniin suuntautuvista lennoista. Ehdotettu asetus lisää kuitenkin oikeusvarmuutta ja ennakoitavuutta ja sitä kautta myös vaatimusten noudattamista lentoliikenteen harjoittajien keskuudessa.

5.3

ETSK katsoo, että API-direktiivin tavoitteiden saavuttaminen voidaan taata paremmin ehdotetulla asetuksella. On epätodennäköistä, että täytäntöönpanomaiden API-järjestelmien täytäntöönpanosta saamat hyödyt olisivat olleet mahdollisia ilman EU:n toimia. Asetusehdotuksen taustalla on lyhyesti sanottuna ajatus siitä, että direktiivin epäyhdenmukainen täytäntöönpano haittaa direktiivin tehokkuutta ja johdonmukaisuutta.

5.4

ETSK toteaa myös, että direktiiviä on muutettava, koska sen voimaantulosta on kulunut aikaa, erityisesti kun otetaan huomioon tietotekniikan kehitys vuoden 2004 jälkeen. Ehdotetun asetuksen mukaan uusi järjestelmä on täysin yhteensopiva jo käytössä olevien ratkaisujen eli Schengenin tietojärjestelmän (SIS), viisumitietojärjestelmän (VIS), Eurodac-järjestelmän, rajanylitystietojärjestelmän (EES), Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) sekä kolmansien maiden kansalaisia ja kansalaisuudettomia henkilöitä koskevan eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS-TCN-järjestelmä) kanssa.

6. Ehdotettujen ratkaisujen tehokkuus

6.1

ETSK kannattaa sellaisten ratkaisujen hyväksymistä, joilla varmistetaan tehokas ulkorajavalvonta ja johdonmukainen lähestymistapa koko Schengen-alueella, myös mahdollisuus tehdä matkustajien ja miehistön jäsenten ennakkotarkastuksia API-tietojen perusteella.

6.2

Vaikka ETSK yleisesti kannattaakin ehdotettua asetusta, se on kuitenkin huolissaan väärinkäytön riskeistä, jotka liittyvät tietojen keruuprosessin keskittämiseen ja API-tietojen, erityisesti henkilötietojen, siirtoon. Tämä huoli on perusteltu myös siksi, että reititin, jonka kautta tiedot siirretään, on vielä suunnitteluvaiheessa – sen suunnittelu, rakentaminen, kehittäminen, hallinnointi ja tekninen ylläpito on annettu eu-LISA-viraston vastuulle.

6.3

ETSK toteaa, että ehdotetun asetuksen hyväksyminen vaikuttaisi eu-LISAn ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten rajaviranomaisten talousarvioon ja henkilöstötarpeisiin. Lisäkustannukset reitittimen perustamiseksi olisivat arviolta noin 45 miljoonaa euroa (nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä määrärahat ovat 33 miljoonaa euroa) ja vuodesta 2029 alkaen 9 miljoonaa euroa vuodessa reitittimen teknistä hallinnointia varten. Jäsenvaltioille aiheutuisi noin 27 miljoonan euron kustannukset, jotka katetaan EU:n talousarviosta.

6.4

ETSK arvostaa ulkorajojen valvonnan tehostamiseksi ja helpottamiseksi tarkoitettujen (ehdotuksen 4 artiklan 2 ja 3 kohdassa määriteltyjen) API-tietojen täsmällistä ja kattavaa määrittelyä.

6.5

ETSK korostaa, että ehdotettu asetus antaa komissiolle mahdollisuuden selventää useita yksityiskohtaisia, erityisesti teknisiä kysymyksiä myöhemmin annettavilla delegoiduilla säädöksillä. Näin ollen ehdotetun asetuksen lopullinen arviointi riippuu tulevaisuudessa annettavista yksityiskohtaisista säännöksistä sekä käyttöön otettujen teknisten ratkaisujen laadusta.

6.6

ETSK:n onkin nostettava esiin tietosuojaan liittyviä turvallisuusongelmia. ETSK:n näkökulmasta tehokasta tietosuojaa on tarkasteltava erityisesti perusoikeuksien suojelun yhteydessä. Tämä koskee erityisesti oikeutta yksityisyyteen ja oikeutta henkilötietojen suojaan, johon sisältyy oikeus saada tietoja henkilötietojen hankinnasta, säilyttämisestä ja käsittelystä. ETSK kannattaakin täysin uutta velvoitetta tehdä säännöllisiä henkilötietojen suojaa koskevia tarkastuksia. Samalla ETSK ehdottaa, että pohditaan, olisiko asianomaisten kansallisten tietosuojaviranomaisten varmistettava, että henkilötietoja sisältävien API-tietojen käsittelytoimet tarkastetaan useammin kuin neljän vuoden välein.

6.7

Reitittimen parhaan suorituskyvyn takaamiseksi on tarpeen varmistaa eu-LISAn, jäsenvaltioiden ja lentoliikenteen harjoittajien välinen yhteistyö. Näin ollen eu-LISAn velvollisuus antaa kiinnostuneille koulutusta reitittimen teknisestä käytöstä on myönteinen askel.

6.8

ETSK kannattaa suhteellisuusperiaatteen ja henkilötietojen mahdollisimman korkeatasoisen suojan periaatteen mukaisesti sitä, että tilastointivelvollisuuden ulkopuolelle jätetään sellaiset tiedot kuin kansalaisuus, sukupuoli ja syntymäaika.

7. PNR-asetuksen merkitys (toinen asetusehdotus)

7.1

ETSK pitää toista asetusehdotusta välttämättömänä ja johdonmukaisena PNR-tietojen keruu- ja siirtojärjestelmän muutoksena API-tietojen uudistamisen yhteydessä.

7.2

Tämän seurauksena järjestelmän yhtenäistäminen niin, että hyväksytään molemmat asetukset EU:n tasolla ja perustetaan eu-LISAn hallinnoima reititin, lisää myös turvallisuutta, kun suuren riskin aiheuttavien matkustajien ja miehistön jäsenten tunnistaminen tehostuu ja epäiltyjen henkilöiden matkustusreitti voidaan vahvistaa.

8. Asetusten kustannukset

8.1

ETSK toteaa lopuksi, että ehdotettujen asetusten hyväksyminen aiheuttaisi menoja EU:n talousarviolle ja jäsenvaltioille sekä ilmailualan investointitarpeita (vaikutustenarvioinnin mukaan arviolta noin 75 miljoonaa euroa), mutta kaiken kaikkiaan hyödyt olisivat kustannuksia suuremmat, koska nämä kustannukset kompensoidaan ottamalla käyttöön järkeistetty ja keskitetty tapa siirtää tietoja toimivaltaisille kansallisille viranomaisille.

8.2

Ehdotetuilla asetuksilla vähennetään toimintakustannuksia sekä puutteellisista tai puuttuvista matkustajatiedoista yleensä määrättyjä seuraamuksia. Lisäksi asetusten voimaantulo parantaa rajanylitysten valvontaa, lentoasemapalvelujen ja kansallisten rajaviranomaisten työtä ja turvallisuutta sekä torjuu laitonta maahanmuuttoa. Edellä esitetyn perusteella ETSK pitää ehdotettuja asetuksia perusteltuina komission vaikutustenarvioinnissa esitetyn myönteisen kustannus-hyötyanalyysin valossa.

9. Erityistä

9.1

Komitea korostaa perusoikeuskirjan merkitystä ehdotetun asetuksen soveltamisessa kiinnittäen erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, myös vammaisiin. Tässä suhteessa olisi otettava huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö ja parhaillaan vireillä olevien asioiden asiayhteys.

9.2

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö, erityisesti asiassa C-817/19 annettu tuomio, on erityisen tärkeä PNR-tietojen keräämistä ja siirtämistä ehdotetussa institutionaalisessa kehyksessä koskevien uusien sääntöjen kannalta. ETSK ehdottaa myös, että molempien ehdotusten terminologiassa otetaan huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintunut oikeuskäytäntö.

9.3

Kuten edellä kohdassa 1.6 esitetään, ETSK pitää soveltamisalaa tässä vaiheessa perusteltuna. Komitea ehdottaa kuitenkin, että kun asetuksista tehdään vaikutusten jälkiarviointi, komissio arvioi tarvetta laajentaa soveltamisalaa muihin liikennemuotoihin, erityisesti meriliikenteeseen. Tällaisessa arvioinnissa olisi otettava huomioon sellaiset tekijät kuin kunkin liikennemuodon erityisyys, liikenteenharjoittajille aiheutuva hallinnollinen rasite ja EU:n rajojen turvaamisen tehokkuus ja vaikuttavuus.

9.4

Kuten edellä kohdassa 1.7 esitetään, ETSK ehdottaa, että yksityisille lentoliikenteen harjoittajille määrättävistä seuraamuksista annetaan lisäselvennyksiä, että EU:n tasolla harkitaan ns. toleranssirajaa tietojen keräämisessä ja siirtämisessä esiintyvien virheiden osalta ja että seuraamuksia määrätään vain tietyin edellytyksin.

9.5

ETSK huomauttaa, että ehdotettujen asetusten voimaantulon yhteydessä olisi järjestettävä laaja tiedotuskampanja, jonka avulla voitaisiin tiedottaa niiden tavoitteista suurelle yleisölle ja vähentää ennakoimattomien olosuhteiden todennäköisyyttä uusia säännöksiä täytäntöön pantaessa.

Bryssel 27. huhtikuuta 2023.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Oliver RÖPKE

(1) Kyse on kahdesta ehdotuksesta: a) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi matkustajien ennakkotietojen (API-tiedot) keräämisestä ja siirtämisestä ulkorajavalvonnan tehostamiseksi ja helpottamiseksi, asetuksen (EU) 2019/817 ja asetuksen (EU) 2018/1726 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 2004/82/EY kumoamisesta ja b) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi matkustajien ennakkotietojen keräämisestä ja siirtämisestä terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden ennalta estämistä, paljastamista ja tutkintaa sekä tällaisiin rikoksiin liittyviä syytetoimia varten sekä asetuksen (EU) 2019/818 muuttamisesta.

(2) Neuvoston direktiivi 2004/82/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista (EUVL L 261, 6.8.2004, s. 24).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/681, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, matkustajarekisteritietojen (PNR) käytöstä terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden ennalta estämistä, paljastamista ja tutkintaa sekä tällaisiin rikoksiin liittyviä syytetoimia varten (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 132).

(4) COM(2022) 729 final.

(5) COM(2022) 731 final.

(6) Euroopan komissio, komission yksiköiden valmisteluasiakirja liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY (API-direktiivi) arvioinnista, Bryssel, 8.9.2020 (SWD(2020) 174 final).

29.6.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/103

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi moottoriajoneuvojen ja moottorien sekä moottoriajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnästä niiden päästöjen ja akun kestävyyden osalta (Euro 7) sekä asetusten (EY) N:o 715/2007 ja (EY) N:o 595/2009 kumoamisesta”

(COM(2022) 586 final – 2022/0365(COD))

(2023/C 228/14)

Esittelijä:	Bruno CHOIX
Yhteisesittelijä:	Guido NELISSEN

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 15.12.2022 Euroopan unionin neuvosto, 21.12.2022
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 ja 304 artikla
Vastaava elin	neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset”
Hyväksyminen CCMI:ssä	27.3.2023
Hyväksyminen täysistunnossa	27.4.2023
Täysistunnon numero	578
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	140/1/3

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Autoteollisuudessa on nyt alkanut sen historian suurin mullistus: tieliikenteen saattaminen hiilivapaaksi ja sen digitalisointi. Tällä uudella toimintamallilla on syväluotaavia vaikutuksia koko teollisuudenalan rakenteeseen sekä työpaikkojen määrään ja laatuun. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) peräänkuuluttaa murroksen laajuuden vuoksi kokonaisvaltaista teollisuuspolitiikkaa, jossa otetaan huomioon kestävän kehityksen kaikki kolme ulottuvuutta: taloudellinen, ympäristöön liittyvä ja sosiaalinen. Työllisyysulottuvuuden käsittelemiseksi on toteutettava enemmän toimia ammatillisen koulutuksen, työvoiman täydennys- ja uudelleenkoulutuksen, alueellisten tai paikallisten talouden uudelleensuuntaamisohjelmien ja ammatillisen uudelleenluokittelun alalla. Tämän toiminnan tukena on hyödynnettävä vakiintunutta työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, ja tavoitteena on oltava kunnollisten alan työpaikkojen säilyttäminen tai luominen.

1.2

ETSK kannattaa Euro 7 -päästönormien käyttöönottoa, sillä niillä on suuri vaikutus EU:n ilmanlaatutavoitteiden saavuttamiseen. Samalla unioni voi niiden ansiosta säilyttää johtoasemansa puhtaan ajoneuvoteknologian alalla.

1.3

Komitea on tyytyväinen asetusehdotuksen tuomiin lukuisiin parannuksiin: ajoneuvojen luvattoman muuttamisen estäminen, digitaaliteknologian hyödyntäminen, yksinkertaistaminen, sähköajoneuvojen kattaminen sekä muiden päästöjen kuin pakokaasupäästöjen sisällyttäminen.

1.4

ETSK kannattaa realistista ja kustannustehokasta lähestymistapaa uusien päästönormien asettamiseen useista syistä:

1.4.1

Suhteellisuusperiaatteen noudattaminen: koska polttomoottoreista tulee todennäköisesti vanhentunutta tekniikkaa vuodesta 2035, uusien normien noudattamiseen tarvittavia määrärahoja ei ole enää käytettävissä puhtaisiin voimalaitteisiin investoimista varten.

1.4.2

Yksityisautoilun on säilyttävä kohtuuhintaisena, jotta ei aiheutettaisi niin kutsuttua liikenneköyhyyttä (sillä vaihtoehtoisia liikennemuotoja ei ole riittävästi tarjolla taajamien ulkopuolella).

1.4.3

Euro 7 -päästönormien liian korkeat kustannukset saattavat kääntyä tarkoitustaan vastaan: jos kuluttajat lykkäävät autonsa vaihtamista ja jatkavat saastuttavammalla autolla ajamista, Euro 7 -päästönormien mahdolliset terveysedut jäävät odotettua pienemmiksi.

1.5

Onkin tärkeää, että kaikki uuden asetuksen osatekijät perustuvat tieteelliseen kustannus-hyötyanalyysiin. Kaikilla sidosryhmillä on ehdottomasti oltava sama käsitys siitä, miten uusien normien kustannukset lasketaan.

1.6

ETSK katsoo, että ajoneuvokannan uusiutumista voitaisiin vauhdittaa tarjoamalla kuluttajille kannustimia. Näin saavutettaisiin merkittäviä terveyshyötyjä, sillä Euro 1–5- ja Euro I–V -normien mukaisten ajoneuvojen korvaaminen Euro 6- ja Euro VI -normien mukaisilla ajoneuvoilla johtaisi 80 prosentin vähennykseen NOx-päästöissä.

1.7

Komitea kehottaa hyväksymään asetuksen nopeasti ja asettamaan vähintään kahden vuoden määräajan henkilöautoille ja hyötyajoneuvoille ja kolmen vuoden määräajan linja-autoille ja raskaille ajoneuvoille, jotta varmistetaan ehdotetun asetuksen tekninen ja taloudellinen toteutettavuus.

2. Ehdotuksen tausta

2.1

Autoteollisuuden osuus teollisuuden tuottamasta lisäarvosta EU:ssa on noin 10 prosenttia, ja autoteollisuuden palveluksessa työskentelee 13 miljoonaa eurooppalaista eli 7 prosenttia unionin työvoimasta.

2.2

Autoteollisuus jatkoi kasvuaan yli vuosisadan ajan, mutta vuodesta 2018 se on ollut taantumassa ja sen liiketoimintamalli on kriisissä. Pitkittyneiden kriisitilanteiden seurauksena autoteollisuuden elpymisnäkymiä on heikennetty kaikkialla maailmassa ja erityisesti Euroopassa.

2.3

Samaan aikaan autoteollisuuden toimijoiden on kuitenkin ryhdyttävä tekemään uudistuksia, jollaisia ei ole nähty sitten auton keksimisen: niitä ovat voimalaitteiden sähköistäminen ja ajoneuvojen digitalisointi.

2.4

Autoteollisuus on tämän rakennemuutoksen myötä joutunut aloittamaan mittavat investoinnit, jotka rasittavat sen liiketoimintamallia. Investoinnit rahoitetaan vähentämällä aiempaan tekniikkaan (kuten polttomoottoreihin) kohdistuvia investointeja ja alentamalla tuotantokustannuksia.

2.5

Lisäksi sähkön valjastaminen käyttövoimaksi ja digitalisointi avaavat mahdollisuuksia uusille kilpailijoille ja johtavat toimialan uusjakoon, joka heikentää perinteisten varustetoimittajien asemaa. Tämä siirtymä vaikuttaa merkittävällä tavalla työllisyyden kehitykseen.

2.6

Määrällisesti alan työllisyys on laskusuunnassa: tämä liittyy kapasiteetin pienennyksiin ja uusiin yksinkertaisempiin ajojärjestelmiin. Laadullisesti työllisyys muuttuu rajusti: sähköistys- ja digitalisointitarpeisiin vastaamiseksi on vahvistettava autoalan osaamista uusilla aloilla.

2.7

Työllisyys on murroksessa myös autoalan palveluissa: uudet ajojärjestelmät vähentävät huollon tarvetta ja edellyttävät erilaista osaamista.

2.8

Euroopan komissio julkaisi tässä taustatilanteessa 10. marraskuuta 2022 useiden viivästysten jälkeen ehdotuksensa uusista henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autojen Euro 7 -päästönormeista.

2.9

Ehdotus uusista Euro 7 -päästönormeista on yksi osa paljon laajempaa EU:n toimintapoliittista kokonaisuutta, jolla on tarkoitus torjua liikenteen aiheuttamia ilman epäpuhtauksia. EU:n antamat säädökset ilmanlaadusta, määräaikaiskatsastuksista, hiilidioksidipäästöistä, polttoaineiden laadusta, infrastruktuurista vaihtoehtoisille polttoaineille, puhtaista ajoneuvoista ja eurovinjetistä ovat kaikki yrityksiä vähentää liikenteestä aiheutuvia ilman epäpuhtauksia, joiden osuus ilman saastumisessa on merkittävä. Ne ovat toisiaan täydentäviä ja auttavat yhdessä saavuttamaan ilmastoa ja saasteettomuutta koskevat tavoitteet ja edistämään siirtymistä kestävään liikkuvuuteen.

2.10

Uudet Euro 7 -normit ovat todennäköisesti viimeiset, joita sovelletaan polttomoottoriajoneuvoihin, sillä vuonna 2021 annetun 55-valmiuspaketin yhteydessä päätettiin nopeuttaa autoteollisuuden hiilivapaaksi saattamista. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekivät tämän mukaisesti (27. lokakuuta 2022) sopimuksen ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja uusien polttomoottoriautojen (myös hybridit) myynnin kieltämisestä vuodesta 2035.

3. Ehdotuksen sisältö

Tärkeimmät asetuksessa ehdotetut muutokset ovat

—	tiukemmat päästörajat, joita sovelletaan diesel- ja bensiinikäyttöisiin henkilö- ja kuorma-autoihin (tosin henkilöautojen NOx-rajat pysyvät samalla tasolla)

—	todellisten ajonaikaisten päästöjen testiolosuhteiden laajentaminen ja vaatimustenmukaisuuden tunnusluvuista luopuminen

—	lyhyiden ajomatkojen painottaminen: matka, jolta kylmäkäynnistyksen päästöbudjetti lasketaan, lyhennetään 16:sta 10 kilometriin

—	jarruista vapautuvien hiukkasten ja renkaista irtoavan mikromuovin mittaaminen ja säänteleminen pakokaasupäästöjen lisäksi

—	kestävyyttä koskevien vaatimusten tiukentaminen: 200 000 km tai 10 vuotta henkilöautoille ja hyötyajoneuvoille, 875 000 km ilman aikarajaa kuorma- ja linja-autoille

—	päästöjen jatkuva seuranta ajoneuvon sisäisen mittausjärjestelmän avulla: anturit mittaavat todellisia ajonaikaisia päästöjä ajoneuvon koko käyttöiän ajan

—	akkujen käyttöiän arvioiminen tarkkailemalla niiden kapasiteetin muuttumista kilometrimäärän kasvaessa

—	tiukemmat säännöt, jotta ajoneuvoihin ei voi tehdä luvattomia muutoksia

—	päästörajat aiemmin sääntelemättömille epäpuhtauksille (ammoniakki henkilöautoissa, formaldehydi kuorma-autoissa). Ensimmäistä kertaa asetetaan rajat päästöille, jotka aiheutuvat haihtumisesta polttoainetta tankattaessa.

4. Yleistä

4.1

Vaikka ilman epäpuhtauksille altistumisesta johtuvia ennenaikaisia kuolemia oli EU27-maissa vuonna 2019 33 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2005, kunnianhimoisempia raja-arvoja tarvitaan edelleen. Tieliikenteen osuus kaikista NOx-päästöistä on 37 prosenttia, ja arvioiden mukaan tieliikenteen hiukkas- ja typenoksidipäästöt aiheuttavat joka vuosi yli 70 000 ennenaikaista kuolemaa EU27-maissa.

4.2

Komissio on valinnut ”realistisen” lähestymistavan uusien sääntöjen laatimiseen. Polttomoottoriautot ovat jatkossakin kohtuuhintaisia, vaikkakin dieselajoneuvoihin sovellettavien sääntöjen tiukentaminen todennäköisesti vauhdittaa dieselautojen tarjonnan vähenemistä. On muistettava, että myös uudet hiilidioksidipäästönormit vaikuttavat ajoneuvojen ostohintaan.

4.3

Vaikka Euro 7 -normin päästörajat eivät ole niin kunnianhimoiset kuin monet odottivat, ne ovat silti merkittävä tarkistus, jolla paikataan useita Euro 6 -normin heikkouksia, joita ovat luvattoman muuttamisen riski, sääntöjen monimutkaisuus, ajoneuvojen vanhentuminen ja päästöt todellisissa olosuhteissa. Normi edustaa myös paljon laaja-alaisempaa lähestymistapaa, joka kattaa myös sähköajoneuvot ja muutkin kuin pakokaasupäästöt.

4.4

Toisiaan seuranneiden Euro-päästönormien sääntelypaine on edistänyt innovointia päästöjenhallintajärjestelmien ja voimalaitteiden suunnittelussa ja on auttanut ylläpitämään EU:n teollisuuden johtoasemaa. Tästä syystä on tärkeää, että EU:n normit ovat koko ajan askeleen keskeisillä markkina-alueilla kehitteillä olevia normeja edellä. Digitaalisen ja puhtaan teknologian käyttöönotto ensimmäisten joukossa on tärkeä valtti kansainvälisille markkinoille pääsyssä. Tästä syystä on myös harkittava vieläkin kunnianhimoisempia normeja, jollaisia ovat esimerkiksi Yhdysvalloissa sovellettavat kestävyysvaatimukset (240 000 km tai 15 vuotta).

4.5

ETSK katsoo, että ajoneuvokannan uusiutumista, jolla olisi kiistattomia vaikutuksia ilmanlaatuun ja päästöjen vähenemiseen, voitaisiin vauhdittaa tarjoamalla kuluttajille kannustimia. Ajoneuvokannan korvaaminen uudemmilla, Euro 6 -normin mukaisilla ajoneuvoilla, mahdollistaisi yhdessä meneillään olevan sähköistymiskehityksen kanssa tieliikenteen NOx-päästöjen vähentämisen huomattavasti (80 %) vuoteen 2035 mennessä.

4.6

ETSK kehottaa laatimaan vankan ja tieteellisen kustannus-hyötyanalyysin kustakin uudesta sääntelyn kohteeksi otettavasta osatekijästä, jotta voidaan selventää, missä määrin nämä vaatimukset voisivat yksittäin edistää päästöjen vähentämistä kustannustehokkaasti. Tässä yhteydessä on tärkeää, että kaikki sidosryhmät käsittävät samoin Euro 7 -normin käyttöönotosta seuraavien lisäkustannusten analyysin.

4.7

ETSK on vakuuttunut siitä, että yksityisautoilun on oltava edelleen kohtuuhintaista ja mahdollista kaikille, erityisesti niille, joilla ei ole käytettävissään laadukasta julkista liikennettä (tai muita liikenneratkaisuja). Tästä syystä komitea kehottaa autoteollisuutta tarjoamaan edelleen myös kaikkien ulottuvilla olevia alemman hintaluokan ajoneuvoja. Koska autojen hinta nousee selvästi ostovoimaa nopeammin eivätkä yhteiskuljetuspalvelut ole vielä käyttökelpoinen vaihtoehto, komitea on vakuuttunut myös siitä, että nk. liikenneköyhyyden ongelma on viimein syytä ottaa vakavasti.

4.8

ETSK katsoo yleisesti, että olisi löydettävä tasapaino kestävän kehityksen kolmen ulottuvuuden välille. Investoiminen samaan aikaan sekä sähköajoneuvoihin siirtymiseen että polttomoottorin uudelleensuunnitteluun voi aiheuttaa kilpailuhaittaa Euroopan autoteollisuudelle verrattuna valmistajiin, jotka valmistavat vain sähköajoneuvoja, tai ulkomaisiin autonvalmistajiin, joihin ei sovelleta samoja velvoitteita. On myös vältettävä sitä, että kuluttajat lykkäävät saastuttavamman autonsa vaihtamista siksi, että Euro 7 -normin mukaiset autot ovat liian kalliita. Tämä nakertaisi merkittävästi Euro 7 -normin potentiaalisia hyötyjä ja johtaisi teollisuuden rakennemuutoksiin myynnin romahtamisen seurauksena.

4.9

ETSK peräänkuuluttaa murroksen laajuuden vuoksi johdonmukaista teollisuuspolitiikkaa, jonka avulla pystytään ratkaisemaan autoteollisuuden kolme haastetta:

—	ympäristö: edistetään vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden ja ilmanlaatudirektiivissä asetettujen uusien päästönormien saavuttamista

—	talous: ylläpidetään teollisuuden johtoasema, säilytetään autoteollisuuden toimitusketju EU:ssa ja kehitetään vankka ekosysteemi sähköautoille

—

sosiaalinen puoli: luodaan kehys oikeudenmukaista siirtymää varten, huolehditaan ennakkotiedotuksesta ja -kuulemisesta sekä työmarkkinavuoropuhelusta siirtymän ennakoimiseksi ja hallitsemiseksi, toteutetaan alueellisia uudelleensuuntausohjelmia ja ammatillista uudelleenkoulutusta ja säilytetään laadukkaat työpaikat.

5. Erityistä

5.1

Komission ehdotuksessa on kaksi voimaantulopäivää: heinäkuu 2025 kevyille ajoneuvoille ja heinäkuu 2027 raskaille ajoneuvoille. Kummassakin tapauksessa kyse on ajankohdasta, jonka jälkeen jäsenvaltioiden on kieltäydyttävä rekisteröimästä ajoneuvoja, jotka eivät noudata Euro 7 -sääntöjä.

Ajankohtien valinta ja erityisesti kevyisiin ajoneuvoihin sovellettava määräaika herättää kysymyksiä.

5.1.1

Heinäkuu 2025 ei vaikuta kovin realistiselta ehdotukselta. Autonvalmistajien on mukautettava tuotantoaan kuukausia ennen kyseistä määräaikaa, jotta ne eivät valmistaisi varastoon Euro 6 -normin mukaisia ajoneuvoja, joita ei voida enää rekisteröidä. Ajoneuvokannan hyväksyttämiseen kuluu yleensä yli vuosi. Hyväksyttämisen olisi siis alettava jo vuoden 2024 alussa eli heti Euro 7 -normin antamisen jälkeen ja mahdollisesti jo ennen täytäntöönpanolainsäädännön julkaisemista.

Raskaisiin ajoneuvoihin sovellettava määräaika eli heinäkuu 2027 vaikuttaa asianmukaisemmalta, mutta on otettava huomioon, että tarvitaan aikaa päästörajojen saavuttamisen edellyttämien innovatiivisten teknisten ratkaisujen, kuten sähköllä kuumennettavan katalysaattorin, kehittämiseen. ETSK katsookin, että asetuksen nopea hyväksyminen ja vähintään kahden vuoden määräaika (hyväksymisen jälkeen) henkilöautoille ja hyötyajoneuvoille ja kolmen vuoden määräaika linja-autoille ja raskaille ajoneuvoille ovat tarpeen ehdotetun asetuksen teknisen ja taloudellisen toteutettavuuden takaamiseksi.

5.2

Kevyiden hyötyajoneuvojen erilaiset massaan perustuvat päästörajat korvataan asetusehdotuksessa yhdellä ainoalla raja-arvojen sarjalla, joka kattaa kaikki hyötyajoneuvot, joiden tehon ja massan suhde on pienempi kuin 35 kW/t. Yksinkertaistamisajatus on kannatettava, mutta ehdotuksella on huomattavia vaikutuksia kevyiden hyötyajoneuvojen alaan ja erityisesti muunneltuihin ajoneuvoihin, semminkin kun voimaantulon ajankohta ei ole sama kevyille ja raskaille ajoneuvoille. ETSK toivoo tähän liittyviä poikkeuksia ja joustavuutta sääntöjä sovellettaessa, esimerkiksi tapauksessa, jossa luokan N1 kevyt hyötyajoneuvo (massa alle 3 500 kg) muunnetaan luokan M2 pienoisbussiksi (massa alle 5 000 kg).

5.3

Komissio ehdottaa vihreän kehityksen ohjelman mukaisten digitalisointitavoitteiden hengessä, että kevyisiin ja raskaisiin ajoneuvoihin sisällytään uudenlainen OBM-järjestelmä (On Board Monitoring, ajoneuvon sisäinen mittausjärjestelmä), joka tallentaa jatkuvasti tietoja ajoneuvon epäpuhtauspäästöistä ja joka

—	havaitsee päästörajojen ylittymisen, jota OBD-järjestelmä ei ole havainnut

—

välittää päästöarvot säännöllisin väliajoin palvelimille markkinavalvonnan, käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden tarkastusten ja määräaikaiskatsastusten helpottamiseksi.

Tällainen järjestelmä voi epäilemättä helpottaa valvontaprosessia, mutta sen kehittämiseksi on pikaisesti laadittava tekniset määräykset, joiden pohjalta voidaan määrittää tarvittavat materiaalit (anturit, ohjelmistot jne.). Pelkästään tämä muutos, jolla voi olla suuri vaikutus käyttäjiin, edellyttää kolmen vuoden määräaikaa teknisten määräysten julkaisemisesta järjestelmän käyttöönottoon.

5.4

Komission kevyille ajoneuvoille ehdottamat raja-arvot eivät ehkä vaikuta kovin kunnianhimoisilta, koska niissä on periaatteessa kyse yhdenmukaistamisesta bensiini- ja dieselmoottoreihin Euro 6 -sääntöjen nojalla sovellettavan alhaisimman arvon kanssa. On kuitenkin tärkeää huomata, että

—	olosuhteet, jotka takaavat tällä hetkellä ajonaikaisten testien edustavuuden ajoneuvon tavanomaisessa käytössä, on asetusehdotuksen liitteiden mukaan tarkoitus määritellä uudelleen ja tämä pakottaa autonvalmistajat sopeuttamaan jälkikäsittelyjärjestelmiään

—	raja-arvojen yhdenmukaistaminen parhaan vaihtoehdon kanssa merkitsee lisärajoitteita sekä bensiinimoottoreille (bensiinikäyttöisten henkilöautojen hiilimonoksidipäästörajaa alennetaan 50 %) että dieselmoottoreille (dieselkäyttöisten raskaiden hyötyajoneuvojen NOx-rajaa alennetaan 40 %)

—	toisin kuin Euro 6 -säännöissä, Euro 7 -säännöissä ei sallita pienintäkään poikkeamaa ja niiden perustana on ajonaikainen testi.

5.5

Koska renkaista irtoava mikromuovi on yksi valtamerten pilaantumisen pääasiallisista lähteistä eikä sille ole vielä asetettu minkäänlaisia rajoja, koska YK:n tasolla tällaista menettelyä ei ole käynnistetty, on kiireellisesti kehitettävä menettely sitä varten mahdollisimman pian.

5.6

Komissio pohtii, onko autoille tarpeen asettaa ammoniakkipäästönormit. Koska liikenteen osuus Euroopan ammoniakkipäästöistä on alle 1 prosentti, tämän toimenpiteen kustannukset eivät vaikuta suhteellisilta saavutettaviin etuihin nähden. Komissio pohtii myös, onko aiheellista velvoittaa asentamaan ajoneuvoihin järjestelmä polttoaineen tankkauksen aikana tulevien haihtumispäästöjen rajaamiseksi, vaikka Euroopassa on jo otettu käyttöön polttoaineen syöttöpumppuihin asennettavat imujärjestelmät.

5.7

Komission raskaille ajoneuvoille ehdottamat raja-arvot eroavat selvästi Euro 6 -asetuksen arvoista, sillä vähennystavoitteet ovat NOx-päästöjen ja hiukkasmäärien osalta –80 % ja hiilimonoksidin osalta jopa –95 %. Lisäksi komissio ehdottaa metaanin (CH4) ja typpioksiduulin (N2O) raja-arvojen sääntelemistä yksittäin ja erityisen alhaisen rajan asettamista typpioksiduulille näiden kaasujen kasvihuonevaikutuksen takia. On selvää, että nämä muutokset edellyttävät mittavia investointeja, jotka on otettava huomioon keskusteltaessa myöhemmin raskaiden ajoneuvojen hiilidioksidipäästöistä (1).

Bryssel 27. huhtikuuta 2023.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Oliver RÖPKE

(1) COM(2023) 88 final.

29.6.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/108

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta annetun direktiivin 2011/36/EU muuttamisesta”

(COM(2022) 732 final – 2022/0426 (COD))

”Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kertomus edistymisestä ihmiskaupan torjunnassa (neljäs kertomus)”

(COM(2022) 736 final)

(2023/C 228/15)

Esittelijä:	José Antonio MORENO DÍAZ
Yhteisesittelijä:	Pietro Vittorio BARBIERI

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 8.2.2023
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus
Hyväksyminen jaostossa	3.4.2023
Hyväksyminen täysistunnossa	27.4.2023
Täysistunnon numero	578
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	125/01/01

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Ihmiskauppa on kammottava rikos ja vakava ihmisten perusoikeuksien loukkaus. Vuonna 2020 esitetyssä Euroopan unionin turvallisuusstrategiassa tuodaan esiin järjestäytyneen rikollisuuden rooli ihmiskaupassa ja ihmiskaupan inhimilliset kustannukset.

1.2

Vuonna 2011 annettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/36/EU (1) ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta. Euroopan komissio hyväksyi vuonna 2021 ihmiskaupan torjuntaa koskevan EU:n strategian 2021–2025 ja totesi, että direktiivin soveltamista olisi arvioitava ja tarvittaessa parannettava arviointitulosten pohjalta.

1.3

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti neljänteen edistymiskertomukseen, jossa korostetaan ilmiön kehitystä, sekä ehdotukseen ihmiskaupan vastaisen direktiivin muuttamisesta. Direktiivillä pyritään ehkäisemään ja torjumaan ihmiskauppaa ja suojelemaan uhreja. Tässä tarkoituksessa ehdotus jäsentyy kolmen toimintakehyksen ympärille: i) ihmiskaupan kriminalisointi, tutkinta ja syytteeseenpano, mukaan lukien rikosten, rangaistusten ja seuraamusten määrittely, ii) ihmiskaupan uhrien auttaminen, tukeminen ja suojelu sekä iii) ihmiskaupan ehkäiseminen.

1.4

ETSK on tyytyväinen siihen, että erilaisten hyväksikäytön muotojen määritelmää on laajennettu. ETSK on samaa mieltä siitä, että näiden rikosten luetteloa ei tule pitää tyhjentävänä, sillä hyväksikäytön muodot saavat valitettavasti jatkuvasti uusia piirteitä. Komitea katsoo, että jäsenvaltioiden olisi ymmärrettävä ihmiskauppaongelma tällä tavoin ja tarkasteltava hyväksikäyttöön liittyviä kysymyksiä kattavasti.

1.5

ETSK katsoo, että sukupuolinäkökulmaa direktiivin sisällössä ja täytäntöönpanossa olisi vahvistettava, sillä valtaosa uhreista on naisia ja tyttöjä. Lisäksi olisi kiinnitettävä huomiota tilanteisiin, joissa ihmiset ovat haavoittuvia ja jotka voivat näin ollen helpottaa rikollisverkostojen ja muiden tahojen harjoittamaa värväystä ja hyväksikäyttöä. On myös kiinnitettävä enemmän huomiota tiettyihin haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten pakolaisiin, turvapaikanhakijoihin, paperittomiin tai henkilöihin, joiden oleskeluoikeus on epävarma.

1.6

1.7

ETSK kannattaa komission kehittämää entistä parempaa seuraamusjärjestelmää. Arviointi osoitti, että useimmat jäsenvaltiot eivät ole kaikilta osin kehittäneet valinnaisia seuraamustoimenpiteitä, joten uusi pakollinen järjestelmä, jossa erotetaan toisistaan tavanomaiset ja törkeät rikokset, vahvistaa ihmiskaupparikosten torjuntaa.

1.8

ETSK suhtautuu myönteisesti myös siihen, että oikeushenkilöihin voidaan soveltaa muun muassa seuraavia seuraamuksia: ne voidaan sulkea julkisista varoista myönnettävien etuuksien tai tukien ulkopuolelle, niiden tilat voidaan sulkea väliaikaisesti tai pysyvästi, tai liiketoiminnan harjoittaminen voidaan kieltää väliaikaisesti tai pysyvästi. ETSK katsoo, että hyväksikäytön uhrien palvelujen tietoinen käyttö voitaisiin yhdistää yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta annettuun direktiiviin, jotta myös hyväksikäytön erilaisista muodoista hyötyvät yritykset voidaan saattaa vastuuseen.

1.9

1.10

ETSK kehottaa komissiota sisällyttämään direktiiviehdotukseensa vaatimuksen noudattaa vuonna 2004 annettua neuvoston direktiiviä 2004/81/EY (2) oleskeluluvasta, joka myönnetään yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa tekeville kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat ihmiskaupan uhreja tai jotka ovat joutuneet laittomassa maahantulossa avustamisen kohteiksi.

1.11

ETSK toistaa, että on tärkeää toimia ihmiskaupan ehkäisemiseksi, ja korostaa tarvetta vähentää kaikentyyppisen hyväksikäytön kysyntää. Kuten kertomuksessa todetaan, halvan työvoiman ja prostituution kysyntä kasvaa edelleen, vaikka niillä on usein yhteys ihmiskaupparikoksiin.

1.12

ETSK on samaa mieltä siitä, että on parannettava tiedonkeruuta mutta myös kehitettävä välineitä, joiden avulla nämä rikokset voidaan tunnistaa paremmin. Kuten kertomuksessa korostetaan, on ilmeistä, että huomattavasta määrästä tapauksia ei ole tehty ilmoitusta – tilanne, joka on niin ikään korjattava ja johon on puututtava koordinoimalla toimintaa ja tekemällä yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä sekä EU:n toimielinten kanssa.

1.13

ETSK katsoo, että direktiiviehdotuksen esittämistä olisi hyödynnettävä tilaisuutena lisätä tietoisuutta ihmiskaupan torjunnan tehostamisen tarpeesta ja parantaa tiedotusta asiasta. Erityyppisestä hyväksikäytöstä johtuva oikeuksien loukkaaminen edellyttää kokonaisvaltaista ja moniulotteista vastausta, jossa kansalaisten rooli näiden hyväksikäytön muotojen rankaisemattomuuden ja normalisoinnin torjunnassa on ratkaisevan tärkeä.

1.14

ETSK muistuttaa, että ihmiskauppaan vaikuttaviin tekijöihin kuuluvat köyhyyden naisistuminen; miesten ja naisten erilaiset mahdollisuudet opiskeluun ja resurssien saamiseen; sairaanhoitoon ja terveyteen liittyvä eriarvoisuus; sukupuoleen perustuvan väkivallan maailmanlaajuinen levinneisyys ja yleinen sosiaalinen eriarvoisuus miesten ja naisten välillä.

1.15

On tärkeää ja välttämätöntä, että jäsenvaltiot kehittävät lisää kansallisia ohjautumismekanismeja, joissa kansalaisyhteiskunnan organisaatiot otetaan mukaan uhrien tunnistamiseen ja tukipalvelujen tarjoamiseen. Kutakin jäsenvaltiota varten voitaisiin ottaa käyttöön uusi väline: riippumaton seuranta- ja laadunvarmistuselin, johon kuuluu kansallinen raportoija, joka seuraa jäsenvaltioiden toteuttamien ihmiskaupan vastaisten toimien tehokkuutta, tekee tutkimusta ja pitää yhteyttä julkisiin ja yksityisiin sidosryhmiin, jotka joutuvat tekemisiin tämän ilmiön kanssa eri tasoilla.

2. Yleistä

2.1

Yhdistyneet kansakunnat määritteli ihmiskaupan vuonna 2000 kansainvälisellä tasolla seuraavasti:

—

Ihmiskaupalla tarkoitetaan hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa henkilöiden värväystä, kuljettamista, siirtämistä, kätkemistä tai vastaanottamista voimankäytöllä uhkaamisen tai voimankäytön tai muun pakottamisen, sieppauksen, petoksen, harhaanjohtamisen, vallan väärinkäytön tai haavoittuvan aseman hyödyntämisen avulla taikka toista henkilöä vallassaan pitävän henkilön suostumuksen saamiseksi annetun tai vastaanotetun maksun tai edun avulla (YK:n yleissopimukseen tehdyn ihmiskauppaa koskevan lisäpöytäkirjan 3 artikla, 2000).

—	Hyväksikäytöllä tarkoitetaan hyväksikäyttöä prostituutiotarkoituksessa ja muita seksuaalisen hyväksikäytön muotoja, pakkotyötä tai pakollista palvelua, orjuutta ja muita orjuuden kaltaisia käytäntöjä, orjuuden kaltaisia oloja ja elinten poistamista.

2.2

2.3

Vuonna 2011 annettiin direktiivi 2011/36/EU ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta (ihmiskaupan vastainen direktiivi). Direktiivin hyväksyminen oli merkittävä askel jäsenvaltioiden sääntöjen yhdenmukaistamisessa. Komissio hyväksyi vuonna 2021 ihmiskaupan torjuntaa koskevan EU:n strategian 2021–2025 ja totesi, että direktiivin soveltamista olisi arvioitava ja tarvittaessa parannettava arviointitulosten pohjalta.

2.4

Komission tekemä arviointi kattaa ajanjakson direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä (huhtikuusta 2013 maaliskuuhun 2022 asti) ja siinä on käytetty Euroopan tasolla kerättyjä tietoja sekä asiantuntijoiden ja erikoistuneiden tahojen kanssa käytyjen keskustelujen tuloksena saatuja laadullisia tietoja.

2.5

Komission laatima sisäinen arviointi on tuonut esiin vaikeudet määrittää oikein uhrien todellinen määrä, sillä uhreja oletetaan vuosina 2013–2022 olleen enemmän kuin tunnistetut 55 314 tapausta. Seksuaalinen hyväksikäyttö on edelleen yleisin hyväksikäytön muoto ihmiskaupassa – 55,7 prosenttia vuonna 2021 ilmoitetuista tapauksista, mutta myös työvoiman hyväksikäyttö saa yhä suurempia mittasuhteita erityisesti maatalouden, rakentamisen ja hoitopalvelujen kaltaisilla aloilla. Lapsiuhrien osuus kaikista ihmiskaupan uhreista on 21 prosenttia, ja 75 prosenttia uhreista on naisia ja tyttöjä.

2.6

Arvioinnista ja kertomuksesta käy myös ilmi, että syytteiden ja tuomioiden määrä on hyvin alhainen, mikä voi osaltaan edistää ihmiskauppiaiden rankaisemattomuuden kulttuuria. Sosiaalinen media on avannut uusia mahdollisuuksia EU:ssa toimiville rikollisverkostoille, joista suurin osa osallistuu ihmiskauppaan. Myös Ukrainan sota voi johtaa ihmisten salakuljetuksen ja ihmiskaupan lisääntymiseen. Ihmiskauppa on edelleen rikos, johon liittyy vähäisiä riskejä ja josta saatava hyöty on suuri.

2.7

Vaikka vuonna 2011 annettu direktiivi on mahdollistanut yhteisten puitteiden luomisen ihmiskaupan vastaiselle lainsäädännölle, se on myös tuonut esiin vaikeudet edistyä sellaisten hyväksikäytön muotojen torjunnassa, jotka eivät kuulu ihmiskaupan määritelmän ja rajatylittävän rikollisuuden piiriin. Lisäksi direktiivissä yksilöidään aloja, joilla ihmiskauppiaisiin kohdistuvia tutkintaprosesseja ja heidän syytteeseenpanoaan on parannettava, sekä tuodaan esiin tarve parantaa lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten valmiuksia suorittaa ihmiskauppaan liittyvää talousrikostutkintaa.

2.8

Direktiivissä keskitytään myös ihmiskaupalta suojeluun, mutta arviointitulosten mukaan parannukset ovat tarpeen muun muassa seuraavissa asioissa: syyttämättä ja rankaisematta jättämistä koskevien periaatteiden soveltaminen uhreihin, uhrien suojelu tutkinta- tai oikeudenkäyntimenettelyissä sekä uhrien, erityisesti alaikäisten ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, ominaisuuksien ja tarpeiden kannalta asianmukaisen avun tarjoaminen. Puutteet ihmiskauppaa koskevien tietojen keräämisessä ja käsittelyssä tuodaan niin ikään esiin ongelmana.

2.9

Arvioinnissa todetaan direktiivin olevan tärkeä käännekohta ihmiskaupan torjunnassa EU:ssa. Samalla siinä kiinnitetään huomiota tarpeeseen edetä sellaisten välineiden kehittämisessä, joilla voidaan parantaa ihmiskaupan ja ihmiskauppiaiden seurantaa, ennaltaehkäisyä ja näihin rikoksiin liittyviä syyte- ja oikeustoimia sekä uhreille annettavaa apua.

2.10

Komission esittämällä ehdotuksella on näin ollen tarkoitus muuttaa direktiiviä. Tavoitteena on esittää joukko toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan ihmiskaupan ehkäisemistä ja torjuntaa EU:ssa sekä uhrien suojelua.

3. Ihmiskaupan vastainen direktiivi

3.1

Ihmiskaupan vastaisella direktiivillä pyritään ehkäisemään ja torjumaan ihmiskauppaa ja suojelemaan uhreja. Tässä tarkoituksessa ehdotus jäsentyy kolmen toimintakehyksen ympärille: i) ihmiskaupan kriminalisointi, tutkinta ja syytteeseenpano, mukaan lukien rikosten, rangaistusten ja seuraamusten määrittely, ii) ihmiskaupan uhrien auttaminen, tukeminen ja suojelu sekä iii) ihmiskaupan ehkäiseminen.

3.2

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen direktiivin muuttamisesta, sillä se on samaa mieltä siitä, että ihmiskaupan torjunnassa ja uhrien suojelussa on edelleen edettävä ja saatava aikaan parannuksia. ETSK on samaa mieltä myös siitä, että ihmiskaupparikoksista on tullut kasvava uhka tilanteessa, joka on haastavampi kuin vuonna 2011.

3.3

ETSK suhtautuu myönteisesti hyväksikäytön eri muotojen määritelmän laajentamiseen ja on tyytyväinen siihen, että kertomuksessa viitataan tällaisiin erilaisiin muotoihin. Vaikka seksuaalinen hyväksikäyttö on edelleen yleisin ja työvoiman hyväksikäyttö seuraavaksi yleisin hyväksikäytön muoto ihmiskauppatapauksissa, direktiivin soveltamisalan piiriin kuuluu muitakin hyväksikäytön muotoja (kerjäämiseen liittyvä hyväksikäyttö, rikolliseen toimintaan liittyvä hyväksikäyttö ja elinkauppa) ja eräät niistä ovat niin ikään yleistyneet viime vuosina. Lisäksi on tullut esiin muita hyväksikäytön muotoja, jotka eivät ole sisältyneet direktiiviin mutta joita voitaisiin myös pitää ihmiskaupan muotoina, kuten pakkoavioliitot, sijaissynnytykset tai laittomat adoptiot. ETSK toivoo, että tekstissä viitattaisiin ”erityistä hyväksikäyttöä osoittaviin työoloihin” samaan tapaan kuin työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia koskevassa EU:n direktiivissä tehdään. ETSK katsoo, että komission olisi annettava lisäohjeita kaikkien mahdollisten erilaisten hyväksikäytön muotojen määritelmistä, jotta voitaisiin varmistaa niiden yhdenmukaisempi soveltaminen jäsenvaltioissa.

3.4

ETSK on samaa mieltä siitä, että näiden rikosten luetteloa ei tule pitää tyhjentävänä, sillä hyväksikäytön muodot saavat valitettavasti jatkuvasti uusia piirteitä. Komitea katsoo, että jäsenvaltioiden olisi ymmärrettävä ihmiskauppaongelma tällä tavoin ja tarkasteltava hyväksikäyttöön liittyviä kysymyksiä kattavasti.

3.5

ETSK katsoo, että sukupuolinäkökulmaa direktiivin sisällössä ja täytäntöönpanossa olisi vahvistettava, sillä valtaosa uhreista on naisia ja tyttöjä. Samoin olisi kiinnitettävä huomiota tiettyihin haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten pakolaisiin, turvapaikanhakijoihin, paperittomiin tai henkilöihin, joiden oleskeluoikeus on epävarma, sekä tilanteisiin, joissa ihmiset ovat haavoittuvia ja jotka voivat helpottaa rikollisverkostojen harjoittamaa värväystä ja hyväksikäyttöä. Komitea muistuttaa, että ihmiskauppaan vaikuttaviin tekijöihin kuuluvat köyhyyden naisistuminen; miesten ja naisten erilaiset mahdollisuudet opiskeluun ja resurssien saamiseen; sairaanhoitoon ja terveyteen liittyvä eriarvoisuus; sukupuoleen perustuvan väkivallan maailmanlaajuinen levinneisyys ja yleinen sosiaalinen eriarvoisuus miesten ja naisten välillä.

3.6

ETSK suhtautuu myönteisesti nimenomaiseen viittaukseen ihmiskaupparikosten verkkoulottuvuuteen. Uusien teknologioiden käyttö on edesauttanut ihmiskaupparikoksia, sillä se on helpottanut uhrien löytämistä ja hyväksikäyttöä ja vaikeuttanut näiden rikosten tuottamien voittojen jäljittämistä. Sosiaalinen media on tehnyt uhrien värväyksestä ja hyväksikäytöstä helpompaa ja tuonut hyväksikäyttötilanteisin uudenlaisia riiston muotoja, joista esimerkkinä on kuvien ja videoiden jakelu.

3.7

3.8

ETSK suhtautuu myönteisesti myös siihen, että oikeushenkilöihin voidaan soveltaa muun muassa seuraavia seuraamuksia: ne voidaan sulkea julkisista varoista myönnettävien etuuksien tai tukien ulkopuolelle, niiden tilat voidaan sulkea väliaikaisesti tai pysyvästi, tai liiketoiminnan harjoittaminen voidaan kieltää väliaikaisesti tai pysyvästi. ETSK katsoo, että hyväksikäyttöön tähtäävien palvelujen tietoinen käyttö voitaisiin yhdistää yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta annettuun direktiiviin, jotta myös hyväksikäytön erilaisista muodoista hyötyvät yritykset voidaan saattaa vastuuseen. Esimerkkinä voidaan mainita kokemukset, jotka liittyvät työvoiman hyväksikäyttöä koskeviin tapauksiin.

3.9

ETSK pitää edistysaskeleena direktiiviin ehdotettua muutosta kriminalisoida hyväksikäyttöön perustuvien palvelujen tai toimintojen käyttö, kun tiedetään, että palvelua tarjoava tai toimintaa suorittava henkilö on ihmiskaupan uhri, eli ihmiskaupan uhrien palvelujen tietoinen käyttö. Jäsenvaltiot voivat kohdistaa tällaiseen käyttöön myös tiukempia toimenpiteitä. ETSK katsoo, että on tärkeää tarjota jäsenvaltioille nykyistä enemmän tukea asian täytäntöönpanossa. Lisäksi kertomuksessa, jossa käsitellään direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja joka komission on määrä toimittaa parlamentille ja neuvostolle, on tärkeää arvioida kriminalisoinnin vaikutuksia sekä ihmiskaupan ehkäisemiseen että siihen liittyvien syytteiden nostamiseen ja ajamiseen, jotta voidaan varmistaa, että kriminalisointi ei ole vaikuttanut haitallisesti uhreihin tai haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin ja että se on merkinnyt edistysaskelta pyrittäessä torjumaan näihin rikoksiin liittyvää rankaisematta jättämisen kulttuuria.

3.10

ETSK pitää aiheellisena, että komissio mukauttaa sääntely- ja seuraamusjärjestelmää verkkoympäristön edellyttämällä tavalla. Tältä osin on erityisen myönteistä, että direktiiviin sisältyy varojen jäädyttäminen ja menetetyksi tuomitseminen Euroopan unionin asiaa koskevien sääntelypuitteiden mukaisesti. Rikoksentekijöiltä perityt varat olisi otettava käyttöön, jotta uhreille voidaan maksaa korvauksia, ja uhrit olisi asetettava etusijalle velkojien joukossa.

3.11

ETSK:n mielestä on myönteistä, että komissio korostaa tarvetta parantaa yhteistyötä eri jäsenvaltioita koskettavissa rajatylittävissä ihmiskaupparikoksissa. Rajatylittävä yhteistyö on keskeisen tärkeää, ja sitä voidaan parantaa vaihtamalla tietoja tai toteuttamalla yhteisiä toimia sekä kouluttamalla rajatylittävien rikosten uhreista huolehtivaa ammattihenkilöstöä, erityisesti lainvalvontaviranomaisia.

3.12

On tärkeää ja välttämätöntä, että jäsenvaltiot kehittävät lisää kansallisia ohjautumismekanismeja, joissa kansalaisyhteiskunnan organisaatiot otetaan mukaan uhrien tunnistamiseen ja tukipalvelujen tarjoamiseen. ETSK katsoo, että komission on tuettava jäsenvaltioita näiden välineiden luomisessa tai vahvistamisessa ja niitä voidaan koordinoida EU:n tasolla ihmiskaupan uhreista huolehtimisen ja heidän suojelunsa parantamiseksi. Edistyminen eurooppalaisen ohjautumisvälineen perustamisessa olisi välttämätöntä, jotta voidaan parantaa uhreille annettavan huolenpidon ja avun sekä uhrien tukijärjestelmien kehityksen yhdenmukaistamista. Kutakin jäsenvaltiota varten voitaisiin ottaa käyttöön uusi väline: riippumaton seuranta- ja laadunvarmistuselin, johon kuuluu kansallinen raportoija, joka seuraa jäsenvaltioiden toteuttamien ihmiskaupan vastaisten toimien tehokkuutta, tekee tutkimusta ja pitää yhteyttä julkisiin ja yksityisiin sidosryhmiin, jotka joutuvat tekemisiin tämän ilmiön kanssa eri tasoilla.

3.13

ETSK katsoo, että direktiivissä olisi kiinnitettävä enemmän huomiota ihmiskaupan uhreihin, ja muistuttaa jäsenvaltioiden velvollisuudesta huolehtia heistä, suojella heitä ja varmistaa mahdollisuuksien mukaan heidän sosiaalinen osallisuutensa. Sen lisäksi, että direktiivissä muistutetaan tarpeesta olla rankaisematta ihmiskaupan uhreja, siinä olisi vahvistettava mekanismeja ja välineitä, joilla autetaan ja tuetaan erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvia uhreja, kuten alaikäisiä, vähemmistöjen edustajia, pakolaisia tai paperittomia muuttajia. Olisi myös tutkittava ja vahvistettava edelleen uhrien oikeussuojakeinoja sekä välineitä ihmiskaupan ehkäisemiseksi, kuten turvallisia ilmianto- ja valitusmekanismeja ja korvausrahastoja.

3.14

Kotoutuminen kohdemaahan onnistuu, kun ihmiskaupan uhrien osallistumista räätälöityihin tuki-, tiedotus-, koulutus- ja voimaannuttamishankkeisiin helpotetaan seuraavin tavoin: vastaanotto erityisissä suojatuissa rakenteissa; oleskeluluvan pakollinen myöntäminen välttämättömänä edellytyksenä ihmiskaupan piiristä irtaantumiselle; terveydenhuolto, terveysvalistus ja ennaltaehkäisevät terveystoimet; psykologinen tuki ja kulttuurivälitystoiminta; sosiaalinen ja oikeudellinen tiedotus ja neuvonta; kieli- ja lukutaitokurssit; taitojen ja osaamisen arviointi; ammatillinen ohjaus ja koulutus sekä työmarkkinoille integroiminen.

3.15

Direktiivi ei sisällä lainsäädännön muutoksia, jotka koskevat joko uhrien oikeuksien suojelua tai ihmiskaupan uhrien auttamista ja tukemista, ja näissä asioissa on vielä paljon parantamisen varaa. ETSK muistuttaa, että rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/29/EU (3) käsitellään muun muassa tiettyjen ihmiskaupan, seksuaalisen hyväksikäytön, seksuaalisen riiston ja lapsipornografian uhrien erityistarpeita.

3.16

ETSK kehottaa komissiota sisällyttämään direktiivin muuttamista koskevaan ehdotukseensa vaatimuksen noudattaa vuonna 2004 annettua direktiiviä 2004/81/EY oleskeluluvasta, joka myönnetään yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa tekeville kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat ihmiskaupan uhreja tai jotka ovat joutuneet laittomassa maahantulossa avustamisen kohteiksi.

3.17

Uhrin yhteistyö olisi ymmärrettävä haluksi osallistua yksilölliseen sosiaalista integroitumista koskevaan hankkeeseen, jonka tavoitteena on päästä hyväksikäytöstä eroon. Oleskelulupaa ei voida myöntää vain niille, jotka päättävät tehdä yhteistyötä oikeusviranomaisten kanssa, sillä ihmiskaupan vaihtoehdot – toisin sanoen mahdollisuus käyttää alueellisia ja paikallisia palveluja, joilla edistetään valmiuksia ja voimaantumista – edellyttävät väistämättä oleskeluluvan myöntämistä.

3.18

Uhrit ovat haluttomia todistamaan ihmiskauppiaita vastaan. Heitä kiristetään usein jatkuvasti, ja todistajanlausunnon antaminen pakottaa heidät vaarantamaan oman ja perheenjäsentensä hengen. Tähän liittyen on aiheellista muistaa, että ihmiskaupan uhrin suostumuksella hyväksikäyttöön ei ole merkitystä (YK:n yleissopimukseen tehdyn ihmiskauppaa koskevan lisäpöytäkirjan 3 artiklan b kohta, 2000).

3.19

ETSK kehottaa komissiota myös etenemään julkaisussaan ”Ihmiskaupan uhrien oikeudet EU:ssa” (4) esitettyjen suositusten täytäntöönpanossa, jotta jäsenvaltiot myöntäisivät ihmiskaupan uhreille oleskeluluvan aina kun

—	uhrin läsnäolo tarpeen tutkinnan tai oikeudenkäynnin kannalta

—	uhri on osoittanut selkeän yhteistyöhalukkuutensa

—	uhri on katkaissut kaikki yhteydet ihmiskaupparikoksen tekijään tai tekijöihin

—	uhri ei aiheuta minkäänlaista vaaraa yleiselle järjestykselle tai turvallisuudelle.

Lisäksi ETSK kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään enemmän mahdollisuutta myöntää uhreille oleskelulupia humanitaarisista tai henkilökohtaisista syistä, vaikka edellä mainitut edellytykset eivät täyttyisi.

3.20

ETSK toistaa, että on tärkeää toimia ihmiskaupan ehkäisemiseksi, ja korostaa tarvetta vähentää kaikentyyppisen hyväksikäytön kysyntää. Halvan työvoiman tai prostituution kysyntä kasvaa edelleen, vaikka niillä on usein yhteys ihmiskaupparikoksiin.

3.21

ETSK katsoo, että näitä kysymyksiä koskevan tiedotuksen ja tietoisuuden parantamiseen tähtääviä lukuisia toimia on vahvistettava. Tätä varten on tutkittava mahdollisuuksia turvautua uusiin viestintävälineisiin, koulutusmuotoihin, opetusohjelmiin ja valistuskampanjoihin ihmiskaupan torjunnan tehostamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa.

3.22

ETSK on samaa mieltä siitä, että on parannettava tiedonkeruuta mutta myös kehitettävä välineitä, joiden avulla ihmiskaupparikokset voidaan tunnistaa entistä paremmin. On ilmeistä, että huomattavasta määrästä tapauksia ei ole tehty ilmoitusta – tilanne, joka on niin ikään korjattava ja johon on puututtava koordinoimalla toimintaa ja tekemällä yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä sekä EU:n toimielinten kanssa. Ehdotettu vuosittain laadittava tilastoraportti ihmiskaupasta voi auttaa laadukkaampien tietojen hankinnassa, toimien parantamisessa ja näitä rikoksia koskevan yleisen tietoisuuden lisäämisessä.

3.23

ETSK pitää niin ikään tervetulleena, että komission mukaan parlamentille ja Eurooppa-neuvostolle on tarpeen antaa ihmiskaupan vastaisiin toimiin liittyvästä jäsenvaltioiden toiminnasta vuosittainen kertomus, jossa selostetaan toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja vaikutuksia.

3.24

ETSK katsoo, että direktiivin muuttamista koskevan ehdotuksen esittämistä olisi hyödynnettävä tilaisuutena lisätä tietoisuutta ihmiskaupan torjunnan tehostamisen tarpeesta ja parantaa tiedotusta asiasta. Erityyppisestä hyväksikäytöstä johtuva oikeuksien loukkaaminen edellyttää kokonaisvaltaista ja moniulotteista vastausta, jossa kansalaisten rooli näiden hyväksikäytön muotojen rankaisemattomuuden ja normalisoinnin torjunnassa on ratkaisevan tärkeä.

Bryssel 27. huhtikuuta 2023.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Oliver RÖPKE

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/36/EU, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011, ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS korvaamisesta (EUVL L 101, 15.4.2011, s. 1).

(2) Neuvoston direktiivi 2003/81/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, oleskeluluvasta, joka myönnetään yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa tekeville kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat ihmiskaupan uhreja tai jotka ovat joutuneet laittomassa maahantulossa avustamisen kohteiksi (EUVL L 261, 6.8.2004, s. 19).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/29/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 57).

(4) Ihmiskaupan uhrien oikeudet EU:ssa.

29.6.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/114

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi pakkauksista ja pakkausjätteistä, asetuksen (EU) 2019/1020 ja direktiivin (EU) 2019/904 muuttamisesta sekä direktiivin 94/62/EY kumoamisesta”

(COM(2022) 677 final – 2022/0396 (COD))

(2023/C 228/16)

Esittelijä:	István KOMORÓCZKI
Yhteisesittelijä:	Panagiotis GKOFAS

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 13.3.2023 neuvosto, 8.3.2023
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 ja 304 artikla
Vastaava jaosto	maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö
Hyväksyminen jaostossa	13.4.2023
Hyväksyminen täysistunnossa	27.4.2023
Täysistunnon numero	578
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	153/0/1

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Pakkausjätteen määrä kasvaa maailmanlaajuisesti koko ajan, ja pakkausjätteestä aiheutuu suurta haittaa terveydellemme, elinoloillemme, talouksillemme ja maapallolle, jos sitä ei käsitellä asianmukaisesti. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuukin esitettyyn aloitteeseen myönteisesti ja kehottaa Euroopan komissiota käsittelemään pakkauksiin, pakkausjätteeseen ja pakkauspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä koordinoidusti ja yhdenmukaistamaan säännöt kaikkialla EU:ssa.

1.2

Ympäristön kannalta parhaan tuloksen varmistamiseksi tarvitaan näyttöön perustuvia politiikkatoimia. Ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet tarjoavat Euroopalle mahdollisuuden rakentaa kestäväpohjaista ja tulevaisuuden tarpeita vastaavaa teollista perustaa. ETSK katsoo, että kaikkien tulevien poliittisten aloitteiden olisi pohjauduttava tieteelliseen näyttöön ja vankkaan käsitykseen niiden todellisista ympäristövaikutuksista. Strategisessa mielessä on hyödyllistä tukea elinkaariarviointimenetelmän käyttöä keinona tarkastella tuotteiden ympäristövaikutuksia niiden koko elinkaaren osalta.

1.3

ETSK kannattaa meneillään olevia toimia pakkausjätteen vähentämiseksi, koska pakkausjätteen ympäristövaikutukset ovat erittäin kielteisiä. Komitea pitää kuitenkin valitettavana, että ehdotuksessa ei esitetä perusteellista analyysia odotettavissa olevista ympäristöön, ihmisten terveyteen ja talouden toimijoihin kohdistuvista vaikutuksista. Pakkauksilla on keskeinen merkitys elintarvikkeiden turvallisuuden, terveellisyyden ja laadun varmistamisessa. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna uudessa asetuksessa olisi käsiteltävä sekä ympäristönsuojelua että kuluttajien turvallisuutta.

1.4

ETSK korostaa, että uudelleenkäyttö ja uudelleentäyttö eivät ilmastonmuutos- ja ympäristönäkökulmasta suinkaan ole parhaita vaihtoehtoja. Kuljetusetäisyydet ovat paikan päällä tapahtuvaan keräykseen ja kierrätykseen verrattuna pitkiä, ja tästä johtuvalla logististen järjestelyjen lisääntymisellä on kielteisiä vaikutuksia. Lisäksi uudelleentäytettävien pullojen ja uudelleenkäytettävien astioiden puhdistaminen kasvattaa energiankulutusta, päästöjä ja vedenkulutusta. ETSK pitää tässäkin yhteydessä valitettavana, ettei asianmukaista vaikutustenarviointia ole tehty.

1.5

Taloudelliset vaikutukset riippuvat eittämättä asetuksessa kaavailtujen delegoitujen säädösten tarkasta sanamuodosta, ja nämä on määrä antaa viiden vuoden kuluessa asetuksen antamisesta. Jo se, että sääntöihin liittyvät konkreettiset parametrit ovat tiedossa vasta ehdotetun asetuksen antamisen jälkeen, aiheuttaa valtavaa liiketoimintaan liittyvää epävarmuutta ja on vakava riski investointi- ja innovointisyklin kannalta.

1.6

Komitea kehottaa ottamaan kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät, kuten työmarkkinaosapuolet, talouden toimijat, työntekijät, kuluttajat ja kuluttajansuojajärjestöt, ympäristöjärjestöt ja Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumin, mukaan uuden asetuksen täytäntöönpanoon. Päivitetyn säädöksen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ei saisi aiheuttaa tarpeettomia hallinnollisia tai toiminnallisia rasitteita pk-yrityksille. Tähän liittyen on tärkeää varmistaa, että täytäntöönpano- ja voimaantulomääräajat ovat riittävän pitkiä. ETSK huomauttaa, että kierrätykselle kiertotalouspaketissa annettu rooli korvataan asetuksessa 26 artiklan säännöksillä, joita sovelletaan suoraan kaikkiin talouden toimijoihin riippumatta siitä, onko se ekologisesti tehokasta vai ei, minkä lisäksi pakkausten käyttöä on pakko rajoittaa riippumatta siitä, johtaako tämä terveysriskeihin tai ympäristön tilan heikkenemiseen.

1.7

Ns. laajamittaista kierrätystä koskevien kriteerien osalta ETSK esittää pakkausjätteen laajamittaisen kierrätyksen (pakkausten keräys, lajittelu ja kierrätys EU:n jäsenvaltioissa) osuuden nostamista niin, että sen piirissä olisi ehdotetun 75 prosentin sijaan 90 prosenttia EU:n väestöstä ja se kattaisi lisäksi vähintään kaksi kolmasosaa unionin jäsenvaltioista vuoteen 2030 mennessä. Näin täytäntöönpanosta saataisiin tehokasta. Lisäksi komitea kannattaa kierrätettävyysluokkien käyttöönottoa ja heikoimpaan kierrättävyysluokkaan E kuuluvien pakkausten asteittaista poistamista käytöstä vuoteen 2030 mennessä.

1.8

ETSK suosittaa, että kierrätettyä sisältöä koskevia sitovia tavoitteita harkitaan ja sovelletaan vain sellaisten pakkausmateriaalien osalta, joiden kohdalla tämä voisi lisätä kierrätysmateriaalien käyttöä (esimerkkeinä mainittakoon muovit). Teräspakkauksille asetetut pakolliset kierrätysmateriaaliosuutta koskevat tavoitteet olisivat haitallisia ja voisivat aiheuttaa häiriöitä teräsromumarkkinoilla. Lisäksi pakkausten kierrätettävyyskriteereihin olisi kuuluttava vaatimuksia kierrätettävyyden suunnittelusta, erilliskeräyksestä, tehokkaasta lajittelusta ja siitä, että materiaali soveltuu kierrätettäväksi useaan kertaan. Kaikkien asetuksessa esitettävien jätteen vähentämistavoitteiden olisi oltava materiaalikohtaisia, ja niitä asetettaessa olisi otettava huomioon materiaalien erityispiirteet ja kierrätysasteet.

1.9

ETSK pitää kyseenalaisena, onko yleispätevä 15 prosentin tavoite tehokas, sillä se asettaa niiden maiden kuluttajat muita huonompaan asemaan, joissa pakkausjätettä syntyy suhteellisen vähän asukasta kohti. Tilastotiedot osoittavat, että sellaisissa maissa, joissa kulutus on suurta, pakkausjätettä syntyy jopa kolme kertaa enemmän kuin sellaisissa maissa, joissa kulutus on vähäistä. Maiden välillä ei kuitenkaan tehdä mitään eroa, vaan kaikkien odotetaan vähentävän kuluttajakohtaista pakkausjätteen määrää 15 prosenttia. Tällaisen menettelyn sijaan tavoite olisi laskettava asukasluvun, taloudellisen toiminnan, teollisuustuotannon ja asukkaiden tulojen perusteella.

1.10

ETSK kehottaa ottamaan käyttöön ja panemaan täytäntöön suojelu- ja tukijärjestelmiä (julkisesti rahoitettu koulutus, työehtosopimusneuvottelut, korvausjärjestelmät ja siirrot muille aloille), joilla autetaan sellaisten siirtymävaiheessa olevien teollisuudenalojen työntekijöitä siirtymään muille aloille, joihin tarkistetun asetuksen täytäntöönpano alkaa pian vaikuttaa.

1.11

ETSK kannustaa jäsenvaltioita laatimaan strategioita korjausteollisuuden ja korjaamotoiminnan kehittämiseksi. Kehitystavoitteeseen voitaisiin pyrkiä tarjoamalla kannustimia investoida korjauslaitteisiin, alentamalla varaosien hintoja ja luomalla synergioita eri alojen välillä.

1.12

Pakkausala on nopeasti kehittyvä ala, joka tarjoaa monia työpaikkoja. Uusien säännösten säännöllinen vaikutustenarviointi ja tarkka seuranta jäsenvaltioissa sekä keskus- että paikallishallinnon tasolla onkin välttämätöntä, sillä se on keskeinen edellytys taloudelliseen kannattavuuteen, työpaikkoihin ja ympäristökestävyyteen kohdistuvien vaikutusten määrittämiselle.

1.13

Euroopan komissiota kehotetaan ottamaan käyttöön eriytetty ja räätälöity kehys eri tuotteita koskevien pakkausstrategioiden arvioimiseksi, seuraamiseksi ja vertailemiseksi. Pakkausjätteen määrän vähentämiseksi olisi syytä arvioida säännöllisesti pakkausten todellista tarvetta ja pohtia myös optimoitujen ratkaisujen kehittämistä. Hyvin toimiviin kansallisiin pantti- ja palautusjärjestelmiin liittyen on tärkeää löytää ratkaisuja, jotka mahdollistavat nykyisten jäsenvaltiokohtaisten viivakoodien käytön jatkamisen uusien EU-viivakoodien rinnalla.

1.14

Kuluttajat olisi saatava mukaan ja heitä olisi kannustettava positiivisiin ja negatiivisiin hyvityksiin pohjautuvien mekanismien avulla käyttämään pakkausmateriaaleja uudelleen tai palauttamaan taikka kierrättämään ne parhaalla mahdollisella tavalla. Kuluttajilla on tärkeä rooli pantti- ja palautusjärjestelmissä, uudelleenkäytössä ja uudelleentäytössä, ja ETSK kehottaa järjestämään valveuttamis- ja valistuskampanjoita, joilla autetaan kuluttajia oivaltamaan ja ymmärtämään paremmin oma tehtävänsä.

1.15

ETSK kehottaa neuvostoa ja Euroopan parlamenttia tekemään tiivistä yhteistyötä paikallis- ja alueviranomaisten sekä talouden toimijoiden kanssa, jotta voidaan löytää parhaat tavat toteuttaa merkintäjärjestelmä käytännössä.

1.16

Jätteen kierrätysmahdollisuudet määräytyvät sen laadun ja määrän mukaan. ETSK kehottaa jäsenvaltioita arvioimaan tarvittavien jätehuoltotoimien ympäristö- ja talousvaikutukset suunnitteluvaiheen aikana.

1.17

Lainsäädäntöperiaatteiden näkökulmasta tarkasteltuna ehdotetussa asetuksessa yhdistetään toisiinsa oikeusnormi, joka vaikuttaa yksittäisiin talouden toimijoihin suoraan, ja direktiivi, joka koskee jäsenvaltioille asetettavia yleisiä tavoitteita. Se olisikin jaettava kahdeksi eri säädökseksi: ensinnäkin tarvitaan direktiivi, jossa asetetaan jäsenvaltioille pakkausten ja pakkausjätteen käsittelyä koskevat tavoitteet, ja toiseksi olisi annettava asetus, jossa säädetään pakkauksia koskevista perusvaatimuksista sekä niiden kierrätettävyyteen ja merkintöihin sovellettavista vaatimuksista.

1.18

Jätteiden vähentämisen osalta ETSK suosittaa, että pakkauksia ja pakkausjätteitä koskevan lainsäädännön lisäksi tarkastellaan uudelleen myös kaatopaikkadirektiiviä (neuvoston direktiivi 1999/31/EY (1)), jotta saataisiin pienennettyä kaatopaikkajätteen määrää.

2. Tausta ja lähtökohdat

Tarve pitää pakkausten ympäristövaikutuksia jatkuvasti silmällä

2.1

Valtaosa maailmassa käytettävistä pakkauksista on kertakäyttöisiä, ja ne joko heitetään pois tai kierrätetään sen sijaan, että niitä käytettäisiin uudelleen. Suurten teollisuusmaiden ympäristöviranomaisten arvion mukaan lähes puolet kaikesta kiinteästä yhdyskuntajätteestä on elintarvikkeita ja niiden pakkausmateriaalia (2).

2.2

Tällaisesta kulutusmallista ja loppukäsittelyjärjestelmästä johtuvan arvokkaiden resurssien haaskauksen ja saastumisen vuoksi ihmisten terveys, ympäristö, kestävyys ja ilmasto ovat kaikki vakavasti uhattuina.

2.3

Siksi on erittäin tärkeää, että Euroopan komissio seuraa pakkausjätteen ja sen keräyksen, käsittelyn ja uudelleenkäytön tilannetta säännöllisesti yhdessä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa.

2.4

Eräiden tarkasteltavana olevien alojen työntekijöiden ja pienomistajien sekä siirtymävaiheessa olevien teollisuudenalojen odotetaan kohtaavan pahoja vaikeuksia ja menettävän tuloja tai työpaikkoja korvausvaikutusten aiheuttaman kokonaisliikevaihdon vähenemisen vuoksi. Tätä vaikutusta voitaisiin lieventää sosiaalisen suojelun järjestelmien ja uudelleenkoulutusaloitteiden avulla.

2.5

Lisäksi eräiltä alueilta, jotka ovat riippuvaisia tiettyihin pakkausteknologioihin tukeutuvasta teollisuustuotannosta, saattaa lyhyellä aikavälillä hävitä työpaikkoja ja muuttaa pois sekä pitkälle erikoistunutta että muuta työvoimaa. Paikallisen tason räätälöidyt toimenpiteet ovatkin välttämättömiä aivovuodon sekä maaseutu- ja teollisuusalueiden autioitumisen välttämiseksi.

2.6

On ratkaisevan tärkeää seurata lainsäädännön täytäntöönpanon vaikutuksia pysyvän arviointimekanismin avulla, jotta voidaan tarkastella kunkin maan saavuttamia tuloksia, vaihtaa parhaita käytäntöjä ja ehdottaa parametreihin tarkistuksia. Mahdolliset parannukset teollisuuden teknologisissa valmiuksissa käyttää uudelleen ja kierrättää tiettyjä materiaaleja (esimerkiksi biohajoavia muoveja) on otettava huomioon painottaen erityisesti kansanterveysnäkökohtia ja pitkän aikavälin ympäristövaikutuksia.

Euroopan komission kannattamat välineet pakkauksia ja pakkausmateriaaleja koskevien kysymysten hoitamiseksi

2.7

Komission asetusehdotuksessa esitetään yksityiskohtaisesti, miten keskeinen rooli digitalisaatiolla ja kestävyydellä on pakkausten ja pakkausjätteen vähentämisessä. On olennaisen tärkeää sovittaa digitalisaatio ja kestävyysajattelu yhteen, sillä ne ovat avainasemassa vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa ja Euroopan selviytymis- ja palautumiskyvyn, tulevan hyvinvoinnin ja kestävyyden vahvistamisessa.

Pakkauksia varten tarvittavat luonnon- ja energiavarat – huolenaiheita ja ratkaisuja

2.8

Nykyaikaiset elintarvikepakkaukset – yksi pakkausmateriaalien keskeisistä käyttötarkoituksista – tarjoavat keinon huolehtia siitä, että elintarvikkeet ovat luotettavia, hygieenisiä ja turvallisia ja säilyvät huoneenlämmössä. Useimmat elintarvikepakkaukset ovat kuitenkin edelleen kertakäyttöisiä, eikä niitä voida ruokajäämien, liian pienen koon tai monikerroksisuuden vuoksi kierrättää kokonaan, ellei niitä kerätä ja erotella asianmukaisesti muista materiaalijakeista.

2.9

Erityyppisten pakkausten valmistaminen vaatii monenlaisia resursseja, kuten energiaa, vettä, kemikaaleja, öljyä, mineraaleja, puuta ja tekstiilejä. Lisäksi tuotannon yhteydessä syntyy usein haitallisia kemikaaleja sisältävää jätevettä ja lietettä ja ilmaan pääsee kasvihuonekaasuja, raskasmetalleja ja erilaisia hiukkasia.

2.10

Nykyaikaisissa elintarvikepakkauksissa käytetään erilaisia valmistettuja ja synteettisiä materiaaleja, muun muassa keramiikkaa, lasia, metallia, paperia, pahvia, kartonkia, vahaa, puuta ja yhä enemmän muoveja. Valtaosa elintarvikepakkauksista on tehty lasista, jäykästä muovista, paperista ja kartongista. Vaikka eräissä uudemmissa muoveissa käytetään raaka-aineena maissia tai muita kasviperäisiä materiaaleja, useimmat muovit valmistetaan edelleen öljystä ja ne sisältävät lisäaineita, kuten polymeerejä.

2.11

On ratkaisevan tärkeää, että Euroopan komission ehdotuksessa asetetaan kompostoituvien pakkausten sitovaksi biopohjaisten materiaalien vähimmäisosuudeksi vähintään 60 prosenttia. Kartongit on usein vuorattu muovilla, joka ei ole näkyvissä, ja pakkausmerkinnät on monissa erilaisissa pakkauksissa tehty tulostinmusteella.

2.12

Erilaisten pakkausten käytön lisääntyminen sekä niiden heikko uudelleenkäyttö- ja kierrätysaste saattavat haitata vähähiilisen kiertotalouden luomista EU:hun.

2.13

ETSK katsoo, että käyttökelpoisin ratkaisu ovat kompostoituvat elintarviketurvalliset pakkaukset. Niillä on keskeinen merkitys pyrittäessä varmistamaan, että yhä suurempi osa jätteestä on biohajoavaa, ja niiden avulla voidaan myös vähentää sellaisten biologisesti hajoamattomien muovien määrää, jotka muutoin pilaavat kompostin.

3. Muovipakkaukset

3.1

YK pitää valtamerten muovisaastetta maapallon kannalta katastrofaalisena. Saastuminen johtuu pääasiassa jokiin päässeiden muovisten elintarvikepakkausten suuresta määrästä (3). Tilanne on huolestuttava kaikkien vesieliöiden kannalta.

3.2

Jäsenvaltioiden on harkittava uutta, kiertotalouteen perustuvaa lähestymistapaa muovien suhteen. Ne voivat edistää kiertotalousperiaatteiden mukaisten pakkausvaihtoehtojen kehittämistä valitsemalla muita materiaaleja tai tiettyjä polymeerimateriaaleja huomattavasti paremman kierrätettävyyden varmistamiseksi. Jos muovin kierrättäminen ei ole mahdollista, se olisi käytettävä biopolttoaineen valmistamiseen.

4. Pysyvät materiaalit, kierrätystiedot ja alkoholijuomapullojen uudelleentäyttötavoitteisiin liittyvät ongelmat

4.1

Eri elintarvikepakkausmateriaaleilla on erilaisia ominaisuuksia ja piirteitä, jotka vaikuttavat niiden kierrätysmahdollisuuksiin. Alumiinin, lasin ja teräksen kaltaisia materiaaleja pidetään pysyvinä materiaaleina, sillä ne eivät juurikaan kulu käyttöikänsä aikana ja niitä voidaan kierrättää loputtomasti ilman että niiden laatu tai luonteiset ominaisuudet kärsivät.

4.2

Kiinnostus pysyviä materiaaleja kohtaan on kasvanut merkittävästi kiertotalousajattelun myötä. Tällaiset materiaalit on otettava asianmukaisesti huomioon tulevassa lainsäädännössä, ja tulevilla toimintapolitiikoilla on tuettava tehokkaasti niiden kierrätystä.

4.3

Kuitupohjaiset ja muihin luonnonmateriaaleihin perustuvat pakkaukset voivat tukea resurssien käytöstä irrotettua kasvua. Ne on valmistettu uusiutuvista materiaaleista, ja ne ovat kestäviä, houkuttelevia, kierrätettäviä ja biohajoavia. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan kuitupakkauksia voidaan kierrättää yli 25 kertaa, mikä osoittaa, että ne ovat olennainen osa kiertotaloutta.

4.4

Lasipakkausten kierrätysaste oli EU:ssa keskimäärin 76 prosenttia vuonna 2020 (4), ja keräysjärjestelmissä ja lajittelussa on eräissä jäsenvaltioissa vielä parantamisen varaa. Vuonna 2017 lasipakkauksista kierrätettiin Ruotsissa 95 prosenttia, Saksassa 88,4 prosenttia, Italiassa 78 prosenttia ja Ranskassa 61 prosenttia (5).

4.5

Ehdotetussa asetuksessa asetetaan alkoholijuomapullojen (esimerkiksi viinipullojen) uudelleenkäyttöä ja uudelleentäyttöä koskevia sitovia tavoitteita. Keskeiset talouden toimijat ovat kuitenkin vakaasti sitä mieltä, että nämä tavoitteet voivat tuoda mukanaan merkittäviä haasteita sekä tarjonnan suhteen että terveysriskejä silmällä pitäen, koska kuluttajat käyttävät pulloja usein muihinkin käytännön tarkoituksiin. Pullojen pakollisesta uudelleenkäytöstä saattaisi aiheutua ongelmia muun muassa siksi, että esimerkiksi bakteerien ja muiden taudinaiheuttajien kasvu voi johtaa infektioihin.

5. Elintarvikepakkausten aiheuttama veden ja maaperän pilaantuminen

5.1

Kun pakkaukset, erityisesti muovipakkaukset, viedään kaatopaikoille, maapohja ja ympäristö saastuvat kohtuuttomasti ja lisäksi materiaaleista peräisin olevat kemikaalit, kuten pakkausmerkinnöissä käytetyt musteet ja värit, voivat päätyä pohjaveteen ja maaperään.

5.2

Erityisesti muovijäte kulkeutuu usein maapallon syrjäisimmille alueille asti ja aiheuttaa vaaraa ihmisille, linnuille ja merten eliöstölle. Valtamerten muovisaastetilanne on äitynyt niin pahaksi, että valtameriasioista vastaava YK:n ympäristöohjelman päällikkö on kutsunut sitä koko maapalloa uhkaavaksi kriisiksi.

5.3

Valtamerten saastuminen on vain yksi muovin kielteisistä vaikutuksista ekosysteemiin. Erään tutkimuksen mukaan kolmasosa kaikesta muovista heitetään pois ja päätyy vesistöihin tai maaperään. Toiset tutkimukset taas osoittavat, että mikromuovisaastetta on maaperässä maailmanlaajuisesti tarkasteltuna 4–23 kertaa enemmän kuin valtamerissä.

5.4

Maaperässä olevat mikromuovit vaikuttavat kielteisesti maaperän eläinten (kuten lierojen) käyttäytymiseen ja siten levittävät tauteja ja aiheuttavat muita haittavaikutuksia. Mikromuoveja on löydetty myös vastasyntyneiden vauvojen elimistöstä. Lisäksi maaperään ja vesistöihin päätyneet hajoavat muovit imevät itseensä vaarallisia aineita, esimerkiksi DDT:n kaltaisia torjunta-aineita.

6. Elintarvikepakkausten aiheuttama ilman ja valtamerten pilaantuminen

6.1

Elintarvikepakkausjäte, jota ei voida kompostoida tai kierrättää, päätyy usein kaatopaikoille ja aiheuttaa muun muassa kasvihuonekaasupäästöjä. Kaatopaikoilta vapautuu ilmaan metaania, ammoniakkia ja rikkivetyä, jätteenpolttolaitoksista taas elohopeaa, lyijyä, vetykloridia, rikkidioksidia, typen oksideja, hiukkasia ja dioksiineja, jotka ovat kaikkein vaarallisimpia yhdisteitä.

6.2

Useimmat kahvimukit ja niiden kannet, kahvityynyt, styroksipakkaukset, muovipullot ja -korkit, muovikääreet, juomatölkkipakkausten muovipidikkeet ja muoviset elintarvikepussit on suunniteltu kertakäyttöisiksi. Jos niitä ei kierrätetä, ne kuitenkin kasautuvat vesistöihin, joissa eläimet erehtyvät luulemaan niitä ravinnoksi tai sotkeentuvat niihin.

6.3

Kaikki valtamerissä ajelehtiva muovi on erittäin haitallista eläimille. Ocean Conservancy -järjestön (6) mukaan muovia on löydetty 59 prosentista merilintuja, kuten albatrosseja ja pelikaaneja, kaikista merikilpikonnalajeista ja yli 25 prosentista kala- ja äyriäismarkkinoilla myydyistä kaloista otetuista näytteistä.

6.4

Valtamerissä ja merivirtojen mukana ajelehtii biljoonia muovinkappaleita, mutta vain noin 5 prosenttia tästä miljardien kilojen muovimassasta on näkyvissä merenpinnalla. Loppu kelluu syvemmällä tai on vajonnut merenpohjaan.

6.5

ETSK katsoo, että on olennaisen tärkeää kannustaa elintarvikejätteen ja kompostoituvan elintarvikepakkausjätteen orgaaniseen kierrätykseen, ottaen huomioon myös, että elintarvikejätteiden erilliskeräys orgaanista kierrätystä varten on pakollista 31. joulukuuta 2023 alkaen. Lisäksi lannasta, lietteestä ja muusta vastaavasta karjaperäisestä aineksesta voidaan valmistaa orgaanisia lannoitteita, biokaasua tai biometaania.

7. Yleishuomiot

7.1

ETSK kannattaa Euroopan komission tavoitetta tarkistaa pakkauksia ja pakkausjätettä koskevia vaatimuksia ja siten rajoittaa pakkausten määrää, kokoa ja painoa EU:n sisämarkkinoilla, ehkäistä tarpeettoman pakkausjätteen syntymistä, tukea laadukasta kierrätystä sekä lisätä kierrätettävyyttä ja pakkausten uudelleenkäyttöä.

7.2

Pakkauksia ja pakkausjätettä koskevan lainsäädännön tarkistamisen olisi oltava täysin linjassa EU:n vihreän kehityksen ohjelman yleisten tavoitteiden (ilmastoneutraalius, luonnonvarojen kestävä käyttö ja ympäristönsuojelu) kanssa ja johdonmukaista asiaan liittyvän muun lainsäädännön, kuten kiertotalouden toimintasuunnitelman, jätepuitedirektiivin, kertakäyttömuovidirektiivin, ekosuunnitteludirektiivin ja elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja koskevan EU:n lainsäädännön, kanssa.

7.3

ETSK korostaa pakkausten kierrätettävyyttä koskevien tiukkojen kriteerien tarvetta. Pakkauksia olisi pidettävä kierrätettävinä, jos ne voidaan kierrättää jatkuvassa materiaalikierrossa useita kertoja. Perusteina ei siis pitäisi käyttää vain sitä, että suunnittelukriteerit täyttyvät ja materiaalit kerätään erikseen ja lajitellaan niin, ettei niiden sekaan päädy muuta ainesta.

7.4

ETSK katsoo, että pakkausten laajamittaisen kierrätyksen kriteeriksi olisi esitetyn prosenttiosuuden lisäksi asetettava määrällinen vaatimus siitä, että kierrätys kattaa riittävän monet EU:n jäsenvaltiot.

7.5

Komitea kannattaa kierrätettävyysluokkien käyttöönottoa pakkausluokkakohtaisten ”kierrätettävyyden suunnittelun kriteerien” pohjalta. ETSK suhtautuu myönteisesti kaikkia materiaaleja koskeviin yhdenmukaistamistoimiin ja toivoo, että kierrätettävyysluokkaan E kuuluvista pakkauksista luovutaan asteittain vuoteen 2030 mennessä.

7.6

Teräspakkausten kierrätysaste oli EU:ssa vuonna 2020 keskimääräinen 85,5 prosenttia, lasipakkausten 74 prosenttia ja paperipakkausten 82 prosenttia. Kiertotalousperiaatteen mukainen materiaalikierto on näiden raaka-aineiden osalta suhteellisen tehokasta. Kierrätysmateriaaliosuutta koskevan tavoitteen asettaminen esimerkiksi teräspakkauksille voisi kuitenkin horjuttaa ja pirstoa uusioraaka-aine- tai romumateriaalimarkkinoita ja johtaa kielteisiin ympäristövaikutuksiin. Kierrätettyä sisältöä koskevia sitovia tavoitteita olisikin sovellettava vain sellaisiin pakkausryhmiin ja -materiaaleihin, joiden kohdalla ne voisivat parantaa markkinoiden toimintaa ja lisätä kierrätysmateriaalien käyttöä (esimerkkeinä mainittakoon muovit).

7.7

ETSK korostaa, että eri pakkausmateriaalien markkinaosuudet jäsenvaltioiden pakkausjätteiden kokonaismäärästä olisi otettava huomioon jätteiden vähentämismahdollisuuksia arvioitaessa. Kullekin pakkausmateriaalille (muovi, paperi, rautametallit, alumiini jne.) olisi asetettava vähennystavoitteet kiinnittäen huomiota siihen, miten kierrätysasteet ovat kehittyneet ajan mittaan, jotta voidaan huolehtia tasapuolisista toimintaedellytyksistä ja välttää tiettyjen pakkausmateriaalien tarpeeton korvaaminen huonosti kierrätettävillä vaihtoehdoilla.

7.8

EU:n jäsenvaltioita olisi kannustettava tehokkaasti tukemaan infrastruktuuriin ja kierrätysteknologioihin sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan tehtäviä uusia investointeja.

7.9

ETSK katsoo, että pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin uudelleentarkastelun lisäksi olisi myös tarkistettava kaatopaikkadirektiiviä (1999/31/EY), jotta saataisiin vähennettyä pakkausjätteen sijoittamista kaatopaikoille. Kaatopaikoille päätyvän jätemäärän pienentäminen olisi jätteiden kierrätystä ja vähentämistä koskevan EU:n sitoumuksen mukaista.

7.10

Tarkistetussa asetuksessa on noudatettava ja sovellettava materiaalineutraaliuden periaatetta, eli pakkausmateriaali on voitava valita sen mukaan, miten se soveltuu tiettyyn käyttötarkoitukseen, mitkä sen tekniset ja rakenteelliset ominaisuudet ovat ja millainen sen yleinen ympäristöprofiili on.

8. Erityishuomiot

8.1

ETSK katsoo, että ehdotetun, muun muassa merkintöjä, tiedottamista, keräystä, lajittelua ja uudelleenkäytettävyyttä koskevan lainsäädännön lisäksi jäsenvaltioiden olisi harkittava pakkausmateriaalien tuotantoa koskevien rajoitusten käyttöönottoa ja kenties täydennettävä niitä verotuksellisilla välineillä, jotta vihreän kehityksen ohjelman määräajoista pystytään pitämään kiinni.

8.2

ETSK ehdottaa, että EU ja jäsenvaltiot tukevat pakkausten kierrätettävyyttä ja uudelleenkäyttöä kaikin mahdollisin keinoin joko kannustamalla kierrätettävien tai uusiutuvien vaihtoehtoisten materiaalien käyttöön tai vähentämällä halukkuutta käyttää sellaisia pakkausmateriaaleja, jotka ovat huonosti kierrätettävissä.

8.3

Tämän tärkeän alan taloudellisten toimijoiden, joilla on merkittävä vastuu työntekijöistä ja heidän työpaikoistaan, olisi saatava jäsenvaltioilta taloudellista tukea siirtymäprosessin yhteydessä.

8.4

Olisi laadittava selkeät kansalliset ja kansainväliset toimintalinjat sellaisten jätteen tuottajien selvittämiseksi, jotka kuljettavat jätteensä muihin jäsenvaltioihin.

8.5

Jäsenvaltioiden olisi kannustettava sidosryhmiä kehittämään uusia ideoita sellaisia pakkauksia ja asianmukaisia merkintöjä varten, joiden avulla voidaan edistää vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista ja ehkäistä eurooppalaisiin alkuperäistuotteisiin liittyvää vilpillistä toimintaa.

8.6

Kuntien rooli jätteenkeräyksessä ja jätehuollossa olisi määriteltävä selkeästi, jotta vältytään monilta erilaisilta jätehuoltomenettelyiltä ja -infrastruktuureilta.

Bryssel 27. huhtikuuta 2023.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Oliver RÖPKE

(1) Neuvoston direktiivi 1999/31/EY, annettu 26 päivänä huhtikuuta 1999, kaatopaikoista (EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1).

(2) https://foodprint.org/issues/the-environmental-impact-of-food-packaging/

(3) https://www.newscientist.com/article/mg25333710-100-pollution-is-the-forgotten-global-crisis-and-we-need-to-tackle-it-now/

(4) https://www.statista.com/statistics/1258851/glass-recycling-rate-in-europe/

(5) https://feve.org/glass_recycling_stats_2018/

(6) https://oceanconservancy.org/about/

29.6.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/121

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 muuttamisesta”

(COM(2022) 748 final – 2022/0432 (COD))

(2023/C 228/17)

Esittelijä:

John COMER

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 13.2.2023 neuvosto, 10.2.2023
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 ja 304 artikla
Vastaava jaosto	maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö
Hyväksyminen jaostossa	13.4.2023
Hyväksyminen täysistunnossa	27.4.2023
Täysistunnon numero	578
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	145/0/0

1. Päätelmät ja suositukset

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK)

1.1

korostaa, että vaikka EU voi ehdottaa Yhdistyneiden kansakuntien hyväksymän maailmanlaajuisesti yhdenmukaistetun kemikaalien luokitus- ja merkintäjärjestelmän (GHS) ajantasaistamista tarkistetun CLP-asetuksen mukaisesti, ei ole mitään takeita siitä, että kaikki osapuolet hyväksyisivät EU:n ehdotuksen. Tilapäisistä eroavuuksista voi tulla pitkän aikavälin ongelma. Vaikuttaa siltä, että olisi lähes mahdotonta panna täytäntöön uusia ehdotuksia, jotka koskevat verkkomyyntiä EU:n ulkopuolelta, ellei niitä hyväksytä YK:n GHS-järjestelmässä.

1.2

pitää erittäin tärkeänä, että Euroopan kemikaalivirastolla (ECHA) on riittävät resurssit, asiantuntemus ja henkilöstö tarkistetun asetuksen täytäntöönpanoa varten. Etenkin uusien vaaraluokkien lisääminen edellyttää, että kemikaalivirasto ja jäsenvaltiot lisäävät resurssejaan varsinkin kasvaneen työmäärän hoitamiseksi.

1.3

pahoittelee, että ei ole olemassa erityistä säännöstä, jolla varoitettaisiin kuluttajaa tilanteessa, jossa merkkituotteen kemiallisia ainesosia muutetaan, mutta tuotenimi pysyy samana. Tuttua tuotemerkkiä käyttävät kuluttajat eivät tarkista tietoja, ellei etikettiin sisälly erityistä varoitusta. Kotitalouskäyttöön tarkoitettujen pesuaineiden valmistajat muuttavat usein tuotteiden ainesosia esimerkiksi vaihtamalla entsyymejä ja liuottimia. Kuluttajaa olisi varoitettava tällaisista muutoksista silloin, kun tuotenimi pysyy samana.

1.4

ehdottaa, että tarkistetun CLP-asetuksen täytäntöönpanon seurantaa koskevassa komission kehyksessä on arvioitava huolellisesti vaikutuksia kemikaaleihin liittyviin olennaisiin arvoketjuihin, jotta niihin ei kohdistuisi kielteisiä seurauksia. Euroopan kemianteollisuuden järjestö (Cefic) toteaa, että CLP-asetukseen ja riskinhallintaa koskevaan yleiseen lähestymistapaan ehdotetut muutokset saattavat vaikuttaa jopa 12 000 aineeseen. Tämän seurauksena monet tuotteet, joihin kuluttajat ja ammattilaiset luottavat, eivät ehkä ole enää saatavilla markkinoilla.

1.5

kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota kemianteollisuudessa työskentelevien hyvinvointiin. Terveys ja turvallisuus on aina asetettava etusijalle. Kemianteollisuuden työntekijöille on annettava intensiivistä koulutusta, jotta heillä olisi kattava käsitys kemikaaleista, joiden kanssa he ovat tekemisissä työssään. Kaikkia välineitä on huollettava asianmukaisesti. Suuronnettomuuksien raportointijärjestelmästä (eMars) saatujen tietojen mukaan EU:ssa rekisteröidyissä 12 000 suuririskisessä teollisuuslaitoksessa tapahtuu vuosittain keskimäärin yli 30 teollisuusonnettomuutta.

1.6

korostaa, että ennalta varautuva lähestymistapa on tärkeä terveyden ja ympäristön suojelussa, sillä siinä hyödynnetään rakenteellisesti samankaltaisista kemikaaleista saatuja olemassa olevia tietoja, joiden perusteella voidaan tehdä ennalta varautumista koskeva päätös ennen kuin riskeistä on saatu kattavaa tieteellistä tietoa.

1.7

toteaa, että kemikaalilainsäädäntöä käsittelevässä Euroopan ympäristötoimiston raportissa (heinäkuu 2022) havaittiin kemikaalien sääntelyssä kolme tärkeää pullonkaulaa:

—	Toimialaryhmät toimittavat asiakirja-aineistoa, jonka sisältämät tiedot eivät ole täydellisiä tai luotettavia.

—	EU:n tutkijat eivät toimi päättäväisesti ennalta varautuvaa lähestymistapaa noudattaen.

—	Asiakirjojen käsittely komissiossa viivästyy, vaikka sillä on lakisääteinen velvollisuus tehdä päätökset kolmen kuukauden kuluessa.

2. Komission ehdotus

2.1

Komissio ehdottaa aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (1) (CLP-asetus) tarkistamista.

CLP-asetuksen tavoitteena on varmistaa korkeatasoinen ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu. Lisäksi se mahdollistaa kemiallisten aineiden, seosten ja esineiden vapaan liikkuvuuden. CLP-asetuksessa edellytetään, että kemiallisten aineiden ja seosten valmistajien, maahantuojien ja jatkokäyttäjien on merkittävä vaaralliset kemikaalit ja pakattava ne ennen niiden markkinoille saattamista. CLP-asetuksessa vahvistetaan oikeudellisesti sitovat vaarojen tunnistamista ja luokittelua koskevat säännöt. Asetuksessa vahvistetaan merkintöjä koskevat yhteiset säännöt, jotta kuluttajille ja työntekijöille voidaan antaa asianmukaisia tietoja vaarallisten tuotteiden käytöstä.

2.2

Komissio toteaa, että EU on yleisesti ottaen onnistunut luomaan tehokkaat kemikaalien sisämarkkinat.

Komission mukaan CLP-asetuksen tarkistaminen on tarpeen, koska nykyisessä CLP-asetuksessa on eräitä heikkouksia ja oikeudellisia aukkoja. Ehdotuksiin sisältyy hormonaalisia haitta-aineita ja muita vaarallisia kemikaaleja koskevien uusien vaaraluokkien käyttöönotto (delegoidun säädöksen perusteella), uudelleen täytettäviä kemikaalipakkauksia koskevat erityissäännöt, viestinnän parantaminen myös verkossa selkeämpien ja helppolukuisempien merkintöjen avulla, komission mahdollisuus laatia luokitusehdotuksia sekä prosessien parantaminen ja nopeuttaminen.

2.3

EU on sitoutunut Agenda 2030 -toimintaohjelmaan ja sen kestävän kehityksen tavoitteisiin. Komissio katsoo, että CLP-asetuksen tarkistamisella edistetään useita kestävän kehityksen tavoitteita, mukaan lukien tavoitteet, joilla pyritään varmistamaan terveys ja hyvinvointi, vastuullinen kuluttaminen sekä puhdas vesi ja sanitaatio. Komission mukaan tarkistus on myös kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian (osa vihreän kehityksen ohjelmaa) ”tärkeä saavutus”.

2.4

Komissio toteaa, että vaaralliset kemikaalit on tunnistettava ja luokiteltava paremmin ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvan riskin vuoksi. On puututtava vaarallisia kemikaaleja koskevan viestinnän menettelyjen tehottomuuteen ja puutteisiin. Euroopan kemikaaliviraston inventaariossa on suuri määrä virheellisiä tai vanhentuneita aineiden luokituksia. Tähän on monia syitä, kuten se, että luokituksia ei ole tarkistettu ja ajantasaistettu eikä ainesosien yhdenmukaistettuun luokitukseen ole tehty muutoksia. Ongelmana voi olla myös käyttöturvallisuustiedotteiden epätarkkuus. Käyttöturvallisuustiedotteessa olevilla tiedoilla voi olla hyvin vakavia vaikutuksia tuotantoketjun loppupäässä, etenkin jos ne ovat virheellisiä. Lisäksi aineet, jotka on joskus määritelty vaarattomiksi, voidaan lisätutkimusten perusteella määritellä vaarallisiksi. Esimerkiksi boorihappo luokiteltiin aiemmin vaarattomaksi. Myöhemmin se luokiteltiin erittäin vaaralliseksi (lisääntymiselle vaarallinen aine). Näin ollen käyttöturvallisuustiedotteiden uusiminen oli tarpeen.

2.5

Osana CLP-asetuksen tarkistamista koskevaa pakettia komissio ehdottaa delegoitua säädöstä, jonka avulla voidaan luokitella uusiin vakiintuneisiin vaaraluokkiin aineita ja seoksia, jotka ovat hormonitoimintaa häiritseviä (ED-aineet), hitaasti hajoavia, biokertyviä ja myrkyllisiä (PBT-aineet), erittäin hitaasti hajoavia ja erittäin voimakkaasti biokertyviä (vPvB-aineet), hitaasti hajoavia, kulkeutuvia ja myrkyllisiä (PMT-aineet) tai erittäin hitaasti hajoavia ja erittäin kulkeutuvia (vPvM-aineet).

2.6

Tarkistuksen yhteydessä ehdotetaan, että komissio saisi oikeuden käynnistää ja rahoittaa yhdenmukaistettua luokitusta koskevia asiakirja-aineistoja.

2.7

Ehdotetaan, että parannetaan menetelmää, jolla yritykset luokittelevat aineita. Tähän sisältyy velvoite perustella kemikaaliviraston luettelossa olevien ilmoitettujen luokitusten eroavuudet ja varhaisen määräajan asettaminen luokitusilmoitusten päivittämiselle.

2.8

Kemikaalivirastolle tehtävien ehdotusten avoimuutta ja ennakoitavuutta parannetaan velvoittamalla eri toimijat ilmoittamaan aikomuksistaan virastolle etukäteen.

2.9

Tarkistuksessa ehdotetaan, että vaarallisista kemikaaleista tiedottamista parannetaan:

—

Ehdotuksen tarkoituksena on tehdä merkinnöistä selkeämpiä ja helpommin ymmärrettäviä kuluttajille ja keventää toimittajien taakkaa sekä helpottaa täytäntöönpanoa. Otetaan käyttöön merkintöjen luettavuutta parantavia pakollisia muotoilusääntöjä, kuten kirjasinten vähimmäiskokoa koskevat vaatimukset. Mahdollistetaan taitettavien varoitusetikettien laajempi käyttö.

—	Kemikaalien myynnille uudelleentäytettävissä pakkauksissa laaditaan erityiset säännöt. Tämä menetelmä rajoitetaan koskemaan vain kemikaaleja, joihin liittyvät vaarat ovat lieviä.

—	Kemikaalien vapaaehtoiset digitaaliset merkinnät sallitaan, mutta terveyden ja ympäristön suojelua koskevat tiedot on annettava edelleen pakkaukseen kiinnitettävässä varoitusetiketissä.

—	Lisäksi otetaan käyttöön poikkeuksia, jotka koskevat kuluttajille irtotavarana myytäviä kemikaaleja (esimerkiksi polttoaine) ja erittäin pienissä pakkauksissa myytäviä kemikaaleja (kuten kirjoitusvälineet).

2.10

Tarkistusehdotuksessa käsitellään myös oikeudellisia aukkoja ja epäselvyyksiä, jotka liittyvät verkkokauppaan ja myrkytystietokeskuksille tehtäviin ilmoituksiin.

2.11

Verkkomyynnissä toimittajan on varmistettava, että EU:n markkinoille saatettu aine tai seos täyttää CLP-asetuksen vaatimukset, ja tämä koskee myös verkkomyyntiä EU:n ulkopuolelta.

2.12

Säännöksiä myrkytystietokeskuksille tehtävistä ilmoituksista selvennetään. Kaikkien asianomaisten toimijoiden on varmistettava, että ne ilmoittavat tiedot myrkytystietokeskuksille kaikkialla EU:ssa.

2.13

Myös mainonnan alalla ehdotetaan tärkeää muutosta. Tässä yhteydessä asetetaan velvoite sen varmistamiseksi, että vaarallisia aineita ja seoksia koskevat mainokset sisältävät kaikki turvallisuuden ja ympäristönsuojelun kannalta tärkeät tiedot. Mainoksen on sisällettävä vaaraluokka, vaaralausekkeet ja varoitusmerkki.

2.14

Kemikaalistrategiassa lueteltuihin tärkeimpiin toimiin, joita komissio aikoo käsitellä tässä ehdotuksessa, kuuluu oikeudellisesti sitova hormonaalisiin haitta-aineisiin liittyvän vaaran tunnistamista koskeva järjestelmä, joka perustuu WHO:n määritelmään sekä torjunta-aineita ja biosidejä varten jo kehitettyihin kriteereihin, ja sen soveltaminen kaikessa lainsäädännössä. Uusissa vaaraluokissa ja -kriteereissä on tarkoitus ottaa kattavasti huomioon ympäristömyrkyllisyys, pysyvyys, kulkeutuminen ja biokertyvyys.

3. Yleiset huomiot

3.1

ETSK suhtautuu myönteisesti CLP-asetuksen ehdotettuun kohdennettuun tarkistamiseen, jolla pyritään varmistamaan asetuksen tehokas ja vaikuttava toiminta.

3.2

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotettuun delegoituun säädökseen. Sillä vahvistetaan uudet vaaraluokat, jotka koskevat hormonaalisia haitta-aineita sekä aineita ja tuotteita, jotka eivät hajoa ympäristössä ja jotka voivat kertyä eläviin organismeihin tai vesijärjestelmään ja myös juomaveteen.

3.3

Merkittävä puute nykyisessä CLP-asetuksessa on se, että monet EU:ssa verkossa myytävät kemikaalit eivät täytä asetuksen oikeudellisia vaatimuksia. Tämä on riski ihmisten terveydelle ja ympäristölle. ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen, jolla pyritään puuttumaan tähän ongelmaan.

3.4

Ei ole selvää, miten mainontaa koskeviin sääntöihin ehdotettu muutos pannaan täytäntöön. Määrätäänkö sääntöjen vastaisen mainoksen julkaisevalle taholle sekä mainoksen laatineelle kyseisen tuotteen myyjälle seuraamuksia?

3.5

Toukokuussa 2022 julkaistussa epävirallisessa asiakirjassa Euroopan ympäristötoimisto toteaa, että vaikka yritykset toimittavat rutiininomaisesti epätäydellisiä tai virheellisiä tietoja vaarallisten kemikaalien vaikutuksista, niillä on edelleen pääsy markkinoille (”ei tietoja, ei markkinoita” -periaatteen vastaisesti). Näin ollen alan toimijoiden rekisteröintiasiakirjojen heikko laatu haittaa merkittävästi sääntelyä.

3.6

Euroopan ympäristötoimisto ja useat kansalaisjärjestöt totesivat 27. helmikuuta 2023 päivätyssä komissiolle osoitetussa yhteisessä kirjeessään, että ”REACH- ja CLP-sääntelyjärjestelmien uudistukset ovat ratkaiseva tilaisuus korjata nykyiset kiistattomat tietopuutteet ja nopeuttaa haitallisia kemikaaleja koskevia sääntelytoimia. Tällä kirjeellä haluamme ilmaista vakavan huolemme näistä tietopuutteista, jotka haittaavat eniten huolta aiheuttavien kemikaalien tehokasta tunnistamista ja riskinhallintaa.”

3.7

REACH- ja CLP-asetusten tarkistukset ovat toisiaan täydentäviä. Esimerkiksi tarkistetun REACH-asetuksen mukaiset uusien tietovaatimusten mukaiset kuvaukset antavat tietoa aineiden sisäisistä ominaisuuksista, mikä antaa mahdollisuuden luokitella ne tarkistetun CLP-asetuksen mukaisiin uusiin vaaraluokkiin.

3.8

Jotta kilpailuoikeutta ei rikottaisi, kemikaalivirasto on neuvonut yrityksiä vaihtamaan tietoja varoen, mikä tarkoittaa sitä, että tietojen vaihto rajoitetaan siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä, jotta vältetään kalliit päällekkäiset testit.

4. Erityiset huomiot

4.1

Euroopan ympäristötoimisto julkaisi 11. heinäkuuta 2022 kemikaalilainsäädäntöä käsittelevän kertomuksen, jossa havaittiin kolme tärkeää ongelmaa kemikaalien sääntelyprosessissa:

—	Toimialaryhmät toimittavat asiakirja-aineistoa, jonka sisältämät tiedot eivät ole täydellisiä tai luotettavia.

—	EU:n tutkijat eivät toimi päättäväisesti ennalta varautuvaa lähestymistapaa noudattaen.

—	Asiakirjojen käsittely komissiossa viivästyy, vaikka sillä on lakisääteinen velvollisuus tehdä päätökset kolmen kuukauden kuluessa.

4.2

Euroopan ympäristötoimisto ehdotti, että päätöksille olisi asetettava sitovat määräajat, että organisaatioille, jotka eivät toimita kaikkia tarvittavia tietoja, olisi määrättävä uusia seuraamuksia ja että kemikaalilainsäädännössä olisi sovellettava ennalta varautuvaa lähestymistapaa.

4.3

Tarkistuksessa asetetaan määräajat merkintöjen päivittämiselle luokituksen muutosten jälkeen ja ehdotetaan, että kuuden kuukauden määräaikaa sovellettaisiin myös silloin, kun olemassa olevan vaaran lisäksi on olemassa uusi vaara. Kun uudempien ja vanhentuneiden luokitusten välillä on eroja, ilmoittajia olisi vaadittava päivittämään ilmoituksensa kuuden kuukauden kuluessa luokituksen muuttamisesta.

4.4

Kemikaalivirasto toteaa kesäkuussa 2022 antamassaan raportissa, että riskit on vahvistettava ennen kuin riskinhallintatoimet voidaan aloittaa, usein tarvitaan ensin lisää tietoja ja sen vuoksi yritysten on päivitettävä rekisteröintejään ennakoivasti ajantasaisilla tiedoilla.

4.5

Ajantasaiset tiedot ovat ratkaisevan tärkeitä tämän prosessin onnistumisen kannalta, ja siksi kaikkien toimijoiden on osallistuttava prosessiin ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi. Seuraamuksia olisi sovellettava, jos on selvää näyttöä aiheettomista viivästyksistä tai jos tiedot eivät ole riittäviä.

4.6

Kemikaaliviraston on lisättävä henkilöstöään, jotta se voi panna ehdotetun uuden asetuksen tehokkaasti täytäntöön. Lisäksi monilla jäsenvaltioilla on niukat resurssit, mikä rajoittaa niiden mahdollisuuksia toimittaa asiakirjoja.

4.7

CLP-asetuksen täytäntöönpanon valvonta kuuluu kansallisille viranomaisille, ja siihen kuuluu muun muassa sen tarkistaminen, onko aine rekisteröity tai ennakkorekisteröity, sekä käyttöturvallisuustiedotteiden oikeellisuuden tarkistaminen. Kemikaalivirastolla ei ole vastuuta täytäntöönpanon valvonnasta. Kemikaalivirastolla on kuitenkin foorumi, jolla jäsenvaltiot voivat vaihtaa täytäntöönpanon valvontaa koskevia tietoja.

4.8

Komissio on parhaillaan kehittämässä kehystä, jolla seurataan tarkistetun asetuksen tehokkuutta. On erittäin tärkeää, että vaikutus kemikaaleihin perustuviin arvoketjuihin ja kokonaisvaikutus kemikaalien sisämarkkinoihin ovat osa seurantaprosessia.

4.9

Uudet verkkokauppaa koskevat määräykset edellyttävät, että on olemassa EU:hun sijoittautunut toimittaja, joka varmistaa, että kemiallinen aine täyttää asetuksen vaatimukset. Tämä koskee myös verkkomyyntiä EU:n ulkopuolelta EU:hun. Ehdotuksella pyritään välttämään tilanne, jossa kuluttajasta tulisi oikeudellisesti ja tosiasiallisesti EU:n ulkopuolelta tulevan tuotteen maahantuoja. Ei ole olemassa selkeää ehdotusta siitä, miten tämä voidaan toteuttaa onnistuneesti. Itse asiassa tällaisen järjestelyn toteuttaminen vaikuttaa käytännössä mahdottomalta, kunnes tarkistettu CLP-asetus on sovitettu yhteen YK:n maailmanlaajuisesti yhdenmukaistetun kemikaalien luokitus- ja merkintäjärjestelmän kanssa.

4.10

Valmistajat, jotka muuttavat merkkituotteen ainesosia muuttamatta tuotenimeä, olisi velvoitettava laittamaan etikettiin erityinen varoitus, jotta kuluttaja saa tiedon tuotteeseen tehdyistä kemiallisista muutoksista.

4.11

Euroopan kemianteollisuuden järjestö (2) katsoo, että CLP-asetuksen muutoksella on vaikutuksia kaikkiin arvoketjuihin ja että on olennaisen tärkeää, että komissio laatii huolellisen analyysin selvittääkseen, voiko uudistus vaikuttaa kielteisesti strategisiin ja olennaisiin arvoketjuihin ja millä tavoin.

4.12

Koska ennalta varautumisen periaate merkitsee sitä, että kemikaalien aiheuttamia riskejä olisi vähennettävä epävarmojen mutta epäiltyjen haittojen varalta, toimiin olisi ryhdyttävä ennen kuin riskistä on saatu kattavaa tieteellistä näyttöä.

4.13

Kemianteollisuudessa työskentelevien ihmisten turvallisuus on ensisijaisen tärkeää. Työturvallisuutta olisi arvioitava säännöllisesti, ja samalla olisi varmistettava, että kaikkia terveys- ja turvallisuuskäytäntöjä sovelletaan kattavasti ja asianmukaisesti.

4.14

Kemikaalien epäasianmukainen käsittely ja riittävien riskinarviointien puuttuminen ovat vakavia ongelmia, joita on korostettava työpaikoilla. Kemianteollisuuden työntekijöille on annettava intensiivistä koulutusta, jotta heillä olisi kattava käsitys kemikaaleista, joiden kanssa he ovat tekemisissä työssään. On tärkeää, että kaikki kemiallisten tehtaiden laitteet huolletaan asianmukaisesti, jotta työntekijöitä voidaan suojella viallisista laitteista aiheutuvilta loukkaantumisilta ja kuolemaan johtavilta onnettomuuksilta. Suuronnettomuuksien raportointijärjestelmästä (eMars) saatujen tietojen mukaan EU:ssa rekisteröidyissä 12 000 suuririskisessä teollisuuslaitoksessa tapahtuu vuosittain keskimäärin yli 30 teollisuusonnettomuutta. Tietoihin ei sisälly onnettomuuksia sellaisissa vaarallisissa laitoksissa, jotka eivät kuulu Seveso-direktiivin soveltamisalaan. Myöskään putkistot ja kuljetukset eivät sisälly näihin tietoihin.

Bryssel 27. huhtikuuta 2023.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Oliver RÖPKE

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1).

(2) www.cefic.org

29.6.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/126

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kohti vahvaa ja kestävää EU:n leväalaa”

(COM(2022) 592 final)

(2023/C 228/18)

Esittelijä:

Zsolt KÜKEDI

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 8.2.2023
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Komitean täysistunnon päätös	27.4.2023
Oikeusperusta	työjärjestyksen 52 artiklan 2 kohta
Vastaava jaosto	maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö
Hyväksyminen jaostossa	13.4.2023
Hyväksyminen täysistunnossa	27/04/2023
Täysistunnon numero	578
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	147/0/1

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon vahvan ja kestävän leväalan luomisesta Euroopan unioniin. Levät voivat auttaa monin tavoin lieventämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja tuottamaan elintarvikkeita ja energiaa kestäväpohjaisesti maailman nopeasti kasvavalle väestölle.

1.2

Levät herättävät monenlaisia mielipiteitä eurooppalaisten keskuudessa. Levien lisääntyminen huolestuttaa erityisesti pilaantuneiden vesistöjen lähialueilla. Toisaalta leviä pidetään mahdollisena ratkaisuna monien maiden ongelmiin, mikä on osittain eurooppalaisten innovaatioiden ansiota. ETSK korostaa, että leväalaa luotaessa on tärkeää myös lisätä luottamusta kyseisiin tuotteisiin ja kiinnittää enemmän huomiota niiden turvallisuuteen.

1.3

ETSK toteaa, että tiedonannossa ei tuoda riittävästi esiin mahdollisuutta käyttää leviä elintarvikkeiden tuottamiseen makean veden oloissa. Lisäksi levät voivat olla muutakin kuin ravinnonlähde makeissa vesissä: niitä voidaan myös käyttää ympäristö- ja energiatarkoituksiin rehevöityneissä makeissa vesissä, kylpylöiden jätevesissä ja muissa jätevesissä. Näitä valtavia mutta liian vähän käytettyjä luonnonvaroja olisi hyödynnettävä Euroopan kehityksen hyväksi erityisesti EU:n maaseutualueilla.

1.4

Merten rantavesien makrolevät voivat tuottaa lisätuloja kalastusyrityksille. Levien poistaminen vähentää rehevöitymistä ja voi tuottaa arvokkaita ekosysteemituotteita ja -palveluja, muun muassa uusia elinympäristöjä tietyille lajeille. Makean veden makroleväalan toiminta on parhaillaan pääsemässä alkuun, ja se olisi otettava huomioon tulevissa toimintapoliittisissa asiakirjoissa.

1.5

Mikrolevien jatkuva viljely on EU:n alueella mahdollista lähinnä suljetuissa reaktoreissa, mikä merkitsee valtavaa pääomatarvetta. Se on kuitenkin erittäin tuottoisaa ja luotettavaa, ja laatu on ennakoitavissa. Mikroleviä voidaan viljellä myös makeassa vedessä ja järvissä Etelä-Euroopassa.

1.6

Mikrolevien valmistus on käytännössä ainoa vaihtoehto niille jäsenvaltioille, jotka eivät sijaitse meren rannalla (esim. Unkari, Tšekki ja Slovakia). Monissa näistä maista on kuitenkin korkeatasoista tieteellistä ja teknologista osaamista, jota kannattaisi hyödyntää eurooppalaista leväalaa luotaessa.

1.7

Makro- ja mikrolevät tarjoavat hyvin monenlaisia mahdollisuuksia. Niillä on erilaiset ominaisuudet, vaikutukset ja sääntelytarpeet, joten niitä ei pitäisi kohdella samalla tavalla. ETSK ymmärtää, että makro- ja mikroleväalaa käsitellään tiedonannossa tasapainoisesti, mutta suosittaa silti tutkimaan makean veden leväalan mahdollisia hyötyjä tietyille jäsenvaltioille (jotka eivät sijaitse meren rannalla). ETSK suosittelee, että aloja käsitellään tasapainoisemmin ja yhdennetymmin, että tehdään selvä ero EU:n ja jäsenvaltioiden toimivaltuuksien välille ja että suojellaan tarvittaessa sisämarkkinoita halvoilta tuontituotteilta.

1.8

Elintarvikehuolto ei ole EU:ssa vielä ongelma samaan tapaan kuin energian saatavuus ja hinta (sekä tuotannon että tuonnin näkökulmasta), lannoitteiden ja rehun ainesosien saatavuus ja hinta, orgaanisen jätteen lisääntyminen ja viljelymaan supistuminen. Kaikkia näiden kiireellisten ongelmien ratkaisemiseen soveltuvia tekniikoita, joihin myös levien tuotanto ja hyödyntäminen kuuluvat, on tuettava laajasti.

1.9

ETSK panee merkille, että tiedonannossa nähdään levien valtava taloudellinen potentiaali, mutta toteaa, että levien viljely tarjoaa teoriassa vielä suuremman potentiaalin ja voi siten tarjota vastauksen kasvavaan kysyntään. Koska EU:n varoja voidaan kuitenkin käyttää vain taloudellisesti kannattaviin ja kestävän kehityksen mukaisiin ratkaisuihin, ETSK pyytää komissiota kiinnittämään erityistä huomiota leväntuotannon kustannustehokkuuteen ja sen ekologiseen ja sosiaaliseen ulottuvuuteen.

1.10

ETSK katsoo, että leväalaa kehitettäessä on edistettävä tämän uuden alan tuntemusta ja tietämystä, jotta se hyväksyttäisiin yhteiskunnassa ja markkinoilla. Komitea pyytääkin Euroopan komissiota panostamaan erityisesti tähän asiaan edustavien kyselytutkimusten, maakohtaisten toimintasuunnitelmien ja alakohtaisten organisaatioiden osallistamisen tai jopa perustamisen kautta.

1.11

ETSK pyytää Euroopan komissiota, asianomaisia jäsenvaltioita ja leväalaa harkitsemaan seuraavia ehdotuksia, jotka liittyvät leväalan perustamiseen:

—	Leväntuotanto olisi integroitava olemassa oleviin maatalouselintarvikkeiden, rehun sekä teollisuus- ja energiaraaka-aineiden arvoketjuihin.

—	Tiedonannossa olisi käsiteltävä laajemmin makean veden leväntuotantoa.

—	Olisi käynnistettävä kaikki levät kattava standardointiprosessi, jonka yhteydessä voitaisiin myös kehittää yhdennetty merituotestrategia.

—	Lainsäädäntöä olisi yhtenäistettävä ja lupamallit ulotettava koskemaan myös leviä parhaiden hallinnollisten käytäntöjen pohjalta.

—	Eri levälajit olisi sisällytettävä EU:n elintarvikeluetteloon.

—	Teknisen osaamisen, teknologian ja innovoinnin aukot olisi paikattava kunnianhimoisella lyhyen ja keskipitkän aikavälin tutkimusrahoitusohjelmalla.

—	Olisi perustettava lisäysaineistopankkeja ja rahoitettava niiden toimintaa sekä varmistettava, että leväntuottajien ja t&k-hankkeiden saatavilla on kohtuuhintaisia raaka-aineita.

—	Tuotannon ja mahdollisten käyttötarkoitusten taloudellisia näkökohtia olisi arvioitava, jotta uusi leväala olisi taloudellisesti kannattava. Sisämarkkinat on suojattava halvoilta tuontituotteilta.

1.12

ETSK kehottaa EU:n toimielimiä nostamaan vesialan ensisijaiseksi kysymykseksi ja kehittämään sinisen kehityksen ohjelman Euroopalle, jotta vesiluonnonvaroja voidaan vaalia ja hyödyntää paremmin ja ratkaista niihin liittyvät haasteet. EU:n leväalan perustaminen on tärkeä askel tässä.

2. Yleistä

2.1

Euroopan komissio julkaisi 15. marraskuuta 2022 ehdotuksensa ”Kohti vahvaa ja kestävää EU:n leväalaa” (1). Tiedonannon mukaan olisi suotavaa kehittää uusia, kestäviä tapoja tuottaa elintarvikkeita ja kestäväpohjaista energiaa maailman nopeasti kasvavalle väestölle. Tiedonannossa korostetaan, että Euroopassa olisi hyödynnettävä levien koko potentiaali uusiutuvana luonnonvarana raaka-aineiden ja energian toimitusvarmuuden turvaamiseksi.

2.2

Komission tiedonanto on osa loogista asiakirjajatkumoa, jossa tunnustetaan EU:ssa harjoitettavan laajamittaisen mikro- ja makrolevien viljelyn merkittävä taloudellinen potentiaali ja ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset hyödyt. Siinä nimetään 23 toimea, joilla pyritään kehittämään hallintokehystä ja lainsäädäntöä, parantamaan liiketoimintaympäristöä leväalalla, lisäämään suuren yleisön tietoisuutta levistä ja leväpohjaisista tuotteista ja varmistamaan kuluttajien hyväksyntä sekä korjaamaan osaamis-, tutkimus- ja teknologiapuutteita.

2.3

EU:n toimintapolitiikoissa (Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa (2) ja Pellolta pöytään -strategiassa (3)) on korostettu viljeltyjen (meri)levien ja muiden leväpohjaisten tuotteiden potentiaalia ihmisten ja eläinten ravinnon vähähiilisenä proteiininlähteenä. Tiedonannossa ”Kestävämpää ja kilpailukykyisempää EU:n vesiviljelyä koskevat strategiset suuntaviivat vuosiksi 2021–2030” (4) korostetaan tarvetta edistää levien – sekä makrolevien (merilevien) että mikrolevien – viljelyä useiden Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Kestävää hiilen kiertoa koskevassa Euroopan komission tiedonannossa (5) tuodaan esiin levien siniselle hiilitaloudelle tarjoamat mahdollisuudet. Levien potentiaaliin kestävän elintarvikejärjestelmän luomisessa ja maailmanlaajuisen elintarviketurvan varmistamisessa viitataan myös kestäväpohjaisesta sinisestä taloudesta annetussa tiedonannossa (6).

2.4

Leviä voidaan käyttää paitsi ympäristöystävällisenä (vihreänä) raaka-aineena myös viljelyjärjestelmissä siniseen talouteen kuuluvan jätteiden minimoinnin periaatteen mukaisesti. Levä voi siis olla sekä sininen että vihreä tuote.

2.5

Levien viljely tuo lisäarvoa lähes kaikille Euroopan vihreän kehityksen ohjelman osa-alueille:

—	ilmastonsuojelu hiilestä irtautumisen avulla

—	biokaasun ja biopolttoaineiden tuotanto energiahuoltoa varten

—	kiertotalouden toteuttaminen jätehuollon ja saasteettomuuden avulla

—	terveellisen ja ympäristöystävällisen elintarvikejärjestelmän edistäminen

—	ekosysteemien ja luonnon monimuotoisuuden suojeleminen ja ennallistaminen sekä ympäristöpalvelujen kehittäminen

—	saasteettomuus.

Leväntuotannon lisääminen tarjoaa seuraavia konkreettisia mahdollisuuksia (7):

—	elintarvikkeiden (myös äidinmaidonkorvikkeen) ja ravintolisien (esim. vitamiinit, karrageeni) tuottaminen kestäväpohjaisesti käyttämättä maapinta-alaa

—	parasta laatua olevan biokaasun ja biopolttoaineiden tuotanto

—	korkean lisäarvon kosmetiikan, terveystuotteiden (farmaseuttiset uutteet, väriaineet, kylpylähoitotuotteet) ja teollisuuden raaka-aineiden (paperi- tai biopohjaiset kuidut) tuotanto

—	täydennysrehun tuotanto (sadon ja/tai laadun parantaminen, säästöt soija- tai kalajauhossa)

—	viljelykasvien biostimulanttien (maanparannusaine, lehtilannoitteet) tuotanto

—	ympäristöhyödyt (jätevesien käsittely, veden laadun mittaus, hiilipäästökiintiöt).

2.6

Komission tiedonannossa ”tarkastellaan levien potentiaalia EU:ssa ja esitetään johdonmukainen lähestymistapa, mukaan lukien kohdennetut toimet, joilla tuetaan levien uudistavan eli regeneratiivisen viljelyn ja tuotannon laajentamista kaikkialla EU:ssa sekä kehitetään ja valtavirtaistetaan levien elintarvikekäytön ja muun käytön markkinoita”.

2.7

Levien regeneratiivinen viljely ja tuotanto merkitsee aurinkoenergian ja ravinteiden muuntumista kasvibiomassaksi ja tukea ekosysteemien ennallistamiselle, mutta lisäksi ”merilevien viljely voi tuottaa arvokkaita ekosysteemihyödykkeitä ja -palveluja, kuten uusia elinympäristöjä kaloille ja liikkuville selkärangattomille lajeille”.

2.8

Meret ja valtameret ovat valtava, liian vähän käytetty voimavara: tällä hetkellä ne ”tuottavat vain kaksi prosenttia ihmisravinnoksi tarkoitetuista elintarvikkeista, vaikka ne kattavat yli 70 prosenttia maapallon pinta-alasta”. Vesiluonnonvarat eivät kuitenkaan rajoitu meriin ja valtameriin, vaan niihin kuuluvat myös rehevöityneet makeat vesistöt (joet, järvet, tekoaltaat, kastelukanavat jne.), kylpylöiden jätevedet ja muut jätevedet.

2.9

Venäjän ja Ukrainan välisen sodan aiheuttamiin lannoitteiden, rehun ainesosien ja energian saatavuusongelmiin voitaisiin löytää tehokkaita ja kestäväpohjaisia ratkaisuja levien avulla (8).

2.10

Levän kysynnässä on valtava kasvupotentiaali (9): merilevien kysyntä Euroopassa voisi kasvaa vuoden 2019 noin 270 000 tonnista 8 miljoonaan tonniin vuonna 2030 ja saavuttaa yhteenlaskettuna 9 miljardin euron arvon vuonna 2030. Tällainen kasvu voisi synnyttää noin 85 000 työpaikkaa, poistaa vuosittain tuhansia tonneja fosforia ja typpeä Euroopan meristä, vähentää hiilidioksidipäästöjä 5,4 miljoonaa tonnia vuodessa ja helpottaa maankäyttöön kohdistuvia paineita. ETSK toteaa, että levänviljelyn teoreettinen potentiaali on nykyistä kysyntää suurempi, joten kasvavaan kysyntään on mahdollista vastata.

3. Erityistä

3.1

Keskivertoeurooppalaisten ja yritysten suhtautuminen leviin on yleensä useimmiten kielteistä ja perustuu mielikuviin esimerkiksi merilevästä rannalla tai makean veden järviä värjäävistä leväkukinnoista. Levät ovat kuitenkin fyysiseltä rakenteeltaan ja elintavoiltaan ainutlaatuisia elollisia olioita.

3.2

Leviin kuuluu tosiasiassa noin 72 500 fotosynteettistä vesieliölajia (10). Lajeista 20 prosenttia on suuria, monisoluisia makroleviä, joita esiintyy tyypillisesti merissä, kun taas loput ovat mikroleviä, joita pystytään viljelemään myös keinotekoisissa järjestelmissä. Nämä ovat monikäyttöisempiä, mutta niiden tuottaminen on kalliimpaa. Levähankkeessa käsitellään makro- ja mikroleviä tasapainoisesti, sillä maailmassa tuotetaan tällä hetkellä 36 miljoonaa tonnia makroleviä ja 0,05 miljoonaa tonnia mikroleviä.

3.3

Tiedonanto avaa kunnianhimoisia mutta realistisia näkökulmia Euroopan leväalalle. Leväalan ja sen mahdollisuuksien ja rajoitusten analyysi on suurelta osin tarkka, ohjelma on johdonmukainen ja toimenpiteet pääosin konkreettisia ja merkityksellisiä eurooppalaisen leväalan kehittämiseksi lähitulevaisuudessa. Eräät osa-alueet kaipaavat kuitenkin selventämistä ja selittämistä. Täytäntöönpanon olisi oltava johdonmukaista muiden alojen, kuten perinteisen maatalouselintarvikealan ja kala- ja äyriäisalan (kalastus ja vesieläinviljely) kanssa.

3.4

Leväntuotanto on tällä hetkellä hyvin erillään muista maataloustuotannon osa-alueista. Olisi kuitenkin tärkeää, että leväalaa ei pidetä täysin erillisenä tuotannonalana, vaan se integroidaan olemassa oleviin maatalouselintarvikkeiden ja rehun sekä teollisuus- ja energiaraaka-aineiden arvoketjuihin. ETSK korostaa tarvetta säännellä leväntuotantoa ja siihen liittyviä muita toimintoja yhteisessä järjestelmässä erityisesti seuraavien näkökohtien osalta:

—	voimalaitokset ja jätevesien käsittely (monimutkaiset jäteveden käsittelyjärjestelmät, hukkalämmön ja hiilidioksidin talteenotto)

—	maatalouden biokaasulaitosten ja leväntuotannon tai levien hyödyntämisen integrointi (esim. lietelannan käyttö, maatalousmaan kysynnän vähentäminen, levien käyttäminen substraattina biokaasun tuotannossa)

—	karjankasvatusalan valkuaisrehukysynnän osittainen korvaaminen (asiaan liittyvä ravitsemus- ja ruokavaliotutkimus)

—	rehevöityneiden vesiekosysteemien kestäväpohjainen ennallistaminen.

3.5

Koska kyse on uudesta alasta, joka ei ole vielä täysin kehittynyt, olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kehityksen vauhdittamiseen ja olisi käynnistettävä standardointiprosessi. Tässä yhteydessä voitaisiin laatia kaloja ja äyriäisiä sekä muita meristä saatavia elintarvikkeita koskeva yhdennetty strategia, joka kattaisi muun muassa kalastuksen, luonnonvaraisten eliöiden keräämisen ja vesieläinviljelyn sekä elintarvikealan lisäksi myös leväpohjaiset biopolttoaineet. Merilevän viljely voi myös olla yksi vaihtoehto kalastajille, jotka saattavat joutua luopumaan perinteisistä toiminnoistaan muiden raaka-aineiden vähentyessä ja kustannusten noustessa. Tällaista yhdennettyä lähestymistapa ei juuri tuoda esille tiedonannossa.

3.6

Monissa esitetyissä toimenpiteissä keskitytään vain levien avomeriviljelyyn. Se on ymmärrettävää, kun otetaan huomioon makro- ja mikrolevien nykyiset tuotantomäärät ja se, että mikrolevien tuotantopotentiaalista hyödynnetään Euroopassa tällä hetkellä vain murto-osa, mutta tavoitteena tulisi olla kaikenlaisten levien tuotannon kehittäminen. Merileviä voidaan viljellä maissa, joilla on rantaviivaa ja saaria. Niitä viljellään yleensä luonnonoloissa lajista ja käyttötarkoituksesta riippuen. Toisaalta mikrolevien viljely sisämaassa on yleisesti ottaen myös hyvin tärkeää erityisesti proteiinin ja rasvan tuotannon kannalta, eikä sitä pitäisi unohtaa. Tämä kattaa makean veden (mikro- ja makro)levät ja jätevedessä tapahtuvan viljelyn. Nämä ovat lupaava lähde biomassalle, jota voidaan käyttää luonnonmukaisena raaka-aineena, ja niiden avulla voidaan monipuolistaa eristyksissä olevien ja väestökadosta kärsivien alueiden taloudellista rakennetta ja tukea näin EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisiota (11).

3.7

Tiedossa on, että yksi suurimmista esteistä tällä tuotannonalalla – erityisesti makrolevien tuotannossa sekä merellä että sisämaassa – on levälainsäädännön hajanaisuus ja suuri vaihtelu jäsenvaltiosta toiseen tai jopa yhden jäsenvaltioiden alueiden välillä tai sen puuttuminen kokonaan, sillä lupamallit on yleensä suunniteltu vesieläimiä (kalat, äyriäiset jne.) varten. Lupamenettelyissä käytettävissä lomakkeissa ei useimmiten mainita leviä, joten leväntuotantolupaa ei voi edes hakea. ETSK suosittaa, että laaditaan kattava Euroopan laajuinen katsaus lainsäädännöstä ja hallinnollisista menettelyistä, joita sovelletaan levänviljelyn eri vaiheisiin ja käyttötarkoituksiin (elintarvikkeet, rehu, biopolttoaineet, kosmetiikka, lääkkeet jne.). Katsauksen pohjalta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön parhaat hallinnolliset käytännöt ja luoda tasapuoliset toimintaedellytykset kaupankäynnille EU:n sisällä ja EU:n rajojen ulkopuolella.

3.8

Levälajien tai -ryhmien sisällyttäminen EU:n elintarvikeluetteloon olisi välttämätöntä todellisen eurooppalaisen leväalan luomiseksi. Monet nykyisin tunnustetuista lajeista ovat Euroopan ulkopuolelta (etenkin Aasiasta), mikä asettaa esteitä varsinkin pienemmille yrityksille ja sijoittajille, jotka haluaisivat viljellä lähisukuisia tai vastaavia eurooppalaisia lajeja. Elintarvikeluettelon leväluetteloja olisikin tarkasteltava uudestaan uusien lajien tai sukujen lisäämiseksi.

3.9

Koska yhteiskunnallinen suhtautuminen leviin on hyvin nuivaa – perusteetta ja puutteellisen tietämyksen vuoksi –, kaikilla hallintotasoilla olisi pyrittävä lisäämään tietämystä ja tietoisuutta tästä uudesta elinkeinoalasta ja sen integroinnista ja järjestelmällisestä hyödyntämisestä. Tämä olisi otettava huomioon myös ehdotetuissa toimenpiteissä. Mahdollisia toimia ovat

—	kansallisella tasolla suuren yleisön ja yritysten keskuudessa järjestetyt edustavat kyselytutkimukset, joissa esitetään yhdenmukaisia kysymyksiä ja käytetään samoja menetelmiä

—	maakohtaisten toimintasuunnitelmien laatiminen tältä pohjalta asenteiden parantamiseksi

—	toimialajärjestöjen perustaminen.

3.10

Leväala on uusi ala Euroopassa, joten ammattiosaamisessa, teknologiassa ja innovoinnissa on suuria aukkoja. Osaamisvajeet on suurelta osin kartoitettu, mutta ne on nyt paikattava kunnianhimoisella lyhyen ja pitkän aikavälin tutkimusrahoitusohjelmalla. Aukkojen paikkaamiseksi tarvitaan sekä (strategista) perustutkimusta että soveltavaa tutkimusta kaikilla leväntuotannon tasoilla:

—	ensisijainen tuki perustutkimukselle, joka koskee mikrolevien viljelytekniikkaa, makrolevien tehokasta keruuta ja makrolevälajien koostumusta eri maiden merivesissä sekä kaikkien levälajien käyttöä

—	markkinaympäristön parantaminen korkean lisäarvon käyttötarkoitusten (lääkkeet, kosmetiikka, lehtilannoitteet, elintarvikkeet) kehittämistä varten.

3.11

Koska luotettava laatu (lajien koostumus) ja suuret leväsadot ovat mahdollisia Euroopassa vain suljetuissa ja puolisuljetuissa järjestelmissä ja koska näihin tarvitaan puhtaita lisäysaineistoja, joiden tuotanto ei ole kannattavaa teollisissa järjestelmissä, on syytä perustaa riittävästi levien lisäysaineistopankkeja, rahoittaa niiden toimintaa ja varmistaa, että levätuottajien ja t&k-hankkeiden saatavilla on raaka-aineita kohtuulliseen hintaan.

3.12

Leväalalla on hyvät mahdollisuudet luoda työpaikkoja, joissa palkan ja työolojen ja -ehtojen pitäisi olla kunnolliset. Leväalan tulisi hyötyä erityisesti EU:n sinisen kehityksen ohjelman luomisen edellyttämästä osaamisen kehittämistyöstä. Investoinnit koulutukseen ovatkin tärkeitä. Olisi huolehdittava siitä, ettei leväalalla ole esteitä, joiden vuoksi pk-yritykset eivät pääse tälle elinkeinoalalle. ETSK suhtautuu myönteisesti epäoikeudenmukaisten käytäntöjen välttämiseen merilevätuotteiden arvoketjuja luotaessa.

3.13

Leväalan tuloskasvu on mahdollista vain parantamalla liiketoimintaympäristöä. Tuotannon ja mahdollisten käyttötarkoitusten taloudellisia näkökohtia ja niiden parantamista on tarkasteltava huolellisesti. Esimerkiksi toimenpiteessä 7 kannustetaan korvaamaan kalapohjainen rehu leväpohjaisella rehulla (vesiviljelyssä). Lähes kaikki kalarehun kalapohjaiset ainesosat voidaan helposti korvata leväpohjaisilla ainesosilla (proteiinit, rasvahapot jne.), mutta niiden tuottaminen on paljon kalliimpaa kuin vastaavien kala- tai soijapohjaisten tuotteiden. Kalantuottajille, joille rehu on yksi suurimmista tuotantokustannuksista ja joiden voittomarginaalit ovat yleensä niukat, leväpohjainen rehu ei yksinkertaisesti ole mahdollinen vaihtoehto kustannusten vuoksi. Olisikin suunniteltava toimenpiteitä, joilla alennetaan leväpohjaisten ainesosien tuotantokustannuksia ja vältetään samalla muita maataloustuotteita tiukempien valvonta- ja stardardointivaatimusten soveltaminen leviin. Kaikkia elintarvikkeiden (ja elintarvikkeiden ainesosien) tuottajia olisi kohdeltava yhdenvertaisesti tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi markkinoilla. Jos leväpohjaiset ainesosat osoittautuvat ympäristön kannalta kestävämmiksi, niiden käyttäminen voi olla peruste ympäristösertifioinnille (ympäristömerkki), jolloin kuluttajat saattavat hyväksyä kestäväpohjaisemman tuotteen korkeamman hinnan.

Bryssel 27. huhtikuuta 2023.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Oliver RÖPKE

(1) Kohti vahvaa ja kestävää EU:n leväalaa, COM(2022) 592 final, 15. marraskuuta 2022.

(2) Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, COM(2019) 640 final, 11. joulukuuta 2019.

(3) Pellolta pöytään -strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten, COM(2020) 381 final, 20. toukokuuta 2020.

(4) Kestävämpää ja kilpailukykyisempää EU:n vesiviljelyä koskevat strategiset suuntaviivat vuosiksi 2021–2030, COM(2021) 236 final, 12. toukokuuta 2021.

(5) Kestävä hiilen kierto, COM(2021) 800 final, 15. joulukuuta 2021.

(6) EU:n sinisen talouden muuttaminen kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi, COM(2021) 240 final, 17. toukokuuta 2021.

(7) Lähdetietoja ja muita mahdollisuuksia: Babich et al., Algae: Study of Edible and Biologically Active Fractions, Their Properties and Applications, Plants 2022, 11(6), 780, https://doi.org/10.3390/plants11060780; Poonam Sharma, Nivedita Sharma (2017), Industrial and Biotechnological Applications of Algae: A Review, Journal of Advances in Plant Biology – 1(1):01–25, DOI 10.14302/issn.2638–4469.japb-17-1534, https://openaccesspub.org/article/530/japb-17-1534.pdf

(8) Eurooppa-neuvoston päätelmät 23. ja 24. kesäkuuta 2022.

(9) Seaweed for Europe Coalitionin tutkimus Hidden Champion of the Ocean: Seaweed as a Growth Engine for a Sustainable European Future.

(10) Michael D. Guiryn mukaan levälajeja on jopa miljoona: ks. hänen tutkimuksensa How many species of algae are there? Verkkopohjaisessa AlgaeBase-luokittelutietokannassa luvuksi esitetään 72 500. Ks. Guiry (2012), https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/27011267/, DOI: 10.1111/j.1529–8817.2012.01222.x.

(11) EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisio – Vahvat, verkottuneet, selviytymiskykyiset ja vauraat maaseutualueet, COM(2021) 345 ja EUVL C 290, 29.7.2022, s. 137.

29.6.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/132

(COM(2022) 682 final)

(2023/C 228/19)

Esittelijä:	András EDELÉNYI
Yhteisesittelijä:	Alessandro MOSTACCIO

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 8.2.2023
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”
Hyväksyminen jaostossa	13.4.2023
Hyväksyminen täysistunnossa	27.4.2023
Täysistunnon numero	578
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	134/0/4

1. Päätelmät ja suositukset

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK)

1.1

panee tyytyväisenä merkille oikea-aikaisen tiedonannon biopohjaisia, biohajoavia ja kompostoituvia muoveja koskevasta EU:n politiikkakehyksestä. Kyse on alasta, joka avaa mahdollisuuksia päästä lähemmäs kestävyyden ja kiertotalouden tavoitteita. Jos biomuoveja säännellään asianmukaisesti, ne voivat toimia ”vihreän” kehityksen välineenä (fossiilisten raaka-aineiden kulutuksen ja muovisaasteen väheneminen, jätteiden erilliskeräyksen lisääntyminen).

1.2

korostaa, että Euroopan unioni on onneksi edelläkävijä biomuovien ja biohajoavien muovien kehittämisen alalla, ja se rahoitti vuosina 2007–2020 noin miljardilla eurolla yli 130 tutkimushanketta (1). EU on maailman toiseksi suurin biomuovien tuottaja, ja sen olisi vahvistettava asemaansa maailmanlaajuisesti keskittymällä tuotteisiin, joiden lisäarvo on suurin, eli tuotteisiin, jotka ovat biopohjaisia, biohajoavia ja kompostoituvia (Aasian tuotanto rajoittuu pääasiassa kompostoituviin mutta uusiutumattomiin tuotteisiin).

1.3

katsoo, että EU voi nostaa vaatimustasoa maailmanlaajuisessa kilpailussa ja saavuttaa mahdollisimman suuren ympäristöhyödyn, jos uudessa sääntelykehyksessä voidaan valita eniten ympäristöhyötyjä tuottavat teolliset käyttökohteet ja jos kaikista markkinoille saatetuista uusista tuotteista viestitään kuluttajille selkeästi ja totuudenmukaisesti, mikä antaa kuluttajille mahdollisuuden toimia ennakoivasti kiertotalouteen siirtymisessä.

1.4

kannustaa komissiota tekemään päätelmiä analysoimalla vertailevasti biopohjaisten, biohajoavien ja kompostoituvien muovien ja fossiilipohjaisten muovien etuja. Liian varovaiset suositukset, jotka eivät pohjaudu vertailuun, eivät välttämättä tarjoa riittävää ohjausta tutkimukselle, innovoinnille ja investointitoimien käynnistämiselle. Tämä voi haitata edistymistä ja heikentää EU:n kilpailuetua.

1.5

suosittaa, että kaikkia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat suoraan ja välillisesti lainsäädännölliseen ja normatiiviseen ympäristöön, tarkastellaan järjestelmällisesti uusimpien tieteellisten tulosten perusteella. Näin voitaisiin vähentää hämmennystä ja suojata käyttäjiä.

1.6

kehottaa soveltamaan materiaalien, tuotteiden ja prosessien sekä niiden kiertotalous- ja kestävyysnäkökohtien arviointiin hierarkkista ensisijaisuusjärjestelmää kaskadiperiaatteen mukaisesti. Tämä on merkityksellistä raaka-aineiden, biomassan ja elintarvikeketjujen sekä kaskadiperiaatteen mukaisen kierrätyksen kannalta. Tarkistetun uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin (RED III) täytäntöönpanolla vahvistetaan myös se järjestys, jossa materiaalin uudelleenkäyttö tai kierrätys (uusiutuva materiaali) asetetaan etusijalle energiatarkoituksiin tapahtuvaan uudelleenkäyttöön (uusiutuva energia) nähden.

1.7

on vakuuttunut siitä, että elinkaarianalyysi on erinomainen väline tuotteiden tiettyjen kestävyysnäkökohtien arvioinnissa ja auttaa siten ohjaamaan suunniteltuja tai käynnissä olevia tutkimus-, innovointi- ja investointitoimia. Nykyisin käytössä olevien menetelmien puutteiden korjaamiseksi tarvitaan kuitenkin huomattavia lisäponnisteluja, jotta voidaan vähentää epävarmuutta, joka johtuu biogeenisen hiilen sitomisen lisäarvon (2) ja sen luonnonpääomaan kohdistuvien vaikutusten huomiotta jättämisestä.

1.8

katsoo, että useimmissa nykyisissä kustannuslaskenta- ja hinnoittelumenetelmissä ei pystytä sisällyttämään menoihin ja tuloihin vaikutuksia, jotka aiheutuvat takaisin tuotantoketjuun kierrätetyistä lisäkomponenteista, eikä huomioimaan niitä. Elinkaariarviointiin perustuvalla ja erityistarpeisiin räätälöidyllä realistisella laajennettua tuottajan vastuuta koskevalla järjestelmällä voidaan suunnata uudelleen ja korjata biopolymeerituotteiden heikkoa hintakilpailukykyä.

1.9

esittää, että tietyt ”lisäarvoa tuotavan Euroopan” (3) piiriin kuuluvat toiminta-alat voivat auttaa tunnistamaan ja poistamaan pullonkauloja, jotka jarruttavat tarvittavaa nopeaa edistymistä. Tämä on erityisen tärkeää tietojen, seurannan ja keskustelun sekä tutkimuksen ja innovoinnin tukemisen kannalta.

1.10

suosittaa, että komissio jatkaa biopolymeeriekosysteemin merkittävien kehityssuuntausten säännöllistä tarkastelua. Sisäänrakennetut julkisen kuulemisen menetelmät ja välineet ovat hyvä keino saada kaikki sidosryhmät mukaan ja ennen kaikkea varmistaa järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistuminen erilaisten etujärjestöjen kautta.

1.11

kannustaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön pakolliset biopohjaisen muovin pitoisuuksien prosenttiosuudet sekä biopohjaisissa muoveissa että kompostoituvissa muoveissa. Ehdotetaan, että tuotteiden esillepanossa (markkinointi, brändäys jne.) olisi noudatettava tiukkoja standardeja ja normeja. Sertifioidun biogeenisen hiilen pitoisuuden määrittämiseksi käytetään radiohiili C-14 -menetelmää. Massatasemenetelmä voi olla hyväksyttävä monimutkaisemman, moni- tai välitason kierrätyksen biomassapitoisuuden ilmaisemiseksi, mutta siitä on tiedotettava kuluttajille.

1.12

panee merkille kertakäyttöiset muovituotteet kieltävän säädöksen, mutta ehdottaa tarkennusta sen soveltamisalan määrittelyyn ja sanamuotoon, sillä komitea katsoo, että säädöksessä tulisi ottaa huomioon myös joukko muovituotteita ja käyttökohteita, jotka ovat luonnostaan kertakäyttöisiä eivätkä palautus- tai panttituotteita eli joita ei voida käyttää uudelleen tai kierrättää mekaanisesti. Näissä tapauksissa on suosittava biopohjaisten ja/tai biohajoavien kompostoituvien muovien käyttöä.

1.13

korostaa, että mekaaninen (lyhytkiertoinen) kierrätys tuo usein etuja sen suhteellisen yksinkertaisuuden vuoksi, mutta siinä on puutteitakin, esimerkiksi materiaalien sekoittumisesta johtuva arvonmenetys, paksuusrajat, tuotto ja energiantarve. Monitahoisen kestävyysvertailun tuloksena saattaa olla, että on parempi käyttää biopohjaisia polymeerejä tai erilaisia (eli orgaanisia ja/tai kemiallisia) kierrätystapoja. Sopivin vaihtoehto tässä tapauksessa voi olla sellaisten muovien käyttö, jotka ovat sekä biopohjaisia että kompostoituvia. Ohuille kalvoille on vielä kehitettävä erottelutekniikoita.

1.14

katsoo, että EU:n normien mukaisesti sertifioidut biohajoavat muovit tarjoavat mahdollisuuksia muovisaasteen rajoittamiseen vähentämällä mikro- ja nanomuovijätteen kertymistä ja siten myös muiden kuin biohajoavien aineiden aiheuttamia haittoja. Toistaiseksi saatavilla on vain muutamia – vaikkakin erittäin tärkeitä – sovelluksia, jotka on tarkoitettu valvottuun biohajoamiseen tietyissä avoimissa luonnonympäristöissä. Tarvitaan lisätoimia sellaisten systeemisten menetelmien kehittämiseksi, joissa otetaan huomioon materiaalien ominaisuudet ja olosuhteet, jotta voidaan hyödyntää maaperässä sekä muissa erityisissä avoimissa ympäristöissä tapahtuvan biologisen hajoamisen vaihtoehtoja.

1.15

on vakuuttunut siitä, että teollinen kompostointi ja kompostoituvan muovin käyttö on erinomainen keino tehostaa elintarvikejätteen keräämistä ja hyödyntämistä. Sen lisäksi, että näillä tekniikoilla palautetaan hiiltä maaperään, ne mahdollistavat elintarvikejätteen ja pakkausten (tai muiden kompostoituvien käyttökohteiden) hävittämisen ja kierrättämisen yhdessä. Jäsenvaltioita olisi kannustettava ja autettava panemaan täytäntöön pakollinen orgaanisen jätteen erilliskeräys vuodesta 2024 alkaen. Tätä varten olisi oltava käytössä kompostoituvia muoveja esimerkiksi pusseja ja muita elintarvikkeisiin liittyviä käyttötarkoituksia varten, ja olisi alettava kehittämään infrastruktuuria ja valmistelemaan organisointia ja tiedotuskampanjoita.

1.16

katsoo, että kompostoituvien muovien käyttötarkoituksia ei pidä rajoittaa niihin, jotka on lueteltu pakkauksia ja pakkausjätteitä koskevassa komission ehdotuksessa. Kokemus ja hyvät käytännöt osoittavat, että kompostoituvilla muoveilla voi olla hyödyllinen rooli useilla aloilla, jotka liittyvät pääasiassa kosketukseen elintarvikkeiden kanssa, suljettuihin kiertoihin ja ohuisiin kalvoihin.

2. Lausunnon tausta, keskeisiä termejä ja alan tilanne

2.1 Uusiutuvien muovien määritelmät:

—

”Biomuovit” on yleinen kollektiivinen termi, jota ei pitäisi käyttää muovien markkinoinnissa eikä käyttötarkoituksissa, koska sitä voidaan käyttää väärin ja/tai se voi johtaa harhaan tai luoda kielteisiä mielleyhtymiä. Tässä biomuoveilla tarkoitetaan ”biopohjaisia, biohajoavia ja kompostoituvia muoveja”.

—

Biopohjaiset muovit (kasvipohjaiset muovit) ovat uusiutuvista, muista kuin fossiilisista raaka-aineista valmistettuja muoveja (4). Biopohjaiset muovit voivat olla biohajoavia tai biohajoamattomia. Biopohjaiset drop-in-muovit ovat kemiallisesti täysin samanlaisia kuin vastaavat fossiilipohjaiset muovit. Massatasebiomuovi voidaan määritellä muoviksi, jossa on tietty määrä biopohjaista materiaalia.

—	Biohajoavat muovit ovat muoveja, jotka käyttöikänsä jälkeen hajoavat mikro-organismien vaikutuksesta ja tuottavat näin vettä, biomassaa, mineraalisuoloja ja hiilidioksidia (tai anaerobisen mädätyksen tapauksessa metaania). Ne voidaan valmistaa sekä biopohjaisista että fossiilisista lähtöaineista.

—

Kompostoituvat muovit ovat biohajoavien muovien alaryhmä, jossa biohajoamisprosessi tapahtuu valvotuissa olosuhteissa mikro-organismien avulla siten, että tuloksena saadaan stabiloituja orgaanisia maanparannusaineita, vettä ja aerobisissa olosuhteissa hiilidioksidia tai anaerobisissa olosuhteissa metaania. Molemmat lopputuloksena saatavat kaasut ovat talteenotettavissa. Standardoitu ja tiukasti valvottu kompostointi tapahtuu kompostointilaitoksissa (orgaaniset kierrätyslaitokset) standardin EN 13432 (5) vaatimusten mukaisesti niin, että varmistetaan myös bioystävällisten lisäaineiden käyttö. Kotikompostointiin ei sovelleta tällaisia tiukkoja ehtoja, joten sillä ei voida tuottaa ennalta määriteltyä lopputuotetta.

—	Paras yhdistelmä on luonnollisesti se, että muovi on sekä biopohjainen että biohajoava, myös kompostoituva, kuten laajalti käytetty polylaktidi.

2.2 Muoviala

Muovien ja biomuovien maailmanlaajuinen tuotanto

Vuosien 2021–2022 tiedot – Muovien ja biomuovien maailmanlaajuinen tuotanto (6)

Vuosi	Fossiiliset muovit [Mt]	Biomuovit [Mt]	Biomuovit [%]	Biopohjaiset muovit [Mt; (%)]	Biohajoavat kompostoituvat muovit [Mt; (%)]
2021	367	1,80	0,49	0,74 ; (41,2 )	1,05 ; (58,7 )
2022 (*1)	390	2,22	0,57	1,07 ; (48,2 )	1,14 ; (51,3 )
Lähde: European Bioplastics, Facts and Figures: https://www.european-bioplastics.org/market/

Biomuovien osuus maailmanlaajuisesta muovin kokonaistuotannosta on tällä hetkellä noin 1 prosentti.

Biomuovien määrän odotetaan kuitenkin kasvavan 1,8 miljoonasta tonnista 6,2 miljoonaan tonniin vuoteen 2027 mennessä.

2.2.1 Biomuovit maailmanlaajuisesti tarkasteltuina

Aasia (erityisesti Kiina) on biomuovien tärkein tuottaja (41,4 % vuonna 2022). Seuraavina tulevat EU (26,5 %) ja Yhdysvallat (18,9 %).

Aasian osuuden odotetaan kasvavan 63 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä, ja ilman tukitoimenpiteitä EU:n osuuden odotetaan pienenevän merkittävästi.

2.2.2 Biomuovien kysyntä Euroopassa

EU:ssa biomuovien kysyntä kasvoi210 000 tonnista vuonna 2019 noin 320 000 tonniin vuonna 2021 (7). Vuotuinen kasvuvauhti oli yli 23 prosenttia. Maailmanlaajuisesta biomuovituotannosta Euroopan kysyntä on noin 18 prosenttia. Euroopalla on merkittävä asema ulkomaankauppataseessa ja teknisessä innovoinnissa.

On erittäin tärkeää lisätä kuluttajien tietoisuutta fossiilipohjaisten muovien erottamiseksi ja biomuovien käytön optimaalisen käytön edistämiseksi.

2.3 Muovien ympäristöhaasteet

2.3.1 Ilmastovaikutukset

Muovien arvoketju vaikuttaa vain vähän kasvihuonekaasuihin verrattuna muihin – esimerkiksi energian, kemikaalien ja joidenkin muiden materiaalien – arvoketjuihin. Muovien arvoketjun aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä EU:ssa oli vuonna 2018 arviolta 208 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Suurin osa (63 %) aiheutui muovipolymeerien tuotannosta. Näiden polymeerien jalostaminen tuotteiksi aiheutti päästöistä 22 prosenttia ja muovijätteen käsittely elinkaaren lopussa 15 prosenttia, mikä johtui pääasiassa polttamisesta (8).

2.3.2 Vaikutukset luonnonpääomaan

Ilmastovaikutusten ohella on otettava huomioon, että muovien kierrätysaste on edelleen liian alhainen. Tämä vaikuttaa myös ympäristöön ja maailman luonnonpääomaan (jalanjälki), kun käyttöön otetaan rajallisia luonnonvaroja ja vahingoitetaan maailman ekosysteemejä, kuten maaperää, maa-alaa, ilmaa, vettä, eläviä organismeja ja viime kädessä ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Erityisenä ongelmana on mikromuovihiukkasten kertyminen makeaan ja meriveteen.

2.3.3 Pyrkimykset lievittää ongelmaa

Biomuovien arvoketju pystyy vähentämään hiilidioksidipäästöjä biogeenisen tai sidotun hiilidioksidin avulla, jos käyttö lisääntyy merkittävästi ja jos biopohjaisten muovien jäte kierrätetään polttamisen sijaan. Muovien valmistaminen biomassasta ja/tai sen varmistaminen, että muovituotteet voivat hajota biologisesti tietyissä ympäristöissä, tuo monia etuja tavanomaisiin muoveihin verrattuna, mutta nämä ominaisuudet on tunnustettava ja otettava huomioon. Eionetin selvityksessä on laskettu, että skenaariossa, jossa kaikki fossiilipohjaiset muovit korvattaisiin EU:ssa biopohjaisilla muoveilla, biopohjaisten muovien vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt olisivat 146 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, mikä on 30 prosenttia vähemmän kuin fossiilipohjaisen arvoketjun 208 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (9).

3. Yleistä

3.1

Biomuovien yhteisenä piirteenä on se, että niillä on suuri potentiaali edistää ja ylläpitää kestävää ja tasapainoista hiilen kiertoa. Niillä on siten nettonollavaikutus ilmastoon ja luonnonpääomaan. Kahta pääryhmää olisi kuitenkin käsiteltävä erikseen. Kasveista peräisin olevat biopohjaiset muovit mahdollistavat siirtymisen fossiilipohjaisesta muovitaloudesta biomassapohjaiseen muovitalouteen. Biohajoavilla ja kompostoituvilla muoveilla on sen sijaan ainutlaatuisia etuja tuotteiden loppukäsittelyssä ja vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa (esim. elintarvikejätteen vähentäminen, kestävä tuotanto ja kulutus).

On järkevää käyttää muoveja, jotka ovat sekä biopohjaisia että kompostoituvia, jotta kasvihuonekaasujen nettotasetta voidaan vähentää ympäristöstä sidotun hiilidioksidin määrän verran.

3.2

Euroopan komission tiedonannossa esitetään perusteellinen ja kattava analyysi biopohjaisten, biohajoavien ja kompostoituvien muovien alasta ja tarkastellaan saatavilla olevia tietoja. Päätelmät ja suositukset ovat tietyiltä osin liian varovaisia, ja vaarana on innovoinnin ja investointien hillitseminen keskeisillä aloilla. Analyysin olisi oltava vertaileva, ja siinä olisi verrattava biopohjaisia, biohajoavia ja kompostoituvia muoveja nykyisiin fossiilipohjaisiin muoveihin. Tosin niiden korvaaminen yksi yhteen biomuoveilla ei ole realistinen vaihtoehto.

3.3

Kestäviä materiaaleja ja tuotteita ja niiden käyttöä koskeva yleinen käsitys yhteiskunnassa on hyvä ja hyväksyntä on melko korkea, mielipidetutkimuksissa se liikkuu yleensä 80–90 prosentissa. 25 prosenttia vastanneista kuluttajista olisi valmis maksamaan 20 prosenttia korkeamman hinnan kuin vastaavista fossiilipohjaisista muoveista valmistetuista tuotteista, ja 4 prosenttia maksaisi 50 prosenttia enemmän kestävistä biopolymeerituotteista.

3.4

Realistisen strategisen kehyksen suunnittelu ja täytäntöönpano edellyttää, että

—	laaditaan biopolymeerityypeille, niiden ominaisuuksille ja optimaalisille käyttöaloille selkeät ja yksiselitteiset määritelmät ja luokitukset.

—	varmistetaan kaikkien ymmärtävän, että ”biopohjainen” viittaa ainoastaan raaka-aineen alkuperään, kun taas ”biohajoava” ja ”kierrätettävä” tarkoittavat systeemisiä ominaisuuksia, jotka riippuvat materiaalista ja ympäristöstä/olosuhteista toiminnallisen käyttöiän päättyessä.

—	suunnittelua, valmistusta, käyttöä ja kierrätystä eli muovituotteiden koko elinkaarta koskevaa lainsäädäntöympäristöä tarkastellaan järjestelmällisesti uudelleen ja yhdenmukaistetaan.

—	yhdenmukaistetaan standardit ja niihin liittyvät merkinnät ottaen huomioon viimeaikaiset tutkimukset, tekniset kehitykset ja innovaatiot.

—	tarjotaan kuluttajille tieteellisesti varmistettua tietoa, rakennetaan tehokas infrastruktuuri, jotta kuluttajat voivat osallistua yhteisesti sovittujen kestävyystavoitteiden saavuttamiseen, ja jatketaan biomuovien terveys- ja ympäristövaikutusten tutkimista.

3.5

Hierarkkista, kaskadiperiaatteen mukaista ensisijaisuusjärjestelmää on sovellettava läpi koko kehyksen. Tämä koskee myös muovin vähentämistä lähteellä ja ennen sitä. Sen on katettava koko arvoketju, ja siinä on noudatettava säilyttämisen, uudelleenkäytön, kierrätyksen ja talteenoton periaatteita, jotta komponentit voidaan pitää kierrossa. Koko hiilivarantoa, -virtaa ja -kiertoa on valvottava mahdollisimman hyvin: tämä kattaa raaka-aineeseen (hiili, öljy, kaasu) sisältyvän hiilen; tuotetun, käsitellyn, (hiilidioksidina) talteenotetun, (jätteenä) kerätyn ja kierrätetyn hiilen; käytetyistä tuotteista, maaperästä ja ilmasta löytyvän dispergoituneen hiilen. Kierrätysvaihtoehtoja ovat kestävyysoptimoidut lyhyen kierron (mekaaniset), keskipitkän kierron (fysikaaliset/kemialliset ja/tai kemialliset) ja täyden kierron (biokemialliset) menetelmät riippuen siitä, miten eri aineet voidaan palauttaa kiertoon.

3.6

Edellä mainitut vaatimukset asettavat uusia ja laaja-alaisia haasteita ekologisen suunnitteluun perustuvalle valmistukselle. Toimivuuteen, toteutettavuuteen ja esteettisyyteen liittyvien perinteisten tehtävien lisäksi ekosuunnitteluinsinöörien on nyt otettava huomioon tuotteen raaka-aineiden hankinta, kestävyys, käyttöiän päättymistä koskevat ennusteet, kierrätettävyys ja optimoitu ympäristökestävyys.

3.7

Lähtöaineiden kestävään hankintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota: nykyinen biopohjaisten muovien 1 prosentin osuus muovimarkkinoista vaatii 0,02 prosentin osuuden viljelysmaasta. Teoreettinen, mutta ei realistinen, fossiilipohjaisten muovien korvaaminen kokonaan biopohjaisilla muoveilla vaatisi 4–5 prosentin osuuden viljelysmaasta. Viljelykasvit (sokeri, tärkkelys, öljyt) muodostavat tällä hetkellä kaksi kolmasosaa lähtöaineista ja syötäväksi kelpaamattomat materiaalit (puu, risiiniöljy) jäljelle jäävän kolmanneksen. Vähäisestä maankäytöstä huolimatta tavoitteena on siirtyä elintarvikkeiden ja biomassan kaskadikäytössä alemmas, eli hyödyntää lähtöaineiden hankinnassa viljelykasvien ja elintarvikkeiden sijaan sivutuotteita (esim. olki, jätepuu) ja kierrätettävää jätettä (orgaaninen lignoselluloosa, hiilivety- ja hiilihydraattijäte) ennen energian talteenottoa. Sama pätee uusia lähtöaineita koskeviin aloitteisiin, kuten leväjätteeseen.

3.8

Valmistusteknologiat ovat enimmäkseen vakiintuneita, ja jalostuksessa voidaan käyttää fossiilipohjaisia muoveja varten kehitettyjä tekniikoita. Kiertoketjussa lineaarisen prosessin kumpaankin päähän on kuitenkin lisättävä uusia vaiheita: lähtöaineiden tuotanto ja biojalostamo sekä jätteen keruu ja käsittely, jota seuraa kierrätys tai hyödyntäminen. Näin otetaan huomioon materiaalivirtojen suurempi hajanaisuus. Hiilidioksidin talteenottoon olisi tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan käytettävä keskitettyjä prosesseja.

3.9

Materiaalitutkimuksessa ja -tekniikassa olisi keskityttävä laajentamaan uusien biopolymeerien tai sellaisten sekoitusten käyttötarkoituksia, jotka yhdistävät fysikaalisia, kemiallisia ja toiminnallisia ominaisuuksia sekä hajoavuusominaisuuksia uudella tavalla. Tämä koskee sekä materiaalien ominaisuuksia että olosuhteita.

3.10

Työllisyysnäkökohtia ei ole vielä analysoitu perusteellisesti. Arvioiden mukaan uusia työpaikkoja syntyy vuoteen 2030 mennessä 175 000–215 000 (alaviite 16). Uudet teknologiat edellyttävät uutta osaamista erityisesti lähtöaineiden prosessoinnin, kierrätyksen ja ekologisen suunnittelun alalla. Näihin tarpeisiin on vastattava kehittämis- ja investointisuunnitelmilla sekä koulutus-, uudelleenkoulutus- ja täydennyskoulutusohjelmilla. Työtyytyväisyys ja arvostus lisääntyvät, mutta huomiota on kiinnitettävä yhtä lailla ihmisarvoisten työolojen varmistamiseen.

3.11

Useimmissa nykyajan yleisissä kustannuslaskenta- ja hinnoittelumalleissa käytetään perinteistä tai lineaarista ”kehdosta portille” -lähestymistapaa. Tässä vertailussa biopolymeerit ovat epäedullisessa asemassa korkeiden materiaalikustannusten, lähtöaineiden hajanaisemman saatavuuden, pienempien sarjatuotantojen ja oppimiskäyrän vuoksi. ”Kehdosta kehtoon” -mallissa, jossa kestävän uudelleenkierrätyksen kustannukset sisällytetään hintoihin, tilanne saattaa muuttua kokonaan. Kuilu voitaisiin kuroa umpeen asianmukaisesti sovelletuilla modulaarisilla laajennettua tuottajan vastuuta (EPR) koskevilla menetelmillä.

3.12

Käytettyjen tavaroiden ja materiaalien ympäristöjalanjäljen arvioinnissa käytetään elinkaarianalyysimenetelmiä ja -laskelmia. Tämä jalanjälki, jonka määrittelemiseksi ja kvantifioimiseksi on tehty paljon työtä, ilmaistaan kasvihuonekaasujen nettopäästöinä hiilidioksidiekvivalenttina mitattuna. Tarvitaan lisää kokemusta, tutkimusta ja mallintamista tuotteen ympäristöjalanjälkeä koskevien nykyisten menetelmien kehittämiseksi, koska ne eivät sovellu biogeenisen hiilenpoiston lisäarvon määrittämiseen ja maankäytön muutokseen kohdistuvien vaikutusten ja vaikeasti arvioitavien luonnonpääomavaikutusten kvantifiointiin. Realistinen ja yleisesti hyväksytty elinkaariarviointi on uskottavan ja modulaarisen laajennetun tuottajavastuujärjestelmän edellytys. Elinkaariarviointiin perustuvat kartoitukset ja ennusteet vähentäisivät riskejä ohjaamalla varhaista tutkimusta ja innovointia sekä investointipäätöksiä.

3.13

Käytännöt ja lainsäädäntö vaihtelevat huomattavasti eri jäsenvaltioiden välillä. ”Lisäarvoa tuottavan Euroopan” (10) unionin olisikin keskityttävä tukemaan sellaisia aloja kuin tiedonkeruu ja avoimuus, hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja levittäminen, tieteellisen, taloudellisen, rahoituksellisen ja sosiaalisen edistyksen seuranta, pullonkaulojen tunnistaminen ja niiden poistaminen tai ratkaisujen löytäminen niihin, jotta EU:n suhteellinen kilpailukyky alalla säilyisi.

4. Erityistä

4.1 Johdanto

4.1.1

Joissakin tapauksissa mekaaninen kierrätys ei ole mahdollista, koska pakkaus on elintarvikkeen likaama tai koska pienten ja/tai ohuiden pakkausten mekaaninen kierrättäminen ei ole mahdollista ja/tai tarkoituksenmukaista. Näissä tapauksissa kompostoituva muovi on hyvä ratkaisu, koska se mahdollistaa elintarvikejätteen ja pakkausten yhteisen käsittelyn ja kierrätyksen.

4.2 Biopohjaiset muovit

4.2.1

Toimintapoliittisessa kehyksessä olisi määrättävä biopohjaisille muoveille pakollinen biopohjaisen ja kierrätetyn muovin vähimmäispitoisuus. Tämän tulisi tapahtua jo pakkauksia ja pakkausjätteitä koskevassa Euroopan komission ehdotuksessa (30.11.2022). Biopohjaisen muovin pitoisuudella voitaisiin korvata kierrätetyn sisällön vähimmäispitoisuus tai täydentää sitä. Elintarviketurvallisuus edellyttää ensiömateriaalin tai kemiallisesti kierrätetyn materiaalin käyttöä elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvissa käyttötarkoituksissa (aterimet, mukit, astiat, pakkauskalvot). Ainoastaan PET-pulloja ja -astioita voidaan kierrättää mekaanisesti ja käsitellä uudelleen elintarvikkeisiin suorassa kosketuksessa olevaksi muoviksi.

4.2.2

Biopohjaiselle sisällölle on jo olemassa sertifiointijärjestelmiä, esimerkiksi TÜV Austrian OK biobased -järjestelmä (11) ja biopohjaisia tuotteita koskeva DIN CERTCO -järjestelmä (12). Lisäksi on olemassa erityisiä eurooppalaisia ja kansainvälisiä standardeja (13), mukaan lukien kolmansien osapuolten sertifioimat massatasepohjaiset mallit. Lisäksi eräät jäsenvaltiot ovat asettaneet pakolliset tasot sekä kierrätetylle että biopohjaiselle sisällölle. Sertifiointia varten biogeenisen hiilen pitoisuus olisi määriteltävä radiokemiallista C-14-menetelmää käyttäen. Useita kertoja kierrätettyjen, epähomogeenisten tuotteiden ja biopohjaisia aineita sisältävien muovien kohdalla kuitenkin myös massatasemenetelmä voisi olla hyväksyttävä.

4.2.3

Tiettyjen alkuperäketjumenetelmien avulla biopohjaisia lähtöaineita voidaan käyttää välituotteissa tai tuotteissa, joiden kohdalla arvoketjujen monimutkaisuus tai mittakaava ei vielä mahdollista erottelua (14).

4.2.4

Poliittisen kehyksen mukaan yhdenmukaisin käytettävissä oleva menetelmä on yhteisen tutkimuskeskuksen ”Plastics LCA -menetelmä” (15), joka perustuu tuotteiden ympäristöjalanjälkeä koskevaan EU:n menetelmään. Tuotteen ympäristöjalanjälkeä koskeva menetelmä on kuitenkin riittämätön, jotta voitaisiin ottaa asianmukaisesti huomioon biogeeninen hiili (se on jopa ristiriidassa joidenkin yleisesti hyväksyttyjen standardien (16) kanssa, kun otetaan huomioon biogeenisen hiilen sitoutuminen ennakolta biopohjaisiin tuotteisiin ja muoveihin) ja maankäytön muutokset.

4.3 Biohajoavat ja kompostoituvat muovit

Biohajoavuus ja kompostoituvuus eivät ole roskaantumista lisääviä kielteisiä ominaisuuksia. Ei ole näyttöä, tutkimuksia tai osoitusta siitä, että biohajoavuudella olisi kielteisiä roskaantumisvaikutuksia. Tähän asiaan voidaan puuttua merkintäjärjestelmällä, jollainen on jo otettu käyttöön Italiassa. Mitään ei saa heittää kadulle tai luontoon: kaikki materiaalit on kerättävä, lajiteltava ja kierrätettävä.

4.3.1 Biohajoavat muovit

Muovien biohajoavuus avoimessa ympäristössä ei ole keino hoitaa jätehuoltoa. Päinvastoin, kompostoituvat muovit on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/62/EY (17) ja standardin EN 13432 mukaisesti kierrätettävä orgaanisesti elintarvikejätteen tai karjanlannan ja lietteen kanssa kompostointilaitoksissa, jotta voidaan tuottaa orgaanista kompostia, jota voidaan käyttää orgaanisena lannoitteena maaperän käsittelyyn ja parantamiseen. Tavoitteena on käyttää näitä materiaaleja silloin, kun niillä on osoitettu olevan kestävyyshyötyjä, kuten elintarvikkeisiin liittyvissä käyttötarkoituksissa. Tällainen kompostoituvien muovien käyttö voi edistää sekä orgaanisen jätteen keräysasteen nostamista että vähentää orgaanisen jätteen saastumista perinteisillä muoveilla.

4.3.1.1

Olisi jatkettava intensiivistä tutkimusta systeemisesti optimoiduista materiaaleista ja valvotun biohajoamisen edellytyksistä erityisissä avoimissa luonnonympäristöissä. Hyviä esimerkkejä ovat veteen hajoavat laastarit taikka hitaasti tai kontrolloidusti vapautuvien lannoitteiden maaperässä hajoavat polymeeripinnoitteet. Hajoamisominaisuuksien kehittämiseksi tarvitaan kuitenkin lisätoimia, koska hajoamisella voidaan huomattavissa määrin ehkäistä ja vähentää mikro- ja nanomuovien kerääntymisestä aiheutuvaa pilaantumista.

4.3.1.2

Kuten Euroopan komission tiedonannossa todetaan, biohajoavilla muoveilla on tärkeä rooli maataloudessa. Biohajoavat muovit ovat tällä alalla hyödyllinen vaihtoehto, koska ne hajoavat maaperässä mikromuoveja tuottamatta. Ne myös estävät maaperän eroosion, jota muutoin tapahtuisi hyvin ohuita (alle 25 μm) perinteisiä muovikatekalvoja käytettäessä.

4.3.2 Teollisesti kompostoituvat muovit

4.3.2.1

ETSK korostaa kompostoituvien muovien keskeistä roolia useimmissa elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvissa pakkauksissa ja muussa kuin pakkauskäytössä. Komissio mainitsee vain muutamia käyttötapoja (hedelmä- ja vihannestarrat, teepussit ja kahvityynyt sekä erittäin kevyet muoviset kantokassit), mutta ne eivät ole ainoita. Olisikin edistettävä muita tärkeitä kompostoituvia pakkauksia ja muita käyttötarkoituksia, kuten ruokailuvälineitä, mukeja, astioita ja pakkauskalvoja (myös suljetussa kierrossa), eikä niitä pitäisi kieltää 22 artiklan ja pakkauksia ja pakkausjätteitä koskevan ehdotuksen liitteen V nojalla. Tämä ei ole johdonmukaista sen kanssa, että 31. joulukuuta 2023 lähtien biojäte on kerättävä erikseen tai kierrätettävä sen syntypaikalla kaikissa EU:n jäsenvaltioissa (18). Kompostoituvat muovit ovat keskeisessä asemassa pyrittäessä lisäämään biojätteen talteenottoa ja vähentämään biohajoamattomien muovien aiheuttamaa kompostin saastumista.

Koska markkinoilla on jo joitakin kompostoituvia ja biopohjaisia muoveja, sopivin vaihtoehto näyttäisi olevan asettaa vaatimus, että kompostoituvissa muoveissa on tietty vähimmäismäärä biopohjaista materiaalia, kuten joidenkin maiden lainsäädännössä jo tehdään (esim. Italiassa ja Ranskassa).

4.3.2.2

Lannoitedirektiivin uudelleentarkastelu osoitti, että Euroopan lannoitejärjestelmät ovat selvästi epätasapainossa: synteettisen typen, fosfori- ja kaliumravinteiden keskimääräinen liikakäyttö voi johtaa vesien rehevöitymiseen, kun taas orgaanisten lannoitteiden, kuten lannan, jätekompostin ja lietteen, puute voi johtaa maaperän hiilipitoisuuden laskuun.

4.3.2.3

Euroopan komission tiedonannossa ristikontaminaatiota pidetään perusteena kompostoituvien muovien käytön rajoittamiselle. Ristikontaminaatio ei kuitenkaan koske ainoastaan kompostoituvia muoveja vaan myös muita materiaaleja (kuten metallien esiintyminen muovivirroissa ja biojätteen sisältämät kompostoitumattomat muovit). Muovivirroissa esiintyy myös ristikontaminaatiota, koska useimmissa kierrätysprosesseissa eri polymeerit olisi erotettava toisistaan ennen kuin ne siirretään prosessiin, jotta kierrätyksessä vältetään arvon väheneminen. Muovivirtojen ristikontaminaatiota biomuoveilla ei ole osoitettu käytännössä: Italiasta saadut tiedot osoittavat, että kompostoituvien muovien osuus muovivirroissa on alle 1 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että joitakin tuotteita saadaan valmistaa ainoastaan kompostoituvista muoveista (kertakäyttöiset muovipussit, ruokailuvälineet ja lautaset) ja siitä, että sekä kompostoituville että perinteisille muoveille on olemassa selkeä merkintäjärjestelmä, jonka avulla kuluttajat voivat erottaa ne toisistaan ja lajitella ne asianmukaiseen kierrätysjärjestelmään (kompostoituvat muovit biojätteeseen ja ei-kompostoituvat muovit muovijätteeseen). Näin ollen maissa, jotka ovat ottaneet käyttöön asianmukaiset jätehuoltojärjestelmät kompostoituvia muoveja varten, ei esiinny ristikontaminaatiota tai hämmennystä kuluttajien keskuudessa (19). Nämä maat ja niiden lainsäädäntökehykset sekä jätehuolto- ja merkintäjärjestelmät voisivat toimia esikuvana biomuovien käsittelyssä.

EN 13432 -standardin päivitystä voidaan harkita, mutta Euroopan komission tiedonannossa ei ole voitu todeta, että kompostointilaitoksissa, joissa sovelletaan parhaita käytettävissä olevia prosessikäytäntöjä ja -teknologioita, erityisesti oikeaa kompostointiaikaa, kompostoituvia muoveja ja elintarvikejätteitä pystyttäisiin käsittelemään kattavasti ja hajottamaan kokonaan biologisesti, kuten Biorepackin kompostointilaitoksissa tekemät haastattelut osoittavat (20). Vika ei ole biomuoveissa tai EN 13432 -standardissa, jos jotkin kompostointilaitokset, erityisesti sellaisissa EU:n jäsenvaltioissa, joissa elintarvikejätteen käsittelyjärjestelmät ovat tehottomampia, eivät noudata asianmukaisia kompostointiprosesseja ja -kestoja. Nämä kompostointilaitokset on yksinkertaisesti ajantasaistettava.

Bryssel 27. huhtikuuta 2023.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Oliver RÖPKE

(1) Euroopan kiertotaloutta ja biopohjaisia ratkaisuja edistävä yhteisyritys.

(2) Ympäristöjalanjälkeä koskevissa laskelmissa hiilipäästöistä olisi vähennettävä biogeenisen hiilen sitominen (talteenotto ympäristöstä), eli se on otettava huomioon myönteisesti ilmastovaikutuksia tarkasteltaessa.

(3) Alat, joilla EU voi yhdessä luoda lisäarvoa, verrattuna siihen, että yksittäiset jäsenvaltiot toimivat erikseen ilman koordinointia ja yhteisiä resursseja.

(4) Biopohjaisten muovien ryhmään voi kuulua myös massatasebiomuoveja, jotka voidaan määritellä muoveiksi, joissa on tietty määrä biopohjaista materiaalia (mikä voidaan osoittaa lähtöaineiden jaottelulla).

(5) EYVL L 190, 12.7.2001, s. 21.

(*1) Alustavat luvut.

(6) Lähde: World plastics production 2020, Plastics Europe, 2021. European Bioplastics, Facts and Figures (https://www.european-bioplastics.org/market/).

(7) Plastic Consult, Bioplastics in Europe, Market update, 23.9.2022.

(8) Eionet Report – ETC/WMGE 2021/3.

(9) Eionet Report – ETC/WMGE 2021/3.

(10) Tämä on Euroopan yhdentymisen toteutumattomuuden kustannusten vastakäsite ja viittaa synergiasta saataviin hyötyihin verrattuna yksittäin toimimiseen.

(11) https://www.tuv-at.be/green-marks

(12) https://www.dincertco.de

(13) CEN/TS 16640; ASTM D6866.

(14) Monimutkaisissa ja pitkissä teollisissa prosesseissa, joissa käytetään useita lähtöaineita, fyysinen erottelu (fossiilisen ja biopohjaisten tai ensiö- ja kierrätettyjen materiaalien välillä) edellyttäisi kestämättömiä investointeja. Alkuperäketjumenetelmät mahdollistavat luotettavan ja avoimen kirjanpidon sekä selkeät ja yksiselitteiset merkinnät ja tiedot tuotteen sisällöstä koko arvoketjussa.

(15) https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/handle/JRC125046

(16) ISO 22526-1, 2 ja 3, EN 16760, ISO, EN 15804, ISO 14067.

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/62/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1994, pakkauksista ja pakkausjätteistä (EYVL L 365, 31.12.1994, s. 10).

(18) Direktiivin 2008/98/EY 22 artikla.

(19) Ks. Biorepackin laajennetun tuottajavastuun järjestelmät kompostoituville muoveille Italiassa, https://eng.biorepack.org/

(20) https://eng.biorepack.org/communication/news/composting-plants-talk.kl

29.6.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/141

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä, jotka on tarkoitus saattaa Pohjois-Irlannin markkinoille, koskevista erityissäännöistä”

(COM(2023) 122 final – 2023/0064 (COD))

(2023/C 228/20)

Yleisesittelijä:

Jack O’CONNOR

Lausuntopyyntö	neuvosto, 9.3.2023 Euroopan parlamentti, 13.3.2023
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 ja 304 artikla
Vastaava jaosto	ulkosuhteet
Hyväksyminen täysistunnossa	27.4.2023
Täysistunnon numero	578
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	154/0/0

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) toteaa, että asetus on tarkoituksenmukainen väline yhteisesti sovittujen ratkaisujen täytäntöön panemiseksi, ja on tyytyväinen siihen, että komissio on esittänyt asetusehdotuksen oikea-aikaisesti.

1.2

ETSK on yhtä mieltä siitä, että

—	ehdotetun asetuksen säännökset rajoittuvat asianmukaisesti koskemaan vain kyseessä olevaa politiikanalaa ja ettei ole tarpeen arvioida niiden yhdenmukaisuutta unionin muiden politiikkojen kanssa.

—	ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla.

—	suunnitellut toimenpiteet ovat oikeasuhtaisia asetettuihin tavoitteisiin nähden.

—	ehdotuksessa säädetään myös asianmukaisista suojamekanismeista, joilla varmistetaan unionin sisämarkkinoiden suojelu.

—	ehdotetulle asetukselle ei tarvitse tehdä vaikutustenarviointia tilanteen kiireellisyyden ja arkaluonteisuuden vuoksi.

1.3

ETSK kannattaa ehdotetun asetuksen hyväksymistä ja pikaista täytäntöönpanoa. Näin varmistettaisiin ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden toimitusten jatkuvuus Pohjois-Irlannissa ja parannettaisiin Irlantia/Pohjois-Irlantia koskevan pöytäkirjan täytäntöönpanomahdollisuuksia sekä edistettäisiin Belfastin (pitkänperjantain) sopimuksen suojelua.

1.4

Komissio voi ehdotetun asetuksen 9 ja 10 artiklan nojalla keskeyttää erityissääntöjen soveltamisen, jos Yhdistynyt kuningaskunta ei noudata velvoitteitaan. ETSK toteaa, että tällainen säännös on välttämätön. ETSK painottaa kuitenkin, että ennen erityissääntöjen soveltamisen keskeyttämistä on tärkeää neuvotella Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti sekä kuulla kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

1.5

ETSK kannattaa keskeisten sidosryhmien jatkuvaa kuulemista, jotta voidaan varmistaa oikea-aikainen täytäntöönpano ja seurata mahdollisia tulevia riskejä, joita ehdotetun asetuksen tavoitteiden saavuttamiseen saattaa liittyä. EU:n toimielimille olisi tähän liittyen myös tiedotettava säännöllisesti täytäntöönpanon edistymisestä ennen tammikuuta 2025.

2. Yleistä

2.1

Ehdotettu asetus liittyy ratkaisuihin, joista EU ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat sopineet Windsorin puitteistossa.

2.2

Ehdotettu asetus pohjautuu kattavaan joukkoon yhteisiä ratkaisuja, joista EU ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat sopineet puuttuakseen ehdotetun asetuksen perusteluissa lueteltuihin huolenaiheisiin. Kyse on sellaisten erityissääntöjen hyväksymisestä, jotka koskevat ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä, jotka on tarkoitus saattaa markkinoille Pohjois-Irlannissa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY (1) 6 artiklan mukaisesti. Tarkoituksena on ottaa käyttöön erityissääntöjä, joita sovelletaan Irlantia/Pohjois-Irlantia koskevan pöytäkirjan (jäljempänä ”pöytäkirja”) liitteessä 2 lueteltuihin säännöksiin, joilla säännellään lääkealan toimintaa.

2.3

Ongelmat, joihin ehdotetulla asetuksella on määrä puuttua, ilmenivät käytännössä pöytäkirjan tultua voimaan 1. tammikuuta 2021. Ne jatkuivat myös EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimuksessa vahvistetun siirtymäkauden päätyttyä ja liittyivät erityisesti Isossa-Britanniassa valmistettujen lääkkeiden saatavuuteen Pohjois-Irlannissa. Syynä tähän oli monimutkainen uusi sääntely-ympäristö. Varmistaakseen lääkkeiden keskeytymättömän toimituksen Isosta-Britanniasta Pohjois-Irlantiin EU antoi 12. huhtikuuta 2022 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2022/642 (2), jolla otettiin käyttöön poikkeuksia tiettyihin velvoitteisiin, jotka koskevat tiettyjä Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjois-Irlannin osalta saataville asetettavia ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä.

2.4

Näiden poikkeusten ansiosta Yhdistyneen kuningaskunnan valmistajat pystyivät käytännössä jatkamaan erien testaukseen sekä sääntelyyn liittyviä toimintoja muissa Yhdistyneen kuningaskunnan osissa kuin Pohjois-Irlannissa. Poikkeukset myös helpottivat uusien lääkkeiden toimittamista, sillä niiden ansiosta Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia rajoitetun ajan uusien lääkkeiden toimittamisen potilaille Pohjois-Irlannissa, vaikka niitä ei olisi vielä hyväksytty EU:ssa.

2.5

Tällä välin saadut kokemukset ovat paljastaneet näihin ratkaisuihin liittyviä käytännön ongelmia. Vaatimus toimittaa erilliset pakkaukset ja pakkausselosteet Isoa-Britanniaa ja Pohjois-Irlantia varten aiheuttaisi valmistajille huomattavan taloudellisen rasitteen Pohjois-Irlannin markkinoiden pienen koon vuoksi. Huolta on herättänyt myös se, että saman lääkkeen mahdollisesti toisistaan poikkeavat myyntiluvat Isossa-Britanniassa ja Pohjois-Irlannissa aiheuttaisivat oikeudellista epävarmuutta lääkkeisiin sovellettavista säännöistä. Muut esiin nousseet kysymykset liittyivät lääkkeiden vientiin ja jälleentuontiin sovellettavien säännösten monimutkaisuuteen, johon komissio puuttui komission delegoidulla asetuksella (EU) 2022/315 (3), jossa säädetään tukkukauppiaisiin sovellettavasta kolmen vuoden poikkeuksesta.

2.6

Nämä kysymykset on tarkoitus selvittää pysyvästi EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan sittemmin sopimilla yhteisillä ratkaisuilla. Niiden mukaisesti

—	Pohjois-Irlannissa laillisesti markkinoille saatetut uudet ja innovatiiviset lääkkeet tarvitsevat vain sellaisen voimassa olevan myyntiluvan, jonka Yhdistynyt kuningaskunta on myöntänyt.

—	EU:n turvaominaisuudet eivät näy Pohjois-Irlannissa potilaiden saataville asetettavissa lääkepakkauksissa.

—	Pohjois-Irlannissa markkinoille saatettuja lääkkeitä ei aseteta saataville missään EU:n jäsenvaltiossa.

—	Yhdistyneessä kuningaskunnassa myytävissä pakkauksissa on merkintä ”UK only”.

—	Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset seuraavat jatkuvasti markkinoiden toimintaa varmistaakseen velvoitteiden noudattamisen.

—	komissio voi keskeyttää yksipuolisesti uusien sääntöjen soveltamisen, jos Yhdistynyt kuningaskunta ei noudata velvoitteitaan.

2.7

Ehdotetun asetuksen tarkoituksena on panna nämä yhteiset ratkaisut täytäntöön.

2.8

ETSK toteaa, että asetus on tarkoituksenmukainen väline yhteisesti sovittujen ratkaisujen täytäntöön panemiseksi, ja on tyytyväinen siihen, että komissio on esittänyt asetusehdotuksen oikea-aikaisesti.

2.9

ETSK on yhtä mieltä siitä, että

—	ehdotetun asetuksen säännökset rajoittuvat asianmukaisesti koskemaan vain kyseessä olevaa politiikanalaa ja ettei ole tarpeen arvioida niiden yhdenmukaisuutta unionin muiden politiikkojen kanssa.

—	ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla.

—	suunnitellut toimenpiteet ovat oikeasuhtaisia asetettuihin tavoitteisiin nähden.

—	ehdotuksessa säädetään myös asianmukaisista suojamekanismeista, joilla varmistetaan unionin sisämarkkinoiden suojelu.

—	ehdotetulle asetukselle ei tarvitse tehdä vaikutustenarviointia tilanteen kiireellisyyden ja arkaluonteisuuden vuoksi.

2.10

Koska Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa käytyjä keskusteluja edelsivät ennen ensimmäisen ratkaisupaketin hyväksymistä huhtikuussa 2022 toimialajärjestöjen ja muiden sidosryhmien laaja-alaiset kuulemiset ja koska yhteisten ratkaisujen lisäpaketilla reagoidaan vain muutamiin tällä välin esiin tulleisiin lisäkysymyksiin, ETSK on samaa mieltä siitä, ettei ennen ehdotuksen hyväksymistä tarvita avointa julkista kuulemista. ETSK kannattaa kuitenkin keskeisten sidosryhmien jatkuvaa kuulemista, jotta voidaan varmistaa oikea-aikainen täytäntöönpano ja seurata mahdollisia tulevia riskejä, joita ehdotetun asetuksen tavoitteiden saavuttamiseen saattaa liittyä. EU:n toimielimille olisi tähän liittyen myös tiedotettava säännöllisesti täytäntöönpanon edistymisestä ennen tammikuuta 2025.

2.11

Bryssel 27. huhtikuuta 2023.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Oliver RÖPKE

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/642, annettu 12 päivänä huhtikuuta 2022, direktiivien 2001/20/EY ja 2001/83/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse poikkeuksista tiettyihin velvoitteisiin, jotka koskevat tiettyjä Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjois-Irlannin osalta sekä Kyproksessa, Irlannissa ja Maltassa saataville asetettavia ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä (EUVL L 118, 20.4.2022, s. 4).

(3) Komission delegoitu asetus (EU) 2022/315, annettu 17 päivänä joulukuuta 2021, delegoidun asetuksen (EU) 2016/161 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse poikkeuksesta tukkukauppiaiden velvollisuuteen poistaa käytöstä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan vietävien lääkkeiden yksilöllinen tunniste (EUVL L 55, 28.2.2022, s. 33).

29.6.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/144

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi erityisistä säännöistä, jotka koskevat vähittäiskaupan tavaroiden, istutettaviksi tarkoitettujen kasvien, siemenperunoiden ja maa- tai metsätalouskäytössä olleiden koneiden ja ajoneuvojen tiettyjen lähetysten tuloa Pohjois-Irlantiin muista Yhdistyneen kuningaskunnan osista sekä tiettyjen lemmikkieläinten muita kuin kaupallisia siirtoja Pohjois-Irlantiin”

(COM(2023) 124 final – 2023/0062 (COD))

(2023/C 228/21)

Yleisesittelijä:

Klaas Johan OSINGA

Lausuntopyyntö	neuvosto, 10.3.2023 Euroopan parlamentti, 13.3.2023
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohta, 114 artikla, 168 artiklan 4 kohdan b alakohta ja 304 artikla
Vastaava jaosto	ulkosuhteet
Hyväksyminen täysistunnossa	27.4.2023
Täysistunnon numero	578
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	147/0/0

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on tyytyväinen Windsorin puitteistoon (1), joka on todiste siitä, että kun Yhdistynyt kuningaskunta ja Euroopan unioni (EU) pyrkivät vilpittömässä mielessä saamaan aikaan yhteisiä ratkaisuja, kahdenväliset suhteet voivat tuottaa konkreettista hyötyä kummankin osapuolen kansalaisyhteiskunnalle.

1.2

ETSK kannattaa komission ehdottamaa asetusta (2), jolla säännellään tiettyjen maataloustuotteiden, kuten istutettaviksi tarkoitettujen kasvien, maa- tai metsätalouskäyttöön tarkoitettujen koneiden ja ajoneuvojen sekä siemenperunoiden, tuloa Pohjois-Irlantiin ja saattamista markkinoille Pohjois-Irlannissa sekä lemmikkikoirien, -kissojen ja -frettien muita kuin kaupallisia siirtoja Pohjois-Irlantiin muista Yhdistyneen kuningaskunnan osista.

1.3

ETSK panee merkille ehdotetun asetuksen ja sillä säänneltävien aiheiden kiireellisyyden ja teknisen luonteen ja merkittävät ponnistelut menettelyjen helpottamisen, EU:n sisämarkkinoiden eheyden turvaamisen sekä kansanterveyden, eläinten terveyden ja kasvien terveyden suojelun yhteensovittamiseksi.

1.4

ETSK katsoo, että Pohjois-Irlantiin Yhdistyneestä kuningaskunnasta tulevien valmiiksi pakattujen vähittäiskaupan tavaroiden merkitsemiselle asetettu määräaika saattaa asettaa haasteita joillekin Yhdistyneen kuningaskunnan yrityksille ja erityisesti niille, joilla on tiukempia taloudellisia ja teknisiä rajoitteita, kuten pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille).

1.5

Samanlainen huoli liittyy ETSK:n mielestä myös Yhdistyneen kuningaskunnan yrityksiltä edellytettävään terveys- ja kasvinsuojelu- sekä tullivaatimusten täyttämistä koskevaan yhtenäiseen tietokokonaisuuteen niiden toimittaessa tuotteita Pohjois-Irlannissa oleville asiakkaille. Komitea toteaa, että jos ehdotuksen mukainen määräaika ylittyy, tunnistustarkastusten kesto voi olla asetuksessa säädettyä pidempi.

1.6

ETSK kehottaa komissiota täsmentämään ja ehdottamaan ratkaisuja kysymyksiin, joissa erot Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n terveys- ja kasvinsuojeluvaatimuksissa ovat ilmeisiä. Tämä koskee erityisesti kasvinsuojeluaineiden käyttöä Pohjois-Irlannissa. Komitea katsoo, että epävarmuuden jatkuminen syrjisi Pohjois-Irlannin viljelijöitä.

1.7

Elävien eläinten ja kasviaineiston siirtoihin Pohjois-Irlannista ja Pohjois-Irlantiin Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja EU:sta liittyy vielä useita kysymyksiä. ETSK pyytää komissiota ratkaisemaan ne mahdollisimman pian, sillä alan toimijat tarvitsevat selvyyttä.

1.8

Yhdistynyt kuningaskunta on julkaissut ehdotuksen tavoitteelliseksi rajatoimintamalliksi (Border TARGET Operating Model), joka on tarkoitus ottaa käyttöön lokakuussa 2023. Siinä esitetään uusi malli Yhdistyneeseen kuningaskuntaan suuntautuvalle tuonnille, myös terveys- ja kasvinsuojelutarkastuksille. Tämä voi lisätä epävarmuutta entisestään. Sitä olisi vältettävä kaikin keinoin. Epävarmuutta aiheuttaa jo säilytetystä unionin lainsäädännöstä annetun lain (Retained EU Law Bill) täytäntöönpano.

2. Yleistä

2.1

Asetusehdotuksessa vahvistetaan erityiset säännöt, jotka koskevat Pohjois-Irlannin markkinoille saatettavien vähittäiskaupan tavaroiden tiettyjen lähetysten sekä Pohjois-Irlannin markkinoille saatettavien ja Pohjois-Irlannissa käytettävien istutettaviksi tarkoitettujen kasvien, maa- tai metsätalouskäytössä olleiden koneiden ja ajoneuvojen ja siemenperunoiden tiettyjen lähetysten tuloa Pohjois-Irlantiin Yhdistyneestä kuningaskunnasta.

2.2

Lisäksi tässä asetuksessa vahvistetaan erityiset säännöt, jotka koskevat lemmikkikoirien, -kissojen ja -frettien muita kuin kaupallisia siirtoja Pohjois-Irlantiin muista Yhdistyneen kuningaskunnan osista. Asetus sisältää myös säännöt, jotka koskevat asetuksessa vahvistettujen erityisten sääntöjen soveltamisen keskeyttämistä.

2.3

EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimuksen mukaan eräitä EU:n säädöksiä, jotka koskevat terveys- ja kasvinsuojelutoimenpiteitä, sovelletaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjois-Irlannin osalta erosopimuksessa määrätyn siirtymäkauden päättymisen jälkeen.

2.4

Näin ollen eläin- tai kasviperäisten tuotteiden, myös eläinten ruokien, istutettaviksi tarkoitettujen kasvien, maa- tai metsätalouskäyttöön tarkoitettujen koneiden ja ajoneuvojen sekä siemenperunoiden tiettyjen lähetysten tulo Pohjois-Irlantiin Yhdistyneestä kuningaskunnasta kuuluu näiden säädösten soveltamisalaan ja siihen sovelletaan virallista valvontaa, todistusvaatimuksia sekä kieltoja. Tämä koskee myös tiettyjen lemmikkieläinten muita kuin kaupallisia siirtoja.

2.5

Yhdistynyt kuningaskunta ja tietyt Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneet sidosryhmät ovat ilmaisseet vakavan huolensa siitä, että erosopimus aiheuttaa suhteettoman suuren hallinnollisen rasituksen tiettyjen sellaisten tavaroiden tulolle Pohjois-Irlantiin Yhdistyneestä kuningaskunnasta, joihin sovelletaan terveys- ja kasvinsuojelutoimenpiteitä, kun tällaiset tavarat on tarkoitettu loppukuluttajille Pohjois-Irlannissa. Tämä heikentäisi Pohjois-Irlannin asemaa Yhdistyneen kuningaskunnan sisäisillä markkinoilla.

2.6

Tältä pohjalta komissio ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat sopineet kattavista yhteisistä ratkaisuista, joilla puututaan kaikkia Pohjois-Irlannin yhteisöjä koskeviin jokapäiväisiin ongelmiin ja joilla suojellaan sekä unionin että Yhdistyneen kuningaskunnan sisämarkkinoiden eheyttä. Niitä ovat muun muassa seuraavat:

—

Yksinkertaistetaan vaatimuksia ja menettelyitä, jotka koskevat tiettyjen sellaisten vähittäiskaupan tavaroiden tuloa Pohjois-Irlantiin Yhdistyneestä kuningaskunnasta, joihin sovelletaan terveys- ja kasvinsuojelua koskevia unionin säädöksiä ja jotka on tarkoitettu loppukuluttajille Pohjois-Irlannissa.

—	Otetaan käyttöön uusi ratkaisu, jonka avulla merkittäviä tuotteita, kuten siemenperunoita, istutettaviksi tarkoitettuja kasveja sekä maa- tai metsätalouskäyttöön tarkoitettuja koneita ja ajoneuvoja, voidaan tuoda Pohjois-Irlantiin Yhdistyneestä kuningaskunnasta.

—	Sovelletaan Yhdistyneen kuningaskunnan kansanterveys- ja kuluttajansuojanormeja vähittäiskaupan tavaroihin, jotka tuodaan Pohjois-Irlantiin Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja jotka kulutetaan Pohjois-Irlannissa.

—	Käytetään yksinkertaistettuja matkustusasiakirjoja Pohjois-Irlantiin Yhdistyneestä kuningaskunnasta matkustavien henkilöiden mukana olevien lemmikkieläinten muissa kuin kaupallisissa siirroissa.

2.7

Näillä ratkaisuilla suojeltaisiin asianmukaisesti kansanterveyttä sekä eläinten ja kasvien terveyttä ja huolehdittaisiin EU:n sisämarkkinoiden eheydestä tarvittavin suojatoimin.

3. Erityistä

3.1

Ehdotetun asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan valmiiksi pakatuissa vähittäiskaupan tavaroissa, jotka tulevat Pohjois-Irlantiin Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja jotka kulutetaan Pohjois-Irlannissa, on oltava 6 artiklassa tarkoitettu merkintä ”Not for EU”.

3.2

6 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan tavarat on merkittävä lokakuun 1. päivästä 2023. Aikataulu voi aiheuttaa hankaluuksia joillekin Yhdistyneen kuningaskunnan yrityksille, jotka toimittavat tavaroita Pohjois-Irlannissa oleville asiakkaille. Etenkään pk-yrityksillä ei välttämättä ole tarvittavia teknisiä tai taloudellisia resursseja tämän määräajan noudattamiseen tai tarvittavan investoinnin perustelemiseen liiketoimintansa laajuuden perusteella.

3.3

Tiukka määräaika voi olla haasteellinen myös tiedonhallinnan näkökulmasta. Tietokokonaisuudet, joita muualle Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneilta yrityksiltä vaaditaan terveys- ja kasvinsuojelu- sekä tullivaatimusten täyttämiseksi, kun ne toimittavat tavaroita Pohjois-Irlannissa oleville asiakkaille, ovat samankaltaisia. Jos käytössä olisi yhtenäinen tietokokonaisuus, se hyödyttäisi paitsi yrityksiä myös terveys- ja kasvinsuojelu- sekä tullivaatimusten täyttämisen valvontaa. Tällaisen tietokokonaisuuden toteuttaminen voi olla vaikeaa 1. lokakuuta 2023 mennessä.

3.4

Jos 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan soveltaminen ei onnistu 1. päivästä lokakuuta 2023, Pohjois-Irlantiin Yhdistyneestä kuningaskunnasta tulevien lähetysten tunnistustarkastusten tiheys voi väliaikaisesti olla 4 artiklan 3 kohdassa todettua suurempi. On myös epäselvää, miten EU:sta peräisin oleviin vähittäiskaupan tavaroihin voidaan käytännössä lisätä merkintä ”Not for EU” markettien jakelukeskuksissa, joista toimitetaan tavaroita sekä Pohjois-Irlantiin että Irlantiin.

3.5

Ongelmaksi saattavat muodostua myös kasvinsuojeluaineet Pohjois-Irlannissa. Tässä asiassa korostuvat EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisten erojen seuraukset. Kasvinsuojeluaineita käytetään Pohjois-Irlannissa useimmiten laidunmailla, ja ne hankitaan tällä hetkellä EU:sta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Jokaiselle kasvinsuojeluaineelle on määritelty omat jäämien enimmäismäärät, ja ne ovat joissain tapauksissa erilaisia Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja EU:ssa. Tämä asettaa Pohjois-Irlannin viljelijät vaikeaan asemaan, joten järjestelmää olisi hyvä tarkastella uudelleen.

3.6

Huomioon on otettava myös, että tilanteeseen vaikuttaa Yhdistyneen kuningaskunnan 5. huhtikuuta 2023 julkaisema ehdotus tavoitteelliseksi rajatoimintamalliksi (Border TARGET Operating Model), jossa esitetään uusi malli Yhdistyneeseen kuningaskuntaan suuntautuvalle tuonnille, myös terveys- ja kasvinsuojelutarkastuksille. Se otetaan käyttöön lokakuun 2023 lopussa. Tämä lisää epävarmuutta, jota talouden toimijoille jo aiheutuu säilytetystä unionin lainsäädännöstä annetusta laista (EU Retained Law Bill), jonka seurauksena tuhannet EU:n säädökset saattavat mitätöityä automaattisesti vuoden 2023 loppuun mennessä.

3.7

Vaikka EU on muuttanut delegoitua asetustaan, jolla sallitaan nautakarjan ja lampaiden siirrot EU:n sääntelyalueen ulkopuolelle – siis myös Pohjois-Irlantiin – ja takaisin 15 päivän kuluessa, käytännössä tilanne on edelleen haasteellinen Pohjois-Irlannin karjankasvattajille.

3.8

Yhdistyneen kuningaskunnan karjamarkkinoiden on oltava eläin- ja kasvinterveysviraston (Animal and Plant Health Agency, APHA) hyväksymiä vientikeskuksia, ja kaikkiin näiden keskusten kautta kulkeviin eläimiin sovelletaan samoja terveydentilavaatimuksia. Jos eläimillä on Skotlannin virallinen todistus siitä, että niillä ei ole tuberkuloosia (Official Tuberculosis Free, OTF), niiltä ei edellytetä tuberkuloositestiä ennen myyntiä tai esittelyä Yhdistyneessä kuningaskunnassa, mutta Englannin ja Walesin jalostuseläimet on vietävä tuberkuloositestiin ennen niiden myyntiä tai esittelyä Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Yhdistyneen kuningaskunnan markkinoiden näkökulmasta APHA:n hyväksymille vientikeskuksille on hyvin vähän tai ei lainkaan kysyntää, joten tällä hetkellä vain Carlislen keskus on APHA:n hyväksymä, eli se on ainoa karjamarkkinapaikka, jossa Pohjois-Irlannin karjaa voidaan myydä EU:n delegoidun asetuksen mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että jos Pohjois-Irlannista tulevia eläimiä tarjotaan myyntiin karjamarkkinapaikassa, joka ei ole APHA:n hyväksymä, ja ne eivät mene kaupaksi, niiden täytyy pysyä Yhdistyneessä kuningaskunnassa kuuden kuukauden ajan ennen kuin ne voidaan palauttaa Pohjois-Irlantiin, mikä tekee operaatiosta taloudellisesti kannattamattoman.

3.9

Pohjois-Irlantiin muualta Yhdistyneestä kuningaskunnasta siirretyn karjan uudelleen merkitsemiseen sovellettava menettely ei ole tällä hetkellä selvillä. Pohjois-Irlantiin Yhdistyneestä kuningaskunnasta tulevalla karjalla on tällä hetkellä oltava kahden Yhdistyneessä kuningaskunnassa vaadittavan merkin lisäksi täydentävä Ison-Britannian vientimerkki. Kahdenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun eläimet ovat saapuneet Pohjois-Irlantiin, niihin on lisättävä vielä kaksi Pohjois-Irlannin merkkiä. Menettely on hyvin epäkäytännöllinen ja voi vaikuttaa myös eläinten hyvinvointiin, ellei merkkejä poisteta.

3.10

Kasvien lisäysaineistoa, kuten siemenperunoita, saa kehyksen mukaan tuoda Pohjois-Irlantiin muualta Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja myös EU:sta. Näin on mahdollista jatkaa erityisesti Skotlannin ja Pohjois-Irlannin välistä kauppaa, joka on kehittynyt monia vuosia ennen brexitiä.

3.11

Ehdotuksen mukaiset siemenperunoiden siirtoon liittyvät asiakirjat ja tarkastukset tuskin aiheuttavat ongelmia yrityksille. Näistä Pohjois-Irlannin siemenperunoista kasvatettuja viljelykasveja voidaan myydä viljelijöille EU:n sisämarkkinoilla ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Ruokaperunoita voidaan tuoda sisämarkkinoilta Pohjois-Irlantiin jalostettavaksi ja edelleen myytäväksi muualla Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Bryssel 27. huhtikuuta 2023.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Oliver RÖPKE

(1) https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/fs_23_1272

(2) COM(2023) 124 final.

29.6.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/149

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista ”Ehdotus neuvoston direktiiviksi direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta arvonlisäverosääntöjen mukauttamiseksi digiaikaan”

(COM(2022) 701 final – 2022/0407 (CNS))

”Ehdotus neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 904/2010 muuttamisesta digiajan edellyttämien alv-alan hallinnollista yhteistyötä koskevien järjestelyjen osalta”

(COM(2022) 703 final – 2022/0409 (CNS))

(2023/C 228/23)

Esittelijä:	Philip VON BROCKDORFF
Yhteisesittelijä:	Krister ANDERSSON

Lausuntopyyntö	Euroopan unionin neuvosto, 10.2.2023 ja 13.2.2023
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 113 artikla
Vastaava jaosto	talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus
Hyväksyminen jaostossa	18.4.2023
Hyväksyminen täysistunnossa	27.4.2023
Täysistunnon numero	578
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	145/0/0

1. Tiivistelmä ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen, jonka tavoitteena on päivittää 30 vuotta vanhat alv-säännöt, jotta sisämarkkinat toimisivat paremmin ja yhtenäisemmin ja vastaisivat digiajan vaatimuksia.

1.2

ETSK katsoo, että ehdotuksen päätavoitteena tulisi olla digitaalitalouden nykyiseen kehitykseen paremmin soveltuva alv-järjestelmä, joka parantaa sisämarkkinoiden toimintaa. Lisäksi ehdotuksella olisi varmistettava veronkannon tehokkuus ja oikea-aikaisuus, mikä vähentäisi alv-petoksia ja pienentäisi näin ollen alv-vajetta.

1.3

Jotta yritykset voivat saada sisämarkkinoista täyden hyödyn, alv-sääntöjä on sovellettava yhdenmukaisesti kaikkialla EU:ssa. Tämä voidaan varmistaa vain EU:n tason toimilla, ehkäisemällä byrokratiaa sekä sovellettavien alv-sääntöjen kirjavuutta ja porsaanreikiä. ETSK kannustaa komissiota jatkamaan työtä täytäntöönpanon edistämiseksi ja korostaa selittävien huomautusten tai vastaavien ohjeiden merkitystä yhdenmukaisuuden varmistamisen kannalta.

1.4

1.5

ETSK arvostaa sitä, että kansallista käännettyä verovelvollisuutta on tarkoitus soveltaa sekä tavaroiden luovutuksiin että palvelujen suorituksiin. Komitea kiinnittää huomion siihen, että nykyisessä järjestelmässä tavaroita ja palveluja kohdellaan unionin sisäisessä kaupassa eri tavoin. ETSK pitää valitettavana, ettei komission kattavassa ehdotuksessa hyödynnetä tilaisuutta yhdenmukaistaa tavaroiden ja palvelujen alv-kohtelua. Tämä olisi keventänyt etenkin pienten ja keskisuurten yritysten hallinnollista taakkaa.

1.6

ETSK pitää unionin sisäisistä tavaroiden luovutuksista ja palvelujen suorituksista ilmoittamiselle ehdotettua kahden päivän määräaikaa kohtuuttoman lyhyenä. ETSK on huolissaan siitä, että kahden päivän aikarajan asettaminen sähköisen laskun laatimiselle ja raportoinnille saattaa hankaloittaa unionin sisäistä kauppaa, varsinkin kun jo nykyisen sääntelykehyksen paljon pidempi määräaika aiheuttaa ongelmia monille pk-yrityksille.

1.7

Komissio esittää ehdotuksessa, että mahdollisuus laatia kokoomalaskuja poistetaan. ETSK:n mielestä kokoomalaskuja ei pitäisi poistaa käytöstä, sillä tästä aiheutuisi ongelmia monilla aloilla. Kokoomalaskujen käyttö olisi aina sallittava jäsenvaltion sisäisissä liiketoimissa. Yhteisöliiketoimien osalta ETSK toteaa, että toinen mahdollisuus voisi olla kokoomalaskujen käytön rajoittaminen esimerkiksi niin, että niitä voidaan laatia enintään seitsemän päivän jaksolta.

1.8

ETSK kannustaa komissiota jatkamaan työtä sen edistämiseksi, että alv-vähennykset sisällytetään mahdollisimman pian OSS-järjestelmään (laajennettu arvonlisäveron erityisjärjestelmä) ja että alv-palautukset suoritetaan ripeästi.

1.9

ETSK on huolissaan siitä, että kattavan alv-paketin toimenpiteiden huomattavat täytäntöönpanokustannukset voivat nostaa kuluttajahintoja.

1.10

ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että alv-petosten EU:n sisäinen ulottuvuus edellyttää EU:n toimia, joiden yhteydessä on sovellettava asianmukaisesti toissijaisuusperiaatetta.

1.11

ETSK huomauttaa, että veroviranomaisten keräämiin ja vaihtamiin tietoihin saattaa sisältyä henkilötietoja sekä arkaluonteisia liiketoimintatietoja. Tällaiset tiedot on suojattava ja niitä on käsiteltävä erittäin huolellisesti, jotta ei loukata kuluttajien ja yritysten integriteettiä.

2. Johdanto ja tausta

2.1

Komissio julkaisi 8. joulukuuta 2022 toimenpidepaketin (1), jonka tavoitteena on nykyaikaistaa arvonlisävero (alv) EU:ssa päivittämällä alv-järjestelmä digiaikaan sekä tehostamalla petosten torjuntaa sen puitteissa, mikä auttaa pienentämään vallitsevaa alv-vajetta (jonka arvioidaan olevan noin 93 miljardia euroa) (2).

2.2

Paketti koostuu seuraavista kolmesta lainsäädäntötoimenpiteestä: i) ehdotus neuvoston direktiiviksi direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta arvonlisäverosääntöjen mukauttamiseksi digiaikaan (3), ii) ehdotus asetukseksi neuvoston asetuksen (EU) N:o 904/2010 muuttamisesta alv-alan hallinnollista yhteistyötä koskevien järjestelyjen osalta (4) ja iii) ehdotus neuvoston täytäntöönpanoasetukseksi asetuksen (EU) N:o 282/2011 muuttamisesta tiettyjä alv-järjestelmiä koskevien tietovaatimusten osalta (5).

2.3

Lainsäädäntöpaketilla on kolme päätavoitetta: i) nykyaikaistaa alv-raportointivelvoitteita ottamalla käyttöön digitaalista raportointia koskevat vaatimukset, ii) vastata nk. alustatalouden alv-haasteisiin selventämällä siihen sovellettavia sääntöjä toimijoiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi ja lujittamalla alustojen roolia arvonlisäveron kantamisessa sekä iii) välttää moninkertaisen alv-rekisteröitymisen tarve EU:ssa ottamalla käyttöön yhteinen alv-rekisteröityminen.

2.4

Tarkoituksena on ryhtyä soveltamaan yhteisöliiketoimiin pakollista liiketoimikohtaista ilmoitusjärjestelmää, jotta jäsenvaltiot saavat tietoja nopeasti. Jäsenvaltioille annetaan joustovaraa päättää, alkavatko ne soveltaa tällaista ilmoitusjärjestelmää kotimaisiin liiketoimiin. Sähköisellä laskutuksella on uudessa raportointijärjestelmässä keskeinen rooli, sillä siitä tulee oletusarvoinen laskujen laatimisjärjestelmä ja digitaalisen raportoinnin perusta.

2.5

Kaikki verovelvolliset voivat jatkossa ilmoittaa tiedot sellaisista sähköisistä laskuista, jotka on laadittu eurooppalaisen standardin mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin sallia sähköisistä laskuista saatavien tietojen toimittamisen muussa muodossa, kunhan ne sallivat myös eurooppalaisen standardin käytön. Jäsenvaltioiden sallimien tietomuotojen yhteentoimivuus eurooppalaisen standardin kanssa on varmistettava yhteisöliiketoimien yhteydessä.

2.6

Lyhytaikaisiin vuokramajoituspalveluihin ja matkustajaliikennepalveluihin liittyvillä alustatalouden aloilla otetaan käyttöön ”oletettua suorittajaa” koskeva järjestelmä (jossa alustat kantavat arvonlisäveron alkuperäisestä suorituksesta silloin, kun suorittaja ei veloita sitä).

2.7

Laajennetun arvonlisäveron erityisjärjestelmän (OSS) ja tuontia koskevan arvonlisäveron erityisjärjestelmän (IOSS) täytäntöönpano on osoittautunut onnistuneeksi ja yksinkertaistanut menettelyjä. Osa tavaroiden luovutuksista ja palvelujen suorituksista ei kuitenkaan kuulu OSS:n yksinkertaistusjärjestelmän piiriin. Nykyisen OSS-järjestelmän soveltamisalaa laajennetaan, jotta moninkertaisen alv-rekisteröitymisen tarve EU:ssa vähenisi entisestään. Lisäksi alustat velvoitetaan käyttämään IOSS-järjestelmää, jotta voidaan edelleen yksinkertaistaa verkossa myytävien tuotteiden tuontiprosessia ja tehdä siitä petoksia tehokkaammin ehkäisevä.

2.8

Vaikutustenarvioinnissa (6) todetaan, että esitetyillä kolmella ehdotuksella saavutetaan kaikista käytettävissä olevista sääntelyvaihtoehdoista paras mahdollinen tasapaino tehokkuuden, suhteellisuuden ja toissijaisuusperiaatteen osalta. Vaikutustenarvioinnin mukaan vuosina 2023–2032 toimenpiteiden odotetaan tuottavan 172–214 miljardin euron nettohyödyt, joihin sisältyvät 51 miljardin euron säästöt (41,4 miljardia euroa alv-raportoinnista, 0,5 miljardia euroa alustatalouden alan järkeistämisestä ja selkeyttämisestä ja 8,7 miljardia euroa alv-rekisteröintivelvoitteiden poistamisesta).

3. Yleistä

3.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen, jonka tavoitteena on päivittää 30 vuotta vanhat alv-säännöt, jotta sisämarkkinat toimisivat paremmin ja yhtenäisemmin ja vastaisivat digiajan vaatimuksia. Tämä on kauan odotettu askel, joka liittyy komission viime vuosina toteuttamaan arvonlisäveroa koskevaan toimintasuunnitelmaan. ETSK pitää ehdotusta myös tärkeänä askeleena sisämarkkinoiden tukemisessa siten, että tehostetaan veroviranomaisten yhteistyötä ja edistetään niiden toiminnan yhdenmukaistamista.

3.2

3.3

ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että alv-petosten EU:n sisäinen ulottuvuus edellyttää EU:n toimia, joiden yhteydessä on sovellettava asianmukaisesti toissijaisuusperiaatetta. Vallitseva alv-vaje osoittaa, että kansalliset välineet eivät ole riittäviä rajatylittävien petosten torjumiseksi.

3.4

Yhdenmukaistetut alv-raportointisäännöt ovat omiaan parantamaan sisämarkkinoiden toimintaa ja lujittamaan niitä. Hajanaisuus ja eri jäsenvaltioiden erilaiset raportointijärjestelmät aiheuttavat yrityksille hallinnollista rasitusta ja voivat haitata rajatylittävää myyntiä sisämarkkinoilla. ETSK on tietoinen siitä, että jäsenvaltiot ovat aktiivisesti kehittäneet omia raportointijärjestelmiään ja että erilaiset rinnakkaiset järjestelmät tekevät sisämarkkinoiden toiminnasta tehottomampaa. Yhteinen lähestymistapa on tervetullut tämän hajanaisuuden vähentämiseksi. ETSK pitää tärkeänä, että uuden raportointivelvoitteen myötä yhteenvetoilmoitukset jäävät pois käytöstä.

3.5

Jotta yritykset voivat saada sisämarkkinoista täyden hyödyn, alv-sääntöjä on sovellettava yhdenmukaisesti kaikkialla EU:ssa sen sijasta, että yritysten on mukauduttava kansallisella tasolla erilaiseen yhteisten sääntöjen täytäntöönpanoon. Tämä voidaan varmistaa vain EU:n tason toimilla, ehkäisemällä byrokratiaa sekä sovellettavien alv-sääntöjen kirjavuutta ja porsaanreikiä. ETSK kannustaa komissiota jatkamaan työtä yhdenmukaisen täytäntöönpanon edistämiseksi ja korostaa selittävien huomautusten tai vastaavien ohjeiden merkitystä yhdenmukaisuuden varmistamisen kannalta.

4. Erityistä

4.1

ETSK muistuttaa, että varsinkin pienille ja keskisuurille yrityksille aiheutuu huomattavia kustannuksia digitaalista raportointia koskevien vaatimusten mukanaan tuomasta ylimääräisestä byrokratiasta. Vaikka tällaiset kustannukset ovat välttämättömiä, jotta nykyistä järjestelmää saadaan käytännössä uudistettua, säännösten noudattamisesta yrityksille aiheutuvien kustannusten olisi oltava mahdollisimman pienet ja niitä olisi seurattava täytäntöönpanoprosessin aikana jatkuvasti, jotta voidaan arvioida säännösten noudattamisesta koituvaa taakkaa.

4.2

ETSK toteaa myös, että yrityksille eri puolilla EU:ta aiheutuu täytäntöönpanosta arvioiden mukaan huomattavat kustannukset (7). ETSK varoittaa, että etenkin yritysten kannettaviksi tulevat lisäkustannukset voivat nostaa kuluttajahintoja, kuten käy ilmi tutkimuksesta, joka osoittaa (yli)sääntelyn ja hintojen korreloivan monissa yrityksissä (8).

4.3

ETSK huomauttaa, että vaikka yhteisöliiketoimille asetettavat raportointivelvollisuudet koskevat vain yritysten välisiä liiketoimia, veroviranomaisten keräämiin ja vaihtamiin tietoihin saattaa sisältyä henkilötietoja ja tällaisia tietoja säilytetään vähintään viiden vuoden ajan. Kerätyt tiedot pitävät todennäköisesti sisällään myös arkaluonteisia liiketoimintatietoja, jotka on niin ikään suojattava. ETSK korostaa tässä yhteydessä tietojen minimoinnin periaatetta ja tarvetta suojata tällaiset tiedot aukottomasti. Suojelu olisi varmistettava, ja sitä olisi seurattava ajan mittaan.

4.4

ETSK on tyytyväinen siihen, että digitaalisia alustoja varten ehdotetut säännöt ja alustoille arvonlisäveron kantamisessa kaavailtu rooli ovat johdonmukaisia komission aiempien digitalousaloitteiden kanssa, joihin kuuluu mm. ehdotus direktiiviksi työtä välittävien digitaalisten alustojen kautta työskentelevien henkilöiden työolojen parantamiseksi. Komitea toteaa lisäksi, että IOSS-järjestelmän tekeminen pakolliseksi hyödyttää kuluttajia, sillä tavaroiden ostaminen alustoilta helpottuu ja samalla alv:n kantaminen näistä ostoksista tehostuu.

4.5

ETSK kiinnittää huomion siihen, että nykyisessä järjestelmässä tavaroita ja palveluja kohdellaan unionin sisäisessä kaupassa eri tavoin, sillä käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan ainoastaan palveluihin. ETSK pitää valitettavana, ettei komission kattavassa ehdotuksessa hyödynnetä tilaisuutta yhdenmukaistaa tavaroiden ja palvelujen alv-kohtelua. Jos säännöt olisi päivitetty tällä tavoin, niistä olisi saatu talouden nykytodellisuuden mukaiset, sillä asiakkaat ostavat tänä päivänä pelkkien tavaroiden tai palvelujen sijasta yleensä kokonaisratkaisuja. Tällainen muutos olisi keventänyt etenkin pienten ja keskisuurten yritysten hallinnollista taakkaa, sillä niiden on tällä hetkellä eroteltava moniosaisten suoritusten ja luovutusten eri osat toisistaan vain alv-sääntöjen vuoksi.

4.6

ETSK kannattaa komission yleistä tavoitetta kasvattaa alustojen roolia alv-sääntelykehyksessä. Ehdotukset vaikuttavat tehokkaalta tavalta puuttua kilpailun vääristymiseen. Digitaalisten palvelujen veroa koskevien ehdotusten taustalla oleviin huolenaiheisiin onkin puututtu asianmukaisesti ja riittävästi.

4.7

ETSK on hyvillään OSS-järjestelmän käytön laajentamisesta. Se vähentää yritysten alv-rekisteröintejä ulkomailla ja pienentää siten säännösten noudattamisesta aiheutuvia rasitteita ja kustannuksia varsinkin pk-yrityksissä.

4.8

Ehdotettu reaaliaikainen raportointi perustuu sähköiseen laskutukseen. Vaikka ETSK suhtautuu myönteisesti digitalisaation hyödyntämiseen verotuksen alalla, se huomauttaa, että sähköisen laskutuksen käyttö vaihtelee suuresti jäsenvaltioittain. Komission on siksi ehkä syytä kiinnittää huomiota mahdolliseen teknisen tuen tarpeeseen eri jäsenvaltioissa ja tutkia, voisivatko komissio ja jäsenvaltiot tarjota yrityksille tällaista apua. Lisäksi ETSK katsoo, että komission tulisi antaa selkeämpää tietoa sähköisen laskutuksen eurooppalaisesta standardista ja todeta selvemmin, että se kehittyy ajan myötä. ETSK suosittaa, että komissio julkaisee eurooppalaisen standardin mahdollisimman pian, jotta yritykset voivat alkaa valmistautua muutoksiin.

4.9

ETSK huomauttaa, että ehdotuksessa laajennetaan laskujen tietovaatimuksia, sillä kansainväliset tilinumerot (IBAN) tai vastaavat tunnisteet sekä maksupäivä on ilmoitettava. Laskuja koskevien vaatimusten laajentaminen voi aiheuttaa epävarmuutta ja lisätä yritysten hallinnollisia kustannuksia. Lisäksi ETSK toteaa, että yritykset merkitsevät laskuihin yleensä useita IBAN-numeroita ja että tämän johdosta on syytä selventää, mitä niiden on ilmoitettava. ETSK suosittaa, että komissio tutkii, voivatko veroviranomaiset hyödyntää tällaisia tietoja arvonlisäveron kantamisen varmistamiseksi. Ellei tietoja voida käyttää alv:n kantamisessa ja valvonnassa, niiden ilmoittaminen on vain lisärasite yrityksille.

4.10

ETSK pitää unionin sisäisistä tavaroiden luovutuksista ja palvelujen suorituksista ilmoittamiselle ehdotettua kahden päivän määräaikaa kohtuuttoman lyhyenä. ETSK on myös hieman huolissaan siitä, että kahden päivän määräaika saattaa hankaloittaa sisämarkkinoille pääsyä, varsinkin kun jo nykyisen sääntelykehyksen paljon pidempi määräaika aiheuttaa ongelmia monille pk-yrityksille.

4.11

ETSK huomauttaa, että kahden päivän määräaika voi olla ostajalle kohtuuttoman hankala. Määräaikaa olisikin pidennettävä merkittävästi, ja tässä yhteydessä olisi myös otettava huomioon asianomaisten yritysten koko ja harkittava mahdollisesti erityisten poikkeusten tekemistä pienimpien yritysten kohdalla. ETSK toteaa myös, että määräaikojen kiristäminen johtaa usein virheiden ja jälkikäteen tehtävien korjausten lisääntymiseen ja että niistä jäsenvaltioissa määrättävät seuraamukset vaihtelevat. Komitea kannustaakin komissiota antamaan jäsenvaltioille neuvoksi rajoittaa seuraamuksia ja korkoja erityisesti käyttöönoton alkuvuosina.

4.12

Komissio esittää ehdotuksessa, että mahdollisuus laatia kokoomalaskuja poistetaan. ETSK:n näkemyksen mukaan tämä voi olla hyvin vaikeaa tiettyjen alojen toiminnan kannalta, ja komitea kannustaakin komissiota ja neuvostoa tutkimaan tarkemmin tämän mahdollisuuden poistamisesta saatavia hyötyjä ja vertaamaan niitä kustannuksiin ja ongelmiin, joita poistosta aiheutuu eri aloilla. Kokoomalaskujen käyttö olisi aina sallittava jäsenvaltion sisäisissä liiketoimissa. Yhteisöliiketoimien osalta ETSK toteaa, että toinen mahdollisuus voisi olla kokoomalaskujen käytön rajoittaminen esimerkiksi niin, että niitä voidaan laatia enintään seitsemän päivän jaksolta.

4.13

Tuotantopanoksiin sisältyvän alv:n vähennykset ovat keskeinen osa hyvin toimivaa alv-järjestelmää, ja ne erottavat arvonlisäveron tavara- ja palveluverosta tai muista välillisistä veroista. ETSK ymmärtää, että jäsenvaltioiden realiteetit eivät ole sallineet komission ehdottaa tuotantopanoksiin sisältyvän alv:n vähennysten sisällyttämistä OSS-järjestelmään, mutta komitea kannustaa komissiota jatkamaan asian työstämistä. Vaikka alv-vähennyksiä ei voitaisi sisällyttää OSS-järjestelmään välittömästi, ETSK kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta nopeuttaa alv:n palautuksia yrityksille, jotka täyttävät velvoitteet OSS-järjestelmän kautta. Alv-palautusten nopeuttaminen parantaisi sisämarkkinoiden toimintaa. Lisäksi ETSK kannustaa komissiota jatkamaan sen edistämistä pitkän aikavälin tavoitteena, että alv-vähennykset tehdään tulevaisuudessa OSS-järjestelmässä.

4.14

ETSK on huolissaan siitä, että kattavan alv-paketin toimenpiteiden korkeat täytäntöönpanokustannukset voivat nostaa kuluttajahintoja. Siksi on erittäin tärkeää vähentää monimutkaisuutta mahdollisimman paljon ja minimoida yrityksille koituvat hallinnolliset kustannukset huolehtimalla siitä, että raportointijärjestelmä ja sääntöjen täytäntöönpano ovat yhdenmukaisia kaikissa jäsenvaltioissa.

4.15

ETSK on niin ikään huolissaan komission ehdottamista aikatauluista. Suuret muutokset tulevat ehdotuksen mukaan voimaan vuonna 2028, mutta eräät osa-alueet ehdotetaan toteutettavan jo vuonna 2024. ETSK muistuttaa komissiota siitä, että asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi tarvitaan riittävästi aikaa. Komitea kannustaakin komissiota väljentämään aikataulua muuttamalla sitä siten, että täytäntöönpanoon varataan vähintään vuosi sen jälkeen, kun neuvosto on päässyt yhteisymmärrykseen ehdotuksesta.

Bryssel 27. huhtikuuta 2023.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Oliver RÖPKE

(1) Digiajan arvonlisäveroa koskeva lainsäädäntöpaketti, 8.12.2022.

(2) On kuitenkin syytä muistaa, että alv-vaje vaihtelee huomattavasti jäsenvaltiosta toiseen.

(3) COM(2022) 701 final.

(4) EUVL L 268, 12.10.2010, s. 1.

(5) COM(2022) 704 final.

(6) SWD(2022) 393 final.

(7) Täytäntöönpanokustannusten arvioidaan olevan yrityksillä 11,3 miljardia euroa ja veroviranomaisilla 2,2 miljardia euroa.

(8) Regulations could be increasing consumer prices.

29.6.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/155

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission yksiköiden valmisteluasiakirja –Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviin terveys- ja sosiaalipalveluihin sovellettavien valtiontukisääntöjen ja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyville palveluille myönnettyä vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen arviointi”

(SWD(2022) 388 final)

(2023/C 228/25)

Esittelijä:	Giuseppe GUERINI
Yhteisesittelijä:	Paulo BARROS VALE

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 8.3.2023
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus
Hyväksyminen jaostossa	4.4.2023
Hyväksyminen täysistunnossa	27.4.2023
Täysistunnon numero	578
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	138/0/1

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) toteaa, että terveys- ja sosiaalipalvelujen lisääminen on välttämätöntä kaikkialla EU:ssa väestön ikääntyessä ja yhä useampien vammaisten ja muita heikommassa asemassa olevien tarvitessa asianmukaista apua. Tässä tilanteessa tarvitaan enemmän pitkäaikaishoitoa ja -tukea, jota varten on turvauduttava julkisiin investointeihin, yrityksiin ja kansalaisyhteiskuntaan sosiaalisen innovoinnin mahdollistamiseksi ja nykyisten haasteiden ratkaisemiseksi tyydyttävällä tavalla.

1.2

ETSK katsoo, että riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen varmistamiseen tähtääviä toimia on tuettava riittävillä rahoitusvaroilla tarkoituksenmukaisten julkisten investointien kautta sekä erityisesti näille aloille suunnatulla valtiontuella. Nykyisiä valtiontukisääntöjä, jotka on hyväksytty vuonna 2012, olisikin mukautettava tasapuolisen kilpailun varmistamiseksi ja yleisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Toisaalta ETSK toteaa, että vuonna 2012 hyväksytty yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen valtiontukipaketti oli tehokas parannus aiempaan, vuodelta 2005 peräisin olleeseen lainsäädäntökehykseen yksinkertaistamisen ja ennustettavuuden näkökulmasta.

1.3

Kuten aiemmassakin lausunnossa (1) on todettu, ETSK toistaa, että yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen alalle myönnettävän vähämerkityksisen tuen nykyistä enimmäismäärää, joka vahvistetaan komission asetuksessa (EU) N:o 360/2012 (2) ja joka on 500 000 euroa kolmen varainhoitovuoden aikana, olisi ilman muuta korotettava erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta, kun otetaan huomioon inflaation aiemmat ja tulevat vaikutukset sekä kyseisten palvelujen erityinen merkitys heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta.

1.4

ETSK suosittaakin, että terveys- ja sosiaalipalveluja varten myönnettävän vähämerkityksisen tuen enimmäismäärää korotetaan huomattavasti, korkeammaksi kuin komission asetuksessa (EU) N:o 1407/2013 (3) vahvistetun horisontaalisen vähämerkityksisen tuen enimmäismäärän ehdotettu muutos, jotta voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvava strateginen rooli kaikkialla EU:ssa.

1.5

ETSK suosittaa myös, että vähämerkityksisen tuen enimmäismäärän muutoksen lisäksi selvennetään seuraavia seikkoja: i) ”sosiaalisen asuntotarjonnan” määritelmän laajentaminen, ii) käsitteen ”kohtuullinen voittomarginaali” määritelmän parantaminen ottaen huomioon eron tekeminen niihin yhteisötalouden yrityksiin, joiden taloudelliset marginaalit liittyvät sosiaaliseen tarkoitukseen, ja iii) käsite ”markkinoiden puutteellinen toiminta”.

1.6

ETSK toteaa ”kohtuullisen voittomarginaalin” käsitteestä, että olisi hyödyllistä, jos komissio määrittäisi kriteerit ja indikaattorit, joiden avulla talouden toimijalle sallittava voittomarginaali voitaisiin suhteuttaa sen kykyyn huolehtia yleisen edun mukaisista tarkoituksista ja luoda näin myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia.

2. Yleistä

2.1

Komissio tiivistää valmisteluasiakirjassaan Evaluation of the State subsidy rules for health and social services of general economic interest and of the SGEI de minimis Regulation vuodesta 2012 voimassa ollutta Almunia-pakettia koskevan arviointinsa tulokset.

2.2

Vuoden 2012 paketin päätavoitteina terveys- ja sosiaalipalvelujen osalta oli i) yksinkertaistaa soveltuvuuskriteereitä ja ii) vähentää niiden jäsenvaltioiden hallinnollista taakkaa, jotka ovat valmiita maksamaan oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin korvauksia yrityksille, joille on uskottu yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tarjoaminen haavoittuvassa asemassa oleville väestöryhmille.

2.3

Komission arvioinnissa pyritään siis selvittämään, missä määrin terveys- ja sosiaalipalveluihin sovellettavat säännöt ovat saavuttaneet tavoitteensa ja ovatko kyseiset säännöt edelleen asianmukaisia nykyisessä sosiaalisessa ja taloudellisessa toimintaympäristössä.

2.4

Komissio on tutkinut arvioinnissaan yksityiskohtaisesti terveys- ja sosiaalipalveluihin kymmenen viime vuoden aikana sovellettujen yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevien sääntöjen vaikuttavuutta, tehokkuutta, johdonmukaisuutta ja eurooppalaista lisäarvoa. Tarkoituksena on ymmärtää konkreettisia ongelmia, joita jäsenvaltiot ovat tähän mennessä kohdanneet pannessaan täytäntöön yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevia sääntöjä. Arvioinnissa on myös pyritty selvittämään, miten yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyville palveluille myönnettyä vähämerkityksistä tukea koskevaa asetusta on sovellettu.

2.5

Komission analyysista ilmenee, että yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskeva vuoden 2012 paketti on ollut varsin tehokas selkeyttämisen ja yksinkertaistamisen kannalta, koska sillä on yksinkertaistettu yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevaa vuoden 2005 pakettia ottamalla käyttöön esimerkiksi yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyville palveluille myönnettyä vähämerkityksistä tukea koskeva asetus. Siinä on myös selvennetty ja tarkennettu tiettyjä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevien sääntöjen soveltamisen kannalta merkityksellisiä peruskäsitteitä.

2.6

Arvioinnista ilmenee kuitenkin, että parantamisen varaa on edelleen. Etenkin olisi selvennettävä tiettyjä keskeisiä käsitteitä, jotka liittyvät sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan että yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevan lainsäädäntökehyksen soveltamiseen, kuten i) taloudellinen / muu kuin taloudellinen toiminta, ii) vaikutus kauppaan, iii) kohtuullinen voitto, iv) markkinoiden puutteellinen toiminta ja v) sosiaalinen asuntotarjonta. Arvioinnissa tuodaan myös esiin mahdollisuus korottaa yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviin palveluihin tällä hetkellä sovellettavan vähämerkityksisen tuen enimmäismäärää ja sidosryhmien laaja yksimielisyys tältä osin.

2.7

Tehokkuuden osalta arvioinnista ilmenee, että yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyville palveluille myönnettyä vähämerkityksistä tukea koskevalla asetuksella ja vuonna 2012 täytäntöön pannulla yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevan päätöksen muutoksella on kyetty vähentämään viranomaisten hallinnollista taakkaa, vaikka tätä taakkaa voitaisiinkin keventää edelleen. Muu kerätty näyttö viittaa siihen, että yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevissa säännöissä asetettujen vaatimusten noudattamiseen liittyviä kustannuksia olisi alennettava.

2.8

Johdonmukaisuuden osalta arvioinnissa todetaan, että yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevassa vuoden 2012 paketissa vahvistetut valtiontukisäännöt ovat sinällään johdonmukaiset ja että niillä voidaan varmistaa jäsenvaltioiden ja komission välinen parempi tehtävänjako. Tämä tuo eurooppalaista lisäarvoa, jonka sekä julkiset että yksityiset sidosryhmät ovat laajalti tunnustaneet.

2.9

Yleisesti ottaen vallitsee yksimielisyys siitä, että yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevalla vuoden 2012 paketilla on onnistuttu takaamaan vakaa oikeudellinen ympäristö jäsenvaltioille ja että sen avulla voidaan vastata EU:ssa oleviin tarpeisiin. Covid-19-kriisin ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vaikutuksia ja epävarmuustekijöitä ei kuitenkaan ole voitu vielä täysin arvioida, ja joitakin lisäparannuksia voitaisiin tehdä tulevaisuudessa.

2.10

EU:n hyvinvointi- ja terveydensuojelujärjestelmät olisi ensisijaisesti taattava ja niitä olisi tuettava riittävin julkisin investoinnein, joita täydentämässä ovat yhä suuremmassa roolissa yksityiset talouden toimijat ja yhteisötalouden tahot. Kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoamiseen osallistuvien niin julkisten kuin yksityistenkin tahojen olisi noudatettava asianmukaisia vaatimuksia ja kriteerejä, joiden avulla sovitetaan yhteen kilpailu ja yleisen taloudellisen edun mukaiset tavoitteet.

3. Erityistä

3.1

ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio on toteuttanut laajan kuulemisen ja sen jälkeisen arvioinnin tutkiessaan vuoden 2012 valtiontukisääntöjen vaikutusta ja nykyisiä seurauksia, jotta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista ja erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluista voidaan maksaa korvauksia.

3.2

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on ottanut huomioon komitean antaman oma-aloitteisen lausunnon ”Yleistä taloudellista etua koskevien terveys- ja sosiaalipalvelujen valtiontukisäännöt pandemian jälkeisessä skenaariossa – ajatuksia ja ehdotuksia komission suorittamasta arvioinnista vuoden 2012 lainsäädäntöpaketin muuttamiseksi” (4) sekä alueiden komitean samasta aiheesta antaman lausunnon.

3.3

ETSK on tyytyväinen komission 31. heinäkuuta 2019 ja 4. joulukuuta 2019 välillä järjestämään julkiseen kuulemiseen sekä kesäkuun 2020 ja toukokuun 2021 välisenä aikana laadittuun asiantuntijatutkimukseen. Osaltaan kyseisten kuulemisten ansiosta arviointiprosessi oli luonteeltaan avoimempi ja demokraattisempi, vaikka tutkittava aihe oli luonteeltaan erittäin tekninen.

3.4

ETSK painottaa jälleen, että yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviin palveluihin sovellettavat valtiontukisäännöt vahvistavan vuoden 2012 paketin avulla ajantasaistettiin ja yksinkertaistettiin aiempia sääntöjä vuodelta 2005. Tämän paketin mukainen sääntely olisikin säilytettävä tulevaisuudessa ja vain saatettava ajan tasalle tietyt seikat sekä pyrittävä edistämään yksinkertaistamista, selkeyttämistä ja oikeusvarmuutta.

3.5

ETSK toteaa, että komission päätöksessä 2012/21/EU (5) vahvistetun ja komission valmisteluasiakirjassaan arvioiman tiettyjä sosiaalipalveluja koskevan ilmoitusvaatimuksesta vapauttamisen kynnysarvon nostaminen on helpottanut yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien terveys- ja sosiaalialan palvelujen tarjoamista kansallisella tasolla. Se on vähentänyt viranomaisten hallinnollista taakkaa ja varmistanut lainsäädännön paremman ennakoitavuuden ja joustavuuden yritysten kannalta. Tällainen väljennys osoittaa käytännössä, että komissio pitää terveys- ja sosiaalipalveluja alaryhmänä, jolla on itsenäisiä piirteitä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen laajemmassa kehyksessä.

3.6

ETSK:n mielestä sosiaalisen asuntotarjonnan määritelmää voitaisiin hieman laajentaa. Nykyisen määritelmän mukaan ”tässä päätöksessä säädettyä vapautusta ilmoitusvaatimuksesta [olisi sovellettava] myös yrityksiin, jotka vastaavat sosiaalipalveluista, mukaan lukien sosiaalinen asuntotarjonta muita heikommassa asemassa oleville kansalaisille ja yhteiskuntaryhmille, jotka eivät vähäisen maksukykynsä vuoksi kykene hankkimaan asuntoa markkinaehdoin”. Määritelmään olisikin tärkeää sisällyttää myös henkilöt, joiden tilanne on vakava ja asianmukaisesti todennettavissa mutta jotka eivät tarkkaan ottaen ole muita heikommassa asemassa ja jotka eivät ole teknisesti maksukyvyttömiä tai vähäisen maksukyvyn tilanteessa, eli esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt, kuten perheväkivallan kohteeksi joutuneet naiset tai ikääntyneet henkilöt. Lisäksi asuntojen saatavuus on sosiaalisen osallisuuden keskeinen edellytys, ja nuorten tilanne Euroopassa oikeuttaisi julkiset investoinnit heille tarkoitettuihin asuntoihin.

3.7

ETSK toistaa kehotuksensa selventää käsitettä ”kohtuullinen voittomarginaali”, jonka yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tarjoajat voivat saada palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten korvaamisen lisäksi. ETSK yhtyy tässä alueiden komitean toteamukseen, jonka mukaan paikallis- ja alueviranomaisilla ei ole riittäviä valmiuksia määrittää viitekohtia kohtuullista voittoa varten. ”Kohtuullisen voittomarginaalin” käsitteen selventämisen lisäksi komissio voisi antaa asiasta lisäohjeita viranomaisten tueksi. ETSK korostaa, että paikallisviranomaisten kannalta on tärkeää, että asianomaiset säännöt ovat selkeästi ja helposti niiden saatavilla ja hallittavissa. Kohtuullista voittomarginaalia määritettäessä olisi arvioitava, miten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoamiseen osallistuva yritys on konkreettisesti edistänyt yleisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamista.

3.8

Komission arvioinnin mukaan tilannetta pahentaa vielä se, että tietyt jäsenvaltiot ilmoittivat, etteivät ne käsitteen monimutkaisuuden vuoksi anna yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tarjoajille mahdollisuutta saada kohtuullista voittoa osana niille maksettua korvausta.

3.9

ETSK katsoo, että ”kohtuullisen voittomarginaalin” määritelmässä olisi tehtävä ero niiden yhteisötalouden yritysten hyväksi, joiden on investoitava saamansa taloudelliset marginaalit uudelleen omaan sääntömääräiseen toimintaansa, mikä luo myönteistä taloudellista vaikutusta, jota olisi kannustettava ja tuettava.

3.10

ETSK korostaa, että yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevan vuoden 2012 paketin sääntöjen mukauttamiseksi tulevaisuudessa on otettava huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen tuorein oikeuskäytäntö liittyen taloudellisen toiminnan käsitteeseen. Komitea korostaa, etteivät terveys- ja sosiaalipalveluihin liittyvät tietyt toimet välttämättä ole luonteeltaan taloudellisia. Jos yritys harjoittaa samanaikaisesti sekä taloudellista että muuta kuin taloudellista toimintaa, erillinen ja selkeä kirjanpito on erittäin hyödyllinen väline avoimuuden varmistamiseksi ja ristiintukemisen välttämiseksi.

3.11

ETSK kiinnittää jälleen huomion siihen, että terveyspalvelut ja lähes kaikki sosiaalipalvelut järjestetään eri jäsenvaltioissa alueellisesti, maakunnallisesti tai jopa kunnallisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelujen käyttäjiä liikkuu maan eri alueiden ja maakuntien välillä hyvin vähän, mikä varsinkin sulkee pois uskottavan vaikutuksen jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

3.12

Komission yksiköt toteavat arvioinnissaan, että on lähtökohtaisesti vaikeaa sulkea pois kaikkien terveys- ja sosiaalipalvelujen vaikutusta kauppaan ja että tuen suhteellisen pieni määrä tai tuensaajayrityksen suhteellisen pieni koko ei lähtökohtaisesti tarkoita, ettei se vaikuttaisi jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Vaikka komission kanta on ymmärrettävä ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukainen, ETSK toteaa, että kilpailu ja valtioiden väliset investoinnit voitaisiin varmistaa antamalla terveys- ja sosiaalipalveluille vakaa rahoitus paikallistasolla ja mahdollistamalla samalla julkiset kannustimet syrjimättömästi yrityksille, jotka haluavat päästä tietyille markkinoille toisessa jäsenvaltiossa.

3.13

Monet sidosryhmät katsoivat, että vuoden 2012 pakettiin sisältyvän ”markkinoiden puutteellisen toiminnan” käsitteen selventäminen on helpottanut terveys- ja sosiaalipalveluihin sovellettavien yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen sääntöjen noudattamista ainakin osittain. ETSK toteaa tässä yhteydessä, että markkinoiden puutteellinen toiminta voidaan havaita paitsi silloin, kun tiettyä palvelua ei tarjota markkinoilla, myös ja ennen kaikkea silloin, kun markkinat eivät kykene tarjoamaan riittävää laatua eivätkä palvelun oikeudenmukaista ja kohtuuhintaista saatavuutta kaikille, mikä vaikuttaa kielteisesti sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin.

3.14

ETSK kannattaa komission kuulemien sidosryhmien enemmistön näkemystä siitä, että asetuksessa (EU) N:o 360/2012 vahvistettu nykyinen 500 000 euron enimmäismäärä ei riitä kattamaan yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tuottamisen edellyttämiä nykyisiä rahoitustarpeita, koska vähämerkityksisen tuen enimmäismäärä vaikuttaa monissa tapauksissa olevan helposti saavutettavissa, kun keskimääräinen valtiontuen määrä on kasvanut huomattavasti vuodesta 2012 lähtien. Tämä enimmäismäärä voitaisiin asettaa korkeammaksikin, kun on kyse tahoista, jotka ovat omien toimintasääntöjensä ja lainsäädännön mukaisesti velvoitettuja investoimaan saamansa tulot sosiaalisen tavoitteensa mukaiseen toimintaan. Tämä on esimerkiksi yhteisötalouden yritysten tilanne (6).

3.15

ETSK tähdentää covid-19-pandemian vaikutusta sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä inflaation vaikutusta. Inflaatio on kiihtynyt valtavasti kolmen viime vuoden aikana. Kun otetaan huomioon terveys- ja sosiaalipalvelujen strateginen rooli koko unionissa, vähämerkityksisen tuen enimmäismäärän korottaminen mahdollisesti jopa äskettäin ehdotettua suuremmaksi ja asetuksen (EU) N:o 1407/2013 mukauttaminen olisikin perusteltua. Tätä olisi harkittava vakavasti, vaikka asetuksen (EU) N:o 1407/2013 mukainen tavanomainen enimmäismäärä oli voimassa pidemmän aikaa.

3.16

ETSK toteaa, että vähämerkityksisen tuen korottaminen nykyisestä 500 000 euron enimmäismäärästä kolmen varainhoitovuoden aikana tarjoaisi oikeusvarmuutta toimijoille sekä paikallishallintotahoille ja viranomaisille, jotka ovat valmiita tukemaan sosiaalista ja terveydenhoitoinfrastruktuuria. Monissa jäsenvaltioissa terveydenhoidon saatavuuden tila on huolestuttava, ja komission on tuettava niiden jäsenvaltioiden toimia, jotka haluavat investoida kyseiselle alalle.

3.17

Kuten lausunnossa ”Yhteisötalouden toimintasuunnitelma” (7) todetaan, ETSK tähdentää yhteisötalouden merkitystä terveys- ja sosiaalipalveluille. Yhteisötalouden toimintaa olisi tuettava selventämällä saatavuusvaatimuksia yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen alalla sekä tukimäärää, joka on valtiontuen puitteissa käytettävissä yhteisötalouden yritysten hyväksi.

3.18

ETSK huomauttaa, että covid-19-pandemian ja Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vaikutuksia yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevaan vuoden 2012 pakettiin ei ole analysoitu kattavasti komission valmisteluasiakirjassa, mutta ne on otettu tarvittaessa huomioon. Tässä yhteydessä on syytä panna merkille, että niin covid-19-pandemia kuin hyökkäys Ukrainaan ovat tehneet terveys- ja sosiaalipalveluista entistäkin merkityksellisempiä ja tärkeämpiä (8) ja että ne ovat vaikuttaneet vakavasti kyseisten palvelujen tarjontaan osallistuvien toimijoiden tehtäviin ja toimintaan. Lainsäädäntökehys, jonka avulla voidaan varmistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen vakaa, tehokas ja yksinkertaistettu julkinen rahoitus, on näin ollen entistäkin tärkeämpi.

3.19

ETSK panee lisäksi merkille, että Euroopan komissio on äskettäin alkanut työstää joustavampaa ja tehokkaampaa lainsäädäntökehystä vihreän siirtymän rahoittamiseksi, jotta EU:n toimintapolitiikat voidaan mukauttaa asianmukaisesti Yhdysvalloissa hyväksyttyyn inflaationhillintälakiin. EU:n kansainvälinen kilpailukyky on varmasti hyvä syy mukauttaa nykyistä valtiontukilainsäädäntöä. Vastaavasti terveys- ja sosiaalipalveluja koskevien nykyisten sääntöjen mukauttaminen ja asianmukainen yksinkertaistaminen olisi yhtä perusteltua ja edistäisi varmasti parempaa palvelutarjontaa ihmisille, kun otetaan huomioon myös kasvavat avustustarpeet, kuten on tuotu esiin asiakirjoissa eurooppalaisesta hoito- ja hoivastrategiasta hoito- ja hoivapalvelujen tarjoajille ja vastaanottajille (9).

3.20

ETSK muistuttaa, että valtiontukien käyttöä terveys- ja sosiaalipalvelujen alalla on syytä seurata hyvin tarkasti, jotta näillä kriittisen tärkeillä aloilla toimivat talouden toimijat eivät syyllistyisi sääntöjenvastaisuuksiin tai väärinkäytöksiin.

Bryssel 27. huhtikuuta 2023.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Oliver RÖPKE

(1) EUVL C 429, 11.12.2020, s. 131

(2) Komission asetus (EU) N:o 360/2012, annettu 25 päivänä huhtikuuta 2012, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille myönnettävään vähämerkityksiseen tukeen (EUVL L 114, 26.4.2012, s. 8).

(3) Komission asetus (EU) N:o 1407/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen (EUVL L 352, 24.12.2013, s. 1).

(4) EUVL C 323, 26.8.2022, s. 8

(5) Komission päätös 2012/21/EU, annettu 20 päivänä joulukuuta 2011, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 106 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamisesta tietyille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille korvauksena julkisista palveluista myönnettävään valtiontukeen (EUVL L 7, 11.1.2012, s. 3).

(6) EUVL C 429, 11.12.2020, s. 131.

(7) EUVL C 323, 26.8.2022, s. 38.

(8) Tämä näkyi jäsenvaltioiden sosiaali- ja terveyspalvelumenojen kasvuna viime vuosina, mikä on tuotu esiin komission arvioinnissa.

(9) https://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=fi&catId=89&furtherNews=yes&newsId=10382

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 228

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	66. vuosikerta 29. kesäkuu 2023

Sisältö		Sivu
	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	LAUSUNNOT
	Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
	ETSK:n 578. täysistunto – uuden toimikauden avausistunto, 26.4.2023–27.4.2023
2023/C 228/01	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ETSK:n suositukset talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson perusteelliseksi uudistamiseksi (oma-aloitteinen lausunto)	1
2023/C 228/02	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Oikeus terveelliseen ympäristöön Euroopan unionissa erityisesti Ukrainan sodan yhteydessä (oma-aloitteinen lausunto)	10
2023/C 228/03	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”EU:n digitaalisen kilpailukyvyn parantaminen nykyisestä” (valmisteleva lausunto)	17
2023/C 228/04	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Sisämarkkinat 30 vuotta – miten sisämarkkinoiden toimintaa voitaisiin parantaa entisestään (valmisteleva lausunto)	22
2023/C 228/05	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Epävarma työ ja mielenterveys (puheenjohtajavaltio Espanjan pyytämä valmisteleva lausunto)	28
2023/C 228/06	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Työpaikkademokratia (puheenjohtajavaltio Espanjan pyytämä valmisteleva lausunto)	43
2023/C 228/07	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Sosiaalista epätasapainoa koskeva menettely (puheenjohtajavaltio Espanjan pyytämä valmisteleva lausunto)	58
2023/C 228/08	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Osaamisen ja taitojen kehittäminen vihreän ja digitaalisen siirtymän yhteydessä (puheenjohtajavaltio Ruotsin pyytämä valmisteleva lausunto)	64
2023/C 228/09	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta EU:n vammaiskortti (Euroopan komission pyytämä valmisteleva lausunto)	71
2023/C 228/10	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Metaversumin kaltaisia virtuaalimaailmoja koskeva aloite (Euroopan komission pyytämä valmisteleva lausunto)	76
2023/C 228/11	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Siirtyminen pitkän aikavälin kestävään liikennejärjestelmään (puheenjohtajavaltio Ruotsin pyytämä valmisteleva lausunto)	81

	III Valmistelevat säädökset
	Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
	ETSK:n 578. täysistunto – uuden toimikauden avausistunto, 26.4.2023–27.4.2023
2023/C 228/12	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus neuvoston suositukseksi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisesta Euroopan unionissa (COM(2023) 38 final – 2023/0012 (NLE)) ja aiheesta Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu vahvemmaksi Euroopan unionissa: koko potentiaali käyttöön oikeudenmukaisten siirtymien hallinnassa (COM(2023) 40 final)	87
2023/C 228/13	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi matkustajien ennakkotietojen (API-tiedot) keräämisestä ja siirtämisestä ulkorajavalvonnan tehostamiseksi ja helpottamiseksi, asetuksen (EU) 2019/817 ja asetuksen (EU) 2018/1726 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 2004/82/EY kumoamisesta (COM(2022) 729 final) ja Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi matkustajien ennakkotietojen keräämisestä ja siirtämisestä terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden ennalta estämistä, paljastamista ja tutkintaa sekä tällaisiin rikoksiin liittyviä syytetoimia varten sekä asetuksen (EU) 2019/818 muuttamisesta (COM(2022) 731 final)	97
2023/C 228/14	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi moottoriajoneuvojen ja moottorien sekä moottoriajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnästä niiden päästöjen ja akun kestävyyden osalta (Euro 7) sekä asetusten (EY) N:o 715/2007 ja (EY) N:o 595/2009 kumoamisesta (COM(2022) 586 final – 2022/0365(COD))	103
2023/C 228/15	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta annetun direktiivin 2011/36/EU muuttamisesta (COM(2022) 732 final – 2022/0426 (COD)) ja Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kertomus edistymisestä ihmiskaupan torjunnassa (neljäs kertomus) (COM(2022) 736 final)	108
2023/C 228/16	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi pakkauksista ja pakkausjätteistä, asetuksen (EU) 2019/1020 ja direktiivin (EU) 2019/904 muuttamisesta sekä direktiivin 94/62/EY kumoamisesta (COM(2022) 677 final – 2022/0396 (COD))	114
2023/C 228/17	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 muuttamisesta (COM(2022) 748 final – 2022/0432 (COD))	121
2023/C 228/18	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kohti vahvaa ja kestävää EU:n leväalaa (COM(2022) 592 final)	126
2023/C 228/19	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Biopohjaisia, biohajoavia ja kompostoituvia muoveja koskeva EU:n politiikkakehys (COM(2022) 682 final)	132
2023/C 228/20	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä, jotka on tarkoitus saattaa Pohjois-Irlannin markkinoille, koskevista erityissäännöistä (COM(2023) 122 final – 2023/0064 (COD))	141
2023/C 228/21	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi erityisistä säännöistä, jotka koskevat vähittäiskaupan tavaroiden, istutettaviksi tarkoitettujen kasvien, siemenperunoiden ja maa- tai metsätalouskäytössä olleiden koneiden ja ajoneuvojen tiettyjen lähetysten tuloa Pohjois-Irlantiin muista Yhdistyneen kuningaskunnan osista sekä tiettyjen lemmikkieläinten muita kuin kaupallisia siirtoja Pohjois-Irlantiin (COM(2023) 124 final – 2023/0062 (COD))	144
2023/C 228/22	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan väestö- ja asuntotilastoista, asetuksen (EY) N:o 862/2007 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 763/2008 ja (EU) N:o 1260/2013 kumoamisesta (COM(2023) 31 final – 2023/0008 (COD))	148
2023/C 228/23	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista Ehdotus neuvoston direktiiviksi direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta arvonlisäverosääntöjen mukauttamiseksi digiaikaan (COM(2022) 701 final – 2022/0407 (CNS)) ja Ehdotus neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 904/2010 muuttamisesta digiajan edellyttämien alv-alan hallinnollista yhteistyötä koskevien järjestelyjen osalta (COM(2022) 703 final – 2022/0409 (CNS))	149
2023/C 228/24	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi liikenneturvallisuuteen liittyviä liikennerikkomuksia koskevan rajat ylittävän tietojenvaihdon helpottamisesta annetun direktiivin (EU) 2015/413 muuttamisesta (COM(2023) 126 final)	154
2023/C 228/25	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Komission yksiköiden valmisteluasiakirja –Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviin terveys- ja sosiaalipalveluihin sovellettavien valtiontukisääntöjen ja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyville palveluille myönnettyä vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen arviointi (SWD(2022) 388 final)	155

Lausuntopyyntö	Euroopan unionin neuvosto, 15.2.2023
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 338 artiklan 1 kohta ja 304 artikla
Vastaava jaosto	talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus
Hyväksyminen täysistunnossa	27.4.2023
Täysistunnon numero	578
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	142/0/1

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 16.3.2023 Euroopan unionin neuvosto, 23.3.2023
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 91 artiklan 1 kohta ja 304 artikla
Vastaava jaosto	liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta
Hyväksyminen täysistunnossa	27.4.2023
Täysistunnon numero	578
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	133/0/0