|
ISSN 1977-1053 |
||
|
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 199 |
|
|
||
|
Suomenkielinen laitos |
Tiedonantoja ja ilmoituksia |
66. vuosikerta |
|
Sisältö |
Sivu |
|
|
|
II Tiedonannot |
|
|
|
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT |
|
|
|
Euroopan komissio |
|
|
2023/C 199/01 |
Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.11099 – CINVEN / MBCC DIVESTMENT BUSINESS) ( 1 ) |
|
|
IV Tiedotteet |
|
|
|
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET |
|
|
|
Neuvosto |
|
|
2023/C 199/02 |
||
|
|
Euroopan komissio |
|
|
2023/C 199/03 |
||
|
|
Euroopan tietosuojavaltuutettu |
|
|
2023/C 199/04 |
||
|
2023/C 199/05 |
||
|
2023/C 199/06 |
||
|
2023/C 199/07 |
|
|
V Ilmoitukset |
|
|
|
MUUT SÄÄDÖKSET |
|
|
|
Euroopan komissio |
|
|
2023/C 199/08 |
||
|
2023/C 199/09 |
|
|
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti. |
|
FI |
|
II Tiedonannot
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
Euroopan komissio
|
7.6.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 199/1 |
Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen
(Asia M.11099 – CINVEN / MBCC DIVESTMENT BUSINESS)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2023/C 199/01)
Komissio päätti 20. huhtikuuta 2023 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla
|
— |
komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot, |
|
— |
sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32023M11099. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta. |
IV Tiedotteet
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
Neuvosto
|
7.6.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 199/2 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS,
annettu 1 päivänä kesäkuuta 2023,
työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean jäsenen nimittämisestä Irlannin osalta
(2023/C 199/02)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean perustamisesta 22 päivänä heinäkuuta 2003 tehdyn neuvoston päätöksen (1) ja erityisesti sen 3 artiklan,
ottaa huomioon jäsenvaltioiden hallitusten neuvostolle esittämät ehdokasluettelot,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Neuvosto nimitti 24 päivänä helmikuuta 2022 annetulla päätöksellä (2) työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean varsinaiset jäsenet ja varajäsenet 1 päivänä maaliskuuta 2022 alkavaksi ja 28 päivänä helmikuuta 2025 päättyväksi toimikaudeksi. |
|
(2) |
Irlannin hallitus on nimennyt ehdokkaan avoinna olevaan paikkaan, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Nimitetään seuraava henkilö työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean jäseneksi 28 päivänä helmikuuta 2025 päättyväksi toimikaudeksi:
I HALLITUSTEN EDUSTAJAT TYÖNTEKIJÄJÄRJESTÖJEN EDUSTAJAT
|
Maa |
Jäsen |
|
Irlanti |
Adrienne DUFF |
2 artikla
Neuvosto nimittää myöhemmin varsinaiset jäsenet ja varajäsenet, joita ei ole vielä nimetty.
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.
Tehty Luxemburgissa 1 päivänä kesäkuuta 2023.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
A. CARLSON
(1) EUVL C 218, 13.9.2003, s. 1.
(2) Neuvoston päätös, annettu 24 päivänä helmikuuta 2022, työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean varsinaisten jäsenten ja varajäsenten nimittämisestä (EUVL C 92, 25.2.2022, s. 1).
Euroopan komissio
|
7.6.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 199/4 |
Euron kurssi (1)
6. kesäkuuta 2023
(2023/C 199/03)
1 euro =
|
|
Rahayksikkö |
Kurssi |
|
USD |
Yhdysvaltain dollaria |
1,0683 |
|
JPY |
Japanin jeniä |
149,09 |
|
DKK |
Tanskan kruunua |
7,4494 |
|
GBP |
Englannin puntaa |
0,86103 |
|
SEK |
Ruotsin kruunua |
11,6215 |
|
CHF |
Sveitsin frangia |
0,9698 |
|
ISK |
Islannin kruunua |
151,10 |
|
NOK |
Norjan kruunua |
11,8775 |
|
BGN |
Bulgarian leviä |
1,9558 |
|
CZK |
Tšekin korunaa |
23,520 |
|
HUF |
Unkarin forinttia |
368,63 |
|
PLN |
Puolan zlotya |
4,4915 |
|
RON |
Romanian leuta |
4,9592 |
|
TRY |
Turkin liiraa |
22,9762 |
|
AUD |
Australian dollaria |
1,6038 |
|
CAD |
Kanadan dollaria |
1,4342 |
|
HKD |
Hongkongin dollaria |
8,3777 |
|
NZD |
Uuden-Seelannin dollaria |
1,7579 |
|
SGD |
Singaporen dollaria |
1,4411 |
|
KRW |
Etelä-Korean wonia |
1 388,93 |
|
ZAR |
Etelä-Afrikan randia |
20,5593 |
|
CNY |
Kiinan juan renminbiä |
7,6040 |
|
IDR |
Indonesian rupiaa |
15 891,22 |
|
MYR |
Malesian ringgitiä |
4,9222 |
|
PHP |
Filippiinien pesoa |
60,064 |
|
RUB |
Venäjän ruplaa |
|
|
THB |
Thaimaan bahtia |
37,161 |
|
BRL |
Brasilian realia |
5,2538 |
|
MXN |
Meksikon pesoa |
18,6436 |
|
INR |
Intian rupiaa |
88,2295 |
(1) Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.
Euroopan tietosuojavaltuutettu
|
7.6.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 199/5 |
Tiivistelmä Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunnosta, joka koskee ehdotusta neuvoston direktiiviksi hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annetun neuvoston direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta
(2023/C 199/04)
(Koko lausunto on luettavissa englanniksi, ranskaksi ja saksaksi Euroopan tietosuojavaltuutetun verkkosivustolla https://edps.europa.eu)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus tietosuojavaltuutettu esittää tässä asetuksen (EU) 2018/1725 (1) 42 artiklan 1 kohdan nojalla annetussa lausunnossa suosituksia, jotka koskevat ehdotusta neuvoston direktiiviksi hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annetun neuvoston direktiivin 2011/16/EU 15 päivänä helmikuuta 2011 muuttamisesta yksityisyyden suojaa ja henkilötietojen suojaa koskevien perusoikeuksien osalta (2), jäljempänä ’ehdotus’.
Tietosuojavaltuutettu suhtautuu myönteisesti ehdotuksen tavoitteisiin, erityisesti sen varmistamiseen, että veroviranomaisilla on käytettävissään tiedot, joita ne tarvitsevat tehtäviensä tehokkaaseen hoitamiseen, sekä direktiivin 2011/16/EU säännösten noudattamisen vahvistamiseen yleisesti. Tätä taustaa vasten Euroopan tietosuojavaltuutettu antaa useita suosituksia, joilla pyritään varmistamaan, että ehdotus on täysin sovellettavan tietosuojaa koskevan oikeudellisen kehyksen mukainen.
Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi sallia henkilötietojen uudelleenkäytön muuhun tarkoitukseen vain, jos se perustuu unionin tai jäsenvaltion lainsäädäntöön, jonka nojalla jatkokäsittely on laillisesti sallittu ja se on välttämätön ja oikeasuhteinen toimenpide demokraattisessa yhteiskunnassa yleisen tietosuoja-asetuksen 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden turvaamiseksi. Euroopan tietosuojavaltuutettu katsoo, että yhdenmukaisuuden ja oikeusvarmuuden lisäämiseksi ehdotuksessa olisi esitettävä (tyhjentävä) luettelo tarkoituksista, joita varten henkilötietoja voidaan käyttää uudelleen.
Siltä osin kuin on kyse komission pääsystä verotuksen alan hallinnollista yhteistyötä koskevaan keskusrekisteriin tallennettuihin tietoihin, Euroopan tietosuojavaltuutettu suosittelee selventämään, mitkä direktiivin mukaiset komission erityiset velvoitteet oikeuttavat pääsyn keskusrekisteriin tallennettuihin tietoihin, ja täsmentämään selkeästi tällaisen pääsyn tarkoitus.
Euroopan tietosuojavaltuutettu on periaatteensa mukaisesti tyytyväinen siihen, että ehdotuksen tarkoituksena on selventää edelleen jäsenvaltioiden ja komission tehtäviä ja vastuita tietosuojalainsäädännön mukaisesti. Samalla tietosuojavaltuutettu toteaa, että direktiivin 2011/16/EU 25 artiklan 3 kohdassa (sekä nykymuodossaan että ehdotuksella muutettuna) määritellään jäsenvaltioiden ja komission roolit horisontaalisesti tietosuojalainsäädännön kannalta. Tarpeettoman päällekkäisyyden välttämiseksi Euroopan tietosuojavaltuutettu suosittelee, että poistetaan 8 ad artiklan 10 kohdan kaksi viimeistä virkettä, jotka sisältyvät ehdotuksen 1 artiklan 6 kohtaan. Mitä tulee 25 artiklan 3 kohtaan, sellaisena kuin se on muutettuna ehdotuksella, Euroopan tietosuojavaltuutettu suosittelee ilmoittamaan selkeästi, missä tapauksissa tietojen käsittelyyn osallistuvat tahot katsotaan rekisterinpitäjäksi (yksinään) ja milloin niitä pidetään yhteisrekisterinpitäjänä.
Lopuksi tietosuojavaltuutettu katsoo, että ehdotuksessa olisi säädettävä vähimmäissäilytysajan lisäksi myös enimmäissäilytysajasta. Lisäksi ehdotuksessa olisi täsmennettävä, että tietojenvaihdon kautta saadut tiedot on poistettava tietojen enimmäissäilytysajan jälkeen tai aikaisemmin, jos niitä ei enää tarvita.
1. JOHDANTO
|
1. |
Euroopan komissio antoi 8 päivänä joulukuuta 2022 ehdotuksen neuvoston direktiiviksi hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annetun neuvoston direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta 2011/16/EU muuttamisesta, jäljempänä ’ehdotus’ (3). |
|
2. |
Ehdotuksen tavoitteina on (4):
|
|
3. |
Euroopan tietosuojavaltuutettu on antanut tämän lausunnon vastaukseksi Euroopan komission 9. helmikuuta 2023 käynnistämään EU:n tietosuoja-asetuksen 42 artiklan 1 kohdan mukaiseen kuulemiseen. Euroopan tietosuojavaltuutettu pitää myönteisenä sitä, että ehdotuksen johdanto-osan 43 kappaleessa viitataan kyseiseen kuulemiseen. Tietosuojavaltuutettu panee myös tyytyväisenä merkille, että häntä kuultiin epävirallisesti jo aiemmin EU:n tietosuoja-asetuksen johdanto-osan 60 kappaleen mukaisesti. |
4. LOPUKSI
|
32. |
Edellä esitetyn perusteella Euroopan tietosuojavaltuutettu suosittelee:
|
Bryssel, 3. huhtikuuta 2023
Wojciech Rafał WIEWIÓROWSKI
(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).
(2) Neuvoston direktiivi 2011/16/EU, annettu 15 päivänä helmikuuta 2011, hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta (EUVL L 64, 11.3.2011, s. 1).
(3) COM(2022) 707 final.
(4) COM(2022) 707 final, s. 1.
|
7.6.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 199/7 |
Tiivistelmä Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunnosta, joka koskee neuvotteluvaltuutusta kansainvälisen sopimuksen tekemiseksi Europolin ja Ecuadorin lainvalvontaviranomaisten välistä henkilötietojen vaihtoa varten
(2023/C 199/05)
(Koko lausunto on luettavissa englanniksi, ranskaksi ja saksaksi Euroopan tietosuojavaltuutetun verkkosivustolla https://edps.europa.eu)
Euroopan komissio antoi 22. helmikuuta 2023 suosituksen neuvoston päätökseksi valtuutuksesta aloittaa neuvottelut Euroopan unionin ja Ecuadorin tasavallan välisestä sopimuksesta, joka koskee henkilötietojen vaihtoa Europolin ja vakavan rikollisuuden ja terrorismin torjunnasta vastaavien Ecuadorin tasavallan toimivaltaisten viranomaisten välillä.
Ehdotuksen tavoitteena on aloittaa neuvottelut Ecuadorin tasavallan kanssa sellaisen kansainvälisen sopimuksen allekirjoittamiseksi ja tekemiseksi, jolla mahdollistetaan henkilötietojen vaihto Europolin ja vakavan rikollisuuden ja terrorismin torjunnasta vastaavien Ecuadorin viranomaisten välillä. Ehdotuksen liitteessä määritetään neuvoston neuvotteluohjeet Euroopan komissiolle eli tavoitteet, jotka komission olisi pyrittävä EU:n puolesta neuvotteluissa saavuttamaan.
Sellaisten henkilötietojen siirroilla, joita kerätään rikostutkinnassa ja joita Europol sitten käsittelee rikostiedustelutietojen tuottamiseksi, on todennäköisesti merkittävä vaikutus asianomaisten ihmisten elämään. Siksi kansainvälisessä sopimuksessa on varmistettava, että vakavan rikollisuuden ja terrorismin torjunnan yhteydessä oikeutta yksityisyyteen ja tietosuojaan rajoitetaan vain, kun se on ehdottoman välttämätöntä.
Euroopan tietosuojavaltuutettu panee tyytyväisenä merkille, että komissio on tähän mennessä vahvistanut muun muassa useiden Euroopan tietosuojavaltuutetun aikaisemmissa lausunnoissa esitettyjen suositusten perusteella hyvin jäsennellyt tavoitteet (neuvotteluohjeet), joihin sisältyy tietosuojan perusperiaatteita. Komissio pyrkii saavuttamaan nämä tavoitteet EU:n puolesta kansainvälisissä neuvotteluissa, joiden tarkoituksena on tehdä sopimuksia henkilötietojen vaihdosta Europolin ja kolmansien maiden lainvalvontaviranomaisten välillä.
Näin ollen tässä lausunnossa annettavien suositusten tarkoituksena on selkeyttää ja tarvittaessa kehittää tulevan EU:n ja Ecuadorin välisen sopimuksen henkilötietojen suojaa koskevia suoja- ja valvontatoimia. Tässä yhteydessä Euroopan tietosuojavaltuutettu suosittelee, että tulevassa sopimuksessa vahvistetaan nimenomaisesti luettelo rikoksista, joiden osalta henkilötietoja voidaan vaihtaa, ja että siinä määrätään siirrettyjen henkilötietojen säilytystarpeen määräajoin tapahtuvasta tarkastuksesta sekä muista asianmukaisista toimenpiteistä, joilla varmistetaan, että määräaikoja noudatetaan. Lisäksi suositellaan, että käyttöön otetaan lisätakeita erityisten tietoryhmien siirtämisen osalta ja varmistetaan, että automatisoituja päätöksiä ei tehdä sopimuksen nojalla vastaanotettujen tietojen perusteella ilman, että ihmiskäsittelijällä on mahdollisuus puuttua asiaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisella tavalla, ja että vahvistetaan selkeät ja yksityiskohtaiset säännöt tiedoista, jotka olisi annettava rekisteröityjen saataville.
Euroopan tietosuojavaltuutettu muistuttaa, että perusoikeuskirjan 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti riippumattoman viranomaisen suorittama valvonta on olennainen osa oikeutta henkilötietojen suojaan. Sen vuoksi Euroopan tietosuojavaltuutettu suosittelee, että komissio kiinnittää neuvottelujen aikana erityistä huomiota sellaisten tietosuojasta vastaavien riippumattomien julkisten elinten suorittamaan valvontaan, joilla on tehokkaat valtuudet suhteessa Ecuadorin tasavallan lainvalvontaviranomaisiin ja muihin toimivaltaisiin viranomaisiin, jotka käyttävät siirrettyjä henkilötietoja. Sopimuksen asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi Euroopan tietosuojavaltuutettu ehdottaa lisäksi, että osapuolet vaihtavat säännöllisesti tietoja rekisteröityjen oikeuksien käytöstä sekä merkityksellisiä tietoja sopimuksen soveltamiseen liittyvien valvonta- ja muutoksenhakumekanismien käytöstä.
1. JOHDANTO
|
1. |
Euroopan komissio antoi 22. helmikuuta 2023 suosituksen neuvoston päätökseksi luvan antamisesta neuvottelujen aloittamiseen Euroopan unionin ja Ecuadorin tasavallan välisestä sopimuksesta, joka koskee henkilötietojen vaihtoa Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) ja vakavan rikollisuuden ja terrorismin torjunnasta vastaavien Ecuadorin toimivaltaisten viranomaisten välillä (1), jäljempänä ’ehdotus’. Ehdotukseen sisältyy sitä koskeva liite. |
|
2. |
Ehdotuksen tavoitteena on aloittaa neuvottelut Ecuadorin tasavallan kanssa sellaisen kansainvälisen sopimuksen allekirjoittamiseksi ja tekemiseksi, jolla mahdollistetaan henkilötietojen vaihto Europolin ja vakavan rikollisuuden ja terrorismin torjunnasta vastaavien Ecuadorin viranomaisten välillä. Ehdotuksen liitteessä määritetään neuvoston neuvotteluohjeet Euroopan komissiolle eli tavoitteet, jotka komission olisi pyrittävä EU:n puolesta neuvotteluissa saavuttamaan. |
|
3. |
Ehdotuksen perusteluissa komissio arvioi, että Latinalaisen Amerikan järjestäytyneet rikollisryhmät aiheuttavat vakavan uhan EU:n sisäiselle turvallisuudelle, koska niiden toiminta liittyy yhä useammin unionissa tehtäviin rikoksiin, erityisesti huumekaupan alalla (2). Europolin vuonna 2021 tekemässä vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevassa EU:n uhkakuva-arviossa (SOCTA) korostetaan, että Latinalaisesta Amerikasta salakuljetetaan EU:hun ennennäkemättömiä määriä laittomia huumausaineita. Niiden tuottamat monen miljardin euron tuotot käytetään monenlaisten (kansainvälisten ja EU:hun sijoittautuneiden) rikollisjärjestöjen rahoittamiseen ja oikeusvaltioperiaatteen heikentämiseen EU:ssa (3). |
|
4. |
Suurin osa EU:ssa takavarikoiduista huumeista kuljetetaan meriteitse, pääasiassa merikonteissa (4), ja ne lähetetään EU:hun suoraan tuotantomaista sekä niiden naapurimaista Latinalaisessa Amerikassa, myös Ecuadorin tasavallasta (5). Satamissa Euroopassa ja muualla, joista Eurooppaan suuntaavaa rahtia lähtee, takavarikoidun kokaiinin määrän perusteella Ecuador oli yksi merkittävimmistä kokaiinin lähtöpaikoista vuonna 2020 (takavarikoitu määrä noin 67,5 tonnia), kuten on ollut jo joidenkin vuosien ajan (6). |
|
5. |
Ohjelma-asiakirjassaan vuosille 2022–2024 Europol on todennut, että muun muassa huumeiden kasvava kysyntä ja EU:hun suuntautuvan huumekaupan lisääntyneet reitit ovat peruste tehostetulle yhteistyölle Latinalaisen Amerikan maiden kanssa (7). Ecuadorin tasavalta sisällytettiinkin joulukuussa 2022 Europolin luetteloon ensisijaisista kumppaneista, joiden kanssa virasto voi sopia työjärjestelyistä. Samoin Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA) on todennut Ecuadorin keskeiseksi kansainväliseksi kumppaniksi kokaiinin maailmanlaajuisen tarjonnan vähentämisessä (8). |
|
6. |
Euroopan tietosuojavaltuutettu on antanut tämän lausunnon vastaukseksi Euroopan komission 22. helmikuuta 2023 käynnistämään EU:n tietosuoja-asetuksen 42 artiklan 1 kohdan mukaiseen kuulemiseen. Euroopan tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen siihen, että häntä on kuultu ehdotuksesta, ja odottaa, että viittaus tähän lausuntoon sisällytetään neuvoston päätöksen johdanto-osaan. Lisäksi tietosuojavaltuutettu suhtautuu myönteisesti ehdotuksen johdanto-osan 4 kappaleessa olevaan viittaukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/794, jäljempänä (9)”Europol-asetus”, johdanto-osan 35 kappaleeseen, jonka mukaan komission olisi voitava kuulla Euroopan tietosuojavaltuutettua myös sopimusta koskevien neuvottelujen aikana ja joka tapauksessa ennen sopimuksen tekemistä. |
11. LOPUKSI
|
38. |
Edellä esitetyn nojalla Euroopan tietosuojavaltuutettu suosittelee
|
Bryssel, 19. huhtikuuta 2023.
Wojciech Rafał WIEWIÓROWSKI
(1) COM(2023) 97 final.
(2) Ks. ehdotuksen sivu 2.
(3) Vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva Euroopan unionin uhkakuva-arvio: A corrupting influence: The infiltration and undermining of Europe’s economy and society by organised crime.
(4) Europol and the global cocaine trade, saatavilla osoitteessa https://www.emcdda.europa.eu/publications/eu-drug-markets/cocaine/europe-and-global-cocaine-trade_en
(5) Europol and the global cocaine trade, saatavilla osoitteessa https://www.emcdda.europa.eu/publications/eu-drug-markets/cocaine/europe-and-global-cocaine-trade_en
(6) EU:n huumemarkkinat: kokaiini s. 24, saatavilla kertomuksessa EU Drug Market: Cocaine | www.emcdda.europa.eu
(7) Europolin ohjelma-asiakirja 2022–2024, s. 150.
(8) EU:n huumemarkkinat: kokaiini, saatavilla kertomuksessa EU Drug Market: Cocaine, www.emcdda.europa.eu.
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 135, 24.5.2016, s. 53).
|
7.6.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 199/10 |
Tiivistelmä Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunnosta, joka koskee neuvotteluvaltuutusta kansainvälisen sopimuksen tekemiseksi henkilötietojen vaihdosta Europolin ja Brasilian lainvalvontaviranomaisten välillä
(2023/C 199/06)
(Koko lausunto on luettavissa englanniksi, ranskaksi ja saksaksi Euroopan tietosuojavaltuutetun verkkosivustolla https://edps.europa.eu)
Euroopan komissio antoi 22. helmikuuta 2023 suosituksen neuvoston päätökseksi valtuutuksesta aloittaa neuvottelut Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan välisestä sopimuksesta, joka koskee henkilötietojen vaihtoa Europolin ja vakavan rikollisuuden ja terrorismin torjunnasta vastaavien Brasilian toimivaltaisten viranomaisten välillä
Suosituksen tavoitteena on aloittaa neuvottelut Brasilian kanssa sellaisen kansainvälisen sopimuksen allekirjoittamiseksi ja tekemiseksi, jolla mahdollistetaan henkilötietojen vaihto Europolin ja vakavan rikollisuuden ja terrorismin torjunnasta vastaavien Brasilian viranomaisten välillä. Suosituksen liitteessä määritetään neuvoston neuvotteluohjeet Euroopan komissiolle eli tavoitteet, jotka komission olisi pyrittävä EU:n puolesta neuvotteluissa saavuttamaan.
Sellaisten henkilötietojen siirroilla, joita kerätään rikostutkinnassa ja joita Europol myöhemmin käsittelee rikostiedustelutietojen tuottamiseksi, on todennäköisesti merkittävä vaikutus asianomaisten ihmisten elämään. Siksi kansainvälisessä sopimuksessa on varmistettava, että vakavan rikollisuuden ja terrorismin torjunnan yhteydessä oikeutta yksityisyyteen ja tietosuojaan rajoitetaan vain, kun se on ehdottoman välttämätöntä.
Euroopan tietosuojavaltuutettu panee tyytyväisenä merkille, että komissio on tähän mennessä vahvistanut muun muassa useiden Euroopan tietosuojavaltuutetun aikaisemmissa lausunnoissa esitettyjen suositusten perusteella hyvin jäsennellyt tavoitteet (neuvotteluohjeet), joihin sisältyy tietosuojan perusperiaatteita. Komissio pyrkii saavuttamaan nämä tavoitteet EU:n puolesta kansainvälisissä neuvotteluissa, joiden tarkoituksena on tehdä sopimuksia henkilötietojen vaihdosta Europolin ja kolmansien maiden lainvalvontaviranomaisten välillä.
Näin ollen tässä lausunnossa annettavien suositusten tarkoituksena on selkeyttää ja tarvittaessa kehittää tulevan EU:n ja Brasilian välisen sopimuksen henkilötietojen suojaa koskevia suoja- ja valvontatoimia. Tässä yhteydessä Euroopan tietosuojavaltuutettu suosittelee, että tulevassa sopimuksessa vahvistetaan nimenomaisesti luettelo rikoksista, joita koskevia henkilötietoja voidaan vaihtaa; määrätään siirrettyjen henkilötietojen säilytystarpeen määräajoin tapahtuvasta uudelleentarkastelusta sekä muista asianmukaisista toimenpiteistä, joilla varmistetaan, että määräaikoja noudatetaan; otetaan käyttöön erityisten henkilötietoryhmien siirtämistä koskevia lisäsuojatoimia; varmistetaan, että päätöksiä ei tehdä sopimuksen nojalla vastaanotettujen tietojen perusteella automatisoidusti ilman, että ihmiskäsittelijällä on mahdollisuus vaikuttaa päätökseen tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisella tavalla; vahvistetaan selkeät ja yksityiskohtaiset säännöt tiedoista, jotka on annettava rekisteröityjen saataville.
Euroopan tietosuojavaltuutettu muistuttaa, että perusoikeuskirjan 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti riippumattoman viranomaisen suorittama valvonta on olennainen osa oikeutta henkilötietojen suojaan. Tässä yhteydessä Euroopan tietosuojavaltuutettu panee tyytyväisenä merkille, että Brasiliassa on hiljattain perustettu riippumaton tietosuojaviranomainen, Brasilian tietosuojavalvontaviranomainen (Autoridade Nacional de Proteção de Dados – ANPD). Sopimuksen asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi Euroopan tietosuojavaltuutettu ehdottaa lisäksi, että osapuolet vaihtavat säännöllisesti tietoja rekisteröityjen oikeuksien käytöstä sekä aiheellisia tietoja sopimuksen soveltamiseen liittyvien valvonta- ja muutoksenhakumekanismien käytöstä.
1. JOHDANTO
|
1. |
Euroopan komissio antoi 9. maaliskuuta 2023 suosituksen neuvoston päätökseksi valtuutuksesta aloittaa neuvottelut Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan välisestä sopimuksesta, joka koskee henkilötietojen vaihtoa Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) ja vakavan rikollisuuden ja terrorismin torjunnasta vastaavien Brasilian toimivaltaisten viranomaisten välillä (1), jäljempänä ’suositus’. Suositukseen sisältyy sitä koskeva liite. |
|
2. |
Suosituksen tavoitteena on aloittaa neuvottelut Brasilian liittotasavallan, jäljempänä ’Brasilia’ kanssa sellaisen kansainvälisen sopimuksen allekirjoittamiseksi ja tekemiseksi, jolla mahdollistetaan henkilötietojen vaihto Europolin ja vakavan rikollisuuden ja terrorismin torjunnasta vastaavien Brasilian viranomaisten välillä. Suosituksen liitteessä määritetään neuvoston neuvotteluohjeet Euroopan komissiolle eli tavoitteet, jotka komission olisi pyrittävä EU:n puolesta neuvotteluissa saavuttamaan. |
|
3. |
Suosituksen perusteluissa komissio arvioi, että Latinalaisen Amerikan järjestäytyneet rikollisryhmät aiheuttavat vakavan uhan EU:n sisäiselle turvallisuudelle, koska niiden toiminta liittyy yhä useammin unionissa tehtäviin rikoksiin, erityisesti huumekaupan alalla (2). Europolin vuonna 2021 tekemässä vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevassa EU:n uhkakuva-arviossa (SOCTA) korostetaan, että Latinalaisesta Amerikasta salakuljetetaan EU:hun ennennäkemättömiä määriä laittomia huumausaineita. Niiden tuottamat monen miljardin euron tuotot käytetään monenlaisten (kansainvälisten ja EU:hun sijoittautuneiden) rikollisjärjestöjen rahoittamiseen ja oikeusvaltioperiaatteen heikentämiseen EU:ssa (3). Latinalaisessa Amerikassa toimivat rikollisjärjestöt toimivat myös muilla Europolin toimivaltaan kuuluvilla rikollisuuden aloilla, kuten kyberrikollisuudessa, rahanpesussa ja ympäristörikoksissa. |
|
4. |
Suurin osa EU:ssa takavarikoiduista huumeista kuljetetaan meriteitse, pääasiassa merikonteissa (4), ja ne lähetetään EU:hun suoraan tuotantomaista sekä niiden naapurimaista Latinalaisessa Amerikassa, myös Brasiliasta (5). Brasilialaisista järjestäytyneistä rikollisryhmistä on tullut kolumbialaisten rikollisverkostojen kumppaneita, ja ne ostavat myös Boliviassa ja Perussa tuotettua kokaiinia. Laittomaan kauppaan liittyvän toimintansa lisäksi nämä verkostot tarjoavat palveluja maailmanlaajuisesti toimiville rikollisverkostoille, jotka käyttävät Brasilian satamia kokaiinin laittoman kaupan harjoittamiseen (6).. Satamissa Euroopassa ja muualla, joista Eurooppaan suuntaavaa rahtia lähtee, takavarikoidun kokaiinin määrän perusteella Brasilia oli yksi merkittävimmistä kokaiinin lähtöpaikoista vuonna 2020 (takavarikoitu määrä noin 71 tonnia), kuten on ollut jo joidenkin vuosien ajan (7). |
|
5. |
Ohjelma-asiakirjassaan vuosille 2022–2024 Europol on todennut, että muun muassa huumeiden kasvava kysyntä ja EU:hun suuntautuvan huumekaupan lisääntyneet reitit ovat peruste tehostetulle yhteistyölle Latinalaisen Amerikan maiden kanssa (8). Samoin Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA) on todennut Brasilian keskeiseksi kansainväliseksi kumppaniksi kokaiinin maailmanlaajuisen tarjonnan vähentämisessä (9). Tällä hetkellä Europolin ja Brasilian välinen yhteistyö perustuu huhtikuussa 2017 allekirjoitettuun strategista yhteistyötä koskevaan sopimukseen (10), joka ei tarjoa pätevää oikeusperustaa henkilötietojen vaihdolle unionin lainsäädännön nojalla. |
|
6. |
Euroopan tietosuojavaltuutettu on antanut tämän lausunnon vastaukseksi Euroopan komission 9. maaliskuuta 2023 käynnistämään EU:n tietosuoja-asetuksen 42 artiklan 1 kohdan mukaiseen kuulemiseen. Euroopan tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen siihen, että häntä on kuultu suosituksesta, ja odottaa, että viittaus tähän lausuntoon sisällytetään neuvoston päätöksen johdanto-osaan. Lisäksi tietosuojavaltuutettu suhtautuu myönteisesti suosituksen johdanto-osan 4 kappaleessa olevaan viittaukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/794, jäljempänä (11)”Europol-asetus”, johdanto-osan 35 kappaleeseen, jonka mukaan komission olisi voitava kuulla Euroopan tietosuojavaltuutettua myös sopimusta koskevien neuvottelujen aikana ja joka tapauksessa ennen sopimuksen tekemistä. |
|
7. |
Euroopan tietosuojavaltuutettu muistuttaa, että Europol-asetuksen nojalla hänellä on jo ollut mahdollisuus esittää Europolin ja kolmansien maiden lainvalvontaviranomaisten välistä henkilötietojen vaihtoa koskevia huomautuksia vuonna 2018 ja vuonna 2020 (12). |
|
8. |
Euroopan tietosuojavaltuutettu panee tyytyväisenä merkille, että komissio on tähän mennessä vahvistanut muun muassa useiden Euroopan tietosuojavaltuutetun aikaisemmissa lausunnoissa esitettyjen suositusten perusteella hyvin jäsennellyt tavoitteet (neuvotteluohjeet), joihin sisältyy tietosuojan perusperiaatteita. Komissio pyrkii saavuttamaan nämä tavoitteet EU:n puolesta kansainvälisissä neuvotteluissa, joiden tarkoituksena on tehdä sopimuksia henkilötietojen vaihdosta Europolin ja kolmansien maiden lainvalvontaviranomaisten välillä. |
|
9. |
Näin ollen tässä lausunnossa annettavien suositusten tarkoituksena on selkeyttää ja tarvittaessa kehittää tulevan EU:n ja Brasilian välisen sopimuksen henkilötietojen suojaa koskevia suoja- ja valvontatoimia. Ne eivät estä Euroopan tietosuojavaltuutettua tekemästä lisäsuosituksia, joita se voi antaa neuvottelujen kuluessa saatavien lisätietojen ja sopimusluonnoksen määräysten perusteella. |
11. LOPUKSI
|
37. |
Edellä esitetyn nojalla Euroopan tietosuojavaltuutettu suosittelee
|
Bryssel, 3. toukokuuta 2023.
Wojciech Rafał WIEWIÓROWSKI
(1) COM(2023) 132 final.
(2) Ks. ehdotuksen perustelujen sivu 2.
(3) European Union Serious and Organised Crime Threat Assessment: A Corrupting Influence: The infiltration and undermining of Europe’s economy and society by organised crime, sivu 12.
(4) Europol and the global cocaine trade, saatavilla osoitteessa https://www.emcdda.europa.eu/publications/eu-drug-markets/cocaine/europe-and-global-cocaine-trade_en
(5) Europol and the global cocaine trade, saatavilla osoitteessa https://www.emcdda.europa.eu/publications/eu-drug-markets/cocaine/europe-and-global-cocaine-trade_en
(6) EU Drug Market: Cocaine, s. 47, saatavilla kokaiinia käsittelevällä EU:n huumemarkkinoita koskevalla verkkosivulla | www.emcdda.europa.eu
(7) EU Drug Market: Cocaine, s. 24, saatavilla kokaiinia käsittelevällä EU:n huumemarkkinoita koskevalla verkkosivulla | www.emcdda.europa.eu
(8) Europolin ohjelma-asiakirja 2022–2024, s. 150.
(9) EU Drug Market: Cocaine, saatavilla kokaiinia käsittelevällä EU:n huumemarkkinoita koskevalla verkkosivulla www.emcdda.europa.eu
(10) https://www.europol.europa.eu/partners-agreements/strategic-agreements
(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 135, 24.5.2016, s. 53).
(12) Ks. tietosuojavaltuutetun 14 päivänä maaliskuuta 2018 antama lausunto 2/2018 kahdeksasta neuvotteluvaltuutuksesta kansainvälisten sopimusten tekemiseksi Europolin ja kolmansien maiden välistä tietojenvaihtoa varten https://edps.europa.eu/sites/edp/files/publication/18-03-19_opinion_international_agreements_europol_en.pdf ja tietosuojavaltuutetun 31 päivänä tammikuuta 2020 antama lausunto 1/2020 neuvotteluvaltuutuksesta kansainvälisen sopimuksen tekemiseksi Europolin ja Uuden-Seelannin lainvalvontaviranomaisten välistä henkilötietojen vaihtoa varten https://edps.europa.eu/sites/default/files/publication/20-01-31_opinion_recommendation_europol_en.docx.pdf
|
7.6.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 199/13 |
Tiivistelmä Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunnosta ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ajokorteista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2022/2561 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1724 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY ja komission asetuksen (EU) N:o 383/2012 kumoamisesta
(2023/C 199/07)
(Koko lausunto on luettavissa englanniksi, ranskaksi ja saksaksi Euroopan tietosuojavaltuutetun verkkosivustolla https://edps.europa.eu)
Euroopan komissio antoi 1. maaliskuuta ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ajokorteista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2022/2561 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1724 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY ja komission asetuksen (EU) N:o 383/2012 kumoamisesta (1), jäljempänä ’ehdotus’.
Kuten komissio on todennut, ehdotuksen yleisinä tavoitteina on parantaa liikenneturvallisuutta, helpottaa vapaata liikkuvuutta sekä vastata tarpeeseen lisätä tieliikenteen kestävyyttä ja digitalisaatiota.
Euroopan tietosuojavaltuutettu toteaa, että ehdotuksen tavoitteet, erityisesti liikenneturvallisuuden edistäminen ja henkilöiden vapaan liikkuvuuden helpottaminen, ovat yleisen edun mukaisia perusteltuja tarkoituksia. Samalla on tärkeää varmistaa, että suunnitellut toimenpiteet ovat asianmukainen väline ehdotuksen tavoitteisiin nähden.
Euroopan tietosuojavaltuutettu suhtautuu myönteisesti aikomukseen mukauttaa ehdotus tietosuojaa koskevaan unionin lainsäädäntöön. Euroopan tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen myös ehdotuksessa säädettyihin suojatoimiin, joilla varmistetaan henkilötietojen suoja ajokortin haltijan ajo-oikeuksien tarkistamisen yhteydessä. Myönteistä on myös selvennys, jonka mukaan ehdotus ei anna oikeusperustaa EU:n tai kansallisen tason tietokantojen perustamiselle tai ylläpitämiselle biometristen tietojen tallentamista varten.
Samalla Euroopan tietosuojavaltuutettu pitää valitettavana, ettei ole tehty erityistä arviointia siitä, onko ajokorttitietojen vaihtoverkoston (RESPER) käytön laajentaminen kansallisten viranomaisten välillä rikosten ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi tarpeen ja oikeasuhteista, ja suosittelee, että ajokorttitietojen käsittely rajoitetaan tieliikenteeseen liittyviin rikkomuksiin.
Lisäksi Euroopan tietosuojavaltuutettu katsoo, että mobiiliajokorttien tarkistamiseen käytettävien sähköisten sovellusten osalta olisi varmistettava, että niissä ei käytetä muita henkilötietoja kuin niitä, jotka ovat tarpeen mobiiliajokortin haltijan ajo-oikeuksien tarkistamiseksi. Lopuksi Euroopan tietosuojavaltuutettu suosittelee, että eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakon käyttö olisi vapaaehtoista digitaalisen ajokortin sisältävän sovelluksen käyttöönottoa varten.
1. JOHDANTO
|
1. |
Euroopan komissio antoi 1. maaliskuuta ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ajokorteista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2022/2561 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1724 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY ja komission asetuksen (EU) N:o 383/2012 kumoamisesta (2), jäljempänä ’ehdotus’. |
|
2. |
Ehdotus on osa suurempaa lainsäädäntöpakettia, jota kutsutaan liikenneturvallisuuspaketiksi, ja johon sisältyvät lisäksi seuraavat:
|
|
3. |
Ehdotus on esitetty komission vuoden 2022 työohjelman liitteessä II (REFIT-aloitteet) otsikon ”Uutta vauhtia eurooppalaiselle demokratialle” (5) alla. |
|
4. |
Kuten komissio on todennut, ehdotuksen yleisinä tavoitteina on parantaa liikenneturvallisuutta, helpottaa vapaata liikkuvuutta sekä vastata tarpeeseen lisätä tieliikenteen kestävyyttä ja digitalisaatiota (6). Tältä osin ehdotuksessa esitetään toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on parantaa ajamista koskevia taitoja, tietämystä ja kokemusta sekä vähentää vaarallista liikennekäyttäytymistä ja rangaista siitä, varmistaa kuljettajien asianmukainen fyysinen ja henkinen soveltuvuus liikenteeseen kaikkialla EU:ssa ja poistaa epäasianmukaiset tai tarpeettomat esteet, jotka vaikuttavat ajokortin hakijoihin ja haltijoihin. |
|
5. |
Ehdotus liittyy useiden strategisten asiakirjojen poliittisiin tavoitteisiin, nimittäin seuraavien:
|
|
6. |
Euroopan tietosuojavaltuutettu on antanut tämän lausunnon vastaukseksi Euroopan komission 1. maaliskuuta 2023 käynnistämään EU:n tietosuoja-asetuksen 42 artiklan 1 kohdan mukaiseen kuulemiseen (12). Euroopan tietosuojavaltuutettu pitää myönteisenä sitä, että ehdotuksen johdanto-osan 42 kappaleessa viitataan kyseiseen kuulemiseen. |
6. LOPUKSI
|
27. |
Edellä esitetyn perusteella Euroopan tietosuojavaltuutettu suosittelee
|
Bryssel, 25. huhtikuuta 2023.
Wojciech Rafał WIEWIÓROWSKI
(1) COM(2023)127 final.
(2) COM(2023)127 final.
(3) COM(2023) 126 final.
(4) COM(2023) 128 final.
(5) COM(2021) 645 final, liite II, s. 11.
(6) COM(2023)127 final, s. 4.
(7) COM(2018) 293 final, liite I, Eurooppa liikkeellä. Kestävä liikkuvuus Euroopassa: turvallinen, verkottunut ja puhdas liikenne.
(8) SWD(2019) 283 final.
(9) Neuvoston päätelmät liikenneturvallisuudesta Vallettan julistuksen tukemiseksi (Valletta, 28.–29. maaliskuuta 2017) 9994/17.
(10) COM(2020)789 final.
(11) https://cdn.who.int/media/docs/default-source/documents/health-topics/road-traffic-injuries/global-plan-for-road-safety.pdf?sfvrsn=65cf34c8_35&download=true
(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).
V Ilmoitukset
MUUT SÄÄDÖKSET
Euroopan komissio
|
7.6.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 199/16 |
Nimen rekisteröintihakemuksen julkaiseminen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla
(2023/C 199/08)
Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla kolmen kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.
YHTENÄINEN ASIAKIRJA
”Meso turopoljske svinje”
EU-nro: PDO-HR-02858 – 2.8.2022
SAN (X) SMM ( )
1. [SAN:n tai SMM:n] nimi tai nimet
”Meso turopoljske svinje”
2. Jäsenvaltio tai kolmas maa
Kroatia
3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus
3.1. Tuotelaji
Luokka 1.1 Tuore liha (ja muut eläimenosat)
3.2. Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta
”Meso turopoljske svinje” -nimitystä käytetään tuoreesta lihasta ja muista syötävistä ruhonosista, jotka saadaan kotoperäisen Turopolje-sikarodun kastroiduista uroksista sekä naaraista. Porsiminen, kasvatus ja teurastus tapahtuvat 4 kohdassa yksilöidyllä maantieteellisellä alueella.
Meso turopoljske svinje -sianlihaa pidetään kaupan tuoreena tai pakastettuna, ja se myydään käsiteltyinä puoliruhoina, luullisina puoliruhon osina (ruhonosina) tai luuttomana lihana (kokonaisina paloina tai viipaloituna, irtotavarana tai pakattuna).
Siat teurastetaan vähintään 12 kuukauden ikäisinä. Tuotteeseen voidaan käyttää ainoastaan luokkien T1 (lihotetut siat) ja T2 (lihotetut siat, joiden loppupaino on suurempi) käsiteltyjä ruhoja. Selkäsilavan paksuus mitataan M. gluteus medius -lihaksen päältä kahden mittauskohdan menetelmällä (ZP-menetelmä), ja sen on oltava vähintään 30 millimetriä.
Lihan pH-arvo mitataan M. longissimus dorsi -lihaksesta ja noudattaa normaalilaatuiselle sianlihalle määriteltyjä raja-arvoja (pH1 > 6,0 ja pH2 5,5–6,1). Lihan väri vastaa väriarvoja CIE L* < 50 ja CIE a* > 15.
Tavanomaisesti tuotettuun sianlihaan verrattuna ”Meso turopoljske svinje” on tummempaa ja punaisempaa, lihaskudos on tiiviimpää ja pintaeritettä on vähemmän. Liha on luontaisesti rasvapitoisempaa, ja rasvaa kertyy erityisesti nahan alle ja lihasten väliin. Jäähdytetyn lihan rasvakudos on kiinteää ja kiiltävän valkoista.
Kypsennetty liha on rakenteeltaan kimmoisaa ja mehukasta, maku on runsas ja lihassa on aistittavissa sulaneen rasvan erityinen aromi.
3.3. Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)
Imetysaikana porsaita voidaan kolmen viikon iästä lähtien ruokkia vierottamattomille porsaille tarkoitetulla valmiilla rehuseoksella, jonka raakavalkuaispitoisuus on vähintään 18 prosenttia. Kun vieroittamisesta on kulunut noin kymmenen päivää, porsaita voidaan ruokkia vähintään 16 prosenttia raakavalkuaista sisältävällä rehuseoksella lihotuksen aloittamiseen asti. Vieroittamisen jälkeen ja lihotuksen aloittamiseen asti porsaita voidaan ruokkia myös maatilalla valmistetulla viljapohjaisella rehuseoksella, jonka on sisällettävä vähintään 70 prosenttia maissia, ohraa, vehnää tai ruisvehnää. Tasapainoisen ravintosisällön varmistamiseksi rehuseokseen lisätään valkuaista, vitamiineja ja kivennäisaineita. Porsaita ruokitaan kerta-annoksilla, ja niiden saatavilla on aina oltava riittävästi raikasta juomavettä. Kasvatuksen aikana porsaiden saatavilla on oltava karkearehua.
Lihotus aloitetaan 4–6 kuukauden iässä. Lihotettavien sikojen ruokavalio koostuu ruohosta ja muista paikallisessa luonnossa saatavilla olevista ravinnonlähteistä (mm. yrtit, puiden hedelmät, luonnonvaraiset hedelmät, juuret, mukulat, sienet, hyönteiset, madot, etanat, kuoret). Siat hankkivat ruokansa laiduntamalla ja tonkimalla. Lisäksi niitä ruokitaan päivittäin täydennysrehulla lihotuksen tehostamiseksi. Täydennysrehuna annettavan väkirehun on oltava vähintään 75 prosenttia viljaa, ja tasapainoisen ravintosisällön varmistamiseksi väkirehuun on lisätty valkuaista, vitamiineja ja kivennäisaineita (vähintään 12 prosenttia raakavalkuaista). Tällaisen rehun päiväannos voi olla enintään 2 prosenttia eläimen elopainosta tai poikkeuksellisesti enintään 3 prosenttia elopainosta, jos laiduntaminen ei ole mahdollista luonnonkatastrofien takia (esim. kuivuus, tulvat, raemyrskyt). Lihotussikojen saatavilla on lisäksi oltava karkearehua: tuoretta sinimailasta ja sinimailasheinää, apilan ja ruohon sekoituksia, siilossa varastoitavaa kuivaa heinää, kurpitsaa, nauriita, kaaleja, perunoita, nokkosia, hedelmiä ja vihanneksia, vehnäleseitä ja puristeleikettä.
Kaiken rehun on oltava peräisin maantieteelliseltä tuotantoalueelta, lukuun ottamatta rehua, jota paikallisten rajoitteiden vuoksi ei voida tuottaa riittäviä määriä (valkuais-, kivennäisaine- ja vitamiinilisät) tai joiden paikallinen hankkiminen ei ole mahdollista luonnonkatastrofien takia. Jos luonnonkatastrofit (esim. kuivuus, tulvat tai raemyrskyt) estävät tarvittavan rehun tuotannon yksilöidyllä alueelle, samantyyppistä rehua voidaan poikkeuksellista hankkia muilta alueilta. Omistajan on toimitettava tästä kirjalliset todisteet. Rehua, joka on peräisin 4 kohdassa määritellyn maantieteellisen alueen ulkopuolelta, saa vuosittain olla enintään 50 prosenttia kuiva-aineen määrästä.
3.4. Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella
Kaikkien Meso turopoljske svinje -sianlihan tuotantovaiheiden, mukaan lukien porsiminen sekä sikojen kasvatus, lihotus ja teurastus, on tapahduttava 4 kohdassa yksilöidyllä maantieteellisellä alueella.
Jalostukseen voidaan poikkeustapauksissa käyttää myös yksilöidyn alueen ulkopuolelta tulevia eläimiä, jos tähän on perustellut jalostukselliset syyt (esim. geeniperimän uudistaminen).
Kaikkien Meso turopoljske svinje -sianlihan tuotantoketjuun kuuluvien rekisteröityjen tai hyväksyttyjen laitosten (maatilat ja teurastamot) on sijaittava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella.
3.5. Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt
Meso turopoljske svinje -sianliha voidaan myydä jäähdytettynä (tuoreena) tai pakastettuna, kokonaisina paloina tai viipaloituna ja irtotavarana tai pakattuna.
3.6. Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt
Kun tuote saatetaan markkinoille puoliruhoina ja ruhonosina, tuotteen etiketissä on lakisääteisten tietojen lisäksi oltava alkuperänimitys ”Meso turopoljske svinje” sekä alkuperämerkinnän yhteinen tunnus. Tämä koskee myös kaikkia vähittäismyyntipakkauksia.
Yhteinen tunnus:
Oikeus yhteisen tunnuksen käyttöön myönnetään yhtäläisin edellytyksin kaikille alkuperämerkinnän ”Meso turopoljske svinje” käyttäjille, jotka saattavat markkinoille tuote-eritelmän mukaisia tuotteita.
4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus
Meso turopoljske svinje -sianlihan tuotantoalue käsittää Manner-Kroatian, johon kuuluu 13 maakuntaa ja Zagrebin kaupunki. Tuotantoalue sijaitsee yksinomaan niiden kaupunkien ja kuntien hallinnollisten rajojen sisällä, jotka kuuluvat seuraaviin maakuntiin: Zagreb, Sisak-Moslavina, Varaždin, Vukovar-Syrmia, Osijek-Baranja, Brod-Posavina, Požega-Slavonia, Virovitica-Podravina, Bjelovar-Bilogora, Koprivnica-Križevci, Međimurje, Krapina-Zagorje, Karlovac ja Zagrebin kaupunki.
5. Yhteys maantieteelliseen alueeseen
Maantieteellisen alueen erityisyys
Turopolje-sikarotu on peräisin Turopoljen alueelta. Pinnanmuodoiltaan ja maantieteeltään alue on tulvatasankoa, jota ympäröivät pohjoisessa Savajokea reunustavat Posavinan soiset alangot ja etelässä Vukomeričke goricen matala ja pyöreähuippuinen vuorijono. Turopoljen tasankoa halkovat Odrajoki ja sen sivujoet, jotka säännöllisesti tulvivat ja täyttävät alueen painanteet, kun vedenpinta nousee korkealle keväisin ja syksyisin. Tätä edesauttaa alueen vettä läpäisemätön maaperä, joka on raskasta mineraalimaata ja soistuvaa savimaata.
Alueen merkittävimmät kasviyhdyskunnat ovat metsätammi (Quercus robur) ja soisilla niityillä kasvava nurmilauha (Deschampsia cespitosa).
Kuten suurimmassa osassa Manner-Kroatiaa, alueen ilmasto on kohtalaisen lämmin sekä kostea. Vuoden keskilämpötila on 10,2 celsiusastetta, vuotuinen sademäärä 893 millimetriä ja keskimääräinen suhteellinen kosteus 78,6 prosenttia. Huhtikuusta syyskuuhun kestävällä kasvukaudella ilman keskilämpötila on 16,7 celsiusastetta. Metsäkasvillisuuden kannalta on tärkeää, että sademäärä jakautuu tasaisesti koko vuodelle ja että yli 50 prosenttia sateista ajoittuu kasvukaudelle. Sademäärät ovat pienimmillään talvella. Nämä ilmastoon ja pinnanmuotoihin liittyvät piirteet vaikuttavat merkittävästi jokivarsien tulvatasanteilla sijaitseviin laajoihin metsä- ja laidunalueisiin. Samanlaiset piirteet ovat ominaisia myös muille Manner-Kroatian alueille, joille Turopolje-sikojen kasvatus on levinnyt.
Metsäisyys (etenkin runsaat tammimetsät), lukuisat vesistöt sekä Turopoljen lauhkea ilmasto ovat jo pitkään tarjonneet suotuisat olosuhteet siankasvatuksen kehittymiselle. Turopolje-sikojen kasvatus on vuosisatojen ajan ollut tärkeä elinkeino alueella, ja paikalliset asukkaat ovat kautta aikojen olleet erinomaisia siankasvattajia. Siankasvatuksen pitkistä perinteistä alueella on säilynyt runsaasti kirjallista materiaalia, kuten erilaisia määräyksiä, päätöksiä ja asiakirjoja, joissa nimetään merkittäviä siankasvattajia, annetaan ehdot sikojen pitämiselle metsässä, säädetään lihotusmaksuista tai määrätään sikavarkauksiin sovellettavista rangaistuksista. Tällaista aineistoa on löydetty kuntarekistereistä, historiallisista asiakirjoista ja muista paikallisista kirjallisista lähteistä, ja varhaisimmat maininnat ovat jo vuodelta 1352.
Turopolje-sikojen kasvatus levisi 1800-luvun loppupuoliskolla ja 1900-luvun alkupuoliskolla Turopoljesta kohti Sisakia ja Draganićia ja myöhemmin osaan Slavoniaa ja Podravinaa aina Unkarin rajalle asti. Tämä teki Turopoljesta Kroatian laajimmin levinneen sikarodun. Esimerkiksi vuonna 1921 Turopolje-sikoja oli 85 000, joista osa oli tarkoitettu vientiin.
Kun siankasvatuksessa siirryttiin 1900-luvun puolivälissä laajaperäisestä maataloudesta tehotalouteen, Turopolje-sikarotu menetti taloudellisen merkityksensä ja oli vaarassa hävitä kokonaan. Kasvatusta alettiin elvyttää vuonna 1996, kun rotu otettiin mukaan lajien uudelleenelvytystä ja paikalla tapahtuvaa suojelua koskevaan valtion ohjelmaan.
Nykyään kotoperäisiä Turopolje-sikoja näkee harvoin, sillä niiden tuotannolliset ominaisuudet eivät yllä muiden sikarotujen tasolle. Turopolje-sikojen kasvatus rajoittuu lähes yksinomaan 4 kohdassa yksilöidylle maantieteelliselle alueelle, jossa sikoja edelleen kasvatetaan perinteisin, entisaikaisin menetelmin. Vähäisiä tuotantopanoksia vaativassa paikallisessa kasvatusmenetelmässä Turopolje-siat kasvatetaan ulkosalla tulvatasanteiden metsien ja soisten niittyjen muodostamassa ekosysteemissä. Näin kasvatetut siat kasvavat hitaasti, pääsevät liikkumaan vapaasti sekä syövät ruohoa ja muita luonnossa saatavilla olevia ravinnonlähteitä (mm. yrtit, tammenterhot ja muut puiden hedelmät, luonnonvaraiset hedelmät, juuret, mukulat, sienet, hyönteiset, madot, etanat, kuoret). Siat hankkivat ruokansa itsenäisesti laiduntamalla ja tonkimalla. Lisäksi niiden ruokavaliota täydennetään vähimmäismäärällä väkirehua.
Tämä vähäisiä tuotantopanoksia vaativa kasvatusmenetelmä on ominainen 4 kohdassa yksilöidylle maantieteelliselle alueelle, jossa sitä on käytetty Turopolje-sikojen ulkokasvatukseen vuosisatojen ajan. Maantieteellisen alueen ulkopuolella siankasvatus on tehostetumpaa, rehuseoksen osuus ruokavaliosta on suurempi, liikkuminen on vähäistä eikä luontaisia ravinnonlähteitä käytetä. Tämä vaikuttaa haitallisesti Turopolje-sikojen lihan ominaisuuksiin, erityisesti lihan väriin ja rakenteeseen sekä lihan makuun ja aromiin.
Tuotteen erityisyys
Turopolje-sian arvellaan syntyneen varhaisella keskiajalla, kun paikallinen kesysika risteytettiin Šiška-rotuisen sian kanssa. Näistä ensin mainittu oli alun perin jalostettu Välimeren alueella elävästä Sus scrofa mediterraneus -villisiasta. Jälkimmäinen taas polveutui suoraan keskieurooppalaisesta Sus scrofa ferus -villisiasta, ja vastikään alueelle saapuneet slaavilaiset heimot olivat tuoneet sen mukanaan. Risteytyksen tuloksena saatiin sikarotu, joka oli sopeutumiskykyinen sekä sään- ja taudinkestävä. Se myös sopi erittäin hyvin Turopoljen ekosysteemiin. Jalostustyö tapahtui paikallisesti, ilman merkittäviä ulkoisia vaikutteita. Tästä syystä Turopolje-rodun geneettinen perimä poikkeaa nykyään merkittävästi niin lähellä kuin kauempana kehitetyistä sikaroduista.
Turopolje-rotuiset lihotussiat kasvavat tavallista hitaammin, ja niillä on lyhyempi ruho, jossa on suhteessa vähemmän lihaa kuin muilla sikaroduilla. Liha on kuitenkin huomattavasti rasvapitoisempaa, ja rasvaa kertyy erityisesti nahan alle ja lihasten väliin. (Karolyi ym. 2019. Turopolje Pig. Teoksessa European Local Pig Breeds – Diversity and Performance. A study of project TREASURE (M. Čandek-Potokar & R. Nieto Linan (toim.), IntechOpen, s. 271–274).
Koska siat teurastetaan vanhempina ja ulkona olo saa ne liikkumaan enemmän, niiden liha on tummempaa ja punaisempaa, lihaskudos on tiiviimpää ja pintaeritettä on vähemmän tavanomaisesti tuotettuun sianlihaan verrattuna. Lihassa ei esiinny ns. PSE-lihan ominaisuuksia (vaaleus, pehmeys ja vetisyys), joita usein tavataan stressiherkillä genotyypeillä. Turopolje-sioilla ei ole tavattu PSE-lihaa aiheuttavia geenimutaatioita. Tämän vahvistavat tieteelliset tutkimukset, joiden mukaan M. longissimus dorsi -lihaksesta mitattu lihan pH-arvo noudattaa normaalilaatuiselle sianlihalle määriteltyjä raja-arvoja (pH1 > 6,0 ja pH2 5,5–6,1). Lihan väri vastaa väriarvoja CIE L* < 50 ja CIE a* > 15.
Turopolje-sikojen liha on aina ollut erityisen arvostettua, ja usein sitä pidetään muiden sikarotujen lihaa parempana. Ritzoffy (1931) katsoo, että Turopolje-sianlihan korkeampi laatu, ohuemmat lihassolut sekä lihalle ominainen väri ja maku ovat seurausta Välimeren alueen geenien käytöstä jalostuksessa. Viimeaikaset tutkimustulokset vahvistavat, että Turopolje-sikojen lihassolut ovat ohuempia (= läpileikkaukseltaan pienempiä) kuin lihateollisuudessa käytetyillä risteytetyillä sioilla (Đikić ym. 2010. Biological characteristics of Turopolje pig breed as factors in renewing and preservation of population. Stočarstvo 64 (2–4), s. 86).
Turopolje-siat ovat edelleen julkisen mielenkiinnon kohteena, mistä kertovat lukuisat maininnat painetuissa ja sähköisissä tiedotusvälineissä. Kuluttajien mieltymyksiä kartoittaneen kyselytutkimuksen mukaan Turopolje-siat olivat tuttuja suurimmalle osalle kroatialaisista kuluttajista (89,5 prosenttia vastaajista), ja niiden lihaa ja niistä valmistettuja tuotteita pidettiin laadukkaina. Melkein puolet kaikista vastaajista (47 prosenttia) ja enemmistö paikallisista vastaajista (55–57 prosenttia) piti Turopolje-sikojen lihaa ja niistä valmistettuja tuotteita parempina kuin nykyaikaisten sikarotujen lihaa ja niistä valmistettuja tuotteita (Liite 5.4, Cerjak 2019. Znanje i preferencije potrošača prema turopoljskoj svinji i proizvodima od turopoljske svinje [Turopolje-sikojen ja niistä valmistettujen tuotteiden tunnettuus kuluttajien keskuudessa sekä kuluttajien mieltymykset]. Zagrebin yliopiston maataloustieteellinen tiedekunta, s. 1–40).
Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen ja tuotteen
Tuotteen ”Meso turopoljske svinje” suojelu perustuu lihan erityislaatuun, joka johtuu tuotantoeläinten geeniperimästä, sikojen pito- ja ruokintatavasta sekä sikojen teurastusiästä.
Pokupljen ja Posavinan alankojen metsäekosysteemien maantiede, pinnanmuodot sekä ilmasto- ja bioottiset tekijät loivat suotuisat olosuhteet siankasvatuksen varhaiselle kehittymiselle Turopoljen alueella, jonka asukkaat ovat kautta aikojen olleet erinomaisia siankasvattajia. Turopolje on yksi Euroopan vanhimmista sikaroduista, ja sen jalostus tapahtui pitkän ajan kuluessa ilman merkittäviä ulkoisia vaikutteita. Tänä aikana genotyypin ja ympäristön jatkuva vuorovaikutus saivat rodun sopeutumaan alueelle ja hyödyntämään tarjolla olevia luonnonvaroja. Turopolje-siat ovat aina kyenneet selviämään ulkona, sillä ne kestävät hyvin sääolosuhteita ja tauteja, eivät tarvitse paljoa ja pystyvät löytämään ruokansa itse. Ne viettävätkin suuren osan vuodesta metsässä laiduntaen. Ulkona sikojen pääasiallisia energianlähteitä ovat ruoho ja tammenterhot, ja tarvitsemansa valkuaispitoisen ravinnon siat saavat tonkimalla. Kasvatusmenetelmä vaatii vain vähän tuotantopanoksia (ruoka ja pitopaikka) ja hyödyntää täysipainoisesti luonnon tarjoamia resursseja. Sitä käytetään Turopolje-sikojen kasvatuksessa vielä tänäkin päivänä.
Turopolje-sian kasvuominaisuuksiin ovat vaikuttaneet kasvatusmenetelmä (siat laiduntavat vapaasti metsissä ja laitumilla ja käyttävät ruoakseen luonnossa saatavilla olevia ravinnonlähteitä), rodun luontaiset ominaisuudet (mm. vantteruus, hidas painonnousu ja kyky kompensatoriseen kasvuun ja rasvan kerryttämiseen), sekä se, että rodun jalostus ei ole ollut intensiivistä eikä siihen ole liittynyt merkittävää risteyttämistä. Kaikki nämä tekijät vaikuttavat suoraan kudosten kehittymiseen ja Meso turopoljske svinje -sianlihan erityispiirteisiin. Koska siat oleskelevat ulkona ja käyttävät lihaksiaan enemmän, lihaksiin kertyy enemmän pigmenttiä ja lihasta tulee tummempaa ja punaisempaa. Tähän vaikuttaa myös se, että lihotussiat teurastetaan tavanomaista vanhempina. Turopolje-sikojen liha ja pekoni myös säilyttävät värinsä paremmin, sillä monipuolisempi ruokavalio ja siitä saatavat luontaiset antioksidantit ja muut aineet auttavat kudosten stabiloinnissa. Lihassolujen pienempi poikkileikkaus tekee lihasta hienojakoisempaa. Lisäksi liha on tiivistä eikä pinnalle muodostu eritettä. Kun syksyllä kasvatuksen loppuvaiheessa siirrytään runsasenergiseen ruokavalioon, kompensatorinen kasvu kevään ja kesän hitaamman kasvun jälkeen johtaa nopeaan rasvakudoksen kehittymiseen Turopoljen kaltaisilla roduilla, joilla lihasten kasvupotentiaali on pieni. Tästä syystä Turopolje-sikojen liha on luontaisesti rasvapitoisempaa, ja rasvaa kertyy erityisesti nahan alle ja lihasten väliin. Kypsennetty liha onkin rakenteeltaan kimmoisaa ja mehukasta, maku on runsas ja lihassa on aistittavissa sulaneen rasvan erityinen aromi.
Ulkokasvatuksen ja lihan laadun vuoksi valtaosa nykykuluttajista ja etenkin paikallisista kuluttajista pitää Turopolje-sikojen lihaa tavanomaista sianlihaa parempana ja suuremman markkina-arvon omaavana.
Eritelmän julkaisutiedot
https://poljoprivreda.gov.hr/UserDocsImages/dokumenti/hrana/proizvodi_u_postupku_zastite-zoi-zozp-zts/Specifikacija_Meso_turopoljske%20svinje.pdf
|
7.6.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 199/21 |
Nimen rekisteröintihakemuksen julkaiseminen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla
(2023/C 199/09)
Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla kolmen kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.
YHTENÄINEN ASIAKIRJA
”Allåkerbär från Norrland”
EU-nro: PDO-SE-02494 – 11.4.2019
SAN (X) SMM ( )
1. [SAN:n tai SMM:n] nimi tai nimet
”Allåkerbär från Norrland”
2. Jäsenvaltio tai kolmas maa
Ruotsi
3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus
3.1. Tuotelaji
Luokka 1.6 Hedelmät, vihannekset ja viljat sellaisenaan tai jalostettuina
3.2. Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta
Nimellä ”Allåkerbär från Norrland” tarkoitetaan jalomaarainta (Rubus arcticus L. subsp. x stellarcticus G. Larsson), jota viljellään avomaalla Norrbottenin ja Västerbottenin lääneissä Ruotsissa. Jalomaarainlajikkeita on nykyisin seitsemän, joista nimitys ”Allåkerbär från Norrland” kattaa neljä: Anna, Linda, Sofia ja Beata. Viljelyssä on aina oltava vähintään kahta lajiketta, koska tarvitaan eri lajikkeita, jotta kasvi tuottaa marjoja.
Jalomaarain on muodoltaan vadelmaa muistuttava kerrannaisluumarja. Marjan koko on 8–20 mm. Marja painaa enintään 10 grammaa, ja sen väri vaihtelee kirkkaanpunaisesta syvän viininpunaiseen. Marjat kypsyvät yleensä heinäkuun puolivälistä elokuun loppuun. Sokeripitoisuus on 3–10 prosenttia, ja sokeri on pääasiassa sakkaroosia, glukoosia ja fruktoosia. Sokeripitoisuutta lisää päivävalon huomattava määrä. Sokeri vahvistaa marjan monivivahteista makua. Happopitoisuus on 1–3 prosenttia, ja happo on pääasiassa sitruunahappoa ja omenahappoa. Tuote myydään tuoreena tai jäädytettynä. Jäädytetyn tuotteen aistinvaraiset ominaisuudet eivät ole heikentyneet.
Jalomaarain kuuluu Rubus-sukuun, johon kuuluvat myös vadelmat ja karhunvatukat. Vaikka näiden marjojen välillä on samankaltaisuuksia, jalomaaraimen maussa on useita eri ominaispiirteitä. Täysin kypsän marjan maku on monivivahteinen, ja siinä on vivahteita puolukasta, punaherukasta, sherrystä, maakellarista, tyrnistä ja karhunvatukasta. Maku on ainutlaatuinen ja erittäin intensiivinen. Koska jalomaarain on itsesteriili ja sadon saamiseksi tarvitaan eri lajikkeita, ristiinpölytys edistää maun monimuotoisuutta. Asianomaisella maantieteellisellä alueella päivät ovat pitkiä ja sää leuto kasvukauden aikaan, joten marjat ehtivät kypsä täysin ennen sadonkorjuuta. Paikalliset tuntevat marjat myös hyvin, joten ne korjataan vasta täysin kypsinä.
3.3. Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)
–
3.4. Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella
”Allåkerbär från Norrland” on viljeltävä, korjattava, puhdistettava ja jalostettava asianomaisella maantieteellisellä alueella.
3.5. Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt
–
3.6. Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt
Allåkerbär från Norrland -jalomaaraimen pakkauksissa on oltava erityinen logo jäljitettävyyden varmistamiseksi.
4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus
Allåkerbär från Norrland -jalomaaraimen maantieteellinen tuotantoalue kattaa Norrbottenin ja Västerbottenin läänit Ruotsissa.
5. Yhteys maantieteelliseen alueeseen
Alue kattaa Ruotsin pohjoisimmat osat. Alueen poikki kulkee napapiiri.
Taulukossa 1 esitetään vuosien 1991–2020 säätiedot (Ruotsin meteorologinen ja hydrologinen laitos, SMHI) Bodenista, joka sijaitsee suunnilleen keskellä Allåkerbär från Norrland -jalomaaraimen maantieteellistä tuotantoalueetta.
Taulukko 1
Bodenin säätiedot, 1991–2020. Kuukauden keskiarvo.
|
|
Toukokuu |
Kesäkuu |
Heinäkuu |
Elokuu |
|
Lämpötila (°C) |
7,7 |
13,4 |
16,3 |
14,2 |
|
Sademäärä (mm) |
40,9 |
60,4 |
70,0 |
68,2 |
|
Globaaliauringonsäteily (kWh/m2) |
155,9 |
169,9 |
162,4 |
118,6 |
|
Päivänvalo/päivä (h) |
19,12 |
23,19 |
20,44 |
16,38 |
Kesän alku ajoittuu yleensä ajanjaksolle 26. toukokuuta – 1. kesäkuuta. Ensimmäiset pakkaset tulevat syyskuun 1. päivän tienoilla. Ilmastolle on ominaista runsaat sateet, leudot lämpötilat, korkea auringonsäteily ja erittäin korkea päivävalotuntien määrä. Päivänvalotuntien määrä johtuu suoraan pohjoisesta leveyspiiristä. Leveyspiirin 65,73 pohjoispuolella aurinko paistaa keskiyöllä suurimman osaa kasvukaudesta. Näin leudot lämpötilat näin pohjoisessa ovat ainutlaatuisia tälle alueelle ja suoraa seurausta Norjan rannikolla kulkevasta Golfvirrasta. Tämä päivänvalotuntien suuren määrän ja silti leutojen lämpötilojen yhdistelmä luo hyvät olosuhteet korkealaatuisten marjojen viljelylle. Päivänvalon määrä lisää marjojen sokeripitoisuutta, ja marjat kehittyvät erityisen nopeasti. Sokeri vahvistaa marjan monivivahteista makua. Alueen erittäin kylmät talvet ovat myös tärkeä tekijä, joka vähentää kasveihin kohdistuvaa tuhoojapainetta. Yhdessä tämä luo hyvät olosuhteet Allåkerbär från Norrland -jalomaaraimen viljelylle.
Merimarja on hybridi, joka kehitettiin tarkoituksellisella valintatyöllä 1950- ja 1960-luvuilla pääasiassa Öjebynin tutkimusasemalla Piitimen (Piteå) alueella Norrbottenin läänissä. Tämän hybridimarjan kehittämiseen johtanut työ alkoi 1930-luvulla Vilhelminassa (joka sijaistee maantieteellisellä alueella), jossa viljeltiin luonnonvaraisena kasvavaa pohjoismaista mesimarjaa. Jalomaarain kehitettiin 1960-luvulla luonnonvaraisena kasvavan pohjoismaisen merimarjan (Rubus arcticus arcticus) ja alaskanmesimarjan (Rubus arcticus stellatus) risteytyksenä tutkija Gunny Larssonin johdolla. Hän esitteli asiaa koskevan tutkielmansa vuonna 1970 ja jatkoi sitten käytännön työtä jalomaaraimen kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi. Myös Västerbottenin läänissä Uumajassa sijaitsevalla Röbäcksdalenin tutkimusasemalla oli merkittävä rooli jalomaaraimen kaupallistamisessa. Siellä tehtiin 1970-luvulta 2000-luvun puoliväliin asti lisätutkimuksia, joissa keskityttiin jalomaaraimeen, varsinkin sadonkorjuu- ja puhdistustekniikoihin sekä tauteihin ja niiden hoitoon. Nykyään yksityisissä puutarhoissa ja muissa vastaavissa paikoissa on joitakin kasveja Etelä-Ruotsissa ja myös muissa maissa, mutta marjan kaupallinen viljely on toistaiseksi rajoittunut Norrbottenin ja Västerbottenin lääneihin. Nykyisin marjaa kaupallisesti viljelevät kolme tilaa sijaitsevat Uumajan (Västerbotten), Bodenin (Norrbotten) ja Jokkmokkin (Norrbotten) kunnissa.
Maantieteellisellä alueella vuosien mittaan kertynyt erityisasiantuntemus marjan viljelyssä, korjuussa ja valmistelussa kattaa sellaiset seikat kuin tehokas rikkakasvintorjunta, joka on tärkeää jalomaaraimen kaltaiselle kilpailua huonosti kestävälle viljelykasville, ja paras mahdollinen sadonkorjuuaika. Sadonkorjuulla on ratkaiseva merkitys, sillä marjan aromi pääsee oikeuksiinsa vasta, kun yksittäiset luumarjat ovat kasvaneet ja kypsyneet täysin ja niistä on tullut erittäin mehukkaita. Asianomaisella maantieteellisellä alueella tämäkin vaihe pystytään saavuttamaan kasvukauden aikana. Sadonkorjuuajan optimointi tarkoittaa myös sitä, että jalomaarainta korjataan useassa vaiheessa, jotta marjojen aromi pääsee kehittymään huippuunsa.
Maantieteellisen alueen luonnonolosuhteet mahdollistivat jalomaaraimen kehittymisen. Niiden ansiosta myös tuhoojapaine on pieni ja marjat erityisen makeita. Koska maantieteellinen alue on havupuuvaltaista, erityisesti kuusivaltaista, pH-arvo on laajoilla maa-aloilla alhainen, mikä on edellytys jalomaaraimen hyvälle kasvulle.
Maantieteellisellä alueella on optimaaliset luonnonolosuhteet ja asiantuntemusta jalomaaraimen viljelyssä sekä erityistä marjaan liittyvää ruokakulttuuria. Monille maantieteellisen alueen asukkaille ”Allåkerbär från Norrland” on erottamaton osa juhlia, ja sitä nautitaan joko tuoreena tai tavallisemmin hillona vohvelien tai vaniljajäätelön lisukkeena tai vispikerman kera. Vastaavaa ruokakulttuuria ei ole muualla Ruotsissa.
Eritelmän julkaisutiedot
https://www.livsmedelsverket.se/globalassets/foretag-regler-kontroll/livsmedelsinformation-markning-halsopastaenden/skyddade-beteckningar/sub-ansokan-allakerbar-fran-norrland_230314.pdf