11.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 167/2

P9_TA(2022)0400

Lainanottostrategia Next Generation EU -välineen rahoittamiseksi

Euroopan parlamentin päätöslauselma 22. marraskuuta 2022 Next Generation EU -välineen eli EU:n elpymisvälineen rahoittamiseksi laaditun lainanottostrategian täytäntöönpanosta (2021/2076(INI))

(2023/C 167/01)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 14. joulukuuta 2020 annetun neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 (1), jäljempänä ”omista varoista tehty päätös”, 5 artiklan 3 kohdan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseksi 14. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2020/2094 (2),

—

ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (3),

—	ottaa huomioon vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 (4) ja sen yhteydessä hyväksytyt yhteiset ja yksipuoliset julistukset,

—	ottaa huomioon 14. huhtikuuta 2021 annetun komission tiedonannon uudesta varainhankintastrategiasta Next Generation EU-välineen rahoittamiseksi (COM(2021)0250),

—	ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun päätöksen muuttamisesta (COM(2021)0570),

—	ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640) ja siitä 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman (5),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan sekä valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimista koskevasta lupamenettelystä 12. joulukuuta 2002 tehdyn puheenjohtajakokouksen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,

—	ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0250/2022),

ottaa huomioon, että omista varoista tehty päätös valtuuttaa komission lainaamaan unionin puolesta pääomamarkkinoilta jopa 750 miljardia euroa (vuoden 2018 hintoina) vuosina 2021–2026 ja että näiden varojen ainoa käyttötarkoitus on torjua covid-19-kriisin vaikutuksia Next Generation EU -välineen eli EU:n elpymisvälineen avulla; ottaa huomioon, että 360 miljardia euroa (vuoden 2018 hintoina) voidaan käyttää lainojen myöntämiseen jäsenvaltioille ja 390 miljardia euroa voidaan käyttää suoraan EU:n menoihin;

ottaa huomioon, että lainattujen varojen sekä niihin liittyvien korkojen takaisinmaksu on tarkoitus kattaa unionin talousarviosta ja se on aikataulutettu niin, että varmistetaan velkojen tasainen ja ennakoitavissa oleva väheneminen viimeistään 31. joulukuuta 2058 mennessä; ottaa huomioon, että omien varojen enimmäismääriä on nostettu 0,6 prosenttia, jotta saadaan katettua kaikki Next Generation EU -välinettä varten otetut unionin velat;

ottaa huomioon, että parlamentti, neuvosto ja komissio hyväksyivät oikeudellisesti sitovan etenemissuunnitelman uusien omien varojen käyttöönottamiseksi tarkoituksenaan kerätä tarpeeksi varoja Next Generation EU -välineen odotettujen takaisinmaksumenojen kattamiseksi, jottei unionin ohjelmien ja politiikkojen rahoitusta leikattaisi;

ottaa huomioon, että omista varoista tehdyn päätöksen mukaan komission on annettava parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti ja kattavasti tietoja velanhoitostrategiansa kaikista näkökohdista ja annettava niille tiedoksi liikkeeseenlaskukalenteri, jossa ilmoitetaan odotetut liikkeeseenlaskupäivät ja määrät tulevalle vuodelle, sekä suunnitelma, jossa esitetään odotetut pääoman ja koron maksut;

E.	ottaa huomioon, että vuosina 2021–2027 Next Generation EU -välineeseen sekä kuponkimaksuihin ja lunastukseen erääntyessä (elpymisvälineen takaisinmaksukustannukset) on osoitettu yhteensä 14,7 miljardia euroa;

Perusteet Next Generation EU -välineen rahoittamiseksi lainalla

painottaa, että Next Generation EU on suurin EU:n yhteinen lainanotto-ohjelma ja ensimmäinen ohjelma, josta myönnetään sekä lainoja jäsenvaltioille että varoja suoraan EU:n aitoihin ohjelmiin ja politiikkoihin liittyviin unionin talousarviomenoihin; korostaa, että komission hallinnoima unionin yhteinen velka kasvattaa unionin talousarvion kokoa, vaikutusta ja lisäarvoa, millä tuetaan covid-19-pandemian jälkeistä elpymistä ja EU:n pitkän aikavälin painopisteiden, erityisesti vihreän ja digitaalisen siirtymän, toteuttamista;

panee merkille, että Next Generation EU -lainanotto-ohjelman keskimääräinen vuosittainen lainanotto on 150 miljardia euroa vuoteen 2026 asti, mikä tekee unionista merkittävän toimijan rahoitusmarkkinoilla, asettaa sen samalle tasolle muiden keskeisten eurooppalaisten valtionlainan liikkeeseenlaskijoiden kanssa ja tekee siitä suurimman ylikansallisen liikkeeseenlaskijan sekä suurimman vihreiden joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijan;

tähdentää, että lainanottostrategian onnistuminen riippuu sen kyvystä hankkia Next Generation EU -välineen täytäntöönpanoon tarvittavat varat pääomamarkkinoilta nopeasti ja suhteellisen edullisesti sekä maksaa velka takaisin vuoteen 2058 mennessä tasaisesti ja ennakoitavasti ylittämättä monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien mukaisia ohjelmien vahvistettuja menoja ja vaarantamatta EU:n tulevia toimia; painottaa, että unionin liikkeeseenlasku ei saisi heikentää muiden eurooppalaisten liikkeeseenlaskijoiden lainaehtoja ja että sen pitäisi jopa vaikuttaa pääomamarkkinoihin positiivisesti, erityisesti koska se vastaa sijoittajien pyyntöihin, jotka koskevat euromääräisiä omaisuuseriä sekä uusia tuotteita kuten vihreitä joukkovelkakirjoja;

Next Generation EU -välineen tähänastisen lainanottostrategian kuvaus ja arviointi

panee merkille, että komissio on kehittänyt ja ottanut käyttöön uuden laajan varainhankintaohjelman sekä parantanut velanhoitokykyään nopeasti ja tehokkaasti; panee tyytyväisenä merkille, että liikkeeseenlaskuja on tehty tasaiseen tahtiin vuonna 2021 tehdystä ensimmäisestä liikkeeseenlaskusta alkaen ja että kysyntä on ylittänyt reippaasti tarjonnan eli sijoittajat ovat erittäin kiinnostuneita ja komissio pystyy saavuttamaan varainhankintatavoitteensa; panee tyytyväisenä merkille, että EU:n tuotteita on myyty houkuttelevilla koroilla, jotka ovat samalla tasolla muiden suurten eurooppalaisten ja ylikansallisten liikkeeseenlaskijoiden tuotteiden korkojen kanssa, mikä käy yksiin unionin AAA-luokituksen kanssa;

toteaa, että komission varainhankintastrategia on monipuolinen ja siinä lasketaan liikkeeseen säännöllisin väliajoin ja erilaisilla menetelmillä (syndikoiduilla transaktioilla ja huutokaupoilla) erilaisia tuotteita, esimerkiksi joukkovelkakirjoja ja velkasitoumuksia, joiden maturiteetit vaihtelevat kolmesta kuukaudesta 30 vuoteen;

panee merkille komission päätöksen turvautua suureen päämarkkinatakaajien verkostoon, jonka jäsenet ovat tärkeitä kumppaneita ensi- ja jälkimarkkinoiden sujuvan toiminnan varmistamisessa ja raportoivat markkinaolosuhteista komissiolle; muistuttaa komissiota, että on tärkeää varmistaa, että pankit täyttävät lakisääteiset vaatimuksensa, ja pyrkiä parempaan maantieteelliseen tasapainoon sekä päämarkkinatakaajien verkoston jäsenten että syndikoitujen transaktioiden järjestäjien suhteen; kehottaa komissiota varmistamaan, että päämarkkinatakaajien verkoston jäsenillä on riittävät kannustimet ja velvoitteet, jotta ne hoitavat tehtävänsä;

panee merkille komission tähän mennessä julkaisemat vuosittaiset lainanottopäätökset ja varainhankintasuunnitelmat; korostaa, että komission lainanottostrategian ja -toimenpiteiden on oltava avoimia, jotta ne voidaan koordinoida onnistuneesti muiden markkinatoimijoiden kanssa ja jotta voidaan varmistaa vastuuvelvollisuus erityisesti parlamentille sekä päättäjien ja kansalaisten tietoisuus lainasta ja sitoutuminen siihen; kehottaa tässä yhteydessä komissiota antamaan parlamentille nopeasti ja järjestelmällisesti eriteltyjä tietoja kaikista EU:n velan liikkeeseenlaskuun liittyvistä maksuista, mukaan lukien Euroopan unionin elpymisvälineeseen liittyvät komission hallinnolliset maksut sekä jäsenvaltioille niiden elpymis- ja palautumistukivälineestä ottamista lainoista aiheutuvat kulut;

toteaa, että vuosittaisen lainanottopäätöksen ja puolivuosittaisten varainhankintasuunnitelmien mukaisesti komissio oli kesäkuuhun 2021 mennessä kerännyt rahoitusmarkkinoilta yli 113 miljardia euroa, josta 23 miljardia euroa vihreinä joukkovelkakirjoina ja velkakirjoina, joilla on lyhyt, keskipitkä tai pitkä erääntymisaika; panee tarkoin merkille annetut tiedot, jotka koskevat sijoittajatyyppien jakaumaa ja maantieteellistä jakaumaa; kehottaa jatkamaan avointa viestintää joukkovelkakirjojen huutokauppojen ja syndikointien edistymisestä;

Next Generation EU -välinettä varten otetun lainan mahdolliset myönteiset vaikutukset ja haasteet

katsoo, että tekemällä unionista yhden Euroopan suurimmista joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijoista Next Generation EU -välineellä voi olla myönteinen vaikutus EU:n pääomamarkkinoiden vakauteen ja likviditeettiin ja se voi parantaa EU:n talousnäkymiä, täydentää euroalueen makrotalouden rakenteita ja vahvistaa euron kansainvälistä roolia; panee merkille, että lainsäädäntö asettaa rajat Next Generation EU -välineen koolle ja kestolle, ja toteaa, että Next Generation EU -välineellä voisi olla jopa nykyistä merkittävämpi rooli turvallisten sijoitusten lähteenä ja sillä voitaisiin edistää EU:n rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä ja unionin palautumiskyvyn vahvistamista, jos saaduista kokemuksista otetaan asianmukaisesti opiksi; toteaa lisäksi, että Next Generation EU -lainanotto-ohjelman kesto ja koko rajoittavat EU:n joukkovelkakirjojen potentiaalia tulla aidoiksi turvallisiksi sijoituksiksi, edistää rahoitusmarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja parantaa talous- ja rahaliiton vakautta; kehottaa komissiota tarkastelemaan mahdollisia keinoja pitää Next Generation EU -joukkovelkakirjoja liikkeessä vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan estää likviditeetin väheneminen pian sen jälkeen, kun se on saavuttanut huippunsa Next Generation EU -välineen menovaiheen lopussa;

10.

panee merkille, että EU:n velan kysyntä pääomamarkkinoilla on suurta ja että se on integroitunut markkinoille sujuvasti; kehottaa komissiota lujittamaan EU:n velan asemaa monipuolistamalla sijoittajaprofiilia, vauhdittamalla jälkimarkkinoita ja poistamalla teknisiä esteitä;

11.

korostaa erityisesti, että unioni voisi toimia kestävän sijoittamisen suunnannäyttäjänä roolissaan maailman suurimpana vihreiden joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijana sekä monipuolistamalla sijoittajapohjaansa ja varmistamalla matalammat lainakustannukset; korostaa vihreiden joukkovelkakirjojen tärkeää roolia niiden varojen hankkimisessa, joita vähähiiliseen talouteen siirtyminen edellyttää; panee tyytyväisenä merkille, että vihreitä joukkovelkakirjoja koskevassa komission kehyksessä noudatetaan tiukkoja kestävyysvaatimuksia; vaatii komissiota estämään kaikenlaisen viherpesun ja varmistamaan, että hankittujen varojen käytöstä raportoidaan laadukkaasti, jotta vihreiden joukkovelkakirjojen preemio ei vaarannu; panee merkille, että ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattaminen on vakiovaatimus kaikille Next Generation EU -välineestä rahoitettaville menoille; painottaa, että koska jäsenvaltiot ja komissio laskivat osan Next Generation EU -velasta liikkeeseen vihreinä joukkovelkakirjoina, niillä on velvollisuus tehdä kaikkensa sen varmistamiseksi, että sijoittajille annetut sitoumukset ilmastorahoituksesta täytetään, ja odottaa komission noudattavan täysin sitoumustaan varmistaa, ettei ongelmallisia hankkeita rahoiteta vihreillä joukkovelkakirjoilla, jos viherpesusta esitetään asianmukaisesti perusteltuja huolia; pitää myönteisenä Next Generation EU -välineen vihreiden joukkovelkakirjojen tulostaulua, joka on interaktiivinen verkkosivu, jossa annetaan tietoja vihreillä joukkovelkakirjoilla rahoitetuista sijoituksista (6);

12.

katsoo, että komission olisi käytettävä vankkoja tarkastustoimenpiteitä elpymis- ja palautumistukivälineen asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi, erityisesti jotta voidaan pienentää kaikenlaisen viherpesun riskiä ja koska Next Generation EU -välineen rakenne on siten ainutlaatuinen, että komissio hankkii varoja pääomamarkkinoilta ja on vastuussa sijoittajille mutta jäsenvaltiot käyttävät rahat; kehottaa siksi jäsenvaltioita noudattamaan elpymis- ja palautumissuunnitelmissa antamiaan sitoumuksia, panemaan ne täytäntöön asianmukaisesti ja kokonaisuudessaan ja raportoimaan komissiolle perusteellisesti välitavoitteiden ja tavoitteiden täytäntöönpanosta;

13.

toteaa, että Next Generation EU -välineen laajuudesta huolimatta tähän mennessä on onnistuneesti vähennetty riskiä, että se heikentäisi Euroopan valtioiden muiden joukkovelkakirjojen kysyntää; korostaa, että Next Generation EU -liikkeeseenlasku lisää euroalueen julkisen velan markkinoiden houkuttelevuutta erityisesti EU:n ulkopuolisille sijoittajille ja se voi siten vaikuttaa myönteisesti muiden eurooppalaisten markkinatoimijoiden liikkeeseen laskemien arvopapereiden kysyntään; kehottaa komissiota jatkamaan tiivistä koordinointia jäsenvaltioiden velkaa hallinnoivien laitosten ja Euroopan keskuspankin, Euroopan investointipankin ja Euroopan vakausmekanismin kanssa; toteaa jälleen, että on tärkeää levittää EU:n velalla tehtävää kaupankäyntiä muiden EU:n pörssien kautta pääomamarkkinaunionin periaatteiden mukaisesti;

14.

katsoo lisäksi, että Next Generation EU -väline vaikuttaa myönteisesti jäsenvaltioiden velkojen houkuttelevuuteen ja kestävyyteen tarjoamalla AAA-luokiteltuja lainaehtoja kaikille jäsenvaltioille elpymis- ja palautumistukivälineen lainojen kautta, auttamalla laskemaan merkittävästi valtionlainojen korkoja ja diskonttaamalla avustukset valtionvelan laskennasta sekä välittämällä rahoitusmarkkinoille vahvan viestin euroalueen ja EU:n palautumiskyvystä ja yhteenkuuluvuudesta;

15.

uskoo, että Next Generation EU -väline osoittaa kunnianhimoisempien, yhteisten ja demokraattisten unionin tason kriisitoimien hyödyt; katsoo, että jos EU:n kansalaiset voisivat ostaa suoraan EU:n joukkovelkakirjoja, se voisi lisätä heidän tunnettaan EU:hun kuulumisesta; pyytää komissiota kehittämään yksinkertaisen ja avoimen mekanismin tätä varten; toteaa, että tämä käytäntö on jo käytössä useissa jäsenvaltioissa; katsoo, että se tarjoaisi merkittäviä taloudellisia hyötyjä, jotka ylittäisivät täytäntöönpanokustannukset; toteaa, että yhteisellä velkojen liikkeeseenlaskulla rahoitettu merkittävä kriisituki on vahvistanut luottamusta EU:n ja sen jäsenvaltioiden palautumiskykyyn ja että rahoitusmarkkinoiden toimijat ovat laajalti todenneet, että EU:n rahoitusrakenne on entistä vakaampi; korostaa Next Generation EU -välineen onnistuneen täytäntöönpanon osoittavan, että EU on vastannut covid-19-kriisin taloudellisiin seurauksiin asianmukaisilla toimilla; kehottaa siksi kaikkia EU:n toimielimiä varmistamaan, että EU lunastaa lupauksensa, mukaan lukien tarjoamalla pitkäjänteistä poliittista näkemystä;

16.

toteaa huolestuneena, että Venäjän laiton, provosoimaton ja perusteeton hyökkäys Ukrainaa vastaan on heikentänyt maailmanlaajuisen ympäristön turvallisuutta, mikä aiheuttaa uusia haasteita, ja panee merkille inflaation ja korkojen jyrkän nousun, joka vaikuttaa valtionlainan liikkeeseenlaskijoihin; varoittaa, että varainhankintakustannukset ovat lisääntyneet merkittävästi vaikeiden markkinaolosuhteiden vuoksi ja että pitkän aikavälin korkoympäristössä on odotettavissa valtavia epävarmuustekijöitä; ennakoi, että tämä vaikuttaa Euroopan unionin elpymisvälineen takaisinmaksua koskevaan kohtaan EU:n talousarviossa; panee huolestuneena merkille, että suunniteltua korkeammat jälleenrahoituskustannukset vaikuttavat jo otsakkeessa 2b käytettävissä oleviin varoihin ja jopa kuluttavat erityisrahoitusvälineiden rajallisia määrärahoja vuotuisen talousarviomenettelyn aikana; kehottaa komissiota seuraamaan tilannetta tiiviisti ja tiedottamaan siitä säännöllisesti budjettivallan käyttäjälle; on tietoinen siitä, että komissio joutuu toimimaan hyvin epävarmoilla markkinoilla 99 prosentin varmuusvälin ulkopuolella; muistuttaa, että kaikki rahoitusosuuksien maksut jäsenvaltioille olisi suoritettava 31. joulukuuta 2026 mennessä, kuten Euroopan unionin elpymisvälinettä koskevassa asetuksessa ja elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevassa asetuksessa säädetään, mutta että tähän määräaikaan voitaisiin tehdä muutoksia; korostaa, että tällaiset muutokset edellyttävät sekä Euroopan unionin elpymisvälinettä koskevan asetuksen että elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen muuttamista;

17.

toteaa, että Next Generation EU -välineen koko potentiaali voidaan hyödyntää vain, jos kaikki kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat pannaan täytäntöön tehokkaasti ja oikea-aikaisesti; on huolissaan useiden jäsenvaltioiden puutteellisesta kyvystä hyödyntää rahoitusta; pitää valitettavana joissakin jäsenvaltioissa syntynyttä dynamiikkaa, jossa perinteisten EU:n varojen hyödyntämistä on viivytetty elpymis- ja palautumistukivälineen varojen hyödyntämisen nopeuttamiseksi; kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään Next Generation EU -välineestä myönnetyt lainat kokonaisuudessaan ja johdonmukaisesti;

18.

tähdentää, että EU:n kilpailukyvyn, palautumiskyvyn ja strategisen riippumattomuuden vahvistamiseksi tarvitaan lisäinvestointeja EU:n toimiin erityisesti teollisuuden ja ilmastotoimien alalla; katsoo, että varojen pysyvä uudelleenkohdentaminen ei ole toteuttamiskelpoinen pitkän aikavälin ratkaisu EU:n ensisijaisten tavoitteiden rahoittamiseksi, ja korostaa tarvetta lisävaroille; muistuttaa, että ilmastonmuutos sekä Ukrainassa käynnissä oleva sota korostavat kiireellistä tarvetta lopettaa unionin riippuvuus kolmansista maista sen talouden keskeisillä aloilla, kuten energia, raaka-aineet, teollisuus ja maatalous; katsoo tässä yhteydessä, että komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ilmoitus Euroopan suvereniteettirahaston perustamisesta on yhdenmukainen parlamentin 19. toukokuuta 2022 antaman päätöslauselman (7) ja komission vuoden 2023 työohjelmasta 30. kesäkuuta 2022 annetun puheenjohtajakokouksen julkilausuman kanssa; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan lähemmin yhteistä lainanottoa EU:n tasolla Euroopan tulevaisuuskonferenssin suositusten mukaisesti, jotta voitaisiin luoda suotuisammat lainaehdot jatkaen samalla vastuullista finanssipolitiikkaa jäsenvaltioiden tasolla; pitää valitettavana, että EU:n talousarvion ulkopuolelle perustetaan järjestelmällisesti sen ulkopuolella hyödynnettäviä välineitä, rahastoja ja yhteisiä lainanotto-ohjelmia, Next Generation EU -väline mukaan lukien, joita budjettivallan käyttäjä ei valvo; kehottaa siksi sisällyttämään lainanotto- ja lainanantotoimet sekä kaikki EU:n tulevat ohjelmat tai välineet talousarvioon; pyytää, että parlamentti otetaan täysimääräisesti mukaan kaikkiin asioihin yhteispäätösmenettelyllä;

Unionin talousarvio ja uudet omat varat

19.

huomauttaa, että Next Generation EU -välinettä varten otettujen lainojen ominaisuudet vaikuttavat suoraan unionin talousarviosta tehtäviin takaisinmaksuihin vuosikymmenien ajan; vaatii siksi optimoimaan velanhoitokustannukset ja varmistamaan tasaisen velkaprofiilin, jotta tuleva taakka jakautuu tasaisemmin;

20.

korostaa, että Next Generation EU -välineellä on lisätty huomattavasti EU:n lainanotto- ja lainanantovalmiuksia; korostaa, että budjettivallan käyttäjä on otettava mukaan lainananto- ja lainanottoprosessin kaikkiin vaiheisiin; muistuttaa, että omista varoista tehdyn päätöksen mukaan komission on säännöllisin väliajoin julkaistava päivitetty suunnitelma odotetuista pääoman ja koron maksuista ja keskusteltava siitä parlamentin ja neuvoston kanssa säännöllisesti järjestettävissä toimielinten välisissä Next Generation EU -välinettä käsittelevissä kokouksissa;

21.

vaatii jälleen painokkaasti sisällyttämään Euroopan unionin elpymisvälineen takaisinmaksukustannusten talousarviomäärärahat EU:n talousarvioon monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ylittäen, jotta liikkumavarat ja joustomekanismit voidaan säästää niiden aiottuihin tarkoituksiin; kehottaa tekemään asiaankuuluvat muutokset monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetukseen monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksessa;

22.

uskoo vahvasti, että lopulta Next Generation EU:n onnistuminen ja erityisesti sen varainhankinnan uskottavuus ja kestävyys arvioidaan myös sen perusteella, kykeneekö unioni maksamaan takaisin yhteistä velkaa uusilla ympäristö- ja yrityssektorin omilla varoilla vai joutuuko se kasvattamaan jäsenvaltioiden bruttokansantuloon perustuvia rahoitusosuuksia;

23.

korostaa, että uudet omat varat ovat keskeisessä asemassa unionin poliittisten painopisteiden täytäntöönpanossa, osittain koska tarvitaan lisää investointeja, jotta voidaan edistää energiaomavaraisuutta ja lieventää Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan sosiaalisia vaikutuksia sekä nopeuttaa siirtymää vihreään energiaan; painottaa, että uusien omien varojen käyttöönotolla vältettäisiin se, että unionin ohjelmiin olisi tulevaisuudessa tehtävä leikkauksia, jotka vaarantaisivat elpymissuunnitelman tarkoituksen ja pitkän aikavälin hyödyt; uskoo, että 16. joulukuuta 2020 tehdyn oikeudellisesti sitovan toimielinten välisen sopimuksen mukaisella uusien omien varojen käyttöönotolla saavutettaisiin kestäviä hyötyjä sekä unionin politiikkojen toteuttamisessa että unionin maineen takaamisessa luotettavana ja pätevänä lainan liikkeeseenlaskijana; kehottaa siksi jäsenvaltioita toimimaan mahdollisimman nopeasti ja vauhdittamaan neuvotteluja niin sanottujen uuden sukupolven EU:n omien varojen ensimmäisestä korista, joka perustuu komission 22. joulukuuta 2021 tekemän esityksen mukaisesti EU:n päästökauppajärjestelmään, hiilirajamekanismiin sekä monikansallisten yritysten vähimmäisverotuksesta tehdyn OECD:n kansainvälisen sopimuksen ensimmäiseen pilariin; kehottaa neuvostoa hyväksymään omien varojen ensimmäisen korin ennen vuoden 2022 loppua;

24.

toteaa kuitenkin, että arvioidut tulot näistä kolmesta omien varojen lähteestä eivät riittäisi kattamaan Next Generation EU -lainanottoon liittyvää velkaa; kehottaa siksi jälleen komissiota esittämään ehdotuksen uusien omien varojen toisesta korista ennen joulukuuta 2023, mukaan lukien ehdotus finanssitransaktioverosta, jotta voidaan varmistaa riittävät varat Next Generation EU -velan takaisinmaksuihin; nostaa esiin toimielinten välisen sopimuksen nojalla perustetun oikeudellisesti sitovan etenemissuunnitelman; pyytää kuitenkin komissiota viimeaikaisten taloudellisten haasteiden vuoksi olemaan entistäkin kunnianhimoisempi ja säilyttämään mahdollisuuden esittää lisää omia varoja, jotka ovat innovatiivisia, uusia ja mieluiten aitoja;

o o

25.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1.

(2) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 23.

(3) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28.

(4) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11.

(5) EUVL C 270, 7.7.2021, s. 2.

(6) https://ec.europa.eu/info/strategy/eu-budget/eu-borrower-investor-relations/nextgenerationeu-green-bonds/dashboard_en

(7) Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. toukokuuta 2022 Venäjän Ukrainassa käymän sodan sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista EU:hun – EU:n toimintavalmiuksien vahvistaminen (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0219).

11.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 167/8

P9_TA(2022)0401

Euroopan innovaationeuvoston täytäntöönpano

Euroopan parlamentin päätöslauselma 22. marraskuuta 2022 Euroopan innovaationeuvoston täytäntöönpanosta (2022/2063(INI))

(2023/C 167/02)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen XIX osaston,

—	ottaa huomioon tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta ja sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta 28. huhtikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/695 (1),

—	ottaa huomioon tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” täytäntöönpanoa koskevan erityisohjelman perustamisesta annetun neuvoston päätöksen (EU) 2021/764 (2),

—	ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (3),

—	ottaa huomioon Euroopan innovaationeuvoston (EIC) työohjelmat vuosiksi 2021 ja 2022,

—	ottaa huomioon EIC:n vaikutusraportin 2021,

—	ottaa huomioon 11. tammikuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Horisontti 2020 -ohjelman väliarviointi: EU:n tutkimus- ja innovointitoimien vaikutuksen maksimointi” (COM(2018)0002),

—	ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2018 tehdyn vaikutustenarvioinnin, joka on liitetty komission ehdotukseen Horisontti Eurooppa -ohjelmasta (SWD(2018)0307),

—	ottaa huomioon Euroopan innovaationeuvoston johtokunnan 16. elokuuta 2022 antaman lausunnon Euroopan parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa Euroopan innovaationeuvoston täytäntöönpanosta käytävää keskustelua varten (4),

—	ottaa huomioon Euroopan innovaationeuvoston johtokunnan 9. helmikuuta 2022 antaman lausunnon Euroopan innovaationeuvoston vuoden 2022 työohjelmasta ja Euroopan innovaationeuvoston rahaston tulevaisuudesta, (5)

—	ottaa huomioon 5. elokuuta 2022 julkaistun komission lehdistötiedotteen ”EIC Accelerator implementation update” (6),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan sekä valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimista koskevasta lupamenettelystä 12. joulukuuta 2002 tehdyn puheenjohtajakokouksen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,

—	ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A9-0268/2022),

Euroopan innovaationeuvoston yleiset tavoitteet ja rakenne Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa

ottaa huomioon, että Euroopan innovaationeuvosto on EU:n lippulaivahanke läpimurtojen ja erityisesti syväteknologian innovaatioiden kartoittamisessa, kehittämisessä ja laajentamisessa; ottaa huomioon, että Euroopan innovaationeuvosto helpottaa ja tehostaa verkostoitumista ja yhteistyötä ja luo synergioita EU:n eri innovaatioyhteisöjen välillä ja erityisesti EIT:n kanssa ja varmistaa laajan maantieteellisen kattavuuden; ottaa huomioon, että se perustettiin edistämään Euroopan strategista riippumattomuutta teknologiassa ja parantamaan Euroopan riskipääomamarkkinoiden toimintaa;

ottaa huomioon, että asetuksessa (EU) 2021/695 todetaan, että Euroopan innovaationeuvosto on ”keskitetysti hallinnoitu keskitetty asiointipiste”, joka ”keskittyy pääasiassa läpimurto- ja disruptiiviseen innovointiin ja tähtää erityisesti markkinoita luovaan innovointiin mutta tukee samalla kaiken tyyppistä innovointia, myös asteittaista innovointia”;

C.	ottaa huomioon, että asetuksessa (EU) 2021/695 säädetään, että Euroopan innovaationeuvoston on toimittava selkeän unionin tason lisäarvon, riippumattomuuden, riskinottokyvyn, tehokkuuden, vaikuttavuuden, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden mukaisesti;

ottaa huomioon, että neuvoston päätöksessä (EU) 2021/764 säädetään, että Euroopan innovaationeuvostolla on kaksi tavoitetta: ensinnäkin tunnistaa, kehittää ja ottaa käyttöön kaikenlaisia suuririskisiä innovaatioita, mukaan lukien asteittainen innovointi, ja toiseksi tukea innovatiivisten yritysten nopeaa laajentumista unionin ja kansainvälisellä tasolla ideoista markkinoille;

E.	ottaa huomioon, että Euroopan innovaationeuvostoa toteutetaan kolmen keskeisen toiminta-alan kautta, jotka ovat Pathfinder-aloite, Transition-väline ja Accelerator -väline;

F.	ottaa huomioon, että Pathfinder-aloitteessa tarjotaan avustuksia riskialttiille läpimurtoprojekteille, joissa tutkitaan uusia ja syväteknologian aloja, joilla pyritään kehittämään tulevaisuuden mahdollisesti radikaaleja innovatiivisia teknologioita ja uusia markkinamahdollisuuksia;

G.	ottaa huomioon, että Accelerator-välineellä tuetaan pääasiassa pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä), joiden tavoitteena on kehittää läpimurtoja ja syväteknologian innovaatioita, jotka ovat keskeisiä Euroopan tulevan kasvun ja avoimen strategisen riippumattomuuden kannalta;

ottaa huomioon, että Accelerator-välinettä toteutetaan lähinnä käyttämällä Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitusta, jota myönnetään yhdessä yhtenäisessä, selkeässä ja avoimessa menettelyssä ja yhdellä päätöksellä, joka antaa tuetulle innovoijalle yhden kattavan sitoumuksen taloudellisiin resursseihin, jotka kattavat innovoinnin eri vaiheet markkinoille saattamiseen asti, mukaan lukien laajamittaisen kaupallistamisen esivaiheet;

I.	ottaa huomioon, että Horisontti Eurooppa -lainsäädäntö mahdollistaa sen, että unioni kantaa yksin valitun innovoinnin alkuriskin;

J.	ottaa huomioon, että neuvoston päätöksessä (EU) 2021/764 vaaditaan komissiota perustamaan erityinen erillisyhtiö Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen täytäntöönpanoa varten ja hallinnoimaan kaikkia Accelerator-hankkeiden operatiivisia osia;

Pilottihankkeen tulokset

ottaa huomioon, että Euroopan innovaationeuvoston pilottihanke ja Euroopan innovaationeuvoston tehostettu pilottihanke osoittivat menestyksekkäästi Euroopan innovaationeuvoston toteuttamiskelpoisuuden täysimittaisena ohjelmana siten kuin se oli määritelty komission julkaiseman vuoden 2022 arviointitutkimuksen (7) yleisissä päätelmissä, huolimatta joistakin alkuvaiheen ongelmista, kuten epäselvästä viestinnästä edunsaajille yritysten investointiehdoista;

L.	ottaa huomioon, että Euroopan innovaationeuvoston pilottihankkeen vaikuttavuuteen kohdistui painetta alhaisen menestymisasteen vuoksi;

M.	ottaa huomioon, että Euroopan innovaationeuvoston pilottihankkeella rahoitettiin vuosina 2018–2020 330 Pathfinder-hanketta lukuisten ehdotuspyyntöjen perusteella;

toteaa, että osallistumisen maantieteellinen jakautuminen ja erityisesti Pathfinder-pilottihankkeen koordinointi keskittyivät EU-15:een ja assosioituneisiin valtioihin; ottaa huomioon, että kulloisenkin maan asema Euroopan innovaatioiden tulostaulussa näytti heijastuvan hakemusten määrään sekä sen innovoijien menestykseen Pathfinder-pilottihankkeessa: innovaatiojohtajien menestys oli korkein, ja kehittyvien innovoijien menestys alhaisin;

ottaa huomioon, että EIC:n rahasto toimi asianmukaisesti alkuperäisessä rakenteessaan, joka otettiin käyttöön vuonna 2020 Euroopan innovaationeuvoston pilottihankkeen yhteydessä ja jonka komissio tuolloin hyväksyi; ottaa huomioon, että sekarahoitusvälineen allekirjoittamiseen liittyvistä toistuvista viivästyksistä ja ongelmista huolimatta tehtiin 140 pääomasijoituspäätöstä; ottaa huomioon, että näiden päätösten vipuvaikutus oli 2,7, mikä osoittaa, että EIC:n rahasto pystyi alkuperäisessä rakenteessaan tekemään merkittäviä yhteisinvestointeja;

ottaa huomioon, että arviointitutkimuksessa todetaan, että EIC:n rahaston perustana ovat hyvin perustellut julkisen politiikan tavoitteet ja markkinoiden tarpeet ja että rahaston rakennetta koskeva kiistanalainen seikka liittyy tulkintaan kahdesta tukikelpoisuussäännöstä: pankkirahoituskelpoisuuden puuttuminen ja yhteissijoitus;

ottaa huomioon, että Euroopan innovaationeuvoston pilottihankkeessa vahvistettu due diligence -menettely on ollut erityisen onnistunut, koska se on tuottanut korkealaatuisia due diligence -arviointeja, minkä vahvistaa se, että useita näistä arvioinneista käytettiin ulkopuolisten sijoittajien houkuttelemiseen, mikä osoittaa, että sijoittajat perustavat sijoituspäätöksensä riittävän laadukkaaseen due diligence -menettelyyn;

ottaa huomioon, että investointikomitean ja Euroopan innovaationeuvostoon ja pk-yritysten toimeenpanovirastoon (EISMEA) kuuluvan Euroopan investointipankin (EIP) ryhmän antama jäsennelty ammattimainen sijoitusneuvonta pystyi tuottamaan korkealaatuista due diligence -toimintaa, koska EISMEA ja EIP tekivät ainutlaatuista yhteistyötä yhdessä ulkoisten asiantuntijoiden, mukaan lukien sarjasijoittajien ja riskipääomasijoittajien investointikomitealle tuoman sijoitusasiantuntemuksen avulla;

Euroopan innovaationeuvoston toteuttamisen tilanne Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa

S.	ottaa huomioon, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa koskeva selitetty avustussopimusmalli julkaistiin erittäin myöhään, mikä aiheutti huomattavaa epävarmuutta hakijoiden keskuudessa, mukaan lukien Euroopan innovaationeuvoston mahdolliset hakijat;

T.	ottaa huomioon, että ohjelmajohtajien virkojen käyttöönotto voi lisätä Euroopan innovaationeuvoston vaikuttavuutta; ottaa huomioon, että yhdeksän muuta ohjelmajohtajaa on nimitetty;

U.	ottaa huomioon, että ohjelmajohtajien työ ei edelleenkään ole näkyvää ja että sidosryhmät eivät pidä sitä avoimena;

V.	ottaa huomioon, että Euroopan innovaationeuvosto on uudentyyppinen ohjelma, johon liittyy suurempi taloudellinen riski kuin perinteisiin unionin menoihin ja joka edellyttää erityistä tarkastusstrategiaa;

ottaa huomioon, että vuoden 2021 työohjelmassa Euroopan innovaationeuvoston käyttöön asetettiin 1,55 miljardia euroa ja vuoden 2022 työohjelmassa 1,71 miljardia euroa; ottaa huomioon, että molempina vuosina noin 430 miljoonaa euroa oli peräisin Next Generation EU -välineen budjetista, joka kaikki asetettiin käytettäväksi Euroopan innovaationeuvoston avustusosiin; ottaa huomioon, että noin 52 prosenttia käytettävissä olevista määrärahoista osoitettiin avoimiin ja alhaalta ylöspäin suuntautuviin ehdotuspyyntöihin; ottaa huomioon, että 65 prosenttia käytettävissä olevasta rahoituksesta osoitettiin Euroopan innovaationeuvoston avustusosiin ja 35 prosenttia investointiosiin; ottaa huomioon, että lähes 70 prosenttia käytettävissä olevasta rahoituksesta osoitettiin Accelerator-välineen ja 20 prosenttia Pathfinder-aloitteen ehdotuspyyntöihin;

ottaa huomioon, että Pathfinder Open -ehdotuspyynnön onnistumisaste oli 6,45 prosenttia vuonna 2021 ja 7 prosenttia vuonna 2022; ottaa huomioon, että Pathfinder-aloitteen Challenges-ehdotuspyynnössä vuonna 2021 jätettiin 403 ehdotusta, joista 39 hyväksyttiin, jolloin onnistumisaste oli 9,7 prosenttia;

Y.	ottaa huomioon, että Accelerator-välineen ehdotuspyynnöllä oli kaksi määräaikaa vuosina 2021 ja 2022;

ottaa huomioon, että syyskuuhun 2022 mennessä Accelerator-välineen edunsaajille oli siirretty vain avustusten ennakkomaksuja, joiden myöntämisaika oli 12 kuukautta, yhtään varoja ei ollut siirretty osana (oman pääoman luonteista) pääomatukea ja oli tehty vain yksi investointipäätös, mikä johti reilusti yli vuoden kestäneeseen investointiaikaan; ottaa huomioon, että komissio aloitti vuonna 2021 valittujen edunsaajien sijoitusten alustavien ehtojen allekirjoittamisen vasta kesällä 2022 ja että useimmat niistä allekirjoitettiin kesän jälkeen (8);

Täytäntöönpanoon liittyvät keskeiset kysymykset

EIC:n rahaston hallinnointi ja rahaston rakenneuudistusta koskevat näkökohdat

on hyvin huolissaan vuoden 2022 alussa annetusta ilmoituksesta, jonka mukaan rahaston rakennetta on muutettu Euroopan innovaationeuvoston pilottihankkeessa vallinneesta tilanteesta, kun vuoden 2021 kahden ensimmäisen määräajan jälkeen rahoitettavat yritykset on jo valittu;

muistuttaa, että EIC:n rahasto on perustettu tukemaan startup-yrityksiä ja pk-yrityksiä, jotka kehittävät syväteknologiainnovaatioita; korostaa, että kassavirrat ovat ratkaisevan tärkeitä startup-yrityksille ja pk-yrityksille ja että pitkät viivästykset odotetun rahoituksen saamisessa voivat johtaa kyseisten yritysten konkurssiin; korostaa siksi, että on tärkeää, että EIC:n rahasto voi investoida markkinoille soveltuvalla aikataululla; pitää valitettavina tapauksia, joissa EIC:n rahasto ei onnistunut saavuttamaan tätä tavoitetta ja joissa EIC:n rahaston alkuperäisestä investointipäätöksestä tehtiin merkityksetön pitkän aikavälin viiveen ja yrityksessä tuolloin tapahtuneen kehityksen vuoksi;

on huolissaan viipeistä, jotka liittyvät Accelerator-välineen sekarahoitustoimien täytäntöönpanoon; korostaa, että viivästykset johtuivat yksinomaan Euroopan innovaationeuvoston täytäntöönpanoa koskevista erilaisista näkökulmista, jotka johtuivat komission eri osastojen ristiriitaisista tulkinnoista, jotka koskivat EIC:n rahaston hallinnointia; toteaa, että ristiriidat koskivat vain hankkeen pääomaosuutta eikä niiden olisi näin ollen pitänyt vaikuttaa avustussopimuksiin; pitää valitettavana, että nämä komission sisäiset kiistat vaarantavat 96 eurooppalaista syväteknologiayritystä; on erittäin huolestunut siitä, että yhtä poikkeuksellista investointipäätöstä lukuun ottamatta EIC:n rahasto ei ole tehnyt päätöksiä todellisista investoinneista;

muistuttaa, että Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitus olisi myönnettävä yhdellä menettelyllä ja yhdellä päätöksellä, joka kattaa sekä avustus- että rahoitusvälineosat; huomauttaa, että komission olisi hallinnoitava kaikkia Accelerator-välineen operatiivisia osia;

toteaa, että komissio ilmaisi huolensa EIC:n rahaston hallinnoinnista koskien henkilöstövaikutuksia ja komission mahdollista mainevastuuta sijoituksista;

panee merkille komission esittämät henkilöstöhuolet EIC:n rahaston sijoitussalkun hallinnoinnissa; katsoo, että EIC:n rahaston henkilöstömäärän on oltava asianmukainen ja että tämä edellyttää huomattavaa määrää merkittävän kokemuksen omaavia henkilöitä; katsoo kuitenkin, että näiden henkilöiden palkkaaminen suoraan ei ole ainoa ratkaisu; huomauttaa, että alkuperäinen investointikomitea oli yhdessä EIP:n kanssa laatinut vaihtoehtoisen suunnitelman henkilöstöongelman ratkaisemiseksi; toteaa näin ollen, että henkilöstöön liittyvä haaste ei ole syy rahaston rakenneuudistukseen;

panee merkille komission perustelut, joiden mukaan neuvoston päätöksen (EU) 2021/764 11 artiklan 3 kohdassa edellytetään, että komissio tarkastelee välillistä hallinnointia ja että tämä aiheuttaa muutoksia EIC:n rahaston rakenteeseen;

muistuttaa, että 11 artiklan 3 kohdan teksti sisällytettiin Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa koskevaan komission ehdotukseen eikä sitä koskaan kyseenalaistettu lainsäädäntömenettelyn aikana; korostaa, että tämä tarkoittaa, että komission olisi pitänyt olla täysin tietoinen tästä tekstistä perustaessaan EIC:n rahaston vuonna 2020; korostaa, että komission päätös perustaa EIC:n rahasto, joka sisälsi alkuperäisen rakenteen, hyväksyttiin komission jäsenten kollegiossa ja että sillä oli koko komission tuki; korostaa, että sama pätee Euroopan innovaationeuvoston vuoden 2021 työohjelmaan, jossa ei mainittu tarvetta uudistaa EIC:n rahaston rakennetta; toteaa myös, että 11 artiklan 3 kohdan noudattamista koskeva kysymys otettiin esiin sisäisesti komissiossa kesällä 2021 sen jälkeen, kun ohjelma oli jo alkanut; katsoo, että tällaisen perustavanlaatuisen kysymyksen esittäminen käynnissä olevan ohjelman aikana sen jälkeen, kun oli tuhlattu useita mahdollisuuksia ottaa asia esille ohjelman käynnistämistä edeltäneiden kolmen vuoden aikana, on vähintäänkin huonoa hallintoa ja merkki haluttomuudesta hyväksyä lainsäätäjien suunnittelemaa uutta työskentelytapaa;

korostaa, että 11 artiklan 3 kohta on vain yksi virke, jota pitää lukea koko neuvoston päätöksen yhteydessä; korostaa tässä yhteydessä myös, että edellä mainitun neuvoston päätöksen liitteessä määrätään, että komissio ”perustaa erillisyhtiön” asettamatta muita ehtoja; korostaa lisäksi, että 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu ja neuvoston päätöksen liitteessä I olevassa 1.1.2 kohdassa määritelty Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitus sisältää sekä avustuksia että investointitukea pääomasijoituksen tai muiden takaisinmaksettavien muotojen muodossa; toteaa näin ollen, että välillisen hallinnoinnin vaatimusta ei voida tulkita siten, että se koskisi ainoastaan sekarahoituksen investointiosuutta, ja että tätä artiklaa ei voida tulkita siten, että nämä kaksi osatekijää olisivat täytäntöönpanovaiheessa erillään toisistaan;

10.

panee merkille investointipäätösten ammattimaisen valmistelun merkityksen; korostaa siksi komission nimittämän EIC:n rahaston investointikomitean roolia sekä EISMEA:han kuuluvan EIP:n arvokasta tukea due diligence -prosessille; pitää kuitenkin valitettavana, että muihin EIC:n rahaston päätöksiin, kuten investointikierrokseen liittymiseen alkuperäisen investointipäätöksen jälkeen tai investoinnin perustelujen laatimiseen, vaikuttaa kuluvan liian kauan, osittain siksi, että EIP:ltä kuluu aikaa toimittaa näkemyksensä;

11.

panee merkille, että sekä innovaationeuvoston investointikomiteaan että sen rahaston johtokuntaan kuului rahaston alkuperäisessä muodossa komission edustajia ja ulkopuolisia asiantuntijoita, mikä varmisti asianmukaisen tasapainon politiikan johdonmukaisuuden ja ammattimaisten investointipäätösten välillä;

12.

panee merkille, että lokakuuhun 2022 mennessä komissio oli kehittänyt ja toteuttanut siirtymäjärjestelyn, jossa EIC:n rahasto pysyy komission omistuksessa ja ulkopuolinen rahastonhoitaja tekee rahaston investointipäätökset; korostaa, että rahaston ulkopuolinen hallinnoija myös rekrytoi henkilöstön investointikomiteaan ja että tämä tarkoittaa, että komiteassa ei ole enää arvokasta asiantuntemusta tarjoavia riippumattomia asiantuntijoita eikä yhtäkään komission edustajaa varmistamassa politiikan johdonmukaisuutta; panee merkille tämän järjestelyn kuvauksen Euroopan innovaationeuvoston vuoden 2022 työohjelmassa;

13.

panee huolestuneena merkille, että siihen asti kun Euroopan innovaationeuvoston vuoden 2022 työohjelmassa ilmoitettu investointien siirtymäjärjestely oli käynnistetty, komission jäsenten kollegion oli hyväksyttävä kaikki yksittäiset avustuspäätökset ja kaikki merkittävät investointipäätökset ja että niihin tuli näin ollen toinen valvonnan taso; pitää tätä tilannetta kestämättömänä, koska se tekee päätöksentekoprosessista vielä pidemmän ja monimutkaisemman ja aiheuttaa hakijoille enemmän epävarmuutta;

14.

panee erittäin huolestuneena merkille, että pelkkä EIC:n rahaston siirtymäjärjestelyn perustaminen kesti yli vuoden komission eri osastojen välisten jatkuvien sisäisten keskustelujen vuoksi; panee merkille, että komissio aloitti kesäkuussa 2022 kesäkuussa 2021 valittujen Accelerator-hankkeiden avustusosien käsittelyn, mikä osoittaa, että siirtymäjärjestelyn perustamisessa oli edistytty riittävästi, jotta sekarahoitushankkeita voitiin alkaa toteuttaa; panee merkille, että useimmat kesäkuun 2021 määräajan puitteissa valittujen avustuksensaajien avustussopimukset allekirjoitettiin kesällä 2022, joten avustuksen saaminen kesti yli vuoden; panee merkille, että komissio ilmoitti toukokuussa 2022, että lokakuun 2021 määräaikaan liittyvien Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen avustuksensaajien avustusosat saadaan valmiiksi toukokuun loppuun tai kesäkuun alkuun mennessä (9); panee merkille, että komission oli ilmoitettava näille avustuksen saajille kesän 2022 aikana, että avustukset eivät olisi valmiita heinäkuuhun mennessä ja että avustuksen saajat joutuisivat todennäköisesti odottamaan lokakuuhun 2022 saakka; toteaa, että tällä määräajalla avustuksen myöntämisaika on vähintään vuosi;

15.

korostaa, että varainhoitoasetuksen 216 artiklan 1 kohdassa komissiolle annetaan nimenomaisesti valtuudet hallinnoida suoraan sijoituksia (216 artiklan 1 kohdan b alakohta) tai toteuttaa ne erityisen sijoitusvälineen kautta (216 artiklan 1 kohdan a alakohta); korostaa, että tällainen täytäntöönpanotapa mahdollistaa välillistä hallinnointia suuremman joustavuuden ja strategisemman harkinnan sijoituspäätöksissä ja salkunhoidossa; torjuu ajatuksen, jonka mukaan rahaston hallinnoinnin siirtäminen Euroopan investointipankille (EIP) ja ulkopuoliselle rahastonhoitajalle mahdollistaisi joustavuuden ja strategisen harkinnan, joka on tarpeen Euroopan innovaationeuvoston menestymisen takaamiseksi; ilmaisee huolensa siitä, että EIC:n rahastosta tulee vain jälleen yksi EIP:n tukema riskipääomarahasto;

16.

korostaa, että Euroopan innovaationeuvoston johtokunnan strategiset neuvot on pantava perusteellisemmin täytäntöön Euroopan innovaationeuvoston työssä, mukaan lukien sen suositukset monimuotoisuuden lisäämiseksi ja suuresta joukosta maita tulevien osallistujien ottamiseksi mukaan hyödyntämään innovoijien mahdollisuuksia kaikkialla Euroopassa sekä käytännön yhteistyön edistämiseksi Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) kanssa;

Innovaationeuvoston rahasto ainoana sijoittajana

17.

on erittäin huolissaan politiikasta, jossa EIC:n rahasto ei näköjään koskaan voi olla johtava sijoittaja pääomakierroksella, erityisesti kun otetaan huomioon vaatimus, jonka mukaan yritysten on kerättävä yhtä paljon sijoituksia ulkopuolisilta sijoittajilta; katsoo, että tämä on vastoin Euroopan innovaationeuvoston strategisia tavoitteita ja pääasiallista logiikkaa; korostaa, että tämä ei ollut politiikka Euroopan innovaationeuvoston pilottihankkeen alussa ja että tätä politiikan muutosta sovellettiin taannehtivasti ennen toimintatavan muutosta jätettyihin hakemuksiin; on erittäin huolissaan siitä, että tämä aiheutti kassavirtaongelmia monille hakijoille ja että vain kolmannes pääomasijoitussitoumuksista on lopulta suoritettu yrityksille maksuina; korostaa, että yhteisinvestointien ei pitäisi olla hankkeiden ennakkovaatimus vaan ennemminkin EIC:n rahaston tavoite avustushankkeen keston aikana;

18.

muistuttaa, että Euroopan innovaationeuvosto voi olla asetuksen (EU) 2021/695 mukaisesti ainoa sijoittaja, joka ottaa kaikki sijoituksen riskit; toteaa, että tämä rooli näyttää toteutuvan vain tarjoamalla vaihtovelkakirjalainoja samalla kun vaaditaan vastaavia yhteisinvestointeja kaikkiin pääomasijoituksiin; panee merkille, että tähän mennessä yli 50 prosenttia kaikista oman pääoman osaan kuuluvista investoinneista on tehty vaihtovelkakirjalainoina; korostaa, että yksi syy Euroopan innovaationeuvoston perustamiseen oli se, että Euroopassa ei ole riskipääomasijoittajia ja erityisesti sellaisia riskipääomasijoittajia, joilla on asiantuntemusta syväteknologiamarkkinoilla; toteaa tältä osin, että huonosti toimiviin markkinoihin ei voida täysin luottaa tehokkaana mekanismina, jolla ohjataan Euroopan innovaationeuvoston investointi- ja irtautumispäätöksiä; varoittaa tässä yhteydessä, että vaatimus pätevästä yhteisinvestoinnista voisi pahentaa markkinoiden toiminnan puutetta, johon Euroopan innovaationeuvosto on perustettu puuttumaan;

19.

panee merkille, että yhteissijoituksen vaatiminen tekee Euroopan innovaationeuvostosta toissijaisen sijoittajan, mikä aiheuttaa seuraavia riskejä:

a)	tarjotaan yksityisille sijoittajille ilmainen ja osittain yksinomainen pääsy erinomaisiin sijoitusmahdollisuuksiin – mikä luo riskin Euroopan riskipääomamarkkinoiden vääristymisestä ja vahvistaa samalla Euroopan markkinoiden suhteellista riskejä välttävää luonnetta;

b)	siitä voi tulla myös tarpeeton, koska johtava sijoittaja asettaa investointikierrosten nopeuden ja standardin, mikä asettaa kyseenalaiseksi sen, tarvitsevatko startup-yritykset ylipäänsä Euroopan innovaationeuvostoa;

20.

on huolestunut käytännöstä, jossa vaihtovelkakirjalainat muunnetaan pääomaksi yrityksissä, jotka eivät onnistuneet houkuttelemaan lisäinvestointeja lainan myöntämisajankohtana vahvistetun valuaation perusteella lainan muuntamisen ajankohtana vahvistetun valuaation sijasta; huomauttaa tässä yhteydessä, että Euroopan innovaationeuvosto perustettiin helpottamaan startup-yritysten kehittämistä ja skaalaamista juuri siinä vaiheessa, kun valuaatiot voivat kohota nopeasti, koska teknologiaan liittyvä riski vähenee nopeasti ja markkinoille tulo lähestyy; toteaa näin ollen, että vanhaan valuaatioon luottaminen on vastoin Euroopan innovaationeuvoston tavoitteita; huomauttaa lisäksi, että EIC:n rahaston on tarkoitus ottaa riskejä, mutta vaihtovelkakirjalainoja käyttämällä suurin osa riskeistä siirretään pääasiassa hakijalle;

21.

toteaa, että ulkopuolinen johtava sijoittaja tuo lisäarvoa, koska kyseisellä johtavalla sijoittajalla voi olla pitkälle erikoistunutta tietämystä tietyn sijoituksen kannalta merkityksellisestä markkinasegmentistä ja että EIC:n rahasto ei kokonsa ja yleisen luonteensa vuoksi ehkä pysty tarjoamaan vastaavaa erityisosaamista; toteaa siksi, että erikoistunut johtava sijoittaja voi tuottaa enemmän lisäarvoa yrityksen kehitykselle kuin EIC:n rahasto; toteaa lisäksi, että ulkopuolinen johtava sijoittaja takaisi, että markkinat asettavat valuaation ja muut sijoitusehdot;

22.

torjuu jyrkästi ajatuksen, jonka mukaan EIC:n rahasto ei voi olla ainoa sijoittaja tai johtava sijoittaja; korostaa, että kyky investoida myös silloin, kun markkinat eivät ole siihen valmiit, on yksi tärkeimmistä syistä Euroopan innovaationeuvoston olemassaololle; toteaa, että EIC:n rahaston sijoituspolitiikassa olisi nimenomaisesti mahdollistettava, että

a)	EIC:n rahasto on ainoa sijoittaja vaihtovelkakirjalainojen tai tietyissä tapauksissa pääomasijoitusten kautta;

b)	EIC:n rahasto voi johtaa sijoituskierrosta;

c)	EIC:n rahasto voi olla suurin sijoittaja vaikka se ei olisikaan johtava sijoittaja;

23.

panee merkille, että neuvoston päätöksen (EU) 2021/764 liitteessä I olevan 1.2.3 kohdan mukaan EIC:n rahaston on määriteltävä ja pantava täytäntöön investointejaan koskeva irtautumisstrategia; toteaa, että tällaista strategiaa ei näytä olevan;

Täytäntöönpanon puutteet

Hakumenettely

24.

korostaa helppokäyttöisen ja tehokkaan hakumenettelyn merkitystä ohjelmassa, jolla pyritään houkuttelemaan kunnianhimoisimpia innovoijia; panee merkille, että menettelyä voidaan edelleen parantaa seuraavin tavoin:

a)	sekä yhden että usean edunsaajan ehdotuksia olisi helpotettava hakumenettelyssä – tämä edellyttää erillistä ehdotusmallia kummallekin hakemustyypille;

b)	kaikkien menestyksekkääseen hakemukseen tarvittavien tietojen olisi oltava saatavilla johdonmukaisesti; tällä hetkellä tiedot on jaettu useisiin asiakirjoihin, minkä vuoksi hakemuksen laatiminen on tarpeettoman hankalaa;

25.

panee huolestuneena merkille, että arvioijilta tulee sidosryhmille ristiriitaisia signaaleja Accelerator-välineen ehdotusten asianmukaisesta riskistä ja kannattavuudesta, mikä vaikuttaa erityisesti aliedustettujen alueiden ja naisten johtamien yritysten osallistumiseen; muistuttaa, että yksi Euroopan innovaationeuvoston perusperiaatteista on riskinottokyky; muistuttaa lisäksi, että neuvoston päätöksen (EU) 2021/764 liitteessä I olevan 1.1.2 kohdan mukaan rahoituksen myöntäminen muille kuin pankkirahoituskelpoisille hankkeille on Accelerator-välineen keskeinen tavoite; on erittäin vakuuttunut siitä, että Accelerator-välineen onnistuminen edellyttää selkeää politiikkaa ja viestintää Accelerator-hankkeiden asianmukaisesta riskistä ja rahoitettavuudesta;

26.

on huolissaan sidosryhmien ilmoittamasta ilmeisestä avoimuuden puutteesta ohjelman hallinnoinnissa; korostaa sidosryhmien kahta keskeistä huolenaihetta:

a)	avoimuuden puute Pathfinder Challenges -aiheiden valinnassa;

b)	ja avoimuuden puute siitä, miten ohjelmajohtajat hallinnoivat salkkuja, erityisesti ehdotusten valintavaiheessa;

27.

korostaa avustuksen myöntämisajan luotettavan lupaamisen merkitystä; korostaa tässä yhteydessä, että vuoden 2021 Pathfinder Open -ehdotuspyynnön arviointi kesti yli viisi kuukautta, kun taas asetuksen (EU) 2021/695 31 artiklassa edellytetään, että hakijoille ilmoitetaan arviointiprosessin tuloksista viiden kuukauden kuluessa;

28.

on huolissaan Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-välineen hakuprosessista, josta on tullut pidempi ja monimutkaisempi useine vaiheineen ja oman Euroopan innovaationeuvoston alustan myötä, joka on virallisen rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalin ulkopuolella; katsoo, että innovointikeskeisen EIC:n Accelerator-välineen hakemusten toimittamis- ja arviointiprosessin olisi oltava yrittäjien ja tutkijoiden kannalta helposti ymmärrettävä, mahdollisimman vähän aikaa vievä, oikeudenmukainen ja avoin sekä alan standardien mukainen;

29.

on erittäin huolissaan siitä, miten tekoälyalusta toimii; panee tältä osin merkille, että sekä hakijat että arvioijat ovat ilmaisseet huolestuneisuutensa alustasta;

30.

korostaa, että verkkolomake vie aikaa, ei ole joustava tietojen esittämisen suhteen (ei mahdollisuutta käyttää muotoilua tai kuvia) ja käyttää tarpeettomasti ammattikieltä; toteaa, että tuloksena oleva liiketoimintasuunnitelma ei näytä olevan alan standardien mukainen, eikä se ole myöskään arvioijille tai projektipäälliköille käyttäjäystävällisessä muodossa;

31.

kiinnittää erityistä huomiota kasvaneeseen sivujen määrään (120–200 sivua) verrattuna Euroopan innovaationeuvoston pilottihankkeen 50 sivun määrään, ottaen huomioon, että arvioijilla on 36 minuuttia aikaa arvioida koko (toisen vaiheen) ehdotus; toteaa, että tämä on yksi syy siihen, että sidosryhmät ovat tyytymättömiä arvioinnin laatuun;

32.

panee huolestuneena merkille, että arviointiprosessin toisessa vaiheessa yksi ainoa kielteinen No Go -arviointi riittää hakemuksen hylkäämiseen; pitää tätä suhteettomana, kun otetaan huomioon, että ehdotusta on arvioimassa kolme arvioijaa, jotka kaikki antavat Go/No Go -arvion kolmella erillisellä arviointikriteerillä;

33.

arvostaa yhdessä useimpien sidosryhmien kanssa vastaväitemenettelyn käyttöönottoa, koska se voi edistää arviointimenettelyn parantamista; toteaa kuitenkin, että parannuksia tarvitaan, koska monet sidosryhmät kertovat, että on epäselvää, mitä tapahtuu hakijoiden esittämien vastaväitteiden osalta ja että hakijoilla on hyvin vähän aikaa valmistella vastaväitteensä; korostaa, että vastaväitemenettelyn käyttöönotto on ilmoitettu yhdeksi syyksi pidempään aikajaksoon ennen avustuksen vastaanottamista; kehottaa komissiota parantamaan vastaväitemenettelyä ja tekemään siitä mielekkäämpi niin, että se voidaan saada päätökseen lyhyemmässä ajassa, jotta voidaan noudattaa avustuksen myöntämisen määräaikaa ja antaa samalla riittävästi aikaa vastaväitteiden valmisteluun;

34.

on huolissaan siitä, että hakijoiden on yhä useammin palkattava konsultteja hallinnoimaan hakumenettelyä sen monimutkaisuuden vuoksi;

35.

toteaa, että Euroopan innovaationeuvoston päätöksenteon nopeuden sekä startup-yritysten syvällisen kehittämisen helpottamiseksi tutkimusorganisaatioiden työntekijöiden olisi voitava käyttää tutkimushankkeiden tuloksia startup-yritysten perustamiseen; suhtautuu tältä osin myönteisesti EIC Inventor -käsitteen käyttöönottoon avustussopimuksen mallissa ja vuoden 2022 työohjelmassa; pitää valitettavana, että tämän käsitteen käyttöönottoon liittyy epävarmuutta sen oikeudellisista seurauksista tutkimusorganisaatioille;

Muut esiin tuodut yksittäiset kysymykset

36.

korostaa, että EIC Inventor -käsitteen olisi johdettava tutkimustulosten tehokkaaseen hyödyntämiseen taloudellisen toiminnan kehittämisessä; katsoo näin ollen, että se ei saisi heikentää muiden tutkimusorganisaation asiantuntijoiden tai tutkimusorganisaation itsensä käyttämiä tuloksia taloudellisen toiminnan kehittämiseen; katsoo, että laajat käyttöoikeudet EIC Inventors -keksijöille ilman aikarajoitusta ovat perusteltuja vain tapauksissa, joissa tutkimusorganisaatiot eivät tarjoa yksittäisille tutkijoille tarvittavaa tukea tulosten hyödyntämiseksi taloudellisen toiminnan kehittämisessä; katsoo siksi, että nämä käyttöoikeudet olisi myönnettävä EIC Inventors -keksijöille tapauskohtaisesti, jos on ilmeistä, että keksijällä ei ole tutkimusorganisaatiossa tarvittavaa tukea;

37.

pitää valitettavana, että ohjelman alhainen onnistumisaste (6–10 prosenttia) johtaa siihen, että liian monet korkealaatuiset ehdotukset jäävät ilman rahoitusta; korostaa, että alhaiset onnistumisasteet merkitsevät tappiota, koska mahdollisesti syvästi mullistavia innovaatioita ei kehitetä edelleen, sekä ehdotusten valmisteluun käytetyn ajan ja rahan menetystä; kehottaa tässä yhteydessä käyttämään tarvittaessa kaksivaiheisia sovelluksia, jotta voidaan rajoittaa ehdotusten valmisteluun käytetyn ajan ja rahan menetystä;

38.

korostaa, että Euroopan innovatiiviset valmiudet, talouskasvu ja häiriönsietokyky ovat heikentyneet, koska naisten osallistuminen startup- ja riskipääomatoimintaan on vähäistä; suhtautuu tältä osin myönteisesti Euroopan innovaationeuvoston pyrkimyksiin edistää naisten johtajuutta ja osallistumista startup-yrityksiin ja riskipääomatoimintaan; pitää valitettavana, että tämä ei ole vielä johtanut riittävään muutokseen; huomauttaa tässä yhteydessä, että vuonna 2021 investoinneista eurooppalaisiin startup-yrityksiin vain 1,8 prosenttia osoitettiin yksinomaan naisten perustamille startup-yrityksille ja vain 9,3 prosenttia molempia sukupuolia edustavien perustajien yrityksille (10);

39.

korostaa Euroopan innovaationeuvoston johtokunnan merkitystä komission pääasiallisena neuvonantajana Euroopan innovaationeuvoston täytäntöönpanossa ja laajemman innovaatiopolitiikan kehittämisessä, erityisesti innovaatioekosysteemin parantamisessa Euroopassa sekä strategisesti merkityksellisten teknologioiden määrittämisessä; korostaa, että sekä EISMEA:n että muiden asiaan liittyvien komission yksiköiden olisi annettava EIC:n johtokunnalle täydelliset ja oikea-aikaiset tiedot kaikesta EIC:n täytäntöönpanon kehityksestä sekä kaikki sen pyytämät EIC:tä koskevat tiedot;

40.

panee merkille, että Euroopan innovaationeuvoston siirtymä on muodollisesti osa Euroopan innovaationeuvoston Pathfinder-aloitetta, vaikka se toteutetaan erillisenä ohjelman osana; katsoo, että siirtymävaiheen ehdotuspyyntöjen osuus Euroopan innovaationeuvoston vuosien 2021 ja 2022 työohjelmien määrärahoista on alle 10 prosenttia; huomauttaa, että siirtymävaiheen ehdotuspyynnöt ovat ainoat, joihin sovelletaan nopeutetun tutkimuksen ja innovoinnin menettelyä; kannattaa tämän menettelyn käyttöä siirtymävaiheen ehdotuspyynnössä; kehottaa komissiota laajentamaan tämän menettelyn soveltamista useampiin Pathfinder-ehdotuspyyntöihin;

41.

korostaa, että vuoden 2022 työohjelmassa viitataan ”ei merkittävää haittaa” -periaatteeseen sekä Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-välineen arviointikriteerinä että yleisesti Euroopan innovaationeuvoston tukikelpoisuuskriteerinä; on huolissaan tästä vaatimuksesta noudattaa asetuksessa (EU) 2020/852 (nk. luokitusjärjestelmäasetus) vahvistettua ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, koska sitä sovelletaan kaikkiin ehdotuspyyntöihin niiden sisällöstä tai kypsyydestä riippumatta; tunnustaa periaatteen hyödyllisyyden sellaisten ehdotuspyyntöjen yhteydessä toteutettavien hankkeiden valinnassa, joiden sisältö liittyy suoraan unionin ympäristötavoitteisiin ja jotka ovat lähellä markkinoille saattamista; korostaa, ettei ole olemassa oikeusperustaa, jonka nojalla tätä täydentävää tukikelpoisuuskriteeriä voitaisiin soveltaa yleisesti kaikkiin ehdotuspyyntöihin;

42.

suhtautuu myönteisesti Euroopan innovaationeuvoston pyrkimyksiin kehittää sopiva kehys Euroopan innovaationeuvoston toiminnan arviointia varten; korostaa, että Euroopan innovaationeuvoston ainutlaatuinen luonne edellyttää räätälöityä lähestymistapaa tuloksellisuuden seurantaan sekä seurannan tulosten hyödyntämistä sen varmistamiseksi, että Euroopan innovaationeuvosto on markkinoiden johtava toimija;

Suositukset

43.

kehottaa komissiota arvioimaan uudelleen EIC:n rahaston täytäntöönpanoa Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa ja löytämään asianmukaisen hallinnointitavan, jossa otetaan huomioon Euroopan innovaationeuvoston kunnianhimoinen ja muutosvoimainen luonne läpimurtoinnovoinnin johtavana investoijana Euroopassa; kehottaa komissiota sisällyttämään tähän uuteen lähestymistapaan seuraavat periaatteet:

varmistetaan, että sekä oman pääoman osien että avustusosien täytäntöönpano on komission täydessä valvonnassa, minkä olisi myös varmistettava, että näiden kahden osan täytäntöönpanossa on suora koordinointilinja, ja turvataan komission kyky puuttua asiaan investointisyklin kaikissa vaiheissa sen varmistamiseksi, että strategisesti tärkeät investoinnit tehdään;

b)	varmistetaan EIC:n rahaston johtokunnan rooli ja investointikomitean tekemä asiantuntija-arvio EIC:n rahaston sijoituksiin liittyvien ohjeiden noudattamisen tarkassa seurannassa siten, että päivittäisessä asiainhoidossa käytetään EIP:n ryhmää ja ulkopuolisia rahastonhoitajia;

hyödynnetään täysimääräisesti ulkoisten sijoittajien yhteissijoitusten tuoma lisäarvo ja säilytetään samalla EIC:n rahaston mahdollisuus;

i)	toimia ainoana sijoittajana, myös niin, että osa pääomasta palautetaan ilman että ulkoisten sijoittajien yhteissijoituksia tarvittaisiin;

ii)	toimia pääsijoittajana johtamatta sijoituskierrosta;

iii)	johtaa sijoituskierrosta;

kehitetään pääomasijoitusten investointistrategia, joka perustuu innovoinnin ansioita ja unionin strategisia tavoitteita heijastaviin välitavoitteisiin eikä pelkästään muiden sijoittajien halukkuuteen liittyä investointikierrokseen, mikä kannustaisi EIC:n rahastoa ottamaan riskejä ainoana sijoittajana, erityisesti edistämään menestyksekästä osallistumista aliedustetuilla alueilla ja naisten johtamissa yrityksissä, joilla on vielä enemmän vaikeuksia rahoittaa startup-yrityksiään;

e)	vahvistetaan EIC:n rahaston pääomasijoituksia koskeva irtautumisstrategia, jossa otetaan huomioon unionin strategiset tavoitteet;

ylläpidetään rakennetta, jonka avulla EIP:n työryhmä voidaan sisällyttää EISMEA:han, jolloin Euroopan innovaationeuvosto ja pk-yritysten toimeenpanovirasto voivat tuottaa korkealaatuista due diligence -toimintaa; pyytää komissiota hyödyntämään tätä menestyksekästä yhteistyötä ja sopimaan EIP:n kanssa järjestelystä, jonka mukaan EIP:n sisäinen ryhmä edustaa EIC:n rahastoa sijoitusten kohdeyhtiöiden johtokunnan kokouksissa;

g)	varmistetaan tehokas yhteistyö kansallisten yhteyspisteiden ja tarvittaessa alueviranomaisten kanssa;

44.

kehottaa komissiota aloittamaan avoimen vuoropuhelun parlamentin, asiaankuuluvan ohjelmakomitean ja Euroopan innovaationeuvoston johtokunnan kanssa, jotta voidaan kehittää EIC:n rahaston rakenteelle vaihtoehtoinen pitkän aikavälin ratkaisu, jossa noudatetaan täysimääräisesti asiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä ja edellä mainittuja periaatteita; suosittelee, että arvioidaan perusteellisesti tapoja parantaa Euroopan innovaationeuvoston täytäntöönpanoa ja harkitaan vaihtoehtona riippumattoman unionin elimen perustamista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artiklan nojalla pääasialliseksi elimeksi, joka vastaa Euroopan innovaationeuvoston täytäntöönpanosta; korostaa tarvetta varmistaa, että hakijoita kohdellaan aina yhdenvertaisesti ja että täytäntöönpanossa turvataan avoimuus, vastuuvelvollisuus ja eturistiriitojen ehkäiseminen; suosittelee, että jos perusteellisessa arvioinnissa todetaan, että tällainen elin olisi paras institutionaalinen kehys Accelerator-välineen toteuttamiseksi edellä esitetyn mukaisesti, se olisi perustettava mahdollisimman pian;

45.

kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota naisten aseman edistämiseen innovointialalla ja pyrkimään samalla sukupuolten tasapuoliseen edustukseen kaikissa asiaankuuluvissa tehtävissä sekä Euroopan innovaationeuvoston edunsaajien maantieteelliseen tasapainoon kaikilla unionin alueilla; pyytää komissiota erityisesti sisällyttämään Euroopan innovaationeuvoston työohjelmiin erityistoimenpiteitä, joilla puututaan molempiin ongelmiin Euroopan innovaationeuvoston sisällä;

46.

suosittelee, että InvestEU-osiota tutkitaan EIC:n rahaston ulkopuolella yrityksille, jotka tarvitsevat vain vastaavaa rahoitusta laajentamiskierroksiensa loppuun saattamiseen;

47.

kehottaa komissiota selventämään sääntöjä ja menettelyjä, jotka koskevat puuttuvaa pankkirahoituskelpoisuutta ja yhteissijoituksia koskevien kriteerien tulkintaa, viestinnän tehostamista ja kansallisten yhteyspisteiden parempaa osallistamista;

48.

kehottaa komissiota soveltamaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta ehdotuspyyntöihin, joiden sisältö liittyy suoraan unionin ympäristötavoitteisiin ja jotka ovat lähellä markkinoille saattamista, ja pidättäytymään käyttämästä ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta ylimääräisenä horisontaalisena tukikelpoisuusperusteena kaikissa Euroopan innovaationeuvoston hankkeissa;

49.

kehottaa komissiota mukauttamaan avustussopimuksen mallin ja sisällyttämään siihen selkeän määritelmän ”EIC Inventor” -käsitteestä ja säätämään EIC Inventor -keksijöiden käyttöoikeuksia koskevasta selkeästä politiikasta, jossa heille annetaan laajat käyttöoikeudet vain silloin, kun tutkimusorganisaatiolla ei ole aktiivista politiikkaa ja rakennetta tutkimustulosten käytön tukemiseksi taloudellisessa toiminnassa;

50.

kehottaa komissiota ottamaan käyttöön Euroopan innovaationeuvoston ja erityisesti Accelerator-välineen toiminnan jatkuvaa ja nopeaa arviointia koskevan järjestelmän;

51.

kehottaa komissiota ottamaan käyttöön arviointimenettelyn perusteellisen ja jatkuvan arvioinnin, jossa huomioidaan vakavasti hakijoiden esittämät valitukset, joissa osoitetaan selkeitä epäjohdonmukaisuuksia heidän ehdotustensa arvioinnissa; kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentille, miten se käsittelee yksittäisiä valituksia, jotka osoittavat, että arvioijat ovat selvästi epäonnistuneet;

52.

kehottaa asianomaisia unionin elimiä, myös Euroopan tilintarkastustuomioistuinta ja Euroopan innovaationeuvoston johtokuntaa, laatimaan Euroopan innovaationeuvostolle erityisen tarkastusstrategian, jossa otetaan huomioon Euroopan innovaationeuvoston erityisluonne;

53.

kehottaa komissiota sisällyttämään toimenpiteitä pk-yritysten osallistumisen parantamiseksi ja Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-välineen helppokäyttöisyyden ja houkuttelevuuden parantamiseksi innovatiivisten pk-yritysten kannalta yksinkertaistamalla hakuprosessia pk-yritysten esteiden poistamiseksi;

54.

kehottaa komissiota varmistamaan, että välineellä tuetaan laajuudeltaan monenlaisia hankkeita, jotta pienillä yrityksillä, jotka kehittävät ja laajentavat vaikuttavia innovaatioita, on yhtäläiset mahdollisuudet käyttää niitä;

55.

kehottaa komissiota tarkistamaan Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-välineen nykyistä hakemusten toimittamisprosessia ja sen avustusten myöntämisaikaa ja mukauttamaan Euroopan innovaationeuvoston alustan Accelerator-välineen arviointikriteereihin; katsoo, että tarkistuksella olisi pyrittävä nopeaan ja yksinkertaiseen välineeseen, joka soveltuu eurooppalaisten syväteknologian startup-yritysten tarpeisiin ja saavutettava avustusten myöntämisen 4–5 kuukauden tavoiteaika;

56.

kehottaa komissiota parantamaan synergioita ja yhteistyötä EIT:n kanssa; kehottaa EIT:tä ja Euroopan innovaationeuvostoa käynnistämään vastavuoroisen ja järjestelmällisen tiedonvaihdon sekä nimeämään yhteisen jäsenen kummankin johtokuntaan, jotta vältetään siiloutuminen ja päällekkäiset toimet ja strategiat;

o o

57.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1.

(2) EUVL L 167 I, 12.5.2021, s. 1.

(3) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

(4) https://eic.ec.europa.eu/news/statement-eic-board-discussion-european-parliament-itre-committee-eic-implementation-2022-08-16_en

(5) https://eic.ec.europa.eu/system/files/2022-02/Statement%20by%20the%20EIC%20Board%20on%20the%20EIC%20Work%20Programme%20for%202022%20and%20future%20of%20the%20EIC%20Fund.pdf

(6) https://eic.ec.europa.eu/news/eic-accelerator-implementation-update-2022-08-05_en

(7) Komissio, ”Evaluation study on the European Innovation Council (EIC) Pilot, 2022”.

(8) https://eic.ec.europa.eu/news/eic-accelerator-implementation-update-2022-08-05_en

(9) https://sciencebusiness.net/news/commission-says-european-innovation-council-grant-logjam-end-june

(10) https://europeanwomeninvc.idcinteractive.net/

11.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 167/18

P9_TA(2022)0405

Venäjän federaation nimeäminen terrorismia tukevaksi valtioksi

Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. marraskuuta 2022 Venäjän federaation nimeämisestä terrorismia tukevaksi valtioksi (2022/2896(RSP))

(2023/C 167/03)

Euroopan parlamentti, joka

—

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Venäjästä ja Ukrainasta ja erityisesti 6. lokakuuta 2022 antamansa päätöslauselman Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman hyökkäyssodan kiihtymisestä (1), 19. toukokuuta 2022 antamansa päätöslauselman Ukrainassa tehtyjen sotarikosten rankaisemattomuuden torjumisesta (2) ja 25. marraskuuta 2021 antamansa päätöslauselman ihmisoikeusloukkauksista, joihin ovat syyllistyneet yksityiset turvallisuus- ja puolustusalan yritykset ja erityisesti Wagner Group (3),

—	ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan, 9. joulukuuta 1948 tehdyn yleissopimuksen joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi ja 12. elokuuta 1949 tehdyn neljännen Geneven sopimuksen siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana,

—	ottaa huomioon terrorismin ehkäisemistä ja torjuntaa koskevan kansainvälisen oikeudellisen kehyksen, mukaan lukien YK:n turvallisuusneuvoston 13. helmikuuta 2017 antaman päätöslauselman 2341 kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta terroriteoilta,

—	ottaa huomioon 27. tammikuuta 1977 tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen terrorismin vastustamisesta ja sitä seuranneet kansainväliset yleissopimukset,

—

ottaa huomioon EU:n terrorismin vastaisen oikeudellisen kehyksen, johon kuuluvat muun muassa 27. joulukuuta 2001 hyväksytty neuvoston yhteinen kanta 2001/931/YUTP erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi (4) ja 27. joulukuuta 2001 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2580/2001 tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi (5),

—	ottaa huomioon Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön,

—	ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen 13. lokakuuta 2022 antaman päätöslauselman 2463 Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen kärjistymisestä,

—	ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin 10. lokakuuta 2022 antaman julkilausuman Venäjän rajuista hyökkäyksistä Kiovaan ja muihin kaupunkeihin eri puolilla Ukrainaa,

—	ottaa huomioon korkean edustajan Euroopan unionin puolesta 22. syyskuuta 2022 antaman julkilausuman Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaa vastaan,

—	ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 14. marraskuuta 2022 antaman päätöslauselman, jossa suositettiin rekisterin perustamista Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamien vahinkojen dokumentoimiseksi,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan,

ottaa huomioon, että vuodesta 2014 alkaen ja erityisesti Venäjän käynnistettyä 24. helmikuuta 2022 uudelleen laittoman, provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan sen joukot ovat kohdistaneet summittaisia hyökkäyksiä asuinalueille ja siviili-infrastruktuureihin, tappaneet tuhansia ukrainalaisia siviilejä ja tehneet kaikkialla maassa terroritekoja, joita on kohdistettu erilaisiin siviili-infrastruktuureihin, kuten asuinalueisiin, kouluihin, sairaaloihin, rautatieasemiin, teattereihin ja vesi- ja sähköverkkoihin; ottaa huomioon, että nämä raa’at ja epäinhimilliset teot vaativat ihmishenkiä, aiheuttavat kärsimystä ja tuhoa ja pakottavat väestön pakenemaan asuinseuduiltaan;

ottaa huomioon, että Venäjän asevoimat ja niiden sijaisjoukot ovat syyllistyneet pikateloituksiin, sieppauksiin, seksuaaliväkivaltaan, kidutukseen ja muihin hirmutekoihin vasta miehitetyillä ja jo aiemmin miehitetyillä Ukrainan alueilla, kuten siviilien joukkomurhiin muun muassa Butšan, Irpinin, Izjumin ja Lymanin kaupungeissa, sekä tehneet tarkoituksellisen iskun Mariupolin teatteriin, jossa kuoli satoja ihmisiä, ja iskeneet Kramatorskin rautatieasemalle, jossa kuoli 60 siviiliä;

ottaa huomioon, että Venäjän asevoimat ja niiden sijaisjoukot ovat murhanneet Ukrainassa tuhatmäärin siviilejä, muun muassa satoja lapsia, ja että lukemattomat muut ovat joutuneet kokemaan niiden harjoittamaa kidutusta, ahdistelua ja seksuaaliväkivaltaa tai joutuneet niiden järjestämien sieppausten, pakkosiirtojen ja tahdonvastaisten katoamisten kohteeksi; ottaa huomioon, että ihmisoikeusryhmät ja kansainväliset tarkkailijavaltuuskunnat ovat dokumentoineet perusteellisesti Venäjän asevoimien ja niiden sijaisjoukkojen ukrainalaisiin siviileihin kohdistamia lukuisia hirmutekoja, kuten pikateloituksia, kidutusta, raiskauksia ja siviilien joukkopidätyksiä ja sulkemista niin kutsutuille suodatusleireille sekä ukrainalaisten lasten pakkoadoptioita ja pakkosiirtoja; ottaa huomioon, että Ukrainassa dokumentoitujen sotarikosten lukumäärä lähentelee 40 000:ta ja sen odotetaan kasvavan vielä, kun äskettäin vapautetuissa Hersonin alueen osissa tehdyt sotarikokset saadaan dokumentoitua; ottaa huomioon, että Ukrainan joukkotiedotusinstituutin keräämien seurantatietojen mukaan Venäjän federaatio on syyllistynyt Ukrainassa 457 rikokseen toimittajia ja tiedotusvälineitä vastaan ja venäläiset miehittäjät ovat hyökkäyssodan alun jälkeen surmanneet yli 40 ukrainalaista ja ulkomaista toimittajaa; ottaa huomioon, että Venäjän federaatio ja sen sijaisjoukot ovat käyttäneet samoja menetelmiä miehitetyillä alueilla vuodesta 2014 alkaen ja että pahamaineisin esimerkki on ”Izoljatsijan” vankila Donetskissa;

toteaa, että hyökkäysteoillaan Ukrainan itsemääräämisoikeutta, itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta vastaan Venäjän federaatio rikkoo edelleen jatkuvasti YK:n peruskirjan periaatteita ja että se loukkaa edelleen räikeästi ja häpeilemättä kansainvälistä humanitaarista oikeutta, muun muassa iskiessään tarkoituksellisesti siviilikohteisiin, jotka eivät vuoden 1949 Geneven yleissopimusten vuonna 1977 tehdyn I lisäpöytäkirjan 52 artiklan 1 kohdan mukaan saisi joutua aseellisen toiminnan kohteiksi; ottaa huomioon, että nämä rikokset ilmentävät räikeää piittaamattomuutta sodan oikeussäännöistä, joilla rajoitetaan sotilaallisen vallan käyttöä, mistä todistavat esimerkiksi sotavankien epäinhimillinen kohtelu, ukrainalaisten sotavankien laajamittainen kidutus ja pikateloitukset sekä pääsyn epääminen kansainvälisiltä humanitaarisilta järjestöiltä, kuten Punaisen Ristin kansainväliseltä komitealta;

ottaa huomioon, että Venäjän federaatio on ampunut Ukrainaan jo yli 4 000 ohjusta ja pommittanut maata yli 24 000 kertaa, myös Valko-Venäjän alueelta käsin; ottaa huomioon, että Venäjän ohjus-, lennokki- ja tykistöiskut ovat tähän mennessä vahingoittaneet tai tuhonneet 60 982 siviili-infrastruktuurikohdetta eri puolilla Ukrainaa, muun muassa 42 818 asuinrakennusta ja taloa, 1 960 oppilaitosta, 396 terveydenhuoltolaitosta, 392 kulttuurirakennusta ja 87 uskonnollista rakennusta sekä 5 315 vesi- ja sähkölaitosta; ottaa huomioon, että Venäjän federaation tahalliset ohjus- ja lennokki-iskut, muun muassa Iranin toimittamilla lennokeilla, ovat vahingoittaneet tai tuhonneet arviolta 40 prosenttia Ukrainan kriittisestä energiainfrastruktuurista;

F.	ottaa huomioon, että Mariupolin piirityksen aikana Venäjän federaation viranomaiset loivat laajamittaisen humanitaarisen kriisin, joka johti kymmenien tuhansien siviilien kuolemaan ja tuhosi 95 prosenttia kaupungista;

ottaa huomioon, että Venäjän joukot ovat lokakuusta 2022 alkaen tehneet tarkoituksellisia iskuja Ukrainan kriittiseen infrastruktuuriin kaikkialla maassa terrorisoidakseen väestöä ja katkaistakseen kaasun, sähkön, veden, internetyhteyksien ja muiden perushyödykkeiden ja -palvelujen saannin, millä on erityisen tuhoisa vaikutus talven lähestyessä; ottaa huomioon, että näiden iskujen tarkoituksena on ollut terrorisoida Ukrainan väestöä, murtaa heidän vastarintansa ja puolustustahtonsa ja pakottaa heidät hyväksymään miehitysvalta ja suostumaan laittomaan yritykseen liittää useat Ukrainan osat Venäjään; ottaa huomioon, että näiden iskujen aikana ohjuksia on osunut Puolan alueelle ja kaksi Puolan kansalaista on saanut surmansa;

toteaa Venäjän olevan vastuussa maailmanlaajuisesta ruokaturvakriisistä, joka on tulosta sen hyökkäyssodasta Ukrainaa vastaan ja Ukrainan merisatamien saartamisesta; toteaa, että Venäjä on sodan alusta lähtien käyttänyt elintarvikkeita ja nälänhätää aseena; toteaa, että Venäjän tahalliset toimet, kuten varastojen tuhoaminen, tuotannon häiritseminen ja kiintiörajoitusten asettaminen sen omalle elintarvike- ja lannoiteviennille, ovat pahentaneet maailmanlaajuista ruokaturvakriisiä;

toteaa, että Venäjä on liittänyt laittomasti alueeseensa Ukrainaan kuuluvat Krimin autonomisen tasavallan ja Sevastopolin kaupungin sekä Donetskin, Hersonin, Luhanskin ja Zaporižžjan alueet; ottaa huomioon, että venäläismiehitys on vakava uhka Zaporižžjan ydinvoimalan turvallisuudelle; toteaa, että Venäjä on siepannut ydinvoimalan työntekijät ja pakottanut heidät töihin, varastoinut sotilaskalustoa voimalan alueelle ja tulittanut sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevia kohteita; ottaa huomioon, että Venäjä on vaarantanut myös Tšernobylin ydinvoimalan turvallisuuden;

toteaa, että yrittäessään heikentää Ukrainan ydinlaitosten turvallisuutta ja uhatessaan käyttää ydinaseita Venäjä on vaaraksi koko Euroopan maanosan turvallisuudelle ja sääntöpohjaiselle kansainväliselle järjestykselle; toteaa, että venäläiset virkamiehet ovat useaan otteeseen uhanneet Euroopan maita muun muassa ”sotilaallis-teknisillä toimenpiteillä”, koska nämä tukevat Ukrainaa ja/tai haluavat liittyä Natoon; katsoo, että Venäjän pyrkimykset käyttää energian vientiä geopoliittisen pakottamisen välineenä merkitsevät energiatoimitusten valjastamista aseeksi; toteaa, että Nord Stream 1- ja Nord Stream 2 -kaasuputkille 26. syyskuuta 2022 aiheutuneet vauriot saivat aikaan kaasuvuotoja Itämerellä ja että kyseessä on ympäristöhyökkäys EU:ta vastaan;

ottaa huomioon, että Venäjän asevoimat ja Venäjän valtion määräysvallassa olevat ryhmät ja sijaisjoukot, kuten Wagner Group, ovat toistuvasti kohdistaneet iskuja siviileihin useissa muissa paikoissa, muun muassa toisen Tšetšenian sodan, Venäjän ja Georgian välillä vuonna 2008 käydyn sodan ja Syyrian sisällissodan aikana sekä Libyassa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Malissa; ottaa huomioon, että Wagner Group saa merkittävää poliittista, taloudellista ja logistista tukea Venäjän valtiolta ja etenkin maan puolustusministeriöltä;

ottaa huomioon, että Venäjä on jo vuosia tukenut ja rahoittanut terroristihallintoja ja -järjestöjä, erityisesti Syyriassa Assadin hallintoa, jolle Venäjä on toimittanut aseita ja jonka puolustamiseksi se on tarkoituksella kohdistanut iskuja Syyrian siviiliväestöön, kaupunkeihin ja siviili-infrastruktuuriin; ottaa huomioon, että Venäjä on tehnyt iskuja myös muissa suvereeneissa maissa ja omalla alueellaan, muun muassa tappamalla tai yrittämällä salamurhata monia Putinin diktatuuria vastustaneita henkilöitä, heidän joukossaan toimittajia, poliitikkoja, aktivisteja ja ulkomaisia johtajia, joista tunnetuimpia ovat Anna Politkovskaja, Viktor Juštšenko, Boris Nemtsov, Stanislav Markelov, Anastasia Baburova, Sergei Protazanov, Natalia Estemirova, Sergei Magnitski, Sergei Jušenkov, Juri Štšekotšihin, Boris Berezovski, Džohar Dudajev ja Zelimkhan Khangoshvili, sekä myrkyttämällä Skripalin perheen hermomyrkyllä Yhdistyneessä kuningaskunnassa, myrkyttämällä Aleksander Litvinenkon, Vladimir Kara-Murzan, Aleksei Navalnyin ja muita ihmisiä sekä räjäyttämällä vuonna 2014 ampumatarvikevarastoja Tšekissä; ottaa huomioon, että Venäjän nykyisen hallinnon omaan kansaansa kohdistama järjestelmällinen sorto on saanut totalitaarisia piirteitä ja että se on pitkään käyttänyt väkivaltaa poliittisia vastustajiaan vastaan;

ottaa huomioon, että Venäjän federaatio tukee aktiivisesti Aleksandr Lukašenkaa ja mahdollistaa näin Valko-Venäjän kansan tukahduttamisen suuren mittakaavan sortotoimilla, joihin kuuluu kidutus; ottaa huomioon, että tutkimusten mukaan Valko-Venäjän johtavia virkamiehiä oli mukana salaliitossa, jossa Ryanairin matkustajalento pakotettiin laittomasti laskeutumaan käyttäen verukkeena keksittyä pommiuhkaa, jotta lennolla ollut valkovenäläinen toisinajattelija saatiin pidätettyä Valko-Venäjän ja Venäjän tiedustelupalvelujen yhteisessä erityisoperaatiossa; ottaa huomioon, että siviililentokoneen kaappaaminen on valtionterrorismia; katsoo, että Lukašenkaa olisi pidettävä osallisena Ukrainaa vastaan käytyyn hyökkäyssotaan, koska hän on mahdollistanut hyökkäykset Valko-Venäjän alueelta käsin ja tukee avoimesti venäläisiä hyökkääjiä;

ottaa huomioon, että alankomaalainen tuomioistuin tuomitsi 15. marraskuuta 2022 poissaolevina kaksi venäläistä ja venäjänmielisen ukrainalaisen separatistin Malaysia Airlines -lentoyhtiön MH17-lennon alasampumisesta ja siten 298 ihmisen murhasta; ottaa huomioon, että Venäjän valtio kiistää edelleen vastuunsa Malaysia Airlinesin MH17-lennon alasampumisesta ja kieltäytyy yhteistyöstä kansainvälisten oikeudellisten elinten kanssa; toteaa myös, että Venäjän federaatio kieltäytyy edelleen palauttamasta Smolenskin lähellä Venäjän federaatiossa huhtikuussa 2010 maahan syöksyneen Puolan hallituksen TU-154-lentokoneen hylkyä ja mustia laatikoita;

ottaa huomioon, että Venäjä käy myös aktiivista informaatiosotaa, levittää disinformaatiota Ukrainasta, Euroopasta ja liberaaleista demokraattisista arvoista, toteuttaa erityisoperaatioita Ukrainan yhteiskunnan vakauden horjuttamiseksi ja pyrkii vahingoittamaan Ukrainan suhteita sen kansainvälisiin kumppaneihin;

P.	ottaa huomioon, että EU pitää yllä luetteloa terroritekoihin osallistuneista henkilöistä, ryhmistä ja yhteisöistä, joihin sovelletaan pakotteita, mutta toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kanadassa EU:n nykyinen oikeudellinen kehys ei mahdollista valtion nimeämistä terrorismin tukijaksi;

ottaa huomioon, että Venäjän ja sen sijaisjoukkojen toteuttamat toimet täyttävät terrorismin määritelmän, jonka EU, YK:n turvallisuusneuvosto ja YK:n yleiskokous ovat hyväksyneet ja joka sisältyy YK:n turvallisuusneuvoston vuonna 2004 annettuun päätöslauselmaan 1566, YK:n yleiskokouksen 9. joulukuuta 1994 annettuun päätöslauselmaan 49/60 sekä neuvoston yhteisiin kantoihin 2001/931/YUTP ja 2009/468/YUTP (6);

ottaa huomioon, että Liettuan, Latvian, Viron, Puolan ja Tšekin parlamentit tai parlamenttien kamarit, Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous ja unionin asioita käsittelevien parlamentaaristen elinten konferenssi (COSAC) ovat viime kuukausina hyväksyneet päätöslauselmia, joissa Venäjän todetaan olevan terroristivaltio tai terrorismia tukeva valtio tai joissa Venäjän nykyinen hallinto nimetään terroristihallinnoksi; ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen senaatin 27. heinäkuuta 2022 antamassa päätöslauselmassa ja Yhdysvaltojen edustajainhuoneen 12. toukokuuta 2022 antamassa päätöslauselmassa Yhdysvaltojen ulkoministeriötä kehotettiin nimeämään Venäjän federaatio terrorismia tukevaksi valtioksi;

ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel totesi Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaa vastaan 1. maaliskuuta 2022 käydyssä parlamentin ylimääräisessä keskustelussa esittämissään huomautuksissa, että Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäys on ”puhdasta geopoliittista terrorismia”; ottaa huomioon, että puheenjohtaja Michel totesi puheessaan YK:n 77. yleiskokouksessa 23. syyskuuta 2022 Venäjän federaatiosta, että ”jos turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen aloittaa perusteettoman sodan ilman edeltävää provokaatiota ja yleiskokous tuomitsee sen, kyseinen jäsen olisi automaattisesti erotettava turvallisuusneuvostosta”;

T.	ottaa huomioon, että Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) puheenjohtaja Zbigniew Raun luonnehti 14. maaliskuuta 2022 antamassaan julkilausumassa Venäjän federaation hallituksen viattomiin siviileihin ja siviili-infrastruktuuriin Ukrainassa kohdistamia toimia ”valtioterrorismiksi”;

vahvistaa vankkumattoman tukensa Ukrainan itsenäisyydelle, suvereniteetille ja alueelliselle koskemattomuudelle maan kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä; tuomitsee jälleen Venäjän laittoman, provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan; vaatii Venäjää ja sen sijaisjoukkoja lopettamaan kaikki sotilaalliset toimet, erityisesti asuinalueille ja siviili-infrastruktuuriin kohdistetut iskut, ja vetämään kaikki sotajoukkonsa, sijaisjoukkonsa ja sotilaskalustonsa pois Ukrainan koko kansainvälisesti tunnustetulta alueelta, lopettamaan ukrainalaissiviilien pakkosiirrot ja ukrainalaislasten pakkoadoptiot, vapauttamaan kaikki Ukrainassa vangitsemansa henkilöt ja lakkaamaan pysyvästi loukkaamasta tai uhkaamasta Ukrainan itsemääräämisoikeutta, itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta;

korostaa, että Venäjän federaation tahalliset hyökkäykset ja hirmuteot Ukrainan siviiliväestöä kohtaan, siviili-infrastruktuurin tuhoaminen ja muut vakavat ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkaukset ovat Ukrainan väestöön kohdistuvia terroritekoja ja sotarikoksia; pitää näitä hyökkäyksiä ja hirmutekoja sekä muita tekoja, joihin Venäjä on syyllistynyt pyrkiessään tuhoisiin poliittisiin tavoitteisiinsa Ukrainassa ja muiden maiden alueella, kaikin puolin törkeinä ja tuomitsee ne; nimeää Venäjän edellä esitettyjen seikkojen perusteella terrorismia tukevaksi valtioksi ja valtioksi, joka käyttää terrorismin keinoja;

vahvistaa järkähtämättömän solidaarisuutensa Ukrainan kansalle, joka osoittaa yhä huomattavaa rohkeutta ja resilienssiä, vaikka se on ollut 24. helmikuuta 2022 alkaen ja jo yhdeksän vuotta jatkuneen Venäjän hyökkäyksen ajan taukoamattomien uhkien ja iskujen kohteena, sekä solidaarisuutensa muille Venäjän hyökkäysten uhreille eri puolilla maailmaa; ilmaisee solidaarisuutensa Puolassa 15. marraskuuta 2022 tapahtuneen ohjusonnettomuuden uhrien omaisille ja tukensa Puolalle;

kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita kehittämään EU:n oikeudellisen kehyksen, jonka nojalla valtioita voitaisiin nimetä terrorismia tukeviksi valtioiksi ja valtioiksi, jotka käyttävät terrorismin keinoja, mikä käynnistäisi useita merkittäviä rajoittavia toimenpiteitä näitä maita vastaan ja rajoittaisi merkittävästi EU:n suhteita näihin maihin; kehottaa neuvostoa harkitsemaan Venäjän federaation lisäämistä tällaiseen EU:n luetteloon terrorismia tukevista valtioista; kehottaa EU:n kumppaneita hyväksymään samanlaisia toimenpiteitä;

kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita ryhtymään toimiin, joilla käynnistetään Venäjän federaation kattava kansainvälinen eristäminen ja jotka koskevat muun muassa Venäjän jäsenyyttä kansainvälisissä järjestöissä ja elimissä, kuten YK:n turvallisuusneuvostossa, ja pidättymään virallisten tapahtumien järjestämisestä Venäjän federaation alueella; kehottaa vähentämään entisestään diplomaattisia suhteita Venäjään ja pitämään yhteyttä Venäjän virallisiin edustajiin kaikilla tasolla vain siinä määrin kuin on ehdottoman välttämätöntä; kehottaa EU:n jäsenvaltioita lakkauttamaan ja kieltämään Venäjän valtioon sidoksissa olevat instituutiot, kuten Venäjän tiede- ja kulttuurikeskukset tai ulkomailla asuvien venäläisten järjestöt ja yhdistykset, jotka toimivat Venäjän diplomaattiedustustojen alaisuudessa ja johdolla ja levittävät Venäjän valtion propagandaa maailmalla;

kehottaa neuvostoa sisällyttämään Wagner Groupin ja 141. moottoroidun erityisrykmentin, joka tunnetaan myös nimellä Kadyrovtsy, sekä muut Venäjän rahoittamat aseelliset ryhmät, puolisotilaalliset joukot ja sijaisjoukot, kuten Ukrainan miehitetyillä alueilla toimivat joukot, EU:n luetteloon terroritekoihin osallistuneista henkilöistä, ryhmistä ja yhteisöistä (EU:n terroristiluettelo); pitää tervetulleena EU:n 13. joulukuuta 2021 tekemää päätöstä määrätä pakotteita Wagner Groupille sekä siihen yhteydessä oleville kahdeksalle henkilölle ja kolmelle yhteisölle EU:n neljän eri pakotejärjestelmän mukaisesti; kehottaa kaikkia maita katkaisemaan suhteensa Wagner Groupiin sidoksissa oleviin yrityksiin ja noudattamaan kansainvälisen oikeuden mukaisia velvoitteitaan saattamalla kaikki niiden alueella tapahtuneisiin vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksiin syyllistyneet vastuuseen teoistaan;

kehottaa neuvostoa ottamaan huomioon Venäjän federaation Ukrainan väestöön kohdistamat kiihtyvät terroriteot ja saattamaan siksi nopeasti päätökseen yhdeksättä pakotepakettia koskevan työnsä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan kaikkien pakotteiden nopean täytäntöönpanon ja tiukan valvonnan; kehottaa jäsenvaltioita aktiivisesti estämään pakotteiden kiertämisen, tutkimaan tällaiset tapaukset ja nostamaan niistä syytteitä; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita pysymään yhtenäisinä toimissaan Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman hyökkäyssodan suhteen ja kehottaa kaikkia EU:n ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita mukautumaan EU:n pakotepolitiikkaan; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan mahdollisia toimenpiteitä sellaisia maita vastaan, jotka pyrkivät auttamaan Venäjää kiertämään määrätyt pakotteet; kehottaa komissiota varmistamaan, että EU:n pakotteiden rikkomisesta määrättävät kansalliset seuraamukset ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia;

tuomitsee jyrkästi Venäjän tuen muille diktatuureille, jotka käyttävät terroria tukahduttaakseen yhteiskunnissaan viriävät demokraattiset pyrkimykset, erityisesti Lukašenkan ja Assadin hallinnoille mutta myös Iranin, Kuuban ja muiden vastaavien maiden hallinnoille;

kehottaa neuvostoa laajentamaan pakotteiden kohteena olevien henkilöiden luetteloa sisällyttämällä siihen henkilöt, jotka ovat osallistuneet pakkosiirtoihin, ukrainalaisten lasten pakkoadoptioihin, laittomiin ”kansanäänestyksiin” Luhanskin, Hersonin, Zaporižžjan ja Donetskin alueilla sekä Krimillä ja Sevastopolissa järjestettyihin laittomiin ”vaaleihin”, sekä kaikki duumassa edustettuina olevien puolueiden jäsenet, jotka hoitavat tehtäviä vaaleilla valituissa parlamenteissa millä tahansa tasolla, myös alueellisella ja kunnallisella tasolla; kehottaa kieltämään Venäjän federaatiosta peräisin olevien raakatimanttien tai jalostettujen timanttien suoran tai välillisen tuonnin, oston tai siirron; vaatii, että Venäjä ja Valko-Venäjä sisällytetään EU:n ylläpitämään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaiseen luetteloon suuririskisistä kolmansista maista; kehottaa jäsenvaltioita puuttumaan pakotteiden täytäntöönpanon porsaanreikiin, jotka liittyvät esimerkiksi kryptovaroihin ja siihen, että ammattimaiset mahdollistajat eivät noudata rahanpesun torjuntaa koskevia sääntöjä, ja keskeyttämään kaiken verotietojen automaattisen vaihdon ja kaksinkertaista verotusta koskevat sopimukset sekä Venäjän että Valko-Venäjän kanssa; kehottaa kieltämään välittömästi ja kokonaan fossiilisten polttoaineiden ja uraanin tuonnin Venäjältä EU:hun ja luopumaan täysin Nord Stream 1- ja Nord Stream 2 -kaasuputkista, jotta Venäjän hyökkäyssodan rahoittaminen saadaan loppumaan; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita kieltämään Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen ja sotarikosten tarkoituksellisen julkisen puolustamisen tai kiistämisen missä tahansa muodossa;

10.

kehottaa komissiota antamaan lainsäädäntöehdotuksen EU:n nykyisen maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän muuttamisesta siten, että sen soveltamisalaan sisällytetään korruptio, jotta voidaan nopeasti hyväksyä kohdennettuja pakotteita sellaisia henkilöitä vastaan, jotka ovat vastuussa laajamittaisesta korruptiosta Venäjällä ja Valko-Venäjällä, sekä heidän toimintansa mahdollistavia ja edunsaajina olevia EU:hun sijoittautuneita tahoja vastaan;

11.

toistaa painokkaan vaatimuksensa, että kaikki Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan ihmisoikeusloukkauksia, julmuuksia tai sotarikoksia tehneet, niissä avustaneet tai niitä organisoineet henkilöt on tunnistettava mahdollisimman pikaisesti, asetettava syytteeseen ja saatettava vastuuseen; kehottaa uudistamaan tuen Venäjän tekemien sotarikosten ja ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten meneillään olevalle riippumattomalle tutkinnalle, jolla olisi varmistettava, että näiden rikosten suunnitteluun, järjestämiseen, tekemiseen tai edistämiseen osallistuneet saatetaan henkilökohtaisesti vastuuseen; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tukemaan asianmukaisesti Venäjän Ukrainaan kohdistamaa hyökkäysrikosta käsittelevän erityistuomioistuimen perustamista; kehottaa jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä tehneet niin, sisällyttämään hyökkäysrikoksen kansalliseen lainsäädäntöönsä; tukee täysin tutkintaa, jonka Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjä on käynnistänyt Ukrainan tilanteesta, YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston alaisen riippumattoman tutkintakomission työtä sekä riippumattomien kansalaisjärjestöjen pyrkimyksiä kerätä ja säilyttää todisteita sotarikoksista; kannustaa EU:n jäsenvaltioita soveltamaan entistä laajemmin yleistoimivallan periaatetta ja tehostamaan tukeaan kansainvälisille pyrkimyksille tutkia Ukrainassa tehtyjä sotarikoksia ja asettaa syytteeseen kaikki niiden tekijät ja niistä vastuussa olevat henkilöt; korostaa, että EU:n on varmistettava sukupuolinäkökulman sisällyttäminen näihin tutkimuksiin, mukaan lukien syytteeseenpano naisiin kohdistetusta seksuaaliväkivallasta, joka voi olla myös sotarikos ja rikos ihmisyyttä vastaan;

12.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään luomaan kattavan kansainvälisen korvausmekanismin, johon sisältyy kansainvälinen vahinkorekisteri, ja tekemään aktiivista yhteistyötä Ukrainan viranomaisten kanssa tässä asiassa; kehottaa komissiota ja lainsäädäntövallan käyttäjiä saattamaan valmiiksi oikeudellisen järjestelmän, jonka nojalla EU:n jäädyttämät venäläisten varat voitaisiin takavarikoida ja käyttää Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen erilaisten seurausten korjaamiseen, mukaan lukien Ukrainan jälleenrakentaminen ja korvausten maksaminen Venäjän hyökkäyksen uhreille;

13.

kehottaa neuvostoa ja jäsenvaltioita kasvattamaan kiireellisesti ja merkittävästi poliittista, taloudellista, rahoituksellista, teknistä ja humanitaarista tukeaan Ukrainalle, jotta sitä voidaan auttaa puolustautumaan Venäjän hyökkäyssodalta ja Venäjän pyrkimyksiltä horjuttaa Ukrainan valtion instituutioita, heikentää maan makrotaloudellista vakautta ja tuhota kriittinen infrastruktuuri energian, viestinnän, vesihuollon ja liikenteen aloilla sekä siviili-infrastruktuuri koulutuksen, terveydenhuollon ja kulttuurin aloilla;

14.

on ilahtunut siitä, että komissio ehdotti 9. marraskuuta 2022 Ukrainalle vuodeksi 2023 ennennäkemätöntä 18 miljardin euron tukipakettia sen makrotaloudellisen vakauden varmistamiseksi, kriittisen infrastruktuurin käyttökuntoon palauttamiseksi ja välttämättömien julkisten palvelujen ylläpitämiseksi, ja vahvistaa kannattavansa ehdotuksen nopeaa hyväksymistä; korostaa, että on tärkeää panna nopeasti täytäntöön taloudellisen ja teknisen avun toimittamista koskevat sitoumukset, varsinkin kun pian tulee talvi, jolloin erittäin monet Ukrainan kansalaiset saattavat jäädä vaille peruspalveluja, kuten vettä, lämmitystä ja sähköä;

15.

tuomitsee sen, että Venäjä on miehittänyt Zaporižžjan ydinvoimalan tarkoituksenaan terrorisoida Ukrainan väestöä, ja arvostelee ankarasti sitä, että Venäjä on tehnyt voimalaitoksista sotilaallisia kohteita;

16.

vetoaa kaikkiin venäläisiin, jotta he kieltäytyisivät tulemasta vedetyksi mukaan tähän sotaan ja nousisivat vastustamaan Ukrainan kansaan kohdistuvia hirvittäviä sotarikoksia, jotka Venäjän federaatio on Venäjän kansan nimissä tehnyt; ilmaisee tukensa kaikille Venäjän kansalaisille, jotka protestoivat ja taistelevat nykyistä hallintoa vastaan Venäjällä tai sen ulkopuolella tai tukevat Ukrainasta tulevia pakolaisia; kehottaa komissiota, Euroopan ulkosuhdehallintoa ja jäsenvaltioita lisäämään tukea Venäjän kansalaisyhteiskunnalle ja vapaille tiedotusvälineille, lisäämään niiden kanssa tehtävää yhteistyötä sekä jatkamaan suojelun ja tilapäisen suojan tarjoamista venäläisille, joita vainotaan siksi, että he vastustavat maansa hallintoa; antaa tunnustusta niiden ukrainalaisten ja kansainvälisten toimittajien työstä, jotka kertovat maailmalle totuuden Ukrainan sodasta usein oman henkensä vaarantaen; kehottaa tutkimaan Venäjän rikokset Ukrainassa olevia toimittajia vastaan ja sellaisten henkilöiden teot, jotka ovat osallistuneet rikollisiin disinformaatiokampanjoihin, jotka ovat erottamaton osa täysimittaista sotaa Ukrainaa vastaan;

17.

korostaa, että Venäjän käymä hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on tuonut korostetusti esiin tarpeen suorittaa perusteellinen historiallinen ja oikeudellinen arviointi neuvostohallinnon rikoksista ja käydä niistä avointa julkista keskustelua, etenkin Venäjällä, koska vastuuvelvollisuuden puute ja oikeuden toteutumatta jääminen johtavat vain vastaavien rikosten toistumiseen;

18.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille, Euroopan neuvostolle, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle, Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimistolle, Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun toimistolle, Punaisen Ristin kansainväliselle komitealle, Kansainväliselle rikostuomioistuimelle, Venäjän federaation presidentille, hallitukselle ja parlamentille sekä Ukrainan presidentille, hallitukselle ja parlamentille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0353.

(2) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0218.

(3) EUVL C 224, 8.6.2022, s. 104.

(4) EUVL L 344, 28.12.2001, s. 93.

(5) EUVL L 344, 28.12.2001, s. 70.

(6) Neuvoston yhteinen kanta 2009/468/YUTP, hyväksytty 15. kesäkuuta 2009, erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi hyväksytyn yhteisen kannan 2001/931/YUTP ajantasaistamisesta sekä yhteisen kannan 2009/67/YUTP kumoamisesta (EUVL L 151, 16.6.2009, s. 45).

11.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 167/25

P9_TA(2022)0408

Alueellisen vakauden ja turvallisuuden edistäminen laajemmalla Lähi-idän alueella

Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. marraskuuta 2022 alueellisen vakauden ja turvallisuuden edistämisestä laajemmalla Lähi-idän alueella (2020/2113(INI))

(2023/C 167/04)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 8 ja 21 artiklan,

—	ottaa huomioon sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä 8. joulukuuta 2008 vahvistetun neuvoston yhteisen kannan 2008/944/YUTP (1),

—	ottaa huomioon 17. helmikuuta 2022 antamansa päätöslauselman yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpanosta – vuosittainen kertomus 2021 (2),

—	ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 16. kesäkuuta 2021 antaman selvityksen yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta (YUTP) ja EU:n prioriteeteista vuonna 2021 (”CFSP Report – Our priorities in 2021”),

—	ottaa huomioon 17. marraskuuta 2021 annetun Euroopan unionin ja Yhdistyneiden kansakuntien palestiinalaispakolaisten avustus- ja työelimen (UNRWA) yhteisen julkilausuman EU:n tuesta UNRWA:lle (2021–2024),

—	ottaa huomioon 18. toukokuuta 2022 annetun unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja komission yhteisen tiedonannon ”Strateginen kumppanuus Persianlahden alueen kanssa” (JOIN(2022)0013) ja siitä 20. kesäkuuta 2022 annetut neuvoston päätelmät,

—	ottaa huomioon 10. syyskuuta 2012 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman 66/290 vuoden 2005 huippukokouksen tulosten inhimillistä turvallisuutta koskevan 143 kohdan jatkotoimista (”Follow-up to paragraph 143 on human security of the 2005 World Summit Outcome”),

—	ottaa huomioon 31. lokakuuta 2000 annetun YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 (2000) naisista, rauhasta ja turvallisuudesta,

—	ottaa huomioon 25. syyskuuta 2015 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman 70/1 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta Agenda 2030 ”Transforming our World: the 2030 Agenda for Sustainable Development”,

—	ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet,

—	ottaa huomioon 23. lokakuuta 2020 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvosta EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa (3),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

—	ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A9-0256/2022),

ottaa huomioon, että tässä mietinnössä tarkoitettu laajempi Lähi-idän alue kattaa Välimeren ja Persianlahden välisen alueen ja sen maat ovat hyvin erilaisia; ottaa huomioon, että tämä alue on EU:lle strategisesti tärkeä sen maantieteellisen sijainnin ja yhteisten siteiden vuoksi ja edellyttää pitkän aikavälin lähestymistapaa ja koordinoitua politiikkaa, kun otetaan huomioon unionin tavoitteet edistää rauhan, turvallisuuden ja ihmisoikeuksien suojelun arvoja noudattaen tiukasti kansainvälistä oikeutta; ottaa huomioon, että Euroopan ja laajemman Lähi-idän alueen vakaus ja turvallisuus ovat kytköksissä toisiinsa ja että alueen turvallisuustilannetta leimaavat jatkuvat konfliktit, joilla on vahva alueellinen ja alueiden rajat ylittävä ulottuvuus, ja turvallisuustilanne on sekä epävakaa että äärimmäisen huolestuttava;

ottaa huomioon, että Lähi-idän alueella on epävakauden pesäkkeitä ja että epävakaus johtuu niin rakenteellisista geopoliittisista jännitteistä kuin pitkäaikaisista sisäisistä tekijöistä, kuten sosioekonomisen kehityksen haasteista, heikosta hallinnosta ja uskonnollisesta radikalismista; ottaa huomioon, että monissa laajemman Lähi-idän alueen maissa on ollut sotia, epävakautta sekä yhteiskunnallisia ja taloudellisia kriisejä; ottaa huomioon, että terroristijärjestöt ovat hyödyntäneet epävakautta ja turvallisuustilannetta ja aiheuttaneet monien siviilien kuoleman; ottaa huomioon, että nämä haasteelliset olosuhteet sekä historialliset ja naapuruussuhteet huomioon ottaen unionilla on keskeinen rooli alueen vakauden edistämisessä; toteaa, että unioni on kansainvälinen toimija, jonka on pystyttävä vakiinnuttamaan asemansa rakentavasti toimivana kumppanina, joka hyödyntää välitystyöhön liittyviä valmiuksiaan edistääkseen Lähi-idän maiden vakautta ja vaurautta;

ottaa huomioon, että EU:n eri jäsenvaltioilla on hyvin erilainen vaikutusvalta ja rooli alueella suuresti niiden erityisten historiallisten, kulttuuristen ja sosioekonomisten siteiden vuoksi; toteaa, että kaikkien EU:n jäsenvaltioiden yhteisiä tavoitteita ovat turvallisuus ja vakaus sekä ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen; ottaa huomioon, että nämä erot voivat toisinaan johtaa ristiriitaisiin tai vastakkaisiin näkemyksiin alueen maissa sekä kilpaileviin strategioihin, jotka haittaavat merkittävästi sitä, että EU voisi soveltaa yhdenmukaisempaa ja tehokkaampaa lähestymistapaa; ottaa huomioon, että EU:n politiikassa on keskitytty yhä enemmän muuttoliike- ja turvapaikka-asioihin sekä terrorismin torjuntaan; katsoo, että on myös välttämätöntä keskittyä epävakauden taustalla oleviin syihin, jotta voidaan tarjota pitkän aikavälin strategioita ja ratkaisuja yhteisiin haasteisiin;

D.	toteaa, että Persianlahden alueella on paljon kiihkeitä valtioiden sekä etnisten ja uskonnollisten ryhmien välisiä vihamielisyyksiä, jotka paitsi todennäköisesti ylläpitävät meneillään olevia kriisejä, kuten Jemenin kriisiä, myös levittävät epävakautta koko alueelle;

ottaa huomioon, että Libyan ja Syyrian ratkaisemattomat konfliktit aiheuttavat paljon huolta ja haittaavat koko alueen vakautta; ottaa huomioon, että näissä maissa on kolmansia toimijoita, kuten Iran, Venäjä ja Turkki Syyriassa, ja että näihin konflikteihin osallistuu sotilaallisia ja puolisotilaallisia ryhmiä, kuten Venäjän Wagner Group; ottaa huomioon, että Jemenissä vallitsee pitkään jatkunut poliittinen ja humanitaarinen kriisi, jota sota on pahentanut, ja että maahan on kulkeutunut jatkuvasti aseita; toteaa, että 80 prosenttia väestöstä eli 24,1 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua ja suojelua; toteaa, että Jemenin sota on tällä hetkellä maailman suurin humanitaarinen kriisi; ottaa huomioon, että Irakissa ja Libanonissa on käynnissä yhteiskunnallisia ja poliittisia konflikteja, joissa erilaiset alueelliset voimat pyrkivät vaikuttamaan paikallisväestöön valtansa laajentamiseksi; toteaa, että nämä konfliktit voivat kehittyä edelleen; toteaa, että Israelin jatkuva miehitys palestiinalaisalueilla aiheuttaa edelleen epävakautta; toteaa, että alueen konfliktit ovat vaikuttaneet miljoonien pakolaisten elämään ja että muun muassa noin 14 miljoonaa palestiinalaista (4), 7 miljoonaa syyrialaista (5), 2 miljoonaa irakilaista (6) ja 1,7 miljoonaa jemeniläistä (7) on joutunut lähtemään kotimaastaan;

ottaa huomioon, että UNRWA toimii edelleen alueellisen vakauden ja rauhan edistäjänä; ottaa huomioon, että sillä ei ole riittävästi rahoitusta, jotta se voisi toteuttaa tehtävänsä, joka on olennaisen tärkeä joidenkin maailman haavoittuvimmassa asemassa olevien pakolaisten inhimillisen kehityksen ja humanitaarisen tuen kannalta, ja katsoo, että tämän vuoksi EU:n jatkuva tuki UNRWA:lle on keskeinen osa EU:n strategiaa turvallisuuden, vakauden ja kehityksen edistämiseksi alueella;

ottaa huomioon, että vaikka Yhdysvallat katsoo alueen painoarvon olevan vähäisempi, sillä on edelleen merkittävä rooli alueella muun muassa suoran sotilaallisen ja turvallisuusjoukkojen läsnäolon vuoksi, joka on vähentynyt mutta kuitenkin edelleen huomattavaa monissa maissa; ottaa huomioon, että Venäjä on noussut sotilaalliseksi toimijaksi alueella sen jälkeen, kun se vuonna 2015 puuttui Syyrian tilanteeseen tukemalla sen hallintoa;

H.	ottaa huomioon, että Yhdistyneet arabiemiirikunnat sekä Bahrain päättivät 15. syyskuuta 2020 normalisoida diplomaattisuhteensa Israelin kanssa allekirjoittamalla niin kutsutut Abraham-sopimukset;

ottaa huomioon, että 27. ja 28. maaliskuuta 2022 pidetty Israelin, Yhdistyneiden arabiemiirikuntien, Bahrainin, Egyptin ja Marokon välinen huippukokous, jonka tavoitteena oli uuden alueellisen turvallisuutta koskevan lähestymistavan luominen ja yhteistyön lisääminen ja johon osallistui myös Yhdysvaltain ulkoministeri, tasoitti tietä uudelle alueelliselle turvallisuutta koskevalle lähestymistavalle; ottaa huomioon, että Iran on lisännyt merkittävästi vaikutusvaltaansa alueella vuodesta 2011 lähtien; toteaa, että Saudi-Arabia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Egypti ja Bahrain lopettivat vuonna 2021 Al-Ulassa järjestetyssä Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) huippukokouksessa lähes neljä vuotta kestäneen Qatariin kohdistuneen boikottinsa; ottaa huomioon, että vuonna 2021 Saudi-Arabian ja Iranin välillä käydyt neuvottelut sekä Iranin ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien väliset korkean tason vuoropuhelut edistivät alueen tilanteen rauhoittumista;

ottaa huomioon, että sekä Ukraina että Venäjä ovat viljan ja maataloustuotannossa käytettävien lannoitteiden johtavia viejiä lukuisiin alueen maihin, jotka ovat erittäin riippuvaisia ja haavoittuvassa asemassa; ottaa huomioon, että Venäjän sota Ukrainaa vastaan ja Ukrainan viljanviennin estäminen aiheuttavat vehnä- ja viljapulaa ja voivat saattaa jopa 49 miljoonaa ihmistä nälänhädän kaltaisiin olosuhteisiin; ottaa huomioon, että sotaan liittyvät häiriöt nostavat entisestään elintarvikkeiden hintoja, jotka ovat olleet jo muutenkin nousussa, ja pahentavat köyhyyttä;

K.	ottaa huomioon, että EU:n jäsenvaltiot vievät edelleen aseita alueen maihin; ottaa huomioon, että EU on hyväksynyt yhteisen kannan sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä (8);

ottaa huomioon, että alueen maat ovat EU:n keskeisiä kauppakumppaneita ja että näiden kahden osapuolen välillä on merkittäviä taloudellisia siteitä; ottaa huomioon, että meneillään oleva maailmanlaajuinen energiakriisi, jota Venäjän sota Ukrainaa vastaan on pahentanut, on lisännyt yhteyksiä GCC:hen ja alueen muihin maihin siltä osin kuin on kyse unioniin suuntautuvasta energiavarojen tuonnista; katsoo, että yhteistyötä on mahdollista vahvistaa muilla aloilla, kuten vihreää siirtymää, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista, matkailua, parempaa hallintoa, koulutusta, kulttuuria ja ihmisoikeuksia koskevissa kysymyksissä; toteaa, että yhteisessä tiedonannossa ”Strateginen kumppanuus Persianlahden alueen kanssa” esiteltiin useita EU:n, GCC:n ja muiden Persianlahden maiden yhteisen edun mukaisia aloja; ottaa huomioon, että Persianlahden arabimaat ovat lisänneet kansainvälistä humanitaarista apuaan ja kehitysapuaan;

ottaa huomioon, että laajempi Lähi-idän alue kuuluu alueisiin, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa eniten maailmassa, ja että lämpötila nousee siellä kaksi kertaa nopeammin kuin maailmassa keskimäärin; toteaa, että alueen mailla on monia ympäristöhaasteita, kuten aavikoituminen, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, meri- ja rannikkoalueiden pilaantuminen, ilman saastuminen ja veden niukkuus ja sen laatuun liittyvät ongelmat, joita ilmastonmuutos pahentaa; ottaa huomioon, että hiekkamyrskyjä esiintyy alueella yhä useammin ja niiden voimakkuus kasvaa jatkuvasti; toteaa, että ilmastosta johtuva vedenpuute, aavikoituminen ja puutteellinen elintarviketurva uhkaavat ihmisten turvallisuutta ja voivat pahentaa nykyisiä konflikteja tai aiheuttaa uusia konflikteja alueella; katsoo, että yhteyksiä alueen kumppaneihin on lisättävä, kun otetaan huomioon meneillään oleva maailmanlaajuinen energiakriisi ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan; toteaa, että yhteistyötä on mahdollista vahvistaa muilla aloilla, kuten vihreää siirtymää, parempaa hallintoa ja ihmisoikeuksia koskevissa kysymyksissä; katsoo, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman avulla voidaan luoda EU:n ja alueen maiden välille rakentavan yhteistyön kanavia; ottaa huomioon, että EU joutuu tuomaan uusiutuvaa energiaa ilmastotavoitteidensa saavuttamiseksi; katsoo, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja fossiilisista polttoaineista luopumiseksi toteutettavien maailmanlaajuisten toimien yhteydessä laajemman Lähi-idän alueen maiden on monipuolistettava talouksiaan, jotka ovat voimakkaasti riippuvaisia hiilivetyjen louhinnasta ja kaupasta; ottaa huomioon, että lokakuussa 2021 Yhdistyneet arabiemiirikunnat sitoutui saavuttamaan nollapäästötavoitteen vuoteen 2050 mennessä, Saudi-Arabia sitoutui saavuttamaan nollapäästötavoitteen kansallisella tasolla vuoteen 2060 mennessä ja Qatar sitoutui vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä;

ottaa huomioon, että ei-osallistavaan hallintotapaan liittyvät ongelmat, oikeusvaltioperiaatteen rikkominen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien loukkaaminen sekä terrorismi, korruptio ja ulkomainen sekaantuminen alueella ovat huolestuttavia ja horjuttavat merkittävästi alueen vakautta ja turvallisuutta; ottaa huomioon, että oikeutettuihin demokraattisiin pyrkimyksiin on vastattu turvautumalla yhä useammin rauhanomaisten poliittisen opposition edustajien, ihmisoikeuksien puolustajien ja yhteiskunnallisten aktivistien vangitsemiseen tai kidutukseen ja että se tasoittaa tietä lisäkonflikteille; ottaa huomioon, että saatujen tietojen mukaan vuonna 2021 kirjattiin 520 teloitusta seitsemässä maassa eli Egyptissä, Iranissa, Irakissa, Saudi-Arabiassa, Syyriassa, Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa ja Jemenissä, mikä on 19 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020; ottaa huomioon, että syvälle juurtunut korruptio vaikuttaa kielteisesti työllisyyteen, kasvuun ja kehitykseen ja vaarantaa maiden valmiudet täyttää velvollisuutensa edistää, kunnioittaa ja suojella yksilöiden ihmisoikeuksia lainkäyttöalueellaan; toteaa, että maailman korkein nuorisotyöttömyysaste sekä poliittisen opposition edustajien ja yhteiskunnallisten aktivistien vangitseminen tai kiduttaminen eri puolilla aluetta ruokkivat jännitteitä ja konflikteja;

katsoo, että vakauden ja turvallisuuden määritelmillä on myönteinen yhteys demokraattiseen kehitykseen ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen; ottaa huomioon, että viimeaikaisissa poliittista taloutta koskevissa tutkimuksissa (9) todetaan, että demokratialla on taloudellisesti ja tilastollisesti merkittävä myönteinen vaikutus asukaskohtaiseen BKT:hen tulevaisuudessa ja että pitkän aikavälin BKT kasvaa noin 20–25 prosenttia demokratisoitumisprosessia seuraavien 25 vuoden aikana; ottaa huomioon, että tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja lehdistönvapauden rajoittaminen on horjuttanut alueen vakautta entisestään, sillä se on lisännyt väkivallan edistämistä ja demonisoinut kaikkia eriäviä näkemyksiä;

ottaa huomioon, että Unicefin mukaan lähes puolet Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan väestöstä on nykyisin lapsia ja nuoria (0–24-vuotiaita); ottaa huomioon, että vuonna 2021 arabinuorista tehdyn kyselytutkimuksen mukaan elinkustannusten nousua ja muita jokapäiväiseen elämään liittyviä ongelmia pidetään alueen suurimpina esteinä, sillä yli kolmannes nuorista arabeista joutuu ponnistelemaan tullakseen taloudellisesti toimeen; toteaa, että satoja eurooppalaislapsia on pidetty yli neljä vuotta Al-Holin ja Al-Rojin säilöönottoleireillä;

katsoo, että EU:n ihmisoikeussuuntaviivoja, myös naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjuntaa sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevia EU:n suuntaviivoja, olisi vahvistettava ja niiden olisi oltava aluetta koskevan EU:n strategian ytimessä; ottaa huomioon, että naisten ihmisoikeuksia loukataan järjestelmällisesti ja että naisten oikeuksia puolustavia aktivisteja häiritään, pelotellaan, pidätetään ja vangitaan alueella edelleen tai heitä estetään matkustamasta; ottaa huomioon, että kunniamurhat ovat edelleen yleisiä monissa laajemman Lähi-idän alueen maissa ja että monet naiset elävät edelleen vankeina avioliitoissaan; ottaa huomioon, että naisten ottaminen täysipainoisesti mukaan konfliktien ehkäisemiseen ja ratkaisemiseen on osoittautunut hyödylliseksi turvallisuuden ja vakauden maailmanlaajuisessa edistämisessä; ottaa huomioon, että GCC:ssä on keskitytty viime vuosina merkittävästi naisten edustuksen lisäämiseen työvoimassa sekä kunnissa ja parlamenteissa;

R.	ottaa huomioon, että hlbti-henkilöt joutuvat edelleen sorron ja väkivallan uhreiksi kaikkialla alueella ja että kuolemanrangaistus on edelleen käytössä monissa alueen maissa;

S.	ottaa huomioon, että uskonnolliset ja etniset vähemmistöt, mukaan lukien kristityt, ovat edelleen vainon kohteena monissa Lähi-idän maissa, ja katsoo, että heidän oikeuksiensa ja vapauksiensa täysimääräinen toteutuminen olisi taattava;

ottaa huomioon, että Iranin viimeaikaiset tapahtumat ovat pahentaneet entisestään vallitsevaa ihmisoikeuskriisiä; ottaa huomioon, että Mahsa Aminin kuoleman jälkeen koko maassa on puhjennut joukkomielenosoituksia ja Iranin viranomaiset ovat vastanneet niihin kohtuuttomilla sortotoimilla, jotka ovat kohdistuneet erityisesti naisiin, jotka osoittavat mieltään väärinkäytöksiä ja järjestelmällistä syrjintää vastaan;

Nykytilanne

tuo esiin, että laajemmalla Lähi-idän alueella vallitsevalle nykytilanteelle ovat ominaisia jatkuvat konfliktit, mukaan lukien lamaannuttavat sijaiskonfliktit, joilla on alueellinen ulottuvuus, ja kriisit, joilla on useita lähteitä, minkä vuoksi unionin kokonaisstrategian kehittäminen on erityisen monimutkaista, koska kaikkien toimien on oltava moniulotteisia ja ne on mukautettava kunkin tilanteen erityispiirteisiin ja samalla on säilytettävä johdonmukainen alueellinen ja kansainvälinen ulottuvuus; korostaa, että EU:n jäsenvaltioiden tai muiden ulkopuolisten osapuolten, erityisesti Venäjän, mahdollisten toimien tarkoituksena on oltava konfliktien ratkaiseminen sekä turvallisuuden ja vakauden lisääminen; toteaa, että meneillään olevien konfliktien lisäksi on pinnan alla kyteviä konflikteja, jotka EU:n on otettava huomioon laatiessaan pitkän aikavälin strategiaansa alueen epävakauden perimmäisiin syihin puuttumiseksi;

panee tyytyväisenä merkille unionin toteuttamat toimet demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien, talouskehityksen ja perusoikeuksien edistämiseksi Lähi-idän alueella ja kehottaa unionia kannustamaan edelleen jokaista maata toteuttamaan poliittisia ja taloudellisia uudistuksia;

painottaa, että EU:n tavoitteena on rauhan ja vakauden edistäminen ja että se on valmis tekemään tiivistä yhteistyötä sekä jakamaan konfliktien ehkäisyyn, sovitteluun ja terrorismin torjuntaan liittyviä menetelmiä, kokemuksia ja parhaita käytäntöjä sekä kahdenvälisesti että alueellisella tasolla;

korostaa, että EU:lla on omat intressinsä Lähi-idässä, joka on erittäin tärkeä alue, joka vaikuttaa EU:n ja sen kansalaisten turvallisuuteen, ja toteaa, että näihin intresseihin kuuluvat muun muassa rauhan, vakauden ja jännitteiden lievittämisen edistäminen laajemmalla alueella, ilmastonmuutoksen torjunta, yhteistyö puhtaan energian tuotannossa, monenvälisyyden edistäminen ja toteuttaminen, ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja hyvän hallintotavan kunnioittamisen edistäminen, vaurauden lisääminen, kasvavien globaalien kehitystarpeiden ja humanitaaristen tarpeiden täyttäminen sekä globaalin terveyden edistäminen; korostaa, että EU:n turvallisuus on kytköksissä Lähi-idän turvallisuuteen ja että EU:n rahoitusvälineillä, kuten Euroopan rauhanrahastolla ja naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineellä – Globaali Eurooppa, sekä alueelle suunnatulla humanitaarisella avulla ja humanitaarisilla operaatioilla olisi edistettävä merkittävästi alueen vakautta ja vaurautta; korostaa asiaankuuluvien EU:n viranomaisten vastuuta siitä, että varmistetaan edelleen taloudellinen vastuuvelvollisuus ja avoimuus tulosjohtamis- ja raportointijärjestelmien nykyisten menetelmien perusteella ja se, että mitään EU:n rahoitusta ei voida ohjata terroristijärjestölle tai terroritoimintaan;

painottaa, että kansainväliset tai alueelliset toimijat, jotka eivät aseta apunsa edellytykseksi EU:n edistämien hyvän hallintotavan periaatteiden noudattamista, tehostavat yhä enemmän etenkin sotilaallista toimintaansa Afrikan maiden kanssa ja heikentävät monenvälisiä mekanismeja, jotka ovat välttämättömiä rauhanturvaamiselle;

panee merkille, että alueella on tapahtunut historiallisia muutoksia vuoden 2011 arabikevään jälkeen; korostaa kuitenkin, että tätä seurannut epävakaus on johtunut muun muassa tiettyjen autoritaaristen hallintojen päätöksestä käyttää väkivaltaa rauhanomaisten mielenosoitusten ja kritiikin tukahduttamiseksi; katsoo, että kärjistynyt polarisaatio haittaa vakauteen ja turvallisuuteen liittyviä EU:n tavoitteita; kehottaa EU:ta edistämään monenvälisyyttä ja alueellista yhdentymistä laajemmalla Lähi-idän alueella EU:n ja GCC:n toimielinten välisen kumppanuuden ja Euro–Välimeri-kumppanuuden kautta, myös vahvojen parlamenttien välisten suhteiden avulla; kannustaa samalla EU:ta tehostamaan kahdenvälisiä keskustelujaan ja kumppanuuksiaan kaikkien sellaisten sidosryhmien kanssa, jotka ovat vakavasti sitoutuneet rauhan ja vakauden aikaansaamiseen alueella;

korostaa tärkeää roolia, joka EU:lla voisi olla tehtäessä tiivistä yhteistyötä alueen kumppaneiden, kuten kansalaisyhteiskunnan, rauhanomaisten opposition edustajien, ammattiliittojen ja liike-elämän kanssa kahdenvälisellä, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla, jotta voidaan auttaa määrittämään yhteisiä toimia vakauttamisen ja kehityksen saavuttamiseksi, mikä on keskeistä vakauden edistämisen kannalta; antaa tältä osin tunnustusta alueellisten toimijoiden, kuten Irakin, Kuwaitin, Omanin ja Qatarin, pyrkimyksille edistää rakentavaa alueen sisäistä diplomaattista vuorovaikutusta muun muassa vuonna 2021 järjestetyn Bagdadin yhteistyö- ja kumppanuuskonferenssin ja Irakin tukemien Iranin ja Saudi-Arabian välisten suhteiden normalisointia koskevien neuvottelujen ja muiden vastaavien aloitteiden avulla; kehottaa EU:ta tukemaan mahdollisuuksien mukaan näitä diplomaattisia toimia ja kannustamaan alueelliseen vastuunottamiseen ja vastuuseen jännitteiden lieventämiseksi; kehottaa siksi tehostamaan yhteistyötä alueellisten järjestöjen, kuten GCC:n ja Arabiliiton, kanssa;

pitää myönteisenä yhteistä tiedonantoa strategisesta kumppanuudesta Persianlahden alueen kanssa GCC-maiden kanssa tehtävän laaja-alaisen yhteistyön edistämiseksi eri alueilla; pitää tiedonantoa tärkeänä askelena Persianlahden arabimaiden aseman tunnustamisessa alueella ja uuden perustan luomisessa EU:n ja Persianlahden alueen välisille suhteille; katsoo, että tiedonanto olisi hyötynyt sellaisten toimintapolitiikkojen kehittämisestä, joilla pyritään poistamaan Persianlahden eri sidosryhmien, kuten GCC:n, Irakin ja Iranin, välinen nykyinen luottamuspula; katsoo, että EU:n olisi tuettava alueellisten toimijoiden välistä aihekohtaista yhteistyötä, jossa käsiteltäisiin yhteisiä haasteita, kuten ilmastonmuutosta, luonnonkatastrofeja, kauppaa ja kestävän kehityksen tavoitteita, keinona lisätä luottamusta alueella; pitää myönteisenä yhteistyön keskeistä roolia vihreässä siirtymässä mutta pitää kuitenkin valitettavana, ettei kyseisten maiden heikkoon ihmisoikeustilanteeseen ja ongelmalliseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan suhtauduta kriittisemmin; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita painottamaan, että tiiviimpi kumppanuus Persianlahden maiden kanssa olisi kytkettävä selkeisiin vertailuarvoihin, joilla mitataan edistymistä ihmisoikeuksien alalla, mukaan lukien vastuu sotarikoksista Jemenissä, naisten oikeudet, sanan- ja yhdistymisvapaus, ihmisoikeuksien puolustajien vapauttaminen, kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttäminen, siirtotyöläisten oikeudet ja lähentyminen kansainvälisillä foorumeilla; pitää myönteisenä yhteisessä tiedonannossa esitettyä ehdotusta tehostaa EU:n yhteistyötä Persianlahden maiden kanssa humanitaarisen avun ja kehitysavun rahoituksen saralla; kehottaa komissiota kannustamaan Persianlahden alueen avunantajia kanavoimaan enemmän humanitaarista apuaan ja kehitysapuaan monenvälisten järjestöjen kautta (10), koska niiden apu on pääasiassa kahdenvälistä ja vain 1–6 prosenttia avusta menee monenvälisille järjestöille; suosittaa, että komissio tarjoaa asianomaisille maille apua niiden avustustavoitteiden uudelleentarkastelussa sekä niiden keskinäisen ja niiden ja EU:n välisen yhteistyön ja koordinoinnin tehostamisessa;

tuomitsee Jemenin kansaan kohdistuvat vuonna 2015 alkaneet ja edelleen jatkuvat väkivaltaiset hyökkäykset, joissa on kuollut tuhansia ihmisiä ja tuhoutunut keskeistä siviili-infrastruktuuria ja jotka ovat aiheuttaneet laajamittaisen nälänhädän; muistuttaa, että Jemenin konfliktia ei voida ratkaista sotilaallisesti ja että kriisi voidaan ratkaista kestävästi vain osallistavalla, jemeniläisten johdolla käytävällä ja heidän vastuullaan olevalla neuvotteluprosessilla, johon osallistuvat kaikki Jemenin yhteiskunnan toimijat ja konfliktin kaikki osapuolet; kehottaa EU:n jäsenvaltioita keskeyttämään sellaisten aseiden viennin, joita käytetään Jemenin sodassa, kun otetaan huomioon kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja humanitaarisen oikeuden rikkomisen vakava vaara; tuomitsee sen, että iranilaiset yksityishenkilöt ja yhteisöt toimittavat merkittäviä määriä aseita ja niiden osia huthiliikkeelle; panee tyytyväisenä merkille Saudi-Arabian johtaman liittouman ja Iranin tukemien huthikapinallisten välisen YK:n välittämän aselevon, josta ilmoitettiin huhtikuussa 2022 Jemenissä, ja sen uusimisen kesäkuussa 2022; painottaa, että aselevon olisi oltava ensimmäinen askel valmisteltaessa perustaa Jemenin osapuolten välisille uskottaville rauhanneuvotteluille, joiden olisi saatava sota ja yksi maailman suurimmista humanitaarisista katastrofeista loppumaan; korostaa, että konfliktia ei voida todella ratkaista saattamatta väitettyihin sotarikoksiin syyllistyneitä vastuuseen; kehottaa kaikkia osapuolia noudattamaan aselepoa ja osallistumaan vilpittömässä mielessä neuvotteluihin toteuttamiskelpoisten poliittisten ja turvallisuusjärjestelyjen aikaansaamiseksi YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2216 (2015), Hodeidan sopimusta tukevan YK:n operaation yhteisten täytäntöönpanomekanismien sekä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2532 (2020) esitetyn maailmanlaajuista tulitaukoa koskevan vaatimuksen mukaisesti; kehottaa kiinnittämään huomiota Jemenin sodan aiheuttamaan humanitaariseen katastrofiin, joka on jatkunut vuodesta 2016 lähtien; kehottaa kaikkia osapuolia noudattamaan kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja osallistumaan täysimääräisesti YK:n johtamiin rauhanneuvotteluihin;

10.

on syvästi huolissaan jännitteiden kärjistymisestä Irakissa, myös ulkomaisesta sekaantumisesta, ja toteaa, että nämä uhkaavat keskeisten valtion instituutioiden työtä maassa; kehottaa kaikkia osapuolia toimimaan äärimmäisen maltillisesti ja pysymään rauhallisina, koska on ratkaisevan tärkeää, että kaikki toimijat välttävät toimia, jotka voisivat johtaa uusiin väkivaltaisuuksiin; muistuttaa EU:n horjumattomasta tuesta Irakin turvallisuudelle, vakaudelle ja suvereniteetille; on huolissaan Irakin tilanteesta ja korostaa, että ihmiset ovat yleisesti ottaen hyvin turhautuneita maan sitkeän korruption vuoksi; kannustaa EU:ta ja jäsenvaltioita edistämään vakautta Irakissa tukemalla konfliktien jälkeistä jälleenrakentamista ja sovittelua sekä vastuullisten institutionaalisten rakenteiden kehittämistä, jotta maata voidaan suojata geopoliittiselta kilpailulta ja laajenevia yhteiskunnallisia eroja voidaan kuroa umpeen; korostaa, että kulttuuriperinnön tuhoamiseen sekä taideteosten ja muiden kulttuuriesineiden ryöstelemiseen aseellisten selkkausten aikana on puututtava sekä jälleenrakentamisen että palauttamisen avulla, jotta voidaan turvata ja varmistaa kulttuuriperinnön eheys ja yhteiskuntien, yhteisöjen, ryhmien ja yksilöiden identiteetti; panee merkille Irakissa toteutettavan EU:n neuvontaoperaation merkityksen; korostaa kuitenkin, että sen on uudistuttava yhteistyössä Irakin viranomaisten kanssa, jotta voidaan lisätä sen vaikutusta paikan päällä;

11.

muistuttaa, että Libanonin konflikti on seurausta poliittisten toimijoiden klientelismistä ja laajalle levinneestä korruptiosta ja että EU:n taloudellisen tuen edellytyksenä on oltava demokraattinen ja osallistava hallitus, joka vastustaa selkeästi korruptiota; on erittäin huolissaan Libanonin poliittisen, talous-, rahoitus- ja yhteiskunnallisen kriisin pitkittymisestä ja siitä, että kriisi aiheuttaa edelleen kärsimystä koko väestölle; pitää myönteisinä Libanonissa 15. toukokuuta 2022 pidettyjä parlamenttivaaleja ja kehottaa muodostamaan nopeasti ja osallistavasti uuden hallituksen, joka on tehtävälähtöinen, uskottava ja vastuullinen ja vapaa ulkovaltojen vaikutuksesta; kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa, Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH) ja jäsenvaltioita painostamaan edelleen voimakkaasti Libanonin poliittisia edustajia uudistuksiin muun muassa asettamalla laajamittaisen rakenteellisen tuen edellytykseksi todellisen muutoksen toteuttamisen; kehottaa samalla EU:ta ja jäsenvaltioita lisäämään Libanonin kansalle annettavaa humanitaarista apua ja tukemaan lisäksi keskeisiä julkisia palveluja, ruohonjuuritason järjestöjä ja kansalaisyhteiskuntaa;

12.

korostaa Syyrian hallinnon erityistä vastuuta; korostaa Venäjän erityistä vastuuta YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä, joka on käyttänyt 18 kertaa vuodesta 2011 lähtien veto-oikeuttaan sellaisten YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien torjumiseksi, joilla on pyritty löytämään poliittinen ratkaisu Syyrian kriisiin; pitää myönteisenä huhtikuussa 2021 tehtyä kemiallisten aseiden kieltojärjestön päätöstä erottaa Syyrian jäsenet määräajaksi järjestöstä; muistuttaa, että Syyrian sisällissota on yksi eniten kuolonuhreja vaatineista konflikteista alueella vuosikymmeniin ja että se on aiheuttanut puolen miljoonan ihmisen kuoleman ja pakottanut 14 miljoonaa syyrialaista siirtymään kotiseudultaan; palauttaa mieliin inhimillisen tragedian, joka aiheutui siitä, että yli puolet Syyrian väestöstä joutui siirtymään muualle maan sisällä ja pakenemaan alueen muihin osiin ja Eurooppaan; korostaa, että alueellisten toimijoiden toteuttama jatkuva miehitys Syyrian eri osissa on saatava loppumaan; korostaa, että käynnissä olevaan Syyrian konfliktiin on löydettävä ratkaisu, joka perustuu demokratiaan sekä maan suvereniteettiin ja alueelliseen koskemattomuuteen; korostaa, että tähän ratkaisuun on päästävä vuoropuhelun avulla; suhtautuu myönteisesti kaikkiin EU:n, sen jäsenvaltioiden ja kansalaisyhteiskunnan toimiin, joilla pyritään dokumentoimaan rikokset ihmisyyttä vastaan ja asettamaan niistä syytteeseen, ja kehottaa EU:ta tehostamaan toimiaan rankaisemattomuuden lopettamiseksi; toteaa, että konfliktin alusta lähtien ei ole ratkaistu yhtäkään sitä aiheuttavista tärkeimmistä kysymyksistä ja että alueelliset jännitteet ovat kasvaneet ja Syyrian talouskriisi on syventynyt entisestään, mikä on aiheuttanut siviiliväestölle kauheaa kärsimystä; pitää myönteisenä, että EU on tukenut Turkkia, Libanonia ja Jordaniaa taloudellisesti syyrialaispakolaisten vastaanottamisessa; muistuttaa, että Syyria ei ole turvallinen paluumaa seitsemälle miljoonalle pakolaiselle, jotka ovat paenneet sortotoimia ja konfliktia vuodesta 2011 lähtien; korostaa, että Da’eshin/ISISin tappion varmistaminen on edelleen Da’eshin/ISISin vastaisen maailmanlaajuisen liittoutuman ensisijainen tavoite, sillä Da’esh/ISIS tekee edelleen iskuja ja on jatkuva alueellinen ja maailmanlaajuinen uhka, vaikka sen johto on kärsinyt viime aikoina merkittäviä takaiskuja;

13.

kehottaa EU:n jäsenvaltioita täyttämään velvollisuutensa kotiuttaa välittömästi kansalaisensa – sekä alaikäiset että heidän äitinsä – joita on pidetty yli neljä vuotta Al-Holin ja Al-Rojin säilöönottoleireillä Pohjois- ja Itä-Syyrian autonomisella hallintoalueella; katsoo, että jos äidit tai isät ovat rikosoikeudellisesti vastuussa, heidät olisi saatettava vastuuseen heidän palattuaan jäsenvaltioon;

14.

korostaa, että vakaa, turvallinen, yhtenäinen ja vauras Libya on EU:n ensisijainen tavoite; suosittaa tässä yhteydessä, että EU pysyy puolueettomana maassa käynnissä olevien valtataistelujen suhteen, erityisesti viimeaikaisten taistelujen jälkeen; korostaa, että EU:n olisi tuettava hankkeita, joilla luodaan lisää työpaikkoja erityisesti Fezzanin alueella, millä olisi tärkeä rooli maan vakauttamisessa;

15.

korostaa EU:n pitkäaikaista sitoutumista asiaa koskeviin YK:n päätöslauselmiin ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanosta 17. helmikuuta 2022 annettua parlamentin päätöslauselmaa EU:n kantana Israelin ja Palestiinan konfliktiin sekä sen pitkäaikaista sitoutumista oikeudenmukaiseen ja kokonaisvaltaiseen ratkaisuun, joka perustuu kahteen valtioon; korostaa lisäksi, että kansainvälisen oikeuden mukaan laittomat siirtokunnat estävät kahden valtion ratkaisun aikaansaamisen, mikä vastaisi Euroopan unionin vakiintunutta politiikkaa; muistuttaa, että vakauden yhtenä edellytyksenä ovat Israelin ja palestiinalaishallinnon väliset neuvottelut konfliktin lopulliseksi selvittämiseksi sellaisen ratkaisun perusteella, joka mahdollistaa maiden rauhanomaisen rinnakkaiselon ja turvallisuuden ja joka perustuu vuoden 1967 linjoihin; ilmaisee jälleen syvän huolensa Gazan alueen nopeasti heikkenevästä humanitaarisesta tilanteesta ja kehottaa lopettamaan kaikki Israelin toteuttamat toimenpiteet, joilla rajoitetaan ihmisten ja tavaroiden liikkumista alueella ja joilla on tuhoisia vaikutuksia väestöön; kehottaa komissiota ja neuvostoa estämään molempia osapuolia toteuttamasta kahden valtion ratkaisua heikentäviä toimia, kuten siirtokuntien laajentaminen; tuomitsee jyrkästi jatkuvan väkivallan, terroriteot ja väkivaltaan yllyttämisen, jotka ovat perustavanlaatuisesti ristiriidassa rauhanomaisen kahden valtion ratkaisun edistämisen kanssa; korostaa, että on tärkeää järjestää vaalit palestiinalaisalueella; kehottaa EU:ta kiinnittämään erityistä huomiota Israelin ja Palestiinan väliseen konfliktiin sen poikkeuksellisen keston ja nykyisten näkymien vuoksi, jotka eivät mahdollista realistista etenemistä kohti vakautta koko Lähi-idän alueella;

16.

panee merkille Yhdistyneiden arabiemiirikuntien, Bahrainin, Marokon ja Sudanin sekä Israelin välisten suhteiden normalisoitumisen; kannustaa alueellista yhteistyötä ja kannattaa Israelin ja arabimaiden välisten suhteiden normalisointia edistäen palestiinalaishallinnon täysimääräistä mukaan ottamista rauhan, turvallisuuden ja vakauden saavuttamiseksi alueella toteutettavien EU:n ja Yhdysvaltojen toimien, YK:n kehyksen, arabien rauhanaloitteen ja Oslon sopimusten mukaisesti; kehottaa hyödyntämään tätä tilaisuutta edistää vuoropuhelua ja yhteistyötä alueella Lähi-idän rauhanprosessin ja kahden valtion ratkaisun sekä kansainvälisen oikeuden noudattamisen tukemiseksi; panee merkille, että Abraham-sopimus on alueen valtioiden välisten suhteiden uudelleenjärjestelyyn vaikuttava tekijä ja että se on otettava huomioon eurooppalaisessa strategiassa, jolla pyritään auttamaan aluetta saavuttamaan vakauden; kehottaa komissiota ja neuvostoa tarkastelemaan asianomaisten arabimaiden kanssa, miten niiden ja Israelin välisillä suhteiden normalisointia koskevilla sopimuksilla voidaan edistää kahden valtion ratkaisua;

17.

toteaa jälleen, että UNRWA edistää olennaisesti vakautta ja turvallisuutta vaikeassa tilanteessa, jossa humanitaariset tarpeet ja kehitystarpeet lisääntyvät, ja pyytää EU:ta ja laajempaa kansainvälistä yhteisöä varmistamaan asianmukaisen poliittisen ja taloudellisen tuen järjestölle, jotta voidaan varmistaa sen toimeksiannon toteuttaminen, kun otetaan huomioon sen toimeksiannon uusiminen YK:n yleiskokouksessa vuonna 2022; korostaa, että EU:n rahoitusta ei saa keskeyttää ilman näyttöä väärinkäytöstä;

18.

kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita puuttumaan seurauksiin, joita Venäjän Ukrainaan kohdistamalla hyökkäyksellä on maailmanlaajuiseen elintarvikehuoltoon ja hintoihin, jotta voidaan edistää alueen vakautta; kehottaa komissiota puuttumaan ensisijaisena toimena Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vaikutuksiin elintarviketurvaan tietyissä laajemman Lähi-idän alueen maissa ja asettamaan painopisteeksi maat, jotka ovat haavoittuvimmassa asemassa suuren tuontiriippuvuuden ja sosiaaliturvan puuttumisen vuoksi, sekä varmistamaan, että taloudellinen tuki hyödyttää suoraan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ryhmiä; korostaa, että Ukrainan konflikti voi pahentaa entisestään covid-19-pandemian aiheuttamaa inflaatiopainetta ja syventää siten elintarvike- ja humanitaarista kriisiä kaikkein riippuvaisimmissa Lähi-idän maissa;

Vakautta ja turvallisuutta koskevat vaihtoehdot

19.

korostaa, että kaikenlaisen yhteistyön on perustuttava ihmisten turvallisuutta korostavaan lähestymistapaan ja kansainvälisen oikeuden, sääntöihin perustuvan maailmanjärjestyksen ja ihmisoikeuksien kunnioittamista sekä demokratian edistämistä koskeviin yhteisiin tavoitteisiin;

20.

kehottaa kaikkia EU:n jäsenvaltioita välttämään lähtemistä mukaan alueellisiin vihamielisyyksiin; korostaa, että kun otetaan huomioon meneillään olevat konfliktit ja ilmoitukset kansallisista sortotoimista, asevienti tiettyihin Lähi-idän alueen maihin saattaa olla ristiriidassa neuvoston yhteisessä kannassa 2008/944/YUTP vahvistetun EU:n kannan kanssa; kehottaa varmistamaan alueelle suuntautuvan aseviennin seurannan jäsenvaltioiden välisen kuulemismekanismin avulla;

21.

pitää valitettavana, että naapurimaat sekaantuvat liian usein toistensa sisäisiin kriiseihin, ja toteaa, että tällainen sekaantuminen, olipa se sitten poliittista tai jopa sotilaallista, on haitallista, vahingoittaa alueen valtioiden välisiä suhteita pitkällä aikavälillä ja estää konfliktien ratkaisemisen; kehottaa alueen kolmansia maita pidättymään aseiden viennistä maihin, joissa on sisäisiä konflikteja, ja taistelijoiden lähettämisestä ja tavanomaisten tai puolisotilaallisten ryhmien avulla toteutettavasta sotilaallisesta väliintulosta muissa maissa, joissa on konflikteja, koska tällaiset toimet edesauttavat alueellisen vakauden horjumista, heikentävät valtion rakenteita ja rahoittavat joukkoa taistelijoita, joilla on erilaiset ideologiset näkemykset; tuomitsee tässä yhteydessä sen, että Turkki loukkaa jatkuvasti Irakin suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta; tuomitsee myös sen, että Iran on vastikään käyttänyt ballistisia ohjuksia ja tehnyt miehittämättömillä ilma-aluksilla hyökkäyksiä Irakin Kurdistanin aluetta vastaan ja loukannut siten perusteettomasti Irakin suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta; vastustaa jyrkästi miehittämättömien ilma-alusten käyttöä laittomissa ja ekstraterritoriaalisissa teloituksissa ja kehottaa sitoutumaan asiaankuuluvilla kansainvälisillä foorumeilla tehtävään työhön maailmanlaajuisen kiellon aikaansaamiseksi; korostaa erityisesti vaaroja, jotka liittyvät itsenäisten ja kauko-ohjattavien järjestelmien käyttöön tällaisissa operaatioissa;

22.

kehottaa EU:ta hyödyntämään täysimääräisesti uusia yhteistyön ja rahoitustuen muotojaan, kuten naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä – Globaali Eurooppa ja Euroopan rauhanrahastoa, ja noudattamaan jo vahvistettuja ohjaavia periaatteita ja toimimaan vakautta ja inhimillistä kehitystä edistävällä tavalla;

23.

pitää myönteisenä EU:n sitoutumista joukkotuhoaseista vapaan vyöhykkeen perustamiseen Lähi-itään vuonna 1995 pidetyn ydinsulkusopimuksen osapuolten sopimuksen tarkistamista ja sen voimassaolon pidentämistä käsittelevän konferenssin Lähi-itää koskevan päätöslauselman mukaisesti ja pitää niin ikään myönteisenä, että EU edistää luottamusta lisääviä toimenpiteitä, joilla tuetaan tätä prosessia täysipainoisesti ja todennettavissa olevalla ja peruuttamattomalla tavalla; on syvästi huolissaan ydinaseiden mahdollisesta leviämisestä alueella ja kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita ottamaan käyttöön kaikki diplomaattiset toimet tämän ilmiön välttämiseksi ja pysäyttämiseksi ja tehostamaan kyseisiä toimia; toteaa, että Israel, joka ei ole ydinsulkusopimuksen osapuoli, on pitkään ollut epäselvä sen suhteen, onko sillä ydinaseita; kehottaa Israelia allekirjoittamaan ydinsulkusopimuksen;

24.

tuomitsee mitä jyrkimmin kattavat sortotoimet, joita Iranin viranomaiset ovat kohdistaneet rauhanomaisiin mielenosoittajiin, jotka ovat osoittaneet mieltään sen jälkeen, kun Iranin viranomaiset murhasivat 21-vuotiaan Mahsa Aminin hallinnon määräämien pakollisten pukeutumissääntöjen noudattamatta jättämisestä; ihailee, kunnioittaa ja tukee äärimmäisen paljon naisia ja miehiä, jotka ovat osoittaneet rauhanomaisesti mieltään perusoikeuksien ja -vapauksien, kuten naisen oikeuden olla käyttämättä huivia, puolesta; pitää myönteisinä neuvoston kohdennettuja lisäpakotteita, joita on määrätty tukahduttamistoimiin osallistuneille Iranin hallinnon ylimmille virkamiehille, mukaan lukien islamilainen vallankumouskaarti, siveyspoliisi ja tiedottamisesta vastaava ministeri verkossa tapahtuvan sensuurin lisääntymisen vuoksi; katsoo, että parlamentin ei tulisi järjestää virallisia tapaamisia Iranin virkamiesten kanssa niin kauan kuin kuuteen sen jäsenistä sovelletaan Iranin asettamia kohdennettuja pakotteita; toteaa jälleen tukevansa yhteistä kattavaa toimintasuunnitelmaa ja kehottaa tekemään kattavamman sopimuksen Iranin ohjusohjelmasta; pitää erittäin valitettavana, että Iran edelleen tukee sortotoimia harjoittavaa hallintoa Syyriassa ja Hizbollahia Libanonissa ja vie sotilaskäyttöön tarkoitettuja miehittämättömiä ilma-aluksia ja ohjuksia Venäjälle huolimatta Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaa vastaan;

25.

panee merkille Lähi-idän alueen kanssa tehtävän energiayhteistyön strategisen ulottuvuuden; korostaa tarvetta monipuolistaa EU:n energialähteitä ja kehottaa EUH:ta ja komissiota arvioimaan öljyn, kaasun tai vedyn tuonnista unioniin tehtävien sopimusten vaikutuksia turvallisuuden alalla; korostaa, että alueellinen vakaus ja vauraus ovat EU:n keskeinen tavoite, kun otetaan huomioon alueen merkitys EU:n energialähteiden monipuolistamiselle; kehottaa EU:ta paitsi korvaamaan kaasun- ja öljyntuontiaan Venäjältä laajemman Lähi-idän alueen hiilivetytoimituksilla myös hyödyntämään tilaisuutta vähentää riippuvuutta Venäjän kaasusta kahdella kolmasosalla ennen vuotta 2022, jotta voidaan vähentää EU:n yleistä riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja lisätä investointeja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotantoon sekä sähköverkkojen yhteenliitäntään; kehottaa EU:ta lisäämään Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevaa yhteistyötään laajemman Lähi-idän alueen maiden kanssa; kehottaa unionia kannustamaan ja tukemaan alueen maita niiden ilmastotavoitteiden saavuttamisessa erityisesti hyödyntämällä niiden suurta uusiutuvan energian kapasiteettia; katsoo, että alueen riippuvuus hiilivetyjen louhinnasta ja kaupasta uhkaa niiden vakautta tulevaisuudessa; kehottaa EU:ta korostamaan alueella oleville keskustelukumppaneilleen vihreään siirtymään liittyvän yhteistyön molemminpuolisia etuja ja erityisesti kestävästä kasvusta saatavia etuja; kehottaa EU:ta harkitsemaan uusiutuvaa energiaa koskevan kumppanuuden perustamista laajemman Lähi-idän alueen maiden kanssa;

26.

korostaa tarvetta torjua terroristijärjestöjen ja terroritoiminnan rahoitusta; korostaa, että EU:n on autettava rahanpesun lopettamisessa ja laittomien rahavirtojen hillitsemisessä hyväksymällä selkeän strategian sellaisten puutteiden korjaamiseksi, joita useilla alueen valtioilla on ollut tällaisten varojen valvonnassa; pitää valitettavana, että Yhdistyneet arabiemiirikunnat ovat antaneet turvapaikan venäläisille oligarkeille, jotka välttelevät Venäjälle asetettuja EU:n pakotteita; tähdentää, että historiallinen ja pitkälle menevä turvallisuuskumppanuus alueen kanssa edellyttää yhteistä lähestymistapaa Venäjän Ukrainaa ja perustavanlaatuisia eurooppalaisia etuja vastaan kohdistuvaan hyökkäykseen; pitää myös valitettavana, että pakotteita, joita EU on asettanut Syyrian hallinnolle, on kierretty Libanonin, Iranin ja Venäjän kautta vuodesta 2011 lähtien;

27.

tuomitsee jyrkästi terrori-iskut, joita terroristiryhmät ovat toteuttaneet alueella; kehottaa tämän vuoksi EU:ta ja jäsenvaltioita sitoutumaan vahvasti jihadistiverkostoja torjuvien laillisten hallitusten tukemiseen; panee tyytyväisenä merkille komission ja EUH:n toteuttamat toimet terrorismintorjunnan asiantuntijoiden verkoston perustamiseksi useissa alueen maissa sijaitsevien unionin edustustojen kesken sekä räätälöidyn tuen tarjoamiseksi useiden hallitusten esittämien pyyntöjen mukaisesti; kehottaa tekemään järjestelmällisempää radikalisoitumisen ja terrorismin ehkäisyä ja torjuntaa koskevaa yhteistyötä kohdennettujen, räätälöityjen ja säännöllisesti arvioitavien siviiliohjelmien avulla; panee tyytyväisenä merkille komission ja erityisesti ulkopolitiikan välineiden hallinnon toteuttamat toimet sellaisten ohjelmien perustamiseksi, joilla pyritään kehittämään radikalisoitumisen ja terrorismin torjuntaa koskevia kumppanuuksia useiden alueen maiden kanssa; katsoo, että tällaiset räätälöidyt ohjelmat, joissa on käytössä kohdemaan erityisiä tarpeita vastaavat aineelliset ja taloudelliset resurssit, voivat olla tehokkaita turvallisuusyhteistyön välineitä; kehottaa kuitenkin arvioimaan perusteellisesti näiden hankkeiden vaikuttavuutta ja varmistamaan, että palveluntarjoajat, jotka ovat usein peräisin jäsenvaltioiden virastoista, antavat koulutusta, joka on asianmukaista ja sovitettu kohdemaan ilmoittamiin tarpeisiin ja perustuu todelliseen ammatilliseen asiantuntemukseen;

28.

suhtautuu myönteisesti siihen, että neuvosto on hyväksynyt EU:n maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän, joka on tärkeä EU:n väline ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyneiden henkilöiden rankaisemiseksi; kehottaa valmistelemaan rajoittavia toimenpiteitä niitä Iranin virkamiehiä vastaan, jotka ovat osallistuneet iranilaisiin ihmisoikeuksien puolustajiin, mielipidevankeihin ja maassa rauhanomaisesti mieltään osoittaneisiin kohdistuviin vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin;

Kansalaiset ja ihmisoikeudet

29.

korostaa, että ihmisten välisillä yhteyksillä ja yhteistyöllä esimerkiksi kaupan, koulutuksen, tieteen ja kulttuurin alalla on tärkeä rooli alueella ja ne voivat edistää merkittävästi alueellista vakautta samoin kuin alueen ja EU:n välisten sekä alueen eri valtioiden välisten jakolinjojen umpeenkuromista; pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission ehdotusta Kuwaitin ja Qatarin kansalaisten viisumivapaudesta; kehottaa komissiota aloittamaan ripeästi tekniset keskustelut asiaankuuluvien kriteerien täyttymisen varmistamiseksi, jotta Kuwaitin ja Qatarin kansalaisille voidaan lopulta myöntää viisumivapaus; kehottaa komissiota helpottamaan alueen opiskelijoiden pääsyä Erasmus+-ohjelmaan;

30.

korostaa, että EU:n jatkuva ja lisääntyvä poliittinen ja diplomaattinen läsnäolo alueella on tärkeää strategisen poliittisen vuoropuhelun edistämisessä ja alueen maiden välisten keskustelujen tukemisessa, jotta voidaan edistää vakautta; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita lisäämään diplomaattista ja poliittista suhteita demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion edistämiseksi, kuten Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueen rauhanomaiset kansanliikkeet vaativat;

31.

toteaa, että EU ja sen jäsenvaltiot osallistuvat tällä hetkellä erilaisiin sotilasoperaatioihin ja -yhteistyöhön alueella, kuten EU:n laivasto-operaatio Atalanta Somaliassa, jossa suojellaan Maailman ruokaohjelman aluksia ja muita haavoittuvassa asemassa olevia aluksia ja ehkäistään ja estetään merirosvousta ja aseellisia ryöstöjä merellä, Välimerellä toteutettava Euroopan unionin sotilasoperaatio IRINI, Yhdysvaltojen Inherent Resolve -operaatio, jossa tuetaan kumppanien joukkoja siihen saakka, että ne voivat itsenäisesti kukistaa Da’eshin/ISISin nimetyillä Irakin ja Syyrian alueilla, Naton Sea Guardian -operaatio meriturvallisuuteen liittyvien valmiuksien parantamiseksi ja meritilannetietoisuuden ja merellä tapahtuvan terrorismin torjunnan tukemiseksi sekä Hormuzinsalmessa toteutettavan EU:n merellisen tilannetietoisuusaloitteen valvontaoperaatio; katsoo, että näihin sitoutumisella EU vastaa kansainvälisessä oikeudessa vahvistettuihin kollektiivisiin uhkiin ja edistää merkittävästi alueen turvallisuutta; toteaa kuitenkin, että tiettyjen jäsenvaltioiden omaehtoinen osallistuminen paikallisiin kriiseihin tai konflikteihin esimerkiksi Syyriassa tai Libyassa ei kuulu tiiviimmin koordinoitujen Euroopan tason toimien piiriin; korostaa tarvetta seurata ja arvioida EU:n läsnäoloa ihmisoikeuksien näkökulmasta ja ottaa huomioon ihmisten turvallisuutta koskevat kriteerit;

32.

pitää valitettavana, että alueen johtajat ovat vastanneet laajalle levinneisiin katumielenosoituksiin, joita on järjestetty useissa arabimaissa vuosina 2010, 2011 ja myöhemmin ja joissa on vaadittu demokraattisia uudistuksia, ottamalla uudelleen käyttöön autoritaarisia toimenpiteitä ja rajoittamalla edelleen kansalaisten ja asukkaiden sananvapautta, yhdistymisvapautta, kokoontumisvapautta ja lehdistön vapautta; korostaa, että oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeudet, hyvä hallintotapa ja korruption torjunta hyödyttävät ihmisiä ja edistävät alueen vakautta; korostaa, että mahdollisuus joutua mielivaltaisen vangitsemisen ja kidutuksen uhriksi aiheuttaa kaikille alueen kansalaisille turvattomuutta, jota ei voida hyväksyä, ja synnyttää lisää yhteiskunnallista levottomuutta, epäluottamusta ja kaunaa kansallisia instituutioita kohtaan;

33.

tuomitsee sen, että ihmisoikeuksien puolustajat, aktivistit, toimittajat ja arvostelijoiksi katsotut henkilöt joutuvat edelleen kärsimään ankarasta ja laaja-alaisesta valtion sorrosta alueella; kehottaa unionin ja jäsenvaltioiden paikan päällä toimivia edustustoja asettamaan ihmisoikeuskysymykset etusijalle niiden ollessa vuorovaikutuksessa paikallisviranomaisten kanssa ja varmistamaan, että kaikki EU:n suuntaviivat, myös ihmisoikeuksien puolustajia koskevat suuntaviivat, sekä ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeva toimintasuunnitelma pannaan täysimääräisesti ja huolellisesti täytäntöön; kehottaa EU:ta edistämään suvaitsevaisuutta ja uskonnonvapautta alueella; kehottaa komissiota varmistamaan, että kolmansien maiden kanssa tehtyjen assosiaatiosopimusten demokratialauseketta sovelletaan tehokkaasti aina, kun ihmisoikeuksia rikotaan selvästi; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita käyttämään kaikkia niiden käytettävissä olevia monenvälisiä foorumeita, myös YK:ta, sellaisten riippumattomien kansainvälisten tutkinta- ja raportointimekanismien uudistamiseksi tai perustamiseksi, joissa käsitellään kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden vakavimpia rikkomuksia Lähi-idän alueella, erityisesti kidutusta, tahdonvastaisia katoamisia ja laittomia teloituksia; kehottaa perustamaan tätä varten jälleen Jemenin ihmisoikeustilannetta käsittelevän merkittävien kansainvälisten ja alueellisten asiantuntijoiden YK-ryhmän, perustamaan Egyptissä tapahtuvia ihmisoikeusrikkomuksia käsittelevän YK:n seuranta- ja raportointimekanismin ja uusimaan Libyassa toteutettavan YK:n riippumattoman tiedonhankintavaltuuskunnan toimeksiannon;

34.

on syvästi huolissaan joukkovalvontateknologian myynnin, viennin, päivittämisen ja ylläpidon ihmisoikeusvaikutuksista alueella, kun otetaan huomioon huonot kokemukset teknologian väärinkäytöstä paikan päällä toteutettavissa sortotoimissa; tuomitsee vakoiluohjelmateknologian, kuten Israelin NSO-yhtiön Pegasus-vakoiluohjelman, väärinkäytön alueella; korostaa, että kaikenlainen valvontaohjelmistojen väärinkäyttö poliittisten johtajien, toimittajien, aktivistien tai kansalaisyhteiskunnan seuraamiseksi loukkaa vakavasti perusoikeuksia ja -vapauksia; korostaa uuden digitaaliteknologian erityistä uhkaa ihmisoikeuksien puolustajille, opposition jäsenille, toimittajille ja muille, kun sen avulla valvotaan, rajoitetaan tai heikennetään näiden toimintaa; kehottaa EU:ta tekemään aloitteen vakoiluohjelmateknologian myynnin, siirron ja käytön välittömän maailmanlaajuisen keskeyttämisen edistämiseksi siihen saakka, että alaa koskeva vankka sääntelykehys hyväksytään; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita varmistamaan, että eurooppalaisen valvontateknologian ja siihen liittyvän teknisen tuen mahdollisen tulevan viennin yhteydessä noudatetaan ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta ja asianmukaista valvontaa; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä kolmansien maiden hallitusten kanssa kyberturvallisuutta ja terrorismin torjuntaa koskevien sortavien lainsäädäntökäytäntöjen ja lainsäädännön lakkauttamiseksi; kehottaa viranomaisia vapauttamaan kaikki mielipidevangit, myös toimittajat ja kansalaistoimittajat, ja sallimaan vapaan, riippumattoman ja monimuotoisen mediaympäristön kehittymisen, mistä on etua pitkällä aikavälillä niiden omalle vakaudelle ja turvallisuudelle; korostaa, että on tärkeää torjua disinformaatiota ja valeuutisten levittämistä alueella, ja kehottaa EU:ta toteuttamaan asianmukaisia toimia erityisesti tukemalla riippumattomia tiedotusvälineitä ja koulutusta koskevia kansalaisaloitteita;

35.

kehottaa EU:ta edistämään edelleen vahvan ja riippumattoman kansalaisyhteiskunnan kehittämistä alueella erityisesti tekemällä yhteistyötä ammattiliittojen, naisyhdistysten ja ympäristöjärjestöjen kanssa; toteaa, että on EU:n etujen mukaista tehdä yhteistyötä paikallisten kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa, jotta voidaan paremmin hyödyntää näiltä saatavia tietoja alueen maita koskevissa EU:n toimintapolitiikoissa sekä arvioida ja monipuolistaa kyseisiä toimintapolitiikkoja; korostaa, että kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien kaventuminen useissa maissa on uhka alueelliselle vakaudelle; pitää erittäin valitettavina yhdistymisvapauden voimakasta heikkenemistä ja kansalaisyhteiskunnan järjestöihin useissa maissa viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana kohdistuneita hyökkäyksiä, olipa kyseessä sitten oikeudellinen tai tosiasiallinen sorto ja uhkailu; toteaa jälleen painokkaasti, että kansalaisten ja poliittisten perusoikeuksien ja -vapauksien puolustaminen on kansalaisyhteiskunnan järjestöjen laillinen toiminta-ala, myös Lähi-idän alueella;

36.

korostaa, että naisiin kohdistuu alueella vakavaa väkivaltaa, erityisesti konfliktitilanteissa; pyytää EU:ta ja jäsenvaltioita kehottamaan alueen keskustelukumppaneitaan lisäämään naisten osallistumista konfliktien ehkäisemiseen ja ratkaisemiseen, rauhanneuvotteluihin, rauhanrakentamiseen, rauhanturvaamiseen, humanitaarisiin toimiin ja konfliktien jälkeiseen jälleenrakentamiseen; pyytää EU:ta näyttämään tältä osin esimerkkiä ja varmistamaan naisten tasapuolisen edustuksen unionin edustustoissa ja valtuuskunnissa; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita ottamaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325(2000) naisista, rauhasta ja turvallisuudesta huomioon kaikissa laajemman Lähi-idän alueella toteutettavissa konfliktinratkaisutoimissaan; kehottaa jälleen panemaan täysimääräisesti täytäntöön sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan EU:n kolmannen toimintasuunnitelman ja asettamaan sen painopisteeksi kaikissa EU:n ulkoisen toiminnan näkökohdissa; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita vaatimaan kaikkia alueen konfliktin osapuolia toteuttamaan erityistoimia naisten ja tyttöjen suojelemiseksi sukupuolistuneelta väkivallalta ja erityisesti raiskauksilta ja muilta seksuaalisen hyväksikäytön muodoilta aseellisten konfliktien yhteydessä; korostaa, että on tärkeää tukea paikallisia naisyhdistyksiä, sillä se auttaa lisäämään vaikutusmahdollisuuksia;

37.

kehottaa alueen viranomaisia noudattamaan kaikissa olosuhteissa kidutuskieltoa sellaisena kuin se on vahvistettuna erityisesti kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisessa YK:n yleissopimuksessa, jonka useimmat alueen maat ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet; kehottaa poistamaan kuolemanrangaistuksen koko alueella; pitää valitettavana, että strategisesta kumppanuudesta Persianlahden alueen kanssa annetussa yhteisessä tiedonannossa ei esitetty minkäänlaisia ihmisoikeustakeita Persianlahden maiden kanssa tehtävälle terrorisminvastaiselle yhteistyölle, ja vaatii, että kaikessa tämän alan yhteistyössä Persianlahden ja Lähi-idän alueen maiden kanssa on sovellettava tiukasti tällaisia takeita; panee erittäin huolestuneena merkille, että alueen maissa hyväksytään jatkuvasti epämääräisesti laadittua ”terrorismin torjuntaa” koskevaa lainsäädäntöä, jonka täytäntöönpano johtaa käytännössä laillisten ja rauhanomaisten toisinajattelijoiden kriminalisointiin; suhtautuu myönteisesti kahdenvälisten ihmisoikeusvuoropuhelujen järjestämiseen Persianlahden arabimaiden sekä Israelin, Jordanian ja Libanonin kanssa; korostaa kuitenkin, että tällaiset vuoropuhelut eivät saisi olla mekaaninen prosessi vaan niillä olisi sen sijaan pyrittävä varmistamaan konkreettiset sitoumukset ja tavoitteet tiettyjen ihmisoikeuksien edistämiseksi kumppanimaissa; korostaa lisäksi, että vuosittaiset ihmisoikeusvuoropuhelut eivät saisi olla ainoa mahdollisuus keskustella ihmisoikeuksista kyseisten maiden kanssa; kehottaa EU:n ja jäsenvaltioiden johtajia ottamaan vuoropuheluissa ilmaistuja huolenaiheita ja suosituksia esille kaikessa korkean tason vuorovaikutuksessa GCC:n jäsenvaltioissa toimivien kumppaneidensa kanssa; on erittäin huolissaan Saudi-Arabian ihmisoikeustilanteen jatkuvasta heikkenemisestä, mikä näkyy teloitusten lisääntymisenä vuonna 2022 ja Saudi-Arabian kansalaisten, kuten Salma al-Shehabin, tuomitsemisessa jopa 45 vuodeksi vankeuteen sosiaalisen median käytöstä; on syvästi huolissaan siitä, että Washington Postin toimittajan Jamal Khashoggin murhaajaa ei ole saatettu asianmukaisesti vastuuseen;

38.

korostaa YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmassa asetettujen kestävän kehityksen tavoitteiden merkitystä alueellisen vakauden keskeisinä edistäjinä; painottaa, että EU:n ja alueen maiden välistä yhteistyötä on tehostettava edelleen, jotta voidaan saavuttaa kaikki tavoitteet ja erityisesti ne tavoitteet, jotka koskevat maailmanlaajuista yhteistyötä edellyttäviä haasteita, kuten ilmastonmuutosta, vahvistamalla näitä aloja koskevat selkeät strategiat, aikataulut ja tavoitteet; tähdentää, että EU voi parhaiten edistää alueen turvallisuutta ja vakautta puuttumalla taustalla oleviin syihin;

o o

39.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Arabiliiton pääsihteerille, Välimeren unionin pääsihteerille ja Persianlahden yhteistyöneuvoston pääsihteerille sekä niiden jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 335, 13.12.2008, s. 99.

(2) EUVL C 342, 6.9.2022, s. 167.

(3) EUVL C 404, 6.10.2021, s. 202.

(4) Humanitaaristen asioiden alipääsihteeri ja hätäavun koordinaattori Martin Griffiths, YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu Filippo Grandi ja YK:n kehitysohjelman hallinnoija Achim Steiner, ”Message from the United Nations humanitarian, refugee, and development chiefs on the situation in Syria and the region”, 10. toukokuuta 2022.

(5) YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu, ”Syria emergency”, päivitetty 15. maaliskuuta 2021.

(6) YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu, ”Iraq Refugee Crisis Explained”, 7. marraskuuta 2019.

(7) YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu, ”Yemen Crisis Explained”, 14. heinäkuuta 2022.

(8) Neuvoston yhteinen kanta 2008/944/YUTP.

(9) Acemoglu, D. et al., ”Democracy Does Cause Growth”, Journal of Political Economy, nide 127, nro 1, 2019, s. 47–100.

(10) AlMezaini, K., ”Humanitarian Foreign Aid of Gulf States – Background and Orientations – Policy Report No 20”, Konrad Adenauer -säätiö, tammikuu 2021.

11.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 167/36

P9_TA(2022)0409

Maailman diabetespäivä ja diabeteksen ennaltaehkäisy, hallinta ja parempi hoito EU:ssa

Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. marraskuuta 2022 maailman diabetespäivästä ja diabeteksen ennaltaehkäisystä, hallinnasta ja paremmasta hoidosta EU:ssa (2022/2901(RSP))

(2023/C 167/05)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 168 artiklan,

—

ottaa huomioon kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja erityisesti kestävän kehityksen tavoitteen 3 osatavoitteen 4, jonka mukaan ei-tarttuvista taudeista johtuvaa ennenaikaista kuolleisuutta pyritään vähentämään kolmanneksella ennaltaehkäisyn ja hoidon avulla ja edistetään mielenterveyttä ja hyvinvointia, ja tavoitteen 3 osatavoitteen 8, jonka mukaan pyritään saamaan aikaan yleinen sairausvakuutusturva, mukaan lukien suojelu taloudellisilta riskeiltä, laadukkaiden keskeisten terveydenhuoltopalvelujen saatavuus sekä turvallisten, tehokkaiden, laadukkaiden ja kohtuuhintaisten olennaislääkkeiden ja rokotteiden saatavuus kaikille (1),

—	ottaa huomioon ei-tarttuvien tautien ehkäisyn ja valvonnan maailmanlaajuisen seurantakehyksen ja erityisesti sen, että diabeteksen ja lihavuuden yleistymisen pysäyttäminen on ensisijaisen tärkeää (2),

—

ottaa huomioon Maailman terveysjärjestön (WHO) Ashgabatissa, Turkmenistanissa, 9.–10. huhtikuuta 2019 pidetyn ei-tarttuvia sairauksia käsittelevän eurooppalaisen korkean tason konferenssin tulosraportin ”Time to Deliver in Europe: meeting non-communicable disease targets to achieve the Sustainable Development Goals” (3),

—	ottaa huomioon Maailman terveysjärjestön Global Diabetes Compact -aloitteen (4),

—	ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n diabetesepidemian torjumisesta (5),

—	ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640) ja siitä 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman (6),

—	ottaa huomioon 20. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Pellolta pöytään -strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten” (COM(2020)0381) ja siitä 20. lokakuuta 2021 antamansa päätöslauselman (7),

—	ottaa huomioon 25. marraskuuta 2020 annetun komission tiedonannon Euroopan lääkestrategiasta (COM(2020)0761) ja siitä 24. marraskuuta 2021 antamansa päätöslauselman (8),

—	ottaa huomioon 3. helmikuuta 2021 annetun komission tiedonannon EU:n syöväntorjuntasuunnitelmasta (COM(2021)0044) ja 16. helmikuuta 2022 antamansa päätöslauselman syöväntorjunnan tehostamisesta Euroopassa – kohti kattavaa ja koordinoitua strategiaa (9),

—	ottaa huomioon unionin terveysalan toimintaohjelman (EU4Health) perustamisesta kaudeksi 2021–2027 24. maaliskuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/522 (10),

—	ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi eurooppalaisesta terveysdata-avaruudesta (COM(2022)0197),

—	ottaa huomioon 15. joulukuuta 2021 terveysteknologian arvioinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2282 (11),

—	ottaa huomioon komission 20. kesäkuuta 2022 julkaiseman ei-tarttuvia tauteja koskevan EU:n Healthier Together -aloitteen (12),

—	ottaa huomioon Maailman terveyskokouksen täysistunnossa 28. toukokuuta 2019 annetun päätöslauselman lääkkeiden, rokotteiden ja muiden terveystuotteiden markkinoiden avoimuuden parantamisesta,

—	ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman (13),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A.	ottaa huomioon, että diabetes on yksi yleisimmistä ei-tarttuvista taudeista; ottaa huomioon, että EU:ssa on yli 33 miljoonaa diabetesta sairastavaa ihmistä; ottaa huomioon, että diabetesta sairastavien määrän ennustetaan nousevan EU:ssa 38 miljoonaan vuonna 2030 (14);

ottaa huomioon, että arviolta puolet diabetesta sairastavista ihmisistä ei yllä optimaalisiin verensokeritavoitteisiin tai pysty pitämään niistä kiinni (15), mikä lisää diabetekseen liittyvien komplikaatioiden riskiä johtaen hyvinvoinnin heikkenemiseen ja muihin seurauksiin, mukaan lukien tuottavuuden menetykset ja yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset; ottaa huomioon, että Euroopassa on eniten maailmassa tyypin 1 diabetesta sairastavia lapsia ja nuoria (16);

C.	ottaa huomioon, että yli 95 prosentilla diabetesta sairastavista henkilöistä on tyypin 2 diabetes ja että riskitekijöitä ovat ylipaino, tupakointi, liikunnan puute ja epäterveellinen ruokavalio; ottaa huomioon, että tyypin 2 diabetes on yleistymässä lasten ja nuorten aikuisten keskuudessa (17);

D.	ottaa huomioon, että tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksella on osoitettu olevan kielteisiä vaikutuksia elinajanodotteeseen (18); ottaa huomioon, että diabeteksen on arvioitu olevan neljänneksi yleisin kuolinsyy Euroopassa (19);

E.	huomauttaa, ettei diabetekseen toistaiseksi ole parannuskeinoa;

F.	ottaa huomioon, että diabetesta voivat sairastaa kaikenikäiset ja kaikenlaiset ihmiset;

G.	ottaa huomioon, että diabetes vaikuttaa eri sosioekonomisiin ryhmiin epätasa-arvoisesti ja sosioekonomiset tekijät määräävät sen vaikutukset ihmisten elämään;

ottaa huomioon, että kaikilla potilailla on oikeus optimaaliseen hoitoon riippumatta heidän taloudellisista resursseistaan, sukupuolestaan, iästään tai kansallisuudestaan, ja katsoo, että on kiireellisesti varmistettava turvallisten, tehokkaiden ja kohtuuhintaisten hoitojen yhtäläinen saatavuus EU:ssa;

toteaa, että EU:n kansalaiset ovat yhä eriarvoisessa asemassa, mitä tulee ennaltaehkäisyyn, riskitekijöiltä suojautumiseen sekä terveellisiä elintapoja ja väärää tietoa koskevaan valistukseen; toteaa, että EU:n kansalaiset ovat eriarvoisessa asemassa, kun on kyse oikea-aikaisesta pääsystä kohtuuhintaiseen ja korkeatasoiseen hoitoon, ja että tämä ilmenee sekä jäsenvaltioiden välillä että niiden sisällä eri alueiden välillä;

ottaa huomioon, että diabetes aiheuttaa monia terveyshaittoja ja että kolmannes diabeteksen kanssa elävistä ihmisistä kehittää diabeettisen retinopatian (20) ja kolmannes sydän- ja verisuonisairauksia (21); ottaa huomioon, että neljä viidesosaa loppuvaiheen munuaissairauksista esiintyy tyypin 2 diabetesta ja/tai verenpainetautia sairastavilla ihmisillä (22); ottaa huomioon, että diabetes aiheuttaa varhaista kuolleisuutta ja vammoja (sokeutuminen, amputaatiot, sydämen vajaatoiminta);

ottaa huomioon, että joitakin tyypin 2 diabeteksen muotoja, raskauden aikana esiintyvää diabetesta, diabetekseen liittyviä komplikaatioita ja diabeteksen muita seurauksia voidaan ehkäistä toimintapolitiikoilla, joilla puututaan sairauden muunneltavissa oleviin riskitekijöihin, kuten aktiivisen ja savuttoman elämän ja terveellisen ruuan saatavuuden edistämiseen, sekä toimintapolitiikoilla, joilla puututaan terveyteen vaikuttaviin ympäristöllisiin, kulttuurisiin ja sosioekonomisiin tekijöihin ja edistetään varhaista diagnosointia ja toimintaa; toteaa kuitenkin, että diabetes diagnosoidaan usein liian myöhään ja että kolmasosa kaikista diabetesta sairastavista ihmisistä EU:ssa ei tällä hetkellä ole tietoisia sairaudestaan (23);

ottaa huomioon, että pakkauksen etupuolen ravintoarvomerkinnät auttavat kansalaisia tekemään terveellisempiä elintarvikevalintoja ja siten estämään runsaasti suolaa, rasvaa ja sokeria sisältävien elintarvikkeiden epäterveellistä kulutusta ja ehkäisemään lihavuutta, joka on yksi tyypin 2 diabeteksen merkittävimmistä riskitekijöistä;

ottaa huomioon, että diabetesta sairastavat henkilöt kuuluvat covid-19-pandemian vaikutuksista eniten kärsineisiin ihmisiin, mikä johtuu paitsi heidän riskistään sairastua vakaviin sairauden muotoihin myös siitä, että he ovat vaarassa saada myöhemmin komplikaatioita, jotka johtuvat hoidon keskeytymisestä pandemian aikana (24);

ottaa huomioon, että diabetes on monitahoinen ja monitekijäinen sairaus, koska se on vuorovaikutuksessa muiden sairauksien ja hoidon kaikkien tasojen kanssa; ottaa huomioon, että taudin ennaltaehkäisy, hoito ja hallinta voivat olla osoitus terveysjärjestelmän laadusta, tehokkuudesta, suorituskyvystä ja muutosjoustavuudesta; ottaa huomioon, että tehokas diabeteksen hallinta ja hoito johtaa parempiin tuloksiin myös muiden ei-tarttuvien tautien ja muiden sairauksien osalta;

ottaa huomioon, että sata vuotta insuliinin käänteentekevän löydön jälkeen maailmanlaajuisesti ja jäsenvaltioiden välillä ja sisällä on edelleen paljon eriarvoisuutta hoidon saatavuudessa, koulutuksessa, itsenäisyydessä, lääkkeissä, verensokeripitoisuuden seurantavälineissä, tarvikkeissa ja teknologioissa sekä terveystuloksissa (25); katsoo, että tarvitaan edelleen tutkimusta, jotta voidaan selkeästi tunnistaa tyypin 1 diabeteksen yksilölliset riskitekijät, auttaa määrittämään, miten tyypin 1 diabetes voidaan parhaiten diagnosoida aikaisemmin, ja tunnistaa potilaat, jotka tulevaisuudessa ovat immunologisten hoitojen kohteena; katsoo, että tarvitaan myös lisätutkimusta käyttäytymistutkimus mukaan lukien, jotta voidaan parantaa ja määrittää edelleen vaikuttavimpia toimenpiteitä tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi;

ottaa huomioon, että kaikissa jäsenvaltioissa diabetes aiheuttaa noin 9 prosenttia terveydenhuoltomenoista (26) ja jopa 75 prosenttia näistä kustannuksista voisi liittyä mahdollisesti ehkäistävissä oleviin komplikaatioihin (27); katsoo, että ennaltaehkäisy on tehokkaampaa kuin mikään hoitokeino joidenkin diabetestyyppien ilmaantuvuuden, esiintyvyyden ja komplikaatioiden vähentämisessä ja että se on kustannustehokkain diabeteksen pitkän aikavälin torjuntastrategia;

ottaa huomioon, että diabetesta sairastavien ihmisten on hoidettava sairauttaan itse terveydenhuollon ammattilaisten satunnaisella panoksella tai tuella muutaman kerran vuodessa; ottaa huomioon, että diabeteksesta yksilöille ja heidän perheilleen aiheutuva rasite ei ole pelkästään taloudellinen, vaan siihen liittyy myös valtavia psykososiaalisia ongelmia ja elämänlaadun heikkenemistä; ottaa huomioon, että veren sokeripitoisuuden itsemittaamiseen liittyvät innovaatiot helpottavat ja parantavat verensokeripitoisuuksien sääntelyä; katsoo, että tällaisten innovaatioiden nopean saatavuuden tukeminen diabetespotilaiden kannalta on hyödyllistä, koska ne parantavat diabeteksen onnistunutta hallintaa ja estävät siten terveyshaittoja ja niistä aiheutuvia terveyskustannuksia;

toteaa, ettei EU:ssa ole lainsäädäntöä diabetesta tai muita kroonisia sairauksia sairastavien ihmisten syrjinnän torjumiseksi ja että ennakkoluulot tautia sairastavia kohtaan ovat yhä yleisiä kouluissa, työhönotossa, työpaikoilla, vakuutuksissa ja ajokorttia koskevassa arvioinnissa kaikkialla EU:ssa; ottaa huomioon, että diabeteksen tuntemuksen sekä hoidon ja teknologian kehitys viime vuosina on johtanut siihen, että diabetesta sairastavat ihmiset pystyvät paljon täsmällisemmin ja jatkuvammin hallitsemaan verensokeriaan, minkä ansiosta he voivat voittaa aiemmassa päivittäisessä toiminnassa koetut riskit;

S.	ottaa huomioon, että diabetesta ja muita ei-tarttuvia tauteja sairastavien ihmisten on osoitettu olevan suuressa vaarassa lopettaa hoito ja saada vakavampia oireita ja komplikaatioita humanitaarisissa hätätilanteissa;

ottaa huomioon, että diabetesta on käsitelty useilla EU:n toimilla, kuten vuonna 2006 annetuilla neuvoston päätelmillä terveiden elintapojen edistämisestä ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisystä sekä 14. maaliskuuta 2012 annetulla parlamentin päätöslauselmalla EU:n diabetesepidemian torjumisesta; katsoo, että on olemassa vahvat perusteet näiden toimien lisäämiselle vastauksena diabeteksen kasvavaan taakkaan ja jäsenvaltioiden kiireelliseen tarpeeseen ryhtyä tehokkaisiin toimiin, erityisesti kun otetaan huomioon EU:n tasolla toteutettavien yhteisten toimien lisäarvo; ottaa huomioon, että ei-tarttuvia tauteja koskevassa EU:n Healthier Together -aloitteessa käsitellään joitakin parlamentin vuonna 2012 antamassa päätöslauselmassa esitettyjä jäsenvaltioiden tarpeita ja pyyntöjä, mutta sillä ei ole selkeää toimintakehystä jäsenvaltioissa eikä sillä ole konkreettisia päämääriä, jotka mahdollistaisivat tavoitteiden asettamisen ja edistymisen mittaamisen;

pitää erittäin valitettavana, että yhä useammat ihmiset sairastavat diabetesta, ja ilmaisee solidaarisuutensa tätä häiritsevää sairautta sairastaville potilaille ja heidän perheilleen;

palauttaa mieliin Maailman 75. terveyskokouksessa vuodelle 2030 hyväksytyt diabetesta koskevat maailmanlaajuiset kattavuustavoitteet, mukaan lukien tavoite, jonka mukaan 80 prosenttia diabetesta sairastavista ihmisistä diagnosoidaan; 80 prosentilla on hyvä glykemian hallinta; 80 prosenttia diabetesdiagnoosin saaneista ihmisistä hallitsee verenpainettaan hyvin; 60 prosenttia vähintään 40-vuotiaista diabeetikoista saa statiineja ja 100 prosentilla tyypin 1 diabetesta sairastavista ihmisistä on mahdollisuus saada kohtuuhintaista laadukasta insuliinia ja toteuttaa veren glukoosipitoisuuden itseseurantaa; korostaa, että vuoteen 2030 ulottuvien EU:n kattavuustavoitteiden olisi oltava vielä kunnianhimoisempia;

suhtautuu myönteisesti komission ja Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimiston vuonna 2020 pidetyssä Maailman terveysjärjestön Euroopan aluekomitean 70. istunnossa antamaan yhteiseen julkilausumaan, jossa ne lupasivat vahvistaa jo ennestään vahvaa kumppanuuttaan ja mukauttaa sitä uusiin terveyttä koskeviin painopisteisiin, joihin kuuluu ei-tarttuvien tautien kattava torjunta (28);

pitää myönteisenä ei-tarttuvia tauteja koskevan EU:n Healthier Together -aloitteen kehittämistä ja kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään asiakirjassa esitettyjä parhaita käytäntöjä ja EU:n eri ohjelmista saatavilla olevaa rahoitusta;

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita osoittamaan poliittista sitoutumista ja asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita, jotta voidaan kääntää diabetesta sairastavien eurooppalaisten määrän kasvu, vähentää EU:n kansalaisten välistä eriarvoisuutta ja parantaa diabetesta sairastavien henkilöiden hoitoa ja elämänlaatua;

korostaa tässä yhteydessä, että komission olisi noudatettava ei-tarttuvia tauteja koskevaa EU:n Healthier Together -aloitetta muun muassa tekemällä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa diabetesta koskevien tietojen keruuta koskevien yhteisten, standardoitujen kriteerien ja menetelmien kehittämisessä ja täytäntöönpanossa sekä diabetesta koskevien kattavien epidemiologisten tietojen sekä diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kustannuksia EU:ssa koskevien taloudellisten tietojen keräämisessä, rekisteröimisessä, seurannassa ja hallinnoinnissa, mukaan lukien potilaiden mieltymykset ja potilaiden tuottamat tiedot; korostaa, että parhaiden käytäntöjen edistäminen ja hyödyntäminen sekä kliinisten toimenpiteiden ja ennaltaehkäisyohjelmien vaikuttavuutta koskevan tutkimuksen tukeminen johtavat parempiin tuloksiin paitsi diabeteksen myös kaikkien muiden diabetekseen liittyvien komplikaatioiden ja diabeteksen kanssa yhdessä esiintyvien sairauksien osalta;

kehottaa jäsenvaltioita kehittämään, panemaan täytäntöön ja seuraamaan kansallisia diabetessuunnitelmia ja -strategioita, joihin sisältyy vertailukelpoisia välitavoitteita ja tavoitteita, mukaan lukien riskien vähentämistä ja seulontaa/varhaistoimia koskeva osa, joka kohdistuu muun muassa terveyteen vaikuttaviin sosioekonomisiin taustatekijöihin, terveyttä edistävien ympäristöjen ja terveys- ja digitaalisen lukutaidon edistämiseen, koulutukseen ja tietoisuuden lisäämiseen, joka on suunnattu sekä koko väestölle että erityisesti riskiryhmille (kuten esidiabeetikoille) ja jonka tarkoituksena on vähentää eriarvoisuutta ja optimoida terveydenhuoltoresurssit;

kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikissa EU:n toimissa ja asiakirjoissa kaikilla työskentelyaloilla otetaan huomioon uusimmat tiedot erityisesti muunneltavissa olevista riskitekijöistä ja riskinvähentämistoimenpiteistä ja annetaan tarkka kuva diabeteksesta leimautumisen ja syrjinnän torjumiseksi;

korostaa, että kaikkien ei-tarttuvien tautien ehkäisyyn olisi kiinnitettävä enemmän huomiota, ja pyytää komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan, panemaan täytäntöön ja arvioimaan asianmukaisesti rahoitettuja ennaltaehkäisysuunnitelmia;

10.

pitää valitettavana terveyteen liittyvää merkittävää eriarvoisuutta EU:ssa ei-tarttuvien tautien ennaltaehkäisy mukaan lukien; korostaa, että on tunnistettava haavoittuvassa asemassa olevat, syrjäytyneet ja sosiaalisesti syrjäytyneet väestöryhmät ja syrjäisillä alueilla (kuten maaseudulla, eristyneillä alueilla tai syrjäisillä alueilla, jotka sijaitsevat kaukana terveyskeskuksista) asuvat ihmiset ja kiinnitettävä heihin erityistä huomiota, jotta varmistetaan, että he pääsevät ennaltaehkäisyä koskevien palvelujen piiriin; katsoo tässä yhteydessä, että ennaltaehkäisyssä on otettava huomioon myös sosiaalinen oikeudenmukaisuus, mikä edellyttää systeemisiä muutoksia koko väestön kattavilla julkisilla politiikoilla yksilön elintapojen muutosten lisäksi;

11.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan potilaiden jatkuvan perus- ja erikoissairaanhoidon sekä diabeteksen hoidon ja siihen liittyvän teknologian saannin, mukaan lukien sähköisen terveydenhuollon teknologiat, kuten jatkuvat glukoosin seurantajärjestelmät ja uudet insuliinin annostelujärjestelmät, ja tukemaan potilaita sellaisten taitojen ja ymmärryksen hankkimisessa ja ylläpitämisessä, joita tarvitaan pätevän elinikäisen omahoidon mahdollistamiseksi;

12.

korostaa, että on tärkeää tarkastella ei-tarttuvia tauteja näkökulmasta, jossa tunnustetaan, että ihmisten, eläinten ja ympäristön terveys liittyy erottamattomasti toisiinsa ja että siksi kaikki ei-tarttuvien tautien torjuntatoimet olisi juurrutettava tiukasti yhteinen terveys -lähestymistapaan;

13.

korostaa EU:n terveyslainsäädännön ja -toimien, kuten potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa annetun direktiivin (29), rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia koskevan asetusehdotuksen (COM(2020)0727), tupakkatuotedirektiivin (30), EU4Health-ohjelman ja lääkestrategian merkitystä kroonisten sairauksien ehkäisemisessä ja terveysriskeihin puuttumisessa;

14.

korostaa terveellisen elintarvikeympäristön keskeistä roolia ei-tarttuvien tautien ehkäisemisessä ja pyytää jäsenvaltioita ja komissiota tehostamaan toimiaan sen varmistamiseksi, että kaikkein terveellisimmät ja kestävimmät elintarvikkeet ovat myös edullisimpia;

15.

korostaa tarvetta puuttua ei-tarttuvien tautien muunneltavissa oleviin riskitekijöihin toimintapolitiikoilla, joilla edistetään aktiivista ja savutonta elämää, terveellisten elintarvikkeiden saatavuutta ja liikuntaa ja joilla puututaan huonoon terveyteen vaikuttaviin ympäristöllisiin, kulttuurisiin ja sosioekonomisiin tekijöihin;

16.

toteaa, että lihavuutta pidetään tyypin 2 diabeteksen ensisijaisena riskitekijänä; korostaa terveellisen ruokavalion merkitystä tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja hallinnassa; korostaa, että yksilökohtaista diabetesriskiä voidaan vähentää lisäämällä kestävästi tuotettujen kasvien ja kasvipohjaisten elintarvikkeiden, kuten tuoreiden hedelmien ja vihannesten, kokonaisten jyvien ja palkokasvien, kulutusta (31); korostaa lisäksi tarvetta puuttua lihan ja pitkälle jalostettujen tuotteiden sekä runsaasti sokeria, suolaa ja rasvaa sisältävien tuotteiden liikakäyttöön; pitää myönteisenä EU:n kouluhedelmä-, kouluvihannes- ja koulumaito-ohjelman sekä EU:n maataloustuotteiden menekinedistämistoimien tarkistamista;

17.

pyytää komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan ja auttamaan kuluttajia tekemään tietoon perustuvia, terveellisiä ja kestäviä elintarvikevalintoja säätämällä yhdenmukaistettujen, pakkauksen etupuolelle sijoitettavien ravintoarvomerkintöjen käytön pakolliseksi, ja katsoo, että merkinnät olisi kehitettävä vankan ja riippumattoman tieteellisen näytön perusteella; pitää myönteisenä sitä, että EU:n lapsitakuun yhteydessä keskitytään terveelliseen ravitsemukseen, ja kehottaa laatimaan uuden lasten lihavuutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman; kannattaa verotuksellisia toimenpiteitä tuoretuotteiden (kuten hedelmien ja vihannesten, palkokasvien, palkoviljojen ja täysjyvätuotteiden) hinnan laskemiseksi kohtuulliselle tasolle ja niiden saannin helpottamiseksi kansallisella tasolla, erityisesti pienituloisten henkilöiden kannalta; kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään hinnoittelupolitiikkaa, kuten erilaisia arvonlisäverokantoja, ja markkinoiden sääntelyä vaikuttaakseen sellaisten elintarvikkeiden ja juomien kysyntään, saantiin ja hintatasoon, jotka sisältävät vain vähän tyydyttyneitä rasvoja, transrasvoja, suolaa ja sokeria; tukee jäsenvaltioita niiden tarkistaessa säännöksiä, jotka koskevat runsaasti rasvoja, suolaa ja sokeria sisältävien makeutettujen juomien ja jalostettujen elintarvikkeiden mainonnan rajoittamista, mukaan lukien sosiaalisessa mediassa tapahtuva mainonta, ja odottaa innolla Pellolta pöytään -strategiaan liittyviä ilmoitettuja lainsäädäntöehdotuksia;

18.

korostaa, että tupakka, haitallinen alkoholinkäyttö ja ympäristön pilaantuminen ovat muille kroonisille sairauksille yhteisiä riskitekijöitä; toistaa kehotuksensa kehittää integroitu kroonisten sairauksien ehkäisyohjelma tiiviissä yhteistyössä terveyden edistämisen, sairauksien ehkäisyn ja ei-tarttuvien tautien hallinnan ohjausryhmän kanssa;

19.

muistuttaa, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on tärkeä tekijä sairauksien ehkäisemisessä Euroopassa, sillä sen avulla vähennetään ilman, elintarvikkeiden, veden ja maaperän saastumista ja altistumista kemikaaleille ja varmistetaan terveellisten elintarvikkeiden saatavuus ja niistä tiedottaminen; kehottaa sisällyttämään Pellolta pöytään -strategiaan, kestävyyttä edistävään kemikaalistrategiaan, saasteettomuusstrategiaan ja myrkyttömään ympäristöön tähtäävään strategiaan arvioinnin toimintapolitiikkojen vaikutuksesta ei-tarttuvien tautien esiintyvyyteen;

20.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan kansallisten terveyspalvelujen digitalisointia ja sellaisten uusien välineiden ja teknologioiden käyttöönottoa, jotka mahdollistavat tehokkaamman tiedonkeruun, seurannan ja toimet, joilla parannetaan omahoitoa, vähennetään diabetekseen liittyvien komplikaatioiden ja diabeteksen muiden seurausten riskiä ja parannetaan elämänlaatua; korostaa, että terveydenhuollon digitaalisen siirtymän olisi kuljettava käsi kädessä digitaalisen terveysosaamisen parantamisen kanssa, sen olisi oltava käyttäjäystävällinen ja potilaskeskeinen ja edistettävä luottamusta varmistamalla tietosuojan ja kyberturvallisuuden korkeat standardit; korostaa tässä yhteydessä eurooppalaisen terveysdata-avaruuden tarjoamia mahdollisuuksia ei-tarttuvien tautien, myös diabeteksen, osalta;

21.

kehottaa komissiota tekemään järjestelmällistä yhteistyötä potilasjärjestöjen ja diabetesta ja muita kroonisia sairauksia sairastavien ihmisten kanssa ja edistämään sellaisten yhteisten tulostoimien kehittämistä, joilla on eniten merkitystä diabetesta sairastaville henkilöille ja joita käytetään hinnoittelua ja korvauksia koskevassa sääntely- ja päätöksentekoprosessissa sekä asiaankuuluvien toimintapolitiikkojen, kuten kansallisten diabetessuunnitelmien ja tiedotusohjelmien, kehittämisen ja täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa;

22.

kehottaa komissiota jatkamaan rahoitustuen antamista avoimella tavalla keskeisille kansalaisjärjestöille, myös potilas- ja kuluttajajärjestöille sekä terveydenhuollon ammattilaisten etujärjestöille;

23.

kehottaa jäsenvaltioita tarkistamaan ja tarvittaessa edistämään kansallisia hoitomallejaan siten, että keskitytään ihmiskeskeisen ja täysin integroidun hoidon käyttöönottoon koko hoitopolussa, erityisesti sairauksien ennaltaehkäisyyn, diabeteksen komplikaatioiden ennaltaehkäisyyn ja mielenterveyden tukemiseen;

24.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kartoittamaan ja poistamaan sekä ihmisinsuliinia että analogista insuliinia koskevat esteet ja varmistamaan kohtuuhintaisuuden sekä käyttäjien että kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kannalta;

25.

kehottaa komissiota antamaan jäsenvaltioille konkreettisia ohjeita, joilla varmistetaan diabetesta sairastavien henkilöiden keskeytymätön hoito humanitaarisissa hätätilanteissa, ja korostaa tarvetta tarjota diabeteksen hoitoa humanitaarisissa toimissa;

26.

kehottaa komissiota tukemaan perus- ja lähiterveydenhuollon työntekijöiden taitojen parantamista kaikissa jäsenvaltioissa ja varmistamaan hoidon integroinnin ja jatkuvuuden keskittyen ammattilaisten väliseen yhteistyöhön monialaisissa hoitoryhmissä;

27.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan eurooppalaisen ja jäsenvaltioiden välisen diabeteksen tutkimuksen koordinointia;

28.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan diabeteksen ja sen kanssa yhdessä esiintyvien monien sairauksien ja komplikaatioiden täyttämättömiä kliinisiä tarpeita koskevaa tutkimusta ottaen huomioon tarpeen parantaa diabetesta ja muita kroonisia sairauksia sairastavien ihmisten elämänlaatua; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan laadukkaan, kohtuuhintaisen insuliinin, injektiolaitteiden ja glukoosin seurantavälineiden tuotantokapasiteettia kilpailun, kansallisen tarjonnan ja potilaiden saatavuuden parantamiseksi;

29.

korostaa lääketieteellisen tutkimuksen ja innovoinnin huippuosaamisen merkitystä unionissa ja kehottaa komissiota hyödyntämään tässä yhteydessä EU:n syöväntorjuntasuunnitelman työtä; toistaa 24. marraskuuta 2021 antamassaan päätöslauselmassa esittämänsä kehotuksen tukea lisätutkimusta, joka kohdistetaan aliedustettuihin väestöryhmiin, kuten ikääntyneisiin, lapsiin, naisiin ja monisairaisiin potilaisin, myös lihavuuteen pääsairautena sekä tapauksiin, joissa lihavuus esiintyy kroonisena sairautena, joka johtaa muihin ei-tarttuviin tauteihin, kuten diabetekseen;

30.

pitää huolestuttavana sitä, että lääkkeiden saatavuus ja kohtuuhintaisuus ovat edelleen haaste kansallisille terveydenhuoltojärjestelmille ja että innovatiiviset lääkkeet ovat kalliita eikä niitä kaupallisista syistä edes saateta tiettyjen jäsenvaltioiden markkinoille;

31.

toistaa komissiolle osoittamansa kehotuksen varmistaa, että biolääketieteen tutkimukseen ja kehittämiseen annettavan EU:n rahoituksen ehdoksi asetetaan investointien täydellinen avoimuus ja jäljitettävyys, toimitusten varmistaminen kaikissa jäsenvaltioissa ja potilaiden kannalta parhaan tuloksen mahdollistaminen, myös valmistettujen lääkkeiden saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden osalta;

32.

kehottaa komissiota arvioimaan ja tarkastelemaan säännöllisesti kannustinjärjestelmää, lisäämään hintojen avoimuutta ja tuomaan esille syitä, jotka rajoittavat lääkkeiden kohtuuhintaisuutta ja potilaiden mahdollisuuksia saada lääkkeitä; kehottaa komissiota puuttumaan lääkepulan perimmäisiin syihin ja ehdottamaan kestäviä ratkaisuja, joilla myös edistetään patenttisuojattujen ja patenttisuojan ulkopuolella olevien lääkkeiden kilpailua sekä rinnakkais- ja biosimilaarilääkkeiden varhaista markkinoille saattamista;

33.

toistaa kehotuksensa taata, että tutkimuksen painopisteet perustuvat potilaiden ja kansanterveyden tarpeisiin ja että julkiset varat investoidaan avoimella tavalla ja varmistetaan tällaisten kumppanuuksien tuloksena julkisella rahoituksella tuotettujen tuotteiden saatavuus ja kohtuuhintaisuus;

34.

kehottaa komissiota tarkistamaan asiaankuuluvaa työterveyttä ja -turvallisuutta koskevaa oikeudellista kehystä ja liikenneturvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä, jotta diabetesta sairastaviin ihmisin ei kohdistuisi enempää syrjintää;

35.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan jatkuvan tuen diabetestutkimuksen rahoitukselle EU:n nykyisissä ja tulevissa tutkimuksen puiteohjelmissa, mukaan lukien tutkimus integroiduista hoitomalleista, tehokkaista toimista diabeteksen ehkäisyssä ja hallinnassa sekä digitaaliteknologian vaikutuksesta diabeteksen itsehoitoon ja käyttäytymisen muutoksiin;

36.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) https://sdgs.un.org/goals

(2) NCD Global Monitoring Framework (World Health Organization)

(3) https://apps.who.int/iris/handle/10665/347381

(4) https://www.who.int/initiatives/the-who-global-diabetes-compact

(5) EUVL C 251 E, 31.8.2013, s. 47.

(6) EUVL C 270, 7.7.2021, s. 2.

(7) EUVL C 184, 5.5.2022, s. 2.

(8) EUVL C 224, 8.6.2022, s. 47.

(9) EUVL C 342, 6.9.2022, s. 109.

(10) EUVL L 107, 26.3.2021, s. 1.

(11) EUVL L 458, 22.12.2021, s. 1.

(12) https://health.ec.europa.eu/publications/eu-non-communicable-diseases-ncds-initiative-guidance-document_en

(13) https://op.europa.eu/webpub/empl/european-pillar-of-social-rights/fi/

(14) https://research-and-innovation.ec.europa.eu/research-area/health/diabetes_en

(15) https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/1479164116679775

(16) https://diabetesatlas.org/atlas/tenth-edition/

(17) https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/diabetes

(18) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7673790/

(19) https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/327971/9789289041904-eng.pdf

(20) https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26605370/

(21) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5994068/

(22) https://idf.org/our-activities/care-prevention/diabetes-and-the-kidney.html

(23) https://diabetesatlas.org/atlas/tenth-edition/

(24) https://idf.org/our-network/regions-members/europe/covid-19.html

(25) https://www.mepinterestgroupdiabetes.eu/wp-content/uploads/2021/03/MMD-BLUEPRINT-FOR-ACTION-ON-DIABETES.pdf

(26) https://www.idf.org/our-network/regions-members/europe/europe-news/487:idf-europe-statement-on-the-eu-ncd-initiative-%E2%80%93-healthier-together%C2%A0.html

(27) https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/17853332/

(28) https://health.ec.europa.eu/system/files/2020-11/2020_who_euro_cooperation_en_0.pdf

(29) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/24/EU, annettu 9. maaliskuuta 2011, potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa (EUVL L 88, 4.4.2011, s. 45).

(30) EUVL L 127, 29.4.2014, s. 1.

(31) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5466941

11.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 167/43

P9_TA(2022)0417

Afganistanin ihmisoikeustilanne, erityisesti naisten oikeuksien heikkeneminen ja hyökkäykset oppilaitoksia vastaan

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. marraskuuta 2022 Afganistanin ihmisoikeustilanteesta, erityisesti naisten oikeuksien heikkenemisestä ja hyökkäyksistä oppilaitoksia vastaan (2022/2955(RSP))

(2023/C 167/06)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Afganistanin tilanteesta ja erityisesti 16. syyskuuta 2021 (1) ja 7. huhtikuuta 2022 (2) antamansa päätöslauselmat,

—	ottaa huomioon 19. toukokuuta 2021 antamansa päätöslauselman ihmisoikeuksien suojelusta ja EU:n ulkoisesta muuttoliikepolitiikasta (3),

—	ottaa huomioon 14. marraskuuta 2022 naisista, rauhasta ja turvallisuudesta ja 15. syyskuuta 2021 Afganistanista annetut neuvoston päätelmät, joissa esitettiin viisi vertailuarvoa EU:n toiminnalle tosiasiallisesti Taleban-johtoisten viranomaisten kanssa,

—	ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Afganistanista antamat julkilausumat,

—	ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat Afganistanista, mukaan lukien päätöslauselmat 2626 (2022), 2596 (2021), 2543 (2020) ja 2513 (2020),

—	ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 10. marraskuuta 2022 antaman päätöslauselman Afganistanin tilanteesta,

—	ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston 8. heinäkuuta 2022 antaman päätöslauselman naisten ja tyttöjen ihmisoikeustilanteesta Afganistanissa,

—	ottaa huomioon Afganistanin ihmisoikeustilannetta käsittelevän YK:n erityisraportoijan 9. syyskuuta 2022 esittämän raportin,

—	ottaa huomioon YK:n Afganistanissa toimivan avustusoperaation (UNAMA) 20. heinäkuuta 2022 päivätyn raportin, jossa kuvaillaan Afganistanin ihmisoikeustilannetta kymmenen kuukauden ajalta Talebanin valtaannousun jälkeen;

—	ottaa huomioon Talebanin ilmoituksen Afganistanin väliaikaishallituksen perustamisesta 7. syyskuuta 2021,

—	ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

—	ottaa huomioon kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan YK:n yleissopimuksen sekä lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen, jotka molemmat Afganistan on ratifioinut,

—	ottaa huomioon Genevessä 28. heinäkuuta 1951 allekirjoitetun pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen ja sen vuoden 1967 lisäpöytäkirjan,

—	ottaa huomioon 18. helmikuuta 2017 tehdyn Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Afganistanin islamilaisen tasavallan yhteistyösopimuksen kumppanuudesta ja kehityksestä,

—	ottaa huomioon ihmisoikeuksien puolustajia, lapsen oikeuksien edistämistä ja suojelua sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa ja kaikkien heihin kohdistuvien syrjinnän muotojen torjuntaa koskevat EU:n temaattiset suuntaviivat,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 144 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon, että Taleban kaappasi vallan Afganistanissa 15. elokuuta 2021 Naton ja liittoutuneiden joukkojen vetäydyttyä maasta; ottaa huomioon, että se perusti uudelleen Afganistanin islamilaisen emiirikunnan ja nimitti kokonaan miehistä koostuvan väliaikaisen hallituksen, johon kuuluu vuosien 1996–2001 Taleban-hallinnon jäseniä, joista osa on etsintäkuulutettuja terrorismisyytteiden perusteella; ottaa huomioon, että EU:lla on vakaa kanta, jonka mukaan tosiasiallisesti talebaneista muodostuvaa hallitusta ei tunnusteta;

ottaa huomioon, että parhaillaan talebanit kääntävät viimeisten 20 vuoden aikana saavutettua edistystä taaksepäin; ottaa huomioon, että he ovat perustaneet uudelleen entisen hyveiden edistämisen ja paheiden ehkäisemisen ministeriön ja sulkeneet naisasiainministeriön, Afganistanin riippumattoman ihmisoikeuskomission ja muita paikallisia rakenteita, jotka ovat tarjonneet tukea naisille ja tytöille, kumonneet aiemmin voimaan tulleet naisten suojelua koskevat lait ja asettaneet ankaria rajoituksia naisten oikeuksille; ottaa huomioon, että Taleban on sulkenut naiset hallinnon ulkopuolelle eikä ole ottanut naisia uuteen hallitukseen, jota ei ole tunnustettu;

C.	ottaa huomioon, että Talebanin valtaannousun jälkeen naisten ja tyttöjen perusoikeuksia on rajoitettu yhä enemmän, etenkin koulutukseen ja työhön pääsyn ja vapaan liikkuvuuden osalta; ottaa huomioon, että naiset on käytännössä pyyhitty pois kaikilta julkisen elämän aloilta;

ottaa huomioon, että yli 12-vuotiailta tytöiltä evätään koulutus Afganistanissa; ottaa huomioon, että Afganistanin tosiasialliset viranomaiset lupasivat 15. tammikuuta 2022 sallia tyttöjen palata kouluun kaikilla tasoilla, kun uusi lukuvuosi alkaa maaliskuun 2022 puolivälin jälkeen; ottaa huomioon, että naisopiskelijat eivät saa osallistua koulutukseen seitsemänneltä luokkatasolta eteenpäin; toteaa, että tämä rikkoo ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa vahvistettua kaikkien lasten perusoikeutta koulutukseen; ottaa huomioon, että afganistanilaistytöt ja -naiset ovat järjestäneet urheasti rauhanomaisia mielenosoituksia maassa ja vaatineet, että heidän oikeuttaan koulutukseen kunnioitetaan; ottaa huomioon, että lapsiavioliitot ovat lisääntyneet jyrkästi;

ottaa huomioon, että viime aikoina Taleban on voimistanut naisten ja tyttöjen järjestelmällistä sortoa pidättämällä joukoittain ihmisoikeuksien puolustajia; ottaa huomioon, että Heratin naisvankilan johtaja Alia Azizi on ollut kateissa lokakuusta 2021 lähtien; panee merkille, että ihmisoikeusjärjestöt epäilevät hänen katoamisensa olleen tahdonvastainen; ottaa huomioon, että 3. marraskuuta 2022 Taleban keskeytti lehdistötilaisuuden, jossa ilmoitettiin Afganistanin naisten tasa-arvoliikkeen perustamisesta, ja pidätti yhden naisen, Zarifa Yaqobin, ja neljä hänen miespuolista kollegaansa; ottaa huomioon, että 11. marraskuuta 2022 Taleban pidätti tunnetun aktivistin Farhat Popalzain, joka on yksi Afganistanin spontaanin naisasialiikkeen perustajista; ottaa huomioon, että 13. marraskuuta 2022 Taleban otti säilöön toisen naisten oikeuksien puolustajan, Humaira Yusufin;

ottaa huomioon, että päivittäin raportoidaan ihmisoikeuksien puolustajiin ja heidän perheenjäseniinsä kohdistuvista ihmisoikeusloukkauksista, kuten pidätyksistä, vangitsemisista, sieppauksista, kidutuksesta, uhkailusta, kiristyksestä, surmista ja hyökkäyksistä; ottaa huomioon, että tällaisista loukkauksista ei edelleenkään joudu minkäänlaiseen vastuuseen; ottaa huomioon, että äskettäin Taleban määräsi tuomarit noudattamaan kaikilta osin Talebanin tulkintaa šaria-laista, mikä saattaa johtaa julmiin ja epäinhimillisiin rangaistuksiin ja herättää pelkoa uusista ihmisoikeusloukkauksista;

ottaa huomioon, että Talebanin valtaannousu on lisännyt hyökkäyksiä vähemmistöryhmiä, etenkin hazaroita, hinduja, sikhejä ja kristittyjä, vastaan; ottaa huomioon, että Talebanin valtaannousun jälkeen Isis-Khorasan ja muut toimijat ovat hyökänneet useita kertoja hazarayhteisöä vastaan, joka on pääasiallisesti šiiavähemmistö; katsoo, että nämä hyökkäykset ja hazaroiden ikiaikainen vaino saattavat olla rikoksia ihmisyyttä vastaan; ottaa huomioon, että elokuusta 2021 lähtien heidän uskonnonharjoittamispaikkojaan ja koulu- ja terveyskeskuksiaan vastaan on hyökätty järjestelmällisesti ja yhteisön jäseniä on pidätetty mielivaltaisesti, kidutettu, teloitettu summittaisesti, häädetty, syrjitty ja joissakin tapauksissa pakotettu pakenemaan maasta; ottaa huomioon, että vuosina 2021 ja 2022 hyökättiin useisiin pääasiassa hazaroiden asuttamalla Dasht-e Barchin alueella Kabulissa sijaitseviin oppilaitoksiin, joita ovat esimerkiksi Sayed ul Shuhada, Abdul Rahman Shahid, Mumtaz ja Kaaj; ottaa huomioon, että iskuissa kuoli ja haavoittui satoja ihmisiä; ottaa huomioon, että Talebanin joukkojen kerrotaan avanneen tulen ja käyttäneen fyysistä väkivaltaa hajottaakseen iskuja vastustaneita mielenosoituksia;

ottaa huomioon, että Afganistanin humanitaarinen tilanne heikkenee nopeasti, mikä vaikuttaa suhteettomasti naisiin ja tyttöihin; ottaa huomioon, että Taleban-hallituksen käyttöön ottamat uudet toimintaperiaatteet ovat heikentäneet merkittävästi naisten mahdollisuuksia käydä töissä, myös avustustyöntekijöinä, mikä on vaikuttanut kielteisesti myös naisten mahdollisuuksiin saada humanitaarista apua; ottaa huomioon, että naisten työmarkkinoille osallistumisen rajoittaminen on lisännyt naisten köyhyyttä ja asettanut arviolta 850 000 tyttöä taloudellisen ja seksuaalisen hyväksikäytön sekä lapsiavioliiton vaaraan; ottaa huomioon, että alle yksi neljästä Afganistanissa yhä olevasta naispuolisesta ihmisoikeuksien puolustajasta on ilmoittanut saavansa minkäänlaista humanitaarista tai taloudellista ja oikeudellista apua;

ottaa huomioon, että UNAMAn arvion mukaan heinäkuussa 2022 humanitaarista apua tarvitsi 59 prosenttia väestöstä, eli määrä on kasvanut kuudella miljoonalla vuoden 2021 alkuun verrattuna; ottaa huomioon, että vuonna 2023 humanitaarisen avun tarpeessa odotetaan olevan 28 miljoonaa ihmistä, joista 13 miljoonaa on lapsia; ottaa huomioon, että Maailman ruokaohjelman arvion mukaan 18,9 miljoonaa afganistanilaista kärsii akuutista puutteellisesta ruokaturvasta; ottaa huomioon, että 4,3 miljoonaa afganistanilaista on joutunut siirtymään maan sisällä ja 5,6 miljoonaa on joutunut siirtymään naapurimaihin; ottaa huomioon, että Iranissa ja Pakistanissa on suuri määrä afganistanilaispakolaisia, yhteensä 2,2 miljoonaa rekisteröityä afganistanilaista pakolaista;

ottaa huomioon, että Itä-Afganistanissa tapahtui kesäkuussa 2022 tuhoisa maanjäristys, jossa kuoli yli 1 000 ja loukkaantui yli 6 000 ihmistä; ottaa huomioon, että elokuussa 2022 Afganistanissa saatiin monin paikoin rankkasateita ja ne aiheuttivat tulvia, hyökytulvia ja maanvyörymiä, joissa kuoli tiedotusvälineiden mukaan yli 180 ja loukkaantui yli 250 ihmistä; ottaa huomioon, että maanjäristykset, tulvat, kuivuus ja covid-19-pandemian vaikutukset sekä Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttama hyödykkeiden hintojen nousu ovat pahentaneet jo ennestään vakavaa humanitaarista tilannetta;

ottaa huomioon, että EU käynnisti lokakuussa 2021 Afganistanille yhden miljardin euron humanitaarisen avun paketin, jolla tuetaan maassa ja alueella asuvia haavoittuvassa asemassa olevia afganistanilaisia; ottaa huomioon, että G20-ryhmä suunnittelee maksavansa Afganistanille 75 miljoonaa euroa, jotta voidaan puuttua maan dramaattiseen ruokaturvatilanteeseen, ja että tämä on osa ryhmän uutta 210 miljoonan euron humanitaarisen avun pakettia, joka koskee elintarvikeapua maailman heikoimmassa asemassa oleville;

ottaa huomioon, että riippumattomien tiedotusvälineiden ja kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet ovat kaventuneet jyrkästi Talebanin valtakaudella; ottaa huomioon, että useilla Talebanin elinten antamilla määräyksillä on rajoitettu merkittävästi journalistista toimintaa ja ne ovat johtaneet toimittajien mielivaltaisten pidätysten lisääntymiseen;

pitää erittäin valitettavana Afganistanin poliittisen, taloudellisen, humanitaarisen, ihmisoikeus- ja turvallisuustilanteen jatkuvaa heikkenemistä etenkin naisten ja tyttöjen osalta sen jälkeen, kun Taleban nousi valtaan elokuussa 2021; toistaa horjumattoman solidaarisuutensa ja sitoutumisensa Afganistanin kansaa kohtaan;

tuomitsee sen, että naisten ja tyttöjen mahdollisuus käyttää oikeuksiaan taantuu jatkuvasti Talebanin pitäessä valtaa, ja katsoo, että tilannetta voidaan tällä hetkellä pitää sukupuoleen perustuvana erotteluna; tuomitsee Talebanin naisten liikkumisvapaudelle määräämät lisärajoitukset; kehottaa Afganistanin tosiasiallisia viranomaisia varmistamaan, että kaikki naisiin kohdistuvat sukupuoleen perustuvat rajoitukset poistetaan ja että naiset voivat jälleen osallistua aktiivisesti julkiseen elämään Afganistanissa; korostaa, että tämän on oltava keskeinen edellytys millekään kansainvälisen yhteisön yhteistyölle Talebanin kanssa;

tuomitsee tyttöjen toisen asteen koulutuksen törkeän kieltämisen ja toteaa sen loukkaavan heidän yleismaailmallista oikeuttaan koulutukseen; palauttaa mieliin Talebanin lupaukset, joiden mukaan naisten pääsy koulutukseen palautettaisiin; vaatii siksi Talebania nyt noudattamaan omia sitoumuksiaan, poistamaan kiellon ja jatkamaan koulunkäyntiä viipymättä sekä varmistamaan Unescon koulutustavoitteiden saavuttamisen; kehottaa EU:ta lisäämään tukeaan afganistanilaisryhmille, jotka pyrkivät puolustamaan naisten ja tyttöjen oikeuksia, mukaan lukien vaihtoehtoiset koulutusvaihtoehdot tytöille, ja rahoittamaan erityisiä avustus- ja suojeluohjelmia myös rahoittamalla apurahoja ja varmistamalla viisumien nopeutetun myöntämisen afganistanilaisille opiskelijoille ja tutkijoille, joille on myönnetty EU:n apurahoja;

tuomitsee ihmisoikeuksien puolustajiin, toimittajiin ja muihin kansalaisyhteiskunnan toimijoihin, hlbtiq+-henkilöihin, toisinajattelijoihin ja tuomareihin kohdistetut jatkuvat iskut sekä rauhanomaisten mielenosoitusten ja eriävien mielipiteiden ilmaisemisen julman tukahduttamisen; tuomitsee naisten oikeuksien ja ihmisoikeuksien puolustajien, mukaan lukien Zarifa Yaqobi ja hänen kollegansa, Farhat Popalzai ja Humaira Yusuf, pidätykset; vaatii vapauttamaan heidät välittömästi ja ehdoitta; kehottaa EU:ta lisäämään poliittista ja taloudellista tukeaan afganistanilaisille naisten oikeuksien ja ihmisoikeuksien puolustajille ja takaamaan heidän turvallisuutensa sekä lisäämään tukeaan maanpaossa eläville naisille tarjoamalla heille laadukkaita koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia;

on tyrmistynyt vähemmistöryhmiin kohdistuvien iskujen lisääntymisestä ja niiden lisääntyvästä eristämisestä, kuten äskettäin Kabulissa Kaaj-oppilaitoksessa tehdystä iskusta; ilmaisee surunvalittelunsa uhrien omaisille ja solidaarisuutensa henkiin jääneille; kehottaa tosiasiallisia viranomaisia saattamaan näihin iskuihin syyllistyneet oikeuden eteen, niin että he joutuvat kantamaan vastuunsa;

ilmaisee syvän huolensa hazaroiden, hindujen, sikhien, kristittyjen ja muiden vähemmistöjen tilanteesta Talebanin valtaannousun jälkeen ja niihin kohdistuvista järjestelmällisistä hyökkäyksistä ja syrjinnän lisääntymisestä, kuten mielivaltaisista pidätyksistä, kidutuksesta ja muusta kaltoinkohtelusta, summittaisista teloituksista ja tahdonvastaisista katoamisista; muistuttaa tosiasiallisten viranomaisten velvollisuudesta kieltää ja estää kaikkiin etnisiin ja uskonnollisiin yhteisöihin kohdistuva syrjintä ja suojella niiden uskonnonharjoittamispaikkoja ja koulu- ja terveyskeskuksia;

pitää erittäin valitettavana, että Talebanin valtaannousun jälkeen tiedonsaannista on tullut yhä vaikeampaa, journalistista riippumattomuutta on rajoitettu merkittävästi ja tosiasialliset viranomaiset ovat painostaneet kansalaisyhteiskunnan järjestöjä yhä enemmän; kehottaa Talebania tarjoamaan toimittajille, tiedotusvälineille ja kansalaisyhteiskunnan järjestöille suotuisan toimintaympäristön, jotta nämä voivat harjoittaa toimintaansa esteettä ja ilman pelkoa kostotoimista;

toistaa pitävänsä humanitaarisen tilanteen heikkenemistä erittäin huolestuttavana; kehottaa maita tehostamaan humanitaarista apuaan ja koordinoimaan sitä YK:n järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa; kehottaa tosiasiallisia viranomaisia poistamaan kaikki rajoitukset ja esteet humanitaarisen avun toimittamiselta ja korostaa, että sitä antaville järjestöille on sallittava asianmukainen pääsy paikalle; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita puuttumaan nykyisen humanitaarisen kriisin taustalla oleviin taloudellisiin tekijöihin tekemällä kaikkensa humanitaarisen avun lisäämiseksi ja toteaa, että siihen olisi sisällytettävä sukupuolinäkökulma;

on huolestunut ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan heikkenemisen tuhoisista vaikutuksista Afganistanissa, johon ilmastoon liittyvät uhat vaikuttavat YK:n luokituksen mukaan kuudenneksi eniten koko maailmassa: kehottaa kansainvälistä yhteisöä ryhtymään pikaisiin toimiin auttaakseen afganistanilaisia puuttumaan tähän dramaattiseen tilanteeseen, joka vaikuttaa suhteettomasti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten naisiin ja tyttöihin;

10.

pitää myönteisenä ja tukee YK:n operaation ja Afganistania käsittelevän YK:n erityisraportoijan työtä, koska on olennaisen tärkeää seurata maan ihmisoikeustilannetta ja raportoida siitä; kehottaa EU:ta ja kansainvälistä yhteisöä lisäämään poliittista ja taloudellista tukea näiden työlle;

11.

pitää myönteisenä, että Kansainvälinen rikostuomioistuin on aloittanut uudelleen Afganistanissa tapahtuneiden ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten ja sotarikosten tutkinnan; kehottaa EU:ta lisäämään tukeaan tietojen jakamiseen, tutkimukseen, seurantaan ja valvontaan vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi;

12.

muistuttaa, että EU:lla on vakaa kanta mahdolliseen poliittiseen yhteydenpitoon Talebanin kanssa ja tätä kantaa ohjaavat viisi aihekohtaista vertailuarvoa, jotka perustuvat kaikkien ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen periaatteisiin; korostaa, että nämä vertailuarvot ovat vain heikentyneet selvästi 15. elokuuta 2021 lähtien, mikä merkitsee, että Taleban-viranomaisten legitimointi ei ole perusteltavissa; huomauttaa, että nykyisiä vertailuarvoja on päivitettävä, jotta voidaan laatia Afganistania koskeva EU:n pitkän aikavälin strategia, kun otetaan huomioon nykytilanne ja se, ettei Taleban ole lunastanut yhtäkään alkuperäisistä lupauksistaan;

13.

kehottaa EU:ta pyrkimään laajentamaan ihmisoikeustilanteen jatkuvasta heikkenemisestä vastuussa olevaa Talebanin johtoa koskevien kohdennettujen toimenpiteiden luetteloa;

14.

kehottaa tosiasiallisia viranomaisia toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan, myös pakkoavioliittojen ja parisuhdeväkivallan, torjumiseksi ja saattamaan siihen syyllistyneet viipymättä vastuuseen teoistaan; kehottaa tosiasiallisia viranomaisia avaamaan uudelleen koko maan kattavan uhrien tukijärjestelmän;

15.

kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH), EU:n edustustoja ja jäsenvaltioiden suurlähetystöjä lisäämään tukeaan afganistanilaisille ihmisoikeuksien puolustajille ja riippumattomille toimittajille maassa ja sen ulkopuolella, myös rationalisoimalla ihmisoikeuksien puolustajien uudelleensijoittamista tätä asiaa koskevien EU:n suuntaviivojen mukaisesti;

16.

kehottaa asettamaan edustavan ja vaaleilla valitun hallituksen, joka ottaa naisia ja vähemmistöjä mukaan päätöksentekoprosessiin kaikilla tasoilla;

17.

kehottaa YK:n ihmisoikeusneuvostoa perustamaan täydentävän ja jatkuvan vastuuvelvollisuusmekanismin tutkimaan kaikkia väitettyjä ihmisoikeuksia koskevan oikeuden loukkauksia ja rikkomuksia, joita pidetään rikoksina kansainvälisen oikeuden mukaisesti, etenkin naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa;

18.

toteaa, että tarvitaan lisää kansainvälisiä toimia, jotta voidaan tukea Afganistanin sisäisiä naisten johtamia vuoropuheluja ja afganistanilaisnaisten verkostoja sekä maassa että sen ulkopuolella; kehottaa EUH:ta ottamaan parlamentin ja muut EU:n toimielimet tiiviimmin mukaan afganistanilaisten naisjohtajien foorumiin; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa, komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimia sen varmistamiseksi, että afganistanilaisnaiset voivat osallistua maataan koskevaan poliittiseen vuoropuheluun;

19.

(1) EUVL C 117, 11.3.2022, s. 133.

(2) EUVL C 434, 15.11.2022, s. 86.

(3) EUVL C 15, 12.1.2022, s. 70.

11.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 167/48

P9_TA(2022)0418

Demokraattiseen oppositioon ja kansalaisyhteiskuntaan kohdistuvan sorron jatkuminen Valko-Venäjällä

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. marraskuuta 2022 demokraattiseen oppositioon ja kansalaisyhteiskuntaan kohdistuvan sorron jatkumisesta Valko-Venäjällä (2022/2956(RSP))

(2023/C 167/07)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Valko-Venäjästä,

—	ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja kaikki ihmisoikeussopimukset, joiden sopimuspuoli Valko-Venäjä on,

—	ottaa huomioon 12. lokakuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät,

—	ottaa huomioon 21. ja 22. lokakuuta 2021 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

—	ottaa huomioon kansainvälisten ja riippumattomien valkovenäläisten ihmisoikeusjärjestöjen raportit,

—

ottaa huomioon Valko-Venäjän ihmisoikeustilannetta käsittelevän YK:n erityisraportoijan Anaïs Marinin 4. toukokuuta 2021 ja 20. heinäkuuta 2022 päivätyt raportit YK:n ihmisoikeusneuvostolle sekä YK:n asiantuntijoiden 10. lokakuuta 2022 esittämän kehotuksen vapauttaa välittömästi Valko-Venäjällä vangitut Nobelin rauhanpalkinnon voittaja ja muut oikeuksien puolustajat,

—	ottaa huomioon 4. maaliskuuta 2022 päivätyn YK:n ihmisoikeusvaltuutetun raportin Valko-Venäjän ihmisoikeustilanteesta vuoden 2020 presidentinvaalien alla ja niiden jälkeen,

—	ottaa huomioon 4. marraskuuta 2022 annetun G7-maiden ulkoministerien julkilausuman,

—	ottaa huomioon Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) mediavaltuutetun 13. heinäkuuta 2022 antaman julkilausuman toimittajien ja media-alan työntekijöiden jatkuvasta vangitsemisesta Valko-Venäjällä,

—	ottaa huomioon 7. lokakuuta 2022 annetun Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) julkilausuman riippumattomien tiedotusvälineiden edustajia koskevasta tuomioistuimen päätöksestä,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 144 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon, että Valko-Venäjän hallinto pyrkii kansalaisyhteiskuntaan ja ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistamallaan järjestelmällisellä sorrolla vaientamaan kaikki jäljellä olevat riippumattomat äänet Valko-Venäjällä; ottaa huomioon, että arvioiden mukaan yli 10 000 valkovenäläistä on jossain vaiheessa pidätetty siksi, että he ovat protestoineet hallintoa vastaan; ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien puolustajiin, oppositiopoliitikkoihin, kansalaisyhteiskunnan edustajiin, taiteilijoihin, riippumattomiin toimittajiin, ammattiyhdistysten johtajiin ja jäseniin sekä muihin aktivisteihin kohdistetaan järjestelmällisesti väkivaltaista sortoa ja heidät pakotetaan pakenemaan;

ottaa huomioon, että ihmisoikeusloukkaukset ovat lisääntyneet Valko-Venäjällä elokuusta 2020 lähtien ja että marraskuussa 2022 poliittisia vankeja on yli 400, heidän joukossaan vuoden 2022 Nobelin rauhanpalkinnon saaja Ales Bjaljatski; ottaa huomioon, että vangittuina on myös alaikäisiä, vammaisia henkilöitä, eläkeläisiä ja vakavasti sairaita; ottaa huomioon, että poliittisten vankien oikeudenkäyntejä on jatkettu ja että tuomioita on langetettu ennennäkemättömässä laajuudessa;

panee merkille, että laajaa tukea nauttivan demokratiaa kannattavan Valko-Venäjän oppositioliikkeen tukahduttamistoimet ovat lisääntyneet entisestään; ottaa huomioon, että Hrodnan aluetuomioistuin langetti lokakuussa 2022 poliittiselle aktivistille Mikalai Autuhovitšille 25 vuoden tuomion täysin tekaistuin syyttein, joihin sisältyi maanpetos; toteaa, että tämä on kaikkien aikojen pisin Lukašenkan hallinnon vastustajalle määrätty vankeusrangaistus; ottaa huomioon, että kesällä nälkälakossa ollutta Autuhovitšia on pahoinpidelty ja kidutettu vankeutensa alusta alkaen;

ottaa huomioon, että yksitoista muuta samassa asiassa syytettyinä ollutta henkilöä, nimittäin Paval Sava, Halina Dzerbysh, Volha Majorava, Viktar Snehur, Uladzimer Hundar, Syarhey Razanovitš, Paval Razanovitš, Lyobov Razanovitš, Iryna Melkher, Anton Melkher ja Iryna Haraškina, saivat yhdessä Autuhovitšin kanssa yhteensä 169,5 vuoden vankeustuomion; ottaa huomioon, että jotkut pidätetyistä sijoitettiin kerta toisensa jälkeen eristysselliin heidän omaistensa kerrottua julkisuuteen, että vanginvartijat ovat kohdelleet vankeja väkivaltaisesti ja jopa kiduttaneet heitä;

toteaa, että Valko-Venäjän tuomioistuimet ovat langettaneet satoja epäoikeudenmukaisia ja mielivaltaisia tuomioita niin kutsutun piiritanssitapauksen poliittisesti värittyneissä oikeuskäsittelyissä, jotka on usein pidetty suljetuin ovin, ilman oikeudenmukaista menettelyä ja päästämättä EU:n diplomaattiedustajia tarkkailemaan oikeudenkäyntiä;

ottaa huomioon, että Valko-Venäjän tutkintakomitea on käynnistänyt erityisiä oikeusmenettelyjä saadakseen Valko-Venäjän demokraattisen opposition johtajia ja koordinaationeuvoston jäseniä, muun muassa Svjatlana Tsihanouskajan, Pavel Latuškan, Volha Kavalkovan, Maria Marozin, Sjarhei Dyleuskin, Dmitry Navoshan, Valeria Zanemonskajan, Daniil Bogdanovitšin, Yanina Sazanovitšin, Volha Vysotskajan, Aleksandra Gerasimovan, Aljaksandr Opeikinin ja Dmitry Solovievin, tuomituiksi poissaolevina;

ottaa huomioon, että demokraattisten oppositiopuolueiden johtajia ja edustajia, kuten Pavel Sevjarynets, Mikalai Kazlou, Antanina Kavaleva, Aksana Aljakseeva, Tatsiana ja Dzmitry Kaneuski, Ihar Salavei, Pavel Spiryn, Uladzimir Niapomniashchykh ja Aljaksandr Agraitsovitš, Pavel Belavus, Andrei Kudzik, Mikolai Siarhienka, Ramuald Ulan, Aljaksandr Nahela, Andrei Kabanau, Artur Smaliakou, Andrei Asmalouski, Dziana Charnushyna, Mikola Statkevitš, Siarhei Tsihanouski, Viktar Babaryka, Maria Kalesnikava, Maksim Znak, Ihar Losik ja Sergey Sparish, on edelleen vangittuina epäinhimillisissä oloissa;

ottaa huomioon, että Valko-Venäjän hallinto ei ole aloittanut tutkintaa tuhansista poliisiväkivaltaa koskevista ilmoituksista; ottaa huomioon, että se päinvastoin kannustaa tällaisiin tekoihin ja palkitsee niistä vastuussa olevia; ottaa huomioon, että laajalle levinnyt ihmisoikeusloukkausten rankaisemattomuus pahentaa Valko-Venäjän kansan epätoivoista tilannetta; ottaa huomioon, että oikeusvaltion puuttuminen heikentää uhrien oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin;

toteaa, että Valko-Venäjä on ainoa Euroopan maa, jossa käytetään kuolemanrangaistusta, ja että maan hallinto on vastikään ilmoittanut poliittisten vastustajiensa teloitusten toimeenpanosta; ottaa huomioon, että Valko-Venäjän rikoslakia muutettiin tammikuussa 2022 ja Lukašenka allekirjoitti asiaa koskevan lain toukokuussa 2022, minkä tuloksena kuolemanrangaistus voidaan langettaa myös ”terroritekojen yrityksestä”, ja toteaa, että viime kädessä muutos on suunnattu poliittisia toisinajattelijoita vastaan ja sen tarkoituksena on mahdollistaa tuomitseminen poissaolevana ”ääriryhmään kuulumisesta” tai ”terrorismista”;

toteaa, että Lukašenkan hallinto käyttää edelleen kidutusta ja että poliittiset vangit kertovat yhä heikentyvistä terveysoloista, nöyryyttämisestä sekä epäinhimillisestä ja julmasta kohtelusta; ottaa huomioon, että Lukašenka on laajentanut ihmisoikeusaktivistien ja toimittajien vastaista kampanjaansa vangitsemalla tunnetun toimittajan ja Valko-Venäjän puolalaisvähemmistön aktivistin Andžei Patšobutin ja lisäämällä hänet ”terroristiluetteloon”; ottaa huomioon, että puolalaisten ja muiden vähemmistöjen kestämätön vaino on lisääntynyt, mistä todistavat Valko-Venäjän viranomaisten viimeaikaiset päätökset lopettaa kouluopetus puolan ja liettuan kielillä, kotietsintöjen suorittaminen puolalaisjohtajien asunnoissa ja puolalaisten hautausmaiden sekä runoilijoiden, kirjailijoiden, kapinallisten ja kotiarmeijan sotilaiden hautojen tuhoaminen; ottaa huomioon, että viranomaiset sanoivat irti Pyhien Simonin ja Helenan roomalaiskatolisen seurakunnan kanssa tehdyn sopimuksen niin kutsutun Punaisen kirkon maksuttomasta käytöstä ja vaativat seurakuntaa tyhjentämään omaisuutensa kirkosta;

K.	ottaa huomioon, että Valko-Venäjän ihmisoikeustilannetta käsittelevän erityisraportoijan mukaan yliopisto-opiskelijoita saatetaan pidättää mielivaltaisesti ja erottaa ja häätää perusteettomasti opinahjoistaan, mikä uhkaa selvästi heidän akateemista vapauttaan;

L.	ottaa huomioon, että Valko-Venäjä on vetäytynyt Århusin yleissopimuksesta, jolla on onnistuttu merkittävästi vahvistamaan tiedonsaantioikeuksia, kestävää kehitystä ja demokratiaa ympäristöasioissa;

ottaa huomioon, että viranomaiset turvautuvat usein valvontaan, verkkoympäristössä tapahtuvaan sensurointiin ja disinformaatioon ja käyttävät teknologiaa väestön seurantaan; ottaa huomioon, että nämä tukahduttavat käytännöt ovat uusi askel kohti digitaalista autoritaarisuutta ja Valko-Venäjän kansalaisten digitaalisten oikeuksien rajoittamista ja että niillä lisätään kansalaisten pelottelua ja kavennetaan kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia; toteaa, että tämän tuloksena sananvapautta ei enää ole;

N.	ottaa huomioon, että riippumattomat tiedotusvälineet raportoivat 14. marraskuuta 2022 Valko-Venäjän puolalaisten liiton johtajien Irena Valiusin ja Renata Dzemanchukin syytteeseenpanosta;

O.	ottaa huomioon, että Lukašenkan hallinto Valko-Venäjällä mahdollistaa edelleen Venäjän perusteettoman hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan antamalla Venäjän käyttää Valko-Venäjän aluetta sotilaallisiin hyökkäyksiin Ukrainaa vastaan;

ottaa huomioon, että sodan vastaiseen liikkeeseen liittyneitä valkovenäläisiä vastaan on kohdistettu sortotoimia, he ovat joutuneet hallinnollisen kiinnioton kohteeksi tai heitä on asetettu rikossyytteeseen, ja toteaa, että tämä koskee muun muassa asianajaja Alexander Danilevitšia, jota vastaan on nostettu rikossyytteitä, koska hän on allekirjoittanut Ukrainan sodan vastaisen julkisen vetoomuksen, ja kolmea Valko-Venäjän kansalaista, Dzianis Dzikunia, Dzmitry Ravitšia ja Aleh Malchanauta, joita syytetään terrorismista ja rautatieinfrastruktuurin sabotoimisesta Venäjän puolustustarvikkeiden kuljetuksen estämiseksi;

Q.	ottaa huomioon, että ihmisoikeuskeskus Viasna on useiden rikostutkintojen kohteena ja että syytteitä on nostettu muun muassa Ales Bjaljatskia, Valjantsin Stefanovitšia, Uladzimir Labkovitšia, Marfa Rabkovaa, Leanid Sudalenkaa, Tatsiana Lasitsaa ja Andrei Tšepjukinia vastaan;

ottaa huomioon, että yli 600 kansalaisjärjestöä on lakkautettu tai niitä ollaan lakkauttamassa, muun muassa lähes kaikki maassa toimivat ihmisoikeusryhmät; ottaa huomioon, että riippumattomien ammattiliittojen vainoaminen jatkuu edelleen ja että niiden johtajat ja aktivistit, kuten Aljaksandr Jarašuk, Henadz Fiadynitš, Siarhei Antusevitš, Mihail Hromau, Iryna Bud-Husaim, Yanina Malash, Vasil Berasnieu, Zinaida Mikhniuk, Aliaksandr Mishuk, Ihar Povarau, Yauhen Hovar, Artsiom Zhernak ja Daniil Cheunakou, ovat yhä vankilassa; ottaa huomioon, että Valko-Venäjän korkein oikeus lakkautti heinäkuussa Valko-Venäjän demokraattisten työntekijäjärjestöjen kongressin, joka on riippumattomien ammattijärjestöjen kattojärjestö, ja kielsi siten kaikki riippumattomat ammattijärjestöt;

ottaa huomioon, että hallinto kohdistaa sortonsa edelleen varsinkin toimittajiin ja että sen kohteeksi ovat joutuneet muun muassa Katsiaryna Andrejeva, Iryna Slaunikava, Siarhei Satsuk, Ihar Losik, Venia Lutskina ja Andrei Kuznetšyk; ottaa huomioon, että Minskin aluetuomioistuin tuomitsi 6. lokakuuta 2022 kolme kielletyn riippumattoman mediayhtiön BelaPANin toimittajaa eli päätoimittaja Iryna Leushynan, johtaja Dzmitry Navazhylaun ja apulaisjohtaja Andrei Aliaksandraun sekä riippumattoman toimittajan Iryna Zlobinan 4–14 vuoden pituisiin vankeusrangaistuksiin;

T.	ottaa huomioon, että oikeutta kokoontua rauhanomaisesti loukataan jatkuvasti; ottaa huomioon, että opposition katumielenosoituksia ei ole sallittu elokuussa 2020 pidettyjen vilpillisten presidentinvaalien jälkeen;

ottaa huomioon, että Lukašenka jatkaa Valko-Venäjän venäläistämispolitiikkaansa ja tekee valkovenäläisten kansallisen identiteetin ilmaisemisesta vaikeaa tai mahdotonta muun muassa kielen, koulutuksen ja kulttuurin osalta panemalla täytäntöön kulttuurialan merkkihenkilöiden mielivaltaisia pidätyksiä, vangitsemisia ja varsinkin raakaa kohtelua;

ilmaisee jatkuvan ja lujan solidaarisuutensa Valko-Venäjän kansalle sekä demokraattisen opposition ja kansalaisyhteiskunnan jäsenille, jotka puolustavat edelleen vapaata, suvereenia ja demokraattista Valko-Venäjää;

muistuttaa, että EU ja sen jäsenvaltiot eivät tunnustaneet vuoden 2020 presidentinvaalien tuloksia, koska vaaleissa tapahtui laajamittaista vilppiä ja väärentämistä, eivätkä ne tunnusta Aljaksandr Lukašenkaa Valko-Venäjän presidentiksi; kehottaa tukemaan edelleen Valko-Venäjän demokraattista oppositiota ja riippumatonta kansalaisyhteiskuntaa, myös eurooppalaisten poliittisten perheiden jäseniä; pitää tervetulleena Svjatlana Tsihanouskajan johtaman Valko-Venäjän yhdistyneen siirtymäkauden hallituksen muodostamista, joka on jatkoa koordinaationeuvoston ja kansallisen kriisinhallintaelimen perustamiselle; kehottaa demokraattisia oppositiovoimia ylläpitämään ja edistämään yhtenäisyyttä, jonka päämääränä on vapaa, demokraattinen ja itsenäinen Valko-Venäjä; panee merkille, että monet valkovenäläiset pitävät Svjatlana Tsihanouskajaa vuoden 2020 presidentinvaalien voittajana;

toistaa horjumattoman tukensa Valko-Venäjän demokraattiselle oppositiolle ja kansalaisyhteiskunnalle ja kehottaa niitä jatkamaan toimintaansa Valko-Venäjän kansan hyväksi ja laatimaan suunnitelman maan uudistamiseksi; toteaa, että Ukrainan voitto tulee nopeuttamaan demokraattisia muutoksia Valko-Venäjällä; toistaa, että Etyjin periaatteiden mukaisesti Valko-Venäjän kansan oikeutetut vaatimukset ihmisoikeuksiin ja perusvapauksiin, vaurauteen, suvereniteettiin ja turvallisuuteen perustuvasta demokratiasta on täytettävä; toistaa aiemmat kehotuksensa järjestää uudet vapaat ja vilpittömät vaalit, joissa Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto toimii kansainvälisenä tarkkailijana;

tuomitsee jyrkästi Autuhovitšille ja 11 muulle syytetylle sekä yli 1 400 poliittiselle vangille langetetut perusteettomat ja poliittisiin vaikuttimiin perustuvat tuomiot; vaatii lopettamaan välittömästi väkivaltaisuudet ja sortotoimet sekä vapauttamaan ehdoitta kaikki poliittiset vangit ja kaikki mielivaltaisesti vangitut ja pidätetyt ja poliittisin perustein tuomitut henkilöt ja luopumaan kaikista heitä vastaan nostetuista syytteistä; vaatii palauttamaan heidän asemansa täydellisesti ja maksamaan rahallisia korvauksia vahingoista, joita heille on aiheutunut laittomasta vangitsemisesta; korostaa, että kunnes näin tehdään, on annettava tietoa heidän olinpaikastaan ja vankilaoloistaan sekä annettava heille mahdollisuus käyttää valitsemaansa asianajajaa, saada lääketieteellistä tukea ja pitää yhteyttä perheenjäseniinsä; vaatii, että Lukašenkan hallinto antaa mahdollisuuden tarkkailla ja seurata kaikkien poliittisten vankien, myös demokratia-aktivistien, demokraattisen opposition jäsenten, ihmisoikeuksien puolustajien, toimittajien ja ammattiyhdistysaktivistien, oikeudenkäyntejä;

tuomitsee mitä jyrkimmin Valko-Venäjän osallistumisen Venäjän perusteettomaan ja provosoimattomaan hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan; tuomitsee uusien Venäjän asevoimien joukkojen sijoittamisen Valko-Venäjälle; tuomitsee Valko-Venäjän virkamiesten hyökkäävän ja uhkailevan kielenkäytön Ukrainaa kohtaan; toteaa, että Lukašenka ja hänen lähipiirinsä kantavat yhtäläisen vastuun Ukrainan sotarikoksista ja että heidät olisi saatettava kansainvälisen tuomioistuimen ja Kansainvälisen rikostuomioistuimen eteen;

kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja EUH:ta tekemään yhteistyötä kansainvälisten kumppanien, kuten Etyjin Moskovan mekanismin ja YK:n ihmisoikeusneuvoston sekä paikallisten ihmisoikeuksien puolustajien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa, jotta varmistetaan ihmisoikeusloukkausten tarkkailu, dokumentointi ja niistä raportointi, vastuuvelvollisuus näistä teoista ja se, että uhrit saavat oikeutta; suhtautuu myönteisesti kansainvälisen Valko-Venäjän vastuuta koskevan foorumin perustamiseen ja tukee sitä; muistuttaa, että on tärkeää jatkaa Valko-Venäjän diplomaattista eristämistä, vähentää EU:n ja sen jäsenvaltioiden diplomaattista läsnäoloa maassa ja jatkaa Valko-Venäjän eristämistä kansainvälisissä järjestöissä;

kehottaa painokkaasti Valko-Venäjän viranomaisia lopettamaan kaiken kansansa sorron, vainon, kidutuksen ja kaltoinkohtelun, mukaan lukien naisiin ja haavoittuviin ryhmiin kohdistuva väkivalta sekä tahdonvastaiset katoamiset; tuomitsee edelleen epäinhimilliset vankilaolot sekä poliittisten vankien jatkuvan nöyryyttämisen ja heidän terveysolojensa heikkenemisen;

on huolissaan väitteistä, joiden mukaan suurten EU:hun sijoittautuneiden yritysten alihankkijat käyttävät Valko-Venäjän rangaistuslaitosten vankeja pakkotyöläisinä; kehottaa kaikkia EU:hun sijoittautuneita yrityksiä noudattamaan erityistä huolellisuutta ja lopettamaan suhteensa kaikkiin sellaisiin valkovenäläisiin tavarantoimittajiin, jotka käyttävät toimitusketjuissaan pakkotyötä, rikkovat työntekijöidensä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia tai tukevat avoimesti maan väkivaltaista hallintoa; kehottaa neuvostoa määräämään pakotteita kaikille Valko-Venäjällä toimiville valkovenäläisille tai kansainvälisille yrityksille, jotka käyttävät toimitusketjuissaan pakkotyötä, rikkovat työntekijöidensä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia tai tukevat avoimesti maan väkivaltaista hallintoa; kehottaa Lukašenkan hallintoa lopettamaan käytännön, jonka mukaan rangaistuslaitosten vangit määrätään pakkotyöhön;

tuomitsee Lukašenkan pyrkimykset köyhdyttää Valko-Venäjän kulttuuria, myös vähemmistökulttuureja, ja venäläistää kansaa; kehottaa EU:ta tukemaan valkovenäläisiä riippumattomia kulttuurijärjestöjä, kuten teattereja, kirkkoja, kouluja, kansanperinneryhmiä ja taiteilijoita; pitää valitettavana Valko-Venäjän sisäministeriön päätöstä luonnehtia maan isänmaallista tunnuslausetta ”Zhyve Belarus!” (”Eläköön Valko-Venäjä!”) natsien motoksi;

10.

tuomitsee jyrkästi sen, että Venäjän armeija käyttää Valko-Venäjän aluetta hyökkäyksessään Ukrainaa vastaan; pitää myönteisinä toimia, joita Valko-Venäjän yhteiskunta on toteuttanut vastustaakseen Valko-Venäjän alueen käyttöä Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen helpottamiseen; ilmaisee tukensa Kastuś Kalinoŭskin ja Pahonian rykmenteille, jotka tukevat Ukrainaa sen puolustautuessa Venäjän hyökkäyssotaa vastaan; yhtyy Valko-Venäjän demokraattisen opposition ja kansalaisyhteiskunnan kantaan, jonka mukaan Valko-Venäjä olisi tunnustettava miehitetyksi tai käytännössä miehitetyksi alueeksi, ja vaatii niiden tavoin vetämään venäläiset joukot välittömästi pois Valko-Venäjältä ja Ukrainasta;

11.

toistaa neuvostolle ja komissiolle esittämänsä kehotuksen estää pakotteiden kiertäminen ja kehottaa soveltamaan Valko-Venäjään täsmälleen samoja pakotteita kuin Venäjään sekä soveltamaan niitä asianmukaisesti myös kaikilla tulevilla pakotekierroksilla; kehottaa komissiota, lainsäätäjiä ja jäsenvaltioita saattamaan valmiiksi oikeudellisen järjestelmän, jonka nojalla EU:n jäädyttämät varat voitaisiin takavarikoida ja joka antaisi mahdollisuuden takavarikoida myös Lukašenkan, hänen perheensä ja Lukašenkan hallinnon toiminnan mahdollistavan lähipiirin varat, mukaan lukien tuomarit, syyttäjät, propagandistit, puolisotilaallisten joukkojen jäsenet, KGB ja turvallisuusalan toimijat, jotka ovat osallistuneet sortotoimiin, tuomioiden langettamiseen, laittomiin pidätyksiin ja kidutukseen, ja käyttää nämä varat hallinnon uhrien ja Valko-Venäjän demokraattisen opposition tukemiseen;

12.

pitää myönteisenä, että vuoden 2022 Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin ihmisoikeuksien puolustajalle, ihmisoikeuskeskus Viasnan perustajalle ja vuoden 2020 Saharov-palkinnon saajalle Ales Bjaljatskille; tuomitsee sen, että Ales Bjaljatski, Valiantsin Stefanovic ja Uladzimir Labkhovitš ovat parhaillaan vangittuina syytettyinä poliittisin perustein salakuljetuksesta ja yleistä järjestystä loukkaavien kollektiivisten toimien rahoittamisesta, joista voidaan tuomita jopa 12 vuotta vankeutta, ja kehottaa vapauttamaan heidät välittömästi ja ehdoitta; yhtyy Norjan Nobel-komitean puheenjohtajan Lukašenkan hallinnolle esittämään kehotukseen varmistaa Ales Bjaljatskin vapauttaminen ennen Nobelin rauhanpalkinnon 10. joulukuuta 2022 pidettävää palkintoseremoniaa;

13.

pitää myönteisenä yhteysryhmän perustamista Euroopan neuvostoon yhteistyössä Valko-Venäjän demokraattisten voimien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa; kannustaa EU:n toimielimiä, jäsenvaltioita ja kansainvälisiä järjestöjä tehostamaan järjestelmällistä yhteistyötä Valko-Venäjän demokraattisten edustajien kanssa;

14.

pitää myönteisenä, että EU ja jäsenvaltiot, erityisesti Puola ja Liettua, tarjoavat tukea ja suojelua valkovenäläisille, jotka joutuvat pakenemaan maasta; kehottaa jäsenvaltioita osoittamaan edelleen solidaarisuutta Valko-Venäjältä pakenevia ihmisiä kohtaan ja kehottaa komissiota tukemaan näitä toimia jatkossakin;

15.

pitää myönteisenä komission kattavaa suunnitelmaa demokraattisen Valko-Venäjän tukemiseksi taloudellisesti mutta vaatii asettamaan nämä varat välittömästi saataville, jotta voidaan tukea kansalaisyhteiskunnan, riippumattomien tiedotusvälineiden, ammattijärjestöjen ja Valko-Venäjän maanpaossa olevan opposition elintärkeää työtä sekä sortohallintoa pakenevia henkilöitä; kehottaa Euroopan tason poliittisia puolueita ja säätiöitä tukemaan suoraan näiden puolueiden valkovenäläisiä jäseniä ja myös laajemmin oppositiota; kehottaa komissiota tukemaan edelleen riippumattomia uutismedioita, erityisesti Nextan kaltaisia uusia medioita, jotka eivät ole saaneet EU:n taloudellista tukea, vaikka niillä on laaja seuraajakunta Valko-Venäjällä;

16.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan demokraattisen opposition, kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien puolustajien, ammattijärjestöjen edustajien ja riippumattomien medioiden avustamista Valko-Venäjällä ja ulkomailla, jotta voidaan valmistautua maan tulevaan demokratiaan siirtymiseen; on tyytyväinen siihen, että komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja on säännöllisesti kutsunut Svjatlana Tsihanouskajan ulkoasiainneuvoston kokouksiin, 14. marraskuuta 2022 järjestetty pyöreän pöydän kokous mukaan lukien; pitää tähän liittyen myönteisenä demokraattisen Valko-Venäjän edustuston perustamista Brysseliin;

17.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan sääntöjä ja menettelyjä sellaisten tapausten käsittelemiseksi, joissa ihmisoikeuksien puolustajilta ja muilta kansalaisyhteiskunnan aktivisteilta viedään heidän kansalaisuutensa Valko-Venäjällä, sekä tukemaan EU:ssa asuvia valkovenäläisiä, joiden henkilötodistusten voimassaolo on päättymässä ja jotka eivät pysty uusimaan niitä, koska he eivät voi palata Valko-Venäjälle;

18.

kehottaa neuvostoa ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa harkitsemaan lisätoimenpiteitä pakotteiden lisäksi ja kehittämään Valko-Venäjää koskevan johdonmukaisen ja kattavan pitkän aikavälin lähestymistavan, jota koordinoidaan tiiviisti samanmielisten maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa; kehottaa EUH:ta ottamaan johtoaseman johdonmukaisen toimintapolitiikan koordinoinnissa jäsenvaltioiden ja muiden EU:n toimielinten kanssa;

19.

tuomitsee Valko-Venäjän päätöksen vetäytyä Århusin yleissopimuksesta, erityisesti sen jälkeen kun Astravetsin ydinvoimala on otettu käyttöön panematta täysimääräisesti täytäntöön stressitestien suosituksia, ja pitää valitettavana, että Astravetsin ydinvoimalan laitosalueella on edelleen laiminlyöty tiukkojen ydinturvallisuusmääräysten noudattaminen; tuomitsee Valko-Venäjän hallinnon harjoittaman ympäristö- ja ihmisoikeusaktivistien ja ydinturvallisuuteen liittyviä huolenaiheita esiin nostavien kansalaisjärjestöjen raa’an vainon;

20.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan neuvostolle, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle, Valko-Venäjän tasavallan ja Venäjän federaation viranomaisille sekä Valko-Venäjän demokraattisen opposition edustajille.

11.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 167/57

P9_TA(2022)0420

Kehitysrahoituksen tuleva eurooppalainen rahoitusrakenne

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. marraskuuta 2022 kehitysrahoituksen tulevasta eurooppalaisesta rahoitusrakenteesta (2021/2252(INI))

(2023/C 167/09)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon 30. tammikuuta 2008 annetun neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission yhteisen julkilausuman ”Humanitaarista apua koskeva eurooppalainen konsensus” (1),

—	ottaa huomioon 30. huhtikuuta 2014 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan kaikki ihmisoikeudet EU:n kehitysyhteistyössä kattavan oikeusperustaisen lähestymistavan välineistöstä (SWD(2014)0152),

—

ottaa huomioon 21. lokakuuta 2015 päivätyn YK:n päätöslauselman kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmasta ”Transforming our World: the 2030 Agenda for Sustainable Development”, joka hyväksyttiin 25. syyskuuta 2015 YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa New Yorkissa, sekä 17 kestävän kehityksen tavoitetta,

—	ottaa huomioon Addis Abebassa 13.–16. heinäkuuta 2015 pidetyn kolmannen kansainvälisen kehitysrahoituskonferenssin ja Addis Abeban toimintaohjelman,

—	ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen osapuolten 21. konferenssissa (COP 21) Pariisissa 12. joulukuuta 2015 hyväksytyn sopimuksen (Pariisin sopimus),

—

ottaa huomioon 30. kesäkuuta 2017 annetun neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission yhteisen julkilausuman ”Uusi kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus – meidän maailmamme, meidän ihmisarvomme, meidän tulevaisuutemme” (2),

—

ottaa huomioon kehitysrahoituksen eurooppalaista rahoitusrakennetta käsittelevän korkean tason viisaiden ryhmän lokakuussa 2019 antaman kehitysrahoituksen tulevaa eurooppalaista rahoitusrakennetta koskevan kertomuksen ”Europe in the World – the future of the European financial architecture for development”,

—	ottaa huomioon 14. huhtikuuta 2021 päivätyn neuvoston toteutettavuustutkimuksen vaihtoehdoista kehitysrahoituksen tulevan eurooppalaisen rahoitusrakenteen vahvistamiseksi,

—	ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2021 annetut neuvoston päätelmät kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusrakenteen vahvistamisesta,

—	ottaa huomioon 24. maaliskuuta 2022 päivätyn komission etenemissuunnitelman eurooppalaisen kehitysrahoitusjärjestelmän parantamiseksi ja vuoden 2021 edistymiskertomuksen (COM(2022)0139),

—	ottaa huomioon 25. marraskuuta 2021 annetun EIP:n ja EBRD:n yhteisen raportin kehitysrahoituksen eurooppalaista rahoitusrakennetta koskevien neuvoston päätelmien yhteydessä toteutetuista toimista,

—	ottaa huomioon 11. syyskuuta 2020 annetun tilintarkastustuomioistuimen lausunnon nro 7/2020 liitteeksi komission kertomukseen Euroopan kestävän kehityksen rahaston täytäntöönpanosta,

—	ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman uudesta EU–Afrikka-strategiasta – kestävää ja osallistavaa kehitystä edistävä kumppanuus (3),

—	ottaa huomioon 7. lokakuuta 2021 antamansa päätöslauselman unionin erityisrahastoja ja Turkin-pakolaisavun koordinointivälinettä koskevasta täytäntöönpanokertomuksesta (4),

—	ottaa huomioon 1. joulukuuta 2021 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”The Global Gateway” (JOIN(2021)0030),

—

ottaa huomioon naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1601 ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 kumoamisesta 9. kesäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/947 (5),

—	ottaa huomioon 17.–18. helmikuuta 2022 pidetyn Euroopan unionin ja Afrikan unionin kuudennen huippukokouksen ja sen päätösasiakirjan ”A Joint Vision for 2030”,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 209 artiklan ja perussopimuksiin liitetyn Euroopan investointipankin (EIP) perussäännön, jossa määrätään, että EIP on Euroopan unionin rahoituslaitos, että sen omistajia ovat yksinomaan kaikki EU:n 27 jäsenvaltiota ja että sen tehtävänä on myötävaikuttaa EU:n kehityspolitiikan täytäntöönpanoon,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

—	ottaa huomioon budjettivaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan lausunnot,

—	ottaa huomioon kehitysvaliokunnan mietinnön (A9-0270/2022),

ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on kasvattanut kestävän kehityksen tavoitteiden jo ennestään merkittävää rahoitusvajetta, vähentänyt resursseja kaikkiaan 700 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla ja samalla lisännyt tarpeita biljoonalla Yhdysvaltain dollarilla eli aiheuttanut niin sanotun saksivaikutuksen, joten kestävän kehityksen tavoitteiden pandemiaa edeltäneen vuotuisen 2,5 biljoonan dollarin rahoitusvajeen odotetaan kasvavan kehitysmaissa covid-19-pandemian jälkeen 70 prosentilla 4,2 biljoonaan dollariin (3,7 biljoonaan euroon) (6);

ottaa huomioon, että alhaisen tulotason ja alemman keskitulotason maissa kestävän kehityksen tavoitteen 4 saavuttamiseksi tarvittavassa rahoituksessa on vuoteen 2030 mennessä 148 miljardin Yhdysvaltain dollarin vuotuinen vaje; ottaa huomioon, että covid-19-pandemiaan liittyvistä koulujen sulkemisista aiheutuvat lisäkustannukset uhkaavat kasvattaa tätä rahoitusvajetta jopa kolmanneksella;

ottaa huomioon, että Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan on pahentanut dramaattisesti kestävän kehityksen tavoitteiden tilannetta Ukrainassa ja sen naapurimaissa; ottaa huomioon, että Venäjän nykyinen sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa maailmanlaajuisesti kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseen, etenkin köyhyyden ja nälän torjuntaan, mikä lisää yhteiskunnallisten levottomuuksien, konfliktien ja laittoman muuttoliikkeen riskiä; ottaa huomioon, että Putinin rikollisen sodan tuhoisien seurausten vuoksi jo ennestään niukkoja kehitysapuresursseja on ohjautunut merkittävässä määrin muualle; ottaa huomioon, että sodan pitkän aikavälin seuraukset eivät vielä ole tiedossa; ottaa huomioon, että kestävän kehityksen tavoitteiden merkittävä rahoitusvaje ja covid-19-pandemian seuraukset, jotka ovat olleet tuhoisia kaikissa kehitysmaissa, edellyttävät kaikilta EU:n toimijoilta poikkeuksellisia ja kestäviä toimia ja koko kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusrakenteen uudelleentarkastelua;

ottaa huomioon, että EU:n nykyinen poliittinen ja taloudellinen johtajuus ja toimet eivät riitä saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteita ja Pariisin sopimuksen tavoitteita ja puuttumaan muihin akuutteihin maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen pahenemiseen, kumppanimaiden dramaattisesti kasvaneeseen velkataakkaan, covid-19-pandemian seurauksiin ja väkivaltaisiin konflikteihin, ja katsoo, että siksi tarvitaan yhteistä kansainvälistä sitoutumista sen varmistamiseksi, että kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusrakenteen avulla voidaan vastata näihin uusiin haasteisiin;

ottaa huomioon, että kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja covid-19-pandemian selättämiseksi tarvitaan kiireellisesti politiikan johdonmukaisuutta ja tiivistä yhteistyötä kaikkien virallisten kehitysrahoituslaitosten, niiden valtiollisten osakkeenomistajien, EU:n toimielinten ja kaikkien nykyisten kumppanien välillä, jotta varmistetaan, että niukkoja julkisia varoja käytetään mahdollisimman vaikuttavasti ja tehokkaasti; katsoo, että julkisen kehitysavun ja muiden olemassa olevien kehitysrahoituksen muotojen lisäksi on ratkaisevan tärkeää saada onnistuneesti käyttöön lisää sekä yksityistä että julkista pääomaa ja että se on mukautettava kehityspolitiikan tavoitteisiin, jotta voidaan erityisesti vähentää eriarvoisuutta ja köyhyyttä Agenda 2030 -toimintaohjelman ensimmäisen tavoitteen mukaisesti;

pitää myös globaalin etelän kestävän kehityksen kannalta ensiarvoisen tärkeänä, että maailman energiavirrat organisoidaan tulevaisuudessa uudelleen ja että Afrikan mantereella on tärkeä rooli; katsoo, että sen roolin vahvistaminen energian kestävässä tuotannossa, käytössä ja viennissä mahdollistaa tulevaisuuteen suuntautuvan ja kestävän talouskehityksen ja saattaa parantaa väestön suuren enemmistön elinoloja;

ottaa huomioon, että puutteellinen ruokaturva on merkittävä este kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle, varsinkin Afrikassa, missä kaksi henkilöä kymmenestä on aliravittuja; ottaa huomioon, että tämä haaste tulee entistä akuutimmaksi väestönkasvun myötä; katsoo, että EU:n on yhteistyössä kumppanimaiden kanssa vastattava tähän haasteeseen vaikuttavasti ja kestävällä tavalla;

H.	ottaa huomioon, että EU:n toimielimet ja 27 jäsenvaltiota ovat yhdessä kehitysmaiden suurin avunantaja ja että niiden osuus on noin 46 prosenttia kaikesta OECD:n julkista kehitysapua antavien jäsenvaltioiden kehitysmaille antamasta julkisesta kehitysavusta;

katsoo, että Team Europe -lähestymistavan omaksuminen EU:n maailmanlaajuisena covid-19-toimena voisi auttaa luomaan kumppanimaiden tueksi yhtenäisen strategisen koordinointikehyksen EU:n ulkoisille toimille, joilla torjutaan pandemiaa ja muita suuria haasteista, kuten Venäjän Ukrainaan kohdistaman sotilaallisen hyökkäyksen seurauksia; pitää tätä lähestymistapaa lupaavana prosessina, joka mahdollistaa yhteistyön lisäämisen EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden ja kahden- ja monenvälisten eurooppalaisten kehitysrahoituslaitosten, EIP:n ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) kesken ja lisää jatkuvasti EU:n yhteistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä;

ottaa huomioon, että naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa (NDICI – Globaali Eurooppa) määrärahat ovat kaikkiaan 79,5 miljardia euroa ja sen voimaantulo merkitsee historiallista muutosta EU:n ulko- ja kehityspolitiikassa ja että se auttaa järkeistämään ja vakiinnuttamaan EU:n kehitysmenoja ja antaa uutta pontta eurooppalaisten kehitysalan toimijoiden väliselle tiiviimmälle yhteistyölle; ottaa huomioon, että NDICI – Globaali Eurooppa -väline muuttaa merkittävästi ulkoisten investointien kehystä yhdistämällä Euroopan kestävän kehityksen rahasto plussan (EKKR+) ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn sekarahoitusta ja takauksia; ottaa huomioon, että EKKR+:lla on huomattavasti edeltäjäänsä EKKR:ää laajempi maantieteellinen soveltamisala ja suuremmat määrärahat ja että siitä voidaan myöntää takaukset jopa 53,4 miljardin euron toimille ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn kautta; ottaa huomioon, että NDICI – Globaali Eurooppa -välineen ytimessä oleva politiikka ensin -periaate merkitsee siirtymistä politiikkatavoitteisiin perustuvaan yhteistyöhön ja sillä varmistetaan, että EU:n talousarviotakuiden käyttö sisältyy ohjelmasuunnitteluprosessiin;

K.	ottaa huomioon, että NDICI – Globaali Eurooppa -välineen puitteissa perustettu EKKR+ tarjoaa rahoitusta sekarahoitus- ja talousarviotakuutoimiin, jotka tukikelpoisten kumppanien on pantava täytäntöön avoimesti ja yhteistyöhön perustuvaa lähestymistapaa noudattaen;

L.	ottaa huomioon, että NDICI – Globaali Eurooppa -välinettä koskevan asetuksen 36 artiklassa vahvistetaan EIP:n erityinen rooli kyseisessä välineessä;

ottaa huomioon, että kehitysmaissa kymmenen viime vuoden aikana toimineet EU:n yritykset ja rahoituslaitokset ovat kohdanneet yhä enemmän epäreilua kilpailua monenvälisen kehitysrahoitusjärjestelmän ulkopuolella toimivilta globaaleilta toimijoilta, minkä vuoksi tarvitaan kansainvälisiä sääntöjä ja määräyksiä, kuten julkista kehitysapua, julkisesti tuettuja luottoja, kestävää luotonantoa ja velan kestävyyttä sekä kiellettyjä vientitukia koskevia erityisvaatimuksia ja kansainvälisiä normeja lahjonnan ja korruption torjumiseksi;

ottaa huomioon, että asianmukaisesti toimiva kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus ja tuki kotimaisten resurssien käyttöönotolle ovat olennainen osa moitteetonta varainhoitoa ja niillä pyritään lisäämään avun vaikuttavuutta konkreettisilla aloitteilla, joita ovat esimerkiksi korruption torjunnan tukeminen, progressiivisten verojärjestelmien kehittäminen ja veronkierron ja verovilpin torjunta;

ottaa huomioon, että lokakuussa 2019 julkaistun korkean tason viisaiden ryhmän kertomuksen yhtenä suosituksena oli Euroopan ilmasto- ja kestävän kehityksen pankin perustaminen ja että jäsenvaltiot hylkäsivät tämän vaihtoehdon välittömästi liian kalliina ja liian hitaana vaihtoehtona, jotta se voitaisiin panna täytäntöön uudella budjettikaudella; ottaa huomioon, että sen sijaan neuvosto valitsi korkean tason viisaiden ryhmän ehdotuksille vaihtoehtoisen option, jota se kutsui nimellä Status Quo+ ja jossa ei muuteta nykyisiä rakenteita perusteellisesti vaan kehotetaan parantamaan niitä; ottaa huomioon, että Status Quo+ -vaihtoehdossa kaavaillaan seuraavia parannuksia, joista ei aiheudu lisäkustannuksia jäsenvaltioille: parannetaan EIP:n läsnäoloa paikalla ja muutetaan sen liiketoimintamallia enemmän kehityspankin suuntaan, laajennetaan vähitellen EBRD:n toiminta-alaa Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ja lisätään komission, Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) ja EU:n edustustojen valmiuksia;

ottaa huomioon, että jäsenvaltiot ovat kehottaneet eurooppalaisia kehityspankkeja ja rahoituslaitoksia lisäämään yhteistyötään ja koordinointiaan sekä keskenään että muiden monenvälisten ja kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa kunkin laitoksen vahvuuksien ja asiantuntemuksen pohjalta ja siten lisäämään kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusrakenteen tehokkuutta, näkyvyyttä ja vaikutusta, kannustamaan yksityisen sektorin mukaan ottamiseen entistä paremmin ja samalla täydentämään ja tukemaan edelleen julkisen sektorin osallistumista;

Kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusrakenteen periaatteet ja tavoitteet

panee merkille neuvoston päätelmät kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusrakenteen parantamisesta ja 24. maaliskuuta 2022 annetun komission etenemissuunnitelman eurooppalaisen kehitysrahoitusjärjestelmän parantamiseksi ja vuoden 2021 edistymiskertomuksen (COM(2022)0139); korostaa NDICI – Globaali Eurooppa -välineen, EKKR+:n ja ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn keskeistä roolia luotaessa strateginen kehys sekarahoitusta sekä investointien ja takuiden riskien vähentämistä varten ja otettaessa käyttöön varoja yksityiseltä sektorilta EU:n talousarvion tuella, erityisesti kun otetaan huomioon lisääntyvä geopoliittinen ja taloudellinen kilpailu;

korostaa, että kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusrakenteen olisi tarjottava tehokas, vaikuttava, johdonmukainen ja osallistava rakenne, jonka tukena on kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusrakenteen selkärankana oleva politiikka ensin -periaate ja joka on EU:n strategisten etujen ja arvojen mukainen; vaatii, että kaikki täytäntöönpanokumppanit, jotka kuuluvat kehitysrahoituksen eurooppalaiseen rahoitusrakenteeseen ja saavat EU:n talousarviovaroja EKKR+:n puitteissa, soveltavat kaikkia EU:n sosiaali-, ihmisoikeus-, hankinta-, avoimuus-, ympäristö- ja oikeusvaltionormeja, -politiikkoja ja -menettelyjä; kehottaa komissiota arvioimaan ja seuraamaan näiden EU:n sääntöjen noudattamista ja raportoimaan siitä; korostaa, että politiikka ensin -periaatteen mukaisessa kehitysrahoituksen eurooppalaisessa rahoitusrakenteessa olisi käytettävä ohjenuorana YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmassa, Pariisin sopimuksessa ja Addis Abeban toimintasuunnitelmassa vahvistettuja periaatteita ja tavoitteita ja edistettävä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista; toteaa jälleen, että hankkeissa, joissa on mukana kehitysrahoituksen eurooppalaiseen rahoitusrakenteen toimijoita, on varmistettava ilmasto- ja ympäristökestävyys ja sosiaalinen kestävyys, jotta voidaan minimoida mahdolliset haitalliset vaikutukset ja maksimoida ilmasto- ja ympäristöulottuvuuteen ja sosiaaliseen ulottuvuuteen liittyvät hyödyt noudattaen EU:n ja sen jäsenvaltioiden Pariisin sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisia sitoumuksia; toteaa painokkaasti, että kehitysrahoituksen uuden eurooppalaisen rahoitusrakenteen toimien on edistettävä ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista; vaatii tässä yhteydessä lisäksi, että toimissa, joihin osallistuu kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusrakenteen toimijoita, ei rahoiteta aloja, jotka vahvistavat ilmastokriisiä, vaan niillä edistetään siirtymistä kestävään energiantuotantoon; palauttaa mieliin, että EU:n poliittinen sitoutuminen olisi sisällytettävä sen monivuotiseen rahoituskehykseen ja otettava täysimääräisesti huomioon kehitysrahoituksen eurooppalaisessa rahoitusrakenteessa;

katsoo ehdottomasti, että kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusrakenteen avulla on vahvistettava Euroopan unionin ja sen maailmanlaajuisten kehityskumppaneiden välisiä strategisia kumppanuuksia; toteaa jälleen kerran, että tällaisten kumppanuuksien olisi aina perustuttava keskinäiseen kunnioitukseen ja arvostukseen sekä yhteisiin etuihin ja arvoihin, joita ovat etenkin ihmisoikeudet, sukupuolten tasa-arvo, ympäristöä ja ilmastoa koskeva vastuu ja sosiaalinen vastuu sekä terveys ja turvallisuus, ja niillä olisi pyrittävä vähentämään eriarvoisuutta ja köyhyyttä; toistaa, että nämä kumppanuudet olisi aina perustettava kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti ja niiden saavuttamiseksi; panee tässä yhteydessä merkille Putinin hallinnon moniulotteisen vaikutusvallan ja tuen Afrikan mantereella ja kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita pitämään yhteyttä kumppanimaihin Afrikassa ja luomaan luotettavia kumppanuuksia; kehottaa komissiota ottamaan kansalaisyhteiskunnan järjestöt, myös paikalliset järjestöt, mukaan tällaisten kumppanuuksien perustamiseen ja toteuttamiseen; korostaa, että kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusrakenteen kautta rahoitettavien kumppanuushankkeiden edellytyksenä on kehityksen, rahoituksen lisäisyyden, maan omavastuullisuuden ja kehityksen vaikuttavuuden varmistaminen; kannattaa EU:n politiikkoja ja aloitteita, joilla tuetaan jäsenvaltioiden välistä koordinointia ja yhteistyötä kehityspolitiikan alalla, ja EU:n toimia, joilla täydennetään ja tuetaan jäsenvaltioiden aloitteita; korostaa, että köyhyyden poistaminen (kestävän kehityksen tavoite 1), hyvän terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (tavoite 3), laadukkaan koulutuksen yleisen saatavuuden varmistaminen (tavoite 4), eriarvoisuuden vähentäminen (tavoite 10) ja ilmastotoimien edistäminen (tavoite 13) siten, että keskitytään erityisesti syrjäytyneimpiin ryhmiin jättämättä ketään jälkeen, ovat erityisen akuutteja haasteita nykymaailmassa; katsoo myös ehdottomasti, että kestävien valtameritoimialojen investointitarpeisiin vastaamiseksi olisi toteutettava lisätoimia, sillä kestävän kehityksen tavoite 14 ”vedenalainen elämä” on yhä yksi kaikkein alirahoitetuimmista kestävän kehityksen tavoitteista;

korostaa humanitaarisen avun, kehitysyhteistyön ja rauhan välistä yhteyttä; painottaa kehityksen roolia pyrittäessä estämään konflikteja, varmistamaan kestävä ulospääsy niistä ja lujittamaan kriisinhallintaa; pitää tärkeänä kehittää edelleen hyvin räätälöityä kolmitahoista yhteyttä, jossa keskitytään ihmiskeskeiseen, rakenteelliseen ja kestävään pitkän aikavälin elpymiseen, jotta voidaan puuttua pitkittyneiden ja ennakoitavissa olevien kriisien ja väkivaltatilanteiden monimutkaisiin ominaispiirteisiin; muistuttaa, että kehitys ja köyhyyden poistaminen eivät ole mahdollisia ilman rauhaa ja turvallisuutta ja että ilman kehitystä ja köyhyyden poistamista ei saada aikaan kestävää rauhaa eikä ihmisten tai valtioiden turvallisuutta; panee lisäksi merkille, että turvallisuuden puute pahentaa kehitysmaiden jo olemassa olevia haavoittuvuuksia ja kasvattaa rahoitusvajetta kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi; toteaa, että turvallisuus, oikeusvaltioperiaate ja selviytymiskykyiset instituutiot ovat olennaisen tärkeitä investointien ja kestävän kehityksen kannalta; panee merkille paikallisten sidosryhmien, kuten paikallishallinnon elinten, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, työmarkkinaosapuolten ja tunnustuksellisten järjestöjen, toimet konfliktinratkaisussa ja -hallinnassa ja toteaa niiden edistävän rauhaa ja turvallisuutta; palauttaa mieliin, että virallista kehitysapua olisi aina käytettävä kansainvälisesti hyväksyttyjen kehitystavoitteiden ja NDICI – Globaali Eurooppa -välineen mukaisesti;

korostaa sellaisen kaikkien EU:n jäsenvaltioiden tukeman ja hyväksymän yhteisen ja johdonmukaisen EU:n lähestymistavan merkitystä, joka on poliittisesti järkevä ja räätälöity kumppanimaan erityispiirteisiin ja joka voisi edistää vaikuttavasti asiaankuuluvien ILOn yleissopimusten mukaisten sosiaaliturvajärjestelmien ja keskeisten julkisten palvelujen laajentamista kehitysmaissa; huomauttaa, että tällainen EU:n lähestymistapa auttaisi ottamaan sosiaaliturvan yhdeksi yhteiskuntasopimuksen perusteista ja valmistelemaan selviytymiskyvyn parantamista; pitää sekarahoitusta yhtenä vaihtoehtona kehitysrahoituksen välineistössä ja toteaa, että sillä voitaisiin täydentää julkisia investointeja tiukassa talousarviotilanteessa; kehottaa rajoittamaan sekarahoitustoimet aloille, joilla ne voivat tuoda lisäarvoa paikalliselle taloudelle, ja kehottaa tekemään tässä yhteydessä huolellisia arviointeja erityisesti vähiten kehittyneitä maita rahoitettaessa, jotta voidaan rajoittaa velkataakkaa, turvata keskeiset julkiset palvelut, kuten terveydenhuolto, koulutus ja sosiaaliturva, ja jotta ei lisätä olemassa olevaa eriarvoisuutta;

korostaa, että johdonmukaisuus kaikkien EU:n politiikkojen, strategioiden, aloitteiden ja rahoitusvälineiden, etenkin uuden NDICI – Eurooppa -välineen, Team Europe -aloitteen ja uuden Global Gateway -strategian, kesken sekä tiivis yhdenmukaisuus kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta ja kestävää kehitystä tukevaa politiikkajohdonmukaisuutta koskevan EU:n strategian kanssa on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan maksimoida EU:n maailmanlaajuiset toimet kestävän kasvun, kehityksen ja rauhan hyväksi; katsoo, että kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusrakenteen olisi parannettava EU:n näkyvyyttä ja sen kehitysrahoituksen vaikutusta maailmassa, jotta varmistetaan, että se, millaisena EU:n rooli maailmassa nähdään, vastaa sen antaman tuen määrää;

panee huolestuneena merkille, että covid-19-pandemia on tuonut esiin terveyserojen pitkäaikaiset rakenteelliset syyt; katsoo, että kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusrakenteen olisi edistettävä investointeja muutosjoustaviin julkisiin terveydenhuoltojärjestelmiin, terveydenhuoltoon ja terveydenhuoltopalveluihin sekä uusien terveysteknologioiden, rokotteiden ja hoitojen tutkimukseen ja kehittämiseen ja siinä olisi keskityttävä kehitysmaissa yleisesti esiintyviin sairauksiin; kehottaa tutkimaan mahdollisuutta perustaa innovaatioiden, koulutuksen, tietämyksen ja asiantuntemuksen jakamiseksi foorumi, jolla tuettaisiin usean sidosryhmän kumppanuuksia, edistettäisiin julkisen ja yksityisen sektorin vuoropuhelua ja kartoitettaisiin innovatiivisia liiketoimintaratkaisuja kestävän kehityksen vauhdittamiseksi; korostaa julkisten ja yksityisten investointien ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien roolia ja kotimaisten resurssien käyttöönoton merkitystä kumppanimaissa sekä EU:n rahoituksen tehokkaampaa käyttöä, jotta voidaan kuroa umpeen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavassa rahoituksessa vuoteen 2030 mennessä havaittu 2,5 biljoonan Yhdysvaltain dollarin vaje ja vahvistaa samalla hyvää hallintotapaa ja torjua korruptiota;

Haasteet, joihin on puututtava

tähdentää, että kehittyvillä ja kehittyneillä mailla on yhteinen vastuu kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisesta; painottaa, että EU:n taloudellisen panoksen kumppanimaiden kestävään kehitykseen olisi annettava kumppanimaille mahdollisuus edistää omaa taloudellista ja sosiaalista kehitystään ja saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet; korostaa tässä yhteydessä kotimaisen omavastuullisuuden keskeistä merkitystä; katsoo, että kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusrakenteen ja pitkään odotetun kestävän kehityksen tavoitteita koskevan EU:n strategian on heijastettava ja helpotettava EU:n sisäisten ja ulkoisten politiikkojen ja sitoumusten koordinoitua ja johdonmukaista kokonaisuutta myös kehityspolitiikan nykyisen välineistön avulla; korostaa, että julkinen ja yksityinen rahoitus on sovitettava yhteen kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa; pitää tässä yhteydessä valitettavana, ettei komissio ole vielä laatinut kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista koskevaa integroitua ja kokonaisvaltaista strategiaa, mikä on merkittävä haaste, kun otetaan huomioon pyrkimys saavuttaa politiikan johdonmukaisuus, ja toteaa tämän johtuvan siitä, ettei raportoinnin vertailuarvona ole selkeitä, mitattavissa olevia ja aikasidonnaisia EU:n laajuisia tavoitteita kaikille kestävän kehityksen tavoitteille;

katsoo, että kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusrakenteen olisi perustuttava kaikkien sen eri toimijoiden (kuten EIP, EBRD, eurooppalaiset kehitysrahoituslaitokset ynnä muut) asiantuntemukseen ja nykyisiin verkostoihin; ottaa huomioon, että kehitysrahoituksen tulevan eurooppalaisen rahoitusrakenteen yhteydessä on neuvoston päätelmien hyväksymisen jälkeen tapahtunut edistystä ja parannuksia, mutta toteaa, että nykytilannetta leimaa silti politiikan ohjauksen ja koordinoinnin puute sekä hajanaisuus, päällekkäisyys ja edellä mainittujen toimijoiden välinen jatkuva kilpailu, joka ei auta asiaa; kehottaa pyrkimään parantamaan koordinointia ja yhteistyötä, jotta nykyisestä järjestelmästä voidaan tehdä vaikuttavampi ja enemmän yhteistyöhön perustuva ja jotta siinä voidaan keskittyä varmistamaan keskeisten kumppanien maantieteellistä, alakohtaista ja taloudellista asiantuntemusta hyödyntävien resurssien optimaalinen käyttö ja siten EU:n veronmaksajien rahojen parempi tuotto ja voimakkaampi kehitysvaikutus;

10.

panee merkille tarpeen tehostaa ja parantaa EU:n institutionaalista rakennetta ja puuttua sen siihen, etteivät sen kehitystoimet ole riittävän vaikuttavia, vähentää raskasta byrokraattista koordinointia ja lisätä institutionaalista joustavuutta, jotta voidaan maksimoida kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusrakenteen potentiaali ja lisätä sen kehitysvaikutusta;

11.

kehottaa komissiota työskentelemään Global Gateway -strategian tehokkaan hallinnoinnin puolesta ja edistämään sitä komission puheenjohtajan kokonaisohjauksen alaisuudessa ja koordinoimaan sitä tältä osin tiiviisti komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, EUH:n, neuvoston ja parlamentin kanssa; korostaa, että strategian olisi oltava johdonmukainen kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusrakenteen kanssa ja että NDICI – Globaali Eurooppa -välineen uusia haasteita ja painopisteitä koskevan joustovaran käyttö ei ole asianmukaista; kehottaa komissiota antamaan lisätietoja äskettäin julkistetun EU Global Gateway -strategian investointitoimien vähimmäisomavaraisuusasteen laskemisesta;

12.

on huolestunut siitä, että kestävää kehitystä tukevan politiikkajohdonmukaisuuden periaatteen keskeiset piirteet puuttuvat järjestelmällisesti EU:n sääntelyaloitteista; korostaa, että kestävää kehitystä tukevan politiikkajohdonmukaisuuden periaatteiden noudattaminen edellyttää lisätoimia avun tuloksellisuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi; vaatii, että mekanismit kestävää kehitystä tukevan politiikkajohdonmukaisuuden varmistamiseksi on sisällytettävä kehitysrahoituksen eurooppalaiseen rahoitusrakenteeseen; kehottaa tekemään enemmän vaikutusten ennakkoarviointeja ja perustamaan EU:n edustustoihin politiikan epäjohdonmukaisuuksia koskevan varhaisvaroitusjärjestelmän; suosittelee, että kaikkien asiaankuuluvien EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden olisi käytettävä kestävää kehitystä tukevaa politiikkajohdonmukaisuutta järjestelmällisemmin ja tehokkaammin, myös korkeimmalla poliittisella tasolla, ja se olisi sisällytettävä kattavasti kaikkien EU:n politiikkojen suunnitteluun ja toteutukseen, jotta varmistetaan, etteivät ne vaikuta kielteisesti kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen; palauttaa mieliin, että myös EIP:n, EBRD:n, kehitysrahoituslaitosten ja niiden välittäjien olisi sovellettava kestävää kehitystä tukevan politiikkajohdonmukaisuuden mekanismeja; korostaa, että kestävää kehitystä tukeva politiikkajohdonmukaisuus on sisällytettävä kattavasti erityisesti EU:n ulkoisiin toimiin ja sitä on käsiteltävä, jotta voidaan saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet;

13.

panee tyytyväisenä merkille lainsäädännön parantamista koskevat komission pyrkimykset, joiden tavoitteena on luoda pitkän aikavälin kestäviä investointeja, joilla edistetään sekä ihmisten että maapallon terveyttä ja hyvinvointia ja suojellaan ihmisoikeuksia; vaatii, että kehitysrahoituksen eurooppalainen rahoitusrakenne on johdonmukainen EU:n tulevan huolellisuusvelvoitetta ja yritysten vastuuta koskevan lainsäädännön kanssa ja että sillä varmistetaan, että yritykset noudattavat ihmisoikeusnormeja ja sääntelyn kehitystä, pakollista huolellisuusvelvoitetta sekä liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia kansainvälisiä sitoumuksia; korostaa, että kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusrakenteen on täytettävä avoimuutta ja demokraattista vastuuvelvollisuutta koskevat tiukimmat vaatimukset; kehottaa kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusrakenteen jäseniä vahvistamaan toimiensa due diligence -prosessia, varmistamaan paikallisväestön mielekkään kuulemisen hankkeiden koko täytäntöönpanon ajan, kehittämään edelleen kehitysosaamistaan ja erityisiä valmiuksiaan ja henkilöresurssejaan paikalla, toteuttamaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen ja suojelemaan ihmisoikeuksia kaikissa toiminnoissa, luomaan vankat vastuumekanismit yhteisöjä varten, joihin vaikutukset kohdistuvat, ja seuraamaan tiiviisti niiden osallistumisen puutteita ja niiden välittäjien roolia hankkeissa, joilla on ollut kielteisiä vaikutuksia paikallisväestöön kehitysmaissa, ja raportoimaan niistä;

14.

vahvistaa, että kaikkien täytäntöönpanokumppaneiden ja rahoituksen välittäjien, jotka osallistuvat EU:n takuisiin liittyviin tai EU:n talousarviosta rahoitettuihin hankkeisiin, on noudatettava täysimääräisesti EU:n sosiaalisia, ympäristöön, verotukseen, avoimuuteen sekä petosten ja korruption torjuntaan liittyviä normeja, politiikkoja, sääntöjä ja menettelyjä; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta valvomaan kaikilta osin toimia, joilla on EU:n talousarviotakauksia, ja raportoimaan niistä säännöllisesti ja korjaamaan mahdolliset puutteet sen työskentelymenetelmissä, jotka nykyään estävät tämän; korostaa, että EKKR+:sta ja Team Europe -lähestymistavasta on tärkeää tehdä hyvissä ajoin riippumaton arviointi, jotta voidaan arvioida niiden vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja kehitysvaikutuksia;

15.

panee merkille, että Team Europe -lähestymistapa kehitettiin vastauksena covid-19-pandemiaan; katsoo, että Team Europe -lähestymistavan olisi oltava keskeisellä sijalla parannettaessa edelleen strategista yhteistyötä ja maailmanlaajuista koordinointia sekä kehitystoimien johdonmukaisuutta ja vaikuttavuutta, etenkin kumppanimaiden tasolla sekä EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla, aluehallinnon taso mukaan luettuna; odottaa vahvempaa poliittista ohjausta ja keskittymistä sekä vahvempia viestintä- ja näkyvyysmekanismeja EKKR+:aa ja NDICI – Globaali Eurooppa -välinettä varten; vaatii lisäksi Euroopan parlamentin valvontamekanismin asianmukaista käyttöä Team Europe -toiminnan demokraattisen oikeutuksen mahdollistamiseksi;

16.

kehottaa komissiota esittämään EU:lle kehityspolitiikan vahvaa poliittista linjausta ja koordinoimaan kehitysrahoituksen eurooppalaista rahoitusrakennetta tavalla, joka mahdollistaisi EU:n kehitysrahoituslaitosten toiminnan yhdenmukaistamisen edelleen uudessa avoimessa, yhteistyöhön perustuvassa, läpinäkyvässä ja osallistavassa rakenteessa, jotta voidaan saavuttaa EU:n kehityspolitiikan tavoitteet, lujittaa tiiviitä kumppanuuksia alueiden kanssa ja edistää niiden kehitystä;

17.

korostaa, että NDICI – Globaali Eurooppa -välineen ohjelmasuunnitteluprosessi tarjoaa tilaisuuden tehostaa EU:n talousarviotakuiden ja erityisesti EKKR+:n käyttöä; korostaa, että tulevan rahoitusrakenteen olisi mahdollistettava kaikkien kiinnostuneiden kehitysrahoitusalan toimijoiden osallistuminen, mukaan lukien pienet ja keskisuuret toimijat sekä EU:n ulkopuoliset kehityspankit ja sidosryhmät; kehottaa tässä yhteydessä luomaan vakaat ja tasapuoliset toimintaedellytykset EKKR+:n hallinnointia ja EU:n resurssien saatavuutta varten; korostaa asianmukaisen riskinhallintakehyksen sekä kehitysyhteistyön rahoitusvälineiden täytäntöönpanon tehokkaan hallinnoinnin ja valvonnan merkitystä; kehottaa komissiota käyttämään tehokkaammin pankkialan asiantuntemusta koskevia nykyisiä resurssejaan sekä taloudellisia ja teknisiä valmiuksiaan;

18.

panee merkille kehitysyhteistyön eurooppalaisen rahoitusrakenteen parantamista koskevan komission ensimmäisen etenemissuunnitelman ja vuoden 2021 edistymiskertomuksen julkaisemisen; palauttaa mieliin, että NDICI – Globaali Eurooppa -väline edellyttää, että komissio ilmoittaa neuvostolle ja parlamentille teknisen arviointiryhmän kokoonpanon, toimeksiannon ja työjärjestyksen ja varmistaa, että sen jäsenet ovat puolueettomia eikä heillä ole eturistiriitoja; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön vastaavia toimenpiteitä avoimuuden ja puolueettomuuden varmistamiseksi korkean tason asiantuntijaryhmässä, joka antaa komissiolle suosituksia siitä, kuinka voidaan nopeuttaa edelleen yksityisiä pääomavirtoja alhaisen tulotason ja alemman keskitulotason maihin;

19.

kehottaa komissiota varmistamaan, että kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusrakenteen tavoitteena on palauttaa monenvälinen kehitysrahoitusjärjestelmä, jotta voidaan auttaa lopettamaan joidenkin järjestelmän ulkopuolella toimivien maiden kestämättömät lainanantokäytännöt, sillä ne uhkaavat EU:n ja muiden sääntöjä noudattavien maiden tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja myös lisäävät dramaattisesti monien, covid-19-pandemian seurausten vuoksi entistä haavoittuvampien kehitysmaiden jo ennestään suurta ulkoista velkaa; korostaa tätä taustaa vasten, että Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan pahentaa entisestään monien kehitysmaiden velkataakkaa; tähdentää, että vähiten kehittyneet maat eivät pysty saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteita ilman rahoitustukea, ja kehottaa siksi painokkaasti toteuttamaan velkahelpotustoimenpiteitä kestävyyssitoumusten mukaisesti;

20.

katsoo, että EU:n luokitusjärjestelmän olisi edistettävä pääomavirtojen suuntaamista uudelleen kestäviin investointeihin ja että siinä olisi sisällytettävä kestävyys riskinhallinnassa huomioon otettaviin kriteereihin; kehottaa komissiota kehittämään EU:n luokitusjärjestelmää edelleen ja kannustamaan sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla toimivia kehitysrahoituslaitoksia ja kehitysalan yksityisiä toimijoita mukauttamaan toimintojaan, etenkin kehitysmaissa, kestävän kehityksen tavoitteisiin ja Pariisin sopimuksen tavoitteisiin;

Eurooppalaiset ja kansalliset rahoituslaitokset

21.

toteaa jälleen, että EIP:llä on EU:ssa ja maailmanlaajuisesti erityistehtävä, joka vahvistetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 209 artiklassa ja naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä – Globaali Eurooppa koskevan asetuksen 36 artiklassa; korostaa EIP:n tärkeää roolia EU:n investointien toteuttamisessa ja komission kumppanina Global Gateway -strategian täytäntöönpanossa;

22.

panee merkille EIP:n johtavan roolin Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja kestävässä sinisessä taloudessa ja sen huomattavan panoksen covid-19-pandemian johdosta toteutettaviin EU:n taloudellisiin toimiin; kehottaa EU:ta edelleen maksimoimaan EIP:n potentiaalin välineenä, jolla voidaan lisätä EU:n strategista riippumattomuutta ja edistää sen ulkopoliittisia etuja ja painopisteitä sen suhteissa EU:n ulkopuolisiin maihin; kehottaa EIP:tä parantamaan toimintaperiaatteitaan, käytäntöjään ja avoimuuttaan etenkin panemalla täytäntöön Euroopan oikeusasiamiehen asioissa 1065/2020/PB, 1251/2020/PB ja 1252/2020/PB antamat suositukset, joiden mukaan sen on toteutettava useita avoimuustoimia, jotta kansalaiset näkevät helpommin sen rahoittamien hankkeiden mahdolliset ympäristövaikutukset;

23.

on tyytyväinen siihen, että on perustettu EIB Global, jonka EIP on määritellyt EIP-ryhmässä toimivaksi kehitysrahoitukseen erikoistuneeksi osastoksi ja joka on ollut toiminnassa 1. tammikuuta 2022 alkaen; kehottaa EIP:tä vahvistamaan läsnäoloaan tällä alalla ja hyödyntämään samalla mahdollisia synergioita EUH:n, EU:n edustustojen, EBRD:n ja muiden eurooppalaisten kehitysrahoituslaitosten kanssa; huomauttaa, että EIB Global -osaston rahoitusta koskevien tietojen puute vaarantaa sen toimivaltuudet alusta alkaen, myös tämän uuden yksikön kehitystavoitteita koskevien sitoumusten osalta; kehottaa siksi antamaan uudelle EIP Global -osastolle konkreettiset ja vahvat kehitystä koskevat toimivaltuudet; odottaa, että tämä uusi rakenne ja sen neuvoa-antava lautakunta, sen tavoitteet ja talousarviosäännökset, organisaation toiminta ja toimialan erityistavoitteet sekä sen koordinointimekanismit muiden kehitysrahoituslaitosten kanssa ovat täysin avoimia myös siten, että asiakirjoja julkaistaan ennakoivasti, varmistetaan vastaanottajamaiden mielekäs edustus ja vaihdetaan säännöllisesti tietoja Euroopan parlamentin kanssa ja käydään avointa vuoropuhelua sidosryhmien, etenkin kansalaisjärjestöjen ja paikallisten toimijoiden kanssa;

24.

kannustaa EIP:tä osallistumaan edelleen aktiivisesti kehityksen suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin maakohtaisella tasolla tekemällä tiivistä yhteistyötä EU:n edustustojen kanssa ja osoittamalla yhteisrahoitusta kehitysrahoituslaitosten kanssa; kehottaa tehostamaan koordinaatiota komission, EUH:n ja EU:n edustustojen kesken keskustelujen ja yhteistyön helpottamiseksi paikalla olevien toimijoiden kanssa sellaisten hankkeiden määrittämiseksi, jotka vastaavat parhaiten kehitysyhteistyön tuloksellisuutta koskevia tavoitteita;

25.

kannustaa EIP:tä ja EBRD:tä vahvistamaan entisestään täydentävyyttään ja liiketoimintamallejaan keskinäistä luottamusta lisäävien aloitteiden avulla, sillä tarpeet ovat suuremmat kuin niiden yhteiset resurssit; kehottaa EIP:tä ja EBRD:tä koordinoimaan työtään eri kehityspoluilla ja selkeyttämään työnjakoaan, jotta voidaan auttaa kumpaakin pankkia keskittymään omiin ydinaloihinsa ja siten välttämään päällekkäisyyksiä ja alisuoriutumista; toteaa, että EIP:n ja EBRD:n työmenetelmiä ja -välineitä on mukautettava Afrikan investointitarpeisiin erityisesti, jotta voidaan helpottaa laajamittaisia investointeja ja säilyttää samalla EU:n tuki pienemmille paikallisille hankkeille; pitää ratkaisevan tärkeänä, että EU:n investointeihin liittyy EU:n näkyvä läsnäolo ja jatkuva poliittinen vuoropuhelu; panee merkille, että kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusrakenteen on maksimoitava nykyisten eurooppalaisten kehityspankkien ja kehitysrahoituslaitosten erilaisten rakenteellisten taustojen ja työmenetelmien edut, jotta voidaan tehostaa EU:n panosta kestävään kehitykseen; odottaa EIP:n, EBRD:n ja muiden eurooppalaisten kehitysrahoituslaitosten varmistavan, että kaikki hankkeet ja erityisesti sekarahoitetut hankkeet edistävät EU:n kehitystavoitteiden saavuttamista, vähiten kehittyneitä maita koskevat tavoitteet mukaan luettuina, ja ovat kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaisia, ja odottaa niiden toimittavan tästä näyttöä vaikutusten ennakkoarviointien muodossa; kehottaa komissiota, EIP:tä, EBRD:tä ja eurooppalaisia kehitysrahoituslaitoksia varmistamaan, että niiden neuvonta-apua ja teknistä apua antavilla ryhmillä on valmiudet edistää edelleen sukupuolten tasa-arvoa ja osallistavaa kehitystä;

26.

kehottaa komissiota, jäsenvaltioita, EIP:tä, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkia ja muita eurooppalaisia kehityspankkeja ja rahoituslaitoksia, myös pienempiä kehitysrahoituslaitoksia, vahvistamaan yhteistyötään etenkin NDICI – Globaali Eurooppa -välineen ja sen tavoitteiden puitteissa sekä pyrittäessä maailmanlaajuisesti saavuttamaan Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteet ja kannustaa niitä kokoamaan yhteen resursseja ja rahoitusta ja tehostamaan koordinointia ja viestintää yhteisissä hankkeissa hyödyntämällä kukin omaa rahoitusalan asiantuntemustaan; kehottaa komissiota omaksumaan suuremman roolin annettaessa teknistä apua hankkeisiin ja avustettaessa kehitysrahoituslaitoksia ja muita kehitysalan toimijoita koordinoinnissa; kehottaa omaksumaan osallistavan lähestymistavan jäsenvaltioiden pienempiin kehitysrahoituslaitoksiin, kun on kyse rahoituksen saannista kehitysrahoituksen eurooppalaisesta rahoitusrakenteesta;

27.

korostaa, että on tärkeää hyödyntää tehokkaammin synergioita ja yhdenmukaistaa paremmin EBRD:n, EIP:n ja muiden kehitysrahoituslaitosten rahoitusaloitteita, jotka on suunnattu Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluviin maihin, ottaen erityisesti huomioon EU:n ehdokasvaltiot; muistuttaa Ukrainassa meneillään olevan sodan valossa, että EU:n rahoitus naapuri- ja ehdokasvaltioissa on välttämätön osa uudistuksia, joita liittymiskriteerien täyttäminen edellyttää EU:n ulkopoliittisten etujen mukaisesti;

28.

kehottaa EIP:tä tekemään tiiviimpää yhteistyötä Afrikan kehityspankin kanssa ja arvioimaan yhteisen elimen perustamisen etuja meneillään olevan EIP:n ja Afrikan kehityspankin kumppanuutta koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon perusteella; kehottaa EIP:tä raportoimaan parlamentille seuraavista toteutettavista toimista; korostaa tarvetta rahoittaa pitkän aikavälin investointeja kestävän kehityksen edistämiseksi ja kehittää tähänastista yhteistyötä, jotta voidaan kehittää edelleen kestävän kehityksen mahdollisuuksia Afrikan mantereella; kannustaa perustamaan EIP:n ja Afrikan kehityspankin yhdessä hallinnoimia hanke- ja neuvontakeskuksia, jotta voidaan luoda toimivia yhteyspisteitä paikallisille toimijoille annettavaa neuvontaa ja hankkeiden käynnistämistä varten ja vastata paremmin kehitystarpeisiin paikalla sekä parantaa paikallista sitoutumista yhteisiin kehityshankkeisiin; kehottaa tässä yhteydessä tukemaan paikallisen yksityissektorin kehittämistä Afrikassa erityisesti tarjoamalla enemmän varoja Afrikan mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille;

29.

korostaa tässä yhteydessä, että yleisesti tarvitaan paikallista omavastuullisuutta sekä yhteistyöhön perustuvaa ja osallistavaa lähestymistapaa ja että niitä olisi tuettava vahvalla kehyksellä sidosryhmien ja edunsaajien järjestelmällistä paikallista kuulemista varten, jotta saadaan aikaan kestävä kehitysvaikutus; pyytää komissiota arvioimaan, miten sidosryhmien ja edunsaajien järjestelmällistä paikallista kuulemista koskevaa kehystä voitaisiin edelleen parantaa;

30.

kehottaa jäsenvaltioiden kehitysrahoituslaitoksia laajentamaan edelleen mahdollisuutta saada rahoitusta, jotta voidaan tukea niiden mahdollisuuksia saada kestävää rahoitusta, jotka tarvitsevat sitä eniten, naiset mukaan luettuina, sillä se edistää heidän taloudellisten toimintamahdollisuuksiensa parantamista; kehottaa tässä yhteydessä edistämään kehitysrahoituksen eurooppalaisella rahoitusrakenteella sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan EU:n kolmannen toimintasuunnitelman täysimääräistä täytäntöönpanoa; muistuttaa tavoitteesta, jonka mukaan vähintään 85 prosentissa toimista on oltava pääasiallisena tai merkittävänä tavoitteena sukupuolten tasa-arvo ja niistä vähintään 5 prosentissa sukupuolten tasa-arvon sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien ja toimintamahdollisuuksien parantamisen olisi oltava päätavoite; kehottaa asettamaan kaikissa kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusrakenteen toimissa velvoitteeksi kerätä sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja ja tehdä sukupuolivaikutusten ennakko- ja jälkiarvioinnit;

31.

kannustaa kaikkia kehityspankkeja ja -laitoksia tekemään kestäviä sitoumuksia ja rohkeita investointeja kehityspolitiikan tavoitteiden mukaisesti, erityisesti eriarvoisuuden vähentämiseksi ja köyhyyden poistamiseksi, eikä niinkään investointien tuoton varmistamiseksi; toteaa näin ollen, että on tärkeää kannustaa riskialttiimpiin investointeihin haastavammissa kehitysympäristöissä, kuten hauraissa tai konflikteista kärsivissä maissa, ja alipalvelluilla aloilla, kuten ilmaston, biologisen monimuotoisuuden, koulutuksen ja terveydenhuollon aloilla; korostaa samalla, että on minimoitava kaikki EU:n talousarvioon liittyvät riskit, kuten EU:n talousarviotakuiden kysynnän kasvu, ja säilytettävä EIP:n korkea luottoluokitus; kannustaa kehitysrahoituslaitoksia sisällyttämään enemmän riskejä investointiohjelmiinsa EKKR+:n välityksellä, jotta saavutettaisiin myös kaikkein hauraimmat taloudet; kehottaa tässä yhteydessä komissiota omaksumaan suuremman roolin mitattavissa olevien ja lisäisten kehitysvaikutusten varmistamisessa vääristämättä paikallisia markkinoita tai kilpailematta epäreilusti paikallisten talouden toimijoiden kanssa sekä autettaessa kehittämään hankkeiden tarjontapuolta tukemalla hankkeiden valmistelua ja auttamalla kehitysrahoituslaitoksia koordinoimaan toimintaansa samalla, kun varmistetaan pienempien kehitysrahoituslaitosten integrointi;

32.

panee merkille jäsenvaltioiden kehityspankkien merkityksen ja potentiaalin kehitysrahoituksen eurooppalaisessa rahoitusrakenteessa; on kuitenkin huolestunut kehitysrahoituslaitosten kanssa yhteistyötä tekevien välittäjien roolista ja erityisesti raportoiduista ihmisoikeusloukkauksista; korostaa, että paikallisen yksityissektorin kehittämisellä voi olla tärkeä rooli Saharan eteläpuolisessa Afrikassa pyrittäessä parantamaan kumppanimaiden vaikutusmahdollisuuksia, jotta ne saavat kestävän kehityksen alulle;

33.

kehottaa komissiota raportoimaan vuosittain Team Europe -aloitteista määrällisten ja laadullisten indikaattoreiden perusteella NDICI – Globaali Eurooppa -välineen puitteissa ja arvioimaan samalla käyttöön otettuja resursseja, kehityssuunnittelua ja -vaikutuksia, EU:n normien yhdenmukaistamista ja soveltamista, EU:n yhdentymisnäkymiä ja jäsenvaltioiden osallistumista; vaatii, että tällainen raportointi annetaan tiedoksi parlamentille ja julkistetaan; painottaa, että parlamentilla on keskeinen rooli valvottaessa Team Europe -aloitteiden poliittisia tavoitteita ja niiden odotettavissa olevia tuloksia sekä yleisellä että hanketasolla, jotta varmistetaan, että aloitteet toimivat nykyisten mekanismien rinnalla ja että ne eivät pelkästään täydennä monivuotisia suuntaa-antavia ohjelmia vaan tulevat niiden lisäksi;

34.

toteaa jälleen, että EU:n rahoituksen institutionaalinen valvonta ja tarkkailu edistävät demokraattista keskustelua ja auttavat lisäämään EU:n uskottavuutta ja avoimuutta; korostaa, että tässä yhteydessä parlamentilla on tärkeä rooli ja valvontatehtävä NDICI – Globaali Eurooppa -välineen puitteissa; kehottaa asettamaan velvoitteita, joilla varmistetaan kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusrakenteen täytäntöönpanon asianmukainen näkyvyys; kehottaa komissiota ryhtymään asianmukaisiin ja oikea-aikaisiin toimiin, jos näitä velvoitteita ei noudateta; kehottaa Euroopan tilintarkastustuomioistuinta laatimaan kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusrakenteen täytäntöönpanosta säännöllisesti kertomuksia, jotka julkistetaan ja joiden perusteella annetaan toimintasuosituksia, myös toimista parannusten tekemiseksi; pitää valitettavana, että suurelle yleisölle ei tiedoteta riittävästi EU:n roolista paikallisyhteisöjen tukemisessa, ja kannustaa parantamaan kansalaisille tiedottamista;

35.

kehottaa komissiota ja kehitysrahoituksen eurooppalaiseen rahoitusrakenteeseen osallistuvia toimielimiä edistämään hankintamenettelyjensä avoimuutta; muistuttaa, että EU:n yritysten olisi voitava kilpailla tasapuolisesti EU:n ulkopuolisiin maihin sijoittautuneiden yritysten kanssa;

36.

korostaa, että merkityksellisten, johdonmukaisten ja vertailukelpoisten tietojen hankkiminen oikea-aikaisesti on olennaisen tärkeää, jotta voidaan mitata edistymistä ja todellisia tuloksia ja määrittää, onko EU:n kehitysrahoitus ollut vaikuttavaa ja muulle rahoitukselle lisäistä; pitää valitettavana, ettei EKKR+:aa varten ole yhtenäistä raportointi- ja tulosmittauskehystä, joka sisältäisi vertailukelpoisia indikaattoreita; kannustaa komissiota kehittämään tällaisen kehyksen, jotta tulosten hallinta voitaisiin yhdenmukaistaa; kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentille tämän kehyksen sisällöstä ja täytäntöönpanosta;

37.

odottaa mielenkiinnolla kehitysohjelmien suunnittelua koskevaa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomusta, jossa arvioidaan, onko EU:n kehitysapu vuosiksi 2021–2027 jaettu hyvin määritellyn strategian mukaisesti; korostaa, että on tärkeää arvioida sekarahoituksen lisäisyyttä, jotta voidaan määrittää sekarahoitusvälineiden vaikuttavuus kehitystulosten ja EU:n arvoihin perustuvien politiikkatavoitteiden saavuttamisessa; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta harkitsemaan tällaisen arvioinnin tekemistä;

Kehitysrahoitus

38.

vaatii jäsenvaltioita noudattamaan niiden sitoumusta käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan julkiseen kehitysapuun; on hyvin huolestunut siitä, että vuonna 2020 kehittyneiden talouksien julkinen kehitysapu oli keskimäärin vain 0,32 prosenttia niiden BKTL:stä eli alle puolet 0,7 prosentin sitoumuksesta, jonka on saavuttanut vain neljä jäsenvaltiota; korostaa, että Venäjän Ukrainaan kohdistaman sotilaallisen hyökkäyksen vaikutus valtioiden menoihin kaikkialla maailmassa aiheuttaa lisäpaineita jo ennestään niukkoihin avustusmäärärahoihin; panee merkille, että vuoden 2002 jälkeen EU:hun liittyneet jäsenvaltiot ovat sitoutuneet pyrkimään nostamaan julkisen kehitysapunsa 0,33 prosenttiin BKTL:stä; pitää myönteisinä näiden ja muiden jäsenvaltioiden tähän mennessä toteuttamia toimia julkiseen kehitysapuun käytettävien menojen kasvattamiseksi vähitellen; kannustaa niitä jatkamaan tällä tiellä; korostaa julkisen kehitysavun tärkeää roolia muutoksen katalysaattorina ja keinona saada myös muita varoja käyttöön; katsoo, että EU:n olisi pyrittävä säilyttämään asemansa maailman johtavana julkisen kehitysavun antajana; palauttaa mieliin, että vähintään 93 prosentin NDICI – Globaali Eurooppa -välineen menoista on täytettävä julkisen kehitysavun kriteerit;

39.

pitää tärkeänä EU:n sitoutumista ottamaan käyttöön resursseja ilmastotoimiin sekä EIP:n ja muiden kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusvälineen jäsenten roolia pyrittäessä edistymään tällä alalla; panee merkille neuvoston sitoumukset ohjata kehitysrahoituksen eurooppalaista rahoitusrakennetta kohti kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman, kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin sopimuksen tavoitteen saavuttamista, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 celsiusasteeseen; palauttaa mieliin NDICI – Globaali Eurooppa -välineen maailmanlaajuisen 30 prosentin ilmastomenotavoitteen sekä monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetun tavoitteen käyttää biologiseen monimuotoisuuteen 7,5 prosenttia BKT:stä vuoteen 2024 mennessä; pitää valitettavana, ettei komissio ole tehnyt etenemissuunnitelmassaan täsmällisempiä sitoumuksia ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi, ja odottaa, että puute korjataan tulevassa ohjelma-asiakirjassa; kehottaa kieltämään kaikki toimet, joilla rahoitetaan ilmastokriisiin myötävaikuttavia aloja, pääasiassa fossiilisia polttoaineita käyttävää teollisuutta; toteaa, että kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusrakenteen olisi katettava kaikki alueet ja kumppanimaat, mutta toteaa, että huomattava osuus investoinneista kanavoidaan Länsi-Balkanille sekä itäisille ja eteläisille naapurimaille;

40.

panee merkille paikallisten mikroyritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten, osuuskuntien, osallistavien liiketoimintamallien sekä tutkimuslaitosten roolin kasvun, työllisyyden ja paikallisen innovoinnin moottoreina ja toteaa tämän edistävän puolestaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista; korostaa tarvetta yksinkertaistaa rahoituksen saantia, vahvistaa osallistavuutta ja tukea pienempiä toimijoita myös parantamalla asiaankuuluvien julkisesti saatavilla olevien tietojen saatavuutta; painottaa, että paikallisten pk-yritysten on siksi saatava helposti rahoituspalveluja kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusrakenteen puitteissa; toteaa, että EU:n politiikoilla on kannustettava yhtiöitä ja yrityksiä, etenkin pk-yrityksiä, tekemään yhteistyötä ja toimimaan aktiivisesti kehitysmaiden kestävää kehitystä edistävissä aloitteissa;

41.

kehottaa komissiota luomaan yhteyden mahdollisten investointien riskinvähentämistoimien ja yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen saatavuutta koskevan taloudellisen tuen välille, erityisesti asianmukaisen infrastruktuurin ja opettajien koulutuksen aikaansaamiseksi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa (NDICI) puitteissa, jotta voidaan helpottaa kestävän kehityksen tavoitteen 4 saavuttamista;

42.

panee merkille, että EU:n investoinnit kestävään maatalouteen, mukaan lukien agroekologiset käytännöt, ovat erityisen tärkeitä silloin, kun yksityiset ja julkiset investoinnit puuttuvat; korostaa, että paikallisilla viljelijöillä, pienviljelijöillä ja perhetiloilla on oltava mahdollisuus saada rahoituspalveluja ja erityisesti mikrorahoitusta;

43.

toteaa, että monilla Afrikan alueilla yhteyksiin liittyvistä ongelmista johtuva markkinoille pääsyn puute on suurimpia elintarviketurvan esteitä; katsoo, että tällä alalla tehtävillä EU:n investoinneilla voisi olla suuri vaikutus;

44.

panee merkille OECD:n ja G20-ryhmän veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskevan osallistavan kehyksen jäsenten hyväksymän kahden pilarin ratkaisun talouden digitalisaatiosta ja globalisaatiosta aiheutuviin verohaasteisiin vastaamiseksi; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita varmistamaan, että monikansallisiin yrityksiin sovellettavaa 15 prosentin vähimmäisyhtiöverokantaa sovelletaan tosiasiallisesti; korostaa, että arvioiden mukaan tämän vähimmäisverokannan odotetaan tuottavan vuosittain noin 150 miljardia Yhdysvaltain dollaria lisää verotuloja maailmanlaajuisesti;

45.

kehottaa komissiota edistämään kansainvälistä yhteistyötä veroasioissa veronkierron, laittomien rahavirtojen ja korruption torjumiseksi, jotta voidaan edistää tarkoituksenmukaista ja kestävää kehitysrahoitusta, joka auttaa vähentämään eriarvoisuutta ja köyhyyttä;

o o

46.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestölle ja Yhdistyneille kansakunnille.

(1) EUVL C 25, 30.1.2008, s. 1.

(2) EUVL C 210, 30.6.2017, s. 1.

(3) EUVL C 494, 8.12.2021, s. 80.

(4) EUVL C 132, 24.3.2022, s. 88.

(5) EUVL L 209, 14.6.2021, s. 1.

(6) EUVL L 209, 14.6.2021, s. 1.

11.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 167/68

P9_TA(2022)0421

Energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen uudistamisen tulos

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. marraskuuta 2022 energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen uudistamisen tuloksesta (2022/2934(RSP))

(2023/C 167/10)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen, joka allekirjoitettiin vuonna 1994 ja tuli voimaan vuonna 1998,

—	ottaa huomioon vuonna 2017 käynnistetyn energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen uudistamisprosessin ja sitä koskevan EU:n ehdotuksen,

—	ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen osapuolten 21. konferenssissa Pariisissa 12. joulukuuta 2015 hyväksytyn sopimuksen (Pariisin sopimus),

—	ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640),

—	ottaa huomioon puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta 30. kesäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119 (eurooppalainen ilmastolaki) (1),

—	ottaa huomioon 28. syyskuuta 2021 annetun komission suosituksen (EU) 2021/1749 ”Energiatehokkuus etusijalle: periaatteesta käytäntöön” (2) ja sen liitteenä olevat suuntaviivat,

—	ottaa huomioon uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 11. joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi) (3),

—	ottaa huomioon energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta 11. joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2002 (4),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön, erityisesti sen 16. toukokuuta 2017 antaman lausunnon 2/15 Euroopan unionin ja Singaporen tasavallan välisestä vapaakauppasopimuksesta (5), sen 6. maaliskuuta 2018 antaman tuomion asiassa C-284/16 (ennakkoratkaisu Slovakian tasavalta v. Achmea BV) (6), sen 30. huhtikuuta 2019 antaman lausunnon 1/17 Kanadan sekä Europan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisestä laaja-alaisesta talous- ja kauppasopimuksesta (CETA) (7), sen 2. syyskuuta 2021 antaman tuomion asiassa C-741/19 (ennakkoratkaisu Moldovan tasavalta v. Komstroy LLC) (8) ja sen 26. lokakuuta 2021 antaman tuomion asiassa C-109/20 (ennakkoratkaisu Puolan tasavalta v. PL Holdings Sàrl) (9),

—	ottaa huomioon YK:n kansainvälisen kauppaoikeuden toimikunnan (UNCITRAL) työryhmälle III vuonna 2017 annetun toimeksiannon valmistella sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisun uudistamista,

—	ottaa huomioon Italian päätöksen vetäytyä energiaperuskirjasta tehdystä sopimuksesta 1. tammikuuta 2016 alkaen,

—	ottaa huomioon 10. elokuuta 2022 energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta annetun Puolan hallituksen lainsäädäntöluonnoksen, joka annettiin Puolan parlamentin käsiteltäväksi 25. elokuuta 2022,

—

ottaa huomioon 12. lokakuuta 2022 annetun Espanjan hallituksen ilmoituksen, 19. lokakuuta 2022 annetun Alankomaiden hallituksen ilmoituksen, 21. lokakuuta 2022 annetun Ranskan hallituksen ilmoituksen, 10. marraskuuta 2022 annetun Slovenian hallituksen ilmoituksen, 11. marraskuuta 2022 annetun Saksan hallituksen ilmoituksen ja 18. marraskuuta 2022 annetun Luxemburgin hallituksen ilmoituksen niiden aikomuksesta vetäytyä energiaperuskirjaa koskevasta sopimuksesta,

—	ottaa huomioon 5. toukokuuta 2020 allekirjoitetun sopimuksen Euroopan unionin jäsenvaltioiden kahdenvälisten investointisopimusten irtisanomisesta (10),

—	ottaa huomioon viimeisimmät päätöslauselmansa, erityisesti 23. kesäkuuta 2022 antamansa päätöslauselman EU:n kansainvälisen investointipolitiikan tulevaisuudesta (11) ja 20. lokakuuta 2022 antamansa päätöslauselman YK:n ilmastokokouksesta 2022 Sharm el-Sheikhissä Egyptissä (COP27) (12),

—	ottaa huomioon, että neuvosto ei ole saanut aikaan energiaperuskirjaa koskevan sopimuksen uudistamista puoltavaa määräenemmistöä, joka olisi energiaperuskirjaa käsittelevän konferenssin 33. kokouksessa esitettävän EU:n kannan perustana;

—	ottaa huomioon 5. lokakuuta 2022 annetun komission tiedonannon energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen tulkintaa koskevasta jäsenvaltioiden, Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön välisestä sopimuksesta (COM(2022)0523),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan,

ottaa huomioon, että energiaperuskirjasta tehty sopimus on kansainvälinen sopimus; ottaa huomioon, että sopimus allekirjoitettiin joulukuussa 1994 ja se tuli voimaan huhtikuussa 1998; ottaa huomioon, että energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen allekirjoittajia ja sopimuspuolia on 53, mukaan lukien Euroopan unioni ja Euratom sekä kaikki EU:n jäsenvaltiot lukuun ottamatta Italiaa, joka vetäytyi sopimuksesta vuonna 2016; ottaa huomioon, että EU ja sen jäsenvaltiot edustavat yli puolta energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen äänioikeutetuista jäsenistä;

ottaa huomioon, että energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen alkuperäisenä tavoitteena oli luoda foorumi idän ja lännen väliselle politiikkayhteistyölle energian, investointisuojan, kaupan ja kauttakulun alalla; ottaa huomioon, että sopimuksen investointisuojaa koskevia määräyksiä ei ole saatettu ajan tasalle 1990-luvun jälkeen ja ne ovat vanhentuneita verrattuna uusiin vaatimuksiin, jotka vahvistetaan EU:n investointipolitiikkaa koskevassa uudistetussa lähestymistavassa; ottaa huomioon, että ilmastonmuutoksen hillitsemisen kiireellisyyttä ja fossiilisiin polttoaineisiin tehtävien investointien asteittaista lopettamista ei pyritty sisällyttämään millään tavalla sopimukseen ennen vuotta 2018;

ottaa huomioon, että jäsenvaltioilla on edelleen noin 1 500 kahdenvälistä investointisopimusta, jotka on ratifioitu ennen Lissabonin sopimusta, joilla edelleen suojellaan investointeja fossiilisiin polttoaineisiin ja jotka sisältävät sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisumenettelyn vanhan mallin sekä vanhentuneita määräyksiä ja mekanismeja, jotka ovat ristiriidassa EU:n arvojen ja oikeusperiaatteiden kanssa; ottaa huomioon, että yksikään EU:n Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen neuvottelemista uusista investointisopimuksista, jotka perustuvat nykyaikaiseen lähestymistapaan, ei ole vielä tullut voimaan;

D.	katsoo, että vakavien ilmastokriisien torjuminen ja energiaturvallisuutemme suojeleminen edellyttää, että nopeutetaan asteittaista luopumista fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja siirrytään nopeasti uusiutuvaan energiaan;

E.	ottaa huomioon, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalla pyritään vastaamaan ja reagoimaan ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan heikkenemisen asettamiin haasteisiin; katsoo, että kaikilla EU:n politiikoilla, myös investointipolitiikalla, on edistettävä tätä tavoitetta;

F.	ottaa huomioon, että hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli totesi vuoden 2022 raportissa ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, joka julkaistiin huhtikuussa 2022, että energiaperuskirjasta tehty sopimus on vakava este ilmastonmuutoksen hillitsemiselle;

G.	toteaa, että energiakäänne edellyttää, että maailmanlaajuisia investointeja puhtaaseen energiaan nopeutetaan ja että eurooppalaisia energiayhtiöitä kannustetaan investoimaan uusiutuvaan energiaan;

ottaa huomioon, että energiaperuskirjasta tehtyä sopimusta koskevien oikeudellisten ja poliittisten huolenaiheiden kasvaessa marraskuussa 2018 käynnistettiin EU:n ja sen jäsenvaltioiden johdolla uudistamisprosessi, jossa keskitytään investointisuojavaatimuksiin sekä fossiilisille polttoaineille myönnetyn suojan rajoittamiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen; ottaa huomioon, että energiaperuskirjaa käsittelevä konferenssi hyväksyi 27. marraskuuta 2018 uudistettavien asioiden luettelon; ottaa huomioon, että neuvosto antoi heinäkuussa 2019 komissiolle valtuudet neuvotella energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen uudistamisesta; ottaa huomioon, että EU esitti toukokuussa 2020 ehdotuksen energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen uudistamiseksi; ottaa huomioon, että EU toimitti 15. helmikuuta 2021 energiaperuskirjan sihteeristölle täydentävän ehdotuksen, jossa käsiteltiin kysymystä energia-alalla harjoitettavan taloudellisen toiminnan määritelmästä eli fossiilisten polttoaineiden jättämisestä sopimussuojan ulkopuolelle;

ottaa huomioon, että sopimuspuolet pääsivät 24. kesäkuuta 2022 periaatesopimukseen energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen uudistamisesta; toteaa, että energiaperuskirjasta tehtyyn sopimukseen ehdotettaviin muutoksiin sisältyvät muutokset sopimuksen investointisuojanormeihin ja viittaus valtioiden oikeuteen toteuttaa sääntelytoimia ympäristönsuojelun tai ilmastotoimien kaltaisista syistä;

J.	toteaa, että lopullisen sopimuksen oikeudellista tekstiä ei ole vielä julkaistu virallisesti, mikä ei täytä EU:n muissa kauppa- ja investointisopimuksissa vaadittua avoimuuden tasoa;

ottaa huomioon, että neuvottelujen päättämisen jälkeen Saksa, Ranska, Espanja, Alankomaat, Puola, Slovenia ja Luxemburg, joiden yhteenlaskettu osuus EU:n väestöstä on yli 70 prosenttia, ovat ilmoittaneet aikovansa vetäytyä energiaperuskirjasta tehdystä sopimuksesta; ottaa huomioon, että Italia vetäytyi energiaperuskirjasta tehdystä sopimuksesta vuonna 2016; ottaa huomioon, että muutkin jäsenvaltiot harkitsevat edelleen mahdollisuutta vetäytyä energiaperuskirjasta tehdystä sopimuksesta;

toteaa, että neuvosto ei ole saanut aikaan energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen uudistamista puoltavaa määräenemmistöä, joka olisi marraskuussa 2022 järjestettävässä energiaperuskirjaa käsittelevässä konferenssissa esitettävien uudistuksien perustana; ottaa huomioon, että tästä syystä tällaiset uudistuspyrkimykset poistettiin energiaperuskirjaa käsittelevän konferenssin esityslistalta;

ottaa huomioon, että EU:lla on äänimäärä, joka vastaa sen energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen sopimuspuolina olevien jäsenvaltioiden määrää; ottaa huomioon, että jäsenvaltiot voivat käyttää omaa äänioikeuttaan vain, jos EU ei käytä äänioikeuttaan; ottaa huomioon, että energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen osapuolina olevien EU:n jäsenvaltioiden on ratifioitava sopimus kansallisten ratifiointisääntöjensä sekä EU:n ja jäsenvaltioiden välisen toimivallanjaon mukaisesti;

ottaa huomioon, että parlamentin olisi annettava hyväksyntänsä energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen uudistamiselle ennen kuin EU voisi aloittaa uudistetun sopimuksen väliaikaisen soveltamisen komission poliittisten suuntaviivojen mukaisesti; ottaa huomioon, että parlamentin olisi annettava hyväksyntänsä sille, että EU vetäytyy energiaperuskirjasta tehdystä sopimuksesta;

toteaa, että hälyttävä määrä sijoittajien kanteista koskee ympäristötoimenpiteitä; panee merkille, että eri maita, myös jäsenvaltioita, vastaan on nostettu kanteita, jotka koskevat ilmastopolitiikkaa tai oikeudenmukaista siirtymää; ottaa huomioon, että energiaperuskirjasta tehty sopimus aiheuttaa kaikista investointisuojasopimuksista eniten oikeusriitoja; ottaa huomioon, että tällä hetkellä vireillä on yli 40 investointeja koskevaa EU:n sisäistä välimiesmenettelyä; toteaa, että energiaperuskirjan sihteeristön mukaan energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen nojalla oli 1. kesäkuuta 2022 mennessä pantu vireille vähintään 150 investointeja koskevaa välimiesmenettelyä, joista kolmasosa liittyy fossiilisiin polttoaineisiin tehtäviin investointeihin ja niistä 70 prosenttia oli EU:n sisäisiä energiaperuskirjasta tehtyyn sopimukseen perustuvia investointeja koskevia välimiesmenettelyjä;

ottaa huomioon, että energiaperuskirjasta tehty sopimus on tällä hetkellä ristiriidassa EU:n perussopimusten kanssa, koska se sallii sen, että investointituomioistuimet voivat tulkita ja soveltaa EU:n lainsäädäntöä ottamatta käyttöön tarvittavia takeita, joilla turvataan EU:n sääntelyn riippumattomuus, ja koska se vaikuttaa kielteisesti EU:n toimielinten perustuslaillisen kehyksen mukaiseen toimintaan;

ottaa huomioon, että unionin tuomioistuin katsoi 6. maaliskuuta 2018 asiassa C-284/16 (ennakkoratkaisu Slovakian valtio v. Achmea BV) antamassaan tuomiossa, että sijoittajien ja valtion väliset välityslausekkeet EU:n jäsenvaltioiden välillä tehdyissä kansainvälisissä sopimuksissa ovat EU:n perussopimusten vastaisia eikä niitä voida soveltaa sen jälkeen, kun EU:n sisäisen kahdenvälisen investointisopimuksen viimeisestä osapuolesta on tullut EU:n jäsenvaltio; ottaa huomioon, että unionin tuomioistuin katsoi samoja periaatteita soveltaen asiassa C-741/19 (ennakkoratkaisu Moldovan tasavalta v. Komstroy LLC) 2. syyskuuta 2021 antamassaan tuomiossa, että energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen 26 artiklan 2 kohdan c alakohtaa on tulkittava siten, että sitä ei voida soveltaa EU:n jäsenvaltion ja toisen EU:n jäsenvaltion sijoittajan välisiin riitoihin, jotka koskevat investointia, jonka viimeksi mainittu sijoittaja on tehnyt ensimmäiseksi mainitussa EU:n jäsenvaltiossa; ottaa huomioon, että vakiintuneen käytännön mukaan unionin tuomioistuimen tuomioita sovelletaan taannehtivasti; ottaa huomioon, että välimiehet ovat jättäneet nämä unionin tuomioistuimen tuomiot huomiotta keskusteluissaan;

panee merkille, että EU on ottanut johtoaseman investointipolitiikan uudistamisessa; ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen EU on hyväksynyt parlamentin tuella ja sen vaatimuksesta uudistetun sijoitussuojaa koskevan mallin ja päättänyt korvata sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisumenettelyn investointituomioistuinjärjestelmällä, käynnistänyt monenvälistä investointituomioistuinta koskevat neuvottelut ja hyväksynyt lainsäädäntöä sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista ja ulkomailta tulevien suorien ulkomaisten sijoitusten seurannasta; katsoo, että tämä kehitys on merkittävä askel oikeaan suuntaan kohti nykyaikaistettua ja kestävää investointipolitiikkaa; toteaa, että uudistusohjelman edistäminen vaatii vielä paljon työtä;

S.	ottaa huomioon, että EU tukee UNCITRALin työryhmässä III käynnissä olevia neuvotteluja ja monenvälisen investointituomioistuimen perustamista;

toteaa, että energiaperuskirjasta tehtyä sopimusta on arvosteltu voimakkaasti, koska sen katsotaan haittaavan siirtymistä uusiutuvaan energiaan ja energiaturvallisuuden suojelemista EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa; katsoo, että nykyinen energiaperuskirjasta tehty sopimus on vanhentunut väline, joka ei enää ole Euroopan unionin edun mukainen, erityisesti ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen kannalta;

suhtautuu myönteisesti EU:n ja sen jäsenvaltioiden pyrkimyksiin edistää energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen uudistamisprosessia; antaa tunnustusta komission neuvottelupyrkimyksille, joilla pyritään varmistamaan, että energiaperuskirjasta tehty sopimus saadaan yhdenmukaistettua sen neuvostolta saamaan valtuutukseen säilyttää EU:n kyky kehittää julkisen politiikan toimia Pariisin sopimuksen, Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden ja Euroopan parlamentin painopisteiden mukaisesti;

toteaa, että uudistetusta energiaperuskirjasta tehdystä sopimuksesta neuvoteltiin vastauksena EU:n jäsenvaltioiden marraskuusta 2018 lähtien esittämään painokkaaseen vaatimukseen; korostaa, että energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen muuttaminen edellyttää kaikkien sopimuspuolten yksimielisyyttä energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen vuosikokouksessa toimitettavassa äänestyksessä;

toteaa jälleen olevansa huolissaan siitä, että monet sopimuspuolet, myös korkean tulotason teollisuusmaat, eivät vaikuta jakavan EU:n kunnianhimoisia tavoitteita energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen uudistamisesta, ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, kestävän kehityksen edistämisestä ja energiasiirtymän tukemisesta, vaikka ne kaikki ovat myös allekirjoittaneet Pariisin sopimuksen;

korostaa, että uudistetun energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen lopullinen teksti sisältää osia komissiolle annetuista neuvotteluvaltuuksista, mutta se ei ole Pariisin sopimuksen, eurooppalaisen ilmastolain tai Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukainen eikä täytä tavoitteita, jotka parlamentti esittää EU:n kansainvälisen investointipolitiikan tulevaisuudesta 23. kesäkuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa, mukaan lukien erityisesti välitön kielto sen estämiseksi, että fossiilisiin polttoaineisiin investoivat nostavat kanteen sopimuspuolia vastaan, kun nämä toteuttavat kansainvälisten sitoumusten mukaisia toimia fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumiseksi vaiheittain, sekä fossiilisiin polttoaineisiin tehtyjen investointien suojelun asteittaisen lopettamisen merkittävä nopeuttaminen ja sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisumekanismin poistaminen; korostaa, että parlamentti on jo esittänyt kantansa, jonka mukaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden ei pitäisi allekirjoittaa tai ratifioida uusia investointisuojasopimuksia, joihin sisältyy sijoittajan ja valtion välinen riitojenratkaisumekanismi; toteaa jälleen, että jos monenvälinen investointituomioistuin perustetaan, sitä voidaan soveltaa suoraan kaikkiin sen allekirjoittaneiden maiden voimassa oleviin kahden- ja monenvälisiin investointisopimuksiin, myös energiaperuskirjasta tehtyyn sopimukseen;

suhtautuu myönteisesti EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan aikomukseen jättää investoinnit fossiilisiin polttoaineisiin energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen suojan ulkopuolelle; pitää myönteisenä, että EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa useimmat uudet investoinnit fossiilisiin polttoaineisiin menettävät suojan 15. elokuuta 2023;

panee merkille, että energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen uudistamista koskevassa ehdotuksessa säilytetään fossiilisiin polttoaineisiin tehtyjen nykyisten investointien suoja ainakin kymmenen vuoden ajan; panee merkille, että kymmenen vuotta aletaan laskea uudistetun energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen voimaantulosta, mikä alkaisi 15. elokuuta 2023, jos EU, sen jäsenvaltiot ja muut sopimuspuolet sopisivat soveltavansa sopimusta väliaikaisesti, tai muussa tapauksessa se alkaisi vasta, kun kolme neljäsosaa sopimuspuolista on ratifioinut sen, jolloin fossiilisiin polttoaineisiin tehtävien investointien suojaa pidennettäisiin ja olisi lähes yhtä pitkä kuin energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen raukeamislausekkeessa määrätyt 20 vuotta; panee merkille, että uudistetussa energiaperuskirjasta tehdyssä sopimuksessa asetetaan määräaika vuoteen 2040, johon mennessä kaikkia investointeja fossiilisiin polttoaineisiin ei enää suojata, jos sopimuspuolet valitsevat niiden jättämisen sopimussuojan ulkopuolelle; on erittäin huolissaan siitä, että tämä aikataulu on ristiriidassa sen kanssa, miten nopeasti nykytietämyksen mukaan asteittaisen luopumisen fossiilisista polttoaineista on tapahduttava, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna, ja että se heikentää EU:n ilmastotavoitteita; palauttaa mieliin, että parlamentin vahvistaman kannan mukaan energiaperuskirjasta tehdyssä sopimuksessa olisi ”kiellettävä välittömästi fossiilisiin polttoaineisiin investoivia nostamasta kannetta sopimuspuolia vastaan, kun nämä toteuttavat Pariisin sopimuksessa tehtyjen sitoumusten mukaisesti toimia, joilla fossiilisten polttoaineiden käytöstä luovutaan vaiheittain”; toteaa, että nykyisten investointien määritelmä kattaa etsintävaiheen hankkeet ja niiden mahdollisen tulevan hyödyntämisen;

pitää valitettavana, että uudistetun energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen mukaisesti suurin osa sopimuspuolista on päättänyt säilyttää määräämättömän ajan fossiilisiin polttoaineisiin investoivien suojan;

korostaa, että uudistettua energiaperuskirjasta tehtyä sopimusta voidaan käyttää uusien vaatimusten perustana vain, kun se tulee täysimääräisesti voimaan tai jos sekä sijoittajan isäntävaltio että vastaajana olevat valtiot ovat väliaikaisesti soveltaneet uudistettua energiaperuskirjasta tehtyä sopimusta; pitää erittäin valitettavana tämän tilanteen aiheuttamaa epäselvyyttä, koska se aiheuttaa hajanaista täytäntöönpanoa ja viivästyksiä ja uhkaa pitkittää uudistamattoman energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen soveltamista;

10.

pitää myönteisenä, että uudistettuun energiaperuskirjasta tehtyyn sopimukseen on sisällytetty uusia määräyksiä, jotka ohjaavat sopimuksen tulkintaa, erityisesti määräyksiä, jotka koskevat oikeutta säännellä yleisen edun mukaisen oikeutetun tavoitteen saavuttamiseksi, kiireellistä tarvetta torjua tehokkaasti ilmastonmuutosta, monenvälisten ympäristö- ja työmarkkinasopimusten, kuten Pariisin sopimuksen, mukaisia sopimuspuolten oikeuksia ja velvollisuuksia, sopimuspuolten sitoutumista energiainvestointien edistämiseen tavalla, joka edistäisi kestävää kehitystä, ja vastuullista yritystoimintaa; panee merkille, että sopimukseen on sisällytetty sovitteluun perustuva mekanismi kestävään kehitykseen liittyvien riitojen ratkaisemiseksi;

11.

palauttaa mieliin kantansa, jonka mukaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden ei pitäisi allekirjoittaa tai ratifioida uusia investointisuojasopimuksia, joihin sisältyy sijoittajan ja valtion välinen riitojenratkaisumekanismi; pitää valitettavana, että uudistetussa energiaperuskirjasta tehdyssä sopimuksessa vanhentunut riitojenratkaisumekanismi pysyy muuttumattomana, ja korostaa huomattavaa näyttöä siitä, että sijoitusasioita käsittelevät välimiehet eivät ota huomioon valtioiden aikomusta suojella julkisen politiikan tavoitteitaan, erityisesti kun on kyse fossiilisten polttoaineiden asteittaisesta käytöstä luopumisesta tai ympäristönsuojelusta;

12.

tukee UNCITRALin työryhmässä III käynnissä olevia neuvotteluja, joissa EU ja sen jäsenvaltiot pyrkivät perustamaan monenvälisen investointituomioistuimen, josta tulisi sen toimivaltainen elin kansainvälisten investointiriitojen ratkaisemisessa; toteaa, että jos monenvälinen investointituomioistuin perustetaan, sitä sovellettaisiin suoraan kaikkiin sen allekirjoittaneiden maiden voimassa oleviin kahden- ja monenvälisiin investointisopimuksiin, myös energiaperuskirjasta tehtyyn sopimukseen; muistuttaa, että valtiosopimusoikeutta koskevan vuoden 1969 Wienin yleissopimuksen 30 artiklan 3 kohdan mukaisesti monenvälinen investointituomioistuinjärjestelmä on näin ollen ensisijainen sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisun mekanismeihin nähden, kun kyseessä ovat sen allekirjoittaneet maat; kehottaa komissiota saattamaan UNCITRALin työryhmän III neuvottelut onnistuneesti päätökseen mahdollisimman pian;

13.

kehottaa komissiota tukemaan nimenomaisesti sitä, että UNICITRALin prosesseihin ja toimiin sisällytetään mekanismi, jonka perusteella valtiot voivat tehokkaasti peruuttaa suostumuksensa sijoittajan ja valtion väliseen riitojenratkaisuun tai irtisanoa sopimuksensa;

14.

on huolissaan siitä, että 20 vuoden raukeamislauseke tapauksessa, jossa valtio vetäytyy sopimuksesta, ei muutu uudistetussa tekstissä, – ja pahoittelee, että tämä ei kuulunut EU:n neuvotteluvaltuuksiin – jolloin energiaperuskirjasta tehtyyn sopimukseen jääneiltä valtioilta evätään edelleen mahdollisuus vetäytyä sopimuksesta helposti, mikäli välimiehet heikentävät edelleen valtioiden sääntelykykyä; korostaa, että energiaperuskirjasta tehdystä sopimuksesta vetäytyminen edellyttää, että lähteviin sopimuspuoliin sovelletaan sopimuksen 20 vuoden raukeamislauseketta, jonka mukaan kaikkia olemassa olevia investointeja, jotka eivät kuulu keskinäisen sopimuksen piiriin, suojellaan edelleen uudistamattoman energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen sääntöjen mukaisesti; pitää kuitenkin myönteisenä, että kaikkien uusien investointien suoja päättyy välittömästi vetäytymisen jälkeen; panee merkille, että uudistetun energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen mukaan useimpia uusia investointeja fossiilisiin polttoaineisiin ei enää suojeltaisi 15. elokuuta 2023 alkaen;

15.

pitää valitettavana, että uudistetussa energiaperuskirjasta tehdyssä sopimuksessa ei käsitellä arvostusmenetelmiä koskevaa ratkaisevaa kysymystä, mikä mahdollistaa investoituja määriä huomattavasti suurempien korvausten myöntämisen; toteaa, että vahingonkorvauksia koskeviin määräyksiin ehdotetuilla muutoksilla ei olisi juurikaan vaikutusta, koska välimiehet tulkitsevat tappion käsitettä hyvin laajasti, mukaan lukien oletettavissa olevat tulevat voitot; toteaa, että nämä menetelmät ovat erittäin kiistanalaisia, koska ne antavat hyvin laajan harkintavallan ja koska niissä tukeudutaan erittäin monimutkaisiin ja lähtökohtaisesti spekulatiivisiin oletuksiin;

16.

pitää myönteisenä unionin tuomioistuimen selvennystä, jonka mukaan energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen määräyksiä sijoittajan ja valtion välisestä riitojenratkaisusta ei sovelleta EU:n sisäisiin riita-asioihin, sekä sitä, että uudistettuun energiaperuskirjasta tehtyyn sopimukseen on sisällytetty periaate, jonka mukaan sijoittajan ja valtion välistä riitojenratkaisua koskevia määräyksiä ei sovelleta samaan alueelliseen taloudellisen yhdentymisen järjestöön kuuluvien jäsenten kesken; ilmaisee kuitenkin huolensa siitä mahdollisuudesta, että välimiehet voivat kaikesta huolimatta päättää käsitellä EU:n sisäisiä riita-asioita ja että Kansainvälisen investointiriitojen sovittelukeskuksen sääntöjen mukaiset tapaukset pannaan täytäntöön muiden maiden tuomioistuimissa; panee huolestuneena merkille, että asiassa Achmea annettu tuomio ei saanut välimiehiä luopumaan siitä, että ne toistuvasti sivuuttavat tuomion ja ratkaisevat EU:n sisäisiä riitoja; pitää myönteisenä komission luonnosta keskinäiseksi sopimukseksi, jossa selvennetään, että energiaperuskirjasta tehtyä sopimusta ja sen raukeamislauseketta ei sovelleta eikä sitä ole koskaan sovellettu EU:n sisäisessä yhteydessä; kehottaa muita jäsenvaltioita ratifioimaan tällaiset sopimukset mahdollisimman nopeasti; kehottaa komissiota ottamaan yhteyttä kumppanimaihin ja ehdottamaan toista sopimusta, jonka mukaisesti EU:n ulkopuoliset energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen sopimuspuolet, jotka ovat halukkaita vetäytymään, voivat vastavuoroisesti kumota raukeamislausekkeen;

17.

panee merkille, että EU:n jäsenvaltiot eivät tue määräenemmistöllä energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen uudistamista, mikä on johtanut uudistamispyrkimysten romahtamiseen; katsoo, että EU tai sen jäsenvaltiot eivät voi pysyä nykyisen energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen sopimuspuolina, koska se on ristiriidassa EU:n lainsäädännön ja EU:n toimintapolitiikan kanssa;

18.

toistaa, että parlamentti on kehottanut komissiota ja jäsenvaltioita aloittamaan valmistelut, jotta energiaperuskirjasta tehdystä sopimuksesta voidaan irtautua koordinoidusti ja voidaan tehdä sopimus, jolla suljetaan pois raukeamislausekkeen soveltaminen halukkaiden sopimuspuolten välillä; muistuttaa, että EU voi ratifioida uudistetun energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen ainoastaan, jos parlamentti antaa lopullisen hyväksyntänsä ja että parlamentti tarkastelee aiempia kantojaan ja uudistamiseen liittyviä puutteita, jos sitä pyydetään antamaan sille hyväksyntänsä; katsoo, että parlamentti tukee EU:n vetäytymistä energiaperuskirjasta tehdystä sopimuksesta, kun sitä pyydetään antamaan sille hyväksyntänsä;

19.

pitää myönteisenä Puolan, Espanjan, Alankomaiden, Ranskan, Slovenian, Saksan ja Luxemburgin hallitusten ilmoitusta aikeestaan vetäytyä energiaperuskirjasta tehdystä sopimuksesta, ja panee merkille, että useimmissa tapauksissa tällainen päätös tehtiin uudistamisprosessin tulosten perusteella;

20.

korostaa tarvetta toimia koordinoidusti, jotta voidaan toimia tarmokkaammin vetäytymisneuvotteluissa, rajoittaa raukeamislausekkeen kielteisiä vaikutuksia ja ehkäistä tehokkaasti EU:n sisäiset riidat; kehottaa komissiota aloittaa välittömästi prosessin, jossa EU vetäytyy koordinoidusti energiaperuskirjasta tehdystä sopimuksesta, ja kehottaa neuvostoa tukemaan tällaista ehdotusta; katsoo, että tämä on EU:lle paras vaihtoehto saavuttaa oikeusvarmuus ja sillä estetään se, että energiaperuskirjasta tehty sopimus vaarantaa entisestään EU:n ilmasto- ja energiaturvallisuustavoitteet;

21.

korostaa, että komissio ei ole valmistellut riittävästi koordinoitua vetäytymistä vaihtoehtoisena ratkaisuna, jos uudistamisprosessin tulos ei ole tyydyttävä tai jos prosessi epäonnistuu, ja että se ei ole antanut siitä tietoja niistä useista pyynnöistä huolimatta, jotka parlamentti on esittänyt uudistamista koskevien neuvottelujen käynnistymisen jälkeen;

22.

kiinnittää huomiota siihen, että joidenkin jäsenvaltioiden energiaperuskirjasta tehtyä sopimusta koskevat kannat ja fossiilisiin polttoaineisiin tehtäviä investointeja suojelevat kahdenväliset investointisopimukset, jotka sisältävät vanhentuneita, EU:n tavoitteiden ja arvojen kanssa ristiriidassa olevia määräyksiä, ovat keskenään epäjohdonmukaisia;

23.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen sihteeristölle sekä energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen sopimusvaltioiden hallituksille.

(1) EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1.

(2) EUVL L 350, 4.10.2021, s. 9.

(3) EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82.

(4) EUVL L 328, 21.12.2018, s. 210.

(5) Lausunto, 16. toukokuuta 2017, EU:C:2017:376.

(6) Tuomio, 6. maaliskuuta 2018, Slovakian tasavalta v. Achmea BV, asia C-284/16, EU:C:2018:158.

(7) Lausunto, 30. huhtikuuta 2019, EU:C:2019:341.

(8) Tuomio, 2. syyskuuta 2021, Moldovan tasavalta v. Komstroy LLC, asia C-741/19, EU:C:2021:655.

(9) Tuomio, 26. lokakuuta 2021, Puolan tasavalta v. PL Holdings Sàrl, asia C-109/20, EU:C:2021:875.

(10) EUVL L 169, 29.5.2020, s. 1.

(11) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0268.

(12) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0373.

11.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 167/77

P9_TA(2022)0423

Kotieläintuotannon ja suurpetojen suojelu Euroopassa

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. marraskuuta 2022 kotieläintuotannon ja suurpetojen suojelusta Euroopassa (2022/2952(RSP))

(2023/C 167/12)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon 20. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia – Luonto takaisin osaksi elämäämme” (COM(2020)0380),

—	ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman vuoteen 2030 ulottuvasta EU:n biodiversiteettistrategiasta – Luonto takaisin osaksi elämäämme (1),

—	ottaa huomioon 15. marraskuuta 2017 antamansa päätöslauselman toimintasuunnitelmasta luontoa, ihmisiä ja taloutta varten (2),

—	ottaa huomioon luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21. toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY (luontodirektiivi) (3),

—	ottaa huomioon yleissopimuksen Euroopan luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä niiden elinympäristön suojelusta (Bernin sopimus) (4),

—	ottaa huomioon sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan komission ohjelman (REFIT),

—	ottaa huomioon 12. lokakuuta 2021 annetun komission ohjeasiakirjan luontodirektiivin mukaisesta yhteisön tärkeinä pitämien eläinlajien tiukasta suojelusta (C(2021)7301),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan,

panee merkille, että monissa osissa Eurooppaa tiettyjen suurpetojen, erityisesti suden ja karhun, jotka ovat olleet poissa näiltä alueilta jo pitkään, levinneisyysalueet laajenevat tai ne ovat levittäytyneet uudelleen aiemmille elinalueilleen, minkä vuoksi syntyy yhteentörmäyksiä ihmisen toiminnan kanssa, etenkin lampaiden ja nautakarjan laajaperäisen laiduntamisen kanssa; toteaa, että laiduneläinten kasvattajille aiheutuu merkittäviä kustannuksia siitä, että heidän karjaansa joutuu saaliiksi, ja panee merkille jäsenvaltioiden ja alueiden väliset suuret erot toimenpiteissä viljelijöiden tukemiseksi ja joissakin tapauksissa niiden puuttumisen ja erot julkisissa varoissa, joita jäsenvaltiot ja alueet antavat käyttöön korvauksia ja sopeutustoimia varten;

ottaa huomioon, että lainsäädäntötoimet, kuten luontodirektiivi, ja kansainväliset sopimukset, kuten Bernin sopimus, ovat edistäneet suurpetojen, muun muassa suden, karhun, euroopanilveksen ja ahman, kantojen elpymistä; toteaa, että vuonna 2012 Manner-Euroopassa oli 9 000 euroopanilvestä, 17 000 karhua, 1 250 ahmaa ja 12 000 sutta; ottaa huomioon, että vuonna 2018 suoritetun arvioinnin (5) mukaan susien määrä on kasvanut kymmenen viime vuoden aikana merkittävästi ja niitä on nyt 17 000, kun taas muiden lajien määrät ovat pysyneet suunnilleen samoina; ottaa lisäksi huomioon, että parhaisiin saatavilla oleviin tietoihin perustuvan arvion mukaan susien kokonaismäärä EU-27:ssä on vuonna 2022 todennäköisesti suunnilleen 19 000 ja maantieteellisessä Euroopassa susia on luultavasti yli 21 500 (6); ottaa huomioon, että vuonna 2022 julkistetun suden (Canis lupus) suojelun tasoa koskevan arvioinnin mukaan kymmenen viime vuoden aikana suden levinneisyysalueen on raportoitu kasvaneen Euroopassa yli 25 prosentilla (7); ottaa huomioon, että Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto on luokitellut kolme Euroopan yhdeksästä susikannasta, kolme kymmenestä karhukannasta ja kolme yhdestätoista euroopanilveskannasta elinvoimaiseksi; ottaa huomioon, että Euroopan molemmat ahmakannat ovat edelleen uhanalaisia ja iberianilves on vieläkin erittäin uhanalainen;

C.	ottaa huomioon, että susikannan on mahdollista kasvaa eksponentiaalisesti noin 30 prosenttia vuodessa;

D.	ottaa huomioon, että susikannan kasvaessa susien kotieläimiin kohdistamien hyökkäysten kielteiset vaikutukset lisääntyvät; ottaa huomioon, että sudet tulevat yhä useammin hyvin lähelle ihmisiä, erityisesti tiheään asutuilla alueilla;

ottaa huomioon, että pelkästään Itävallassa susien tappamien kotieläinten määrä kasvoi 230 prosenttia eli 680:een vuonna 2021; ottaa huomioon, että vastaavaa kehitystä on havaittavissa myös muissa jäsenvaltioissa, sillä vuonna 2020 tapetuiksi joutui Ranskassa 11 849, Saksassa 3 959, Tšekissä 616, Belgiassa 139 ja Etelä-Tirolin alueella Italiassa 98 kotieläintä;

F.	ottaa huomioon, että susikannan ja kotieläimiin kohdistuvien hyökkäysten nopea kasvu heikentää kansallisten viranomaisten mahdollisuuksia toteuttaa tehokkaita ja päättäväisiä toimia tällä hetkellä käytössään olevien välineiden avulla;

G.	ottaa huomioon, että suurpetojen hyökkäyksiä itse kokeneet viljelijät tuntevat olonsa epätoivoisiksi, väärinymmärretyiksi ja voimattomiksi; huomauttaa, että suurpetojen hyökkäykset ovat jo vaatineet ihmisuhreja;

ottaa huomioon, että useimmat suurpetokannat liikkuvat Euroopassa valtioiden rajojen yli; ottaa huomioon, että yksittäiset kannat voivat liikkua laajoilla maantieteellisillä alueilla eri maissa sekä EU:ssa että sen ulkopuolella, mikä johtaa tilanteisiin, joissa saman kannan suojelutaso voidaan yhdellä alueella katsoa suotuisaksi, kun taas naapurialueella kanta voidaan luokitella tiukkaa suojelua edellyttäväksi;

I.	ottaa huomioon, että seurannassa sovellettavat lähestymistavat ovat hyvin erilaisia, mikä johtaa siihen, että suurpetokantojen tasoja koskevien tietojen laatu ja määrä vaihtelee;

ottaa huomioon, että Life-ohjelmasta on jo rahoitettu lukuisia hankkeita, joilla pyritään lieventämään luonnonvaraisiin lajeihin liittyviä konflikteja ja edistämään pitkän aikavälin rinnakkaiseloa suurpetojen kanssa; ottaa huomioon, että vuosina 1992–2019 käytettiin Life-ohjelman kautta keskimäärin 3,6 miljoonaa euroa vuodessa hankkeisiin, joissa keskityttiin suurpetojen aiheuttamien vahinkojen lieventämistoimenpiteisiin, ja että sen lisäksi 36 miljoonaa euroa myönnettiin edelleen käynnissä oleviin hankkeisiin, joissa annetaan tilannekohtaista ohjausta lieventämistoimenpiteiden, kuten sähköaitojen, aktiivisen paimentamisen ja karjanvartijakoirien käytön, tehokkuudesta monilla eri EU:n alueilla; katsoo, että tarvitaan lisähankkeita, jotka koskevat alueita ja suurpetolajeja, joita ei vielä ole otettu huomioon;

ottaa huomioon, että kotieläiminä pidettävät ja varsinkin laitumella pidettävät ja vapaasti laiduntavat eläimet ovat suuremmassa vaarassa joutua saaliiksi (toteutetuista toimenpiteistä ja niiden tehokkuudesta riippuen) suurpetojen määrän lisääntymisen vuoksi; toteaa, että tämä pätee etenkin vuoristoisiin ja harvaan asuttuihin alueisiin, joilla laiduntaminen on välttämätöntä näiden ensisijaisten luontotyyppien suojelemiseksi; ottaa huomioon, että joillakin tiheään asutuilla alueilla, joilla suurpetojen luontaisia saalislajeja on vähän, myös kotieläimiin saattaa kohdistua tavallista suurempi riski;

ottaa huomioon, että yleinen suhtautuminen suurpetoihin vaihtelee suuresti eri maiden ja eri eturyhmien välillä, erityisesti alueilla, joilla suurpetoja ei ole ollut pitkään aikaan; ottaa huomioon, että hyökkäysten pelko ja se, että viranomaiset eivät tue riittävästi vahinkojen välttämistä, saattavat johtaa suojeltujen lajien laittomiin kaatoihin;

ottaa huomioon, että lammas- ja vuohialaan, jotka ovat altteimpia suurpetohyökkäyksille, on jo useiden vuosikymmenten ajan kohdistunut taloudellisia paineita laajempien sosioekonomisten syiden vuoksi; toteaa, että tämä herkkä ala voi tuottaa ympäristöön liittyvää lisäarvoa laajaperäisen laiduntamisen kautta edistämällä biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä rakentamattomissa maisemissa monilla alueilla, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita tai alhainen hedelmällisyys, kuten vuoristolaitumilla, ja auttamalla torjumaan eroosiota ja metsäpaloja ja muita vastaavia ilmiöitä;

N.	ottaa huomioon, että perinteisistä vuoristolaitumista ja niittylaidunjärjestelmistä luovutaan enenevässä määrin ympäristöön ja maatalouteen liittyvien sekä sosioekonomisten haasteiden vuoksi;

ottaa huomioon, että Life-hankkeissa on joillakin EU:n alueilla raportoitu rinnakkaiseloon liittyvien konfliktien välttämiseen tähtäävistä ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä, jotka ovat osoittautuneet menestyksekkäiksi keinoiksi vähentää suurpetovahinkoja; ottaa huomioon, että maantieteelliset erityispiirteet ja paikalliset olosuhteet voivat kuitenkin vaikuttaa näiden toimenpiteiden tehokkuuteen; toteaa, että nämä toimenpiteet voivat lisätä viljelijöiden työmäärää ja kustannuksia erityisesti alueilla, joilla suurpedot ovat tekemässä paluuta tai laajentamassa reviiriään; katsoo, että ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä rinnakkaiseloon liittyvien konfliktien välttämiseksi voidaan yhdistää tehokkuuden lisäämiseksi; ottaa huomioon, että korvausmaksut, joita säännellään kansallisella tasolla, vaihtelevat EU:n sisällä eivätkä ne aina kata täysimääräisesti kärsittyjä vahinkoja;

P.	ottaa huomioon, että kotieläinten menetykset ja vahingoittumiset suurpetojen hyökkäysten vuoksi eivät pelkästään aiheuta taloudellisia vahinkoja viljelijöille ja kasvattajille vaan niillä on myös huomattavia emotionaalisia seurauksia eläinten omistajille;

ottaa huomioon, että Euroopassa on vuosisatojen ajan käytetty perinteisiä karjankasvatuskäytäntöjä, joissa karja on suojattu hyvin petoeläimiltä esimerkiksi käyttämällä paimenia ja karjanvartijakoiria ja viemällä karja yöksi suojaan laiduneläinten suoran ja jatkuvan valvonnan varmistamiseksi, mutta niistä on luovuttu asteittain petoeläinhyökkäysten määrän vähennyttyä huomattavasti; ottaa huomioon, että joillakin alueilla voi osoittautua vaikeaksi ottaa kaikki nämä vanhat käytännöt uudelleen käyttöön laajassa mittakaavassa, koska maankäyttö muuttuu maatalousalueilla monitoiminnallisempaan suuntaan, matkailun merkitys kasvaa ja EU:n maatalouteen kohdistuu nykyisin sosioekonomista painetta, kun viljelijöiden määrä vähenee huomattavasti ja palkat jäävät keskitason alapuolelle; toteaa, että on löydettävä innovatiivisia ratkaisuja, joiden avulla nykyaikaisessa maataloudessa totuttaudutaan susien läsnäoloon;

katsoo, että tarvitaan suurpetojen ja karjankasvatuksen rakentavaa rinnakkaiseloa, jossa yhtäältä suurpetojen suojelutaso voisi kehittyä edelleen suotuisasti mutta jossa toisaalta annettaisiin viljelijöille välineet ja riittävästi rahoitusta tuotantoeläimiin kohdistuvien hyökkäysten torjumiseksi ja ehkäisemiseksi; katsoo, että kaikkien kannanhoitopäätösten olisi perustuttava tieteelliseen tietoon ja luotettavaan dataan ja että niissä olisi otettava huomioon ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat; katsoo, että sidosryhmien ja viljelijöiden välillä täytyy käydä enemmän keskusteluja alueilla, joilla suurpetoja ei ole ollut vuosikymmeniin, ja että tarvitaan lisätoimia parhaiden käytäntöjen jakamiseksi, jotta voidaan tukea ennaltaehkäisevien toimenpiteiden käyttöönottoa ja saada rahoitusta; toteaa, että suurpetojen esiintymisen lisääntyminen voi vaikuttaa myönteisesti ekosysteemin toimintaan ja resilienssiin, biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen ja ekologisiin prosesseihin sekä edistää muun muassa luonnonvaraisten sorkka- ja kavioeläinten kantojen sääntelyä; tuo myös esiin, että erityisesti kansallispuistoissa suurpetojen esiintyminen parantaa metsien virkistysarvoa ja edistää jatkuvasti lisääntyvää luontomatkailua;

ottaa huomioon, että komissio antoi lokakuussa 2021 luontodirektiivin mukaisesta eläinlajien, myös susien, tiukasta suojelusta uuden ohjeasiakirjan, jonka tarkoituksena on auttaa EU:n jäsenvaltioita parantamaan luontodirektiivin täytäntöönpanoa paikan päällä ja erityisesti varmistamaan direktiivin 16 artiklan täysimääräisen, selkeän ja täsmällisen saattamisen osaksi kansallista lainsäädäntöä;

panee merkille myönteiset tulokset, joita biodiversiteettipoliitikoilla on saavutettu suurpetolajien luontoon palauttamisessa EU:ssa, samoin kuin niiden vaikutukset ekosysteemin toimintaan ja resilienssiin, biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen ja ekologisiin prosesseihin sekä karjankasvatukseen; tähdentää, että on tärkeää varmistaa ihmisten, karjan ja suurpetojen tasapainoinen rinnakkaiselo erityisesti maaseutualueilla, ja korostaa tarvetta tunnustaa, että tiettyjen lajien kannanmuutokset voivat johtaa erilaisiin ympäristöön ja maatalouteen liittyviin ja sosioekonomisiin haasteisiin; toteaa, että luontodirektiivin 2 artiklan 3 kohtaan sisältyy jo joustovaraa, jonka avulla näitä synergioita ja ristiriitaisten tavoitteiden edellyttämiä kompromisseja voidaan käsitellä ja hallita tehokkaasti, ja sitä pidetään tarkoituksenmukaisena; toteaa, että näitä joustomahdollisuuksia olisi tutkittava tarkemmin;

pitää valitettavana suurpetojen hyökkäysten vaikutusta eläinten hyvinvointiin, mukaan lukien vammat, tiineyden keskeytyminen, hedelmällisyyden heikkeneminen, eläinten tai kokonaisten laumojen menetykset ja laumanvartijakoirien kuolemat, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään kaikkensa estääkseen kotieläinten kärsimyksen ja vahingoittumisen;

kehottaa komissiota arvioimaan jatkossakin tieteellisen näytön perusteella edistymistä lajien suotuisan suojelun tason saavuttamisessa, jotta voidaan arvioida ja seurata asianmukaisesti suurpetokantojen esiintymisalueita ja kokoja sekä niiden vaikutuksia luontoon ja biologiseen monimuotoisuuteen; korostaa tarvetta ottaa huomioon lajien suuri liikkuvuus rajojen yli, koska saman lajin eri kantojen suojelun taso voi vaihdella eri alueilla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan edelleen rajatylittävää yhteistyötä ja korostaa, että seurantaa olisi koordinoitava käyttämällä yhdenmukaistettuja menetelmiä, joissa otetaan tarvittaessa huomioon maiden rajojen yli liikkuvat kannat ja (luonnon)maantieteelliset alueet; kehottaa komissiota osoittamaan esimerkiksi Horisontti Eurooppa -ohjelmasta varoja biodiversiteettitutkimuksiin, joilla pyritään saattamaan suurpetojen levinneisyyttä ja esiintymistiheyttä koskevat kartat ajan tasalle; kehottaa komissiota varmistamaan, että jäsenvaltiot käyttävät kunkin eri suurpetolajin kannalta asianmukaisia seurantamenetelmiä, joiden avulla voidaan koota korkealaatuisia, vertailukelpoisia ja standardoituja tietoja kantojen tason tehokasta arviointia varten;

pitää myönteisenä, että kohta ”Muutosehdotus: suden (Canis lupus) siirtäminen yleissopimuksen liitteestä II liitteeseen III” on sisällytetty Bernin sopimuksen pysyvän komitean 42. kokouksen esityslistalle; korostaa, että suden suojelun taso koko Euroopan tasolla voidaan perustella suojeluaseman lieventäminen ja siten ehdotetun muutoksen hyväksyminen;

toteaa, että suurpetohyökkäykset ovat kasvussa kaikkialla Euroopassa ja ne ovat jo vaatineet ihmisuhreja sekä synnyttäneet karjankasvattajiin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia; korostaa, että jäsenvaltioiden on myös tärkeää kerätä tietoja ja raportoida suurpetohyökkäysten aiheuttamista vahingoista; painottaa, että karjankasvattajille aiheutuvien vahinkojen esiintymiseen liittyviä suuntauksia koskeva hyvä seuranta on onnistuneiden toimintapolitiikkojen perusedellytys mutta tästä huolimatta jäsenvaltioiden käyttämät tiedonkeruu- ja valvontamenetelmät eroavat toisistaan; korostaa standardoitujen raportointimuotojen merkitystä ja tähdentää, että tämän olisi pädettävä yhtä lailla vahinkojen lieventämisohjelmien tehokkuuden seurantaan, korvaukset ja ennaltaehkäisy mukaan luettuina; kehottaa asettamaan seurannan tulokset ja käytetyt menetelmät oikea-aikaisesti ja avoimesti yleisön saataville; korostaa, että komission olisi koordinoitava tiedonkeruuta ja analysoitava tiedot;

korostaa, että on tärkeää parantaa luonnonvaraisten eläinten terveyden seurantaa erityisesti suden ja koiran risteymien osalta, jotka olisi havaittava ennaltaehkäisevästi varhaisessa vaiheessa; kehottaa ottamaan käyttöön standardoidut risteymien tunnistamisperiaatteet ja noudattamaan avointa toimintatapaa, joka kattaa muun muassa susien DNA-näytteiden yleisen vaihdon eri maiden tutkimuslaitosten välillä;

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita avustamaan alueita, joilla on rinnakkaiseloon liittyviä konflikteja, jotta voidaan selventää, miten luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdassa jo säädettyä joustavuutta voidaan hyödyntää asianmukaisesti ja vastuullisesti; panee merkille 12. lokakuuta 2021 julkistetun komission päivitetyn ohjeasiakirjan luontodirektiivin mukaisesta yhteisön tärkeinä pitämien eläinlajien tiukasta suojelusta (8); korostaa, että on komission vastuulla tarvittaessa selventää muun muassa 12 ja 16 artiklan tulkintaa koskevia nykyisiä ohjeita ja pitää ohjeensa ajan tasalla, ja kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään paremmin nykyisiä ohjeita ja toteuttamaan tehokkaita toimia suurpetojen aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseksi, lieventämiseksi ja korvaamiseksi ottaen huomioon rajojen yli liikkuvat kannat sekä luomaan toimivan oikeudellisen ja institutionaalisen kehyksen, jolla tuetaan viljelijöitä ja kasvattajia tämän rinnakkaiselon mahdollistamisessa;

kehottaa komissiota arvioimaan säännöllisesti tieteellisiä tietoja, jotta lajien suojelun tasoa voidaan muuttaa luontodirektiivin 19 artiklan mukaisesti heti, kun haluttu suojelun taso on saavutettu;

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita järjestämään eri sidosryhmille, myös maaseudun toimijoille, mahdollisuuksia käydä keskusteluja suurpetojen vaikutuksista; kehottaa niitä antamaan tietoja käytännön ratkaisuista ja rahoitusmahdollisuuksista, jotka koskevat ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä kotieläimiin kohdistuvien hyökkäysten torjumiseksi, sekä toteuttamaan selkeän tiedotuskampanjan; korostaa, että on tärkeää kehittää ihmisten ja suurpetojen rinnakkaiseloa käsittelevää EU-foorumia ja muita sidosryhmäfoorumeita, joissa käsitellään rinnakkaiseloa suurpetojen kanssa EU:n, kansallisella ja paikallisella tasolla, sekä edistää vuoropuhelua, kokemusten vaihtoa ja yhteistyötä ihmisten ja suojeltujen lajien välisten konfliktien ratkaisemiseksi; kehottaa komissiota tukemaan koordinoitujen lähestymistapojen kehittämistä kaikissa jäsenvaltioissa;

10.

kehottaa komissiota raportoimaan, mitä vaikutuksia suurpetojen esiintymisellä Euroopassa on karjankasvatuksen elinkelpoisuuteen, biologiseen monimuotoisuuteen, maaseutuyhteisöihin ja maaseutumatkailuun, maatalouden sukupolvenvaihdokset mukaan luettuina, ottaen huomioon kotieläintuotannon elinkelpoisuuteen vaikuttavat sosioekonomiset tekijät; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan vaikutuksia, joita suurpetojen hyökkäyksillä on eläinten hyvinvointiin sekä viljelijöiden hyvinvointiin, tuloihin ja nouseviin työvoima- ja materiaalikustannuksiin, ottaen huomioon myös sen, onko ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä toteutettu ja kuinka tehokkaita ne ovat olleet;

11.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan luotettavan ja kattavan arvion kaikista merkityksellisistä uhkista ja paineista, joita kuhunkin suurpetolajiin ja niiden elinympäristöihin kohdistuu Euroopan tasolla ja kussakin jäsenvaltiossa joko luonnollisista syistä tai ihmisen aiheuttamien tekijöiden vuoksi; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota myös kartoittamaan suurpetokantojen ensisijaiset kytkeytyneisyysalueet ja yksilöimään tärkeimmät ekologiset käytävät, leviämisesteet, korkean kuolevuuden tieosuudet ja muut tärkeät maisemapiirteet, jotka liittyvät suurpetojen levinneisyysalueiden hajanaisuuteen, jotta vältetään elinympäristöjen pirstoutuminen;

12.

korostaa, että vuoristoalueilla, varsinkin Alppien alueella, sijaitsevat karjankasvatustilat ovat erityisen alttiita suurpetojen aiheuttamille kasvaville vahingoille; huomauttaa, että näillä alueilla sijaitsevat tilat ovat usein kooltaan pieniä ja niille aiheutuu merkittäviä lisäkustannuksia ja että niitä on suojeltava ja kannustettava, koska ne voivat auttaa suojaamaan vuoristomaisemia ja turvaamaan biologista monimuotoisuutta karuilla alueilla; huomauttaa, että sellaiset alueet kuin runsaslajiset Nardus-niityt vuoristoalueiden silikaattialustoilla sekä alpiiniset ja subalpiiniset kalkkiniityt ovat luontodirektiivin mukaisesti erityisesti suojelemisen arvoisia; toteaa, että näiden luontotyyppien syntyessä alueilla on ollut luonnonvaraisia petoeläimiä, ja huomauttaa, että keskeinen tekijä näiden alueiden suojelussa on laajaperäinen laiduntaminen, jossa käytetään esimerkiksi nautaeläimiä ja hevosia tai paimenten valvomia laumoja; kehottaa komissiota toteuttamaan konkreettisia ratkaisuja, joilla suojellaan ja säilytetään perinteisiä maatalouskäytäntöjä, kuten laiduntaloutta, valvotun laiduntamisen mallia, Unescon tunnustamaa vuorilaiduntamista ja laiduntaloutta harjoittavien viljelijöiden elämäntapaa; toteaa, että ehdotettu luettelo maatalouskäytännöistä, joita voidaan rahoittaa ekojärjestelmistä, voi kattaa tietyt näistä käytännöistä;

13.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tunnustamaan, että tällä hetkellä käytettävissä olevat ennaltaehkäisevät toimenpiteet, kuten aidat ja laumanvartijakoirat, joita käytetään menestyksekkäästi joillakin EU:n alueilla, voivat aiheuttaa viljelijöille ylimääräistä taloudellista rasitetta ja työtaakkaa, niitä ei aina tueta EU:n tai kansallisella rahoituksella ja niiden tehokkuus ja vaikuttavuus vaihtelevat paikallisten olosuhteiden mukaan (9) (10); korostaa tässä yhteydessä, että ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä varten myönnettävään taloudelliseen tukeen olisi liitettävä neuvontaa, jotta varmistetaan niiden kattava ja oikea-aikainen täytäntöönpano; tähdentää, että ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä toteutettaessa ja poikkeuksia harkitessa on otettava huomioon maastolaji, maantieteelliset olosuhteet, aiemmat kokemukset rinnakkaiselosta suurpetojen kanssa ja muut vallitsevat tekijät, kuten matkailu, joka on usein olennaisen tärkeä kyseisille alueille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tunnustamaan, että tapauksissa, joissa suurpetokannat leviävät uusille alueille, on tärkeää laatia ja toteuttaa ennakoivasti luontodirektiivin mukaisia tieteelliseen näyttöön perustuvia lieventämisstrategioita;

14.

kehottaa komissiota arvioimaan säännöllisesti edistymistä lajien suojelun tason saavuttamisessa luonnonmaantieteellisten alueiden ja/tai EU:n laajuisten kantojen tasolla ja edellyttää komission kehittävän viipymättä arviointimenettelyn, joka mahdollistaa tietyillä alueilla olevien kantojen suojeluaseman muuttamisen luontodirektiivin 19 artiklan mukaisesti heti, kun haluttu suojelun taso on saavutettu;

15.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita määrittämään tieteellisesti ja tukemaan parhaita toteutettavissa olevia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä suurpetojen hyökkäysten ja karjan saaliiksi joutumisesta aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi ottaen huomioon jäsenvaltioiden alueelliset ja paikalliset erityispiirteet sekä tukemaan viljelijöitä näihin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin liittyvässä hakuprosessissa onnistuneiden toimintamallien lisäämiseksi ja niiden käytön laajentamiseksi; kehottaa myös sisällyttämään ne tosiasiallisesti neuvontapalveluihin; kehottaa lisäämään Life-rahoitusta hankkeille, joilla pyritään rinnakkaiseloon suurpetojen kanssa, tinkimättä kuitenkaan lajien suojeluun osoitetusta rahoituksesta; kehottaa asettamaan etusijalle pienimuotoiset hankkeet, joilla pyritään jakamaan ja kehittämään rinnakkaiseloon suurpetojen kanssa liittyviä parhaita käytäntöjä, ja kehottaa komissiota määrittelemään asianmukaiset vaatimukset EU:n esimerkiksi Life-ohjelman kautta rahoittamissa hankkeissa tutkittavien vahinkojen lieventämiseksi toteutettavien toimenpiteiden tehokkuuden mittaamiseksi ja siitä raportoimiseksi asettaen etusijalle objektiiviset ja määrälliset arviointimenetelmät;

16.

kehottaa jäsenvaltioita laatimaan ja panemaan täytäntöön lajeja koskevia kattavia toimintasuunnitelmia tai suojelu- ja/tai hoitosuunnitelmia, jos sellaisia ei ole vielä käytössä, ja ottamaan niissä huomioon ihmisväestön tiheyden, maisemarakenteet, karjankasvatuksen, suojelun tason, muun asiaan liittyvän ihmisen toiminnan sekä luonnonvaraisten sorkka- ja kavioeläinten kannat;

17.

korostaa tarvetta seurata säännöllisesti suurpetokantoja, jotta voidaan suunnitella strategisesti suojelutoimia, soveltaa ennaltaehkäiseviä järjestelmiä konfliktien vähentämiseksi ja arvioida kaikkien toimien tuloksia; toteaa, että seurannan olisi perustuttava vankkoihin menetelmiin, sillä olisi edistettävä ja helpotettava eri sidosryhmien osallistumista ja sen tuloksista olisi tiedotettava säännöllisesti yleisölle ja tärkeimmille sidosryhmille;

18.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita määrittämään riittäviä ja pitkäaikaisia rahoitusmahdollisuuksia, jotka kattavat asianmukaiset ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja viljelijöille maksettavat asianmukaiset korvaukset suurpetojen hyökkäyksistä aiheutuneiden menetysten ja kustannusten lisäksi myös toteutetuista lieventämistoimenpiteistä, jotta voidaan varmistaa suurpetojen ja kestävien karjankasvatuskäytäntöjen rinnakkaiselo; korostaa, että korvausjärjestelmät olisi suunniteltava siten, että karjankasvatus alueilla, joilla on suurpetoja, ei merkitse viljelijöille tulonmenetyksiä, niiden olisi katettava kaikki petoeläinhyökkäyksiin liittyvät suorat ja välilliset kustannukset ja ne olisi kytkettävä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin mahdollisimman suuren tehon saavuttamiseksi; korostaa, että on tärkeää korvata oikeudenmukaisesti ja kattavasti suurpetojen, myös hybridilajien, aiheuttamat tuotantoeläinten menetykset; kehottaa jäsenvaltioita ja alueita parantamaan taloudellisten korvausten saantia; kehottaa komissiota tunnustamaan, että suurpetohyökkäysten määrän kasvu merkitsee sitä, että myös kotieläinten suojeluun osoitetut resurssit ja korvausmaksut kasvavat; pitää valitettavana, että karjankasvattajille hyökkäysten johdosta maksettavat korvaukset vaihtelevat jäsenvaltiosta toiseen; pyytää komissiota harkitsemaan maatalousalaa koskevien ohjeidensa muuttamista, jotta voidaan helpottaa suurpetovahinkojen korvaamista valtiontukena;

19.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle.

(1) EUVL C 67, 8.2.2022, s. 25.

(2) EUVL C 356, 4.10.2018, s. 38.

(3) EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7.

(4) EYVL L 38, 10.2.1982, s. 3.

(5) Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton uhanalaisten lajien luettelo, ”Canis lupus (Grey Wolf)”, sivulla käyty 23. marraskuuta 2022.

(6) Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton lajiensuojelukomission erityisryhmän ”Large Carnivore Initiative for Europe” Euroopan luonnonvaraisten eläinten, kasvien ja elinympäristöjen suojelusopimuksen pysyvälle komitealle laatima asiakirja ”Assessment of the conservation status of the Wolf (Canis lupus) in Europe”, 2. syyskuuta 2022.

(7) https://rm.coe.int/inf45e-2022-wolf-assessment-bern-convention-2791-5979-4182-1-2/1680a7fa47, ks. edellinen alaviite, s. 2.

(8) Komission 12. lokakuuta 2021 antama ohjeasiakirja ”Guidance document on the strict protection of animal species of Community interest under the Habitats Directive” (C(2021)7301).

(9) Cortés, Y. ja muut, ”A decade of use of damage prevention measures in Spain and Portugal”, Carnivore Damage Prevention News, 2020.

(10) Oliveira, T. ja muut, ”The contribution of the LIFE program to mitigating damages caused by large carnivores in Europe”, Global Ecology and Conservation, nro 31, 2021.

11.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 167/83

P9_TA(2022)0424

Euroopan nuorison teemavuoden 2022 perintö

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. marraskuuta 2022 Euroopan nuorison teemavuoden 2022 perinnöstä (2022/2953(RSP))

(2023/C 167/13)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (1) (SEUT) 165 artiklan 2 kohdan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklan 4 kohdan ja 166 artiklan 4 kohdan,

—	ottaa huomioon Euroopan nuorison teemavuodesta (2022) 22. joulukuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2021/2316 (2),

—	ottaa huomioon 16. syyskuuta 2016 annetun Bratislavan etenemissuunnitelman,

—	ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2017 annetun Rooman julistuksen,

—	ottaa huomioon 4. maaliskuuta 2021 annetun Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman,

—	ottaa huomioon 31. toukokuuta 2017 annetun Euroopan neuvoston suosituksen nuorisotyöstä (CM/Rec(2017)4),

—	ottaa huomioon 23. tammikuuta 2020 annetun Euroopan neuvoston nuorisosektorin strategian,

—	ottaa huomioon tarkistetun Euroopan neuvoston peruskirjan nuorten osallistumisesta paikalliseen ja alueelliseen toimintaan,

—	ottaa huomioon Euroopan neuvoston suosituksen nuorten pakolaisten tukemisesta aikuistumisessa (CM/Rec(2019)4),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön puitteista: Euroopan unionin nuorisostrategia 2019–2027 (3),

—	ottaa huomioon 30. syyskuuta 2020 annetun eurooppalaista koulutusaluetta koskevan komission toimintasuunnitelman,

—	ottaa huomioon digitaalista koulutusta koskevan komission toimintasuunnitelman (2021–2027),

—	ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman digitaalisen koulutuspolitiikan muotoilusta (4),

—	ottaa huomioon 7. joulukuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät älykkäästä nuorisotyöstä (5),

—	ottaa huomioon 5. kesäkuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät nuorista ja työn tulevaisuudesta (6),

—	ottaa huomioon 3. lokakuuta 2019 annetut neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät digitaalisesta nuorisotyöstä (7),

—	ottaa huomioon neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselman puitteista eurooppalaisen nuorisotyön toimintaohjelman perustamiselle (8) ja sen täytäntöönpanon niin sanotulla Bonnin prosessilla,

—	ottaa huomioon 8. lokakuuta 2020 antamansa päätöslauselman nuorisotakuusta (9),

—	ottaa huomioon 17. joulukuuta 2020 antamansa päätöslauselman vahvasta sosiaalisesta Euroopasta oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi (10),

—	ottaa huomioon 10. helmikuuta 2021 antamansa päätöslauselman covid-19-pandemian vaikutuksesta nuoriin ja urheiluun (11),

—	ottaa huomioon komission puheenjohtajan 15. syyskuuta 2021 pitämän puheen unionin tilasta,

—	ottaa huomioon 18. lokakuuta 2022 vahvistamansa kannan ehdotukseen neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (12),

—	ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon EU-tason nuorisotestistä,

—	ottaa huomioon Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin koulutusta ja nuoria koskevat päätelmät,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan,

ottaa huomioon, että 15. syyskuuta 2021 unionin tilasta pitämässään puheessa komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti Euroopan nuorison teemavuodesta (jäljempänä ”teemavuosi”), jolla korostetaan nuorten eurooppalaisten merkitystä paremman – vihreämmän, osallistavamman, kestävämmän ja digitaalisen – tulevaisuuden rakentamisessa ja tarjotaan heille enemmän ja parempia mahdollisuuksia varmistamalla, että he saavat äänensä kuuluviin, ja nostamalla heidät huomion keskipisteeksi covid-19-pandemian jälkeen;

ottaa huomioon, että teemavuodella pyrittiin saavuttamaan neljä yleistä tavoitetta, jotka ovat tarjota nuorille uusia myönteisiä näkymiä ja auttaa heitä selviytymään pandemian vaikutuksista elämäänsä, tukea ja voimaannuttaa nuoria tulemaan aktiivisiksi ja yhteiskuntaelämään osallistuviksi kansalaisiksi, tiedottaa nuorille paremmin heidän saatavillaan olevista unionin, kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason julkisen politiikan tarjoamista mahdollisuuksista ja valtavirtaistaa nuorisopolitiikka kaikkiin asiaan liittyviin unionin politiikanaloihin;

ottaa huomioon, että nämä tavoitteet perustuvat erinäisiin jo olemassa oleviin EU:n toimintapoliittisiin aloitteisiin alkaen Euroopan nuorisotakuusta muun muassa Euroopan nuorisostrategiaan ja sen EU:n nuorisodialogiin, eurooppalaiseen nuorisotyön toimintaohjelmaan ja suunnitelmiin eurooppalaisesta koulutusalueesta; ottaa huomioon, että näissä toimintapolitiikoissa on yksilöity kipeästi kaivattuja ja kiireellisiä tavoitteita, joilla parannetaan tehokkaasti kaikkien nuorten elin- ja oppimis- ja työoloja, mutta niiden täytäntöönpano on edelleen suurelta osin hajanaista ja puutteellista; toteaa siksi, että teemavuoden odotetaan vauhdittavan näiden toimintapolitiikkojen täysimääräistä täytäntöönpanoa koordinoidun lähestymistavan ja luotettavien menetelmien ja prosessin avulla ja tarjoavan nuorille enemmän ja parempia mahdollisuuksia muuttaa yhteiskuntaa;

D.	ottaa huomioon, että nuorten yleisimmät demokratiaan liittyvät odotukset teemavuodelle ovat, että päättäjät kuuntelisivat enemmän heidän vaatimuksiaan ja toimisivat niiden mukaisesti (72 prosenttia) ja tukisivat heidän henkilökohtaista, sosiaalista ja ammatillista kehitystään (71 prosenttia) (13);

ottaa huomioon, että nuorisojärjestöt ovat tärkeimpiä välineitä, joiden avulla nuoret voivat osallistua julkiseen elämään ja saada mahdollisuuksia kehittyä liikkuvuuden sekä epävirallisen ja arkioppimisen kautta; ottaa huomioon, että monien nuorisojärjestöjen kansalaistoimintamahdollisuudet ovat kaventumaan päin useissa EU:n jäsenvaltioissa (14);

ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä on eroja, jotka vaikuttavat usein kielteisesti maaseudun ja syrjäseutujen nuoriin, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja erityyppisiin vähemmistöihin kuuluviin nuoriin, kun on kyse mahdollisuuksista koulutukseen, taitojen hankkimiseen ja työntekoon; ottaa huomioon, että liian monet nuoret Euroopassa elävät epävarmoissa oloissa ja joutuvat ottamaan suuria taloudellisia riskejä voidakseen jatkaa opintojaan ja hankkia taitoja ja kokemuksia, joita he tarvitsevat voidakseen aloittaa laadukkaasti työuransa;

ottaa huomioon, että nuoret ovat niitä, joihin covid-19-pandemian taloudelliset, psykologiset ja sosiaaliset sivuvaikutukset ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan aiheuttamat taloudelliset ja poliittiset jännitteet ovat eniten kohdistuneet; toteaa, että näitä ovat muun muassa hintojen nousu tuhoisan energiakriisin seurauksena ja lisääntyneen ympäristön pilaantumisen tuomat synkät näkymät ja että tämä vaarantaa nuorten fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin;

ottaa huomioon, että nuorille ja heidän osallistamiseensa päätöksentekoon tarkoitetut nykyiset välineet ja resurssit eivät useinkaan ole kaikkien saatavilla ja näkyvillä ja tämän vuoksi monet nuoret ja nuorten johtamat järjestöt eivät tiedä niistä tai päätöksentekijät eivät kuule heitä tarpeeksi tai ota heitä mukaan päätöksentekoprosesseihin;

ottaa huomioon, että tämän vuoksi teemavuoden onnistumista ei pitäisi mitata pelkästään järjestettyjen tapahtumien tai niihin osallistuneiden lukumäärän perusteella vaan myös mekanismeilla ja toimintapolitiikoilla, jotka on otettu käyttöön tai joita on kehitetty vaikuttamaan myönteisesti nuorten asemaan ja rooliin yhteiskunnassa;

ottaa huomioon, että päätöksen erittäin hätäinen hyväksyminen on aiheuttanut paljon haasteita EU:n toimielimille ja sidosryhmille teemavuoden asianmukaisessa valmistelussa ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa; ottaa huomioon, että tämä on sitäkin valitettavampaa, kun otetaan huomioon pakottava tarve parantaa nuorten elämää Euroopassa; toteaa, että näissä olosuhteissa käytettävissä ollut aika ei ollut riittävä tarkoituksenmukaisen ja vaikuttavan teemavuoden toteuttamiseksi; katsoo, että tästä olisi otettava oppia tulevia Euroopan teemavuosia varten;

K.	toteaa, että teemavuosi lähestyy jo loppuaan ja valmisteluja on käynnissä sen pysyvän vaikutuksen varmistamiseksi;

Euroopan teemavuosien perustamisen ja toteuttamisen edellytykset

on tyytyväinen Euroopan nuorison teemavuoteen 2022, sillä EU osoittaa sillä vahvasti sitoutumistaan nuoriin ja tuleviin sukupolviin; korostaa, että covid-19-pandemian aikana terveystoimenpiteet vaikuttivat eniten nuoriin, sillä ne haittasivat sosiaalisesta ja kulttuurielämästä nauttimista ja heikensivät koulutuksen saatavuutta;

pitää erittäin valitettavana teemavuoden käynnistämisen olosuhteita ja etenkin asetuksen hätäistä hyväksymistä, joka viivästytti monien hankkeiden täytäntöönpanoa ja rahoitusta; pitää lisäksi valitettavana, että se vaikutti teemavuotta koskevaan viestintään jäsenvaltioissa ja nuorisojärjestöille ja nuorille itselleen; kehottaa tähän liittyen komissiota jatkamaan teemavuotta seuraavaan Eurooppa-päivään 9. toukokuuta 2023 saakka, ilman että se vaikuttaa Euroopan osaamisen teemavuoden alkuun;

pitää valitettavana, että tulevista Euroopan teemavuosia koskevista päätöksistä saatetaan edelleen ilmoittaa myöhäisessä vaiheessa, ja kehottaa komissiota ottamaan asianomaiset toimielimet ja kansalaisyhteiskunnan kattavasti mukaan hyvissä ajoin ennen tulevan Euroopan teemavuoden alkamisajankohtaa, jotta niiden vaikutus olisi mahdollisimman suuri; korostaa, että siitä, että teemavuosista ilmoitetaan vain muutama kuukausi ennen niiden suunniteltua alkua, ei saa tulla uusi normi, sillä se vaarantaa koko hankkeen vahvuuden; kehottaa komissiota varmistamaan tulevaisuudessa, että kaikki sidosryhmät voivat valmistella Euroopan teemavuosia hyvissä ajoin;

panee tyytyväisenä merkille 6. joulukuuta 2022 järjestettävän toimielinten yhteisen teemavuoden loppukonferenssin ”Claim the future”; panee tyytyväisenä merkille myös, että nuoret ehdottivat konferenssiin sisältöä ja osallistuivat sen järjestämiseen; toteaa, että valituissa aiheissa keskityttiin koulutuksen avulla luotavaan osallistavaan Eurooppaan, koulutuksen avulla luotavaan digitaaliseen Eurooppaan, mielenterveyspalvelujen valtavirtaistamisen avulla luotavaan hyvinvointiin Euroopassa ja helposti saatavilla olevien mielenterveyspalvelujen avulla luotavaan hyvinvointiin Euroopassa; kehottaa komissiota tässä yhteydessä sisällyttämään nämä aiheet ja päätelmät teemavuoden perintöön ja ottamaan ne huomioon;

kehottaa komissiota ehdottamaan tiedonantoa, jossa esitetään teemavuoden jatkotoimet sen neljän tavoitteen saavuttamiseksi, uusien aloitteiden tukemiseksi ja niiden kasvun mahdollistamiseksi, nuoria koskevien EU:n politiikkojen valtavirtaistamiseksi kokonaisuudessaan kaikilla politiikan aloilla ja arvioinnin käynnistämiseksi ja parlamentille raportoimiseksi teemavuoden konkreettisesta panoksesta EU:n nuorisostrategiaan 2019–2027 ja eurooppalaiseen nuorisotyön toimintaohjelmaan;

korostaa, että kouraantuntuvan ja konkreettisen perinnön olisi koostuttava yhtäältä sellaisten menetelmien täytäntöönpanosta, joiden avulla nuoret otetaan mukaan ja heitä kuullaan koko EU:ssa, ja toisaalta sellaisten uusien EU:n ja kansallisten toimien täytäntöönpanosta, jotka perustuvat suoraan teemavuoden tuloksiin;

on tyytyväinen komission eri pääosastojen antamaan rahoitukseen ja niiden aloitteisiin; toteaa kuitenkin, että osa kuvatuista toimista olisi toteutettu joka tapauksessa tai niillä ei ole juurikaan yhteyttä teemavuoden tavoitteisiin; kehottaa komissiota selventämään, mitkä hankkeet perustettiin teemavuoden yhteydessä ja mitkä olivat jo olemassa ja nimettiin uudelleen teemavuotta varten; vaatii, että komissiolta ja jäsenvaltioilta saadusta teemavuoden rahoituksesta on annettava selkeä kuva;

Sen varmistaminen, että nuoret toimivat ja ovat mukana päätöksenteossa

korostaa, että yksi kolmasosa Euroopan tulevaisuuskonferenssin kansalaispaneelin osanottajista oli 16–25-vuotiaita; kannattaa Euroopan tulevaisuuskonferenssin täysistunnossa 9. toukokuuta 2022 tehtyjä ehdotuksia, erityisesti ehdotuksia, joissa kehotettiin suorasti tai epäsuorasti edistämään nuoriin keskittyviä politiikkatoimia;

kehottaa komissiota hyväksymään täysimittaisen EU-tason nuorisotestin, jotta varmistetaan nuorten tarkoituksenmukainen osallistuminen ja sitoutuminen kaikkien EU:n politiikkojen valmisteluun, laatimaan ehdotuksistaan järjestelmällisesti vaikutustenarvioinnin sen varmistamiseksi, että ne edistävät ja heijastavat nuorten tarpeita, ja ryhtymään lieventäviin toimenpiteisiin, jos niillä on kielteisiä vaikutuksia; katsoo, että tällainen prosessi on olennaisen tärkeä nuorten mielipiteiden huomioon ottamiseksi, EU:n politiikkojen nuoriin kohdistuvien myönteisten vaikutusten parantamiseksi ja niiden tekemiseksi näkyviksi nuorille, sillä tänään suunniteltavat politiikat koskevat suoraan seuraavaa sukupolvea; korostaa, että EU:n tason nuorisotestistä ei pidä tehdä pelkästään byrokraattista tarkistuslistaa, vaan siinä olisi otettava ihmiset mukaan kokonaisvaltaisesti sen tavoitteiden saavuttamiseksi; katsoo, että testin tulokset olisi otettava huomioon jo meneillään olevissa prosesseissa, kuten EU:n nuorisodialogissa, ja liitettävä niihin;

10.

ehdottaa teemavuodelle jatkotoimia parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa nuorten kanssa käytävän säännöllisen jäsennellyn vuoropuhelun muodossa tarkoituksena ehdottaa demokraattista foorumia, jolla nuoret voivat osallistua avoimesti ja kattavasti päätöksentekoprosessiin EU:n tasolla;

11.

pyytää jälleen komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään ja ottamaan käyttöön maailmankansalaisuutta ja EU:n kansalaisuutta koskevia moduuleja kansallisissa opetussuunnitelmissa ja oppimisen liikkuvuuskokemuksissa, jotta voidaan edistää aktiivisempaa ja osallistavampaa kansalaisuutta ja nuoret paremmin huomioivaa poliittista järjestelmää sekä torjua rasismia sen kaikissa muodoissa, syrjintää ja sukupuolistunutta väkivaltaa; toteaa, että tavoitteena on hälventää ennakkoluuloja ja rakentaa osallistavia ja rakenteellisesta rasismista vapaita yhteiskuntia, jotka edistävät suvaitsevaisuutta, moninaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa; kehottaa komissiota tarjoamaan opettajille tarvittavat työkalut ja mahdollisuudet osallistua aktiivisesti kansalaiskasvatusta koskevan EU:n yhteisen kehyksen luomiseen esimerkiksi Erasmus+ -ohjelman opettaja-akatemioiden tai Jean Monnet -opettajankoulutuksen avulla;

12.

katsoo, että hajautetuilla tapahtumilla on hyvät mahdollisuudet tuoda EU lähemmäs nuoria, ja ehdottaa, että perustetaan vuosittain järjestettävä EU:n kulttuuri- ja ideafestivaali, jolla tuetaan kaikkiin nuorten valitsemisiin ajankohtaisiin aiheisiin liittyviä paikallisia keskusteluja ja kulttuuritoimintaa ja joka järjestetään toukokuun 9. päivän paikkeilla;

Nuorten hyvinvointia edistävien toimenpiteiden tehostaminen

13.

korostaa yhteyttä nuorten hyvinvoinnin ja heille heidän asuinmaassaan tarjolla olevien oppimis- ja työskentelymahdollisuuksien ja -valmiuksien sekä elintason välillä; panee huolestuneena merkille, että nuoret kärsivät kasvavasta ahdistuksesta ja mielenterveysongelmista, joita aiheuttavat muun muassa covid-19-pandemian vaikutukset, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan, elinkustannusten nousu ja energiaköyhyys sekä ilmastohätätila;

14.

kehottaa jälleen komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan eurooppalaisen suunnitelman mielenterveyden suojelemiseksi koulutuksessa, epävirallinen ja arkioppiminen mukaan luettuina, jotta voidaan huolehtia nuoremman sukupolven hyvinvoinnista sen kaikissa muodoissa; tähdentää, että on tärkeää tarjota säännöllistä psykologista tukea oppijoille, opettajille ja kouluttajille osana koulutusjärjestelmää; kannustaa tiivistämään oppilaitosten ja kulttuuri-, nuoriso- ja urheilujärjestöjen sekä psykologisten neuvonantajien verkostojen välisiä yhteyksiä, jotta voidaan tarjota opetussuunnitelman ulkopuolista toimintaa nuorten sosiaalisen sitoutumisen lisäämiseksi;

15.

on huolissaan inflaation, asumiskustannusten ja yleishyödyllisten palvelujen hintojen nousun sekä joissakin kohdemaissa asuntopulan vakavista vaikutuksista nuorten liikkuvuuteen, sillä ne haittaavat erityisesti niitä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia; korostaa, että on tärkeää varmistaa, että EU:n ohjelmista annetaan riittävästi taloudellista tukea nuorille ja nuorten johtamille järjestöille liikkuvuuskokemuksia varten – hankittiin ne sitten oppimis-, koulutus- tai solidaarisuustarkoituksissa; kehottaa tässä yhteydessä komissiota ja jäsenvaltioita mukauttamaan huolellisesti nuorille liikkuvuuskokemuksiin annettavan taloudellisen tuen tasoa, jotta varmistetaan EU:n ohjelmien sosiaalinen osallistavuus;

Epävarmojen olosuhteiden torjuminen nuorten parissa ja laadukkaan alun tarjoaminen työelämään

16.

kehottaa jälleen jäsenvaltioita panemaan täytäntöön lapsitakuun, jotta varmistetaan, että jokaisella puutteenalaisella lapsella on mahdollisuus maksuttomaan ja toimivaan varhaiskasvatukseen ja hoitoon, laadukkaaseen koulutukseen koulussa tapahtuva muu toiminta mukaan luettuna, terveydenhuoltoon, terveelliseen ravintoon ja kunnolliseen asumukseen; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita panemaan täytäntöön vahvistetun nuorisotakuun, jolla varmistetaan, että jokaiselle nuorelle tarjotaan laadukas työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikka heidän tarpeidensa mukaan; pitää myönteisinä komission toimia, joilla helpotetaan tähän liittyvien hyvien käytäntöjen vaihtoa ja kansallisten toimintasuunnitelmien koordinointia, ja kannustaa komissiota jatkamaan ponnistelujaan, kunnes tavoitteet on täysin saavutettu;

17.

painottaa nuorisotyön keskeistä merkitystä nuorten kohtaamiin haasteisiin vastaamisessa, erityisesti kun on kyse sen panoksesta henkilökohtaiseen kehitykseen, hyvinvointiin ja itsensä toteuttamiseen; kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan paremmin nuorisotyön arvon ja kehittämään ja vahvistamaan nuorisotyön rakenteita kestävällä tavalla aina kun se on tarpeen;

18.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ehdottamaan yhteistä oikeudellista kehystä, jolla varmistetaan oikeudenmukainen korvaus harjoittelusta ja oppisopimuksista; vaatii, että kaikille harjoittelijoille olisi taattava kunnolliset työolot ja oikeudenmukainen korvaus, jotta vältetään hyväksikäyttö;

19.

tähdentää, että siirtyminen koulusta työelämään riippuu hyvin paljon nuorten ulkomailla suorittamien tutkintojen, pätevyyksien tai opintojaksojen tunnustamisesta; pitää valitettavana, että tällä alalla on edelleen esteitä, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään tällaisesta tunnustamisesta automaattista ja hyödyntämään erityisesti digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia; kannustaa jäsenvaltioita myös validoimaan ja tunnustamaan virallisen koulutuksen ohella kaikkialla unionissa ja sen ulkopuolella epävirallisen ja arkioppimisen ja nuorisotyön kautta hankitut taidot ja osaamisen; toteaa, että tämä ei saisi heikentää oikeutta korkealaatuiseen korkea-asteen koulutukseen;

Seuraavaan sukupolveen investoiminen koulutuksen avulla

20.

korostaa, että investoiminen nuorten oppimismahdollisuuksiin vaikuttaa suoraan paitsi nuorten tulevaan elämään yksilöinä myös koko yhteiskunnan taloudelliseen terveyteen ja yhteenkuuluvuuteen; korostaa tarvetta vastata haasteisiin, joita syrjityt tai nuoret, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, kohtaavat virallisen ja epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen kehysten eri tasoille pääsyssä; toteaa, että tällaisia nuoria ovat muun muassa nuoret naiset, hlbtiq+ -yhteisöjen nuoret jäsenet, nuoret maahanmuuttajat, nuoret turvapaikanhakijat ja pakolaiset sekä vammaiset ja toimintarajoitteiset oppijat; kehottaa siksi jäsenvaltioita lisäämään merkittävästi koulutuksen julkista rahoitusta, digitaalinen koulutus, ammatillinen ja yleissivistävä koulutus, täydennyskoulutus ja uudelleenkoulutus mukaan luettuina; kehottaa komissiota kehittämään yhteisiä indikaattoreita, joiden avulla voidaan arvioida nuoriso- ja koulutuspolitiikkojen edistämiseen tähtäävien investointien, kuten Next Generation EU -välineen, ja uudistusten vaikutusta;

21.

kehottaa jälleen jäsenvaltioita panemaan eurooppalaisen koulutusalueen kokonaisuudessaan täytäntöön vuoteen 2025 mennessä; panee tyytyväisenä merkille tietyissä jäsenvaltioissa jo saavutetun edistyksen; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet digitaalisen infrastruktuurinsa, yhteyksiensä ja opetussuunnitelmiensa tehostamiseksi sekä kouluttamaan asianmukaisesti opettajia ja kouluttajia ja antamaan ohjeita digitaalisen lukutaidon edistämiseksi, jotta voidaan kartuttaa uusia opetusmenetelmiä ja antaa nuorille valmiudet saada tietoa, paljastaa disinformaatio ja puuttua verkkoväkivaltaan, kuten vihaan yllyttämiseen, rasismiin, verkossa tapahtuvaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön, sukupuolistuneeseen väkivaltaan, verkkokiusaamiseen ja ghostaamiseen; muistuttaa nykyisistä sukupuolten välisistä koulutuseroista luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden, taidealan ja matematiikan aloilla ja tarpeesta ryhtyä korjaaviin toimiin näiden erojen umpeenkuromiseksi; odottaa komission väliarviointia digitaalista koulutusta koskevasta toimintasuunnitelmasta (2012–2027);

o o

22.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 202, 7.6.2016, s. 47.

(2) EUVL L 462, 28.12.2021, s. 1.

(3) EUVL C 456, 18.12.2018, s. 1.

(4) EUVL C 494, 8.12.2021, s. 2.

(5) EUVL C 418, 7.12.2017, s. 2.

(6) EUVL C 189, 5.6.2019, s. 28.

(7) EUVL C 414, 10.12.2019, s. 2.

(8) EUVL C 415, 1.12.2020, s. 1.

(9) EUVL C 395, 29.9.2021, s. 101.

(10) EUVL C 445, 29.10.2021, s. 75.

(11) EUVL C 465, 17.11.2021, s. 82.

(12) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0359.

(13) Vuonna 2022 toteutettu eurobarometritutkimus ”Youth and Democracy in the European Year of Youth”, julkaistu 6. toukokuuta 2022.

(14) Shrinking space for civil society: its impact on young people and their organisations

Resolution on Combating shrinking space with expanding opportunities for youth organisations, national youth councils and international non-governmental youth organisations

Voicify: Part of Europe

11.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 167/89

P9_TA(2022)0425

Luonnonvaraisten ja eksoottisten lemmikkieläinten pitämistä Euroopan unionissa koskevan EU:n sääntelyn parantaminen EU:n positiiviluettelon avulla

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. marraskuuta 2022 luonnonvaraisten ja eksoottisten lemmikkieläinten pitämistä Euroopan unionissa koskevan EU:n sääntelyn parantamisesta EU:n positiiviluettelon avulla (2022/2809(RSP))

(2023/C 167/14)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon vetoomukset nro 0697/2020, 0744/2020 ja 0786/2020,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114, 191 ja 192 artiklan,

—	ottaa huomioon luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES-sopimus),

—	ottaa huomioon Maailman eläintautijärjestön (WOAH, aiemmin OIE) maaeläinten ja vesieläinten terveyttä koskevat säännöstöt,

—	ottaa huomioon lemmikkieläinten suojelua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen ja Euroopan neuvoston päätöslauselman luonnonvaraisten eläinten pitämisestä lemmikkieläiminä,

—	ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman ”Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia – Luonto takaisin osaksi elämäämme” (1),

—	ottaa huomioon 12. helmikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n sisämarkkinoiden ja kuluttajien oikeuksien suojelusta lemmikkieläinten laittoman kaupan kielteisiltä vaikutuksilta (2),

—

ottaa huomioon 15. syyskuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU:n strategisista tavoitteista Johannesburgissa (Etelä-Afrikka) 24. syyskuuta–5. lokakuuta 2016 pidettävässä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) sopimuspuolten konferenssin 17. kokouksessa (3),

—	ottaa huomioon 24. marraskuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU:n toimintasuunnitelmasta luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan torjumiseksi (4),

—	ottaa huomioon 20. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia – Luonto takaisin osaksi elämäämme” (COM(2020)0380),

—

ottaa huomioon 26. helmikuuta 2016 annetun komission tiedonannon EU:n toimintasuunnitelmasta luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan torjumiseksi (COM(2016)0087) ja 20. kesäkuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät EU:n toimintasuunnitelmasta luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan torjumiseksi,

—

ottaa huomioon luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä 9. joulukuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 (5) ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 4. toukokuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 865/2006 (6),

—	ottaa huomioon tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta 9. maaliskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 (”eläinterveyssäännöstö”) (7),

—	ottaa huomioon haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta 22. lokakuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1143/2014 (8) (haitallisista vieraslajeista annettu asetus),

—	ottaa huomioon lemmikkieläinten muista kuin kaupallisista siirroista ja asetuksen (EY) N:o 998/2003 kumoamisesta 12. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 576/2013 (9),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 227 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon vetoomusvaliokunnalle toimitetut vetoomukset nro 0697/2020, 0744/2020 ja 0786/2020, joissa tuodaan esiin huolia luonnonvaraisten ja eksoottisten eläinten kauppaan EU:ssa liittyvistä terveyttä ja hyvinvointia koskevista riskeistä ja kehotetaan hyväksymään EU:n laajuinen positiiviluettelo eläimistä, joiden pitäminen lemmikkieläimenä on sallittua;

toteaa, että biologinen monimuotoisuus on olennainen osa maailman perintöä; toteaa, että yhteinen terveys -periaatteessa otetaan huomioon se, että ihmisten terveys, eläimet ja ympäristö ovat yhteydessä toisiinsa; ottaa huomioon, että tämänhetkisten tietojen mukaan covid-19-pandemia on saattanut olla eläinperäinen (10), mikä osoittaa, että eksoottisten eläinten kauppaan on kiinnitettävä enemmän huomiota, sillä siihen liittyy merkittäviä koko väestöä koskevia terveysriskejä;

ottaa huomioon, että 70 prosenttia ihmisten taudinaiheuttajista on lähtöisin eläimistä ja että nämä taudit eli zoonoosit voivat tarttua kotieläimistä tai luonnonvaraisista eläimistä (11); ottaa huomioon, että luonnonvaraisten eläinten kauppa lisää ihmisten ja luonnonvaraisten eläinten välisiä kontakteja ja on keskeinen tekijä mahdollisten laajempien vaikutusten syntymisessä, ja toteaa, että siten se johtaa virustautien, myös uusien virustautien, leviämiseen ihmisiin;

ottaa huomioon, että arvioiden mukaan Euroopassa pidetään lemmikkieläimenä yli 100:aa miljoonaa eläintä, joiden joukossa on muun muassa pieniä nisäkkäitä, lintuja, matelijoita, kaloja ja sammakkoeläimiä (12); ottaa huomioon, että monet näistä lajiyksilöistä on pyydystetty luonnosta, mikä pienentää luonnonvaraisia populaatioita;

ottaa huomioon, että luonnonvaraisilla lajeilla on erityistarpeita ja ne kärsivät paljon, kun niitä pyydystetään, kuljetetaan ja pidetään vankeudessa; ottaa huomioon, että tuoreiden, myös YK:n ympäristöohjelman vahvistamien tietojen mukaan huomattava määrä luonnonvaraisista ja eksoottisista eläimistä kuolee vuoden kuluessa siitä, kun niitä aletaan pitää lemmikkieläimenä, ja valtaosa kuolee tukehtumiseen, tauteihin, nälkiintymiseen ja nestehukkaan kuljetuksen aikana;

F.	katsoo, että on kiireellisesti lisättävä yleistä tietoisuutta lemmikkieläiminä pidettävien luonnonvaraisten ja eksoottisten eläinten hyvinvoinnista ja esimerkiksi näiden eläinten terveyteen, käytökseen ja lääkintään liittyvien ongelmien huolestuttavasta määrästä;

ottaa huomioon, että Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) mukaan joka neljäs nisäkäslaji ja joka kahdeksas lintulaji on suuressa vaarassa kuolla sukupuuttoon ja sammakkolajeista joka kolmas on uhanalainen; ottaa huomioon, että on vahvaa näyttöä siitä, että eksoottisten lemmikkieläinten kauppa on yksi merkittävimmistä näiden lajien selviytymistä uhkaavista tekijöistä;

ottaa huomioon, että haitalliset vieraslajit ovat biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen viiden suurimman aiheuttajan joukossa sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti; ottaa huomioon, että komission arvion mukaan haitallisten vieraslajien EU:ssa aiheuttamien vahinkojen torjuminen ja hoitaminen maksaa 12 miljardia euroa vuodessa; ottaa huomioon, että EU:n oikeuden vastaisesti useat jäsenvaltiot eivät ole edelleenkään perustaneet täysin toimivaa seuranta- ja valvontajärjestelmää unionin kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien valvomiseksi, minkä vuoksi komissio on käynnistänyt rikkomusmenettelyt niitä vastaan;

ottaa huomioon, että useat lemmikkieläimenä pidettävät luonnonvaraiset ja eksoottiset eläimet muodostavat vakavan uhan ihmisten turvallisuudelle niiden luonnollisen käyttäytymisen vuoksi, sillä siihen voi kuulua aggressiivisia tai petoeläimelle ominaisia piirteitä, joita vankeuden aiheuttama stressi pahentaa;

ottaa huomioon, että kansalliset säännöt, joilla rajoitetaan eksoottisten eläinten pitämistä lemmikkieläimenä, vaihtelevat suuresti eri jäsenvaltioiden välillä ja ovat joissain tapauksissa ristiriidassa keskenään, minkä vuoksi jäsenvaltioiden on erittäin vaikea harjoittaa johdonmukaista politiikkaa tässä kysymyksessä unionin tasolla, ja että lisäksi eksoottisia lemmikkieläimiä koskevassa nykyisessä kansallisessa lainsäädännössä on aukkoja (13); ottaa huomioon, että säännöksissä saatetaan joko kieltää tiettyjen eläinlajien pitäminen (negatiiviluettelo tai musta lista) tai sallia vain joidenkin lajien pitäminen (positiiviluettelo tai valkoinen lista), ja toteaa, että negatiiviluettelo on yleisimmin käytetty tapa eksoottisten lemmikkieläinten pitämisen sääntelemiseksi;

toteaa, että vallitseva tilanne pahentaa nykyisiä esteitä, aiheuttaa hajanaisuutta unionin sisämarkkinoilla ja luo huomattavia eroja jäsenvaltioiden, joiden lainsäädännössä on positiiviluettelo, ja jäsenvaltioiden, joiden lainsäädännössä ei ole tällaista luetteloa, välille; ottaa lisäksi huomioon, että jopa eri jäsenvaltioiden positiiviluetteloiden välillä on eroja, jotka liittyvät esimerkiksi luetteloihin sisältyviin lajeihin, suojelun eri tasoihin tai eroihin tavassa, jolla riskiarviointi on tehty;

ottaa huomioon, että negatiiviluetteloon perustuva lähestymistapa on reaktiivinen ja vähiten ennalta varautuva, koska kaikkien negatiiviluettelon ulkopuolelle jäävien eläinten pitäminen on oletusarvoisesti sallittua, minkä vuoksi luettelon on oltava melko pitkä; toteaa, että kaupankäynnin kohteena olevat lajit muuttuvat jatkuvasti vallitsevien suuntausten perusteella, joten mitä tahansa negatiiviluetteloa on päivitettävä säännöllisesti;

M.	ottaa huomioon, että tutkijat ovat korostaneet huolestuneena, että haitallisista vieraslajeista annettuun asetukseen sisältyvä EU:n kiellettyjen haitallisten vieraslajien luettelo ei riitä vastaamaan haitallisten vieraslajien EU:n biologiselle monimuotoisuudelle muodostaman uhan tasoon;

N.	toteaa, että EU:n laajuisen lemmikkieläinten positiiviluettelon puuttuminen heikentää sekä ihmisten että eläinten hyvinvointia ja terveyttä ja uhkaa biologista monimuotoisuutta;

O.	toteaa, että positiiviluettelon vaikuttavuuden ja sekä lemmikkieläimen että omistajan hyvinvoinnin parantamiseen tarvittaisiin riittävästi tietoisuutta vastuullisesta lemmikkieläinten pitämisestä;

P.	ottaa huomioon, että 19 jäsenvaltiota on kannattanut maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa 24. toukokuuta 2022 esiteltyä Kyproksen, Liettuan, Luxemburgin ja Maltan kannanottoa uudesta EU:n lainsäädäntökehyksestä EU:n laajuiselle lemmikkieläinten positiiviluettelolle;

muistuttaa, että ennaltaehkäisy olisi asetettava etusijalle, koska se on kustannustehokkain, inhimillisin ja ympäristön kannalta suotuisin toimenpide; toteaa, että EU:n on tartuttava tilaisuuteen ja sisällytettävä covid-19-pandemiasta saadut kokemukset politiikkoihinsa; korostaa komission tärkeää roolia yhtenäinen terveys -lähestymistavan koordinoinnissa ja tukemisessa EU:ssa;

painottaa, että eksoottisten eläinten kauppa voi vaarantaa eläinten hyvinvoinnin lisäksi ihmisten terveyden mahdollisten zoonoosien vuoksi ja että EU:n on siksi hyväksyttävä johdonmukaista lainsäädäntöä, jolla ehkäistään tällaisia mahdollisesti kehittyviä tauteja, jotka voivat aiheuttaa kansanterveysongelmia;

muistuttaa, että on jo saatu osoituksia siitä, että eksoottisten luonnonvaraisten eläinten kauppa voi johtaa biologisen monimuotoisuuden köyhtymiseen sekä lajin alkuperäisessä elinympäristössä että unionin ekosysteemeissä; painottaa, että unionin kauppapolitiikalla on varmistettava, että lemmikkieläinkaupan käytännöt eivät vaaranna luonnonvaraisten ja eksoottisten eläinten hyvinvointia tai edistä biologisen monimuotoisuuden köyhtymistä ja että tällaisten eläinten pitäminen lemmikkieläimenä ei vaaranna eläimen tai sen omistajan hyvinvointia;

on huolissaan siitä, että jäsenvaltioiden nykyiset säännöt luonnonvaraisten ja eksoottisten eläinten kaupasta ja pitämisestä ovat pirstaleisia ja epäyhtenäisiä, ja panee merkille, etteivät ne usein kata koko eläinkuntaa vaan niissä keskitytään pääasiassa nisäkkäisiin ja jätetään huomiotta useat linnut, matelijat, sammakkoeläimet, hyönteiset ja koristekalat, joita tällä hetkellä esiintyy paljon lemmikkieläinkaupassa; toteaa huolestuneena, että vapautettuina nämä eläimet voivat vaarantaa kotoperäiset lajit ja ekosysteemit;

painottaa, että lainsäädännön epäjohdonmukaisuus vaikeuttaa paikkansapitävien tietojen keräämistä; korostaa, että EU:n tietokantoihin, jotka on suunniteltu seuraamaan eläinten kauppaa jäsenvaltioihin ja jäsenvaltioiden välillä, ei kirjata eläinten alkuperää ja että CITES-sopimus koskee ainoastaan sen liitteissä lueteltuja suhteellisen harvoja eläinlajeja;

korostaa, että useat Euroopan maat ovat jo ottaneet käyttöön positiiviluettelot, jotka perustuvat useisiin kriteereihin, kuten eläinten hyvinvointi, ympäristö, ihmisten terveys, hoitoa ja pitopaikkaa koskevat vaatimukset sekä ennalta varautumisen periaate; pitää myönteisenä myös sitä, että useat muut jäsenvaltiot laativat parhaillaan positiiviluetteloita tai tekevät tutkimusta positiiviluetteloista;

pitää valitettavana, että EU:n lainsäädännön nykyiset säännökset eivät ole riittäviä, jotta niillä voitaisiin torjua luonnonvaraisten ja eksoottisten eläinten kauppaan ja lemmikkieläimenä pitämiseen liittyviä eläinten hyvinvointia, kansanterveyttä ja turvallisuutta sekä haitallista leviämistä koskevia riskejä; painottaa, että EU:n eläinterveyssäännöstöä ei suunniteltu eksoottisten lemmikkieläinten kaupan sääntelemistä varten eikä missään eläinten hyvinvointia koskevassa EU:n säädöksessä säädetä EU:n sisämarkkinoilla lemmikkieläiminä myytävien tai pidettävien eläinten hyvinvoinnista;

korostaa, että positiiviluettelo on yleensä lyhyempi ja tarkka luettelo, joka on ennalta varautuva ja jossa kerrotaan selvästi, mitä lajeja maassa saa pitää; huomauttaa, että positiiviluettelo on myös paljon helpompi päivittää kuin negatiiviluettelo, koska kaikkien luettelon ulkopuolelle jäävien lajien pitäminen on lähtökohtaisesti kielletty, mikä osaltaan yksinkertaistaa unionin tason lainsäädäntöä ja vähentää hallinnollisia kuluja; painottaa, että positiiviluetteloon perustuvaa lähestymistapaa koskeva tutkimus todistaa, että se on tehokas tapa vähentää luonnonvaraisten ja eksoottisten eläinten kauppaa ja lisätä yleistä tietoisuutta (14);

ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan vastaanottamissa vetoomuksissa esitetyt hyödyt, jotka voitaisiin saavuttaa Euroopan laajuisella positiiviluettelolla luonnonvaraisten ja eksoottisten eläinten kaupan sääntelemiseksi ja niiden lemmikkieläimenä pitämisen rajoittamiseksi; panee merkille, että jotkin jäsenvaltiot ovat kehottaneet laatimaan asianmukaisten hyvinvointivaatimusten mukaisen EU:n laajuisen positiiviluettelon; kehottaa tässä yhteydessä komissiota tekemään vaikutustenarvioinnin tällaisen luettelon tuomasta lisäarvosta ja sen toteuttamiskelpoisuudesta käyttäen tieteeseen perustuvia kriteerejä sen määrittämiseksi, mitkä lajit soveltuvat lemmikkieläimiksi; kehottaa komissiota sisällyttämään arviointiin perusteellisen analyysin kansallisissa positiiviluetteloissa käytetyistä useista kriteereistä, jotta voidaan määrittää tehokkaimmat kriteerit, joita voitaisiin mahdollisesti käyttää jäsenvaltioiden parhaisiin käytäntöihin, saatuihin kokemuksiin ja opetuksiin perustuvassa EU:n laajuisessa positiiviluettelossa; kehottaa komissiota käynnistämään tutkimuksen tämän kysymyksen arvioimiseksi luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan torjumista koskevan EU:n toimintasuunnitelman tiukan ja oikea-aikaisen täytäntöönpanon yhteydessä;

10.

korostaa, että ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemisen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että kaikki jäsenvaltiot laativat ja panevat viipymättä täytäntöön tehokkaat toimintasuunnitelmat, joilla puututaan unionin kannalta merkityksellisiin kaikista haitallisimpiin vieraslajeihin, ja varmistavat asetuksen (EU) N:o 1143/2014 mukaisten täysin toimivien rakenteiden perustamisen, jotta ne voivat suorittaa asianmukaista valvontaa ja estää haitallisten vieraslajien tahattoman ja tahallisen tuonnin unioniin ja leviämisen unionissa;

11.

panee merkille, että lemmikkieläinten pitämistä ei säädellä EU:n vaan jäsenvaltioiden tasolla ja että jotkin jäsenvaltiot ovat laatineet eläinlajien positiiviluettelot; painottaa, että luonnonvaraisten eläinten kansainvälisen kaupan ja sitä sääntelevän lainsäädännön olisi perustuttava tieteelliseen näyttöön;

12.

katsoo, että luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan torjumista koskevan EU:n toimintasuunnitelman tarkistuksella olisi lisättävä tietoisuutta laittomasta kaupasta ja parannettava eläinten hyvinvointia ja niiden eksoottisten ja luonnonvaraisten eläinten hyvinvointia, joita voidaan pitää lemmikkieläimenä EU:ssa;

13.

painottaa, että positiiviluetteloon sisällytettävät eläimet eivät saa aiheuttaa erityistä vaaraa ihmisten terveydelle, niiden on oltava helposti käsiteltävissä ja niitä on pidettävä niiden olennaisten psykologisten, etologisten ja ekologisten tarpeiden mukaisissa olosuhteissa; korostaa, että luetteloon ei saisi sisällyttää eksoottisia ja luonnonvaraisia eläinlajeja, joiden kohdalla on selviä viitteitä siitä, että jos ne pakenevat tai jos ne päästetään luontoon, ne voisivat selviytyä ja muodostaa siten riskin kotoperäisille ekosysteemeille muuttumalla luonnonympäristössä haitalliseksi vieraslajiksi ja uhkaamalla kotoperäisten lajien olemassaoloa;

14.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 67, 8.2.2022, s. 25.

(2) EUVL C 294, 23.7.2021, s. 40.

(3) EUVL C 204, 13.6.2018, s. 136.

(4) EUVL C 224, 27.6.2018, s. 117.

(5) EYVL L 61, 3.3.1997, s. 1.

(6) EUVL L 166, 19.6.2006, s. 1.

(7) EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1.

(8) EUVL L 317, 4.11.2014, s. 35.

(9) EUVL L 178, 28.6.2013, s. 1.

(10) Katsaus ”Coronavirus and the trade in wildlife”, Euroopan parlamentti, parlamentin tutkimuspalvelujen pääosasto, 4. toukokuuta 2020.

(11) WOAH, ”The ’One Health’ Concept”, 14. tammikuuta 2013.

(12) Neuvosto, ”Position paper on a new EU legislative framework for an EU Positive List for the keeping of companion animals on behalf of Cyprus, Lithuania, Luxembourg and Malta”, 16. toukokuuta 2022.

(13) Tämä todettiin Eurogroup For Animalsin kesäkuussa 2020 julkaisemassa tutkimuksessa ”Analysis of national legislation related to the keeping and sale of exotic pets in Europe”.

(14) World Animal Protection, ”Think positive – An overview of national and international Positive Lists”, syyskuu 2020.

11.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 167/94

P9_TA(2022)0426

Egyptin ihmisoikeustilanne

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. marraskuuta 2022 Egyptin ihmisoikeustilanteesta (2022/2962(RSP))

(2023/C 167/15)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Egyptistä,

—	ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon ulkoasioista ja turvallisuuspolitiikasta vastaavan tiedottajan julkilausumat Egyptistä,

—	ottaa huomioon EU:n naapuruuspolitiikan ja 9. helmikuuta 2021 annetun yhteisen tiedonannon aiheesta ”Uudistettu kumppanuus eteläisten naapurimaiden kanssa – Uusi Välimeren alueen toimintaohjelma” (JOIN(2021)0002),

—	ottaa huomioon 29. syyskuuta 2022 pidetyn EU:n ja Egyptin 13. parlamenttien välisen kokouksen,

—	ottaa huomioon Kairossa 15. kesäkuuta 2022 allekirjoitetun EU:n, Egyptin ja Israelin välisen yhteisymmärryspöytäkirjan yhteistyöstä Euroopan unioniin suuntautuvan maakaasun kaupan, kuljetuksen ja viennin alalla,

—	ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun tiedottajan viimeisimmän julkilausuman Egyptistä,

—	ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston vuosia 2019–2020 koskevan yleisen määräaikaisarvioinnin Egyptistä,

—	ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun 8. marraskuuta 2022 antaman julkilausuman, jossa kehotetaan vapauttamaan välittömästi Alaa Abdel Fattah,

—	ottaa huomioon kuolemanrangaistusta, kidutusta, ilmaisunvapautta ja ihmisoikeuksien puolustajia, naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa ja hlbti-henkilöiden oikeuksia koskevat EU:n suuntaviivat,

—	ottaa huomioon vuonna 1989 tehdyn YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista,

—

ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen, lapsen oikeuksista tehdyn yleissopimuksen ja arabimaiden ihmisoikeusperuskirjan, jotka kaikki Egypti on ratifioinut,

—	ottaa huomioon Egyptin perustuslain ja etenkin sen 52 pykälän kidutuksen kieltämisestä sen kaikissa muodoissa, 73 pykälän kokoontumisvapaudesta ja 93 pykälän ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden sitovasta luonteesta,

—	ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan,

ottaa huomioon, että Egypti isännöi ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen osapuolten 27. konferenssia (COP27) Sharm El-Sheikhissä; ottaa huomioon, että tämä kansainvälinen tapahtuma toi esiin Egyptin sisäiset tukahduttamistoimet kansalaisyhteiskunnan rauhanomaisia ja lakien mukaisesti toimivia toisinajattelijoita vastaan;

ottaa huomioon, että Egypti käynnisti vuonna 2021 kansallisen ihmisoikeusstrategiansa ja kansallisen vuoropuhelunsa, joilla pyrittiin virallisesti parantamaan ihmisoikeuksia ja luomaan osallistavampi poliittinen ympäristö; ottaa huomioon, että huhtikuussa 2022 käynnistettiin Egyptin presidentillinen armahduskomitea, jonka tehtävänä on tutkia kansalaisjärjestöjen kanssa tapauksia, joissa vankien tilanne ei ole kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukainen; ottaa huomioon, että komitea on jättänyt huomiotta aiemmat ja jatkuvat vakavat ihmisoikeusloukkaukset ja että Egyptin kansallisen ihmisoikeusstrategian ja kansallisen vuoropuhelun käynnistämisestä on kulunut vuosi eikä merkittäviä muutoksia ole tapahtunut; ottaa huomioon, että Egyptin ja Euroopan unionin väliseen assosiaatiosopimukseen perustuva poliittisia asioita, ihmisoikeuksia ja demokratiaa sekä kansainvälisiä ja alueellisia kysymyksiä käsittelevä alakomitea toimii tärkeimpänä institutionaalisena kehyksenä osapuolten väliselle ihmisoikeuskysymyksistä käytävälle keskustelulle; ottaa huomioon, että tämän alakomitean seuraava kokous on määrä pitää 8. joulukuuta 2022 Kairossa;

ottaa huomioon, että Egypti ei muuttanut ennen COP27-kokouksen isännöintiä merkittäviä säädöksiä, jotka koskevat muun muassa oikeutta sananvapauteen, rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen ja yhdistymisvapauteen sekä tiedotusvälineiden vapauteen, vaikka toimintamahdollisuuksien tarjoaminen kansalaisyhteiskunnalle on EU:n ja Egyptin välisen kumppanuuden painopisteissä vahvistettu yhteinen sitoumus ja asia, josta säädetään Egyptin perustuslaissa; ottaa huomioon, että vuodesta 2017 voimassa ollutta poikkeustilaa ei ole kumottu; ottaa huomioon, että joukko-oikeudenkäyntejä pidetään edelleen ja joukkopidätyksiä tehdään edelleen ja että sotilastuomioistuimissa ja turvallisuustuomioistuimissa käsitellään kymmenien tuhansien siviilien tapauksia; ottaa huomioon, että kokoontumis- ja yhdistymisvapautta, ihmisoikeuksien puolustajien tilannetta ja ihmisoikeuksien suojelua terrorismia torjuttaessa käsittelevät YK:n erityisraportoijat ilmaisivat 8. heinäkuuta 2021 yhdessä huolensa kansalaisjärjestöjä koskevasta Egyptin vuoden 2019 laista, kyberrikollisuuden ja tietotekniikkarikosten vastaisesta vuoden 2018 laista, terroristiyhteisöjä koskevasta vuoden 2015 laista sekä julkisia kokouksia ja rauhanomaisia mielenosoituksia koskevasta vuoden 2013 laista; ottaa huomioon, että Egyptin oikeuksien ja vapauksien toimikunnan mukaan Egyptin hallitus pidätti 1. lokakuuta ja 14. marraskuuta 2022 välisenä aikana lähes 734 henkilöä 18 maakunnassa;

ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien puolustaja Alaa Abdel Fattah, joka on ollut mielivaltaisesti vangittuna suurimman osan viime vuosikymmenestä perusteettomien syytteiden perusteella ja joka oli aloittanut huhtikuussa 2022 nälkälakon, keskeytti sen marraskuussa 2022 sen jälkeen, kun häntä oli pakkosyötetty hänen käytyään lähellä kuolemaa vankisellissään; ottaa huomioon, että COP27-kokouksen alkamisen jälkeen hän oli myös lopettanut vedenjuonnin; ottaa huomioon, ettei Alaa ole vieläkään voinut tavata Yhdistyneen kuningaskunnan konsuliviranomaisia eikä hänen asianajajansa ole saanut käydä hänen luonaan; ottaa huomioon, että Alaan perheelle on aiemmin annettu ajoittain lupa käydä hänen luonaan kansainvälisen painostuksen seurauksena;

ottaa huomioon, että Egyptin hallitus esti riippumattomia ihmisoikeusryhmiä osallistumasta COP27-kokoukseen hallituksen valvoman salaisen rekisteröintiprosessin avulla, jolla suodatettiin pois Egyptin hallitusta arvostelevat ryhmät, rajoittamalla perusteettomasti rauhanomaista kokoontumisvapautta COP27-kokouksen ulkopuolella ja viivyttämällä perusteettomasti viisumien myöntämistä ulkomailta matkustaville; ottaa huomioon, että vain jotkin riippumattomat ihmisoikeusryhmät ja oikeuksien puolustaja Sanaa Seif pystyivät osallistumaan kansainvälisten järjestöjen avustuksella;

ottaa huomioon, että naisten oikeuksien puolustajia, hlbtiq+-henkilöitä ja koptien oikeuksien puolustajia häiritään, pelotellaan, pidätetään ja vangitaan edelleen; toteaa, että tällaisista tapauksista voidaan mainita Patrick George Zaki, joka on edelleen matkustuskiellossa arvosteltuaan hallituksen koptikristittyjä kohtaan noudattamaa politiikkaa ja odottaa edelleen oikeudenkäyntiä poikkeustilan nojalla perustetussa tuomioistuimessa, ja naisille suunnatun sosiaalisen median vaikuttajat Haneen Hossam ja Mawada Al Adham, jotka tuomittiin kolmen ja kahden vuoden vankeusrangaistuksiin tekaistujen säädyttömyyteen liittyvien syytösten perusteella vuonna 2020 heidän tanssittuaan vapautuneesti TikTok-videoilla;

ottaa huomioon, että EU:n ja Egyptin assosiaationeuvoston 20. kesäkuuta 2022 pidetyssä yhdeksännessä kokouksessa ja 19. kesäkuuta 2022 hyväksytyissä kumppanuuden painopisteissä vuosiksi 2021–2027 vahvistettiin jälleen molempien osapuolten sitoutuminen edistämään demokratiaa, perusvapauksia ja ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia;

ottaa huomioon, että Egypti on EU:n pitkäaikainen strateginen kumppani ja että niillä on yhteiset tavoitteet vakauden, rauhan ja vaurauden rakentamiseksi Välimeren ja Lähi-idän alueilla ja että Egyptillä on merkittävä rooli alueen vakauden kannalta; ottaa huomioon, että EU on Egyptin suurin talouskumppani ja sen merkittävin ulkomaisten investointien lähde; ottaa huomioon, että kesäkuussa 2022 EU ja Egypti hyväksyivät kumppanuuden painopisteet monilla aloilla, mukaan lukien turvallisuus, terrorismin torjunta ja oikeuslaitoksen uudistaminen; ottaa huomioon, että Egyptin tuki YK:n päätöslauselmaa, jossa tuomitaan Ukrainan alueiden liittämien Venäjään, ja tukee edelleen EU:n ja kansainvälisiä pyrkimyksiä lopettaa Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan; ottaa huomioon, että Egypti on allekirjoittanut Egyptin, EU:n ja Israelin välisen yhteisymmärryspöytäkirjan, joka koskee pyrkimyksiä vähentää kaasun tuontia Venäjältä sen Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen jälkeen; ottaa huomioon, että komissio on myöntänyt Egyptille 100 miljoonaa euroa elintarvikerahoitus- ja palautumistukivälineestä, jotta se voi lieventää Ukrainaan kohdistetun hyökkäyssodan aiheuttamaa ruokapulaa;

pitää erittäin valitettavana poliittisten perusoikeuksien ja -vapauksien jatkuvaa puutetta Egyptissä, myös Sharm El-Sheikhissä pidetyn COP27-kokouksen yhteydessä; pitää valitettavana, että COP27-kokous ei johtanut ihmisoikeustilanteen paranemiseen;

tuomitsee jyrkästi Egyptin viranomaisten Egyptin kansalaisyhteiskunnan edustajiin kohdistaman sensuurin, häirinnän ja pelottelun, joita on esiintynyt jopa YK:n kansainvälisissä tiloissa, sekä uuden pidätysten ja vangitsemisten aallon COP27-kokouksen yhteydessä; ilmaisee tukensa Saksan hallitukselle, joka teki 13. marraskuuta 2022 valituksen Egyptin viranomaisista COP27-kokouksen Saksan paviljongin osanottajien liiallisesta turvallisuusvalvonnasta; pitää valitettavana, että Egyptin riippumattomilta kansalaisjärjestöiltä evättiin kertaluonteinen rekisteröinti COP27-kokoukseen ja että vain harvat onnistuivat osallistumaan ja vain sen ansiosta, että kansainväliset järjestöt antoivat niille omat kulkulupansa; pitää valitettavana, että Egyptin viranomaiset olivat valinneet kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, jotka eivät arvostele viranomaisia; korostaa, että Siinain paikallisyhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen olisi pitänyt saada osallistua COP27-kokoukseen oikeutettuina sidosryhminä, koska se pidettiin Siinailla; pitää valitettavana Egyptin salaista prosessia, jossa käytettiin julkistamattomia valintaperusteita kriittisten ihmisoikeusjärjestöjen poissulkemiseksi; kehottaa Egyptin viranomaisia olemaan ryhtymättä kostotoimiin niitä egyptiläisiä ihmisoikeuksien puolustajia ja aktivisteja vastaan, jotka ilmaisivat julkisesti huolensa Egyptin ihmisoikeusloukkauksista COP27-kokouksen aikana;

tuomitsee jyrkästi kymmenien tuhansien mielipidevankien pitämisen edelleen mielivaltaisesti tutkintavankeudessa ja vangittuina Egyptissä ja toteaa, että monia heistä pidetään vangittuina epäinhimillisissä olosuhteissa ilman mahdollisuutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin tai perusoikeuksiin, mistä on todisteita Egyptin poliittisissa vankiloissa Wadi Natrounissa ja Badrissa; panee merkille, että vähäinen osa Egyptin poliittisista vangeista vapautettiin tai armahdettiin presidentillisessä armahduskomiteassa huhtikuussa 2022 ja että tutkintavankeudesta vapautettiin 800–1 000 mielivaltaisesti pidätettyä vankia; korostaa, että Egyptin kansalaisjärjestöjen ja Amnesty Internationalin mukaan ainakin 1 953 egyptiläistä on sen jälkeen pidätetty ja vangittu mielivaltaisesti;

kehottaa Egyptin viranomaisia vapauttamaan välittömästi Mohamed ”Oxygen” Ibrahimin, Mohamed Adelin, Alaa Abdel Fattahin ja Euroopan asianajajaliittojen neuvoston vuoden 2020 ihmisoikeuspalkinnon saaneet kolme asianajajaa Ibrahim Metwally Hegazyn, Mohamed El Baqerin ja Hoda Abdelmoniemin sekä monien muiden epäoikeudenmukaisesti pidätettyjen joukkoon kuuluvat Ezzat Ghoneimin, Ahmed Amashan, Abdel Moneim Aboul Fotouhin, Mohamed El Kassasin, Ziad Abu El Fadlin, Aisha El Shaterin, Mohamed Abo Hourairan, Manal Agraman, Marwa Arafan, Hala Fahmyn, Safaa El Korbagyn, Tawfik Ghanimin, Seif Thabitin, Safwan Thabitin, Sherif al Roubyn, Anas El-Beltagyn, Ahmed Douman, Mohamed Adel Fahmyn, Nermin Husseinin, Haneen Hossamin, Mawadda el-Adhamin, Ismail Iskandaranin, Seif Fateenin, Hisham Genenan, Omar Mohammed Alin, Aymen Moussan, Omar el Houtin, Ahmed Moussa Abd El Khaleqin, Yehia Helwan ja Ahmed Fayezin; korostaa, että nämä naiset ja miehet ovat egyptiläisiä ihmisoikeuksien puolustajia, toimittajia, rauhanomaisia aktivisteja, poliitikkoja, naisille suunnatun sosiaalisen median vaikuttajia tai liikemiehiä, jotka kieltäytyivät myymästä omaisuuttaan armeijalle; kehottaa Egyptin viranomaisia kumoamaan Patrick George Zakin ja Mahinour Al Masryn matkustuskiellot;

kehottaa Egyptin viranomaisia vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta Deutsche Wellen ja Toimittajat ilman rajoja -palkinnon saaneen brittiläis-egyptiläisen ihmisoikeuksien puolustajan ja rauhanomaisen aktivistin Alaa Abdel-Fattahin, joka on ollut mielivaltaisesti vangittuna suurimman osan viime vuosikymmenestä perusteettomien syytteiden perusteella vaadittuaan rauhanomaisesti ja oikeutetusti lisää oikeuksia ja vapauksia ja jonka tapaus ei suinkaan ole yksittäinen tapaus, ja sallimaan hänen matkustaa pikaisesti Yhdistyneeseen kuningaskuntaan; korostaa, että sekä Saksan liittokansleri Olaf Scholz että Ranskan presidentti Emmanuel Macron ovat vaatineet hänen vapauttamistaan;

toistaa tuomitsevansa jyrkästi Egyptin turvallisuuskoneiston harjoittaman laajamittaisen kidutuksen; muistuttaa, että Egyptissä 25. tammikuuta 2011 tehty vallankumous alkoi julkisena protestina poliisin rankaisemattomuutta vastaan muun muassa bloggaaja Khaled Saidin kidutuksen ja surmaamisen jälkeen; kehottaa Egyptiä tekemään kaikilta osin yhteistyötä Italian viranomaisten kanssa tutkinnassa, joka koskee italialaisen tohtoriopiskelijan Giulio Regenin murhaa; toteaa, että turvallisuusviranomaiset kiduttivat hänet kuoliaaksi vuonna 2016; kehottaa erityisesti ilmoittamaan kenraali Tariq Sabirille, eversti Athar Kamel Mohamed Ibrahimille, eversti Uhsam Helmille ja majuri Magdi Ibrahim Abdelal Sharifille heitä vastaan Italiassa aloitetusta oikeudenkäynnistä; tuomitsee mitä jyrkimmin taloustieteilijä Ayman Hadhoudin kiduttamisen kuoliaaksi 5. maaliskuuta 2022 sen jälkeen, kun hän oli joutunut tahdonvastaisen katoamisen uhriksi ja turvallisuusviranomaisten pidättämäksi arvosteltuaan talouspolitiikkaa; pitää erittäin valitettavana, että Egyptin syyttäjälaitos ei teettänyt riippumatonta ruumiinavausta eikä ole suorittanut uskottavaa tutkintaa;

kehottaa Egyptiä vapauttamaan kaikki 21 toimittajaa, jotka ovat tällä hetkellä vankilassa tekemänsä työn vuoksi, kuten Toimittajat ilman rajoja -järjestö ja journalistien suojelukomitea ovat osoittaneet; korostaa kaikkien egyptiläisten oikeutta saada tietoja ilman hallituksen sensuuria; panee merkille COP27-kokouksen alussa painostuksen alaisena tehdyn päätöksen sallia pääsy eräille ihmisoikeusjärjestöjen ja riippumattomien sanomalehtien, kuten Medium, Mada Masr tai Human Rights Watch, verkkosivustoille; korostaa kuitenkin, että tällaisten verkkosivustojen olisi aina oltava egyptiläisten saatavilla myös COP27-kokouksen jälkeen;

kehottaa siksi Egyptin viranomaisia vapauttamaan kaikki marraskuussa 2022 pidätetyt toimittajat, jotka ovat Khaled Abdelwahab Radwan, Ahmed Fayez, Alaa Abdel Fattah, Ismail Alexandrani, Mohamed Ibrahim (alias Mohamed Oxygen), Ahmed Allaam, Hamdi al-Zaeem, Tawfik Ghanem, Rabie al-Sheikh, Adallah Shusha, Khaled Sahloob, Bahaa al-Din Ibrahim Nemat Allah, Hisham Abdel Aziz, Mohamed Said Fahmy, Badr Mohamed Badr, Raouf Ebeid, Mostafa Saad, Mohamed Mostafa Moussa, Mahmoud Saad ja Amr Shnin;

kehottaa Egyptin viranomaisia lopettamaan syrjinnän ja takaamaan kaikille egyptiläisille todellisen yhdenvertaisuuden lain edessä ja käytännössä perustuslain mukaisesti heidän uskostaan tai vakaumuksestaan riippumatta; kiinnittää huomiota vähemmistöjen, kuten koptivähemmistön ja bahá’í-uskon harjoittajien, pitkäaikaiseen syrjintään; kehottaa Egyptiä tarkistamaan jumalanpilkkalakejaan varmistaakseen vakaumuksen vapauden ja uskonnollisten vähemmistöjen oikeuksien suojelun;

10.

kehottaa Egyptiä noudattamaan yhdistymisvapautta koskevia kansainvälisiä perusnormeja ja kumoamaan tukahduttavan kansalaisjärjestöjä koskevan lain 149/2019, jolla kaikki toiminta alistetaan hallituksen valvontaan; yhtyy YK:n ihmisoikeusasiantuntijoiden ilmaisemaan huoleen Egyptin oikeudellisista välineistä, joilla rajoitetaan yhdistymisvapautta, sananvapautta, lehdistönvapautta ja rauhanomaista kokoontumisvapautta käyttäen verukkeena terrorismin torjuntaa; kehottaa Egyptiä myös muuttamaan tai kumoamaan kyberrikollisuuden ja tietotekniikkarikosten vastaisen vuoden 2018 lain, terroristiyhteisöjä koskevan vuoden 2015 lain sekä julkisia kokouksia ja rauhanomaisia mielenosoituksia koskevan vuoden 2013 lain; kehottaa jälleen kerran Egyptin viranomaisia lopettamaan asian 173/2011, joka tunnetaan ”ulkomaista rahoitusta koskevana tapauksena”, käsittelyn ja kumoamaan kaikki ihmisoikeusjärjestöjen 31 työntekijän matkustuskiellot ja varojen jäädyttämiset;

11.

kehottaa Egyptin parlamenttia nopeuttamaan kattavan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, erityisesti kunniamurhia, koskevan lain hyväksymistä; kehottaa Egyptin viranomaisia vahvistamaan jälleen, että ne vastustavat naisten sukuelinten silpomista, ja asettamaan tosiasiallisesti syytteeseen niitä, jotka jatkavat edelleen tätä käytäntöä; suosittaa, että Egyptin viranomaiset lujittavat yhteistyötään EU:n kanssa etsittäessä uusia keinoja suojella naisia seksuaaliselta hyväksikäytöltä ja sukupuolistuneelta väkivallalta; tuomitsee mitä jyrkimmin sukupuoleen perustuvat murhat;

12.

kehottaa Egyptin viranomaisia lopettamaan vangitsemisen ja syytteeseenpanon aikuisten välisistä suostumukseen perustuvista sukupuolisuhteista, myös samaa sukupuolta olevien välisistä suhteista tai sukupuolen ilmaisuun perustuvista suhteista, ja vapauttamaan välittömästi yhä mielivaltaisesti pidätettyinä olevat hlbtiq+-henkilöt, joita usein pidetään vangittuina epäinhimillisissä oloissa;

13.

pitää myönteisinä viimeaikaisia muutoksia, joita Egypti on tehnyt lapsityövoimaa ja lapsiavioliittoja koskevaan lainsäädäntöön; kehottaa kuitenkin Egyptin viranomaisia tehostamaan edelleen lapsiavioliittoja koskevan lain täytäntöönpanoa ja lujittamaan koulujärjestelmiä sekä julkisia lastensuojelupalveluja, joilla ehkäistään lasten hyväksikäyttöä ja reagoidaan siihen, jotta lapsia voidaan suojella paremmin hyväksikäytöltä;

14.

kehottaa Egyptiä poistamaan kuolemanrangaistuksen ja keskeyttämään välittömästi kuolemanrangaistusten täytäntöönpanon; pitää valitettavana, että Egyptistä on viime vuosikymmenen aikana tullut yksi maailman pahimmista kuolemanrangaistuksen käyttöön syyllistyneistä maista ja että niitä on langetettu myös nuorisorikollisille;

15.

kehottaa jälleen kaikkia EU:n jäsenvaltioita ja EU:n edustustoa osallistumaan egyptiläisten ja ulkomaisten ihmisoikeuksien puolustajien, toimittajien ja ammattiyhdistysaktivistien oikeudenkäynteihin ja vierailemaan pidätettyinä olevien luona;

16.

kehottaa EU:n jäsenvaltioita tukemaan YK:n ihmisoikeusneuvostossa Egyptissä tapahtuvia vakavia ihmisoikeusloukkauksia koskevaa seuranta- ja raportointimekanismia; muistuttaa, että EU:n pitäisi ottaa ihmisoikeuskysymykset huomioon kaikissa korkean tason keskusteluissa Egyptin viranomaisten kanssa, myös EU:n ja Egyptin assosiaationeuvostossa; kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa korostamaan demokraattisen kehityksen ja kasvun välisiä yhteyksiä; kehottaa YK:ta laatimaan isäntämaille kriteerit, jotka koskevat kansalaisyhteiskunnan pääsyä tuleviin COP-kokouksiin ja vastaaviin YK:n konferensseihin ja sananvapautta niissä;

17.

kehottaa jälleen tarkastelemaan perinpohjaisesti ja kattavasti EU:n suhteita Egyptiin, kun otetaan huomioon, että Egyptin ihmisoikeustilanne on parantunut hyvin vähän ja että se on tukahduttanut toisinajattelijoita huolimatta eurooppalaisten kumppaneiden jatkuvasta tuesta; kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa esittämään tiukkasanaisen julkisen kannanoton, jonka mukaan Egyptin on vapautettava poliittiset vangit, parannettava konkreettisesti ihmisoikeuksia, lopetettava kidutus ja tutkittava kidutustapaukset sekä luovuttava tutkintavankeuden ja matkustuskieltojen laajamittaisesta väärinkäytöstä todellisen tai oletetun toisinajattelun tukahduttamiseksi välttämättöminä edellytyksinä EU:n ja Egyptin välisten suhteiden ja yhteistyön paranemiselle; kehottaa jälleen EU:n jäsenvaltioita harkitsemaan kohdennettujen pakotteiden hyväksymistä niitä henkilöitä vastaan, jotka ovat eniten vastuussa raaoista tukahduttamistoimista maassa; kehottaa lisäämään avoimuutta kaikenlaisessa EU:n, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin ja Euroopan investointipankin Egyptille tarjoamassa taloudellisessa tuessa tai koulutuksessa;

18.

kehottaa kaikkia EU:n jäsenvaltioita noudattamaan täysimääräisesti 21. elokuuta 2013 annettuja EU:n neuvoston päätelmiä, joissa ilmoitettiin vientilupien keskeyttämisestä kaikkien kansallisissa sortotoimissa käytettävien tarvikkeiden osalta, mukaan lukien valvontateknologia, jota käytetään toisinajattelijoiden jäljittämiseen;

19.

11.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 167/99

P9_TA(2022)0427

Ihmisoikeustilanne Qatarissa järjestettävien jalkapallon MM-kisojen yhteydessä

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. marraskuuta 2022 ihmisoikeustilanteesta Qatarissa järjestettävien jalkapallon MM-kisojen yhteydessä (2022/2948(RSP))

(2023/C 167/16)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2022 annetut neuvoston päätelmät strategisesta kumppanuudesta Persianlahden alueen kanssa,

—	ottaa huomioon 18. toukokuuta 2022 annetun unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja komission yhteisen tiedonannon ”Strateginen kumppanuus Persianlahden alueen kanssa” (JOIN(2022)0013),

—	ottaa huomioon EU:n ja Qatarin neljännen ihmisoikeusvuoropuhelun, joka järjestettiin Brysselissä 12. syyskuuta 2022,

—	ottaa huomioon 7. maaliskuuta 2018 tehdyn EU:n ja Qatarin yhteistyösopimuksen,

—	ottaa huomioon 18. joulukuuta 1990 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksien suojelusta,

—	ottaa huomioon Kansainvälisen jalkapalloliiton (FIFA) 2. joulukuuta 2010 antaman ilmoituksen Qatarin valinnasta jalkapallon vuoden 2022 maailmanmestaruuskisojen isäntämaaksi,

—	ottaa huomioon Qatarin hallituksen vuonna 2020 antamat lait nro 17, 18 ja 19 siirtotyöläisten vapaasta liikkuvuudesta ja vähimmäispalkasta,

—	ottaa huomioon 24. lokakuuta 2022 julkaistun Human Rights Watchin raportin ”Qatar: Security Forces Arrest, Abuse LGBT People”,

—	ottaa huomioon Qatarin rikoslain 285 pykälän ja yhteisön suojelusta annetun lain nro 17/2002,

—	ottaa huomioon vuonna 1984 tehdyn kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen YK:n yleissopimuksen,

—	ottaa huomioon kuolemanrangaistusta koskevat EU:n suuntaviivat,

—	ottaa huomioon 31. lokakuuta 2022 annetun kertomuksen Qatarin hallituksen ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) teknisen yhteistyöohjelman edistymisestä,

—	ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jonka Qatar ratifioi 21. toukokuuta 2018,

—	ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

—	ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Qatarista ja etenkin 21. marraskuuta 2013 antamansa päätöslauselman Qatarin siirtotyöläisten tilanteesta (1),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan,

ottaa huomioon, että Qatar on alueen ensimmäinen maa, joka isännöi FIFAn jalkapallon MM-kisoja; ottaa huomioon, että FIFA myönsi vuonna 2010 Qatarille jalkapallon MM-kisat toteuttamatta ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevaa huolellisuusvelvoiteprosessia ja asettamatta minkäänlaisia siirtotyöläisten suojelua koskevia ehtoja; ottaa huomioon, että Qatar voitti jalkapallon maailmanmestaruuskisojen tarjouskilpailumenettelyn ja että samaan aikaan esitettiin uskottavia lahjonta- ja korruptiosyytöksiä, jotka johtivat oikeudellisiin tutkimuksiin;

ottaa huomioon, että Qatarissa on arviolta yli kaksi miljoonaa ulkomaalaista, jotka muodostavat noin 94 prosenttia työvoimasta; ottaa huomioon, että maahanmuuttajat työskentelevät lähinnä rakennus- ja palvelualalla sekä kotitaloustyöntekijöinä; ottaa huomioon, että on raportoitu, että työntekijöiden oikeuksia on loukattu näillä aloilla; toteaa, että tämän luvun perusteella Qatarissa on eniten siirtotyöläisiä koko maailmassa verrattuna maan omaan väestöön;

ottaa huomioon, että monet työntekijät joutuivat ottamaan velkaa voidakseen työskennellä Qatarissa, sillä rekrytointiyritykset veloittivat heiltä laittomasti maksuja, ja että heistä monien palkkoja jätettiin maksamatta ja monet joutuivat työskentelemään näännyttävissä oloissa äärimmäisessä kuumuudessa ja olivat siten sairastumis-, vammautumis- ja kuolemanvaarassa;

D.	ottaa huomioon, että tietojen mukaan tuhansia siirtotyöläisiä kuolija lisäksi monia loukkaantui Qatarin MM-kisoihin liittyvissä rakennustöissä;

E.	ottaa huomioon, että ILO:n mukaan eräät eurooppalaiset yritykset ovat kieltäytyneet osallistumasta yhteiskomiteoihin, joiden tavoitteena on saattaa yhteen johto ja työntekijöiden edustajat keskustelemaan työpaikoilla esiintyvistä konflikteista sekä ehkäisemään ja ratkaisemaan niitä;

ottaa huomioon, että ennen Qatarissa toteutettuja uudistuksia Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö (ITUC) teki vuonna 2014 Qatarista valituksen ILOlle, koska se ei ollut noudattanut vuonna 1930 tehtyä pakkotyötä koskevaa yleissopimusta eikä vuonna 1947 tehtyä työsuojelutarkastusta koskevaa yleissopimusta; ottaa huomioon, että ITUC:n mukaan Qatarin lait ovat muuttuneet ja maa edistyy muutosten toteuttamisessa;

ottaa huomioon, että Qatar on Persianlahden yhteistyöneuvoston ensimmäinen maa, joka on avannut ILOn hanketoimiston; ottaa huomioon, että Qatar on allekirjoittanut useita kumppanuuksia ILOn, YK:n järjestöjen ja EU:n jäsenvaltioiden kanssa, kuten yhteisymmärryspöytäkirjan Ruotsin kanssa tammikuussa 2020 ja Ranskan kanssa maaliskuussa 2022 työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi; ottaa huomioon, että ILO on pannut merkille, että FIFAn vuoden 2022 MM-kisoja edeltäneiden viiden vuoden aikana on edistytty konkreettisesti erityisesti työvoiman muuttoliikkeen hallinnan, työlainsäädännön täytäntöönpanon valvonnan ja oikeussuojan saatavuuden alalla sekä työntekijöiden äänen ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisessa; ottaa huomioon, että ILOn mukaan siirtotyöläisten on edelleen laitonta liittyä ammattiyhdistyksiin ja perustaa niitä;

ottaa huomioon, että työntekijöiden piti Qatarissa aiemmin saada työnantajiltaan lupa vaihtaa työpaikkaa tai lähteä maasta; ottaa huomioon, että nämä vaatimukset kuuluivat kafala-sponsorointijärjestelmän ongelmallisimpiin piirteisiin, koska ne tekivät työntekijöistä liian riippuvaisia työnantajistaan ja loivat siten mahdollisuuksia hyväksikäyttöön ja pakkotyöhön; ottaa huomioon, että näiden muutosten seurauksena työministeriö hyväksyi noin 420 000 siirtotyöläisten esittämää työpaikan vaihtamista koskevaa hakemusta, jotka tehtiin uudistusten toteuttamista seuranneiden kahden vuoden aikana; ottaa huomioon, että monet työntekijät kohtaavat kuitenkin työpaikkansa jättäessään ja uuteen työpaikkaan siirtyessään edelleen esteitä, kuten kostotoimia työnantajiensa taholta;

ottaa huomioon, että Qatarista tuli maaliskuussa 2021 Persianlahden alueen ensimmäinen maa, joka on ottanut käyttöön syrjimättömän vähimmäispalkan, jota sovelletaan kaikkiin työntekijöihin heidän kansalaisuudestaan riippumatta kaikilla aloilla, myös kotitaloustyössä; ottaa huomioon, että ILOn mukaan yhteensä 13 prosentilla työvoimasta – 280 000 henkilöllä – palkat ovat nousseet uudelle minimitasolle sen jälkeen, kun uusi lainsäädäntö otettiin käyttöön;

J.	ottaa huomioon, että uusi lainsäädäntö tarjoaa Qatarin työntekijöille paremman suojan lämpökuormitukselta;

K.	ottaa huomioon, että Qatar on toteuttanut toimia parantaakseen työntekijöiden oikeussuojan saatavuutta perustamalla uuden verkkoalustan, jonka kautta työntekijät voivat tehdä valituksia, ja perustamalla uusia työtuomioistuimia riitojen ratkaisemiseksi;

L.	ottaa huomioon, että tietojen mukaan Qatarissa ja muissa Persianlahden yhteistyöneuvoston maissa on kuitenkin edelleen joitakin ulkomaisiin työntekijöihin liittyviä syrjiviä käytäntöjä, kuten mielivaltaiset palkanalennukset ja palkkojen maksamatta jättäminen sekä matkustusasiakirjojen pidättäminen;

ottaa huomioon, että Qatarin rikoslain 285 pykälän nojalla avioliiton ulkopuolisista sukupuolisuhteista, myös samaa sukupuolta olevien suhteista, voidaan määrätä jopa seitsemän vuoden vankeusrangaistus; ottaa huomioon, että hlbtiq+-henkilöiden mielivaltaiset pidätykset tiettävästi perustuvat yhteisön suojelusta vuonna 2002 annettuun lakiin nro 17, joka Human Rights Watchin mukaan mahdollistaa jopa kuuden kuukauden pituisen tutkintavankeuden ilman syytettä tai oikeudenkäyntiä, jos on olemassa perusteltuja syitä uskoa, että vastaaja on saattanut syyllistyä rikokseen, mukaan lukien ”julkisen moraalin loukkaaminen”, mikä johtaa usein väkivaltaan hlbtiq-henkilöitä kohtaan; ottaa huomioon, että Qatarin FIFAn maailmanmestaruuskisojen lähettiläs esitti julkisesti homofobisen lausunnon; ottaa huomioon, että seitsemän jalkapalloliittoa, myös eurooppalaisia liittoja, on päättänyt, että niiden pelaajat voivat käyttää OneLove-sateenkaarinauhaa; ottaa huomioon, että FIFA päätti kuitenkin, että pelaajille voidaan antaa keltainen kortti tai heidät voidaan poistaa pelistä käsivarsinauhan käyttämisestä, koska sen katsotaan olevan poliittinen kannanotto;

N.	ottaa huomioon, että FIFA allekirjoitti vuonna 2016 yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet, joiden mukaan FIFAn on pidättäydyttävä puuttumasta ihmisoikeuksiin ja korjattava toimintansa kielteisiä vaikutuksia ihmisoikeuksien alalla;

ottaa huomioon, että EU:lla on paljon saavutettavanaan vahvemmasta ja strategisemmasta kumppanuudesta Persianlahden yhteistyöneuvoston ja sen jäsenvaltioiden, myös Qatarin, kanssa tänä aikana, jona sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestykseen kohdistuu epävarmuutta ja merkittäviä haasteita sekä Euroopassa että Persianlahden alueella ja jona maailma joutuu kohtaamaan Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen ja covid-19-pandemian seuraukset ja ottamaan huomioon vihreän ja digitaalisen siirtymän kiireellisen välttämättömyyden; ottaa huomioon, että Qatarin ja Saudi-Arabian, Yhdistyneiden arabiemiirikuntien, Bahrainin ja Egyptin väliset diplomaattisuhteet palautettiin vuonna 2021;

ottaa huomioon, että vuonna 2018 allekirjoitettu EU:n ja Qatarin yhteistyöjärjestely tarjoaa puitteet poliittisille ja alakohtaisille neuvotteluille yhteistä etua koskevilla aloilla; ottaa huomioon, että Qatar on EU:n tärkeä kumppani ja että niiden suhteet ulottuvat monille tärkeille aloille; ottaa huomioon, että Qatarilla on keskeinen rooli Euroopan energiaturvallisuusstrategian täytäntöönpanossa; ottaa huomioon, että EU:n ja Qatarin välinen yhteistyö on lisääntynyt merkittävästi, minkä vuoksi Dohassa avattiin EU:n edustusto vuonna 2022; ottaa huomioon, että Qatar tuki helmikuussa 2022 annettua YK:n yleiskokouksen päätöslauselmaa, jossa Venäjää kehotettiin vetäytymään Ukrainasta, ja äänesti sellaisten päätöslauselmien puolesta, joissa tuomitaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan;

Q.	ottaa huomioon, että neljäs EU–Qatar-ihmisoikeusvuoropuhelu järjestettiin 12. syyskuuta 2022; ottaa huomioon, että ihmisoikeusvuoropuhelu on ratkaiseva hetki sitoutua ihmisoikeuksien edistämiseen;

pitää valitettavana tuhansien siirtotyöläisten kuolemaa ja työntekijöiden haavoittumista MM-kisojen valmistelun aikana; ilmaisee surunvalittelunsa näiden työntekijöiden perheille ja vaatii vastuuvelvollisuutta;

kehottaa Qataria panemaan täysimääräisesti täytäntöön työntekijöiden oikeuksia suojelevan uuden lainsäädäntönsä ja purkamaan kafala-sponsorointijärjestelmän jäljellä olevat osat, kuten työntekijöiden pakenemisesta rankaisemisen;

korostaa, että EU on sitoutunut tukemaan ihmisoikeuksia suhteissaan Qatariin, mukaan lukien jalkapallon MM-kisojen yhteydessä esiin tuodut kysymykset; on huolissaan tiedoista, joiden mukaan sadat tuhannet siirtotyöläiset joutuvat edelleen kärsimään syrjivistä laeista ja käytännöistä Qatarissa; pitää valitettavana avoimuuden ja vastuullisen riskinarvioinnin selkeää puutetta, joka luonnehtii FIFAn maailmanmestaruuskilpailujen myöntämistä Qatarille vuonna 2010; muistuttaa pitkäaikaisesta näkemyksestään, jonka mukaan korruptio FIFAssa on räikeää, systeemistä ja syvään juurtunutta, ja katsoo edelleen, että järjestö on vahingoittanut vakavasti maailmanlaajuisen jalkapalloilun julkisuuskuvaa ja eheyttä, vaikka sitä on yritetty uudistaa esimerkiksi ottamalla käyttöön ihmisoikeusvaatimuksia;

kehottaa viranomaisia ja urheiluliittoja ja -järjestöjä kunnioittamaan yleismaailmallisia arvoja eli ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta valitessaan suurten urheilutapahtumien järjestäjiä ja sponsoreita; pyytää laatimaan tätä varten selkeät kriteerit ja peruskirjan, jossa on vahvat arvot; kehottaa kiinnittämään ennen tällaisten suurten urheilutapahtumien järjestämistä erityistä huomiota työntekijöiden oikeuksien suojeluun, tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen sekä laatimaan riippumattomia ja uskottavia ympäristövaikutusten arviointeja;

kehottaa EU:n jäsenvaltioita ja erityisesti niitä, joilla on suuria kansallisia jalkapalloliigoja, kuten Saksa, Ranska, Italia ja Espanja, painostamaan UEFAa ja FIFAa, jotta jälkimmäinen toteuttaisi perustavanlaatuisia uudistuksia, mukaan lukien demokraattisten ja avoimien menettelyjen käyttöönotto jalkapallon MM-kisojen myöntämisessä ja ihmisoikeus- ja kestävyyskriteerien tiukka täytäntöönpano isäntämaissa; kehottaa pikaisesti tekemään perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien loukkauksista, erityisesti ilmeisestä järjestelmällisestä sukupuolistuneesta väkivallasta, sitovan poissulkemisperusteen kansainvälisten urheilutapahtumien myöntämiselle, jotta voidaan suojella urheilijoita ja kannattajia ja lopettaa urheilupesu; kehottaa tutkimaan edelleen MM-kisojen myöntämiseen liittyvää korruptiota ja nostamaan sitä koskevia syytteitä; kehottaa EU:n jäsenvaltioita sallimaan pääsyn arkistotietoihin vuoden 2022 MM-kisojen myöntämisestä;

panee merkille siirtotyöläisten merkittävän panoksen Qatarin talouteen ja jalkapallon MM-kisoihin 2022; kehottaa Qatarin viranomaisia tutkimaan perusteellisesti siirtotyöläisten kuolemantapaukset ja todistamaan ne sekä maksamaan korvauksia perheille työolosuhteiden vuoksi tapahtuneiden kuolemantapausten johdosta; tukee Qatarin pyrkimyksiä parantaa heidän työolojaan ja -oikeuksiaan, joita kansainvälinen yhteisö on nostanut esiin; kehottaa panemaan hyväksytyt uudistukset täysimääräisesti täytäntöön; pitää myönteisenä Qatarin yhteistyötä ILOn kanssa; kehottaa Qataria jatkamaan uudistuksia koskevaa yhteistyötä ILOn kanssa; korostaa, että yritysten, myös eurooppalaisten yritysten, yhteiskuntavastuu edellyttää työntekijöiden oikeuksien kunnioittamista ja samojen huolellisuusvelvoitetta koskevien normien noudattamista kuin vaaditaan EU:ssa;

toteaa kuitenkin, että ILO ja ITUC katsovat Qatarissa toteutettujen uudistusten toimivan esimerkkinä Persianlahden alueelle;

korostaa, että ihmisoikeusloukkausten uhreilla on laillisia keinoja hakea oikeutta ja saattaa EU:hun sijoittautuneet yritykset vastuuseen joidenkin jäsenvaltioiden huolellisuusvelvoitetta koskevan lainsäädännön mukaisesti; panee merkille käynnissä olevan EU:n tason työn, joka koskee yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta annettavaa direktiiviä, jolla laajennetaan edelleen tällaisia laillisia mahdollisuuksia; katsoo, että yritykset, joita asia koskee, eivät ole täysin noudattaneet direktiivistä 2014/95/EU (2) johtuvia velvoitteitaan ja velvoitteita, jotka johtuvat kansainvälisesti hyväksytyistä ihmisoikeussopimuksista;

tuomitsee jyrkästi eurooppalaisten yritysten osallistumisen kaikkiin siirtotyöläisten oikeuksien loukkauksiin, joita ne ovat aiheuttaneet, edistäneet tai joista ne ovat hyötyneet erityisesti rakennus- ja rahoitusalalla jalkapallon vuoden 2022 maailmanmestaruuskisojen valmistelun aikana;

10.

panee tyytyväisenä merkille, että ILOn mukaan Qatarin hallitus on maksanut 320 miljoonan Yhdysvaltain dollarin edestä korvauksia palkkaväärinkäytösten uhreille työntekijöiden tuki- ja vakuutusrahaston kautta; pitää kuitenkin valitettavana, että rahasto aloitti toimintansa vasta vuonna 2018, minkä vuoksi miljoonat työntekijät ja heidän perheensä ovat jääneet sen soveltamisalan ulkopuolelle; kehottaa Qataria toteuttamaan perusteellisen tarkistuksen tiedonkeruu- ja tutkintanormeistaan työstä aiheutuvien tapaturmien ja kuolemantapausten yhteydessä; kehottaa laajentamaan rahaston soveltamisalan kattamaan kaikki uhrit aina siitä alkaen, kun jalkapallon vuoden FIFAn vuoden 2022 MM-kisoihin liittyvät työt aloitettiin, mukaan luettuina kaikki MM-kisojen valmisteluun liittyvät kuolemantapaukset ja muut työntekijöiden ihmisoikeusloukkaukset, kuten palkkojen maksamatta jättäminen, tapaturmat ja kaikki tutkimatta ja vaille korvausta jääneet kuolemantapaukset; kehottaa FIFAa osallistumaan työntekijöiden perheille tarkoitettuun kattavaan korvausohjelmaan, josta maksetaan korvausta työntekijöiden kärsimistä työoloista;

11.

pitää myönteisinä uudistuksia, joita Qatarin viranomaiset ovat ILOa kuullen toteuttaneet työvoiman muuttoliikkeen hallinnan käsittelemiseksi, työlainsäädännön täytäntöönpanemiseksi ja oikeussuojan saatavuuden mahdollistamiseksi sekä työntekijöiden äänen ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamiseksi; toteaa, että nämä muutokset ovat jo parantaneet satojentuhansien työntekijöiden työ- ja elinoloja; pitää kuitenkin valitettavana, että monet työntekijät eivät edelleenkään hyödy näistä uudistuksista, sillä he kohtaavat esteitä niiden hyödyntämisessä ja ovat alttiita työnantajien kostotoimille; on huolestunut dokumentoiduista ja toistuvista väitteistä, joiden mukaan maahanmuuttajataustaisiin kotitaloustyöntekijöihin kohdistuu väkivaltaa ja hyväksikäyttöä;

12.

kehottaa Qataria kumoamaan kaikki lait, jotka antavat yrityksille mahdollisuuden määrätä rekrytointipalkkioita ulkomaisista työntekijöistä;

13.

pitää myönteisenä Qatarin uutta lainsäädäntöä, jolla torjutaan kuumuutta rakennustyömailla; kehottaa kaikkia Persianlahden yhteistyöneuvoston maita hyväksymään vastaavanlaista lainsäädäntöä ja panemaan sen täysimääräisesti täytäntöön;

14.

toistaa Qatarille esittämänsä kehotuksen ratifioida YK:n kansainvälinen yleissopimus siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista;

15.

kehottaa Qataria varmistamaan yhteistyössä ILOn kanssa, että kaikki työntekijät ja työnantajat voivat hyötyä työvoiman liikkuvuutta koskevista kafala-uudistuksista, tehostamaan oikeussuojan saatavuutta ja maksamattomien palkkojen perintää sekä panemaan täysimääräisesti täytäntöön kotitaloustyöntekijöiden oikeuksia koskevan lainsäädännön; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että yli 420 000 työntekijää on vaihtanut työpaikkaa Qatarissa ja yli 300 000 on hyötynyt vähimmäispalkan käyttöönotosta;

16.

huomauttaa, että kaikkien työntekijöiden, myös muuttajien, yhdistymis- ja järjestäytymisoikeus olisi tunnustettava; kehottaa Qatarin hallitusta varmistamaan, että työntekijöillä on vapaa yhdistymisoikeus ilman kostotoimia ja että heillä on turvallinen ja varma oikeussuoja, mukaan lukien oikeus liittyä kansallisiin ammattiliittoihin ja perustaa niitä;

17.

suhtautuu myönteisesti EU:n jatkuvaan ihmisoikeusyhteistyöhön Qatarin kanssa muun muassa EU:n ja Qatarin välisen ihmisoikeusvuoropuhelun kautta, jota olisi tehostettava, ja vahvistamalla EU:n ja Qatarin välisen yhteistyön institutionaalisia rakenteita; korostaa, että Qatarin kansallinen ihmisoikeuskomitea on aloittanut säännöllisen vuorovaikutuksen EU:n toimielinten kanssa ja että Qatar on kutsunut ihmisoikeuksista vastaavan EU:n erityisedustajan vierailemaan maassa; korostaa, että siirtotyöläisten oikeudet, työmarkkinauudistukset, naisten oikeudet ja sananvapaus ovat toistuvia aiheita;

18.

kehottaa jäsenvaltioita ja EU:n Qatarin-edustustoa seuraamaan tiiviisti Qatarin sosiaalisia uudistuksia kiinnittäen erityistä huomiota maan lainsäädännön konkreettiseen täytäntöönpanoon myös Qatarissa sijaitsevissa eurooppalaisissa yrityksissä, ja kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa tiedottamaan parlamentille säännöllisesti näiden uudistusten edistymisestä; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille Qatarin työministerin Ali Bin Samikh Al Marrin ja parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunnan välisen yhteydenpidon käynnissä olevista uudistuksista ja jäljellä olevista puutteista, jotka on vielä korjattava, ja panee merkille hänen sitoutumisensa korvauksiin kaikille niille työntekijöille ja heidän perheilleen, jotka eivät ole saaneet heille kuuluvaa korvausta;

19.

kehottaa Qatarin viranomaisia jatkamaan ponnistelujaan sen varmistamiseksi, että kansallinen ihmisoikeuskomitea noudattaa täysimääräisesti ihmisoikeuksia edistävien ja suojelevien kansallisten instituutioiden asemaa koskevia periaatteita ja että komitea voi hoitaa tehtävänsä täysimääräisesti, tehokkaasti ja riippumattomasti, muun muassa edistämällä sen jäsenten ja henkilöstön moniarvoisuutta ja monimuotoisuutta;

20.

kehottaa Qatarin viranomaisia panemaan täysimääräisesti täytäntöön kidutuksen ja pahoinpitelyn kieltävän olemassa olevan lainsäädännön;

21.

muistuttaa sitoutumisestaan kuolemanrangaistuksen yleismaailmalliseen poistamiseen ja kehottaa Qatarin viranomaisia keskeyttämään kuolemantuomioiden täytäntöönpanon;

22.

kehottaa Qatarin viranomaisia tehostamaan toimia sukupuolten tasa-arvon varmistamiseksi, mukaan lukien naisten holhousjärjestelmän jäänteiden poistaminen, ja tehostamaan samalla toimiaan naisten tasapuolisen edustuksen saavuttamiseksi virallisilla työmarkkinoilla sekä julkisessa ja poliittisessa elämässä, mukaan lukien shura-neuvosto ja toimeenpanevat elimet, erityisesti päätöksentekotehtävissä, ja kohtelemaan naisia ja miehiä yhdenvertaisesti perheenpäinä; kehottaa Qatarin viranomaisia muuttamaan kansalaisuuslakia sen varmistamiseksi, että qatarilaisilla naisilla ja miehillä on yhtäläiset oikeudet siirtää kansalaisuutensa lapsilleen ja ulkomaisille puolisoilleen; kannustaa Qataria varmistamaan, että naisiin kohdistuvasta väkivallasta kerätään tietoja ja että kaikki naisiin kohdistuvat väkivaltatapaukset, myös perheväkivaltatapaukset, tutkitaan perusteellisesti ja että niihin syyllistyneet asetetaan syytteeseen ja, jos heidät tuomitaan, heille määrätään asianmukaiset seuraamukset;

23.

panee merkille maailmanlaajuisen suuntauksen, jossa samaa sukupuolta olevien henkilöiden keskinäiseen suostumukseen perustuvia sukupuolisuhteita ei pidetä rikoksina; kehottaa Qataria kumoamaan rikoslakinsa 285 pykälän ja kaikki muut siihen liittyvät lait, joita käytetään kriminalisoimaan samaa sukupuolta olevien henkilöiden keskinäiseen suostumukseen perustuvat sukupuolisuhteet, ja antamaan lainsäädäntöä, jolla kielletään seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin tai -ilmaisuun perustuva syrjintä; pitää valitettavina väärinkäytöksiä, joihin Qatarin ennaltaehkäisevän turvallisuuden viraston joukot ovat syyllistyneet hlbtiq+-yhteisöä vastaan, ja sitä, että ne ovat käyttäneet yhteisön suojelusta vuonna 2002 annettua lakia nro 17, joka mahdollistaa jopa kuuden kuukauden pituisen tutkintavankeuden ilman syytettä tai oikeudenkäyntiä; on tässä yhteydessä tyrmistynyt OneLove-käsivarsinauhoja koskevasta FIFAn päätöksestä;

24.

kehottaa Qatarin viranomaisia varmistamaan, että kaikkien vuoden 2022 MM-kisoihin osallistujien, myös kansainvälisten vieraiden ja maassa asuvien, ihmisoikeuksia kunnioitetaan myös uskonnon- ja vakaumuksenvapauden osalta;

25.

panee tyytyväisenä merkille Qatarin ilmaiseman syvän huolen Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä hyökkäyssodasta; pitää myönteisinä Qatarin tärkeitä päätöksiä äänestää kaikkien asiaa koskevien YK:n päätöslauselmien puolesta, toisin kuin useat Persianlahden yhteistyöneuvoston jäsenet;

26.

pitää myönteisenä EU:n ja Qatarin välillä sekä muiden Persianlahden valtioiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja vuoropuhelua, joka on olennaisen tärkeää EU:n keskeisten tavoitteiden saavuttamiseksi, joita ovat erityisesti rauhanomaiset ja vauraat Persianlahden ja Lähi-idän alueet, talouden vahva elpyminen, kestävät, kohtuuhintaiset ja varmat energiatoimitukset, tiivis yhteistyö vihreää siirtymää koskevissa asioissa ja vahva vastaus maailmanlaajuisiin humanitaarisiin ja kehitystarpeisiin; pitää tässä yhteydessä myönteisenä Qatarin ja sen naapurimaiden välisten suhteiden normalisoitumista; kiittää Qataria siitä, että se avusti kymmenientuhansien ihmisten evakuoinnissa Afganistanista sen jälkeen, kun Taleban otti maan väkivaltaisesti haltuunsa syyskuussa 2021;

27.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Qatarin hallitukselle ja parlamentille, Kansainväliselle jalkapalloliitolle, Euroopan jalkapalloliitolle, Kansainväliselle työjärjestölle ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetulle.

(1) EUVL C 436, 24.11.2016, s. 42.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/95/EU, annettu 22. lokakuuta 2014, neuvoston direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta tietyiltä suurilta yrityksiltä ja konserneilta edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisen osalta (EUVL L 330, 15.11.2014, s. 1).

11.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 167/105

P9_TA(2022)0406

EU:n uusi laajentumisstrategia

Euroopan parlamentin suositus 23. marraskuuta 2022 neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle EU:n uudesta laajentumisstrategiasta (2022/2064(INI))

(2023/C 167/17)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan,

—	ottaa huomioon Kööpenhaminassa 21.–22. kesäkuuta 1993 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajavaltion päätelmät, jotka tunnetaan myös Kööpenhaminan arviointiperusteina,

—	ottaa huomioon 29. ja 30. huhtikuuta 1997 annetut yleisten asioiden neuvoston päätelmät ehdollisuuden soveltamisesta johdonmukaisen EU:n strategian kehittämiseksi suhteissa Länsi-Balkanin alueen maihin,

—	ottaa huomioon Thessalonikissa 21. kesäkuuta 2003 pidetyssä EU:n ja Länsi-Balkanin maiden huippukokouksessa hyväksytyn julkilausuman Länsi-Balkanin maiden mahdollisesta liittymisestä Euroopan unioniin,

—	ottaa huomioon 28. elokuuta 2014 käynnistetyn Berliinin prosessin,

—

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa asiasta, erityisesti 24. lokakuuta 2019 antamansa päätöslauselman liittymisneuvottelujen aloittamisesta Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa (1) ja 19. kesäkuuta 2020 antamansa suosituksen neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle Länsi-Balkanista vuoden 2020 huippukokouksen jälkeen (2), päätöslauselmansa laajentumisprosessissa mukana olevia maita koskevista komission vuoden 2021 kertomuksista ja 23. kesäkuuta 2022 antamansa päätöslauselman Ukrainan, Moldovan tasavallan ja Georgian ehdokasmaan asemasta (3),

—	ottaa huomioon vuonna 2016 laaditun EU:n globaalistrategian, jonka mukaan uskottava laajentumispolitiikka on strateginen investointi Euroopan turvallisuuteen ja vaurauteen ja joka on jo merkittävästi edistänyt rauhaa aiemmin sodan runtelemilla alueilla,

—	ottaa huomioon 6. helmikuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Uskottavat jäsenyysnäkymät ja EU:n tehostettu sitoumus Länsi-Balkanin maille” (COM(2018)0065),

—	ottaa huomioon 5. helmikuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Liittymisprosessin tehostaminen – Uskottavat jäsenyysnäkymät Länsi-Balkanin maille” (COM(2020)0057),

—	ottaa huomioon Sofiassa 17. toukokuuta 2018 ja Zagrebissa 6. toukokuuta 2020 pidetyt EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokoukset ja niiden julkilausumat,

—	ottaa huomioon 6. lokakuuta 2021 pidetyssä EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokouksessa hyväksytyn Brdon julistuksen,

—	ottaa huomioon 24. ja 25. maaliskuuta 2022 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

—	ottaa huomioon 30. toukokuuta 2022 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät Ukrainasta, Moldovan tasavallasta ja Georgiasta,

—

ottaa huomioon Ukrainan, Moldovan ja Georgian esittämät EU-jäsenyyshakemukset ja komission niistä antamat myönteiset lausunnot sekä Eurooppa-neuvoston päätelmät, erityisesti 23. ja 24. kesäkuuta 2022 annetut päätelmät laajemmasta Euroopasta, Ukrainasta, Ukrainan, Moldovan tasavallan ja Georgian jäsenyyshakemuksista, Länsi-Balkanista, talouskysymyksistä, Euroopan tulevaisuuskonferenssista ja ulkosuhteista, joissa Eurooppa-neuvosto myönsi Ukrainalle ja Moldovan tasavallalle ehdokasmaan aseman ja ilmaisi olevansa valmis myöntämään sen myös Georgialle,

—

ottaa huomioon 26. kesäkuuta 2018, 18. kesäkuuta 2019, 25. maaliskuuta 2020 ja 14. joulukuuta 2021 annetut neuvoston päätelmät laajentumisesta sekä vakautus- ja assosiaatioprosessista, 15. heinäkuuta 2019 ja 14. lokakuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät Turkin laittomasta poraustoiminnasta itäisellä Välimerellä, 12. joulukuuta 2019, 1. ja 2. lokakuuta 2020 ja 15. ja 16. lokakuuta 2020 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät sekä 15. toukokuuta 2020 annetun EU:n ulkoministerien lausunnon itäisen Välimeren tilanteesta ja heidän samasta aiheesta 14. elokuuta 2020 pitämänsä videokokouksen tärkeimmät tulokset sekä 27.–28. elokuuta 2020 Gymnichissä pidetyn EU:n epävirallisen ulkoministerikokouksen tulokset,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välisen assosiaatiosopimuksen (4), johon sisältyy pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue ja joka tuli voimaan 1. syyskuuta 2017, sekä siihen liittyvän assosiaatio-ohjelman,

—	ottaa huomioon liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III) perustamisesta 15. syyskuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1529 (5),

—	ottaa huomioon 6. lokakuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelma” (COM(2020)0641),

—	ottaa huomioon 10. tammikuuta 2022 annetun Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen 01/2022 ”EU:n tuki oikeusvaltioperiaatteen edistämiselle Länsi-Balkanilla: perustavanlaatuiset ongelmat istuvat edistämispyrkimyksistä huolimatta sitkeässä”,

—	ottaa huomioon 3. kesäkuuta 2021 annetun Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen 09/2021 ”Disinformaation vaikutus Euroopan unioniin: ongelmaan on tartuttu, mutta sitä ei ole vielä taltutettu”,

—	ottaa huomioon 19. lokakuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Vuoden 2021 tiedonanto EU:n laajentumispolitiikasta” (COM(2021)0644),

—	ottaa huomioon 13. heinäkuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät aiheesta ”Edistetään arvoja ja sääntöpohjaista yleiseurooppalaista yhteistyötä ja tuetaan vahvistettua Euroopan neuvostoa”,

—	ottaa huomioon neuvoston 21. maaliskuuta 2022 virallisesti hyväksymän turvallisuus- ja puolustusalan strategisen kompassin,

—	ottaa huomioon 12. kesäkuuta 2022 aikaansaadun poliittisen yhteisymmärryksen periaatteista, joilla varmistetaan, että toimintakykyinen Bosnia ja Hertsegovina etenee eurooppalaisella tiellä,

—	ottaa huomioon 17. helmikuuta 2022 antamansa päätöslauselman yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanosta – vuosikertomus 2021 (6),

—	ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2022 antamansa päätöslauselman valmistelukunnan ehdottamisesta perussopimusten tarkistamiseksi (7),

—	ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2022 antamansa suosituksen neuvostolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan jälkeen (8),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 118 artiklan,

—	ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A9-0251/2022),

ottaa huomioon, että laajentuminen on EU:n ulkopolitiikan tehokkain väline ja yksi unionin menestyksekkäimmistä toimintapolitiikoista ja että se on edelleen strateginen, tulevaisuuteen suuntautunut geopoliittinen panostus rauhaan, turvallisuuteen, vakauteen ja vaurauteen Euroopan mantereella; toteaa, että Venäjän uhatessa yhä enemmän Euroopan rauhaa ja vakautta tehostettu laajentumispolitiikka on edelleen vaikuttavin EU:n käytettävissä oleva geopoliittinen väline;

toteaa, että laajentuminen on molempia osapuolia hyödyttävä prosessi ja että se on ollut erittäin tehokas ja menestyksekäs keino vauhdittaa tarvittavia uudistuksia sekä EU:ssa että hakijamaissa ja auttanut edistämään demokraattista muutosta; toteaa, että vuosien mittaan se on menettänyt huomattavasti tehoaan, koska EU ei ole pitänyt lupauksiaan;

katsoo, että laajentumispolitiikkaa ei pitäisi nähdä puhtaasti poliittisena, hallinnollisena tai teknokraattisena prosessina, vaan siitä olisi tehtävä dynaamisempi ja ulospäin suuntautuneempi, koska liittymisneuvottelut edellyttävät EU:n arvojen ja politiikkojen vähittäistä omaksumista ja lujittamista ehdokasmaissa;

ottaa huomioon, että EU on sitoutunut tukemaan ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita, joilla on EU:n kanssa yhteiset arvot; ottaa huomioon, että EU on edelleen niiden merkittävin kauppakumppani, investoija ja rahoittaja, joka antaa rahoitustukea IPA III -välineen, Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelman, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI) – Globaali Eurooppa ja makrotaloudellisen rahoitusavun välityksellä;

E.	katsoo, että EU:n olisi pohdittava perusteellisesti laajentumispolitiikkansa uskottavuutta ja tehokkuutta ja samalla uudistettava ja vahvistettava unionia, etenkin sen toimielinten, toimintapolitiikkojen ja äänestysmenettelyjen toimivuutta;

pitää kiireellisenä uutta, selkeästi määriteltyä ja strategisesti, poliittisesti ja geopoliittisesti oikein kohdistettua virikettä, poliittista sitoutumista ja visiota, jotta voidaan päästä eteenpäin nykytilanteesta, korjata EU:ta viime vuosikymmeninä vaivannut poliittisen tahdon puute ja elvyttää laajentumisprosessi EU:ssa ja etenkin ehdokasmaissa varmistaen samalla sen jatkuvuus, johdonmukaisuus, uskottavuus ja vaikutus niin, että se tuottaa todellisia tuloksia laajentumisprosessiin osallistuvissa maissa ja johtaa konkreettisiin uudistuksiin ja uuden laajentumismenetelmän vertailuarvojen täyttämiseen;

G.	toteaa, että liittymisneuvotteluja käyvät maat voivat edelleen luottaa Euroopan parlamenttiin kumppanina ja laajentumisprosessin puolestapuhujana, koska prosessi mahdollistaa kansalaisia hyödyttävät institutionaaliset ja sosioekonomiset uudistukset;

toteaa, että neuvosto on pettänyt laajentumisprosessissa mukana olevien maiden odotukset estäessään muutaman vuoden kestäneen pattitilanteen vuoksi liittymisprosessin jatkumisen ja jättäessään täyttämättä EU:n jo kauan sitten antamat lupaukset, minkä tuloksena liittymisneuvottelujen aloittaminen Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa sekä Kosovon viisumivapaus ovat viivästyneet, vaikka nämä maat ovat täyttäneet vaaditut vertailuarvot, minkä komissiokin on vahvistanut; ottaa huomioon, että EU:n heikko sitoutuminen ja uskottavuuden puute viime vuosina on luonut tyhjiön ja tehnyt tilaa Venäjälle ja Kiinalle sekä muille pahantahtoisille kolmansille toimijoille;

ottaa huomioon, että vähäinen edistyminen johtuu myös siitä, että joiltakin laajentumisprosessissa mukana olevien maiden poliittisilta johtajilta puuttuu aito poliittinen tahto edistää perustavanlaatuisia uudistuksia, sillä heidän lausumansa eivät ole aina vastanneet kyseisten maiden liittymisprosessissa toteutettujen uudistusten tasoa;

katsoo, että laajentumispolitiikka on uudenaikaistettava joustavammaksi, dynaamisemmaksi ja palkitsevammaksi ottaen huomioon sekä poliittiset realiteetit että Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan synnyttämä uusi geopoliittinen tilanne mutta että liittymisprosessin on jatkossakin perustuttava ansioihin; katsoo EU:n laajentumispolitiikan tehostumisen edellyttävän, että siinä keskitytään lujasti perustavanlaatuisiin kysymyksiin – oikeusvaltioon, demokraattisiin normeihin, talousuudistuksiin sekä perusoikeuksiin ja -vapauksiin – että ehdokasmaat integroidaan vaiheittain EU:hun yhdentymisen eri osa-alueille ja että siirrytään näkyvästi ja jatkuvasti kohti täysjäsenyyttä uudistusvauhdin ylläpitämiseksi ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa;

katsoo, että EU:n uuden laajentumisstrategian olisi perustuttava tiukasti periaatteeseen, että kukin maa voi vapaasti valita oman tiensä, ja että siinä olisi otettava huomioon Länsi-Balkanin ja itäisen kumppanuuden maiden kanssa meneillään olevasta prosessista saadut kokemukset; katsoo, että kolmansien osapuolten ei pitäisi antaa kiristää tai uhata EU:ta väittämällä, että EU:n laajentuminen on suunnattu niitä vastaan;

ottaa huomioon, että EU:n liittymisneuvotteluja käyvät maat kohtaavat haasteita, jotka johtuvat pahantahtoisesta ulkomaisesta sekaantumisesta ja disinformaatiokampanjoista; toteaa aiempien tapahtumien osoittaneen, että laajentumisen toteutumatta jäämisen hinta on strategisesti korkea ja että se voi heikentää maanosamme turvallisuutta ja vakautta;

M.	toteaa, että transatlanttinen kumppanuus on tarjonnut luotettavan ja jatkuvan foorumin EU:n laajentumisen tueksi; toteaa, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on jälleen osoittanut tämän kumppanuuden suuren merkityksen;

ottaa huomioon, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on saanut kolme EU:n kanssa assosiaatiosopimuksen tehnyttä maata – Ukrainan, Georgian ja Moldovan – hakemaan EU:n jäsenyyttä, mikä osoittaa niiden kansojen haluavan elää vapaissa ja demokraattisissa maissa, jotka ovat lujasti sidoksissa eurooppalaiseen perheeseen; ottaa huomioon, että komissio julkaisi 17. kesäkuuta 2022 Ukrainan, Moldovan tasavallan ja Georgian jäsenyyshakemuksia koskevat lausuntonsa, joissa se suositti neuvostolle, että kaikille kolmelle maalle annettaisiin mahdollisuus tulla Euroopan unionin jäseneksi, ja suositti etenkin, että Ukrainalle ja Moldovan tasavallalle myönnettäisiin ehdokasmaan asema ja että Georgialle myönnettäisiin ehdokasmaan asema sen jälkeen, kun maa on täyttänyt tietyt perusteet;

O.	ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvosto myönsi 23. kesäkuuta 2022 Ukrainalle ja Moldovalle ehdokasmaan aseman ja vahvisti samalla Georgian jäsenyysnäkymät;

ottaa huomioon, että Länsi-Balkan on strategisen ja geopoliittisen kilpailun alue ja että jotkut sen maista ovat alttiita epävakaudelle, mikä uhkaa Euroopan turvallisuutta ja vakautta; ottaa huomioon, että kolmannet maat hyödyntävät näitä haavoittuvuuksia muun muassa tekemällä strategisia investointeja ja toteuttamalla disinformaatiokampanjoita; ottaa huomioon, että liittymisneuvotteluja käyvien maiden vakaus, turvallisuus ja demokratian kestävyys ovat erottamattomasti kytköksissä EU:n omaan turvallisuuteen, vakauteen ja demokratian kestävyyteen;

Q.	ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvosto ilmaisi 23. ja 24. kesäkuuta 2022 antamissaan päätelmissä olevansa täysin ja yksiselitteisesti sitoutunut Länsi-Balkanin maiden EU-jäsenyysnäkymiin ja kehotti nopeuttamaan liittymisprosessia;

toteaa neuvoston korostavan turvallisuus- ja puolustusalan strategisessa kompassissa, että Länsi-Balkanin maiden on edelleen edistyttävä konkreettisesti oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa ja EU:n arvoihin, sääntöihin ja normeihin pohjautuvissa uudistuksissa, jotta ne voivat edetä kohti EU-jäsenyyttä;

katsoo, että neuvoston päätöksen tueksi olisi laadittava konkreettinen toimintasuunnitelma, joka sisältää ehdokasmailta odotetut tuotokset ja jonka avulla myös varmistetaan, että Moldovan tasavalta ja Ukraina saavat kaiken tarvittavan tuen, jotta niistä voi tulla EU:n jäsenvaltioita; katsoo, että suunnitelmassa olisi myös esitettävä Georgialle selkeä etenemissuunnitelma ja ne konkreettiset vaatimukset, jotka sen on täytettävä saadakseen ehdokasmaan aseman ja voidakseen tavoitella EU:n jäsenyyttä;

ottaa huomioon, että Venäjän käymä energiasota ja Ukrainan kriittisen infrastruktuurin tuhoaminen ovat pahentaneet ehdokasmaiden riippuvuutta ja haavoittuvuutta ja tuoneet korostetusti esiin, että nyt on paikallaan ja tarpeen antaa kiireesti merkittävää ja välitöntä EU:n rahoitustukea sekä investoida pitkän aikavälin kestävään energiaverkkojen yhteenliitettävyyteen EU:n kanssa, energialähteiden monipuolistamiseen ja strategiseen riippumattomuuteen;

toteaa, että Turkki on EU:n ehdokasmaa; toteaa, että Turkki on yhä hyvin kaukana EU:n arvoista ja sen normatiivisesta kehyksestä ja että tämä kuilu syvenee tietyillä perustavaa laatua olevilla aloilla, joita ovat kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen, oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, yksilönvapaudet, kansalaisoikeudet ja sananvapaus sekä hyvät suhteet naapurustoon ja alueellinen yhteistyö;

katsoo, että jokaista laajentumisprosessissa mukana olevaa maata olisi arvioitava sen omien ansioiden perusteella ja että EU-jäsenyyden tiellä etenemisen ehtona olisi oltava jatkuva ja peruuttamaton edistyminen, joka saavutetaan toteuttamalla tarvittavat EU:hun liittyvät uudistukset, erityisesti oikeusvaltioperiaatteen alalla;

W.	ottaa huomioon, että EU:hun liittymisen on tapahduttava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan mukaisesti asiaankuuluvia menettelyjä noudattaen ja edellyttäen, että vahvistetut perusteet täyttyvät;

X.	katsoo, että EU:n on puolustettava periaatteitaan ja arvojaan osoittamalla solidaarisuutta niitä kohtaan, jotka puolustavat yhteisiä ihanteita;

ottaa huomioon, että EU:ssa tai EU:n jäsenvaltioiksi pyrkivissä maissa ei ole sijaa minkään osapuolen provosoivalle retoriikalle, kansanmurhan kieltämiselle tai sotarikollisten ihannoinnille; toteaa, että vaikean menneisyyden käsittely on ainoa tapa saada aikaan todellinen sovinto, joka on ratkaisevan tärkeää hyvinvoivien yhteiskuntien ja menestyksekkään yhdentymisen kannalta;

suosittaa neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, että

Geopoliittinen tilanne sekä Euroopan unionin tulevaisuus ja yhteenkuuluvuus

a)	tunnustetaan, että EU:n vauraus ja turvallisuus perustuvat sen kykyyn puolustaa ja edistää rauhaa, demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia, mukaan lukien vähemmistöjen oikeudet, perusvapaudet ja perustavat arvot, ja sääntöihin perustuvaa monenvälistä järjestystä, myös lähialueillaan;

b)	edistetään EU:n laajentumispolitiikkaa, joka on EU:n tehokkain yksittäinen väline rauhan, vaurauden ja perusarvojen turvaamiseksi Euroopan mantereella;

säilytetään EU:n geostrateginen ja geopoliittinen merkitys ja uskottavuus tehostamalla jäsenvaltioiden yhdentymistä ja yhteistyötä samanmielisten kumppaneiden, erityisesti ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden, kanssa yhteisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan aloilla ja virtaviivaistamalla sen päätöksentekoprosesseja, jotta siitä tulisi uskottavampi ja tehokkaampi maailmanlaajuinen toimija, samalla kun parannetaan sen sisäisten politiikkojen toimintaa ja avoimuutta ja tehdään niistä helposti hyväksyttäviä ehdokasmaille;

parannetaan EU:n toimintakykyä uudistamalla päätöksentekoa, muun muassa ottamalla käyttöön määräenemmistöpäätökset liittymisprosessin kannalta merkityksellisillä aloilla, ja varmistamalla koko laajentuneen unionin tehokas toiminta; luovutaan yksimielisyysvaatimuksesta päätettäessä neuvotteluprosessin aloittamisesta sekä yksittäisten neuvottelukokonaisuuksien ja -lukujen avaamisesta ja sulkemisesta;

todetaan EU:n kyky saada aikaan muutosta kaikissa yhdentymisprosessin vaiheissa, kuten aiemmilla EU:n laajentumiskierroksilla, jotka ovat olleet menestys; tuotetaan myönteisiä tuloksia sekä vakautus- ja assosiaatioprosessin piiriin kuuluville Länsi-Balkanin ehdokasmaille että assosiaatioprosessin piiriin kuuluville itäisen kumppanuuden hakijamaille;

todetaan, että EU:n on tehostettava laajentumispolitiikkaansa, parannettava laajentumisstrategiaansa, arvioitava kriittisesti ja tarkistettava perusteellisesti EU:n laajentumisvalmiutta ja -näkymiä sekä tehostettava sitä EU:n uuden laajentumisstrategian avulla, myös määrittelemällä selkeät ja avoimet poliittiset tavoitteet ja toteuttamalla tarvittavat ja oikea-aikaiset toimielinuudistukset, samalla kun vahvistetaan, että EU:n täysjäsenyys on ainoa vaihtoehto ja että laajentumisprosessi edistää kauan kaivattuja EU:n uudistuksia;

vahvistetaan uudelleen Kööpenhaminan arviointiperusteiden pätevyys ja EU:n asiaankuuluva yhdentymisvalmius; otetaan ehdokasmaat mukaan keskusteluihin EU:n uudistuksista; jatketaan säännöllisiä huippukokouksia Länsi-Balkanin ja itäisen kumppanuuden maiden kanssa, jotta voidaan lujittaa poliittista sitoutumista laajentumisprosessiin ja parantaa sen ohjausta; toteutetaan komission aikomus aloittaa tarvittavat valmistelut Eurooppa-valmistelukunnan käynnistämiseksi ja todetaan, että sen tuloksekkuus on tärkeää EU:n laajentumisen tehokkaan toteuttamisen kannalta;

h)	varmistetaan, että EU pysyy kehittyvänä Euroopan valtioiden yhteisönä, joka on avoin samanmielisten demokratioiden liittymiselle ja joka suojelee kaikilta osin yhteisiä arvojaan, periaatteitaan ja etujaan ja noudattaa EU:n perussopimuksia;

lujitetaan jäsenvaltioiden sitoutumista laajentumiseen täyttämällä EU:n sitoumukset Länsi-Balkanin ja itäisen kumppanuuden maita kohtaan; toteutetaan EU:n laajentuminen ansioihin perustuvana poliittisena prosessina; vahvistetaan niiden vakaa poliittinen tahto viedä itäisen kumppanuuden maiden liittymisprosessia eteenpäin ja pitää kiinni Länsi-Balkanin maille antamistaan pitkäaikaisista sitoumuksista, jotka juontavat vuoden 2003 Thessalonikin huippukokouksesta ja vuoden 1993 Kööpenhaminan huippukokouksesta; vahvistetaan, että laajentumiselle ei ole muita vaihtoehtoja;

kannustetaan jäsenvaltioita osallistumaan aktiivisesti laajentumisprosessiin sen varmistamiseksi, että prosessin tavoitteet saavutetaan uudella menetelmällä, jossa yhdistyvät ehdollisuus ja ehdokasmaille annettavan teknisen ja taloudellisen tuen välineet; lisätään sekä EU:n jäsenvaltioiden että ehdokasmaiden kansalaisyhteiskunnan ja paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista liittymisprosessiin;

vältetään ratkaisemattomien kahdenvälisten ja alueellisten kiistojen käyttämistä ehdokasmaiden liittymisprosessien etenemisen estämiseen ja perustetaan tällaisten kiistojen ratkaisemista ja sovittelua varten virallinen mekanismi, jolla tuetaan niiden ratkaisemista erillään EU:hun liittymisprosessista, sillä ne voivat haitata EU:n politiikkojen täytäntöönpanoa ja heikentää EU:n alueellista ja maailmanlaajuista vaikutusvaltaa;

l)	todetaan EU:n perussopimusten hengen vastaiseksi se, että jäsenvaltiot käyttävät kahdenvälisiä ongelmia oman edun tavoitteluun; pyritään aikaansaamaan alueellista yhteistyötä ja edistämään eurooppalaisia arvoja;

vahvistetaan strategista viestintää ja tarjotaan merkityksellistä tietoa laajentumisen molemminpuolisista eduista ja synnyttämistä mahdollisuuksista niin liittymisneuvotteluja käyvissä maissa kuin jäsenvaltioissa, jotta voidaan edelleen lisätä tukea liittymisprosessille ja parantaa sen ymmärtämistä erityisesti suurten kaupunkien ulkopuolella kiinnittäen erityistä huomiota demokratiaan, oikeusvaltioon ja kansalaisten hyvinvointiin; parannetaan EU:n rahoituksen ja sillä saavutettavien konkreettisten tulosten näkyvyyttä laajentumisprosessissa mukana olevissa maissa;

tehdään strategista ja ennakoivaa työtä, jotta voidaan torjua hybridiuhkia ja estää kolmansien osapuolten sekaantuminen ehdokasmaiden poliittisiin prosesseihin, vaaliprosesseihin ja muihin demokraattisiin prosesseihin ja etenkin estää vihamieliset toimet, joiden tarkoituksena on manipuloida yleistä mielipidettä ja vaikeuttaa Euroopan yhdentymistä; parannetaan kykyä torjua disinformaatiota ja häirintäkampanjoita, joiden tarkoituksena on heikentää demokraattisia prosesseja ja synnyttää jakolinjoja, ja kannustetaan ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita toteuttamaan päättäväisiä toimia manipuloivan disinformaation, pahantahtoisen propagandan ja muiden hybridiuhkien torjumiseksi;

Liittymisprosessi

ratkaistaan laajentumisprosessin pattitilanne uudistamalla liittymisprosessia niin, että siinä määritellään selkeästi poliittiset ja sosioekonomiset tavoitteet, ja hyödyntämällä täysimääräisesti uutta laajentumismenetelmää prosessin uskottavuuden, ennakoitavuuden ja dynaamisuuden lisäämiseksi; harkitaan tarvetta nimittää EU:n pääneuvottelijat, jotka kävisivät neuvotteluja laajoin valtuuksin ja olisivat tilivelvollisia myös Euroopan parlamentille;

p)	nopeutetaan sellaisten maiden yhdentymistä, jotka osoittavat olevansa strategisesti suuntautuneita ja horjumattoman sitoutuneita EU:hun liittyviin uudistuksiin, demokratian lujittamiseen, perusarvoihin ja ulkopolitiikan mukauttamiseen, myös pakotteiden osalta;

q)	varmistetaan, että kunkin maan edistymistä liittymisprosessissa arvioidaan sen omien ansioiden perusteella ja sen mukaan, missä määrin se on hyväksynyt ja pannut täytäntöön perustavanlaatuisia uudistuksia ja EU:n säännöstön; keskitetään liittymisprosessissa huomio kansalaisiin;

tarjotaan kullekin liittymisneuvotteluja käyvälle maalle jäsenyyden kannalta olennaisia etenemissuunnitelmia todellisine ja konkreettisine toimineen ja annetaan säännöllistä palautetta saavutetuista tuloksista tehostamalla entisestään laajentumismenetelmää; vakiinnutetaan komission uusi menetelmä politiikan pitkän aikavälin mukautuksena;

sovelletaan selkeitä, avoimia ja johdonmukaisia suoriutumisen vertailuarvoja, myös määräaikoja, parannetaan edistymisen mittaamista ja varmistetaan jatkuva poliittinen ja tekninen tuki, jota annetaan kullekin maalle sen suoriutumisen mukaan koko liittymisprosessin ajan; parannetaan komission kertomusten laatua, luettavuutta ja saavutettavuutta erityisesti oikeusvaltioperiaatteen osalta; raportoidaan säännöllisesti, järjestelmällisesti ja avoimesti edistyksen puutteesta tai taantumisesta ilmoittaen selkeästi arviointiperusteet ja indikaattorit, joilla mitataan vakavaa tai pitkään jatkunutta pysähtyneisyyttä tai taantumista; asetetaan selkeät määräajat, joiden mukaan neuvottelut liittymisneuvotteluja käyvien maiden kanssa saatetaan päätökseen viimeistään kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä;

t)	lisätään liittymisneuvotteluja käyville maille suunnattuja poliittisia, taloudellisia ja teknisiä kannustimia ja varmistetaan, että yhdentymisen välivaiheilla ei korvata vaan edistetään lopullisena tavoitteena olevaa EU-jäsenyyttä;

palkitaan kestävästä edistymisestä ottamalla ehdokasmaat laajemmin mukaan EU:n politiikkoihin, aloitteisiin ja sisämarkkinoille, myös avaamalla EU:n rahoituksen saantia asianomaisilla aloilla, jotta kansalaiset voivat hyötyä liittymisestä koko prosessin ajan eikä vasta sen päätyttyä; pyritään kaventamaan jäsenvaltioiden ja EU:n ehdokasmaiden välisiä kehityseroja;

varmistetaan, että yhdentyminen EU:n sisämarkkinoille ja muilla aloilla tapahtuu tiukoin ehdoin ja perustuu konkreettiseen edistymiseen uudistuksissa, ja määrätään reaaliaikaisia seuraamuksia uudistusprosessin mahdollisesta taantumisesta tai perusteettomasta viivästymisestä erityisesti demokratian, tiedotusvälineiden vapauden, korruption torjunnan, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen aloilla;

w)	laajennetaan ehdokasmaiden mahdollisuuksia osallistua EU:n toimielinten työhön ja seurata sitä;

vakiinnutetaan tehostettu jäsennelty poliittinen vuoropuhelu assosioituneiden maiden, ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden kanssa, muun muassa Eurooppa-neuvoston kokousten yhteydessä pidettävissä johtajien kokouksissa; aloitetaan alakohtainen yhteistyö liittymisneuvotteluja käyvien maiden kanssa ja lisätään parhaiden käytäntöjen vaihtoa taloudellisen yhdentymisen ja lainsäädännön yhdenmukaistamisen edistämiseksi ja asteittaisen yhdentymisen helpottamiseksi;

tunnustetaan nykyisten hallitustenvälisten elinten ja foorumien, kuten Adrian- ja Joonianmeren aloitteen (AII), Keski-Euroopan aloitteen (CEI) ja Berliinin prosessin, rooli ja edistetään niiden välistä synergiaa, jotta voidaan lisätä Länsi-Balkanin maiden ja EU:n jäsenvaltioiden välisiä monenvälisiä siteitä keinona edistää yhdentymistä;

ilmaistaan tyytyväisyys pitkään lykkääntyneiden liittymisneuvottelujen aloittamiseen Albanian tasavallan ja Pohjois-Makedonian tasavallan kanssa 19. heinäkuuta 2022 pidetyissä ensimmäisissä hallitustenvälisissä konferensseissa; tunnustetaan oikea-aikaisesti Länsi-Balkanin maiden saavutukset, muun muassa myöntämällä viipymättä viisumivapaus Kosovolle;

aa)

kannustetaan ja tuetaan Bosnia ja Hertsegovinaa sen lainsäädäntö- ja toimielinkehyksen parantamisessa, jotta voidaan varmistaa merkityksellinen edistyminen 14 keskeisen prioriteetin käsittelyssä, kuten 23. ja 24. kesäkuuta 2022 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä jälleen todettiin; tähän liittyen Euroopan parlamentti pitää tervetulleena komission suositusta, jossa esitetään edellytykset ehdokasmaan aseman myöntämiselle Bosnia ja Hertsegovinalle ja ilmaistaan näin selvästi EU:n tuki ja yksiselitteinen sitoutuminen maan EU-jäsenyysnäkymiin ja otetaan askel kohti maan ja koko alueen vakauttamista, ja kehottaa Eurooppa-neuvostoa noudattamaan suositusta mahdollisimman pian;

ab)	korostetaan, että keskeisten uudistusten täytäntöönpanossa on edistyttävä selvästi ennen kuin ehdokasmaan asema voidaan myöntää;

ac)

kannustetaan ja tuetaan edelleen EU:hun liittymisprosessissa pisimmälle edistyneen ehdokasmaan, Montenegron, liittymisen vauhdittamista; avustetaan Montenegroa, jotta se saisi täytettyä kaikki vaaditut edellytykset, muun muassa vahvistamalla neuvottelulukujen sulkemisedellytykset; kehotetaan kunnioittamaan maan monietnistä identiteettiä; tähän liittyen Euroopan parlamentti ilmaisee huolensa Montenegron pitkittyneestä poliittisesta kriisistä, joka on haitannut ja haittaa jatkossakin maan etenemistä EU:hun liittymisprosessissa; muistutetaan, että kaikkien lainsäädäntötoimien on oltava yhteensopivia maan perustuslain kanssa, koska oikeusvaltioperiaate on yksi EU:n perusarvoista ja -periaatteista;

ad)

suhtaudutaan myönteisesti Eurooppa-neuvoston poikkeuksellisen nopeaan päätöksentekoon Ukrainan, Moldovan tasavallan ja Georgian EU-jäsenyyshakemuksista ja jatketaan poliittisen ja teknisen tuen antamista mainituille maille Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan synnyttämässä tilanteessa; kehotetaan näiden kolmen maan viranomaisia osoittamaan yksiselitteisesti päättäväisen poliittisen tahtonsa toteuttaa kansansa toiveet EU:hun liittymisestä edistämällä huomattavasti merkittäviä uudistuksia, etenkin komission 17. kesäkuuta 2022 antamissa lausunnoissa esitettyjä painopisteitä, jotta ne täyttäisivät tosiasiallisesti EU:n jäsenyysperusteet mahdollisimman pian; käynnistetään pohdinta siitä, miten liittymiseen liittyvän rahoitusavun ja teknisen avun tehokkuutta voidaan lisätä uudistusten edellä mainittujen painopisteiden mukaisesti;

ae)	edistetään assosiaatiosopimusten sekä pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppa-alueiden jatkuvaa ja tehokasta täytäntöönpanoa Ukrainan, Moldovan tasavallan ja Georgian kanssa; tarkastellaan uudelleen EU:n itäisen kumppanuuden strategiaa ja tehostetaan alueellista yhteistyötä;

af)

avustetaan Ukrainaa ja Moldovan tasavaltaa, jotta niiden olisi helpompi täyttää ehdot, jotka komissio on asettanut EU-jäsenyyteen tähtääville jatkotoimille, ja avustetaan Georgiaa, jotta sen olisi helpompi toteuttaa tarvittavat toimet ehdokasmaan aseman saamiseksi; keskitytään erityisesti oikeuslaitoksen riippumattomuuteen, korruption torjuntaan, demokraattiseen valvontaan, ihmisoikeuksiin ja oligarkkien vallan rajoittamiseen; helpotetaan näiden maiden siirtymistä itäisestä kumppanuudesta laajentumiskehykseen, mikä merkitsee myös siirtymistä NDICI – Globaali Eurooppa -välineestä liittymistä valmistelevaan tukivälineeseen (IPA); kasvatetaan riittävästi IPA III -välineen kokonaismäärärahoja, jotta voidaan säilyttää nykyisten IPA III:n tuensaajien rahoitus;

ag)

tehostetaan EU:n rakentavaa vuorovaikutusta sekä Serbian että Kosovon viranomaisten kanssa, jotta näiden kahden maan välillä saadaan aikaan kattava vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuva oikeudellisesti sitova suhteiden normalisointisopimus osana Belgradin ja Pristinan välistä vuoropuhelua, sillä sitä tarvitaan ehdottomasti, jotta kumpikin maa voi edetä omalla tiellään kohti EU-jäsenyyttä, ja se edistää alueellista vakautta, vaurautta ja suhteiden normalisointia; toistetaan, että on ratkaisevan tärkeää selvittää kaikki ratkaisematta olevat kysymykset Belgradin ja Pristinan välisen vuoropuhelun avulla avoimesti, oikea-aikaisesti ja vilpittömässä mielessä;

ah)

asetetaan etusijalle liittymisneuvotteluja käyvien maiden mukautuminen EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja edetään liittymisneuvotteluissa Serbian kanssa vain, jos maa noudattaa EU:n asettamia Venäjän vastaisia pakotteita ja edistyy merkittävästi EU:hun liittyvissä uudistuksissa; kehotetaan Serbiaa noudattamaan järjestelmällisesti EU:n määräämiä rajoittavia toimenpiteitä ja yleistä Venäjän-politiikkaa, osoittamaan edistymisensä demokratian ja oikeusvaltion alalla sekä omaksumaan EU:n arvot ja painopisteet; tarkastellaan uudelleen Serbian saamaa kahdenvälistä ja EU:n rahoitusta, jonka väitetään hyödyttävän Serbian viranomaisia, ja erityisesti Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelmasta rahoitettuihin hankkeisiin osoitettuja varoja sen varmistamiseksi, että kaikki EU:n menot ovat täysin EU:n strategisten tavoitteiden ja etujen mukaisia;

ai)

pidetään neuvottelukehyksen mukaisesti taukoa Turkin kanssa käytävissä liittymisneuvotteluissa, kunnes maa ryhtyy aitoon vuorovaikutukseen EU:n kanssa ja osoittaa edistyneensä selvästi ja merkittävästi perusvapauksien, kansalais- ja ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen alalla sekä muissa EU:hun liittyvissä uudistuksissa ja kunnioittaa täysimääräisesti jäsenvaltioiden alueellista koskemattomuutta, samalla kun jatketaan kumppanuutta yhteisen edun mukaisilla keskeisillä aloilla ja ylläpidetään taloudellista ja kulttuurista yhteistyötä erityisesti kansalaisyhteiskunnan kanssa;

aj)	annetaan tunnustusta ja tukea valkovenäläisten Eurooppa-myönteisille ponnisteluille, sillä he haluavat elää vapaassa ja demokraattisessa yhteiskunnassa, ja tehdään virallisesti yhteistyötä Valko-Venäjän demokraattisen opposition kanssa;

Ehdollisuus

ak)

vahvistetaan, että demokraattinen muutos ja oikeusvaltioperiaate ovat uuden menetelmän mukaisesti keskeisessä asemassa EU:hun liittymisprosessissa; asetetaan etusijalle oikeuslaitoksen riippumattomuus, alueellinen ja oikeudellinen yhteistyö, hyvä hallintotapa, korruption, ihmiskaupan, disinformaation, rahanpesun ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta, lopun tekeminen oligarkkien asiattomista pyrkimyksistä vaikuttaa viranomaisiin, tiedotusvälineisiin ja talouteen sekä ihmisoikeuksien edistäminen, mukaan lukien vähemmistöjen oikeudet, sukupuolten tasa-arvo, perusvapaudet ja tiedotusvälineiden vapaus, sillä ne ovat ratkaisevan tärkeitä ja ehdottomia edellytyksiä etenemiselle EU:hun liittymisprosessissa;

al)

vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan, kansalaisjärjestöjen ja asiantuntijoiden osallistumista liittymisprosessin seurantaan; tunnustetaan EU:n laajentumisstrategiassa se seikka, että oikeusvaltioperiaate, vahvat riippumattomat demokraattiset instituutiot, tiedotusvälineiden vapaus ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta liittyvät erottamattomasti demokratian kestävyyteen, ja sovelletaan tätä perusajatusta pysyvästi;

am)	pannaan täytäntöön EU:n ihmisoikeuspakotejärjestelmä ja laajennetaan se kattamaan korruptiorikoksista määrättävät seuraamukset, myös liittymisneuvotteluja käyvissä maissa;

an)	varmistetaan, että demokraattisia ja oikeusperiaatteita ei heikennetä tai vähätellä EU:n toimielimissä tai jäsenvaltioissa; muistutetaan Euroopan komission jäseniä heidän velvollisuudestaan toimia toimintasääntöjensä mukaisesti kunniallisesti, pidättyvästi ja riippumattomasti;

ao)

parannetaan liittymistä valmistelevan tuen johdonmukaisuutta, tehokkuutta, näkyvyyttä ja avoimuutta ja otetaan selkeästi huomioon perustavaa laatua olevien alojen painopisteet IPA III -rahoituksen kohdentamisessa; toteutetaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet ja laaditaan suuntaviivat ehdollisuutta koskevien IPA III -säännösten soveltamisesta niiden havaintojen mukaisesti, jotka Euroopan tilintarkastustuomioistuin esitti 10. tammikuuta 2022 antamassaan erityiskertomuksessa EU:n tuesta oikeusvaltioperiaatteen edistämiselle Länsi-Balkanilla;

ap)	toimitetaan Euroopan parlamentille tyhjentävä ja perusteellinen arviointi liittymistä edeltävän tuen kaikkien varojen käytöstä, myös varoista ja hankkeista alueen yksittäisissä maissa vuodesta 2015 alkaen;

aq)	sovelletaan edistymistä koskeviin selkeisiin vertailuarvoihin perustuvaa kohdennettua ehdollisuutta strategisesti, palkitaan uudistuksista ja määrätään seuraamuksia taantumisesta tai siitä, ettei edistymistä tapahdu edelleenkään;

ar)

vahvistetaan raportointia oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta kaikkien liittymisneuvotteluja käyvien maiden osalta panemalla täysimääräisesti täytäntöön laajentumismenetelmä ja vuotuinen raportointiprosessi ja tehostamalla niitä sekä perustamalla seuranta-, vuoropuhelu- ja varoitusmekanismeja, joilla oikeusvaltioperiaatteen merkittävä noudattamatta jättäminen korjataan myönteisellä ehdollisuudella ottamalla maa mukaan EU:n politiikkoihin tai kielteisellä ehdollisuudella keskeyttämällä liittymisneuvottelut ja liittymistä edeltävä rahoitustuki, erityisesti saattamalla IPA III -välineestä annetun asetuksen (EU) 2021/1529 asiaa koskevat säännökset nopeasti ja täysin soveltamiskelpoisiksi, ja mahdollistamalla neuvottelulukujen uudelleenavaaminen perääntymismahdollisuutta koskevien lausekkeiden nojalla sekä ottamalla kansalaisyhteiskunta tiiviisti mukaan prosessiin;

as)

luodaan puitteet Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) ja liittymisneuvotteluja käyvien maiden väliselle tehokkaalle yhteistyölle; kannustetaan EU:n ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita sopimaan nopeasti kahdenvälisistä työjärjestelyistä EPPOn kanssa, jotta voidaan helpottaa tiivistä yhteistyötä ja syytteeseenpanoa EU:n varojen väärinkäytöstä, myös siirtämällä kansallisia yhteyshenkilöitä tilapäisesti EPPOn palvelukseen;

at)

arvioidaan virallisesti liittymisneuvotteluja käyviä maita EU:n oikeusvaltiomekanismissa ja -kertomuksessa sekä EU:n oikeusalan tulostaulun avulla käyttäen samoja indikaattoreita kuin jäsenvaltioiden tapauksessa, jotta saadaan puolueeton ja selkeä kuva tilanteesta ja voidaan ehkäistä jatkuvaa edistyksen puutetta, vakavia epäkohtia ja taantumista;

au)

perustetaan erityinen oikeusvaltiota käsittelevä työryhmä, jonka tehtäväksi annetaan kehittää jäsenvaltioiden tuomareiden ja syyttäjien aktiivisella myötävaikutuksella merkittävämpää ja tehokkaampaa tukea ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille; varmistetaan, että EU:n yhteisten arvojen noudattamista valvotaan soveltamalla ja vahvistamalla sisäisiä menettelyjä oikeusvaltioon liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi päättäväisesti;

Demokraattinen ja sosioekonominen muutos ehdokasmaissa

av)	osallistutaan aktiivisesti poliittisen moniarvoisuuden ja osallisuuden kulttuurin edistämiseen sekä rakentavaan poliittiseen vuoropuheluun ja parlamentaarisiin tehtäviin lainsäädännön, tarkastustoimen ja valvonnan aloilla;

aw)

edistetään vaaliuudistuksia, joiden tavoitteena on varmistaa kiistoja aiheuttamattomat vapaat, oikeudenmukaiset ja demokraattiset vaaliprosessit kaikissa ehdokasmaissa ja jäseneksi pyrkivissä maissa ja vahvistaa vaaliprosessia suhteessa Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimistoon, Venetsian komissioon ja muihin kansainvälisiin sitoumuksiin, velvoitteisiin ja normeihin, sekä edistää demokraattista moniarvoisuutta, puolueiden sisäistä demokratiaa, nuhteettomuutta ja korruption torjuntaa puolueissa koskevien sisäisten säännöstöjen hyväksymistä, puoluerahoituksen ja tiedotusvälineiden rahoituksen avoimuutta sekä oikeuslaitoksen ja tiedotusvälineiden riippumattomuutta ja vapautta asettamalla nämä vertailuarvot ennakkoedellytyksiksi taloudelliselle tuelle ja liittymisprosessissa etenemiselle;

ax)	järjestetään säännöllisiä tehostettuja oikeusvaltioasiantuntijoiden ja vaalitarkkailuvaltuuskuntien vierailuja liittymisneuvotteluja käyviin maihin;

ay)

ryhdytään toimiin toimittajiin ja tiedotusvälineisiin kohdistuvan vihapuheen, mustamaalaamisen, uhkailun ja pelottelun torjumiseksi ja vaaditaan tutkimaan tällaiset rikokset ja nostamaan niistä syytteitä, jotta voidaan taata turvallinen ympäristö toimittajille, ja käsitellään samalla alan ongelmia, joita ovat tiedotusvälineiden keskittyminen, niiden poliittinen ja taloudellinen painostaminen ja niiden omistusta koskevan avoimuuden puute; jatketaan yhteistyötä Euroopan neuvoston kanssa, jotta liittymisneuvotteluja käyviä maita voidaan tukea keskeisten uudistusten ja koulutuksen toteuttamisessa;

az)

vaalitaan demokraattista vastuuvelvollisuutta, lisätään avoimuutta ja osallistavuutta ja vahvistetaan liittymisprosessin parlamentaarista ulottuvuutta, etenkin parlamentaarista valvontaa; tuetaan parlamenttien työtä ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa ja helpotetaan Euroopan parlamentin liittymisaiheisia valvonta- ja demokratiatukitoimintoja ja demokratiatukivälineitä, kuten Jean Monnet -vuoropuhelua ja puolueiden välistä vuoropuhelua; tuetaan uutta poliittisten johtajien sukupolvea liittymisneuvotteluja käyvissä maissa;

ba)	varmistetaan, että valvontaelimet ja muut riippumattomat demokraattiset elimet pystyvät hoitamaan tehokkaasti perustuslain mukaiset tehtävänsä ehdokasmaiden poliittisissa prosesseissa;

bb)

kannustetaan järjestämään jäsenvaltioiden ja liittymisneuvotteluja käyvien maiden parlamenttien kahdenvälisiä parlamentaarisia kokouksia ja pohditaan keinoja aikaistaa vaihetta, jossa ehdokasmaiden tarkkailijat voivat olla läsnä Euroopan parlamentissa, sekä pyritään saattamaan päätökseen neuvottelut tietyistä temaattisista kokonaisuuksista;

bc)

varmistetaan, että laajentumisprosessilla saavutetaan demokratian lujittamisen, instituutioiden luotettavuuden, pitkän aikavälin kasvun ja sosioekonomisen yhteenkuuluvuuden tavoitteet, ja korostetaan oikeusvaltioperiaatteen ja korruption torjunnan sekä kestävän ja oikeudenmukaisen talouskehityksen välistä suoraa yhteyttä; keskitytään ehdokasmaiden välttämättömien muutosprosessien kielteisten sosiaalisten vaikutusten lieventämiseen ja lisätään vuosikertomuksiin tietoa lainsäädännön lähentämisestä EU:n sosiaalialan säännöstöön; pyritään ehkäisemään aivovuotoa ehdokasmaista ja kääntämään sen suunta;

bd)

tehostetaan huomattavasti toimia, joilla ratkaistaan konflikteja, rakennetaan luottamusta, saadaan aikaan kestävä sovinto, joka kattaa tehokkaan ja puolueettoman syytteeseenpanon sotarikoksista, ja varmistetaan totuuden selvittäminen, oikeussuojan toteutuminen ja tosiasiallisten ja ei-selektiivisten vahingonkorvausten saatavuus, myös seksuaalisen väkivallan uhreille; helpotetaan sotarikoksia ja kadonneita henkilöitä koskevien kansallisten ja kansainvälisten tuomioistuinten päätösten täysimääräistä täytäntöönpanoa ja kansainvälisten velvoitteiden noudattamista, jotta voidaan puuttua sotarikollisten ihannointiin ja historian uudelleenkirjoittamiseen;

be)

tehostetaan pyrkimyksiä hyvien naapuruussuhteiden, osallistavan ja tehokkaan alueellisen sosioekonomisen yhteistyön ja solidaarisuuden aikaansaamiseksi liittymisneuvotteluja käyvissä maissa sekä EU:n jäsenvaltioiden ja EU:n ulkorajoilla sijaitsevien kumppanimaiden välisen alueellisen rajatylittävän yhteistyön käynnistämiseksi; parannetaan Länsi-Balkanin maiden taloudellista kilpailukykyä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta toteuttamalla rakenneuudistuksia ja käynnistämällä alueellista taloudellista yhteistyötä, jonka kaikki kuusi maata voivat hyväksyä, ja edistetään edelleen EU:n normien ja säännöstön omaksumista ja EU:hun yhdentymisen prosessia; tähän liittyen Euroopan parlamentti ilmaisee tyytyväisyytensä Berliinin prosessin huippukokouksessa äskettäin aikaansaatuihin sopimuksiin, erityisesti alueellista liikkuvuutta koskevien sopimusten tekemiseen vapaasta matkustamisesta henkilökortilla sekä korkeakoulututkintojen ja ammatillisten tutkintotodistusten tunnustamisesta; suhtaudutaan erittäin varauksellisesti kaikkiin alueellisen taloudellisen yhteistyön aloitteisiin, jotka eivät kata kaikkia kuutta Länsi-Balkanin maata eivätkä perustu EU:n sääntöihin, kuten Avoin Balkan -aloitteeseen;

bf)

korostetaan tarvetta rakentaa osallistava yhteiskunta, jossa ei esiinny syrjintää, rasismia, väkivaltaista nationalismia eikä ääriliikkeitä; keskitytään vähemmistöjen, kuten romanien, hlbtiq+-henkilöiden, etnisten ja uskonnollisten yhteisöjen ja vammaisten henkilöiden suojeluun sekä kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden säilyttämiseen; valtavirtaistetaan sukupuolten tasa-arvo ja naisten ja tyttöjen oikeudet, voimaannutetaan naisia ja nuoria ja panostetaan heihin sekä tehostetaan sukupuolistuneen väkivallan torjuntaa;

bg)

ilmaistaan tyytymättömyys ihmisoikeusloukkauksiin ja turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien epäinhimilliseen kohteluun; pyritän turvaamaan pidätetyille ja vangeille ihmisarvoiset ja kansainvälisten normien mukaiset olot; tuomitaan kidutus ja lainvalvontaviranomaisten vakavista väärinkäytöksistä rankaisematta jättäminen;

bh)

laajennetaan kansalaisten osallistumista ja kansalaisyhteiskunnan ottamista mukaan laajentumisprosessiin lisäämällä kansalaisyhteiskunnan kanssa tehtävää yhteistyötä, sen tukemista ja rahoittamista; varmistetaan, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot saavat riittävästi taloudellista tukea EU:hun liittymisen jälkeenkin;

bi)

panostetaan nuorten liikkuvuuteen ja alueiden sisäiseen liikkuvuuteen ja yhteyksiin muun muassa tarjoamalla laaja pääsy Erasmus+-ohjelmaan ja lisäämällä sen määrärahoja sekä muihin liikkuvuusohjelmiin ehdokasmaiden nuorille yliopistomaailman edustajille, asiantuntijoille ja tutkijoille; edistetään lisäksi kumppanimaiden pääsyä osaksi EU:n ohjelmista, kuten Erasmus+-, Horisontti Eurooppa- ja Luova Eurooppa -ohjelmista, ja parannetaan yhteistyötä nykyisten ja tulevien ohjelmien puitteissa; pyritään vähentämään nuorisotyöttömyyttä;

bj)

edistetään ihmisten välisiä yhteyksiä EU:n jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden välillä ja vahvistetaan nuorisovaihto-ohjelmia; tunnustetaan rajatylittävän liikkuvuuden suuri merkitys näiden yhteyksien vahvistamisessa ja kannustetaan kehittämään rajainfrastruktuuria tätä silmällä pitäen; vahvistetaan ja mahdollisuuksien mukaan lisätään EU:n ja Länsi-Balkanin maiden yhteisiä ponnisteluja edistää ihmisten välisiä yhteyksiä ja vaihtoa, jotta väestölle syntyisi myönteisiä mielikuvia toisesta osapuolesta;

bk)	lisätään tukea talouskehitykselle, markkinataloudelle, liikenneyhteyksille, kilpailukyvylle ja vihreälle siirtymälle;

bl)

lujitetaan ehdokasmaiden ja EU:n välisiä kumppanuuksia toteuttamalla perusinfrastruktuurihankkeita Euroopan laajuisten energia- ja liikenneverkkojen (TEN-E ja TEN-T) puitteissa ja lisätään samalla ehdokasmaille annettavaa taloudellista tukea rajaseutujen pullonkaulojen purkamiseksi ja matkustaja- ja tavaraliikenteen yhteyksien kehittämiseksi;

bm)

edistetään energiatehokkuutta, yhteenliitettävyyttä ja siirtymistä puhtaaseen energiaan, lisätään energialähteiden monipuolistamista ja parannetaan energian toimitusvarmuutta sekä edistetään kestävää kehitystä; varmistetaan, että energiasiirtymä toteutetaan oikeudenmukaisesti sekä sosiaalisesti kestävällä tavalla ja että EU ja jäsenvaltiot tukevat riittävästi haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä; ryhdytään välittömiin toimiin, jotta ehdokasmaat saadaan liitettyä Euroopan energiansiirtoverkkoon pitkällä aikavälillä ja kestävästi; mobilisoidaan merkittäviä investointeja, jotka tukevat uusiutuvaan energiaan perustuvien paikallisten ratkaisujen kehittämistä; sisällytetään ehdokasmaat EU:n energiapoliittisiin strategioihin keskittyen erityisesti maihin, jotka ovat erittäin riippuvaisia venäläisestä kaasusta ja joille EU-jäsenyysaikeista koituu vakavia vaikutuksia;

bn)	toteutetaan etenemissuunnitelma EU:n ja liittymisneuvotteluja käyvien maiden välisten verkkovierailumaksujen poistamiseksi vaiheittain;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän suosituksen neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle sekä tiedoksi liittymisneuvotteluja käyvien maiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 202, 28.5.2021, s. 86.

(2) EUVL C 362, 8.9.2021, s. 129.

(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0249.

(4) EUVL L 161, 29.5.2014, s. 3.

(5) EUVL L 330, 20.9.2021, s. 1.

(6) EUVL C 342, 6.9.2022, s. 148.

(7) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0244.

(8) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0235.

11.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 167/116

P9_TA(2022)0407

Libyan tilanne

(2023/C 167/18)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2021 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

—	ottaa huomioon 12. joulukuuta 2019 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

—	ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 24. joulukuuta 2021 antaman julkilausuman vaalien lykkäämisestä,

—	ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan Euroopan unionin puolesta 11. maaliskuuta 2021 antaman julkilausuman uuden kansallisen yhtenäisyyden hallituksen hyväksymisestä,

—	ottaa huomioon 28. heinäkuuta 1951 tehdyn Geneven yleissopimuksen ja 31. tammikuuta 1967 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan pöytäkirjan,

—	ottaa huomioon EU:n Afrikka-hätärahaston,

—	ottaa huomioon 9. helmikuuta 2021 annetun komission sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Uudistettu kumppanuus eteläisten naapurimaiden kanssa – Uusi Välimeren alueen toimintaohjelma” (JOIN(2021)0002),

—	ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640),

—	ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa New Yorkissa 25. syyskuuta 2015 hyväksytyn kestävää kehitystä koskevan YK:n päätöslauselman ”Transforming our World – The 2030 Agenda for Sustainable Development” (YK:n Agenda 2030),

—

ottaa huomioon päätöksellä 1/CP.21 hyväksytyn Pariisin sopimuksen, ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen osapuolten 21. konferenssin (COP21) sekä Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten konferenssin 11. kokouksen (CMP11), joka pidettiin Pariisissa, Ranskassa, 30. marraskuuta – 11. joulukuuta 2015,

—	ottaa huomioon 18. syyskuuta 1997 tehdyn yleissopimuksen jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirtämisen kieltämisestä ja niiden hävittämisestä,

—	ottaa huomioon 30. toukokuuta 2008 tehdyn rypäleammuksia koskevan yleissopimuksen,

—	ottaa huomioon 31. lokakuuta 2000 annetun YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman naisista, rauhasta ja turvallisuudesta,

—	ottaa huomioon 20. marraskuuta 1989 tehdyn YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista,

—	ottaa huomioon 1. heinäkuuta 1990 tehdyn lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin afrikkalaisen peruskirjan,

—	ottaa huomioon 26. helmikuuta 2011 annetun YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman ja kaikki myöhemmät päätöslauselmat Libyaa koskevasta asevientikiellosta,

—	ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2022, 28. heinäkuuta 2022 ja 28. lokakuuta 2022 annetut YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat Libyasta,

—	ottaa huomioon 20. toukokuuta 2022 annetun YK:n pääsihteerin raportin YK:n Libyan-tukioperaatiosta (UNSMIL),

—	ottaa huomioon Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjän 28. huhtikuuta 2022 YK:n turvallisuusneuvostolle päätöslauselman 1970 (2011) johdosta antaman 23. raportin,

—	ottaa huomioon YK:n vuoden 2020 etenemissuunnitelman kattavan ratkaisun valmisteluvaiheesta,

—	ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston 22. kesäkuuta 2020 antaman päätöslauselman Libyaa koskevan riippumattoman selvitysvaltuuskunnan perustamisesta ja 8. heinäkuuta 2022 annetun päätöslauselman sen toimeksiannon jatkamisesta yhdeksällä kuukaudella,

—	ottaa huomioon Libyaa käsittelevän riippumattoman selvitysvaltuuskunnan 29. marraskuuta 2021, 23. maaliskuuta 2022, 27. kesäkuuta 2022 ja 1. heinäkuuta 2022 toimittamat raportit YK:n ihmisoikeusneuvostolle,

—	ottaa huomioon 16. joulukuuta 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

—	ottaa huomioon 19. toukokuuta 2021 antamansa päätöslauselman ihmisoikeuksien suojelusta ja EU:n ulkoisesta muuttoliikepolitiikasta (1),

—	ottaa huomioon 30. toukokuuta 2018 antamansa suosituksen neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle Libyasta (2),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 118 artiklan,

—	ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A9-0252/2022),

ottaa huomioon, että viimeisten kymmenen vuoden aikana Libyan tärkeimpien sidosryhmien väliset syvät jakolinjat ja vastakkainasettelut, joita ulkomaisten toimijoiden sekaantuminen on pahentanut entisestään, ovat johtaneet jatkuviin valtataisteluihin ja haitanneet merkittävästi kansallista sovintoprosessia;

ottaa huomioon, että marraskuussa 2020 UNSMIL auttoi järjestämään Libyan poliittisen vuoropuhelun foorumin (LPDF) ensimmäisen kierroksen ja että siinä oli 75 libyalaista osallistujaa, jotka edustivat Libyan yhteiskunnan koko sosiaalista ja poliittista kirjoa; ottaa huomioon, että LPDF sopi 24. joulukuuta 2021 pidettäviä uskottavia, osallistavia ja demokraattisia kansallisia vaaleja koskevasta etenemissuunnitelmasta; ottaa huomioon, että helmikuussa 2021 LPDF valitsi Abdul Hamid Dbeibehin väliaikaisen kansallisen yhtenäisyyden hallituksen johtajaksi; ottaa huomioon, että Tobrukiin sijoittautuneen Libyan edustajainhuoneen maaliskuussa 2021 antama hyväksyntä kansallisen yhtenäisyyden hallituksen muodostamiselle ratkaisi tilapäisesti poliittisen umpikujan ja kiistanalaisen legitiimiyden tilanteen maassa;

ottaa huomioon, että edustajainhuone ilmoitti tammikuussa 2022, että kansallisen yhtenäisyyden hallituksen toimikausi oli päättynyt joulukuussa 2021; ottaa huomioon, että edustajainhuone nimesi helmikuussa 2022 entisen sisäministerin Fathi Bashaghan pääministeriksi; ottaa huomioon, että kansallisen yhtenäisyyden hallituksen johtajat eivät hyväksyneet Bashagan nimitystä ja sitä seurannutta uuden hallituksen muodostamista eivätkä eronneet; ottaa huomioon, että kansallisen yhtenäisyyden hallitus on edelleen ainoa kansainvälisen yhteisön tunnustama hallitus;

ottaa huomioon, että Libyan tilanne on heikentynyt entisestään sen jälkeen, kun vaaleja lykättiin vuoden 2021 lopussa määräämättömäksi ajaksi erityisesti siksi, että vaalien oikeusperustasta ja ehdokkaiden taustaselvityskriteereistä ei päästy etukäteen yhteisymmärrykseen ja että uskottavien ja läpinäkyvien vaalien keskeisten takeiden antamista ei asetettu etusijalle, mikä on pahentanut poliittista umpikujaa ja kansallista hajanaisuutta;

E.	ottaa huomioon, että vaalien lykkäys oli syvä pettymys yli 2,8 miljoonalle Libyan kansalaiselle, jotka olivat rekisteröityneet äänestämään, ja erityisesti nuorelle äänestäjäkunnalle, ja että se saattaa heikentää entisestään luottamusta julkisiin instituutioihin;

ottaa huomioon, että huolimatta lainsäädäntöelinten, Libyan edustajainhuoneen ja korkeimman valtioneuvoston, välillä Kairossa ja Genevessä kesäkuussa 2022 YK:n tuella käydyistä neuvotteluista, jotka johtivat ennennäkemättömän kattavaan yhteisymmärrykseen useista pitkään avoinna olleista kysymyksistä, kuten kahden lainsäädäntökamarin paikkajaosta, eri toimeenpanoviranomaisten välisestä vallanjaosta ja maakuntien rajaamisesta, niissä ei päästy sopimukseen laajalti tuetusta perustuslaista ja vaalien oikeudellisesta kehyksestä;

katsoo, että vaalit eivät voi olla päämäärä sinänsä, vaan niiden lisäksi tarvitaan merkittäviä poliittisia, taloudellisia ja institutionaalisia uudistuksia; katsoo, että naisten, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, kuntien ja paikallisten sidosryhmien osallistuminen on keskeistä toimivan valtion rakentamisessa ja asianmukaisen hallinnon varmistamisessa Libyassa; katsoo, että kaikkien Libyan puolueiden olisi käytävä aitoa vuoropuhelua meneillään olevan poliittisen pattitilanteen käsittelemiseksi ja pidättäydyttävä voimankäytöstä erimielisyyksien ratkaisemiseksi; ottaa huomioon, että Libyan sidosryhmien jättäytyminen pois vaaleja koskevan uuden yhteisen etenemissuunnitelman laatimisesta näyttää osoittavan, että toimivien ja edustuksellisten poliittisten instituutioiden rakentamiseen ei ole yhteistä kiinnostusta;

ottaa huomioon, että heinäkuussa 2022 poliittisten instituutioiden huonoa hallintoa ja elinolojen heikkenemistä vastaan järjestettiin joukkomielenosoituksia kaikkialla maassa, myös Tripolissa, Tobrukissa, Benghasissa ja Misratassa; ottaa huomioon, että mielenosoittajat vaativat vaalien järjestämistä viipymättä;

I.	ottaa huomioon, että mielenosoitusten jälkeen presidenttineuvosto ehdotti toimintasuunnitelmaa maan yhtenäisyyden edistämiseksi ja säilyttämiseksi, mukaan lukien parlamentti- ja presidentinvaalit tietyssä aikataulussa umpikujan ratkaisemiseksi;

J.	ottaa huomioon, että yhteenotot Tripolissa Dbeibehille uskollisten puolisotilaallisten joukkojen ja Bashaghalle uskollisten puolisotilaallisten joukkojen välillä aiheuttivat useita kuolemantapauksia, myös siviiliväestön keskuudessa, ja toivat jälleen kerran esiin maan epävakaan tilanteen;

ottaa huomioon, että Libyan turvallisuus ja vakaus ovat tiiviisti yhteydessä mahdollisuuteen siirtyä sellaiseen todelliseen demokratiaan, joka voi hyödyttää Libyan koko väestöä; ottaa huomioon, että pitkään jatkunut epävakaus ja systemaattinen rankaisemattomuus ovat olleet merkittäviä tekijöitä sotilaallisten yhteenottojen ja joukkomielenosoitusten puhkeamisessa uudelleen kaikkialla maassa; katsoo, että oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen ja vastuuseen joutuminen ihmisoikeusloukkauksista ovat olennaisen tärkeitä poliittisen vakauden ja kestävän rauhan varmistamiseksi Libyassa ja koko alueella;

L.	katsoo, että on äärimmäisen tärkeää, että jäsenvaltiot koordinoivat toimintaansa ja puhuvat yhdellä äänellä, jotta voidaan vahvistaa EU:n välitystoimia ja korostaa YK:n keskeistä roolia;

M.	ottaa huomioon, että Venäjä on kuukausien ajan merkittävästi heikentänyt YK:n toimintakykyä kieltäytymällä yhtymästä konsensukseen ehdotuksista, jotka koskevat UNSMILin toimikauden pidentämistä ja uuden YK:n Libyan-erityisedustajan nimittämistä;

ottaa huomioon, että yhdeksän kuukautta kestäneen poliittisen umpikujan jälkeen YK:n pääsihteeri António Guterres ilmoitti 2. syyskuuta 2022 Senegalin Abdoulaye Bathilyn nimittämisestä hänen Libyan-erityisedustajakseen ja UNSMILin johtajaksi; ottaa huomioon, että YK:n turvallisuusneuvosto äänesti 28. lokakuuta 2022 yksimielisesti UNSMILin toimeksiannon jatkamisen puolesta 31. lokakuuta 2023 saakka;

ottaa huomioon, että Libya allekirjoitti marraskuussa 2019 Turkin kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan merialueiden lainkäyttövallan määrittelemiseksi Välimerellä; ottaa huomioon, että tämä sopimus loukkaa kolmansien valtioiden täysivaltaisia oikeuksia ja on merioikeuden vastainen eikä sillä siksi ole mitään oikeusvaikutuksia kolmansiin valtioihin, kuten Eurooppa-neuvosto totesi; ottaa huomioon, että Libya ja Turkki allekirjoittivat 3. lokakuuta 2022 hiilivetysopimuksen, joka perustuu Turkin ja Libyan vuoden 2019 yhteisymmärryspöytäkirjaan;

P.	ottaa huomioon, että paikallisten ja ulkomaisten aseellisten ryhmien, kuten Venäjän Wagner-ryhmän sekä ulkomaisten joukkojen jatkuva osallistuminen konfliktiin uhkaa Libyan ja koko alueen vakautta ja turvallisuutta;

ottaa huomioon, että kaikki maat, jotka osallistuivat Berliinin Libya-konferensseihin ja Pariisin kansainväliseen Libya-konferenssiin, mukaan lukien Venäjä ja Turkki, jotka ovat sotilaallisesti läsnä Libyassa, sitoutuivat olemaan puuttumatta Libyan asioihin ja tukivat palkkasotureiden, vierastaistelijoiden ja ulkomaisten joukkojen välitöntä vetäytymistä Libyan alueelta koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa;

R.	ottaa huomioon, että Libyan korkeimmat sotilashenkilöt ovat viime aikoina yrittäneet perustaa uudelleen yhtenäistä Libyan armeijaa;

katsoo, että kattava turvallisuusalan uudistus on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan perustaa yhtenäiset, kattavat ja vastuulliset Libyan kansalliset turvallisuus-, poliisi- ja sotilasjoukot siviilikeskushallinnon alaisuuteen ja siten osaltaan ehkäistä tulevia ihmisoikeusloukkauksia, vahvistaa oikeusvaltiota, lopettaa rankaisemattomuus ja taata poliittinen vakaus maassa ja koko alueella; ottaa huomioon, että elokuun lopun tapahtumat paikan päällä antavat valitettavasti viitteitä toisen suuntaisesta kehityksestä, kun kiihtyneet taistelut uhkaavat johtaa sotilaalliseen eskaloitumiseen;

T.	ottaa huomioon, että jalkaväkimiinojen ja räjähtämättömien taisteluvälineiden suuri määrä aiheuttaa ihmishenkien menetyksiä ja on myös vakava este maan taloudelliselle ja sosiaaliselle elpymiselle;

ottaa huomioon, että pienaseiden, kevyiden aseiden ja hylättyjen ampumatarvikkeiden varastojen leviäminen lisää epävakautta, joka johtuu siitä, että niitä siirretään usein laittomasti sekä Libyan sisällä että sen rajojen yli, mikä heikentää merkittävästi alueellista ja paikallista turvallisuutta, kun paikalliset aseistetut ryhmät pääsevät käsiksi näihin aseisiin erityisesti Sahelin alueella;

katsoo, että oikeusvaltioperiaate ja vastuuseen joutuminen ihmisoikeusloukkauksista ovat olennaisen tärkeitä poliittisen vakauden ja kestävän rauhan varmistamiseksi; ottaa huomioon, että toimivan oikeusjärjestelmän puuttuminen, oikeusvaltioperiaatteen systemaattinen rikkominen ja siitä johtuva laajalle levinnyt korruptio ja toistuvat ihmisoikeusloukkaukset tuovat maahan rankaisemattomuuden ilmapiirin, joka on merkittävä este rauhanomaiselle rinnakkaiselolle ja maan sisäisten pakolaisten turvalliselle paluulle;

ottaa huomioon, että Libyalla on Afrikan suurimmat öljyvarannot ja että se on Opecin jäsen ja yksi tärkeimmistä öljyntoimittajista maailmanmarkkinoilla; ottaa huomioon, että Libyan talous on vahvasti riippuvainen öljyalasta; ottaa huomioon, että öljyntuotantoa ovat usein hyödyntäneet eri toimijat, jotka ovat toistuvasti sulkeneet öljyntuotantolaitoksia poliittisia tarkoituksia varten; ottaa huomioon, että raakaöljyn ja jalostettujen öljytuotteiden ryöstely ja laiton vienti ovat uhka Libyan rauhalle, turvallisuudelle ja vakaudelle, minkä vuoksi niistä on päästävä eroon;

ottaa huomioon, että huhtikuusta 2022 alkanut kuukausia kestänyt Libyan öljylaitosten osittainen sulku kenttämarsalkka Khalifa Haftarille uskollisten joukkojen toimesta on vähentänyt merkittävästi maan tuotantoa ja pienentänyt valtion talousarvioon saatavia tuloja ja sillä on ollut merkittäviä vaikutuksia Libyan rajojen ulkopuolella, sillä se on muun muassa nostanut entisestään energian hintoja, jotka olivat jo korkealla Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vuoksi; ottaa huomioon, että Libyan länsi- ja itäosan sidosryhmät pääsivät heinäkuussa 2022 sopimukseen öljyntuotannon ja -viennin aloittamisesta uudelleen kaikilla Libyan suljetuilla öljykentillä ja satamissa;

ottaa huomioon, että ilmastonmuutos on eksistentiaalinen uhka Libyassa, joka on kärsinyt yhä useammin vakavasta kuivuudesta ja vesipulasta; ottaa huomioon, että YK:n ilmastohuippukokouksessa (COP27) Egyptissä pitämässään puheessa Libyan presidenttineuvoston johtaja Mohammed Menfi totesi, että ilmastonmuutos heikentää kehitys- ja investointimahdollisuuksia ja hidastaa talouskasvua; ottaa huomioon, että kuten YK:n pääsihteerin Libyaa käsittelevä erityisneuvonantaja Stephanie Williams muistutti, Libyan ilmastoon liittyviä haavoittuvuuksia pahentavat myös maan täydellinen riippuvuus fossiilisista polttoaineista sekä sen vaurioitunut sähkö- ja vesi-infrastruktuuri;

ottaa huomioon, että Libyaa käsittelevän kansainvälisen seurantakomitean taloustyöryhmä, jonka puheenjohtajina toimivat EU, Egypti, Yhdysvallat ja UNSMIL, tekee yhteistyötä Libyan viranomaisten kanssa peruspalvelujen tarjoamiseksi libyalaisille, taloudellisten instituutioiden vahvistamiseksi, yksityisen sektorin elvyttämiseksi ja talousarviomenettelyn parantamiseksi; ottaa huomioon, että taloustyöryhmä on jo edistynyt merkittävästi Libyan keskuspankin uudelleenyhdistymisen avustamisessa; ottaa huomioon, että asiaa koskevat neuvottelut on kuitenkin äskettäin keskeytetty;

AA.	ottaa huomioon, että EU:n rajavalvonnan avustusoperaatiolla Libyassa (EUBAM Libya) on vuodesta 2013 lähtien tuettu Libyan viranomaisia rajavalvonnan ja rajojen turvallisuuden kehittämisessä Libyassa; ottaa huomioon, että EUBAM Libya -operaation voimassaoloa on jatkettu 30. kesäkuuta 2023 saakka;

AB.

ottaa huomioon, että EUBAM Libya järjesti yhteistyössä Saheliin nimitetyn EU:n erityisedustajan, alueellisen neuvonta- ja koordinointiyksikön ja terrorisminvastaisen ohjelman (CT-JUST) kanssa Tunisissa 22. ja 23. marraskuuta 2022 alueellisen konferenssin, jossa käsiteltiin Libyan ja Sahelin maiden rajat ylittävää yhteistyötä ja jonka tavoitteena on tukea alueellista turvallisuutta ja vakautta tehostamalla kansainvälistä yhteistyötä rajat ylittävän rikollisuuden, mukaan lukien terrorismi ja järjestäytynyt rikollisuus, torjunnassa;

AC.

ottaa huomioon, että Välimerellä toteutettava Euroopan unionin sotilasoperaatio Irini (EUNAVFOR MED Irini) käynnistettiin 31. maaliskuuta 2020 ja sen voimassaoloa jatkettiin 31. maaliskuuta 2023 saakka; toteaa, että sen keskeisenä tehtävänä on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 1973 (2011) määrätyn Libyaa koskevan asevientikiellon täytäntöönpano; ottaa huomioon, että erinäiset toimijat ovat usein ja toistuvasti rikkoneet YK:n asevientikieltoa;

AD.

ottaa huomioon, että Irini ja Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex) allekirjoittivat 15. tammikuuta 2021 työjärjestelyn, jonka nojalla ne muun muassa vaihtavat tietoja rajat ylittävästä rikollisuudesta, kuten asekaupasta ja ihmisten salakuljetuksesta; ottaa huomioon, että Frontex vaihtaa tietoja todellisista tai mahdollisista hätätilanteista merellä Libyan etsintä- ja pelastusalueella asiaankuuluvien viranomaisten ja koordinointikeskusten, mukaan lukien Italian, Maltan ja Tunisian meripelastuskeskukset, sekä Libyan meripelastuskeskuksen ja yhteisen pelastuskoordinointikeskuksen kanssa, jota EU rahoittaa Afrikka-hätärahaston kautta ja jonka toiminnasta Libyan rannikkovartiosto ja laivasto huolehtivat;

AE.	ottaa huomioon, että Libyan vakaus ja turvallisuus ovat olennaisen tärkeitä laajemman Välimeren alueen vakaudelle ja turvallisuudelle;

AF.

ottaa huomioon, että EU on hyväksynyt eteläisten naapurimaiden kanssa uudistetun kumppanuuden, jossa keskitytään inhimilliseen kehitykseen, hyvään hallintoon ja oikeusvaltioperiaatteeseen, selviytymiskykyyn, vaurauteen ja digitaaliseen siirtymään, rauhaan ja turvallisuuteen, muuttoliikkeeseen ja liikkuvuuteen sekä vihreään siirtymään, ilmastokestävyyteen, energiaan ja ympäristöön;

AG.	ottaa huomioon, että EU osoittaa vuosittain keskimäärin 37 miljoonaa euroa valtiorakenteiden kehittämiseen, inhimilliseen kehitykseen liittyviin tarpeisiin ja perusterveydenhuoltoon Libyassa vuosina 2021–2024;

AH.

katsoo, että Libyan kansalaisyhteiskunnalla on oltava keskeinen rooli maan tulevaisuuden määrittelyssä; ottaa huomioon, että kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet ovat viime kuukausina kaventuneet huolestuttavasti, kun laeista ja asetuksista on tullut yhä ankarampia; ottaa huomioon, että monia poliittisia aktivisteja, ihmisoikeuksien puolustajia, humanitaarisia työntekijöitä, toimittajia, tuomareita ja asianajajia on uhkailtu, siepattu, pidätetty mielivaltaisesti, kidutettu ja tapettu; ottaa huomioon, että riippumattoman ja itsenäisen oikeusjärjestelmän puuttuminen estää ihmisoikeusloukkausten uhreja käyttämästä oikeussuojakeinoja;

AI.

ottaa huomioon, että muuttajat, pakolaiset ja turvapaikanhakijat ovat sekä valtiollisten viranomaisten että aseellisten joukkojen laajamittaisten ja systemaattisten ihmisoikeusloukkausten, kuten ihmiskaupan, mielivaltaisten pidätysten, säilöön ottamisen, kiristyksen, raiskauksen, orjuuttamisen ja kiristys- ja hyväksikäyttötarkoituksissa tehtyjen sieppausten, uhreja;

AJ.	ottaa huomioon, että Libya on tärkeä kauttakulku- ja lähtöalue Eurooppaan pyrkiville muuttajille, etenkin sellaisille, jotka tulevat Saharan eteläpuolisesta Afrikasta; ottaa huomioon, että tuhannet ihmiset ovat menettäneet henkensä yrittäessään ylittää Välimerta ja päästä Eurooppaan;

AK.

ottaa huomioon, että yksi Libyan rajavalvontaa koskevan EU:n tuen tavoitteista on estää ihmishenkien menetykset Välimerellä; ottaa huomioon, että kansalaisjärjestöillä on usein ollut ansiokas rooli ihmishenkien pelastamisessa Välimerellä; ottaa huomioon, että etsintä- ja pelastusalusten määrän jyrkällä vähenemisellä on ollut kohtalokkaita seurauksia turvaa etsiville ihmisille; ottaa huomioon, että ihmissalakuljetusverkostot käyttävät etsintä- ja pelastustoiminnan periaatetta hyväkseen hyötyäkseen laittomasti julmuuksia pakenevista ihmisistä Libyassa ja lisäävät siten inhimillistä kärsimystä ja ovat vastuussa vakavista ihmisoikeusloukkauksista; ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvosto totesi jälleen, että kaikkien Välimerellä toimivien alusten on noudatettava kansainvälistä oikeutta ja EU:n oikeutta; ottaa huomioon, että sekä YK:n elimet että merkittävät kansalaisjärjestöt ovat dokumentoineet sellaisiin henkilöihin kohdistuneita ihmisoikeusloukkauksia, jotka yrittävät paeta Libyasta meritse; ottaa huomioon, että Libyan rannikkovartioston pysäyttämät ja meripelastuksen jälkeen maihin viedyt ihmiset sijoitetaan usein maahanmuuttajien säilöönottokeskuksiin ja heidän ihmisoikeuksiaan loukataan; ottaa huomioon, että EU odottaa Libyan viranomaisten, myös Libyan rannikkovartioston, jonka kanssa se tekee yhteistyötä, varmistavan muuttajien ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamisen, tutkivan väkivaltaisuuksia ja varmistavan asianmukaiset jatkotoimet niistä vastuussa olevia vastaan; toteaa kuitenkin, että nämä rikkomukset jatkuvat edelleen, mikä johtuu erityisesti tehottomista seuranta- ja vastuuvelvollisuusmekanismeista;

AL.	ottaa huomioon, että Libyassa noin 160 000 maan sisällä siirtymään joutunutta henkilöä ei edelleenkään saa riittävästi suojelua ja apua;

AM.	ottaa huomioon, että naisiin ja lapsiin kohdistuu suurempi hyväksikäytön, ihmiskaupan, seksuaalisen ja sukupuolistuneen väkivallan, prostituutioon pakottamisen ja laittomien pidätysten riski;

AN.

ottaa huomioon, että seksuaalinen ja sukupuolistunut väkivalta on laajalle levinnyttä ja sitä ruokkii rankaisemattomuus; ottaa huomioon, että seksuaalisen väkivallan uhrit kokevat usein syrjintää ja leimaamista perheidensä ja yhteisöjensä taholta; ottaa huomioon, että kansallisessa oikeudellisessa kehyksessä ei säädetä asianmukaisesti seksuaalisesta väkivallasta selvinneiden suojelusta;

AO.

ottaa huomioon, että YK:n Libyaa käsittelevän riippumattoman selvitysvaltuuskunnan raporteissa on todettu, että sillä on perusteltu syy uskoa, että Libyassa on tehty ja tehdään edelleen rikoksia ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksia; ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusneuvosto uusi 8. heinäkuuta 2022 operaation toimeksiannon lopulliseksi yhdeksän kuukauden jaksoksi, jota ei voida pidentää, jotta se voi esittää loppusuosituksensa;

suosittaa neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, että EU:n Libyaa koskevan toimintapolitiikan täytäntöönpanon yhteydessä

varmistetaan, että YK:n tukemalle, Libyan johtamalle ja sen vastuulla olevalle osallistavalle kansalliselle sovintoprosessille annetaan mahdollisimman vahva tuki, jotta voidaan saavuttaa pidemmällä aikavälillä vakaus ja turvallisuus ja luoda perusta rauhanomaiselle ja demokraattiselle siirtymälle, johon kaikki Libyan sidosryhmät, myös naiset, kansalaisyhteiskunnan järjestöt ja paikallisviranomaiset osallistuvat, jotta rauhanprosessi edustaisi Libyan koko väestöä,

jatketaan tiivistä yhteistyötä UNSMILin kanssa ja tuetaan aktiivisesti sen toimeksiannon jatkamista tarvittaessa taas 31. lokakuuta 2023 jälkeen, jotta voidaan tehokkaasti edistää perustuslakiprosessia ja vaalien järjestämistä, panna täytäntöön tulitauko, tarkkailla ihmisoikeuskysymyksiä ja tarjota teknistä apua Libyan instituutioille, korostetaan, että nykyisen poliittisen umpikujan vuoksi YK:n tukemien neuvottelujen jatkaminen vapaita, oikeudenmukaisia, uskottavia ja avoimia vaaleja koskevasta etenemissuunnitelmasta on edelleen ratkaisevan tärkeää, ja kehotetaan kaikkia Libyan sidosryhmiä välttämään aiemmin tehtyjä virheitä, kuten ehdokkaiden taustaselvityskriteerien puuttumista, kunnioittamaan vaalituloksia ja takaamaan rauhanomaisen vallansiirron; lähetetään EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunta seuraamaan vaaliprosessia,

tehostetaan diplomaattisia kanavia kansainvälisten toimijoiden kanssa ja lisätään välitystoimia, jotta saadaan aikaan rauhanomaista, vakaata ja yhtenäistä Libyaa koskeva yhtenäinen kansainvälinen strategia; harkitaan toisen Libya-konferenssin isännöimistä ja edistetään niin kutsuttuja toisen raiteen diplomaattisia toimia,

tehostetaan EU:n diplomaattisia toimia rauhan ja turvallisuuden palauttamiseksi maahan ja varmistetaan, että jäsenvaltiot puhuvat yhdellä äänellä, toimivat yhtenäisemmällä tavalla ja tukevat maanlaajuisia, osallistavia ja yhteistyöhön perustuvia toimia halutun poliittisen muutoksen ja siihen tarvittavien uudistusten saavuttamiseksi; nimitetään tätä varten ensisijaisena asiana EU:n erityisedustaja Libyaan,

e)	varmistetaan, että EU:n Libyan-edustustolla on aktiivisempi rooli heti kun turvallisuusolosuhteet sen sallivat, että se helpottaa EU:n toimielinten, myös Euroopan parlamentin, vierailujen lisäämistä Libyaan EU:n ja Libyan välisen vuoropuhelun tehostamiseksi entisestään,

f)	varmistetaan, että kaikki Libyan ja EU:n tai sen jäsenvaltioiden väliset sopimukset tai yhteistyötoimet ovat kansainvälisen oikeuden ja EU:n oikeuden mukaisia;

kehotetaan Libyan viranomaisia peruuttamaan merellisten lainkäyttöalueiden rajaamisesta Välimerellä vuonna 2019 tehty Turkin ja Libyan yhteisymmärryspöytäkirja ja olemaan panematta täytäntöön 3. lokakuuta 2022 allekirjoitettuun hiilivetysopimukseen sisältyviä lausekkeita, jotka koskevat laitonta poraustoimintaa kolmansien maiden talousvyöhykkeillä, mukaan lukien Kyproksen ja Kreikan talousvyöhykkeet,

vahvistetaan Berliinin ja Pariisin Libya-konferensseissa esitetty kehotus, että kaikki palkkasoturit, vierastaistelijat ja ulkomaiset joukot vetäytyvät Libyan alueelta; kehotetaan kaikkia asianomaisia kansainvälisiä toimijoita, mukaan lukien Venäjä, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Turkki, olemaan sekaantumatta asioihin Libyassa ja noudattamaan tätä kehotusta, pidättymään jännitteiden ja taistelujen lietsomisesta suoran tai tuetun sotilaallisen väliintulon avulla ja vetämään välittömästi pois palkkasoturit, joita, kuten Venäjän Wagner-ryhmä, on edelleen maassa ja jotka uhkaavat Libyan ja koko alueen vakautta,

lisätään tukea Libyan viranomaisille kattavan turvallisuusalan uudistuksen ja aseistettujen ryhmien aseistariisuntaa, demobilisaatiota ja yhteiskuntaan sopeuttamista koskevien politiikkatoimien toteuttamiseksi siten, että se perustuu aseellisten ryhmien henkilöstön laskemiseen ja ammattimaiseen taustaselvitykseen YK:n avustamana; pyritään takaamaan, että tällaisten politiikkojen lopullisena tavoitteena on perustaa yhtenäiset, kattavat ja vastuulliset Libyan kansalliset turvallisuus-, poliisi- ja sotilasvoimat siviilihallinnon alaisiksi ja annetaan entisille taistelijoille mahdollisuus laskea aseensa ja palata yhteisöihinsä ja siten rakentaa kestävämpää rauhaa,

kehotetaan Libyan viranomaisia liittymään jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirtämisen kieltämistä ja niiden hävittämistä koskevaan yleissopimukseen sekä rypäleammuksia koskevaan yleissopimukseen; osoitetaan riittävästi EU:n varoja hankkeisiin, joiden tavoitteena on maamiinojen ja muiden räjähtämättömien taisteluvälineiden poistaminen, miinojen riskeistä tiedottaminen ja miinojen uhrien tukeminen myös takaamalla heille terveydenhuoltoa, kuntoutusta ja psykososiaalista tukea, jotta voidaan ehkäistä tulevia onnettomuuksia ja mahdollistaa kestävä taloudellinen ja sosiaalinen kehitys,

puututaan vaikutuksiin, joita pienaseiden, kevyiden aseiden ja ampumatarvikkeiden laittomille markkinoille leviämisellä on ihmisten turvallisuuteen ja alueen vakauteen, muun muassa tukemalla aseiden ja ampumatarvikkeiden hallinnointia ja turvallisuusalan uudistusta kansallisella ja alueellisella tasolla,

l)	annetaan Libyan viranomaisille niiden tarvitsemaa teknistä apua, jotta ne voivat toteuttaa oikeuslaitoksen kattavan uudistuksen, jolla pyritään pääsemään eroon maassa vallitsevasta rakenteellisesta rankaisemattomuudesta ja tasoittamaan tietä kestävälle sovinnolle ja rauhalle,

m)	harkitaan uusien kohdennettujen rajoittavien toimenpiteiden määräämistä, myös käyttämällä EU:n maailmanlaajuista ihmisoikeuspakotejärjestelmää, henkilöille ja yhteisöille, joiden toimet ovat aiheuttaneet vakavia ihmisoikeuksien ja vapauksien loukkauksia ja uhkaavat oikeusvaltiota,

kehotetaan kaikkia toimijoita olemaan käyttämättä öljyä poliittisen vastakkainasettelun välineenä ja pitämään kaikki porauskaivot ja öljyterminaalit avoimina; tehostetaan toimia taloustyöryhmässä, jotta voidaan kehottaa Libyan viranomaisia varmistamaan öljytulojen oikeudenmukainen, avoin, osallistava ja kestävä uudelleenjako tavoittelemalla visiota maan kaikkien asukkaiden taloudellisesta vauraudesta,

o)	tuetaan Libyan taloudellisia instituutioita, vahvistetaan maan talouden ohjausta ja hallintaa ja edistetään talouden monipuolistamista,

pyritään Libyan kanssa vakaampaan energiakumppanuuteen, joka auttaisi lisäämään Libyan valmiuksia tällä alalla ja monipuolistamaan EU:n energialähteitä; annetaan tässä yhteydessä Libyan viranomaisille tarvittavaa teknistä apua, jolla tuetaan maata sen siirtymisessä kestävään ja ilmastoneutraaliin talouteen, jotta voidaan rajoittaa ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä, joilla on vakavia seurauksia maalle, Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja Pariisin sopimuksen ulkoisen ulottuvuuden mukaisesti,

tuetaan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) kahden operaation eli EUBAM Libyan ja EUNAVFOR MED Irinin arvokasta työtä kestävän rauhan, turvallisuuden ja vakauden edistämiseksi; tuetaan edelleen erityisesti Irinin keskeistä tehtävää panna täytäntöön YK:n asettama Libyaa koskeva aseidenvientikielto; varmistetaan, että hyödynnetään kaikkia näiden operaatioiden tarjoamia mahdollisuuksia, mitä tähän mennessä ei ole tapahtunut; varustetaan Irini tarvittavilla teknisillä voimavaroilla, jotta voidaan estää aseiden pääsy Libyaan maa-, meri- tai ilmateitse, ja tehostetaan EUBAMin toimia Libyan etelärajalla,

uudistetaan tarvittaessa näiden kahden yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaation toimeksianto, jotta voidaan osaltaan parantaa turvallisuusolosuhteita paikan päällä muun muassa estämällä terroristeja, ihmiskauppiaita ja aseellisia ryhmiä harjoittamasta rajatylittävää toimintaa, kuten laitonta asekauppaa; taataan, että kaikissa näiden kahden operaation toteuttamissa tai edistämissä toimissa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja noudatetaan kansainvälistä ja EU:n oikeutta, erityisesti palauttamiskiellon periaatetta, ja varmistetaan vastuuseen joutuminen mahdollisissa rikkomustapauksissa; tehostetaan EUBAMin työn seurantaa, jotta estetään sen operaation toteuttamiseksi tekemään työhön mahdollisesti liittyvät väärinkäytökset; laaditaan ja toimitetaan Euroopan parlamentille säännöllisiä ihmisoikeusvaikutusten arviointeja ja arvioita kaikesta niiden toiminnasta; varmistetaan, että Libyan raja- tai turvallisuuselimille annettavan tuen ehtona on kansainvälisen oikeuden ja EU:n oikeuden noudattaminen,

varmistetaan riittävät resurssit etsintä- ja pelastustoimiin keskisen Välimeren reitillä, mukaan lukien EU:n ja sen jäsenvaltioiden ennakoiva meri- ja ilmapartiointi, jotta voidaan taata ihmisten elämän ja ihmisarvon kaikkinainen suojelu; varmistetaan, että etsintä- ja pelastustoimintaa harjoittavat yksityiset alukset noudattavat asiaankuuluvaa kansainvälistä ja EU:n oikeutta, ja tehdään yhteistyötä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja Frontexin kanssa merihädässä olevien ihmisten turvallisuuden turvaamiseksi; varmistetaan, että merellä pelastetut muuttajat poistuvat aluksista turvallisissa paikoissa ja että eteläisiä jäsenvaltioita ei jätetä yksin vastuuseen aluksilta poistumisesta ja vastaanotosta,

otetaan käyttöön maassa aiemmin toteutetuista ohjelmista tehtyjen arvioiden pohjalta naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä – Globaali Eurooppa riittävät EU:n varat, jotta voidaan tukea Libyan demokratisointitoimia ja hankkeita, joilla pyritään vahvistamaan oikeusvaltioperiaatetta ja hyvää hallintotapaa, parantamaan Libyan julkisten palvelujen tarjonnan valmiuksia, tukemaan hajauttamispyrkimyksiä, edistämään maan vakauttamista, tukemaan kansalaisjärjestöjä, vahvistamaan sosiaalista osallisuutta ja torjumaan eriarvoisuutta, edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja naisten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä, vahvistamaan Libyan terveydenhuoltojärjestelmää, torjumaan ilmastonmuutosta ja edistämään ihmisten turvallisuuden ja osallistavan, oikeudenmukaisen ja kestävän kasvun käsitettä; avustetaan teknisesti näitä hankkeita ja varmistetaan että kansainväliset instituutiot ja kansalaisjärjestöt, joilla on kokemusta toimimisesta Libyassa, panevat ne täytäntöön; varmistetaan, että nämä hankkeet ovat uuden Välimeren alueen toimintaohjelman ja YK:n Agenda 2030:n painopisteiden mukaisia ja että ne ovat OECD:n kehitysapukomitean (DAC) kriteerien mukaisia; taataan, että kaikkien NDICI – Globaali Eurooppa -välineen mukaisten EU:n varojen ehtona on ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen ja että Euroopan parlamentilla on riittävät valtuudet valvoa niiden käyttöä ja varmistaa vastuuvelvollisuus,

u)	jatketaan humanitaarisen avun antamista Libyalle keskittyen erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin,

jatketaan Libyan kansalaisyhteiskunnan tukemista ja aktiivista yhteistyötä sen kanssa; kehotetaan Libyan viranomaisia lopettamaan kansalaisyhteiskunnan järjestöjen väkivaltainen tukahduttaminen pidätyksillä, vangitsemisilla, tahdonvastaisilla katoamisilla ja kidutuksella sekä poistamaan kansalaisyhteiskunnan järjestöihin kohdistetut rajoitukset, jotka edelleen muodostavat vakavia esteitä sananvapaudelle, yhdistymisvapaudelle ja rauhanomaiselle kokoontumisvapaudelle, sellaisina kuin ne taataan myös kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa, jonka Libya on ratifioinut,

w)	kehotetaan Libyan viranomaisia poistamaan ulkomaisen ja paikallisen lehdistön jäseniä koskevat viisumirajoitukset ja takaamaan toimittajien turvallisuus,

kehotetaan Libyan viranomaisia kumoamaan vuonna 2001 annetun lain nro 19 ja presidenttineuvoston vuoden 2019 asetuksen nro 286, joilla rajoitetaan kansalaisyhteiskunnan toimijoiden mahdollisuuksia harjoittaa toimintaansa, sekä sananvapautta rajoittavan vuoden 1972 julkaisuja koskevan lain nro 76; vaaditaan Libyan viranomaisia lopettamaan perusvapauksien kriminalisointi käyttämällä Libyan rikoslain epämääräisesti muotoiltuja pykäliä, kuten 206 ja 207 pykälää, joissa säädetään kuolemanrangaistuksesta; kehotetaan Libyan viranomaisia vapauttamaan välittömästi kaikki näiden syytteiden nojalla perusteettomasti pidätetyt henkilöt,

y)	kehotetaan Libyan viranomaisia keskeyttämään kuolemanrangaistusten täytäntöönpano ja poistamaan sen lopulta kokonaan,

kehotetaan Libyan viranomaisia parantamaan naisten kattavaa edustusta ja osallistumista sekä suojelemaan heitä kaikenlaiselta väkivallalta; tuetaan aloitteita, joilla pyritään laatimaan naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskeva kansallinen toimintasuunnitelma 31. lokakuuta 2000 annetun YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 mukaisesti,

aa)

kehotetaan Libyan viranomaisia kehittämään ja hyväksymään toimenpiteitä lapsiin kohdistuvien rikkomusten lopettamiseksi ja ehkäisemiseksi sekä noudattamaan Libyan velvoitteita edistää ja suojella lasten oikeuksia ottaen erityisesti huomioon lapsen oikeuksien yleissopimuksen ja lapsen oikeuksia ja hyvinvointia koskevan Afrikan peruskirjan mukaiset velvoitteet,

ab)	kehotetaan Libyan viranomaisia poistamaan uskonnollisiin ja etnisiin vähemmistöihin kuuluviin henkilöihin kohdistuvat syrjivät lait ja käytännöt,

ac)

autetaan Libyan viranomaisia varmistamaan maan sisäisten pakolaisten vapaaehtoinen, turvallinen ja ihmisarvoinen paluu koteihinsa ja tuetaan kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä, jotka antavat humanitaarista apua maan sisällä siirtymään joutuneille ja palaaville henkilöille, mukaan lukien perusterveydenhuollon, koulutuksen ja suojelupalvelujen saatavuus,

ad)

kehotetaan Libyan viranomaisia kunnioittamaan alueiden kulttuurista, kielellistä ja historiallista monimuotoisuutta sekä poistamaan rajoitukset ja esteet paikallisyhteisöjen oikeudenmukaisia ja yhtäläisiä oikeuksia ja vastuita koskevien pyrkimysten rauhanomaiselta ilmaisemiselta yhtenäisen Libyan puitteissa; jatketaan avun ja varojen tarjoamista paikallisyhteisöille, erityisesti marginalisoituneille yhteisöille, kestävän talouskehityksen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja ihmisten turvallisuuden edistämiseksi; kehitetään edelleen kumppanuuksia Libyan kuntien kanssa ja tuetaan niitä niiden paikallisen hallintojärjestelmän vahvistamisessa ja keskeisten palvelujen, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon, tarjoamisessa,

ae)

kehotetaan Libyan viranomaisia varmistamaan, että muuttajia, pakolaisia ja turvapaikanhakijoita suojellaan, ja takaamaan kaikilta osin turvallisen ja esteettömän pääsyn maihinnousupaikkoihin ja säilöönottokeskuksien kaikkiin huoneisiin humanitaarisille järjestöille, jotka tarjoavat apua näille haavoittuvassa asemassa oleville ihmisryhmille; kannustetaan Libyan viranomaisia poistamaan viisumirajoitukset kaikilta kansainvälisiltä humanitaarisilta työntekijöiltä näiden kansalaisuudesta riippumatta; annetaan näille humanitaarisille toimijoille riittävät taloudelliset resurssit tehokkaan humanitaarisen avun varmistamiseksi säilöönottokeskuksissa ja kaupungeissa,

af)	vaaditaan Libyan viranomaisia allekirjoittamaan ja ratifioimaan vuonna 1951 tehty Geneven pakolaissopimus ja tarjotaan tukea siihen liittyvien toimenpiteiden täytäntöönpanolle,

ag)

kehotetaan Libyan viranomaisia lopettamaan muuttajien mielivaltainen säilöönotto ja ottamaan käyttöön ihmisoikeuksiin perustuvia vaihtoehtoja säilöönotolle muun muassa sulkemalla muuttajien pidätyskeskuksia ja avaamalla vastaanottokeskuksia, kehittämällä seulonta- ja ohjausmekanismeja ja tarjoamalla yhteisöllisiä asumisvaihtoehtoja; tätä varten tuetaan ja rahoitetaan aktiivisesti aloitteita, joilla muutetaan Libyan muuttoliike- ja turvapaikkalainsäädäntöä sen mukauttamiseksi kansainväliseen oikeuteen ja kansainvälisesti tunnustettuihin normeihin ja periaatteisiin,

ah)	kehotetaan Libyan viranomaisia varmistamaan, että pidätettyjä naisia pidetään laitoksissa, joissa on asianmukaisesti koulutettuja naisvartijoita, ja lapset pidetään erillään aikuisista, jotka eivät ole heidän sukulaisiaan,

ai)	kannustetaan edelleen Libyan viranomaisia tehostamaan yhteistyötä naapurimaiden kanssa turvallisten ja laillisten muuttoväylien luomiseksi,

aj)

kannustetaan Libyan viranomaisia tehostamaan muiden maiden ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön kanssa tekemäänsä yhteistyötä, joka koskee Libyaan jääneiden muuttajien vapaaehtoista, turvallista ja ihmisarvoista paluuta alkuperämaihinsa ja heidän uudelleenkotouttamistaan heidät vastaanottaviin yhteiskuntiin ja yhteisöihin,

ak)

kannustetaan EU:n jäsenvaltioita neuvottelemaan kunnianhimoisemman EU:n muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikan kehittämisestä, jotta ei välillisesti helpoteta Libyan raja- tai turvallisuusviranomaisten tekemiä laittomia palautuksia ja ihmisten palauttamista epäinhimillisiin oloihin leireille Libyassa eikä rahoiteta tai tehdä yhteistyötä niiden libyalaisten sidosryhmien kanssa, joihin on kohdistettu uskottavia väitteitä vakavista rikkomuksista ja osallistumisesta ihmiskauppaan; vahvistetaan turvallisia ja laillisia väyliä EU:hun suuntautuvalle muuttoliikkeelle muun muassa toimimalla nykyisten hyvien käytäntöjen mukaisesti ja lisäämällä hätäsiirtomekanismin kapasiteettia ja jäsenvaltioiden uudelleensijoittamislupauksia,

al)

tuetaan tarvittaessa aktiivisesti Libyaa käsittelevän YK:n riippumattoman selvitysvaltuuskunnan toimeksiannon uusimista vielä kerran ja sen raportteihin sisältyvien suositusten täytäntöönpanoa; varmistetaan, että valtuuskunnalla on riittävät resurssit, jotta se voi täyttää tehtävänsä, ja kehotetaan Libyan viranomaisia toimimaan täydessä yhteistyössä valtuuskunnan kanssa ja antamaan sen jäsenille esteetön pääsy, jotta he voivat suorittaa tutkimuksensa viipymättä,

am)

tuetaan edelleen Kansainvälisen rikostuomioistuimen toimeksiantoa ja sen pyrkimyksiä saattaa oikeuden eteen julmiin rikoksiin syyllistyneet, mukaan lukien kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkaukset, lasten värvääminen ja suora osallistuminen vihollisuuksiin, tahdonvastaiset katoamiset, laittomat teloitukset ja muut haavoittuvassa asemassa oleviin väestöryhmiin kohdistuvan väkivallan muodot;

(1) EUVL C 15, 12.1.2022, s. 70.

(2) EUVL C 76, 9.3.2020, s. 206.

11.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 167/141

P9_TA(2022)0403

Vuoden 2023 talousarviomenettely: yhteinen teksti

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. marraskuuta 2022 sovittelukomitean talousarviomenettelyssä hyväksymästä Euroopan unionin yleistä talousarviota varainhoitovuodeksi 2023 koskevasta yhteisestä tekstistä (14783/2022 – C9-0389/2022 – 2022/0212(BUD))

(2023/C 167/30)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon sovittelukomitean hyväksymän yhteisen tekstin ja siihen liittyvät Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission lausumat (14783/2022 – C9-0389/2022),

—	ottaa huomioon komission 1. heinäkuuta 2022 antaman esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2023 (COM(2022)0400),

—	ottaa huomioon neuvoston 6. syyskuuta 2022 vahvistaman ja 9. syyskuuta 2022 parlamentille toimittaman kannan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2023 (12108/2022 – C9-0306/2022),

—	ottaa huomioon komission 5. lokakuuta 2022 esittämän oikaisukirjelmän nro 1/2023 esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2023 (COM(2022)0670),

—	ottaa huomioon 19. lokakuuta 2022 antamansa päätöslauselman neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2023 (1) ja siihen sisältyvät budjettitarkistukset,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta 14. joulukuuta 2020 annetun neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 (2),

—

ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (3),

—	ottaa huomioon vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 (4),

—

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 95 ja 96 artiklan,

—	ottaa huomioon sovittelukomiteavaltuuskunnan mietinnön (A9-0278/2022),

hyväksyy yhteisen tekstin;

vahvistaa tämän päätöslauselman liitteenä olevat yhteiset lausumat;

panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevan komission lausuman;

kehottaa puhemiestä toteamaan Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2023 lopullisesti hyväksytyksi ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

kehottaa puhemiestä välittämään tämän lainsäädäntöpäätöslauselman neuvostolle, komissiolle, asianomaisille muille toimielimille ja elimille sekä kansallisille parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0366.

(2) EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1.

(3) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

(4) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11.

(5) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28.

LIITE

LOPULLINEN

Talousarvio vuodeksi 2023 – Yhteisten päätelmien osatekijät

Yhteiset päätelmät kattavat seuraavat osat:

1.	Talousarvio 2023

2.	Talousarvio 2022 – Lisätalousarvioesitys nro 5/2022

Lausumat

— Yhteenveto

A. Talousarvio 2023

Yhteisten päätelmien osatekijöiden perusteella voidaan todeta seuraavaa:

—	Maksusitoumusmäärärahojen kokonaismääräksi varainhoitovuoden 2023 talousarviossa vahvistetaan 186 616,7 miljoonaa euroa. Monivuotisen rahoituskehyksen vuoden 2023 enimmäismääriin nähden jää yhteensä 421,2 miljoonan euron liikkumavara maksusitoumusmäärärahoina.

—	Maksumäärärahojen kokonaismääräksi varainhoitovuoden 2023 talousarviossa vahvistetaan 168 648,7 miljoonaa euroa. Monivuotisen rahoituskehyksen vuoden 2023 enimmäismäärään nähden jää yhteensä 3 554,2 miljoonan euron liikkumavara maksumäärärahoina.

—

Joustovälineestä otetaan vuonna 2023 käyttöön maksusitoumusmäärärahoina 1 235,7 miljoonaa euroa, josta 182,2 miljoonaa euroa osoitetaan alaotsakkeeseen 2 b Palautumiskyky ja arvot, 170,6 miljoonaa euroa otsakkeeseen 5 Turvallisuus ja puolustus ja 882,9 miljoonaa euroa otsakkeeseen 6 Naapurialueet ja muu maailma.

Komissio arvioi, että joustovälineen käyttöönottoon vuosina 2019–2023 liittyviä maksumäärärahoja tarvitaan vuonna 2023 kaikkiaan 948,1 miljoonaa euroa. Kyseisiin vuosiin liittyvien maksattamattomien määrien arvioitu maksuaikataulu esitetään seuraavassa taulukossa:

Joustoväline – maksuprofiili (miljoonaa euroa)
Käyttöönottovuosi	2023	2024	2025	2026	Yhteensä
2019	82,2	0,0	0,0	0,0	223,2
2020	39,9	0,0	0,0	0,0	106,1
2021	10,3	7,6	0,0	0,0	58,9
2022	62,7	49,8	36,7	0,0	368,4
2023	752,9	279,0	120,6	83,2	1 235,7
Yhteensä	948,1	336,4	157,4	83,2	1 992,3

—	Rahoituskehysasetuksen 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti yhdestä ainoasta liikkumavaravälineestä otetaan käyttöön 280 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina alaotsakkeessa 2 b Palautumiskyky ja arvot.

B. Talousarvio 2022

Lisätalousarvioesitys nro 5/2022 hyväksytään yhdellä muutoksella komission ehdotukseen verrattuna: koska Euroopan puolustusteollisuuden vahvistamista yhteistoiminnallisten hankintojen avulla koskevan välineen (EDIRPA) oikeusperustan hyväksyminen viivästyi, sitä varten varaukseen otettua 82 972 301 euron määrää maksusitoumusmäärärahoina ei hyväksytä eikä vastaavaa budjettikohtaa 13 06 01 perusteta varainhoitovuodeksi 2022.

—1. Talousarvio 2023

1.1. Ns. suljetut budjettikohdat

Ellei näissä päätelmissä toisin mainita, kaikki budjettikohdat vahvistetaan sellaisina kuin ne on esitetty komission ehdotuksessa vuoden 2023 talousarvioesitykseksi sellaisena kuin se on muutettuna oikaisukirjelmällä nro 1/2023.

Muiden budjettikohtien osalta sovittelukomitea hyväksyi jäljempänä 1.2–1.7 kohdassa esitetyt päätelmät.

1.2. Horisontaaliset näkökohdat

Erillisvirastot

EU:n rahoitusosuus kaikille erillisvirastoille (maksusitoumus- ja maksumäärärahoina) ja niiden henkilöstötaulukkojen virkojen/toimien määrä vahvistetaan tasolle, jota komissio ehdotti vuoden 2023 talousarvioesityksessä sellaisena kuin se on muutettuna oikaisukirjelmällä nro 1/2023 seuraavin poikkeuksin:

—	Alaotsakkeessa 2 b:

—

Euroopan syyttäjänviraston (EPPO, momentti 07 10 08) määrärahoja lisätään vuoden 2023 talousarviossa 2,5 miljoonaa euroa ja henkilöstötaulukossa olevat 20 sopimussuhteisen toimihenkilön toimea muutetaan väliaikaisen toimihenkilön toimiksi olettaen, että henkilöstö otetaan palvelukseen keskimäärin vuoden puolivälissä.

—	Otsakkeessa 4:

—

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA, momentti 11 10 02) henkilöstötaulukkoon lisätään kuusi virkaa/toimea ja maksusitoumus- ja maksumäärärahojen tasoa lisätään 0,5 miljoonaa euroa olettaen, että henkilöstö otetaan palvelukseen keskimäärin vuoden puolivälissä.

—	Euroopan unionin turvapaikkaviraston (EUAA, momentti 10 10 01) maksusitoumus- ja maksumäärärahojen tasoa lisätään 3 miljoonaa euroa.

—	Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex, momentti 11 10 01) maksusitoumus- ja maksumäärärahojen tasoa alennetaan 50 miljoonalla eurolla, kuten neuvosto käsittelyssään ehdotti ja Euroopan parlamentti käsittelyssään hyväksyi.

Toimeenpanovirastot

EU:n rahoitusosuus toimeenpanovirastoille (maksusitoumus- ja maksumäärärahoina) ja niiden henkilöstötaulukkojen virkojen/toimien määrä vahvistetaan tasolle, jota komissio ehdotti talousarvioesityksessä.

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

Hyväksytään parlamentin ehdotuksen mukaisesti 39 pilottihankkeen/valmistelutoimen kattava paketti, johon sisältyy 29 uutta pilottihanketta/valmistelutoimea ja jonka maksusitoumusmäärärahojen kokonaismäärä on 80,1 miljoonaa euroa.

Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) toteuttaman pilottihankkeen (Pilottihanke – Euroopan diplomaattikoulun perustamisen valmistelu, alamomentti 2 2 5 0) jatkamiseen varatut määrärahat vahvistetaan EUH:n pyytämälle tasolle, jota komissio ehdotti vuoden 2023 talousarvioesityksessä.

Paketissa noudatetaan pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevia, varainhoitoasetuksessa vahvistettuja enimmäismääriä.

1.3. Rahoituskehyksen otsakkeiden mukaan jaotellut menot – maksusitoumusmäärärahat

Sovittelukomitea on ottanut huomioon edellä olevat erillisvirastoja sekä pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevat päätelmät ja on päättänyt seuraavaa:

Otsake 1 – Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

Maksusitoumusmäärärahat vahvistetaan tasolle, jota komissio ehdotti talousarvioesityksessä sellaisena kuin se on muutettuna oikaisukirjelmällä nro 1/2023 seuraavassa taulukossa esitetyin sovittelukomitean hyväksymin seuraavin mukautuksin:

Budjettikohta/ohjelma	Nimi	Maksusitoumusmäärärahojen vaihtelu (euroa)
Budjettikohta/ohjelma	Nimi	TE 2023 (ml. oikaisukirjelmä nro 1)	Talousarvio 2023	Muutos
1.0.11	Horisontti Eurooppa	12 342 890 425	12 352 890 425	10 000 000
01 02 01 02	Marie Skłodowska-Curie -toimet	864 130 546	874 130 546	10 000 000
1.0.13	Kansainvälinen lämpöydinkoereaktori (ITER)	1 019 848 352	839 848 352	- 180 000 000
01 04 01	ITER-laitosten rakentaminen, käyttö ja hyödyntäminen – Eurooppalainen ITER-yhteisyritys ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten	1 012 128 572	832 128 572	- 180 000 000
1.0.221	Verkkojen Eurooppa -väline – Liikenne	1 792 540 197	1 852 540 197	60 000 000
02 03 01	Verkkojen Eurooppa -väline – Liikenne	1 782 813 707	1 842 813 707	60 000 000
1.0.222	Verkkojen Eurooppa -väline – Energia	815 673 939	859 173 939	43 500 000
02 03 02	Verkkojen Eurooppa -väline – Energia	810 644 269	854 144 269	43 500 000
1.0.31	Sisämarkkinaohjelma (ml. pk-yritykset)	592 820 090	602 820 090	10 000 000
03 02 02	Yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukyvyn parantaminen ja niiden markkinoillepääsyn tukeminen	126 384 000	136 384 000	10 000 000
Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet			37 325 000
	Yhteensä			-19 175 000

Maksusitoumusmäärärahojen hyväksytyksi määräksi vahvistetaan näin ollen 21 548,4 miljoonaa euroa, jolloin otsakkeen 1 menojen enimmäismäärään nähden jää 178,6 miljoonan euron liikkumavara.

Sovittelukomitea hyväksyy sen, että maksusitoumusmäärärahoja otetaan uudelleen käyttöön tutkimukseen liittyvissä budjettikohdissa varainhoitoasetuksen (1) 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti yhteensä 148,8 miljoonaa euroa. Määrärahat ovat osa rahoituskehyssopimuksen yhteydessä vuosiksi 2021–2027 sovittua enintään 0,5 miljardin euron kokonaismäärää (vuoden 2018 hintoina). Näin ollen vuosina 2024–2027 on käytettävissä enintään 238,0 miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina. Mahdollisesta 15 artiklan 3 kohdan uudesta aktivoinnista keskustellaan eurooppalaista sirusäädöstä ja sen rahoitusta koskevan lainsäädäntömenettelyn puitteissa.

Määrärahoja lisätään seuraavissa budjettikohdissa ja selvitysosia tarkistetaan vastaavasti:

(euroa)
Budjettikohta	Nimi	Maksusitoumusmäärärahat
01 02 02 20	Kulttuuri, luovuus ja osallisuutta edistävä yhteiskunta -klusteri	29 762 369
01 02 02 40	Digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruusala -klusteri	89 287 105
01 02 02 50	Ilmasto, energia ja liikkuvuus -klusteri	29 762 369
Yhteensä		148 811 843

Alaotsake 2 a – Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus

Maksusitoumusmäärärahat vahvistetaan tasolle, jota komissio ehdotti talousarvioesityksessä seuraavassa taulukossa esitetyin sovittelukomitean hyväksymin seuraavin mukautuksin:

Budjettikohta/ohjelma	Nimi	Maksusitoumusmäärärahojen vaihtelu (euroa)
Budjettikohta/ohjelma	Nimi	TE 2023 (ml. oikaisukirjelmä nro 1)	Talousarvio 2023	Muutos
Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet			3 500 000
	Yhteensä			3 500 000

Maksusitoumusmäärärahojen hyväksytyksi määräksi vahvistetaan näin ollen 62 926,5 miljoonaa euroa, jolloin alaotsakkeen 2 a menojen enimmäismäärään nähden jää 12,5 miljoonan euron liikkumavara.

Alaotsake 2 b – Palautumiskyky ja arvot

Budjettikohta/ohjelma	Nimi	Maksusitoumusmäärärahojen vaihtelu (euroa)
Budjettikohta/ohjelma	Nimi	TE 2023 (ml. oikaisukirjelmä nro 1)	Talousarvio 2023	Muutos
2.2.23	Euroopan unionin elpymisvälineen rahoituskustannukset	1 485 775 000	1 315 775 000	- 170 000 000
06 04 01	Euroopan unionin elpymisväline – Kuponkimaksut ja lunastus erääntyessä	1 479 775 000	1 309 775 000	- 170 000 000
2.2.25	EU4Health	731 750 309	739 250 309	7 500 000
06 06 01	EU4Health-ohjelma	707 621 072	715 121 072	7 500 000
2.2.32	Erasmus+	3 648 525 437	3 668 525 437	20 000 000
07 03 01 01	Oppimiseen liittyvän yksilöiden liikkuvuuden sekä yhteistyön, osallisuuden, huippuosaamisen, luovuuden ja innovoinnin edistäminen koulutusalan organisaatioiden ja koulutuspolitiikan tasolla — Välillinen hallinnointi	2 382 120 171	2 400 120 171	18 000 000
07 03 03	Urheiluvalmentajien ja -henkilöstön oppimiseen liittyvän liikkuvuuden sekä yhteistyön, osallisuuden, luovuuden ja innovoinnin edistäminen urheilujärjestöjen ja urheilupolitiikan tasolla	67 664 711	69 664 711	2 000 000
2.2.33	Euroopan solidaarisuusjoukot	141 196 320	144 196 320	3 000 000
07 04 01	Euroopan solidaarisuusjoukot	134 298 196	137 298 196	3 000 000
2.2.34	Luova Eurooppa	325 290 321	332 790 321	7 500 000
07 05 01	Kulttuuri	100 040 879	102 540 879	2 500 000
07 05 02	Media	175 661 827	180 661 827	5 000 000
2.2.352	Kansalaiset, tasa-arvo, perusoikeudet ja arvot	212 282 092	215 282 092	3 000 000
07 06 02	Kansalaisten sitoutumisen ja demokraattiseen toimintaan osallistumisen edistäminen unionissa	32 154 085	33 154 085	1 000 000
07 06 03	Daphne	25 257 735	26 757 735	1 500 000
07 06 04	Unionin arvojen suojeleminen ja edistäminen	108 683 873	109 183 873	500 000
2.2.3DAG	Erillisvirastot	268 478 848	270 978 848	2 500 000
07 10 08	Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO)	62 101 095	64 601 095	2 500 000
Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet			31 590 500
	Yhteensä			-94 909 500

Kun otetaan huomioon korkotaso ja Next Generation EU -välineen rahoitustoimien määrä vuoden 2022 loppuun mennessä, budjettikohdan 06 04 01 määrärahoja voidaan vähentää 170,0 miljoonaa euroa säilyttäen samalla täysin valmiudet rahoittaa vuonna 2023 Next Generation EU -välineen rahoituksen osuus, jota ei makseta takaisin.

Erasmus+ -ohjelman osalta momentin 07 03 03 ”Urheiluvalmentajien ja -henkilöstön oppimiseen liittyvän liikkuvuuden sekä yhteistyön, osallisuuden, luovuuden ja innovoinnin edistäminen urheilujärjestöjen ja urheilupolitiikan tasolla” määrärahojen lisääminen mahdollistaisi rahoitusosuuden seuraaviin erityisolympialaisiin liittyvien toimien rahoitukseen.

Näin ollen maksusitoumusmäärärahojen hyväksytyksi määräksi vahvistetaan 7 660,2 miljoonaa euroa, alaotsakkeen 2 b menojen enimmäismäärään nähden ei jää lainkaan liikkumavaraa, joustovälineestä otetaan käyttöön 182,2 miljoonaa euroa rahoituskehysasetuksen 12 artiklan mukaisesti ja yhdestä ainoasta liikkumavaravälineestä otetaan käyttöön 280,0 miljoonaa euroa rahoituskehysasetuksen 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti.

Otsake 3 – Luonnonvarat ja ympäristö

Budjettikohta/ohjelma	Nimi	Maksusitoumusmäärärahojen vaihtelu (euroa)
Budjettikohta/ohjelma	Nimi	TE 2023 (ml. oikaisukirjelmä nro 1)	Talousarvio 2023	Muutos
3.2.21	Ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelma (Life)	725 521 280	755 521 280	30 000 000
09 02 01	Luonto ja luonnon monimuotoisuus	272 761 676	279 011 676	6 250 000
09 02 02	Kiertotalous ja elämänlaatu	173 862 556	179 112 556	5 250 000
09 02 03	Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen	122 358 139	128 608 139	6 250 000
09 02 04	Siirtyminen puhtaaseen energiaan	130 752 568	143 002 568	12 250 000
Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet			6 700 000
	Yhteensä			36 700 000

Maksusitoumusmäärärahojen hyväksytyksi määräksi vahvistetaan näin ollen 57 259,3 miljoonaa euroa, jolloin otsakkeen 3 menojen enimmäismäärään nähden jää 35,7 miljoonan euron liikkumavara.

Otsake 4 – Muuttoliike ja rajaturvallisuus

Maksusitoumusmäärärahat vahvistetaan tasolle, jota komissio ehdotti talousarvioesityksessä seuraavassa taulukossa esitetyin sovittelukomitean hyväksymin seuraavin mukautuksin:

Budjettikohta/ohjelma	Nimi	Maksusitoumusmäärärahojen vaihtelu (euroa)
Budjettikohta/ohjelma	Nimi	TE 2023 (ml. oikaisukirjelmä nro 1)	Talousarvio 2023	Muutos
4.0.11	Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto	1 418 121 253	1 454 621 253	36 500 000
10 02 01	Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto	1 414 824 860	1 451 324 860	36 500 000
4.0.1DAG	Erillisvirastot	169 169 287	172 169 287	3 000 000
10 10 01	Euroopan unionin turvapaikkavirasto (EUAA)	169 169 287	172 169 287	3 000 000
4.0.211	Yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto (IBMF) – rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline (BMVI)	946 798 303	956 798 303	10 000 000
11 02 01	Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline	944 798 303	954 798 303	10 000 000
4.0.2DAG	Erillisvirastot	1 052 269 675	1 002 769 675	-49 500 000
11 10 01	Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex)	793 614 137	743 614 137	-50 000 000
11 10 02	Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava Euroopan unionin virasto (eu-LISA)	258 655 538	259 155 538	500 000
	Yhteensä			0

Maksusitoumusmäärärahojen hyväksytyksi määräksi vahvistetaan näin ollen 3 727,3 miljoonaa euroa, jolloin otsakkeen 4 menojen enimmäismäärään nähden jää 86,7 miljoonan euron liikkumavara.

Otsake 5 – Turvallisuus ja puolustus

Maksusitoumusmäärärahat vahvistetaan tasolle, jota komissio ehdotti talousarvioesityksessä seuraavassa taulukossa esitetyin sovittelukomitean hyväksymin seuraavin mukautuksin:

Budjettikohta/ohjelma	Nimi	Maksusitoumusmäärärahojen vaihtelu (euroa)
Budjettikohta/ohjelma	Nimi	TE 2023 (ml. oikaisukirjelmä nro 1)	Talousarvio 2023	Muutos
5.0.22	Sotilaallinen liikkuvuus	236 685 681	295 185 681	58 500 000
13 04 01	Sotilaallinen liikkuvuus	234 970 661	293 470 661	58 500 000
	Yhteensä			58 500 000

Lisäksi odotettaessa, että turvallisten avaruusyhteyksien ohjelmasta päästään yhteisymmärrykseen, talousarvioesityksessä tähän tarkoitukseen ehdotetut määrät otetaan varaukseen ja ne voidaan vapauttaa tai niitä voidaan tarkistaa Euroopan parlamentin ja neuvoston lopullisesti hyväksymän rahoitusratkaisun mukaisesti. Tarkemmat tiedot esitetään jäljempänä kohdassa 1.5.

Maksusitoumusmäärärahojen hyväksytyksi määräksi vahvistetaan näin ollen 2 116,6 miljoonaa euroa, jolloin otsakkeen 5 menojen enimmäismäärään nähden ei jää lainkaan liikkumavaraa ja joustovälineestä otetaan käyttöön 170,6 miljoonaa euroa.

Otsake 6 – Naapurialueet ja muu maailma

Budjettikohta/ohjelma	Nimi	Maksusitoumusmäärärahojen vaihtelu (euroa)
Budjettikohta/ohjelma	Nimi	TE 2023 (ml. oikaisukirjelmä nro 1)	Talousarvio 2023	Muutos
6.0.111	Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline – Globaali Eurooppa (NDICI – Globaali Eurooppa)	11 970 770 313	12 250 770 313	280 000 000
14 02 01 10	Eteläinen naapurusto	1 657 209 546	1 727 209 546	70 000 000
14 02 01 11	Itäinen naapurusto	618 890 238	828 890 238	210 000 000
	Yhteensä			280 000 000

Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineessä (Globaali Eurooppa) itäisen naapuruston (alamomentti 14 02 01 11) maksusitoumusmäärärahoihin tehtävä 210 miljoonan euron lisäys osoitetaan Ukrainassa ja Moldovassa Venäjän hyökkäyksen johdosta toteutettaviin toimenpiteisiin. Eteläisen naapuruston (alamomentti 14 02 01 10) maksusitoumusmäärärahojen 70 miljoonan euron lisäyksellä on tarkoitus rahoittaa muuttoliikkeeseen liittyviä toimia, erityisesti toimia, joilla tuetaan muuttoliikkeen ja pakkomuuton hallintaa sekä UNRWA:ta.

Maksusitoumusmäärärahojen hyväksytyksi määräksi vahvistetaan näin ollen 17 211,9 miljoonaa euroa, jolloin otsakkeen 6 menojen enimmäismäärään nähden ei jää lainkaan liikkumavaraa ja joustovälineestä otetaan käyttöön 882,9 miljoonaa euroa.

Otsake 7 – EU:n yleinen hallinto

Sovittelukomitea hyväksyi toimielinten henkilöstötaulukoihin sisältyvien toimien/virkojen määrän ja komission talousarvioesityksessä ehdottamat määrärahat sellaisina kuin ne ovat muutettuina oikaisukirjelmällä nro 1/2023 seuraavin poikkeuksin:

—	Euroopan unionin tuomioistuinta koskevan pääluokan henkilöstötaulukkoon lisätään neljä virkaa/toimea ja sen maksusitoumus- ja maksumäärärahoja lisätään 634 903 euroa ottaen huomioon, että henkilöstö otetaan palvelukseen keskimäärin vuoden puolivälissä.

—

Euroopan tilintarkastustuomioistuinta koskevan pääluokan henkilöstötaulukkoon lisätään yhdeksän toimea ja sen maksusitoumus- ja maksumäärärahoja lisätään 1 005 422 euroa ottaen huomioon, että henkilöstö otetaan palvelukseen keskimäärin vuoden puolivälissä. Nämä toimet hyväksytään väliaikaisesti vuoteen 2027 asti.

—	Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa koskevan pääluokan henkilöstötaulukkoon lisätään kaksi virkaa/toimea ja sen maksusitoumus- ja maksumäärärahoja lisätään 115 497 euroa ottaen huomioon, että henkilöstö otetaan palvelukseen keskimäärin vuoden puolivälissä.

—	Euroopan oikeusasiamiestä koskevan pääluokan henkilöstötaulukkoon lisätään kaksi virkaa/toimea ja sen maksusitoumus- ja maksumäärärahoja lisätään 101 388 euroa ottaen huomioon, että henkilöstö otetaan palvelukseen keskimäärin vuoden puolivälissä.

—

Euroopan tietosuojavaltuutettua koskevan pääluokan henkilöstötaulukkoon lisätään viisi virkaa/toimea, joista kolme virkaa/toimea Euroopan tietosuojavaltuutetun henkilöstötaulukkoon ja kaksi virkaa/toimea Euroopan tietosuojaneuvoston henkilöstötaulukkoon. Maksusitoumus- ja maksumäärärahoja lisätään näin ollen 388 202 eurolla ottaen huomioon, että henkilöstö otetaan palvelukseen keskimäärin vuoden puolivälissä.

—	Euroopan ulkosuhdehallintoa koskevan pääluokan henkilöresursseihin lisätään yksitoista sopimussuhteista toimea ja sen maksusitoumus- ja maksumäärärahoja lisätään 420 239 euroa ottaen huomioon, että henkilöstö otetaan palvelukseen keskimäärin vuoden puolivälissä.

Otsakkeen 7 määrärahalisäys on näiden mukautusten jälkeen 2,7 miljoonaa euroa seuraavien taulukkojen mukaisesti:

Pääluokka IV – Tuomioistuin

Budjettikohta/ohjelma	Nimi	Maksusitoumusmäärärahojen vaihtelu (euroa)
Budjettikohta/ohjelma	Nimi	TE 2023 (ml. oikaisukirjelmä nro 1)	Talousarvio 2023	Muutos
1 2 0 0	Palkat ja korvaukset	304 868 000	305 502 903	634 903
	Yhteensä			634 903

Pääluokka 5 – Euroopan tilintarkastustuomioistuin

Budjettikohta/ohjelma	Nimi	Maksusitoumusmäärärahojen vaihtelu (euroa)
Budjettikohta/ohjelma	Nimi	TE 2023 (ml. oikaisukirjelmä nro 1)	Talousarvio 2023	Muutos
1 2 0 0	Palkat ja korvaukset	129 600 000	130 605 422	1 005 422
	Yhteensä			1 005 422

Pääluokka 6 – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

Budjettikohta/ohjelma	Nimi	Maksusitoumusmäärärahojen vaihtelu (euroa)
Budjettikohta/ohjelma	Nimi	TE 2023 (ml. oikaisukirjelmä nro 1)	Talousarvio 2023	Muutos
1 2 0 0	Palkat ja palkanlisät	82 849 505	82 965 001	115 496
	Yhteensä			115 496

Pääluokka 8 – Euroopan oikeusasiamies

Budjettikohta/ohjelma	Nimi	Maksusitoumusmäärärahojen vaihtelu (euroa)
Budjettikohta/ohjelma	Nimi	TE 2023 (ml. oikaisukirjelmä nro 1)	Talousarvio 2023	Muutos
1 2 0 0	Palkat ja palkanlisät	9 002 978	9 104 366	101 388
	Yhteensä			101 388

Pääluokka 9 – Euroopan tietosuojavaltuutettu

Budjettikohta/ohjelma	Nimi	Maksusitoumusmäärärahojen vaihtelu (euroa)
Budjettikohta/ohjelma	Nimi	TE 2023 (ml. oikaisukirjelmä nro 1)	Talousarvio 2023	Muutos
1 1 0 0	Palkat ja korvaukset	7 491 500	7 724 420	232 920
3 0 1 0	Palkat ja korvaukset	2 123 500	2 278 782	155 282
	Yhteensä			388 202

Pääluokka 10 – Euroopan ulkosuhdehallinto

Budjettikohta/ohjelma	Nimi	Maksusitoumusmäärärahojen vaihtelu (euroa)
Budjettikohta/ohjelma	Nimi	TE 2023 (ml. oikaisukirjelmä nro 1)	Talousarvio 2023	Muutos
1 2 0 0	Sopimussuhteiset toimihenkilöt	20 967 900	21 388 139	420 239
	Yhteensä			420 239

Maksusitoumusmäärärahojen hyväksytyksi määräksi vahvistetaan näin ollen 11 311,3 miljoonaa euroa, jolloin otsakkeen 7 menojen enimmäismäärään nähden jää 107,7 miljoonan euron liikkumavara, josta 28,2 miljoonaa euroa kuuluu toimielinten hallintomenojen alaliikkumavaraan.

Temaattiset erityisrahoitusvälineet: EGR, solidaarisuus- ja hätäapuvaraus ja brexit-mukautusvaraus

Työttömiksi jääneille työntekijöille tarkoitetun Euroopan globalisaatiorahaston (EGR), solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen ja brexit-mukautusvarauksen maksusitoumusmäärärahojen määrä vahvistetaan komission talousarvioesityksessä ehdottamalle tasolle.

1.4. Maksumäärärahat

Vuoden 2023 talousarvion maksumäärärahojen kokonaismäärä vahvistetaan tasolle, joka vastaa talousarvioesitystä sellaisena kuin se on muutettuna oikaisukirjelmällä nro 1/2023, seuraavin sovittelukomitean hyväksymin mukautuksin:

Otetaan huomioon hyväksytyt maksusitoumusmäärärahat jaksottamattomia menoja varten (otsakkeet 1–6), joiden osalta maksumäärärahojen taso on sama kuin maksusitoumusmäärärahojen taso. Tämä koskee myös Euroopan unionin elpymisvälineen rahoituskustannusten vähentämistä 170,0 miljoonalla eurolla. Huomioon otetaan myös erillisvirastoille myönnettävän unionin rahoitusosuuden mukauttaminen. Yhteisvaikutuksena määrärahat vähenevät 214,0 miljoonaa euroa.

2.	Otsakkeen 7 mukautus merkitsee 2,7 miljoonan euron lisäystä.

Kaikkien parlamentin ehdottamien uusien pilottihankkeiden ja valmistelutoimien maksumäärärahojen määräksi vahvistetaan 25 prosenttia vastaavista maksusitoumusmäärärahoista tai parlamentin ehdottama määrä, jos se on pienempi. Jos voimassa olevia pilottihankkeita ja valmistelutoimia jatketaan, maksumäärärahat ovat tasolla, joka vastaa talousarvioesitystä sellaisena kuin se on muutettuna oikaisukirjelmällä nro 1/2023 ja johon lisätään 25 prosenttia vastaavista uusista maksusitoumusmäärärahoista, tai parlamentin ehdottamalla tasolla, jos se on pienempi. Yhteisvaikutuksena määrärahat lisääntyvät 19,8 miljoonaa euroa.

4.	Jaksotettuja menoja koskeviin budjettikohtiin tehtävät mukautukset merkitsevät yhteensä 177,0 miljoonan euron lisäystä.

Määrärahojen määrä vähentyy mukautusten seurauksena kaikkiaan 14,5 miljoonaa euroa seuraavan taulukon mukaisesti:

Budjettikohta/ohjelma	Nimi	Maksumäärärahojen vaihtelu (euroa)
Budjettikohta/ohjelma	Nimi	TE 2023 (ml. oikaisukirjelmä nro 1)	Talousarvio 2023	Muutos
Otsake 1
1.0.11	Horisontti Eurooppa	11 903 569 694	11 908 569 694	5 000 000
01 02 01 02	Marie Skłodowska-Curie -toimet	602 437 939	607 437 939	5 000 000
1.0.13	Kansainvälinen lämpöydinkoereaktori (ITER)	721 228 782	671 228 782	-50 000 000
01 04 01	ITER-laitosten rakentaminen, käyttö ja hyödyntäminen – Eurooppalainen ITER-yhteisyritys ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten	563 509 002	513 509 002	-50 000 000
1.0.221	Verkkojen Eurooppa -väline – Liikenne	1 922 486 490	1 943 486 490	21 000 000
02 03 01	Verkkojen Eurooppa -väline – Liikenne	973 760 000	994 760 000	21 000 000
1.0.222	Verkkojen Eurooppa -väline – Energia	713 629 670	723 629 670	10 000 000
02 03 02	Verkkojen Eurooppa -väline – Energia	246 000 000	256 000 000	10 000 000
1.0.31	Sisämarkkinaohjelma (ml. pk-yritykset)	610 260 036	615 260 036	5 000 000
03 02 02	Yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukyvyn parantaminen ja niiden markkinoillepääsyn tukeminen	132 069 500	137 069 500	5 000 000
Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet			9 331 250
	Otsake 1 yhteensä			331 250
Alaotsake 2 a
Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet			875 000
	Alaotsake 2 a yhteensä			875 000
Alaotsake 2 b
2.2.23	Euroopan unionin elpymisvälineen rahoituskustannukset	1 485 775 000	1 315 775 000	- 170 000 000
06 04 01	Euroopan unionin elpymisväline – Kuponkimaksut ja lunastus erääntyessä	1 479 775 000	1 309 775 000	- 170 000 000
2.2.25	EU4Health	619 341 615	626 841 615	7 500 000
06 06 01	EU4Health-ohjelma	570 712 378	578 212 378	7 500 000
2.2.32	Erasmus+	3 274 197 196	3 291 597 196	17 400 000
07 03 01 01	Oppimiseen liittyvän yksilöiden liikkuvuuden sekä yhteistyön, osallisuuden, huippuosaamisen, luovuuden ja innovoinnin edistäminen koulutusalan organisaatioiden ja koulutuspolitiikan tasolla — Välillinen hallinnointi	2 280 250 000	2 296 250 000	16 000 000
07 03 03	Urheiluvalmentajien ja -henkilöstön oppimiseen liittyvän liikkuvuuden sekä yhteistyön, osallisuuden, luovuuden ja innovoinnin edistäminen urheilujärjestöjen ja urheilupolitiikan tasolla	55 000 000	56 400 000	1 400 000
2.2.33	Euroopan solidaarisuusjoukot	122 118 124	124 118 124	2 000 000
07 04 01	Euroopan solidaarisuusjoukot	104 000 000	106 000 000	2 000 000
2.2.34	Luova Eurooppa	306 962 192	312 462 192	5 500 000
07 05 01	Kulttuuri	89 452 597	91 452 597	2 000 000
07 05 02	Media	137 922 353	141 422 353	3 500 000
2.2.352	Kansalaiset, tasa-arvo, perusoikeudet ja arvot	155 069 755	156 569 755	1 500 000
07 06 02	Kansalaisten sitoutumisen ja demokraattiseen toimintaan osallistumisen edistäminen unionissa	18 510 511	19 010 511	500 000
07 06 03	Daphne	26 078 886	26 828 886	750 000
07 06 04	Unionin arvojen suojeleminen ja edistäminen	54 381 753	54 631 753	250 000
2.2.3DAG	Erillisvirastot	263 290 848	265 790 848	2 500 000
07 10 08	Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO)	62 101 095	64 601 095	2 500 000
Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet			7 897 625
	Alaotsake 2 b yhteensä			- 125 702 375
Otsake 3
3.2.21	Ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelma (Life)	513 989 167	522 689 167	8 700 000
09 02 01	Luonto ja luonnon monimuotoisuus	97 698 396	99 323 396	1 625 000
09 02 02	Kiertotalous ja elämänlaatu	69 504 430	71 129 430	1 625 000
09 02 03	Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen	47 000 000	48 625 000	1 625 000
09 02 04	Siirtyminen puhtaaseen energiaan	53 000 000	56 825 000	3 825 000
Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet			1 675 000
	Otsake 3 yhteensä			10 375 000
Otsake 4
4.0.11	Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto	1 314 919 500	1 329 919 500	15 000 000
10 02 01	Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto	710 919 500	725 919 500	15 000 000
4.0.1DAG	Erillisvirastot	169 169 287	172 169 287	3 000 000
10 10 01	Euroopan unionin turvapaikkavirasto (EUAA)	169 169 287	172 169 287	3 000 000
4.0.211	Yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto (IBMF) – rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline (BMVI)	394 492 752	396 992 752	2 500 000
11 02 01	Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline	276 492 752	278 992 752	2 500 000
4.0.2DAG	Erillisvirastot	1 117 019 143	1 067 519 143	-49 500 000
11 10 01	Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex)	793 614 137	743 614 137	-50 000 000
11 10 02	Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava Euroopan unionin virasto (eu-LISA)	323 405 006	323 905 006	500 000
Pilottihankkeet ja valmistelutoimet	Pilottihankkeet ja valmistelutoimet			0
	Otsake 4 yhteensä			-29 000 000
Otsake 5
5.0.22	Sotilaallinen liikkuvuus	106 715 020	131 715 020	25 000 000
13 04 01	Sotilaallinen liikkuvuus	105 000 000	130 000 000	25 000 000
	Otsake 5 yhteensä			25 000 000
Otsake 6
6.0.111	Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline – Globaali Eurooppa (NDICI – Globaali Eurooppa)	8 842 716 018	8 943 716 018	101 000 000
14 02 01 10	Eteläinen naapurusto	423 893 255	444 893 255	21 000 000
14 02 01 11	Itäinen naapurusto	185 608 958	265 608 958	80 000 000
	Otsake 6 yhteensä			101 000 000
Otsake 7
7.1.24	Euroopan unionin tuomioistuin	485 342 893	485 977 796	634 903
7.1.25	Euroopan tilintarkastustuomioistuin	174 054 500	175 059 922	1 005 422
7.1.26	Euroopan talous- ja sosiaalikomitea	158 652 474	158 767 970	115 496
7.1.28	Euroopan oikeusasiamies	12 943 383	13 044 771	101 388
7.1.29	Euroopan tietosuojavaltuutettu	21 941 500	22 329 702	388 202
7.1.2X	Euroopan ulkosuhdehallinto	819 647 241	820 067 480	420 239
	Otsake 7 yhteensä	2 665 650
YHTEENSÄ		-14 455 475

Näin ollen maksumäärärahojen kokonaismäärä on 168 648,7 miljoonaa euroa, joka on 14,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarvioesityksessä sellaisena kuin se on muutettuna oikaisukirjelmällä nro 1/2023.

1.5. Varaukset

Oikaisukirjelmällä nro 1/2023 muutettuun talousarvioesitykseen sisältyvien varausten lisäksi ei ole olemassa muita varauksia.

1.6. Talousarvion selvitysosat

Talousarvion selvitysosat vastaavat talousarvioesitystä, sellaisena kuin se on muutettuna oikaisukirjelmällä nro 1/2023, seuraavin sovittelukomitean hyväksymin, toteutettavuutta koskevassa kirjeessä ehdotetuin mukautuksin:

—	Budjettikohdat, joihin Euroopan parlamentti on tehnyt omaa pääluokkaansa koskevia tarkistuksia, hyväksytään ilman muutoksia. Tähän sisältyy seuraava tarkistus:

—	Alamomentti 1 2 0 0 — Palkat ja palkanlisät

Lisätään seuraava teksti:

Määräraha kattaa 98 lisätoimen perustamisen vuoden 2023 henkilöstötaulukkoon. Kyseiset toimet on tarkoitettu yhdelle varainhoitovuodelle, ja ne poistetaan henkilöstötaulukosta talousarvioesityksessä 2024. Toimilla on tarkoitus helpottaa väliaikaisten toimihenkilöiden työsuhteen jatkumista henkilöstösääntöjen 29 artiklan 4 kohdan soveltamisen mukaisesti. Lisämäärärahoja ei tarvita.

—

Sovittelukomitea hyväksyy lisäksi, että Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaavan viranomaisen ja riippumattomista merkittävistä henkilöistä muodostuvan komitean henkilöstötaulukon virkojen/toimien määrä olisi merkittävä selkeästi Euroopan parlamentin henkilöstötaulukkoon lisäämällä Euroopan parlamentin henkilöstön kokonaismäärän alle uusi rivi, joka merkitään tekstillä ”josta viranomaiselle”.

—	Budjettikohdat, joita koskevat Euroopan parlamentin tarkistukset hyväksytään ilman muutoksia:

—	Momentti 14 04 02 — Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Eurofound)

Muutetaan teksti seuraavasti:

Määräraha kattaa erityisedustajien palkat ja heidän tiimiensä ja/tai tukirakenteiden perustamisen, mukaan luettuina muut matka- ja henkilöstömenot kuin jäsenvaltioiden tai unionin toimielinten lähettämään henkilöstöön liittyvät menot. Lisäksi määräraha kattaa erityisedustajan suorassa alaisuudessa mahdollisesti toteutettaviin hankkeisiin liittyvät kustannukset.

—	Budjettikohdat, joiden selvitysosat hyväksytään sellaisina kuin ne on esitetty oikaisukirjelmällä muutetussa talousarvioesityksessä, seuraavin muutoksin:

—	Alamomentti 13 03 01 – Puolustusalan tutkimus

Muutetaan kappale seuraavasti:

tutkimukset, kuten toteutettavuustutkimukset uusien tai parannettujen teknologioiden, tuotteiden, prosessien, palvelujen ja ratkaisujen toteutettavuuden selvittämiseksi , myös kyberpuolustuksen ja -turvallisuuden alalla ;

—	Uudet budjettikohdat sen jälkeen, kun komission ehdotus asetukseksi välineen perustamisesta Ukrainalle vuonna 2023 annettavaa tukea varten (makrotaloudellinen rahoitusapu plus) hyväksyttiin 9. marraskuuta 2022, ja niihin hyväksytyt selvitysosat, joiden teksti on seuraava:

—	Momentti 14 01 06 — Ukrainalle annettavan makrotaloudellisen rahoitusapu plussan tukimenot

Lisätään seuraava teksti:

Tässä luvussa kuvattujen menojen lisäksi määräraha on tarkoitettu kattamaan erityisesti myös tukimenot välineen täytäntöön panemiseksi ja sen tavoitteiden saavuttamiseksi, mukaan lukien sen tavoitteiden saavuttamiseen liittyvä hallinnollinen tuki, ja kyseisen täytäntöönpanon edellyttämiin valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin liittyvä hallinnollinen tuki, sekä menot, jotka aiheutuvat päätoimipaikassa ja unionin edustustoissa välineen edellyttämästä hallinnollisesta ja koordinointituesta sekä välineen nojalla rahoitettujen toimien hallinnoinnista, mukaan lukien tiedotus- ja viestintätoimet sekä organisaatiotason tietotekniikkajärjestelmät.

—	Luku 14 07 — Ukrainalle annettava makrotaloudellinen rahoitusapu plus

Lisätään seuraava teksti:

Tämän luvun määrärahat on tarkoitettu kattamaan toimintamenot, jotka liittyvät Ukrainalle vuonna 2023 annettavaa tukea varten (makrotaloudellinen rahoitusapu plus) perustetun välineen nojalla toteutettaviin toimiin. Välineen yleisenä tavoitteena on tarjota lyhyen aikavälin rahoitustukea ennakoitavissa olevalla, jatkuvalla, hallitulla ja oikea-aikaisella tavalla, rahoitusta kunnostustoimiin ja alkuvaiheen tukea sodanjälkeiseen jälleenrakentamiseen, jotta voidaan tarvittaessa tukea Ukrainaa sen tiellä kohti Euroopan yhdentymistä.

Yleisen tavoitteen saavuttamiseksi keskeisinä erityistavoitteina on tukea

—	makrotalouden vakautta ja lievittää maan ulkoisia ja sisäisiä rahoitusvaikeuksia,

—	uudistusohjelmaa, joka kohdistuu liittymistä valmistelevan prosessin varhaiseen valmisteluvaiheeseen, mukaan lukien tarvittaessa Ukrainan toimielinten vahvistaminen, julkishallinnon uudistaminen ja tehostaminen sekä avoimuus, rakenneuudistukset ja hyvä hallinto kaikilla tasoilla,

—	kriittisten toimintojen ja infrastruktuurin kunnostamista ja hädänalaisten auttamista.

Unionin ohjelmiin osallistuvien kolmansien maiden (EFTA-valtiot Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen mukaisesti, ehdokasmaat ja tapauksen mukaan Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokkaat tai muut kolmannet maat) rahoitusosuudet sekä kaikki muut mahdolliset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, jotka otetaan tulotaulukkoon, otetaan varainhoitoasetuksen 21, 22 ja 24 artiklan mukaisesti vastaavansuuruisiksi määrärahoiksi tähän lukuun ja toteutetaan tässä luvussa.

Kyseiset arvioidut määrät sekä vastaava tulotaulukon momentti tai alamomentti ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan asianomaisissa budjettikohdissa.

—	Momentti 14 07 01 — Ukrainalle annettavaan makrotaloudelliseen rahoitusapu plussaan liittyvä korkotuki

Lisätään seuraava teksti:

Määräraha on tarkoitettu kattamaan toimet, joiden tarkoituksena on lainanantoon ja lainanottoon liittyvän korkotuen myöntäminen tämän asetuksen mukaisten lainojen osalta lukuun ottamatta lainan ennenaikaiseen takaisinmaksuun liittyviä kustannuksia.

Nämä rahoitusosuudet ovat asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 21 artiklan 2 kohdan d ja e alakohdassa tarkoitettuja ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.

—	Momentti 14 07 02 — Ukrainalle annettavaan makrotaloudelliseen rahoitusapu plussaan liittyvä tuki, jota ei makseta takaisin

Lisätään seuraava teksti:

Määräraha on tarkoitettu kattamaan jäsenvaltioiden ja asianomaisten kolmansien maiden ja osapuolten käyttöön antamat lisämäärät, jotka toteutetaan tukena, jota ei makseta takaisin, jos siitä määrätään ehdotetun asetuksen 7 artiklan nojalla tehtävässä yhteisymmärryspöytäkirjassa tai asetuksen (EU) 2021/947 ja asetuksen (EY) N:o 1257/96 mukaisesti, jotta voidaan rahoittaa ehdotetun asetuksen 2 artiklan 2 kohdan b–c alakohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavia toimenpiteitä.

Määräraha liittyy erityisesti

—	uudistusohjelmaan, joka kohdistuu liittymistä valmistelevan prosessin varhaiseen valmisteluvaiheeseen, mukaan lukien tarvittaessa Ukrainan toimielinten vahvistaminen, julkishallinnon uudistaminen ja tehostaminen sekä avoimuus, rakenneuudistukset ja hyvä hallinto kaikilla tasoilla,

—	kriittisten toimintojen ja infrastruktuurin kunnostamiseen ja hädänalaisten auttamiseen.

Nämä rahoitusosuudet ovat asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 21 artiklan 2 kohdan d ja e alakohdassa tarkoitettuja ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.

—	Sovittelukomitea hyväksyy seuraavan alaviitteen sisällyttämisen Euroopan tilintarkastustuomioistuimen henkilöstötaulukkoon.

Lisätään seuraava teksti:

”Uudet toimet (2023) (29 tarkastajaa Next Generation EU -välineen yhteydessä, myönnetään vuoteen 2027 asti)”.

—	Sovittelukomitea päättää ottaa varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti maksusitoumusmäärärahoja uudelleen käyttöön budjettikohdassa 01 02 02 20. Selvitysosaa mukautetaan vastaavasti:

Budjettikohta

Nimi

01 02 02 20

Lisätään seuraava teksti:

Varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti tällä alamomentilla on käytettävissä 29 762 369 euron maksusitoumusmäärärahat, koska määrärahoja vapautettiin varainhoitovuonna 2020 tutkimushankkeiden täydellisen tai osittaisen toteuttamatta jättämisen vuoksi.

—	Sovittelukomitea päättää ottaa varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti maksusitoumusmäärärahoja uudelleen käyttöön budjettikohdassa 01 02 02 40. Selvitysosaa mukautetaan vastaavasti:

Budjettikohta

Nimi

01 02 02 40

Lisätään seuraava teksti:

Varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti tällä alamomentilla on käytettävissä 89 287 105 euron maksusitoumusmäärärahat, koska määrärahoja vapautettiin varainhoitovuonna 2020 tutkimushankkeiden täydellisen tai osittaisen toteuttamatta jättämisen vuoksi.

—	Sovittelukomitea päättää ottaa varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti maksusitoumusmäärärahoja uudelleen käyttöön budjettikohdassa 01 02 02 50. Selvitysosaa mukautetaan vastaavasti:

Budjettikohta

Nimi

01 02 02 50

Lisätään seuraava teksti:

Tässä yhteydessä on pidettävä mielessä, ettei Euroopan parlamentin tai neuvoston tekemillä muutoksilla voida muuttaa tai laajentaa olemassa olevan perussäädöksen soveltamisalaa eikä heikentää toimielinten hallinnollista autonomiaa ja että toimi voidaan kattaa käytettävissä olevilla resursseilla.

1.7. Budjettinimikkeistö

Komission talousarvioesityksessä ehdottama budjettinimikkeistö hyväksytään sellaisena kuin se on muutettuna oikaisukirjelmällä nro 1/2023, ja siihen sisällytetään uudet pilottihankkeet ja valmistelutoimet. Lisäksi sovittelukomitea hyväksyy yhden uuden budjettikohdan perustamisen Euroopan parlamentin pääluokkaan (momentti 5 0 2 – Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaava viranomainen – Palkat ja palkanlisät). Lisäksi 9. marraskuuta 2022 hyväksyttyyn komission ehdotukseen asetukseksi välineen perustamisesta Ukrainalle vuonna 2023 annettavaa tukea varten (makrotaloudellinen rahoitusapu plus) liittyvän rahoitusselvityksen mukaisesti sovittelukomitea hyväksyy seuraavien kolmen uuden budjettikohdan perustamisen Euroopan komission pääluokkaan:

—	Momentti 14 01 06 — Ukrainalle annettavan makrotaloudellisen rahoitusapu plussan tukimenot

—	Momentti 14 07 01 — Ukrainalle annettavaan makrotaloudelliseen rahoitusapu plussaan liittyvä korkotuki

—	Momentti 14 07 02 — Ukrainalle annettavaan makrotaloudelliseen rahoitusapu plussaan liittyvä tuki, jota ei makseta takaisin

—2. Talousarvio 2022

Lisätalousarvioesitys nro 5/2022 hyväksytään yhdellä muutoksella komission ehdotukseen verrattuna: koska Euroopan puolustusteollisuuden vahvistamista yhteistoiminnallisten hankintojen avulla koskevan välineen (EDIRPA) oikeusperustan hyväksyminen on viivästynyt, sitä varten varaukseen otettua 82 972 301 euron määrää maksusitoumusmäärärahoina ei hyväksytä eikä vastaavaa budjettikohtaa 13 06 01 perusteta varainhoitovuodeksi 2022.

—3. Lausumat

3.1. Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteinen lausuma maksumäärärahoista

Euroopan parlamentti ja neuvosto pyytävät komissiota seuraamaan vuoden 2023 aikana edelleen tiiviisti ja aktiivisesti nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen ja aikaisempien monivuotisten rahoituskehysten ohjelmien täytäntöönpanoa (erityisesti alaotsakkeessa 2a ja maaseudun kehittämisessä). Tätä varten Euroopan parlamentti ja neuvosto pyytävät komissiota esittämään oikea-aikaisesti ajantasaiset luvut tilanteesta ja arviot vuoden 2023 maksumäärärahoista (ottaen soveltuvissa tapauksissa huomioon jäsenvaltioiden ennusteiden parantuneen tarkkuuden). Jos luvuista käy ilmi, että vuoden 2023 talousarvioon otetut määrärahat eivät riitä kattamaan tarpeita, Euroopan parlamentti ja neuvosto pyytävät komissiota esittämään mahdollisimman pian asianmukaisen ratkaisun, muun muassa lisätalousarvioesityksen, jotta Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tehdä mahdollisimman pian ilman aiheetonta viivytystä tarvittavat päätökset perustelluista tarpeista. Euroopan parlamentti ja neuvosto ottavat tilanteen mukaan huomioon asian kiireellisyyden ja lyhentävät tarvittaessa päätöksenteon kahdeksan viikon määräaikaa. Tätä sovelletaan soveltuvin osin myös, jos luvut osoittavat, että vuoden 2023 talousarvion määrärahat ovat suuremmat kuin on tarpeen.

3.2. Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen lausuma EU:n sirusäädöksen ja turvallisten avaruusyhteyksien ohjelman rahoituksesta

Nämä kolme toimielintä toteavat, että EU:n sirusäädöksen ja turvallisten avaruusyhteyksien ohjelman rahoitus riippuu meneillään olevien lainsäädäntöneuvottelujen lopputuloksesta. Hyväksyttyjen asetusten lopullisen tekstin ja näihin säädöksiin liittyvät rahoitusselvitykset huomioon ottaen Euroopan parlamentti ja neuvosto pyytävät komissiota toimittamaan budjettivallan käyttäjälle tarvittavat määrärahasiirrot tai lisätalousarvioesityksen viipymättä sen varmistamiseksi, että riittävä määrä määrärahoja on käytettävissä varainhoitovuonna 2023.

Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsevät sopimukseen EU:n sirusäädöksen rahoituksesta, mukaan lukien uudelleen käytettäväksi asetettavien määrärahojen käyttö Horisontti Eurooppa -puiteohjelman varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti, tällainen muutos sisällytetään lisätalousarvioesitykseen.

3.3. Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen lausuma kyberturvallisuudesta

Vahva ja koordinoitu kyberturvallisuus on ratkaisevan tärkeää EU:n toimielinten ja elinten toiminnan jatkuvuudelle erityisesti ennen vuonna 2024 pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja. Nämä kolme toimielintä tunnustavat, että tarvitaan keskitettyä kapasiteettia kyberturvallisuusuhkien ja -poikkeamien käsittelemiseksi. Koordinoitu lähestymistapa on kustannustehokkain, ja se voi tarjota korkeatasoisen suojan kaikille, myös kaikkein haavoittuvimmille.

Kyseiset toimielimet toteavat, että kussakin toimielimessä ja erityisesti EU:n toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmässä (CERT-EU) tarvitaan riittävät kyberturvallisuusresurssit.

Komissiota pyydetään laatimaan tiiviissä yhteistyössä CERT-EU:n ja muiden toimielinten kanssa vuoden 2023 puoliväliin mennessä arviointi kyberturvallisuustointen tarpeesta CERT-EU:ssa ja kaikissa toimielimissä sekä CERT-EU:n toimeksiannosta.

Budjettivallan käyttäjä kehottaa EU:n toimielimiä tekemään yhteistyötä kyberturvallisuuden vahvistamiseksi kaikissa EU:n toimielimissä. Komission arvioinnin perusteella vuoden 2023 talousarviossa kaikille EU:n toimielimille varatut kyberturvallisuusresurssit olisi asetettava saataville koordinoidusti, jotta voidaan maksimoida toimielinten suojelu, erityisesti mutta ei yksinomaan vahvistamalla keskitettyä kyberturvallisuuskapasiteettia.

Tämä ei vaikuta siihen, että CERT-EU voi käyttää osallistuvien toimielinten henkilöstö- ja budjettiresursseja, jotka perustuvat yhteisymmärrykseen ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toimenpiteistä yhteisen korkean kyberturvatason varmistamiseksi unionin toimielimissä, elimissä ja laitoksissa (COM(2022)0122).

3.4. Euroopan komission lausuma monivuotisen rahoituskehyksen arvioinnista

Komissio arvioi monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 kaikkien otsakkeiden menojen enimmäismäärien ja alaenimmäismäärien kestävyyttä monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen väliarvioinnin yhteydessä, jonka se aikoo toteuttaa vuoden 2023 puoliväliin mennessä komission vuoden 2023 työohjelman mukaisesti.

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18. heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 167

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	66. vuosikerta 11. toukokuu 2023

	III Valmistelevat säädökset
	Euroopan parlamentti
	Tiistai 22. marraskuuta 2022
2023/C 167/20	Euroopan parlamentin päätös 22. marraskuuta 2022 ehdotuksesta nimittää Keit Pentus-Rosimannus tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi (C9-0316/2022 – 2022/0808(NLE))	128
2023/C 167/21	Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 22. marraskuuta 2022 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön sekä Länsirannan ja Gazan alueen palestiinalaishallinnon puolesta toimivan Palestiinan vapautusjärjestön (PLO) kaupasta ja yhteistyöstä tehtyyn väliaikaiseen Euro–Välimeri-assosiaatiosopimukseen liitettävän pöytäkirjan, joka koskee Euroopan unionin sekä Länsirannan ja Gazan alueen palestiinalaishallinnon puitesopimusta Länsirannan ja Gazan alueen palestiinalaishallinnon osallistumista unionin ohjelmiin säätelevistä yleisistä periaatteista, tekemisestä (12669/2019 – C9-0115/2021 – 2019/0164(NLE))	129
2023/C 167/22	Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 22. marraskuuta 2022 neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pörssiyhtiöiden hallintoelinten jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä (10521/1/2022 – C9-0354/2022 – 2012/0299(COD))	130
2023/C 167/23	P9_TA(2022)0394 Kriittisten toimijoiden häiriönsietokyky Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 22. marraskuuta 2022 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä (COM(2020)0829 – C9-0421/2020 – 2020/0365(COD)) P9_TC1-COD(2020)0365 Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 22. marraskuuta 2022, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2022/… antamiseksi kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä ja direktiivin 2008/114/EY kumoamisesta	131
2023/C 167/24	P9_TA(2022)0395 Yhteinen kalastuspolitiikka: unionin vesille pääsyä koskevat rajoitukset Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 22. marraskuuta 2022 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi 11 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse unionin vesille pääsyä koskevista rajoituksista (COM(2021)0356 – C9-0254/2021 – 2021/0176(COD)) P9_TC1-COD(2021)0176 Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 22. marraskuuta 2022, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/… antamiseksi asetuksen (EU) N:o 1380/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse unionin vesille pääsyä koskevista rajoituksista	132
2023/C 167/25	P9_TA(2022)0396 Eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden päätökset Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 22. marraskuuta 2022 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1025/2012 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse eurooppalaisia standardeja ja eurooppalaisia standardointituotteita koskevista eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden päätöksistä (COM(2022)0032 – C9-0033/2022 – 2022/0021(COD)) P9_TC1-COD(2022)0021 Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 22. marraskuuta 2022, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/… antamiseksi asetuksen (EU) N:o 1025/2012 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse eurooppalaisia standardeja ja eurooppalaisia standardointituotteita koskevista eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden päätöksistä	134
2023/C 167/26	P9_TA(2022)0397 Maanteiden tavara- ja henkilöliikenteeseen tarkoitettujen tiettyjen ajoneuvojen kuljettajien perustason ammattipätevyys ja jatkokoulutus (kodifikaatio) Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 22. marraskuuta 2022 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi maanteiden tavara- ja henkilöliikenteeseen tarkoitettujen tiettyjen ajoneuvojen kuljettajien perustason ammattipätevyydestä ja jatkokoulutuksesta (kodifikaatio) (COM(2021)0034 – C9-0008/2021 – 2021/0018(COD)) P9_TC1-COD(2021)0018 Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 22. marraskuuta 2022, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2022/… antamiseksi maanteiden tavara- ja henkilöliikenteeseen tarkoitettujen tiettyjen ajoneuvojen kuljettajien perustason ammattipätevyydestä ja jatkokoulutuksesta (kodifikaatio)	135
2023/C 167/27	Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 22. marraskuuta 2022 esityksestä neuvoston päätökseksi kaikkiin EU:n luetteloon CLXXV sisältyviin tariffikiintiöihin liittyvien myönnytysten muuttamista Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen vuoksi koskevan Euroopan unionin ja Uuden-Seelannin välisen vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) XXVIII artiklan nojalla tehdyn sopimuksen tekemisestä unionin puolesta (07910/2022 – C9-0296/2022 – 2022/0098(NLE))	136
2023/C 167/28	Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 22. marraskuuta 2022 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen tekemisestä tehdyn päätöksen (EU) 2015/2169 muuttamisesta (12600/2022 – C9-0343/2022 – 2022/0257(NLE))	137
	Keskiviikko 23. marraskuuta 2022
2023/C 167/29	Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. marraskuuta 2022 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 5/2022 varainhoitovuodeksi 2022 – Lisätoimenpiteet Venäjän Ukrainaa vastaan käynnistämän sodan seurauksiin vastaamiseksi, unionin pelastuspalvelumekanismin vahvistaminen, maksumäärärahojen vähentäminen ja tulojen tarkistaminen, muut mukautukset ja tekniset päivitykset (14832/2022 – C9-0388/2022 – 2022/0318(BUD))	138
2023/C 167/30	Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. marraskuuta 2022 sovittelukomitean talousarviomenettelyssä hyväksymästä Euroopan unionin yleistä talousarviota varainhoitovuodeksi 2023 koskevasta yhteisestä tekstistä (14783/2022 – C9-0389/2022 – 2022/0212(BUD))	141
2023/C 167/31	Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 23. marraskuuta 2022 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 muuttamisesta (COM(2021)0570 – C9-0034/2022 – 2021/0430(CNS))	162
	Torstai 24. marraskuuta 2022
2023/C 167/32	Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. marraskuuta 2022 esityksestä neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 muuttamisesta (14471/2022 – C9-0386/2022 – 2022/0369(APP))	167
2023/C 167/33	P9_TA(2022)0411 Asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse monipuolisen varainhankintastrategian käyttöönotosta yleisenä lainanottomenetelmänä Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. marraskuuta 2022 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse monipuolisen varainhankintastrategian käyttöönotosta yleisenä lainanottomenetelmänä (COM(2022)0596 – C9-0374/2022 – 2022/0370(COD)) P9_TC1-COD(2022)0370 Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. marraskuuta 2022, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2022/… antamiseksi asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse hajautetun rahoitusstrategian käyttöönotosta yleisenä lainanottomenetelmänä	168
2023/C 167/34	P9_TA(2022)0412 Makrotaloudellinen rahoitusapu plus -väline tuen antamiseksi Ukrainalle vuonna 2023 Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. marraskuuta 2022 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi välineen perustamisesta tuen antamiseksi Ukrainalle vuonna 2023 (makrotaloudellinen rahoitusapu plus) (COM(2022)0597 – C9-0373/2022 – 2022/0371(COD)) P9_TC1-COD(2022)0371 Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. marraskuuta 2022, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/… antamiseksi välineen perustamisesta tuen antamiseksi Ukrainalle vuonna 2023 (makrotaloudellinen rahoitusapu plus)	169
2023/C 167/35	P9_TA(2022)0413 Ukrainassa ja Georgiassa myönnettyjen Venäjän federaation matkustusasiakirjojen hyväksymättä jättäminen Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. marraskuuta 2022 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi miehitetyillä ulkomaisilla alueilla myönnettyjen venäläisten matkustusasiakirjojen tunnustamatta jättämisestä (COM(2022)0662 – C9-0302/2022 – 2022/0274(COD)) P9_TC1-COD(2022)0274 Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. marraskuuta 2022, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2022/… Ukrainassa ja Georgiassa myönnettyjen Venäjän federaation matkustusasiakirjojen hyväksymättä jättämisestä	170
2023/C 167/36	P9_TA(2022)0414 Vuoteen 2030 ulottuvan Polku digitaaliselle vuosikymmenelle -ohjelman perustaminen Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. marraskuuta 2022 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi vuoteen 2030 ulottuvan Polku digitaaliselle vuosikymmenelle -ohjelman perustamisesta (COM(2021)0574 – C9-0359/2021 – 2021/0293(COD)) P9_TC1-COD(2021)0293 Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. marraskuuta 2022, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2022/… antamiseksi digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelman perustamisesta	171
2023/C 167/37	Euroopan parlamentin päätös 24. marraskuuta 2022 olla vastustamatta 21. lokakuuta 2022 annettua komission delegoitua asetusta delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 153/2013 vahvistettujen teknisten sääntelystandardien muuttamisesta vakuusvaatimuksia koskevilla tilapäisillä poikkeustoimenpiteillä (C(2022)7536 – 2022/2908(DEA))	172
2023/C 167/38	Euroopan parlamentin päätös 24. marraskuuta 2022 olla vastustamatta delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 149/2013 vahvistettujen teknisten sääntelystandardien muuttamisesta OTC-hyödykejohdannaissopimuksissa ja muissa OTC-johdannaissopimuksissa olevien positioiden määrityskynnysarvon osalta 18. lokakuuta 2022 annettua komission delegoitua asetusta (C(2022)7413 – 2022/2899(DEA))	174

Sisältö		Sivu

	EUROOPAN PARLAMENTTI ISTUNTOKAUSI 2022–2023 Istunnot 21.–24. marraskuuta 2022 HYVÄKSYTYT TEKSTIT	1

	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	PÄÄTÖSLAUSELMAT
	Euroopan parlamentti
	Tiistai 22. marraskuuta 2022
2023/C 167/01	Euroopan parlamentin päätöslauselma 22. marraskuuta 2022 Next Generation EU -välineen eli EU:n elpymisvälineen rahoittamiseksi laaditun lainanottostrategian täytäntöönpanosta (2021/2076(INI))	2
2023/C 167/02	Euroopan parlamentin päätöslauselma 22. marraskuuta 2022 Euroopan innovaationeuvoston täytäntöönpanosta (2022/2063(INI))	8
	Keskiviikko 23. marraskuuta 2022
2023/C 167/03	Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. marraskuuta 2022 Venäjän federaation nimeämisestä terrorismia tukevaksi valtioksi (2022/2896(RSP))	18
2023/C 167/04	Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. marraskuuta 2022 alueellisen vakauden ja turvallisuuden edistämisestä laajemmalla Lähi-idän alueella (2020/2113(INI))	25
2023/C 167/05	Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. marraskuuta 2022 maailman diabetespäivästä ja diabeteksen ennaltaehkäisystä, hallinnasta ja paremmasta hoidosta EU:ssa (2022/2901(RSP))	36
	Torstai 24. marraskuuta 2022
2023/C 167/06	Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. marraskuuta 2022 Afganistanin ihmisoikeustilanteesta, erityisesti naisten oikeuksien heikkenemisestä ja hyökkäyksistä oppilaitoksia vastaan (2022/2955(RSP))	43
2023/C 167/07	Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. marraskuuta 2022 demokraattiseen oppositioon ja kansalaisyhteiskuntaan kohdistuvan sorron jatkumisesta Valko-Venäjällä (2022/2956(RSP))	48
2023/C 167/08	Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. marraskuuta 2022 Kongon demokraattisen tasavallan itäosissa pahenevan konfliktin vuoksi pakenemaan joutuneista ihmisistä (2022/2957(RSP))	54
2023/C 167/09	Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. marraskuuta 2022 kehitysrahoituksen tulevasta eurooppalaisesta rahoitusrakenteesta (2021/2252(INI))	57
2023/C 167/10	Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. marraskuuta 2022 energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen uudistamisen tuloksesta (2022/2934(RSP))	68
2023/C 167/11	Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. marraskuuta 2022 arviosta siitä, noudattaako Unkari ehdollisuusasetuksen oikeusvaltioperiaatetta koskevia ehtoja, ja Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelman tilanteesta (2022/2935(RSP))	74
2023/C 167/12	Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. marraskuuta 2022 kotieläintuotannon ja suurpetojen suojelusta Euroopassa (2022/2952(RSP))	77
2023/C 167/13	Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. marraskuuta 2022 Euroopan nuorison teemavuoden 2022 perinnöstä (2022/2953(RSP))	83
2023/C 167/14	Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. marraskuuta 2022 luonnonvaraisten ja eksoottisten lemmikkieläinten pitämistä Euroopan unionissa koskevan EU:n sääntelyn parantamisesta EU:n positiiviluettelon avulla (2022/2809(RSP))	89
2023/C 167/15	Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. marraskuuta 2022 Egyptin ihmisoikeustilanteesta (2022/2962(RSP))	94
2023/C 167/16	Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. marraskuuta 2022 ihmisoikeustilanteesta Qatarissa järjestettävien jalkapallon MM-kisojen yhteydessä (2022/2948(RSP))	99
	SUOSITUKSET
	Euroopan parlamentti
	Keskiviikko 23. marraskuuta 2022
2023/C 167/17	Euroopan parlamentin suositus 23. marraskuuta 2022 neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle EU:n uudesta laajentumisstrategiasta (2022/2064(INI))	105
2023/C 167/18	Euroopan parlamentin suositus 23. marraskuuta 2022 neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle Libyan tilanteesta (2021/2064(INI))	116
	LAUSUNNOT
	Euroopan parlamentti
	Tiistai 22. marraskuuta 2022
2023/C 167/19	Euroopan parlamentin päätös 22. marraskuuta 2022 Euroopan raja- ja merivartioviraston varainhoitovuoden 2020 tilien päättämisestä (2022/2903(RSP))	126