|
ISSN 1977-1053 |
||
|
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155 |
|
|
||
|
Suomenkielinen laitos |
Tiedonantoja ja ilmoituksia |
66. vuosikerta |
|
Sisältö |
Sivu |
|
|
|
IV Tiedotteet |
|
|
|
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET |
|
|
|
Euroopan unionin tuomioistuin |
|
|
2023/C 155/01 |
Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä |
|
|
V Ilmoitukset |
|
|
|
TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT |
|
|
|
Unionin tuomioistuin |
|
|
2023/C 155/02 |
||
|
2023/C 155/03 |
||
|
2023/C 155/04 |
||
|
2023/C 155/05 |
||
|
2023/C 155/06 |
||
|
2023/C 155/07 |
||
|
2023/C 155/08 |
||
|
2023/C 155/09 |
||
|
2023/C 155/10 |
||
|
2023/C 155/11 |
||
|
2023/C 155/12 |
||
|
2023/C 155/13 |
||
|
2023/C 155/14 |
||
|
2023/C 155/15 |
||
|
2023/C 155/16 |
||
|
2023/C 155/17 |
||
|
2023/C 155/18 |
||
|
2023/C 155/19 |
||
|
2023/C 155/20 |
||
|
2023/C 155/21 |
||
|
2023/C 155/22 |
||
|
2023/C 155/23 |
||
|
2023/C 155/24 |
||
|
2023/C 155/25 |
||
|
2023/C 155/26 |
||
|
2023/C 155/27 |
||
|
2023/C 155/28 |
||
|
2023/C 155/29 |
||
|
2023/C 155/30 |
||
|
2023/C 155/31 |
||
|
2023/C 155/32 |
||
|
2023/C 155/33 |
||
|
2023/C 155/34 |
||
|
2023/C 155/35 |
||
|
2023/C 155/36 |
||
|
2023/C 155/37 |
||
|
2023/C 155/38 |
||
|
2023/C 155/39 |
||
|
2023/C 155/40 |
||
|
2023/C 155/41 |
||
|
2023/C 155/42 |
||
|
2023/C 155/43 |
||
|
2023/C 155/44 |
||
|
2023/C 155/45 |
||
|
2023/C 155/46 |
||
|
2023/C 155/47 |
||
|
2023/C 155/48 |
||
|
2023/C 155/49 |
||
|
2023/C 155/50 |
||
|
2023/C 155/51 |
||
|
2023/C 155/52 |
||
|
2023/C 155/53 |
||
|
2023/C 155/54 |
Asia C-147/23: Kanne 10.3.2023 – Euroopan komissio v. Puolan tasavalta |
|
|
2023/C 155/55 |
Asia C-149/23: Kanne 14.3.2023 – Euroopan komissio v. Saksan liittotasavalta |
|
|
2023/C 155/56 |
Asia C-150/23: Kanne 13.3.2023 – Euroopan komissio v. Luxemburgin suurherttuakunta |
|
|
2023/C 155/57 |
Asia C-152/23: Kanne 13.3.2023 – Euroopan komissio v. Tšekin tasavalta |
|
|
2023/C 155/58 |
Asia C-154/23: Kanne 14.3.2023 – Euroopan komissio v. Viron tasavalta |
|
|
2023/C 155/59 |
Asia C-155/23: Kanne 14.3.2023 – Euroopan komissio v. Unkari |
|
|
|
Unionin yleinen tuomioistuin |
|
|
2023/C 155/60 |
||
|
2023/C 155/61 |
||
|
2023/C 155/62 |
||
|
2023/C 155/63 |
||
|
2023/C 155/64 |
||
|
2023/C 155/65 |
||
|
2023/C 155/66 |
||
|
2023/C 155/67 |
||
|
2023/C 155/68 |
||
|
2023/C 155/69 |
||
|
2023/C 155/70 |
||
|
2023/C 155/71 |
||
|
2023/C 155/72 |
||
|
2023/C 155/73 |
||
|
2023/C 155/74 |
||
|
2023/C 155/75 |
||
|
2023/C 155/76 |
||
|
2023/C 155/77 |
||
|
2023/C 155/78 |
||
|
2023/C 155/79 |
||
|
2023/C 155/80 |
Asia T-103/23: Kanne 23.2.2023 – Stan v. Euroopan syyttäjänvirasto |
|
|
2023/C 155/81 |
||
|
2023/C 155/82 |
||
|
2023/C 155/83 |
Asia T-119/23: Kanne 3.3.2023 – Insider v. EUIPO – Alaj (in Insajderi) |
|
|
2023/C 155/84 |
||
|
2023/C 155/85 |
Asia T-122/23: Kanne 6.3.2023 – Ege İhracatçıları Birliği ym. v. komissio |
|
|
2023/C 155/86 |
||
|
2023/C 155/87 |
||
|
2023/C 155/88 |
Asia T-128/23: Kanne 9.3.2023 – Meta Platforms Ireland v. Euroopan tietosuojaneuvosto |
|
|
2023/C 155/89 |
Asia T-129/23: Kanne 9.3.2023 – Meta Platforms Ireland v. Euroopan tietosuojaneuvosto |
|
|
2023/C 155/90 |
Asia T-130/23: Kanne 10.3.2023 – Nike Innovate v. EUIPO – Puma (FOOTWARE) |
|
|
2023/C 155/91 |
Asia T-355/22: Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 9.3.2023 – Aitana v. EUIPO |
|
FI |
|
IV Tiedotteet
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
Euroopan unionin tuomioistuin
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/1 |
Euroopan unionin tuomioistuimen viimeisimmät julkaisut Euroopan unionin virallisessa lehdessä
(2023/C 155/01)
Viimeisin julkaisu
Luettelo aiemmista julkaisuista
Nämä tekstit ovat saatavilla:
EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu
V Ilmoitukset
TUOMIOISTUINKÄSITTELYYN LIITTYVÄT MENETTELYT
Unionin tuomioistuin
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/2 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 9.3.2023 – Valittajina Les Mousquetaires ja ITM Entreprises SAS sekä muina osapuolina Euroopan komissio ja Euroopan unionin neuvosto
(Asia C-682/20 P) (1)
(Muutoksenhaku - Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Euroopan komission päätös tarkastuksen määräämisestä - Tarkastuksen kulkuun kohdistuvat oikeussuojakeinot - Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla - Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin - Asetus (EU) N:o 1/2003 - 19 artikla - Asetus (EU) N:o 773/2004 - 3 artikla - Komission tutkintojensa yhteydessä suorittamien kuulemisten tallentaminen - Komission tutkinnan alkamisajankohta)
(2023/C 155/02)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Valittajat: Les Mousquetaires ja ITM Entreprises SAS (edustajat: asianajajat M. Blutel, N. Jalabert-Doury ja K. Mebarek)
Muut osapuolet: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Berghe, A. Cleenewerck de Crayencour, A. Dawes ja I. V. Rogalski) ja Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: A.-L. Meyer ja M. O. Segnana)
Tuomiolauselma
|
1) |
Unionin yleisen tuomioistuimen 5.10.2020 antaman tuomion Les Mousquetaires ja ITM Entreprises v. komissio (T-255/17, EU:T:2020:460) tuomiolauselman 2 kohta kumotaan siltä osin kuin siinä hylätään muilta osin valittajien nostama kanne 9.2.2017 annetusta komission päätöksestä C(2017) 1057 final, jolla Intermarché ja kaikki suoraan tai välillisesti sen määräysvallassa olevat yhtiöt määrätään suostumaan tarkastukseen neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 20 artiklan 1 ja 4 kohdan nojalla (AT.40466 – Tute 1), ja 21.2.2017 annetusta komission päätöksestä C(2017) 1361 final, jolla Les Mousquetaires ja kaikki suoraan tai välillisesti sen määräysvallassa olevat yhtiöt määrätään suostumaan tarkastukseen neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 20 artiklan 1 ja 4 kohdan nojalla (AT.40467 – Tute 2). |
|
2) |
Unionin yleisen tuomioistuimen 5.10.2020 antaman tuomion Les Mousquetaires ja ITM Entreprises v. komissio (T-255/17, EU:T:2020:460) tuomiolauselman 3 kohta kumotaan siltä osin kuin siinä on tehty ratkaisu oikeudenkäyntikuluista. |
|
3) |
9.2.2017 annettu komission päätös C(2017) 1057 final, jolla Intermarché ja kaikki suoraan tai välillisesti sen määräysvallassa olevat yhtiöt määrätään suostumaan tarkastukseen neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 20 artiklan 1 ja 4 kohdan nojalla (AT.40466 – Tute 1), ja 21.2.2017 annettu komission päätös C(2017) 1361 final, jolla Les Mousquetaires ja kaikki suoraan tai välillisesti sen määräysvallassa olevat yhtiöt määrätään suostumaan tarkastukseen neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 20 artiklan 1 ja 4 kohdan nojalla (AT.40467 – Tute 2), kumotaan. |
|
4) |
Euroopan komissio velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan lisäksi Les Mousquetaires SAS:lle ja ITM Entreprises SAS:lle asian käsittelystä sekä ensimmäisessä oikeusasteessa että muutoksenhakuasteessa aiheutuneet kulut. |
|
5) |
Euroopan unionin neuvosto vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan sekä ensimmäisessä oikeusasteessa että muutoksenhakuasteessa. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/3 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 9.3.2023 – Valittajina Casino, Guichard-Perrachon ja Achats Marchandises Casino SAS (AMC) sekä muina osapuolina Euroopan komissio ja Euroopan unionin neuvosto
(Asia C-690/20 P) (1)
(Muutoksenhaku - Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Euroopan komission päätös tarkastuksen määräämisestä - Tarkastuksen kulkuun kohdistuvat oikeussuojakeinot - Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla - Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin - Asetus (EU) N:o 1/2003 - 19 artikla - Asetus (EU) N:o 773/2004 - 3 artikla - Komission tutkintojensa yhteydessä suorittamien kuulemisten tallentaminen - Komission tutkinnan alkamisajankohta)
(2023/C 155/03)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Valittajat: Casino, Guichard-Perrachon ja Achats Marchandises Casino SAS (AMC) (edustajat: asianajajat G. Aubron, Y. Boubacir, O. de Juvigny, I. Simic ja A. Sunderland)
Muut osapuolet: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Berghe, A. Cleenewerck de Crayencour, A. Dawes ja I. V. Rogalski) ja Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: A.-L. Meyer ja M. O. Segnana)
Tuomiolauselma
|
1) |
Unionin yleisen tuomioistuimen 5.10.2020 antaman tuomion Casino, Guichard-Perrachon ja AMC v. komissio (T-249/17, EU:T:2020:458) tuomiolauselman 2 kohta kumotaan. |
|
2) |
Unionin yleisen tuomioistuimen 5.10.2020 antaman tuomion Casino, Guichard-Perrachon ja AMC v. komissio (T-249/17, EU:T:2020:458) tuomiolauselman 3 kohta kumotaan siltä osin kuin siinä on tehty ratkaisu oikeudenkäyntikuluista. |
|
3) |
9.2.2017 annettu komission päätös C(2017) 1057 final, jolla Casino ja kaikki suoraan tai välillisesti sen määräysvallassa olevat yhtiöt määrätään suostumaan tarkastukseen neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 20 artiklan 1 ja 4 kohdan nojalla (AT.40466 – Tute 1), kumotaan. |
|
4) |
Euroopan komissio velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan lisäksi Casinolle, Guichard-Perrachon SA:lle ja Achats Marchandises Casino SAS:lle (AMC) asian käsittelystä sekä ensimmäisessä oikeusasteessa että muutoksenhakuasteessa aiheutuneet kulut. |
|
5) |
Euroopan unionin neuvosto vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan sekä ensimmäisessä oikeusasteessa että muutoksenhakuasteessa. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/4 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 9.3.2023 – Valittajana Intermarché Casino Achats sekä muina osapuolina Euroopan komissio ja Euroopan unionin neuvosto
(Asia C-693/20 P) (1)
(Muutoksenhaku - Kilpailu - Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt - Euroopan komission päätös tarkastuksen määräämisestä - Tarkastuksen kulkuun kohdistuvat oikeussuojakeinot - Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla - Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin - Asetus (EU) N:o 1/2003 - 19 artikla - Asetus (EU) N:o 773/2004 - 3 artikla - Komission tutkintojensa yhteydessä suorittamien kuulemisten tallentaminen - Komission tutkinnan alkamisajankohta)
(2023/C 155/04)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Valittaja: Intermarché Casino Achats (edustajat: asianajajat F. Abouzeid, S. Eder, J. Jourdan, C. Mussi ja Y. Utzschneider)
Muut osapuolet: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Berghe, A. Cleenewerck de Crayencour, A. Dawes ja I. V. Rogalski) ja Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: A.-L. Meyer ja M. O. Segnana)
Tuomiolauselma
|
1) |
Unionin yleisen tuomioistuimen 5.10.2020 antaman tuomion Intermarché Casino Achats v. komissio (T-254/17, ei julkaistu, EU:T:2020:459) tuomiolauselman 2 kohta kumotaan. |
|
2) |
Unionin yleisen tuomioistuimen 5.10.2020 antaman tuomion Intermarché Casino Achats v. komissio (T-254/17, ei julkaistu, EU:T:2020:459) tuomiolauselman 3 kohta kumotaan siltä osin kuin siinä on tehty ratkaisu oikeudenkäyntikuluista. |
|
3) |
9.2.2017 annettu komission päätös C(2017) 1057 final, jolla Intermarché Casino Achats ja kaikki suoraan tai välillisesti sen määräysvallassa olevat yhtiöt määrätään suostumaan tarkastukseen neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 20 artiklan 1 ja 4 kohdan nojalla, kumotaan. |
|
4) |
Euroopan komissio velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan lisäksi Intermarché Casino Achats SARL:lle asian käsittelystä sekä ensimmäisessä oikeusasteessa että muutoksenhakuasteessa aiheutuneet kulut. |
|
5) |
Euroopan unionin neuvosto vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan sekä ensimmäisessä oikeusasteessa että muutoksenhakuasteessa. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/4 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 28.2.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt First-tier Tribunal (Tax Chamber) – Yhdistynyt kuningaskunta) – Fenix International Limited v. Commissioners for Her Majesty’s Revenue and Customs
(Asia C-695/20 (1), Fenix International)
(Ennakkoratkaisupyyntö - Euroopan unionin neuvoston täytäntöönpanovalta - SEUT 291 artiklan 2 kohta - Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä - Direktiivi 2006/112/EY - 28 ja 397 artikla - Verovelvollinen, joka toimii omissa nimissään mutta toisen lukuun - Sähköisesti suoritettavien palvelujen tarjoaja - Täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 282/2011 - 9 a artikla - Olettama - Pätevyys)
(2023/C 155/05)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
First-tier Tribunal (Tax Chamber)
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Fenix International Limited
Vastaaja: Commissioners for Her Majesty's Revenue and Customs
Tuomiolauselma
Ennakkoratkaisukysymyksen tutkimisessa ei ilmennyt mitään seikkaa, joka voisi vaikuttaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY täytäntöönpanotoimenpiteistä 15.3.2011 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 282/2011, sellaisena kuin se on muutettuna 7.10.2013 annetulla neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1042/2013, 9 a artiklan 1 kohdan pätevyyteen, kun sitä tarkastellaan yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 5.12.2017 annetulla neuvoston direktiivillä (EU) 2017/245528, 28 ja 397 artiklan sekä SEUT 291 artiklan 2 kohdan kannalta.
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/5 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 2.3.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Corte suprema di cassazione – Italia) – Eurocostruzioni Srl v. Regione Calabria
(Asia C-31/21 (1), Eurocostruzioni)
(Ennakkoratkaisupyyntö - Rakennerahastot - Asetus (EY) N:o 1685/2000 - Menojen tukikelpoisuus - Velvollisuus esittää tosite maksusta - Maksukuitit - Vastaavalla tavalla todistusvoimaiset kirjanpitoasiakirjat - Lopullisen edunsaajan suoraan toteuttama rakennustyö)
(2023/C 155/06)
Oikeudenkäyntikieli: italia
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Corte suprema di cassazione
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Eurocostruzioni Srl
Vastapuoli: Regione Calabria
Tuomiolauselma
|
1) |
Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä rakennerahastoista yhteisrahoitettujen toimien tukikelpoisuuden osalta 28.7.2000 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1685/2000, sellaisena kuin se on muutettuna 10.3.2004 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 448/2004, liitteessä olevan 1 säännön 2.1 kohtaa on tulkittava siten, että rakennuksen rakentamista varten myönnetyn rahoituksen lopullinen saaja, joka on toteuttanut rakentamisen omilla resursseillaan, ei voi osoittaa aiheutuneita menoja toimittamalla muita kuin kyseisessä säännöksessä nimenomaisesti mainittuja asiakirjoja. |
|
2) |
Asetuksen N:o 1685/2000, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 448/2004, liitteessä olevan 1 säännön 2.1 kohtaa on tulkittava siten, että siltä osin kuin on kyse rakennuksen rakentamista varten myönnetyn rahoituksen lopullisesta saajasta, joka on toteuttanut rakentamisen omilla resursseillaan, työselostetta ja kirjanpito-otetta voidaan pitää kyseisessä säännöksessä tarkoitettuina vastaavalla tavalla todistusvoimaisina kirjanpitoasiakirjoina vain siinä tapauksessa, että kyseisillä asiakirjoilla voidaan niiden konkreettinen sisältö ja asiaa koskevat kansalliset säännöt huomioon ottaen osoittaa mainitulle lopulliselle edunsaajalle aiheutuneiden menojen todenperäisyys ja antaa menoista oikea ja täsmällinen kuva. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/6 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 9.3.2023 – Valittajana Euroopan unionin energia alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto ja muuna osapuolena Aquind Ltd
(Asia C-46/21 P) (1)
(Muutoksenhaku - Energia - Asetus (EY) N:o 714/2009 - 17 artikla - Sähköverkkojen yhteenliitäntään liittyvää vapautusta koskeva hakemus - Euroopan unionin energia alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) tekemä hylkäävä päätös - Asetus (EY) N:o 713/2009 - 19 artikla - ACERin valituslautakunta - Valvonnan intensiteetti)
(2023/C 155/07)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Valittaja: Euroopan unionin energia alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (asiamiehet: P. Martinet ja E. Tremmel, avustajanaan asianajaja B. Creve)
Muu osapuoli: Aquind Ltd (edustajat: J. Bille, C. Davis, Mme S. Goldberg ja M. E. White, solicitors)
Tuomiolauselma
|
1) |
Päävalitus hylätään. |
|
2) |
Lausunnon antaminen liitännäisvalituksesta raukeaa. |
|
3) |
Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (ACER) vastaa päävalitukseen liittyvistä omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan siitä Aquind Ltd:lle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut. |
|
4) |
Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto ja Aquind Ltd vastaavat omista liitännäisvalitukseen liittyvistä oikeudenkäyntikuluistaan. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/6 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 2.3.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Administratīvā apgabaltiesa – Latvia) – AS ”PrivatBank”, A, B ja Unimain Holdings Limited v. Finanšu un kapitāla tirgus komisija
(Asia C-78/21 (1), PrivatBank ym.)
(Ennakkoratkaisupyyntö - SEUT 56 ja SEUT 63 artikla - Palvelujen tarjoamisen vapaus - Pääomien vapaa liikkuvuus - Kansallinen toimenpide, jossa luottolaitos velvoitetaan lopettamaan liikesuhteet tai olemaan aloittamatta liikesuhteita sellaisten henkilöiden kanssa, jotka eivät ole kyseisen valtion kansalaisia - Rajoitus - SEUT 65 artiklan 1 kohdan b alakohta - Oikeuttaminen - Direktiivi (EU) 2015/849 - Sen estäminen, että rahoitusjärjestelmää käytetään rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen - Oikeasuhteisuus)
(2023/C 155/08)
Oikeudenkäyntikieli: latvia
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Administratīvā apgabaltiesa
Pääasian asianosaiset
Kantajat: AS ”PrivatBank”, A, B ja Unimain Holdings Limited
Vastaaja: Finanšu un kapitāla tirgus komisija
Tuomiolauselma
|
1) |
Rahoituslainat ja -luotot sekä toimet, jotka koskevat rahoituslaitoksissa ja erityisesti luottolaitoksissa olevia shekki- ja talletustilejä, ovat SEUT 63 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja pääomanliikkeitä. |
|
2) |
SEUT 56 artiklan ensimmäistä kohtaa ja SEUT 63 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että hallinnollinen toimenpide, jossa jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen yhtäältä kieltää luottolaitosta aloittamasta liikesuhteita sellaisten luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden kanssa, joilla ei ole sidettä siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen laitos on sijoittautunut, ja joiden kuukausittaisten kredit-tilitapahtumien arvo ylittää tietyn arvon, ja toisaalta velvoittaa kyseisen luottolaitoksen lopettamaan tällaiset liikesuhteet, kun ne on aloitettu kyseisen toimenpiteen hyväksymisen jälkeen, muodostaa näistä määräyksistä ensimmäisessä tarkoitetun palvelujen tarjoamisen vapauden rajoituksen sekä näistä määräyksistä toisessa tarkoitetun pääomien liikkuvuuden rajoituksen. |
|
3) |
SEUT 56 artiklan ensimmäistä kohtaa ja SEUT 63 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä sellaiselle hallinnolliselle toimenpiteelle, jossa jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen yhtäältä kieltää luottolaitosta aloittamasta liikesuhteita sellaisten luonnollisten henkilöiden kanssa, joilla ei ole sidettä siihen jäsenvaltioon, johon luottolaitos on sijoittautunut, ja joiden kuukausittaisten kredit-tilitapahtumien arvo on yli 15 000 euroa, tai sellaisten oikeushenkilöiden kanssa, joiden taloudellisella toiminnalla ei ole sidettä kyseiseen jäsenvaltioon ja joiden kuukausittaisten kredit-tilitapahtumien arvo on yli 50 000 euroa, sekä toisaalta velvoittaa kyseisen luottolaitoksen lopettamaan tällaiset liikesuhteet, kun ne on solmittu kyseisen toimenpiteen hyväksymisen jälkeen, edellyttäen, että ensinnäkin kyseinen toimenpide on perusteltu rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisen tavoitteen vuoksi tai välttämättömänä toimenpiteenä rahoituslaitosten toiminnan vakauden valvontaa koskevien kansallisten lakien ja asetusten rikkomisen estämiseksi taikka SEUT 65 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuna yleisen järjestyksen kannalta perusteltuna toimenpiteenä, toiseksi sillä voidaan taata näiden tavoitteiden saavuttaminen, kolmanneksi sillä ei ylitetä sitä, mikä on välttämätöntä tavoitteiden saavuttamiseksi, ja neljänneksi sillä ei loukata kohtuuttomasti kyseessä olevan luottolaitoksen ja sen asiakkaiden SEUT 56 ja SEUT 63 artiklan mukaisesti suojattuja oikeuksia ja etuja. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/7 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 9.3.2023 – Valittajana PlasticsEurope sekä muina osapuolina Euroopan kemikaalivirasto (ECHA), Saksan liittotasavalta, Ranskan tasavalta ja ClientEarth
(Asia C-119/21 P) (1)
(Muutoksenhaku - Luvanvaraisten aineiden luettelon laatiminen - Asetus (EY) N:o 1907/2006 - Liite XIV - Tunnistettujen aineiden luettelo mahdollista liitteeseen XIV sisällyttämistä varten - Aineesta bisfenoli A luetteloon tehdyn merkinnän ajan tasalle saattaminen yksilöimällä se erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi)
(2023/C 155/09)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Valittaja: PlasticsEurope (edustajat: asianajajat R. Cana ja E. Mullier)
Muut osapuolet: Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) (asiamiehet: W. Broere ja A. Hautamäki, avustajanaan asianajaja S. Raes), Saksan liittotasavalta (asiamiehet: aluksi J. Möller ja D. Klebs, sittemmin J. Möller), Ranskan tasavalta (asiamiehet: G. Bain ja T. Stéhelin) ja ClientEarth (edustaja: asianajaja P. Kirch)
Tuomiolauselma
|
1) |
Valitus hylätään. |
|
2) |
PlasticsEurope AISBL vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) ja ClientEarthin oikeudenkäyntikulut. |
|
3) |
Saksan liittotasavalta ja Ranskan tasavalta vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/8 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 2.3.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Högsta domstolen – Ruotsi) – Norra Stockholm Bygg AB v. Per Nycander AB
(Asia C-268/21 (1), Norra Stockholm Bygg)
(Ennakkoratkaisupyyntö - Henkilötietojen suoja - Asetus (EU) 2016/679 - 6 artiklan 3 ja 4 kohta - Käsittelyn lainmukaisuus - Henkilötietoja sisältävän asiakirjan esittäminen riita-asian oikeudenkäynnissä - 23 artiklan 1 kohdan f ja j alakohta - Oikeudellisen riippumattomuuden ja oikeudellisten menettelyjen suojelu - Yksityisoikeudellisten kanteiden täytäntöönpano - Noudatettavat vaatimukset - Rekisteröityjen edun huomioon ottaminen - Asiaan liittyvien vastakkaisten etujen punnitseminen - 5 artikla - Henkilötietojen minimointi - Euroopan unionin perusoikeuskirja - 7 artikla - Oikeus yksityiselämän kunnioittamiseen - 8 artikla - Oikeus henkilötietojen suojaan - 47 artikla - Oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan - Suhteellisuusperiaate)
(2023/C 155/10)
Oikeudenkäyntikieli: ruotsi
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Högsta domstolen
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Norra Stockholm Bygg AB
Vastapuoli: Per Nycander AB
Muu osapuoli: Entral AB
Tuomiolauselma
|
1) |
Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27.4.2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) 6 artiklan 3 ja 4 kohtaa on tulkittava siten, että tätä säännöstä sovelletaan riita-asian oikeudenkäynnissä sellaisen henkilöstöpäiväkirjan esittämiseen todisteena, johon sisältyy pääasiallisesti verovalvontaa varten kerättyjä kolmansien henkilöiden henkilötietoja. |
|
2) |
Asetuksen 2016/679 5 ja 6 artiklaa on tulkittava siten, että kun kansallinen tuomioistuin arvioi sitä, onko henkilötietoja sisältävä asiakirja määrättävä esitettäväksi, sen on otettava huomioon rekisteröityjen edut ja punnittava niitä kunkin yksittäistapauksen olosuhteiden ja kyseessä olevan menettelylajin edellyttämällä tavalla ja ottaen asianmukaisesti huomioon suhteellisuusperiaatteesta ja erityisesti kyseisen asetuksen 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetusta tietojen minimoinnin periaatteesta johtuvat vaatimukset. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/9 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 2.3.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Korkein hallinto-oikeus – Suomi) – A
(Asia C-270/21 (1), A (Lastentarhanopettaja))
(Ennakkoratkaisupyyntö - Työntekijöiden vapaa liikkuvuus - Ammattipätevyyden tunnustaminen jäsenvaltiossa - Direktiivi 2005/36/EY - Oikeus harjoittaa lastentarhanopettajan ammattia - Säännelty ammatti - Oikeus ryhtyä harjoittamaan ammattia kotijäsenvaltiossa annetun tutkintotodistuksen perusteella - Kolmannessa maassa hankittu ammattipätevyys)
(2023/C 155/11)
Oikeudenkäyntikieli: suomi
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Korkein hallinto-oikeus
Pääasian asianosaiset
Valittaja: A
Muu osapuoli: Opetushallitus
Tuomiolauselma
|
1) |
Ammattipätevyyden tunnustamisesta 7.9.2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 20.11.2013 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2013/55/EU, 3 artiklan 1 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että kyseisessä säännöksessä tarkoitettuna säänneltynä ammattina ei ole pidettävä ammattia, jonka osalta kansallisessa lainsäädännössä asetetaan sen harjoittamisen aloittamista ja harjoittamista koskevia kelpoisuusvaatimuksia, mutta jätetään työnantajille harkintavaltaa sen arvioimiseksi, täyttyvätkö kyseiset vaatimukset. |
|
2) |
Direktiivin 2005/36, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2013/55, 3 artiklan 3 kohtaa on tulkittava siten, että kyseistä säännöstä ei sovelleta tilanteessa, jossa vastaanottavassa jäsenvaltiossa esitetty muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja on saatu toisen jäsenvaltion alueella aikana, jolloin kyseinen jäsenvaltio ei ole ollut olemassa itsenäisenä valtiona vaan sosialistisena neuvostotasavaltana, ja jossa mainittu jäsenvaltio on rinnastanut kyseisen muodollista pätevyyttä osoittavan asiakirjan sellaiseen muodollista pätevyyttä osoittavaan asiakirjaan, joka on annettu kyseisessä valtiossa sen jälkeen, kun se oli uudelleen itsenäistynyt. Tällaisen muodollista pätevyyttä osoittavan asiakirjan osalta on katsottava, että se on saatu jäsenvaltiossa eikä kolmannessa maassa. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/10 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 9.3.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Lietuvos vyriausiasis administracinis teismas – Liettua) – R. J. R. v. Registrų centras VĮ
(Asia C-354/21 (1), Registrų centras)
(Ennakkoratkaisupyyntö - Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa - Eurooppalainen perintötodistus - Asetus (EU) N:o 650/2012 - 1 artiklan 2 kohdan l alakohta - Soveltamisala - 68 artikla - Eurooppalaisen perintötodistuksen sisältö - 69 artiklan 5 kohta - Eurooppalaisen perintötodistuksen oikeusvaikutukset - Jäämistöön kuuluva kiinteistö, joka sijaitsee muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jonka lakia perimykseen sovelletaan - Tämän kiinteistön kirjaaminen kyseisen jäsenvaltion kiinteistörekisteriin - Kyseisen jäsenvaltion oikeudessa säädetyt tämän kirjaamisen lakisääteiset vaatimukset - Täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1329/2014 - Kyseisen täytäntöönpanoasetuksen liitteessä 5 olevan lomakkeen V pakollisuus)
(2023/C 155/12)
Oikeudenkäyntikieli: liettua
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Lietuvos vyriausiasis administracinis teismas
Pääasian asianosaiset
Valittaja: R. J. R.
Vastapuoli: Registrų centras VĮ
Tuomiolauselma
Toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja virallisten asiakirjojen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta perintöasioissa sekä eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönotosta 4.7.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 650/2012 1 artiklan 2 kohdan l alakohtaa, 68 artiklan l alakohtaa ja 69 artiklan 5 kohtaa
on tulkittava siten, että
ne eivät ole esteenä jäsenvaltion säännöstölle, jossa säädetään, että kiinteistön kirjaamista kyseisen jäsenvaltion kiinteistörekisteriin koskeva hakemus voidaan hylätä, jos ainoa hakemuksen tueksi esitetty asiakirja on eurooppalainen perintötodistus, jossa ei yksilöidä kyseistä kiinteistöä.
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/11 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 9.3.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Varhoven administrativen sad – Bulgaria) – Sdruzhenie ”Za Zemyata – dostap do pravosadie”, ”Тhe Green Тank – grazhdansko sdruzhenie s nestopanska tsel” ja NS v. Izpalnitelen director na Izpalnitelna agentsia po okolna sreda ja ”TETS Maritsa iztok 2” EAD
(Asia C-375/21 (1), Sdruzhenie ”Za Zemyata – dostap do pravosadie” ym.)
(Ennakkoratkaisupyyntö - Ympäristö - Ilmanlaatu - Direktiivi 2008/50/EY - 13 ja 23 artikla - Raja-arvot ihmisten terveyden suojelemiseksi - Raja arvojen ylittäminen - Ilmanlaatusuunnitelma - Direktiivi 2010/75/EU - Yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen - Lämpövoimalaitoksen käyttöluvan päivittäminen - Päästöjen raja-arvot - 15 artiklan 4 kohta - Poikkeusta, jossa vahvistetaan vähemmän tiukat päästöjen raja-arvot, koskeva hakemus - Merkittävä pilaantuminen - 18 artikla - Ympäristönlaatunormien noudattaminen - Toimivaltaisen viranomaisen velvollisuudet)
(2023/C 155/13)
Oikeudenkäyntikieli: bulgaria
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Varhoven administrativen sad
Pääasian asianosaiset
Valittajat: Sdruzhenie ”Za Zemyata – dostap do pravosadie”, ”Тhe Green Тank – grazhdansko sdruzhenie s nestopanska tsel” ja NS
Vastapuolet: Izpalnitelen director na Izpalnitelna agentsia po okolna sreda ja ”TETS Maritsa iztok 2” EAD
Tuomiolauselma
Teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) 24.11.2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU 15 artiklan 4 kohtaa, luettuna yhdessä kyseisen direktiivin 18 artiklan sekä ilmanlaadusta ja sen parantamisesta 21.5.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/50/EY 13 ja 23 artiklan kanssa,
on tulkittava siten, että
toimivaltaisen viranomaisen on kyseisen 15 artiklan 4 kohdan mukaista poikkeusta koskevaa hakemusta käsitellessään otettava huomioon kaikki pilaantumista koskevat merkitykselliset tieteelliset tiedot, mukaan lukien kumulatiivinen vaikutus kyseessä olevan epäpuhtauden muiden lähteiden kanssa, sekä toimenpiteet, joista säädetään kyseiselle alueelle tai kyseiselle taajamalle direktiivin 2008/50 23 artiklan mukaisesti laaditussa ilmanlaatusuunnitelmassa, ja evättävä tällainen poikkeus, jos se on omiaan edistämään direktiivin 2008/50 13 artiklan nojalla vahvistettujen ilmanlaatunormien ylittymistä tai on ristiriidassa kyseiseen suunnitelmaan sisältyvien sellaisten toimenpiteiden kanssa, joilla pyritään varmistamaan kyseisten normien noudattaminen ja rajoittamaan kyseisten normien ylityksen kesto mahdollisimman lyhyeksi.
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/12 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 2.3.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Curtea de Apel Bucureşti – Romania) – Bursa Română de Mărfuri SA v. Autoritatea Naţională de Reglementare în domeniul Energiei (ANRE)
(Asia C-394/21 (1), Bursa Română de Mărfuri)
(Ennakkoratkaisupyyntö - Sähkön sisämarkkinat - Direktiivi 2009/72/EY - Asetus (EU) 2019/943 - 1 artiklan b ja c alakohta ja 3 artikla - Sähkömarkkinoiden toimintaa koskevat periaatteet - Asetus (EU) 2015/1222 - 5 artiklan 1 kohta - Nimitetty sähkömarkkinaoperaattori - Vuorokautisten ja päivänsisäisten markkinoiden kaupankäyntipalveluja koskeva kansallinen lakisääteinen monopoli - Kansallinen säännöstö, jolla säädetään monopolista sähköllä käytävää tukkukauppaa varten lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä)
(2023/C 155/14)
Oikeudenkäyntikieli: romania
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Curtea de Apel Bucureşti
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Bursa Română de Mărfuri SA
Vastapuoli: Autoritatea Naţională de Reglementare în domeniul Energiei (ANRE)
Muu osapuoli: Federaţia Europeană a Comercianţilor de Energie
Tuomiolauselma
Sähkön sisämarkkinoista 5.6.2019 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2019/943 – erityisesti kyseisen asetuksen 1 artiklan b ja c alakohtaa, 2 artiklan 40 alakohtaa ja 3 artiklaa –, luettuna yhdessä sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta 13.7.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/72/EY kanssa,
on tulkittava siten, että
|
— |
se ei ole esteenä jäsenvaltion säännöstölle, jonka nojalla pysytetään sähkön myynti- ja ostotarjousten välityspalveluiden kansallinen lakisääteinen monopoli vuorokautisten ja päivänsisäisten tukkumarkkinoiden osalta edellyttäen, että tämä monopoli oli olemassa kyseisessä jäsenvaltiossa jo kapasiteetin jakamista ja ylikuormituksen hallintaa koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta 24.7.2015 annetun komission asetuksen (EU) 2015/1222 voimaantulohetkellä sen 5 artiklan mukaisesti |
|
— |
se ei ole esteenä jäsenvaltion säännöstölle, jonka nojalla pysytetään sähkön myynti- ja ostotarjousten välityspalvelujen kansallinen lakisääteinen monopoli termiinitukkumarkkinoiden osalta, ja tällaisen säännöstön yhteensopivuutta unionin oikeuden kanssa on arvioitava sen merkityksellisten primäärioikeuden määräysten kannalta. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/13 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 2.3.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Hof van Cassatie – Belgia) – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajina ovat FU, DRV Intertrans BV (C-410/21) sekä Verbraeken J. en Zonen BV ja PN (C-661/21)
(Yhdistetyt asiat C-410/21 ja C-661/21 (1), DRV Intertrans ym.)
(Ennakkoratkaisupyyntö - Siirtotyöläiset - Sosiaaliturva - Sovellettava lainsäädäntö - Asetus (EY) N:o 987/2009 - 5 artikla - A1-todistus - Tilapäinen peruuttaminen - Sitova vaikutus - Todistus, joka on hankittu tai johon on vedottu petollisesti - Asetus (EY) N:o 883/2004 - 13 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohta - Tavallisesti kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa palkkatyötä tekevät henkilöt - Sen jäsenvaltion lainsäädännön sovellettavuus, jossa yhtiöllä on kotipaikka - Kotipaikan käsite - Yritys, jolle on myönnetty yhteisön liikennelupa asetusten (EY) N:o 1071/2009 ja (EY) N:o 1072/2009 nojalla - Vaikutus - Lupa, joka on hankittu tai johon on vedottu petollisesti)
(2023/C 155/15)
Oikeudenkäyntikieli: hollanti
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Hof van Cassatie
Rikosoikeudenkäynnin asianosaiset pääasiassa
FU ja DRV Intertrans BV (C-410/21) sekä Verbraeken J. en Zonen BV ja PN (C-661/21)
Tuomiolauselma
|
1) |
Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä 16.9.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009, sellaisena kuin se on muutettuna 22.5.2012 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 465/2012, 5 artiklaa on tulkittava siten, että jäsenvaltion toimivaltaisen laitoksen antama A1-todistus sitoo sen jäsenvaltion laitoksia ja tuomioistuimia, jossa työ suoritetaan, myös silloin kun tämän viimeksi mainitun jäsenvaltion toimivaltaisen laitoksen todistuksen antaneelle laitokselle osoittaman uudelleentarkastelua ja peruuttamista koskevan pyynnön johdosta todistuksen antanut laitos on ilmoittanut keskeyttävänsä tilapäisesti mainitun todistuksen sitovat vaikutukset siihen asti, kunnes se ratkaisee tämän pyynnön lopullisesti. Tällaisissa olosuhteissa sen jäsenvaltion tuomioistuin, jossa työ suoritetaan ja jossa on pantu vireille rikosoikeudenkäynti sellaisia henkilöitä vastaan, joiden epäillään hankkineen tämän saman A1-todistuksen tai käyttäneen sitä petollisesti, voi todeta petoksen ja sivuuttaa sen vuoksi tämän todistuksen kyseisen rikosoikeudenkäynnin tarpeita varten edellyttäen yhtäältä, että kohtuullinen aika on kulunut ilman, että todistuksen antanut laitos on tarkastellut uudelleen sitä, oliko kyseisen todistuksen antaminen perusteltua, ja ottanut kantaa vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen laitoksen esittämiin konkreettisiin seikkoihin, joiden perusteella voidaan ajatella, että kyseinen todistus on hankittu tai siihen on vedottu petollisesti, tarvittaessa toteamalla kyseisen todistuksen mitättömäksi tai peruuttamalla sen, ja toisaalta, että on noudatettu oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevaan oikeuteen kuuluvia takeita, jotka näille henkilöille on annettava. |
|
2) |
Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 465/2012, 13 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohtaa, luettuna yhdessä maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamisesta 21.10.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1071/2009 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 11 artiklan 1 kohdan kanssa ja maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä 21.10.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1072/2009 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kanssa, on tulkittava siten, että se, että yrityksellä on jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten myöntämä yhteisön liikennelupa maantiekuljetuksille, ei ole kiistaton todiste kyseisen yrityksen kotipaikasta tässä jäsenvaltiossa sovellettavan kansallisen sosiaaliturvalainsäädännön määrittelemiseksi asetuksen N:o 883/2004, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 465/2012, 13 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohdan mukaisesti. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/14 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 2.3.2023 – Euroopan komissio v. Puolan tasavalta
(Asia C-432/21) (1)
(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Ympäristö - Direktiivi 92/43/ETY - Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelu - 6 artiklan 1 – 3 artikla, 12 artiklan 1 kohdan a – d alakohta, 13 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 16 artiklan 1 kohta - Direktiivi 2009/147/EY - Luonnonvaraisten lintujen suojelu - 4 artiklan 1 kohta, 5 artiklan a, b ja d alakohta ja 9 artiklan 1 kohta - Hyvien käytäntöjen mukainen metsänhoito - Metsänhoitosuunnitelmat - Århusin yleissopimus - Muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus - 6 artiklan 1 kappaleen b kohta ja 9 artiklan 2 kappale - Metsänhoitosuunnitelmien aineellisen ja menettelyllisen lainmukaisuuden tutkiminen - Ympäristönsuojelujärjestöjen kanneoikeus)
(2023/C 155/16)
Oikeudenkäyntikieli: puola
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: M. Brauhoff, G. Gattinara, C. Hermes ja D. Milanowska)
Vastaaja: Puolan tasavalta (asiamies: B. Majczyna)
Tuomiolauselma
|
1) |
Puolan tasavalta ei ole noudattanut luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21.5.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 13.5.2013 annetulla neuvoston direktiivillä 2013/17/EU, 6 artiklan 1 ja 2 kohdan, 12 artiklan 1 kohdan, 13 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 16 artiklan 1 kohdan sekä luonnonvaraisten lintujen suojelusta 30.11.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2013/17, 4 artiklan 1 kohdan, 5 artiklan a, b ja d alakohdan ja 9 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se on antanut metsistä 28.9.1991 annetun lain (ustawa o lasach), sellaisena kuin se on muutettuna luonnonsuojelusta annetun lain ja metsistä annetun lain muuttamisesta 16.12.2016 annetulla lailla (ustawa o zmianie ustawy o ochronie przyrody oraz ustawy o lasach), 14b §:n 3 momentin, jossa säädetään, että hyvien metsänhoitokäytäntöjen vaatimuksia vastaava metsänhoito ei ole ristiriidassa erityisten luonnonvarojen, luonnonmuodostumien ja luonnonosien säilyttämistä koskevien säännösten, erityisesti luonnonsuojelusta 16.4.2004 annetun lain (ustawa o ochronie przyrody) 51 ja 52 §:n säännösten kanssa. |
|
2) |
Puolan tasavalta ei ole noudattanut direktiivin 92/43, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2013/17, 6 artiklan 3 kohdan, luettuna yhdessä tiedon saantia, yleisön osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan yleissopimuksen, joka on allekirjoitettu Århusissa 25.6.1998 ja hyväksytty Euroopan yhteisön puolesta 17.2.2005 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2005/370/EY, 6 artiklan 1 kappaleen b kohdan ja 9 artiklan 2 kappaleen kanssa, mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut tarpeellista lainsäädäntöä sen varmistamiseksi, että ympäristönsuojelujärjestöillä on mahdollisuus saattaa metsistä annetun lain säännöksissä tarkoitettujen metsänhoitosuunnitelmien aineellinen ja menettelyllinen lainmukaisuus tuomioistuimen käsiteltäväksi tehokkaasti. |
|
3) |
Puolan tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/15 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 2.3.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Miskolci Törvényszék – Unkari) – IH v. MÁV-START Vasúti Személyszállító Zrt.
(Asia C-477/21 (1), MÁV-START)
(Ennakkoratkaisupyyntö - Sosiaalipolitiikka - Työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelu - Työajan järjestäminen - Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohta - Direktiivi 2003/88/EY - 3 ja 5 artikla - Päivittäinen ja viikoittainen lepoaika - Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään vähintään 42 tunnin viikoittaisesta lepoajasta - Velvollisuus antaa päivittäinen lepoaika - Lepoajan antamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt)
(2023/C 155/17)
Oikeudenkäyntikieli: unkari
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Miskolci Törvényszék
Pääasian asianosaiset
Kantaja: IH
Vastaaja: MÁV-START Vasúti Személyszállító Zrt.
Tuomiolauselma
|
1) |
Tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4.11.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88/EY 5 artiklaa on tulkittava yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohdan kanssa siten, että direktiivin 3 artiklassa tarkoitettu päivittäinen lepoaika ei ole osa sen 5 artiklassa tarkoitettua viikoittaista lepoaikaa vaan se lisätään tähän. |
|
2) |
Direktiivin 2003/88 5 artiklaa on tulkittava yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohdan kanssa siten, että kun kansallisessa lainsäädännössä säädetään 35 tunnin yhtäjaksoista lepoaikaa pidemmästä viikoittaisesta lepoajasta, työntekijälle on tämän lepoajan lisäksi annettava päivittäinen lepoaika sellaisena, kuin se on taattu direktiivin 3 artiklassa. |
|
3) |
Direktiivin 2003/88 5 artiklaa on tulkittava yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohdan kanssa siten, että kun työntekijälle annetaan viikoittainen lepoaika, hänellä on myös oikeus pitää päivittäinen lepoaika ennen tämän viikoittaisen lepoajan alkamista. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/16 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 9.3.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Finanzgericht Düsseldorf – Saksa) – RWE Power Aktiengesellschaft v. Hauptzollamt Duisburg
(Asia C-571/21 (1), RWE Power)
(Ennakkoratkaisupyyntö - Energiatuotteiden ja sähkön verotus - Direktiivi 2003/96/EY - 14 artiklan 1 kohdan a alakohta - 21 artiklan 3 kohdan toinen ja kolmas virke - Sähkön tuottamiseen ja sähköntuotantokyvyn säilyttämiseen käytettävä sähkö - Verovapautus - Ulottuvuus - Avokaivokset - Polttoainesäiliöiden ja kuljetusvälineiden käyttöön käytettävä sähkö)
(2023/C 155/18)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Finanzgericht Düsseldorf
Pääasian asianosaiset
Kantaja: RWE Power Aktiengesellschaft
Vastaaja: Hauptzollamt Duisburg
Tuomiolauselma
|
1) |
Energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27.10.2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/96/EY 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan ensimmäistä virkettä, luettuna yhdessä kyseisen direktiivin 21 artiklan 3 kohdan toisen virkkeen kanssa, on tulkittava siten, että kyseisessä säännöksessä säädetty verovapautus, joka koskee sähkön tuottamiseen käytettävää sähköä, ei kata sähköä, jota käytetään ruskohiilen kaltaisen energiatuotteen louhinnassa avokaivoksesta, kun tätä sähköä ei käytetä sähköntuotannon teknisessä prosessissa vaan energiatuotteen valmistusta varten. Tämä verovapautus voi sitä vastoin kattaa kyseisen energiatuotteen myöhemmän jalostuksen ja käsittelyn sähkövoimaloissa sähkön tuottamista varten, kunhan nämä toimet ovat sähköntuotannon teknisen prosessin kannalta välttämättömiä ja siihen suoraan tarkoitettuja. |
|
2) |
Direktiivin 2003/96 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan ensimmäistä virkettä on tulkittava siten, että kyseisessä säännöksessä säädetty verovapautus, joka koskee sähköntuotantokyvyn säilyttämiseksi käytettävää sähköä, voi kattaa sähkön, joka on tarkoitettu ruskohiilen kaltaisen energiatuotteen varastointilaitosten toimintaan ja sellaisten kuljetusvälineiden käyttöön, joilla kyseistä tuotetta voidaan kuljettaa, kun nämä toimet tapahtuvat sähkövoimaloissa ja kunhan ne ovat sähköntuotannon teknisen prosessin kapasiteetin säilyttämisen kannalta välttämättömiä ja siihen suoraan tarkoitettuja siksi, että tällaisia toimia tarvitaan turvaamaan keskeytyksettömän sähköntuotantokyvyn säilyttäminen. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/17 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 9.3.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunal Administrativo e Fiscal de Braga – Portugali) – Vapo Atlantic SA v. Entidade Nacional para o Setor Energético E.P.E. (ENSE)
(Asia C-604/21 (1), Vapo Atlantic)
(Ennakkoratkaisupyyntö - Teknisiä standardeja ja määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettava menettely - Direktiivi 98/34/EY - 1 artiklan 4 alakohta - Käsite ”muut vaatimukset” - 1 artiklan 11 alakohta - Käsite ”tekninen määräys” - 8 artiklan 1 kohta - Jäsenvaltioiden velvollisuus ilmoittaa komissiolle kaikista teknisiä määräyksiä koskevista ehdotuksista - Kansallinen säännös, jonka mukaan maantiepolttoaineisiin on sisällytettävä tietty prosenttiosuus biopolttoaineita - 10 artiklan 1 kohdan kolmas luetelmakohta - Käsite ”unionin sitovissa säädöksissä säädetyt suojalausekkeet” - Direktiivin 2009/30/EY 4 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan jääminen kyseisen käsitteen ulkopuolelle)
(2023/C 155/19)
Oikeudenkäyntikieli: portugali
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Tribunal Administrativo e Fiscal de Braga
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Vapo Atlantic SA
Vastaaja: Entidade Nacional para o Setor Energético E.P.E. (ENSE)
Muut osapuolet: Fundo Ambiental ja Fundo de Eficiência Energética (FEE)
Tuomiolauselma
|
1) |
Teknisiä standardeja ja määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 22.6.1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 20.11.2006 annetulla neuvoston direktiivillä 2006/96/EY, 1 artiklan 4 alakohtaa on tulkittava siten, että kansallinen säännöstö, jossa vahvistetaan tavoite sisällyttää talouden toimijan tiettynä vuonna kulutukseen luovuttamiin polttoaineisiin 10 prosenttia biopolttoaineita, kuuluu direktiivin 98/34, sellaisena kuin se on muutettuna, 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun ”muun vaatimuksen” käsitteen alaan ja on siten direktiivin 98/34, sellaisena kuin se on muutettuna, 1 artiklan 11 kohdassa tarkoitettu ”tekninen määräys”, johon voidaan vedota yksityisiä vastaan ainoastaan, jos sitä koskeva ehdotus on annettu tiedoksi direktiivin 98/34, sellaisena kuin se on muutettuna, 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti. |
|
2) |
Direktiivin 98/34, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2006/96, 8 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että kansallisessa säännöstössä, jolla bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta ja neuvoston direktiivin 93/12/ETY muuttamisesta 13.10.1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/70/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 23.4.2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/30/EY, 7 a artiklan 2 kohta saatetaan osaksi kansallista oikeusjärjestystä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta 23.4.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY 3 artiklan 4 kohdassa asetetun tavoitteen mukaisesti, ei ole kyse direktiivin 98/34, sellaisena kuin se on muutettuna, 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta eurooppalaisen standardin käyttöönotosta sellaisenaan eikä se siten jää kyseisessä säännöksessä säädetyn tiedoksiantovelvollisuuden ulkopuolelle. |
|
3) |
Direktiivin 2009/30 4 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa on tulkittava siten, että kyseinen säännös ei ole direktiivin 98/34, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2006/96, 10 artiklan 1 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettu unionin sitovissa säädöksissä säädetty suojalauseke. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/18 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 2.3.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Vrhovno sodišče Republike Slovenije – Slovenia) – Nec Plus Ultra Cosmetics AG v. Slovenian valtio
(Asia C-664/21 (1), Nec Plus Ultra Cosmetics AG)
(Ennakkoratkaisupyyntö - Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä - Direktiivi 2006/112/EY - 138 artiklan 1 kohta - Yhteisön sisäisiin liiketoimiin liittyvät verovapautukset - Tavaroiden luovutukset - Verotuksen neutraalisuuden periaate, tehokkuusperiaate ja suhteellisuusperiaate - Aineellisten vaatimusten täyttyminen - Määräaika näytön esittämiselle)
(2023/C 155/20)
Oikeudenkäyntikieli: sloveeni
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Vrhovno sodišče Republike Slovenije
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Nec Plus Ultra Cosmetics AG
Vastapuoli: Slovenian valtio
Tuomiolauselma
Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 131 artiklaa ja 138 artiklan 1 kohtaa, luettuina yhdessä verotuksen neutraalisuuden periaatteen, tehokkuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen kanssa,
on tulkittava siten, että
ne eivät ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa kielletään esittämästä ja ottamasta vastaan kyseisen direktiivin 138 artiklan 1 kohdassa säädettyjen aineellisten edellytysten täyttymistä osoittavia uusia todisteita hallinnollisessa menettelyssä, jossa annettiin verotuspäätös, ja tarkemmin sanoen verotarkastusvaiheen jälkeen mutta ennen kyseisen päätöksen tekemistä, kunhan vastaavuus- ja tehokkuusperiaatteita noudatetaan.
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/18 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 2.3.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Hovrätten för Nedre Norrland – Ruotsi) – AI v. Åklagarmyndigheten
(Asia C-666/21 (1), Åklagarmyndigheten)
(Ennakkoratkaisupyyntö - Tieliikenne - Asetus (EY) N:o 561/2006 - Soveltamisala - 2 artiklan 1 kohdan a alakohta - 3 artiklan h alakohta - Maanteiden tavaraliikenteen käsite - Suurimman sallitun massan käsite - Ajoneuvo, joka on mukautettu käytettäväksi yksityisenä tilapäisenä asuintilana ja ei-kaupalliseen tavaroiden kuormaamiseen - Asetus (EU) N:o 165/2014 - Ajopiirturit - 23 artiklan 1 kohta - Velvollisuus tarkastaa säännöllisin väliajoin ajopiirturit hyväksytyissä korjaamoissa)
(2023/C 155/21)
Oikeudenkäyntikieli: ruotsi
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Hovrätten för Nedre Norrland
Pääasian asianosaiset
Valittaja: AI
Vastapuoli: Åklagarmyndigheten
Tuomiolauselma
Tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 3821/85 ja (EY) N:o 2135/98 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3820/85 kumoamisesta 15.3.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006, sellaisena kuin se on muutettuna 4.2.2014 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 165/2014, 2 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, luettuna yhdessä asetuksen N:o 561/2006, sellaisena kuin se on muutettuna, 3 artiklan h alakohdan kanssa,
on tulkittava siten, että
ensiksi mainitussa säännöksessä tarkoitettu maanteiden tavaraliikenteen käsite kattaa maantiekuljetuksen, joka on suoritettu sellaisella ajoneuvolla, jonka asetuksen N:o 561/2006, sellaisena kuin se on muutettuna, 4 artiklan m alakohdassa tarkoitettu suurin sallittu massa on yli 7,5 tonnia, mukaan lukien ajoneuvo, joka on mukautettu käytettäväksi paitsi yksityisenä tilapäisenä asuintilana myös ei-kaupalliseen tavaroiden kuormaamiseen, eikä ajoneuvon kantavuudella tai ajoneuvoluokalla kansallisessa tieliikennerekisterissä ole merkitystä tässä yhteydessä.
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/19 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 2.3.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Oberlandesgericht Düsseldorf – Saksa) – Papierfabriek Doetinchem B.V. v. Sprick GmbH Bielefelder Papier- und Wellpappenwerk & Co.
(Asia C-684/21 (1), Papierfabriek Doetinchem)
(Ennakkoratkaisupyyntö - Henkinen omaisuus - Yhteisömalli - Asetus (EY) N:o 6/2002 - 8 artiklan 1 kohta - Tuotteen ulkoasun piirteet, jotka määräytyvät pelkästään sen teknisen käyttötarkoituksen mukaan - Arviointiperusteet - Vaihtoehtoisten mallien olemassaolo - Haltija, jolla on myös useita vaihtoehtoisia suojattuja malleja - Tuotteen monivärisyys, joka ei ilmene kyseisen mallin rekisteröinnistä)
(2023/C 155/22)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Oberlandesgericht Düsseldorf
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Papierfabriek Doetinchem B.V.
Vastapuoli: Sprick GmbH Bielefelder Papier- und Wellpappenwerk & Co.
Tuomiolauselma
|
1) |
Yhteisömallista 12.12.2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että arvioitaessa, määräytyvätkö tuotteen ulkoasun piirteet pelkästään sen teknisen käyttötarkoituksen mukaan kyseisessä säännöksessä tarkoitetulla tavalla, on otettava huomioon kunkin yksittäistapauksen kaikki merkitykselliset objektiiviset olosuhteet ja erityisesti ne, jotka ohjaavat näiden piirteiden valintaa, sellaisten vaihtoehtoisten mallien olemassaolo, joilla voidaan toteuttaa sama tekninen käyttötarkoitus, ja se, että kyseisen mallin haltija on myös useiden vaihtoehtoisten mallien haltija, mikä ei ole kuitenkaan ratkaisevaa kyseisen säännöksen soveltamisen kannalta. |
|
2) |
Asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että arvioitaessa, määräytyykö tuotteen ulkomuoto pelkästään sen teknisen käyttötarkoituksen mukaan, ei ole otettava huomioon sitä, että tuotteen muotoilu mahdollistaa monivärisyyden, kun monivärisyys ei käy ilmi kyseisen mallin rekisteröinnistä. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/20 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 2.3.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Nederlandstalige rechtbank van eerste aanleg Brussel – Belgia) – Recreatieprojecten Zeeland BV, Casino Admiral Zeeland BV ja Supergame BV v. Belgian valtio
(Asia C-695/21 (1), Recreatieprojecten Zeeland ym.)
(Ennakkoratkaisupyyntö - Palvelujen tarjoamisen vapaus - SEUT 56 artikla - Palveluiden tarjoamisen vapauden rajoittaminen - Onnenpelit - Jäsenvaltion lainsäädäntö, jossa säädetään onnenpelilaitoksia koskevasta yleisestä mainontakiellosta - Laitoksille, joilla on kyseisen jäsenvaltion viranomaisten myöntämä toimilupa, suoraan lain nojalla myönnettävä poikkeus kyseisestä kiellosta - Se, ettei muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneilla laitoksilla ole mahdollisuutta saada poikkeusta)
(2023/C 155/23)
Oikeudenkäyntikieli: hollanti
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Nederlandstalige rechtbank van eerste aanleg Brussel
Pääasian asianosaiset
Kantajat: Recreatieprojecten Zeeland BV, Casino Admiral Zeeland BV ja Supergame BV
Vastaaja: Belgian valtio
Tuomiolauselma
SEUT 56 artiklan ensimmäistä kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä jäsenvaltion lainsäädännölle, jossa myönnetään määrältään rajoitettujen ja valvottujen, kyseisen jäsenvaltion alueella sijaitsevien onnenpelilaitosten toiminnanharjoittajille suoraan lain nojalla poikkeus tällaisiin laitoksiin yleisesti sovellettavasta mainontakiellosta säätämättä muissa jäsenvaltioissa sijaitsevien onnenpelilaitosten toiminnanharjoittajien mahdollisuudesta saada samanlainen poikkeus.
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/21 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 9.3.2023 – Valittajana Françoise Grossetête ja muuna osapuolena Euroopan parlamentti
(Asia C-714/21 P) (1)
(Muutoksenhaku - Toimielimiä koskeva oikeus - Euroopan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevat säännöt - Vapaaehtoisen lisäeläkejärjestelmän muuttaminen - Vapaaehtoisen lisäeläkeoikeuden vahvistamisesta tehty yksittäispäätös - Lainvastaisuusväite - Parlamentin puhemiehistön toimivalta - Kertyneet ja kertymässä olevat oikeudet - Oikeasuhteisuus - Yhdenvertainen kohtelu - Oikeusvarmuus)
(2023/C 155/24)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Valittaja: Françoise Grossetête (edustajat: asianajajat E. Arnaldos Orts, F. Doumont, J. Martínez Gimeno ja D. Sarmiento Ramírez-Escudero)
Muu osapuoli: Euroopan parlamentti (asiamiehet: M. Ecker, N. Görlitz ja T. Lazian)
Tuomiolauselma
|
1) |
Valitus hylätään. |
|
2) |
Françoise Grossetête velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/21 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 9.3.2023 – Valittajina Gerardo Galeote (C-715/21 P) ja Graham Watson (C-716/21 P) ja muuna osapuolena Euroopan parlamentti
(Yhdistetyt asiat C-715/21 P ja C-716/21 P) (1)
(Muutoksenhaku - Toimielimiä koskeva oikeus - Euroopan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevat säännöt - Vapaaehtoisen lisäeläkejärjestelmän muuttaminen - Vapaaehtoisen lisäeläkeoikeuden vahvistamisesta tehty yksittäispäätös - Lainvastaisuusväite - Parlamentin puhemiehistön toimivalta - Kertyneet ja kertymässä olevat oikeudet - Oikeasuhteisuus - Yhdenvertainen kohtelu - Oikeusvarmuus)
(2023/C 155/25)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Valittajat: Gerardo Galeote (C-715/21 P) ja Graham Watson (C-716/21 P) (edustajat: asianajajat E. Arnaldos Orts, Me F. Doumont, Mes J. Martínez Gimeno ja D. Sarmiento Ramírez-Escudero)
Muu osapuoli: Euroopan parlamentti (asiamiehet: M. Ecker, N. Görlitz ja T. Lazian)
Tuomiolauselma
|
1) |
Valitukset hylätään. |
|
2) |
Gerardo Galeote ja Graham Watson velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/22 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 2.3.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Verwaltungsgericht Wien – Itävalta) – Kwizda Pharma GmbH v. Landeshauptmann von Wien
(Asia C-760/21 (1), Kwizda Pharma)
(Ennakkoratkaisupyyntö - Elintarviketurvallisuus - Elintarvikkeet - Asetus (EU) N:o 609/2013 - 2 artiklan 2 kohdan g alakohta - Erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitetun elintarvikkeen käsite - Lääketieteellisesti määritetyt ravitsemukselliset tarpeet - Ruokavaliohoito - Ruokavalion muuttaminen - Ravintoaineet - Käyttö lääkärin valvonnassa - Ainesosat, jotka eivät imeydy tai metaboloidu ruoansulatuskanavassa - Erottaminen lääkkeistä - Erottaminen ravintolisistä)
(2023/C 155/26)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Verwaltungsgericht Wien
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Kwizda Pharma GmbH
Vastapuoli: Landeshauptmann von Wien
Tuomiolauselma
|
1) |
Ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6.11.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 31.3.2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2004/27/EY, 1 artiklan 2 alakohtaa ja imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetuista ruoista, erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitetuista elintarvikkeista ja painonhallintaan tarkoitetuista ruokavalionkorvikkeista ja neuvoston direktiivin 92/52/ETY, komission direktiivien 96/8/EY, 1999/21/EY, 2006/125/EY ja 2006/141/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/39/EY sekä komission asetusten (EY) N:o 41/2009 ja (EY) N:o 953/2009 kumoamisesta 12.6.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 609/2013 2 artiklan 2 kohdan g alakohtaa on tulkittava siten, että ensin mainitussa säännöksessä määritellyn lääkkeen käsitteen ja toisessa säännöksessä määritellyn erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitetun elintarvikkeen käsitteen erottamiseksi toisistaan on arvioitava kyseessä olevan tuotteen luonteen ja ominaispiirteiden perusteella, onko kyseessä elintarvike, joka on tarkoitettu vastaamaan erityisiin ravitsemuksellisiin tarpeisiin, vai tuote, jonka tarkoituksena on ehkäistä tai parantaa ihmisen sairauksia taikka palauttaa, korjata tai muuttaa elintoimintoja farmakologisen, immunologisen tai metabolisen vaikutuksen avulla tai selvittää sairauden syy, tai joka mahdollisesti esitellään sellaisena. |
|
2) |
Asetuksen N:o 609/2013 2 artiklan 2 kohdan g alakohtaa on tulkittava siten, että ensinnäkin ruokavaliohoidon käsite kattaa sairaudesta, häiriöstä tai lääketieteellisestä tilasta johtuvat tarpeet, joiden tyydyttäminen on potilaalle ravitsemuksellisesti välttämätöntä, toiseksi luokittelemiselle erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitetuksi elintarvikkeeksi ei voida asettaa edellytystä, jonka mukaan sairauden, häiriön tai lääketieteellisen tilan edellyttämää ruokavaliohoitoa koskevien tarpeiden tyydyttäminen ja näin ollen kyseisen tuotteen vaikutus tapahtuu välttämättä ruoansulatusvaiheessa tai sen jälkeen, ja kolmanneksi pelkästään tavanomaisen ruokavalion muuttamisen käsite kattaa sekä tilanteet, joissa ruokavalion muuttaminen on mahdotonta tai vaarallista potilaalle, että tilanteet, joissa potilaan on erittäin vaikeaa tyydyttää ravitsemukselliset tarpeensa nauttimalla tavanomaisia elintarvikkeita. |
|
3) |
Asetuksen N:o 609/2013 2 artiklan 2 kohdan g alakohtaa on tulkittava siten, että sovellettaessa tätä asetusta, jossa ei määritellä ravintoaineen käsitettä, on viitattava tämän käsitteen määritelmään sellaisena kuin se on elintarviketietojen antamisesta kuluttajille, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1924/2006 ja (EY) N:o 1925/2006 muuttamisesta sekä komission direktiivin 87/250/ETY, neuvoston direktiivin 90/496/ETY, komission direktiivin 1999/10/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY, komission direktiivien 2002/67/EY ja 2008/5/EY sekä komission asetuksen (EY) N:o 608/2004 kumoamisesta 25.10.2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011 2 artiklan 2 kohdan s alakohdassa. |
|
4) |
Asetuksen N:o 609/2013 2 artiklan 2 kohdan g alakohtaa on tulkittava siten, että yhtäältä tuotetta on käytettävä lääkärin valvonnassa, jos terveydenhoidon ammattihenkilön antama suositus ja tämän jälkeen tekemä arviointi ovat välttämättömiä sairauden, häiriön tai lääketieteellisen tilan edellyttämää ruokavaliohoitoa koskeviin tarpeisiin nähden sekä tuotteella potilaaseen ja hänen ravitsemuksellisiin tarpeisiinsa olevaan vaikutukseen nähden, ja että toisaalta vaatimus siitä, että erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitettua elintarviketta ”[on käytettävä] lääkärin valvonnassa”, ei ole edellytys sille, että tuote voidaan luokitella tällaiseksi elintarvikkeeksi. |
|
5) |
Direktiivin 2002/46 2 artiklaa ja asetuksen N:o 609/2013 2 artiklan 2 kohdan g alakohtaa on tulkittava siten, että ensin mainitussa säännöksessä tarkoitettu ravintolisän käsite ja toisessa säännöksessä tarkoitettu erityisiin lääketieteellisiin tarkoituksiin tarkoitetun elintarvikkeen käsite ovat toisensa poissulkevia ja sitä, kuuluuko tuote jompaankumpaan näistä käsitteistä, on arvioitava tapauskohtaisesti tuotteen ominaispiirteiden ja käytön edellytysten perusteella. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/23 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 2.3.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Oberlandesgericht Graz – Itävalta) – MS:ää koskevan eurooppalaisen tutkintamääräyksen tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon liittyvä menettely
(Asia C-16/22 (1), Staatsanwaltschaft Graz (Düsseldorfin verorikosasioita käsittelevä verovirasto))
(Ennakkoratkaisupyyntö - Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue - Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa - Direktiivi 2014/41/EU - Eurooppalainen tutkintamääräys - 1 artiklan 1 kohta - Käsite ”oikeusviranomainen” - 2 artiklan c alakohta - Käsite ”määräyksen antava viranomainen” - Veroviranomaisen antama määräys, jota tuomari tai yleinen syyttäjä ei ole vahvistanut - Veroviranomainen, joka hoitaa syyttäjäviranomaisen tehtäviä verorikosten tutkinnan yhteydessä)
(2023/C 155/27)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Oberlandesgericht Graz
Pääasian asianosaiset
Valittaja: MS
Muut osapuolet: Staatsanwaltschaft Graz ja Finanzamt für Steuerstrafsachen und Steuerfahndung Düsseldorf
Tuomiolauselma
Rikosasioita koskevasta eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä 3.4.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/41/EU 1 artiklan 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa ja 2 artiklan c alakohdan i alakohtaa
on tulkittava siten, että
|
— |
jäsenvaltion veroviranomaista, joka kuuluu kyseisen valtion toimeenpanoelimiin mutta suorittaa kansallisen lainsäädännön nojalla verorikostutkintaa itsenäisesti syyttäjäviranomaisen sijasta ja käyttää tässä yhteydessä syyttäjäviranomaisen oikeuksia ja velvollisuuksia, ei voida pitää näiden kummankaan säännöksen mukaisena ”oikeusviranomaisena” ja ”määräyksen antavana viranomaisena” |
|
— |
tällainen veroviranomainen voi sen sijaan sisältyä mainitun direktiivin 2 artiklan c alakohdan ii alakohdan mukaiseen käsitteeseen ”määräyksen antava viranomainen”, jos kyseisessä säännöksessä säädetyt edellytykset täyttyvät. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/24 |
Unionin tuomioistuimen määräys (yhdeksäs jaosto) 7.2.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Rada Úradu pre verejné obstarávanie – Slovakia) – HOREZZA a.s. v. Úrad pre verejné obstarávanie
(Asia C-520/22 (1), Horezza)
(Ennakkoratkaisupyyntö - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artiklan 2 kohta - SEUT 267 artikla - Tuomioistuimen käsite - Julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjä valvovan kansallisen yksikön muutoksenhakuelin - Riippumattomuus - Kyseisen elimen ulkopuolisuus siihen viranomaiseen nähden, joka on tehnyt päätöksen, johon on haettu muutosta - Ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)
(2023/C 155/28)
Oikeudenkäyntikieli: slovakki
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Rada Úradu pre verejné obstarávanie
Asianosaiset
Kantaja: HOREZZA a.s.
Vastaaja: Úrad pre verejné obstarávanie
Määräysosa
Rada Úradu pre verejné obstarávanien (julkisten hankintojen sääntelyviranomaisen lautakunta, Slovakia) 3.8.2022 tekemällään päätöksellä esittämän ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat selvästi.
(1) Jättämispäivä: 4.8.2022.
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/24 |
Unionin tuomioistuimen määräys (yhdeksäs jaosto) 7.2.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Rada Úradu pre verejné obstarávanie – Slovakia) – Defence a.s. v. Úrad pre verejné obstarávanie
(Asia C-521/22 (1), Konštrukta – Defence)
(Ennakoratkaisupyyntö - Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artiklan 2 kohta - SEUT 267 artikla - Tuomioistuimen käsite - Julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjä valvovan kansallisen yksikön muutoksenhakuelin - Riippumattomuus - Kyseisen elimen ulkopuolisuus siihen viranomaiseen nähden, joka on tehnyt päätöksen, johon on haettu muutosta - Ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen)
(2023/C 155/29)
Oikeudenkäyntikieli: slovakki
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Rada Úradu pre verejné obstarávanie
Asianosaiset
Kantaja: KONŠTRUKTA – Defence a.s.
Vastaaja: Úrad pre verejné obstarávanie
Määräysosa
Rada Úradu pre verejné obstarávanien (julkisten hankintojen sääntelyviranomaisen lautakunta, Slovakia) 3.8.2022 tekemällään päätöksellä esittämän ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen edellytykset puuttuvat selvästi.
(1) Jättämispäivä: 4.8.2022.
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/25 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunalul Prahova (Romania) on esittänyt 18.10.2022 – SC Bitulpetrolium Serv SRL v. Administraţia Judeţeană a Finanţelor Publice Prahova – Direcţia Generală Regională a Finanţelor Publice Ploieşti
(Asia C-657/22)
(2023/C 155/30)
Oikeudenkäyntikieli: romania
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Tribunalul Prahova
Pääasian asianosaiset
Kantaja: SC Bitulpetrolium Serv SRL
Vastaaja: Administraţia Judeţeană a Finanţelor Publice Prahova – Direcţia Generală Regională a Finanţelor Publice Ploieşti
Ennakkoratkaisukysymykset
|
1) |
Ovatko nyt käsiteltävässä asiassa esillä olevien kaltaiset kansalliset säännökset ja käytännöt, joiden nojalla lämmityspolttoaineen (polttoöljy) palauttaminen verottomaan varastoon ilman tullitarkastusta [on] sellainen varastointimenettelyn väitetty rikkominen, [jonka vuoksi] voidaan soveltaa kaasuöljylle – polttoaineelle, jonka [valmistevero on] yli 21 kertaa korkeampi kuin polttoöljyn valmistevero – määrättyä valmisteveroa, ristiriidassa suhteellisuusperiaatteen ja direktiivin 2003/96/EY (1) 2 artiklan 3 kohdan, 5 artiklan ja 21 artiklan 1 kohdan kanssa? |
|
2) |
Ovatko nyt käsiteltävässä asiassa esillä olevien kaltaiset kansalliset säännökset ja käytännöt, joiden nojalla arvonlisävero kannetaan verohallinnon ylimääräisenä kaasuöljyn valmisteverona määräämistä summista seuraamuksena siitä, että verovelvollinen on laiminlyönyt tullivalvontamenettelyn noudattamisen, koska se on palauttanut varastoon polttoöljyn kaltaisia energiatuotteita, joista on jo maksettu valmistevero, joita asiakkaat ovat kieltäytyneet vastaanottamasta, jotka ovat säilyneet koskemattomina ja [joita säilytetään varastossa], kunnes niille löydetään [uusi] ostaja, ristiriidassa suhteellisuusperiaatteen, arvonlisäverotuksen neutraalisuuden periaatteen ja direktiivin 2006/112/EY (2) 2, 250 ja 273 artiklan kanssa? |
(1) Energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27.10.2003 annettu neuvoston direktiivi 2003/96/EY (EUVL 2003, L 283, s. 51).
(2) Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä] 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL 2006, L 347, s. l).
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/26 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Gerechtshof 's-Hertogenbosch (Alankomaat) on esittänyt 14.12.2022 – XX v. Inspecteur van de Belastingdienst
(Asia C-782/22)
(2023/C 155/31)
Oikeudenkäyntikieli: hollanti
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Gerechtshof 's-Hertogenbosch
Pääasian asianosaiset
Valittaja: XX
Vastapuoli: Inspecteur van de Belastingdienst
Ennakkoratkaisukysymykset
Onko SEUT 63 artiklan 1 kohta esteenä nyt käsiteltävässä asiassa kyseessä olevan kaltaiselle lakisääteiselle järjestelmälle, jonka mukaan Alankomaihin sijoittautuneiden (pörssi)yhtiöiden toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneelle yhtiölle, joka on tulevaisuudessa realisoituvien maksuvelvoitteiden kattamiseksi sijoittanut muun muassa kyseisten (pörssi)yhtiöiden osakkeisiin, jakamiin osinkoihin sovelletaan 15 prosentin lähdeveroa jaettujen osinkojen bruttomäärästä, kun taas Alankomaihin sijoittautuneelle yhtiölle jaetuista osingoista aiheutuva verorasitus olisi vastaavissa olosuhteissa nolla, koska viimeksi mainittuun yhtiöön sovellettavan yhteisöveron veroperusteen laskennassa otetaan huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat yhtiön tulevaisuudessa realisoituvien verovelvoitteiden lisäyksestä, mikä lisäys vastaa lähes kokonaan sijoitusten arvon (positiivista) muutosta, vaikka osinkojen saaminen sellaisenaan ei johda kyseisten velvoitteiden arvon muuttumiseen?
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/26 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Finanzgericht Hamburg (Saksa) on esittänyt 28.12.2022 – G.A. v. Hauptzollamt Braunschweig
(Asia C-791/22, Hauptzollamt Braunschweig)
(2023/C 155/32)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Finanzgericht Hamburg
Pääasian asianosaiset
Kantaja: G.A.
Vastaaja: Hauptzollamt Braunschweig
Ennakkoratkaisukysymys
Onko direktiivin 2006/112/EY (1) ja erityisesti sen 30 ja 60 artiklan vastaista, jos jäsenvaltion oikeussäännössä todetaan, että asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2) 215 artiklan 4 kohtaa sovelletaan vastaavasti maahantuonnin arvonlisäveroon?
(1) Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL 2006, L 347, s. 1).
(2) Yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/92 (EYVL 1992, L 302, s. 1)..
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/27 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Juzgado de lo Mercantil no 1 de Palma de Mallorca (Espanja) on esittänyt 12.1.2023 – Eventmedia Soluciones SL v. Air Europa Líneas Aéreas SAU
(Asia C-11/23, Eventmedia Soluciones)
(2023/C 155/33)
Oikeudenkäyntikieli: espanja
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Juzgado de lo Mercantil no 1 de Palma de Mallorca
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Eventmedia Soluciones, SL
Vastaaja: Air Europa Líneas Aéreas SAU
Ennakkoratkaisukysymykset
|
1) |
Voidaanko kyseessä olevan kaltaisen ehdon sisällyttämistä lentokuljetussopimukseen pitää asetuksen N:o 261/2004 (1) 15 artiklassa tarkoitettuna poikkeuksena, joka ei ole hyväksyttävissä, sillä perusteella, että liikenteenharjoittajan velvoitteita rajoitetaan, jos matkustajilla ei ole mahdollisuuksia toteuttaa oikeuttaan saada korvausta lennon peruuttamisesta luovuttamalla saatavansa? |
|
2) |
Voidaanko asetuksen [N:o 261/2004] 7 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 5 artiklan 3 kohdan kanssa, tulkita siten, että lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan suoritettavaksi kuuluvan korvauksen maksaminen lennon peruuttamisesta on velvollisuus, joka asetetaan asetuksessa siitä riippumatta, onko olemassa matkustajan kanssa tehty lentokuljetussopimus ja onko lentoliikenteen harjoittaja tuottamuksellisesti laiminlyönyt sopimusperusteiset velvollisuuteensa? Toissijaisesti siltä varalta, että katsotaan, että edellä mainittu ehto ei ole asetuksen [N:o 261/2004] 15 artiklassa tarkoitettu poikkeus, joka ei ole hyväksyttävissä, tai todetaan, että oikeus korvaukseen on sopimusperusteinen, esitetään seuraava ennakkoratkaisukysymys: |
|
3) |
Onko kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY (2) 6 artiklan 1 kohtaa ja 7 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että kansallisen tuomioistuimen, joka tutkii kanteen, jossa vaaditaan asetuksen [N:o 261/2004] 7 artiklan 1 kohdassa säädettyä oikeutta korvaukseen lennon peruuttamisesta, on valvottava viran puolesta kuljetussopimukseen sisällytetyn ehdon mahdollista kohtuuttomuutta, jos siinä ei sallita matkustajan luovuttavan oikeuksiaan siinä tapauksessa, että kanteen nostaa luovutuksensaaja, joka, toisin kuin luovuttaja, ei ole kuluttaja eikä käyttäjä? |
|
4) |
Mikäli on asianmukaista harjoittaa valvontaa viran puolesta, voidaanko velvollisuutta ilmoittaa kuluttajalle ja selvittää, vetoaako hän ehdon kohtuuttomuuteen vai hyväksyykö hän sen, jättää noudattamatta, kun otetaan huomioon se, että hän on konkludenttisella toimella luovuttanut saatavansa rikkoen mahdollisesti kohtuutonta ehtoa, jossa ei sallita saatavan luovuttamista? |
(1) Matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11.2.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 261/2004 (EUVL 2004, L 46, s. 1).
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/27 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Wojewódzki Sąd Administracyjny w Gliwicach (Puola) on esittänyt 18.1.2023 – F S.A. v. Dyrektor Krajowej Informacji Skarbowej
(Asia C-18/23, Dyrektor Krajowej Informacji Skarbowej)
(2023/C 155/34)
Oikeudenkäyntikieli: puola
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Wojewódzki Sąd Administracyjny w Gliwicach
Pääasian asianosaiset
Valittaja: F S.A.
Vastapuoli: Dyrektor Krajowej Informacji Skarbowej
Ennakkoratkaisukysymys
Onko siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 13.7.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY (1) säännöksiä – –, ja erityisesti direktiivin 29 artiklan 1 kohtaa, tulkittuna yhdessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 18, 49 ja 63 artiklan kanssa – –, tulkittava siten, että ne estävät asettamasta kansallisissa säännöksissä pääasiassa kyseessä olevien kaltaisia muodollisia vaatimuksia, jotka koskevat muuhun Euroopan unionin jäsenvaltioon kuin Puolan tasavaltaan tai muuhun Euroopan talousalueeseen kuuluvaan maahan sijoittautuneiden yhteissijoituslaitosten tuloverovapautta, eli vaatimusta siitä, että niitä hoitavat ulkopuoliset yksiköt, jotka harjoittavat toimintaansa sen maan rahoitusmarkkinoiden toimivaltaisten valvontaviranomaisten luvan perusteella, jossa niillä on kotipaikka?
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/28 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesgerichtshof (Saksa) on esittänyt 19.1.2023 – ND v. DR
(Asia C-21/23, Lindenapotheke)
(2023/C 155/35)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Bundesgerichtshof
Pääasian asianosaiset
Vastaaja ja Revision-menettelyn valittaja: ND
Kantaja ja Revision-menettelyn vastapuoli: DR
Ennakkoratkaisukysymykset
|
1) |
Ovatko yleisen tietosuoja-asetuksen (1) VIII luvun säännökset esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan – asetuksen valvonnasta ja täytäntöönpanosta vastaavien valvontaviranomaisten toimintavallan ja rekisteröityjen käytettävissä olevien oikeussuojakeinojen ohella – kilpailijoilla on yleisen tietosuoja-asetuksen rikkomisten perusteella oikeus nostaa siviilituomioistuimessa kanne rikkojaa vastaan vetoamalla sopimattomien kaupallisten menettelyjen kieltoon? |
|
2) |
Ovatko tiedot, jotka internetin myyntialustalla myyjänä toimivan apteekin asiakkaat syöttävät myyntialustalle tilatessaan lääkkeitä, joita saadaan myydä vain apteekeissa mutta jotka eivät edellytä lääkemääräystä, (eli asiakkaan nimi, toimitusosoite ja tilatun apteekeissa myytävän lääkkeen yksilöimiseksi tarvittavat tiedot), yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja terveystietoja ja tietosuojadirektiivin (2) 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja terveyteen liittyviä tietoja? |
(1) Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) 27.4.2016 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 (EUVL 2016, L 119, s. 1).
(2) Yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24.10.1995 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY (EUVL 1995, L 281, s. 31).
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/29 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour de cassation du Grand-Duché de Luxembourg (Luxemburg) on esittänyt 23.1.2023 – FV v. Caisse pour l’avenir des enfants
(Asia C-27/23, Hocinx) (1)
(2023/C 155/36)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Cour de cassation du Grand-Duché de Luxembourg
Pääasian asianosaiset
Valittaja: FV
Vastapuoli: Caisse pour l’avenir des enfants
Ennakkoratkaisukysymykset
Ovatko SEUT 45 artiklassa ja asetuksen (EU) N:o 492/2011 (2) 7 artiklan 2 kohdassa vahvistettu yhdenvertaisen kohtelun periaate ja asetuksen (EY) N:o 883/2004 (3) 67 artikla ja asetuksen (EY) N:o 987/2009 (4) 60 artikla esteenä sellaisille jäsenvaltion säännöksille, joiden mukaan rajatyöntekijä ei voi saada tuomioistuimen päätöksellä kotiinsa sijoitetuista lapsista perheavustusta, joka liittyy siihen, että hän tekee palkkatyötä kyseisessä jäsenvaltiossa, vaikka kaikilla tuomioistuimen päätöksellä sijoitetuilla lapsilla, jotka asuvat kyseisessä jäsenvaltiossa, on oikeus tähän avustukseen, joka maksetaan sille luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, jolle lapsen huolto on uskottu ja jonka luona lapsen laillinen kotipaikka ja tosiasiallinen ja pysyvä asuinpaikka ovat? Vaikuttaako tähän kysymykseen annettavaan vastaukseen se, että rajatyöntekijä huolehtii tämän lapsen elatuksesta?
(1) Tämän asian nimi on kuvitteellinen nimi. Se ei vastaa oikeudenkäynnin minkään asianosaisen todellista nimeä.
(2) Työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella 5.4.2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 492/2011 (EUVL 2011, L 141, s. 1).
(3) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29.4.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004 (EUVL 2004, L 166, s. 1).
(4) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä 16.9.2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 987/2009 (EUVL 2009, L 284, s. 1).
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/29 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landesgericht Korneuburg (Itävalta) on esittänyt 24.1.2023 – AA AG v. VM ja AG GmbH
(Asia C-33/23, Schwarzder (1))
(2023/C 155/37)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Landesgericht Korneuburg
Pääasian asianosaiset
Valittaja: AA AG
Vastapuolet: VM ja AG GmbH
Ennakkoratkaisukysymykset
|
1) |
Onko asetuksen (EY) N:o 261/2004 (2) 3 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, luettuna yhdessä lentoliikenteestä 21.6.1999 tehdyn Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton sopimuksen kanssa, sellaisena kuin se on muutettuna 26.11.2010 tehdyllä yhteisön ja Sveitsin lentoliikennekomitean päätöksellä N:o 2/2010 (3), tulkittava siten, että kahdesta osuudesta muodostuvaan lentoon, joka lähtee Sveitsin valaliiton alueelta ja tekee välilaskun jäsenvaltion alueelle ja jonka määräpaikka on kolmannen maan alueella (ja josta vastaava lentoliikenteen harjoittaja on yhteisön lentoliikenteen harjoittaja), sovelletaan asetusta N:o 261/2004? |
|
2) |
Onko asetuksen (EY) N:o 261/2004 3 artiklan 1 kohdan b alakohtaa, luettuna yhdessä lentoliikenteestä 21.6.1999 tehdyn Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton sopimuksen (lentoliikennesopimus) kanssa, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 2/2010, tulkittava siten, että kahdesta osuudesta muodostuvaan lentoon, joka lähtee kolmannen valtion alueelta ja tekee välilaskun jäsenvaltion alueelle ja jonka määräpaikka on Sveitsin valaliiton alueella ja josta vastaava lentoliikenteen harjoittaja on yhteisön lentoliikenteen harjoittaja, sovelletaan asetusta N:o 261/2004? |
(1) Esillä olevalle asialle on annettu fiktiivinen nimi, joka ei vastaa asianosaisten todellisia nimiä.
(2) Matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11.2.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 261/2004 (EUVL 2004, L 46, s. 1).
(3) Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton lentoliikennettä koskevan sopimuksen liitteen korvaamisesta 26.11.2020 annettu Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton lentoliikennettä koskevan sopimuksen mukaisesti perustetun yhteisön ja Sveitsin lentoliikennekomitean päätös N:o 2/2010 (EUVL 2010, L 347, s. 54).
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/30 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sąd Okręgowy w Koszalinie (Puola) on esittänyt 24.1.2023 – RF v. Getin Noble Bank S.A.
(Asia C-34/23, Getin Noble Bank)
(2023/C 155/38)
Oikeudenkäyntikieli: puola
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Sąd Okręgowy w Koszalinie
Pääasian asianosaiset
Kantaja: RF
Vastaaja: Getin Noble Bank S.A.
Ennakkoratkaisukysymys
Koskeeko kielto, josta säädetään luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 (1) muuttamisesta 15.5.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU 70 artiklan 1 kohdassa, ainoastaan mahdollisuutta turvata rahamääräinen vaatimus perintämenettelyssä vai koskeeko se minkä tahansa turvaamistoimenpidemenettelyn käynnistämistä kriisinratkaisun kohteena olevaa yhtiötä vastaan?
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/30 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Corte suprema di cassazione (Italia) on esittänyt 25.1.2023 – Agenzia delle Entrate v. PR
(Asia C-37/23, Giocevi (1))
(2023/C 155/39)
Oikeudenkäyntikieli: italia
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Corte suprema di cassazione
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Agenzia delle Entrate
Vastapuoli: PR
Ennakkoratkaisukysymys
Ovatko asiassa Agenzia delle Entrate v. Nuova Invincibile srl. annetussa määräyksessä C-82/14, EU:C:2015:510 ja asiassa komissio v. Italia 17.7.2008 annetussa tuomiossa C-132/06, EU:C:2008:412 todetut periaatteet esteenä sellaiselle vuonna 2011 annetun lain nro 183 33 §:n 28 momentin kaltaiselle oikeussäännölle, jonka nojalla verovelvolliset voivat saada huhtikuun 2009 ja joulukuun 2010 välisenä aikana maksetusta arvonlisäverosta 60 prosentin palautuksen Abruzzon aluetta 6.4.2009 koetelleen maanjäristyksen vuoksi?
(1) Tämän asian nimi on kuvitteellinen nimi. Se ei vastaa oikeudenkäynnin minkään asianosaisen todellista nimeä.
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/31 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Nederlandstalige Ondernemingsrechtbank Brusselon (Belgia) esittänyt 31.1.2023 – A, B, C ja D v. MS Amlin Insurance SE
(Asia C-45/23, MS Amlin Insurance)
(2023/C 155/40)
Oikeudenkäyntikieli: hollanti
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Nederlandstalige Ondernemingsrechtbank Brussel
Pääasian asianosaiset
Kantajat: A, B, C ja D
Vastaaja: MS Amlin Insurance SE
Ennakkoratkaisukysymys
Onko matkapaketeista ja yhdistetyistä matkajärjestelyistä sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/83/EU muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 90/314/ETY kumoamisesta 25.11.2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2302 (1) 17 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että siinä säädetty pakollinen vakuus koskee matkustajien suorittamien tai matkustajan puolesta suoritettujen kaikkien maksujen palauttamista myös, jos matkustaja purkaa matkapakettisopimuksen saman direktiivin 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen väistämättömien ja poikkeuksellisten olosuhteiden perusteella ja matkanjärjestäjä asetetaan konkurssiin sen jälkeen, kun matkapakettisopimus on purettu tällä perusteella, mutta ennen kuin maksut on tosiasiallisesti palautettu matkustajalle, ja matkustajalle aiheutuu tästä syystä taloudellista menetystä, ja hän myös kantaa siten taloudellisen riskin siinä tapauksessa, että matkanjärjestäjä asetetaan konkurssiin?
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/31 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Upravno sodišče Republike Slovenije (Slovenia) on esittänyt 6.2.2023 – Y.N. v. Slovenian tasavalta
(Asia C-58/23, Abboudnam (1))
(2023/C 155/41)
Oikeudenkäyntikieli: sloveeni
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Upravno sodišče Republike Slovenije
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Y.N.
Vastaaja: Slovenian tasavalta
Ennakkoratkaisukysymys
Onko direktiivin 2013/32/EU (2) 46 artiklan 4 kohtaa, luettuna yhdessä perusoikeuskirjan (3) 47 artiklan kanssa, tulkittava siten, että se on esteenä ZMZ-1:n 70 §:n 1 momentin toisen virkkeen kaltaiselle kansalliselle prosessisäännölle, jossa säädetään, siltä osin kuin kyseessä on kanteen nostaminen päätöksestä, jolla toimivaltainen viranomainen hylkää hakemuksen selvästi perusteettomana nopeutetussa menettelyssä, kolmen päivän preklusiivisesta määräajasta, joka lasketaan tällaisen päätöksen tiedoksiannosta ja joka sisältää juhla- ja vapaapäivät, jolloin tämä määräaika voi päättyä heti seuraavan työpäivän päättyessä?
(1) Asiasta käytetään fiktiivistä nimeä, joka ei vastaa yhdenkään asianosaisen todellista nimeä.
(2) Kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä (uudelleenlaadittu) 26.6.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/32/EU (EUVL 2013, L 180, s. 60).
(3) Euroopan unionin perusoikeuskirja (EUVL 2012, C 326, s. 391).
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/32 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesgerichtshof (Saksa) on esittänyt 8.2.2023 – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on S.Z.
(Asia C-67/23, W. GmbH)
(2023/C 155/42)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Bundesgerichtshof
Rikosoikeudenkäynnin asianosaiset pääasiassa
Vastaaja: S.Z.
Menetetyksi tuomitsemisen asianosainen: W. GmbH.
Muu osapuoli: Der Generalbundesanwalt beim Bundesgerichtshof
Ennakkoratkaisukysymykset
|
1) |
Onko asetuksen (EY) N:o 194/2008 (1) 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohdassa olevaa ilmaisua ”Burmasta/Myanmarista peräisin oleva” tulkittava siten, ettei mikään seuraavista Myanmarissa/Burmassa kasvatettujen tiikkipuutukkien käsittelyistä, jotka on tehty kolmannessa maassa (tässä: Taiwan), ole aiheuttanut alkuperämuutosta, jolloin käsitellyt tiikkipuutukit ovat edelleen ”Burmasta/Myanmarista peräisin olevia tavaroita:
|
|
2) |
Onko asetuksen (EY) N:o 194/2008 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa olevaa ilmaisua ”viety Burmasta/Myanmarista” tulkittava siten, että asetuksen soveltamisalaan kuuluvat ainoastaan Myanmarista/Burmasta suoraan unioniin tuodut tavarat, jolloin alun perin kolmanteen maahan (tässä: Taiwaniin) viedyt ja sieltä edelleen unioniin kuljetetut tavarat eivät kuulu asetuksen soveltamisalaan riippumatta siitä, oliko niille suoritettu alkuperäperusteena olevaa valmistusta tai käsittelyä kolmannessa maassa? |
|
3) |
Onko asetuksen (EY) N:o 194/2008 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohtaa tulkittava siten, että kolmannen maan (tässä: Taiwanin) myöntämä alkuperätodistus, jonka mukaan Myanmarista/Burmasta peräisin olevat sahatut tai määrämittaan sahatut tiikkitukit olisivat saaneet kyseisen valtion alkuperän kolmannessa maassa suoritetun käsittelyn seurauksena, ei ole sitova arvioitaessa sitä, onko asetuksen (EY) N:o 194/2008 2 artiklan 2 kohdassa säädettyä tuontikieltoa rikottu? |
(1) Burmaan/Myanmariin kohdistuvien rajoittavien toimenpiteiden uusimisesta ja lujittamisesta sekä asetuksen (EY) N:o 817/2016 kumoamisesta 25.2.2008 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 194/2008 (EUVL L 66, 10.3.2008, s. 1).
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/33 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Fővárosi Törvényszék (Unkari) on esittänyt 14.2.2023 – FJ v. Agrárminiszter
(Asia C-79/23, Kaszamás (1))
(2023/C 155/43)
Oikeudenkäyntikieli: unkari
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Fővárosi Törvényszék
Pääasian asianosaiset
Kantaja: FJ
Vastaaja: Agrárminiszter
Ennakkoratkaisukysymykset
|
1) |
Onko yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun asetuksen N:o 1290/2005 (2) 35 artiklassa määritelty päätöksen käsite sovellettavissa asetuksen N:o 1122/2009 (3) 58 artiklan kolmatta kohtaa tulkittaessa ja sovellettaessa? |
|
2) |
Mikäli edelliseen ennakkoratkaisukysymykseen vastataan myöntävästi, onko asetuksen N:o 1290/2005 35 artiklassa määriteltyä päätöksen käsitettä tulkittava siten, että ensimmäisen hallinnollisen päätöksen tai oikeudellisen päätöksen kalenterivuotena on pidettävä kalenterivuotta, jona viranomainen, jossa on vireillä hakemuksen perusteella aloitettu hallinnollinen menettely,
|
|
3) |
Vaikuttaako edelliseen ennakkoratkaisukysymykseen annettavaan vastaukseen se, että kirjallinen arviointi, joka muodostaa päätöksen, voidaan jälkikäteen kumota tai sitä voidaan tarkistaa asianomaiselle lainsäädännössä tunnustetun muutoksenhakuoikeuden seurauksena eikä hallinnollisen tai oikeudellisen menettelyn muutosten seurauksena? |
|
4) |
Jos päätöksen kalenterivuosi on ensimmäisen todisteiden hankkimiseksi toteutetun toimenpiteen vuosi ja, kuten nyt käsiteltävässä asiassa, tämä toimenpide koostui paikan päällä tehtävästä tarkastuksesta, joka on suoritettu eri yhteyksissä, onko asetuksen N:o 1290/2005 35 artiklassa tarkoitettua todisteiden hankkimiseksi toteutetun ensimmäisen toimenpiteen käsitettä tulkittava siten, että se vastaa viranomaisen ensimmäistä paikan päällä tehtävää tarkastusta, vai siten, että se vastaa tämän viimeistä paikan päällä tehtävää tarkastusta, jossa otettiin huomioon myös asianomaisen esittämät huomautukset ja todisteet? |
|
5) |
Mikäli ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen vastataan kieltävästi, muuttaako tämä jollain tavoin aikaisemmin määriteltyä päätöksen sisältöä, joka on otettava huomioon asetuksen N:o 1122/2009 58 artiklan kolmatta kohtaa sovellettaessa? |
(1) Käsiteltävänä olevassa asiassa käytetään keksittyä nimeä, joka ei vastaa osapuolen oikeaa nimeä.
(3) Neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä mainitussa asetuksessa säädettyjen viljelijöiden suorien tukien järjestelmien mukaisten täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä viinialalle säädetyn tukijärjestelmän mukaisten täydentävien ehtojen osalta 30.11.2009 annettu komission asetus (EY) N:o 1122/2009 (EUVL 2009, L 316, s. 65).
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/34 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sofiyski gradski sad (Bulgaria) on esittänyt 14.2.2023 – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on V. S.
(Asia C-80/23, Ministerstvo na vatreshnite raboti)
(2023/C 155/44)
Oikeudenkäyntikieli: bulgaria
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Sofiyski gradski sad
Rikosoikeudenkäynnin asianosainen
V. S.
Ennakkoratkaisukysymykset
|
1) |
Täyttyykö direktiivin 2016/680 (1) 10 artiklassa säädetty ”ehdottoman välttämättömyyden” arviointia koskeva vaatimus, sellaisena kuin unionin tuomioistuin on sitä tulkinnut [26.1.2023 annetun tuomion Ministerstvo na vatreshnite raboti, C-205/21 (2)] 133 kohdassa, jos arviointi suoritetaan pelkästään kyseistä henkilöä koskevan esitutkintamääräyksen ja hänen kirjallisen ilmoituksensa perusteella, jossa hän ei anna suostumustaan biometristen ja geneettisten tietojensa keräämiseen, vai onko tuomioistuimella oltava käytettävissään kaikki sille kansallisen lainsäädännön nojalla toimitettavat tiedot, kun kyse on luonnollisten henkilöiden yksityisyyttä loukkaavien tutkintatoimenpiteiden suorittamista koskevasta hakemuksesta, joka tehdään rikosasiassa? |
|
2) |
Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, voiko tuomioistuin tapausaineiston käyttöönsä saatuaan tutkia direktiivin 2016/680 10 artiklan, luettuna yhdessä sen 6 artiklan a alakohdan kanssa, mukaisen ”ehdottoman välttämättömyyden” arvioinnin yhteydessä myös sitä, onko vakavia perusteita uskoa, että esitutkinnan kohteena oleva henkilö on syyllistynyt esitutkintamääräyksessä kuvailtuun rikokseen? |
(1) Luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta 27.4.2016 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680 (EUVL 2016, L 119, s. 89).
(2) ECLI:EU:C:2023:49
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/34 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Varhoven kasatsionen sad (Bulgaria) on esittänyt 15.2.2023 – E.N.I. ja Y.K.I. v. HUK-COBURG-Allgemeine Versicherung AG
(Asia C-86/23, HUK-COBURG-Allgemeine Versicherung)
(2023/C 155/45)
Oikeudenkäyntikieli: bulgaria
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Varhoven kasatsionen sad
Pääasian asianosaiset
Valittajat: E.N.I. ja Y.K.I.
Vastapuoli: HUK-COBURG-Allgemeine Versicherung AG
Ennakkoratkaisukysymys
Onko sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovellettavasta laista 11.7.2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 864/2007 (1) (Rooma II -asetus) 16 artiklaa tulkittava siten, että pääasian oikeudenkäynnissä kyseessä olevan kaltaista kansallista säännöstä, jossa säädetään jäsenvaltion oikeuden perusperiaatteen, kuten kohtuullisuusperiaatteen, soveltamisesta määritettäessä aineettomista vahingoista maksettavaa korvausta tapauksissa, joissa lähipiiriin kuuluvien perheenjäsenten kuolema on seurausta deliktistä, voidaan pitää kyseisessä artiklassa tarkoitettuna kansainvälisesti pakottavana säännöksenä?
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/35 |
Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Svea Hovrätt, Patent- och marknadsöverdomstolen (Ruotsi) on esittänyt 15.2.2023 – Parfümerie Akzente GmbH v. KTF Organisation AB
(Asia C-88/23, Parfümerie Akzente)
(2023/C 155/46)
Oikeudenkäyntikieli: ruotsi
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Svea Hovrätt, Patent- och marknadsöverdomstolen
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Parfümerie Akzente GmbH
Vastapuoli: KTF Organisation AB
Ennakkoratkaisukysymykset
|
1) |
Kun otetaan huomioon unionin oikeus yleisesti ja unionin oikeuden tehokas täytäntöönpano, onko direktiivin 2000/31/EY (1) 3 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan yhteensovitettua alaa koskevia kansallisia sääntöjä, mukaan lukien direktiivin 2005/29/EY (2) täytäntöönpanemiseksi annettuja kansallisia sääntöjä, ei sovelleta, jos palveluntarjoaja on sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon ja tarjoaa tietoyhteiskunnan palveluja toisesta jäsenvaltiosta eikä ole perusteita soveltaa mitään poikkeusta, joka johtuu kansallisista säännöksistä, joilla pannaan täytäntöön direktiivin 2000/31 3 artiklan 4 kohta? |
|
2) |
Kattaako direktiivin 2000/31/EY mukainen yhteensovitettu ala valmisteen markkinoinnin myyjän verkkosivustolla sekä valmisteen verkkomyynnin, jos valmisteen väitetään olevan merkitty vastoin vaatimuksia, jotka koskevat valmistetta sinänsä siinä jäsenvaltiossa, jossa kuluttaja ostaa tuotteen? |
|
3) |
Jos vastaus kysymykseen 2 on myöntävä, jätetäänkö yhteensovitetun alan ulkopuolelle direktiivin 2000/31/EY 2 artiklan h alakohdan ii alakohdan nojalla kuitenkin toimittamiselle ja valmisteelle sinänsä asetetut vaatimukset, kun itse valmisteen toimittaminen on välttämätön osa verkkomarkkinointia ja -myyntiä, vai onko itse valmisteen toimittamista pidettävä verkkomarkkinoinnin ja -myynnin toissijaisena ja erottamattomana osana? |
|
4) |
Arvioitaessa kysymyksiä 2 ja 3, mitä merkitystä – jos mitään – on sillä, että valmistetta sinänsä koskevat vaatimukset johtuvat kansallisista säännöksistä, joilla pannaan täytäntöön ja täydennetään alakohtaista unionin lainsäädäntöä, mukaan lukien direktiivin 75/324/ETY (3) 8 artiklan 2 kohta ja asetuksen N:o 1223/2009 (4) 19 artiklan 5 kohta, ja joiden mukaan valmistetta koskevat vaatimukset on täytettävä, jotta valmiste voidaan saattaa markkinoille tai asettaa loppukäyttäjien saataville kyseisessä jäsenvaltiossa? |
(1) Tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8.6.2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY (”Direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä”) (EYVL 2000, L 178, s. 1).
(2) Sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla ja neuvoston direktiivin 84/450/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 97/7/EY, 98/27/EY ja 2002/65/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta 11.5.2005 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/29/EY (sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi) (EUVL 2005, L 149, s. 22).
(3) Aerosoleja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20.5.1975 annettu neuvoston direktiivi 75/324/ETY (EYVL 1975, L 147, s. 40).
(4) Kosmeettisista valmisteista 30.11.2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1223/2009 (EUVL 2009, L 342, s. 59).
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/36 |
Valitus, jonka PNB Banka AS on tehnyt 20.2.2023 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu neljäs jaosto) asiassa T-275/19, PNB Banka v. EKP, 7.12.2022 antamasta tuomiosta
(Asia C-99/23 P)
(2023/C 155/47)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Valittaja: PNB Banka AS (edustaja: O. Behrends, Rechtsanwalt)
Muut osapuolet: Euroopan keskuspankki (EKP) ja Euroopan komissio
Vaatimukset
Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin
|
— |
kumoaa valituksenalaisen tuomion; |
|
— |
kumoaa EKP:n päätöksen, joka on annettu tiedoksi 14.2.2019 päivätyllä kirjeellä ja joka koskee paikan päällä tehtävän tarkastuksen suorittamista valittajan toimitiloissa; |
|
— |
velvoittaa EKP:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut ja |
|
— |
palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen siltä osin kuin unionin tuomioistuin ei voi ratkaista asiakysymystä. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Valittaja esittää valituksensa tueksi yhden ainoan valitusperusteen, joka koskee sitä, että valituksenalaista tuomiota rasittaa menettelyvirhe, koska unionin yleinen tuomioistuin ei käsitellyt asianmukaisesti kysymystä valittajan edustuksesta unionin yleisessä tuomioistuimessa käytävän menettelyn yhteydessä.
Unionin yleinen tuomioistuin katsoi virheellisesti, että kysymys menettelyn moitteettomuudesta unionin yleisessä tuomioistuimessa ei ole ongelmallinen niin kauan kuin voidaan väittää, että ongelmaa ei olisi, jos Latvia mahdollisesti täyttäisi velvollisuutensa. Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin loukkasi periaatetta, jonka mukaan oikeussuoja ei voi olla vain teoreettinen ja näennäinen, ja rikkoi näin Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklaa.
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/37 |
Valitus, jonka PNB Banka AS on tehnyt 20.2.2023 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu neljäs jaosto) asiassa T-301/19, PNB Banka v. EKP, 7.12.2022 antamasta tuomiosta
(Asia C-100/23 P)
(2023/C 155/48)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Valittaja: PNB Banka AS (edustaja: O. Behrends, Rechtsanwalt)
Muu osapuoli: Euroopan keskuspankki (EKP)
Vaatimukset
Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin
|
— |
kumoaa valituksenalaisen tuomion; |
|
— |
kumoaa EKP:n päätöksen, joka on annettu tiedoksi 1.3.2019 päivätyllä kirjeellä ja jolla valittaja on määritetty merkittäväksi EKP:n suorassa valvonnassa olevaksi yhteisöksi; |
|
— |
velvoittaa EKP:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut |
|
— |
palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen siltä osin kuin unionin tuomioistuin ei voi ratkaista asiakysymystä. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Valittaja esittää valituksensa tueksi yhden ainoan valitusperusteen, joka koskee sitä, että valituksenalaista tuomiota rasittaa menettelyvirhe, koska unionin yleinen tuomioistuin ei käsitellyt asianmukaisesti kysymystä valittajan edustuksesta unionin yleisessä tuomioistuimessa käytävän menettelyn yhteydessä.
Unionin yleinen tuomioistuin katsoi virheellisesti, että kysymys menettelyn moitteettomuudesta unionin yleisessä tuomioistuimessa ei ole ongelmallinen niin kauan kuin voidaan väittää, että ongelmaa ei olisi, jos Latvia mahdollisesti täyttäisi velvollisuutensa. Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin loukkasi periaatetta, jonka mukaan oikeussuoja ei voi olla vain teoreettinen ja näennäinen, ja rikkoi näin Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklaa.
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/37 |
Valitus, jonka PNB Banka AS on tehnyt 20.2.2023 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu neljäs jaosto) asiassa T-330/19, PNB Banka v. EKP, 7.12.2022 antamasta tuomiosta
(Asia C-101/23 P)
(2023/C 155/49)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Valittaja: PNB Banka AS (edustaja: O. Behrends, Rechtsanwalt)
Muut osapuolet: Euroopan keskuspankki (EKP) ja Euroopan komissio
Vaatimukset
Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin
|
— |
kumoaa valituksenalaisen tuomion; |
|
— |
kumoaa päätöksen, joka on annettu tiedoksi 21.3.2019 päivätyllä kirjeellä ja jolla EKP on päättänyt vastustaa määräenemmistön hankintaa B:stä; |
|
— |
velvoittaa EKP:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut ja |
|
— |
palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen siltä osin kuin unionin tuomioistuin ei voi ratkaista asiakysymystä. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Valittaja esittää valituksensa tueksi yhden ainoan valitusperusteen, joka koskee sitä, että valituksenalaista tuomiota rasittaa menettelyvirhe, koska unionin yleinen tuomioistuin ei käsitellyt asianmukaisesti kysymystä valittajan edustuksesta unionin yleisessä tuomioistuimessa käytävän menettelyn yhteydessä.
Unionin yleinen tuomioistuin katsoi virheellisesti, että kysymys menettelyn moitteettomuudesta unionin yleisessä tuomioistuimessa ei ole ongelmallinen niin kauan kuin voidaan väittää, että ongelmaa ei olisi, jos Latvia mahdollisesti täyttäisi velvollisuutensa. Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin loukkasi periaatetta, jonka mukaan oikeussuoja ei voi olla vain teoreettinen ja näennäinen, ja rikkoi näin Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklaa.
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/38 |
Valitus, jonka PNB Banka AS on tehnyt 20.2.2023 unionin yleisen tuomioistuimen (kymmenes jaosto) asiassa T-230/20, PNB Banka v. EKP, 7.12.2022 antamasta tuomiosta
(Asia C-102/23 P)
(2023/C 155/50)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Valittaja: PNB Banka AS (edustaja: O. Behrends, Rechtsanwalt)
Muut osapuolet: Euroopan keskuspankki (EKP) ja Latvian tasavalta
Vaatimukset
Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin
|
— |
kumoaa valituksenalaisen tuomion |
|
— |
kumoaa EKP:n 17.2.2020 tekemän päätöksen ECB-SSM-220-LVPNB-1, WHD-2019-0016, jolla valittajan luottolaitostoimilupa peruutetaan |
|
— |
velvoittaa EKP:n korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut ja tämän valituksen käsittelystä aiheutuneet kulut |
|
— |
palauttaa asian yleiseen tuomioistuimeen, jollei unionin tuomioistuin voi itse ratkaista asiaa. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Valittaja vetoaa kahteen valitusperusteeseen.
Ensimmäinen valitusperuste perustuu siihen, että yleinen tuomioistuin teki virheen käsitellessään valittajan edustamista koskevaa kysymystä. Tämä valitusperuste jakautuu kolmeen osaan.
Yleinen tuomioistuin jätti ensinnäkin virheellisesti tarkastelematta toimiluvan peruuttamista koskevan menettelyn ensimmäistä osaa, eli kansallisen kilpailuviranomaisen suorittamaa päätöksen valmistelua.
Toiseksi yleinen tuomioistuin teki virheen, joka liittyi 5.11.2019 annettuun tuomioon EKP ym. v. Trasta Komercbanka ym. (C-663/17 P, C-665/17 P ja C-669/17 P, EU:C:2019:923), katsomalla, että kyseinen tuomio muutti lakia, ja jättämällä siten ottamatta huomioon, että EKP:n oli korjattava aikaisempi laiminlyöntinsä noudattaa kyseisessä tuomiossa vahvistettuja periaatteita.
Kolmanneksi yleinen tuomioistuin teki virheen siltä osin kuin on kyse siitä, miten sen tarkasteli tapaa, jolla EKP toimi sen jälkeen, kun se oli muuttanut kantaansa EKP ym. v. Trasta Komercbanka ym. (C-663/17 P, C-665/17 P ja C-669/17 P, EU:C:2019:923) annetun tuomion jälkeen. EKP jätti näin ollen noudattamatta unionin tuomioistuimen tuomiota vilpittömässä mielessä.
Toinen valitusperuste, joka perustuu siihen, että valituksenalaista tuomiota rasittaa prosessivirhe, koska yleinen tuomioistuin ei ole asianmukaisesti käsitellyt valittajan edustamista koskevaa kysymystä yleisessä tuomioistuimessa käydyn menettelyn yhteydessä.
Yleinen tuomioistuin teki virheen, kun se oletti, että yleisessä tuomioistuimessa käydyn menettelyn lainmukaisuuteen liittyvä kysymys ei muodosta ongelmaa siltä osin kuin voidaan väittää, ettei ongelmaa olisi olemassa, jos Latvia hypoteettisesti noudattaisi velvollisuuksiaan. Yleinen tuomioistuin loukkasi näin tehdessään periaatetta, jonka mukaan oikeussuoja ei voi olla ainoastaan teoreettista ja näennäistä, ja se rikkoi siten perusoikeuskirjan 47 artiklaa.
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/39 |
Valitus, jonka Trasta Komercbanka AS on tehnyt 15.2.2023 unionin yleisen tuomioistuimen (yhdeksäs jaosto) asiassa T-698/16, Trasta Komercbanka ym. v. EKP, 30.9.2022 antamasta tuomiosta
(Asia C-103/23 P)
(2023/C 155/51)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Valittaja: Trasta Komercbanka AS (edustaja: A. Rasa)
Muut osapuolet: Euroopan keskuspankki (EKP), Latvian tasavalta, Euroopan komissio, Ivan Fursin, Igors Buimisters, C & R Invest SIA, Figon Co. Ltd, GCK Holding Netherlands BV ja Rikam Holding SA
Vaatimukset
Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin
|
— |
kumoaa valituksenalaisen tuomion, |
|
— |
velvoittaa EKP:n maksamaan taloudellisen korvauksen haitasta, joka valittajalle aiheutui EKP:n päätöksestä peruuttaa valittajan toimilupa 3.3.2016 sekä siihen liittyvästä tässä valituksessa kuvatusta toiminnasta, |
|
— |
toteaa, että aineellinen vahinko on vähintään 162 miljoonaa euroa, johon lisätään hyvityskorko, joka lasketaan 3.3.2016 ja tässä asiassa annettavan tuomion julistamispäivän väliseltä ajalta, ja vastaava viivästyskorko, joka lasketaan tuomion julistamispäivästä lukien ja siihen saakka, kunnes korvaus on suoritettu kokonaisuudessaan, |
|
— |
velvoittaa EKP:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 ja 135 artiklan mukaisesti. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Unionin yleinen tuomioistuin teki valituksenalaisen tuomion osalta useita menettelyvirheitä, joten kyseinen tuomio on kumottava.
Kun otetaan huomioon epäilykset siitä, että O. Behrendsillä oli eturistiriita edustaessaan sekä Trasta Komercbanka AS:ää että muita kantajia unionin yleisessä tuomioistuimessa käydyssä menettelyssä, on katsottava, että valittajan oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kyseisessä tuomioistuimessa on loukattu.
Lisäksi Igors Buimistersin perilliset voivat Latvian lainsäädännön mukaan osallistua menettelyyn asianosaisina.
Koska valituksenlaisessa tuomiossa määrätään, että Trasta Komercbanka AS on velvollinen korvaamaan oikeudenkäyntikulut, sillä loukataan kolmansien osapuolten eli Trasta Komercbanka AS:n velkojien oikeuksia. Kyseisellä tuomiolla loukataan siten sellaisten kolmansien osapuolten oikeuksia, joilla ei ollut oikeutta osallistua oikeudenkäyntiin.
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/40 |
Valitus, jonka E. Breuninger GmbH & Co. on tehnyt 2.3.2023 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu toinen jaosto) asiassa T-260/21, E. Breuninger GmbH & Co. v. komissio, 21.12.2022 antamasta tuomiosta
(Asia C-124/23 P)
(2023/C 155/52)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Asianosaiset
Valittaja: E. Breuninger GmbH & Co. (edustaja: R. Velte, Rechtsanwalt)
Muut osapuolet: Euroopan komissio ja Saksan liittotasavalta
Vaatimukset
Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin
|
— |
kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen 21.12.2022 asiassa T-260/21, Breuninger v. komissio, antaman tuomion siltä osin kuin kanne hylättiin ja tuomiossa määrättiin, että E. Breuninger GmbH & Co. KG vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitettiin korvaamaan Euroopan komission kulut. |
|
— |
ratkaisee pääasian ja toteaa, että valituksenalainen ratkaisu on mitätön; toissijaisesti, mikäli unionin tuomioistuin ei ratkaise asiaa, palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen ratkaistavaksi unionin tuomioistuimen antaman tuomion mukaisesti, ja |
|
— |
velvoittaa Euroopan komission korvaamaan unionin yleisessä tuomioistuimessa ja unionin tuomioistuimessa käydyistä menettelyistä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Valittaja vetoaa valituksensa tueksi neljään valitusperusteeseen.
Ensimmäinen valitusperuste, jonka mukaan unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen tulkitessaan SEUT 107 artiklan 1 kohtaa. Kyseisen määräyksen sanamuodon ja lainsäädännöllisen tavoitteen mukaan valituksenalaisen ratkaisun vaikutusten arvioinnin on perustuttava fyysisissä liiketiloissa toimivan vähittäiskaupan tuotannonalojen, joita sulkutoimet koskevat, väliseen kilpailuun eikä yrityksenlaajuiseen tarkasteluun, joka käsittää myös sellaiset tuotannonalat, joita sulkutoimet eivät koske. Unionin yleinen tuomioistuin ei ottanut huomioon sitä, että se, että valituksenalaisessa tukijärjestelmässä suositaan sellaisia vähittäismyyjiä, jotka toimivat ainoastaan fyysisissä liiketiloissa, suhteessa valittajan kaltaisiin myyjiin, joilla on useita myyntikanavia (”multi channel”-myyjät), vääristää kilpailua huomattavasti sekä fyysisissä liiketiloissa toimivassa vähittäiskaupassa että verkkokaupassa.
Toinen valitusperuste, jonka mukaan unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen tulkitessaan SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohtaa. Kyseinen tuomioistuin ei ottanut huomioon sitä, että SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohta on poikkeusmääräys, joka liittyy SEUT 101 artiklan 1 kohdan soveltamisedellytyksiin. Tämän arviointivirheen seurauksena unionin yleinen tuomioistuin ei katsonut, että komissio teki arviointivirheen, kun se ei ottanut huomioon kilpailua vääristäviä tukijärjestelmän vaikutuksia. Lisäksi tuen valikoivuus, joka johtuu sovelletusta tukikelpoisuuden kriteeristä ”yrityksenlaajuinen liikevaihdon lasku”, on yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen, koska se merkitsee sitä, että valittajaa kohdellaan eri tavalla, vaikka sulkutoimet fyysisissä liiketiloissa toimivan vähittäiskaupan tuotannonalalla vaikuttavat siihen samalla tavalla kuin tukea saaviin kilpailijoihin.
Kolmas valitusperuste, jonka mukaan unionin yleinen tuomioistuin yhtäältä tulkitsi virheellisesti komission tilapäisiä puitteita, joihin valituksenalainen tukijärjestelmä perustuu, ja toisaalta se luokitteli ne virheellisesti. Tilapäisissä puitteissa ei edellytetä, että yritysten, joita sulkutoimet koskevat, elinkelpoisuus on vaarassa. Tuen tarkoituksena ei ole sitä tarvitsevien yritysten tukeminen vaan pikemminkin tilapäisen tuen myöntäminen yrityksille, joita sulkutoimet koskevat, jotta ne voisivat jatkaa toimintaansa asianomaisilla tuotannonaloilla ja jotta vältyttäisiin kalliilta ja peruuttamattomilta rakennemuutoksilta. Tilapäisissä puitteissa ei siten säädetä yrityksenlaajuisesta tarkastelusta vaan sellaisten tuotannonalojen tarkastelusta, joita sulkutoimet koskevat.
Neljäs valitusperuste, jonka mukaan unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen myös tulkitessaan SEUT 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua suhteellisuusperiaatetta. Valittaja väittää, että yrityksenlaajuiseen tarkasteluun perustuva tukikelpoisuuden kriteeri ei ole sopiva eikä tarpeellinen tukijärjestelmän tavoitteen – joka on toiminnan jatkamisen mahdollistaminen tuotannonaloilla, jota koronaan liittyvät sulkutoimet koskevat, korvaamalla kattamattomat kiinteät kustannukset – saavuttamiseksi. Taustalla olevan tukikelpoisuuden kriteerin aiheuttama kilpailun vakava vääristyminen ei myöskään ole soveltuva tukijärjestelmällä tavoitellun ja väärin asetetun päämäärän saavuttamiseksi. Valituksenalaisen tukijärjestelmän oikeasuhteisuutta ei voida perustella ainoastaan vaatimuksella käyttää harkiten määrärahoja, erityisesti sen vuoksi, että tuki kiinteisiin kustannuksiin myönnetään tukea saaville fyysisissä liiketiloissa toimiville vähittäismyyjille riippumatta niiden tuottavuudesta ja pääomavaroista.
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/41 |
Valitus, jonka FALKE KGaA on tehnyt 2.3.2023 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu toinen jaosto) asiassa T-306/21, FALKE KGaA v. komissio, 21.12.2022 antamasta tuomiosta
(Asia C-127/23 P)
(2023/C 155/53)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Asianosaiset
Valittaja: FALKE KGaA (edustaja: R. Velte, Rechtsanwalt)
Muut osapuolet: Euroopan komissio ja Saksan liittotasavalta
Vaatimukset
Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin
|
— |
kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen 21.12.2022 asiassa T-306/21, Falke v. komissio, antaman tuomion siltä osin kuin kanne hylättiin (tuomiolauselman 1 kohta) ja tuomiossa määrättiin, että Falke KGaA vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitettiin korvaamaan Euroopan komission kulut (tuomiolauselman 2 kohta). |
|
— |
ratkaisee pääasian ja toteaa, että valituksenalainen ratkaisu on mitätön; toissijaisesti, mikäli unionin tuomioistuin ei ratkaise asiaa, palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen ratkaistavaksi unionin tuomioistuimen antaman tuomion mukaisesti, ja |
|
— |
velvoittaa Euroopan komission korvaamaan unionin yleisessä tuomioistuimessa ja unionin tuomioistuimessa käydyistä menettelyistä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Valittaja vetoaa valituksensa tueksi neljään valitusperusteeseen.
Ensimmäinen valitusperuste, jonka mukaan unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen tulkitessaan SEUT 107 artiklan 1 kohtaa. Kyseisen määräyksen sanamuodon ja lainsäädännöllisen tavoitteen mukaan valituksenalaisen ratkaisun vaikutusten arvioinnin on perustuttava fyysisissä liiketiloissa toimivan vähittäiskaupan tuotannonalojen, joita sulkutoimet koskevat, väliseen kilpailuun eikä yrityksenlaajuiseen tarkasteluun, joka käsittää myös sellaiset tuotannonalat, joita sulkutoimet eivät koske. Unionin yleinen tuomioistuin ei ottanut huomioon sitä, että se, että valituksenalaisessa tukijärjestelmässä suositaan sellaisia vähittäismyyjiä, jotka toimivat ainoastaan fyysisissä liiketiloissa, suhteessa valittajan kaltaisiin myyjiin, joilla on useita myyntikanavia (”multi channel”-myyjät), vääristää kilpailua huomattavasti sekä fyysisissä liiketiloissa toimivassa vähittäiskaupassa että verkkokaupassa.
Toinen valitusperuste, jonka mukaan unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen tulkitessaan SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohtaa. Kyseinen tuomioistuin ei ottanut huomioon sitä, että SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohta on poikkeusmääräys, joka liittyy SEUT 101 artiklan 1 kohdan soveltamisedellytyksiin. Tämän arviointivirheen seurauksena unionin yleinen tuomioistuin ei katsonut, että komissio teki arviointivirheen, kun se ei ottanut huomioon kilpailua vääristäviä tukijärjestelmän vaikutuksia. Lisäksi tuen valikoivuus, joka johtuu sovelletusta tukikelpoisuuden kriteeristä ”yrityksenlaajuinen liikevaihdon lasku”, on yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen, koska se merkitsee sitä, että valittajaa kohdellaan eri tavalla, vaikka sulkutoimet fyysisissä liiketiloissa toimivan vähittäiskaupan tuotannonalalla vaikuttavat siihen samalla tavalla kuin tukea saaviin kilpailijoihin.
Kolmas valitusperuste, jonka mukaan unionin yleinen tuomioistuin yhtäältä tulkitsi virheellisesti komission tilapäisiä puitteita, joihin valituksenalainen tukijärjestelmä perustuu, ja toisaalta se luokitteli ne virheellisesti. Tilapäisissä puitteissa ei edellytetä, että yritysten, joita sulkutoimet koskevat, elinkelpoisuus on vaarassa. Tuen tarkoituksena ei ole sitä tarvitsevien yritysten tukeminen vaan pikemminkin tilapäisen tuen myöntäminen yrityksille, joita sulkutoimet koskevat, jotta ne voisivat jatkaa toimintaansa asianomaisilla tuotannonaloilla ja jotta vältyttäisiin kalliilta ja peruuttamattomilta rakennemuutoksilta. Tilapäisissä puitteissa ei siten säädetä yrityksenlaajuisesta tarkastelusta vaan sellaisten tuotannonalojen tarkastelusta, joita sulkutoimet koskevat.
Neljäs valitusperuste, jonka mukaan unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen myös tulkitessaan SEUT 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua suhteellisuusperiaatetta. Valittaja väittää, että yrityksenlaajuiseen tarkasteluun perustuva tukikelpoisuuden kriteeri ei ole sopiva eikä tarpeellinen tukijärjestelmän tavoitteen – joka on toiminnan jatkamisen mahdollistaminen tuotannonaloilla, jota koronaan liittyvät sulkutoimet koskevat, korvaamalla kattamattomat kiinteät kustannukset – saavuttamiseksi. Taustalla olevan tukikelpoisuuden kriteerin aiheuttama kilpailun vakava vääristyminen ei myöskään ole soveltuva tukijärjestelmällä tavoitellun ja väärin asetetun päämäärän saavuttamiseksi. Valituksenalaisen tukijärjestelmän oikeasuhteisuutta ei voida perustella ainoastaan vaatimuksella käyttää harkiten määrärahoja, erityisesti sen vuoksi, että tuki kiinteisiin kustannuksiin myönnetään tukea saaville fyysisissä liiketiloissa toimiville vähittäismyyjille riippumatta niiden tuottavuudesta ja pääomavaroista.
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/42 |
Kanne 10.3.2023 – Euroopan komissio v. Puolan tasavalta
(Asia C-147/23)
(2023/C 155/54)
Oikeudenkäyntikieli: puola
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: M. Owsiany-Hornung ja J. Baquero Cruz)
Vastaaja: Puolan tasavalta
Vaatimukset
Komissio vaatii, että unionin tuomioistuin
|
— |
toteaa, että Puolan tasavalta ei ole noudattanut unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta 23.10.2019 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937 (1) mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut tämän direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä eikä toimittanut niitä komissiolle |
|
— |
velvoittaa Puolan tasavallan maksamaan komissiolle kertamaksun, joka vastaa suurempaa seuraavista määristä: i) 13 700 euron päiväsakko kerrottuna päivien määrällä direktiivissä vahvistetun täytäntöönpanon määräajan päättymispäivän ja rikkomisen päättymispäivän, tai jos rikkominen ei ole päättynyt, käsiteltävässä asiassa annettavan tuomion julistamispäivän välillä; ii) 3 836 000 euron vähimmäiskertamaksu, |
|
— |
velvoittaa Puolan tasavallan siinä tapauksessa, että ensimmäisessä luetelmakohdassa mainittuja velvoitteita ei noudateta käsiteltävässä asiassa annettavan tuomion julistamishetkellä, maksamaan komissiolle uhkasakkoa 53 430 euroa päivässä käsiteltävässä asiassa annettavan tuomion julistamisesta alkaen siihen asti, kunnes Puolan tasavalta noudattaa direktiivin mukaisia velvoitteitaan |
|
— |
velvoittaa Puolan tasavallan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Direktiivillä (EU) 2019/1937 luodaan tehokas järjestelmä sellaisten henkilöiden suojelemiseksi, jotka ovat työssä yksityisessä tai julkisessa organisaatiossa tai ovat yhteydessä tällaiseen organisaatioon, kun he ilmoittavat unionin oikeuden rikkomisista tietyillä aloilla. Tämän direktiivin 26 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 17.12.2021. Direktiivin 26 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on lisäksi viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.
Komissio on lähettänyt Puolan tasavallalle 27.1.2022 virallisen huomautuksen. Komissio on lähettänyt Puolan tasavallalle 15.7.2022 perustellun lausunnon. Puolan tasavalta ei ole kuitenkaan antanut direktiivin noudattamiseksi tarpeellisia säännöksiä tai se ei ole toimittanut niitä komissiolle.
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/43 |
Kanne 14.3.2023 – Euroopan komissio v. Saksan liittotasavalta
(Asia C-149/23)
(2023/C 155/55)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Baquero Cruz ja L. Mantl)
Vastaaja: Saksan liittotasavalta
Vaatimukset
Komissio vaatii, että unionin tuomioistuin
|
— |
toteaa, että Saksan liittotasavalta ei ole noudattanut unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta 23.10.2019 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1937 (1) mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut tämän direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä tai se ei ainakaan ole toimittanut niitä komissiolle |
|
— |
velvoittaa Saksan liittotasavallan maksamaan komissiolle kertamaksun, joka vastaa suurempaa seuraavista määristä: i) 3 500 euron päiväsakko kerrottuna päivien määrällä direktiivissä vahvistetun täytäntöönpanon määräajan päättymispäivän ja rikkomisen päättymispäivän, tai jos rikkominen ei ole päättynyt, käsiteltävässä asiassa annettavan tuomion julistamispäivän välillä; ii) 17 248 euron vähimmäiskertamaksu |
|
— |
velvoittaa Saksan liittotasavallan siinä tapauksessa, että ensimmäisessä luetelmakohdassa mainittuja velvoitteita ei noudateta käsiteltävässä asiassa annettavan tuomion julistamishetkellä, maksamaan komissiolle uhkasakkoa 240 240 euroa päivässä käsiteltävässä asiassa annettavan tuomion julistamisesta alkaen siihen asti, kunnes Saksan liittotasavalta noudattaa direktiivin mukaisia velvoitteitaan |
|
— |
velvoittaa Saksan liittotasavallan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Komissio väittää kanteessaan, että Saksan liittotasavalta ei ole noudattanut direktiivin 2019/1937 – jolla on tarkoitus luoda tehokas järjestelmä sellaisten henkilöiden suojelemiseksi, jotka ovat työssä yksityisessä tai julkisessa organisaatiossa tai ovat yhteydessä tällaiseen organisaatioon, kun he ilmoittavat unionin oikeuden rikkomisista tietyillä aloilla – mukaisia velvoitteitaan. Tämän direktiivin 26 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 17.12.2021. Direktiivin 26 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on lisäksi viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.
Komissio katsoo, että Saksa ei ole antanut direktiivin noudattamiseksi tarpeellisia säännöksiä, tai että se ei ole joka tapauksessa toimittanut niitä komissiolle yli 13 kuukautta täytäntöönpanomääräajan päättymisen jälkeen.
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/44 |
Kanne 13.3.2023 – Euroopan komissio v. Luxemburgin suurherttuakunta
(Asia C-150/23)
(2023/C 155/56)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Baquero Cruz, F. Blanc ja T. Materne)
Vastaaja: Luxemburgin suurherttuakunta
Vaatimukset
Komissio vaatii, että unionin tuomioistuin
|
— |
toteaa, että Luxemburgin suurherttuakunta ei ole noudattanut direktiivin (EU) 2019/1937 (1) mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut tämän direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä eikä toimittanut niitä komissiolle |
|
— |
velvoittaa Luxemburgin maksamaan komissiolle kertamaksun, joka vastaa suurempaa seuraavista määristä: i) 900 euron päiväsakko kerrottuna päivien määrällä direktiivissä vahvistetun täytäntöönpanon määräajan päättymispäivän ja rikkomisen päättymispäivän, tai jos rikkominen ei ole päättynyt, käsiteltävässä asiassa annettavan tuomion julistamispäivän välillä; ii) 252 000 euron vähimmäiskertamaksu |
|
— |
velvoittaa Luxemburgin siinä tapauksessa, että ensimmäisessä luetelmakohdassa mainittuja velvoitteita ei noudateta käsiteltävässä asiassa annettavan tuomion julistamishetkellä, maksamaan komissiolle uhkasakkoa 3 150 euroa päivässä käsiteltävässä asiassa annettavan tuomion julistamisesta alkaen siihen asti, kunnes Luxemburg noudattaa direktiivin mukaisia velvoitteitaan |
|
— |
velvoittaa Luxemburgin korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta 23.10.2019 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2019/1937 luodaan tehokas järjestelmä sellaisten henkilöiden suojelemiseksi, jotka ovat työssä yksityisessä tai julkisessa organisaatiossa tai ovat yhteydessä tällaiseen organisaatioon, kun he ilmoittavat unionin oikeuden rikkomisista tietyillä aloilla. Tämän direktiivin 26 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 17.12.2021. Direktiivin 26 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.
Komissio on lähettänyt Luxemburgille 21.1.2022 virallisen huomautuksen. Komissio on lähettänyt sille 15.7.2022 perustellun lausunnon. Luxemburg ei ole kuitenkaan antanut direktiivin noudattamiseksi tarpeellisia säännöksiä eikä toimittanut niitä komissiolle.
(1) Unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta 23.10.2019 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937 (EUVL 2019, L 305, s. 17).
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/45 |
Kanne 13.3.2023 – Euroopan komissio v. Tšekin tasavalta
(Asia C-152/23)
(2023/C 155/57)
Oikeudenkäyntikieli: tšekki
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: M. Salyková ja J. Baquero Cruz)
Vastaaja: Tšekin tasavalta
Vaatimukset
Komissio vaatii, että unionin tuomioistuin
|
— |
toteaa, että Tšekin tasavalta ei ole noudattanut unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta 23.10.2019 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1937 (1) mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut tämän direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä eikä toimittanut niitä komissiolle |
|
— |
velvoittaa Tšekin tasavallan maksamaan komissiolle kertamaksun, joka vastaa suurempaa seuraavista määristä: i) 4 900 euron päiväsakko kerrottuna päivien määrällä direktiivissä vahvistetun täytäntöönpanon määräajan päättymispäivän ja rikkomisen päättymispäivän, tai jos rikkominen ei ole päättynyt, käsiteltävässä asiassa annettavan tuomion julistamispäivän välillä; ii) 1 372 000 euron vähimmäiskertamaksu |
|
— |
velvoittaa Tšekin tasavallan siinä tapauksessa, että ensimmäisessä luetelmakohdassa mainittuja velvoitteita ei noudateta käsiteltävässä asiassa annettavan tuomion julistamishetkellä, maksamaan komissiolle uhkasakkoa 19 110 euroa päivässä käsiteltävässä asiassa annettavan tuomion julistamisesta alkaen siihen asti, kunnes Tšekin tasavalta noudattaa direktiivin mukaisia velvoitteitaan |
|
— |
velvoittaa Tšekin tasavallan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta 23.10.2019 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2019/1937 luodaan tehokas järjestelmä sellaisten henkilöiden suojelemiseksi, jotka ovat työssä yksityisessä tai julkisessa organisaatiossa tai ovat yhteydessä tällaiseen organisaatioon, kun he ilmoittavat unionin oikeuden rikkomisista tietyillä aloilla. Tämän direktiivin 26 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 17.12.2021. Direktiivin 26 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.
Komissio on lähettänyt Tšekin tasavallalle 27.1.2022 virallisen huomautuksen. Komissio on lähettänyt Tšekin tasavallalle 15.7.2022 perustellun lausunnon. Tšekin tasavalta ei ole kuitenkaan antanut direktiivin noudattamiseksi tarpeellisia säännöksiä eikä toimittanut niitä komissiolle.
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/45 |
Kanne 14.3.2023 – Euroopan komissio v. Viron tasavalta
(Asia C-154/23)
(2023/C 155/58)
Oikeudenkäyntikieli: viro
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Baquero Cruz ja L. Maran)
Vastaaja: Viron tasavalta
Vaatimukset
Komissio vaatii, että unionin tuomioistuin
|
— |
toteaa, että Viron tasavalta ei ole noudattanut unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta 23.10.2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1937 (1) mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut tämän direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä eikä toimittanut niitä komissiolle |
|
— |
velvoittaa Viron tasavallan maksamaan Euroopan komissiolle kertamaksun, joka vastaa suurempaa seuraavista määristä: i) 600 euron päiväsakko kerrottuna päivien määrällä direktiivissä (EU) 2019/1937 vahvistetun täytäntöönpanon määräajan päättymispäivän ja rikkomisen päättymispäivän, tai jos rikkominen ei ole päättynyt, käsiteltävässä asiassa annettavan tuomion julistamispäivän välillä; ii) 168 000 euron vähimmäiskertamaksu |
|
— |
velvoittaa Viron tasavallan siinä tapauksessa, että ensimmäisessä luetelmakohdassa mainittuja velvoitteita ei noudateta käsiteltävässä asiassa annettavan tuomion julistamishetkellä, maksamaan Euroopan komissiolle uhkasakkoa 2 340 euroa päivässä käsiteltävässä asiassa annettavan tuomion julistamisesta alkaen siihen asti, kunnes Viron tasavalta noudattaa direktiivin mukaisia velvoitteitaan |
|
— |
velvoittaa Viron tasavallan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta 23.10.2019 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2019/1937 luodaan tehokas järjestelmä sellaisten henkilöiden suojelemiseksi, jotka ovat työssä yksityisessä tai julkisessa organisaatiossa tai ovat yhteydessä tällaiseen organisaatioon, kun he ilmoittavat unionin oikeuden rikkomisista tietyillä aloilla.
Tämän direktiivin 26 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 17.12.2021. Direktiivin 26 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.
Koska komissio ei ole saanut Virolta ilmoitusta direktiivin noudattamisen edellyttämien säännösten antamisesta, se on lähettänyt Virolle 27.1.2022 virallisen huomautuksen. Koska Viron tasavalta ei ole ilmoittanut direktiivin täytäntöönpanosta, komissio on lähettänyt Virolle 15.7.2022 perustellun lausunnon, jossa se on vaatinut Viroa toteuttamaan tarpeelliset toimenpiteet direktiivin noudattamiseksi kahdessa kuukaudessa perustellun lausunnon toimittamisen jälkeen.
Viron tasavalta ei ole vielä antanut direktiivin noudattamiseksi tarpeellisia säännöksiä eikä toimittanut niitä komissiolle.
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/46 |
Kanne 14.3.2023 – Euroopan komissio v. Unkari
(Asia C-155/23)
(2023/C 155/59)
Oikeudenkäyntikieli: unkari
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: J. Baquero Cruz ja A. Tokár)
Vastaaja: Unkari
Vaatimukset
Komissio vaatii, että unionin tuomioistuin
|
— |
toteaa, että Unkari ei ole noudattanut unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta 23.10.2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1937 (1) mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut tämän direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä eikä toimittanut niitä komissiolle |
|
— |
velvoittaa Unkarin maksamaan Euroopan komissiolle kertamaksun, joka vastaa suurempaa seuraavista määristä: i) 3 500 euron päiväsakko kerrottuna päivien määrällä direktiivissä (EU) 2019/1937 vahvistetun täytäntöönpanon määräajan päättymispäivän ja rikkomisen päättymispäivän, tai jos rikkominen ei ole päättynyt, käsiteltävässä asiassa annettavan tuomion julistamispäivän välillä; ii) 980 000 euron vähimmäiskertamaksu |
|
— |
velvoittaa Unkarin siinä tapauksessa, että ensimmäisessä luetelmakohdassa mainittuja velvoitteita ei noudateta käsiteltävässä asiassa annettavan tuomion julistamishetkellä, maksamaan Euroopan komissiolle uhkasakkoa 13 650 euroa päivässä käsiteltävässä asiassa annettavan tuomion julistamisesta alkaen siihen asti, kunnes Unkari noudattaa direktiivin mukaisia velvoitteitaan |
|
— |
velvoittaa Unkarin korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta 23.10.2019 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2019/1937 luodaan tehokas järjestelmä sellaisten henkilöiden suojelemiseksi, jotka ovat työssä yksityisessä tai julkisessa organisaatiossa tai ovat yhteydessä tällaiseen organisaatioon, kun he ilmoittavat unionin oikeuden rikkomisista tietyillä aloilla. Tämän direktiivin 26 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 17.12.2021. Direktiivin 26 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.
Komissio on lähettänyt Unkarille 27.1.2022 virallisen huomautuksen ja 22.7.2022 perustellun lausunnon. Unkari ei ole kuitenkaan antanut direktiivin noudattamiseksi tarpeellisia säännöksiä eikä toimittanut niitä komissiolle.
Unionin yleinen tuomioistuin
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/48 |
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.3.2023 – Sánchez-Gavito León v. neuvosto ja komissio
(Asia T-100/21) (1)
(Puuvilla-alan kansainvälinen neuvoa-antava komitea - Päätös (EU) 2017/876 - Sellaisen kansainvälisen järjestön henkilöstö, johon unioni on liittynyt - Kantajan palvelussuhteen päättymisen ehtoja koskeva sopimus - Laiminlyöntikanne - Kehotusta toimenpiteisiin ryhtymisestä ei ole kaikilta osin annettu - Asiavaltuuden puuttuminen - Tutkimatta jättäminen - Vastuu - Syy-yhteys)
(2023/C 155/60)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Maria del Carmen Sánchez Gavito León (Reston, Virginie, Yhdysvallat) (edustaja: asianajaja M. Veissiere)
Vastaajat: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: A. Antoniadis, M. Bauer ja A. Boggio Tomasaz) ja Euroopan komissio (asiamiehet: T. Lilamand ja M. Monfort)
Oikeudenkäynnin kohde
Kantaja on SEUT 265 ja SEUT 268 nojalla nostamallaan kanteella vaatinut yhtäältä, että Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission todetaan laiminlyöneen velvoitteensa, kun ne ovat lainvastaisesti jättäneet ryhtymättä toimenpiteisiin sen jälkeen kun kantajana oleva espanjan kansalainen, puuvilla-alan kanainvälisen neuvoa-antavan komitean (ICAC), johon unioni on liittynyt Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) 18.5.2017 annetulla neuvoston päätöksellä (EU) 2017/876 (EUVL 2017, L 134, s. 23), entinen toimihenkilö oli muodollisesti niitä tähän kehottanut, ja toisaalta, että hänelle korvataan vahingot, jotka hän väittää kärsineensä neuvoston, komission ja näiden toimihenkilöiden päätöksestä olla ryhtymättä toimenpiteisiin, vaikka ne ovat olleet tietoisia kiusaamisesta, jonka uhriksi kantaja oli joutunut ICACin toimitusjohtajan taholta, ja siksi, ettei toimitusjohtaja ollut noudattanut sopimusta kantajan palvelussuhteen päättymisen ehdoista ICACin sihteeristössä sekä siitä, ettei muutoksenhakukeinoja, joiden avulla kantaja olisi voinut vedota oikeuksiinsa, ole ollut.
Tuomiolauselma
|
1) |
Kanne hylätään. |
|
2) |
Maria del Carmen Sánchez Gavito León velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/48 |
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.3.2023 – Bulgaria v. komissio
(Asia T-235/21) (1)
(Maataloustukirahasto ja maaseuturahasto - Rahoituksen ulkopuolelle jätetyt menot - Bulgarialle aiheutuneet menot - Menekinedistämistoimet - OLAFin tutkintakertomus - Sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen - Perusteluvelvollisuus)
(2023/C 155/61)
Oikeudenkäyntikieli: bulgaria
Asianosaiset
Kantaja: Bulgarian tasavalta (edustajat: asianajajat T. Mitova ja L. Zaharieva)
Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: G. Koleva, J. Aquilina ja A. Sauka)
Oikeudenkäynnin kohde
Bulgarian tasavalta vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan yleistä tuomioistuinta kumoamaan Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle 17.2.2021 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2021/261 (EUVL 2021, L 59, s. 10) siltä osin kuin kyseinen päätös koskee eräitä Bulgarian suorittamia menoja.
Tuomiolauselma
|
1) |
Kanne hylätään. |
|
2) |
Bulgarian tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/49 |
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.3.2023 – Sympatex Technologies v. EUIPO – Liwe Española (Sympathy Inside)
(Asia T-372/21) (1)
(EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus sanamerkin Sympathy Inside rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aikaisempi EU-sanamerkki INSIDE. - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta) - Aiemman tavaramerkin tosiasiallinen käyttö - Asetuksen N:o 207/2009 15 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a alakohta (josta on tullut asetuksen 2017/1001 18 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a alakohta) - Erottamiskyky ei ole muuttunut)
(2023/C 155/62)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Sympatex Technologies GmbH (Unterföhring, Saksa) (edustaja: asianajaja E. Strauß)
Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: G. Predonzani ja D. Gája)
Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Liwe Española, SA (Puente Tocinos, Espanja) (edustaja: asianajaja Á. Pérez Lluna)
Oikeudenkäynnin kohde
Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) viidennen valituslautakunnan 26.4.2021 tekemän päätöksen (asia R 1777/2018-5) kumoamista.
Tuomiolauselma
|
1) |
Kanne hylätään. |
|
2) |
Sympatex Technologies GmbH velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/50 |
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.3.2023 – Assaad v. neuvosto
(Asia T-426/21) (1)
(Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Syyriaan kohdistettavat rajoittavat toimenpiteet - Varojen jäädyttäminen - Arviointivirheet - Taannehtivuus - Luottamuksensuoja - Oikeusvarmuus - Oikeusvoima)
(2023/C 155/63)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Nizar Assaad (Beirut, Libanon) (edustajat: M. Lester, KC, G. Martin ja C. Enderby Smith, solicitors)
Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: T. Haas ja M. Bishop)
Oikeudenkäynnin kohde
Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvassa kanteessaan, että Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP täytäntöönpanosta 6.5.2021 annettu neuvoston täytäntöönpanopäätös (YUTP) 2021/751 (EUVL 2021, L 160, s. 115), Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta 6.5.2021 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/743 (EUVL 2021, L 160, s. 1), Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP muuttamisesta 30.5.2022 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2022/849 (EUVL 2022, L 148, s. 52) ja Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta 30.5.2022 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/840 (EUVL 2022, L 148, s. 8) kumotaan siltä osin kuin kyseiset toimet koskevat kantajaa.
Tuomiolauselma
|
1) |
Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP täytäntöönpanosta 6.5.2021 annettu neuvoston täytäntöönpanopäätös (YUTP) 2021/751, Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta 6.5.2021 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/743, Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP muuttamisesta 30.5.2022 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2022/849 ja Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta 30.5.2022 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/840 kumotaan siltä osin kuin ne koskevat Nizar Assaadia. |
|
2) |
Päätöksen 2022/849 vaikutukset pidetään Assaadin osalta voimassa muutoksenhakua koskevan määräajan päättymispäivään saakka tai, jos muutosta haetaan tässä määräajassa, muutoksenhaun mahdolliseen hylkäämiseen asti. |
|
3) |
Euroopan unionin neuvosto vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/51 |
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.3.2023 – Société des produits Nestlé v. EUIPO – The a2 Milk Company (A 2)
(Asia T-759/21) (1)
(EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti - Kuviomerkki A 2 - Aikaisempi kansainvälinen rekisteröinti - Kuviomerkki THE a2 MILK COMPANY THE a2 MILK COMPANY - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)
(2023/C 155/64)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Société des produits Nestlé SA (Vevey, Sveitsi) (edustajat: asianajajat A. Jaeger Lenz ja J. Thomsen)
Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: E. Nicolás Gómez ja M. Eberl)
Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: The a2 Milk Company Ltd (Auckland, Uusi-Seelanti) (edustajat: asianajajat M. Hawkins, T. Dolde ja C. Zimmer)
Oikeudenkäynnin kohde
Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) neljännen valituslautakunnan 15.10.2021 tekemän päätöksen (asia R 2447/2020-4) kumoamista.
Tuomiolauselma
|
1) |
Kanne hylätään. |
|
2) |
Société des produits Nestlé SA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/51 |
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.3.2023 – SE v. komissio
(Asia T-763/21) (1)
(Henkilöstö - Väliaikaiset toimihenkilöt - Palvelukseen ottaminen - Komission pilottiohjelma nuorempien ammattilaisten palvelukseen ottamiseksi - Hakemuksen hylkääminen - Kelpoisuusvaatimukset - Enintään kolmen vuoden mittaista työkokemusta koskeva arviointiperuste - Yhdenvertainen kohtelu - Ikään perustuva syrjintä)
(2023/C 155/65)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: SE (edustajat: asianajajat L. Levi ja A. Blot)
Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: B. Schima, L. Vernier ja I. Melo Sampaio)
Oikeudenkäynnin kohde
Kantaja on SEUT 270 artiklan nojalla nostamallaan kanteella vaatinut komission 23.4.2021 tekemän sen päätöksen kumoamista, jolla hänen hakemuksensa Junior professionals -ohjelmaan hylättiin, ja tästä päätöksestä hänelle aiheutuneen vahingon korvaamista.
Tuomiolauselma
|
1) |
Kanne hylätään. |
|
2) |
SE velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/52 |
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.3.2023 – PS v. EIP
(Asia T-65/22) (1)
(Henkilöstö - EIP:n henkilöstö - Sosiaaliturva - Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusta koskevat säännöt - Pysyvä täysi työkyvyttömyys - Sairauden työperäisyys - Vakuutusyhtiön kanssa tehty sopimus - EIP:n vastuulle jäävien velvoitteiden laajuus)
(2023/C 155/66)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: PS (edustaja: asianajaja S. Orlandi)
Vastaaja: Euroopan investointipankki (asiamiehet: K. Carr ja E. Manoukian, avustajanaan asianajaja A. Dal Ferro)
Oikeudenkäynnin kohde
Kantaja on SEUT 270 artiklan nojalla ja Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 50 a artiklan nojalla nostamallaan kanteella vaatinut, että Euroopan investointipankin (EIP) 12.7.2021 tekemä päätös kumotaan siltä osin, kuin kantajalle on kieltäydytty maksamasta 233 500 euron suuruista korvausta aineellisesta ja aineettomasta vahingosta, että EIP velvoitetaan maksamaan hänelle korvaus ammattitaudista, johon hän väittää sairastuneensa, ja että EIP velvoitetaan maksamaan hänelle 24 000 euroa korvauksena väitetystä aineettomasta vahingosta terveydentilansa perusteella.
Tuomiolauselma
|
1) |
Kanne hylätään. |
|
2) |
PS velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/52 |
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.3.2023 – Novasol v. ECHA
(Asia T-70/22) (1)
(REACH - Aineen rekisteröinnistä perittävä maksu - Pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävä maksunalennus - Yrityksen kokoa koskevan ilmoituksen tarkastaminen kemikaalivirastossa - Todisteiden pyytäminen sen osoittamiseksi, että yritys on pieni tai keskisuuri - Tiettyjä tietoja on kieltäydytty toimittamasta - Päätös, jolla on määrätty perittäväksi puuttuva osa suoritettavasta maksusta ja velvoitettu suorittamaan hallinnollinen maksu - Sidosyrityksen käsite - Suositus 2003/361/EY - Perusteluvelvollisuus)
(2023/C 155/67)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Novasol (Kraainem, Belgia) (edustajat: asianajajat C. Alter ja G. Bouton)
Vastaaja: Euroopan kemikaalivirasto (asiamiehet: F. Becker, S. Mahoney ja M. Heikkilä, avustajanaan asianajaja A. Guillerme)
Oikeudenkäynnin kohde
Kantaja on SEUT 263 artiklan nojalla nostamallaan kanteella vaatinut kumoamaan Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) 25.11.2021 tekemän päätöksen SME D (2021) 8531-DC, jossa todettiin, ettei kantaja ollut esittänyt todisteita, joita keskisuurille yrityksille tarkoitetun maksunalennuksen myöntäminen edellyttää, ja velvoitettiin se tämän vuoksi maksamaan jo suoritetun maksun ja suuriin yrityksiin sovellettavan maksun välinen erotus sekä 19 900 euron suuruinen hallinnollinen maksu.
Tuomiolauselma
|
1) |
Kanne hylätään. |
|
2) |
Novasol velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/53 |
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.3.2023 – Kande Mupompa v. neuvosto
(Asia T-90/22) (1)
(Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Kongon demokraattisen tasavallan tilanteen johdosta toteutetut rajoittavat toimenpiteet - Varojen jäädyttäminen - Jäsenvaltioiden alueelle pääsyä koskeva rajoitus - Kantajan nimen pysyttäminen rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden luettelossa - Oikeus tulla kuulluksi - Näyttö luetteloihin merkitsemisen ja niissä pysyttämisen perusteltavuudesta - Ilmeinen arviointivirhe - Rajoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen johtaneiden tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen vallitseminen edelleen)
(2023/C 155/68)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Alex Kande Mupompa (Kinshasa, Kongon demokraattinen tasavalta) (edustajat: asianajajat T. Bontinck, P. De Wolf, A. Guillerme ja T. Payan)
Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: S. Lejeune ja B. Driessen)
Oikeudenkäynnin kohde
Kantaja on SEUT 263 artiklan nojalla nostamallaan kanteella vaatinut Kongon demokraattista tasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/788/YUTP muuttamisesta 9.12.2021 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2021/2181 (EUVL 2021, L 443, s. 75) ja tiettyjen rajoittavien erityistoimenpiteiden käyttöönotosta Kongon demokraattista tasavaltaa koskevaa aseidenvientikieltoa rikkovia henkilöitä vastaan annetun asetuksen (EY) N:o 1183/2005 9 artiklan täytäntöönpanosta 9.12.2021 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2177 (EUVL 2021, L 443, s. 3) kumoamista siltä osin kuin nämä toimet koskevat kantajaa.
Tuomiolauselma
|
1) |
Kanne hylätään. |
|
2) |
Alex Kande Mupompa velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/54 |
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.3.2023 – Amisi Kumba v. neuvosto
(Asia T-92/22) (1)
(Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Kongon demokraattisen tasavallan tilanteen johdosta toteutetut rajoittavat toimenpiteet - Varojen jäädyttäminen - Jäsenvaltioiden alueelle pääsyä koskeva rajoitus - Kantajan nimen pysyttäminen rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden luettelossa - Oikeus tulla kuulluksi - Näyttö luetteloihin merkitsemisen ja niissä pysyttämisen perusteltavuudesta - Ilmeinen arviointivirhe - Rajoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen johtaneiden tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen vallitseminen edelleen)
(2023/C 155/69)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Gabriel Amisi Kumba (Kinshasa, Kongon demokraattinen tasavalta) (edustajat: asianajajat T. Bontinck, P. De Wolf, A. Guillerme ja T. Payan)
Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (edustajat: B. Driessen ja M.-C. Cadilhac)
Oikeudenkäynnin kohde
Kantaja on SEUT 263 artiklan nojalla nostamallaan kanteella vaatinut Kongon demokraattista tasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/788/YUTP muuttamisesta 9.12.2021 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2021/2181 (EUVL 2021, L 443, s. 75) ja tiettyjen rajoittavien erityistoimenpiteiden käyttöönotosta Kongon demokraattista tasavaltaa koskevaa aseidenvientikieltoa rikkovia henkilöitä vastaan annetun asetuksen (EY) N:o 1183/2005 9 artiklan täytäntöönpanosta 9.12.2021 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2177 (EUVL 2021, L 443, s. 3) kumoamista siltä osin kuin nämä toimet koskevat kantajaa.
Tuomiolauselma
|
1) |
Kanne hylätään. |
|
2) |
Gabriel Amisi Kumba velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/54 |
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.3.2023 – Ramazani Shadary v. neuvosto
(Asia T-93/22) (1)
(Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Kongon demokraattisen tasavallan tilanteen johdosta toteutetut rajoittavat toimenpiteet - Varojen jäädyttäminen - Jäsenvaltioiden alueelle pääsyä koskeva rajoitus - Kantajan nimen pysyttäminen rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden luettelossa - Näyttö luetteloihin merkitsemisen ja niissä pysyttämisen perusteltavuudesta - Rajoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen johtaneiden tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen muuttuminen)
(2023/C 155/70)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Emmanuel Ramazani Shadary (Kinshasa, Kongon demokraattinen tasavalta) (edustajat: asianajajat T. Bontinck, P. De Wolf, A. Guillerme ja T. Payan)
Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: S. Lejeune ja B. Driessen)
Oikeudenkäynnin kohde
SEUT 263 artiklaan perustuvassa kanteessaan kantaja vaatii yhtäältä Kongon demokraattista tasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/788/YUTP muuttamisesta 9.12.2021 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2021/2181 (EUVL 2021, L 443, s. 75) kumoamista ja toisaalta tiettyjen rajoittavien erityistoimenpiteiden käyttöönotosta Kongon demokraattista tasavaltaa koskevaa aseidenvientikieltoa rikkovia henkilöitä vastaan annetun asetuksen (EY) N:o 1183/2005 9 artiklan täytäntöönpanosta 9.12.2021 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2177 (EUVL 2021, L 443, s. 3) kumoamista siltä osin kuin nämä toimet koskevat häntä.
Tuomiolauselma
|
1) |
Kongon demokraattista tasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/788/YUTP muuttamisesta 9.12.2021 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2021/2181 ja tiettyjen rajoittavien erityistoimenpiteiden käyttöönotosta Kongon demokraattista tasavaltaa koskevaa aseidenvientikieltoa rikkovia henkilöitä vastaan annetun asetuksen (EY) N:o 1183/2005 9 artiklan täytäntöönpanosta 9.12.2021 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/2177 kumotaan siltä osin kuin nämä toimet koskevat Emmanuel Ramazani Shadarya. |
|
2) |
Euroopan unionin neuvosto velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/55 |
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.3.2023 – Kanyama v. neuvosto
(Asia T-95/22) (1)
(Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Kongon demokraattisen tasavallan tilanteen johdosta toteutetut rajoittavat toimenpiteet - Varojen jäädyttäminen - Jäsenvaltioiden alueelle pääsyä koskeva rajoitus - Kantajan nimen pysyttäminen rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden luettelossa - Oikeus tulla kuulluksi - Näyttö luetteloihin merkitsemisen ja niissä pysyttämisen perusteltavuudesta - Ilmeinen arviointivirhe - Rajoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen johtaneiden tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen vallitseminen edelleen)
(2023/C 155/71)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Célestin Kanyama (Kinshasa, Kongon demokraattinen tasavalta) (edustajat: asianajajat T. Bontinck, P. De Wolf, A. Guillerme ja T. Payan)
Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: M.-C. Cadilhac ja S. Lejeune)
Oikeudenkäynnin kohde
Kantaja on SEUT 263 artiklan nojalla nostamallaan kanteella vaatinut Kongon demokraattista tasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/788/YUTP muuttamisesta 9.12.2021 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2021/2181 (EUVL 2021, L 443, s. 75) ja tiettyjen rajoittavien erityistoimenpiteiden käyttöönotosta Kongon demokraattista tasavaltaa koskevaa aseidenvientikieltoa rikkovia henkilöitä vastaan annetun asetuksen (EY) N:o 1183/2005 9 artiklan täytäntöönpanosta 9.12.2021 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2177 (EUVL 2021, L 443, s. 3) kumoamista siltä osin kuin nämä toimet koskevat kantajaa.
Tuomiolauselma
|
1) |
Kanne hylätään. |
|
2) |
Célestin Kanyama velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/56 |
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.3.2023 – Kampete v. neuvosto
(Asia T-96/22) (1)
(Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Kongon demokraattisen tasavallan tilanteen johdosta toteutetut rajoittavat toimenpiteet - Varojen jäädyttäminen - Jäsenvaltioiden alueelle pääsyä koskeva rajoitus - Kantajan nimen pysyttäminen rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden luettelossa - Oikeus tulla kuulluksi - Näyttö luetteloihin merkitsemisen ja niissä pysyttämisen perusteltavuudesta - Ilmeinen arviointivirhe - Rajoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen johtaneiden tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen vallitseminen edelleen)
(2023/C 155/72)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Ilunga Kampete (Kinshasa, Kongon demokraattinen tasavalta) (edustajat: asianajajat T. Bontinck, P. De Wolf, A. Guillerme ja T. Payan)
Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: B. Driessen ja M. C. Cadilhac)
Oikeudenkäynnin kohde
Kantaja on SEUT 263 artiklan nojalla nostamallaan kanteella vaatinut Kongon demokraattista tasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/788/YUTP muuttamisesta 9.12.2021 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2021/2181 (EUVL 2021, L 443, s. 75) ja tiettyjen rajoittavien erityistoimenpiteiden käyttöönotosta Kongon demokraattista tasavaltaa koskevaa aseidenvientikieltoa rikkovia henkilöitä vastaan annetun asetuksen (EY) N:o 1183/2005 9 artiklan täytäntöönpanosta 9.12.2021 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2177 (EUVL 2021, L 443, s. 3) kumoamista siltä osin kuin nämä toimet koskevat kantajaa.
Tuomiolauselma
|
1) |
Kanne hylätään. |
|
2) |
Ilunga Kampete velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/56 |
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.3.2023 – Boshab v. neuvosto
(Asia T-98/22) (1)
(Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Kongon demokraattisen tasavallan tilanteen johdosta toteutetut rajoittavat toimenpiteet - Varojen jäädyttäminen - Jäsenvaltioiden alueelle pääsyä koskeva rajoitus - Kantajan nimen pysyttäminen rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden luettelossa - Oikeus tulla kuulluksi - Näyttö luetteloihin merkitsemisen ja niissä pysyttämisen perusteltavuudesta - Ilmeinen arviointivirhe - Rajoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen johtaneiden tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen vallitseminen edelleen)
(2023/C 155/73)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Évariste Boshab (Kinshasa, Kongon demokraattinen tasavalta) (edustajat: asianajajat T. Bontinck, P. De Wolf, A. Guillerme ja T. Payan)
Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: S. Lejeune ja B. Driessen)
Oikeudenkäynnin kohde
Kantaja on SEUT 263 artiklan nojalla nostamallaan kanteella vaatinut Kongon demokraattista tasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/788/YUTP muuttamisesta 9.12.2021 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2021/2181 (EUVL 2021, L 443, s. 75) ja tiettyjen rajoittavien erityistoimenpiteiden käyttöönotosta Kongon demokraattista tasavaltaa koskevaa aseidenvientikieltoa rikkovia henkilöitä vastaan annetun asetuksen (EY) N:o 1183/2005 9 artiklan täytäntöönpanosta 9.12.2021 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2177 (EUVL 2021, L 443, s. 3) kumoamista siltä osin kuin nämä toimet koskevat kantajaa.
Tuomiolauselma
|
1) |
Kanne hylätään. |
|
2) |
Évariste Boshab velvoitetaan korvaamaan oikedudenkäyntikulut. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/57 |
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.3.2023 – Gönenç v. EUIPO – Solar (termorad ALUMINIUM PANEL RADIATOR)
(Asia T-172/22) (1)
(EU-tavaramerkki - Väitemenettely - Hakemus kuviomerkin TERMORAD ALUMINIUM PANEL RADIATOR rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi - Aiempi Benelux-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki THERMRAD - Suhteellinen hylkäysperuste - Sekaannusvaara - Asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)
(2023/C 155/74)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Salim Selahaddin Gönenç (Konya, Turkki) (edustaja: asianajaja V. Martín Santos)
Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (asiamiehet: M. Eberl ja J. Ivanauskas)
Muu osapuoli EUIPO:n valituslautakunnassa ja väliintulija unionin yleisessä tuomioistuimessa: Solar A/S (Vejen, Tanska) (edustaja: asianajaja L. Elmgaard Sørensen)
Oikeudenkäynnin kohde
Kantaja vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) toisen valituslautakunnan 18.1.2022 tekemän päätöksen (asia R 770/2021-2) kumoamista.
Tuomiolauselma
|
1) |
Kanne hylätään. |
|
2) |
Salim Selahaddin Gönenç vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin teollisoikeuksien virastolle (EUIPO) ja Solar A/S:lle tästä menettelystä aiheutuneet kulut. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/58 |
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 8.3.2023 – Prigozhina v. neuvosto
(Asia T-212/22) (1)
(Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Rajoittavat toimenpiteet Ukrainaa uhkaavien toimien johdosta - Varojen jäädyttäminen - Jäsenvaltioiden alueelle pääsyä koskevat rajoitukset - Luettelo henkilöistä, yhteisöistä ja elimistä, joihin varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttäminen kohdistuu - Kantajan nimen sisällyttäminen tähän luetteloon - Sellaisen henkilön perhe, joka on vastuussa Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä tai Ukrainan vakautta taikka turvallisuutta heikentävistä tai uhkaavista toimista - Rinnastuksen käsite - Arviointivirhe)
(2023/C 155/75)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Violetta Prigozhina (Pietari, Venäjä) (edustaja: asianajaja M. Cessieux)
Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: M. C. Cadilhac ja V. Piessevaux)
Oikeudenkäynnin kohde
Kantaja on SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan vaatinut rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun neuvoston päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta 23.2.2022 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2022/265 (EUVL 2022, L 42 I, s. 98) sekä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 täytäntöönpanosta 23.2.2022 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/260 (EUVL 2022, L 42 I, s. 3) kumoamista siltä osin kuin hänen nimensä on merkitty rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta 17.3.2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/145/YUTP (EUVL 2014, L 78, s. 16) liitteessä ja Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä 17.3.2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 269/2014 (EUVL 2014, L 78, s. 6) liitteessä I olevaan henkilöitä ja yhteisöjä koskevaan luetteloon.
Tuomiolauselma
|
1) |
Rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun neuvoston päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta 23.2.2022 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2022/265 (EUVL 2022, L 42 I, s. 98) sekä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 täytäntöönpanosta 23.2.2022 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/260 (EUVL 2022, L 42 I, s. 3) kumotaan siltä osin kuin Violetta Prigozhinan nimi on merkitty päätöksen 2014/145/YUTP liitteessä ja mainitun asetuksen liitteessä I olevaan henkilöitä ja yhteisöjä koskevaan luetteloon. |
|
2) |
Euroopan unionin neuvosto vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Violetta Prigozhinan oikeudenkäyntikulut. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/59 |
Unionin yleisen tuomioistuimen varapresidentin määräys 28.2.2023 – Telefónica de España v. komissio
(Asia T-170/22 R-RENV)
(Väliaikainen oikeussuoja - Julkiset palveluhankinnat - Euroopan laajuiset telematiikkapalvelut hallintojen välillä (TESTA) - Välitoimihakemus - Fumus boni juris -edellytys ei ole täyttynyt)
(2023/C 155/76)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Telefónica de España, SA (Madrid, Espanja) (edustajat: asianajajat F. González Díaz ja J. Blanco Carol sekä P. Stuart, barrister)
Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: L. André ja M. Ilkova)
Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: BT Global Services Belgium BV (Machelen, Belgia) (edustajat: asianajajat V. Dor, A. Lepièce ja M. Vilain XIIII)
Oikeudenkäynnin kohde
Kantaja vaatii SEUT 278 ja SEUT 279 artiklaan perustuvalla hakemuksellaan yhtäältä sellaisen 21.1.2022 tehdyn Euroopan komission päätöksen täytäntöönpanon lykkäämistä, joka koskee tarjouskilpailua DIGIT/A 3/PR/2019/010, jonka otsikko on ”Euroopan laajuiset telematiikkapalvelut hallintojen välillä) (TESTA)”, ja jolla ilmoitettiin kantajalle, ettei sen tarjousta ole hyväksytty hankintamenettelyssä, ja todettiin, että sopimus allekirjoitetaan välittömästi hyväksytyn tarjoajan kanssa, ja toisaalta komission velvoittamista lykkäämään kyseisen sopimuksen allekirjoittamista.
Määräysosa
|
1) |
Välitoimihakemus hylätään. |
|
2) |
1.4.2022 annettu määräys Telefónica de España v. komissio (T-170/22 R) peruutetaan. |
|
3) |
Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/59 |
Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 1.3.2023 – Mazepin v. neuvosto
(Asia T-743/22 R)
(Väliaikainen oikeussuoja - Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - Rajoittavat toimenpiteet Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien Venäjän toimien johdosta - Varojen jäädyttäminen - Välitoimihakemus - Fumus boni juris - Kiireellisyys - Intressivertailu)
(2023/C 155/77)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Nikita Dmitrievich Mazepin (Moskova, Venäjä) (edustajat: asianajajat D. Rovetta, M. Campa, M. Moretto, V. Villante, T. Marembert ja A. Bass)
Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: J. Rurarz ja P. Mahnič)
Oikeudenkäynnin kohde
Kantaja on SEUT 278 ja SEUT 279 artiklan nojalla nostamallaan kanteella vaatinut rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun neuvoston päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta 14.9.2022 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2022/1530 (EUVL 2022, L 239, s. 149), Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 täytäntöönpanosta 14.9.2022 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/1529 (EUVL 2022, L 239, s. 1) ja neuvoston päätöksen pysyttää kantaja niiden henkilöiden ja yhteisöjen luettelossa, joihin sovelletaan rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta 17.3.2014 annetussa neuvoston päätöksessä 2014/145/YUTP (EUVL 2014, L 78, s. 16), sellaisena kuin se on muutettuna, ja Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 269/2014 (EUVL 2014, L 78, s. 6), sellaisena kuin se on muutettuna, tarkoitettuja rajoittavia toimenpiteitä, täytäntöönpanon lykkäämistä, siltä osin kuin nämä toimet estävät häntä käymästä sopimusneuvotteluja Formula 1 -kuljettajan tai muista autourheilun mestaruuskisojen ammattikuljettajan tehtävästä myös tai yksinomaan Euroopan unioin alueella järjestettävissä autourheilun mestaruuskisoissa ja osallistumasta unionin alueella Formula 1:n tai muiden autourheilun mestaruuskisojen Grand Prix-kilpailuihin, koeajoihin, harjoituksiin ja vapaisiin harjoituksiin, jotka järjestetään myös tai yksinomaan unionin alueella, sekä kaikkien sellaisten asian kannalta soveltuvien välitoimien määräämistä, jotka antavat hänelle mahdollisuuden käydä sopimusneuvotteluja Formula 1 -kuljettajan tai muiden autourheilun mestaruuskisojen ammattikuljettajan tehtävästä myös tai yksinomaan Euroopan unioin alueella järjestettävissä autourheilun mestaruuskisoissa, päästä kuljettajaksi joukkueisiin, jotka osallistuvat kyseessä oleviin mestaruuskisoihin sekä saada tällaisiin palvelussuhteisiin liittyvät oikeudet ja suorittaa niihin liittyvät velvoitteet, kuten osallistua unionin alueella järjestettäviin Formula 1:n tai muiden autourheilun mestaruuskisojen Grand Prix-kilpailuihin, koeajoihin, harjoituksiin ja vapaisiin harjoituksiin.
Määräysosa
|
1) |
Rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun neuvoston päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta 14.9.2022 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2022/1530, Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 täytäntöönpanosta 14.9.2022 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/1529 ja neuvoston päätöksen pysyttää kantaja niiden henkilöiden ja yhteisöjen luettelossa, joihin sovelletaan rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta 17.3.2014 annetussa neuvoston päätöksessä 2014/145/YUTP, sellaisena kuin se on muutettuna, ja Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 269/2014 (EUVL 2014, L 78, s. 6), sellaisena kuin se on muutettuna, tarkoitettuja rajoittavia toimenpiteitä, täytäntöönpanoa lykätään siltä osin kuin Nikita Dmitrievich Mazepinin nimi on pysytetty niitä henkilöitä, yhteisöjä ja elimiä koskevassa luettelossa, joihin näitä rajoittavia toimenpiteitä sovelletaan ja vain siltä osin kuin tämä on tarpeen, jotta hän voi käydä sopimusneuvotteluja Formula 1 -kuljettajan tai muista autourheilun mestaruuskisojen ammattikuljettajan tehtävästä myös tai yksinomaan Euroopan unioin alueella järjestettävissä autourheilun mestaruuskisoissa ja osallistua unionin alueella järjestettäviin Formula 1:n tai muiden autourheilun mestaruuskisojen Grand Prix-kilpailuihin, koeajoihin, harjoituksiin ja vapaisiin harjoituksiin. Mazepin voi tässä tarkoituksessa tulla unionin alueelle vain neuvotellakseen ja tehdäkseen sopimuksia kilpailujoukkueen tai sellaisten sponsoreiden kanssa, joilla ei ole yhteyttä Dmitry Arkadievich Mazepinin liiketoimintaan eikä luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin, joiden nimi on päätöksen 2014/145 ja asetuksen N:o 269/2014 liitteissä olevissa luetteloissa, minkä lisäksi hän voi tulla unionin alueelle vain osallistuakseen pää- tai varakuljettajana kansainvälisen autoliiton (FIA) Formula 1 -mestaruuskisoihin tai muihin mestaruuskisoihin, harjoituksiin tai koeajoihin tai vapaisiin harjoituksiin myös voidakseen uudistaa superlisenssinsä, ja tulla unionin alueelle FIAn tai kilpailujoukkueensa edellyttämiin lääkärintarkastuksiin, osallistuakseen kilpailujoukkueensa tai sponsoriensa pyynnöstä kilpailuihin, sponsoritapahtumiin ja myynninedistämiseen, avatakseen pankkitilin, jolle hänen palkkansa, palkkionsa, kilpailujoukkueensa etuudet ja hänen tallinsa hyväksymien sponsoreiden maksuosuudet voidaan suorittaa ja käyttää pankkitiliä ja luottokorttia yksinomaan sellaisten kulujen kattamiseen, joiden avulla ammattikuljettaja voi matkustaa unionin alueella, neuvotella ja tehdä sopimuksia kilpailujoukkueen tai sponsorien kanssa ja osallistua Grand Prix -kilpailuihin, kilpa-ajoihin, harjoituksiin, koe-ajoihin tai vapaisiin harjoituksiin unionin jäsenvaltioissa. Mikäli Mazepin otetaan myös tai yksinomaan Formula 1 -kuljettajan tai muiden unionin alueella järjestettävien autourheilukilpailujen kuljettajan tehtävään, hänen on sitouduttava kilpailemaan ilman maatunnusta ja allekirjoittamaan FIAn tätä varten laatima kuljettajasitoumus. |
|
2) |
Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/61 |
Kanne 20.2.2023 – VP v. parlamentti
(Asia T-83/23)
(2023/C 155/78)
Oikeudenkäyntikieli: puola
Asianosaiset
Kantaja: VP (edustaja: asianajaja M. Brzozowska)
Vastaaja: Euroopan parlamentti
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
|
— |
kumoamaan SEUT 263 artiklan nojalla Euroopan parlamentin presidentin 16.12.2022 tekemän päätöksen, jossa todetaan, että kantaja on harjoittanut työpaikkakiusaamista valtuutettua avustajaa kohtaan |
|
— |
velvoittamaan Euroopan parlamentin korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.
|
1. |
Ensimmäinen kanneperuste: puolustautumisoikeuksien ja oikeuden hyvään hallintoon loukkaaminen. |
|
2. |
Toinen kanneperuste: Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 12a artiklan 3 kohdan rikkominen. |
|
3. |
Kolmas kanneperuste: ilmeinen arviointivirhe sekä perusteluvelvollisuuden ja huolenpitovelvollisuuden loukkaaminen. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/61 |
Kanne 20.2.2023 – D’Agostino v. EKP
(Asia T-90/23)
(2023/C 155/79)
Oikeudenkäyntikieli: italia
Asianosaiset
Kantaja: Aldo D’Agostino (Napoli, Italia) (edustaja: asianajaja M. De Siena)
Vastaaja: Euroopan keskuspankki
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
|
— |
vahvistamaan Euroopan keskuspankin (EKP), jota sen pääjohtaja Christine Lagarde edustaa, sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun seuraavista syistä
|
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.
|
1. |
Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 340 artiklan kolmannesta kohdasta ja Italian siviililain (Codice civile) 2043 §:stä johtuvaan EKP:n vastuuseen kantajalle aiheutuneesta varallisuusvahingosta ja aineettomasta vahingosta. |
|
2. |
Toinen kanneperuste, joka perustuu unionin tuomioistuinten oikeuskäytännössä ja erityisesti 28.10.2021 annetussa tuomiossa Vialto Consulting v. komissio, C-650/19 P, ja 9.2.2022 annetussa tuomiossa QI ym. v. komissio ja EKP, T-868/16, sekä 21.1.2014 annetussa tuomiossa Klein v. komissio, T-309/10, esitettyihin periaatteisiin. Kanneperusteessa kuvataan edellytykset, joiden on täytyttävä, jotta unionin toimielimelle syntyisi sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu Euroopan unionin kansalaista kohtaan, ja vedotaan siihen, että mainittujen edellytysten on todettava täyttyvän. |
|
3. |
Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että EKP on rikkonut Euroopan unionin primaarioikeutta ja johdettua oikeutta, sekä pääjohtajan vallan väärinkäyttöön. Kanneperusteessa vedotaan siihen, että EKP on pääjohtajansa edustamana 12.3.2020 rikkonut EUT-sopimuksen [kolmannen osan VIII osaston] 2 lukuun, jonka otsikko on ”Rahapolitiikka”, sisältyvää 127 artiklaa, Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 3, 10, 11, 12, 13 ja 38 artiklaa sekä 19.2.2004 tehdyllä EKP:n päätöksellä hyväksytyn työjärjestyksen (1) 17.2 ja 17.3 artiklaa. Kanneperusteessa kuvataan sen liitteenä olevaan tekniseen raporttiin viittaamalla, että kolme edellytystä, joiden täyttyessä EKP:n voidaan katsoa olevan vastuussa, täyttyvät ja ettei asiassa ole siihen vaikuttavia muita tekijöitä. |
|
4. |
Neljäs kanneperuste, jossa esitetään kantajalle aiheutuneen varallisuusvahingon, aineettoman vahingon ja mahdollisuuden menettämisestä aiheutuneen vahingon määrä ja perusteet sekä vahinkoa koskeva asiakirjaselvitys. |
(1) Euroopan keskuspankin työjärjestyksen hyväksymisestä 19.2.2004 tehty Euroopan keskuspankin päätös 2004/257/EY (EKP/2004/2) (EUVL 2004, L 80, s. 33), sellaisena kuin se on muutettuna 22.1.2014 annetulla Euroopan keskuspankin päätöksellä EKP/2014/1 (EUVL 2014, L 95, s. 56).
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/63 |
Kanne 23.2.2023 – Stan v. Euroopan syyttäjänvirasto
(Asia T-103/23)
(2023/C 155/80)
Oikeudenkäyntikieli: romania
Asianosaiset
Kantaja: Victor-Constantin Stan (Bukarest, Romania) (edustaja: asianajaja A. Şandru,)
Vastaaja: Euroopan syyttäjänvirasto
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta kumoamaan 9.12.2022 tehdyn pysyvän jaoston päätöksen Euroopan syyttäjänviraston rikosasiassa nro 1.000026/2022 (jäljempänä pysyvän jaoston päätös tai riidanalainen päätös) ja siihen liittyvät asiakirjat, koska ne ovat lainvastaisia ja perusteettomia tässä kanteessa esitetyistä syistä, ja tarvittaessa toteamaan, että Euroopan syyttäjänviraston työjärjestyksen määräyksiä, jotka ovat ristiriidassa 12.10.2017 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 kanssa, on jätettävä soveltamatta.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kantaja väittää kanteensa tueksi pääasiallisesti, että pysyvän jaoston nro 4 riidanalainen päätös on vastoin tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa 12.10.2017 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 10 artiklaa, jossa säädetään pysyvien jaostojen kokoonpanoksi kaksi pysyvää jäsentä puheenjohtajan lisäksi. Riidanalaisen päätöksen antoi pysyvä jaosto, johon kuului puheenjohtajan lisäksi vain yksi jäsen ja Euroopan syyttäjä, joka vastasi valvonnasta ja osallistui päätöksentekoon.
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/63 |
Kanne 22.2.2023 – UY v. komissio
(Asia T-108/23)
(2023/C 155/81)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Asianosaiset
Kantaja: UY (edustaja: asianajaja R. Holzeisen)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta kumoamaan
|
— |
myyntiluvan myöntämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004 nojalla ihmisille tarkoitetulle lääkkeelle ”Spikevax – Elasomeraani” ja päätöksen C(2021) 94(final), muutoksineen ja täydennyksineen, kumoamisesta 3.10.2022 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen (1) sekä tämän päätöksen edellyttämät, sitä edeltävät täytäntöönpanopäätökset |
|
— |
ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6.11.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY (2) pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävien lääkkeiden osalta – liitteessä I olevan IV osan 2.1. kohdan viimeinen virke |
|
— |
ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY muuttamisesta pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävien lääkkeiden osalta annetun komission direktiivin 2009/120/EY (3) – liite, joka koskee IV osan 2.1. kohdan viimeistä virkettä. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.
|
1. |
Ensimmäinen kanneperuste: Direktiivin 2001/83/EY 8, 11, 26, 54, 58, 59 ja 86 artiklan ja sitä seuraavien artiklojen, 101 artiklan ja sitä seuraavien artiklojen, liitteessä I olevan I osan, III osan ja IV osan ja asetuksen (EY) N:o 726/2004 (4) 3–7, 10a, 12 ja 14a artiklan törkeä rikkominen sekä ihmisen geeniperimästä ja ihmisoikeuksista annetun yhdistyneiden kansakuntien julistuksen törkeä rikkominen kiertämällä geeneihin liittyville lääkkeille asetettuja korkeita standardeja.
|
|
2. |
Toinen kanneperuste: Direktiivin 2001/83/EY 8, 11, 26, 54, 58, 59 ja 86 artiklan ja sitä seuraavien artiklojen, 101 artiklan ja sitä seuraavien artiklojen, liitteessä I olevan I osan, III osan ja IV osan törkeä rikkominen, asetuksen (EY) N:o 726/2004 3–7, 10a, 12, 14, 14a, 20, 20a, 25a 57, 81 ja 84a ja asetuksen (EY) Nr. 507/2006 (5) 5 ja 7 artiklan törkeä rikkominen. Euroopan komissio muutti von Spikevaxille (Moderna) aluksi vain ehdollisena myönnetyn luvan EMAn ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä käsittelevän komitean suosituksesta ja ottamatta huomioon perustavanlaatuisten tutkimusten tekemättä jättämistä luvaksi, joka ei ole enää ehdollinen eli luvaksi, jolla ei ole erityisiä ehtoja. |
|
3. |
Kolmas kanneperuste: Asetuksen (EU) Nr. 536/2014 (6) rikkominen Vuodesta 2021 alkaen koko EU:n väestö on ollut laittoman farmakologis-geeniteknisen ja rikosoikeudellisesti relevantin kokeen kohteena. |
|
4. |
Neljäs kanneperuste: riitautetun täytäntöönpanopäätöksen mitättömyys asetuksen (EY) Nr. 507/2006 väärinkäytön ja rikkomisen vuoksi. |
|
5. |
Viides kanneperuste: riitautettujen täytäntöönpanopäätösten mitättömyys SEUT 168 ja SEUT 169 artiklan sekä EU:n perusoikeuskirjan 3, 35 ja 38 artiklan törkeän rikkomisen vuoksi. |
(1) C(2022)7163 (final).
(4) Ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta 31.3.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 726/2004 (EUVL 2004, L 136, s. 1).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004 soveltamisalaan kuuluvista ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden ehdollisista myyntiluvista 29.3.2006 annettu komission asetus (EY) N:o 507/2006 (EUVL 2006, L 92, s. 6).
(6) Ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisistä lääketutkimuksista ja direktiivin 2001/20/EY kumoamisesta 16.4.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 536/2014 (EUVL 2014, L 158, s. 1).
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/65 |
Kanne 23.2.2023 – UY v. komissio
(Asia T-109/23)
(2023/C 155/82)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Asianosaiset
Kantaja: UY (edustaja: asianajaja R. Holzeisen)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta kumoamaan
|
— |
myyntiluvan myöntämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004 nojalla ihmisille tarkoitetulle lääkkeelle ”Comirnaty – totsinameraani, COVID-19-mRNA-rokote (nukleosidimuokattu)” ja päätöksen C(2020) 9598 (final), muutoksineen ja täydennyksineen, kumoamisesta 10.10.2022 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen (1), sekä tämän päätöksen edellyttämät, sitä edeltävät täytäntöönpanopäätökset |
|
— |
ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6.11.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY (2) pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävien lääkkeiden osalta – liitteessä I olevan IV osan 2.1. kohdan viimeinen virke |
|
— |
ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY muuttamisesta pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävien lääkkeiden osalta annetun komission direktiivin 2009/120/EY (3) – liite, joka koskee IV osan 2.1. kohdan viimeistä virkettä. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.
|
1. |
Ensimmäinen kanneperuste: Direktiivin 2001/83/EY 8, 11, 26, 54, 58, 59 ja 86 artiklan ja sitä seuraavien artiklojen, 101 artiklan ja sitä seuraavien artiklojen, liitteessä I olevan I osan, III osan ja IV osan ja asetuksen (EY) N:o 726/2004 (4) 3–7, 10a, 12 ja 14a artiklan törkeä rikkominen sekä ihmisen geeniperimästä ja ihmisoikeuksista annetun yhdistyneiden kansakuntien julistuksen törkeä rikkominen kiertämällä geeneihin liittyville lääkkeille asetettuja korkeita standardeja.
|
|
2. |
Toinen kanneperuste: Direktiivin 2001/83/EY 8, 11, 26, 54, 58, 59 ja 86 artiklan ja sitä seuraavien artiklojen, 101 artiklan ja sitä seuraavien artiklojen, liitteessä I olevan I osan, III osan ja IV osan törkeä rikkominen, asetuksen (EY) N:o 726/2004 3–7, 10a, 12, 14, 14a, 20, 20a, 25a 57, 81 ja 84a ja asetuksen (EY) Nr. 507/2006 (5) 5 ja 7 artiklan törkeä rikkominen. Euroopan komissio muutti Comirnatylle (BioNTech) aluksi vain ehdollisena myönnetyn luvan EMAn ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä käsittelevän komitean suosituksesta ja ottamatta huomioon perustavanlaatuisten tutkimusten tekemättä jättämistä luvaksi, joka ei ole enää ehdollinen eli luvaksi, jolla ei ole erityisiä ehtoja. |
|
3. |
Kolmas kanneperuste: Asetuksen (EU) Nr. 536/2014 (6) rikkominen Vuodesta 2021 alkaen koko EU:n väestö on ollut laittoman farmakologis-geeniteknisen ja rikosoikeudellisesti relevantin kokeen kohteena. |
|
4. |
Neljäs kanneperuste: riitautetun täytäntöönpanopäätöksen mitättömyys asetuksen (EY) Nr. 507/2006 väärinkäytön ja rikkomisen vuoksi. |
|
5. |
Viides kanneperuste: riitautettujen täytäntöönpanopäätösten mitättömyys SEUT 168 ja SEUT 169 artiklan sekä EU:n perusoikeuskirjan 3, 35 ja 38 artiklan törkeän rikkomisen vuoksi. |
(1) C(2022)7342 (final).
(4) Ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta 31.3.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 726/2004 (EUVL 2004, L 136, s. 1).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004 soveltamisalaan kuuluvista ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden ehdollisista myyntiluvista 29.3.2006 annettu komission asetus (EY) N:o 507/2006 (EUVL 2006, L 92, s. 6).
(6) Ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisistä lääketutkimuksista ja direktiivin 2001/20/EY kumoamisesta 16.4.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 536/2014 (EUVL 2014, L 158, s. 1).
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/66 |
Kanne 3.3.2023 – Insider v. EUIPO – Alaj (in Insajderi)
(Asia T-119/23)
(2023/C 155/83)
Kannekirjelmän kieli: englanti
Asianosaiset ja muut osapuolet
Kantaja: Insider LLC (Pristina, Kosovon tasavalta) (edustaja: asianajaja M. Ketler)
Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)
Muu osapuoli valituslautakunnassa: Florim Alaj (Zug, Sveitsi)
Menettely EUIPO:ssa
Hakija: Muu osapuoli valituslautakunnassa
Riidanalainen tavaramerkki: Hakemus kuviomerkin in Insajderi rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Rekisteröintihakemus nro 18 255 587
EUIPO:ssa käyty menettely: Väitemenettely
Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 5.12.2022 asiassa R 1152/2022-5 tekemä päätös
Vaatimukset
Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
|
— |
kumoaa riidanalaisen päätöksen |
|
— |
velvoittaa EUIPO:n korvaamaan kantajalle tästä menettelystä unionin yleisessä tuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut. |
Kanneperusteet
|
— |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen. |
|
— |
EUIPO:ssa käytävää menettelyä koskevien sääntöjen rikkominen. |
|
— |
Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan rikkominen. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/67 |
Kanne 3.3.2023 – UZ v. komissio ja ECHA
(Asia T-121/23)
(2023/C 155/84)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: UZ (edustajat: asianajajat H. Estreicher, A. Bartl ja M. Escorneboueu)
Vastaajat: Euroopan komissio ja Euroopan kemikaalivirasto (ECHA)
Vaatimukset
Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
|
— |
toteaa, että kanne on otettava tutkittavaksi ja että se on perusteltu |
|
— |
kumoaa 21.12.2022 tehdyn Euroopan komission päätöksen (grow.f.1(2022)9602146) ja sen liitteenä olevan ECHA:n raportin; päätöksessä hylätään Concawen, joka toimii jäsentensä (mukaan lukien kantaja) puolesta, pyyntö tarkastella uudelleen fenantreenin luetteloimista erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi |
|
— |
velvoittaa vastaajat korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.
|
1) |
Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan Euroopan komissio teki ilmeisen arviointivirheen, kun se ei antanut ECHA:lle toimivaltaa laatia asiakirjoja, jotta fenantreenin luetteloimista ehdokasluetteloon arvioitaisiin uudelleen, huolimatta siitä, että sekä uusien tietojen luonne että ECHA:n raportti viittasivat siihen, että uudet tiedot olivat merkityksellisiä uudelleenarvioinnin kannalta. |
|
2) |
Toinen kanneperuste, jonka mukaan vastaajat toimivat ultra vires ja/tai rikkoivat REACH-asetuksen 59 artiklaa toteuttamalla lopullisen uudelleenarvioinnin fenantreenin luettelosta poistamisen osalta sen sijaan, että ne olisivat rajoittaneet arviointinsa siihen, ovatko uudet tiedot luotettavia ja merkityksellisiä uudelleenarvioinnin kannalta. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/68 |
Kanne 6.3.2023 – Ege İhracatçıları Birliği ym. v. komissio
(Asia T-122/23)
(2023/C 155/85)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantajat: Ege İhracatçıları Birliği (Konak, Turkki), Akdeniz İhracatçıları Birliği (Yenişehir, Turkki), İstanbul İhracatçıları Birliği (Yenibosna, Turkki), Doğu Karadeniz İhracatçıları Birliği (Ortahisar, Turkki), Denizli İhracatçıları Birliği (Pamukkale, Turkki), Abalıoğlu Balık ve Gıda Ürünleri AŞ (Honaz, Turkki), Bağcı Balık Gıda ve Enerji Üretimi Sanayi ve Ticaret AŞ (Köyceğiz, Turkki), Ertuğ Balık Üretim Tesisi Gıda ve Tarım İşletmeleri Sanayi ve Ticaret AŞ (Bornova, Turkki), Gümüşdoğa Su Ürünleri Üretim İhracat ve İthalat AŞ (Milas, Turkki), Kemal Balıkçılık İhracat Limited Şirketi (Sancaktepe, Turkki), Kılıç Deniz Ürünleri Üretimi İhracat ve İthalat AŞ (Bodrum, Turkki), Kuzuoğlu Su Ürünleri Sanayi ve Ticaret AŞ (Merkez, Turkki), Liman Entegre Balıkçılık Sanayi ve Ticaret Limited Şirketi (Maltepe, Turkki), More Su Ürünleri Ticaret AŞ (Bornova, Turkki), Ömer Yavuz Balıkçılık Su Ürünleri ve Ticaret Limited Şirketi (Merkez, Turkki), Özpekler İnşaat Taahhüt Dayanıklı Tüketim Malları Su Ürünleri Sanayi ve Ticaret Limited Şirketi (Merkezefendi, Turkki), Premier Kültür Balıkçılığı Yatırım ve Pazarlama AŞ (Maltepe, Turkki), Selina Balık İşleme Tesisi İthalat İhracat Ticaret AŞ (Seydikemer, Turkki), Uluturhan Balıkçılık Turizm Ticaret Limited Şirketi (Dinar, Turkki), Yavuzlar Otomotiv Balıkçılık Sanayi ve Ticaret Limited Şirketi (Pamukkale, Turkki) (edustajat: asianajajat G. Coppo ja A. Scalini)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
|
— |
kumoamaan tiettyjen Turkista peräisin olevien kirjolohien tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/823 käyttöön otetun lopullisen tasoitustullin muuttamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037 19 artiklan mukaisen osittaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen 7.12.2022 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2390 (riidanalainen asetus) (1) kantajia koskevin osin; |
|
— |
velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seitsemään kanneperusteeseen.
|
1. |
Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalainen asetus rikkoo perusasetuksen 1 artiklan 1 kohtaa, 3 artiklan 2 kohtaa sekä 5 ja 7 artiklaa, koska komissio ei ole tehnyt syvälle menevää analyysiä ostetun kirjolohen tuen määrästä kilogrammaa kohden. |
|
2. |
Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalainen asetus rikkoo perusasetuksen 22 artiklan 6 kohtaa, koska komissio sovelsi ostetun kirjolohen tuen määrän määrittämiseksi kilogrammaa kohden uutta menetelmää. |
|
3. |
Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalainen asetus rikkoo perusasetuksen 1 artiklan 1 kohtaa, 3 artiklan 2 kohtaa ja 7 artiklaa, koska komissio teki ilmeisiä arviointivirheitä ostetun kirjolohen tuen määrän laskelmassa kilogrammaa kohden. |
|
4. |
Neljäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalainen asetus rikkoo perusasetuksen 22 artiklan 6 kohtaa, koska komissio sisällytti suuren kirjolohen ostetun kirjolohen tuen määrän laskelmaan kilogrammaa kohden. |
|
5. |
Viides kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalainen asetus rikkoo perusasetuksen 1 artiklan 1 kohtaa, 3 artiklan 2 kohtaa ja 7 artiklaa, koska komissio sisällytti suuren kirjolohen ostetun kirjolohen tuen määrän laskelmaan kilogrammaa kohden. |
|
6. |
Kuudes kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalainen asetus rikkoo perusasetuksen 3 artiklaa, koska komissio päätteli, että tietyt yksityisten pankkien Gümüşdoğalle myöntämät viennistä riippuvaiset lainat olisi pitänyt katsoa Turkin hallituksen myöntämiksi. |
|
7. |
Seitsemäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalainen asetus rikkoo perusasetuksen 7 artiklan 2 kohtaa ja 7 artiklan 4 kohtaa, koska komissio teki ilmeisiä arviointivirheitä Gümüşdoğan tukimarginaalin laskelmassa. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/69 |
Kanne 9.3.2023 – VC v. EU-OSHA
(Asia T-126/23)
(2023/C 155/86)
Oikeudenkäyntikieli: espanja
Asianosaiset
Kantaja: VC (edustajat: asianajajat J. Rodríguez Cárcamo ja S. Centeno Huerta)
Vastaaja: Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA)
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
|
— |
SEUT 263 artiklan nojalla kumoamaan kantajan jättämisestä sellaisia julkisia hankintoja koskevien menettelyjen, avustusten, palkintojen, hankintasopimusten ja rahoitusvälineiden, jotka katetaan unionin yleisestä talousarviosta, sekä julkisia hankintoja, jotka katetaan EKR:stä neuvoston asetuksen (EU) 2018/1877 (1) perusteella, koskevien menettelyjen ulkopuolelle 18.1.2023 tehdyn EU-OSHAn apulaisjohtajan päätöksen 2023/01 kokonaan, |
|
— |
toissijaisesti SEUT 261 artiklan ja asetuksen 2018/1046 (2) (varainhoitoasetus) 143 artiklan 9 kohdan nojalla korvaamaan tällainen poissulkeminen taloudellisella seuraamuksella ja/tai kumoamaan julkaisemista koskeva riidanalaisen päätöksen 4 artikla, |
|
— |
velvoittamaan EU-OSHAn korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.
|
1. |
Ensimmäinen kanneperuste perustuu asetuksen 966/2012 (3), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella 2015/1929 (4) (jäljempänä tammikuusta 2016 alkaen sovellettava varainhoitoasetus), 106 artiklan 2 kohdan, yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistetun tehokasta oikeussuojaa koskevan oikeuden ja SEU 19 artiklan 1 kohdassa vahvistetun oikeusvaltiota koskevan arvon, SEU 4 artiklan 3 kohdassa vahvistetun vilpittömän yhteistyön periaatteen ja SEUT 325 artiklan 1 kohdan kanssa, rikkomiseen. Tässä yhteydessä väitetään, että riidanalainen päätös ei ole sopusoinnussa toimivaltaisen kansallisen oikeusviranomaisen tekemän asian käsittelyn lopettamista koskevan päätöksen kanssa. |
|
2. |
Toinen kanneperuste perustuu tammikuusta 2016 alkaen sovellettavan varainhoitoasetuksen 106 artiklan 7 kohdan a alakohdan (joka vastaa varainhoitoasetuksen 136 artiklan 6 kohdan a alakohtaa) rikkomiseen ja ilmeisiin arviointivirheisiin. Tässä yhteydessä väitetään, että toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä katsoi ilmeisten arviointivirheiden seurauksena, että kantajan toteuttamat korjaustoimenpiteet olivat riittämättömät, jotta poissulkemista olisi voitu jättää soveltamatta. |
|
3. |
Kolmas kanneperuste perustuu tammikuusta 2016 alkaen sovellettavan varainhoitoasetuksen 106 artiklan 3 kohdan ja 7 artiklan a ja d alakohdan, luettuna yhdessä suhteellisuusperiaatteen kanssa, rikkomiseen siitä syystä, että toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä teki ilmeisiä arviointivirheitä. |
|
4. |
Neljäs kanneperuste, joka perustuu varainhoitoasetuksen 140 artiklan 1 kohdan (joka vastaa tammikuusta 2016 alkaen sovellettavan varainhoitoasetuksen 106 artiklan 16 kohtaa), varainhoitoasetuksen 140 artiklan 2 kohdan b alakohdan (joka vastaa tammikuusta 2016 alkaen sovellettavan varainhoitoasetuksen 106 artiklan 17 kohdan b alakohtaa) ja varainhoitoasetuksen 136 artiklan 3 kohdan rikkomista siitä syystä, että julkaisemista koskevan päätöksen perustelut ovat puutteelliset. |
|
5. |
Viides kanneperuste perustuu tammikuusta 2016 alkaen sovellettavan varainhoitoasetuksen 106 artiklan 13 kohdan a alakohdan rikkomiseen. Tässä yhteydessä väitetään, että toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä ei arvioinut taloudellisen seuraamuksen määräämistä vaihtoehtona poissulkemiselle, minkä vuoksi päätös on kantajan mielestä kumottava perustelujen puutteellisuuden vuoksi. Joka tapauksessa unionin yleistä tuomioistuinta pyydetään siinä tapauksessa, että se päättää olla kumoamatta riidanalaista päätöstä kokonaan, korvaamaan poissulkemisen SEUT 261 artiklan ja varainhoitoasetuksen 143 artiklan 9 kohdan nojalla sellaisella taloudellisella seuraamuksella, jota se pitää kyseessä olevan asian olosuhteissa perusteltuna. |
(1) Yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta ja asetuksen (EU) 2015/323 kumoamisesta 26.11.2018 annettu neuvoston asetus (EU) 2018/1877 (EUVL 2018, L 307, s. 1).
(2) Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18.7.2018 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046 (EUVL 2018, L 193, s. 1).
(3) Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25.10.2012 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 966/2012 (EUVL 2012, L 298, s. 1).
(4) Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 muuttamisesta 28.10.2015 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2015/1929 (EUVL 2015, L 286, s. 1).
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/70 |
Kanne 9.3.2023 – eClear v. komissio
(Asia T-127/23)
(2023/C 155/87)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Asianosaiset
Kantaja: eClear AG (Berliini, Saksa) (edustaja: asianajaja R. Thomas)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
|
— |
kumoamaan 4.1.2023 päivätyn implisiittisen hylkäämispäätöksen, joka koskee kantajan 14.9.2022 esittämää pyyntöä saada tutustuttavaksi komission asiakirjoja – viite GESTDEM 2022/5489 – eli kaikki sitovia tariffitietoja koskevat päätökset vuodesta 2004 lähtien, |
|
— |
velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.
|
1. |
Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan asetuksen 1049/2001 (1) 2 artiklan 1 kohtaa on rikottu.
|
|
2. |
Toinen kanneperuste, jonka mukaan perusoikeuskirjan 42 artiklaa on rikottu.
|
(1) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001 (EYVL 2001, L 145, s. 43).
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/71 |
Kanne 9.3.2023 – Meta Platforms Ireland v. Euroopan tietosuojaneuvosto
(Asia T-128/23)
(2023/C 155/88)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Meta Platforms Ireland Ltd (Dublin, Irlanti) (edustajat: asianajajat H.-G. Kamann, F. Louis, M. Braun ja A. Vallery sekä P. Nolan, B. Johnston, C. Monaghan ja D. Breatnach, solicitors, sekä D. McGrath, E. Egan McGrath ja H. Godfrey, barristers)
Vastaaja: Euroopan tietosuojaneuvosto (EDPB)
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
|
— |
kumoamaan kokonaan tai merkityksellisiltä osin Euroopan tietosuojaneuvoston (jäljempänä EDPB) 5.12.2022 antaman sitovan päätöksen 4/2022 kiistassa, jonka Irlannin valvontaviranomainen on sille toimittanut Meta Platforms Ireland Limitedin ja tämän Instagram-palvelun osalta (yleisen tietosuoja-asetuksen 65 artikla) ja |
|
— |
velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.
|
1. |
Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että EDPB ylitti yleisen tietosuoja-asetuksen 65 artiklan mukaisen toimivaltansa. |
|
2. |
Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että EDPB rikkoi yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaa, kun se tulkitsi sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvän tarpeen käsitettä liian suppeasti ja sovelsi tätä virheellistä oikeudellista standardia Meta Irelandin käyttöehtojen virheellisen tulkinnan perusteella. |
|
3. |
Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että EDPB loukkasi hyvää hallintoa koskevaa oikeutta sellaisena kuin se on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklassa. |
|
4. |
Neljäs kanneperuste, joka perustuu siihen, ettei EDPB toiminut puolueettomana elimenä. |
|
5. |
Viides kanneperuste, joka perustuu siihen, että EDPB rikkoi yleisen tietosuoja-asetuksen 83 artiklaa sekä lukuisia perusperiaatteita, jotka koskevat sakkojen määrittämistä yleisen tietosuoja-asetuksen nojalla. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/72 |
Kanne 9.3.2023 – Meta Platforms Ireland v. Euroopan tietosuojaneuvosto
(Asia T-129/23)
(2023/C 155/89)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Meta Platforms Ireland Ltd (Dublin, Irlanti) (edustajat: asianajajat H. Kamann, F. Louis, M. Braun ja A. Vallery sekä P. Nolan, B. Johnston, C. Monaghan ja D. Breatnach, solicitors, sekä D. McGrath, E. Egan McGrath ja H. Godfrey, barristers)
Vastaaja: Euroopan tietosuojaneuvosto (EDPB)
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
|
— |
kumoamaan kokonaan tai merkityksellisiltä osin Euroopan tietosuojaneuvoston (jäljempänä EDPB) 5.12.2022 antaman sitovan päätöksen 3/2022 kiistassa, jonka Irlannin valvontaviranomainen on sille toimittanut Meta Platforms Ireland Limitedin ja tämän Facebook-palvelun osalta (yleisen tietosuoja-asetuksen 65 artikla) ja |
|
— |
velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.
|
1. |
Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että EDPB ylitti yleisen tietosuoja-asetuksen 65 artiklan mukaisen toimivaltansa. |
|
2. |
Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että EDPB rikkoi yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaa, kun se tulkitsi sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvän tarpeen käsitettä liian suppeasti ja sovelsi tätä virheellistä oikeudellista standardia Meta Irelandin käyttöehtojen virheellisen tulkinnan perusteella. |
|
3. |
Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että EDPB loukkasi hyvää hallintoa koskevaa oikeutta sellaisena kuin se on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklassa. |
|
4. |
Neljäs kanneperuste, joka perustuu siihen, ettei EDPB toiminut puolueettomana elimenä. |
|
5. |
Viides kanneperuste, joka perustuu siihen, että EDPB rikkoi yleisen tietosuoja-asetuksen 83 artiklaa sekä lukuisia perusperiaatteita, jotka koskevat sakkojen määrittämistä yleisen tietosuoja-asetuksen nojalla. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/73 |
Kanne 10.3.2023 – Nike Innovate v. EUIPO – Puma (FOOTWARE)
(Asia T-130/23)
(2023/C 155/90)
Kannekirjelmän kieli: englanti
Asianosaiset ja muu osapuoli
Kantaja: Nike Innovate CV (Beaverton, Oregon, Yhdysvallat) (edustaja: asianajaja J.-C. Rebling)
Vastaaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)
Muu osapuoli valituslautakunnassa: Puma SE (Herzogenaurach, Saksa)
Menettely EUIPO:ssa
Riidanalaisen tavaramerkin haltija: Kantaja
Riidanalainen tavaramerkki: EU-tavaramerkiksi rekisteröity sanamerkki FOOTWARE – EU-tavaramerkki nro 18 035 847
EUIPO:ssa käyty menettely: Mitättömyysmenettely
Riidanalainen päätös: EUIPO:n viidennen valituslautakunnan 9.1.2023 asiassa R 2173/2021-5 tekemä päätös
Vaatimukset
Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
|
— |
kumoaa riidanalaisen päätöksen |
|
— |
pysyttää EUIPO:n mitättömyysosaston päätöksen pitää rekisteröinti kokonaisuudessaan voimassa |
|
— |
velvoittaa EUIPO:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut. |
Kanneperusteet
|
— |
Valituslautakunta rikkoi ja sovelsi virheellisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 59 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, luettuna yhdessä asetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan kanssa, tulkitessaan virheellisesti sellaisen soveltuvan ominaisuuden luonnetta, joka voi olla mainitun säännöksen vastainen |
|
— |
Valituslautakunta rikkoi ja sovelsi virheellisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 59 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, luettuna yhdessä asetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan kanssa, jättäessään tarkastelematta niitä eri tapoja, joilla kyseinen tavaramerkki miellettäisiin suhteessa rekisteröinnin kattamien yksittäisten tavaroiden ja palvelujen laajuuteen |
|
— |
Valituslautakunta rikkoi ja sovelsi virheellisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 59 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, luettuna yhdessä asetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan kanssa, jättäessään tarkastelematta asianmukaisesti, miten eri kuluttajaryhmät, joilla ei ole keskenään samaa englanninkielen taitoa, mieltäisivät kyseisen tavaramerkin suhteessa kyseisiin tavaroihin ja miten tällainen kielellinen ymmärrys vaikuttaisi heidän käsitykseensä tavaramerkistä |
|
— |
Valituslautakunta sovelsi virheellisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 95 artiklan 2 kohtaa ja rikkoi komission delegoidun asetuksen (EU) 2018/625 27 artiklan 4 kohtaa |
|
— |
Valituslautakunta rikkoi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 95 artiklan 1 kohtaa. |
|
2.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 155/74 |
Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 9.3.2023 – Aitana v. EUIPO
(Asia T-355/22) (1)
(2023/C 155/91)
Oikeudenkäyntikieli: espanja
Yhdeksännen jaoston puheenjohtajan määräyksellä asia on poistettu unionin yleisen tuomioistuimen rekisteristä.