28.4.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 149/28

P9_TA(2022)0373

YK:n ilmastokokous 2022 Sharm el-Sheikhissä, Egyptissä (COP27)

Euroopan parlamentin päätöslauselma 20. lokakuuta 2022 YK:n ilmastokokouksesta 2022 Sharm el-Sheikhissä Egyptissä (COP27) (2022/2673(RSP))

(2023/C 149/05)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) ja siihen liitetyn Kioton pöytäkirjan,

—	ottaa huomioon UNFCCC:n sopimuspuolten 21. konferenssissa (COP21) Pariisissa 12. joulukuuta 2015 hyväksytyn Pariisin sopimuksen,

—

ottaa huomioon ilmastosopimuksen osapuolten 26. konferenssin (COP26), Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksen 16. istunnon (CMP16) ja Glasgow’ssa Yhdistyneessä kuningaskunnassa 31. lokakuuta–13. marraskuuta 2021 järjestetyn Pariisin sopimuksen osapuolten kokouksena toimivan sopimuspuolten konferenssin kolmannen istunnon (CMA3) sekä 13. marraskuuta 2021 hyväksytyn Glasgow’n ilmastosopimuksen,

—	ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteet,

—	ottaa huomioon 21. lokakuuta 2021 antamansa päätöslauselman vuonna 2021 Glasgow’ssa Yhdistyneessä kuningaskunnassa järjestettävästä YK:n ilmastokokouksesta (COP26) (1),

—	ottaa huomioon 28. marraskuuta 2019 antamansa päätöslauselman ilmasto- ja ympäristöhätätilasta (2),

—	ottaa huomioon hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) erityisraportin ilmaston lämpenemisestä 1,5 celsiusasteella, erityisraportin ilmastonmuutoksesta ja maankäytöstä, erityisraportin valtameristä ja kryosfääristä ilmaston muuttuessa sekä paneelin kuudennen arviointikertomuksen (AR6),

—	ottaa huomioon 17. joulukuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n strategiasta ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi (3),

—	ottaa huomioon vuoteen 2030 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta 6. huhtikuuta 2022 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2022/591/EU (4),

—	ottaa huomioon 17. syyskuuta 2020 antamansa päätöslauselman vihreämpien kaupunkien eurooppalaisesta teemavuodesta 2022 (5),

—	ottaa huomioon puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta 30. kesäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119 (eurooppalainen ilmastolaki) (6),

—	ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” (COM(2019)0640),

—	ottaa huomioon 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (7),

—	ottaa huomioon 16. syyskuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n tehtävästä maailman metsien suojelemisessa ja ennallistamisessa (8),

—	ottaa huomioon 17. syyskuuta 2021 julkaistun ilmastosopimuksen yhteenvetoraportin Pariisin sopimuksessa määritellyistä kansallisesti määritellyistä panoksista,

—

ottaa huomioon 26. lokakuuta 2021 julkaistun YK:n ympäristöohjelman (UNEP) vuoden 2021 päästökuiluraportin ”The Heat Is On” ja 1. marraskuuta 2021 julkaistun vuoden 2021 sopeutumiseroja koskevan raportin ”The Gathering Storm” sekä sen 20. lokakuuta 2021 julkaistun tuotantokuiluraportin (”Production Gap Report”),

—	ottaa huomioon Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) maaliskuussa 2022 julkaistun lippulaivaraportin ”Global Energy Review: CO2 Emissions in 2021”,

—	ottaa huomioon toukokuussa 2021 julkaistun IEAn raportin ”Net Zero by 2050 – A Roadmap for the Global Energy Sector”, jossa tarkastellaan hiilineutraaliuden saavuttamista ja energia-alan etenemissuunnitelmaa, sekä sen energiateknologian näkymiä koskevan raportin vuodelta 2020,

—	ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien metsäfoorumin sihteeristön maailmanlaajuisia metsätavoitteita koskevan raportin ”Global Forest Goals Report 2021”,

—	ottaa huomioon menetyksiä ja vahinkoja käsittelevän niin kutsutun Santiagon verkoston,

—	ottaa huomioon Sendain kehyksen katastrofiriskien vähentämiseksi 2015–2030,

—	ottaa huomioon Maailman ilmatieteellisen järjestön (WMO) huhtikuussa 2021 julkaistun raportin maailman ilmaston tilasta vuonna 2020 ja toukokuussa 2022 julkaistun raportin maailman ilmaston tilasta vuonna 2021,

—	ottaa huomioon YK:n katastrofiriskin vähentämisen tukitoimiston vuonna 2022 antaman maailmanlaajuisen arviointiraportin katastrofiriskien vähentämisestä (GAR2022),

—	ottaa huomioon UNFCCC:n pysyvän rahoituskomitean ensimmäisen raportin sopimuspuolina olevien kehitysmaiden yleissopimuksen ja Pariisin sopimuksen 2021 täytäntöönpanoon liittyvien tarpeiden määrittämisestä,

—

ottaa huomioon biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevän hallitustenvälisen tiede- ja politiikkafoorumin (IPBES) 31. toukokuuta 2019 julkaiseman maailmanlaajuisen arviointiraportin biologisesta monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista sekä sen 29. lokakuuta 2020 julkaistun seminaariraportin biologisesta monimuotoisuudesta ja pandemioista,

—	ottaa huomioon 21. helmikuuta 2022 annetut neuvoston päätelmät EU:n ilmastodiplomatiasta: Glasgow'n tulosten täytäntöönpanon nopeuttaminen,

—	ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2021 antamansa päätöslauselman maaperän suojelusta (9),

—

ottaa huomioon YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan istunnossa (CSW66) vuonna 2022 hyväksytyt päätelmät sukupuolten tasa-arvon saavuttamisesta ja kaikkien naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä ilmastonmuutoksen, ympäristöriskien ja katastrofiriskien vähentämistä koskevien toimien ja ohjelmien yhteydessä,

—	ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma – Puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta” (COM(2020)0098),

—	ottaa huomioon 4. lokakuuta 2022 annetut neuvoston päätelmät ilmastorahoituksesta YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksen Sharm el-Sheikhissä 6.–18. marraskuuta 2022 pidettävää 27. osapuolikonferenssia (COP27) silmällä pitäen,

—	ottaa huomioon 19. marraskuuta 2021 annetut neuvoston päätelmät vesivaroista EU:n ulkoisessa toiminnassa,

—	ottaa huomioon 24. helmikuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Ilmastokestävä Eurooppa – Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi” (COM(2021)0082),

—	ottaa huomioon 18. helmikuuta 2021 julkaistun UNEPin raportin ”Making Peace with Nature: a scientific blueprint to tackle the climate, biodiversity and pollution emergencies”, jossa tarkastellaan ilmastoon, biologiseen monimuotoisuuteen ja saastumiseen liittyvän hätätilan torjuntaa,

—	ottaa huomioon maailmanlaajuisesta metaanipäästöarviosta 6. toukokuuta 2021 julkaistun YK:n ympäristöohjelman raportin ”Global Methane Assessment: Benefits and Costs of Mitigating Methane Emissions”,

—	ottaa huomioon 23. kesäkuuta 2022 antamansa päätöslauselman kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanosta ja tuloksista (10),

—	ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman vuoteen 2030 ulottuvasta EU:n biodiversiteettistrategiasta – Luonto takaisin osaksi elämäämme (11),

—	ottaa huomioon 14. lokakuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”EU:n strategia metaanipäästöjen vähentämiseksi” (COM(2020)0663),

—	ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2021 julkaistun IPBES:n ja IPCC:n yhdessä sponsoroiman seminaariraportin, jossa tarkastellaan biologista monimuotoisuutta ja ilmastonmuutosta,

—	ottaa huomioon kysymykset komissiolle ja neuvostolle YK:n ilmastokokouksesta 2022 Sharm el-Sheikhissä Egyptissä (COP27) (O-000041/2022 – B9-0027/2022 ja O-000042/2022 – B9-0028/2022),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,

A.	toteaa, että Pariisin sopimus tuli voimaan 4. marraskuuta 2016; toteaa, että syyskuuhun 2022 mennessä ilmastosopimuksen 197 sopimuspuolesta 193 oli jättänyt YK:lle ratifioimis-, hyväksymis- ja liittymiskirjat;

ottaa huomioon, että YK on julistanut ilmasto- ja ympäristöhätätilan ja sitoutunut kiireellisesti toteuttamaan tarvittavat konkreettiset toimet tämän uhan torjumiseksi ja hillitsemiseksi ennen kuin on liian myöhäistä; ottaa huomioon, että biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen ja ilmastonmuutos ovat kytköksissä toisiinsa ja pahentavat toisiaan ja ovat yhtä suuria uhkia elämälle maapallolla ja että niihin olisi siksi puututtava yhdessä;

ottaa huomioon, että EU ja sen jäsenvaltiot toimittivat 17. joulukuuta 2020 ajan tasalle saatetun kansallisesti määritellyn panoksensa UNFCCC:hen ja että siinä velvoitetaan EU noudattamaan sitovaa tavoitetta vähentää nettomääräisiä kasvihuonekaasupäästöjä koko talouden laajuisesti vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoista ilman kansainvälisiä hyvityksiä; ottaa huomioon, että tämä tavoite sisällytettiin unionin lainsäädäntöön asetuksella (EU) 2021/1119;

ottaa huomioon, että UNEPin vuoden 2021 päästökuiluraportin mukaan Pariisin sopimuksen allekirjoittajien tähän mennessä tekemät sitoumukset eivät riitä sopimuksen yhteisen tavoitteen saavuttamiseen vaan johtavat siihen, että maapallon lämpötila nousee yli 2,7 celsiusastetta vuosisadan loppuun mennessä, mikä merkitsee, että maailmassa on edistytty Pariisin sopimuksen pyrkimyksiin vastaamisessa vaarallisen hitaasti; ottaa huomioon, että luonnolliset palautekierrot saattavat pahentaa ilmaston lämpenemistä entisestään; ottaa huomioon, että useammin esiintyvät helleaallot, kuivuusjaksot ja tulvat ylittävät jo kasvien ja eläinten sietokyvyn rajat, mikä aiheuttaa esimerkiksi puiden ja korallien massakuolleisuutta; ottaa huomioon, että näitä äärimmäisiä sääilmiöitä esiintyy samanaikaisesti, mikä aiheuttaa kerrannaisvaikutuksia, joita on yhä vaikeampi hallita (12); ottaa huomioon, että monissa kansallisissa ilmastosuunnitelmissa toimia viivytetään vuoden 2030 jälkeiseen aikaan ja että monet ilmastosopimuksen osapuolet eivät ole vielä toteuttaneet riittävästi toimia ollakseen edes oikealla polulla kansallisesti määriteltyjen panoksiensa saavuttamiseksi;

ottaa huomioon, että IPCC:n kuudennen arvioinnin mukaan lämpenemisen rajoittaminen noin 1,5 celsiusasteeseen ilman, että tavoitetta ylitetään, edellyttää, että maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt saavuttavat huippunsa viimeistään ennen vuotta 2025 ja että päästöjä vähennetään 43 prosenttia alle vuoden 2019 tason vuoteen 2030 mennessä, ja samalla myös metaanipäästöjä olisi vähennettävä noin kolmanneksella; ottaa huomioon, että jopa optimistisessa skenaariossa, jossa maapallon keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 celsiusasteeseen, syntyisi peruuttamattomia kielteisiä vaikutuksia ihmisten järjestelmiin ja ekosysteemeihin ja niiden sopeutumiskyky ylitettäisiin ja se heikentyisi merkittävästi, mikä johtaisi menetyksiin ja vahinkoihin; ottaa huomioon, että Maailman ilmatieteellisen järjestön mukaan on olemassa riski, että 1,5 celsiusasteen raja ylittyy väliaikaisesti lähes 50 prosentin todennäköisyydellä ajanjaksolla 2022–2026; ottaa huomioon, että IEA:n mukaan maailmantalouden elpyminen covid-19-kriisistä ei ole ollut toivottu kestävä elpyminen; ottaa huomioon, että maailman hiilidioksidipäästöjen vuotuinen kasvu yli kahdella miljardilla tonnilla vuonna 2021 oli absoluuttisesti mitattuna historian suurin kasvu ja ylitti tuntuvasti pandemian edellisenä vuonna aiheuttaman päästöjen laskun, joka johtui taloudellisen toiminnan vähenemisestä; ottaa huomioon, että hiilen osuus maailmanlaajuisten hiilidioksidipäästöjen kokonaiskasvusta vuonna 2021 oli yli 40 prosenttia;

ottaa huomioon, että suurin osa synteettisten typpilannoitteiden päästöistä syntyy sen jälkeen, kun lannoitteet on levitetty maaperään ja päästöt vapautuvat ilmakehään typpioksiduulina (N2O), joka on hitaasti hajoava kasvihuonekaasu, jonka lämmitysvaikutus on 265 kertaa suurempi kuin hiilidioksidin, ja että synteettisten typpilannoitteiden tuotannon osuus synteettisten typpilannoitteiden kokonaispäästöistä oli 35,2 prosenttia, pelloilta vapautuvien päästöjen osuus 62,4 prosenttia ja kuljetusten osuus 2,4 prosenttia; ottaa huomioon, että neljän suurimman päästöjen aiheuttajan (Kiina, Intia, Yhdysvallat ja EU) osuus kokonaispäästöistä oli 63 prosenttia;

ottaa huomioon, että energiateknologian näkymiä koskevan IEA:n raportin (”Energy Technology Perspectives”) mukaan nollapäästöjen saavuttaminen edellyttää puhtaan teknologian (”cleantech”) kehittämisen ja käyttöönoton merkittävää nopeuttamista; ottaa huomioon, että puolet hiilestä irtautumisesta, joka tarvitaan ilmastoneutraaliuiden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä, saadaan aikaan teknologioilla, jotka ovat tällä hetkellä kehitettävinä laboratoriossa tai demonstrointivaiheessa;

ottaa huomioon, että energiakriisi on nostanut huomion kohteeksi energiaturvallisuuden sekä tarpeen vähentää energian kysyntää ja monipuolistaa energiajärjestelmää ja lisätä nykyisten ja pian saatavilla olevien uusiutuvien energiamuotojen ja energiatehokkuusratkaisujen kysyntää; ottaa huomioon, että Venäjän laiton hyökkäys Ukrainaan ja sen seuraukset ovat lisänneet entisestään tarvetta muuttaa nopeasti maailmanlaajuista energiajärjestelmää; katsoo, että liiallinen riippuvuus fossiilisista polttoaineista ja maailman energiamarkkinoiden epävakaus korostavat tarvetta asettaa etusijalle sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti investoinnit energiatehokkuuteen ja energian riittävyyteen, hiilestä irtautumiseen, pitkäaikaiseen energian varastointiin, innovatiivisen puhtaan teknologian käyttöönottoon, uusiutuvaan energiaan, älykkäisiin verkkoratkaisuihin ja päästöttömiin kestäviin teknologioihin sekä kehittää sosioekonominen malli, joka on yhteensopiva tulevien sukupolvien terveen ympäristön ja maapallon sietokyvyn rajojen kanssa; ottaa huomioon, että tutkimusta innovoinnin tukemiseksi ja uusien vihreiden teknologioiden kehittämistä olisi tuettava, koska ne voivat edistää ilmastonmuutoksen hillitsemistä sekä kestävää talouskasvua ja EU:n kilpailukykyä;

ottaa huomioon, että IPCC on vaatinut pitämään ilmaston lämpenemisen alle 1,5 celsiusasteessa, mutta vuonna 2020 ilmasto oli jo lämmennyt noin 1,2 celsiusastetta esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna; ottaa huomioon, että IPCC:n mukaan ihmisen vaikutus on yksiselitteisesti lämmittänyt ilmakehää, valtameriä ja maaperää ja että ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat lisääntyneinä äärimmäisinä sääilmiöinä, kuten helleaaltoina, kuivuutena, tulvina, talvimyrskyinä, hirmumyrskyinä ja metsäpaloina; ottaa huomioon, että vuosina 2000–2019 pelkästään tulvat, kuivuus ja myrskyt aiheuttivat haittoja lähes neljälle miljardille ihmiselle kaikkialla maailmassa ja vaativat yli 300 000 ihmishenkeä; ottaa huomioon, että näiden ääri-ilmiöiden esiintymistiheydessä on tapahtunut jyrkkä muutos vuosien 1980–1999 jälkeen ja että tulvien esiintymistiheys on kasvanut 134 prosenttia, myrskyjen 40 prosenttia ja kuivuuden 29 prosenttia (13);

ottaa huomioon, että terveys-, ympäristö- ja ilmastokriisien on tieteellisesti todistettu liittyvän toisiinsa; ottaa huomioon, että äärimmäiset sääilmiöt, biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen, maaperän huonontuminen ja vesipula aiheuttavat väestöliikkeitä ja vaikuttavat dramaattisesti ihmisten terveyteen; ottaa huomioon, että Maailman terveysjärjestön mukaan ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin yksittäinen terveysuhka ja lisää kuolemantapauksien määrää vuosittain noin 250 000:lla vuosina 2030–2050 (14), ja ottaa huomioon, että ilmansaasteet aiheuttavat maailmassa noin 7 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa ja että suorien terveysvahinkojen, mielenterveys mukaan luettuna, kustannusten arvioidaan nousevan 2–4 miljardiin Yhdysvaltojen dollariin vuodessa vuoteen 2030 mennessä;

ottaa huomioon, että YK:n katastrofiriskin vähentämisen tukitoimiston (UNDRR) julkaisemasta maailmanlaajuisesta arviointiraportista (GAR 2022) käy ilmi, että kahden viime vuosikymmenen aikana tapahtui joka vuosi noin 350–500 katastrofia ja että katastrofien määrän ennustetaan nousevan vuoteen 2030 mennessä 560 katastrofiin vuodessa – tai 1,5 katastrofiin päivässä;

ottaa huomioon, että ilmastonmuutos on yksi tärkeimmistä syistä ympäristön tilan heikkenemiseen ja että se vaikuttaa kielteisesti elintarviketurvaan, vedensaantiin ja luonnonvarojen käyttöön ja vahingoittaa ihmisten terveyttä; ottaa huomioon, että veden niukkuus, tulvat ja kuivuus ovat keskeisiä riskejä Euroopassa ja että vesipula vaikuttaa useisiin aloihin eri puolilla EU:ta kerrannais- ja heijastusvaikutusten kautta; ottaa huomioon, että vedenkäytön tehokkuuden parantamistoimet ovat keskeisiä sopeutumisvaihtoehtoja; katsoo, että olisi otettava käyttöön digitaalisia ratkaisuja, jotta varmistetaan selviytymiskykyinen ja vihreä yhteiskunta Euroopassa ja sen ulkopuolella; katsoo, että kaikki sidosryhmät ja alat olisi mobilisoitava vesitehokkaan yhteiskunnan aikaansaamiseksi käsittelemällä samanaikaisesti ilmastonmuutokseen sopeutumista, elintarviketurvaa ja vedensaantia, biologisen monimuotoisuuden suojelua sekä resurssitehokasta ja kilpailukykyistä taloutta; katsoo, että EU:n ja jäsenvaltioiden olisi myös kehitettävä tätä lähestymistapaa erityisesti Euroopan naapuruuspolitiikan, EU:n ulkoisten toimien ja YK:n toimintaohjelmien avulla;

ottaa huomioon, että ilmastoon liittyvien terveyteen, toimeentuloon, elintarviketurvaan, vesihuoltoon ja talouskasvuun kohdistuvien riskien arvioidaan olevan paljon suuremmat, kun ilmasto lämpenee 2 celsiusastetta; ottaa huomioon, että ilmaston lämpenemisen rajoittamisen 1,5 celsiusasteeseen 2 celsiusasteeseen verrattuna ennustetaan vähentävän vaikutuksia maan, makean veden sekä rannikoiden ekosysteemeihin ja säilyttävän enemmän niiden ihmisille tarjoamia palveluja; ottaa huomioon, että tästä syystä on välttämätöntä pyrkiä rajoittamaan lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna;

ottaa huomioon, että Pariisin sopimuksen johdanto-osassa todetaan, ”että on tärkeää varmistaa kaikkien ekosysteemien, myös valtamerien ekosysteemien, toimintakyvyn säilyminen”, ja toteaa, että UNFCCC:n 4 artiklan 1 kohdan d alakohdassa korostetaan, että sopimuspuolten on edistettävä kaikkien kasvihuonekaasujen nielujen ja varastojen kestävää hoitoa, biomassa, metsät ja valtameret sekä muut manner-, rannikko- ja meriekosysteemit mukaan luettuina, sekä niiden suojelemista ja lisäämistä; ottaa huomioon, että biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja koskevassa IPBES-foorumin raportissa korostetaan, että luonnon kestävä käyttö on ratkaisevaa, jotta voidaan sopeutua ilmastojärjestelmään ja hillitä siihen kohdistuvia ihmisen toiminnan aiheuttamia vaarallisia häiriöitä;

ottaa huomioon, että valtamerten suojelu on ratkaisevan tärkeää niiden roolille ilmastojärjestelmässä, kuten luonnollisen ja ihmisen toiminnan aiheuttaman hiilidioksidin (CO2) ja lämmön sitomiselle ja uudelleenjakamiselle sekä ekosysteemien tukemiselle; ottaa huomioon, että IPCC:n vuonna 2019 julkaistu erityisraportti valtameristä ja kryosfääristä ilmaston muuttuessa osoittaa, että valtameret ovat 1970-luvulta lähtien vähitellen lämmenneet ja sitoneet yli 90 prosenttia ilmastojärjestelmän hukkalämmöstä; ottaa huomioon, että valtamerien lämpeneminen vaikuttaa rannikkoekosysteemeihin ja johtaa merien helleaaltojen voimistumiseen, happamoitumiseen, hapen katoamiseen, meriveden tunkeutumiseen makeaan veteen ja merenpinnan nousuun;

ottaa huomioon, että Glasgow’n ilmastosopimuksessa tunnustetaan muiden kuin sopimuspuolina olevien sidosryhmien, kuten kansalaisyhteiskunnan, alkuperäiskansojen, paikallisyhteisöjen, nuorten, lasten, paikallis- ja aluehallintojen ja muiden sidosryhmien, tärkeä rooli Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa ja korostetaan, että tarvitaan kiireellisesti monitasoisia ja yhteistyöhön perustuvia toimia;

ottaa huomioon, että ilmastonmuutos uhkaa suoraan tai välillisesti ihmisoikeuksien täysimääräistä toteutumista, mikä koskee muun muassa oikeutta elämään, veteen ja sanitaatioon, ruokaan, terveyteen ja asumiseen; ottaa huomioon, että ihmisten kyky sopeutua ilmastonmuutokseen liittyy erottamattomasti heidän mahdollisuuksiinsa nauttia perusihmisoikeuksista sekä heidän toimeentulonsa ja hyvinvointinsa kannalta olennaisten ekosysteemien terveyteen; ottaa huomioon, että Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön mukaan yli 200 miljoonaa ihmistä saattaa joutua muuttamaan ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi; ottaa huomioon, että ilmastonmuutoksen aiheuttama maan sisäinen siirtyminen on laajamittaisinta köyhimmillä ja ilmastonmuutokselle haavoittuvimmilla alueilla; ottaa huomioon, että maailmanlaajuisilla toimilla kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi voitaisiin merkittävästi hidastaa ilmastonmuutoksen vuoksi maan sisäisesti siirtymään joutuvien ihmisten määrän lisääntymistä siten, että heitä olisi jopa 80 prosenttia vähemmän vuoteen 2050 mennessä (15);

ottaa huomioon, että seitsemän viime vuotta, 2015–2021, olivat lämpimimmät kaikista tilastoiduista vuosista; ottaa huomioon, että myös merenpinnan taso nousi ennätyksellisen korkealle vuonna 2021; ottaa huomioon, että maailmanlaajuisesti merenpinta nousi keskimäärin 4,5 mm vuodessa vuosina 2013–2021 ja että useilla alueilla merenpinta nousee WMO:n mukaan ”huomattavasti nopeammin” kuin maailmanlaajuisesti keskimäärin; ottaa huomioon, että Grönlannin jääpeitteen korkeimmassa kohdassa kirjattiin ensimmäistä kertaa vesisadetta vuonna 2021;

ottaa huomioon, että maailman väestön rikkaimman yhden prosentin odotetaan tuottavan kulutuksesta henkeä kohden aiheutuvia päästöjä vuonna 2030 edelleen määrä, joka on 30 kertaa suurempi kuin koko maailman päästöt henkeä kohden, kun taas maailman väestön köyhimmän puoliskon päästöjalanjälkien odotetaan jäävän moninkertaisesti alle kyseisen tason (16);

ottaa huomioon, että useimpien kehitysmaiden osuus ilmastonmuutosta aiheuttaviin kasvihuonekaasupäästöihin ilmakehässä on erittäin pieni; ottaa huomioon, että ilmastonmuutoksen vaikutukset kehitysmaissa ovat lisääntyneet; katsoo, että resurssit, joita ne voivat ottaa käyttöön sopeutumistoimiin ilmastonmuutoksen kielteisten vaikutusten käsittelemiseksi ja ilmastokestävyyden ja kestävän kehityksen saavuttamiseksi, ovat selvästi riittämättömiä;

ottaa huomioon, että UNFCCC:n ensimmäisessä raportissa sopimuspuolina olevien kehitysmaiden tarpeiden määrittämisestä todetaan, että kehitysmaiden tarpeet kansallisesti määriteltyjen osuuksien täytäntöön panemiseksi ovat rahallisesti 5,8–5,9 biljoonaa Yhdysvaltojen dollaria, joista 502 miljardin Yhdysvaltojen dollarin katsotaan edellyttävän kansainvälisiä rahoituslähteitä;

ottaa huomioon, että vuonna 2020 Global Witness -organisaatio kirjasi 227:n maaoikeuksien puolustajan ja ympäristönsuojelijan murhat ja että 71 prosenttia murhatuista henkilöistä puolusti maailman metsiä metsäkatoa ja teollisuuden kehittämistä vastaan, kun taas muut surmattiin heidän jokien, rannikkoalueiden ja valtamerten suojelemiseksi tekemänsä työn vuoksi; ottaa huomioon, että vuonna 2020 maaoikeuksien puolustajiin ja ympäristönsuojelijoihin kohdistuva väkivalta keskittyi valtaosin eteläisen pallonpuoliskon maihin ja että pohjoiselta pallonpuoliskolta kirjattiin alle yksi prosentti kaikista rekisteröidyistä kuolemaan johtaneista hyökkäyksistä; ottaa huomioon, että vuosina 2015–2019 yli kolmannes kaikista kuolemaan johtaneista hyökkäyksistä kohdistui alkuperäiskansoihin, vaikka alkuperäisyhteisöjen osuus maailman väestöstä on vain 5 prosenttia (17);

palauttaa mieliin, että ilmasto- ja biodiversiteettikriisit ovat merkittävimpiä ihmiskunnan kohtaamia haasteita ja että kaikkien maailman maiden hallitusten ja toimijoiden on tehtävä parhaansa niiden ratkaisemiseksi kiireellisesti ja käsiteltävä näitä kahta kriisiä tiiviisti toisiinsa liittyvinä; korostaa, että kansainvälinen yhteistyö, alue- ja paikallishallintojen, yritysten ja muiden valtiosta riippumattomien toimijoiden osallistuminen, solidaarisuus, oikeudenmukainen siirtymä, johdonmukainen tieteeseen perustuva toiminta sekä horjumaton sitoutuminen tavoitetason nostamiseen ja toimintapolitikkojen yhdenmukaistaminen tämän tavoitetason kanssa ovat välttämättömiä, jotta voimme kantaa yhdessä vastuun ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta ja luontokadon ehkäisemisestä ja siten koko maapallon ja nykyisen ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin turvaamisesta;

pitää huolestuttavina UNEPin vuoden 2021 päästökuiluraportin ja sen 4. marraskuuta 2021 julkaistun lisäyksen tuloksia ja erityisesti sitä, että ennen COP26-kokousta ja sen aikana ilmoitetuista kunnianhimoisemmista ilmastositoumuksista huolimatta, jos ilmoitetut kansalliset vuoden 2030 ilmastotavoitteet pannaan täysimääräisesti täytäntöön yhdessä muiden hillintätoimien kanssa, ennustetut päästöt ohjaavat maailmaa kohti 2,7 celsiusasteen lämpötilan nousua, mikä ylittää tuntuvasti Pariisin sopimuksen tavoitteet rajoittaa ilmaston lämpeneminen selvästi alle 2 celsiusasteen ja pyrkiä sen rajoittamiseen 1,5 celsiusasteeseen; pitää huolestuttavana sitä, että päästöt kasvavat edelleen ja päästökuilu levenee; korostaa, että ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 celsiusasteeseen edellyttää maailmanlaajuisten kasvihuonekaasupäästöjen nopeaa, jyrkkää ja jatkuvaa vähentämistä, mukaan lukien maailmanlaajuisten hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 43 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2019 tasoihin verrattuna; muistuttaa, että hyväksymällä Glasgow’n ilmastosopimuksen kaikki osapuolet tunnustivat, että maapallon keskilämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna vähentäisi merkittävästi ilmastonmuutoksen riskejä ja vaikutuksia;

korostaa, että UNEPin vuoden 2021 päästökuiluraportin mukaan fossiilisten polttoaineiden, jäte- ja maatalousalan metaanipäästöjen vähentäminen voisi auttaa kuromaan umpeen päästökuilua ja vähentää lämpenemistä lyhyellä aikavälillä, mutta painottaa, että tämä edellyttäisi kiireellisesti sääntöjä, jotka määritellään selkeästi, joilla pyritään todellisiin päästövähennyksiin ja joita tuetaan edistymisen seuraamista ja avoimuuden takaamista koskevilla järjestelyillä;

korostaa, että yhä useammat maat sitoutuvat tavoitteisiin saavuttaa ilmastoneutraalius vuosisadan puoliväliin mennessä, mutta korostaa, että nämä sitoumukset on muutettava kiireellisesti vankoiksi lyhyen aikavälin tavoitteiksi, toimintapolitiikoiksi ja toimiksi, joita tuetaan taloudellisilla resursseilla, ja että ne on otettava huomioon tarkistetuissa kansallisesti määritellyissä panoksissa siten, että niissä nostetaan vuoden 2030 ilmastotavoitteita, jotta maailmanlaajuiset päästöt saavuttaisivat mahdollisimman pian huippunsa; on samaa mieltä UNEPin arviosta, jonka mukaan monissa kansallisissa ilmastosuunnitelmissa toimia toteutetaan vasta vuoden 2030 jälkeen ja että monissa pitkän aikavälin ilmastoneutraaliutta koskevissa sitoumuksissa on suuria epäselvyyksiä ja ne eivät ole avoimia;

panee erittäin huolestuneena merkille WMO:n viimeisimmän ilmaston tilaa koskevan raportin, josta käy ilmi, että neljä keskeistä ilmastoindikaattoria – merenpinnan nousu, valtamerten lämpösisältö, valtamerten happamoituminen ja kasvihuonekaasujen pitoisuudet – rikkoivat uusia ennätyksiä vuonna 2021;

Glasgow’n ilmastosopimus ja Sharm el-Sheikhissä järjestettävä COP27-kokous

panee merkille COP26-kokouksessa ja Glasgow’n ilmastosopimuksessa saavutetun edistyksen; korostaa kuitenkin, että ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 celsiusasteeseen voidaan saavuttaa vain, jos tällä kriittisellä vuosikymmenellä toteutetaan kiireellisiä toimia ennen vuotta 2030; korostaa, että COP26-kokouksessa osapuolia pyydettiin tarkastelemaan uudelleen vuoden 2030 tavoitteita ja vahvistamaan niitä kansallisesti määritellyissä panoksissaan, koska tämä on tarpeen Pariisin sopimuksen lämpötilatavoitteen saavuttamiseksi vuoden 2022 loppuun mennessä, ottaen huomioon erilaiset kansalliset olosuhteet; kehottaa painokkaasti kaikkia UNFCCC:n osapuolia lisäämään kansallisesti määriteltyjä panoksiaan COP27-kokoukseen mennessä, jotta tavoitetasoerot voidaan kuroa umpeen, ja mukauttamaan toimintapolitiikkansa tämän tavoitteen kanssa yhteensopivalle tielle; kehottaa EU:ta ja kaikkia G20-maita osoittamaan maailmanlaajuista johtajuutta tässä asiassa;

suhtautuu myönteisesti COP26-kokouksen päätökseen laatia työohjelma ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevien tavoitteiden pikaiseksi nostamiseksi ja täytäntöönpanon jouduttamiseksi tällä kriittisellä vuosikymmenellä globaalia arviointia täydentävällä tavalla, kansallisesti määriteltyjä tavoitteita koskevan yhteenvetoraportin päivittämiseksi vuosittain ennen kutakin COP-kokousta ja vuotta 2030 edeltäviä tavoitteita käsittelevän korkean tason ministeritason pyöreän pöydän kokouksen järjestämiseksi vuosittain; kehottaa painokkaasti COP27-kokousta hyväksymään tämän työohjelman ja varmistamaan, että vuosittainen tavoitteiden uudelleentarkastelu perustuu parhaaseen käytettävissä olevaan tieteelliseen tietoon ja osapuolten mahdollisimman korkeaan tavoitetasoon; korostaa, että osapuolten on tarkistettava ja lisättävä kansallisesti määriteltyjä panoksiaan, kunnes ne ovat linjassa sellaisen kehityspolun kanssa, joka mahdollistaa ilmaston lämpenemisen rajoittamisen 1,5 celsiusasteeseen;

on tyytyväinen siihen, että Glasgow’ssa saatiin valmiiksi Pariisin sopimuksen sääntökirja, ja korostaa, että sen täytäntöönpanolla on varmistettava ympäristötavoitteiden vahva tinkimättömyys ja saavutettava mahdollisimman korkea tavoitetaso;

suhtautuu myönteisesti siihen, että Glasgow’n ilmastosopimuksessa korostetaan sopeutumisen merkitystä ja tarvetta laajentaa toimia sopeutumiskyvyn parantamiseksi, selviytymiskyvyn vahvistamiseksi ja ilmastonmuutokselle alttiuden vähentämiseksi; toteaa tältä osin, että 47 maata toimitti viime vuonna sopeutumista koskevan tiedonannon tai kansallisen sopeutumissuunnitelman, ja odottaa muiden maiden toimittavan tiedonantonsa Pariisin sopimuksen mukaisesti; pitää myönteisenä menetyksiä ja vahinkoja koskevan uuden Glasgow’n vuoropuhelun perustamista, ja katsoo, että siinä olisi keskityttävä rahoitusjärjestelyihin, joiden avulla voidaan torjua, vähentää ja käsitellä ilmastonmuutoksen haitallisiin vaikutuksiin liittyviä menetyksiä ja vahinkoja;

10.

panee merkille COP26-kokouksessa tehdyt ilmastorahoitusta koskevat sitoumukset, mutta pitää valitettavana, että vuoden 2021 ilmastorahoituksen toteutussuunnitelma osoitti, että nykyinen maailmanlaajuinen 100 miljardin Yhdysvaltojen dollarin tavoite saavutetaan todennäköisesti vasta vuonna 2023, kolme vuotta alkuperäisen määräajan jälkeen; huomauttaa rahoitusvajeen kasvusta erityisesti sopeutumisen osalta; kehottaa kehittyneitä maita, myös EU:ta ja sen jäsenvaltioita, varmistamaan, että ilmastorahoitusta koskeva 100 miljardin Yhdysvaltojen dollarin tavoite voidaan saavuttaa ja maksaa jo vuonna 2022 ja keskimäärin vuosina 2020–2025, ja tarkentamaan yksityiskohtaisemmin etenemistapaa uuden, vuoden 2025 jälkeisen ilmastorahoitustavoitteen saavuttamiseksi; korostaa, että suuren osan historiallisista päästöistä aiheuttaneiden kehittyneiden maiden myöntämä rahoitus on ratkaisevan tärkeää myös sitä varten, että voidaan rakentaa luottamusta ilmastonmuutoksen hillitsemistavoitteita koskevaa kunnianhimoisempaa vuoropuhelua kohtaan;

11.

korostaa, että COP27-kokouksen isäntämaa kuuluu yhteen niistä maailman alueista, joita ilmastonmuutos koettelee eniten; toteaa, että Välimeren alue lämpenee 20 prosenttia maailmanlaajuista keskiarvoa nopeammin ja että alue on yksi ilmastonmuutoksen kannalta kriittisimmistä maailman alueista, jossa 250 miljoonan ihmisen ennustetaan kärsivän vesiköyhyydestä 20 vuoden kuluessa (18); korostaa, että Välimerestä on tulossa maailman nopeimmin lämpenevä meri (19), mistä aiheutuu seurauksia tärkeille talouden aloille ja koko meriekosysteemille ja peruuttamattomia muutoksia ekosysteemiin ja lajeihin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toimimaan kiireellisesti ja tekemään yhteistyötä Välimeren alueen kumppaneidensa kanssa kunnianhimoisten sopeutumistoimien laatimiseksi ja johtamaan hillitsemistoimia;

12.

tukee Ukrainan hallituksen aloitetta perustaa maailmanlaajuinen foorumi aseellisissa konflikteissa aiheutuneiden ympäristövahinkojen arvioimiseksi;

13.

palauttaa mieliin, että on tärkeää, että kaikki osapuolet voivat osallistua UNFCCC:n päätöksentekoprosesseihin; korostaa, että UNFCCC:n nykyistä päätöksentekoprosessia voitaisiin parantaa, jotta kehitysmaiden ja vähiten kehittyneiden maiden ja kansalaisyhteiskunnan edustajat voisivat osallistua siihen täysimääräisesti; pitää olennaisen tärkeänä, että ilmastonmuutoksesta eniten kärsiviä maita kuullaan ja että niiden huolenaiheisiin puututaan; kehottaa siksi COP27-kokouksen puheenjohtajavaltiota ja tulevia puheenjohtajavaltioita tutkimaan lisäkeinoja, joilla varmistetaan kehitysmaiden tehokas ja merkityksellinen osallistuminen, ja osoittamaan tähän lisäresursseja; palauttaa mieliin aiemmat kantansa Egyptin ihmisoikeustilanteeseen; panee merkille, että jotkin kansalaisjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa kansalaisyhteiskunnan marginalisoinnista Egyptin COP-kokouksessa sekä mielenosoitusten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisen estämisestä; kehottaa UNFCCC:tä ja Egyptin viranomaisia varmistamaan, että kansalaiset ja kansalaisjärjestöt voivat osallistua COP27-kokoukseen tasapuolisesti ja täysimääräisesti;

14.

kehottaa jälleen vapauttamaan kaikki Egyptissä mielivaltaisesti pidätetyt henkilöt ja korostaa ihmisoikeuksien puolustajan Alaa Abd El-Fattahin erityisen kiireellistä tapausta; kehottaa Egyptin viranomaisia hyödyntämään COP27-kokouksen antamaa tilaisuutta maan ihmisoikeustilanteen parantamiseksi ja perusvapauksien noudattamiseksi koko COP27-kokouksen ajan ja sen jälkeen erityisesti sananvapauden ja rauhanomaisen kokoontumisen vapauden osalta; tukee voimakkaasti YK:n asiantuntijoiden UNFCCC:n sihteeristölle esittämää kehotusta kehittää ihmisoikeuskriteerejä, joita tulevia COP-kokouksia isännöivien maiden on sitouduttava noudattamaan osana isäntäsopimusta;

15.

suhtautuu myönteisesti siihen, että Glasgow’n ilmastosopimuksessa tunnustetaan muiden kuin sopimuspuolina olevien sidosryhmien, kuten kansalaisyhteiskunnan, alkuperäiskansojen, paikallisyhteisöjen, nuorten, lasten, paikallis- ja aluehallintojen ja muiden sidosryhmien, tärkeä rooli Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa; tunnustaa nuorten tärkeän roolin ilmastonmuutoksen torjunnassa; kehottaa näin ollen osapuolia ja sidosryhmiä varmistamaan nuorten merkityksellisen osallistumisen ja edustuksen monenvälisissä, kansallisissa ja paikallisissa päätöksentekoprosesseissa; muistuttaa erityisesti kaupunkien keskeisestä roolista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, ja suhtautuu myönteisesti siihen, että yhä useammat kaupungit ja alueet eri puolilla maailmaa sitoutuvat ilmastoneutraaliutta koskeviin tavoitteisiin, ja erityisesti EU:n ilmastoneutraalien ja älykkäiden kaupunkien missioon osallistuvien sadan eurooppalaisen kaupungin sitoumuksiin saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2030 mennessä ja kehittyä innovointikeskuksiksi, joita kaikki EU:n kaupungit ja EU:n naapurimaiden kaupungit voivat seurata vuoteen 2050 mennessä;

16.

korostaa, että kaikkien osapuolten tosiasiallinen osallistuminen on tarpeen, jotta voidaan saavuttaa tavoite, jonka mukaan maapallon keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 celsiusasteeseen, mikä edellyttää, että on käsiteltävä eri osapuolten etuja ja myös eturistiriitoja; pitää huolestuttavana varsinkin sitä, että jotkut suuret saastuttajat ovat käyttäneet läsnäoloaan COP-kokouksissa Pariisin sopimuksen tavoitteiden heikentämiseksi; on erittäin huolestunut siitä, että UNFCCC ei ole toteuttanut toimia ratkaistakseen lopullisesti eturistiriitoja, jotka liittyvät yhteistyöhön muiden kuin sopimuksen osapuolena olevien sidosryhmien kanssa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan johtoaseman tässä prosessissa suojellakseen UNFCCC:n päätöksentekoprosessia eduilta, jotka ovat ristiriidassa Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa;

17.

suhtautuu myönteisesti maailmanlaajuisten ilmastotoimien edistämiseen tähtäävän Marrakeshin kumppanuuden kehittämiseen foorumina, jolla kannustetaan valtiosta riippumattomia toimijoita ja valtiotasoa alemman tason hallintoa toteuttamaan välittömiä ilmastotoimia, sekä sen vuoden 2022 työohjelman hyväksymiseen; toteaa, että Race to Zero- ja Race to Resilience -aloitteet ovat keskeisiä foorumeita alhaalta ylöspäin suuntautuvan hallinnon tukemiseksi ja raportoinnin ja arviointityön helpottamiseksi valtiotasoa alemmalla tasolla;

Kunnianhimoinen EU:n ilmastopolitiikka

18.

odottaa, että 55-valmiuspaketissa ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisissa toimintapolitiikoissa esitetään toimenpiteet EU:n vuoden 2030 tavoitteen saavuttamiseksi ja asetetaan EU ja sen jäsenvaltiot ilmastoneutraaliuteen viimeistään vuonna 2050 johtavalle kehityspolulle, ja korostaa näistä esittämiään kantoja; muistuttaa, että EU:n ilmastolain ja Pariisin sopimuksen sekä parhaan saatavilla olevan tieteellisen tiedon mukaisesti EU:n olisi tehostettava ilmastotoimiaan sekä ilmaston lämpenemisen hillitsemisessä 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna että siihen sopeutumisessa selviytymiskyvyn parantamiseksi; kehottaa EU:ta päivittämään kansallisesti määritellyt panoksensa ja nostamaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitettaan COP27-kokouksessa parhaan saatavilla olevan tieteellisen tiedon perusteella; kehottaa asettamaan 55-valmiuspaketin tavoitetason mahdollisimman korkealle, jotta kaikille muille osapuolille voidaan antaa selkeä signaali siitä, että EU on valmis kuromaan umpeen kuilun ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen oikeudenmukaisella, sosiaalisesti tasapainoisella, oikeudenmukaisella ja kustannustehokkaalla tavalla, ottaen samalla huomioon maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden näkökohdat sekä EU:n historiallisen ja nykyisen vastuun ilmastokriisiä aiheuttavista päästöistä;

19.

korostaa, että eurooppalaisessa ilmastolaissa ja 55-valmiuspaketissa vuoteen 2030 asetettu EU:n yleinen päästötavoite vähentää EU:n päästöjä enemmän kuin sen nykyinen kansallisesti määritelty panos, joka on nettopäästöjen vähentäminen 55 prosentilla; korostaa lisäksi, että parlamentin kannoissa näihin ehdotuksiin ja REPowerEU-suunnitelmaan sisältyviin tavoitteisiin nostetaan edelleen EU:n ilmastotavoitteita yli tämän tason, ja kehottaa neuvostoa hyväksymään parlamentin kannat tältä osin; kehottaa EU:ta päivittämään päästölupauksiaan tämän mukaisesti ottaen huomioon Glasgow’n ilmastosopimuksessa tehdyn päätöksen tarkistaa vuoteen 2030 asetettuja tavoitteita;

20.

korostaa, että nykyinen geopoliittinen tilanne korostaa, että on vähennettävä pikaisesti riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja tehostettava uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa, ja että se tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa EU:n johtoasemaa tässä suhteessa;

21.

muistuttaa, että ilmastotavoitteet on valtavirtaistettava kaikissa EU:n toimintapolitiikoissa ja toimenpiteissä niiden panemiseksi täytäntöön, ja korostaa, että eurooppalaisen ilmastolain 6 artiklan 4 kohdassa komissio velvoitetaan arvioimaan kaikkien toimenpide-ehdotusten tai lainsäädäntöehdotusten, myös talousarvioehdotusten, yhdenmukaisuus EU:n ilmastotavoitteiden kanssa; kehottaa komissiota panemaan tämän säännöksen täysimääräisesti täytäntöön samalla tavalla, jolla se tekee vaikutustenarviointeja kaikilla EU:n toimintapolitiikan aloilla; korostaa, että myös unionin ja sen jäsenvaltioiden nykyiset toimintapolitiikat on arvioitava uudelleen ja mukautettava näihin tavoitteisiin, ja edellyttää, että äskettäin perustettu ilmastonmuutosta käsittelevä eurooppalainen tieteellinen neuvottelukunta osallistuu tähän arviointiin; suhtautuu myönteisesti siihen, että äskettäin perustetun ilmastonmuutosta käsittelevän eurooppalaisen tieteellisen neuvottelukunnan 15 jäsentä on nimitetty; kehottaa neuvottelukuntaa julkaisemaan mahdollisimman pian arvionsa EU:n kasvihuonekaasubudjetista, joka on sopusoinnussa sen tavoitteen kanssa, että ilmaston lämpeneminen rajoitetaan alle 1,5 celsiusasteeseen, ja odottaa, että komissio ottaa täysimääräisesti huomioon neuvottelukunnan lausunnon laatiessaan unionin ohjeellisen kasvihuonekaasubudjetin ja unionin vuoden 2030 jälkeiset ilmastotavoitteet;

22.

muistuttaa erään jäsenvaltion perustuslakituomioistuimen hiljattain tekemästä päätöksestä, jonka mukaan ilmastonsuojelu ei ole poliittisesti harkinnanvarainen asia ja ympäristönsuojelua koskevat perustuslain säännökset asettavat valtiolle perustuslaillisen velvollisuuden saavuttaa ilmastoneutraalius;

23.

korostaa, että EU:n kansalaiset tukevat voimakkaasti ilmastotoimien tehostamista, sillä viimeisimmän Eurobarometri-tutkimuksen mukaan lähes joka toinen eurooppalainen (49 prosenttia) pitää ilmastonmuutosta EU:n tulevaisuuden kannalta tärkeimpänä maailmanlaajuisena haasteena;

24.

painottaa, että kaikki ilmastopolitiikkatoimet olisi toteutettava oikeudenmukaisen ilmastoneutraaliuteen siirtymisen periaatteen mukaisesti ja tiiviissä yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan ja talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten kanssa; katsoo näin ollen, että suurempi avoimuus, vahvempi sosiaalinen kumppanuus ja kansalaisyhteiskunnan sitoutuminen paikallisella, alueellisella, kansallisella ja unionin tasolla ovat olennaisen tärkeitä yhteiskunnan kaikkien osa-alueiden ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi oikeudenmukaisella, osallistavalla ja sosiaalisesti kestävällä tavalla;

Sopeutuminen sekä menetykset ja vahingot

25.

panee tyytyväisenä merkille Glasgow’ssa annetut uudet rahoitussitoumukset sopeutumisrahastoon ja vähiten kehittyneiden maiden rahastoon; panee kuitenkin merkille, että ilmastonmuutoksen hillintään osoitetaan enemmän tukea kuin siihen sopeutumiseen, ja kannattaa voimakkaasti kehittyneille maille esitettyä kehotusta vähintään kaksinkertaistaa niiden yhteisesti sopeutumiseen myöntämä rahoitus vuoden 2019 tasoon verrattuna vuoteen 2025 mennessä Glasgow’n ilmastosopimuksen mukaisesti, jotta saavutetaan parempi tasapaino; pitää valitettavana, että seitsemän vuotta Pariisin sopimuksen jälkeen sopeutumista koskevaa maailmanlaajuista tavoitetta ei ole vielä määritelty; suhtautuu myönteisesti COP26-kokouksessa laadittuun ja käynnistettyyn Sharm el-Sheikhin maailmanlaajuista sopeutumistavoitetta koskevaan työohjelmaan; korostaa avustuksiin perustuvan sopeutumisrahoituksen merkitystä; kehottaa painokkaasti EU:ta lisäämään vuosittain Globaali Eurooppa -välineestä sopeutumiseen myönnettävän rahoituksen osuutta vuosina 2021–2027; korostaa tarvetta tehostaa toimia maailmanlaajuisen sopeutumistavoitteen muuntamiseksi mitattavissa oleviksi tuloksiksi, joiden pitäisi muun muassa tarjota kattava käsitys ilmasto- ja katastrofiriskeistä ja niihin liittyvistä sopeutumistarpeista ja -kustannuksista useilla tasoilla ja lisätä johdonmukaisten ja vertailukelpoisten tietojen saatavuutta, määrittää ja tehostaa täytäntöönpanokeinojen, mukaan lukien rahoitus- ja teknologiatuki, tarjontaa ja saatavuutta, ja laatia yhteinen joukko määrällisiä ja laadullisia mittareita, menetelmiä ja lähestymistapoja, joilla seurataan edistymistä tavoitteen saavuttamisessa ajan mittaan; korostaa tässä yhteydessä katastrofiriskien vähentämistä koskevaa Sendain kehystä ja sen seuranta- ja raportointijärjestelmää;

26.

muistuttaa, että sopeutumistoimet lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ovat väistämättömiä kaikissa maissa, jos halutaan minimoida ilmasto- ja biodiversiteettikriisien kielteiset vaikutukset ilmastokestävyyden ja kestävän kehityksen aikaansaamiseksi, ja panee merkille kehitysmaiden, erityisesti vähiten kehittyneiden maiden ja pienten kehittyvien saarivaltioiden, erityisen haavoittuvuuden ilmastonmuutoksen edessä; korostaa, että sopeutumistoimet voivat tuottaa monenlaisia hyötyjä, kuten maatalouden tuottavuuden parantuminen, innovointi, terveys ja hyvinvointi, elintarviketurva, toimeentulo ja biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen sekä riskien ja vahinkojen vähentäminen; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita tehostamaan sopeutumistoimia pakollisten sopeutumissuunnitelmien, ilmastoon liittyvien haavoittuvuusarviointien ja ilmastostressitestien avulla paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla ja tukemalla paikallisesti johdettuja lähestymistapoja sekä ottamalla paikallisviranomaiset ja paikallisen kansalaisyhteiskunnan mukaan toimiin, jotta voidaan täysin noudattaa Pariisin sopimuksen sopeutumistavoitetta ja varmistaa, että EU:n sopeutumista koskevilla toimintapolitiikoilla suojellaan riittävästi EU:n yhteisöjä ja ekosysteemejä ilmastonmuutoksen vaikutuksilta; kehottaa edistymään edelleen EU:n uudessa sopeutumisstrategiassa ja korostaa olevan tärkeää, että strategia liittyy EU:n biodiversiteettistrategiaan ja eurooppalaisesta ilmastolaista juontuvaan uuteen sopeutumista koskevaan sääntelykehykseen; kehottaa jälleen panemaan ne kunnianhimoisesti täytäntöön niiden kansainväliset osat mukaan lukien;

27.

korostaa, että vaikka ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, se vaikuttaa jo nyt jokaiseen alueeseen eri tavoin ja että lähempänä väestöä olevat paikallistason hallinnot ovat keskeisiä ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäviä toimijoita; korostaa, että rahoitusta on kanavoitava paremmin paikallistasolle, jotta saadaan aikaan tehokkaita ja kohdennettuja ratkaisuja, ja suhtautuu tässä mielessä myönteisesti ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaan missioon, jolla tuetaan vähintään 150:tä Euroopan aluetta ja yhteisöä ilmastokestävyyden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä; kehottaa tukemaan alueellista ja hajautettua lähestymistapaa ilmastonmuutoksen vaikutusten torjunnassa ja ilmastorahoituksen saatavuudessa kehitysmaissa, jotta paikallisviranomaisilla, paikallisilla kansalaisjärjestöillä ja ympäristönsuojelijoilla olisi suurempi rooli ilmastonmuutoksen vaikutusten torjunnassa ja jotta tavoitetaan haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset;

28.

korostaa, että komission 24. helmikuuta 2021 hyväksymässä EU:n sopeutumisstrategiassa ilmaistaan komission tavoite lisätä resursseja ja ottaa käyttöön laajempaa rahoitusta sopeutumistoimiin ja että erityistä huomiota tarvitaan sen varmistamiseksi, että taloudelliset resurssit saavuttavat kehitysmaiden heikoimmassa asemassa olevat yhteisöt;

29.

korostaa, että varhaisvaroitusjärjestelmät ovat ratkaisevan tärkeitä tehokkaan sopeutumisen kannalta mutta vain alle puolessa WMO:n jäsenmaista on käytössä tällaisia järjestelmiä; kannattaa WMO:n ehdotusta, joka on määrä hyväksyä COP27-kokouksessa ja jonka mukaan varhaisvaroitusjärjestelmät olisivat kaikkien ulottuvilla seuraavien viiden vuoden aikana; toivoo, että tämä varhaisvaroituspalveluja koskeva aloite pannaan nopeasti täytäntöön, erityisesti jotta mahdollisimman suuri määrä ihmishenkiä voidaan pelastaa mahdollisimman pian;

30.

korostaa, että vihreä infrastruktuuri edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista ja katastrofiriskien vähentämistä luonnon ja ekosysteemien suojelun, luontotyyppien ja lajien suojelun ja ennallistamisen, hyvän ekologisen tilan ja vesienhoidon sekä elintarviketurvallisuuden kautta; toteaa, että vihreän infrastruktuurin kehittäminen on yksi tehokkaimmista toimenpiteistä, joita kaupungeissa voidaan panna täytäntöön ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, koska se lieventää ilmastonmuutoksen ja yhä yleisemmiksi käyvien äärimmäisten sääilmiöiden, kuten helleaaltojen, metsäpalojen, rankkasateiden, tulvien ja kuivuuden, kielteisiä vaikutuksia, tasaa äärilämpötiloja ja parantaa kaupunkialueilla asuvien asukkaiden elämänlaatua, henkinen ja fyysinen terveys mukaan lukien;

31.

korostaa aavikoitumisen tuhoisia vaikutuksia ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ja sen joillakin alueilla aiheuttamaa väestökatoa sekä tarvetta noudattaa yhteisiä lähestymistapoja, jotta tätä ilmiötä voidaan asianmukaisesti ehkäistä, jotta siihen voidaan sopeutua ja jotta se voidaan torjua kokonaan; muistuttaa siksi, että vesienhoito on ratkaisevan tärkeää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi mutta myös vesi- ja elintarviketurvan varmistamiseksi, biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi ja terveen maaperän tukemiseksi; korostaa näin ollen, että EU:n vesipuitedirektiivi on pantava nopeasti kokonaan täytäntöön, jotta sen tavoitteet saavutetaan ja Euroopan vesivaroja voidaan hallinnoida entistä paremmin; korostaa, että veden uudelleenkäyttö ja vedenkäytön tehokkuus kiertoprosessien kautta on toteutettava täysimääräisesti koko taloudessa ja yhteiskunnassa, jotta voidaan hyödyntää veden arvoa ja varmistaa vedensaanti määrän ja laadun osalta; korostaa, että digitaalisilla ratkaisuilla voidaan edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista parantamalla kykyä ennustaa veden niukkuutta, tulvia ja veden pilaantumista, ja tukee näiden välineiden käyttöönottoa;

32.

korostaa, että ilmastonmuutos ja ympäristön tilan heikkeneminen ovat merkittäviä väestön siirtymistä ja uhkia lisääviä tekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisten turvallisuuteen ja sosiaaliseen ja poliittiseen vakauteen; korostaa, että riittämättömät hillintä- ja sopeutumisvalmiudet voivat johtaa aseellisiin konflikteihin, elintarvikepulaan, luonnonkatastrofeihin sekä ilmastosyistä johtuvaan väestön siirtymiseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tunnustamaan ilmastonmuutoksen vuoksi siirtymään joutuneiden ihmisten tarpeet ja haavoittuvuuden ja kehottaa vahvistamaan EU:n kehitysyhteistyötä ja humanitaarista toimintapolitiikkaa ja niiden rahoitusvälineitä, jotta voidaan tukea ilmastonmuutokseen sopeutumista kehitysmaissa, parantaa selviytymiskykyä, tehostaa katastrofiriskin vähentämistä ja reagoida humanitaarisiin hätätilanteisiin kasvavien tarpeiden aikana;

33.

huomauttaa, että menetyksiä ja vahinkoja koskevassa Pariisin sopimuksen 8 artiklassa todetaan, että osapuolten olisi käsiteltävä ilmastonmuutoksen haittavaikutuksiin liittyviä menetyksiä ja vahinkoja yhteistoiminnan pohjalta; pitää siksi tärkeänä toteuttaa maailmanlaajuisia tukitoimia ilmastonmuutoksen vaikutuksille erityisen alttiilla alueilla, kuten rannikkoalueilla ja saarilla sekä alueilla, joilla sopeutumiskyky on rajallinen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toimimaan sillanrakentajina kehittyneiden maiden, kehitysmaiden ja vähiten kehittyneiden maiden välillä ja pyrkimään tehostamaan korkean tavoitetason ryhmän työtä sekä hillitsemis- ja sopeutumisrahoituksen että menetysten ja vahinkojen osalta; toteaa, että nämä ovat maailmanlaajuisen ilmasto-oikeudenmukaisuuden olennaisen tärkeitä osatekijöitä;

34.

ilmaisee kiitollisuutensa IPCC:lle ja arvostaa suuresti sen kuudetta arviointiraporttia koskevaa työtä; pitää myönteisenä IPCC:n työryhmä II:n äskettäisessä raportissa esitettyä perusteellista arviota menetyksistä ja vahingoista ja korostaa, miten siinä tunnustetaan menetykset ja vahingot yhä tärkeämmäksi alaksi sekä kansainvälisessä ilmastopolitiikassa että ilmastotieteessä; kehottaa IPCC:tä hyödyntämään tätä työtä ja laatimaan erityisraportin, jossa käsitellään erityisesti menetyksiä ja vahinkoja;

35.

muistuttaa, että kansainvälisten instituutioiden on vahvistettava organisaatioitaan, yhteistyötään ja kriisinhallintaa, jotta ne olisivat paremmin valmistautuneita ilmastonmuutokseen paikallisesti ja maailmanlaajuisesti, seuraavana askeleena kohti institutionaalista ilmastonmuutokseen sopeutumista;

Ilmasto- ja biodiversiteettikriisi

36.

korostaa, että on tärkeää suojella, säilyttää ja ennallistaa luontoa ja ekosysteemejä Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi; muistuttaa lisäksi biologisen monimuotoisuuden keskeisestä roolista, sillä se auttaa ihmisiä torjumaan ilmaston lämpenemistä ja sopeutumaan siihen sekä parantamaan selviytymiskykyään; katsoo, että luontopohjaiset ratkaisut ja ekosysteemeihin perustuvat lähestymistavat ovat keskeisiä välineitä, joilla tuetaan ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista sekä suojellaan ja ennallistetaan biologista monimuotoisuutta ja metsiä ja vähennetään katastrofiriskejä; painottaa, että ennallistamalla rappeutuneita ekosysteemejä mahdollisimman nopeasti ja suojelemalla tehokkaasti ja tasapuolisesti 30–50 prosenttia maapallon maanpäällisistä, makeanveden ja valtamerten luontotyypeistä siten, että samalla turvataan alkuperäiskansojen ihmisoikeudet ja oikeudet ja vahvistetaan niitä, yhteiskunta voi hyötyä luonnon kyvystä sitoa ja varastoida hiiltä; korostaa tarvetta nopeuttaa edistymistä kohti kestävää kehitystä, mutta toteaa tämän edellyttävän riittävää rahoitusta ja poliittista tukea;

37.

korostaa metsien, biologisen monimuotoisuuden ja kestävän maankäytön kriittisiä ja toisistaan riippuvaisia rooleja, jotta kestävän kehityksen tavoitteet voidaan saavuttaa maailmassa; korostaa näin ollen, että metsäkato ja maaperän huonontuminen on kiireellisesti pysäytettävä ja niiden suunta käännettävä, jotta voidaan edistää vuosittaisten kasvihuonekaasujen nettopäästöjen vähentämistä;

38.

toistaa, että hallitukset 141 maassa, joiden alueella on yli 3,6 miljardia hehtaaria metsiä, ovat sitoutuneet lopettamaan metsäkadon ja kääntämään kehityksen päinvastaiseksi vuoteen 2030 mennessä;

39.

toistaa, että runsashiilisten ekosysteemien tiukka suojelu ja ennallistaminen on toimenpidevaihtoehto, jolla on välitön vaikutus ja joka tarjoaa runsaasti hillitsemis- ja sopeutumisetuja; toteaa, että metsillä on keskeinen rooli ilmaston ja biologisen monimuotoisuuden suojelussa; korostaa, että metsät edistävät pyrkimyksiä lieventää ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia ja sopeutua niihin;

40.

korostaa, että maankäyttösektoria koskevissa alakohtaisissa politiikoissa ja ilmastopolitiikassa, myös maa- ja metsätalouden tärkeissä alkutuotantotoimissa, on saatava aikaan riittävästi synergiavaikutuksia luonnontilaisten ja osittain luonnontilaisten ekosysteemien luonnollisten sopeutumisvalmiuksien kanssa ja parannettava mahdollisimman paljon ensisijaisesti kulttuurimaisemien sopeutumiskykyä; korostaa äskettäistä tuomiota asiassa, jossa kantajina olleet metsänhoitajat nostivat valtiota vastaan kanteen kansallisesta metsäpolitiikasta, joka käytännössä on estänyt heitä parantamasta hoidettujen metsien selviytymiskykyä muun muassa estämällä luontaisen uudistamisen (20);

41.

muistuttaa, että hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin viidennen arviointiraportin mukaan alkuperäiset, paikalliset ja perinteiset tietämyksen muodot ovat merkittävä voimavara luonnonvarojen kestävässä hoidossa, biologisen monimuotoisuuden säilyttämisessä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa; korostaa tarvetta vahvistaa alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen ja ILO:n yleissopimuksen nro 169 mukaisia yhteisöjen oikeuksia maan ja luonnonvarojen alalla ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä noudattaa vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen periaatetta;

42.

korostaa, että yritystoiminnan yhteydessä on suojeltava maaoikeuksien puolustajia ja ympäristönsuojelijoita varmistamalla tehokas ja vankka lakisääteinen ympäristönsuojelu, työntekijöiden oikeudet, maaoikeudet, alkuperäiskansojen oikeudet, toimeentulo ja kulttuurit, mukaan lukien vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen periaate; suhtautuu tältä osin myönteisesti EU:n aloitteisiin yritysten kestävää toimintaa koskevaksi huolellisuusvelvoitteeksi ja ehdotukseen asetukseksi tiettyjen metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen liittyvien hyödykkeiden ja tuotteiden asettamisesta saataville unionin markkinoilla ja viennistä unionin ulkopuolelle; kehottaa osapuolia varmistamaan, että COP27-kokouksessa tehdyt Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevat sitoumukset ovat sopusoinnussa yritystoimintaan sovellettavien voimassa olevien kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ja -normien kanssa;

43.

muistuttaa, että ilmastonmuutos on yksi tärkeimmistä luontokadon ja maaperän huonontumisen syistä; korostaa, että ennusteiden mukaan ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset luontoon ja biologiseen monimuotoisuuteen, ekosysteemeihin, valtameriin sekä terveyteen ja ruokaturvaan kärjistyvät tulevina vuosikymmeninä; korostaa, että tarvitaan vahvempi, sitova ja kunnianhimoisempi kansainvälinen kehys, jotta voidaan suojella koko maailman biologista monimuotoisuutta, pysäyttää sen nykyinen heikkeneminen ja ennallistaa se niin hyvin kuin mahdollista; tiedostaa tässä yhteydessä Montrealissa Kanadassa joulukuussa 2022 järjestettävän biodiversiteettikonferenssin merkityksen; kehottaa IPCC:tä ja IPBES:ää jatkamaan ja vahvistamaan yhteistyötään, jotta päättäjille voidaan tarjota uusinta tieteellistä tietoa ilmasto- ja biodiversiteettikriiseistä ja niiden ratkaisemisesta; kehottaa myös UNFCCC:tä tekemään yhteistyötä YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (UNCBD) ja Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelman (UNDP) kanssa, jotta voidaan luoda johdonmukainen kehys ilmastoneutraaliutta ja selviytymiskykyä, biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää kehitystä varten;

44.

kannustaa osapuolia Glasgow’n ilmastosopimuksen mukaisesti omaksumaan yhdennetyn lähestymistavan biologisen monimuotoisuuden huomioon ottamiseen kansallisissa, alueellisissa ja paikallisissa toiminta- ja suunnittelupäätöksissä; kehottaa UNFCCC:tä tämän vuoksi tekemään yhteistyötä UNCBD:n ja UNDP:n kanssa ilmastoneutraaliutta ja selviytymiskykyä, biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää kehitystä koskevan johdonmukaisen kehyksen luomiseksi; suhtautuu myönteisesti Edinburghin julistukseen vuoden 2020 jälkeisestä maailmanlaajuisesta biodiversiteettikehyksestä, sillä se on esimerkki osallistavasta koko hallinnon kattavasta lähestymistavasta;

45.

kehottaa osapuolia jatkamaan valtameriä ja ilmastonmuutosta koskevaa vuoropuhelua asettamalla konkreettisia toiminnallisia tavoitteita, puuttumalla keskeisimpiin ja kiireellisimpiin valtamerten ja ilmaston välisen yhteyden ongelmiin ja kannustamalla maita, erityisesti rannikkovaltioita, sisällyttämään vastaavia sitoumuksia päivitettyihin kansallisesti määriteltyihin panoksiinsa, kansallisiin sopeutumissuunnitelmiinsa ja pitkän aikavälin strategioihinsa muiden toimien ohella;

Kestävä ilmastorahoitus

46.

korostaa, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat suurimmat julkisen ilmastorahoituksen antajat; tiedostaa ilmastorahoituksen merkityksen ilmastotoimien onnistumisen kannalta, erityisesti koska monissa kehitysmaissa on ehtoihin perustuvia kansallisesti määriteltyjä panoksia, joiden saavuttaminen riippuu riittävästä taloudellisesta tuesta; pitää siksi myönteisenä, että vuoteen 2025 mennessä asetetaan ilmastorahoitusta koskeva uusi yhteinen määrällinen tavoite, jonka olisi ylitettävä selvästi vuodeksi 2020 asetettu 100 miljardin Yhdysvaltojen dollarin vuotuinen tavoite ja jossa olisi otettava huomioon kehitysmaiden täydentävää ja riittävää ilmastorahoitusta koskevat tarpeet ja painopisteet; katsoo, että ilmastonmuutoksen hillitsemistä, siihen sopeutumista sekä menetyksiä ja vahinkoja koskevia erillisiä tavoitteita olisi tarkasteltava osana tätä ilmastorahoitusta koskevaa uutta kollektiivista määrällistä tavoitetta; korostaa, että tulevissa ilmastorahoitustavoitteissa olisi otettava huomioon kehitysmaiden tarpeet sekä Pariisin sopimuksen oikeudenmukaisuusperiaate, kun määritetään osapuolten rahoitusosuuksia; korostaa tässä yhteydessä tarvetta asettaa selkeästi etusijalle avustuksiin perustuva ilmastorahoitus sen varmistamiseksi, että ilmastorahoitus ei lisää kestämätöntä velkatasoa kehitysmaissa; kehottaa jälleen perustamaan erityisen EU:n julkisen rahoitusmekanismin, josta tarjotaan asianmukaista lisätukea, jotta EU maksaa oikeudenmukaisen osuutensa kansainvälisestä ilmastorahoitustavoitteesta; palauttaa myös mieliin hiilirajamekanismista (CBAM) 22. kesäkuuta 2022 esittämän kantansa (21), jonka mukaan unionin olisi rahoitettava vähiten kehittyneiden maiden toimia niiden valmistusteollisuuden hiilipäästöjen vähentämiseksi vuotuisella määrällä, joka vastaa vähintään CBAM-todistusten myynnistä saatavien tulojen tasoa;

47.

korostaa, että on tärkeää saattaa maailmanlaajuinen sopeutumistavoite toimintavalmiiksi ja ottaa käyttöön huomattavasti uusia varoja kehitysmaiden sopeutumista varten; panee huolestuneena merkille, että sopeutumiskustannukset ja -tarpeet kasvavat ja että ne ovat viidestä kymmeneen kertaa suuremmat kuin nykyiset kansainväliset julkisen sopeutumisrahoituksen virrat, joten sopeutumisrahoituksen vaje kasvaa; toteaa, että yksityisen rahoituksen suuntaamisessa sopeutumiseen on luontaisia vaikeuksia; korostaa, että nykyiset maailmanlaajuiset rahoitusvirrat eivät riitä tarvittavien sopeutumistoimien täytäntöönpanoon erityisesti kehitysmaissa muun muassa siksi, että huomattava osa sopeutumisrahoituksesta myönnetään lainoina; huomauttaa, että 50 prosenttia kaikesta EU:n ilmastorahoituksesta vuonna 2020 myönnettiin avustuksina, ja kehottaa EU:ta ja kaikkia jäsenvaltioita lisäämään avustuksiin perustuvaa rahoitusta varsinkin sopeutumista varten ja erityisesti vähiten kehittyneille maille ja pienille kehittyville saarivaltioille; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita sitoutumaan siihen, että ne lisäävät merkittävästi sopeutumistoimiin myöntämäänsä rahoitusta ja esittämään COP27-kokoukselle selkeän suunnitelman siitä, miten saavutetaan Glasgow’n ilmastosopimuksessa sovittu tavoite sopeutumisrahoituksen kaksinkertaistamisesta vuoteen 2025 mennessä vuoden 2019 tasoon verrattuna;

48.

toteaa, että rahoituskysymyksessä on edistyttävä, jotta voidaan puuttua menetyksiin ja vahinkoihin; kehottaa osapuolia sopimaan uusista, riittävistä ja täydentävistä julkisen rahoituksen lähteistä ja asettamaan selkeästi etusijalle avustukset, jotta voidaan puuttua ilmastonmuutoksen haittavaikutuksiin liittyviin menetyksiin ja vahinkoihin; toteaa, että yksityisen rahoituksen suuntaamisessa menetyksiin ja vahinkoihin on luontaisia vaikeuksia; kehottaa EU:ta osallistumaan rakentavasti ennen COP27-kokousta kehitysmaiden ehdotuksiin menetyksiä ja vahinkoja koskevan rahoitusvälineen perustamisesta COP27-kokouksessa, myös tarkastelemalla tällaisen välineen yksityiskohtaisia sääntöjä ja ottaen huomioon olemassa olevat institutionaaliset järjestelyt; vaatii, että menetykset ja vahingot otetaan tulevien COP-kokousten asialistan pysyväksi asiakohdaksi, jotta luodaan selkeä neuvottelufoorumi näiden kysymysten seuraamiseksi ja niissä edistymiseksi, ja kehottaa saattamaan Santiago-verkoston täysin toimintavalmiiksi, jotta voidaan tehokkaasti käynnistää tekninen apu ja puuttua asianmukaisesti menetyksiin ja vahinkoihin;

49.

muistuttaa, että kaikkien osapuolten on tehtävä niin julkisista kuin yksityisistä kotimaisista ja kansainvälisistä rahoitusvirroista yhteensopivia Pariisin sopimuksen 1,5 celsiusasteen tavoitteen saavuttamiseen johtavan kehityspolun kanssa; muistuttaa, että fossiilisten polttoaineiden tuet ja muut ympäristön kannalta haitalliset tuet on kiireellisesti lopetettava EU:ssa ja maailmanlaajuisesti; korostaa Glasgow’n ilmastosopimuksessa tehtyä sitoumusta nopeuttaa toimia nykyisen laajuisen hiilivoiman ja fossiilisten polttoaineiden tehottomien tukien asteittaiseksi poistamiseksi; on huolissaan siitä, että ”fossiilisten polttoaineiden tehotonta” tukea ei ole määritelty, mikä vaarantaa vakavasti tällaisten sitoumusten uskottavuuden; toteaa, että fossiilisten polttoaineiden tuet ovat EU:ssa edelleen noin 55–58 miljardia euroa vuodessa; muistuttaa komissiota ja jäsenvaltioita niiden kahdeksannen ympäristöalan toimintaohjelman mukaisista velvoitteista asettaa fossiilisten polttoaineiden tukien asteittaiselle poistamiselle määräaika siten, että pyritään tavoitteeseen rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen, sekä laatia sitova unionin kehys, jolla seurataan jäsenvaltioiden edistymistä fossiilisten polttoaineiden tukien asteittaisessa poistamisessa sovitun menetelmän mukaisesti ja raportoidaan siitä; kehottaa komissiota ja kaikkia jäsenvaltioita ottamaan käyttöön konkreettisia politiikkatoimia, aikatauluja ja toimenpiteitä fossiilisten polttoaineiden kaikkien suorien ja epäsuorien tukien poistamiseksi vaiheittain mahdollisimman pian ja viimeistään vuoteen 2025 mennessä; kannustaa muita osapuolia toteuttamaan vastaavia toimenpiteitä ja työskentelemään fossiilisten polttoaineiden leviämisen estämistä koskevan sopimuksen laatimiseksi; suhtautuu myönteisesti G7-maiden sitoumukseen lopettaa fossiilisten polttoaineiden kehittämisen rahoittaminen ulkomailla vuoden 2022 loppuun mennessä ja korostaa samalla, että tätä sitoumusta olisi sovellettava myös maiden sisällä; korostaa tarvetta varmistaa, että EU:n hiilen hinnoittelukehys ei kannusta teollisuuden saastuttamista; korostaa innovaatiorahaston roolia;

50.

pitää olennaisen tärkeänä, että suuret kansainväliset rahoituslaitokset hyväksyvät ja kehittävät nopeasti vihreää rahoitusta, jotta maailmantalouden hiilestä irtautuminen onnistuu; muistuttaa Euroopan investointipankin (EIP) asemasta EU:n ilmastopankkina ja sen äskettäin hyväksytystä ilmastopankin etenemissuunnitelmasta ja ajan tasalle saatetusta energia-alan lainanantopolitiikasta sekä Euroopan investointirahaston (EIR) lisäpyrkimyksistä johtaa ilmastoinvestointeja; suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan keskuspankki on sitoutunut sisällyttämään ilmastonmuutosta koskevat näkökohdat rahapolitiikan kehykseensä; kehottaa kansainvälisiä kehityspankkeja, myös EIP:tä, ja kehitysrahoituslaitoksia, jotka tavallisesti tarjoavat rahoitustukea velkaa synnyttävien välineiden muodossa, panemaan täytäntöön vastuullisen anto- ja ottolainauksen periaatteet ja saattamaan salkkunsa yhdenmukaisiksi Pariisin sopimuksen kanssa sekä keräämään ja käyttämään korkealaatuisia ilmastoriskiä, haavoittuvuutta ja vaikutuksia koskevia tietoja ohjatakseen investointeja 1,5 celsiusasteen tavoitteen mukaisiksi; pitää tärkeänä Glasgow Financial Alliance for Net Zero -allianssin perustamista ja sen sitoutumista tukemaan kehittyviä talouksia niiden siirtyessä ilmastoneutraaliuteen; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti yritysten kestävyysraportointia koskevaan EU:n sopimukseen, joka on ratkaisevan tärkeä rahoitustuen aikaan saamiseksi;

51.

tukee ilmastotoimia varten muodostetun valtiovarainministerien koalition toimintaa ja kannustaa kaikkia hallituksia hyväksymään koalition sitoumukset kaikkien valtiovarainministerien vastuualueeseen kuuluvien toimintalinjojen ja käytäntöjen mukauttamisesta Pariisin sopimuksen tavoitteisiin ja hyväksymään konkreettisen hinnan hiilipäästöille, kuten Helsingin periaatteissa on määritelty;

52.

suhtautuu myönteisesti kansainvälisen kestävyysstandardilautakunnan työhön pääomamarkkinoiden kestävyyteen liittyvien tietojen antamista koskevan maailmanlaajuisen perustason laatimiseksi, jotta voidaan suunnata lisää pääomaa puhtaisiin teknologioihin ja ilmastoinvestointeihin;

Kaikilla aloilla toteutettavat toimet

53.

palauttaa mieliin, että eurooppalaiseen ilmastolakiin sisältyy sitoumus helpottaa alakohtaisia ilmastovuoropuheluja ja -kumppanuuksia tuomalla keskeisiä sidosryhmiä osallistavasti ja edustavasti yhteen, jotta aloja voidaan kannustaa laatimaan itse ohjeellisia vapaaehtoisia etenemissuunnitelmia ja suunnittelemaan niiden siirtymää unionin ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä; korostaa, että tällaisilla etenemissuunnitelmilla voisi olla arvokas panos autettaessa aloja suunnittelemaan ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisessä tarvittavia investointeja ja niiden avulla voitaisiin myös tehostaa eri alojen osallistumista ilmastoneutraalien ratkaisujen etsimiseen;

54.

kehottaa kaikkia osapuolia ryhtymään pikaisesti toimiin metaanipäästöjen vähentämiseksi; panee tyytyväisenä merkille EU:n, Yhdysvaltojen ja useiden muiden maiden COP-26 kokouksessa allekirjoittaman maailmanlaajuisen metaanisitoumuksen, jolla pyritään vähentämään ihmisen toiminnan aiheuttamia metaanipäästöjä 30 prosentilla vuoden 2020 tasoon verrattuna vuoteen 2030 mennessä, mikä on ensimmäinen askel kohti YK:n ympäristöohjelman (UNEP) suosittelemaa 45 prosentin vähennystä (22); kehottaa kaikkia allekirjoittajia varmistamaan, että ne vähentävät metaanipäästöjä alueillaan vähintään 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, ja hyväksymään kansallisia toimenpiteitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi; toteaa, että noin 60 prosenttia maailman metaanipäästöistä on peräisin maatalouden, kaatopaikkojen ja jätevedenkäsittelylaitosten kaltaisista lähteistä sekä fossiilisten polttoaineiden tuotannosta ja putkikuljetuksesta; muistuttaa, että metaani on voimakas kasvihuonekaasu, jonka ilmastovaikutus on 28 kertaa hiilidioksidia suurempi 100 vuoden ajanjaksolla ja 80 kertaa suurempi 20 vuoden ajanjaksolla; korostaa tässä yhteydessä, että tehokkaammat toimet metaanipäästöjen vähentämiseksi ovat yksi kustannustehokkaimmista toimenpiteistä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi lyhyellä aikavälillä; toteaa, että metaanipäästöjen vähentämiseksi on jo saatavilla monia kustannustehokkaita tekniikoita ja käytäntöjä edullisin tai negatiivisin kustannuksin; toteaa, että maatalouden metaanipäästöt johtuvat pääasiassa karjan määrän kasvusta ja että karjan lannasta ja suolistokäymisestä peräisin olevien päästöjen osuus on noin 32 prosenttia ihmisen toiminnasta aiheutuvista metaanipäästöistä; panee tässä yhteydessä merkille komission joulukuussa 2021 esittämän ehdotuksen metaanipäästöjen vähentämisestä energia-alalla; kehottaa hyväksymään muita sitovia lainsäädäntötoimenpiteitä päästöjen torjumiseksi muilla päästöjä aiheuttavilla aloilla ja sitovia unionin metaanipäästöjen vähennystavoitteita sekä sisällyttämään metaanin säänneltyihin epäpuhtauksiin kansallisia päästövähennysvelvoitteita koskevassa direktiivissä; toistaa kehotuksensa puuttua eläintiheyteen EU:ssa, jotta voidaan varmistaa kasvihuonekaasupäästöjen kunnianhimoinen vähentäminen tällä alalla; toistaa kantansa, jonka mukaan kulutustottumuksissa on siirryttävä terveellisempiin elintarvikkeisiin, ruokavalioihin ja elämäntapoihin, mukaan lukien kestävästi ja alueellisesti tuotettujen kasvien ja kasvipohjaisten elintarvikkeiden kulutuksen lisääminen, ja että lihan ja pitkälle jalostettujen tuotteiden liikakulutukseen on puututtava;

55.

katsoo, että maatalouden kestävät tuotantomallit edellyttävät maailmanlaajuisten standardien asettamista käyttäen monialaista ja monitieteistä yhteinen terveys -lähestymistapaa (23), jotta varmistetaan siirtyminen kohti kestäviä elintarvikejärjestelmiä ja täytetään Pariisin sopimuksen ja Glasgow’n ilmastosopimuksen sitoumukset;

56.

on tietoinen siitä, että ilmastonmuutos lisää antibioottiresistenssiä, ja kehottaa siksi osapuolia sopimaan maailmanlaajuisesti mikrobilääkkeiden käytön vähentämisestä ja resistenssiriskin torjumisesta;

57.

korostaa, että liikenneala on ainoa ala, jolla päästöt ovat lisääntyneet EU:n tasolla vuoden 1990 jälkeen, mikä ei sovi yhteen EU:n ilmastotavoitteiden kanssa, jotka edellyttävät suurempia ja nopeampia päästövähennyksiä kaikilta yhteiskunnan aloilta, myös ilmailu- ja merenkulkualalta; katsoo, että sen varmistamiseksi, että kansallisesti määritellyt panokset ovat Pariisin sopimuksessa edellytettyjen koko taloutta koskevien sitoumusten mukaisia, osapuolia olisi kannustettava voimakkaasti sisällyttämään niihin kansainvälisen laiva- ja lentoliikenteen tuottamat päästöt sekä hyväksymään ja panemaan täytäntöön toimenpiteitä kansainvälisellä, alueellisella ja kansallisella tasolla näiden alojen päästöjen vähentämiseksi, mukaan lukien ilmailuun liittyvät muut kuin hiilidioksidin aiheuttamat vaikutukset; muistuttaa lisäksi, että IEA:n mukaan kaikkien maailmanlaajuisesti markkinoille saatettujen uusien henkilöautojen on oltava päästöttömiä vuoteen 2035 mennessä, jotta voidaan saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä;

58.

korostaa merenkulun ja ilmailun päästöjen sisällyttämistä EU:n päästökauppajärjestelmään, joka voisi myös toimia mallina muille maille ja jolla tuetaan kunnianhimoisempia maailmanlaajuisia tavoitteita kansainvälisellä tasolla, muun muassa Kansanvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) ja Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä (ICAO); on huolestunut IMO:ssa ja ICAO:ssa saavutetusta hitaasta edistyksestä kansainvälisen merenkulun ja ilmailun päästöjen torjunnassa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään kaikkensa kansainvälisen lentoliikenteen päästöhyvitysjärjestelmän (CORSIA) vahvistamiseksi samalla, kun turvataan EU:n lainsäädännöllinen riippumattomuus päästökauppadirektiivin täytäntöönpanossa; suhtautuu myönteisesti IMO:n meneillään olevaan työhön sen kasvihuonekaasustrategian ja päästövähennystavoitteen päivittämiseksi ja konkreettisten toimenpiteiden hyväksymiseksi; kehottaa IMO:ta kuitenkin etenemään nopeasti Pariisin sopimuksen tavoitteen mukaisten tavoitearvojen ja toimenpiteiden hyväksymisessä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä;

59.

panee merkille yksityisten suihkukoneiden käytön valtavat ilmastovaikutukset, sillä yksi yksityinen suihkukone voi tuottaa jo yhdessä tunnissa kahden tonnin hiilidioksidipäästöt (24); korostaa, että johtajien on tärkeää näyttää esimerkkiä, ja pitää siksi valitettavana, että jotkut maailman johtajat ja valtuuskuntien jäsenet matkustivat COP26-kokoukseen yksityisellä suihkukoneella; kehottaa kaikkia COP27-kokouksen osallistujia valitsemaan vähiten saastuttavan liikennemuodon matkustaessaan kokoukseen; panee huolestuneena merkille, että yksityisten suihkukoneiden käytön arvioidaan lisääntyneen Euroopassa 30 prosenttia pandemiaa edeltäneeseen tasoon verrattuna (25), ja kehottaa siksi jäsenvaltioita ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin yksityisten suihkukoneiden käytön rajoittamiseksi alueellaan;

60.

suhtautuu myönteisesti Beyond Oil and Gas Alliance -yhteenliittymän (BOGA) käynnistämiseen COP26-kokouksessa ja korostaa, että sen tavoitteena on rajoittaa fossiilisten polttoaineiden tarjontaa ja lopettaa öljyn ja kaasun tuotanto; muistuttaa, että fossiiliset polttoaineet ovat suurin ilmastonmuutoksen aiheuttaja ja tuottavat yli 75 prosenttia kaikista kasvihuonekaasuista ja että nykyisten suunnitelmien mukaan tuotettaisiin noin 240 prosenttia enemmän hiiltä, 57 prosenttia enemmän öljyä ja 71 prosenttia enemmän kaasua kuin ilmakehän lämpenemisen rajoittaminen 1,5 celsiusasteeseen edellyttäisi; kannattaa sosiaalisesti oikeudenmukaista ja tasa-arvoista maailmanlaajuista siirtymää öljyn ja kaasun tuotannon mukauttamiseksi Pariisin sopimuksen tavoitteisiin; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita ja muita Pariisin sopimuksen osapuolia liittymään tähän aloitteeseen;

61.

on huolissaan fossiilisiin polttoaineisiin investoivista toimijoista, jotka haastavat investointisopimusten yhteydessä hallituksia investointituomioistuimiin ilmastoa, fossiilisten polttoaineiden asteittaista poistamista tai oikeudenmukaista siirtymää koskevan politiikan takia; kehottaa johdonmukaisuuteen kahden- ja monenvälisten investointisopimusten ja kansainvälisesti sovittujen ilmastotavoitteiden välillä poistamalla investointisuoja fossiilisiin polttoaineisiin tehtäviltä investoinneilta;

62.

muistuttaa, että IPCC:n kuudennen arviointiraportin mukaan hillitsemisvaihtoehdot, joiden kustannukset ovat enintään 100 Yhdysvaltojen dollaria hiilidioksiditonnilta, voisivat vähentää maailmanlaajuisia kasvihuonekaasupäästöjä ainakin puolella vuoden 2019 tasosta vuoteen 2030 mennessä; korostaa siksi, että hiilen tosiasiallisen hinnan käyttöönotto osana laajempaa politiikkayhdistelmää voi osaltaan vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä ja edistää puhtaan teknologian innovointia; kannustaa EU:ta ottamaan johtavan roolin hiilen hinnoittelun edistämisessä yhdistettynä tulojen tehokkaaseen ja sosiaalisesti osallistavaan käyttöön nopeamman ja oikeudenmukaisemman siirtymän edistämiseksi; kannustaa EU:ta myös tarkastelemaan yhteyksiä ja muita yhteistyömuotoja kolmansien maiden ja alueiden nykyisten hiilen hinnoittelumekanismien kanssa, nopeuttamaan kustannustehokkaita ja sosiaalisesti oikeudenmukaisia päästövähennyksiä maailmanlaajuisesti ja vähentämään samalla hiilivuodon riskiä ja toteaa näiden kaikkien toimien edistävän tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamista maailmanlaajuisesti; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön suojatoimia, joiden avulla varmistetaan, että kaikki EU:n päästökauppajärjestelmän kanssa tuottavat pysyvän lisäpanoksen ilmastonmuutoksen vaikutusten hillintään eivätkä vaaranna EU:n sisäisiä kasvihuonekaasupäästöjä koskevia sitoumuksia;

63.

kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä muiden merkittävien hiilidioksidipäästöjen aiheuttajien kanssa perustaakseen kansainvälisen ilmastoklubin, joka on avoin kaikille maille, jotka sitoutuvat näyttämään esimerkkiä tiukoille ilmastotavoitteille ja hiilen tosiasialliselle hinnoittelulle ja joiden yhteisinä tavoitteina ovat kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja ilmastoneutraaliuden saavuttaminen viimeistään vuoteen 2050 mennessä;

Ilmastonmuutos ja sukupuolten tasa-arvo

64.

varoittaa, että ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisiin eri tavoin esimerkiksi sukupuolen, iän, vammaisuuden, etnisen alkuperän ja köyhyyden mukaan; katsoo, että siirtyminen kestävään yhteiskuntaan on toteutettava osallistavalla, oikeudenmukaisella ja tasapuolisella tavalla ja että sukupuolten tasa-arvo on tämän siirtymän avaintekijä; pitää siksi myönteisenä, että COP26-kokouksessa hyväksyttiin täytäntöönpanoa varten perustetun avustavan toimielimen suosittelema päätös sukupuolten tasa-arvosta ja ilmastonmuutoksesta sukupuoliulottuvuuden sisällyttämiseksi paremmin kansallisesti määriteltyihin panoksiin ja että ilmastorahoituksen olisi oltava sukupuolinäkökohdat huomioon ottavaa; pitää kuitenkin valitettavana, että noin puolet osapuolista ei ole vielä nimennyt kansallista sukupuolten tasa-arvoa ja ilmastonmuutosta käsittelevää yhteyspistettä ilmastoneuvotteluja, täytäntöönpanoa ja seurantaa varten eikä myöntänyt sille tukea;

65.

korostaa UNFCCC:n tehostettua sukupuolten tasa-arvoa koskevaa Liman työohjelmaa ja sen sukupuolten tasa-arvoa koskevaa toimintasuunnitelmaa, jossa tunnustetaan, että sukupuolten tasa-arvoa on edelleen edistettävä ja ajettava ilmastonmuutoksen monialaisena painopisteenä; kehottaa uudelleen komissiota laatimaan konkreettisen toimintasuunnitelman uudistetun sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan toimintasuunnitelman sitoumusten täyttämiseksi ja luomaan sukupuolten tasa-arvoa ja ilmastonmuutosta käsittelevän EU:n pysyvän yhteyspisteen, jolla on riittävät taloudelliset resurssit, jotta voidaan toteuttaa ja seurata sukupuolten tasa-arvon huomioon ottavia ilmastotoimia EU:ssa ja maailmanlaajuisesti (26); kehottaa EU:ta valtavirtaistamaan sukupuolten tasa-arvon kaikkeen ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan; kehottaa jälleen EU:ta ja sen jäsenvaltioita varmistamaan, että kansalliset ilmastosuunnitelmat ovat sukupuolten kannalta tasa-arvoisia ja että kaikki sukupuolet osallistuvat merkityksellisellä tavalla niiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon, sekä vahvistamaan naisten ja naisjärjestöjen roolia hallinnossa ja päätöksenteossa, niiden rahoitusmahdollisuuksia ja pääsyä ohjelmiin, joilla tuetaan naisten roolia ilmastohallinnossa;

66.

korostaa, että Pariisin sopimuksen mukaan kehittyneiden maiden odotetaan raportoivan siitä, kuinka sukupuolitietoista rahoitus on, ja siitä, otetaanko rahoituksessa huomioon sukupuolinäkökohdat; on huolissaan siitä, että hankkeiden sukupuolten tasa-arvoa edistävien vaikutusten seuranta on edelleen selvästi riittämätöntä, ja kehottaa EU:ta tehostamaan toimiaan tältä osin; suosittelee, että tasa-arvoselvityksiä käytetään määrittämään erilaisia tarpeita ja etuja yhteiskunnassa sekä rahoitusmekanismien eritasoisia käyttömahdollisuuksia yhteiskunnissa; kehottaa jälleen komissiota laatimaan konkreettisen toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on täyttää COP 25-konferenssissa sovitun sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan uudistetun toimintasuunnitelman sitoumukset riittävillä talousarviomäärärahoilla sukupuolitietoisten ilmastotoimien toteuttamiseksi ja seuraamiseksi EU:ssa ja maailmanlaajuisesti; katsoo, että tämä voisi toimia muille osapuolille esimerkkinä vastaavien toimenpiteiden toteuttamiseksi;

Teollisuus, pk-yritykset ja kilpailukyky

67.

pitää COP27-kokousta erittäin tärkeänä askeleena sen jälkeen, kun Pariisin sopimus allekirjoitettiin vuonna 2015, sillä unioni on käynnistänyt 55-valmiuspaketin, RePowerEU-paketin ja muita toimenpiteitä, jotta voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja saavuttaa ilmastoneutraalius viimeistään vuoteen 2050 mennessä mutta myös energiajärjestelmänsä muuttamiseksi; katsoo, että taloudellisen hyvinvoinnin, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, työpaikkojen luomisen, kestävän teollisuuden kehityksen ja ilmastopolitiikan olisi vahvistettava toisiaan; korostaa, että ilmastonmuutoksen torjunnalla olisi pyrittävä vähentämään energiaköyhyyttä, lisäämään selviytymiskykyä ja kilpailukykyä ja tarjoamaan EU:n teollisuudelle ja pk-yrityksille mahdollisuuksia, jotka voidaan toteuttaa, jos lainsäätäjät sitoutuvat oikea-aikaisiin, räätälöityihin, solidaarisuuteen perustuviin ja asianmukaisiin politiikkatoimiin; pitää erittäin tärkeänä, että unioni varmistaa, että se saa etulyöntiaseman ja näyttää esimerkkiä samalla kun suojellaan sisämarkkinoita kolmansien maiden epäreilulta kilpailulta ja varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset eurooppalaisille yrityksille maailmanlaajuisesti;

68.

korostaa, että unionin olisi tehtävä kaikkensa, jotta sen yritysten ja pk-yritysten johtoasema ja maailmanlaajuinen kilpailukyky säilyvät siirryttäessä kasvihuonekaasujen nollanettopäästötalouteen; huomauttaa, että EU:n johtajuuden ylläpitämiseksi ja laajentamiseksi olisi hyödynnettävä käytettävissä olevia ja innovatiivisia poliittisia välineitä; korostaa, että Euroopan teollisuuden nopeaa hiilestä irtautumista on jatkettava ja että unionin on edelleen tuettava tätä pyrkimystä, erityisesti oikeasuhteisia ratkaisuja sen toteuttamiseksi pk-yrityksissä; pitää myönteisinä strategisia arvoketjuja koskevia aloitteita; panee merkille, että varhaisen vaiheen strategioiden hyväksyminen ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä unionin näyttämä esimerkki ilmastoneutraaliuden saavuttamisessa vaikuttavat positiivisesti eurooppalaiseen teollisuuteen, myös pk-yrityksiin, ja että näin viitoitetaan tietä maille, jotka ovat edistyneet vähemmän tai eivät ole yhtä kunnianhimoisia, ja voidaan varmistaa erittäin hyödyllinen kilpailuetu EU:n yrityksille ja teollisuudelle; korostaa, että EU:n ja sen kumppanien välillä on saatava aikaan täytäntöönpanokelpoisia monen- ja kahdenvälisiä sopimuksia, joiden tavoitteena on levittää unionin ympäristöstandardeja ja varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset kaupan ja investointien alalla: korostaa, että Euroopan teollisuuden ja pk-yritysten tuotannon ja investointien siirtäminen muualle unionin ulkopuolisten vähemmän kunnianhimoisten ilmastotoimien vuoksi on estettävä, ja kannustaa siksi kansainvälisiä kumppaneita yhdenmukaistamaan toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi; katsoo toisaalta, että tuotanto ja investoinnit Euroopassa vahvistaisivat EU:n teollisuuden arvoketjua ja strategista riippumattomuutta epävakaassa maailmanlaajuisessa tilanteessa;

69.

tunnustaa pk-yritysten, erityisesti mikroyritysten ja startup-yritysten, ratkaisevan tärkeän aseman työllisyyden ja kasvun aikaansaamisessa ja toteuttamisessa sekä digitaalisen ja vihreän siirtymän edelläkävijöinä; muistuttaa, että pk-yritykset ovat olennainen osa Euroopan talouden ja yhteiskunnan rakennetta ja että lainsäätäjien on tuettava ja kannustettava niitä tässä siirtymässä, erityisesti varmistamalla rahoituksen saatavuus kestäville teknologioille, palveluille ja prosesseille sekä yksinkertaistamalla hallinnollisia menettelyjä; on huolissaan siitä, että pk-yritysten mahdollisuuksia ja haavoittuvuuksia ei oteta riittävästi huomioon kaikissa sisämarkkinoita koskevissa EU:n politiikoissa, digitalisaation ja vihreän siirtymän edistäminen mukaan luettuna;

70.

suhtautuu myönteisesti eurooppalaisten kansalaisten, yhteisöjen, kuntien, kaupunkien, alueiden, yritysten ja laitosten Pariisin sopimuksen velvoitteiden täyttämiseksi tähän mennessä tekemiin sitoumuksiin ja toimenpiteisiin ja tässä saavutettuun edistykseen;

71.

pitää myönteisenä, että useat EU:n kauppakumppanit ovat ottaneet käyttöön hiilikauppamekanismeja tai muita hiilen hinnoittelumekanismeja, ja kehottaa komissiota edistämään edelleen tätä ja vastaavaa politiikkaa maailmanlaajuisesti; odottaa, että neuvoston kanssa päästään nopeasti yhteisymmärrykseen ehdotuksesta sosiaalisesti oikeudenmukaisesta EU:n hiilirajamekanismista, johon sisältyy tehokas hiilivuotomekanismi, ja odottaa sen vaikuttavan pyrkimykseen maailmanlaajuisen hiilen hinnan asettamiseksi, jolla edistetään maailmanlaajuisten hiilipäästöjen vähentämistä ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamista;

72.

ottaa huomioon, että siirtyminen kestävään talouteen on yhdistettävä Euroopan kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja työpaikkojen luomiseen, sillä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman onnistumisen kannalta on ratkaisevan tärkeää, että sisämarkkinat pysyvät kustannustehokkaina mukauduttaessa uuteen sääntely-ympäristöön;

73.

korostaa tarvetta edistää kilpailukykyisiä raaka-aineiden ja harvinaisten metallien markkinoita, jotka ovat olennaisen tärkeitä vihreän siirtymän kannalta, koska maailman perushyödykeresurssit ovat hyvin harvojen maiden omistuksessa; korostaa, että jatkuva riippuvuus muutamista toimittajista toimii joitakin nykyisiä politiikkatoimia, kuten RePowerEU-suunnitelmaa vastaan, ja tekee tyhjäksi unionin kansalaisten tekemät uhraukset;

74.

korostaa, että tarvitaan ammattipätevyyttä koskevia ohjelmia, joilla työvoimaa voidaan kouluttaa vastaamaan kasvavaan työvoiman kysyntään energiatehokkuuden, uusiutuvien energialähteiden ja vihreän teknologian ratkaisujen alalla; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita ryhtymään toimiin sen varmistamiseksi, että nykyinen ja tuleva eurooppalainen työvoima hankkii kaikki tarvittavat taidot vihreän siirtymän hallinnoimiseksi, toteuttamiseksi ja innovoimiseksi;

Energiapolitiikka

75.

suhtautuu myönteisesti kaikkiin aloitteisiin, joilla vähennetään EU:n riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, mukaan lukien riippuvuuden vähentäminen kaikista venäläisistä fossiilisista polttoaineista ja niihin liittyvistä tuotteista ja lopulta siitä eroon pääseminen Venäjän käyttäessä luonnonvarojaan aseena ja sen hyökättyä Ukrainaan; kehottaa komissiota ja neuvostoa tässä yhteydessä laatimaan energiatehokkuustoimenpiteitä ja uusiutuvia energialähteitä koskevan investointisuunnitelman energiaomavaraisuuden vahvistamiseksi; muistuttaa, että komission arvion mukaan tarvitaan 300 miljardia euroa, jotta päästään asteittain eroon energiariippuvuudesta Venäjästä vuoteen 2030 mennessä; panee merkille EU:n meneillään olevan työn energiatoimitusten monipuolistamiseksi kansainvälisten kumppaneiden kanssa; panee merkille, että RePowerEU-suunnitelmaa tukevassa komission analyysissä ennustetaan, että uusien olosuhteiden vuoksi tiettyä fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa kapasiteettia saatetaan valitettavasti käyttää pidempään kuin alun perin odotettiin;

76.

korostaa energialainsäädännön meneillään olevaa tarkistamista 55-valmiuspaketin yhteydessä, jotta se saadaan vastaamaan unionin tiukempaa tavoitetta vähentää päästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi viimeistään vuoteen 2050 mennessä; kehottaa kuitenkin jatkamaan työtä kunnianhimoisempien tavoitteiden asettamiseksi esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden osalta, erityisesti kun otetaan huomioon, että unionin olisi jatkossakin näytettävä esimerkkiä;

77.

korostaa energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden keskeistä roolia siirryttäessä kohti ilmastoneutraalia taloutta; muistuttaa, että kaikkein ympäristöystävällisintä energiaa on energia, jota emme käytä, ja että erityisesti energiatehokkuusvälineillä voi olla rooli tämän edistämisessä; ottaa huomioon edistyksen uusiutuvien energialähteiden kehittämisessä; kehottaa samalla kehittämään edelleen energiatehokkuustoimia, kuten alojen integrointia ja hukkalämmön uudelleenkäyttöä; huomauttaa, että lämmityksen osuus oli 50 prosenttia koko maailman energiankulutuksesta vuonna 2018 (27) ja että energiatehokkuus etusijalle -periaatteen mukaisesti sitä voidaan käyttää onnistuneesti uudestaan ja hyödyntää kestävänä lämmityslähteenä, joka hyödyttäisi kaikkia maita, koska hukkalämpöä syntyy kaikissa maissa; toteaa kuitenkin, että on tärkeää yhdenmukaistaa uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevat tavoitteet, jotta voidaan saavuttaa ilmastoneutraalius viimeistään vuoteen 2050 mennessä ja noudattaa Pariisin sopimusta sekä RepowerEU:n tavoitteita, ja käyttää hyväksi sitä, että uusiutuvan energian ja varastointiteknologioiden kustannukset alenevat tällä hetkellä; toteaa, että unionin vuoden 2030 energiatehokkuustavoitteen nostamisen olisi oltava sopusoinnussa sähköistämisen, vedyn, sähköstä tuotettujen polttoaineiden ja muiden vihreän siirtymän kannalta tarpeellisten puhtaiden teknologioiden lisäämisen ja käyttöönoton kanssa;

78.

muistuttaa, että uusiutuvan energian hankkeiden lupamenettelyjä on laajennettava ja nopeutettava valtavasti ottaen huomioon EU:n luontoa ja biologista monimuotoisuutta koskeva lainsäädäntö ja varmistettava kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien osallistuminen kartoitus- ja suunnitteluprosessiin;

79.

muistuttaa unionin sitoutumisesta energiatehokkuus etusijalle -periaatteeseen, jossa otetaan huomioon kustannustehokkuus, järjestelmän tehokkuus, varastointikapasiteetti, kysyntäpuolen joustavuus ja toimitusvarmuus; korostaa, että on tärkeää valtavirtaistaa ja panna täytäntöön tämä periaate kaikessa asiaankuuluvassa lainsäädännössä ja aloitteissa ja tarvittaessa kaikilla aloilla; huomauttaa käyttämättömistä energiatehokkuusmahdollisuuksista teollisuuden (28), tieto- ja viestintätekniikan, liikenteen ja rakennusten kaltaisilla aloilla, muun muassa lämmityksessä ja jäähdytyksessä; suhtautuu myönteisesti rakennusten perusparannusaallon strategiaan ja siihen liittyviin konkreettisiin sääntely-, rahoitus- ja mahdollistamistoimenpiteisiin, joiden tavoitteena on vähintään kaksinkertaistaa rakennusten vuotuinen peruskorjausaste vuoteen 2030 mennessä, edistää pitkälle meneviä perusparannuksia ja helpottaa sähköistä liikkuvuutta 55-valmiuspaketissa energiaköyhyyden lieventämiseksi; muistuttaa, että rakennus- ja perusparannusalan pk-yrityksillä on ratkaiseva rooli koko perusparannusaallossa, jonka avulla voidaan vähentää rakennusten energia- ja ilmastovaikutuksia;

80.

suhtautuu myönteisesti RePowerEU-strategiaan ja kehottaa kaikkia EU:n jäsenvaltioita harkitsemaan IEA:n 10-kohtaista suunnitelmaa, jolla voidaan oikein toteutettuna vähentää kaasuntuontia Venäjältä reilusti yli puolella, mikä vähentää unionin riippuvuutta Venäjän maakaasusta;

81.

korostaa, että on tärkeää poistaa fossiiliset polttoaineet mahdollisimman pian käytöstä; toteaa, että tämä tavoite on saavutettava ja samalla on maksimoitava sen myönteinen vaikutus unionin energiavarmuuteen, teollisuuden kilpailukykyyn ja kansalaisten hyvinvointiin; kehottaa G7-maita johtamaan esimerkillä energiasiirtymän alalla ja pysäyttämään kaikki uudet investoinnit fossiilisten polttoaineiden tuotantoon; pitää myönteisenä G7-maiden sitoumusta irrottaa energia-alansa hiilestä vuoteen 2035 mennessä ja lopettaa useimpien fossiilisia polttoaineita koskevien ulkomaisten hankkeiden rahoitus tämän vuoden loppuun mennessä; korostaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä fossiilisten polttoaineiden asteittaisessa poistamisessa, kuten Beyond Oil and Gas Alliance -yhteenliittymä (BOGA) ja Powering Past Coal Alliance -yhteenliittymä;

82.

pitää valitettavana, että fossiilisen energian tuet unionissa ovat pysyneet vakaina vuodesta 2008, yhteensä noin 55–58 miljardissa eurossa vuodessa, mikä vastaa noin kolmasosaa kaikista energiatuista unionissa, ja pitää valitettavana, että tällä hetkellä 15 jäsenvaltiota tukee fossiilisia polttoaineita enemmän kuin uusiutuvaa energiaa; katsoo, että fossiilisten polttoaineiden tukeminen heikentää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita ja Pariisin sopimuksen velvoitteita; pitää ratkaisevan tärkeänä, että kaikilla energia-aloilla ja kaikissa jäsenvaltioissa on annettava johdonmukaisempia hintasignaaleja ja vältettävä se, että ulkoisia kustannuksia ei oteta huomioon; panee merkille, että eräät jäsenvaltiot ovat äskettäin hyväksyneet toimenpiteitä kuluttajien suojelemiseksi energian hintojen nousun suorilta vaikutuksilta erityisesti kotitalouksiin, ja vaatii, että tällaisten käytäntöjen on pysyttävä poikkeuksellisina ja tilapäisinä; kehottaa jäsenvaltioita ja muita COP26-osapuolia asettamaan vihreään energiaan ja infrastruktuuriin tehtävät investoinnit etusijalle ja poistamaan asteittain suorat ja välilliset tuet fossiilisille polttoaineille;

83.

katsoo, että unionin ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sen energiajärjestelmä olisi integroitava ja sen olisi perustuttava porrastettuun ensisijaisuusjärjestelmään, joka alkaa energiatehokkuus etusijalle -periaatteen täytäntöönpanosta ja perustuu kustannustehokkuuteen, järjestelmän tehokkuuteen, varastointikapasiteettiin, toimitusvarmuuteen ja kysyntäpuolen joustavuuteen ja jota tuetaan älykkäillä verkoilla, mikä johtaa energiansäästöihin ja sen jälkeen loppukäyttöalojen suoraan uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan sähköistämiseen sekä uusiutuvien polttoaineiden ja uusiutuvaan energiaan perustuvien polttoaineiden, mukaan lukien vety, käyttöön loppukäyttösovelluksissa ja siirtymävaiheen aikana kestäviin ja turvallisiin vähähiilisiin polttoaineisiin laitteille, joille ei ole muuta vaihtoehtoa, samalla kun säilytetään energian saatavuus, kohtuuhintaisuus ja toimitusvarmuus kehittämällä kiertotalouteen perustuva, erittäin energiatehokas, integroitu, yhteenliitetty, häiriönsietokykyinen ja multimodaalinen energiajärjestelmä;

84.

muistuttaa, että on tärkeää ottaa huomioon kansallisten energiajärjestelmien moninaisuus ja haasteet; korostaa, että siirtymän on oltava oikeudenmukainen, ja toistaa uudessa vihreän kehityksen ohjelmassa annetun lupauksen siitä, että ketään ei jätetä jälkeen; on huolissaan siitä, että noin 50 miljoonaa kotitaloutta unionissa elää edelleen energiaköyhyyden oloissa, ja katsoo, että EU:n olisi lisättävä toimiaan tämän ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi; korostaa kunnianhimoisempien ilmastotavoitteiden sosiaalisen ulottuvuuden tärkeyttä; korostaa, että peruskorjaus auttaa ratkaisevalla tavalla pienentämään rakennusten energiankulutusta, vähentämään päästöjä ja pienentämään energialaskuja; korostaa, että kaikkia energiatoimia olisi toteutettava oikeudenmukaisen ja kohtuullisen siirtymän periaatetta noudattaen ja tiiviissä yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten kanssa; katsoo näin ollen, että julkinen politiikka, vahvempi sosiaalinen kumppanuus ja kansalaisyhteiskunnan sitoutuminen paikallisella, kansallisella ja EU:n tasolla ovat ratkaisevan tärkeitä yhteiskunnan kaikkien osa-alueiden ilmastoneutraaliuden aikaansaamiselle oikeudenmukaisella, osallistavalla ja sosiaalisesti kestävällä tavalla;

85.

suhtautuu myönteisesti EU:n vetystrategiaan, jossa vaaditaan vähintään kuuden gigawatin uusiutuvalla energialla toimivien elektrolyysilaitteiden asentamista unionissa vuoteen 2024 mennessä ja 40 gigawatin uusiutuvalla energialla toimivien elektrolyysilaitteiden asentamista vuoteen 2030 mennessä; kehottaa unionia ja jäsenvaltioita tässä yhteydessä helpottamaan vedyn integrointia aloille, joilla päästöjä on vaikea vähentää;

86.

pitää myönteisenä merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa koskevaa EU:n strategiaa ja sen kapasiteettitavoitetta, joka on vähintään 60 gigawattia vuoteen 2030 mennessä ja 340 gigawattia vuoteen 2050 mennessä ja jota parlamentti pyysi lisäämään 450 gigawattiin (29), sekä aurinkoenergiastrategiaa, jonka tavoitteena on 320 gigawatin aurinkosähkön asentaminen vuoteen 2025 mennessä ja 600 gigawatin asentaminen vuoteen 2030 mennessä; korostaa sen varmistamista, että strategian toteuttaminen hyödyttää koko unionia, myös sisämaajäsenvaltioita; painottaa, että eurooppalaiset yritykset ovat maailman kärkeä ja teollisia uranuurtajia merellä tapahtuvan uusiutuvan energian tuotannossa ja että alalla on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia työpaikkojen (suorien ja epäsuorien) luomiseen ja vientiin; kehottaa Eurooppaa ottamaan johtoaseman uusiutuvassa energiatuotannossa ja sen toimitusketjuissa osana EU:n teollisuuspolitiikkaa; panee erittäin tyytyväisenä merkille Belgian, Tanskan, Saksan ja Alankomaiden toukokuussa 2022 Pohjanmeri-huippukokouksessa Esbjergissä (Tanska) allekirjoittaman yhteisen julistuksen, jolla Pohjanmerestä tehdään Euroopan vihreä voimala;

87.

on vakuuttunut siitä, että kuluttajille on luotava edellytykset saada entistä enemmän tietoa ja kannustimia valita vielä kestävämpiä energiamuotoja ja toimia aktiivisemmin; kehottaa komissiota arvioimaan tarvittavaa verkkokapasiteettia uusiutuvan energian ja sähkölämmitysratkaisujen integroimiseksi ja määrittämään jäljellä olevat esteet itse tuotetun uusiutuvan energian kulutuksen ja uusiutuvan energian yhteisöjen kehittämiselle erityisesti pienituloisissa tai heikossa asemassa olevissa kotitalouksissa;

88.

kannustaa meneillään olevaa työtä energiaverodirektiivin tarkistamiseksi, jotta veropolitiikat voidaan mukauttaa vuosien 2030 ja 2050 energia- ja ilmastotavoitteisiin ja samalla arvioida tämän vaikutuksia, myös kuluttajiin, energiaköyhyyteen ja liikenneköyhyyteen;

89.

korostaa, että vaikka Eurooppa pyrkii saavuttamaan kunnianhimoiset tavoitteensa, maailmanlaajuisten nettonollapäästöjen saavuttaminen viimeistään vuoteen 2050 mennessä edellyttää koordinoitua maailmanlaajuista toimintaa; korostaa, että kehittyvät maat tarvitsevat kansainvälistä apua vihreän siirtymänsä toteuttamiseksi; pitää tärkeänä edistää tiivistä rajatylittävää yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen jakamista kansainvälisten kumppanien kanssa päätöksenteon ja tieteen aloilla, muun muassa teknologian siirrossa, jotta voidaan edistää energiatehokkuutta ja investointeja kestäviin energiateknologioihin ja infrastruktuuriin; panee merkille, että komissio hyväksyi äskettäin tiedonannon kansainvälisiä energia-alan toimia koskevasta EU:n strategiasta, johon kuuluu määrätietoinen pyrkimys tehdä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa kaikkialla maailmassa ja ”kannustaa kumppanimaita lisäämään ilmastotavoitteidensa kunnianhimoisuutta ja määrittelemään ilmastoneutraaliuden saavuttamista koskevat kehityspolkunsa. Samalla yhteistyön tavoitteena on luoda pitkäkestoisia, molempia osapuolia hyödyttäviä suhteita erityisesti energian alalla”;

90.

suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen laatia vuonna 2022 toimintasuunnitelma energia-alan digitalisaatiosta, jotta EU:sta saadaan teknologia-alan johtaja ja jotta voidaan saada käyttöön entistä integroidumpi energiajärjestelmä, jossa on erityisalojen älykkäitä ratkaisuja ja jossa on parannettu rahoitusta kaudelle 2021–2027; muistuttaa, että on tärkeää puuttua energia-alan kyberturvallisuusriskeihin energiajärjestelmien häiriönsietokyvyn varmistamiseksi;

Tutkimus, innovointi, digitaaliteknologiat ja avaruuspolitiikka

91.

suhtautuu myönteisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan ja sen osuuteen ilmastoneutraaliudessa; katsoo, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelman mukaiset kumppanuudet, muun muassa yhteisyritykset, parantavat yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä, sillä tavoitteena on edistää vihreän siirtymän saavuttamista ja samalla varmistaa, että kestäviä innovaatioita on saatavilla ja käytettävissä ja että ne ovat kohtuuhintaisia; korostaa, että on tärkeää parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ehdotuspyyntöihin ja parantaa kansalaisille suunnattua viestintää eurooppalaisten tutkimus- ja kehityshankkeiden tuloksista ja uusista teknologioista ja kansalaisten osallistumista niihin, myös kärkihankkeisiin, jotta voidaan lisätä yleisön osallistumista ja tehdä unionin rooli näkyvämmäksi kansalaisilleen;

92.

panee tyytyväisenä merkille Copernicus-ohjelman ja EU:n uuden maanhavainnoinnin tietokeskuksen roolin maan, ilmakehän ja meriympäristön seurantapalvelussa. korostaa satelliittihavainnointivalmiuksien merkitystä ilmastonmuutosta koskevan päätöksenteon seurannassa, mallintamisessa, ennustamisessa ja tukemisessa;

93.

korostaa, että sekä julkisia että yksityisiä investointeja on houkuteltava lisää uusien kestävien teknologioiden tutkimukseen, innovointiin ja käyttöönottoon, muun muassa paljon työvoimaa vaativille teollisuudenaloille, tarvittaviin uusiin infrastruktuuriverkkoihin ja hankkeisiin, joilla edistetään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamista; korostaa, että tulevassa tutkimuksessa ja teknologiassa olisi otettava huomioon kestävyys ja kiertotalous; korostaa samalla perustutkimuksen sekä yhteistyöhön perustuvien ja monitieteisten lähestymistapojen merkitystä tutkimuksessa ja innovoinnissa ilmastohaasteisiin vastaamiseksi; huomauttaa lisäksi, että on tuettava sosiaalista innovointia, joka on oleellista, jotta voidaan vastata täyttämättömiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin ja haasteisiin samalla kun lisätään ihmisten vaikutusmahdollisuuksia vihreän siirtymän aikana;

94.

korostaa, että on tärkeää varmistaa yhdenmukaisuus ja johdonmukaisuus kannustimissa, joilla edistetään innovatiivisia teknologioita vuosien 2030 ja 2050 tavoitteiden saavuttamiseksi, käsittelemällä jo kehittyneiden teknologioiden käyttöönottoa sekä investointeja uusiin teknologioihin, joita on kehitettävä, jotta saavutetaan unionin tavoite ilmastoneutraaliudesta viimeistään vuoteen 2050 mennessä;

95.

korostaa, että tarvitaan kaksoissiirtymää, jossa digitaalinen ja vihreä siirtymä kulkevat käsi kädessä; korostaa perustavanlaatuista asemaa, joka digitaaliteknologioilla voi olla EU:n vihreässä siirtymässä; muistuttaa, että unionin elpyminen edellyttää sellaisen vakaan sääntelykehyksen luomista, jolla saadaan aikaan edistystä, myös markkinalähtöistä edistystä, kestävien teknologioiden tutkimuksessa, innovoinnissa ja kehittämisessä sekä asianmukaiset edellytykset niiden rahoittamiselle;

96.

korostaa, että digitalisaatio on keskeisiä tekijöitä energiajärjestelmän integroinnin vauhdittamisessa, koska sen avulla saadaan aikaan dynaamisia ja toisiinsa liittyviä energiankantajien virtoja, voidaan liittää toisiinsa entistä useampia eri markkinoita ja antaa tarvittavat tiedot tarjonnan ja kysynnän sovittamiseksi yhteen; korostaa digitaaliteknologioiden mahdollisuuksia energiatehokkuuden lisäämisessä ja siten kasvihuonekaasupäästöjen yleisessä vähentämisessä; korostaa tarvetta varmistaa turvalliset sääntelypuitteet ja syrjimättömät ja avoimet menettelyt energiatietojen saatavuudelle ja siirtämiselle; muistuttaa, että komission arvioiden mukaan tieto- ja viestintätekniikan ympäristöjalanjälki on 5–9 prosenttia maailmanlaajuisesta sähkönkäytöstä ja yli kaksi prosenttia maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä; korostaa, että komission yhteisen tutkimuskeskuksen vuonna 2018 tekoälystä tekemän tutkimuksen mukaan tietokeskusten ja tiedonsiirron osuus unionin kokonaissähkönkulutuksesta voisi olla 3–4 prosenttia; huomauttaa, että komissio odottaa datakeskusten kulutuksen kasvavan 28 prosenttia vuosina 2018–2030; tähdentää, että 47 prosenttia digitaalialan hiilipäästöistä johtuu kuluttajille tarkoitetuista laitteista, kuten tietokoneista, älypuhelimista, tableteista ja muista verkkoon liitetyistä laitteista; kehottaa siksi toteuttamaan toimenpiteitä tieto- ja viestintätekniikan alan hiilijalanjäljen pienentämiseksi varmistamalla energia- ja resurssitehokkuus verkkojen, datakeskusten ja kuluttajalaitteiden tasolla ja toistaa, että datakeskuksista on tehtävä ilmastoneutraaleja ja erittäin energiatehokkaita viimeistään vuoteen 2030 mennessä, kuten digitaalistrategiassa todetaan;

97.

muistuttaa tutkimuksen ja innovoinnin merkityksestä Pariisin sopimuksen ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan tutkimusta ja innovointia ja lisäämään yleisesti EU:n ja kansallisia määrärahoja, jotka on tarkoitettu tutkimukseen ja innovointiin kestävän ja turvallisen energian teknologioissa ja innovoinnissa; kehottaa komissiota harkitsemaan jatkuvaa tukea sellaisille teknologioille ja innovatiivisille ratkaisuille, joilla edistetään ilmaston kannalta kestävää ja integroitua energiajärjestelmää, myös aloilla, joilla Euroopalla on maailmanlaajuinen johtoasema ja kotimaiset arvoketjut; pitää olennaisen tärkeänä, että unionissa on uusiutuvan energian arvoketjujen keskeisiä osia, jotta voidaan saavuttaa ilmastotavoitteet ja tuoda merkittäviä taloudellisia hyötyjä eurooppalaisille; kehottaa toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä, joilla tuetaan eurooppalaisten sisältöjen merkitystä uusiutuvien energialähteiden toimitusketjussa ja lainsäädännössä;

Ilmastonmuutos ja kehitys

98.

vahvistaa EU:n sitoutumisen kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuteen erityisesti teollisuus-, maatalous-, kalastus-, kauppa- ja investointipolitiikassa; vaatii johdonmukaista lähestymistapaa Pariisin sopimuksen ja kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanossa sekä sisä- että ulkopolitiikassa;

99.

kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja muita G7-maita kehittämään ja hyväksymään oikeudenmukaista energiasiirtymää koskevia kumppanuuksia kehitysmaiden kanssa ja toteuttamaan uusia ja täydentäviä investointeja, jotta varmistetaan oikeudenmukainen siirtyminen asteittaiseen fossiilisista polttoaineista luopumiseen kehitysmaissa; katsoo, että näiden kumppanuuksien olisi perustuttava pääasiassa muihin kuin velkaa tuottaviin rahoitusvälineisiin;

100.

korostaa ihmisoikeudet huomioon ottavan toimintamallin merkitystä ilmastotoimissa, jotta voidaan varmistaa, että kaikissa toimenpiteissä kunnioitetaan ja tuetaan kaikkien ihmisten ihmisoikeuksia; kehottaa ilmastomuutossopimuksen osapuolia sisällyttämään ihmisoikeusulottuvuuden kansallisesti määriteltyihin panoksiinsa, sopeutumista koskevaan tiedonantoonsa ja kansallisiin sopeutumissuunnitelmiinsa;

101.

kehottaa puuttumaan kehitys- ja ilmastopolitiikassa eriarvoisuuteen, olemassa oleviin velkahaasteisiin ja köyhyyteen, joita ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset pahentavat;

Euroopan parlamentin rooli

102.

katsoo, että parlamentin olisi oltava kiinteä osa EU:n valtuuskuntaa, koska sen on annettava hyväksyntänsä kansainvälisten sopimusten tekemiselle ja se on lainsäätäjänä keskeisessä asemassa Pariisin sopimuksen täytäntöönpanossa unionissa; olettaa näin ollen, että parlamentin annetaan osallistua EU:n koordinointikokouksiin COP27-kokouksessa Sharm el-Sheikhissä ja että sille taataan oikeus tutustua kaikkiin valmisteluasiakirjoihin neuvottelujen käynnistämisestä lähtien;

o o

103.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä ilmastomuutossopimuksen sihteeristölle ja pyytämään, että se välitetään kaikille EU:n ulkopuolisille ilmastonmuutossopimuksen sopimuspuolille.

(1) EUVL C 184, 5.5.2022, s. 118.

(2) EUVL C 232, 16.6.2021, s. 28.

(3) EUVL C 445, 29.10.2021, s. 156.

(4) EUVL L 114, 12.4.2022, s. 22.

(5) EUVL C 385, 22.9.2021, s. 167.

(6) EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1.

(7) EUVL C 270, 7.7.2021, s. 2.

(8) EUVL C 385, 22.9.2021, s. 10.

(9) EUVL C 506, 15.12.2021, s. 38.

(10) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0263.

(11) EUVL C 67, 8.2.2022, s. 25.

(12) Sopeutumista koskeva IPCC:n raportti, 2022.

(13) YK:n katastrofiriskin vähentämisen tukitoimisto, ”The human cost of disasters: an overview of the last 20 years 2000–2019”, https://www.undrr.org/media/48008/download

(14) https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/climate-change-and-health#:~:text=Climate%20change%20affects%20the%20social,malaria%2C%20diarrhoea%20and%20heat%20stress

(15) Kansainvälinen jälleenrakennus- ja kehityspankki, Maailmanpankki, ”Groundswell, Acting on Internal Climate Migration, Part II”, 2021 https://openknowledge.worldbank.org/handle/10986/36248

(16) Euroopan ympäristöpolitiikan instituutti (IEEP) ja Oxfam, ”Carbon Inequality in 2030”, marraskuu 2021 https://oxfamilibrary.openrepository.com/bitstream/handle/10546/621305/bn-carbon-inequality-2030-051121-en.pdf

(17) Global Witness, ”Last Line of Defence, The industries causing the climate crisis and attacks against land and environmental defenders”, syyskuu 2021 https://www.globalwitness.org/en/campaigns/environmental-activists/last-line-defence/

(18) Ilmaston- ja ympäristönmuutosta käsittelevät Välimeren alueen asiantuntijat, ”Risks associated to climate and environmental changes in the Mediterranean region”, 2019, https://ufmsecretariat.org/wp-content/uploads/2019/10/MedECC-Booklet_EN_WEB.pdf

(19) WWF Mediterranean Marine Initiative, ”The Climate Change Effect in the Mediterranean — Six stories from an Overheating Sea”, Rooma, Italia, 2021.

(20) https://www.klimazaloba.cz/wp-content/uploads/2021/04/Klimaticka%CC%81-z%CC%8Caloba.pdf

(21) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0248.

(22) UNEPin maailmanlaajuinen metaanipäästöarvio ”Global Methane Assessment”, 2021.

(23) https://www.who.int/health-topics/one-health#tab=tab_1

(24) Transport & Environment, Private jets: can the super rich supercharge zero-emission aviation?, huhtikuu 2021.

(25) Sama.

(26) Päätöslauselma 21. tammikuuta 2021 sukupuolten tasa-arvoa koskevasta EU-strategiasta (EUVL C 456, 10.11.2021, s. 208).

(27) IEA:n vuoden 2019 arviointiraportti ”Market analysis and forecast from 2019 to 2024”, https://www.iea.org/reports/renewables-2019/power

(28) On syytä muistaa, että eräiden arvioiden mukaan Euroopan teollisuuden energian loppukulutuksen vähentämisen taloudellinen potentiaali vuoteen 2030 mennessä on 23,5 prosenttia verrattuna toiminnan jatkamiseen entiseen tapaan.

(29) Päätöslauselma 16. helmikuuta 2022 merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa koskevasta EU:n strategiasta (EUVL C 342, 6.9.2022, s. 66).

28.4.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 149/62

P9_TA(2022)0359

Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 18. lokakuuta 2022 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (COM(2022)0241 – C9-0199/2022 – 2022/0165(NLE))

(Kuuleminen)

(2023/C 149/10)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2022)0241),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 148 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C9-0199/2022),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 82 artiklan,

—	ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0243/2022),

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

pitää myönteisenä komission ehdotusta päivitetyistä jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista ja erityisesti sen voimakasta keskittymistä covid-19-pandemian jälkeiseen ympäristöön, vihreän ja digitaalisen siirtymän yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja taloudellisen kestävyyden varmistamiseen sekä viimeaikaisiin poliittisiin aloitteisiin vastauksena Venäjän Ukrainaan kohdistamaan hyökkäykseen; kehottaa jälleen demokraattisen päätöksenteon vahvistamiseksi ottamaan parlamentin mukaan yhdennettyjen suuntaviivojen määrittelyyn unionin tasolla tasavertaisena toimijana neuvoston kanssa, kuten se esitti ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista 10. heinäkuuta 2020 antamassaan lainsäädäntöpäätöslauselmassa;

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Tarkistus 1

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan - 1 kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(-1)

Synergioiden luomiseksi ja kunnianhimoisten politiikkojen edistämiseksi jäsenvaltioiden tasolla on tärkeää, että tämän päätöksen liitteessä vahvistetut työllisyyden suuntaviivat yhdenmukaistetaan vuodelle 2030 asetettujen työllisyyttä, osaamista ja köyhyyden vähentämistä koskevien unionin yleistavoitteiden kanssa, joista unionin johtajat, unionin toimielimet, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan edustajat sopivat Porton huippukokouksessa vuonna 2021.

Tarkistus 2

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1)

Jäsenvaltiot ja unioni pyrkivät kehittämään yhteensovitettua työllisyysstrategiaa ja erityisesti edistämään ammattitaitoisen, koulutetun ja mukautumiskykyisen työvoiman sekä tulevaisuuteen suuntautuvien ja talouden muutoksiin reagoivien työmarkkinoiden kehittymistä, jotta voidaan saavuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa määrätyt täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä , tasapainoista kasvua, korkeatasoista ympäristönsuojelua ja ympäristön laadun parantamista koskevat tavoitteet. Jäsenvaltiot pitävät työllisyyden edistämistä yhteistä etua koskevana asiana ja sovittavat sitä koskevat toimensa neuvostossa yhteen niin, että ne ottavat huomioon työnantajien ja työntekijöiden velvollisuuksiin liittyvät kansalliset käytännöt.

(1)

Unioni pyrkii kehittämään korkeaa työllisyystasoa koskevaa yhteensovitettua strategiaa ja erityisesti edistämään ylöspäin tapahtuvaa taloudellista ja sosiaalista lähentymistä sekä laadukasta työllisyyttä ja parantamaan työoloja tukemalla ja täydentämällä jäsenvaltioiden toimia sekä sellaisten tulevaisuuteen suuntautuvien, talouden muutoksiin reagoivien , osallistavien, joustavien ja vakaiden työmarkkinoiden kehittymistä, jotka tarjoavat mahdollisuuksia liikkuvuuteen ja ammatilliseen kehittymiseen, jotta voidaan saavuttaa unionin kestävä kehitys, jonka perustana ovat tasapainoinen talouskasvu ja hintavakaus, erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous. Näin pyritään saavuttamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 151 artiklassa määrätyt täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä sekä korkeatasoista ympäristönsuojelua ja ympäristön laadun parantamista koskevat tavoitteet noudattaen samalla Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita ilmastoneutraaliuden saavuttamisesta unionissa vuoteen 2050 mennessä . Jäsenvaltiot pitävät työllisyyden edistämistä yhteistä etua koskevana asiana ja sovittavat sitä koskevat toimensa neuvostossa yhteen niin, että ne ottavat huomioon työnantajien ja työntekijöiden velvollisuuksiin liittyvät kansalliset käytännöt.

Tarkistus 3

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)

Unioni on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti kehittänyt ja pannut täytäntöön politiikan koordinointivälineitä talous- ja työllisyyspolitiikan alalla. Tämän päätöksen liitteessä esitetyt jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat, jäljempänä ”suuntaviivat”, yhdessä neuvoston suosituksessa (EU) 2015/1184 (5) vahvistettujen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa ovat osa näitä välineitä ja muodostavat yhdennetyt suuntaviivat. Niiden tarkoituksena on ohjata jäsenvaltioita ja unionia politiikan täytäntöönpanossa niin, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden keskinäinen riippuvuus. Tämän tuloksena saatavilla koordinoiduilla eurooppalaisilla ja kansallisilla politiikoilla ja uudistuksilla pyritään muodostamaan asianmukainen yleisesti kestävä talous- ja työllisyyspolitiikan yhdistelmä, jonka avulla pitäisi saada aikaan myönteisiä heijastusvaikutuksia.

(3)

Unioni on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti kehittänyt ja pannut täytäntöön politiikan koordinointivälineitä talous- ja työllisyyspolitiikan alalla. Tämän päätöksen liitteessä esitetyt jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat, jäljempänä ”suuntaviivat”, yhdessä neuvoston suosituksessa (EU) 2015/1184 (5) vahvistettujen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa ovat osa näitä välineitä ja muodostavat yhdennetyt suuntaviivat. Niiden tarkoituksena on ohjata jäsenvaltioita ja unionia politiikan täytäntöönpanossa niin, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden keskinäinen riippuvuus. Tämän tuloksena saatavilla koordinoiduilla eurooppalaisilla, kansallisilla ja alueellisilla politiikoilla ja uudistuksilla pyritään muodostamaan asianmukainen yleisesti kestävä talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan yhdistelmä, jonka avulla pitäisi saada aikaan myönteisiä heijastusvaikutuksia yhteiskuntaan, työmarkkinoihin ja työvoimaan pyrkien samalla välttämään mahdollisia kielteisiä sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia ja reagoimaan tehokkaasti covid-19-pandemian, Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen ja elinkustannusten nousun vaikutuksiin .

Tarkistus 4

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(3 a)

Unionin sosiaalisen mallin vahvistamiseksi edelleen jäsenvaltioiden olisi edistettävä kunnollisia palkkoja, vahvistettava työehtosopimusneuvotteluja ja varmistettava, että työmarkkinat ovat osallistavat. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota naisiin ja muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten lapsiin, nuoriin, ikääntyneisiin, vammaisiin henkilöihin, yksinhuoltajiin, rodullisiin ja etnisiin vähemmistöihin, kuten romaneihin ja maahanmuuttajataustaisiin henkilöihin, hlbtiqa+-henkilöihin ja heikommassa asemassa olevilla alueilla, myös syrjäisillä ja maaseutualueilla, epäsuotuisilla alueilla, saarilla ja syrjäisimmillä alueilla, asuviin henkilöihin.

Tarkistus 5

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 3 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(3 b)

Taloudellisen ja sosiaalisen edistyksen vauhdittamiseksi, vihreän ja digitaalisen siirtymän helpottamiseksi ja osallistavien, kilpailukykyisten ja joustavien työmarkkinoiden saavuttamiseksi unionissa jäsenvaltioiden olisi edistettävä laadukasta koulutusta, täydennys- ja uudelleenkoulutusta sekä elinikäistä oppimista, tulevaisuuteen suuntautuvaa harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevää koulutusta ja parempia uramahdollisuuksia vahvistamalla koulutusjärjestelmän ja työmarkkinoiden välisiä yhteyksiä ja tunnustamalla epävirallisen ja arkioppimisen kautta hankitut taidot, tiedot ja osaaminen.

Tarkistus 6

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4)

Suuntaviivat ovat johdonmukaiset vakaus- ja kasvusopimuksen, voimassa olevan unionin lainsäädännön ja unionin eri aloitteiden kanssa, mukaan lukien 20 päivänä heinäkuuta 2001 annettu neuvoston direktiivi (6), 10 päivänä maaliskuuta 2014 (7), 15 päivänä helmikuuta 2016 (8), 19 päivänä joulukuuta 2016 (9), 15 päivänä maaliskuuta 2018 (10), 22 päivänä toukokuuta 2018 (11), 22 päivänä toukokuuta 2019 (12), 8 päivänä marraskuuta 2019 (13), 30 päivänä lokakuuta 2020 (14), 24 päivänä marraskuuta 2020 (15) ja 29 päivänä marraskuuta 2021 (16) annetut neuvoston suositukset, 4 päivänä maaliskuuta 2021 annettu komission suositus (17), 14 päivänä kesäkuuta 2021 annettu neuvoston suositus (18), 26 päivänä helmikuuta 2021 annettu neuvoston päätöslauselma (19), 9 päivänä joulukuuta 2021 annettu komission tiedonanto (20), 22 päivänä joulukuuta 2021 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (21) [, ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi riittävistä vähimmäispalkoista Euroopan unionissa (22), ehdotus neuvoston suositukseksi oikeudenmukaisesta siirtymisestä ilmastoneutraaliuteen (23), ehdotus neuvoston suositukseksi eurooppalaisesta lähestymistavasta mikrotutkintoihin elinikäisen oppimisen ja työllistettävyyden tukemiseksi (24), ehdotus neuvoston suositukseksi yksilöllisistä oppimistileistä (25), ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisen lujittamisesta palkkauksen läpinäkyvyyden ja täytäntöönpanomekanismien avulla (26), ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi työolojen parantamisesta alustatyössä (27) ja ehdotus neuvoston suositukseksi ympäristökestävyyttä koskevasta oppimisesta (28)].

(4)

Suuntaviivat ovat johdonmukaiset vakaus- ja kasvusopimuksen, talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen ja voimassa olevan unionin lainsäädännön ja unionin eri aloitteiden kanssa, mukaan lukien 20 päivänä heinäkuuta 2001 annettu neuvoston direktiivi (6) (tilapäistä suojelua koskeva direktiivi) , 10 päivänä maaliskuuta 2014 (7), 14 päivänä heinäkuuta 2015 (7 a) , 15 päivänä helmikuuta 2016 (8), 19 päivänä joulukuuta 2016 (9), 15 päivänä maaliskuuta 2018 (10), 22 päivänä toukokuuta 2018 (11), 22 päivänä toukokuuta 2019 (12), 8 päivänä marraskuuta 2019 (13), 30 päivänä lokakuuta 2020 (14), 24 päivänä marraskuuta 2020 (15) ja 29 päivänä marraskuuta 2021 (16) annetut neuvoston suositukset, 4 päivänä maaliskuuta 2021 annettu komission suositus (17), 14 päivänä kesäkuuta 2021 annettu neuvoston suositus (18), 26 päivänä helmikuuta 2021 annettu neuvoston päätöslauselma (19), 9 päivänä joulukuuta 2021 annettu komission tiedonanto (20), 22 päivänä joulukuuta 2021 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (21), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi riittävistä vähimmäispalkoista Euroopan unionissa (22), ehdotus neuvoston suositukseksi oikeudenmukaisesta siirtymisestä ilmastoneutraaliuteen (23), ehdotus neuvoston suositukseksi eurooppalaisesta lähestymistavasta mikrotutkintoihin elinikäisen oppimisen ja työllistettävyyden tukemiseksi (24), ehdotus neuvoston suositukseksi yksilöllisistä oppimistileistä (25), ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisen lujittamisesta palkkauksen läpinäkyvyyden ja täytäntöönpanomekanismien avulla (26), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä, (26 a) ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi työolojen parantamisesta alustatyössä (27) , ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sosiaalisen ilmastorahaston perustamisesta (27 a) ja ehdotus neuvoston suositukseksi ympäristökestävyyttä koskevasta oppimisesta (28).

Tarkistus 7

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)

Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso yhdistää nämä eri välineet talous- ja työllisyyspolitiikan yhdennetyn monenvälisen koordinoinnin ja valvonnan kehykseen. Talouspolitiikan eurooppalaisella ohjausjaksolla pyritään ympäristökestävyyteen, tuottavuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja vakauteen, mutta samalla siihen sisältyvät Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja sen seurantavälineen, sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun, periaatteet ja sillä mahdollistetaan vahva sitoutuminen toimintaan työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien kanssa. Sillä tuetaan myös kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista. Unionin ja jäsenvaltioiden talous- ja työllisyyspolitiikan olisi oltava tiiviissä yhteydessä Euroopan oikeudenmukaisen siirtymisen kanssa ilmastoneutraaliin, ympäristökestävään ja digitaaliseen talouteen ; sillä olisi parannettava kilpailukykyä, varmistettava asianmukaiset työolosuhteet, edistettävä innovointia, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia sekä torjuttava eriarvoisuutta ja alueellisia eroja.

(5)

Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso yhdistää nämä eri välineet talous-, työllisyys-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikan yhdennetyn monenvälisen koordinoinnin ja valvonnan kehykseen. Talouspolitiikan eurooppalaisella ohjausjaksolla pyritään ympäristökestävyyteen, tuottavuuteen, osallisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja vakauteen, mutta samalla siihen olisi sisällytettävä paremmin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin , jäljempänä ”pilari”, ja sen seurantavälineen, sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun, periaatteet , mukaan lukien lastenhoitoa ja lapsille annettavaa tukea koskeva periaate numero 11, ja sillä olisi mahdollistettava vahva sitoutuminen toimintaan työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien kanssa. Sillä olisi tuettava Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista , mukaan lukien tavoite 1 ”Ei köyhyyttä”, tavoite 4 ”Hyvä koulutus”, tavoite 5 ”Sukupuolten tasa-arvo”, tavoite 7 ”Edullista ja puhdasta energiaa”, tavoite 8 ”Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua” ja tavoite 10 ”Eriarvoisuuden vähentäminen”. Osallistava, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus ja elinikäisen oppimisen mahdollisuudet olisi taattava kaikille, ja ne olisi kytkettävä osaksi työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa. Sukupuolten tasa-arvo olisi valtavirtaistettava kaikissa unionin politiikoissa. Tasa-arvoindeksi voisi olla yksi ohjausjakson välineistä, joilla seurataan edistymistä työllisyystavoitteiden ja sosiaalisten tavoitteiden saavuttamisessa sekä mitataan työllisyys- ja sosiaalipolitiikan sukupuolivaikutuksia . Unionin ja jäsenvaltioiden talous- ja työllisyyspolitiikan olisi oltava tiiviissä yhteydessä Euroopan tasapuolisen ja oikeudenmukaisen siirtymisen kanssa ilmastoneutraaliin, ympäristökestävään , sosiaalisesti osallistavaan ja digitaaliseen talouteen , jolla varmistetaan ylöspäin tapahtuva sosiaalinen lähentyminen, parannetaan kilpailukykyä kestävällä tavalla , tuetaan pk-yrityksiä, mikroyritykset mukaan lukien, varmistetaan kunnolliset työolosuhteet ja muutosjoustavat sosiaalisen suojelun järjestelmät , tuetaan innovointia, edistetään sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia kaikille, poistetaan köyhyyttä, tuetaan lapsia ja nuoria ja investoidaan heihin sekä torjutaan sosiaalista syrjäytymistä, eriarvoisuutta , risteävää syrjintää ja alueellisia eroja , erityisesti syrjäisillä ja syrjäisimmillä alueilla. On tarpeen varmistaa laadukas ja kestävä työllisyys tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa lainsäädäntöaloitteiden tai tarvittaessa voimassa olevan lainsäädännön tarkistamisen pohjalta, erityisesti kun on kyse etätyöstä, vanhempain- ja hoitovapaasta, työterveydestä ja -turvallisuudesta, tekoälystä työpaikalla, eurooppalaisesta köyhyyden vastaisesta strategiasta sekä alihankintaa koskevasta yleisestä oikeudellisesta kehyksestä huolehtien suuremmasta avoimuudesta ja antaen suosituksia vastuukysymyksistä. Euroopan tason työmarkkinaosapuolet keskustelevat parhaillaan digitalisaatiota koskevan puitesopimuksensa yhteydessä unionin säädöksestä, joka koskee oikeutta olla tavoittamattomissa. Keskustelujen pitäisi johtaa vähimmäisvaatimuksiin ja -edellytyksiin, joilla varmistetaan, että työntekijät voivat tosiasiallisesti käyttää oikeuttaan olla tavoittamattomissa, ja säännellään olemassa olevien ja uusien digitaalisten välineiden käyttöä työtarkoituksiin. Unionin tasolla olisi otettava käyttöön yhteinen oikeudellinen kehys, jolla varmistetaan oikeudenmukainen korvaus työharjoittelusta ja oppisopimuskoulutuksesta, jotta vältetään nuorten työntekijöiden hyväksikäyttö ja heidän oikeuksiensa loukkaaminen. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava harjoittelijoille ja oppisopimuskoulutuksessa oleville kunnolliset työolot ja sosiaalisen suojelun saatavuus.

Tarkistus 8

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(5 a)

Jotta työpaikalla esiintyvät riskit voidaan poistaa tehokkaasti, sekä psyykkistä että fyysistä terveyttä olisi suojeltava. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä työntekijöiden altistumiseen haitallisille aineille, mutta myös pitkiin työpäiviin, psykososiaaliseen paineeseen, huonoon työasentoon, toistuviin liikkeisiin ja raskaiden taakkojen nostamiseen. Työterveyden ja -turvallisuuden parantaminen on ratkaisevan tärkeää kunnollisten työolojen varmistamiseksi, erityisesti kun otetaan huomioon väestörakenteen muutokset ja jo olemassa oleva pula pätevistä työntekijöistä. Sen vuoksi tarvitaan kiireellisesti laadukkaita, turvallisia ja kestäviä työpaikkoja, kuten todetaan työterveyttä ja -turvallisuutta koskevasta EU:n uudesta strategiakehyksestä vuoden 2020 jälkeen 10 päivänä maaliskuuta 2022 ja mielenterveydestä digitaalisessa työelämässä 5 päivänä heinäkuuta 2022 annetuissa Euroopan parlamentin päätöslauselmissa. Kaikille työntekijöille tarkoitettuja työterveyspalveluja, psykososiaalinen tuki ja säännölliset vapaaehtoiset tarkastukset mukaan lukien, olisi sen vuoksi vahvistettava.

Tarkistus 9

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)

Ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvät haasteet, tarve nopeuttaa energiaomavaraisuuteen siirtymistä ja varmistaa Euroopan avoin strateginen riippumattomuus sekä globalisaatio, digitalisaatio, tekoäly, etätyön lisääntyminen, alustatalous ja väestörakenteen muutokset muuttavat Euroopan taloutta ja yhteiskuntia. Unionin ja sen jäsenvaltioiden on toimittava yhdessä, jotta kyseiseen rakenteelliseen kehitykseen voidaan puuttua tehokkaasti ja ennakoivasti ja jotta nykyisiä järjestelmiä ja niihin liittyvää politiikkaa voidaan mukauttaa tarpeen mukaan niin, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden talouksien ja työmarkkinoiden tiivis keskinäinen riippuvuus. Tämä edellyttää koordinoituja, kunnianhimoisia ja tehokkaita toimia sekä unionin että kansallisella tasolla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja talouden ohjausjärjestelmää koskevien unionin säännösten mukaisesti samalla, kun toteutetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria. Tällaisten politiikkatoimien olisi katettava kestävien investointien edistäminen ja entistä vahvempi sitoutuminen asianmukaisesti jaksotettuihin uudistuksiin, joilla vahvistetaan talouskasvua, laadukkaiden työpaikkojen luomista, tuottavuutta, asianmukaisia työolosuhteita, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, ylöspäin tapahtuvaa lähentymistä, kriisinsietokykyä ja vastuullisen finanssipolitiikan harjoittamista, joita tuetaan EU:n olemassa olevilla rahoitusohjelmilla ja erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineellä sekä koheesiopolitiikan rahastoilla (mukaan lukien Euroopan sosiaalirahasto plus ja Euroopan aluekehitysrahasto) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastolla. Politiikkatoimissa olisi yhdistettävä tarjonta- ja kysyntäpuolen toimenpiteitä ja otettava samalla huomioon niiden vaikutukset ympäristöön, työllisyyteen ja yhteiskuntaan.

(6)

Ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvät haasteet, tarve saavuttaa energiaomavaraisuus ja toteuttaa sosiaalisesti oikeudenmukainen vihreä siirtymä ja varmistaa Euroopan avoin strateginen riippumattomuus samoin kuin globalisaatio, digitalisaatio, tekoäly, etätyön lisääntyminen, alustatalous , väestörakenteen muutokset ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vaikutukset muuttavat perusteellisesti Euroopan taloutta ja yhteiskuntia. Unionin ja sen jäsenvaltioiden on toimittava yhdessä, jotta kyseiseen rakenteelliseen kehitykseen sekä inflaation kiihtymiseen voidaan puuttua tehokkaasti ja ennakoivasti ja jotta nykyisiä järjestelmiä ja niihin liittyvää politiikkaa voidaan mukauttaa tarpeen mukaan niin, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden talouksien ja työmarkkinoiden tiivis keskinäinen riippuvuus. Tämä edellyttää koordinoituja , monialaisia , kunnianhimoisia ja tehokkaita toimia unionin, kansallisella ja alueellisella tasolla ja työmarkkinaosapuolten osallistumista niihin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen , toissijaisuusperiaatteen, pilarin ja 4 päivänä maaliskuuta 2021 annetussa pilaria koskevassa toimintasuunnitelmassa, jäljempänä ”toimintasuunnitelma”, asetettujen tavoitteiden sekä talouden ohjausjärjestelmää koskevien unionin säännösten mukaisesti . Tällaisten politiikkatoimien olisi katettava kestävien julkisten ja yksityisten investointien , kilpailukyvyn ja infrastruktuurien edistäminen ja entistä vahvempi sitoutuminen asianmukaisesti jaksotettuihin uudistuksiin, joilla vahvistetaan kestävää ja osallistavaa talouskasvua, laadukkaampien työpaikkojen luomista, tuottavuutta, kunnollisia työolosuhteita, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, ylöspäin tapahtuvaa sosiaalista lähentymistä ja taloudellista vaurautta, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja osallisuutta, oikeudenmukaista työvoiman liikkuvuutta , kriisinsietokykyä ja vastuullisen finanssi- ja sosiaalipolitiikan harjoittamista, joita tuetaan EU:n olemassa olevilla rahoitusohjelmilla ja erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineellä sekä koheesiopolitiikan rahastoilla (mukaan lukien Euroopan sosiaalirahasto plus ja Euroopan aluekehitysrahasto) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastolla. Politiikkatoimissa olisi yhdistettävä tarjonta- ja kysyntäpuolen toimenpiteitä ja otettava samalla huomioon niiden vaikutukset ympäristöön, työllisyyteen ja yhteiskuntaan. Vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivointi covid-19-kriisin vuoksi maaliskuussa 2020 antoi jäsenvaltioille mahdollisuuden reagoida nopeasti ja hyväksyä hätätoimenpiteitä pandemian taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten lieventämiseksi. Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttaman makrotaloudellisen häiriön erityisluonne sekä nykyinen elinkustannuskriisi edellyttävät jäsenvaltioiden finanssipoliittisen liikkumavaran jatkamista. Sen vuoksi nykyisessä tilanteessa on komission kannan mukaisesti perusteltua jatkaa yleisen poikkeuslausekkeen voimassaoloa vuoden 2023 loppuun ja poistaa se käytöstä vuodesta 2024 alkaen. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä täysimääräisesti yleisen poikkeuslausekkeen tarjoamia mahdollisuuksia tukea vaikeuksissa olevia yrityksiä tai yrityksiä, joilta puuttuu likviditeettiä, erityisesti pk-yrityksiä, mikroyritykset mukaan lukien, jotta voidaan hyväksyä kohdennettuja toimenpiteitä työpaikkojen, palkkojen ja työolojen turvaamiseksi sekä investoida ihmisiin ja sosiaaliturvajärjestelmiin. Yleisen poikkeuslausekkeen soveltamisen jatkamisesta julkiselle taloudelle mahdollisesti aiheutuva riski sekä lausekkeen soveltamisen lopettamisen mahdolliset kielteiset sosiaaliset seuraukset olisi arvioitava etukäteen. Vakaus- ja kasvusopimusta olisi sen vuoksi tarkistettava.

Tarkistus 10

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(6 a)

Etätyö voi parantaa työ- ja yksityiselämän tasapainoa, vähentää fossiilisten polttoaineiden kulutusta, parantaa ilmanlaatua, ylittää maantieteelliset rajat ja mahdollistaa aiemmin työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneiden ryhmien pääsyn työmarkkinoille, mutta sen vaarana on työn ja yksityiselämän välisen rajan hämärtyminen, mikä voi vaikuttaa kielteisesti työntekijöiden perusoikeuksien toteutumiseen ja heidän fyysiseen ja psyykkiseen terveyteensä. Vastaavasti tekoälyratkaisuilla voidaan parantaa työoloja ja elämänlaatua, edistää esteettömyyttä vammaisten henkilöiden kannalta ja ennakoida työmarkkinoiden kehitystä. Ne aiheuttavat kuitenkin mahdollisia huolenaiheita, jotka liittyvät yksityisyyteen, henkilötietojen valvontaan, työterveyteen ja -turvallisuuteen, syrjintään rekrytoinnissa sekä rotuun ja sukupuoleen perustuvan profiloinnin lisääntymiseen ja joihin olisi puututtava.

Tarkistus 11

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen (29). Siinä esitetään 20 periaatetta ja oikeutta, joilla tuetaan moitteettomasti toimivia ja oikeudenmukaisia työmarkkinoita ja hyvinvointijärjestelmiä. Ne on järjestetty kolmeen luokkaan: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja sosiaalinen osallisuus. Periaatteet ja oikeudet ohjaavat unionia strategisesti, ja niillä varmistetaan, että ilmastoneutraaliuteen, ympäristökestävyyteen, digitalisaatioon sekä väestörakenteen muutoksiin liittyvät siirtymät ovat sosiaalisesti tasapuolisia ja oikeudenmukaisia. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja siihen liittyvä sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu muodostavat viitekehyksen, jolla seurataan jäsenvaltioiden työllisyys- ja sosiaalipolitiikan toimivuutta, edistetään uudistuksia kansallisella tasolla, aluetasolla ja paikallistasolla sekä sovitetaan yhteen sosiaaliset ja markkinanäkökohdat tämän päivän modernissa taloudessa, mihin sisältyy myös yhteisötalouden edistäminen. Komissio esitti 4 päivänä maaliskuuta 2021 Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskevan toimintasuunnitelman, jäljempänä ”toimintasuunnitelma”, joka sisältää kunnianhimoisia mutta realistisia yleistavoitteita ja täydentäviä alatavoitteita työllisyyden, osaamisen, koulutuksen ja köyhyyden vähentämisen alalla vuodeksi 2030, sekä tarkistetun sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun.

(7)

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat pilaria koskevan julistuksen. Siinä esitetään 20 periaatetta ja oikeutta, joilla tuetaan moitteettomasti toimivia ja oikeudenmukaisia työmarkkinoita ja hyvinvointijärjestelmiä. Ne on järjestetty kolmeen luokkaan: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja sosiaalinen osallisuus. Periaatteet ja oikeudet ohjaavat unionia strategisesti, ja niillä varmistetaan, että ilmastoneutraaliuteen, ympäristökestävyyteen, digitalisaatioon sekä väestörakenteen muutoksiin liittyvät siirtymät ovat sosiaalisesti ja maantieteellisesti tasapuolisia ja oikeudenmukaisia. Pilari ja siihen liittyvä sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu muodostavat viitekehyksen, jolla seurataan jäsenvaltioiden työllisyys- ja sosiaalipolitiikan toimivuutta, edistetään uudistuksia kansallisella tasolla, aluetasolla ja paikallistasolla sekä sovitetaan yhteen sosiaaliset ja markkinanäkökohdat tämän päivän taloudessa, mihin sisältyy myös yhteisötalouden sekä vihreän, digitaalisen ja kiertotalouden edistäminen. Toimintasuunnitelma sisältää kunnianhimoisia mutta realistisia yleistavoitteita ja täydentäviä alatavoitteita työllisyyden, osaamisen, koulutuksen ja köyhyyden vähentämisen alalla vuodeksi 2030, sekä tarkistetun sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun. Tässä suhteessa oikeudenmukainen työvoiman liikkuvuus ja oikeuksien ja etuuksien siirrettävyys suojaamalla paremmin liikkuvia työntekijöitä, mukaan lukien rajatyöntekijät ja kausityöntekijät, tehostamalla työsuojeluviranomaisten toimintaa ja ottamalla käyttöön tehokkaita digitaalisia ratkaisuja olisi turvattava unionin, kansallisella ja alueellisella tasolla.

Tarkistus 12

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(8 a)

Perheystävälliset politiikat ja lapsiin tehtävät sosiaaliset investoinnit, joilla suojellaan lapsia köyhyydeltä ja autetaan kaikkia lapsia käyttämään oikeuksiaan, kuten laadukkaan päivähoidon ja varhaiskasvatuksen saatavuus, ovat olennaisen tärkeitä lasten tulevaisuuden, yhteiskunnan kestävän kehityksen ja myönteisen väestökehityksen kannalta ja takaavat heille terveellisen ympäristön ja turvallisen ilmapiirin. Jäsenvaltioiden olisi poistettava lapsiköyhyys ja keskitettävä toimensa eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta 14 päivänä kesäkuuta 2021 annetun neuvoston suosituksen (EU) 2021/1004 (1a) ja sen nojalla hyväksyttyjen kansallisten toimintasuunnitelmien tehokkaaseen täytäntöönpanoon, jotta taataan, että kaikilla apua tarvitsevilla lapsilla on mahdollisuudet saada maksuttomia ja laadukkaita palveluja, ja varmistetaan näin lasten yhtäläiset ja tosiasialliset mahdollisuudet maksuttomaan terveydenhuoltoon, maksuttomaan koulutukseen, maksuttomaan lastenhoitoon, kunnollisiin asuntoihin ja terveelliseen ravitsemukseen. Tätä varten eurooppalaisen lapsitakuun rahoitusta olisi kiireellisesti lisättävä tähän varatuilla vähintään 20 miljardilla euron määrärahoilla, kuten Euroopan parlamentti on toistuvasti pyytänyt. Eurooppalainen lapsitakuu olisi valtavirtaistettava kaikilla politiikan aloilla viipymättä, ja lasten oikeuksien rahoittamista olisi tehostettava hyödyntämällä täysimääräisesti unionin nykyisiä politiikkoja ja varoja. Jäsenvaltioiden olisi edelleen lisättävä investointeja kestäviin ja laadukkaisiin työpaikkoihin ja omaksuttava kattava lähestymistapa avun tarpeessa olevien lasten vanhempien tukemiseksi. Komission ehdotuksella neuvoston suositukseksi riittävästä vähimmäistulosta aktiivisen osallisuuden varmistamiseksi voitaisiin edistää tavoitetta vähentää köyhyyttä vähintään puolella kaikissa jäsenvaltioissa vuoteen 2030 mennessä.

Tarkistus 13

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 8 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(8 b)

Asunnottomuus on yksi sosiaalisen syrjäytymisen äärimmäisimmistä muodoista, joka vaikuttaa kielteisesti asunnottoman fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, hyvinvointiin ja elämänlaatuun sekä mahdollisuuteen työllistyä ja käyttää muita taloudellisia ja sosiaalipalveluja. Euroopan parlamentti, komissio, kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset sekä unionin tasolla toimivat kansalaisjärjestöt ovat sopineet asunnottomuuden vähentämistä käsittelevän eurooppalaisen foorumin perustamisesta. Ne ovat sitoutuneet tavoitteeseen tehdä loppu asunnottomuudesta vuoteen 2030 mennessä ja sen saavuttamiseksi soveltamaan asunto ensin -periaatetta, edistämään asunnottomuuden ennaltaehkäisyä ja tarjoamaan asianmukaisia, turvallisia ja kohtuuhintaisia asuntoja sekä tukipalveluja asunnottomille, samalla kun ne ottavat käyttöön tarpeen mukaan politiikkatoimia, joilla on riittävä kansallinen ja unionin rahoitus. Jäsenvaltioiden olisi myös pyrittävä varmistamaan kunnollisten ja kohtuuhintaisten asuntojen saatavuus kaikille kohtuuhintaista asumista koskevien kansallisten suunnitelmien avulla, jotka olisi sisällytettävä niiden kansallisiin uudistusohjelmiin.

Tarkistus 14

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Eurooppa-neuvosto tuomitsi 24 päivänä helmikuuta 2022 antamissaan päätelmissä toimet, joilla Venäjä pyrkii heikentämään turvallisuutta ja vakautta Euroopassa ja koko maailmassa, ja ilmaisi solidaarisuutensa Ukrainan kansaa kohtaan korostaen, että Venäjän toimet rikkovat kansainvälistä oikeutta ja YK:n peruskirjan periaatteita. Pakolaistulvan ja siirtymään joutuneiden henkilöiden maahantulon vuoksi nykytilanteessa tarvitaan tilapäistä suojelua, jota myönnettiin 4 päivänä maaliskuuta 2022 annetulla neuvoston päätöksellä, jolla otettiin käyttöön tilapäistä suojelua koskevan direktiivin (31) toimenpiteet. Tilapäisen suojelun ansiosta ukrainalaisilla pakolaisilla on kaikkialla unionissa yhdenmukaiset oikeudet, joilla taataan asianmukainen suojelun taso, johon sisältyy oleskeluoikeus, työmarkkinoille pääsy ja integroituminen, mahdollisuus kouluttautumiseen, asumiseen ja pääsyyn sosiaaliturvajärjestelmien piiriin sekä oikeus sairaanhoitoon, sosiaalipalveluihin ja muuhun apuun sekä toimeentuloturvaan. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota vammaisiin henkilöihin. Osallistumalla Euroopan työmarkkinoille ukrainalaiset pakolaiset voivat osaltaan vahvistaa EU:n taloutta ja auttaa tukemaan omaa maataan ja kansalaisiaan. Koska suurin osa ukrainalaispakolaisista on naisia ja lapsia, jäsenvaltioiden olisi varmistettava riittävä tuki asumis- ja lastenhoitopalvelujen tarjoamiselle, jotta voidaan edistää heidän osallisuuttaan. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että eurooppalaisen lapsitakuun täytäntöönpanolla varmistetaan maksuttomien ja laadukkaiden palvelujen saatavuus Ukrainasta pakeneville lapsille tasavertaisesti vastaanottavan jäsenvaltion lasten kanssa. Hankitut kokemukset ja taidot voivat tulevaisuudessa edistää Ukrainan jälleenrakentamista. Tilapäinen suojelu antaa ilman huoltajaa saapuville lapsille ja teini-ikäisille oikeuden lailliseen holhoukseen sekä mahdollisuuden lapsuusiän hoivaan ja koulutukseen. Jäsenvaltioiden olisi otettava työmarkkinaosapuolet mukaan sellaisten poliittisten toimenpiteiden suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja arviointiin, joilla pyritään vastaamaan Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan aiheutuviin työllisyys- ja osaamishaasteisiin , sekä tutkintojen tunnustamiseen . Työmarkkinaosapuolilla on keskeinen rooli sodan vaikutusten lieventämisessä työllisyyden ja tuotannon säilymisen kannalta. Jäsenvaltioiden olisi harkittava tilapäistä suojelua koskevan direktiivin tarjoaman suojelun ulottamista koskemaan kaikkia pakolaisia ja puututtava työnantajien huolenaiheisiin, jotka liittyvät sellaisten henkilöiden palkkaamiseen, jotka saavat ainoastaan tilapäistä suojelua.

Tarkistus 15

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10)

Työmarkkinoiden, myös kansallisten palkanmuodostusmekanismien, uudistuksissa olisi noudatettava työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kansallisia käytäntöjä, kun tavoitellaan oikeudenmukaisia palkkoja, jotka mahdollistavat kohtuullisen elintason, kestävän kasvun ja ylöspäin tapahtuvan sosiaalisen ja alueellisen lähentymisen . Uudistusten olisi mahdollistettava laaja pohdinta sosioekonomisista tekijöistä, kuten kestävyyteen, kilpailukykyyn, innovointiin, laadukkaiden työpaikkojen luomiseen, kunnollisiin työoloihin, työssäkäyvien köyhyyteen, sukupuolten tasa-arvoon, koulutukseen, osaamiseen ja tutkintoihin , kansanterveyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen sekä reaalituloihin ja ostovoimaan liittyvistä parannuksista. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi kunnioitettava Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja asiaankuuluvissa kansainvälisissä yleissopimuksissa vahvistettuja neuvotteluoikeutta ja oikeutta työtaistelutoimiin sekä kokoontumis- ja yhdistymisvapautta. Osallistavan ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen elpymisen varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi vahvistettava työmarkkinaosapuolten asemaa, tuettava työpaikkaneuvostoja ja työntekijöiden edustusta, edistettävä työehtosopimusneuvotteluja ja tuettava korkeaa ammattiliittoihin ja työnantajajärjestöihin järjestäytymisen astetta. Näin ollen elpymis- ja palautumistukiväline ja muut EU:n rahastot tukevat jäsenvaltioita EU:n painopisteiden mukaisten uudistusten ja investointien toteuttamisessa tehden Euroopan talouksista ja yhteiskunnista kestävämpiä, selviytymiskykyisempiä ja valmiimpia vihreään ja digitaaliseen siirtymään. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on entisestään vaikeuttanut covid-19-kriisin aiheuttamia sosioekonomisia haasteita. Jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhä varmistettava, että sosiaalisia sekä työllisyys- ja talousvaikutuksia lievennetään ja että siirtymät ovat sosiaalisesti tasapuolisia ja oikeudenmukaisia, kun otetaan huomioon myös se, että lisääntynyt avoin strateginen riippumattomuus ja vihreän siirtymän nopeutuminen auttavat vähentämään riippuvuutta energian ja muiden strategisten tuotteiden ja teknologioiden tuonnista etenkin Venäjältä. Jotta voidaan vahvistaa kriisinsietokykyä ja pyrkiä osallistavaan ja selviytymiskykyiseen yhteiskuntaan, jossa ihmisiä suojellaan ja jossa he pystyvät ennakoimaan ja hallitsemaan muutosta ja osallistumaan aktiivisesti yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen toimintaan , olisi perustettava aiheesta ”Venäjän Ukrainassa käymän sodan sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset EU:hun – EU:n toimintavalmiuksien vahvistaminen”19 päivänä toukokuuta 2022 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman mukaisesti tilapäinen eurooppalainen sosiaalinen selviytymis- ja palautumiskykypaketti, jolla koordinoidaan toimenpiteitä ja keinoja, joilla vahvistetaan sosiaaliturvajärjestelmiä ja sosiaalisen suojelun järjestelmiä unionissa, mukaan lukien eurooppalaisen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen (SURE) jatkaminen ja jälleenrahoitus niin kauan kuin Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen sosioekonomiset seuraukset vaikuttavat edelleen kielteisesti työmarkkinoihin, sekä sosiaalinen pelastusjärjestely, jossa lisätään julkista tukea nykyisille välineille, jotka on suunnattu yhteiskuntamme köyhimmille . Kun otetaan huomioon myös vihreä ja digitaalinen siirtymä, työmarkkinasiirtymien tueksi tarvitaan johdonmukaista aktiivista työmarkkinapolitiikkaa, johon sisältyy siirtymäkannustimia, pätevyydenhankkimista , osaamisen sekä tulevaisuuteen suuntautuvan koulutuksen, elinikäisen oppimisen, ammatillisen koulutuksen sekä täydennys- ja uudelleenkoulutuksen validointia ja hankkimista ja parannettuja työvoimapalveluja, kuten suosituksessa (EU) 2021/402 [ja neuvoston suosituksessa oikeudenmukaisesta siirtymisestä ilmastoneutraaliuteen] korostetaan. Covid-19-pandemian vaikutusten lieventämiseksi käyttöön otettuja kansallisia politiikkoja ja tukijärjestelmiä olisi arvioitava kattavasti, jotta voidaan tunnistaa parhaat käytännöt ja välineet tulevaa käyttöä varten.

Tarkistus 16

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11)

Kaiken muotoista syrjintää olisi torjuttava , sukupuolten tasa-arvo varmistettava ja nuorisotyöllisyyttä tuettava . Kaikille olisi taattava mahdollisuudet, ja köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, myös lasten ja romanien köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, olisi vähennettävä erityisesti varmistamalla työmarkkinoiden ja asianmukaisten ja osallistavien sosiaalisen suojelun järjestelmien (32) tehokas toiminta ja poistamalla tekijöitä, jotka estävät osallistavaan ja tulevaisuuteen suuntautuvaan koulutukseen ja työmarkkinoille osallistumisen, myös investoimalla varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon sekä digitaalisiin ja vihreisiin taitoihin. Kohtuuhintaisten pitkäaikaishoidon ja terveydenhuollon palvelujen, myös ennaltaehkäisevien ja terveydenhuoltoa edistävien palvelujen, nopea ja tasapuolinen saatavuus on erityisen merkityksellistä myös vuonna 2020 alkaneen covid-19-pandemian aikana ja yhteiskuntien ikääntyessä. Vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia myötävaikuttaa talouskasvuun ja sosiaaliseen kehitykseen olisi parannettava edelleen. Uusien talous- ja liiketoimintamallien saadessa jalansijaa työpaikoilla kaikkialla unionissa myös työsuhteet muuttuvat. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että uusiin työmuotoihin perustuvissa työsuhteissa säilytetään Euroopan sosiaalinen malli ja vahvistetaan sitä .

(11)

Kaiken muotoinen syrjintä olisi poistettava , sukupuolten tasa-arvo olisi varmistettava ja nuorisotyöllisyyttä , etenkin heikommista lähtökohdista tulevien nuorten työllisyyttä, olisi edistettävä aktiivisesti . Kaikille olisi taattava yhtäläiset mahdollisuudet, ja köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, myös lasten , ikääntyneiden, vammaisten henkilöiden ja romanien köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, olisi poistettava erityisesti varmistamalla työmarkkinoiden ja asianmukaisten ja osallistavien sosiaalisen suojelun järjestelmien (32) tehokas toiminta ja poistamalla tekijöitä, jotka estävät osallistavaan ja tulevaisuuteen suuntautuvaan koulutukseen , elinikäiseen oppimiseen, ammatilliseen koulutukseen ja työmarkkinoille osallistumisen, myös investoimalla varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon sekä digitaalisiin ja vihreisiin taitoihin. Aiheesta ”Kohti hoivatyötä koskevia EU:n yhteisiä toimia”5 päivänä heinäkuuta 2022 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman mukaisesti pitkäaikaishoidon ja terveydenhuollon palvelujen ja mielenterveydestä digitaalisessa työelämässä 5 päivänä heinäkuuta 2022 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman mukaisesti myös ennaltaehkäisevien – eikä vähiten mielenterveysongelmia työpaikalla ehkäisevien palvelujen – ja terveydenhuoltoa edistävien palvelujen, nopea , yhtäläinen, tosiasiallinen ja tasapuolinen saatavuus on erityisesti tarpeen myös covid-19-pandemian aikana ja yhteiskuntien ikääntyessä. Työterveyden ja -turvallisuuden sekä terveyttä edistävän työ- ja yksityiselämän tasapainon varmistaminen työntekijöille koko työuran ajan on edellytys ihmisarvoiselle työelämälle sekä aktiivisena ja terveenä ikääntymiselle. Vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia myötävaikuttaa talouskasvuun ja sosiaaliseen kehitykseen olisi parannettava edelleen muun muassa työpaikalla tehtävien kohtuullisten mukautusten avulla neuvoston direktiivin 2000/78/EY (32a) ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen mukaisesti . Uusien talous- ja liiketoimintamallien saadessa jalansijaa työpaikoilla kaikkialla unionissa myös työsuhteet muuttuvat. Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava edelleen Euroopan sosiaalista mallia varmistamalla, että kaikilla työntekijöillä on samat oikeudet, kunnolliset työehdot ja kohtuulliset palkat. Jokaisella on oikeus tasapuolisiin, oikeudenmukaisiin, terveellisiin ja turvallisiin työoloihin ja asianmukaiseen suojeluun digitaalisessa ympäristössä samoin kuin fyysisessä työympäristössä riippumatta ammattiasemasta, työjärjestelyistä, työsuhteen kestosta tai työnantajan koosta. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi puututtava työntekijöiden hyväksikäyttöön ja kaikkiin epävarmojen työsuhteiden muotoihin, näennäisyrittäjyys, pimeä työ, epätyypillisten sopimusten väärinkäyttö ja nollatuntisopimukset mukaan lukien, ja varmistettava, että uusiin työmuotoihin perustuvat työsuhteet ovat unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön mukaisia. Jäsenvaltioiden olisi myös puututtava epäviralliseen talouteen edistämällä työntekijöiden siirtymistä epävirallisesta taloudesta virallisen talouden piiriin. Yrittäjyyttä olisi kannustettava ja ammatillista liikkuvuutta helpotettava muun muassa sosiaaliturvaoikeuksien siirrettävyyden ja tehokkaiden digitaalisten ratkaisujen käyttöönoton avulla .

Tarkistus 17

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12)

Yhdennettyjen suuntaviivojen olisi toimittava perustana maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto voi antaa jäsenvaltioille. Yhdennettyjen suuntaviivojen olisi toimittava perustana maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto voi antaa jäsenvaltioille. Yhdennettyjen suuntaviivojen olisi toimittava perustana maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto voi antaa jäsenvaltioille. Jäsenvaltioiden on hyödynnettävä täysimääräisesti asetuksella (EU) 2020/2221 (33) vahvistettuja REACT-EU-välineen määrärahojaan. Asetuksella vahvistetaan vuosien 2014–2020 koheesiopolitiikan rahastoja ja vähävaraisimmille suunnattua eurooppalaista rahastoa (FEAD) vuoteen 2023 saakka. Ukrainan nykyisen kriisin vuoksi asetuksen tueksi on annettu lisäksi asetus koheesiopoliittisesta tukitoimesta Euroopan pakolaisten auttamiseksi (CARE) (34) ja tehty yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen lisämuutos (35), joka koskee REACT-EU-välineen ennakkomaksujen korottamista ja uutta yksikkökustannusta, joilla nopeutetaan Ukrainasta lähtevien ihmisten integroitumista EU:hun (36). Jäsenvaltioiden olisi lisäksi ohjelmakaudella 2021–2027 hyödynnettävä täysimääräisesti asetuksella (EU) 2021/1057 (37) perustettua Euroopan sosiaalirahasto plussaa, asetuksella (EU) 2021/1058 (38) perustettua Euroopan aluekehitysrahastoa, asetuksella (EU) 2021/241 (39) perustettua elpymis- ja palautumistukivälinettä ja muita unionin rahastoja, mukaan lukien asetuksella (EU) 2021/1056 (40) perustettua oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja asetuksella (EU) 2021/523 (41) perustettua InvestEU-rahastoa, edistääkseen työllisyyttä, sosiaalisia investointeja, sosiaalista osallisuutta ja esteettömyyttä sekä tukeakseen työvoiman täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia, elinikäistä oppimista sekä kaikille suunnattua korkealaatuista koulutusta, johon sisältyy digitaalinen lukutaito ja digitaalinen osaaminen . Jäsenvaltioiden on myös täysimääräisesti hyödynnettävä asetuksella (EU) 2021/691 (42) perustettua Euroopan globalisaatiorahastoa työttömiksi jääneille työntekijöille sellaisten työntekijöiden tukemiseksi, jotka on irtisanottu merkittävien rakenteellisten muutosten, kuten covid-19-pandemian, maailmanlaajuisemmasta kehityksestä johtuvien sosioekonomisten muutosten sekä teknologisten ja ympäristöön liittyvien muutosten seurauksena. Vaikka yhdennetyt suuntaviivat on osoitettu jäsenvaltioille ja unionille, ne olisi pantava täytäntöön yhdessä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa siten, että tehdään tiivistä yhteistyötä parlamenttien, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa.

(12)

Yhdennettyjen suuntaviivojen olisi toimittava perustana maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto voi antaa jäsenvaltioille. Yhdennettyjen suuntaviivojen olisi toimittava perustana maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto voi antaa jäsenvaltioille. Yhdennettyjen suuntaviivojen olisi toimittava perustana maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto voi antaa jäsenvaltioille. Jäsenvaltioiden on hyödynnettävä täysimääräisesti asetuksella (EU) 2020/2221 (33) vahvistettuja REACT-EU-välineen määrärahojaan. Asetuksella vahvistetaan vuosien 2014–2020 koheesiopolitiikan rahastoja ja vähävaraisimmille suunnattua eurooppalaista rahastoa (FEAD) vuoteen 2023 saakka. Ukrainan nykyisen kriisin vuoksi asetuksen tueksi on annettu lisäksi asetus koheesiopoliittisesta tukitoimesta Euroopan pakolaisten auttamiseksi (CARE) (34) ja tehty yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen lisämuutos (35), joka koskee REACT-EU-välineen ennakkomaksujen korottamista ja uutta yksikkökustannusta, joilla nopeutetaan Ukrainasta lähtevien ihmisten integroitumista EU:hun (36). Jäsenvaltioiden olisi lisäksi ohjelmakaudella 2021–2027 hyödynnettävä täysimääräisesti asetuksella (EU) 2021/1057 (37) perustettua Euroopan sosiaalirahasto plussaa, asetuksella (EU) 2021/1058 (38) perustettua Euroopan aluekehitysrahastoa, asetuksella (EU) 2021/241 (39) perustettua elpymis- ja palautumistukivälinettä ja muita unionin rahastoja, mukaan lukien asetuksella (EU) 2021/1056 (40) perustettua oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja asetuksella (EU) 2021/523 (41) perustettua InvestEU-rahastoa, edistääkseen kestävyyttä ja laadukasta työllisyyttä sekä sosiaalisia investointeja, poistaakseen köyhyyttä, syrjintää ja sosiaalista syrjäytymistä, varmistaakseen esteettömyyden sekä tukeakseen työvoiman täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia, elinikäistä oppimista sekä kaikille suunnattua korkealaatuista koulutusta, erityisesti digitaalista lukutaitoa ja digitaalista osaamista, jotta kaikki voivat saada digitaalisen, vihreämmän ja kiertotalouteen perustuvan talouden edellyttämät tiedot ja pätevyyden . Jäsenvaltioiden on myös täysimääräisesti hyödynnettävä asetuksella (EU) 2021/691 (42) perustettua Euroopan globalisaatiorahastoa työttömiksi jääneille työntekijöille sellaisten työntekijöiden tukemiseksi, jotka on irtisanottu merkittävien rakenteellisten muutosten, kuten covid-19-pandemian, maailmanlaajuisemmasta kehityksestä johtuvien sosioekonomisten muutosten , uuden maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin sekä teknologisten muutosten ja ympäristöön liittyvien haasteiden seurauksena. Vaikka yhdennetyt suuntaviivat on osoitettu jäsenvaltioille ja unionille, ne olisi pantava täytäntöön ja niitä olisi tutkittava yhdessä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa siten, että tehdään tiivistä ja aktiivista yhteistyötä asiaankuuluvalla tasolla parlamenttien, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa.

Tarkistus 18

Ehdotus päätökseksi

Liite I – suuntaviiva 5 – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden olisi edistettävä aktiivisesti kestävää sosiaalista markkinataloutta ja helpotettava ja tuettava investointeja laadukkaiden työpaikkojen luomiseksi ja hyödynnettävä tässä myös digitaaliseen ja vihreään siirtymään liittyviä mahdollisuuksia vuodelle 2030 asetettu työllisyyttä koskeva EU:n yleistavoite huomioon ottaen . Tätä varten niiden olisi vähennettävä esteitä, joita yrityksillä on työntekijöiden palkkaamisessa, edistettävä vastuullista yrittäjyyttä ja aitoa itsenäistä ammatinharjoittamista ja tuettava erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten perustamista ja kasvua, myös helpottamalla rahoituksen saantia. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä aktiivisesti yhteisötalouden kehittämistä ja pyrittävä sen koko potentiaalin hyödyntämiseen, edistettävä sosiaalista innovointia ja sosiaalisia yrityksiä sekä tuettava tällaisia liiketoimintamalleja, joilla luodaan korkealaatuisia työmahdollisuuksia ja tuotetaan sosiaalisia etuuksia paikallistasolla, etenkin kiertotaloudessa sekä alueilla, joihin vihreään talouteen siirtyminen eniten vaikuttaa niiden alakohtaisen erikoistumisen vuoksi .

Jäsenvaltioiden olisi edistettävä aktiivisesti kilpailukykyiseen, innovatiiviseen ja kestävään sosiaaliseen markkinatalouteen perustuvaa täystyöllisyyttä ja tuettava investointeja laadukkaiden työpaikkojen luomiseksi . Jäsenvaltioiden olisi pantava täytäntöön älykkäitä, kunnianhimoisia ja osallistavia työllisyyspolitiikkoja työvoimapulan ennakoimiseksi, jotta voidaan hyödyntää digitaaliseen ja vihreään siirtymään liittyviä mahdollisuuksia ja saavuttaa vuodelle 2030 asetettu työllisyyttä koskeva EU:n yleistavoite. Jäsenvaltioiden olisi tuettava yrityksiä työntekijöiden palkkaamisessa ja edistettävä ammatillista koulutusta, vastuullista yrittäjyyttä ja aitoa itsenäistä ammatinharjoittamista , myös naisten, nuorten, ikääntyneiden ja muiden muita heikommassa asemassa olevien ryhmien keskuudessa. Niiden olisi tuettava erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten perustamista ja kasvua, myös helpottamalla rahoituksen saantia , valmiuksien kehittämisen ja ohjauksen avulla sekä toteuttamalla kohdennettuja toimenpiteitä uuden henkilöstön palkkaamiseksi ja nykyisen henkilöstön sitouttamiseksi . Jäsenvaltioiden olisi pantava yhteisötalouden toimintasuunnitelma ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelma täysimääräisesti täytäntöön ja edistettävä aktiivisesti yhteisötalouden sekä vihreän ja digitaalisen talouden kehittämistä ja pyrittävä niiden koko potentiaalin hyödyntämiseen, edistettävä sosiaalista innovointia ja lujitettava sosiaalisia yrityksiä sekä tuettava liiketoimintamalleja, joilla luodaan korkealaatuisia työmahdollisuuksia erityisesti muita heikommassa asemassa oleville ryhmille ja tuotetaan sosiaalisia etuuksia paikallistasolla, etenkin kiertotaloudessa sekä aloilla ja alueilla, jotka tarvitsevat enemmän tukea siirtymässä vihreään ja digitaaliseen talouteen .

Tarkistus 19

Ehdotus päätökseksi

Liite I – suuntaviiva 5 – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Covid-19-kriisin jälkeisessä tilanteessa hyvin suunnitelluilla työajan lyhentämis- ja vastaavilla järjestelyillä olisi myös helpotettava ja tuettava rakenneuudistusprosesseja sen lisäksi , että niillä säilytetään työpaikkoja, mikä auttaa nykyaikaistamaan taloutta myös yhtä aikaa tapahtuvan osaamisen kehittämisen avulla. Huolellisesti suunniteltuja työhönotto- ja siirtymäkannustimia sekä täydennys- ja uudelleenkoulutustoimenpiteitä olisi harkittava, jotta tuetaan työpaikkojen luomista ja erilaisia siirtymiä sekä pystytään puuttumaan työvoimapulaan ja osaamisvajeeseen tilanteessa, johon vaikuttavat digitaalinen ja vihreä siirtymä sekä Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seuraukset .

Covid-19-kriisin jälkeisessä tilanteessa hyvin suunnitelluilla työajan lyhentämis- ja vastaavilla järjestelyillä olisi säilytettävä mahdollisuuksien mukaan työpaikka ja myös helpotettava ja tuettava rakenneuudistusprosesseja, mikä auttaa ja voimaannuttaa työntekijöitä siirryttäessä kestävään talouteen, myös yhtä aikaa tapahtuvan osaamisen kehittämisen avulla. Huolellisesti suunniteltuja työhönotto- ja siirtymäkannustimia , elinikäistä oppimista, ammatillista koulutusta sekä täydennys- ja uudelleenkoulutusta koskevia toimenpiteitä olisi harkittava, jotta voidaan tukea työpaikkojen luomista ja hallita siirtymiä sekä puuttua työvoimapulaan ja osaamisvajeeseen ja ennakoida niitä sekä kuroa umpeen koulutuksen ja työmarkkinoiden välinen kuilu tilanteessa, johon tarvittava digitaalinen ja vihreä siirtymä vaikuttaa, ja rajoittaa Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seurauksia ja elinkustannusten nousua Euroopassa. Jäsenvaltioiden olisi mukautettava työllisyyspolitiikkaansa ja koordinoitava unionin tasolla sellaisiin tilapäisiin toimenpiteisiin liittyvien parhaiden käytäntöjen täytäntöönpanoa, joilla suojellaan työntekijöitä ja työmarkkinoita kriisiaikoina, ja otettava työmarkkinaosapuolet mukaan tähän. Tällaisiin toimenpiteisiin voisi kuulua palkkatuki, tulotuki ja työttömyysetuusjärjestelmien laajentaminen sekä palkallisen sairausloman, omaishoitovapaan ja etätyöjärjestelyjen jatkaminen. Jäsenvaltioiden olisi tuettava sellaisten talouden alojen muutoksia, jotka ovat keskeisiä omavaraisuuden ja strategisen riippumattomuuden varmistamisen kannalta. Työvoiman oikeudenmukaisen liikkuvuuden helpottamiseksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota liikkuvien työntekijöiden oikeuksien ja työpaikkojen turvaamiseen, tutkintojen tunnustamiseen sekä rajatylittävien koulutus- ja vaihto-ohjelmien vahvistamiseen. Euroopan työviranomaisella on tärkeä rooli jäsenvaltioiden ja komission auttamisessa varmistamaan, että työvoiman liikkuvuutta ja sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevat unionin säännöt pannaan täytäntöön oikeudenmukaisella, yksinkertaisella ja tehokkaalla tavalla.

Tarkistus 20

Ehdotus päätökseksi

Liite I – suuntaviiva 5 – 3 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Verotuksen painopistettä olisi siirrettävä työn verottamisesta muihin verotuslähteisiin, jotka tukevat paremmin työllisyyttä ja osallistavaa kasvua ja ovat ilmasto- ja ympäristötavoitteiden mukaisia niin, että otetaan huomioon verotusjärjestelmän uudelleenjakovaikutukset mutta suojellaan samalla verotulot riittävää sosiaalista suojelua ja kasvua edistäviä julkisia menoja varten.

Kansallisella verotuksella olisi tuettava työllisyyttä ja osallistavaa kasvua Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa esitettyjen poliittisten tavoitteiden sekä kestävän kehityksen tavoitteiden, Pariisin sopimuksen ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ilmasto- ja ympäristötavoitteiden mukaisesti. Verouudistuksissa olisi otettava huomioon verotusjärjestelmän tulonjakovaikutukset ja suojeltava tuloja julkisia investointeja, erityisesti laadukkaita julkisia palveluja, sosiaalista suojelua ja kestävää kasvua edistäviä julkisia menoja varten.

Tarkistus 21

Ehdotus päätökseksi

Liite I – suuntaviiva 5 – 4 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioissa, myös niissä, joissa on käytössä lakisääteinen vähimmäispalkka, olisi edistettävä työehtosopimusneuvottelujen hyödyntämistä palkanmuodostuksessa ja varmistettava työmarkkinaosapuolten tosiasiallinen osallistuminen läpinäkyvällä ja ennakoitavalla tavalla, jotta saadaan palkkatasot vastaamaan asianmukaisesti tuottavuuden kehitystä ja huolehditaan oikeudenmukaisesta palkkauksesta, joka mahdollistaa kohtuullisen elintason. Tässä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota pieni- ja keskituloisiin ryhmiin ja vahvistettava taloudellista ja sosiaalista lähentymistä ylöspäin. Palkanmuodostusmekanismeissa olisi otettava huomioon sosioekonomiset olosuhteet, mukaan lukien eri alueiden ja toimialojen kehitys. Jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten olisi kansallisia käytäntöjä ja työmarkkinaosapuolten riippumattomuutta kunnioittaen varmistettava, että kaikilla työntekijöillä on oikeudenmukainen palkka suoraan tai epäsuorasti työehtosopimusten nojalla tai riittävä lakisääteinen vähimmäispalkka, ottaen huomioon niiden vaikutus kilpailukykyyn, työpaikkojen syntymiseen ja työssäkäyvien köyhyyteen.

Toimet, joilla varmistetaan, että palkat mahdollistavat kohtuullisen elintason, myös muita heikommassa asemassa oleville ryhmille, ovat edelleen tärkeitä työssäkäyvien köyhyyden torjumiseksi. Jäsenvaltioissa, myös niissä, joissa on käytössä lakisääteinen vähimmäispalkka, olisi edistettävä työehtosopimusneuvottelujen hyödyntämistä palkanmuodostuksessa ja varmistettava työmarkkinaosapuolten tosiasiallinen osallistuminen läpinäkyvällä ja ennakoitavalla tavalla, jotta saadaan palkkatasot vastaamaan asianmukaisesti pitkän aikavälin tuottavuuden kehitystä ja huolehditaan oikeudenmukaisesta palkkauksesta, joka mahdollistaa kohtuullisen elintason kaikille työntekijöille . Tässä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota pieni- ja keskituloisiin ryhmiin ja heidän ostovoimaansa ja vahvistettava taloudellista ja sosiaalista lähentymistä ylöspäin. Palkanmuodostusmekanismeissa olisi otettava huomioon sosioekonomiset olosuhteet, mukaan lukien eri alueiden ja toimialojen kehitys , ja niissä olisi käytettävä esimerkiksi tavara- ja palvelukoria kansallisella tasolla vahvistettuina reaalihintoina tai kansainvälisiä tai kansallisia viitearvoja . Jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten olisi kansallisia käytäntöjä ja työmarkkinaosapuolten riippumattomuutta perussopimusten mukaisesti kunnioittaen varmistettava, että kaikilla työntekijöillä on oikeudenmukainen palkka suoraan tai epäsuorasti joko työehtosopimusten nojalla tai riittävä lakisääteinen vähimmäispalkka, ottaen huomioon niiden vaikutus kilpailukykyyn, työpaikkojen syntymiseen , sukupuolten tasa-arvoon ja työssäkäyvien köyhyyteen. On tärkeää välttää vaihtelujen ja vähennysten laajamittaista käyttöä, koska ne saattavat vaikuttaa kielteisesti palkkojen riittävyyteen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden toimivaltaa määrittää vähimmäispalkka sekä sallia mahdolliset vaihtelut ja vähennykset. Niiden on varmistettava, että näissä vaihteluissa ja vähennyksissä noudatetaan syrjimättömyyden ja oikeasuhteisuuden periaatteita ja että niillä pyritään oikeutettuun tavoitteeseen riittävistä vähimmäispalkoista Euroopan unionissa annetun direktiivin mukaisesti (1a) .

Tarkistus 22

Ehdotus päätökseksi

Liite I – suuntaviiva 5 – 4 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

Unionin varojen edunsaajien on noudatettava sovellettavaa sosiaalisia oikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia sekä verotusta koskevaa unionin ja kansallista lainsäädäntöä. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että yrityksille pandemian ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen taloudellisten vaikutusten torjumiseksi myönnetyn julkisen taloudellisen tuen ehdoksi asetetaan se, että rahoitus käytetään työntekijöiden hyväksi ja että tukea saavat yritykset pidättäytyvät bonusten maksamisesta johdolle, osinkojen maksamisesta ja osakkeiden takaisinostojärjestelyjen toteuttamisesta sinä aikana, kun ne saavat tätä tukea.

Tarkistus 23

Ehdotus päätökseksi

Liite I – suuntaviiva 6 – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Digitaalisen ja vihreän siirtymän, väestörakenteen muutoksen ja Ukrainan sodan kontekstissa jäsenvaltioiden olisi edistettävä kestävyyttä, tuottavuutta, työllistyvyyttä ja inhimillistä pääomaa sekä tuettava osaamisen ja taitojen hankkimista läpi elämän ja vastattava työmarkkinoiden nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin vuodelle 2030 asetettu osaamista koskeva EU:n yleistavoite huomioon ottaen. Jäsenvaltioiden olisi myös mukautettava koulutusjärjestelmiään ja investoitava niihin, jotta ne tarjoavat korkealaatuista ja osallistavaa koulutusta, mukaan lukien ammatillinen koulutus , kielikoulutusta ( myös esimerkiksi Ukrainasta saapuville pakolaisille) ja mahdollisuuden digitaaliseen oppimiseen . Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten, koulutuksen järjestäjien, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa, jotta voidaan puuttua koulutusjärjestelmien rakenteellisiin heikkouksiin ja parantaa niiden laatua ja työmarkkinarelevanssia myös vihreän ja digitaalisen siirtymän mahdollistamisen näkökulmasta . Tässä olisi puututtava nykyisiin osaamisen kohtaanto-ongelmiin ja estettävä uusien osaamisvajeiden syntyä etenkin REPowerEU-ohjelmaan liittyvässä toiminnassa, kuten uusiutuvan energian käyttöönotossa tai rakennusten perusparannuksessa . Erityishuomiota olisi kiinnitettävä opetusammatin haasteisiin, myös panostamalla opettajien ja kouluttajien digitaaliseen osaamiseen. Koulutusjärjestelmien olisi varustettava kaikki oppijat avaintaidoilla, mukaan lukien perus- ja digitaidot sekä monialaiset taidot, joilla luodaan perusta elinikäiselle sopeutumis- ja selviytymiskyvylle. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä vahvistamaan yksilöllisiä koulutusta koskevia oikeuksia ja varmistamaan niiden siirrettävyys työuran muutosten aikana, tarvittaessa myös yksilöllisten oppimistilien kautta, sekä tarjoamaan luotettava koulutuksen laadunarviointijärjestelmä. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä mikrotutkintojen tarjoamia mahdollisuuksia elinikäisen oppimisen ja työllistyvyyden tukemisessa. Niiden olisi annettava kaikille mahdollisuus ennakoida työmarkkinoiden tarpeita ja mukautua niihin paremmin etenkin jatkuvan täydennys- ja uudelleenkoulutuksen kautta ja tarjoamalla yhdennettyä ohjausta ja neuvontaa, jotta tuetaan tasapuolista ja oikeudenmukaista siirtymää kaikille , vahvistetaan sosiaalisia tuloksia, puututaan työvoimapulaan ja osaamisen kohtaanto-ongelmiin, parannetaan talouden yleistä kykyä selviytyä shokeista ja helpotetaan mahdollisesti tarvittavia mukautuksia .

Digitaalisen ja vihreän siirtymän, väestörakenteen muutoksen ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen kontekstissa sekä elinkustannusten noustessa jäsenvaltioiden olisi edistettävä sosiaalisia oikeuksia, kestävyyttä, tuottavuutta, työllistyvyyttä ja investointeja työntekijöihin ja kansalaisiin tukemalla osaamisen ja taitojen hankkimista läpi elämän ja vastattava työmarkkinoiden nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin vuodelle 2030 asetettu osaamista , erityisesti digitaalista osaamista, koskeva EU:n yleistavoite huomioon ottaen. Jäsenvaltioiden olisi myös mukautettava koulutusjärjestelmiään , uudenaikaistettava niitä ja investoitava niihin, jotta ne tarjoavat korkealaatuista ja osallistavaa koulutusta, erityisesti ammatillista koulutusta, yrittäjyysosaamista, mukaan lukien sosiaalinen yrittäjyys , mahdollisuuden digitaaliseen oppimiseen ja kielikoulutusta (esimerkiksi kaikille pakolaisille, myös Ukrainasta saapuville pakolaisille) sekä elinikäistä virallista ja arkioppimista . Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten, koulutuksen järjestäjien, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa, jotta voidaan puuttua koulutusjärjestelmien rakenteellisiin ja uusiin heikkouksiin ja parantaa niiden laatua ja työmarkkinarelevanssia vihreän ja digitaalisen siirtymän tukemiseksi edelleen ja sen nopeuttamiseksi . Tässä olisi puututtava nykyisiin osaamisen kohtaanto-ongelmiin ja osaamisen vanhenemiseen ja estettävä uusien osaamisvajeiden syntyä etenkin REPowerEU-ohjelmaan liittyvässä toiminnassa, kuten uusiutuvan energian käyttöönotossa tai rakennusten energiatehokkuudessa ja pitkälle menevässä peruskorjauksessa. Jäsenvaltioiden olisi vastattava sellaisten alojen ja alueiden tarpeisiin, joilla on rakenteellista työvoimapulaa ja osaamisvajetta, muun muassa vihreän, teknologisen ja digitaalisen siirtymän mahdollistamiseksi samanaikaisesti. Jäsenvaltioiden olisi tuettava yrityksiä ja kannustettava niitä investoimaan henkilöstönsä osaamiseen ja tarjoamaan kunnolliset työehdot pätevien työntekijöiden houkuttelemiseksi. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi käytettävä kaikkia ESR+:n ja muiden unionin ohjelmien ja välineiden, kuten Next Generation EU -välineen, käytettävissä olevia varoja nuorten pätevyyden vahvistamiseen ja harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevien koulutusjärjestelmien edistämiseen . Erityishuomiota olisi kiinnitettävä opetusammatin haasteisiin, myös panostamalla opettajien ja kouluttajien digitaaliseen osaamiseen sekä heidän tietämykseensä ilmastonmuutoksesta ja kestävästä kehityksestä . Koulutusjärjestelmien olisi varustettava kaikki oppijat avaintaidoilla, mukaan lukien perus- ja digitaidot sekä monialaiset viralliset ja epäviralliset taidot, kuten viestintätaidot ja kriittinen ajattelu, joilla luodaan perusta elinikäiselle sopeutumis- ja selviytymiskyvylle , ja vastaavasti valmistettava opettajia niin, että he pystyvät tarjoamaan nämä taidot oppijoilleen . Jotta voidaan edistää oppijoiden kehitystä ja liikkuvuutta ottaen huomioon vuodelle 2030 asetettu tavoite nostaa aikuisten vuotuinen osallistuminen koulutukseen 60 prosenttiin, jäsenvaltioiden olisi pyrittävä vahvistamaan yksilöllisiä koulutusta koskevia oikeuksia ja varmistamaan niiden siirrettävyys työuran muutosten aikana, tarvittaessa myös yksilöllisten oppimistilien kautta, sekä tarjoamaan luotettava koulutuksen laadunarviointijärjestelmä. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä mikrotutkintojen tarjoamia mahdollisuuksia elinikäisen oppimisen ja työllistyvyyden tukemisessa. Niiden olisi samanaikaisesti varmistettava, että tämä koulutuksen humanistinen puoli säilytetään ja yksilöiden omia pyrkimyksiä kunnioitetaan. Jotta voidaan tukea tasapuolisia ja oikeudenmukaisia siirtymiä kaikille sekä ennakoida työmarkkinoiden tarpeita ja mukautua niihin paremmin , on ratkaisevan tärkeää, että jäsenvaltiot parantavat talouden yleistä häiriönsietokykyä. Niiden olisi edistettävä kunnollisia työoloja ja helpotettava mahdollisia mukautuksia jatkuvan täydennys- ja uudelleenkoulutuksen kautta , vahvistamalla sosiaalisen suojelun järjestelmiä ja palveluja ja tarjoamalla yhdennettyä ohjausta ja neuvontaa, sekä edistettävä aktiivista työmarkkinapolitiikkaa myös tulevia talouden häiriöitä silmällä pitäen .

Tarkistus 24

Ehdotus päätökseksi

Liite I – suuntaviiva 6 – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden olisi edistettävä kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia puuttumalla koulutusjärjestelmien eriarvoisuuksiin . Etenkin olisi tarjottava lapsille mahdollisuus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon eurooppalaisen lapsitakuun mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi nostettava yleistä pätevyystasoa, vähennettävä ammatilliset tai yleissivistävät opintonsa keskeyttävien määrää, tuettava syrjäisiltä alueilta kotoisin olevien lasten mahdollisuutta päästä koulutukseen, lisättävä ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta sekä edistettävä korkea-asteen koulutukseen pääsyä ja tutkintojen loppuun suorittamista, helpotettava nuorten siirtymistä opinnoista työelämään laadukkaiden harjoittelujaksojen ja oppisopimuskoulutuksen avulla sekä lisättävä aikuisten osallistumista jatkuvaan oppimiseen, etenkin heikommista lähtökohdista tulevien oppijoiden ja vähiten koulutettujen parissa. Uudet vaatimukset yhteiskunnissa, jotka ovat digitaalisia ja vihreitä, mutta joissa ikääntyviä on yhä enemmän, edellyttävät, että jäsenvaltioiden olisi tehostettava työssä oppimista ammatillisen koulutuksen järjestelmissään, esimerkiksi laadukkailla ja tehokkailla oppisopimuksilla, ja lisättävä luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) alan tutkinnon suorittaneiden määrää sekä ammatillisessa koulutuksessa että korkea-asteen koulutuksessa etenkin naisten osalta. Jäsenvaltioiden olisi myös parannettava korkea-asteen koulutuksen ja tarpeen mukaan tutkimuksen työmarkkinarelevanssia, parannettava osaamisen seurantaa ja ennakointia, lisättävä taitojen näkyvyyttä ja tutkintojen vertailtavuutta, myös ulkomailla hankittujen tutkintojen osalta, sekä parannettava mahdollisuuksia saada virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankitut taidot ja osaaminen tunnustettua ja validoitua. Niiden olisi parannettava ja lisättävä joustavan ammatillisen täydennyskoulutuksen tarjontaa ja siihen osallistumista. Jäsenvaltioiden olisi myös rohkaistava vähän koulutettuja aikuisia ylläpitämään tai parantamaan työllistettävyyttään pitkällä aikavälillä parantamalla korkealaatuisten oppimismahdollisuuksien tarjontaa ja niihin osallistumista panemalla täytäntöön taitojen parantamista koskevan suosituksen, mihin sisältyy taitojen arviointi, työmarkkinamahdollisuuksien kannalta sopivan koulutuksen tarjoaminen ja jo hankittujen taitojen validointi ja tunnustaminen .

Jäsenvaltioiden olisi edistettävä kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia poistamalla koulutusjärjestelmien eriarvoisuudet . Etenkin olisi tarjottava lapsille yhtäläinen mahdollisuus korkealaatuiseen varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon eurooppalaisen lapsitakuun ja Barcelonan tavoitteiden mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi nostettava yleistä pätevyystasoa, vähennettävä ammatilliset tai yleissivistävät opintonsa keskeyttävien määrää, tuettava muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien ja heikommassa asemassa olevilta alueilta kotoisin olevien lasten mahdollisuutta päästä koulutukseen, lisättävä ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta sekä edistettävä korkea-asteen koulutukseen pääsyä ja tutkintojen loppuun suorittamista, helpotettava nuorten siirtymistä opinnoista työelämään palkallisten ja osallistavien laadukkaiden harjoittelujaksojen ja oppisopimuskoulutuksen avulla sekä lisättävä aikuisten osallistumista jatkuvaan oppimiseen, etenkin heikommista lähtökohdista tulevien oppijoiden ja vähiten koulutettujen parissa. Uudet vaatimukset yhteiskunnissa, jotka ovat digitaalisia ja vihreitä, mutta joissa ikääntyviä on yhä enemmän, edellyttävät, että jäsenvaltioiden olisi tehostettava työssä oppimista ammatillisen koulutuksen järjestelmissään, myös palkallisilla ja osallistavilla laadukkailla ja tehokkailla oppisopimuksilla, ja varmistettava jatkuvat investoinnit elinikäiseen oppimiseen sekä lisättävä luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) alan tutkinnon suorittaneiden määrää sekä ammatillisessa koulutuksessa että korkea-asteen koulutuksessa etenkin naisten osalta. Jäsenvaltioiden olisi myös parannettava korkea-asteen koulutuksen ja tarpeen mukaan tutkimuksen työmarkkinarelevanssia , vahvistettava harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevää koulutusta , parannettava osaamisen seurantaa ja ennakointia, lisättävä taitojen näkyvyyttä ja yksinkertaistettava tutkintojen vertailtavuutta ja tunnustamista , myös ulkomailla hankittujen tutkintojen osalta, sekä parannettava mahdollisuuksia saada virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankitut taidot ja osaaminen tunnustettua ja validoitua myös kolmansien maiden kansalaisten osalta . Niiden olisi parannettava ja lisättävä joustavamman ja osallistavamman ammatillisen täydennyskoulutuksen jatkuvaa tarjontaa ja siihen osallistumista. Jäsenvaltioiden olisi tuettava työpaikkojen luomista ja investoitava sosiaalisen suojelun järjestelmiin, myös vammaisille henkilöille ja työntekijöille, joilla on vaikeuksia täydennys- ja uudelleenkoulutuksessa, sekä tuettava vähän koulutettuja aikuisia pääsemään työmarkkinoille ja saamaan vakituisia ja laadukkaita työpaikkoja. Tässä yhteydessä on tärkeää ylläpitää tai parantaa heidän työllistettävyyttään pitkällä aikavälillä parantamalla korkealaatuisten oppimismahdollisuuksien tarjontaa ja niihin osallistumista panemalla täytäntöön taitojen parantamista koskevan suosituksen, mihin sisältyy taitojen arviointi ja työmarkkinamahdollisuuksien kannalta sopivan koulutuksen tarjoaminen . Oikeutta palkalliseen opintovapaaseen ammatillisia tarkoituksia varten olisi edistettävä noudattaen Kansainvälisen työjärjestön (ILO) asiaa koskevia yleissopimuksia, joiden mukaan työntekijät voivat osallistua koulutusohjelmiin työaikana. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavia toimia edistääkseen etäopiskelun ja -koulutuksen yleistä, tosiasiallista ja yhtäläistä saatavuutta ottaen täysin huomioon vammaisten henkilöiden, syrjäisillä alueilla asuvien henkilöiden ja vanhempien, erityisesti yksinhuoltajien, tarpeet.

Tarkistus 25

Ehdotus päätökseksi

Liite I – suuntaviiva 6 – 3 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden olisi tarjottava työttömille ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleville tehokasta, nopeaa, koordinoitua ja räätälöityä apua, joka perustuu työnhaun, koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen tukemiseen sekä muiden tukipalvelujen saatavuuteen, niin että erityistä huomiota kiinnitetään haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin ja henkilöihin, joihin vihreä ja digitaalinen siirtymä vaikuttavat erityisesti . Olisi toteutettava kattavia strategioita, joihin sisältyy työttömien perusteellinen yksilöllinen arviointi mahdollisimman nopeasti, mutta viimeistään 18 kuukauden työttömyyden jälkeen, jotta voitaisiin merkittävästi vähentää ja estää pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyttä . Nuorisotyöttömyyteen sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria koskevaan ongelmaan olisi kiinnitettävä edelleen huomiota ehkäisemällä koulunkäynnin varhaista lopettamista ja tekemällä rakenteellisia parannuksia koulun ja työelämän väliseen nivelvaiheeseen, myös panemalla vahvistettu nuorisotakuu täytäntöön kaikilta osin, ja tällä olisi myös ja etenkin tuettava nuorison laadukkaita työllistymismahdollisuuksia pandemian jälkeisessä elpymisvaiheessa. Euroopan nuorison teemavuodesta 2022 johtuen jäsenvaltioiden olisi lisäksi lisättävä ponnistelujaan etenkin siinä, että ne nostavat esiin vihreän ja digitaalisen siirtymän tarjoamia uusia tulevaisuudennäkymiä ja mahdollisuuksia torjua kielteisiä vaikutuksia, joita pandemialla on ollut nuoriin.

Jäsenvaltioiden olisi tarjottava työttömille ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleville työikäisille, erityisesti pitkäaikaistyöttömille, heidän työmarkkinanäkymiensä parantamiseksi tehokasta, nopeaa, koordinoitua ja räätälöityä apua, joka perustuu työnhaun, koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen tukemiseen sekä muiden tukipalvelujen saatavuuteen, myös terveydenhuollon ja asumisen aloilla, niin että erityistä huomiota kiinnitetään muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin ja henkilöihin, jotka tarvitsevat lisätukea vihreän ja digitaalisen siirtymän hallintaan . Olisi toteutettava kattavia strategioita, joihin sisältyy työttömien perusteellinen yksilöllinen arviointi mahdollisimman nopeasti, mutta viimeistään 18 kuukauden työttömyyden jälkeen, jotta voitaisiin merkittävästi vähentää ja estää pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyden lisääntymisen riskiä, ja viimeistään kahdeksan kuukauden kuluttua vasta työttömiksi jääneiden työntekijöiden osalta, jotta voitaisiin ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyden riskiä, kiinnittäen erityistä huomiota vammaisiin henkilöihin ja muihin muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin. Jäsenvaltioiden olisi työmarkkinaosapuolten myötävaikutuksella helpotettava siirtymistä työpaikasta toiseen ESR+:n, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston ja RePowerEU:n kaltaisten aloitteiden tuella . Nuorisotyöttömyyteen , nuorten epävarmoihin työsuhteisiin sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria koskevaan ongelmaan olisi kiinnitettävä edelleen ensisijaista huomiota ehkäisemällä koulunkäynnin varhaista lopettamista , maksullinen osallistava oppisopimuskoulutus mukaan lukien, ja tekemällä rakenteellisia parannuksia koulun ja työelämän väliseen nivelvaiheeseen, myös panemalla vahvistettu nuorisotakuu täytäntöön tehokkaalla tavalla ja kaikilta osin ja käyttämällä asiaankuuluvaa unionin rahoitusta esimerkiksi ESR+:sta ja elpymis- ja palautumistukivälineestä , ja tällä olisi myös tuettava laadukasta nuorisotyöllisyyttä pandemian jälkeisessä elpymisvaiheessa. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava harjoittelijoille ja oppisopimuskoulutuksessa oleville kunnolliset työolot ja sosiaalisen suojelun saatavuus. Euroopan nuorison teemavuodesta 2022 johtuen jäsenvaltioiden olisi lisäksi lisättävä ponnistelujaan siinä, että ne nostavat esiin vihreän ja digitaalisen siirtymän tarjoamia uusia tulevaisuudennäkymiä ja mahdollisuuksia torjua kielteisiä vaikutuksia, joita pandemialla on ollut nuoriin. Jäsenvaltioiden olisi harkittava sellaisen nuorisolausekkeen täytäntöönpanoa, jossa arvioidaan uusien aloitteiden vaikutusta nuoriin kaikilla politiikan aloilla.

Tarkistus 26

Ehdotus päätökseksi

Liite I – suuntaviiva 6 – 4 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä poistamaan työmarkkinaosallistumisen esteitä ja pidäkkeitä sekä tarjoamaan kannustimia työmarkkinoille osallistumiselle, etenkin pienituloisille, kotitalouksien toissijaisille ansaitsijoille sekä työmarkkinoista kauimpana oleville, mukaan lukien maahanmuuttajataustaiset henkilöt ja syrjäytyneet romanit. Koska eräissä ammateissa ja aloilla kärsitään ankarasta työvoimapulasta, jäsenvaltioiden olisi osaltaan huolehdittava työvoiman tarjonnasta etenkin edistämällä riittäviä palkkoja ja kunnollisia työoloja sekä tehokasta aktiivista työmarkkinapolitiikkaa. Jäsenvaltioiden olisi myös tuettava vammaisille henkilöille soveltuvia työympäristöjä, myös kohdennetulla rahoitustuella ja palveluilla, joiden avulla he voivat osallistua työmarkkinoille ja yhteiskunnan toimintaan.

Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä poistamaan työmarkkinaosallistumisen esteitä ja pidäkkeitä sekä tarjoamaan kannustimia työmarkkinoille pääsemiselle ja osallistumiselle, etenkin muita heikommassa asemassa oleville ryhmille ja työmarkkinoista kauimpana oleville, mukaan lukien vammaiset henkilöt, maahanmuuttajataustaiset henkilöt ja syrjäytyneet romanit. Koska eräissä ammateissa ja aloilla kärsitään ankarasta työvoimapulasta, jäsenvaltioiden olisi osaltaan huolehdittava työvoiman tarjonnasta etenkin edistämällä kunnollisia palkkoja ja työoloja sekä tehokasta aktiivista työmarkkinapolitiikkaa. Jäsenvaltioiden olisi myös tuettava vammaisille henkilöille esteettömiä työympäristöjä ja tarjottava kohtuullisia mukautuksia työpaikalla , myös kohdennetulla rahoitustuella , tuotteilla ja palveluilla sekä ympäristöllä , joiden ansiosta he voivat osallistua työmarkkinoille ja yhteiskunnan toimintaan. Säännelty etätyö ja uudet teknologiat voivat tarjota mahdollisuuksia erityisesti muita heikommassa asemassa oleville ryhmille, kunhan tarvittava digitaalinen infrastruktuuri on käytössä, kohtuuhintaista ja kaikkien saatavilla. Etätyö ei kuitenkaan saisi vapauttaa työnantajia velvollisuudesta tehdä kohtuullisia mukautuksia työpaikalla ja luoda osallistavia työpaikkakulttuureja vammaisille työntekijöille.

Tarkistus 27

Ehdotus päätökseksi

Liite I – suuntaviiva 6 – 5 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Sukupuolten välisiin työllisyys- ja palkkaeroihin olisi puututtava . Jäsenvaltioiden olisi varmistettava sukupuolten tasa-arvo ja naisten lisääntynyt osallistuminen työmarkkinoille, myös takaamalla yhtäläiset mahdollisuudet ja urakehitys sekä poistamalla johtotehtäviin pääsyn esteitä kaikilla päätöksentekotasoilla. Sama palkka samasta työstä tai samanarvoisesta työstä sekä palkkojen läpinäkyvyys olisi varmistettava. Sekä naisten että miesten työ-, perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamista olisi edistettävä etenkin tarjoamalla kohtuuhintaisia ja laadukkaita palveluja pitkäaikaishoidon ja varhaiskasvatuksen alalla. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että vanhemmilla ja muilla henkilöillä, joilla on hoitovelvollisuuksia, on mahdollisuus asianmukaisiin perhevapaisiin ja joustaviin työaikajärjestelyihin, jotta voidaan tasapainottaa työ-, perhe- ja yksityiselämää ja edistää sitä, että naiset ja miehet käyttävät näitä oikeuksia tasapuolisesti.

Olemassa olevat sukupuolten väliset työllisyys-, palkka- ja eläke-erot olisi kurottava umpeen . Jäsenvaltioiden olisi varmistettava sukupuolten tasa-arvo ja naisten lisääntynyt osallistuminen työmarkkinoille, myös takaamalla yhtäläiset mahdollisuudet , koulutus ja urakehitys sekä poistamalla johtotehtäviin pääsyn esteitä kaikilla päätöksentekotasoilla. Jäsenvalioiden olisi pantava nopeasti täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä (1 a) . Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että äitiys- ja vanhempainvapaajaksoja arvostetaan asianmukaisesti sekä etuuksien että eläkeoikeuksien muodossa, ja otettava näin huomioon tulevien sukupolvien kasvatuksen suuri merkitys erityisesti ikääntyvässä yhteiskunnassa. Sama palkka samasta työstä tai samanarvoisesta työstä sekä palkkojen läpinäkyvyys olisi varmistettava tosiasiallisesti perussopimusten mukaisesti esimerkiksi ottamalla käyttöön miehiä ja naisia heidän kaikessa moninaisuudessaan vertailevia kansallisia palkkatasa-arvoindeksejä. Sekä naisten että miesten työ-, perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamista olisi edistettävä etenkin varmistamalla laadukkaiden palvelujen yleinen ja tosiasiallinen saatavuus pitkäaikaishoidon ja varhaiskasvatuksen alalla sekä jakamalla hoiva- ja kotityövelvollisuudet tasan . Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että vanhemmilla ja muilla henkilöillä, joilla on hoitovelvollisuuksia, on mahdollisuus asianmukaisiin perhevapaisiin ja joustaviin työaikajärjestelyihin, jotta voidaan tasapainottaa työ-, perhe- ja yksityiselämää ja edistää sitä, että naiset ja miehet käyttävät näitä oikeuksia tasapuolisesti. Lisäksi niiden olisi varmistettava hoivatyöntekijöiden pääsy laadukkaaseen ammatilliseen koulutukseen, heidän pätevyytensä tunnustaminen ja hoiva-alan työnantajien tukeminen pätevän henkilöstön löytämisessä ja sitouttamisessa kiinnittäen erityistä huomiota kunnollisiin työoloihin. Jäsenvaltioiden olisi edettävä vähitellen kohti täysin palkallista ja yhtä pitkää äitiys- ja isyysvapaata.

Tarkistus 28

Ehdotus päätökseksi

Liite I – suuntaviiva 7 – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Hyötyäkseen dynaamisesta ja tuottavasta työvoimasta ja uusista työnteon tavoista ja liiketoimintamalleista jäsenvaltioiden olisi tehtävä työmarkkinaosapuolten kanssa yhteistyötä edistääkseen oikeudenmukaisia, avoimia ja ennakoitavia työoloja, joissa työntekijöiden ja työnantajien oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa. Komission ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava konkreettisia toimenpiteitä työehtosopimusneuvottelujen ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun edistämiseksi ja vahvistamiseksi tältä osin. Niiden olisi vähennettävä ja ehkäistävä työmarkkinoiden segmentoitumista, torjuttava pimeää työtä ja näennäisyrittäjyyttä ja edistettävä siirtymistä vakituisiin työsuhteisiin. Työsuhdeturvaa koskevien sääntöjen sekä työlainsäädännön ja työmarkkinalaitosten olisi kaikkien taattava työntekijöiden oikeuksien suojelu, korkeatasoinen sosiaalinen suojelu ja työllisyysturva , osallistava rekrytointi, työterveys ja -turvallisuus sekä asianmukainen työympäristö kaikille työntekijöille. Samalla jäsenvaltioiden olisi varmistettava yrityksille menestymisen mahdollistava toimintaympäristö ja joustavuus , jotta työnantajat voivat sopeutua muutoksiin. Työnantajien ja työntekijöiden tai heidän edustajiensa välillä sovittujen joustavien työjärjestelyjen, kuten etätyön, hyödyntämisellä voidaan osaltaan nostaa työllisyysastetta ja parantaa työmarkkinoiden osallistavuutta pandemian jälkeisessä tilanteessa , erityisesti yksinhuoltajien, vammaisten henkilöiden sekä maaseudulla ja syrjäisillä alueilla asuvien henkilöiden osalta . Samalla on tärkeää varmistaa, että esimerkiksi työaikaan ja työoloihin , työterveys ja -turvallisuus mukaan lukien, sosiaaliseen suojeluun sekä työ- ja yksityiselämän tasapainoon liittyviä työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan. Epävarmoihin työoloihin ja epäreiluun kilpailuun johtaviin työsuhteisiin olisi puututtava kiireellisesti torjumalla epätyypillisten työsopimusten väärinkäyttöä, myös alustatyöntekijöiden osalta, etenkin kun kyseessä ovat matalan osaamistason työntekijät. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikilla työntekijöillä on kunnolliset työolot, sosiaaliset oikeudet ja riittävä sosiaalinen suojelu. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi pantava täysimääräisesti täytäntöön ILO:n yleissopimus nro 81 työsuojelutarkastuksista ja panostettava tehokkaisiin työsuojelutarkastuksiin antamalla toimivaltaisille viranomaisille valtuudet ja koordinoimalla toimiaan rajatylittävien väärinkäytösten torjumiseksi Euroopan työviranomaisen puitteissa. Olisi varmistettava, että perusteettomien irtisanomisten yhteydessä käytettävissä on tehokas ja puolueeton riitojenratkaisu ja oikeus hakea muutosta, mukaan lukien oikeus saada riittävä korvaus. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä unionin virastoja ja unionin laajuista julkisten työvoimapalvelujen verkostoa näyttöön perustuvien parhaiden käytäntöjen tunnistamiseksi, vertailuoppimisen kannustamiseksi ja työllisyyspolitiikan paremman koordinoinnin edistämiseksi.

Tarkistus 29

Ehdotus päätökseksi

Liite I – suuntaviiva 7 – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Politiikalla olisi pyrittävä parantamaan ja tukemaan työmarkkinaosallistumista, työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja työmarkkinasiirtymiä , myös heikommassa asemassa olevilla alueilla. Jäsenvaltioiden olisi tehokkaasti aktivoitava henkilöitä, jotka voivat osallistua työmarkkinoille , ja annettava heille mahdollisuuksia . Tässä kyseeseen tulevat etenkin muita heikoimmassa asemassa olevat ryhmät, kuten matalan osaamistason työntekijät tai maahanmuuttajataustaiset henkilöt, myös tilapäistä suojelua saavat henkilöt, sekä syrjäytyneet romanit. Jäsenvaltioiden olisi laajennettava ja tehostettava aktiivista työmarkkinapolitiikkaa parantamalla sen kohdentamista, saavuttavuutta ja kattavuutta sekä yhdistämällä se paremmin työttömien sosiaalipalveluihin, koulutukseen ja toimeentulotukeen työnhaun aikana ottaen huomioon heidän oikeutensa ja velvollisuutensa. Jäsenvaltioiden olisi lisättävä julkisten työnvälityspalveluiden kapasiteettia tarjota työnhakijoille oikea-aikaista ja räätälöityä apua, vastata työmarkkinoiden nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin ja toteuttaa suoritusperusteista hallinnointia, jota tuetaan myös digitalisaation keinoin.

Politiikalla olisi pyrittävä parantamaan ja tukemaan työmarkkinaosallistumista, työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja siirtymiä, erityisesti vihreää ja digitaalista siirtymää , myös heikommassa asemassa olevilla alueilla , mukaan lukien syrjäiset alueet ja maaseutualueet, epäsuotuisassa asemassa olevat alueet, saaret ja syrjäisimmät alueet . Jäsenvaltioiden olisi tehokkaasti tuettava henkilöitä, jotka voivat ja haluavat osallistua työmarkkinoille laadukkaan työpaikan löytämiseksi . Tässä kyseeseen tulevat etenkin muita heikoimmassa asemassa olevat ryhmät, kuten nuoret ja ikääntyneet, matalan osaamistason työntekijät , epäviralliset työntekijät, vammaiset henkilöt tai maahanmuuttajataustaiset henkilöt, myös tilapäistä suojelua saavat henkilöt, sekä syrjäytyneet romanit. Jäsenvaltioiden olisi laajennettava ja tehostettava aktiivista työmarkkinapolitiikkaa parantamalla sen kohdentamista, saavuttavuutta ja kattavuutta sekä yhdistämällä se paremmin työttömien sosiaalipalveluihin, koulutukseen ja kohtuulliseen toimeentulotukeen laadukkaan työpaikan etsimisen aikana ottaen huomioon heidän oikeutensa ja velvollisuutensa. Jäsenvaltioiden olisi lisättävä julkisten työnvälityspalveluiden kapasiteettia tarjota työnhakijoille oikea-aikaista ja räätälöityä apua, vastata työmarkkinoiden nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin sekä työnhakijoiden toiveet ja toteuttaa suoritusperusteista hallinnointia, jota tuetaan myös digitalisaation keinoin. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että näitä palveluja ja tukea tarjotaan verkossa ja verkon ulkopuolella, jotta ne ovat esteettömiä kaikille, myös ikääntyneille ja vammaisille henkilöille, jotta ketään ei jätetä jälkeen.

Tarkistus 30

Ehdotus päätökseksi

Liite I – suuntaviiva 7 – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden olisi tarjottava työttömille kohtuulliseksi ajaksi riittävät työttömyysetuudet sosiaalivakuutusmaksujen ja kansallisten kelpoisuussääntöjen mukaisesti. Työttömyysetuudet eivät saisi heikentää kannustimia työttömien nopeaan paluuseen työmarkkinoille, ja niiden lisäksi olisi harjoitettava aktiivista työmarkkinapolitiikkaa.	Jäsenvaltioiden olisi tarjottava työttömille kohtuulliseksi ajaksi riittävät työttömyysetuudet sosiaalivakuutusmaksujen ja kansallisten kelpoisuussääntöjen mukaisesti. Tällaiset etuudet eivät saa viivästyttää työttömien nopeaa paluuta työmarkkinoille , kuten pilarin periaatteessa numero 13 esitetään , ja niiden lisäksi olisi harjoitettava aktiivista työmarkkinapolitiikkaa.

Tarkistus 31

Ehdotus päätökseksi

Liite I – suuntaviiva 7 – 4 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Oppijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta olisi tuettava asianmukaisesti , jotta voitaisiin parantaa osaamista ja työllistyvyyttä ja hyödyntää Euroopan työmarkkinoiden koko potentiaalia, samalla kun varmistetaan tasapuoliset edellytykset kaikille , jotka harjoittavat toimintaa valtioiden rajojen yli, ja tiivistetään Euroopan työviranomaisen tuella hallinnollista yhteistyötä kansallisten hallintojen välillä liikkuvien työntekijöiden osalta. Kriittisissä ammateissa toimivien työntekijöiden sekä raja-, kausi- ja lähetettyjen työntekijöiden liikkuvuutta olisi tuettava silloin, kun rajat suljetaan väliaikaisesti kansanterveysnäkökohtien vuoksi .

Jäsenvaltioiden olisi tuettava työvoiman liikkuvuutta kaikkialla unionissa, jotta voidaan korjata alueellinen ja alakohtainen työvoimapula ja hyödyntää unionin työmarkkinoiden koko potentiaalia puuttumalla samalla tehokkaasti aivovuodon kielteiseen vaikutukseen tietyillä alueilla. Samalla olisi tuettava oppijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta, jotta voidaan lisätä heidän taitotietoaan , osaamistaan ja työllistettävyyttään erityisesti vahvistamalla edelleen Erasmus+-ohjelmaa. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava kaikkien rajatylittävää toimintaa harjoittavien oikeudet ja kunnolliset työehdot sekä sosiaaliturvaoikeuksien ja -etuuksien siirrettävyys parantamalla hallinnollista yhteistyötä kansallisten hallintojen välillä liikkuvien työntekijöiden osalta sekä hyödyntämällä Euroopan työviranomaisen tukea . Kriittisissä ammateissa toimivien työntekijöiden sekä raja-, kausi- ja lähetettyjen työntekijöiden oikeudenmukaista liikkuvuutta olisi tuettava ja heidän oikeuksiaan olisi kunnioitettava myös silloin, kun rajat suljetaan väliaikaisesti , esimerkiksi terveyden ja turvallisuuden, verotuksellisen kotipaikan ja sosiaaliturvan koordinoinnin osalta .

Tarkistus 32

Ehdotus päätökseksi

Liite I – suuntaviiva 7 – 4 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä liikkuvien työntekijöiden, mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka työskentelevät toisessa jäsenvaltiossa, sosiaaliturvan koordinoimiseksi. Sosiaaliturvajärjestelmien nykyaikaistamisen olisi edistettävä unionin työmarkkinoiden periaatteita, joilla taataan kestävät kansalliset sosiaaliturvajärjestelmät, joissa vältetään suojelussa esiintyviä puutteita ja viime kädessä varmistetaan tuottava työvoima. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi tehostettava elpymis- ja palautumistukivälineen ja muiden unionin välineiden mukaisten kansallisten suunnitelmiensa avulla julkisten palvelujen digitalisointia niiden toiminnan laadun parantamiseksi, erityisesti panemalla täysimääräisesti täytäntöön sosiaaliturvatietojen sähköisen vaihdon järjestelmä. Jäsenvaltioiden olisi lisättävä rajatylittäviä kumppanuuksia sekä edistettävä ja käytettävä asiaankuuluvia eurooppalaisia välineitä, kuten Euroopan työnvälitysverkostoa (Eures) ja julkisten työvoimapalvelujen verkostoa, liikkuvien työntekijöiden tukemiseksi, erityisesti tarjoamalla heille kattavaa tietoa työmahdollisuuksista ja sosiaalisesta suojelusta.

Tarkistus 33

Ehdotus päätökseksi

Liite I – suuntaviiva 7 – 5 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden olisi myös pyrittävä luomaan asianmukaiset olosuhteet uudenlaisille työnteon muodoille ja hyödynnettävä niiden työpaikkoja synnyttävää potentiaalia, mutta samalla varmistettava, ettei sosiaalisten oikeuksien kunnioittamisesta tingitä. Jäsenvaltioiden olisikin tarjottava neuvontaa ja ohjausta siitä , miten oikeuksia ja velvollisuuksia sovelletaan, kun kyseessä ovat epätyypilliset työsopimukset ja uudenlaiset työnteon muodot, esimerkiksi digitaalisilla alustoilla tehtävä työ. Työmarkkinaosapuolilla voi olla tässä ratkaiseva rooli, ja jäsenvaltioiden olisi tuettava niitä epätyypillisissä työsuhteissa olevien ja alustatyötä tekevien henkilöiden tavoittamisessa ja edustamisessa. Jäsenvaltioiden olisi tuettava myös täytäntöönpanoa – esimerkiksi laatimalla ohjeita tai järjestämällä erityiskoulutusta työsuojeluviranomaisille – kun on kyse haasteista, jotka johtuvat työn organisoinnin uusista muodoista, kuten algoritmijohtamisesta, tietovalvonnasta tai pysyvästä tai lähes pysyvästä etätyöstä.

Jäsenvaltioiden olisi myös pyrittävä luomaan asianmukaiset olosuhteet uudenlaisille työnteon muodoille ja hyödynnettävä niiden työpaikkoja synnyttävää potentiaalia, mutta samalla varmistettava, ettei työlainsäädännön noudattamisesta ja sosiaalisten oikeuksien kunnioittamisesta tingitä. Jäsenvaltioiden olisikin varmistettava , että oikeuksia ja velvollisuuksia sovelletaan, kun kyseessä ovat epätyypilliset työsopimukset ja uudenlaiset työnteon muodot, esimerkiksi digitaalisilla alustoilla tehtävä työ , ja tarjottava tarvittaessa neuvontaa ja ohjausta. Samalla jäsenvaltioiden olisi edistettävä siirtymistä vakituisiin työsuhteisiin pilarin mukaisesti . Työmarkkinaosapuolilla voi olla tässä ratkaiseva rooli, ja jäsenvaltioiden olisi tuettava niitä epätyypillisissä työsuhteissa olevien ja alustatyötä tekevien henkilöiden tavoittamisessa ja edustamisessa samalla kun helpotetaan aidosti itsenäisten ammatinharjoittajien kollektiivista edustusta ja työtaistelutoimia . Jäsenvaltioiden olisi tuettava myös täytäntöönpanoa , muun muassa tarjoamalla riittäviä henkilöresursseja ja taloudellisia resursseja, ohjeita tai erityiskoulutusta työsuojeluviranomaisille, kun on kyse haasteista, jotka johtuvat työn organisoinnin uusista muodoista, kuten algoritmijohtamisesta, tietovalvonnasta tai pysyvästä tai lähes pysyvästä etätyöstä , sekä tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista .

Tarkistus 34

Ehdotus päätökseksi

Liite I – suuntaviiva 7 – 6 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden olisi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun tehostamiseksi ja sosioekonomisten vaikutusten parantamiseksi – myös esimerkiksi Ukrainan sodan kaltaisina kriisiaikoina – varmistettava nykyisten kansallisten käytäntöjen pohjalta, että työmarkkinaosapuolet otetaan riittävän ajoissa ja tarkoituksenmukaisella tavalla mukaan työllisyys-, sosiaali- ja tarvittaessa talousuudistusten ja -politiikan suunnitteluun ja toteutukseen , myös tukemalla työmarkkinaosapuolten valmiuksien parantamista . Jäsenvaltioiden olisi edistettävä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työehtosopimusneuvotteluja . Työmarkkinaosapuolia olisi kannustettava neuvottelemaan ja laatimaan työehtosopimuksia niiden kannalta merkityksellisissä asioissa kunnioittaen kaikilta osin niiden itsenäisyyttä ja työtaisteluoikeutta.

Jäsenvaltioiden olisi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun edistämiseksi, tehostamiseksi ja vilkastuttamiseksi sekä sosioekonomisten vaikutusten parantamiseksi – myös esimerkiksi Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen kaltaisina kriisiaikoina , elinkustannusten noustessa ja ilmastonmuutoksen kiihtyessä – tuettava työmarkkinaosapuolten vahvistamista kaikilla tasoilla ja varmistettava nykyisten kansallisten käytäntöjen pohjalta, että työmarkkinaosapuolet otetaan riittävän ajoissa ja tarkoituksenmukaisella tavalla mukaan työllisyys-, sosiaali- ja tarvittaessa talous- ja ympäristöuudistusten ja -politiikan suunnitteluun ja toteutukseen. Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava ja edistettävä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työehtosopimusneuvottelujen kattavuuden laajentamista . Työmarkkinaosapuolia olisi kannustettava neuvottelemaan ja laatimaan työehtosopimuksia niiden kannalta merkityksellisissä asioissa kunnioittaen kaikilta osin niiden itsenäisyyttä ja työtaisteluoikeutta.

Tarkistus 35

Ehdotus päätökseksi

Liite I – suuntaviiva 7 – 7 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa ja nykyisten kansallisten käytäntöjen pohjalta otettava huomioon asiaankuuluvien kansalaisjärjestöjen kokemukset työllisyys- ja sosiaalialan kysymyksistä.

Jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa ja nykyisten kansallisten käytäntöjen pohjalta otettava huomioon asiaankuuluvien kansalaisjärjestöjen asiantuntemus ja kokemukset työllisyys- , ympäristö- ja sosiaalialan kysymyksistä , mukaan lukien järjestöt, jotka edustavat muita heikommassa asemassa olevia ryhmiä ja tekevät tiivistä yhteistyötä näiden ryhmien kanssa, joilla on vaikeuksia työmarkkinoilla ja laadukkaiden työpaikkojen saannissa. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi tuettava voittoa tavoittelemattomia sosiaali- ja työvoimapalveluja tarjoavia kansalaisjärjestöjä.

Tarkistus 36

Ehdotus päätökseksi

Liite I – suuntaviiva 7 – 7 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

Terveellinen ja turvallinen työpaikka on elintärkeä. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että työnantajat kantavat vastuunsa työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta ja antavat työntekijöille ja heidän edustajilleen riittävästi tietoa, arvioivat riskejä ja toteuttavat ehkäiseviä toimenpiteitä, ja tuettava tätä. Tähän olisi sisällyttävä kuolemaan johtavien työtapaturmien ja työperäisten syöpätapausten määrän vähentäminen nollaan vahvistamalla muun muassa sitovat työperäisen altistuksen raja-arvot vaarallisille aineille työpaikalla. Tältä osin jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon työperäisten psykososiaalisten riskien, ammattitautien ja ilmastonmuutokseen liittyvien riskien, kuten helleaaltojen, kuivuuden tai maastopalojen, vaikutus työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen erityisesti rakennusalalla, maataloudessa ja julkisissa palveluissa. Jäsenvaltioiden olisi puututtava nykyisten ja tulevien kriisien aiheuttamiin työmarkkinavaikutuksiin ja ennakoitava niitä myös ilmastokriisin ja Euroopan avoimen strategisen riippumattomuuden yhteydessä tukemalla työntekijöitä, jotka ovat tilapäisesti työttömiä tai jotka tekevät lyhennettyä työaikaa, koska työnantajat joutuvat keskeyttämään toimintansa tai palvelujen tarjoamisen, sekä tukemalla itsenäisiä ammatinharjoittajia ja pienyrityksiä, jotta ne voivat säilyttää henkilöstönsä ja jatkaa toimintaansa tai palvelujen tarjoamista.

Tarkistus 37

Ehdotus päätökseksi

Liite I – suuntaviiva 8 – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden olisi edistettävä kaikille avoimia osallistavia työmarkkinoita toteuttamalla tehokkaita toimenpiteitä, joilla torjutaan kaikenlaista syrjintää ja edistetään kaikkien ja etenkin työmarkkinoilla aliedustettuina olevien ryhmien yhtäläisiä mahdollisuuksia . Tässä olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota alueelliseen ulottuvuuteen. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava yhdenvertainen kohtelu työllisyyden, sosiaalisen suojelun, terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon, koulutuksen ja tavaroiden tai palvelujen saatavuuden suhteen sukupuolesta, rodusta tai etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta.

Jäsenvaltioiden olisi edistettävä sosiaalisia oikeuksia kaikille avoimia osallistavia työmarkkinoita toteuttamalla tehokkaita toimenpiteitä, joilla torjutaan kaikenlaista syrjintää ja stereotypioita ja edistetään kaikkien ja etenkin työmarkkinoilla aliedustettuina olevien tai muita heikommassa asemassa olevien ryhmien yhtäläisiä mahdollisuuksia kiinnittämällä asianmukaista huomiota alueelliseen ulottuvuuteen. Niiden olisi varmistettava sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä, yksilöllinen tuki työnhakijoille sekä yhdenvertainen kohtelu ja samat oikeudet työllisyyden, sosiaalisen suojelun, terveydenhuollon , lastenhoidon ja pitkäaikaishoidon, asumisen, koulutuksen ja tavaroiden tai palvelujen saatavuuden suhteen sukupuolesta, rodusta tai etnisestä alkuperästä , sosiaalisesta taustasta , uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta.

Tarkistus 38

Ehdotus päätökseksi

Liite I – suuntaviiva 8 – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden olisi nykyaikaistettava sosiaalisen suojelun järjestelmiä, jotta niillä voidaan tarjota kaikille kaikissa elämänvaiheissa riittävää, tehokasta, toimivaa ja kestävää sosiaalista suojelua, jolla edistetään sosiaalista osallisuutta ja sosiaalisen aseman kohentamista , kannustetaan työmarkkinoille osallistumista, tuetaan sosiaalisia investointeja, torjutaan köyhyyttä sekä puututaan eriarvoisuuteen, myös niiden verotus- ja etuusjärjestelmien rakenteen kautta ja arvioimalla politiikkojen jakaumavaikutuksia. Yleiskattavien toimintamallien täydentäminen valikoivilla toimintamalleilla parantaa sosiaalisen suojelun järjestelmien tehokkuutta. Sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistamisella olisi myös pyrittävä parantamaan niiden kykyä selvitä monitahoisista haasteista.

Jäsenvaltioiden olisi nykyaikaistettava sosiaalisen suojelun järjestelmiä ja investoitava niihin , jotta niillä voidaan tarjota kaikille kaikissa elämänvaiheissa riittävää, tehokasta, toimivaa ja kestävää sosiaalista suojelua, jolla edistetään sosiaalista osallisuutta ja ylöspäin tapahtuvaa sosiaalista lähentymistä ja liikkuvuutta , tuetaan työmarkkinoille osallistumista ja pääsyä laadukkaisiin työpaikkoihin ja tarjotaan kannustimia tähän , tuetaan sosiaalisia investointeja, poistetaan köyhyyttä , myös työssäkäyvien köyhyyttä, sekä puututaan eriarvoisuuteen, myös niiden verotus- ja etuusjärjestelmien progressiivisen rakenteen kautta ja arvioimalla politiikkojen jakaumavaikutuksia. Yleiskattavien toimintamallien täydentäminen kohdennetuilla toimintamalleilla parantaa sosiaalisen suojelun järjestelmien tehokkuutta. Jäsenvaltioiden olisi parannettava sosiaalisen suojelun järjestelmiensä kykyä selviytyä monitahoisista haasteista ja parannettava niiden kestävyyttä .

Tarkistus 39

Ehdotus päätökseksi

Liite I – suuntaviiva 8 – 3 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden olisi kehitettävä ja yhdennettävä aktiivisen osallisuuden kolmea osa-aluetta, jotka ovat riittävä toimeentulotuki, osallistavat työmarkkinat ja laadukkaat mahdollistavat palvelut yksilöllisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Sosiaalisen suojelun järjestelmillä olisi varmistettava riittävä vähimmäistoimeentulotuki kaikille, joilla ei ole riittävästi varoja, ja edistettävä sosiaalista osallisuutta rohkaisemalla ihmisiä osallistumaan aktiivisesti työmarkkinoille ja yhteiskunnan toimintaan , myös tarjoamalla kohdennetusti sosiaalipalveluja .

Jäsenvaltioiden olisi kehitettävä ja yhdennettävä aktiivisen osallisuuden kolmea osa-aluetta, jotka ovat riittävä toimeentulotuki, osallistavat työmarkkinat ja laadukkaat palvelut yksilöllisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Sosiaalisen suojelun järjestelmillä olisi varmistettava riittävän vähimmäistoimeentulotuen (1 a) saatavuus kaikille, joilla ei ole riittävästi varoja, jotta voidaan varmistaa ihmisarvoinen elämä, ja edistettävä sosiaalista osallisuutta tukemalla ihmisten aktiivista osallistumista ja palaamista työmarkkinoille ja yhteiskuntaan , myös tarjoamalla kohdennetusti saataville mahdollistavia tavaroita ja sosiaalipalveluja. Sosiaalisen suojelun järjestelmien saatavuutta olisi seurattava ja arvioitava oikeuksiin perustuvalla lähestymistavalla.

Tarkistus 40

Ehdotus päätökseksi

Liite I – suuntaviiva 8 – 4 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Kohtuuhintaisten , helposti saatavien ja laadukkaiden palvelujen, kuten varhaiskasvatuksen, iltapäivähoidon , yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen , asumisen sekä terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon, saatavuus on välttämätöntä yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamiseksi. Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan, mukaan lukien työssäkäyvien köyhyys , vuodelle 2030 asetetun köyhyyden vähentämistä koskevan EU:n yleistavoitteen mukaisesti . Etenkin lapsiköyhyyteen olisi puututtava kattavilla ja yhdennetyillä toimenpiteillä, ja tässä keinona on erityisesti eurooppalaisen lapsitakuun toteuttaminen kaikilta osin.

Kun otetaan huomioon köyhyyden jatkuvasti hälyttävä taso , covid-19-kriisin ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vaikutukset , elinkustannusten nousu ja kiihtyvä ilmastonmuutos , tarvitaan lisätoimia köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi työssäkäyvien köyhyyttä, energia- ja liikenneköyhyyttä, elintarvikeköyhyyttä ja asunnottomuutta koskevan horisontaalisen strategian avulla. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota lapsiin , ikääntyneisiin, yksinhuoltajiin, erityisesti yksinhuoltajaäiteihin, etnisiin vähemmistöihin, maahanmuuttajiin ja vammaisiin henkilöihin . Etenkin lapsiköyhyyteen olisi puututtava kattavilla ja yhdennetyillä toimenpiteillä, ja tässä keinoina ovat erityisesti eurooppalaisen lapsitakuun toteuttaminen kaikilta osin ja määrärahojen lisääminen vähintään 20 miljardiin euroon aiheesta ”Venäjän Ukrainassa käymän sodan sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset EU:hun – EU:n toimintavalmiuksien vahvistaminen”19 päivänä toukokuuta 2022 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava eurooppalaisen lapsitakuun kansalliset toimintasuunnitelmansa, joilla torjutaan lapsiköyhyyttä ja edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia takaamalla avun tarpeessa oleville lapsille tehokas ja maksuton pääsy terveydenhuoltoon, koulutukseen ja koulupohjaiseen toimintaan, varhaiskasvatukseen ja lastenhoitoon sekä asianmukaisten asuntojen ja terveellisen ravinnon tosiasiallinen saatavuus EU:n vuoden 2030 yleistavoitteen mukaisesti, jonka mukaan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ihmisten määrää on vähennettävä vähintään 15 miljoonalla, joista vähintään 5 miljoonaa on lapsia. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi käytettävä yli 5 prosenttia ESR+:sta kohdennetuista varoistaan lapsiköyhyyden torjuntaan ja lasten hyvinvoinnin edistämiseen.

Tarkistus 41

Ehdotus päätökseksi

Liite I – suuntaviiva 8 – 5 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että peruspalvelut ovat kaikkien, myös lasten, saatavilla. Apua tarvitseville tai muita heikommassa asemassa oleville jäsenvaltioiden olisi taattava mahdollisuus asianmukaiseen sosiaaliseen asumiseen tai asumistukeen. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava puhtaan ja oikeudenmukaisen energiasiirtymän toteutuminen ja puututtava energiaköyhyyteen, joka on aina vain merkittävämpi köyhyyden muoto osittain Ukrainan sotaan liittyvän energian hinnan nousun vuoksi. Tarvittaessa olisi käytettävä myös kohdennettuja väliaikaisia tulotukitoimenpiteitä. Asuntojen perusparannuspolitiikan olisi oltava myös osallistavaa . Vammaisten henkilöiden erityistarpeet, mukaan lukien esteettömyys, olisi otettava huomioon kyseisten palvelujen yhteydessä. Erityisesti olisi puututtava asunnottomuuteen . Jäsenvaltioiden olisi varmistettava nopea pääsy kohtuuhintaisiin ja laadukkaisiin ennaltaehkäiseviin ja parantaviin terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon palveluihin niin , että varmistetaan kestävyys pitkällä aikavälillä .

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että laadukkaat peruspalvelut ovat kaikkien, myös lasten, saatavilla. Jäsenvaltioiden olisi taattava apua tarvitseville tai haavoittuvassa tai muita heikommassa asemassa oleville mahdollisuus kunnolliseen sosiaaliseen asumiseen tai asumistukeen , puututtava häätöihin ja niiden seurauksiin, investoitava liikuntaesteisten henkilöiden esteettömään asumiseen ja toteutettava toimenpiteitä oikeudenmukaisen ja osallistavan siirtymän varmistamiseksi nykyisen asuntokannan energiatehokkuuden parantamiseksi . Jäsenvaltioiden olisi varmistettava puhtaan ja oikeudenmukaisen energiasiirtymän toteutuminen ja puututtava energiaköyhyyteen, joka on aina vain merkittävämpi köyhyyden muoto energian hinnan nousun vuoksi. Tarvittaessa olisi käytettävä myös kohdennettuja väliaikaisia tulotukitoimenpiteitä ja rakenteellisia investointeja . Asuntojen perusparannuspolitiikan olisi oltava osallistavaa, jotta asunnot olisivat esteettömiä, kohtuuhintaisia ja terveellisiä ja jotta vuokralaisten elinkustannukset eivät nousisi kohtuuttomasti . Vammaisten henkilöiden erityistarpeet, mukaan lukien esteettömyys, olisi otettava huomioon kyseisten palvelujen yhteydessä. Asunnottomuus olisi poistettava vuoteen 2030 mennessä asunnottomuuden vähentämisestä EU:ssa 24 päivänä marraskuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman mukaisesti käyttäen perustana asunto ensin -lähestymistapaa. Covid-19-kriisi osoittaa tarpeen lisätä julkisia investointeja, jotta voidaan varmistaa hyvin koulutetun hoito- ja hoivahenkilöstön riittävyys ja terveydenhuollon saatavuus kaikille, myös muita heikommassa asemassa oleville ryhmille. Tästä syystä jäsenvaltioiden olisi varmistettava tosiasiallinen ja yhtäläinen pääsy kestäviin korkealaatuisiin ennaltaehkäiseviin ja parantaviin julkisen terveydenhuollon , erityisesti mielenterveyshuollon ja pitkäaikaishoidon, palveluihin .

Tarkistus 42

Ehdotus päätökseksi

Liite I – suuntaviiva 8 – 6 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Tilapäistä suojelua koskevan direktiivin (43) mukaisten toimien käynnistämisen myötä jäsenvaltioiden olisi tarjottava Ukrainasta tuleville pakolaisille asianmukainen suojelun taso, johon sisältyy oleskeluoikeus , työmarkkinoille pääsy ja integroituminen , mahdollisuus kouluttautumiseen, asumiseen ja pääsyyn sosiaaliturvajärjestelmien piiriin sekä oikeus sairaanhoitoon, sosiaalipalveluihin ja muuhun apuun sekä toimeentuloturvaan. Lapsille olisi varmistettava pääsy lapsuusajan koulutuksen ja hoivan sekä peruspalveluiden piiriin eurooppalaisen lapsitakuun mukaisesti. Ilman huoltajaa saapuvien lasten ja teini-ikäisten osalta jäsenvaltioiden olisi pantava täytäntöön oikeus lailliseen holhoukseen.

Tilapäistä suojelua koskevan direktiivin (43) mukaisten toimien käynnistämisen myötä jäsenvaltioiden olisi tarjottava asianmukainen suojelun taso Ukrainasta tuleville pakolaisille , myös romaneille ja Ukrainassa laillisesti oleskeleville ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seurauksena Eurooppaan pakeneville kolmansien maiden kansalaisille. Tässä yhteydessä olisi säädettävä oleskeluoikeuksista , työmarkkinoille pääsystä ja integroitumisesta , mahdollisuudesta kouluttautumiseen, kieliapuun, asumiseen ja pääsyyn sosiaaliturvajärjestelmien piiriin sekä oikeudesta sairaanhoitoon ja psykososiaaliseen hoitoon , sosiaalipalveluihin ja muuhun apuun sekä toimeentuloturvaan. Lapsille olisi varmistettava pääsy maksuttomaan ja laadukkaaseen lapsuusajan koulutuksen ja hoivan sekä peruspalveluiden piiriin tasavertaisesti vastaanottavan jäsenvaltion lasten kanssa eurooppalaisen lapsitakuun mukaisesti. Ilman huoltajaa saapuvien lasten ja teini-ikäisten osalta jäsenvaltioiden olisi pantava täytäntöön oikeus lailliseen holhoukseen. Jäsenvaltioiden olisi harkittava tilapäistä suojelua koskevan direktiivin tarjoaman suojelun ulottamista koskemaan kaikkia pakolaisia ja puututtava työnantajien huolenaiheisiin, jotka liittyvät sellaisten henkilöiden palkkaamiseen, jotka saavat ainoastaan tilapäistä suojelua.

Tarkistus 43

Ehdotus päätökseksi

Liite I – suuntaviiva 8 – 7 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Eliniän pidentyessä ja väestörakenteen muuttuessa jäsenvaltioiden olisi varmistettava työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien eläkejärjestelmien riittävyys ja kestävyys ja tarjottava yksilöille yhtäläiset mahdollisuudet eläkeoikeuksien hankkimiseen julkisten tai ammatillisten eläkejärjestelmien tai niiden yhdistelmän kautta sekä täydentävillä järjestelyillä, jotta taataan kohtuullinen eläketulo, joka ylittää köyhyysrajan . Eläkeuudistusten olisi perustuttava aktiiviseen ikääntymiseen optimoimalla kaikenikäisten työntekijöiden mahdollisuudet työskennellä laadukkaissa , tuottavissa ja terveellisissä oloissa lakisääteiseen eläkeikään asti. Samalla työntekijöillä , jotka haluavat pysyä työelämässä eläkeiän saavuttamisen jälkeen , olisi oltava mahdollisuus tehdä niin. Erityisiä toimenpiteitä olisi tarkasteltava seuraavilla osa-alueilla: työvoiman ikärakenne, työterveys ja -turvallisuus , koulutus, osaamisen ja pätevyyden hallinta sekä työn organisointi terveyden ja tuottavuuden varmistamiseksi työurien aikana. Näihin olisi sovellettava eri sukupolvet huomioivaa lähestymistapaa. Jäsenvaltioiden olisi helpotettava nuorten työllistymistä ja varhaiseläkkeelle siirtymistä samoin kuin osaamisen ja kokemusten siirtoa sukupolvelta toiselle . Jäsenvaltioiden olisi käytävä rakentavaa vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten , kansalaisjärjestöjen ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa ja annettavaa riittävästi aikaa uudistusten vaiheittaiselle toteuttamiselle sekä mahdollisuus muuttaa iäkkäämpiä työntekijöitä ja heidän työllistettävyyttään koskevia käsityksiä. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi laadittava terveenä ikääntymistä koskevia suunnitelmia, jotka kattavat terveys- ja hoivapalvelujen saatavuuden, sekä strategioita terveyden edistämiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi.

(5) Neuvoston suositus (EU) 2015/1184, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2015, jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (EUVL L 192, 18.7.2015, s. 27).

(6) Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi (EYVL L 212, 7.8.2001, s. 0012–0023).

(7) Neuvoston suositus, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2014, harjoittelun laatupuitteista (EUVL C 88, 27.3.2014, s. 1).

(8) Neuvoston suositus, annettu 15 päivänä helmikuuta 2016, pitkäaikaistyöttömien integroitumisesta työmarkkinoille (EUVL C 67, 20.2.2016, s. 1).

(9) Neuvoston suositus, annettu 19. joulukuuta 2016, taitojen parantamisesta: uusia mahdollisuuksia aikuisille (EUVL C 484, 24.12.2016, s. 1).

(10) Neuvoston suositus, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2018, laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista (EUVL C 153, 2.5.2018, s. 1).

(11) Neuvoston suositus, annettu 22 päivänä toukokuuta 2018, elinikäisen oppimisen avaintaidoista (EUVL C 189, 4.6.2018, s. 1).

(12) Neuvoston suositus, annettu 22 päivänä toukokuuta 2019, laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä (EUVL C 189, 5.6.2019, s. 4).

(13) Neuvoston suositus, annettu 8 päivänä marraskuuta 2019, sosiaalisen suojelun saatavuudesta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta (EUVL C 387, 15.11.2019, s. 1).

(14) Neuvoston suositus, annettu 30 päivänä lokakuuta 2020, ”Silta työelämään – entistä vahvempi nuorisotakuu” ja nuorisotakuun perustamisesta 22 päivänä huhtikuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen korvaaminen (EUVL C 372, 4.11.2020, s. 1).

(15) Neuvoston suositus, annettu 24 päivänä marraskuuta 2020, kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta (EUVL C 417, 2.12.2020, s. 1).

(16) Neuvoston suositus, annettu 29 päivänä marraskuuta 2021, monimuotoisen oppimisen menetelmistä laadukkaan ja osallistavan perus- ja toisen asteen koulutuksen edistämiseksi (EUVL C 66, 26.2.2021, s. 1–21).

(17) Komission suositus (EU) 2021/402, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2021, tehokkaasta työllisyyden aktiivituesta covid-19-kriisin jälkeen (EASE-järjestelmä) (EUVL L 80, 8.3.2021, s. 1).

(18) Neuvoston suositus (EU) 2021/1004, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2021, eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta (EUVL L 223, 22.6.2021, s. 14).

(19) Neuvoston päätöslauselma eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030) (2021/C66/01) (EUVL C 66, 26.2.2021, s. 1–21).

(20) Komission tiedonanto (EU) 2021/778 , annettu 9 päivänä joulukuuta 2021, Ihmisten hyväksi toimivan talouden rakentaminen: yhteisötalouden toimintasuunnitelma.

(21) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2021/2316, annettu 22 päivänä joulukuuta 2021, Euroopan nuorison teemavuodesta (2022) (EUVL L 462, 28.12.2021, s. 1–9).

(22) COM(2020)682 final .

(23) COM/2021/801 final

(24) COM/2021/770 final

(25) COM/2021/773 final

(26) COM/2021/93 final

(27) COM/2021/762 final

(28) COM/2022/11 final

(7) Neuvoston suositus, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2014, harjoittelun laatupuitteista (EUVL C 88, 27.3.2014, s. 1).

(7 a) Neuvoston suositus (EU) 2015/1184, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2015, jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (EUVL L 192, 18.7.2015, s. 27).

(8) Neuvoston suositus, annettu 15 päivänä helmikuuta 2016, pitkäaikaistyöttömien integroitumisesta työmarkkinoille (EUVL C 67, 20.2.2016, s. 1).

(9) Neuvoston suositus, annettu 19. joulukuuta 2016, taitojen parantamisesta: uusia mahdollisuuksia aikuisille (EUVL C 484, 24.12.2016, s. 1).

(10) Neuvoston suositus, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2018, laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista (EUVL C 153, 2.5.2018, s. 1).

(11) Neuvoston suositus, annettu 22 päivänä toukokuuta 2018, elinikäisen oppimisen avaintaidoista (EUVL C 189, 4.6.2018, s. 1).

(12) Neuvoston suositus, annettu 22 päivänä toukokuuta 2019, laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä (EUVL C 189, 5.6.2019, s. 4).

(13) Neuvoston suositus, annettu 8 päivänä marraskuuta 2019, sosiaalisen suojelun saatavuudesta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta (EUVL C 387, 15.11.2019, s. 1).

(17) Komission suositus (EU) 2021/402, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2021, tehokkaasta työllisyyden aktiivituesta covid-19-kriisin jälkeen (EASE-järjestelmä) (EUVL L 80, 8.3.2021, s. 1).

(18) Neuvoston suositus (EU) 2021/1004, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2021, eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta (EUVL L 223, 22.6.2021, s. 14).

(20) Komission tiedonanto COM(2021)0778 , annettu 9 päivänä joulukuuta 2021, Ihmisten hyväksi toimivan talouden rakentaminen: yhteisötalouden toimintasuunnitelma.

(21) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2021/2316, annettu 22 päivänä joulukuuta 2021, Euroopan nuorison teemavuodesta (2022) (EUVL L 462, 28.12.2021, s. 1).

(22) Ei vielä julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

(23) COM(2021)0801.

(24) COM(2021)0770.

(25) COM(2021)0773.

(26) COM(2021)0093.

(26 a) Ei vielä julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(27) COM(2021)0762.

(27 a) COM(2021)0568.

(28) COM(2022)0011.

(29) Toimielinten välinen julistus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista (EUVL C 428, 13.12.2017, s. 10).

(1a) Neuvoston suositus (EU) 2021/1004, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2021, eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta (EUVL L 223, 22.6.2021, s. 14).

(30) Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2022/382, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2022, Ukrainasta siirtymään joutuneiden henkilöiden joukoittaisen maahantulon tilanteen toteamisesta direktiivin 2001/55/EY 5 artiklan nojalla ja sen seurauksena tilapäisen suojelun antamisesta.

(31) Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi.

(32) Neuvoston suositus, annettu 8 päivänä marraskuuta 2019, sosiaalisen suojelun saatavuudesta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta, 2019/C 387/01 .

(32) Neuvoston suositus, annettu 8 päivänä marraskuuta 2019, sosiaalisen suojelun saatavuudesta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta (EUVL C 387, 15.11.2019, s. 1) .

(32a) Neuvoston direktiivi 2000/78/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista (EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16).

(33) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/2221, annettu 23 päivänä joulukuuta 2020, asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta lisämäärärahojen ja toteuttamisjärjestelyjen osalta tuen antamiseksi covid-19-pandemian ja sen sosiaalisten seurausten aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen edistämiseen sekä talouden vihreän, digitaalisen ja palautumiskykyä tukevan elpymisen pohjustamiseen (REACT-EU-väline) (EUVL L 437, 28.12.2020, s. 30).

(34) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/562, annettu 6 päivänä huhtikuuta 2022, asetusten (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 223/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse koheesiopoliittisesta tukitoimesta Euroopan pakolaisten auttamiseksi (CARE).

(35) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159–706).

(36) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/613, annettu 12 päivänä huhtikuuta 2022, asetusten (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 223/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse REACT-EU-määrärahoista myönnettävien ennakkomaksujen korottamisesta ja yksikkökustannuksen vahvistamisesta.

(37) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1057, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1296/2013 kumoamisesta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 21).

(38) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1058, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 60).

(39) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17–75).

(40) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1056, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 1).

(41) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/523, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2021, InvestEU-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) 2015/1017 muuttamisesta EUVL L 107, 26.3.2021, s. 30).

(42) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/691, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) työttömiksi jääneille työntekijöille ja asetuksen (EU) N:o 1309/2013 kumoamisesta (EUVL L 153, 3.5.2021, s. 48).

(38) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1058, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 60).

(39) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17).

(40) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1056, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 1).

(1a) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(1 a) Ei vielä julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(1 a) Komission ehdotus neuvoston suositukseksi riittävästä vähimmäistulosta aktiivisen osallisuuden varmistamiseksi, julkaistu 28 päivänä syyskuuta 2022, https://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=en&catId=89&furtherNews=yes&newsId=10417.

(43) Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi.

(43) Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi (EUVL L 212, 7.8.2001, s. 12).

28.4.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 149/109

P9_TA(2022)0366

Euroopan unionin yleinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2023 – kaikki pääluokat

Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. lokakuuta 2022 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2023 (12108/2022 – C9-0306/2022 – 2022/0212(BUD))

(2023/C 149/12)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta 14. joulukuuta 2020 annetun neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 (1),

—

ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (2), jäljempänä ”varainhoitoasetus”,

—

ottaa huomioon vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 (3), jäljempänä ”rahoituskehysasetus”, sekä parlamentin, neuvoston ja komission tässä yhteydessä hyväksymät yhteiset julistukset (4) ja asiaan liittyvät yksipuoliset julistukset (5),

—

ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (6),

—	ottaa huomioon puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta 30. kesäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119 (eurooppalainen ilmastolaki) (7),

—	ottaa huomioon 19. toukokuuta 2022 antamansa päätöslauselman Venäjän Ukrainassa käymän sodan sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista EU:hun – EU:n toimintavalmiuksien vahvistaminen (8),

—	ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640) ja siitä 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman (9),

—	ottaa huomioon hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) erityisraportin ilmaston lämpenemisestä 1,5 celsiusasteella, sen erityisraportin ilmastonmuutoksesta ja maaperästä sekä erityisraportin valtameristä ja kryosfääristä ilmaston muuttuessa,

—	ottaa huomioon UNFCCC:n sopimuspuolten 21. konferenssissa (COP21) Pariisissa 12. joulukuuta 2015 hyväksytyn Pariisin sopimuksen,

—	ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen N:o 22/2021 ”Kestävä rahoitus: Johdonmukaisemmat EU:n toimet ovat tarpeen, jotta rahoitusta saadaan ohjatuksi kestäviin investointeihin”,

—	ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen N:o 09/2022 ”Ilmastomenot EU:n talousarviossa vuosina 2014–2020 – eivät niin suuria kuin on ilmoitettu”,

—	ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen N:o 10/2021 ”Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen EU:n talousarvioon: aika siirtyä sanoista tekoihin”,

—	ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet,

—	ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman Schengen-alueen toimintaa koskevasta vuosikertomuksesta (10),

—

ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2022 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 muuttamisesta (COM(2022)0184) ja sitä koskevan mietinnön (A9-0230/2022), jonka budjettivaliokunta ja talousarvion valvontavaliokunta hyväksyivät 8. syyskuuta 2022 ja joka hyväksyttiin parlamentin istuntojaksolla 12–15. syyskuuta 2022,

—	ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja siitä 19. tammikuuta 2017 antamansa päätöslauselman (11),

—	ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvoa koskevan EU-strategian 2020–2025,

—	ottaa huomioon yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi 16. joulukuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092 (12),

—	ottaa huomioon 5. huhtikuuta 2022 antamansa päätöslauselman vuoden 2023 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista, pääluokka III – Komissio (13),

—	ottaa huomioon 7. huhtikuuta 2022 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2023 (14),

—	ottaa huomioon komission 1. heinäkuuta 2022 antaman esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2023 (COM(2022)0400), jäljempänä ”talousarvioesitys” sekä siihen laaditun oikaisukirjelmän nro 1 (COM(2022)0670),

—	ottaa huomioon neuvoston 6. syyskuuta 2022 vahvistaman ja 9. syyskuuta 2022 parlamentille toimittaman kannan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2023 (12108/2022 – C9-0306/2022),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan,

—	ottaa huomioon lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee,

—	ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0241/2022),

Pääluokka III – yleiskatsaus

muistuttaa, että parlamentti asetti vuoden 2023 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista 5. huhtikuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa vuoden 2023 talousarviota koskevat selkeät poliittiset painopisteet; toteaa jälleen olevansa vahvasti sitoutunut näihin painopisteisiin ja esittää seuraavan kannan varmistaakseen asianmukaisen rahoitustason niitä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi; katsoo, että unionilla on oltava käytettävissään kaikki mahdolliset talousarviovarat, jotta se voi vastata nykyisiin kriiseihin ja keskittyä ihmisten tarpeisiin;

toteaa, että Euroopan unionin talousarviolla on edistettävä julkisia investointeja tukemalla tuottavia ja strategisia aloja, julkisia palveluja, työntekijöiden oikeudet huomioon ottavien työpaikkojen luomista, köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja eriarvoisuuden torjuntaa, ympäristönsuojelua sekä kunkin maan ja alueen mahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä samoin kuin pyrkimistä ulkosuhteisiin, jotka perustuvat solidaarisuuteen, yhteistyöhön, keskinäiseen kunnioitukseen sekä rauhan edistämiseen ja turvaamiseen;

korostaa, että unionilla on edessään poikkeuksellisen monimutkaisia haasteita, kuten Ukrainan sodan suorat ja välilliset vaikutukset, korkea inflaatio, köyhyyden lisääntyminen, korkeat energian hinnat ja toimitusvarmuuteen liittyvät riskit, varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) sekä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kotitalouksien talousnäkymien heikkeneminen, tarve turvata oikeudenmukainen, osallistava ja kestävä toipuminen pandemiasta, kriisit monissa muissa osissa maailmaa, teknologinen muutos, mukaan lukien lisääntyvä digitalisaatio, sukupuolten epätasa-arvo sekä entistä kiireellisempi tarve torjua ilmastonmuutosta ja biodiversiteettikriisiä ja niiden seurauksia ja tarve nopeuttaa oikeudenmukaista siirtymää myös investoimalla energiatehokkuuteen; katsoo, että unionin talousarviosta olisi tuettava näihin haasteisiin vastaamista ja annettava niihin kaikkiin asianmukaista tukea, mutta ilmaisee samalla huolensa poikkeuksellisen suppeista liikkumavaroista, jotka ovat noin kolmannes viime vuoden liikkumavaroista, tai otsakkeen 6 tapauksessa liikkumavaran puutteesta sekä siitä, että talousarvioon sisällytetyt joustomahdollisuudet ja valmiudet vastata kriiseihin ovat rajalliset; katsoo, että etenkin sodan aikana on välttämätöntä lisätä investointeja ja torjua työttömyyttä sekä luoda perusta selviytymiskykyisemmälle ja kestävämmälle unionille ja keskittyä samalla konkreettisiin toimiin, joilla puututaan sodan seurauksiin myös muualla maailmassa; pitää valitettavana, että talousarvioesitys ei anna riittävää vastausta nykyisiin haasteisiin; muistuttaa, että monivuotista rahoituskehystä ei laadittu pandemiaa, sotaa, korkeaa inflaatiota, korkeita energian hintoja, pakolaisten suurta määrää, uusien jäsenvaltioiden liittymistä, puutteellista ruokaturvaa ja humanitaarisia kriisejä ajatellen;

pitää valitettavana talousarvioesitystä koskevaa neuvoston kantaa, jossa monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeissa leikataan komission ehdotukseen nähden maksusitoumusmäärärahoista 1,64 miljardia euroa ja maksumäärärahoista 530 miljoonaa euroa; katsoo, ettei neuvoston ehdottamissa leikkauksissa oteta huomioon unionin ja sen kansalaisten kohtaamien edellä mainittujen haasteiden vakavuutta eivätkä ne perustu toteutukseen liittyvien suuntausten tai vastaanottokyvyn objektiiviseen arviointiin ja että ne ovat ristiriidassa keskeisten yhteisten poliittisten painopisteiden kanssa ja vaarantavat unionin kyvyn saavuttaa onnistuneesti keskeiset politiikkatavoitteensa ja painopisteensä; katsoo, että neuvoston ei pitäisi kohdistaa leikkauksia ohjelmiin, joihin sovelletaan rahoituskehysasetuksen 5 artiklassa säädettyä mukautusta ”tasapainottamista ja vakauttamista” varten, koska tämä olisi vastoin kyseisen artiklan tavoitetta, joka on erityisten poliittisten painopisteiden lujittaminen; muistuttaa erityisesti, että kyseisessä artiklassa ei säädetä ”lisäyksistä”, kuten neuvosto on todennut; toteaa, että neuvoston kanta on kaukana parlamentin odotuksista; on siksi päättänyt pääsääntöisesti palauttaa sekä toiminta- että hallintomenojen osalta määrärahat talousarvioesityksen tasolle budjettikohdissa, joihin neuvosto on tehnyt leikkauksia, ja ottaa parlamentin kannan lähtökohdaksi talousarvioesityksen;

säilyttää talousarvioesitykseen temaattisia erityisrahoitusvälineitä eli solidaarisuus- ja hätäapuvarausta, Euroopan globalisaatiorahastoa työttömiksi jääneille työntekijöille ja brexit-mukautusvarausta varten kirjatut määrärahat; katsoo, että unionin kohtaamat ennennäkemättömät, poikkeukselliset ja ennätyksellisen suuret haasteet huomioon ottaen olisi käytettävä joustovälineen koko määrä; katsoo, että kun otetaan huomioon nykyiset vakavat toisiinsa liittyvät kriisit, on tarpeen ottaa käyttöön yhden ainoan liikkumavaravälineen osion a vuoden 2021 liikkumavarat ja kyseisen välineen osion c lisämäärärahat;

muistuttaa pitkäaikaisesta kannastaan, jonka mukaan uudet poliittiset painopisteet tai tehtävät edellyttävät uusia resursseja; aikoo soveltaa tätä lähestymistapaa ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä (sirusäädös) (COM(2022)0046) ja ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin turvallisten yhteyksien ohjelman perustamisesta vuosiksi 2023–2027 (COM(2022)0057); pitää näin ollen myönteisenä, että ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolustusteollisuuden vahvistamista yhteistoiminnallisten hankintojen avulla koskevan välineen perustamisesta (COM(2022)0349) ei edellytä uudelleenkohdentamista muista ohjelmista tai korvamerkitsemistä niiden sisällä;

katsoo, että unionin talousarviossa on sen koon, rakenteen ja sääntöjen vuoksi hyvin rajallisesti kapasiteettia vastata asianmukaisesti unionin kohtaamiin haasteisiin tai rahoittaa ja toteuttaa riittävällä tavalla unionin yhteisiä uusia politiikkatavoitteita tai aloitteita, joista ilmoitettiin komission puheenjohtajan unionin tilasta vuonna 2022 pitämässä puheessa; muistuttaa erityisesti, että valtion- tai hallitusten johtajat ovat kuvanneet Venäjän Ukrainaa vastaan käymää hyökkäyssotaa ”järisyttäväksi muutokseksi Euroopan historiassa” ja että komissio on todennut, että ”Euroopassa käytävän sodan aiheuttamat ennakoimattomat tarpeet ovat selvästi suuremmat kuin nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä käytettävissä olevat varat”, mikä edellyttää uusia rahoituslähteitä; korostaa, että unionin olisi otettava johtava rooli riittävän, oikea-aikaisen ja luotettavan tuen tarjoamisessa Ukrainalle yhdessä sen kansainvälisten kumppaneiden kanssa; katsoo tämän olevan lisäosoitus siitä, että monivuotista rahoituskehystä on tarkistettava kiireellisesti ja perusteellisesti mahdollisimman pian ja viimeistään vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä muun muassa sen joustavoittamiseksi, enimmäismäärien nostamiseksi tarvittaessa esiin nousevien tarpeiden ja uusien painopisteiden huomioon ottamiseksi ja Euroopan unionin elpymisvälineen rahoituskustannusten sisällyttämisestä otsakkeeseen 2b aiheutuneiden ongelmien ratkaisemiseksi;

korostaa, että todellinen edistyminen uusien omien varojen käyttöönotossa on olennaisen tärkeää sekä Next Generation EU -välineen täytäntöönpanoon liittyvien elpymisvälineen takaisinmaksujen että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen ja tulevien rahoituskehysten rahoituksen kestävyyden ja niiden täytäntöönpanon kannalta; kehottaa komissiota varmistamaan uusien omien varojen oikea-aikaisen käyttöönoton 16. joulukuuta 2020 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistetun etenemissuunnitelman mukaisesti ja kiirehtimään toista koria koskevaa ehdotusta; kehottaa neuvostoa noudattamaan sovittua aikataulua ja huolehtimaan siitä, että komission 22. joulukuuta 2021 ehdottamaan ensimmäiseen koriin sisältyvien omien varojen osalta saadaan aikaan tarvittavaa edistymistä, jotta ne saadaan nopeasti käyttöön;

korostaa tarvetta reagoida Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan, covid-19-pandemian, kiihtyvän inflaation sekä energiahuollon epävarmuuden lisääntymisen ja ruokaturvan heikkenemisen seurauksiin unionin tasolla; painottaa etenkin riittävien vihreiden investointien tarvetta, jotta voidaan vahvistaa unionin energiaomavaraisuutta ja panna vihreän kehityksen ohjelma täytäntöön; muistuttaa, että koheesio- ja maatalouspolitiikkaa ei voida käyttää kiireellisten painopisteiden pääasiallisena rahoituslähteenä, sillä se vaarantaa pitkän aikavälin tavoitteiden toteuttamisen, ja korostaa tarvetta tukea pandemiasta ja energiakriisistä pahasti kärsineitä alueita; kehottaa komissiota analysoimaan joustomahdollisuuksia ja lisäresursseja, mukaan lukien vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä mahdollisesti käyttämättä jääneet varat, jotta voidaan tukea pk-yrityksiä ja heikossa asemassa olevia kotitalouksia, kun otetaan huomioon, että unionin talousarviossa on vain rajallisesti resursseja vastata korkeisiin energian hintoihin;

10.

katsoo, että unionin olisi toimittava yhtenäisesti energiakriisin ratkaisemiseksi, ja ehdottaa erittäin merkittäviä lisäinvestointeja tällä alalla; muistuttaa, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisää rahoitusvaroja, jotka ylittävät vuoden 2023 talousarvion; muistuttaa siksi, että on tärkeää tarjota lisää rahoitustukea REPowerEU-suunnitelman kautta; kehottaa sopimaan REPowerEU-suunnitelmasta nopeasti ja panemaan sen ripeästi täytäntöön, jotta varat voidaan vapauttaa mahdollisimman pian ja siten lisätä nopeasti unionin energiaomavaraisuutta strategisten investointien avulla, mukaan lukien tuki pk-yrityksille ja heikossa asemassa oleville kotitalouksille;

11.

suhtautuu myönteisesti komission työhön, joka koskee uutta luokittelua unionin menojen sukupuolivaikutusten mittaamiseksi; kehottaa komissiota varmistamaan, että tässä luokittelussa keskitytään esittämään ohjelmien vaikutus sukupuolten tasa-arvoon tarkasti ja kattavasti, jotta sukupuolten tasa-arvoon voitaisiin vaikuttaa mahdollisimman hyvin ohjelmissa, jotka on nyt luokiteltu nollatasolle (tähti), ja jotta kerättyä tietoa voidaan hyödyntää ohjelmien suunnittelussa; kehottaa lisäksi laajentamaan tätä luokittelua kaikkiin monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmiin, jotta voidaan osoittaa tulokset vuoden 2023 talousarvion osalta; korostaa tässä yhteydessä tarvetta kerätä ja analysoida järjestelmällisesti sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja; edellyttää, että kaikki sukupuolten tasa-arvon kannalta merkityksellinen raportointi tapahtuu määrien eikä toimien lukumäärän perusteella;

12.

ilmaisee syvän huolensa siitä, että komissio on äskettäin rahoittanut tai osarahoittanut hijab-huivin käyttöä edistäviä kampanjoita, joissa muun muassa todetaan, että vapaus on hijabissa (”freedom is in hijab”); korostaa, että unionin talousarviosta ei pitäisi rahoittaa tulevaisuudessa mitään kampanjaa, jolla voidaan edistää hijab-huivin käyttöä;

13.

odottaa, että ilmastoa ja biologista monimuotoisuutta koskevat valtavirtaistamistavoitteet saavutetaan; suhtautuu tässä mielessä myönteisesti pyrkimyksiin tehdä raportoinnista avoimempaa ja kattavampaa ja korostaa tarvetta tehdä riittävästi jälkiarviointeja ja pyrkiä parantamaan käytettävissä olevien tietojen tarkkuutta; kehottaa jälleen komissiota ottamaan huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätelmät, jotka koskevat liian suuriksi ilmoitettuja ilmastomenoja; suhtautuu myönteisesti myös biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä menoja koskevaan raportointiin; ilmaisee kuitenkin huolensa siitä, että vuosien 2026 ja 2027 tavoitteita ei ehkä saavuteta, ja kehottaa komissiota tehostamaan toimiaan tavoitteiden saavuttamiseksi; kehottaa komissiota talousarvioesityksen antaessaan julkistamaan ohjelmakohtaiset määrät ja osuudet menoista, joilla edistetään molempia tavoitteita; kehottaa komissiota valvomaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattamista ja ryhtymään tarvittaessa korjaaviin toimiin;

14.

palauttaa mieliin, että vuoden 2023 talousarviossa on otettava huomioon Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin hyväksymien suositusten täytäntöönpano;

15.

vahvistaa näin ollen vuoden 2023 talousarvion (kaikki pääluokat) maksusitoumusmäärärahojen määräksi yhteensä 187 293 119 206 euroa, mikä merkitsee 1 702 055 778 euron lisäystä talousarvioesitykseen nähden; on päättänyt lisäksi asettaa saataville 836 090 000 euron määrän maksusitoumusmäärärahoina varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti vapautetuista sitoumuksista; vahvistaa vuoden 2023 talousarvion (kaikki pääluokat) maksumäärärahojen määräksi yhteensä 167 612 834 087 euroa;

Otsake 1 – Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

16.

korostaa otsakkeen 1 merkittävää panosta Ukrainan sodan seurauksiin puuttumisessa ja unionin ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisessa, muun muassa unionin riippuvuuden vähentämisessä Venäjältä ja muualta tuotavista fossiilisista polttoaineista, sillä siitä tuetaan tutkimusta ja investointeja kestävän energian ja liikenteen aloilla; toteaa jälleen, että tämän otsakkeen ohjelmilla on potentiaalia ankkuroida Ukraina sisämarkkinoihin, infrastruktuuriverkkoon ja tutkimusalueeseen;

17.

kannattaa talousarvioesityksessä esitettyä ehdotusta vapauttaa 78,8 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja kolmelle klusterille, jotka mainittiin Horisontti Eurooppa -asetukseen (15) liitetyssä asiaa koskevassa yhteisessä poliittisessa lausumassa; panee kuitenkin merkille, että vuosilta 2021 ja 2020 jäi vapautettuja tutkimusmäärärahoja 836,09 miljoonaa euroa; edellyttää saatavilla olevien rajallisten resurssien ja huomattavien tarpeiden vuoksi, että tämä odottamattoman suuri määrä vapautettuja tutkimusmäärärahoja, joita komissio ei ollut ennakoinut monivuotisesta rahoituskehyksestä käydyissä neuvotteluissa, olisi asetettava kokonaisuudessaan saataville Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti; muistuttaa kyseisen ohjelman erittäin suuresta unionin tason lisäarvosta ja erinomaisesta toteutusasteesta; uskoo siksi vahvasti, että jäljellä olevilla määrillä olisi lisättävä merkittävästi määrärahoja keskeisiin tutkimusprioriteetteihin, kuten terveyteen (mukaan lukien pitkittynyt covid ja covid-19-infektion jälkeinen väsymysoireyhtymä, kuten kliinisiin testeihin), ilmastoon, liikkumiseen ja energiaan, kulttuuriin ja luovuuteen (myös uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen jatkokehitykseen), sekä elintarvikkeisiin, biotalouteen, luonnonvaroihin ja ympäristöön, jotta voidaan vastata unionin kohtaamiin kiireellisiin haasteisiin ja tarjota lisätukea tutkijoille, myös Ukrainasta tuleville tutkijoille, Marie Skłodowska-Curie -toimista, ja että olisi keskityttävä erityisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja digitaalistrategiaan ja siihen, että Euroopasta tulee vahvempi toimija maailmassa;

18.

korostaa olevansa erittäin huolestunut Euroopan innovaationeuvoston rahaston ehdotetusta hallinnointitavasta ja kehottaa komissiota aloittamaan parlamentin kanssa avoimen vuoropuhelun rahaston hallinnointitavasta, jotta varmistetaan talousarvion asianmukainen toteutus;

19.

peruuttaa komission ehdottamat uudelleenkohdentamiset sirusäädöksen ja turvallisten yhteyksien ohjelman rahoittamiseksi noudattaen kantaansa, jonka mukaan uusia aloitteita olisi rahoitettava uusilla varoilla, ja poistaa asiaankuuluvat neuvoston varaukset ja varmistaa näin Horisontti Eurooppa -puiteohjelman, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman ja unionin avaruusohjelman painopisteiden asianmukaisen rahoituksen; asettaa uudelleen käyttöön vapautetut tutkimusmäärärahat kompensoimaan Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta sirusäädökseen ja turvallisten yhteyksien ohjelmaan korvamerkittyjä varoja, jotta nämä uudet ehdotukset eivät heikennä nykyisiä tutkimusprioriteetteja; painottaa, että Next Generation EU -välineen varojen käyttöä ei voida käyttää perusteluna sille, että varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohtaa ei panna täytäntöön ja jätetään kriisiaikana käyttämättä huomattavia määriä vapautettuja määrärahoja;

20.

muistuttaa, että Verkkojen Eurooppa -väline on avainasemassa, jotta voidaan vauhdittaa investointeja suorituskykyisten ja kestävien Euroopan laajuisten verkkojen kehittämiseen; korostaa, että Verkkojen Eurooppa -välineellä on oltava keskeinen rooli unionin talouden hiilestä irtautumisessa, sillä siitä tuetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria ja uusiutuvaa energiaa, mikä nopeuttaa vihreää siirtymää ja lisää unionin energiaomavaraisuutta ja energiaturvallisuutta, ja edistetään yhteenliitettävyyttä koko unionin alueella, myös Iberian niemimaan ja syrjäisten, harvaan asuttujen alueiden kanssa; korostaa, että Venäjän ennennäkemätön ja provosoimaton sotilaallinen hyökkäys Ukrainaa vastaan edellyttää kiireellistä tukea liikenneinfrastruktuuriin Ukrainassa ja Ukrainaan (solidaarisuuskaistat), jotta mahdollistetaan kriittisten tavaroiden kuljettaminen molempiin suuntiin; ehdottaa sen vuoksi Verkkojen Eurooppa -välineen liikenne- ja energiaosioiden rahoituksen lisäämistä talousarvioesitykseen nähden yhteensä 90 miljoonalla eurolla maksusitoumusmäärärahoina;

21.

korostaa, että hyvin toimivat sisämarkkinat ovat unionin elpymisen ja pitkän aikavälin kilpailukyvyn ytimessä; korostaa, että on tärkeää säilyttää ne ja mukauttaa niitä, kun otetaan huomioon lukuisat haasteet; kehottaa komissiota tekemään tarvittavat ehdotukset, myös oikaisukirjelmän yhteydessä, jotta voidaan kuroa umpeen mahdollinen kuilu digipalvelusäädöksen voimaantulon ja valvontamaksujen perinnän välillä;

22.

korostaa, että yritykset ja varsinkin pk-yritykset, jotka ovat Euroopan talouden selkäranka, ovat kärsineet vakavasti nykyisistä kriiseistä ja että tämä koskee myös matkailualan sekä kulttuurialan ja luovien toimialojen yrityksiä, joiden toiminta on supistunut huomattavasti, ja toteaa, että ne ovat kärsineet myös Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan seurauksista, erityisesti korkeista energian hinnoista; kannattaa 10 miljoonan euron lisäystä talousarvioesitykseen verrattuna sisämarkkinaklusterin pk-yrityksiä koskevaan osioon; ehdottaa myös miljoonan euron lisäystä talousarvioesitykseen nähden, jotta voidaan tukea Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmässä (EFRAG) meneillään olevaa laadukkaiden raportointistandardien suunnittelutyötä edellyttäen, että EFRAG hyväksyy työsuunnitelman, jossa hahmotellaan toimenpiteet, joilla varmistetaan asianmukainen ja avoin menettely ja julkinen valvonta sekä sidosryhmien tasapainoinen edustus;

23.

lisää sen vuoksi otsakkeen 1 maksusitoumusmäärärahoja 663 650 000 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä käytettävissä olevaa liikkumavaraa ja ottamalla käyttöön erityisrahoitusvälineet; ottaa lisäksi otsakkeeseen yhteensä 836 090 000 euroa maksusitoumusmäärärahoja varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti vapautetuista sitoumuksista ja toteaa, että vapautettujen ja uudelleen käyttöön otettujen sitoumusten määrä kasvaa näin 677 278 157 eurolla talousarvioesitykseen nähden;

Alaotsake 2a – Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

24.

korostaa koheesiopolitiikan keskeistä roolia unionin investointipolitiikan ja lähentymisen olennaisena välineenä, jolla edistetään kestävää kasvua ja tuetaan jäsenvaltioiden ja niiden alueiden yleistä sopusointuista kehitystä, myös alueiden välillä ja niiden sisällä; toteaa ohjelmasuunnitteluprosessin käynnistymisen viivästyneen vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen kahden ensimmäisen vuoden aikana mutta odottaa täytäntöönpanon pääsevän vauhtiin vuonna 2022; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota nopeuttamaan ohjelmasuunnittelua, jotta koheesiorahastojen täytäntöönpano voidaan aloittaa vuonna 2023, sillä se auttaa puuttumaan sosiaaliseen, taloudelliseen ja alueelliseen eriarvoisuuteen, vauhdittamaan unionin taloutta ja tukemaan julkista ja yksityistä sektoria, pk-yrityksiä ja kansalaisia näinä vaikeina aikoina; korostaa, että vaarana on hankkeiden viivästyminen pandemian ja Ukrainan sodan vuoksi; pyytää komissiota arvioimaan tarvittavia politiikan mukautuksia ja tukitoimenpiteitä ja tarvittaessa ehdottamaan niitä, jotta varmistetaan kaikkien hankkeiden jatkaminen ja täysimääräinen täytäntöönpano;

25.

kehottaa asettamaan unionin ohjelmissa etusijalle hankkeet, joilla edistetään ja parannetaan työntekijöiden oikeudet huomioon ottavien työpaikkojen luomista sekä vakaita ja säänneltyjä palkkoja ja työmarkkinasuhteita;

26.

hyväksyy alaotsaketta 2a koskevan neuvoston kannan;

Alaotsake 2b – Palautumiskyky ja arvot

27.

muistuttaa, että vaikka parlamentti on pyytänyt elpymisvälineen rahoittamista enimmäismäärät ylittäen, jälleenrahoituskustannukset maksetaan alaotsakkeen 2b sisältä; ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden odottamattoman tilanteen, joka johtuu Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä hyökkäyssodasta, joka vaikuttaa edelleen kielteisesti unionin talouteen siten, että kasvu hidastuu, inflaatio kiihtyy ja korot nousevat, ja toteaa näin ollen, että elpymisvälineen rahoituskustannuksia koskevan budjettikohdan määrärahat tarvitaan todennäköisesti kokonaisuudessaan ja tarpeet saattavat hyvinkin ylittää budjetoidun määrän; pitää valitettavana, että tällä on tosiasiallinen vaikutus samaan otsakkeeseen kuuluviin ohjelmiin, sillä se rajoittaa komission mahdollisuuksia ehdottaa rahoitussuunnitelman ylittäviä lisäyksiä siellä, missä niitä tarvitaan; toteaa, että elpymisvälineen rahoituskustannuksia ei pitäisi ottaa erityisvälineistä, joilla on tarkoitus vastata odottamattomiin haasteisiin, kuten Ukrainan sodan ja energiakriisin seurauksiin;

28.

ehdottaa siksi, että Erasmus+ -lippulaivaohjelmalle, jossa painopisteenä on oppimiseen liittyvä liikkuvuus koulutuksen alalla, osoitetaan 200 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarvioesityksessä ottaen huomioon, että komissio on todennut tarpeelliseksi tukea ukrainalaisia opiskelijoita ja opetushenkilöstöä sekä kaikkia opiskelijoita, jotta nämä selviävät korkeasta inflaatiosta; korostaa, että nämä määrärahat auttavat myös tasoittamaan Erasmus+ -ohjelman voimakkaasti takapainotettua rahoitusprofiilia ja tarjoavat johdonmukaisempaa vuotuista rahoitusta ohjelmalle, jonka kysyntä pysyy vakaana vuodesta toiseen; korostaa lisäksi, että lisäresurssit edistävät käynnissä olevia toimia, joilla pyritään tekemään ohjelmasta vihreämpi ja osallistavampi ja mahdollistamaan Euroopan nuorison teemavuoden 2022 jatkoksi toteutettava työ; panee merkille puheenjohtaja von der Leyenin unionin tilaa koskevassa puheessaan antaman ilmoituksen, jonka mukaan vuoden 2023 olisi oltava Euroopan osaamisen teemavuosi, ja toteaa tämän edellyttävän tukea vuoden 2023 talousarviosta;

29.

muistuttaa, että Erasmus+ -ohjelman urheiluosiosta tuetaan voittoa tavoittelemattomia urheilutapahtumia, joilla pyritään kehittämään edelleen urheilun eurooppalaista ulottuvuutta ja edistämään ruohonjuuritason urheilun kannalta merkityksellisiä kysymyksiä; korostaa urheilun keskeistä roolia syrjinnän torjunnassa ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä; kannattaa siksi 10 miljoonan euron tarpeellista ja kohdennettua lisäystä urheilua koskevaan budjettikohtaan, jotta ohjelmasta voidaan tukea Berliinissä vuonna 2023 järjestettäviä Special Olympics -kisoja;

30.

korostaa, että Euroopan solidaarisuusjoukkojen avulla nuoret voivat hankkia käytännön kokemusta toisessa jäsenvaltiossa ja parantaa siten työllistyvyyttään ja mahdollisuuksiaan elämässä; korostaa lisäksi, että Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevasta ohjelmasta rahoitetaan humanitaarisen avun joukkojen kautta tehtävää humanitaarista vapaaehtoistyötä, joka voi tarjota merkittävää humanitaarista apua konfliktialueiden ulkopuolella; on näin ollen päättänyt korottaa Euroopan solidaarisuusjoukkojen määrärahoja 8 miljoonalla eurolla talousarvioesitykseen nähden;

31.

painottaa, että covid-19-pandemia ei ole vielä ohi, ja korostaa tarvetta jatkaa terveydenhuoltojärjestelmien tukemista, jotta voidaan parantaa niiden muutosjoustavuutta ja vahvistaa varautumista EU4Health-ohjelman kautta; korostaa lisäksi ohjelman keskeistä roolia syöväntorjuntasuunnitelman, Euroopan lääkestrategian ja äskettäin perustetun terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen tukemisessa; kumoaa näin ollen neuvoston ehdottaman suhteettoman ja perusteettoman leikkauksen ja lisää ohjelman määrärahoja 25 miljoonalla eurolla talousarvioesitykseen nähden, jotta voidaan muun muassa tukea toimia, joilla pyritään saamaan aikaan kaikkialla unionissa yleinen sairausvakuutusturva, joka kattaa laadukkaiden seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen saatavuuden;

32.

huomauttaa, että Euroopassa tapahtuu yhä enemmän ja yhä vakavampia luonnonkatastrofeja, mistä viimeisimpänä osoituksena ovat kesän 2022 ennätykselliset maastopalot; pitää valitettavana, että ilmastonmuutoksen vuoksi tällaiset usein hätätilanteisiin johtavat sääilmiöt pahenevat ja lisääntyvät; on sen vuoksi ja komission puheenjohtajan unionin tilasta vuonna 2022 pitämässä puheessaan antaman lupauksen mukaisesti päättänyt vahvistaa unionin pelastuspalvelumekanismin resursseja 20 miljoonalla eurolla, jotta voidaan parantaa unionin avustusvalmiuksia ja suojella paremmin sen kansalaisia, ja toteaa, että tähän kuuluvat myös valmiudet mobilisoida lääkintäyksiköitä hätätilanteissa, ja korostaa tarvetta investoida ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen sille erityisen alttiilla alueilla;

33.

muistuttaa, että covid-19-pandemia ja siihen liittyvät kansanterveystoimenpiteet ovat vaikuttaneet vakavasti kulttuurialaan ja luoviin toimialoihin, joilla toimivat yritykset ovat usein pieniä, yksittäisiin taiteilijoihin ja voittoa tavoittelemattomiin yhteisöllisiin organisaatioihin; korostaa Luova Eurooppa -ohjelman keskeistä roolia eurooppalaisten teosten ja unionin arvojen sekä kulttuurialan ja luovien toimialojen elpymisen tukemisessa, medialukutaidon edistämisessä ja disinformaation torjunnassa; on näin ollen päättänyt korottaa ohjelman vuoden 2023 määrärahoja 12 miljoonalla eurolla talousarvioesitykseen nähden;

34.

painottaa tarvetta edistää oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien kunnioittamista; korostaa kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman ratkaisevaa roolia unionin arvojen, unionin kansalaisuuden ja demokratian, tasa-arvon, sukupuolten tasa-arvon ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamisessa unionissa sekä sukupuolistuneen väkivallan uhrien tukemisessa; kumoaa näin ollen neuvoston ohjelmaan tekemät leikkaukset; on päättänyt lisäksi korottaa Daphne-lohkon määrärahoja kahdella miljoonalla eurolla talousarvioesitykseen nähden, jotta voidaan torjua sukupuolistunutta väkivaltaa, joka on pahentunut pandemian jälkeen, sekä kaikkia pakolaisiin, lapsiin, nuoriin ja muihin riskiryhmiin, kuten hlbtiq+-henkilöihin ja vammaisiin henkilöihin, kuuluviin henkilöihin kohdistuvan väkivallan muotoja, ja päättää korottaa kansalaisten sitoutumista ja osallistumista koskevan lohkon määrärahoja 1,5 miljoonalla eurolla talousarvioesitykseen nähden, erityisesti jotta varmistetaan Euroopan tulevaisuuskonferenssin asianmukaiset jatkotoimet;

35.

on erittäin huolissaan siitä, että useissa raporteissa tuodaan esiin sellaisten järjestöjen rahoittaminen, joilla on yhteyksiä radikaaleihin uskonnollisiin ja poliittisiin järjestöihin, esimerkiksi Muslimiveljeskuntaan; kehottaa komissiota takaamaan, että unionin varoja myönnetään ainoastaan järjestöille, jotka kunnioittavat täysin kaikkia unionin arvoja, mukaan lukien ajatuksenvapaus, sananvapaus sekä miesten ja naisten tasa-arvo, erityisesti kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman kautta; pyytää siksi komissiota velvoittamaan edunsaajajärjestöt allekirjoittamaan peruskirjan, jossa ne sitoutuvat kunnioittamaan näitä arvoja, ennen kuin varat asetetaan saataville;

36.

muistuttaa, että on tärkeää tukea työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työntekijöiden koulutusta sekä varmistaa vakaa rahoitus; kehottaa komissiota varmistamaan kyseisten määrärahojen hyvän käyttöasteen;

37.

katsoo, että Kyproksen turkkilaista yhteisöä koskevaan budjettikohtaan olisi osoitettava riittävästi määrärahoja, jotta voidaan edistää ratkaisevasti Kyproksen kateissa olevien henkilöiden komitean työn jatkamista ja tehostamista ja tukea kulttuuriperintöä käsittelevää yhteisöjenvälistä teknistä komiteaa;

38.

toteaa, että monet unionin toimielinten, elinten ja laitosten asiakirjat ja tiedonannot ovat saatavilla vain englanniksi; toteaa myös, että työkokouksia pidetään ilman tulkkausmahdollisuutta; kehottaa kunnioittamaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja asetuksessa N:o 1/1958 sekä sisäisissä suuntaviivoissa ja päätöksissä, kuten hyvän hallintotavan säännöstössä, vahvistettuja periaatteita, oikeuksia ja velvoitteita; kehottaa näin ollen unionin toimielimiä, elimiä ja laitoksia tarjoamaan tarvittavat henkilöresurssit monikielisyyden kunnioittamisen varmistamiseksi lisäämällä kääntämisestä ja tulkkauksesta vastaavan henkilöstön määrää;

39.

korostaa, että on tärkeää suojella unionin talousarviota petoksilta, korruptiolta ja muulta kielletyltä toiminnalta, jotka vaikuttavat haitallisesti sekä unionin että kansallisiin talousarvioihin; korostaa tässä yhteydessä Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) keskeistä roolia unionin taloudellisten etujen suojaamisessa, myös Next Generation EU -välineen varojen käytön yhteydessä, ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen varmistamisessa; on siksi päättänyt tehdä kohdennettuja lisäyksiä EPPOn määrärahoihin ja lisätä sen henkilöstömäärää, jotta elin voi täyttää toimeksiantonsa ja jotta näin voidaan tehostaa petosten, korruption, rahanpesun ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita liittymään EPPOon ja varmistamaan unionin taloudellisten etujen paremman suojaamisen; muistuttaa, että on tärkeää noudattaa yleistä ehdollisuusjärjestelmää unionin talousarvion suojaamiseksi;

40.

katsoo, että toimielinten viestintään on varmistettava riittävä ja vakaa rahoitus, jotta unioni voi olla yhteydessä kansalaisiin, myös paikallistasolla, torjua disinformaatiota ja helpottaa kansalaisten osallistumista demokraattiseen toimintaan, mikä on entistä kiireellisempää Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan vuoksi; palauttaa näin ollen talousarvioesityksen tason asianomaisiin budjettikohtiin;

41.

lisää alaotsakkeen 2b maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 272 821 707 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä käytettävissä olevaa liikkumavaraa ja ottamalla käyttöön erityisrahoitusvälineet;

Otsake 3 – Luonnonvarat ja ympäristö

42.

ilmaisee vakavan huolensa Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan vaikutuksista ja sen taloudellisista seurauksista sekä äärimmäisten sääilmiöiden, kuten vakavien ja pitkien kuivien kausien, vaikutuksesta tuotantoon ja jakeluun maatalousalalla ja elintarvikemarkkinoilla; korostaa, että maataloudella on strateginen rooli pyrittäessä välttämään elintarvikekriisi, sillä se tarjoaa kaikkialla Euroopassa turvallisia, laadukkaita ja kohtuuhintaisia elintarvikkeita; muistuttaa, että unionin viljelijöillä on keskeinen rooli pyrittäessä säilyttämään maaseutualueiden talouden häiriönsietokyky ja että vuosi 2023 on ensimmäinen vuosi, jonka aikana heitä tuetaan uuden yhteisen maatalouspolitiikan avulla helpottamalla nuorten viljelijöiden velkataakkaa ja auttamalla heitä selviytymään lainankorkojen ja tuotantopanosten kustannusten noususta; katsoo, että kriisitilanne oikeuttaa uuden maatalousalan varauksen osittaiseen käyttöönottoon siten, että nuorille viljelijöille osoitetaan vähintään 10 miljoonaa euroa; kehottaa komissiota valmistelemaan asiaankuuluvia poikkeustoimenpiteitä perussäädöksen asiaa koskevien säännösten mukaisesti ja lisäämään tarvittaessa käyttöön otettavaa määrää;

43.

muistuttaa Life-ohjelman merkityksestä ilmastotoimien ja ympäristönsuojelun tukemisen kannalta ja sen keskeisestä roolista suunniteltaessa esimerkillisiä toimia ja vauhditettaessa toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä luontokadon pysäyttämiseksi; kehottaa lisäämään Life-ohjelman talousarviotuen tasoa ohjelman kaikilla eri osa-alueilla; painottaa, että Life-ohjelman määrärahojen mahdollinen vuotuinen vahvistaminen merkitsee edistymistä ilmastokysymysten ja biologisen monimuotoisuuden valtavirtaistamista koskevien tavoitteiden saavuttamisessa; katsoo, että nykyolosuhteiden vuoksi on perusteltua painottaa erityisesti puhtaaseen energiaan siirtymistä koskevaa artiklaa;

44.

korostaa, että Euroopan ympäristökeskuksen määrärahoja olisi lisättävä huomattavasti, jotta se saisi riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit pannakseen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja siihen liittyvät politiikkatoimet kaikilta osin täytäntöön, sillä ohjelma on tärkeimpiä pilareita pyrittäessä tekemään unionin taloudesta oikeudenmukainen, osallistava, kestävä, häiriönsietokykyinen ja hiilineutraali; katsoo, että komission olisi kaikin keinoin vältettävä vaarantamasta ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanoa ja sen valvontaa;

45.

korostaa oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien tärkeää roolia ja tarvetta hyväksyä ne hyvissä ajoin nykyisessä taloudellisessa ja geopoliittisessa tilanteessa, jotta voidaan varmistaa tarvittavat investoinnit ja kasvu unionissa; korostaa tarvetta varmistaa oikeudenmukaisen siirtymän rahaston sujuva täytäntöönpano, sillä kyseessä on keskeinen väline, jolla lisätään unionin energiaomavaraisuutta ja innovointikapasiteettia ja jonka puitteissa toteutetaan sosioekonomisiin haasteisiin ja energiasiirtymään liittyviä toimia ilmastotavoitteiden täyttämiseksi;

46.

lisää otsakkeen 3 maksusitoumusmäärärahoja 61 240 000 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä osaa käytettävissä olevasta liikkumavarasta;

47.

muistuttaa, että perinteisesti täysi kuva maataloustukirahastossa käytettävissä olevista varoista saadaan vasta oikaisukirjelmässä ja että lähestymistapaa otsaketta 3 koskeviin tarkistuksiin voidaan mukauttaa vastaavasti sovittelun aikana;

Otsake 4 – Muuttoliike ja rajaturvallisuus

48.

toteaa, että Ukrainaa vastaan käydyn sodan vuoksi vuonna 2022 turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastolle (AMIF) oli tarpeen myöntää 150 miljoonan euron lisärahoitus konfliktia pakenevia ihmisiä vastaanottavien jäsenvaltioiden tukemiseksi; pitää myönteisenä päätöstä soveltaa tilapäistä suojelua koskevaa direktiiviä (16), mikä edellyttää pidemmän aikavälin taloudellista sitoutumista sekä jatkuvaa budjettitukea jäsenvaltioille, kun otetaan huomioon konfliktin luonne ja jäsenvaltioiden pyrkimykset suojella naisia ja lapsia ihmiskaupalta, mukaan lukien ihmiskauppa seksuaalista hyväksikäyttöä varten; on näin ollen päättänyt korottaa AMIF-rahaston määrärahoja 100 miljoonalla eurolla talousarvioesitykseen nähden vuonna 2023;

49.

muistuttaa, että vuonna 2022 oli myös tarpeen myöntää lisärahoitusta rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineelle (BMVI), jotta voitiin antaa lisätukea etulinjan jäsenvaltioille sodan yhteydessä sekä tukea Romanian, Bulgarian ja Kroatian integroitumista edelleen Schengen-alueeseen; pitää lisäksi valitettavana, että komissio on toistuvasti ehdottanut, että BMVI-välineen sovituista määrärahoista tingitään, jotta talousarvioesityksessä voidaan löytää resursseja oikeus- ja sisäasioiden alan virastoille, joiden toimeksiantoja on laajennettu, muun muassa Europolille; on edellä esitettyjen seikkojen perusteella päättänyt korottaa BMVI-välineen määrärahoja 25 miljoonalla eurolla talousarvioesitykseen nähden vuonna 2023;

50.

muistuttaa, että Euroopan unionin turvapaikkavirastolla on keskeinen rooli jäsenvaltioiden tukemisessa turvapaikkamenettelyissä ja kansainvälistä suojelua koskevissa menettelyissä, ja panee merkille, että viraston työtaakka on kasvanut sekä Ukrainan vastaisen sodan että sille sen laajennetun toimeksiannon nojalla annettujen uusien tehtävien vuoksi; on näin ollen päättänyt lisätä viraston henkilöstöä;

51.

korostaa, että eu-LISAn maksusitoumusmäärärahoja ja henkilöstöä täytyy edelleen lisätä viraston todettujen tarpeiden mukaisesti, jotta se voi jatkaa erinäisten sisäisen turvallisuuden ja rajavalvonnan kannalta ratkaisevan tärkeiden unionin hankkeiden toteuttamista vuonna 2023;

52.

korostaa, että Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) on tärkeää toimia tehokkaasti, jotta se voi auttaa jäsenvaltioita unionin yhteisten ulkorajojen valvonnassa ja varmistaa yhdennetyn rajavalvonnan noudattaen kaikilta osin perusoikeuksia; panee merkille, että Frontexilla on edelleen vaikeuksia hyödyntää vuosittain jyrkästi kasvaneita määrärahoja ja palkata lisää tarvittavaa operatiivista henkilöstöä; kehottaa komissiota tekemään asiasta perusteellisen analyysin, jotta täytäntöönpanoa voidaan parantaa parlamentin valvonnassa; on näin ollen päättänyt tukea neuvoston ehdottamaa Frontexin määrärahojen 50 miljoonan euron leikkausta vuonna 2023; korostaa kuitenkin tarvetta varmistaa, että Frontexilla on tarvittavat määrärahat toimeksiantonsa ja velvoitteidensa täyttämiseen;

53.

lisää otsakkeen 4 määrärahoja yhteensä 130 430 664 eurolla neuvoston kantaan nähden ja 80 430 664 eurolla talousarvioesitykseen nähden ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä osaa käytettävissä olevasta liikkumavarasta;

Otsake 5 – Turvallisuus ja puolustus

54.

korostaa, että on tärkeää tehostaa eurooppalaista puolustusyhteistyötä ottaen huomioon Venäjän hyökkäyssota Ukraina vastaan ja erittäin epävakaa kansainvälinen ympäristö; katsoo, että tällainen yhteistyö paitsi lisää Euroopan ja sen kansalaisten turvallisuutta myös johtaa suurempaan tehokkuuteen ja mahdollisiin säästöihin; kehottaa tässä yhteydessä lisäämään Euroopan puolustusrahaston voimavarojen kehittämisen osa-alueen rahoitusta, jotta voidaan edistää innovatiivista ja kilpailukykyistä puolustusalan teollista perustaa, joka edistää unionin strategista riippumattomuutta;

55.

ehdottaa myös sotilaallisen liikkuvuuden rahoituksen lisäämistä, jotta jäsenvaltioita voidaan auttaa toimimaan nopeammin ja tehokkaammin; toteaa, että yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioiden tukemiseen, muun muassa kaksikäyttöisen liikenneinfrastruktuurin rahoittamiseen ja diplomaattisten selvitysten ja tullisääntöjen yksinkertaistamiseen, on tarpeen varata riittävästi rahoitusta; toteaa, että sotilaallista liikkuvuutta voisi edistää myös Romanian, Bulgarian ja Kroatian pikainen liittyminen Schengen-alueeseen; muistuttaa, että asian ratkaisematta jättämisellä on haitallisia taloudellisia ja geostrategisia vaikutuksia; korostaa tarvetta palauttaa sisäisen turvallisuuden rahaston määrärahat talousarvioesityksen tasolle, jotta voidaan varmistaa riittävä rahoitus rajatylittävän vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ja kyberrikollisuuden torjuntaan;

56.

lisää otsakkeen 5 määrärahoja yhteensä 81 192 700 eurolla talousarvioesitykseen nähden ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä käytettävissä olevaa liikkumavaraa ja ottamalla käyttöön erityisrahoitusvälineitä;

Otsake 6 – Naapurialueet ja muu maailma

57.

panee erittäin huolestuneena merkille, että Venäjän hyökkäys Ukrainaa vastaan ja sen maailmanlaajuiset vaikutukset ovat lisänneet merkittävästi humanitaarisen avun tarpeita, joihin jo kohdistui paineita rahoitusvajeiden vuoksi ja siksi, että maailmassa on yhä enemmän kriisejä ja konflikteja; pyytää lisäämään merkittävästi humanitaarista apua, jotta voidaan kuroa umpeen tarpeiden ja käytettävissä olevien resurssien välinen ennennäkemätön kuilu; pitää valitettavana, että otsakkeessa 6 ei ole liikkumavaraa eikä se näin ollen sovellu nykytilanteeseen eikä mahdollisten uusien hätätilanteiden torjumiseen; katsoo, että otsakkeen 6 enimmäismäärää olisi korotettava kiireellisesti; pitää valitettavana, että talousarvioesitys ei riitä edes toimien ylläpitämiseen nykyisellä tasolla ja että samaan aikaan humanitaariset tarpeet ja hätätilanteet lisääntyvät jyrkästi kaikkialla maailmassa ja erityisesti ruokaturva on heikentynyt Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vaikutusten, ilmastonmuutoksen pahenevien vaikutusten ja yhä vakavampien ilmastosta johtuvien katastrofien ja uusien konfliktien vuoksi; on huolestunut siitä, että parlamentin ehdottamista lisäyksistäkin huolimatta humanitaarisen avun tarpeisiin vastaamiseen ei vuonna 2023 olisi riittävästi resursseja;

58.

kehottaa antamaan jatkuvaa ja merkittävää tukea itäisille naapurimaille, erityisesti maille, jotka auttavat Ukrainasta pakenevia pakolaisia ja jotka kärsivät inflaatiosta ja korkeista energian ja elintarvikkeiden hinnoista; katsoo, että on tarpeen tukea poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia uudistuksia ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita, erityisesti ihmisoikeus- ja demokratia-aktivisteja sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, jotka puolustavat naisten oikeuksia ja hlbtiq+-yhteisön oikeuksia tai antavat apua vainotuille henkilöille ja poliittisille vangeille, samoin kuin ukrainalaisia ja moldovalaisia järjestöjä, joiden on ollut pakko järjestää toimintansa uudelleen Venäjän hyökkäyssodan seurauksena, korruption torjuntaan osallistuvia järjestöjä ja riippumattomia tiedotusvälineitä, jotka auttavat paljastamaan disinformaatiota ja propagandaa;

59.

pyytää, että eteläisille naapurimaille osoitetaan lisävaroja poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten uudistusten tukemiseksi; panee tyytyväisenä merkille äskettäisen ilmoituksen unionin jatkuvasta sitoutumisesta UNRWA:n monivuotiseen rahoitukseen; korostaa, että eteläisille naapurimaille osoitettujen määrärahojen lisäyksen tarkoituksena on erityisesti tarjota UNRWA:lle ennakoitavissa olevaa rahoitusta, kun otetaan huomioon sen ratkaiseva rooli palestiinalaispakolaisten suojelemisessa ja heidän keskeisten tarpeidensa varmistamisessa sekä heidän inhimillisen kehityksensä edistämisessä;

60.

vahvistaa NDICI – Globaali Eurooppa -välineen temaattisia ohjelmia ja nopean vasteen toimia erityisesti Ihmiset-ohjelman kautta, jotta voidaan puuttua Ukrainan sodan seurauksiin, kehittää vankempia terveydenhuoltojärjestelmiä ja kuroa umpeen puutteita keskeisten terveyspalvelujen saatavuudessa, ja Planeetta-ohjelman kautta, jotta voidaan rahoittaa ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä koskevia toimenpiteitä, sekä käyttäen selviytymiskykyä koskevaa budjettikohtaa, jolla edistetään synergioita humanitaarisen toiminnan, kehitysyhteistyön, julkisten investointien ja rauhantoimien välillä, erityisesti mahdollisissa ehdokasmaissa, jotka eivät vielä hyödy liittymistä valmistelevasta tukivälineestä, jäljempänä ”IPA-väline”;

61.

korostaa tarvetta osoittaa Länsi-Balkanin maille lisää rahoitusta liittymistä IPA-välineen puitteissa talouskasvun ja työllisyyden tukemiseksi ja myös geopoliittisena painopisteenä erityisesti tilanteessa, jossa Venäjä käy Ukrainaa vastaan provosoimatonta hyökkäyssotaa, joka on vaikuttanut voimakkaasti koko alueeseen, mutta vaatii soveltamaan oikeusvaltioperiaatetta koskevia ehdollisuusvaatimuksia jokaiseen vuoden 2023 talousarviossa sidottuun euroon; kehottaa tässä yhteydessä komissiota käyttämään osan Erasmus+ -ohjelman lisärahoituksesta korkea-asteen oppilaitosten rahoituksen lisäämiseen Länsi-Balkanin maiden opiskelijoille tarkoitettua uutta apurahaohjelmaa varten;

62.

kehottaa sisällyttämään Ukrainan ja Moldovan tasavallan mahdollisimman pian IPA-välineen soveltamisalaan ja lisäämään ohjelman määrärahoja vastaavasti; katsoo, että unionin uusia ehdokasvaltioita Ukrainaa ja Moldovaa sekä jäsenyyttä hakenutta Georgiaa on tarpeen tukea niiden tiellä kohti unionin jäsenyyttä; kehottaa tarjoamaan IPA III -välineestä lisää rahoitustukea Erasmus+ -ohjelman kansainvälisen ulottuvuuden edistämiseksi;

63.

on päättänyt kohdentaa lisätukea strategiseen viestintään, erityisesti toimenpiteisiin maailmanlaajuisen disinformaation torjumiseksi siten, että valtiollisten ja muiden toimijoiden levittämää disinformaatiota seurataan ja tuodaan esiin järjestelmällisesti;

64.

painottaa, että EU:n makrotaloudellinen rahoitusapu Moldovalle, Albanialle, Bosnia ja Hertsegovinalle, Georgialle, Kosovolle, Montenegrolle, Pohjois-Makedonialle ja Ukrainalle on avainasemassa investointien edistämisessä sekä covid-19-kriisistä ja sodan seurauksista toipumisen tukemisessa;

65.

lisää otsakkeen 6 määrärahoja yhteensä 465 000 000 eurolla talousarvioesitykseen nähden ja toteaa, että lisäys rahoitetaan ottamalla käyttöön erityisrahoitusvälineitä;

Otsake 7 – EU:n yleinen hallinto

66.

katsoo, että neuvoston tässä otsakkeessa tekemät leikkaukset, joiden tarkoituksena on estää talousarvioesityksessä ehdotettu joustovälineen käyttö, ovat perusteettomia eivätkä antaisi komissiolle mahdollisuutta hoitaa tehtäviään; palauttaa näin ollen talousarvioesityksessä komission hallintomenoihin osoitetut määrärahat, mukaan lukien sen toimistoihin liittyvät määrärahat;

67.

korostaa Venäjän Ukrainaan kohdistamasta hyökkäyksestä unionin sisäiselle turvallisuudelle aiheutuvia riskejä; pitää tässä yhteydessä myönteisenä sisäisen turvallisuuden ja rajaturvallisuuden tukikeskuksen käynnistämistä Moldovassa ja kehottaa komissiota helpottamaan ja nopeuttamaan keskuksen asettamista täyteen toimintavalmiuteen tarjoamalla logistista ja taloudellista tukea yhteistyössä muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston ja oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston kanssa sekä Moldovassa toimivien asiaankuuluvien unionin oikeus- ja sisäasioiden virastojen asiantuntijoiden kanssa;

68.

pitää tärkeänä varmistaa, että komissiolla on riittävästi henkilöstöä tehtäviensä hoitamiseen ja myös uusiin aloitteisiin ja uuteen lainsäädäntöön liittyvistä tehtävistä suoriutumiseen; kehottaa siksi komissiota varmistamaan, että sillä on tehokasta ja vaikuttavaa täytäntöönpanoa varten tarvittava lisähenkilöstö; korostaa tässä yhteydessä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan, digimarkkinasäädökseen ja digipalvelusäädökseen liittyvien lainsäädäntöehdotusten sekä Next Generation EU -välineestä ja elpymis- ja palautumistukivälineestä johtuvan unionin kasvavan varainkäytön vaikutusta henkilöstötarpeisiin tietyissä yksiköissä, erityisesti komission ympäristöasioiden pääosastossa, kilpailun pääosastossa, viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosastossa ja Euroopan petostentorjuntavirastossa (OLAF); ilmaisee huolensa siitä, että komissiolla ei ole tarvittavan työn edellyttämää henkilöstöä; pyytää komissiota ottamaan huomioon nämä henkilöstötarpeet heikentämättä henkilöstön määrää toimielimen muissa osissa;

69.

kehottaa hyväksymään nopeasti komission ehdottaman varainhoitoasetuksen kohdennetun tarkistuksen, joka koskee peruutettujen tai alennettujen kilpailusakkojen viivästyskoron käsittelyä, jotta vältetään otsakkeen 7 menoihin kohdistuva paine;

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

70.

muistuttaa, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet ovat tärkeitä välineitä poliittisten painopisteiden muotoilussa ja sellaisten uusien aloitteiden käyttöönotossa, joista voi potentiaalisesti tulla unionin pysyviä toimintoja ja ohjelmia; on kaikki tehdyt ehdotukset huolellisesti analysoituaan ja ottaen täysin huomioon komission suorittaman oikeudellisten vaatimusten noudattamista ja toteutettavuutta koskevan arvioinnin hyväksynyt pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevan tasapainoisen paketin, jossa otetaan huomioon parlamentin poliittiset painopisteet; kehottaa komissiota panemaan pilottihankkeet ja valmistelutoimet ripeästi täytäntöön ja antamaan palautetta niiden tuloksellisuudesta ja käytännön tuloksista;

Maksut

71.

korostaa tarvetta ottaa vuoden 2023 talousarvioon riittävästi maksumäärärahoja ja on siksi päättänyt pääsääntöisesti peruuttaa neuvoston tekemät leikkaukset ja lisätä maksumäärärahoja budjettikohdissa, joiden maksusitoumusmäärärahoja on tarkistettu; korostaa, että ohjelmien täytäntöönpanoa on nopeutettava, jotta vältetään maksujen kasaantuminen monivuotisen rahoituskehyksen jälkipuoliskolla;

Muut pääluokat

Pääluokka I – Euroopan parlamentti

72.

säilyttää vuoden 2023 talousarvionsa yleisen tason muuttumattomana 2 268 777 642 eurossa täysistunnossa 7. huhtikuuta 2022 hyväksytyn, tuloista ja menoista laaditun ja arvioidun indeksikorotuksen muutoksen vuoksi komission pyynnöstä 3. toukokuuta 2022 päivitetyn ennakkoarvion mukaisesti; on päättänyt sisällyttää henkilöstötaulukkoonsa 98 virkaa keinotekoisesti ja ilman talousarviovaikutuksia vain vuodeksi, jotta sisäisen kilpailun läpäisseet henkilöt voidaan sisällyttää henkilöstötaulukkoon henkilöstösääntöjen 29 artiklan 4 kohdan soveltamiseksi samalla tavalla kuin tehtiin vuoden 2020 talousarviossa; saattaa ajan tasalle viiden budjettikohdan selvitysosan muun muassa, jotta voidaan lisätä mahdollisuus korvata vetoomusten esittäjien osallistumiskulut, mukaan lukien matka-, oleskelu- ja liitännäiskulut, vetoomusvaliokunnan parlamentin tilojen ulkopuolelle suuntautuvien virallisten virkamatkojen aikana;

73.

toteaa, että Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaavalla viranomaisella (vastuuviranomainen) on tärkeä rooli poliittisen järjestelmän avoimuuden, moitteettoman varainhoidon ja monimuotoisuuden kannalta, sillä se varmistaa, että Euroopan tason poliittiset puolueet ja säätiöt soveltavat yhteisiä sääntöjä; toteaa, että vaikka vastuuviranomaisen talousarvio sisältyy pääluokkaan I – Euroopan parlamentti, se on riippumaton unionin elin; on siksi päättänyt luoda lisäämättä määrärahoja talousarvioesitykseen nähden vastuuviranomaisen palveluksessa olevan henkilöstön palkkoja ja korvauksia varten erillisen alamomentin ja parlamentin organisaatiokaavioon erillisen kohdan, joka kattaa sen toimet;

74.

pyytää puhemiehistöä huolehtimaan siitä, että momentilla 3 2 3 ”Unionin ulkopuolisten maiden demokratian tukeminen ja niiden parlamenttien valmiuksien parantaminen” on riittävät määrärahat, jotta parlamentti voi osallistua tehokkaasti Global Campus of Human Rights -verkoston kolmannen korkean tason konferenssin järjestämiseen, ja esittämään tässä mielessä myös siirtopyynnön parlamentin hallinnosta talousarvion toteuttamisvuoden aikana, mikäli se on tarpeellista ja mahdollista;

75.

ottaa huomioon edellä mainitun 7. huhtikuuta 2022 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2023 sekä pääsihteerin 20. heinäkuuta 2022 antamat vastaukset ja

muistuttaa, että kyber- ja hybridiuhkien torjunnan heikkoudet yhdessä toimielimessä voivat vaikuttaa kaikkiin; muistuttaa siksi, että parlamentin on tärkeää osoittaa talousarviossaan riittävästi resursseja kyber- ja hybridiuhkia koskevien valmiuksiensa vahvistamiseen; toteaa, että tästä hyötyvät kaikki toimielimet, erityisesti kun otetaan huomioon Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan, hyökkäysten määrän kasvu viime vuosina ja tulevat Euroopan parlamentin vaalit vuonna 2024;

panee merkille hallinnon parhaillaan toteuttamat toimenpiteet, joilla torjutaan disinformaatiota ja kaikenlaisia toimia, joilla pyritään vääristelemään Euroopan parlamentin jäsenten kantoja, erityisesti Euroopan parlamentin vuoden 2024 vaaleja silmällä pitäen; kehottaa jälleen tehostamaan kaikkien mukana olevien toimijoiden välistä toimielinten välisen tason yhteistyötä;

panee merkille demokratiatuki- ja vaalikoordinointiryhmälle ja sen johtaville jäsenille demokratiatukitoimien toteuttamiseen annetun tuen; suhtautuu myönteisesti toimien tehostamiseen ja kehottaa tukemaan edelleen viestintää kansalaisten kanssa tarjoamalla tietoa tarvittaessa myös kielivähemmistöjen kielillä sekä alueiden ja yhteisöjen kielillä sekä disinformaation torjuntaa painottaen erityisesti uusia ensisijaisia maita;

toistaa virkamatkakulujen ja matkustuskulujen korvaamista koskevien yleisten täytäntöönpanomääräysten sekä Euroopan parlamentin virkamiesten ja muun henkilöstön virkamatkoja koskevien sisäisten sääntöjen tarkistuksen yhteydessä täysistunnon useaan otteeseen ilmaiseman tahdon, nimittäin sen, että puhemiehistön olisi varmistettava, että valtuutetut avustajat saavat samat korvaukset parlamentin kolmen työskentelypaikkakunnan välillä tekemistään virkamatkoista kuin virkamiehet ja muut toimihenkilöt;

kehottaa jälleen kerran puheenjohtajakokousta ja puhemiehistöä tarkistamaan valtuuskuntien tehtävien suorittamista ja valtuuskuntamatkoja unionin ulkopuolelle koskevia täytäntöönpanomääräyksiä sekä päätöstä valiokuntien virkamatkoista Euroopan parlamentin kolmen toimipaikan ulkopuolelle; korostaa, että tällaisessa tarkistuksessa olisi otettava huomioon valtuutettujen avustajien mahdollisuus tietyin edellytyksin osallistua jäsenten mukana parlamentin virallisille valtuuskunta- ja virkamatkoille, jotta voidaan löytää oikea tasapaino jäsenten kannalta saatavan suuren lisäarvon sekä ympäristöön, logistiikkaan ja talousarvioon liittyvien rajoitteiden välille;

korostaa, että parlamentin budjettivaliokunnan täytyy saada hyvissä ajoin ja ymmärrettävässä muodossa kaikki tarvittavat parlamentin talousarvioon liittyvät tiedot, jotta se voi tehdä tietoon perustuvia päätöksiä; toteaa, että Europa Experience -keskusten avulla unioni voidaan tuoda lähemmäs kansalaisia ja siksi niitä on tärkeää perustaa kaikkiin jäsenvaltioihin, mutta pyytää päivittämään Europa Experience -keskusten toimintamenoja korkean inflaation vuoksi; pyytää myös päivitettyä tietoa 37,9 miljoonan euron lainasta, jota on ehdotettu Dublinissa sijaitsevan Europa Experience -keskuksen kiinteistön hankintaan varainhoitoasetuksen 266 artiklan 6 kohdassa edellytetyllä tavalla;

g)	toteaa jälleen olevan tärkeää, että parlamentin kiinteistöpolitiikassa noudatetaan avointa ja oikeudenmukaista päätöksentekoprosessia, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon varainhoitoasetuksen 266 artikla;

muistuttaa puhemiehistöä siitä, että budjettivaliokunnalle on tiedotettava asianmukaisesti ja sitä on kuultava ennen kiinteistöihin liittyviä kysymyksiä koskevien tärkeiden päätösten tekemistä niiden merkittävien talousarviovaikutusten vuoksi; pyytää puhemiehistöä selvittämään säästömahdollisuuksia ja harkitsemaan täysin uudelleen hanketta, joka koskee Brysselissä sijaitsevan Spaak-rakennuksen tulevaisuutta;

katsoo, että aikoina, jolloin unionin kansalaisten päivittäiset elinkustannukset nousevat dramaattisesti, unionin toimielinten olisi poikkeuksetta osoitettava solidaarisuutta ja näytettävä esimerkkiä, etenkin energiankulutuksen vähentämisen osalta; toteaa, että inflaatio ja energian hintojen nousu ovat aiheuttaneet valtavia paineita parlamentin talousarviolle; panee merkille puhemiehistön 2. toukokuuta 2022 ja 3. lokakuuta 2022 tekemät päätökset lyhyen aikavälin toimenpiteistä, joilla pyritään vähentämään parlamentin energiankulutusta; pyytää, että käyttäjillä olisi mahdollisuus hienosäätää itse työ- ja kokoushuoneiden lämpötilaa siten, että pysytellään sovituissa puitteissa säästöjen aikaansaamiseksi; kehottaa parlamenttia toteuttamaan energiansäästötoimia koskevan nykyisen lähestymistavan tulevan tarkistuksen yhteydessä kaikki tarvittavat toimet energiankulutuksen vähentämiseksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, jotta energialaskuja voidaan pienentää; suhtautuu energiakriisin ja geopoliittisen tilanteen vuoksi myönteisesti uusiutuvaan energiaan ja fossiilisten polttoaineiden asteittaiseen käytöstä poistamiseen sekä etenkin lämpöpumppujen asentamiseen tehtäviin investointeihin ja kannustaa niihin; kehottaa laajentamaan lähienergian tuotantoa erityisesti asentamalla Brysselissä ja Strasbourgissa rakennusten katoille mahdollisimman paljon ja mahdollisimman pian uusinta tekniikkaa hyödyntäviä aurinkosähköpaneeleja ja on tyytyväinen tekeillä olevaan uuteen tutkimukseen kustannustehokkaammista aurinkosähköpaneeleista; pitää EMAS-järjestelmän puitteissa perustettua rakennusten energianhallintajärjestelmää myönteisenä ja kehottaa sisällyttämään vuotuisen tarkastuksen yksiköiden esittämään ennakkoarvioesitykseen; pyytää puhemiehistöä käynnistämään unionin toimielinten hallintoelinten välisen hyvien käytäntöjen vaihdon niiden tarkistaessa monivuotisia varainkäyttöstrategioitaan, jotta löydetään keinoja lisäsäästöjen aikaansaamiseksi; kannustaa käymään lisäkeskusteluja energiankulutustoimiin liittyvistä parhaista käytännöistä unionin toimielinten lisäksi myös esimerkiksi paikallisviranomaisten kanssa;

pitää myönteisinä alustavia toimia hiilineutraaliustavoitteen asettamiseksi; muistuttaa jäseniä ja poliittisia ryhmiä siitä, että parhaillaan pyritään puhemiehistön sitoumuksen mukaisesti vähentämään täysistuntojen yhteydessä kuljetusarkkujen kuljettamista Brysselin ja Strasbourgin välillä, ja kehottaa niitä osallistumaan tähän; kehottaa suunnittelemaan tulevissa talousarvioissa asiaankuuluvat investoinnit sadeveden talteenottoon ja veden järkevämpään käyttöön;

76.

kehottaa parlamenttia arvioimaan edelleen säännöllisesti henkilöstötarpeidensa organisointia, kohdentamaan virkoja ja toimia uudelleen osastojen välillä muuttuvien painopisteiden mukaisesti, jotta uudet tehtävät voidaan hoitaa mahdollisuuksien mukaan nykyisellä henkilöstömäärällä, ja arvioimaan riskejä, jotka liittyvät sopimussuhteisten toimihenkilöiden lisääntyvään palkkaamiseen, mukaan lukien vaara, että parlamenttiin luodaan kaksitasoinen henkilöstörakenne; ottaa huomioon parlamentin oikeudelliset velvoitteet ja korostaa, että inflaation jyllätessä resurssien uudelleenpriorisoinnista tulee yhä tärkeämpää;

Muut pääluokat (pääluokat IV–X)

77.

korostaa painetta, joka korkean inflaation vuoksi kohdistuu muiden toimielinten menoihin; tähdentää, että suurin osa niiden talousarvioista perustuu henkilöstösäännöistä johtuviin velvoitteisiin tai sopimusvelvoitteisiin, joihin inflaatio vaikuttaa, ja että ne eivät voi mitään inflaatiolle ja energian hintojen nousulle; huomauttaa, että toimielimillä täytyy olla riittävästi henkilöstöä tehtäviensä täyttämiseksi; panee tyytyväisenä merkille toimielinten jatkuvat toimet henkilöstön uudelleensijoittamiseksi ja uusien tehokkuushyötyjen löytämiseksi mutta on tietoinen tämän lähestymistavan rajoista nykytilanteessa, kun samaan aikaan tehtävät lisääntyvät; pitää valitettavana, että komissio ei myöntänyt mitään lisäviroista ja -toimista, joita muut toimielimet olivat pyytäneet, riippumatta niiden uusista tehtävistä; tuomitsee neuvoston horisontaalisen lähestymistavan, jonka mukaan perusvähennystä korotetaan 1,8 prosenttiyksiköllä kussakin toimielimessä, eikä pidä sitä perusteltuna; muistuttaa, että perusvähennyksen korottaminen velvoittaisi muut toimielimet pitämään suuremman määrän virkoja avoimina, mikä vähentäisi niiden työvoimaa ja heikentäisi niiden valmiuksia vastata kansalaisten huolenaiheisiin ja täyttää tehtävänsä;

78.

päättää siksi palauttaa Euroopan alueiden komitean määrärahat talousarvioesityksen tasolle; herrasmiessopimusta noudattaen ei muuta neuvostoa ja Eurooppa-neuvostoa koskevaa neuvoston esitystä;

79.

lisää seuraavissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa määrärahoja tai henkilöstöä talousarvioesitykseen nähden, jotta toimielimillä olisi riittävästi resursseja hoitaa toimeksiannostaan johtuvat lisääntyvät tehtävänsä asianmukaisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti ja jotta niillä olisi valmiudet vastata tuleviin haasteisiin erityisesti kyberturvallisuuden alalla; korostaa tässä yhteydessä, että unioni ei ole riittävän hyvin valmistautunut torjumaan kyberuhkia, jotka lisääntyvät ja käyvät yhä monimutkaisemmiksi vuosien mittaan; katsoo, että kaikille unionin toimielimille olisi myönnettävä riittävästi määrärahoja ja henkilöstöä, jotta näitä uhkia voidaan torjua sekä sisäisesti että toimielinten välisen yhteistyön puitteissa; ehdottaa näin ollen, että

Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan oikeusasiamiehen määrärahat palautetaan niiden ennakkoarvioiden tasolle korottamalla talousarvioesityksen tasosta niiden budjettikohtien määrärahoja, jotka kattavat uuteen henkilöstöön liittyvät määrärahat, ja korottamalla niiden henkilöstötaulukoihin sisältyvien virkojen/toimien määrää;

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean, Euroopan tietosuojavaltuutetun ja Euroopan ulkosuhdehallinnon määrärahat palautetaan osittain niiden ennakkoarvioiden tasolle korottamalla talousarvioesityksen tasosta niiden budjettikohtien määrärahoja, jotka kattavat uuteen henkilöstöön liittyvät määrärahat, ja korottamalla niiden henkilöstötaulukoihin sisältyvien virkojen/toimien määrää;

c)	vahvistetaan useita toimintamenoihin liittyviä budjettikohtia Euroopan tietosuojavaltuutetun pyynnön mukaisesti, jotta vuoden 2023 talousarviossa huomioitaisiin odottamattoman korkeat elinkustannukset, joita ei otettu huomioon sen ennakkoarviota laadittaessa;

Oikaisukirjelmän arviointi

80.

panee merkille oikaisukirjelmän nro 1 esitykseen vuoden 2023 yleiseksi talousarvioksi ja toteaa, että sen kokonaisnettovaikutus menoihin on + 758,3 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina ja +2 394,9 miljoonaa euroa maksumäärärahoina ja että siihen sisältyy erittäin huomattava maksumäärärahojen lisäys FAST-CARE-tukitoimen seurauksena; panee lisäksi merkille, että komissio ehdottaa, että joustovälineestä otetaan käyttöön kaiken kaikkiaan 822,1 miljoonan euron määrä otsakkeita 2 b, 5 ja 6 varten;

81.

panee merkille, että oikaisukirjelmään sisältyy vain joitakin tässä päätöslauselmassa esitetyistä parlamentin huolenaiheista ja painopisteistä, kuten lisäykset humanitaarista apua, unionin pelastuspalvelumekanismia ja Erasmus+ -ohjelmaa varten ja lisätuki puolustusalaa varten; arvelee kuitenkin huolestuneena, että ehdotetut lisäykset eivät ole riittävän suuret ja että jotkin ehdotetuista lisäyksistä ovat pikemminkin etupainotteista rahoitusta kuin lisämäärärahoja;

82.

panee merkille Ukrainan tukemiseksi tähän mennessä sodan alkamisen jälkeen toteutetut toimenpiteet ja toimet ja kannustaa komissiota ehdottamaan lisätoimenpiteitä; pitää valitettavana, että komission vuotta 2023 koskevat talousarvioehdotukset eivät ole sellaisia, että niillä pystyttäisiin vastaamaan asianmukaisesti Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan laajamittaisiin seurauksiin; katsoo, että vuoden 2023 tarpeet ovat paljon oikaisukirjelmässä ehdotettua suuremmat;

83.

panee merkille ehdotuksen ottaa yhdestä ainoasta liikkumavaravälineestä käyttöön 450 miljoonan euron määrä Euroopan unionin elpymisvälineen rahoituskustannusten kattamiseksi; korostaa, että elpymisvälineen rahoituskustannuksiin tarvittavat tosiasialliset määrät tietyssä vuotuisessa talousarviossa riippuvat lainakoroista, mikä merkitsee huomattavaa epävarmuutta vuotuisten talousarvioneuvottelujen kannalta; korostaa, että näitä kustannuksia ei saisi milloinkaan rahoittaa ohjelmien rahoituksen kustannuksella; korostaa, että yhden ainoan liikkumisvaravälineen käyttö elpymisvälineen rahoituskustannuksiin vähentää myös talousarvion jo hyvin vähäistä joustavuutta ja supistaa sen kapeita liikkumavaroja entisestään ja rajoittaa näin ollen kykyä vastata nykyisiin ja uusiin tarpeisiin; muistuttaa, että monivuotista rahoituskehystä on kiireellisesti tarkistettava huomattavasti ja että parlamentti on pyytänyt elpymisvälineen rahoittamista monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ylittäen;

84.

panee merkille muiden pääluokkien mukautetut määrärahat, kun otetaan huomioon tämänhetkinen arvio vuoden 2022 palkkojen mukautuksesta, joka on talousarvioesityksessä 2023 ennakoitua alhaisempi, sekä CERT-EU:lle unionin kyberturvallisuusvalmiuksien parantamista varten muilta toimielimiltä tehtävä määrärahojen siirto, ja toteaa, että muiden toimielinten määrärahat vähenevät näin ollen 45 miljoonalla eurolla;

o o

85.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä tarkistukset esitykseen yleiseksi talousarvioksi neuvostolle ja komissiolle, muille toimielimille ja elimille, joita asia koskee, sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1.

(2) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

(3) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11.

(4) EUVL C 444 I, 22.12.2020.

(5) Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. joulukuuta 2020 esityksestä neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta, Liite 2: Julistukset (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0357).

(6) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28.

(7) EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1.

(8) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0219.

(9) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0005.

(10) EUVL C 99, 1.3.2022, s. 158.

(11) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0010.

(12) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 1.

(13) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0106.

(14) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0127.

(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28. huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1).

(16) Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi (EYVL L 212, 7.8.2001, s. 12).

28.4.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 149/125

P9_TA(2022)0367

Kestävät meriliikenteen polttoaineet (FuelEU Maritime -aloite) ***I

Euroopan parlamentin tarkistukset 19. lokakuuta 2022 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden käytöstä meriliikenteessä sekä direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta (COM(2021)0562 – C9-0333/2021 – 2021/0210(COD)) (1)

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2023/C 149/13)

Tarkistus 1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1)

Meriliikenteen osuus EU:n ulkomaankaupasta on määrinä laskettuna noin 75 prosenttia ja EU:n sisäisestä kaupasta 31 prosenttia. Samalla laivaliikenne Euroopan talousalueen satamiin tai satamista muodostaa noin 11 prosenttia kaikista EU:n liikenteen hiilidioksidipäästöistä ja 3–4 prosenttia EU:n kaikista hiilidioksidipäästöistä. Jäsenvaltioiden satamissa nousee vuosittain aluksiin tai poistuu niistä vuosittain 400 miljoonaa matkustajaa, joista noin 14 miljoonaa risteilyaluksilla. Meriliikenne on näin ollen olennainen osa Euroopan liikennejärjestelmää, ja sillä on ratkaiseva merkitys Euroopan taloudelle. Meriliikennemarkkinoilla vallitsee voimakas kilpailu talouden toimijoiden välillä unionissa ja sen ulkopuolella, minkä vuoksi toimintaedellytysten tasapuolisuus on välttämätön tekijä. Meriliikennemarkkinoiden ja markkinatoimijoiden vakaus ja vauraus perustuvat selkeään ja yhdenmukaistettuun toimintakehykseen, jossa meriliikenteen harjoittajat, satamat ja muut alan toimijat voivat toimia yhtäläisten mahdollisuuksien pohjalta. Kun markkinoilla ilmenee vääristymiä, ne saattavat asettaa laivaliikenteen harjoittajat tai satamat epäedulliseen asemaan verrattuna kilpailijoihin meriliikenteessä tai muilla liikenteen aloilla. Tämä puolestaan voi johtaa meriliikennealan kilpailukyvyn heikkenemiseen ja liikenneyhteyksien menettämiseen kansalaisten ja yritysten kannalta.

(1)

Meriliikenteen osuus EU:n ulkomaankaupasta on määrinä laskettuna noin 75 prosenttia ja EU:n sisäisestä kaupasta 31 prosenttia. Jäsenvaltioiden satamissa nousee vuosittain aluksiin tai poistuu niistä vuosittain 400 miljoonaa matkustajaa, joista noin 14 miljoonaa risteilyaluksilla. Meriliikenne on näin ollen olennainen osa Euroopan liikennejärjestelmää, ja sillä on ratkaiseva merkitys Euroopan taloudelle. Meriliikennemarkkinoilla vallitsee voimakas kilpailu talouden toimijoiden välillä unionissa ja sen ulkopuolella, minkä vuoksi toimintaedellytysten tasapuolisuus maailmanlaajuisesti on välttämätön tekijä. Meriliikennemarkkinoiden ja markkinatoimijoiden vakaus ja vauraus perustuvat selkeään ja yhdenmukaistettuun toimintakehykseen, jossa meriliikenteen harjoittajat, satamat ja muut alan toimijat voivat toimia yhtäläisten mahdollisuuksien pohjalta. Kun markkinoilla ilmenee vääristymiä, ne saattavat asettaa laivaliikenteen harjoittajat tai satamat epäedulliseen asemaan verrattuna kilpailijoihin meriliikenteessä tai muilla liikenteen aloilla. Tämä puolestaan voi johtaa meriliikennealan kilpailukyvyn heikkenemiseen , työpaikkojen vähenemiseen ja liikenneyhteyksien menettämiseen kansalaisten ja yritysten kannalta.

Tarkistus 2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(1 a)

Merenkulkuala työllistää kaksi miljoonaa eurooppalaista, ja sen osuus taloudesta on 149 miljardia euroa. Jokaista merenkulkualalla tuotettua miljoonaa euroa kohti syntyy muualla EU:n taloudessa 1,8 miljoonaa euroa (1 a) .

Tarkistus 3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(1 b)

Meriliikenne on ympäristöystävällisin liikennemuoto, ja sen kasvihuonekaasupäästöt kuljetettua tavaratonnia kohti ovat huomattavasti pienemmät kuin muiden liikennemuotojen (1 a) . Samalla laivaliikenne Euroopan talousalueen satamiin tai satamista muodostaa kuitenkin noin 11 prosenttia kaikista EU:n liikenteen hiilidioksidipäästöistä ja 3–4 prosenttia EU:n kaikista hiilidioksidipäästöistä. Meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen odotetaan lisääntyvän, ellei lisätoimia toteuteta. Kaikkien talouden alojen olisi edistettävä kasvihuonekaasupäästöjen nopeaa vähentämistä kasvihuonekaasujen nollanettopäästöjen saavuttamiseksi viimeistään vuoteen 2050 mennessä asetuksen (EU) 2021/1119 mukaisesti. Tästä syystä unionin on ehdottoman tärkeää laatia merenkulkualan nopeaa ekologista siirtymää koskeva kunnianhimoinen etenemissuunnitelma, joka myös auttaisi unionia säilyttämään maailmanlaajuisen johtoasemansa vihreiden teknologioiden, palvelujen ja ratkaisujen saralla ja edistämään sitä jatkossakin sekä vauhdittamaan työpaikkojen luomista alaan liittyvissä arvoketjuissa säilyttäen samalla kilpailukyvyn.

Tarkistus 4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)

Komissio hyväksyi (muutetun) ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (19) sekä tiedonannon ”EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle” (20), jotta voidaan tehostaa Pariisin sopimuksen mukaista unionin ilmastositoumusta ja määrittää askeleet kohti ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä sekä muuttaa poliittinen sitoumus oikeudelliseksi velvoitteeksi. Tähän sisältyy myös tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasoihin verrattuna vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tarvitaan erilaisia täydentäviä ohjausvälineitä, jotta voidaan motivoida toimijoita käyttämään kestävästi tuotettuja uusiutuvia ja vähähiilisiä polttoaineita , myös meriliikenteen alalla. Tarvittava teknologia on kehitettävä ja otettava käyttöön vuoteen 2030 mennessä, jotta voidaan valmistautua muutoksen voimakkaaseen kiihtymiseen vuoden 2030 jälkeen.

(2)

Komissio hyväksyi (muutetun) ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (19) sekä tiedonannon ”EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle” (20), jotta voidaan tehostaa Pariisin sopimuksen mukaista unionin ilmastositoumusta ja määrittää askeleet kohti ilmastoneutraaliutta viimeistään vuoteen 2050 mennessä sekä muuttaa poliittinen sitoumus oikeudelliseksi velvoitteeksi. Tähän sisältyy myös tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasoihin verrattuna vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tarvitaan erilaisia täydentäviä ohjausvälineitä, jotta voidaan edistää ja vauhdittaa kestävästi tuotettujen uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden laajamittaista tuotantoa ja käyttöä , myös meriliikenteen alalla , noudattaen tässä teknologianeutraaliuden periaatetta . Tarvittavan teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa olisi tuettava mahdollisimman nopeasti ja se olisi aloitettava vuoteen 2030 mennessä, jotta voidaan valmistautua muutoksen voimakkaaseen kiihtymiseen vuoden 2030 jälkeen. On myös olennaisen tärkeää edistää innovointia ja tukea tutkimusta uusista ja tulevista innovaatioista, kuten uusista vaihtoehtoisista polttoaineista, ekologisesta suunnittelusta, biopohjaisista materiaaleista, tuulivoimasta ja tuuliavusteisesta käyttövoimasta.

Tarkistus 5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(2 a)

Nesteytetyllä maakaasulla on todennäköisesti siirtymäkauden rooli meriliikenteessä, sillä se mahdollistaa asteittaisen siirtymisen päästöttömiin vaihtoehtoihin, erityisesti koska tällä hetkellä ei ole saatavilla taloudellisesti kannattavaa päästötöntä voimalaiteteknologiaa. Älykkään ja kestävän liikkuvuuden strategiaa koskevassa tiedonannossa todetaan, että päästöttömiä merialuksia voidaan saada markkinoille vuoteen 2030 mennessä. Aluskannan korvaaminen olisi toteutettava asteittain alusten pitkän käyttöiän vuoksi. Nesteytetyn maakaasun kaltaiset liikenteen polttoaineet on tarpeen enenevässä määrin irrottaa hiilestä esimerkiksi sekoittamalla niihin nesteytettyä biometaania (nesteytetty biomaakaasu) tai uusiutuvia ja vähähiilisiä synteettisiä kaasumaisia sähköstä tuotettuja polttoaineita (e-kaasuja).

Tarkistus 6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)

Siirryttäessä uusiutuviin ja vähähiilisiin polttoaineisiin ja korvaaviin energialähteisiin on olennaisen tärkeää varmistaa EU:n meriliikennemarkkinoiden asianmukainen toiminta ja oikeudenmukainen kilpailu meripolttoaineiden osalta, koska polttoainekustannukset muodostavat merkittävän osan laivaliikenteen harjoittajien kustannuksista – tyypillisesti 35–53 prosenttia laivaliikenteen rahtihinnoista. Politiikkatoimien on näin ollen tarpeen olla kustannustehokkaita, ja niillä olisi pyrittävä mahdollisimman laajaan hiilestä irtautumiseen mahdollisimman alhaisin kustannuksin . Erot polttoainevaatimuksissa unionin eri jäsenvaltioissa voivat vaikuttaa merkittävästi laivaliikenteen harjoittajien taloudelliseen suoriutumiseen ja vaikuttaa kielteisesti kilpailuun markkinoilla. Merenkulun kansainvälisen luonteen vuoksi laivaliikenteen harjoittajat voivat helposti tankata aluksensa kolmansissa maissa ja kuljettaa mukanaan suuria määriä polttoainetta , mikä voi myös lisätä riskiä siitä, että unionin satamien kilpailukyky heikkenee suhteessa unionin ulkopuolisiin satamiin . Tämä voi johtaa hiili- ja yritysvuotoon ja haitallisiin vaikutuksiin alan kilpailukyvylle, jos uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden saatavuuteen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvissa satamissa ei liity niiden käyttöä koskevia vaatimuksia, joita sovelletaan kaikkiin jäsenvaltioiden lainkäyttövaltaan kuuluviin satamiin saapuviin ja niistä lähteviin laivaliikenteen harjoittajiin. Tässä asetuksessa olisi säädettävä toimenpiteistä sen varmistamiseksi, että uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden markkinaosuuden kasvu meripolttoaineiden markkinoilla tapahtuu tasapuolisen kilpailun vallitessa EU:n meriliikennemarkkinoilla , jolloin laivaliikenteen harjoittajien päästövähennyskustannukset ovat alhaisemmat. Tällaisen vaihtoehdon olemassaolo on olennaisen tärkeää, jotta voidaan taata unionin merenkulkualan kilpailukyky ja unionin satamat maailmankauppaan yhdistävien logististen reittien merkitys.

Tarkistus 7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(3 a)

Merenkulkualalle on ominaista kova kansainvälinen kilpailu. Suuret erot sääntelyrasitteissa lippuvaltioiden välillä ovat lisänneet ei-toivottuja käytäntöjä, kuten alusten lippuvaltion vaihtoja. Alalle luonteenomainen maailmanlaajuisuus korostaa lippuvaltioneutraalin lähestymistavan ja suotuisan sääntelykehyksen merkitystä, sillä se on edellytys uusien investointien houkuttelemiselle ja eurooppalaisten satamien, alusten omistajien ja liikenteenharjoittajien kilpailukyvyn turvaamiselle.

Tarkistus 8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4)

Jotta tämä asetus vaikuttaisi kaikkeen meriliikennealan toimintaan, on aiheellista, että se kattaa osan jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvan sataman ja kolmannen maan lainkäyttövaltaan kuuluvan sataman välisistä matkoista. Tätä asetusta olisi näin ollen sovellettava puoleen siitä energiasta, jonka käyttää minkään jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuulumattomasta satamasta jonkin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvaan satamaan saapuva alus, puoleen siitä energiasta, jonka käyttää jonkin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvasta satamasta minkään jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuulumattomaan satamaan lähtevä alus ja kaikkeen siihen energiaan, jonka käyttää jonkin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvasta satamasta jonkin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvaan satamaan saapuva alus sekä energiaan, joka käytetään kiinnityspaikassa jonkin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvassa satamassa. Tällainen aluksen käyttämän energian tietyn osuuden kattaminen sekä saapuvilla että lähtevillä matkoilla unionin ja kolmansien maiden välillä varmistaa tämän asetuksen vaikuttavuuden, myös lisäämällä tällaisen kehyksen myönteisiä ympäristövaikutuksia. Samalla tällainen kehys vähentää tiettyjen satamakäyntien välttämisen riskiä ja riskiä, että jälleenlaivaustoimintaa siirretään unionin ulkopuolelle. Jotta varmistettaisiin meriliikenteen sujuva toiminta, meriliikenteen harjoittajien ja satamien tasapuoliset toimintaedellytykset ja vältettäisiin vääristymät sisämarkkinoilla, kaikkiin jäsenvaltioiden lainkäyttövaltaan kuuluviin satamiin saapuviin tai niistä lähteviin matkoihin sekä alusten oleskeluun kyseisissä satamissa olisi sovellettava tähän asetukseen sisältyviä yhdenmukaisia sääntöjä.

(4)

Jotta tämä asetus vaikuttaisi kaikkeen meriliikennealan toimintaan, on aiheellista, että se kattaa osan jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvan sataman ja kolmannen maan lainkäyttövaltaan kuuluvan sataman välisistä matkoista. Tätä asetusta olisi näin ollen sovellettava puoleen siitä energiasta, jonka käyttää minkään jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuulumattomasta satamasta jonkin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvaan satamaan saapuva alus, puoleen siitä energiasta, jonka käyttää jonkin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvasta satamasta minkään jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuulumattomaan satamaan lähtevä alus ja kaikkeen siihen energiaan, jonka käyttää jonkin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvasta satamasta jonkin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvaan satamaan saapuva alus sekä energiaan, joka käytetään kiinnityspaikassa jonkin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvassa satamassa. Tällainen aluksen käyttämän energian tietyn osuuden kattaminen sekä saapuvilla että lähtevillä matkoilla unionin ja kolmansien maiden välillä varmistaa tämän asetuksen vaikuttavuuden, myös lisäämällä tällaisen kehyksen myönteisiä ympäristövaikutuksia. Kehyksen olisi vähennettävä tiettyjen satamakäyntien välttämisen riskiä ja riskiä, että jälleenlaivaustoimintaa siirretään unionin ulkopuolelle. Jotta varmistettaisiin meriliikenteen sujuva toiminta, meriliikenteen harjoittajien ja satamien tasapuoliset toimintaedellytykset ja vältettäisiin vääristymät sisämarkkinoilla, kaikkiin jäsenvaltioiden lainkäyttövaltaan kuuluviin satamiin saapuviin tai niistä lähteviin matkoihin sekä alusten oleskeluun kyseisissä satamissa olisi sovellettava tähän asetukseen sisältyviä yhdenmukaisia sääntöjä. Komission olisi perustettava seurantajärjestelmä, jossa arvioidaan erityisesti hiili- ja yritysvuotoa sekä mahdollisia vaatimusten kiertämiseen käytettäviä käytäntöjä, ja laadittava luettelo mahdollisista liiketoimista, jotka eivät kuulu satamakäynneillä EU:n naapurimaissa harjoitettavaan merkittävään liiketoimintaan. Jos tässä yhteydessä ilmoitetaan huomattavasta hiili – ja yritysvuodosta ja vaatimusten kiertämiseen käytettävistä käytännöistä, komission olisi ehdotettava toimenpiteitä näiden ongelmien ratkaisemiseksi.

Tarkistus 9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(4 a)

Koska tästä asetuksesta koituu alalle uusia säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia, on tarpeen toteuttaa kompensoivia toimia, joilla voidaan estää sääntelyrasitteiden kokonaistason nouseminen. Komission olisi sen vuoksi esitettävä ennen tämän asetuksen soveltamista ehdotuksia tällä asetuksella käyttöön otettavien sääntelyrasitteiden kompensoimiseksi tarkistamalla tai kumoamalla muihin unionin säädöksiin sisältyviä säännöksiä, joista koituu säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia merenkulkualalla.

Tarkistus 10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(4 b)

Oikeusvarmuuden ja investointivarmuuden riittävän tason varmistamiseksi tämän asetuksen olisi oltava hyvin yhdenmukainen ja sopusoinnussa asetuksen XXXX-XXX (vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskeva asetus), direktiivin 2003/87/EY (EU:n päästökauppadirektiivi), direktiivin XXXX-XXX (uusiutuvia energianlähteitä koskeva direktiivi) ja direktiivin 2003/96/EY (energiaverotusdirektiivi) kanssa. Tällaisen yhdenmukaisuuden olisi johdettava merenkulkualan johdonmukaiseen lainsäädäntökehykseen, joka osaltaan lisää merkittävästi kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotantoa, varmistaa tarvittavan infrastruktuurin käyttöönoton ja kannustaa käyttämään näitä polttoaineita jatkuvasti kasvavassa osuudessa aluksista. Jotta voidaan varmistaa yleinen johdonmukaisuus unionin ilmasto- ja kilpailukykytavoitteiden ja kestävän talouskasvun tavoitteiden kanssa, kyseisten säädösten yleisiä, yhdistettyjä ja kumulatiivisia ilmasto- ja talousvaikutuksia olisi arvioitava kattavasti ja jatkuvasti.

Tarkistus 11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(4 c)

Satamien velvollisuuteen tarjota maasähköä olisi yhdistettävä alusten vastaava velvoite kytkeytyä maasähkön toimittamiseen suunniteltuun latausinfrastruktuuriin kiinnityspaikassa ollessaan kyseisen infrastruktuurin vaikuttavuuden varmistamiseksi ja hukkainvestointien riskin välttämiseksi. Lisäksi maasähkön lataamiseen liittyviä kustannuksia olisi pyrittävä vähentämään vapauttamalla satamassa oleville aluksille toimitettu sähkö pysyvästi verotuksesta direktiiviin XXXX-XXXX (energiaverotusdirektiivi) tehtävillä muutoksilla.

Tarkistus 12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(5 a)

Koska laivaliikenteen kustannukset nousevat aluksille, jotka eivät täytä tämän asetuksen vaatimuksia, olisi puututtava vaatimusten noudattamisen välttelyn ja tämän asetuksen säännösten kiertämisen riskiin erityisesti konttien linjaliikenteen osalta. Satamakäynnit unionin lähialueilla sijaitseviin satamiin tämän asetuksen noudattamisesta aiheutuvien kustannusten rajoittamiseksi vähentäisivät odotettuja ympäristöhyötyjä ja heikentäisivät merkittävästi tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista, minkä lisäksi ne voisivat johtaa lisäpäästöihin, koska tämän asetuksen vaatimusten kiertämiseksi kuljetaan pidempiä matkoja. Sen vuoksi on aiheellista jättää käyntisataman käsitteen ulkopuolelle tietyt pysähdykset unionin ulkopuolisissa satamissa. Tämä ulkopuolelle jättäminen olisi kohdistettava unionin lähialueilla sijaitseviin satamiin, joissa asetuksen vaatimusten kiertämisen riski on suurin. 300 meripeninkulman raja on oikeasuhtainen vastaus tähän riskiin, jotta lisärasitteet ja vaatimusten kiertämisen riski ovat tasapainossa. Lisäksi käyntisataman käsitteen ulkopuolelle jättämisen olisi kohdistuttava ainoastaan konttialuksiin ja satamiin, joiden pääasiallinen toiminta on konttien jälleenlaivaus. Tällaisten kuljetusten osalta vaatimusten kiertämisen riski muodostuu myös siitä, että satamaterminaali siirretään unionin ulkopuolisiin satamiin, mikä pahentaa vaatimusten kiertämisen vaikutuksia. Tästä syystä ja koska ei ole olemassa uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden käyttöä kansainvälisillä matkoilla koskevaa pakollista IMO:n maailmanlaajuista järjestelmää, joka olisi yhtä kunnianhimoinen kuin tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset, konttialusten pysähdyksiä naapurimaassa sijaitsevassa konttien jälleenlaivaussatamassa ei pitäisi pitää tässä asetuksessa tarkoitettuina pysähdyksinä käyntisatamissa. Jotta varmistetaan, että toimenpide on oikeassa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja johtaa yhdenvertaiseen kohteluun, olisi otettava huomioon kolmansissa maissa toteutettavat toimenpiteet, joilla on tätä asetusta vastaava vaikutus.

Tarkistus 13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(5 b)

Jotta voidaan ottaa huomioon saaristoalueiden erityinen tilanne, kuten perussopimuksen 174 artiklassa korostetaan, ja tarve säilyttää saarten ja syrjäisten alueiden väliset yhteydet unionin keskusalueisiin, olisi sallittava väliaikaiset vapautukset muiden matkustaja-alusten kuin risteilymatkustaja-alusten suorittamille matkoille jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvan käyntisataman ja sellaisen saman jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvan käyntisataman välillä, joka sijaitsee saarella, jossa on alle 100 000 vakinaista asukasta.

Tarkistus 14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(5 c)

Ottaen huomioon unionin syrjäisimpien alueiden erityispiirteet ja erityisesti niiden syrjäinen sijainti ja saaristoluonne sekä niihin kohdistuvat rajoitteet, olisi kiinnitettävä erityistä huomiota niiden kulkuyhteyksien säilyttämiseen ja mahdollisuuksiin kulkea niille tehokkaasti meriliikenteen avulla. Sen vuoksi vain puolet energiasta, joka käytetään syrjäisimmällä alueella sijaitsevasta käyntisatamasta lähtevillä tai sinne saapuvilla matkoilla, olisi sisällytettävä tämän asetuksen soveltamisalaan. Samasta syystä olisi sallittava väliaikaiset vapautukset syrjäisimmällä alueella sijaitsevan käyntisataman ja jonkin toisen syrjäisimmällä alueella sijaitsevan käyntisataman välisille matkoille sekä energialle, joka käytetään alusten ollessa kyseisten syrjäisimpien alueiden käyntisatamissa.

Tarkistus 15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(5 d)

Sen varmistamiseksi, että kaikilla aluksilla, myös aluksilla, jotka on rakennettu liikennöimään jääpeitteisillä vesillä matkalla jäsenvaltioiden satamiin, satamista tai satamien välillä, on tasapuoliset toimintaedellytykset, olisi otettava huomioon tiedot aluksen jääluokasta ja sen jäissä kulkemisesta laskettaessa aluskohtaisia kasvihuonekaasupäästövähennyksiä. Ne olisi otettava huomioon myös tiedoissa, joita seurataan ja raportoidaan asetuksen (EU) 2015/757 nojalla.

Tarkistus 16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)

Tämän asetuksen noudattamisesta vastaavan henkilön tai organisaation olisi oltava varustamo, jolla tarkoitetaan aluksen omistajaa tai mitä tahansa muuta organisaatiota tai henkilöä, kuten liikenteen harjoittajaa tai ilman miehistöä rahdatun aluksen rahtaajaa, joka on ottanut aluksen omistajalta vastuun aluksen toiminnasta ja joka on kyseisen vastuun ottaessaan suostunut ottamaan hoitaakseen kaikki alusten turvallista toimintaa ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevassa kansainvälisessä turvallisuusjohtamissäännöstössä (ISM-säännöstö) määrätyt tehtävät ja vastuut. Tämä määritelmä perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/757 (21) artiklan d alakohdassa olevaan ”yhtiön” määritelmään ja on linjassa Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) vuonna 2016 perustaman maailmanlaajuisen tiedonkeruujärjestelmän kanssa. Aiheuttamisperiaatteen (saastuttaja maksaa -periaatteen) mukaisesti varustamo voisi sopimusjärjestelyn kautta pitää tahoa, joka on suoraan vastuussa aluksen käyttämän energian kasvihuonekaasuintensiteettiin vaikuttavista päätöksistä, vastuullisena tämän asetuksen säännösten noudattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Tämä taho olisi yleensä taho, joka vastaa aluksen polttoaineen, reitin ja nopeuden valintaan liittyvistä valinnoista.

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus 17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)

Erityisesti pienemmille toimijoille aiheutuvan hallinnollisen taakan rajoittamiseksi tätä asetusta ei pitäisi soveltaa rakenteeltaan yksinkertaisiin puisiin aluksiin eikä aluksiin, jotka eivät kulje konevoimalla , ja siinä olisi keskityttävä aluksiin, joiden bruttovetoisuus on yli 5 000 tonnia. Vaikka viimeksi mainittujen alusten osuus kaikista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/757 mukaisesti satamissa käyvistä aluksista on vain noin 55 prosenttia, niiden osuus meriliikenteen hiilidioksidipäästöistä on 90 prosenttia.

(7)

Erityisesti pienemmille toimijoille aiheutuvan hallinnollisen taakan rajoittamiseksi tätä asetusta ei pitäisi soveltaa rakenteeltaan yksinkertaisiin puisiin aluksiin, ja siinä olisi keskityttävä aluksiin, joiden bruttovetoisuus on yli 5 000 tonnia. Vaikka viimeksi mainittujen alusten osuus kaikista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/757 mukaisesti satamissa käyvistä aluksista on vain noin 55 prosenttia, niiden osuus meriliikenteen hiilidioksidipäästöistä on 90 prosenttia.

Tarkistus 18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(7 a)

Tämän asetuksen jatkuvan vaikuttavuuden varmistamiseksi komission olisi seurattava sen toimivuutta ja tehtävä vaikutustenarviointeja bruttovetoisuuden kynnysarvosta ja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista alustyypeistä. Komission olisi erityisesti päätettävä, onko olemassa merkittäviä syitä sisällyttää pienemmät laivat ja muita laivatyyppejä tämän asetuksen soveltamisalaan. Komission olisi erityisesti otettava huomioon muun muassa asiaankuuluvien tietojen saatavuus, kasvihuonekaasupäästöjen mahdollinen väheneminen ja soveltamisalan laajentamisen vaikuttavuus ilmastovaikutusten kannalta, hallinnollisen rasitteen laajuus sekä sen taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset.

Tarkistus 19

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)

Vaikka hiilen hinnoittelun tai toiminnan hiili-intensiteettiä koskevien tavoitearvojen kaltaisilla välineillä edistetään energiatehokkuutta, ne eivät kykene aikaansaamaan merkittävää siirtymistä uusiutuviin ja vähähiilisiin polttoaineisiin lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Sen vuoksi tarvitaan erityistä sääntelyjärjestelyä, joka koskee nimenomaan uusiutuvien ja vähähiilisten meripolttoaineiden ja korvaavien energialähteiden, kuten tuulivoiman tai sähkön, käyttöönottoa.

(9)

Tarkistus 20

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10)

Politiikkatoimien, joilla edistetään uusiutuvien ja vähähiilisten meripolttoaineiden kysyntää, olisi oltava tavoitelähtöisiä ja niissä olisi noudatettava teknologianeutraaliuden periaatetta. Sen vuoksi aluksissa käytetyn energian kasvihuonekaasuintensiteetille olisi asetettava rajat ilman, että määrätään tietyn polttoaineen tai teknologian käytöstä.

(10)

Politiikkatoimien, joilla edistetään uusiutuvien ja vähähiilisten meripolttoaineiden kysyntää, olisi oltava tavoitelähtöisiä ja niissä olisi noudatettava teknologianeutraaliuden periaatetta. Sen vuoksi aluksissa käytetyn energian kasvihuonekaasuintensiteetille olisi asetettava kunnianhimoiset Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaiset rajat ilman, että määrätään tietyn polttoaineen tai teknologian käytöstä.

Tarkistus 21

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(10 a)

Olisi perustettava erityinen valtamerirahasto, jonka avulla kanavoidaan meriliikenteen päästöoikeuksien huutokaupasta päästökauppajärjestelmän piirissä saadut tulot takaisin merenkulkualalle. Valtamerirahastosta myönnettäviä varoja olisi käytettävä tukemaan hankkeita ja investointeja, jotka liittyvät alusten ja satamien energiatehokkuuden parantamiseen, innovatiivisiin teknologioihin ja infrastruktuuriin meriliikenteen hiilestä irtautumiseksi, kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotantoon ja käyttöönottoon sekä päästöttömien käyttövoimateknologioiden kehittämiseen.

Tarkistus 22

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11)

Olisi edistettävä sellaisten uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden kehittämistä ja käyttöönottoa, joilla on hyvät mahdollisuudet kestävään kehitykseen ja kaupalliseen kypsyyteen sekä suuri innovointi- ja kasvupotentiaali tulevien tarpeiden täyttämiseksi. Näin tuetaan innovatiivisten ja kilpailukykyisten polttoainemarkkinoiden syntyä ja varmistetaan kestävien meripolttoaineiden riittävä tarjonta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, jotta voidaan edistää unionin liikenteen hiilestä irtautumista koskevia tavoitteita, samalla kun vahvistetaan unionin pyrkimyksiä ympäristönsuojelun korkean tason saavuttamiseksi. Tähän tarkoitukseen olisi hyväksyttävä direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä IX olevassa A ja B osassa luetelluista raaka-aineista tuotetut kestävät meripolttoaineet sekä synteettiset meripolttoaineet. Erityisen olennaisia ovat kestävät meripolttoaineet, jotka on tuotettu direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä IX olevassa B osassa luetelluista raaka-aineista, sillä ne ovat tällä hetkellä kaupallisesti kypsin teknologia meriliikenteen vähähiilistämiseksi jo lyhyellä aikavälillä.

(11)

Olisi edistettävä sellaisten uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden ja käyttövoimateknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa, joilla on hyvät mahdollisuudet kestävään kehitykseen ja kaupalliseen kypsyyteen sekä suuri innovointi- ja kasvupotentiaali tulevien tarpeiden täyttämiseksi. Näin tuetaan innovatiivisten ja kilpailukykyisten polttoainemarkkinoiden syntyä ja varmistetaan kestävien meripolttoaineiden riittävä tarjonta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, jotta voidaan edistää unionin liikenteen hiilestä irtautumista koskevia tavoitteita, samalla kun vahvistetaan unionin pyrkimyksiä ympäristönsuojelun korkean tason saavuttamiseksi. Tähän tarkoitukseen olisi hyväksyttävä direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä IX olevassa A ja B osassa luetelluista raaka-aineista tuotetut kestävät meripolttoaineet sekä synteettiset meripolttoaineet. Erityisen olennaisia ovat kestävät meripolttoaineet, jotka on tuotettu direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä IX olevassa B osassa luetelluista raaka-aineista, sillä ne ovat tällä hetkellä kaupallisesti kypsin teknologia meriliikenteen vähähiilistämiseksi jo lyhyellä aikavälillä.

Tarkistus 23

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(11 a)

Jotta kannustetaan kehittämään ja ottamaan käyttöön varhaisessa vaiheessa kestävimpiä ja innovatiivisimpia polttoaineteknologioita, joilla on kasvumahdollisuuksia tulevien tarpeiden täyttämiseksi, tarvitaan kannustin muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia polttoaineita varten. Tällaisten polttoaineiden avulla on hyvät mahdollisuudet sisällyttää uusiutuva energia meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden yhdistelmään. Koska muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden tuotantokustannukset ovat huomattavasti korkeammat lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, on tärkeää varmistaa sellainen kysynnän taso, joka tukee investointeja tällaisiin polttoaineisiin. Tällä asetuksella otetaan käyttöön toimenpideyhdistelmä, jolla varmistetaan tuki kestävien muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden käyttöönotolle. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat a) vuoteen 2035 saakka sovellettava kerroin, jolla palkitaan yrityksiä, jotka päättävät käyttää näitä polttoaineita niiden suhteellisen korkeasta hinnasta huolimatta, ja b) vuodesta 2030 alkaen muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden kiinteä vähimmäisosuus polttoaineiden yhdistelmästä. Muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden kiinteän vähimmäisosuuden noudattamisen helpottamiseksi olisi sovellettava tämän asetuksen 17 ja 18 artiklan mukaisia joustotoimenpiteitä. Yhtiöt voivat sopimusjärjestelyin saattaa polttoaineen toimittajat vastuuseen tämän asetuksen säännösten noudattamisesta aiheutuvista kustannuksista, jos muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia polttoaineita ei toimiteta sovittujen ehtojen mukaisesti.

Tarkistus 24

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13)

Meriliikenteessä tämän lähestymistavan on kuitenkin oltava tiukempi. Merenkulussa ravinto- ja rehukasvipohjaisten biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden kysyntä on tällä hetkellä merkityksetöntä, sillä yli 99 prosenttia nykyisin käytetyistä meripolttoaineista on fossiilista alkuperää. Tämän vuoksi se, että tässä asetuksessa ei hyväksytä ravinto- ja rehukasvipohjaisia polttoaineita, minimoi myös liikennealan vähähiilistymisen hidastumisriskin, jollainen muutoin voisi aiheutua ravinto- ja rehukasvipohjaisten biopolttoaineiden siirtymisestä tieliikenteestä meriliikenteeseen. On olennaisen tärkeää minimoida tällainen siirtymä, koska tieliikenne on tällä hetkellä edelleen selvästi saastuttavin liikennemuoto ja meriliikenteessä käytetään tällä hetkellä pääasiassa fossiilisia polttoaineita. Sen vuoksi on tarpeellista välttää luomasta mahdollisesti suurta ravinto- ja rehukasvipohjaisten biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden kysyntää, joka saattaisi syntyä, jos niitä edistettäisiin tällä asetuksella. Vastaavasti kaiken tyyppisten rehu- ja ravintokasvipohjaisten polttoaineiden aiheuttamat kasvihuonekaasujen lisäpäästöt ja luontokato edellyttävät, että näillä polttoaineilla on katsottava olevan samat päästökertoimet kuin vähiten suotuisassa tuotantoketjussa.

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus 25

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14)

Meriliikenteen uusien polttoaineiden ja energiaratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyvät pitkät toteutumisajat edellyttävät nopeita toimia ja selkeää ja ennakoitavaa pitkän aikavälin sääntelykehystä, joka helpottaa kaikkien sidosryhmien suunnittelua ja investointeja. Selkeä ja vakaa pitkän aikavälin sääntelykehys helpottaa uusien polttoaineiden ja energiaratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa meriliikenteessä ja kannustaa sidosryhmiä investoimaan niihin. Tällaisessa kehyksessä olisi määriteltävä aluksilla käytetyn energian kasvihuonekaasuintensiteetin rajat vuoteen 2050 asti. Näitä rajoja olisi ajan mittaan kiristettävä, jotta ne kuvastaisivat oletettua teknologian kehitystä ja uusiutuvien ja vähähiilisten meripolttoaineiden tuotannon lisääntymistä.

(14)

Meriliikenteen uusien polttoaineiden ja energiaratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyvät pitkät toteutumisajat sekä alusten pitkä keskimääräinen käyttöikä, joka tyypillisesti vaihtelee 25–30 vuoden välillä, edellyttävät nopeita toimia ja selkeää ja ennakoitavaa pitkän aikavälin sääntelykehystä, joka helpottaa kaikkien sidosryhmien suunnittelua ja investointeja. Selkeä ja vakaa pitkän aikavälin sääntelykehys helpottaa uusien polttoaineiden ja energiaratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa meriliikenteessä ja kannustaa sidosryhmiä investoimaan niihin. Tällaisessa kehyksessä olisi määriteltävä aluksilla sekä merellä että kiinnityspaikassa käytetyn energian kasvihuonekaasuintensiteetin rajat vuoteen 2050 asti. Näitä rajoja olisi ajan mittaan kiristettävä, jotta ne kuvastaisivat oletettua teknologian kehitystä ja uusiutuvien ja vähähiilisten meripolttoaineiden tuotannon lisääntymistä. Jotta voidaan varmistaa oikeusvarmuus ja antaa alalle riittävästi aikaa pitkän aikavälin suunnitteluun ja valmistautumiseen sekä välttää hukkainvestointien riskiä, mahdollisten tulevien ehdotusten tämän asetuksen muuttamiseksi olisi oltava soveltamisalaltaan rajoitettuja ja niissä olisi vältettävä merkittäviä muutoksia vaatimuksiin.

Tarkistus 26

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15)

Tässä asetuksessa olisi vahvistettava menetelmä ja kaava, jolla aluksella käytetyn energian vuotuinen keskimääräinen kasvihuonekaasuintensiteetti lasketaan. Kaavan olisi perustuttava alusten ilmoittamaan polttoaineenkulutukseen, ja siinä olisi otettava huomioon käytettyjen polttoaineiden päästökertoimet. Menetelmässä olisi otettava huomioon myös korvaavien energialähteiden, kuten tuulen tai sähkön, käyttö.

(15)

Tarkistus 27

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(16)

Jotta eri energialähteiden ympäristötehokkuudesta saataisiin kattavampi kuva, polttoaineiden kasvihuonekaasutehokkuutta olisi arvioitava noudattaen ”energialähteeltä työntövoimaksi” -lähestymistapaa (well-to-wake), jossa otetaan huomioon energian tuotannon, kuljetuksen, jakelun ja aluksella tapahtuvan käytön vaikutukset. Tarkoituksena on kannustaa toimijoita käyttämään teknologioita ja tuotantoketjuja, jotka tuottavat pienemmän kasvihuonekaasujalanjäljen ja todellisia hyötyjä nykyisiin perinteisiin polttoaineisiin verrattuna.

(16)

Jotta eri energialähteiden ympäristötehokkuudesta saataisiin kattavampi kuva, polttoaineiden kasvihuonekaasutehokkuutta olisi arvioitava noudattaen ”energialähteeltä työntövoimaksi” -lähestymistapaa (well-to-wake), jossa otetaan huomioon energian tuotannon, kuljetuksen, jakelun ja aluksella tapahtuvan käytön vaikutukset polttoaineiden elinkaaren eri vaiheiden jalanjäljet huomioiden . Tarkoituksena on kannustaa toimijoita käyttämään teknologioita ja tuotantoketjuja, jotka tuottavat pienemmän kasvihuonekaasujalanjäljen ja todellisia hyötyjä nykyisiin perinteisiin polttoaineisiin verrattuna.

Tarkistus 28

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17)

Uusiutuvien ja vähähiilisten meripolttoaineiden well-to-wake-arvo olisi esitettävä käyttämällä oletusarvoisia päästökertoimia tai todellisia ja sertifioituja päästökertoimia, jotka kattavat well-to-tank-päästöt (”energialähteeltä tankkiin”) ja tank-to-wake-päästöt (”tankista työntövoimaksi”). Fossiilisten polttoaineiden suoritusarvot olisi kuitenkin arvioitava käyttämällä ainoastaan tässä asetuksessa säädettyjä oletuspäästökertoimia.

(17)	Meripolttoaineiden well-to-wake-arvo olisi esitettävä käyttämällä oletusarvoisia päästökertoimia tai todellisia ja sertifioituja päästökertoimia, jotka kattavat well-to-tank-päästöt (”energialähteeltä tankkiin”) ja tank-to-wake-päästöt (”tankista työntövoimaksi”).

Tarkistus 29

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(21)

Maasähkön käyttö vähentää alusten aiheuttamaa ilman pilaantumista ja vähentää meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Maasähkön tarjonta tuo kiinnityspaikassa olevien alusten saataville yhä enenevässä määrin puhdasta energiaa, kun uusiutuvien energialähteiden osuus kasvaa EU:n sähköntuotannossa. Direktiivi 2014/94/EU (vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin direktiivi – AFID) sisältää maasähkön liitäntäpisteitä koskevia säännöksiä, mutta tämän teknologian kysyntä ja sen myötä käyttöönotto on ollut vähäistä. Sen vuoksi olisi laadittava erityissäännöt, joilla kaikkein saastuttavimmat alukset voidaan velvoittaa käyttämään maasähköä.

(21)

Maasähkön käyttö vähentää alusten aiheuttamaa ilman pilaantumista ja meriliikenteen kiinnityspaikassa olevien alusten kasvihuonekaasupäästöjä. Maasähkön tarjonta tuo kiinnityspaikassa olevien alusten saataville yhä enenevässä määrin puhdasta energiaa, kun uusiutuvien ja fossiilittomien energialähteiden osuudet kasvavat EU:n sähköntuotannossa. Direktiivi 2014/94/EU (vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin direktiivi – AFID) sisältää maasähkön liitäntäpisteitä koskevia säännöksiä, mutta tämän teknologian kysyntä ja sen myötä käyttöönotto on ollut vähäistä. Sen varmistamiseksi, että ilman pilaantuminen kiinnityspaikassa vähenee ja että maasähköinfrastruktuuri on taloudellisesti kannattavaa ja tuottaa tuottoa investoinneille, olisi laadittava erityissäännöt, joilla kaikkein saastuttavimmat alukset voidaan velvoittaa käyttämään maasähköä tilanteissa, joissa se tosiasiallisesti vähentää päästöjä kohtuullisin kustannuksin .

Tarkistus 30

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(22)	Maasähkön lisäksi muillakin teknologioilla saatetaan päästä vastaaviin ympäristöhyötyihin satamissa. Jos vaihtoehtoisen teknologian käytön osoitetaan vastaavan maasähkön käyttöä, alus olisi vapautettava velvollisuudesta käyttää maasähköä.

(22)

Maasähkön lisäksi muillakin päästöttömillä teknologioilla saatetaan päästä vastaaviin ympäristöhyötyihin satamissa. Jos vaihtoehtoisen teknologian käytön osoitetaan vastaavan maasähkön käyttöä ilman pilaantumisen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksillä mitattuna , alus olisi vapautettava velvollisuudesta käyttää maasähköä.

Tarkistus 31

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(23)

Lisäksi poikkeuksia maasähkön käyttövelvoitteeseen olisi myönnettävä tietyistä objektiivisista syistä, jotka käyntisataman hallinnointielin todentaa todistuksella ja jotka rajoittuvat suunnittelemattomiin satamakäynteihin turvallisuuteen tai ihmishengen pelastamiseen merellä liittyvistä syistä, alusten lyhytaikaiseen alle kahden tunnin oleskeluun kiinnityspaikassa, koska tämä on sähkönsiirtoyhteyden muodostamiseen tarvittava vähimmäisaika, sekä aluksella tuotetun energian käyttöön hätätilanteissa.

(23)

Lisäksi poikkeuksia maasähkön käyttövelvoitteeseen olisi myönnettävä tietyistä objektiivisista syistä, jotka käyntisataman hallinnointielin , terminaalioperaattori tai toimivaltainen viranomainen, riippuen satamien hallintomallista eri jäsenvaltioissa, todentaa todistuksella . Näiden poikkeuksien olisi rajoituttava suunnittelemattomiin satamakäynteihin turvallisuuteen tai ihmishengen pelastamiseen merellä liittyvistä syistä, alusten lyhytaikaiseen alle kahden tunnin oleskeluun kiinnityspaikassa, koska tämä on sähkönsiirtoyhteyden muodostamiseen tarvittava vähimmäisaika, sekä aluksella tuotetun energian käyttöön hätätilanteissa. Jos maasähköä ei voida toimittaa riittävästi satamaan liitetyn paikallisen verkon riittämättömän kapasiteetin vuoksi, tämän ei pitäisi katsoa tarkoittavan, että satama tai aluksen omistaja tai liikenteenharjoittaja jättää noudattamatta tämän asetuksen vaatimuksia edellyttäen, että verkonhaltija on asianmukaisesti osoittanut todentajille paikallisen verkon kapasiteetin riittämättömyyden.

Tarkistus 32

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(24)

Maasähkön puuttumiseen tai yhteensopimattomuuteen perustuvat poikkeukset olisi syytä jättää vähäisiksi, kun laivaliikenteen harjoittajilla ja satamaoperaattoreilla on ollut riittävästi aikaa tarvittavien investointien tekemiseen, jotta näille investoinneille voidaan tarjota tarvittavat kannustimet ja välttää epäreilu kilpailu. Täyden yhteentoimivuuden varmistamiseksi satamien olisi varustettava kiinnityspaikkansa ja alusten omistajien aluksensa sovellettavien standardien mukaisilla voimalaitteilla. Vuodesta 2035 alkaen laivaliikenteen harjoittajien olisi suunniteltava käynnit asetuksen XXXX-XXX (vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskeva asetus) soveltamisalaan kuuluvissa TEN-T-satamissa huolellisesti varmistaakseen, että ne voivat toteuttaa toimintonsa aiheuttamatta kiinnityspaikassa ilmansaasteita ja kasvihuonekaasupäästöjä ja vaarantamatta ympäristöä rannikkoalueilla ja satamakaupungeissa. Tähän liittyen olisi mahdollistettava vähäinen määrä poikkeuksia tapauksissa, joissa maasähköä ei ole saatavilla tai sen yhteensopivuus ei ole riittävä, jotta voidaan jättää mahdollisuus satunnaisiin viime hetken muutoksiin satamakäyntien aikatauluissa ja mahdollisuus käynteihin satamissa, joiden maasähkölaitteisto ei ole yhteensopiva aluksen kanssa. Hukkainvestointien riskin, aluksen ja kiinnityspaikan maasähköinfrastruktuurin yhteensopimattomuuden sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden kysynnän ja tarjonnan epätasapainon välttämiseksi olisi järjestettävä säännöllisesti asiaankuuluvien sidosryhmien välisiä kuulemistilaisuuksia, joissa keskustellaan vaatimuksista ja tulevista suunnitelmista ja tehdään niistä päätöksiä.

Tarkistus 33

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(24 a)

Asetuksessa XXXX-XXX (vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskeva asetus) vahvistetuissa maasähkön tarjoamista koskevissa tavoitteissa otetaan huomioon palvelua käyttävät alustyypit ja niiden liikennemäärät meriliikennesatamissa. Vaatimusta, jonka mukaan alusten on kytkeydyttävä maasähköön kiinnityspaikassa, ei pitäisi soveltaa aluksiin, kun ne käyvät satamissa, joihin ei sovelleta mainitun asetuksen maasähkövaatimusta, paitsi jos käyntisataman kiinnityspaikassa on maasähkö asennettu ja saatavilla. Jos alus käy muussa kuin TEN-T-satamassa, jossa maasähköä on saatavilla, aluksen olisi kiinnityspaikassa ollessaan kytkeydyttävä maasähköön.

Tarkistus 34

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(24 b)

Vaikka maasähkö on tärkeä keino vähentää paikallisia ilmansaastepäästöjä, sen potentiaali vähentää kasvihuonekaasupäästöjä riippuu täysin kaapeleiden kautta toimitettavan energian lähteiden yhdistelmästä. Maasähkön koko ilmasto- ja ympäristöpotentiaalin hyödyntämiseksi jäsenvaltioiden olisi lisättävä sähköverkkojen kapasiteettia ja yhteyksiä ja jatkettava energialähteiden yhdistelmän kasvihuonekaasuintensiteetin vähentämistä, niin että ne voivat tarjota satamille suunniteltavissa olevalla tavalla kohtuuhintaista fossiilitonta sähköä.

Tarkistus 35

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(24 c)

Tämän asetuksen täytäntöönpanossa olisi otettava asianmukaisesti huomioon satamien erilaiset hallintomallit eri puolilla unionia, erityisesti kun on kyse vastuusta myöntää todistus, jolla alus vapautetaan velvollisuudesta kytkeytyä maasähköön.

Tarkistus 36

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(24 d)

Satamien ja laivaliikenteen harjoittajien välinen koordinointi on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan varmistaa sujuvat menettelyt maasähköön kytkeytymiseksi satamissa. Laivaliikenteen harjoittajien olisi tiedotettava käyntisatamilleen aikomuksestaan kytkeytyä maasähköön ja sähköntarpeestaan kyseisen käynnin aikana, erityisesti jos se ylittää kyseisen alusluokan arvioidut tarpeet.

Tarkistus 37

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(25)

Tällä asetuksella olisi otettava käyttöön luotettava seuranta-, raportointi- ja todentamisjärjestelmä asetuksen säännösten noudattamisen tarkkailua varten. Järjestelmää olisi sovellettava syrjimättömästi kaikkiin aluksiin, ja siinä olisi edellytettävä ulkopuolista todentamista, jotta järjestelmässä toimitettujen tietojen oikeellisuus voidaan varmistaa. Tämän asetuksen tavoitteen saavuttamisen helpottamiseksi kaikkia asetuksen (EU) 2015/757 soveltamiseksi jo raportoituja tietoja olisi tarvittaessa käytettävä tämän asetuksen noudattamisen todentamiseen, jotta voidaan rajoittaa yhtiöille, todentajille ja merenkulkuviranomaisille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta.

(25)

Tällä asetuksella olisi otettava käyttöön luotettava ja läpinäkyvä seuranta-, raportointi- ja todentamisjärjestelmä asetuksen säännösten noudattamisen tarkkailua varten. Järjestelmää olisi sovellettava syrjimättömästi kaikkiin aluksiin, ja siinä olisi edellytettävä ulkopuolista todentamista, jotta järjestelmässä toimitettujen tietojen oikeellisuus voidaan varmistaa. Tämän asetuksen tavoitteen saavuttamisen helpottamiseksi kaikkia asetuksen (EU) 2015/757 soveltamiseksi jo raportoituja tietoja olisi tarvittaessa käytettävä tämän asetuksen noudattamisen todentamiseen, jotta voidaan rajoittaa yhtiöille, todentajille ja merenkulkuviranomaisille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta.

Tarkistus 38

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(26)

Yhtiöiden olisi oltava vastuussa alusten merellä ja kiinnityspaikassa käyttämän energian määrän ja tyypin seurannasta ja raportoinnista sekä muista asiaankuuluvista tiedoista, kuten tiedoista aluksen moottorin tyypistä tai tuulta hyödyntävistä tukiteknologioista , jotta voidaan osoittaa, että aluksella käytetyn energian kasvihuonekaasuintensiteetti jää tällä asetuksella asetetun enimmäisrajan alle. Jotta helpotettaisiin näiden seuranta- ja raportointivelvoitteiden täyttämistä ja todentajien suorittamaa todentamisprosessia, yhtiöiden olisi – samoin kuin asetuksessa (EU) 2015/757 – dokumentoitava kaavailtu seurantamenetelmä ja annettava tarkempia tietoja tämän asetuksen sääntöjen soveltamisesta erityisessä seurantasuunnitelmassa. Seurantasuunnitelma ja sen mahdolliset myöhemmät muutokset olisi toimitettava todentajalle.

(26)

Yhtiöiden olisi oltava vastuussa alusten merellä ja kiinnityspaikassa käyttämän energian määrän ja tyypin seurannasta ja raportoinnista sekä muista asiaankuuluvista tiedoista, kuten tiedoista aluksen moottorin tyypistä , tuulta hyödyntävien tukiteknologioiden teknisistä eritelmistä tai muiden mahdollisten aluksella käytettävistä vaihtoehtoisista energialähteistä , jotta voidaan osoittaa, että aluksella käytetyn energian kasvihuonekaasuintensiteetti jää tällä asetuksella asetetun enimmäisrajan alle. Jotta helpotettaisiin näiden seuranta- ja raportointivelvoitteiden täyttämistä ja todentajien suorittamaa todentamisprosessia, yhtiöiden olisi – samoin kuin asetuksessa (EU) 2015/757 – dokumentoitava kaavailtu seurantamenetelmä ja annettava tarkempia tietoja tämän asetuksen sääntöjen soveltamisesta erityisessä seurantasuunnitelmassa. Seurantasuunnitelma ja sen mahdolliset myöhemmät muutokset olisi toimitettava todentajalle.

Tarkistus 39

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 27 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(27)

Polttoaineiden sertifiointi on olennaisen tärkeää tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja meriliikenteessä käyttöön otettavien uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden ympäristömyötäisyyden takaamiseksi. Tällainen sertifiointi olisi tehtävä läpinäkyvällä ja syrjimättömällä menetelmällä. Sertifioinnin helpottamiseksi ja hallinnollisen taakan rajoittamiseksi biopolttoaineiden, biokaasun, muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden sertifioinnin olisi perustuttava direktiivissä (EU) 2018/2001 vahvistettuihin sääntöihin. Tätä sertifioinnin lähestymistapaa olisi sovellettava myös unionin ulkopuolella tankattuihin polttoaineisiin, joita olisi pidettävä tuontipolttoaineina samalla tavoin kuin direktiivissä (EU) 2018/2001. Jos yhtiöt aikovat poiketa kyseisessä direktiivissä tai tässä uudessa kehyksessä säädetyistä oletusarvoista, tämä olisi tehtävä vain, jos arvot voidaan todentaa jollakin direktiivin (EU) 2018/2001 mukaisesti tunnustetulla vapaaehtoisella järjestelmällä well-to-tank-arvojen osalta (”energialähteeltä tankkiin”) tai laboratoriotestauksella tai suorilla päästömittauksilla tank-to-wake-arvojen osalta (”tankista työntövoimaksi”).

(27)

Polttoaineiden luotettava sertifiointi ja seuranta on olennaisen tärkeää tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja meriliikenteessä käyttöön otettavien uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden ympäristömyötäisyyden takaamiseksi. Tällainen sertifiointi olisi tehtävä läpinäkyvällä ja syrjimättömällä menetelmällä. Sertifioinnin helpottamiseksi ja hallinnollisen taakan rajoittamiseksi biopolttoaineiden, biokaasun, muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden sertifioinnin olisi perustuttava direktiivissä (EU) 2018/2001 vahvistettuihin sääntöihin. Tätä sertifioinnin lähestymistapaa olisi sovellettava myös unionin ulkopuolella tankattuihin polttoaineisiin, joita olisi pidettävä tuontipolttoaineina samalla tavoin kuin direktiivissä (EU) 2018/2001. Jos yhtiöt aikovat poiketa kyseisessä direktiivissä tai tässä uudessa kehyksessä säädetyistä oletusarvoista, tämä olisi tehtävä vain, jos arvot voidaan todentaa jollakin direktiivin (EU) 2018/2001 mukaisesti tunnustetulla vapaaehtoisella järjestelmällä well-to-tank-arvojen osalta (”energialähteeltä tankkiin”) tai suorilla päästömittauksilla tank-to-wake-arvojen osalta (”tankista työntövoimaksi”).

Tarkistus 40

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 27 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(27 a)

Polttoaineiden ominaisuuksia koskevien tietojen luotettavuus ja paikkansapitävyys on olennaisen tärkeää tämän asetuksen noudattamisen valvonnan kannalta. Polttoaineiden toimittajille, joiden on osoitettu antaneen harhaanjohtavia tai epätarkkoja tietoja toimittamiensa polttoaineiden kasvihuonekaasuintensiteetistä, olisi määrättävä seuraamus. Polttoaineiden toimittajat, jotka ovat toistuvasti toimittaneet vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, olisi suljettava direktiivissä (EU) 2018/2001 (uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi) säädettyjen sertifiointijärjestelmien ulkopuolelle. Tällaisissa tapauksissa niiden laitteistoista tankatuilla polttoaineilla olisi katsottava olevan samat päästökertoimet kuin heikoiten luokitellulla fossiilisella polttoaineella.

Tarkistus 41

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(28)

Akkreditoitujen todentajien suorittamalla todentamisella olisi varmistettava yhtiöiden suorittaman seurannan ja raportoinnin oikeellisuus ja kattavuus sekä tämän asetuksen noudattaminen. Puolueettomuuden varmistamiseksi todentajien olisi oltava riippumattomia ja päteviä oikeushenkilöitä ja sellaisten kansallisten akkreditointielinten akkreditoimia, jotka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008 (24) nojalla.

(28)

Akkreditoitujen todentajien suorittamalla todentamisella olisi varmistettava yhtiöiden suorittaman seurannan ja raportoinnin oikeellisuus ja kattavuus sekä tämän asetuksen noudattaminen. Puolueettomuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi todentajien olisi oltava riippumattomia ja päteviä oikeushenkilöitä ja sellaisten kansallisten akkreditointielinten akkreditoimia ja valvomia , jotka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008 (24) nojalla.

Tarkistus 42

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 31 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(31 a)

Yhtiöt ja polttoaineiden toimittajat voisivat sopimusjärjestelyin sopia keskinäisistä sitoumuksista tuottaa, toimittaa ja ostaa ennalta määrättyjä määriä tiettyjä polttoaineita. Tällaisten sopimusjärjestelyjen olisi myös katettava korvausvastuu, ja niillä olisi vahvistettava taloudellisen korvauksen ehdot, jos polttoaineita ei ole saatavilla sovitun mukaisesti.

Tarkistus 43

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 36 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(36)

Kustakin vaatimusten vastaisesta satamakäynnistä määrättävän seuraamusmaksun olisi oltava oikeassa suhteessa kustannuksiin, joita olisi aiheutunut sähkön käytöstä, ja riittävä tasoinen, jotta se kannustaisi luopumaan saastuttavampien energialähteiden käytöstä. Seuraamusmaksun olisi perustuttava alukselle asennettuun tehoon, joka ilmaistaan megawatteina, kerrottuna kiinteällä euromääräisellä maksulla kiinnityspaikassaolotuntia kohti. Koska maasähkön tarjoamisen kustannuksista unionissa ei ole tarkkoja lukuja, tämän määrän olisi perustuttava muiden kuin kotitalouskäyttäjien sähkön keskihintaan EU:ssa kerrottuna kahdella, jotta voidaan ottaa huomioon muut palvelun tarjoamiseen liittyvät hintatekijät, kuten liitäntäkustannukset ja investointien kuolettamisen osuus.

(36)

Kustakin vaatimusten vastaisesta satamakäynnistä määrättävän seuraamusmaksun olisi oltava oikeassa suhteessa kustannuksiin, joita olisi aiheutunut sähkön käytöstä, ja riittävän tasoinen, jotta se kannustaisi luopumaan saastuttavampien energialähteiden käytöstä. Seuraamusmaksun olisi perustuttava alukselle asennettuun tehoon, joka ilmaistaan megawatteina, kerrottuna kiinteällä euromääräisellä maksulla kiinnityspaikassaolotuntia kohti. Koska maasähkön tarjoamisen kustannuksista unionissa ei ole tarkkoja lukuja, tämän määrän olisi perustuttava muiden kuin kotitalouskäyttäjien sähkön ajantasaisimpaan keskihintaan EU:ssa kerrottuna kahdella, jotta voidaan ottaa huomioon muut palvelun tarjoamiseen liittyvät hintatekijät, kuten liitäntäkustannukset ja investointien kuolettamisen osuus.

Tarkistus 44

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 37 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(37)

Seuraamusmaksuista saatavat tulot olisi käytettävä edistämään uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden jakelua ja käyttöä merenkulkualalla ja auttamaan laivaliikenteen harjoittajia saavuttamaan ilmasto- ja ympäristötavoitteensa . Tätä varten nämä tulot olisi kohdennettava direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 8 kohdassa tarkoitettuun innovaatiorahastoon .

(37)

Seuraamusmaksuista saatavat tulot olisi korvamerkittävä merenkulkualalle ja käytettävä edistämään sen hiilestä irtautumista, mukaan lukien tuki vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittämiselle, tuotannolle ja käyttöönotolle, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurille ja maasähköinfrastruktuurille sekä uusille innovatiivisille teknologioille . Tätä varten nämä tulot olisi kohdennettava direktiivin 2003/87/EY 3 g a b artiklassa tarkoitettuun valtamerirahastoon .

Tarkistus 45

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 39 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(39)

Koska todentajien tämän asetuksen nojalla toteuttamilla toimenpiteillä voi olla merkittäviä seurauksia asianomaisille yhtiöille, erityisesti kun on kyse vaatimustenvastaisten satamakäyntien määrittämisestä, seuraamusmaksujen määrien laskennasta ja FuelEU-vaatimustenmukaisuustodistuksen epäämisestä, kyseisillä yhtiöillä olisi oltava oikeus pyytää tällaisten toimenpiteiden uudelleentarkastelua sen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta, jossa todentaja on akkreditoitu. Kun otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistettu oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, toimivaltaisten viranomaisten ja satamien hallinnointielinten tämän asetuksen nojalla tekemiin päätöksiin olisi voitava hakea muutosta tuomioistuimessa asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(39)

Koska todentajien tämän asetuksen nojalla toteuttamilla toimenpiteillä voi olla merkittäviä seurauksia asianomaisille yhtiöille, erityisesti kun on kyse vaatimustenvastaisten satamakäyntien määrittämisestä, tietojen kokoamisesta seuraamusmaksujen määrien laskentaa varten ja FuelEU-vaatimustenmukaisuustodistuksen epäämisestä, kyseisillä yhtiöillä olisi oltava oikeus pyytää tällaisten toimenpiteiden uudelleentarkastelua sen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta, jossa todentaja on akkreditoitu. Kun otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistettu oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, toimivaltaisten viranomaisten ja satamien hallinnointielinten tämän asetuksen nojalla tekemiin päätöksiin olisi voitava hakea muutosta tuomioistuimessa asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Tarkistus 46

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 40 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(40)

Tasapuolisten toimintaedellytysten säilyttämiseksi tämän asetuksen tehokkaan toiminnan avulla komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat well-to-wake-päästökertoimien (”energialähteeltä työntövoimaksi”) luettelon muuttamista, sovellettavien päästöttömien teknologioiden luettelon tai niiden käyttökriteerien muuttamista, laboratoriotestausta ja suoria päästömittauksia koskevien sääntöjen vahvistamista, seuraamuskertoimen mukauttamista, todentajien akkreditointia ja seuraamusmaksujen maksamiseen sovellettavia ehtoja. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(40)

Tasapuolisten toimintaedellytysten säilyttämiseksi tämän asetuksen tehokkaan toiminnan avulla komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat well-to-wake-päästökertoimien (”energialähteeltä työntövoimaksi”) luettelon muuttamista, sovellettavien päästöttömien teknologioiden luettelon tai niiden käyttökriteerien muuttamista, todellisten well-to-tank-päästöarvojen (”energialähteeltä tankkiin”) sertifiointia koskevien sääntöjen ja suoria päästömittauksia koskevien sääntöjen vahvistamista, seuraamuskertoimen mukauttamista, todentajien akkreditointia ja seuraamusmaksujen maksamiseen sovellettavia ehtoja. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

Tarkistus 47

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 42 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(42)

Kun otetaan huomioon merenkulkualan kansainvälinen ulottuvuus, alusten käyttämän energian kasvihuonekaasuintensiteetin rajoittamista koskeva maailmanlaajuinen lähestymistapa on suositeltava, koska sitä voitaisiin pitää tuloksellisempana laajemman soveltamisalansa vuoksi. Tältä osin komission olisi toimitettava Kansainväliselle merenkulkujärjestölle IMO:lle ja muille asianomaisille kansainvälisille elimille, joita asia koskee, olennaisia tietoja tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja annettava IMO:lle asiaa koskevia lausuntoja, jotta IMO:n piirissä voitaisiin kehittää kansainvälisiä sääntöjä. Jos tämän asetuksen kannalta merkityksellisistä asioista päästään sopimukseen maailmanlaajuisesta lähestymistavasta, komission olisi tarkasteltava tätä asetusta uudelleen, jotta se voidaan tarvittaessa saattaa linjaan kansainvälisten sääntöjen kanssa.

(42)

Kun otetaan huomioon merenkulkualan kansainvälinen ulottuvuus, alusten käyttämän energian kasvihuonekaasuintensiteetin rajoittamista koskeva maailmanlaajuinen lähestymistapa on suositeltava, koska se olisi huomattavasti tuloksellisempi laajemman soveltamisalansa vuoksi. Tältä osin komission olisi toimitettava Kansainväliselle merenkulkujärjestölle IMO:lle ja muille asianomaisille kansainvälisille elimille, joita asia koskee, olennaisia tietoja tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja annettava IMO:lle asiaa koskevia lausuntoja, jotta IMO:n piirissä voitaisiin kehittää kansainvälisiä sääntöjä , ja näin jatkettava unionin pyrkimyksiä edistää kunnianhimoisia merenkulkualan hiilestä irtautumista koskevia tavoitteita kansainvälisesti . Jos tämän asetuksen kannalta merkityksellisistä asioista päästään sopimukseen maailmanlaajuisesta lähestymistavasta, komission olisi tarkasteltava tätä asetusta uudelleen, jotta se voidaan saattaa linjaan kansainvälisten sääntöjen kanssa.

Tarkistus 48

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 42 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(42 a)

Jotta voidaan varmistaa kansainvälisesti tasapuoliset toimintaedellytykset ja maksimoida uusiutuvia ja vähähiilisiä polttoaineita koskevan lainsäädännön ympäristövaikutukset, komission ja EU:n jäsenvaltioiden olisi edistettävä IMO:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä uusiutuvien polttoaineiden luotettavia sertifiointi- ja seurantajärjestelmiä.

Tarkistus 49

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 42 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(42 b)

Komission olisi varmistettava paremman sääntelyn suuntaviivoissa (1 a) määriteltyjen meriliikennealan yhteistyön ja parhaiden käytäntöjen vaihdon välineiden täytäntöönpano ja saatavuus.

Tarkistus 50

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 43 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(43)

Uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden ja korvaavien energialähteiden käyttöönotto aluksissa, jotka eri puolilla unionia saapuvat jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluviin satamiin, oleskelevat niissä tai lähtevät niistä, ei ole tavoite, jonka jäsenvaltiot voivat riittävällä tavalla saavuttaa ilman riskiä siitä, että luodaan esteitä sisämarkkinoille ja että kilpailu vääristyy satamien ja laivaliikenteen harjoittajien välillä. Tämä tavoite voidaan saavuttaa paremmin ottamalla käyttöön unionin tasolla yhtenäiset säännöt, jotka luovat laivaliikenteen harjoittajille taloudellisia kannustimia jatkaa esteettä toimintaansa ja täyttää samalla uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden käyttöä koskevat velvoitteet. Näin ollen unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

(43)

Uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden ja korvaavien energialähteiden kehittäminen ja laajamittainen käyttöönotto aluksissa, jotka eri puolilla unionia saapuvat jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluviin satamiin, oleskelevat niissä tai lähtevät niistä, ei ole tavoite, jonka jäsenvaltiot voivat riittävällä tavalla saavuttaa ilman riskiä siitä, että luodaan esteitä sisämarkkinoille ja että kilpailu vääristyy satamien ja laivaliikenteen harjoittajien välillä. Tämä tavoite voidaan saavuttaa paremmin ottamalla käyttöön unionin tasolla yhtenäiset säännöt, jotka luovat laivaliikenteen harjoittajille taloudellisia kannustimia jatkaa esteettä toimintaansa ja täyttää samalla uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden käyttöä koskevat velvoitteet. Näin ollen unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

Tarkistus 51

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)	jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvaan satamaan saapuvalla, siellä oleskelevalla tai sieltä lähtevällä aluksella käytetyn energian enimmäisintensiteetti, ja

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus 52

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)	velvoite käyttää maasähköä tai päästötöntä teknologiaa jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvassa satamassa,

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus 53

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – viimeinen kappale

Komission teksti

Tarkistus

uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden ja korvaavien energialähteiden johdonmukaisen käytön lisäämiseksi kaikkialla unionissa samalla kun varmistetaan meriliikenteen sujuva toiminta ja vältetään vääristymät sisämarkkinoilla.

Tarkoituksena on uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden ja korvaavien energialähteiden johdonmukaisen käytön lisääminen meriliikenteessä kaikkialla unionissa ilmastoneutraaliuden saavuttamista viimeistään vuoteen 2050 mennessä koskevan unionin tavoitteen ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti samalla kun varmistetaan meriliikenteen sujuva toiminta , luodaan kehitysmahdollisuuksia merenkulkualalle ja vältetään vääristymät sisämarkkinoilla..

Tarkistus 54

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
Tätä asetusta sovelletaan lippuvaltiosta riippumatta kaikkiin aluksiin, joiden bruttovetoisuus on yli 5 000 tonnia, seuraavien osalta:	(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus 55

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)	kaikki energia, joka käytetään matkalla jonkin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvasta käyntisatamasta jonkin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvaan käyntisatamaan ja

b)	kaikki energia, joka käytetään matkalla jonkin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvasta käyntisatamasta jonkin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvaan käyntisatamaan,

Tarkistus 56

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

b a)	puolet energiasta, joka käytetään jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvalla syrjäisimmällä alueella sijaitsevasta käyntisatamasta lähtevillä tai sinne saapuvilla matkoilla, ja

Tarkistus 57

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)	puolet energiasta, joka käytetään jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvasta käyntisatamasta lähtevillä tai sinne saapuvilla matkoilla, jos edellinen tai seuraava käyntisatama kuuluu kolmannen maan lainkäyttövaltaan.

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus 58

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
Tätä asetusta ei sovelleta sota-aluksiin, laivaston apualuksiin, kalastus- ja kalankäsittelyaluksiin, rakenteeltaan alkeellisiin puisiin aluksiin , aluksiin, jotka eivät kulje konevoimalla, tai muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin käytettäviin julkisen vallan aluksiin.	Tätä asetusta ei sovelleta sota-aluksiin, laivaston apualuksiin, kalastus- ja kalankäsittelyaluksiin, rakenteeltaan alkeellisiin puisiin aluksiin tai muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin käytettäviin julkisen vallan aluksiin.

Tarkistus 59

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Komissio hyväksyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025 täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan luettelo naapurimaissa sijaitsevista konttien jälleenlaivaussatamista, jotka jätetään tämän asetuksen mukaisten konttialusten käyntisatamien määritelmän ulkopuolelle.
	Komissio hyväksyy vähintään joka toinen vuosi sen jälkeen täytäntöönpanosäädöksiä, joilla saatetaan ajan tasalle tämä luettelo naapurimaissa sijaitsevista konttien jälleenlaivaussatamista, jotka jätetään tämän asetuksen mukaisten konttialusten käyntisatamien määritelmän ulkopuolelle.
	Kyseisissä täytäntöönpanosäädöksissä on lueteltava unionin ulkopuolella mutta alle 300 meripeninkulman päässä unionin alueesta naapurimaissa sijaitsevat konttien jälleenlaivaussatamat, joissa konttien jälleenlaivausosuus twenty foot equivalent units (TEU) -yksiköiden määränä mitattuna on yli 65 prosenttia kyseisen sataman konttiliikenteen kokonaismäärästä viimeisimmällä 12 kuukauden kaudella, jolta asiaankuuluvat tiedot ovat saatavilla.
	Tätä luetteloa sovellettaessa kontteja pidetään jälleenlaivattuina, kun ne puretaan aluksesta satamaan yksinomaan niiden lastaamiseksi toiseen alukseen. Luetteloon ei sisällytetä kolmannessa maassa sijaitsevia satamia, jotka tosiasiallisesti soveltavat toimenpiteitä, jotka ovat yhtä kunnianhimoisia kuin tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset.
	Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 27 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Tarkistus 60

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltiot voivat jättää tietyt reitit ja satamat 1 kohdan a ja b alakohdan soveltamisalan ulkopuolelle, kun kyseessä on muiden matkustaja-alusten kuin risteilymatkustaja-alusten suorittamilla matkoilla jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvan käyntisataman ja sellaisen saman jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvan käyntisataman välillä, joka sijaitsee saarella, jossa on alle 100 000 vakinaista asukasta, käyttämä energia ja aluksen käyntinsä aikana kyseisen saaren käyntisatamassa käyttämä energia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä vapautuksista ennen niiden voimaantuloa komissiolle, joka julkaisee ne Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tällaisia vapautuksia ei sovelleta 31 päivän joulukuuta 2029 jälkeen.

Tarkistus 61

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 c kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltiot voivat jättää tietyt reitit ja satamat 1 kohdan a ja b a alakohdan soveltamisalan ulkopuolelle, kun kyseessä on syrjäisimmällä alueella sijaitsevan käyntisataman ja jonkin toisen syrjäisimmällä alueella sijaitsevan käyntisataman välisillä matkoilla käytetty energia ja aluksen käyntinsä aikana kyseisten syrjäisimpien alueiden käyntisatamissa käyttämä energia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä vapautuksista ennen niiden voimaantuloa komissiolle, joka julkaisee ne Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tällaisia vapautuksia ei sovelleta 31 päivän joulukuuta 2029 jälkeen. Mikään ei estä jäsenvaltioita tai niiden alueita päättämästä olla soveltamatta tätä vapautusta tai lopettamasta myöntämänsä vapautukset ennen 31 päivää joulukuuta 2029.

Tarkistus 62

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 d kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltiot voivat jättää tietyt reitit 1 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle, kun kyseessä on matkoilla, jotka tehdään julkisesta palvelusta tehdyn sopimuksen yhteydessä tai jotka tehdään aluksilla, joihin sovelletaan julkisen palvelun velvoitteita neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3577/92 mukaisesti, käytetty energia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä vapautuksista ennen niiden voimaantuloa komissiolle, joka julkaisee ne Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tällaisia vapautuksia ei sovelleta 31 päivän joulukuuta 2029 jälkeen.

Tarkistus 63

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 e kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

Komissio seuraa jatkuvasti tämän asetuksen vaikutuksia rahtiliikenteen uudelleensuuntautumiseen erityisesti naapurimaiden jälleenlaivaussatamien kautta. Jos komissio havaitsee unionin satamiin kohdistuvan merkittäviä kielteisiä vaikutuksia, se antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntöehdotuksia tämän direktiivin muuttamiseksi. Komissio analysoi erityisesti tämän asetuksen vaikutuksia syrjäisimpiin alueisiin ja saariin ja ehdottaa tarvittaessa muutoksia tämän asetuksen soveltamisalaan.

Tarkistus 64

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – h alakohta

Komission teksti

Tarkistus

h)	”korvaavilla energialähteillä” aluksella tuotettua uusiutuvaa tuuli- tai aurinkoenergiaa tai maasähköjärjestelmästä toimitettua sähköä,

h)	”korvaavilla energialähteillä” aluksella tuotettua uusiutuvaa energiaa tai maasähköjärjestelmästä toimitettua sähköä,

Tarkistus 65

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – h a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

h a)	”tuulen käyttövoimalla” tai ”tuuliavusteisella käyttövoimalla” käyttövoimatekniikkaa, joka vaikuttaa ensisijaisesti tai avustavasti minkä tahansa tyyppisten alusten käyttövoimaan aluksen liikkuessa talteen otetun tuulienergian välityksellä,

Tarkistus 66

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i)	”käyntisatamalla” direktiivin (EU) 2015/757 3 artiklan b alakohdassa määriteltyä käyntisatamaa ,

”käyntisatamalla” satamaa, johon alus pysähtyy lastaamaan tai purkamaan huomattavan osan lastista tai jossa matkustajat nousevat alukseen tai poistuvat siltä; näin ollen lukuun ei oteta pysähdyksiä, joiden yksinomaisena tarkoituksena on tankata, hankkia tarvikkeita, vaihtaa miehistö, siirtyä kuivatelakalle tai korjata alusta tai sen laitteita, pysähdyksiä satamaan sen vuoksi, että alus tarvitsee apua tai on merihädässä, satamien ulkopuolella tapahtuvia siirtoja aluksesta toiseen, pysähdyksiä, joiden yksinomaisena tarkoituksena on suojautua huonolta säältä tai jotka ovat välttämättömiä etsintä- tai pelastustoimien vuoksi, eikä konttialusten pysähdyksiä naapurimaassa sijaitsevassa konttien jälleenlaivaussatamassa,

Tarkistus 67

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – m alakohta

Komission teksti

Tarkistus

m)	”kiinnityspaikassa olevalla aluksella” direktiivin (EU) 2015/757 3 artiklan n alakohdassa määriteltyä kiinnityspaikassa olevaa alusta ,

”kiinnityspaikassa olevalla aluksella” alusta, joka on turvallisesti kiinnitettynä laiturissa jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvassa satamassa, kun sitä lastataan tai puretaan tai kun matkustajat nousevat sille tai poistuvat siltä tai kun se odottaa satamassa , mukaan lukien aika, jolloin sillä ei suoriteta lastin tai matkustajien kuljetuksiin liittyviä toimia ,

Tarkistus 68

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – n alakohta

Komission teksti

Tarkistus

n)	”aluksella käytetyllä energialla” megajouleina (MJ) ilmaistua energiamäärää, jonka alus käyttää työntövoimana ja aluksen laitteistoa varten merellä tai kiinnityspaikassa,

”aluksella käytetyllä energialla” megajouleina (MJ) ilmaistua energiamäärää, jonka alus käyttää työntövoimana ja aluksen laitteistoa varten merellä tai kiinnityspaikassa, ilman jääluokkaan IA tai IA Super tai vastaavaan jääluokkaan kuuluvan aluksen teknisten ominaisuuksien vuoksi käytettyä lisäenergiaa ja jääluokkaan IC, IB, IA tai IA Super kuuluvan aluksen tai vastaavaan jääluokkaan kuuluvan aluksen jäissä kulkemisen vuoksi käyttämää lisäenergiaa,

Tarkistus 69

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – q a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

q a)	”jääluokalla” lippuvaltion toimivaltaisten kansallisten viranomaisten tai tämän valtion hyväksymän organisaation alukselle määrittämää luokkaa, joka osoittaa, että alus on tarkoitettu jäissä kulkemiseen merellä,

Tarkistus 70

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – q b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

q b)	”jäissä kulkemisella” jääluokitellun aluksen kulkemista jäänreunan sisällä olevalla merialueella,

Tarkistus 71

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – q c alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

q c)	”jäänreunalla” reunaa avomeren ja kaikenlaisen merijään, joko kiinteän tai ajelehtivan, välillä,

Tarkistus 72

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – r alakohta

Komission teksti

Tarkistus

”maasähköllä” järjestelmää, jolla toimitetaan matala- tai suurjännitteistä tasa- tai vaihtovirtaa kiinnityspaikassa olevalle alukselle, mukaan lukien tarvittavat alus- ja maalaitteistot, kun järjestelmä syöttää sähköä suoraan aluksen pääjakelukeskukseen aluksen sähköntarpeita tai akkujen lataamista varten,

”maasähköllä” järjestelmää, jolla toimitetaan matala- tai suurjännitteistä tasa- tai vaihtovirtaa kiinnityspaikassa olevalle alukselle, mukaan lukien tarvittavat kiinteät, kelluvat ja siirrettävät alus- ja maalaitteistot, ja joka syöttää sähköä aluksen pääjakelukeskukseen aluksen sähköntarpeita tai akkujen lataamista varten,

Tarkistus 73

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

—	- 13 prosenttia 1 päivästä tammikuuta 2035,

—	- 20 prosenttia 1 päivästä tammikuuta 2035,

Tarkistus 74

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – 4 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

—	- 26 prosenttia 1 päivästä tammikuuta 2040,

—	- 38 prosenttia 1 päivästä tammikuuta 2040,

Tarkistus 75

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – 5 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

—	- 59 prosenttia 1 päivästä tammikuuta 2045,

—	- 64 prosenttia 1 päivästä tammikuuta 2045,

Tarkistus 76

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – 6 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

—	- 75 prosenttia 1 päivästä tammikuuta 2050.

—	- 80 prosenttia 1 päivästä tammikuuta 2050.

Tarkistus 77

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
[Asteriski: Viitearvo, joka lasketaan lainsäädäntömenettelyn myöhemmässä vaiheessa, vastaa aluksilla vuonna 2020 käytetyn energian keskimääräistä kasvihuonekaasuintensiteettiä, joka määritetään asetuksen (EU) 2015/757 puitteissa seurattujen ja ilmoitettujen tietojen perusteella ja käyttäen kyseisen asetuksen liitteessä I vahvistettuja menetelmiä ja oletusarvoja.]	[Asteriski: Viitearvo, joka lasketaan lainsäädäntömenettelyn myöhemmässä vaiheessa, vastaa unionin aluksilla vuonna 2020 käytetyn energian keskimääräistä kasvihuonekaasuintensiteettiä, joka määritetään asetuksen (EU) 2015/757 puitteissa seurattujen ja ilmoitettujen tietojen perusteella ja käyttäen kyseisen asetuksen liitteessä I vahvistettuja menetelmiä ja oletusarvoja.]

Tarkistus 78

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Aluksella käytetyn energian kasvihuonekaasuintensiteetti lasketaan liitteessä I esitetyn menetelmän mukaisesti energiayksikköä kohti laskettujen kasvihuonekaasupäästöjen määränä.	3. Aluksella käytetyn energian kasvihuonekaasuintensiteetti lasketaan liitteessä I esitetyn menetelmän mukaisesti energiayksikköä kohti laskettujen kasvihuonekaasupäästöjen määränä. Jääluokkiin kuuluviin aluksiin sovelletaan korjauskerrointa, jonka avulla vähennetään jäissä kulkemiseen liittyvä suurempi polttoaineenkulutus.

Tarkistus 79

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Tämän asetuksen liitteessä II esitettyjä oletusarvoja käytetään päästökertoimien laskennan perustana. Jos on olemassa sertifioinnin tai suorien päästömittausten avulla todennettuja todellisia arvoja, voidaan käyttää näitä todellisia arvoja oletusarvojen sijaan.

Tarkistus 80

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä II siten, että siihen sisällytetään mahdollisiin uusiin energialähteisiin liittyvät well-to-wake-periaatteella lasketut päästökertoimet, mukautetaan nykyisiä päästökertoimia johdonmukaisuuden varmistamiseksi suhteessa tuleviin kansainvälisiin energia-alan standardeihin tai tulevaan unionin energia-alan lainsäädäntöön ja varmistetaan, että ne kuvaavat mahdollisimman hyvin todellisia päästöjä polttoaineen elinkaaren kaikissa vaiheissa, parhaan saatavilla olevan tieteellisen ja teknisen tietämyksen mukaisesti .

Tarkistus 81

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

4 a. On järjestettävä kuulemistilaisuuksia satamien hallinnointielinten, terminaalioperaattoreiden, aluksen omistajien, laivaliikenteen harjoittajien, polttoaineiden toimittajien ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, jotta voidaan varmistaa yhteistyö, joka koskee yksittäisissä satamissa suunniteltua ja käyttöön otettua vaihtoehtoisten polttoaineiden toimitusta sekä kyseisissä satamissa käyviltä aluksilta odotettua kysyntää.

Tarkistus 82

Ehdotus asetukseksi

4 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

4 a artikla

Muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden käyttö

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet käyttäen tarvittaessa direktiivissä XXXX [uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi] säädettyä hyvitystenvaihtomekanismia varmistaakseen, että muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia polttoaineita on saatavilla niiden alueella sijaitsevissa satamissa.

2. Aluksella käytetyn energian kasvihuonekaasuintensiteetin laskemiseen käytetään kerrointa 2 liitteessä 1 olevan kaavan 1 nimittäjään 1 päivän tammikuuta 2025 ja 31 päivän joulukuuta 2034 välisenä aikana yhtiöiden palkitsemiseksi muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden käytöstä.

3. Tammikuun 1 päivästä 2030 alkaen vähintään 2 prosenttia aluksella käytetystä vuotuisesta keskimääräisestä energiasta on tuotettava 9 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisilla muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla polttoaineilla.

4. Edellä olevaa 3 kohtaa ei sovelleta 31 päivään joulukuuta 2034 saakka yhtiöihin tai niiden tytäryhtiöihin, jotka liikennöivät enintään kolmea alusta, jotka kuuluvat 2 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan.

5. Komissio arvioi viimeistään vuonna 2028 3 kohdassa säädettyä velvoitetta mukauttaakseen sitä, jos

—	muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden tuotantokapasiteettiin, saatavuuteen tai hintaan liittyy vakavia huolenaiheita tai;

—	muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden kustannukset ovat vähentyneet huomattavasti ja niiden saatavuus on maantieteellisesti kattavaa ja on tarpeen korottaa alakiintiön tasoa unionin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

6. Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan kriteerit tälle arvioinnille ja mukautetaan 4 a artiklan 3 kohdan ja liitteen V velvoitteita, jos se katsotaan tarpeelliseksi 5 kohdan mukaisesti suoritetun arvioinnin jälkeen.

Tarkistus 83

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvassa käyntisatamassa kiinnityspaikassa olevan aluksen on 1 päivästä tammikuuta 2030 lähtien kytkeydyttävä maasähköön ja käytettävä sitä kaikkiin energiatarpeisiin kiinnityspaikassa ollessaan.

1. Asetuksen XXXX-XXX (vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskeva asetus) 9 artiklan soveltamisalaan kuuluvassa käyntisatamassa kiinnityspaikassa olevan aluksen on 1 päivästä tammikuuta 2030 lähtien kytkeydyttävä maasähköön ja käytettävä sitä kaikkiin sähköntarpeisiinsa kiinnityspaikassa ollessaan. Jos muu kuin TEN-T-satama on vapaaehtoisesti asentanut maasähkön, kyseisessä satamassa käyvien alusten, joilla on yhteensopiva maasähkölaitteisto, on kytkeydyttävä maasähköön, kun sitä on saatavilla käyntisatamassa.

Tarkistus 84

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 3 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)	käyttävät liitteen III mukaista päästötöntä teknologiaa;

b)	käyttävät liitteen III mukaista päästötöntä teknologiaa edellyttäen, että niillä saavutetaan jatkuvasti päästötaso, joka vastaa maasähkön käytöllä saavutettavia päästövähennyksiä ;

Tarkistus 85

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 3 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d)	eivät pysty kytkeytymään maasähköön, koska satamassa ei ole tarvittavia liitäntäpisteitä;

d)	eivät pysty kytkeytymään maasähköön, koska satamassa ei ole tarvittavia liitäntäpisteitä , myös verkkokapasiteetin (tilapäisen) puutteen johdosta, kuten kiinnityspaikassa olevien alusten (kausittaisen) sähkön huippukysynnän aikana ;

Tarkistus 86

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 3 kohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

e)	eivät pysty kytkeytymään maasähköön, koska sataman laitteisto ei ole yhteensopiva aluksen maasähköjärjestelmän kanssa;

eivät pysty kytkeytymään maasähköön, koska sataman laitteisto ei ole yhteensopiva aluksen maasähköjärjestelmän kanssa , edellyttäen, että aluksella oleva maasähköön kytkettävä laitteisto on sertifioitu asetuksen XXXX-XXX (vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevan asetuksen) liitteessä II määriteltyjen merialusten maaliitäntäjärjestelmiä koskevien standardien mukaisesti ;

Tarkistus 87

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

3 a. Alusten liikenteenharjoittajien on ilmoitettava etukäteen niille satamille, joissa ne käyvät, aikomuksestaan kytkeytyä maasähköön tai aikomuksestaan käyttää tämän asetuksen liitteessä III määriteltyä päästötöntä teknologiaa. Alusten liikenteenharjoittajien on myös soveltuvissa tapauksissa ilmoitettava, kuinka suuri niiden sähköntarve kyseisen käynnin aikana oletettavasti on ja millainen sähkölaitteisto aluksella on.

Tarkistus 88

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 26 artiklan mukaisesti liitteen III muuttamiseksi siten, että hyväksyttyjen päästöttömien teknologioiden luetteloon lisätään uusia teknologioita koskevia viittauksia tai näiden teknologioiden käyttöä koskevia kriteerejä, jos näiden uusien teknologioiden katsotaan tieteellisen ja teknisen kehityksen perusteella vastaavan kyseisessä liitteessä lueteltuja teknologioita.

4. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 26 artiklan mukaisesti liitteen III muuttamiseksi siten, että hyväksyttyjen päästöttömien teknologioiden luetteloon lisätään uusia teknologioita koskevia viittauksia tai että muutetaan näiden teknologioiden käyttöä koskevia kriteerejä, jos näiden uusien teknologioiden tai niiden käyttöä koskevien kriteerien katsotaan tieteellisen ja teknisen kehityksen perusteella vastaavan kyseisessä liitteessä lueteltuja teknologioita tai olevan niitä parempia .

Tarkistus 89

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 5 kohta

Komission teksti	Tarkistus
5. Käyntisataman hallinnointielimen on määritettävä, sovelletaanko 3 kohdassa säädettyjä poikkeuksia, ja myönnettävä tai evättävä asiaa koskeva todistus liitteessä IV vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.	5. Käyntisataman hallinnointielimen tai tapauksen mukaan terminaalioperaattorin tai toimivaltaisen viranomaisen on määritettävä, sovelletaanko 3 kohdassa säädettyjä poikkeuksia, ja myönnettävä tai evättävä asiaa koskeva todistus liitteessä IV vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

Tarkistus 90

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6. Edellä 3 kohdan d ja e alakohdassa säädettyjä poikkeuksia saa 1 päivän tammikuuta 2035 jälkeen soveltaa tiettyyn alukseen yhteensä enintään viisi kertaa raportointivuoden aikana. Satamakäyntiä ei lasketa mukaan tämän säännöksen tarkoituksiin, jos yhtiö osoittaa, ettei se voinut kohtuudella tietää, että alus ei 3 kohdan d ja e alakohdassa tarkoitetuista syistä voi kytkeytyä maasähköön.

Poistetaan.

Tarkistus 91

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 7 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

7 a. On järjestettävä kuulemistilaisuuksia satamien hallinnointielinten, terminaalioperaattoreiden, aluksen omistajien, laivaliikenteen harjoittajien, maasähkön toimittajien, verkonhaltijoiden ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, jotta voidaan varmistaa yhteistyö, joka koskee yksittäisissä satamissa suunniteltua ja käyttöön otettua maasähköinfrastruktuuria sekä kyseisissä satamissa käyviltä aluksilta odotettua kysyntää.

Tarkistus 92

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 4 kohta

Komission teksti	Tarkistus
4. Yhtiöiden on hankittava, tallennettava, koottava, analysoitava ja dokumentoitava seurantatiedot, mukaan lukien oletukset, viitteet, päästökertoimet ja toimintotiedot, läpinäkyvästi ja täsmällisesti, jotta todentaja voi määrittää aluksilla käytetyn energian kasvihuonekaasuintensiteetin.	4. Yhtiöiden on hankittava, tallennettava, koottava, analysoitava ja dokumentoitava seurantatiedot, mukaan lukien oletukset, viitteet, päästökertoimet ja toimintotiedot, ja muut tämän asetuksen noudattamiseksi edellytetyt tiedot läpinäkyvästi ja täsmällisesti, jotta todentaja voi määrittää aluksilla käytetyn energian kasvihuonekaasuintensiteetin.

Tarkistus 93

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 3 kohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

e)	kuvaus suunnitelluista energialähteistä, joita on tarkoitus käyttää aluksella liikenteessä ja kiinnityspaikassa 4 ja 5 artiklassa säädettyjen vaatimusten täyttämiseksi,

e)	kuvaus suunnitelluista energialähteistä, joita on tarkoitus käyttää aluksella liikenteessä ja kiinnityspaikassa 4 ja 5 artiklassa sekä liitteissä I ja III säädettyjen vaatimusten täyttämiseksi,

Tarkistus 94

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 3 kohta – k alakohta

Komission teksti

Tarkistus

k)	kuvaus menetelmästä, jonka avulla määritetään korvaavat tiedot tietoaukkojen poistamiseksi, ja

k)	kuvaus menetelmästä, jonka avulla määritetään korvaavat tiedot tietoaukkojen poistamiseksi tai tietovirheiden havaitsemiseksi ja korjaamiseksi , ja

Tarkistus 95

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

3 a. Jos aluksen jääluokan vuoksi tarvittava lisäenergia jätetään pois aluksella käytetyn energian määrän laskennasta, seurantasuunnitelman on sisällettävä myös

a)	tiedot aluksen jääluokituksesta,

b)	kuvaus koko matkan aikana kuljetun etäisyyden seurantamenetelmästä ja

c)	jäissä kulkiessa jäissä kulkemisen päivämäärä ja kellonaika, polttoaineenkulutus ja korvaavista energialähteistä saatu energia tai liitteessä III esitetyn päästöttömän teknologian tuottama energia jäissä kulkemisen aikana.

Tarkistus 96

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Yhtiöiden on tarkastettava säännöllisin väliajoin ja vähintään vuosittain, vastaako aluksen seurantasuunnitelma aluksen luonnetta ja toimintatapaa ja voidaanko sen tietoja tarkentaa.	1. Yhtiöiden on tarkastettava säännöllisin väliajoin ja vähintään vuosittain, vastaako aluksen seurantasuunnitelma aluksen luonnetta ja toimintatapaa ja voidaanko sen tietoja tarkentaa , korjata tai päivittää .

Tarkistus 97

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 2 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
2. Yhtiöiden on muutettava seurantasuunnitelmaa missä tahansa seuraavista tilanteista:	2. Yhtiöiden on muutettava seurantasuunnitelmaa ilman aiheetonta viivytystä missä tahansa seuraavista tilanteista:

Tarkistus 98

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 2 kohta – e a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

e a)	menetelmät tietoaukkojen välttämiseksi ja tietovirheiden tunnistamiseksi ovat osoittautuneet riittämättömiksi varmistamaan tietojen luotettavuuden ja avoimuuden.

Tarkistus 99

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Yhtiöiden on toimitettava biopolttoaineiden, biokaasun, muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöintensiteetistä ja kestävyysominaisuuksista tarkat ja luotettavat tiedot, jotka on todennettu komission direktiivin (EU) 2018/2001 30 artiklan 5 ja 6 kohdan mukaisesti tunnustamalla järjestelmällä.

2. Yhtiöiden on toimitettava biopolttoaineiden, biokaasun, muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöintensiteetistä ja kestävyysominaisuuksista tarkat , täydelliset ja luotettavat tiedot, jotka on todennettu komission direktiivin (EU) 2018/2001 30 artiklan 5 ja 6 kohdan mukaisesti tunnustamalla järjestelmällä.

Tarkistus 100

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Yhtiöillä on oikeus poiketa vahvistetuista tank-to-wake-päästökertoimien oletusarvoista edellyttäen, että todelliset arvot on varmistettu laboratoriotestauksella tai suorilla päästömittauksilla . Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla laboratoriotestausta ja suoria päästömittauksia koskevat säännöt.

3. Yhtiöillä on oikeus poiketa vahvistetuista tank-to-wake-päästökertoimien oletusarvoista edellyttäen, että todelliset arvot on varmistettu suorilla päästömittauksilla direktiivissä (EU) 2018/2001 ja direktiivissä (EU) XXXX/XXXX [kaasudirektiivi] säädettyjen olemassa olevien sertifiointi- ja todentamisjärjestelmien mukaisesti . Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla suoria päästömittauksia koskevat säännöt.

Tarkistus 101

Ehdotus asetukseksi

9 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

9 a artikla

Muiden polttoaineiden sertifiointi

1. Yhtiöillä on oikeus poiketa kaikkien muiden polttoaineiden vahvistetuista well-to-tank-päästökertoimien oletusarvoista edellyttäen, että todelliset arvot on vahvistettu sertifioinnilla tai suorilla päästömittauksilla.

2. Yhtiöillä on oikeus poiketa kaikkien muiden polttoaineiden vahvistetuista tank-to-wake-päästökertoimien oletusarvoista edellyttäen, että todelliset arvot on sertifioitu suorilla päästömittauksilla.

3. Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla todellisten well-to-tank-päästöarvojen sertifiointia koskevat säännöt ja suorien päästömittauksien tekemistä koskevat säännöt.

Tarkistus 102

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Todentajan on arvioitava, onko seurantasuunnitelma 6–9 artiklassa asetettujen vaatimusten mukainen. Jos todentajan arvioinnissa todetaan, ettei kyseisiä vaatimuksia noudateta, asianomaisen yhtiön on tarkistettava seurantasuunnitelmaansa vastaavasti ja toimitettava tarkistettu suunnitelma todentajalle lopullisesti arvioitavaksi ennen raportointikauden alkamista. Kyseisen yhtiön on sovittava todentajan kanssa tällaisten tarkistusten käyttöön ottamiseksi tarvittavasta määräajasta. Kyseisen määräajan on joka tapauksessa päätyttävä ennen raportointikauden alkua.

1. Todentajan on arvioitava, onko seurantasuunnitelma 6–9 artiklassa asetettujen vaatimusten mukainen. Jos todentajan arvioinnissa todetaan, ettei kyseisiä vaatimuksia noudateta, asianomaisen yhtiön on ilman aiheetonta viivytystä tarkistettava seurantasuunnitelmaansa vastaavasti ja toimitettava tarkistettu suunnitelma todentajalle lopullisesti arvioitavaksi ennen raportointikauden alkamista. Kyseisen yhtiön on sovittava todentajan kanssa tällaisten tarkistusten käyttöön ottamiseksi tarvittavasta määräajasta. Kyseisen määräajan on joka tapauksessa päätyttävä ennen raportointikauden alkua.

Tarkistus 103

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Jos todentamisarvioinnissa havaitaan virheellisiä lausumia tai tämän asetuksen vaatimusten vastaisuuksia, todentajan on ilmoitettava tästä asianomaiselle yhtiölle hyvissä ajoin. Kyseisen yhtiön on tämän jälkeen korjattava virheelliset lausumat tai vaatimusten vastaisuudet, jotta todennusprosessi voidaan saattaa päätökseen ajoissa.	3. Jos todentamisarvioinnissa havaitaan virheellisiä lausumia tai tämän asetuksen vaatimusten vastaisuuksia, todentajan on ilmoitettava tästä asianomaiselle yhtiölle hyvissä ajoin. Kyseisen yhtiön on tämän jälkeen korjattava virheelliset lausumat tai vaatimusten vastaisuudet ilman aiheetonta viivytystä , jotta todennusprosessi voidaan saattaa päätökseen ajoissa.

Tarkistus 104

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 2 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d)	maasähkön käyttö tai 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti todistetut poikkeustilanteet.

d)	maasähkön käyttö tai 5 artiklan 3 kohdassa luetellut ja 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti todistetut poikkeustilanteet.

Tarkistus 105

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 3 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d)	aluksen asiaankuuluvat kirjaukset ovat moitteettomat ja johdonmukaiset.

d)	aluksen asiaankuuluvat kirjaukset ovat moitteettomat , läpinäkyvät ja johdonmukaiset.

Tarkistus 106

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Todentajan on kartoitettava riskit, joita seuranta- ja raportointiprosessiin voi liittyä, vertailemalla ilmoitettuja aluksella käytetyn energian määriä, tyyppejä ja päästökertoimia arvioituihin tietoihin, jotka perustuvat alusten jäljittämistietoihin ja ominaisuuksiin, kuten asennettuun konetehoon. Jos merkittäviä poikkeamia havaitaan , todentajan on tehtävä lisäanalyysejä.

1. Todentajan on kartoitettava riskit, joita seuranta- ja raportointiprosessiin voi liittyä, vertailemalla ilmoitettuja aluksella käytetyn energian määriä, tyyppejä ja päästökertoimia arvioituihin tietoihin, jotka perustuvat alusten jäljittämistietoihin ja ominaisuuksiin, kuten asennettuun konetehoon. Jos havaitaan merkittäviä poikkeamia , jotka vaarantaisivat tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisen , todentajan on tehtävä lisäanalyysejä.

Tarkistus 107

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Todentajan akkreditoi tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia toimintoja varten kansallinen akkreditointielin asetuksen (EY) N:o 765/2008 mukaisesti.	1. Todentajan akkreditoi tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia toimintoja varten kansallinen akkreditointielin asetuksen (EY) N:o 765/2008 mukaisesti. Kansallisen akkreditointielimen on annettava komissiolle säännöllisesti tiedoksi akkreditoitujen todentajien luettelo sekä kaikki asiaankuuluvat yhteystiedot.

Tarkistus 108

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

1a. Kansallisten akkreditointielinten on varmistettava, että

a)	todentajalla on asiantuntemusta merenkulkualalta,

b)	todentajalla on jatkuvasti käytössään teknistä ja tukihenkilöstöä huomattavissa määrin ja oikeassa suhteessa hänen todentamiensa alusten määrään,

c)	todentaja kykenee osoittamaan jokaiselle työpaikalle tarvittaessa välineet ja henkilöstön, jotka ovat oikeassa suhteessa tämän asetuksen V luvussa lueteltujen eri tehtävien mukaisesti suoritettaviin tehtäviin.

Tarkistus 109

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 b. Mahdollisten eturistiriitojen poissulkemiseksi todentaja ei saa olla tulojensa osalta olennaisesti riippuvainen yksittäisestä yrityksestä.

Tarkistus 110

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla todentajien akkreditointia koskevia tarkempia menettelysääntöjä ja kriteerejä. Kyseisissä delegoiduissa säädöksissä täsmennettyjen menetelmien on perustuttava 10 ja 11 artiklassa säädettyihin todentamista koskeviin periaatteisiin ja asiaa koskeviin kansainvälisesti hyväksyttyihin vaatimuksiin.

3. Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla todentajien akkreditointia koskevia tarkempia menettelysääntöjä ja kriteerejä ja muita sääntöjä, joilla varmistetaan todentajien riippumattomuus ja puolueettomuus . Kyseisissä delegoiduissa säädöksissä täsmennettyjen menetelmien on perustuttava 10 ja 11 artiklassa säädettyihin todentamista koskeviin periaatteisiin ja asiaa koskeviin kansainvälisesti hyväksyttyihin vaatimuksiin.

Tarkistus 111

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)	kunkin kiinnityspaikassa ja merellä kulutetun polttoainetyypin määrä,

c)	kunkin kiinnityspaikassa ja merellä kulutetun polttoainetyypin määrä, mukaan lukien kiinnityspaikassa navigointitarkoituksiin otetun sähkön määrä,

Tarkistus 112

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 1 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d)	kunkin kiinnityspaikassa ja merellä kulutetun polttoainetyypin well-to-wake-päästökertoimet, jaoteltuina well-to-tank-, tank-to-wake- ja hajapäästöjen mukaan kattaen kaikki asiaankuuluvat kasvihuonekaasut, ja

d)	kunkin kiinnityspaikassa ja merellä kulutetun polttoainetyypin , mukaan lukien maasähkö, well-to-wake-päästökertoimet, jaoteltuina well-to-tank-, tank-to-wake- ja hajapäästöjen mukaan kattaen kaikki asiaankuuluvat kasvihuonekaasut, ja

Tarkistus 113

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 1 kohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

e)	kunkin kiinnityspaikassa ja merellä kulutetun korvaavan energialähteen tyypin määrä.

e)	kunkin kiinnityspaikassa ja merellä kulutetun korvaavan energialähteen tyypin määrä , mukaan lukien polttoaineet, sähkö sekä tuuli- ja aurinkoenergia .

Tarkistus 114

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

1 a. Jos aluksen jääluokan vuoksi tarvittava lisäenergia jätetään pois aluksella käytetyn energian määrästä, seurantasuunnitelman on sisällettävä myös seuraavat:

a)	aluksen jääluokitus,

b)	jäissä kulkemisen päivämäärä ja kellonaika,

c)	kunkin jäissä kulkiessa kulutetun polttoainetyypin määrä,

d)	kunkin jäissä kulkiessa kulutetun korvaavan energialähteen tyypin määrä,

e)	jäissä kuljetun matkan pituus,

f)	matkan aikana kuljettu etäisyys,

g)	kunkin merellä kulutetun polttoainetyypin määrä ja

h)	kunkin merellä kulutetun korvaavan energialähteen tyypin määrä.

Tarkistus 115

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Yhtiöiden on kirjattava 1 kohdassa luetellut tiedot vuosittain läpinäkyvällä tavalla , jonka pohjalta todentajan on mahdollista todentaa tämän asetuksen noudattaminen .	2. Yhtiöiden on kirjattava 1 kohdassa luetellut tiedot oikea-aikaisesti ja läpinäkyvällä tavalla ja koottava ne vuosittain yhteen, jotta todentaja voi todentaa tämän asetuksen noudattamisen .

Tarkistus 116

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(c a)

kokoaa nämä 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimitetut tiedot yhteen ja toimittaa ne jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

Tarkistus 117

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 2 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d)	laskee 20 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen seuraamusmaksujen määrän.

Poistetaan.

Tarkistus 118

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on laskettava 20 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen seuraamusmaksujen määrä todentajan toimittamien tietojen perusteella ja ilmoitettava se yhtiölle.

Tarkistus 119

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

4a. Varustamosta vastaavan hallintoviranomaisen on oltava

a)	jäsenvaltiossa rekisteröidyn varustamon tapauksessa se jäsenvaltio, jossa varustamo on rekisteröity,

b)	sellaisen varustamon tapauksessa, jota ei ole rekisteröity jäsenvaltiossa, se jäsenvaltio, jossa varustamolla on ollut suurin arvioitu määrä satamakäyntejä varustamon kahden viimeksi kuluneen seurantavuoden aikana suorittamilla 2 artiklassa määriteltyyn soveltamisalaan kuuluvilla matkoilla,

sellaisen varustamon tapauksessa, jota ei ole rekisteröity jäsenvaltiossa ja joka ei ole suorittanut yhtään 2 artiklassa määriteltyyn soveltamisalaan kuuluvaa matkaa kahtena edeltävänä seurantavuonna, se jäsenvaltio, josta käsin varustamo on aloittanut ensimmäisen 2 artiklan soveltamisalaan kuuluvan matkansa.

Tarkistus 120

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Komissio perustaa sekä pitää toiminnassa ja ajan tasalla sähköisen vaatimustenmukaisuustietokannan 4 ja 5 artiklan noudattamisen seurantaa varten. Vaatimustenmukaisuustietokannassa pidetään kirjaa alusten vaatimustenmukaisuustaseista sekä 17 ja 18 artiklassa säädettyjen joustomekanismien käytöstä. Tietokantaan on pääsy yhtiöillä, todentajilla, toimivaltaisilla viranomaisilla ja komissiolla.

1. Komissio perustaa sekä pitää toiminnassa ja ajan tasalla sähköisen vaatimustenmukaisuustietokannan , joka yhdistetään asetuksen (EU) 2015/757 nojalla perustettuun THETIS-MRV-järjestelmään, 4 ja 5 artiklan noudattamisen seurantaa varten. Vaatimustenmukaisuustietokannassa pidetään kirjaa alusten vaatimustenmukaisuustaseista , 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen poikkeusten hyödyntämisestä, 17 ja 18 artiklassa säädettyjen joustomekanismien käytöstä ja 20 artiklan nojalla aiheutuneista seuraamusmaksuista . Tietokantaan on pääsy yhtiöillä, todentajilla, toimivaltaisilla viranomaisilla ja komissiolla.

Tarkistus 121

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Yhtiöiden sallitaan tallettaa täysin uusiutuvalla energialla, kuten tuuli- tai aurinkoenergialla, kulkevien tämän asetuksen soveltamisalaan kuulumattomien alusten tuottama vaatimustenmukaisuusylijäämä edellyttäen, että kyseisiä aluksia ei käytetä pelkästään huvialuksina.

Tarkistus 122

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Yhtiön on kirjattava vaatimustenmukaisuustietokantaan kunkin vuoden huhtikuun 30 päivään mennessä kustakin aluksestaan 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut todentajan vahvistamat ja laskemat tiedot , 17 ja 18 artiklassa säädettyjen joustomekanismien käyttö, mahdolliset 5 artiklan 3 kohdan mukaiset vuosittaiset poikkeukset sekä aluksen, yhtiön sekä arvioinnin suorittaneen todentajan tunnistetiedot.

Tarkistus 123

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Jos aluksella on raportointikaudella vaatimustenmukaisuusylijäämää, yhtiö voi tallettaa sen saman aluksen vaatimustenmukaisuustaseeseen seuraavalle raportointikaudelle. Kun todentaja on hyväksynyt vaatimustenmukaisuusylijäämän, yhtiön on kirjattava sen tallettaminen seuraavalle raportointikaudelle vaatimustenmukaisuustietokantaan. Yhtiö ei saa tallettaa vaatimustenmukaisuusylijäämää enää sen jälkeen, kun FuelEU-vaatimustenmukaisuustodistus on annettu.

1. Jos aluksella on 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella raportointikaudella vaatimustenmukaisuusylijäämää 4 artiklan 2 kohdassa ja 4 a artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kasvihuonekaasuintensiteetin tai muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden kiintiön osalta , yhtiö voi tallettaa sen saman aluksen vaatimustenmukaisuustaseeseen seuraavalle raportointikaudelle. Kun todentaja on hyväksynyt vaatimustenmukaisuusylijäämän, yhtiön on kirjattava sen tallettaminen seuraavalle raportointikaudelle vaatimustenmukaisuustietokantaan. Yhtiö ei saa tallettaa vaatimustenmukaisuusylijäämää enää sen jälkeen, kun FuelEU-vaatimustenmukaisuustodistus on annettu. Käyttämättä jäänyt vaatimustenmukaisuusylijäämä, joka talletetaan seuraavalle raportointikaudelle, on voimassa kolme vuotta.

Tarkistus 124

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Kahden tai useamman aluksen, joiden osalta todentamisesta vastaa sama todentaja, vaatimustenmukaisuustaseet voidaan yhdistää aluspooliksi 4 artiklan vaatimusten täyttämiseksi. Tietyn aluksen vaatimustenmukaisuustase voidaan sisällyttää samalla raportointikaudella vain yhteen aluspooliin.

1. Kahden tai useamman aluksen, joiden osalta todentamisesta vastaa sama todentaja, vaatimustenmukaisuustaseet 4 artiklan 2 kohdassa ja 4 a artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kasvihuonekaasuintensiteetin ja muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden kiintiön osalta voidaan yhdistää aluspooliksi 4 ja 4 a artiklan vaatimusten täyttämiseksi. Tietyn aluksen vaatimustenmukaisuustase voidaan sisällyttää samalla raportointikaudella vain yhteen aluspooliin.

Tarkistus 125

Ehdotus asetukseksi

20 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Jos aluksella on raportointijaksoa seuraavan vuoden 1 päivänä toukokuuta vaatimustenmukaisuusalijäämää, yhtiön on maksettava seuraamusmaksu. Todentajan on laskettava seuraamusmaksun määrä liitteessä V esitetyllä kaavalla .

1. Jos aluksella on raportointijaksoa seuraavan vuoden 1 päivänä toukokuuta vaatimustenmukaisuusalijäämää, yhtiön on maksettava korjaava seuraamusmaksu. Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on laskettava todentajan toimittamien tietojen perusteella seuraamusmaksun määrä liitteessä V esitetyillä kaavoilla 4 artiklan 2 kohdassa ja 4 a artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kasvihuonekaasuintensiteetin raja-arvojen ja soveltuvissa tapauksissa muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden kiintiön osalta .

Tarkistus 126

Ehdotus asetukseksi

20 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Yhtiön on maksettava seuraamusmaksu jokaisesta vaatimusten vastaisesta satamakäynnistä. Todentajan on laskettava seuraamusmaksun määrä kertomalla 250 euron määrä alukseen asennetun tehon megawattimäärällä ja kiinnityspaikassa vietettyjen täysien tuntien määrällä.

2. Yhtiön on maksettava seuraamusmaksu jokaisesta vaatimusten vastaisesta satamakäynnistä. Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on laskettava seuraamusmaksun määrä todentajan toimittamien tietojen perusteella kertomalla 250 euron (vuoden 2022 hintoina) määrä alukseen asennetun tehon megawattimäärällä ja kiinnityspaikassa vietettyjen täysien tuntien määrällä. Seuraamusmaksua laskettaessa katsotaan, että maasähköön kytkeytymiseen tarvittava aika on kaksi tuntia, ja tämä aika vähennetään oletusarvoisesti kiinnityspaikassa vietettyjen täysien tuntien määrästä maasähköön kytkeytymiseen tarvittavan ajan huomioon ottamiseksi.

Tarkistus 127

Ehdotus asetukseksi

20 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

3 a. Yhtiöstä vastaavan hallinnoivan jäsenvaltion on varmistettava, että yhtiö maksaa raportointivuoden 30 päivään kesäkuuta mennessä aluksista, joilla on raportointivuoden 1 päivänä kesäkuuta vaatimustenmukaisuusalijäämää, toimivaltaisen viranomaisen mahdollisen vahvistuksen jälkeen summan, joka vastaa liitteessä V olevassa B osassa esitettyjen kaavojen soveltamiseen perustuvaa seuraamusmaksua.

Tarkistus 128

Ehdotus asetukseksi

20 artikla – 3 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

3 b. Jos yhtiö tekee kaupallisen liikenteenharjoittajan kanssa sopimuksen, jossa täsmennetään, että liikenteenharjoittaja on vastuussa polttoaineen hankinnasta ja aluksen toiminnasta, yhtiön ja kyseisen kaupallisen liikenteenharjoittajan on sopimusjärjestelyllä määritettävä, että liikenteenharjoittaja on vastuussa tässä artiklassa tarkoitetuista seuraamusmaksuista aiheutuvien kustannusten maksamisesta. Tätä kohtaa sovellettaessa aluksen toiminnasta vastuussa olemisella tarkoitetaan aluksen kuljettaman lastin, reitin, reitityksen ja/tai nopeuden määrittämistä.

Tarkistus 129

Ehdotus asetukseksi

20 artikla – 3 c kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

3 c. Jos yhtiö tai kaupallinen liikenteenharjoittaja tekee polttoaineen toimittajan kanssa sopimuksen, jonka mukaan polttoaineen toimittaja on vastuussa tiettyjen polttoaineiden toimittamisesta, tässä sopimuksessa on oltava määräyksiä polttoaineen toimittajan vastuusta korvata yhtiölle tai kaupalliselle liikenteenharjoittajalle tässä artiklassa tarkoitettujen seuraamusmaksujen maksaminen, jos polttoaineita ei toimiteta sovittujen ehtojen mukaisesti. Tätä kohtaa sovellettaessa edellä mainittujen sopimusten nojalla toimitettavien polttoaineiden on oltava 9 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisia.

Tarkistus 130

Ehdotus asetukseksi

20 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 26 artiklan mukaisesti liitteen V muuttamiseksi siten, että tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kaavaa mukautetaan ja tämän artiklan 2 kohdassa säädettyä kiinteää seuraamusmaksun määrää tarkistetaan sitä mukaa kun energiakustannusten kehitys heikentää olemassa olevien seuraamusmaksujen varoittavaa vaikutusta. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kaavan osalta seuraamusmaksun on oltava suurempi kuin sen uusiutuvan ja vähähiilisen polttoaineen määrä ja kustannukset, jota alukset olisivat käyttäneet, jos ne olisivat täyttäneet tämän asetuksen vaatimukset.

Tarkistus 131

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Edellä 20 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista seuraamusmaksuista saadut tulot on kohdennettava yhteisiin hankkeisiin, joiden tavoitteena on uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden nopea käyttöönotto merenkulkualalla. Seuraamusmaksuilla kerätyistä varoista rahoitettavilla hankkeilla on edistettävä merenkulkualan uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden tuotannon lisäämistä, helpotettava asianmukaisten tankkauslaitosten tai sähköyhteyksien rakentamista satamiin ja tuettava innovatiivisimpien eurooppalaisten teknologioiden kehittämistä, testaamista ja käyttöönottoa aluskannassa merkittävien päästövähennysten saavuttamiseksi.

1. Edellä 20 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista seuraamusmaksuista saadut tulot on kohdennettava yhteisiin hankkeisiin, joiden tavoitteena on uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden nopea käyttöönotto merenkulkualalla. Seuraamusmaksuilla kerätyistä varoista rahoitettavilla hankkeilla on edistettävä merenkulkualan uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden tuotannon lisäämistä, helpotettava asianmukaisten tankkauslaitosten tai sähköyhteyksien rakentamista satamiin tai tarvittaessa mukautettava suprastruktuuria ja tuettava innovatiivisimpien eurooppalaisten teknologioiden kehittämistä, testaamista ja käyttöönottoa aluskannassa merkittävien päästövähennysten saavuttamiseksi.

Tarkistus 132

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Seuraamusmaksuista saadut 1 kohdassa tarkoitetut tulot on kohdennettava direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 8 kohdassa tarkoitettuun innovaatiorahastoon . Nämä tulot ovat ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti, ja ne käytetään innovaatiorahastoon sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

2. Seuraamusmaksuista saadut 1 kohdassa tarkoitetut tulot on kohdennettava direktiivin 2003/87/EY 3 g a b artiklassa tarkoitettuun valtamerirahastoon. Nämä tulot on korvamerkittävä merenkulkualalle, ja niillä on edistettävä sen hiilestä irtautumista . Nämä tulot ovat ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti, ja ne käytetään valtamerirahastoon sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

Tarkistus 133

Ehdotus asetukseksi

24 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Yhtiöillä on oltava oikeus pyytää todentajan niille tämän asetuksen mukaisesti osoittamien laskelmien ja toimenpiteiden, mukaan lukien kieltäytyminen myöntämästä FuelEU-vaatimustenmukaisuustodistusta 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti, uudelleentarkastelua.	1. Yhtiöillä on oltava oikeus pyytää jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tai todentajan niille tämän asetuksen mukaisesti osoittamien laskelmien ja toimenpiteiden, mukaan lukien kieltäytyminen myöntämästä FuelEU-vaatimustenmukaisuustodistusta 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti, uudelleentarkastelua.

Tarkistus 134

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Siirretään komissiolle [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] määräämättömäksi ajaksi 4 artiklan 6 kohdassa, 5 artiklan 4 kohdassa, 9 artiklan 3 kohdassa, 13 artiklan 3 kohdassa, 20 artiklan 4 kohdassa ja 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.	2. Siirretään komissiolle [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] määräämättömäksi ajaksi 4 artiklan 4 kohdassa, 4 a artiklan 6 kohdassa, 5 artiklan 4 kohdassa, 9 artiklan 3 kohdassa, 9 a artiklan 3 kohdassa, 13 artiklan 3 kohdassa, 20 artiklan 4 kohdassa ja 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

Tarkistus 135

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 artiklan 7 kohdassa, 5 artiklan 4 kohdassa, 9 artiklan 3 kohdassa, 13 artiklan 3 kohdassa, 20 artiklan 4 kohdassa ja 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 artiklan 4 kohdassa, 4 a artiklan 6 kohdassa, 5 artiklan 4 kohdassa, 9 artiklan 3 kohdassa, 9 a artiklan 3 kohdassa, 13 artiklan 3 kohdassa, 20 artiklan 4 kohdassa ja 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

Tarkistus 136

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6. Edellä 4 artiklan 7 kohdan, 5 artiklan 4 kohdan, 9 artiklan 3 kohdan, 13 artiklan 3 kohdan, 20 artiklan 4 kohdan ja 21 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

6. Edellä 4 artiklan 4 kohdan , 4 a artiklan 6 kohdan , 5 artiklan 4 kohdan, 9 artiklan 3 kohdan , 9 a artiklan 3 kohdan , 13 artiklan 3 kohdan, 20 artiklan 4 kohdan ja 21 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

Tarkistus 137

Ehdotus asetukseksi

28 artikla – - 1 kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	-1. Komissio julkaisee viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2024 kertomuksen tämän asetuksen sosiaalisista vaikutuksista. Kertomukseen on sisällyttävä ennuste tämän asetuksen vaikutuksista työllisyys- ja koulutustarpeisiin vuoteen 2030 ja vuoteen 2050 saakka.

Tarkistus 138

Ehdotus asetukseksi

28 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2030 raportin tämän asetuksen toimintaa sekä meriliikenteen uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden teknologioiden ja markkinoiden kehitystä ja vaikutusta unionin merenkulkualaan koskevan arvioinnin tuloksista. Komissio harkitsee mahdollisia muutoksia seuraaviin:

1. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2027 ja sen jälkeen viiden vuoden välein raportin tämän asetuksen toimintaa sekä meriliikenteen uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden teknologioiden ja markkinoiden kehitystä ja vaikutusta unionin merenkulkualaan koskevan arvioinnin tuloksista. Raportissa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten tämä asetus edistää unionin yleisten ja alakohtaisten ilmastotavoitteiden saavuttamista, sellaisina kuin ne on määritelty eurooppalaisessa ilmastolaissa, sekä unionin uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevia tavoitteita. Raportissa on myös arvioitava tämän asetuksen vaikutusta sisämarkkinoiden toimintaan, merenkulkualan kilpailukykyyn, kuljetusten rahtihintoihin ja hiilivuodon ja yritysvuodon laajuuteen. Komissio arvioi samalla myös tämän asetuksen vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen maailmanlaajuisesti kuljetusalalla sekä maailmanlaajuisten ja alueellisten kauppavirtojen kehitykseen. Komissio harkitsee mahdollisia muutoksia seuraaviin:

Tarkistus 139

Ehdotus asetukseksi

28 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a a)

tämän asetuksen soveltamisala seuraavien osalta:

—	2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun bruttovetoisuuden kynnysarvon alentaminen 400 bruttotonniin,

—	2 artiklan c alakohdassa tarkoitetun alusten kolmansiin maihin suuntautuvan ja sieltä lähtevän matkan aikana käyttämän energian osuuden nostaminen,

Tarkistus 140

Ehdotus asetukseksi

28 artikla – 1 kohta – a b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a b)	liitteessä II esitetyt oletusarvot tarkimpaan saatavilla olevaan tieteelliseen tietoon ja näyttöön perustuen,

Tarkistus 141

Ehdotus asetukseksi

28 artikla – 1 kohta – a c alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a c)	luettelo tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista epäpuhtauksista, erityisesti mahdollisuus sisällyttää siihen mustan hiilen päästöt,

Tarkistus 142

Ehdotus asetukseksi

28 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)	alustyypit , joihin sovelletaan 5 artiklan 1 kohtaa, ja

b)	niiden alustyyppien lisääminen , joihin sovelletaan 5 artiklan 1 kohtaa, ja

Tarkistus 143

Ehdotus asetukseksi

28 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

c a)	liitteessä I täsmennetty menetelmä.

Tarkistus 144

Ehdotus asetukseksi

28 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

1 a. Tavoitelähtöisen ja teknologianeutraalin lähestymistavan varmistamiseksi tätä asetusta olisi tarkasteltava uudelleen ja tarvittaessa tarkistettava, kun uudet kasvihuonekaasujen vähentämisteknologiat, kuten hiilen talteenotto aluksella, uudet uusiutuvat ja vähähiiliset polttoaineet sekä uudet käyttövoimamenetelmät, kuten tuulivoima, ovat teknisesti ja taloudellisesti riittävän kehittyneitä. Komissio arvioi jatkuvasti kasvihuonekaasujen erilaisten vähentämisteknologioiden kehitystasoa ja esittää asiasta ensimmäisen uudelleentarkastelun Euroopan parlamentille ja neuvostolle 1 päivään tammikuuta 2027 mennessä.

Tarkistus 145

Ehdotus asetukseksi

28 artikla – 1 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

1 b. Komissio seuraa jatkuvasti varustamojen saataville asetettujen vaihtoehtoisten polttoaineiden määrää unionissa ja raportoi havainnoistaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2027 ja sen jälkeen viiden vuoden välein vuoteen 2050 saakka. Jos näiden polttoaineiden tarjonta ei vastaa niiden varustamojen kysyntää, joiden on noudatettava tässä asetuksessa säädettyjä velvoitteita, komission olisi ehdotettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että meripolttoaineen toimittajat unionissa asettavat unionin satamissa käyvien varustamojen saataville riittävät määrät vaihtoehtoisia polttoaineita.

Tarkistus 146

Ehdotus asetukseksi

28 artikla – 1 c kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 c. Jos Kansainvälinen merenkulkujärjestö hyväksyy kasvihuonekaasuintensiteetille tämän asetuksen tasoa vastaavat maailmanlaajuiset raja-arvot, komissio ehdottaa muutoksia tähän asetukseen, jotta varmistetaan asetuksen yhdenmukaisuus kansainvälisen sopimuksen kanssa.

Tarkistus 147

Ehdotus asetukseksi

28 artikla – 1 d kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

1 d. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2027 ja sen jälkeen viiden vuoden välein vuoteen 2050 saakka kertomuksen 55-valmiuspaketin (1 a) makrotaloudellisen yhteisvaikutuksen kattavan arvioinnin tuloksista. Kertomuksessa kiinnitetään erityistä huomiota vaikutuksiin unionin kilpailukykyyn, työpaikkojen luomiseen, kuljetusten rahtihintoihin, kotitalouksien ostovoimaan ja hiilivuodon laajuuteen.

Tarkistus 148

Ehdotus asetukseksi

28 artikla – 1 e kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

1 e. Komissio harkitsee mahdollisia muutoksia tähän asetukseen sääntelyn yksinkertaistamiseksi. Komissio ja toimivaltaiset viranomaiset mukautuvat jatkuvasti parhaisiin käytäntöihin perustuviin hallinnollisiin menettelyihin ja toteuttavat kaikki toimenpiteet tämän asetuksen täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi niin, että alusten omistajien, liikenteenharjoittajien, satamien ja todentajien hallinnolliset rasitteet pidetään mahdollisimman vähäisinä.

Tarkistus 149

Ehdotus asetukseksi

28 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

28 a artikla

Kompensoiva sääntelyn vähentäminen

Komissio esittää viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2024”yksi sisään, yksi ulos” -periaatteesta antamansa tiedonannon mukaisesti ehdotuksia tällä asetuksella käyttöön otetun sääntelytaakan kompensoimiseksi muuttamalla tai kumoamalla muissa unionin säädöksissä olevia säännöksiä, joista koituu säännösten noudattamisesta aiheutuvia rasitteita merenkulkualalle.

Tarkistus 150

Ehdotus asetukseksi

Liite I – kaava 1

Komission teksti

Kasvihuonekaasu-intensiteetti

WtT (Well-to-Tank, ”energialähteeltä tankkiin”)

TtW (Tank-to-Wake, ”tankista työntövoimaksi”)

GHG intensity

C1492023FI29910120221020FI0016.000129922991P9_TC1-COD(2022)0227Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 20. lokakuuta 2022, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/… antamiseksi Euroopan naapuruusvälineestä ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteesta tuettavia kauden 2014–2020 yhteistyöohjelmia koskevista ja ohjelman täytäntöönpanon häiriöiden vuoksi sovellettavista erityissäännöksistä(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2022/2192.)

Tarkistus

Kasvihuonekaasu-intensiteetti

WtT (Well-to-Tank, ”energialähteeltä tankkiin”)

TtW (Tank-to-Wake, ”tankista työntövoimaksi”)

GHG intensity

Tarkistus 151

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 taulukko – 6 a rivi (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

n fuel

Viitejakson aikana alukselle toimitettujen polttoaineiden lukumäärä

Tarkistus 152

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 taulukko – 12 a rivi (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

MULTi

Muuta kuin biologista alkuperää olevaan uusiutuvaan polttoaineeseen sovellettava kerroin i

Tarkistus 153

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 taulukko – 19 a rivi (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

Mi, j A

Energiankulutuskohteessa j hapetetun tietyn polttoaineen i mukautettu massa [gFuel], jota käytetään jääluokan IC, IB, IA tai IA Super tai vastaavan jääluokan aluksen kulkiessa jäissä ja jääluokan IA tai IA Super tai vastaavan jääluokan (1 a) aluksen teknisten ominaisuuksien johdosta. Kaavassa 1 käytetään tarpeen mukaan massan Mi, j sijasta mukautettua massaa Mi, j A.

Tarkistus 154

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 4 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
Fossiilisten polttoaineiden osalta on käytettävä liitteen II oletusarvoja.	Fossiilisten polttoaineiden osalta on käytettävä liitteen II oletusarvoja , jollei todellisia arvoja voida saada sertifioinnin tai suorien päästömittausten avulla .

Tarkistus 155

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 4 kohta – 1 alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
Tätä asetusta sovellettaessa kaavassa 1 termin, arvoksi asetetaan nolla.	Tätä asetusta sovellettaessa kaavassa 1 termin, arvoksi asetetaan nolla.
	Kaavan 1 nimittäjässä termin MULT arvoksi asetetaan 4 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettu muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden kertoimen arvo 9 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti. Kaikkien muiden polttoaineiden kertoimeksi asetetaan yksi.

Tarkistus 156

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Polttoaineen massa [Mi] määritetään käyttäen määrää, joka on ilmoitettu asetuksen (EU) 2015/757 mukaisesti tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien matkojen osalta yhtiön valitseman seurantamenetelmän perusteella. Polttoaineen mukautettua massaa [MiA] voidaan käyttää polttoaineen massan [Mi] sijasta, jos aluksen jääluokka on IC, IB, IA tai IA Super tai vastaava jääluokka. Mukautettu massa [Mi A] määritellään liitteessä V a.

Tarkistus 157

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 12 kohta

Komission teksti	Tarkistus
Tämän asetuksen 6 artiklassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuussuunnitelman mukaisesti ja todentajan arvioinnin perusteella voidaan käyttää muita menetelmiä, kuten suoria hiilidioksidiekvivalenttimittauksia tai laboratoriotestausta , jos tämä parantaa laskennan yleistä tarkkuutta.	Tämän asetuksen 6 artiklassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuussuunnitelman mukaisesti ja todentajan arvioinnin perusteella voidaan käyttää muita menetelmiä, kuten suoria hiilidioksidiekvivalenttimittauksia, jos tämä parantaa laskennan yleistä tarkkuutta.

Tarkistus 158

Ehdotus asetukseksi

Liite I – taulukko

Komission teksti

Polttoaineluokka	WtT (Well-to-Tank, ”energialähteeltä tankkiin”)	TtW (Tank-to-Wake, ”tankista työntövoimaksi”)
Fossiiliset	Käytetään oletusarvoja tämän asetuksen taulukon 1 mukaisesti.	Asetuksessa (EU) 2015/757 vahvistettuja hiilidioksidin hiilikertoimia käytetään niiden polttoaineiden osalta, joille tällainen kerroin on annettu. Kaikkien muiden päästökertoimien osalta voidaan vaihtoehtoisesti käyttää oletusarvoja tämän asetuksen taulukon 1 mukaisesti. Laboratoriotestauksen tai suorien päästömittausten avulla saadut sertifioidut arvot.
Kestävät uusiutuvat polttoaineet (bionesteet, biokaasut, e-polttoaineet)	RED II -direktiivin mukaisia hiilidioksidiekvivalenttiarvoja (ilman polttoa) voidaan käyttää kaikille polttoaineille, joiden tuotantoketjut sisältyvät RED II -direktiiviin Voidaan käyttää RED II -direktiivin mukaisesti hyväksyttyä sertifiointijärjestelmää.	Voidaan käyttää tämän asetuksen taulukon 1 mukaisia päästökertoimia ja oletusarvoja. Laboratoriotestauksen tai suorien päästömittausten avulla saadut sertifioidut arvot.
Muut (mukaan lukien sähkö)	RED II -direktiivin mukaisia hiilidioksidiekvivalenttiarvoja (ilman polttoa) voidaan käyttää kaikille polttoaineille, joiden tuotantoketjut sisältyvät RED II -direktiiviin Voidaan käyttää RED II -direktiivin mukaisesti hyväksyttyä sertifiointijärjestelmää.	Voidaan käyttää tämän asetuksen taulukon 1 mukaisia päästökertoimia ja oletusarvoja. Laboratoriotestauksen tai suorien päästömittausten avulla saadut sertifioidut arvot.

Tarkistus

Polttoaineluokka	WtT (Well-to-Tank, ”energialähteeltä tankkiin”)	TtW (Tank-to-Wake, ”tankista työntövoimaksi”)
Fossiiliset	Käytetään oletusarvoja tämän asetuksen taulukon 1 mukaisesti , jollei todellisia arvoja voida saada sertifioinnin tai suorien päästömittausten avulla .	Asetuksessa (EU) 2015/757 vahvistettuja hiilidioksidin hiilikertoimia käytetään niiden polttoaineiden osalta, joille tällainen kerroin on annettu. Kaikkien muiden päästökertoimien osalta voidaan vaihtoehtoisesti käyttää oletusarvoja tämän asetuksen taulukon 1 mukaisesti. Suorien päästömittausten avulla saadut sertifioidut arvot.
Kestävät uusiutuvat polttoaineet (bionesteet, biokaasut, e-polttoaineet)	RED II -direktiivin mukaisia hiilidioksidiekvivalenttiarvoja (ilman polttoa) voidaan käyttää kaikille polttoaineille, joiden tuotantoketjut sisältyvät RED II -direktiiviin Voidaan käyttää RED II -direktiivin mukaisesti hyväksyttyä sertifiointijärjestelmää tai suoria päästömittauksia .	Voidaan käyttää tämän asetuksen taulukon 1 mukaisia päästökertoimia ja oletusarvoja. Suorien päästömittausten avulla saadut sertifioidut arvot.
Muut (mukaan lukien sähkö)	RED II -direktiivin mukaisia hiilidioksidiekvivalenttiarvoja (ilman polttoa) voidaan käyttää kaikille polttoaineille, joiden tuotantoketjut sisältyvät RED II -direktiiviin Voidaan käyttää RED II -direktiivin mukaisesti hyväksyttyä sertifiointijärjestelmää tai suoria päästömittauksia .	Voidaan käyttää tämän asetuksen taulukon 1 mukaisia päästökertoimia ja oletusarvoja. Suorien päästömittausten avulla saadut sertifioidut arvot.

Tarkistus 159

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
Biopolttoaineiden, biokaasun, muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden päästökertoimet määritetään direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä 5 olevassa C osassa esitettyjen menetelmien mukaisesti.	Biopolttoaineiden, biokaasun, muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden päästökertoimet määritetään direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä 5 olevassa C osassa esitettyjen menetelmien mukaisesti.
	Kaikkien polttoaineiden päästökertoimet voidaan vaihtoehtoisesti määrittää käyttäen todellisia sertifioituja arvoja tai suorilla päästömittauksilla varmistettuja arvoja.

Tarkistus 160

Ehdotus asetukseksi

Liite II – taulukko

Komission teksti

Bionestekaasu (Bio-LNG) Päätuotteet / jätteet / raaka-aineyhdistelmä	0,05	Direktiivi (EU) 2018/2001	LNG Otto (kaksipolttoaine, keskinopeus)	2,755 MEPC245 (66) Asetus (EU) 2015/757	0,00005	0,00018	3,1
			LNG Otto (kaksipolttoaine, matalanopeus)				1,7
			LNG Diesel (kaksipolttoaineet)				0,2
			LBSI				N/A

Tarkistus

Bionestekaasu (Bio-LNG) Päätuotteet / jätteet / raaka-aineyhdistelmä	0,05	Direktiivi (EU) 2018/2001	LNG Otto (kaksipolttoaine, keskinopeus)	2,755 MEPC245 (66) Asetus (EU) 2015/757	0	0,00011	3,1
			LNG Otto (kaksipolttoaine, matalanopeus)				1,7
			LNG Diesel (kaksipolttoaineet)				0,2
			LBSI				N/A

Tarkistus 161

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 8 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Sarake 4 sisältää hiilidioksidiekvivalenttipäästöarvot [gCO2eq/MJ]. Fossiilisten polttoaineiden osalta on käytettävä ainoastaan taulukon oletusarvoja. Kaikkien muiden polttoaineiden arvot (ellei nimenomaisesti toisin mainita) on laskettava käyttämällä direktiivin (EU) 2018/2001 mukaista menetelmää tai sen mukaisia oletusarvoja, joista on vähennetty poltosta aiheutuvat päästöt, kun oletuksena on polttoaineen täydellinen hapettuminen (33)

Sarake 4 sisältää hiilidioksidiekvivalenttipäästöarvot [gCO2eq/MJ]. Fossiilisten polttoaineiden osalta on käytettävä taulukon oletusarvoja , jollei todellisia arvoja voida saada sertifioinnin tai suorien päästömittausten avulla . Kaikkien muiden polttoaineiden arvot (ellei nimenomaisesti toisin mainita) on laskettava käyttämällä direktiivin (EU) 2018/2001 mukaista menetelmää tai sen mukaisia oletusarvoja, joista on vähennetty poltosta aiheutuvat päästöt, kun oletuksena on polttoaineen täydellinen hapettuminen (33).

Tarkistus 162

Ehdotus asetukseksi

Liite III – taulukko – 4 a rivi (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

Kaikki muut päästöttömät voimanlähteet

Kaikki teknologiat, joilla saavutetaan päästövähennyksiä, jotka vastaavat maasähkön käytöllä saavutettavia vähennyksiä tai ovat niitä suurempia

Tarkistus 163

Ehdotus asetukseksi

Liite V

Komission teksti

LIITE V
VAATIMUSTENMUKAISUUSTASEEN JA 20 ARTIKLAN 1 KOHDASSA SÄÄDETYN SEURAAMUKSEN LASKENTAKAAVAT
Aluksen vaatimustenmukaisuustaseen laskeminen
Aluksen vaatimustenmukaisuustase on laskettava seuraavalla kaavalla:
Vaatimustenmukaisuustase [gCO2eq/MJ] =		C1492023FI29910120221020FI0016.000129922991P9_TC1-COD(2022)0227Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 20. lokakuuta 2022, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/… antamiseksi Euroopan naapuruusvälineestä ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteesta tuettavia kauden 2014–2020 yhteistyöohjelmia koskevista ja ohjelman täytäntöönpanon häiriöiden vuoksi sovellettavista erityissäännöksistä(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2022/2192.)
jossa:
gCO 2eq		Hiilidioksidiekvivalentti grammoissa
GHGIEtarget		Tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdan mukainen aluksella käytetyn energian kasvihuonekaasuintensiteetin raja-arvo
GHGIEactual		Aluksella käytetyn energian kasvihuonekaasuintensiteetin vuotuinen keskiarvo asianomaisella raportointikaudella
Tämän asetuksen 20 artiklan 1 kohdassa säädetyn seuraamuksen laskeminen
Tämän asetuksen 20 artiklan 1 kohdassa säädetyn seuraamuksen määrä lasketaan seuraavasti:
Seuraamusmaksu =		(Vaatimustenmukaisuustase / GHGIEactual) x muuntokerroin megajouleista tonneiksi erittäin vähärikkistä polttoöljyä (VLSFO) (41,0 MJ/kg) x 2 400 euroa

Tarkistus

LIITE V

VAATIMUSTENMUKAISUUSTASEEN JA 20 ARTIKLAN 1 KOHDASSA SÄÄDETYN KORJAAVAN SEURAAMUKSEN LASKENTAKAAVAT

A.	Aluksen vaatimustenmukaisuustaseen laskeminen

a)	Vaatimustenmukaisuustase aluksen kasvihuonekaasuintensiteetin osalta 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Aluksen vaatimustenmukaisuustase on laskettava seuraavalla kaavalla:

Vaatimustenmukaisuustase [gCO2eq/MJ] =

jossa:

gCO 2eq

Hiilidioksidiekvivalentti grammoissa

GHGIEtarget

Tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdan mukainen aluksella käytetyn energian kasvihuonekaasuintensiteetin raja-arvo

GHGIEactual

Aluksella käytetyn energian kasvihuonekaasuintensiteetin vuotuinen keskiarvo asianomaisella raportointikaudella

b)	Vaatimustenmukaisuustase muuta kuin biologista alkuperää olevien polttoaineiden kiintiön osalta 4 a artiklan 3 kohdan mukaisesti

CB_RFNBO [% RFNBO] =

(% RFNBOquota – % RFNBOactual)

jossa:

CB_RFNBO

Vaatimustenmukaisuustase muuta kuin biologista alkuperää olevien polttoaineiden kiintiön (RFNBOquota) osalta 4 a artiklan 3 kohdan mukaisesti

% RFNBOquota

Tämän asetuksen 4 a artiklan 3 kohdan mukainen muuta kuin biologista alkuperää olevien polttoaineiden kiintiö (RFNBOquota) aluksella käytetystä vuotuisesta keskimääräisestä energiasta

% RFNBOactual

Aluksen ilmoittama aluksella käytetyn vuotuisen keskimääräisen energian prosenttiosuus, joka tosiasiallisesti muodostuu 9 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisista muuta kuin biologista alkuperää olevista uusiutuvista polttoaineista

B.	Tämän asetuksen 20 artiklan 1 kohdassa säädetyn seuraamuksen laskeminen

a)	Korjaava seuraamusmaksu aluksen kasvihuonekaasuintensiteetin vaatimustenmukaisuustaseen osalta 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Tämän asetuksen 20 artiklan 1 kohdassa säädetyn seuraamuksen määrä lasketaan seuraavasti:

Seuraamusmaksu =

(Vaatimustenmukaisuustase / GHGIEactual) x muuntokerroin megajouleista tonneiksi erittäin vähärikkistä polttoöljyä (VLSFO) (41,0 MJ/kg) x 2 400 euroa

b)	Korjaava seuraamusmaksu muuta kuin biologista alkuperää olevien polttoaineiden kiintiön osalta 4 a artiklan 3 kohdan mukaisesti

Tämän asetuksen 20 artiklan 1 a kohdassa säädetyn korjaavan seuraamuksen määrä lasketaan seuraavasti:

Korjaava seuraamusmaksu (RFNBO) =

abs(CB_RFNBO) x Pd x 3

jossa:

Korjaava seuraamusmaksu

euroina

abs(CB_RFNBO)

on muuta kuin biologista alkuperää olevien polttoaineiden vaatimustenmukaisuustaseen absoluuttinen arvo

muuta kuin biologista alkuperää olevien polttoaineiden ja aluksen laitteistojen kanssa yhteensopivien fossiilisten polttoaineiden hintaero

Tarkistus 164

Ehdotus asetukseksi

Liite V a (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

LIITE V a

POLTTOAINEEN MUKAUTETUN MASSAN JA LISÄENERGIAN LASKEMINEN

Tässä liitteessä kuvataan ensinnäkin, miten polttoaineen mukautettu massa lasketaan käyttäen perusteena jääluokan IA tai IA Super tai vastaavan jääluokan (1 a) aluksen teknisistä ominaisuuksista johtuvaa ylimääräistä energiankulutusta sekä jääluokan IC, IB, IA tai IA Super tai vastaavan jääluokan aluksen ylimääräistä energiankulutusta sen kulkiessa jäissä. Toiseksi siinä kuvataan, miten lisäenergia lasketaan.

Mukautettu massa [Mj A]

Polttoaineen mukautettu massa [Mi A] lasketaan käyttäen perusteena jäissä kulkevan aluksen ylimääräistä energiankulutusta ja jääluokan IA tai IA Super tai vastaavan jääluokan aluksen teknisistä ominaisuuksista johtuvaa ylimääräistä energiankulutusta. Yhtiö voi valita, mille polttoaineelle i ylimääräinen energiankulutus kohdennetaan. Valitun polttoaineen i on oltava yksi niistä polttoaineista, joita alus on kuluttanut raportointikauden aikana. Polttoaineen i kulutettua massaa vastaava energian määrä voi olla pienempi kuin kulutetun lisäenergian määrä.

Polttoaineen i mukautettu massa [Mi A] lasketaan seuraavasti:

, (Ax.1)

jossa Mi total on polttoaineen i kokonaismassa, Mi additional due to ice class on jääluokan IA tai IA Super tai vastaavan jääluokan aluksen ylimääräistä energiankulutusta vastaava polttoaineen massa ja Mi additional due to ice conditions on jäissä kulkevan aluksen ylimääräistä energiankulutusta vastaava polttoaineen massa.

Polttoaineen i massa, joka vastaa jääluokan IA tai IA Super tai vastaavan jääluokan aluksen teknisistä ominaisuuksista johtuvaa ylimääräistä energiankulutusta, lasketaan seuraavasti:

, (Ax.2)

jossa Eadditional due to ice class on jääluokan IA tai IA Super tai vastaavan jääluokan aluksen teknisistä ominaisuuksista johtuva ylimääräinen energiankulutus ja LCVi on polttoaineen i tehollinen lämpöarvo.

Samoin polttoaineen massa, joka vastaa jäissä kulkevan aluksen ylimääräistä energiankulutusta, lasketaan seuraavasti:

, (Ax.3)

jossa Eadditional due to ice conditions on aluksen ylimääräinen energiankulutus jäissä kulkiessa.

Aluksen jääluokasta ja jäissä kulkemisesta johtuva ylimääräinen energiankulutus

Jääluokan IA tai IA Super tai vastaavan jääluokan aluksen teknisistä ominaisuuksista johtuva ylimääräinen energiankulutus lasketaan seuraavasti:

, (Ax.4)

jossa Evoyages, total on kokonaisenergiankulutus kaikilla matkoilla ja Eadditional due to ice conditions on ylimääräinen energiankulutus jäissä kulkiessa.

Kokonaisenergiankulutus kaikilla matkoilla lasketaan seuraavasti:

, (Ax.5)

jossa Mi, voyages, total on kaikilla tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla matkoilla kulutetun polttoaineen i massa, LCVi on polttoaineen i tehollinen lämpöarvo ja Eelect., voyages, total on alukselle toimitetun sähkön kulutus kaikilla matkoilla.

Kaikilla tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla matkoilla kulutetun polttoaineen i massa Mi, voyages, total lasketaan seuraavasti:

, (Ax.6)

jossa Mi, voyages between MS on kaikilla jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvien satamien välisillä matkoilla kulutetun polttoaineen yhteenlaskettu massa, Mi, voyages from MS on kaikilla jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvista satamista lähtevillä matkoilla kulutetun polttoaineen yhteenlaskettu massa ja Mi, voyages to MS on kaikilla jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluviin satamiin suuntautuvilla matkoilla kulutetun polttoaineen yhteenlaskettu massa. Alukselle toimitetun sähkön kulutus Eelect., voyages total voidaan laskea samalla tavalla.

Ylimääräinen energiankulutus jäissä kulkiessa lasketaan seuraavasti:

, (Ax.7)

jossa Evoyages, open water on energiankulutus avovesissä kuljetuilla matkoilla ja Evoyages, ice conditions, adjusted on mukautettu energiankulutus jäissä kulkiessa.

Energiankulutus matkoilla, joilla kuljetaan yksinomaan avovesillä, lasketaan seuraavasti:

(Ax.8)

jossa Evoyages, ice conditions on energiankulutus jäissä kulkiessa, joka lasketaan seuraavasti:

(Ax.9)

jossa Mi, voyages, ice conditions on jäissä kulkevan aluksen kuluttaman polttoaineen i massa ja Eelect., voyages, total on alukselle toimitetun sähkön kulutus jäissä kulkiessa.

Jäissä kulkiessa kulutetun polttoaineen i massa määritetään seuraavasti:

, (Ax.10)

jossa Mi, voyages between MS, ice cond. on jääluokitellun aluksen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvien satamien välisillä matkoilla jäissä kulkiessaan kuluttaman polttoaineen i yhteenlaskettu massa, Mi, voyages from MS jääluokitellun aluksen kaikilla jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvista satamista lähtevillä matkoilla jäissä kulkiessaan kuluttaman polttoaineen i yhteenlaskettu massa ja Mi, voyages to MS jääluokitellun aluksen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluviin satamiin suuntautuvilla matkoilla jäissä kulkiessaan kuluttaman polttoaineen i yhteenlaskettu massa. Alukselle toimitetun sähkön kulutus Eice conditions voidaan laskea samalla tavalla.

Mukautettu energiankulutus jäissä kulkiessa lasketaan seuraavasti:

(Ax.1)

jossa Dice conditions on jäissä kuljetun matkan pituus ja pituusyksikkökohtainen energiankulutus avovesissä kuljetulla matkalla on

Jäissä kuljetun matkan pituus Dice conditions lasketaan seuraavasti:

, (Ax.12)

jossa Dvoyages between MS, ice cond. on jäissä kuljetun matkan yhteenlaskettu pituus jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvien satamien välisillä matkoilla, Dvoyages from MS on jäissä kuljetun matkan yhteenlaskettu pituus kaikilla jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvista satamista lähteneillä matkoilla ja Dvoyages to MS on jäissä kuljetun matkan yhteenlaskettu pituus jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluviin satamiin suuntautuneilla matkoilla.

Viimeksi mainittu määritetään seuraavasti:

, (Ax.13)

jossa Evoyages, ice conditions on energiankulutus jäissä kulkiessa ja Dtotal on kuljetun matkan kokonaispituus vuodessa.

Kuljetun matkan kokonaispituus vuodessa lasketaan seuraavasti:

, (Ax.14)

jossa Dvoyages between MS on matkan yhteenlaskettu pituus jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvien satamien välisillä matkoilla, Dvoyages from MS on matkan yhteenlaskettu pituus kaikilla jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvista satamista lähteneillä matkoilla ja Dvoyages to MS on matkan yhteenlaskettu pituus jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluviin satamiin suuntautuneilla matkoilla.

(1) Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A9-0233/2022).

(1 a) Euroopan yhteisön kansallisten varustamoyhdistysten keskusjärjestön (ECSA) raportti ”The Economic Value of the EU Shipping Industry”, 2020.

(1 a) Euroopan ympäristökeskuksen tutkimus, 2020, https://www.eea.europa.eu/publications/rail-and-waterborne-transport

(19) COM(2020)0563

(20) COM(2020)0562

(19) COM(2020)0563

(20) COM(2020)0562

(21) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/757, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailusta, raportoinnista ja todentamisesta sekä direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 55).

(24) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30).

(1 a) Euroopan komissio, Bryssel, komission yksiköiden valmisteluasiakirja – Paremman sääntelyn suuntaviivat, 3.11.2021, SWD(2021)0305.

(1 a) Komission tiedonanto (COM(2021)0550), annettu 14 päivänä heinäkuuta 2021.

(1 a) Lisätietoja jääluokkien vastaavuudesta on HELCOM-suosituksessa 25/7 osoitteessa http://www.helcom.fi.

(33) Tältä osin viitataan direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä V olevan C osan 1 kohdan a alakohdan termiin eu”käytössä olevasta polttoaineesta aiheutuvat päästöt”.

(1 a) Lisätietoja jääluokkien vastaavuudesta on HELCOM-suosituksessa 25/7 osoitteessa http://www.helcom.fi.

28.4.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 149/199

P9_TA(2022)0368

Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotto ***I

Euroopan parlamentin tarkistukset 19. lokakuuta 2022 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/94/EU kumoamisesta (COM(2021)0559 – C9-0331/2021 – 2021/0223(COD)) (1)

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2023/C 149/14)

Tarkistus 1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2014/94/EU (43) luotiin puitteet vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle. Kyseisen direktiivin soveltamista koskevassa komission tiedonannossa (44) viitataan lataus- ja tankkausinfrastruktuurin epätasaiseen kehitykseen unionissa sekä puutteisiin yhteentoimivuudessa ja käyttäjäystävällisyydessä. Tiedonannossa todetaan, että selkeiden yhteisten menetelmien puuttuminen tavoitteiden asettamiseksi ja direktiivissä 2014/94/EU edellytettyjen kansallisten toimintakehysten mukaisten toimenpiteiden hyväksymiseksi on johtanut tilanteeseen, jossa tavoitteiden asettamisen ja tukemisen tavoitetaso vaihtelee suuresti jäsenvaltioiden välillä.

(1)

Tarkistus 2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/631 (46) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/1242 (47) asetetaan jo hiilidioksidipäästönormit uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille sekä tietyille raskaille hyötyajoneuvoille. Näiden välineiden tarkistamisessa olisi varmistettava yhdenmukaisuus nykyisen asetuksen tarkistamisen kanssa, jotta varmistetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä ja käyttöönottoa tieliikenteessä koskevan kehyksen johdonmukaisuus ja jotta voidaan nopeuttaa erityisesti päästöttömien ajoneuvojen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoa ja luoda siten kysyntää lataus- ja tankkausinfrastruktuurille.

Tarkistus 3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4)

ReFuelEU Aviation (48) - ja FuelEU Maritime (49) -aloitteiden odotetaan lisäävän kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotantoa ja käyttöä lento- ja meriliikenteessä. Vaikka kestävien lentopolttoaineiden käyttövaatimukset voivat suurelta osin täyttää nykyisellä tankkausinfrastruktuurilla, pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyöttöön tarvitaan investointeja. Lisäksi jäsenvaltioiden ja komission olisi arvioitava lentoliikenteen vetymarkkinoiden nykytilaa ja tulevaa kehitystä sekä huolehdittava siitä, että laaditaan toteutettavuustutkimus, joka koskee asiaankuuluvan infrastruktuurin käyttöönottoa ilma-alusten tehonsyötössä, mukaan lukien tarvittaessa suunnitelma vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta lentoasemilla, erityisesti ilma-alusten vetytankkauksen ja sähkölatauksen osalta. FuelEU Maritime -aloitteessa asetetaan erityisesti maasähkön käyttöä koskevia vaatimuksia, jotka voidaan täyttää vain, jos TEN-T-satamissa otetaan käyttöön riittävä määrä maasähköjärjestelmiä. Näihin aloitteisiin ei kuitenkaan sisälly tarvittavaa polttoaineinfrastruktuuria koskevia säännöksiä, jotka ovat edellytys tavoitteiden saavuttamiselle.

Tarkistus 4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)

Sen vuoksi kaikkia liikennemuotoja olisi käsiteltävä yhdellä säädöksellä, jossa olisi otettava huomioon erilaiset vaihtoehtoiset polttoaineet. Päästöttömien voimansiirtoteknologioiden käyttö on eri kehitysvaiheissa eri liikennemuodoissa. Erityisesti tieliikenteessä akkukäyttöiset sähköajoneuvot ja ladattavat hybridiajoneuvot yleistyvät nopeasti. Myös vetypolttokennokäyttöisiä tieliikenteen moottoriajoneuvoja on saatavilla markkinoilla. Lisäksi pienempiä vety- ja akkukäyttöisiä sähköaluksia ja vetypolttokennojunia otetaan käyttöön parhaillaan eri hankkeissa ja ensimmäisissä kaupallisissa toiminnoissa, ja laajaa kaupallista käyttöönottoa odotetaan lähivuosina. Sitä vastoin ilmailu- ja vesiliikenneala ovat edelleen riippuvaisia nestemäisistä ja kaasumaisista polttoaineista, sillä päästöttömien ja vähäpäästöisten voimalinjaratkaisujen odotetaan tulevan markkinoille vasta vuoden 2030 tienoilla ja varsinkin ilmailualalla vielä myöhemmin, sillä täysimittainen kaupallistaminen on hidasta. Fossiilisten kaasumaisten tai nestemäisten polttoaineiden käyttö on mahdollista vain, jos se on selkeästi nivottu selkeään hiilestä irtautumisen polkuun, joka on unionin ilmastoneutraaliutta koskevan pitkän aikavälin tavoitteen mukainen edellyttäen, että tällaisiin polttoaineisiin sekoitetaan yhä enenevässä määrin uusiutuvia polttoaineita, kuten biometaania, kehittyneitä biopolttoaineita tai uusiutuvia ja vähähiilisiä synteettisiä kaasumaisia ja nestemäisiä polttoaineita, tai niitä korvataan tallaisia uusiutuvilla polttoaineilla.

(5)

Sen vuoksi kaikkia liikennemuotoja olisi käsiteltävä yhdellä säädöksellä, jossa olisi otettava huomioon erilaiset vaihtoehtoiset polttoaineet. Päästöttömien voimansiirtoteknologioiden käyttö on eri kehitysvaiheissa eri liikennemuodoissa ja eri jäsenvaltioissa ja alueilla . Erityisesti tieliikenteessä akkukäyttöiset sähköajoneuvot ja ladattavat hybridiajoneuvot yleistyvät nopeasti , minkä vuoksi näille kypsille teknologioille täytyy asettaa kunnianhimoisempia tavoitteita . Myös vetypolttokennokäyttöisiä tieliikenteen moottoriajoneuvoja on saatavilla markkinoilla , vaikkakin vähäisemmässä määrin . Lisäksi pienempiä vety- ja akkukäyttöisiä sähköaluksia ja vetypolttokennojunia otetaan käyttöön parhaillaan eri hankkeissa ja ensimmäisissä kaupallisissa toiminnoissa, ja laajaa kaupallista käyttöönottoa odotetaan lähivuosina. Sitä vastoin ilmailu- ja vesiliikenneala ovat edelleen riippuvaisia nestemäisistä ja kaasumaisista polttoaineista, sillä päästöttömien ja vähäpäästöisten voimalinjaratkaisujen odotetaan tulevan markkinoille vasta vuoden 2030 tienoilla ja varsinkin ilmailualalla vielä myöhemmin, sillä täysimittainen kaupallistaminen on hidasta. Unionin olisi tehostettava toimiaan fossiilisten kaasumaisten tai nestemäisten polttoaineiden asteittaiseksi käytöstä poistamiseksi ja edistettävä uusiutuvia vaihtoehtoja, ja fossiilisten polttoaineiden käytön olisi oltava mahdollista vain, jos se on selkeästi nivottu selkeään hiilestä irtautumisen polkuun, joka on unionin ilmastoneutraaliutta koskevan pitkän aikavälin tavoitteen mukainen edellyttäen, että tällaisiin polttoaineisiin sekoitetaan yhä enenevässä määrin uusiutuvia polttoaineita, kuten biometaania, kehittyneitä biopolttoaineita tai uusiutuvia ja vähähiilisiä synteettisiä kaasumaisia ja nestemäisiä polttoaineita, tai niitä korvataan tallaisia uusiutuvilla polttoaineilla.

Tarkistus 5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)

Tällaisia biopolttoaineita ja synteettisiä polttoaineita, joilla korvataan dieseliä, bensiiniä ja lentopetrolia, voidaan tuottaa eri raaka-aineista, ja niitä voidaan sekoittaa fossiilisiin polttoaineisiin erittäin korkeilla sekoitussuhteilla. Niitä voidaan teknisesti käyttää nykyisellä kulkuneuvoteknologialla vähäisin mukautuksin. Uusiutuvaa metanolia voidaan käyttää myös sisävesiliikenteessä ja lähimerenkulussa. Synteettisillä ja parafiinisilla polttoaineilla voidaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä liikenteen energianlähteenä. Kaikkia näitä polttoaineita voidaan jakaa, varastoida ja käyttää olemassa olevan infrastruktuurin tai tarvittaessa samantyyppisen infrastruktuurin kanssa.

(6)

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispotentiaalin maksimoimiseksi tällaisia biopolttoaineita , myös biokaasua, ja synteettisiä polttoaineita, joilla korvataan dieseliä, bensiiniä ja lentopetrolia, voidaan tuottaa eri raaka-aineista, ja niitä voidaan sekoittaa fossiilisiin polttoaineisiin erittäin korkeilla sekoitussuhteilla. Tämä on erityisen tärkeää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ilmailu- ja meriliikennealalla, joiden sähköistyminen on hitaampaa. Näitä polttoaineita voidaan teknisesti käyttää nykyisellä kulkuneuvoteknologialla vähäisin mukautuksin. Uusiutuvaa metanolia voidaan käyttää myös sisävesiliikenteessä ja lähimerenkulussa. Synteettisillä ja parafiinisilla polttoaineilla voidaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä liikenteen energianlähteenä. Kaikkia näitä polttoaineita voidaan jakaa, varastoida ja käyttää olemassa olevan infrastruktuurin tai tarvittaessa samantyyppisen infrastruktuurin kanssa.

Tarkistus 6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(6 a)

On tärkeää noudattaa teknologianeutraaliuden ja energiatehokkuuden yleisiä periaatteita ensisijaisesti niissä teknologioissa, jotka ovat tarpeen ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi, koska osa lähitulevaisuudessa tarvittavista teknologioista edellyttää edelleen investointeja tutkimukseen ja kehittämiseen, samalla kun säilytetään erilaisten vaihtoehtoisten teknologioiden välinen kilpailu markkinoilla ottaen asianmukaisesti huomioon kohtuuhintaisuus ja jäsenvaltioiden erilaiset lähtökohdat.

Tarkistus 7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)

Nesteytetyllä maakaasulla on todennäköisesti jatkuva rooli meriliikenteessä, jossa ei tällä hetkellä ole taloudellisesti kannattavaa päästötöntä voimalinjateknologiaa. Älykkään ja kestävän liikkuvuuden strategiaa koskevassa tiedonannossa todetaan, että päästöttömiä merialuksia voidaan saada markkinoille vuoteen 2030 mennessä. Aluskannan korvaaminen olisi toteutettava asteittain alusten pitkän käyttöiän vuoksi. Toisin kuin meriliikenteessä, päästöttömien voimansiirtoteknologioiden, kuten vedyn ja sähkön, odotetaan tulevan markkinoille nopeammin sisävesiliikenteessä, jossa alukset ovat yleensä pienempiä ja etäisyydet lyhyempiä. Nesteytetyllä maakaasulla ei enää odoteta olevan merkittävää roolia tällä alalla. Nesteytetyn maakaasun kaltaiset liikenteen polttoaineet on enenevässä määrin irrotettava hiilestä esimerkiksi sekoittamalla niihin nesteytettyä biometaania (nesteytetty biomaakaasu) tai uusiutuvia ja vähähiilisiä synteettisiä kaasumaisia sähkön avulla tuotettuja polttoaineita (e-kaasuja) tai korvaamalla ne niillä. Näitä vähähiilistettyjä polttoaineita voidaan käyttää samassa infrastruktuurissa kuin kaasumaisia fossiilisia polttoaineita, mikä mahdollistaa asteittaisen siirtymisen kohti vähähiilisiä polttoaineita.

(7)

Nesteytetyn maakaasun pitkäaikainen käyttö ei ole unionin ilmastoneutraaliustavoitteen mukaista. Sen vuoksi nesteytetty maakaasu olisi poistettava asteittain käytöstä meriliikenteessä mahdollisimman pian ja korvattava kestävämmillä vaihtoehdoilla. Lyhyellä aikavälillä nesteytetyllä maakaasulla on kuitenkin todennäköisesti siirtymävaiheessa rooli meriliikenteessä, jossa ei tällä hetkellä ole taloudellisesti kannattavaa päästötöntä voimalinjateknologiaa. Älykkään ja kestävän liikkuvuuden strategiaa koskevassa tiedonannossa todetaan, että päästöttömiä merialuksia voidaan saada markkinoille vuoteen 2030 mennessä , ja tällaisia hankkeita toteutetaan jo parhaillaan . Tähän liittyvää kehitystä olisi edistettävä, sitä olisi seurattava asianmukaisesti ja siitä olisi raportoitava. Aluskannan korvaaminen olisi toteutettava asteittain alusten pitkän käyttöiän vuoksi. Kun otetaan huomioon nesteytetyn maakaasun rooli siirtymävaiheessa, nesteytetyn maakaasun alustankkausinfrastruktuurin saatavuuden satamissa olisi oltava kysyntälähtöistä erityisesti uusia julkisia investointeja ajatellen. Toisin kuin meriliikenteessä, päästöttömät voimansiirtoteknologiat , kuten vety ja sähkö , alkavat olla kypsää teknologiaa ja niiden odotetaan tulevan markkinoille nopeammin sisävesiliikenteessä, jossa alukset ovat yleensä pienempiä ja etäisyydet lyhyempiä , ja niillä voisi olla suuri merkitys meriliikenteelle päästöttömien käyttövoimaratkaisujen laajemman käyttöönoton kannalta . Nesteytetyllä maakaasulla ei enää odoteta olevan merkittävää roolia tällä alalla. Nesteytetyn maakaasun kaltaiset liikenteen polttoaineet on enenevässä määrin irrotettava hiilestä esimerkiksi sekoittamalla niihin nesteytettyä biometaania (nesteytetty biomaakaasu) tai uusiutuvia ja vähähiilisiä synteettisiä kaasumaisia sähkön avulla tuotettuja polttoaineita (e-kaasuja) tai korvaamalla ne niillä. Näitä vähähiilistettyjä polttoaineita voidaan käyttää samassa infrastruktuurissa kuin kaasumaisia fossiilisia polttoaineita, mikä mahdollistaa asteittaisen siirtymisen kohti vähähiilisiä polttoaineita.

Tarkistus 8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)

Yleisesti saatavilla olevan kevyiden sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurin käyttöönotto on ollut epätasaista eri puolilla unionia. Epätasaisen jakautumisen jatkuminen hidastaisi tällaisten ajoneuvojen käyttöönottoa ja heikentäisi liikenneyhteyksiä eri puolilla unionia. Kansallisten tavoitetasojen ja lähestymistapojen jatkuvat erot eivät luo pitkän aikavälin varmuutta , jota tarvitaan merkittäviin markkinainvestointeihin. Jäsenvaltioille kansallisella tasolla asetettavien pakollisten vähimmäistavoitteiden olisi sen vuoksi tarjottava politiikalle suuntaviivoja ja täydennettävä kansallisia toimintakehyksiä. Tässä lähestymistavassa olisi yhdistettävä kansalliset ajoneuvokantaperusteiset tavoitteet ja Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) etäisyysperusteiset tavoitteet. Kansallisilla ajoneuvokantaperusteisilla tavoitteilla olisi varmistettava, että ajoneuvojen yleistymiseen kussakin jäsenvaltiossa vastataan riittävällä yleisesti saatavilla olevalla latausinfrastruktuurilla. TEN-T-verkon etäisyysperusteisilla tavoitteilla olisi varmistettava sähkölatauspisteiden täysi kattavuus unionin päätieverkostoissa ja siten varmistettava helppo ja saumaton liikenne kaikkialla unionissa.

(9)

Yleisesti saatavilla olevan kevyiden sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurin käyttöönotto on ollut epätasaista eri puolilla unionia ja sen alueita . Epätasaisen jakautumisen jatkuminen hidastaisi tällaisten ajoneuvojen käyttöönottoa ja heikentäisi liikenneyhteyksiä eri puolilla unionia. Kansallisten tavoitetasojen ja lähestymistapojen jatkuvat erot haittaavat kipeästi kaivattua liikennealan kestävää siirtymää eivätkä myötävaikuta sellaisen pitkän aikavälin varmuuden luomiseen , jota tarvitaan merkittäviin markkinainvestointeihin. Jäsenvaltioille kansallisella tasolla asetettavien pakollisten vähimmäistavoitteiden olisi sen vuoksi tarjottava politiikalle suuntaviivoja ja täydennettävä kansallisia toimintakehyksiä. Tässä lähestymistavassa olisi yhdistettävä kansalliset ajoneuvokantaperusteiset tavoitteet ja Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) etäisyysperusteiset tavoitteet. Kansallisilla ajoneuvokantaperusteisilla tavoitteilla olisi varmistettava, että ajoneuvojen yleistymiseen kussakin jäsenvaltiossa vastataan riittävällä yleisesti saatavilla olevalla latausinfrastruktuurilla erityisesti maantieteellisillä alueilla, joilla on harvinaisempaa, että kevyen hyötyajoneuvon omistaja omistaa yksityisen pysäköintipaikan . Keskuksiin, joissa asukastiheys on suhteellisesti suurempi ja sähköajoneuvojen markkinaosuus suurempi, on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota, ja niissä myös kansallisen käyttöönottotahdin olisi oltava tiukempi. Markkinoiden olisi säädeltävä itseään, kun tietynsuuruinen sähköajoneuvokanta on saavutettu tietyssä jäsenvaltiossa. TEN-T-verkon etäisyysperusteisilla tavoitteilla olisi varmistettava sähkölatauspisteiden täysi kattavuus unionin päätieverkostoissa ja siten varmistettava helppo ja saumaton liikenne kaikkialla unionissa , myös liikenne unionin syrjäisimmillä alueilla ja saarilla ja niille suuntautuva liikenne, elleivät kustannukset ole suhteettomat hyötyihin nähden, jolloin jäsenvaltiot voivat tehdä poikkeuksia tai harkita sähköverkon ulkopuolisen infrastruktuurin kehittämistä. Tällaisen infrastruktuuriverkoston kehittäminen helpottaisi kaikkien unionin alueiden, myös syrjäisimpien alueiden ja muiden syrjäisten alueiden tai maaseutualueiden, saavutettavuutta ja yhteyksiä ja vahvistaisi niiden välistä sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.

Tarkistus 9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10)

Kansalliset ajoneuvokantaperusteiset tavoitteet olisi asetettava kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen sähköajoneuvojen kokonaismäärän perusteella käyttäen yhteistä menetelmää, jossa otetaan huomioon teknologian kehitys, kuten sähköajoneuvojen lisääntynyt ajotoimintasäde tai sellaisten pikalatauspisteiden yleistyminen markkinoilla, jotka voivat ladata suuremman määrän ajoneuvoja latauspistettä kohti kuin tavanomaiset latauspisteet. Menetelmässä on otettava huomioon myös akkukäyttöisten sähköajoneuvojen ja ladattavien hybridiajoneuvojen erilaiset lataustarpeet. Menetelmän, jolla asetetaan normit kansalliseen ajoneuvokantaan perustuville, yleisesti saatavilla olevan latausinfrastruktuurin suurinta kokonaisantotehoa koskeville tavoitteille, olisi mahdollistettava riittävä joustavuus jäsenvaltioissa käytettävien erilaisten latausteknologioiden suhteen.

(10)

Kansalliset ajoneuvokantaperusteiset tavoitteet olisi asetettava sen perusteella, mikä on rekisteröityjen sähköajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ajoneuvokannasta, käyttäen yhteistä menetelmää, jossa otetaan huomioon teknologian kehitys, kuten sähköajoneuvojen lisääntynyt ajotoimintasäde tai sellaisten pikalatauspisteiden yleistyminen markkinoilla, jotka voivat ladata suuremman määrän ajoneuvoja latauspistettä kohti kuin tavanomaiset latauspisteet. Menetelmässä on otettava huomioon myös akkukäyttöisten sähköajoneuvojen ja ladattavien hybridiajoneuvojen erilaiset lataustarpeet sekä asukasluku ja sähköajoneuvojen markkinaosuudet . Menetelmän, jolla asetetaan normit kansalliseen ajoneuvokantaan perustuville, yleisesti saatavilla olevan latausinfrastruktuurin suurinta kokonaisantotehoa koskeville tavoitteille, olisi mahdollistettava riittävä joustavuus jäsenvaltioissa käytettävien erilaisten latausteknologioiden suhteen. Lisäksi komission olisi arvioitava, miten ajoneuvot, joissa on integroituja aurinkopaneeleja, voivat vaikuttaa yleisesti saatavilla olevan latausinfrastruktuurin käyttöönottoon ja tarvittaessa tämän asetuksen mukaisten latausinfrastruktuurin käyttöönottoa koskevien tavoitteiden vastaavaan mukauttamiseen.

Tarkistus 10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11)

Käytännön toteutuksessa jäsenvaltioissa olisi varmistettava, että erityisesti julkisen liikenteen keskuksiin , kuten satamien matkustajaterminaaleihin , lentoasemille tai rautatieasemille , asennetaan riittävä määrä yleisesti saatavilla olevia latauspisteitä . Lisäksi olisi otettava käyttöön riittävä määrä kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia pikalatauspisteitä kuluttajien hyödyksi erityisesti TEN-T-verkossa, jotta voidaan varmistaa täysi rajat ylittävä liikkumismahdollisuus ja mahdollistaa sähköajoneuvojen käyttö kaikkialla unionissa.

(11)

Käytännön toteutuksessa jäsenvaltioissa olisi varmistettava, että riittävä määrä yleisesti saatavilla olevia kiinteitä , verkon ulkopuolisia tai liikkuvia latauspisteitä asennetaan tavalla, jolla tuetaan alueellista tasapainoa ja multimodaalista matkustamista , vältetään alueellisia eroja ja varmistetaan , ettei mitään aluetta jätetä jälkeen. Käyttöönotto on erityisen tärkeää asuinalueilla, joilla ei ole saatavilla muita kuin kadunvarsipysäköintipaikkoja ja joilla ajoneuvoja tavallisesti pysäköidään pitkiksi ajoiksi, taksien pysäköintialueet mukaan lukien, sekä julkisen liikenteen keskuksissa, kuten satamien matkustajaterminaaleissa, lentoasemilla tai rautatieasemilla . Lisäksi olisi otettava käyttöön riittävä määrä kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia pikalatauspisteitä kuluttajien hyödyksi erityisesti TEN-T-verkossa, jotta voidaan varmistaa täysi rajat ylittävä liikkumismahdollisuus ja mahdollistaa sähköajoneuvojen käyttö kaikkialla unionissa.

Tarkistus 11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(11 a)

Yleisesti saatavilla olevan latausinfrastruktuurin käyttöönoton olisi ensisijaisesti perustuttava yksityisiin markkinainvestointeihin. Kunnes on luotu kilpailukykyiset markkinat, jäsenvaltioiden olisi kuitenkin tuettava infrastruktuurin käyttöönottoa tapauksissa, joissa markkinaolosuhteet edellyttävät julkista tukea, edellyttäen, että se on täysin valtiontukisääntöjen mukaista. Jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa otettava huomioon, että niiden alueiden tietyissä osissa, esimerkiksi monissa matkailukohteissa, latauspisteiden riittävän määrän kysyntä saattaa vaihdella vuodenajan mukaan. Tällaisissa tapauksissa mahdollisuus ottaa käyttöön tilapäinen liikkuva verkon ulkopuolinen latausinfrastruktuuri voisi lisätä joustavuutta ja helpottaa kausittaiseen kysyntään vastaamista ilman kiinteän infrastruktuurin asentamista.

Tarkistus 12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(11 b)

Komission olisi tarkasteltava tarvittaessa uudelleen tässä asetuksessa asetettuja kevyille ja raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettua sähköistä latausinfrastruktuuria koskevia tavoitteita varmistaakseen niiden yhteensopivuuden niiden vaatimusten kanssa, jotka on vahvistettu hiilidioksidipäästönormien asettamista kevyille ja raskaille hyötyajoneuvoille koskevissa unionin asetuksissa.

Tarkistus 13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(11 c)

Komission olisi tarkasteltava uudelleen tarvetta ottaa käyttöön latausinfrastruktuuria koskevia vaatimuksia, jotka koskevat sähköavusteisia polkupyöriä ja L-luokan ajoneuvoja, kuten sähkökäyttöisiä polkupyöriä ja sähkömopoja, ja erityisesti mahdollisuutta varustaa latausinfrastruktuuri kotitalouksien virtapistokkeella, joka mahdollistaa tällaisten ajoneuvojen lataamisen helposti, koska ne ovat liikennemuoto, joka voi auttaa vähentämään edelleen hiilidioksidipäästöjä ja ilman saastumista.

Tarkistus 14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13)

Sähkökäyttöiset raskaat hyötyajoneuvot tarvitsevat varsin erilaisen latausinfrastruktuurin kuin kevyet hyötyajoneuvot. Sähkökäyttöisten raskaiden hyötyajoneuvojen yleisesti saatavilla olevaa infrastruktuuria ei kuitenkaan ole tällä hetkellä unionissa ole juuri lainkaan. TEN-T-verkon etäisyysperusteisten tavoitteiden, yön yli -latausinfrastruktuuria koskevien tavoitteiden ja kaupunkisolmukohtia koskevien tavoitteiden yhdistelmällä olisi varmistettava, että kaikkialla unionissa on sähkökäyttöisille raskaille hyötyajoneuvoille riittävästi yleisesti saatavilla olevaa infrastruktuuria tukemaan akkukäyttöisten raskaiden hyötyajoneuvojen odotettua yleistymistä markkinoilla .

(13)

Sähkökäyttöiset raskaat hyötyajoneuvot tarvitsevat varsin erilaisen latausinfrastruktuurin kuin kevyet hyötyajoneuvot. Sähkökäyttöisten raskaiden hyötyajoneuvojen yleisesti saatavilla olevaa infrastruktuuria ei kuitenkaan ole tällä hetkellä unionissa ole juuri lainkaan , minkä vuoksi on tarpeen nopeuttaa infrastruktuurin käyttöönottoa . TEN-T-verkon etäisyysperusteisten tavoitteiden, yön yli -latausinfrastruktuuria koskevien tavoitteiden ja kaupunkisolmukohtia koskevien tavoitteiden yhdistelmällä olisi varmistettava, että kaikkialla unionissa on sähkökäyttöisille raskaille hyötyajoneuvoille riittävästi yleisesti saatavilla olevaa infrastruktuuria tukemaan ennakoivasti akkukäyttöisten raskaiden hyötyajoneuvojen markkinaosuuden kasvua .

Tarkistus 15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(13 a)

Tämän vuoksi tarvitaan alkuvaiheen julkisia investointeja sähkökäyttöisten raskaiden hyötyajoneuvojen infrastruktuuriin, ja tämän asetuksen soveltamisalaa laajemmalle ulottuvassa infrastruktuurin kehittämisen olisi oltava riippuvaista näiden ajoneuvojen markkinaosuuden unionin laajuisesta, kansallisesta ja alueellisesta kehityksestä ja merkityksellisistä liikennetiedoista.

Tarkistus 16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(14 a)

Raskaiden hyötyajoneuvojen latausinfrastruktuuria koskevia uusia standardeja kehitetään parhaillaan. On teknisesti mahdollista varmistaa fyysisten liitäntöjen ja tiedonsiirtoprotokollien päivitettävyys, jotta yksittäiset latausasemat ja -pisteet voidaan myöhemmin päivittää vastaamaan uutta standardia. Sen vuoksi komission olisi harkittava latauspooleissa olevien latausasemien yksilöllisen antotehon kasvattamista heti, kun uudet yhteiset tekniset eritelmät ovat saatavilla.

Tarkistus 17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17)

Yleisesti saatavilla olevia lataus- tai tankkauspisteitä ovat esimerkiksi yksityisomistuksessa olevat lataus- tai tankkauspisteet, joihin kaikilla on pääsy ja jotka sijaitsevat julkisissa tai yksityisissä tiloissa, kuten julkisilla parkkipaikoilla tai kauppojen parkkipaikoilla. Yksityisessä tilassa sijaitsevaa lataus- tai tankkauspistettä, joka on kaikkien käytettävissä, olisi pidettävä yleisesti saatavilla olevana, myös tapauksissa, joissa sen käyttö on rajoitettu tiettyyn yleiseen käyttäjäryhmään, esimerkiksi kaupan asiakkaisiin. Autojen yhteiskäyttöjärjestelmien lataus- tai tankkauspisteitä olisi pidettävä yleisesti saatavilla olevina vain siinä tapauksessa, että niissä nimenomaisesti sallitaan järjestelmään osallistumattomien osapuolten mahdollisuus niiden käyttöön. Yksityisissä tiloissa sijaitsevia lataus- tai tankkauspisteitä, joihin pääsy on rajoitettu ennalta määrätylle henkilöryhmälle, kuten toimistorakennusten pysäköintialueita, joille pääsevät ainoastaan työntekijät tai erityisluvan saaneet henkilöt, ei pitäisi katsoa yleisesti saatavilla oleviksi lataus- tai tankkauspisteiksi.

(17)

Yleisesti saatavilla olevia lataus- tai tankkauspisteitä ovat esimerkiksi yksityisomistuksessa olevat lataus- tai tankkauspisteet, joihin kaikilla on pääsy ja jotka sijaitsevat julkisissa tai yksityisissä tiloissa, kuten julkisilla parkkipaikoilla tai kauppojen parkkipaikoilla. Tällaisissa paikoissa, joissa pysäköintitiloissa on yli 30 paikkaa, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että käytössä on riittävä määrä yleisesti saatavilla olevia lataus- tai tankkauspisteitä. Yksityisessä tilassa sijaitsevaa lataus- tai tankkauspistettä, joka on kaikkien käytettävissä, olisi pidettävä yleisesti saatavilla olevana, myös tapauksissa, joissa sen käyttö on rajoitettu tiettyyn yleiseen käyttäjäryhmään, esimerkiksi kaupan asiakkaisiin. Autojen yhteiskäyttöjärjestelmien lataus- tai tankkauspisteitä olisi pidettävä yleisesti saatavilla olevina vain siinä tapauksessa, että niissä nimenomaisesti sallitaan järjestelmään osallistumattomien osapuolten mahdollisuus niiden käyttöön. Yksityisissä tiloissa sijaitsevia lataus- tai tankkauspisteitä, joihin pääsy on rajoitettu ennalta määrätylle henkilöryhmälle, kuten toimistorakennusten pysäköintialueita, joille pääsevät ainoastaan työntekijät tai erityisluvan saaneet henkilöt, ei pitäisi katsoa yleisesti saatavilla oleviksi lataus- tai tankkauspisteiksi.

Tarkistus 18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(17 a)

Jotta voidaan välttää tämän asetuksen tahattomat seuraukset, joilla haitataan latausinfrastruktuurin käyttöönottoa suljetuille kalustokokonaisuuksille, kuten julkiselle liikenteelle, julkisen liikenteen kalustolle osittain tarkoitetut yleisesti saatavilla olevat latausasemat voidaan ottaa huomioon tässä asetuksessa asetettujen asiaankuuluvien tavoitteiden saavuttamisessa. Autojen yhteiskäyttöjärjestelmien latauspisteitä olisi pidettävä yleisesti saatavilla olevina vain siinä tapauksessa, että niissä nimenomaisesti sallitaan järjestelmään osallistumattomien osapuolten mahdollisuus niiden käyttöön.

Tarkistus 19

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(17 b)

Kuluttajien hyödyksi jäsenvaltioiden olisi kannustettava yleisesti saatavilla olevien lataus- tai tankkauspisteiden ylläpitäjiä varmistamaan, että niiden palvelujen aukioloajat ja käyttövalmius vastaavat täysin loppukäyttäjien tarpeita.

Tarkistus 20

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(20)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/94452 määritellyt älykkäät mittausjärjestelmät mahdollistavat verkon vakauden varmistamiseksi ja latauspalvelujen järkevän käytön kannustamiseksi tarvittavien reaaliaikaisten tietojen tuottamisen. Tarjoamalla reaaliaikaista energiamittaustietoa sekä tarkkaa ja läpinäkyvää kustannustietoa älymittausjärjestelmät ja älylatauspisteet kannustavat lataamaan sähköä aikoina, jolloin sähkön yleinen kysyntä ja hinnat ovat alhaisempia. Älykkäiden mittausjärjestelmien ja latauspisteiden yhdistelmällä lataustoimintaa voidaan optimoida, mistä on hyötyä sekä sähköjärjestelmälle ja että loppukäyttäjälle. Jäsenvaltioiden olisi kannustettava älymittausjärjestelmien käyttöön sähköajoneuvojen yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla, jos se on teknisesti toteutettavissa ja taloudellisesti järkevää , ja varmistettava, että järjestelmät ovat direktiivin (EU) 2019/944 20 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisia.

(20)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/94452 määritellyt älykkäät mittausjärjestelmät mahdollistavat verkon vakauden varmistamiseksi ja latauspalvelujen järkevän käytön kannustamiseksi tarvittavien reaaliaikaisten tietojen tuottamisen. Tarjoamalla reaaliaikaista energiamittaustietoa sekä tarkkaa ja läpinäkyvää kustannustietoa älymittausjärjestelmät ja älylatauspisteet kannustavat lataamaan sähköä aikoina, jolloin sähkön yleinen kysyntä ja hinnat ovat alhaisempia. Älykkäiden mittausjärjestelmien ja latauspisteiden yhdistelmällä lataustoimintaa voidaan optimoida, mistä on hyötyä sekä sähköjärjestelmälle ja että loppukäyttäjälle. Jäsenvaltioiden olisi kannustettava älymittausjärjestelmien käyttöön sähköajoneuvojen yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla, jos se on teknisesti toteutettavissa, ja varmistettava, että järjestelmät ovat direktiivin (EU) 2019/944 20 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisia.

Tarkistus 21

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(21)

Sähkökäyttöisten kulkuvälineiden määrän kasvu tie-, raide-, meri- ja muussa liikenteessä edellyttää, että lataustoiminnot optimoidaan ja niitä ohjataan tavalla, joka ei aiheuta ruuhkautumista ja jossa hyödynnetään täysimääräisesti uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön saatavuutta ja alhaisia sähkön hintoja järjestelmässä. Varsinkin älylataus voi helpottaa sähköajoneuvojen integrointia sähköjärjestelmään, koska se mahdollistaa aggregointiin perustuvan ja hintaperusteisen kysyntäjouston. Järjestelmien integrointia voidaan edelleen helpottaa kaksisuuntaisella lataamisella (ajoneuvosta verkkoon). Kaikkien tavanomaisten latauspisteiden , joiden yhteyteen ajoneuvoja tavallisesti pysäköidään pidemmäksi ajaksi, olisi sen vuoksi tuettava älylatausta.

(21)

Sähkökäyttöisten kulkuvälineiden määrän kasvu tie-, raide-, meri- ja muussa liikenteessä edellyttää, että lataustoiminnot optimoidaan ja niitä ohjataan tavalla, joka ei aiheuta ruuhkautumista ja jossa hyödynnetään täysimääräisesti uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön saatavuutta ja alhaisia sähkön hintoja järjestelmässä. Varsinkin älylatauspisteet ja verkon ulkopuoliset latauspisteet voivat helpottaa sähköajoneuvojen integrointia sähköjärjestelmään ja pienentää sähköajoneuvojen vaikutuksia sähkönjakeluverkkoon , koska ne mahdollistavat aggregointiin perustuvan ja hintaperusteisen kysyntäjouston. Järjestelmien integrointia voidaan edelleen helpottaa kaksisuuntaisella lataamisella (ajoneuvosta verkkoon). Kaikkien latauspisteiden olisi sen vuoksi tuettava älylatausta.

Tarkistus 22

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(21 a)

Kaksisuuntainen lataus sekä yksityisellä että yleisesti saatavilla olevalla infrastruktuurilla voi kannustaa ihmisiä ostamaan sähköajoneuvoja, koska niitä voitaisiin käyttää sekä liikkumiseen että energian varastointiin. Sen vuoksi olisi vältettävä lainsäädännöllisiä esteitä, kuten kaksinkertaista verotusta, kaksisuuntaisen latauksen liiketoimintaedellytysten kehittämiselle edelleen ja älykästä kaksisuuntaista lataamista varten olisi asetettava saataville riittävä määrä yksityisiä ja yleisesti saatavilla olevia latausasemia.

Tarkistus 23

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(21 b)

Jotta voidaan varmistaa, että nopea muutos kohti sähköistä liikennettä tapahtuu kestävällä tavalla, unionin olisi otettava maailmanlaajuinen johtoasema kestävien tuotteiden, teknologioiden, palvelujen ja innovaatioiden osalta, erityisesti kiertotalouteen perustuvan, sosiaalisesti oikeudenmukaisen, ympäristöystävällisen ja kestävän akkujen arvoketjun osalta, mukaan lukien työpaikkojen turvaaminen ja kestävyys siirryttäessä kohti päästötöntä ja vähäpäästöistä maantie-, meri- ja lentoliikennettä.

Tarkistus 24

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(22)

Sähköajoneuvoille suunnatun infrastruktuurin kehittämisen, infrastruktuurin ja sähköjärjestelmän vuorovaikutuksen sekä sähköistetyn liikenteen markkinoiden eri toimijoille jakautuvien oikeuksien ja velvollisuuksien on oltava direktiivissä (EU) 2019/944 vahvistettujen periaatteiden mukaisia. Näin ollen jakeluverkonhaltijoiden olisi tehtävä syrjimättömällä tavalla yhteistyötä kaikkien sellaisten henkilöiden kanssa, jotka perustavat tai ylläpitävät yleisesti saatavilla olevia latauspisteitä, ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että latauspisteeseen toimitettavasta sähköstä voidaan tehdä sopimus muun toimittajan kuin sen tahon kanssa, joka toimittaa sähköä kotitalouteen tai muuhun tilaan, jossa latauspiste sijaitsee. Unionin sähköntoimittajien pääsyn latauspisteisiin ei pitäisi rajoittaa direktiivin (EU) 2019/944 66 artiklan mukaisia poikkeuksia.

(22)

Sähköajoneuvoille suunnatun sähköverkkoon liitetyn ja sen ulkopuolisen infrastruktuurin kehittämisen, infrastruktuurin ja sähköjärjestelmän vuorovaikutuksen sekä sähköistetyn liikenteen markkinoiden eri toimijoille jakautuvien oikeuksien ja velvollisuuksien on oltava direktiivissä (EU) 2019/944 vahvistettujen periaatteiden mukaisia. Näin ollen jakeluverkonhaltijoiden olisi tehtävä syrjimättömällä tavalla yhteistyötä kaikkien sellaisten henkilöiden kanssa, jotka perustavat tai ylläpitävät yleisesti saatavilla olevia latauspisteitä, ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että latauspisteeseen toimitettavasta sähköstä voidaan tehdä sopimus muun toimittajan kuin sen tahon kanssa, joka toimittaa sähköä kotitalouteen tai muuhun tilaan, jossa latauspiste sijaitsee. Unionin sähköntoimittajien pääsyn latauspisteisiin ei pitäisi rajoittaa direktiivin (EU) 2019/944 66 artiklan mukaisia poikkeuksia.

Tarkistus 25

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(23)

Sähköajoneuvojen latauspisteiden käyttöönotosta ja ylläpidosta olisi luotava kilpailulle avoimet markkinat, joille kaikilla infrastruktuurin rakentamisesta tai ylläpidosta kiinnostuneilla osapuolilla on vapaa pääsy. Koska moottoriteillä on vain vähän vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja latauspisteille , olemassa olevat käyttöoikeussopimukset, kuten tavanomaisia tankkausasemia tai lepoalueita koskevat sopimukset, ovat erityinen huolenaihe, koska ne voivat olla voimassa hyvin pitkiä aikoja ja joskus jopa siten, ettei päättymispäivää ole määritetty lainkaan. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä mahdollisuuksien mukaan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/23/EU (53) mukaisesti tekemään kilpailuun perustuvia uusia käyttöoikeussopimuksia latausasemille erityisesti olemassa olevilla lepoalueilla tai niiden yhteydessä, jotta voidaan rajoittaa toteutuskustannuksia ja avata mahdollisuuksia uusille markkinatoimijoille.

(23)

Sähköajoneuvojen latauspisteiden käyttöönotosta ja ylläpidosta olisi luotava kilpailulle avoimet markkinat, joille kaikilla infrastruktuurin rakentamisesta tai ylläpidosta kiinnostuneilla osapuolilla on vapaa pääsy. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi estettävä määräävässä asemassa olevien latausinfrastruktuurin ylläpitäjien syntyminen infrastruktuurin kehittämisvaiheessa. Alue- ja paikallisviranomaiset tukevat tätä tavoitetta osoittamalla alueita kilpaileville ylläpitäjille. Koska moottoriteillä on vain vähän vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja latauspisteiden ylläpitäjille , olemassa olevat käyttöoikeussopimukset, kuten tavanomaisia tankkausasemia tai lepoalueita koskevat sopimukset, ovat erityinen huolenaihe, koska ne voivat olla voimassa hyvin pitkiä aikoja ja joskus jopa siten, ettei päättymispäivää ole määritetty lainkaan. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä mahdollisuuksien mukaan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/23/EU (53) mukaisesti tekemään kilpailuun perustuvia uusia käyttöoikeussopimuksia latausasemille erityisesti olemassa olevilla lepoalueilla tai niiden yhteydessä, jotta vältetään viheralueiden käyttöä tähän tarkoitukseen ja jotta voidaan rajoittaa toteutuskustannuksia ja avata mahdollisuuksia uusille markkinatoimijoille. Mahdollisuutta perustaa kilpailevien ylläpitäjien latauspisteitä moottoriteiden levähdysalueille voidaan myös harkita.

Tarkistus 26

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(23 a)

Jäsenvaltioiden käytettävissä on laaja valikoima rahoituslähteitä, joilla tuetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa, erityisesti asetuksella (EU) 2021/241 (1 a) perustettu elpymis- ja palautumistukiväline, asetuksella (EU) 2021/240 (1 b) perustettu komission teknisen tuen väline, asetuksella (EU) 2021/1153 (1 c) perustettu verkkojen Eurooppa -väline sekä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kumppanuudet ja missiot, erityisesti ehdotettu ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja koskeva missio, jonka tavoitteena on muuttaa sata kaupunkia ilmastoneutraaleiksi vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi käytettävissä ovat asetuksella (EU) 2021/1058 (1 d) perustetut Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto, joilla tuetaan investointeja tutkimukseen, innovointiin ja käyttöönottoon, erityisesti vähemmän kehittyneissä jäsenvaltioissa ja vähemmän kehittyneillä alueilla, ja Invest EU -ohjelma voi kestävän infrastruktuurin ikkunansa kautta vahvistaa tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavia investointeja kaikkialla Euroopan unionissa, auttaa saamaan yksityisiä investointeja ja tarjota neuvontapalveluja hankkeiden toteuttajille ja ylläpitäjille, jotka työskentelevät kestävän infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston parissa. Viime vuosina EIP-ryhmä on myös lisännyt tukeaan uudempien teknologioiden, kuten sähköisen liikenteen ja digitalisaation, nopeuttamiseksi Cleaner Transport Facility -aloitteella, ja EIP:n odotetaan edelleen tarjoavan useita rahoitusrakenteita, jotka auttavat nopeuttamaan käyttöönottoa. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä näitä rahoitusmahdollisuuksia erityisesti julkisen liikenteen ja aktiivisten liikenneratkaisujen tukemiseen sekä energia- ja liikenneköyhyydessä eläviä kansalaisia tukevien toimenpiteiden rahoittamiseen.

Tarkistus 27

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(24)

Hintojen läpinäkyvyys on ratkaisevan tärkeää saumattoman ja helpon latauksen ja tankkauksen varmistamiseksi. Vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävien ajoneuvojen käyttäjille olisi annettava tarkat hintatiedot ennen latauksen tai tankkauksen aloittamista. Hinta olisi ilmoitettava selkeästi jäsennellyllä tavalla, jotta loppukäyttäjät voivat ymmärtää , mistä hinta koostuu .

(24)

Hintojen läpinäkyvyys ja edullisuus ovat ratkaisevan tärkeitä saumattoman ja helpon latauksen ja tankkauksen varmistamiseksi. Vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävien ajoneuvojen käyttäjille olisi annettava tarkat hintatiedot ennen latauksen tai tankkauksen aloittamista. Hinta olisi ilmoitettava selkeästi jäsennellyllä tavalla tarvittaessa kilowattitunnin tai kilogramman hintana , jotta loppukäyttäjät voivat ymmärtää ja ennakoida lataus- tai tankkaustapahtuman tosiasialliset kokonaiskustannukset .

Tarkistus 28

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(24 a)

Akkukäyttöisten sähkö- ja vetyajoneuvojen käyttöönotto muuttaa merkittävästi lataustarpeita, minkä vuoksi tiedot sähkölatauspisteiden ja tankkausasemien saatavuudesta ovat olennaisen tärkeitä saumattoman liikkumisen kannalta EU:ssa. Kuljettajille olisi annettava kattavat tiedot tiettyjen lataus- ja tankkauspisteiden saatavuudesta ja odotettavissa olevista odotusajoista sekä matkasuunnittelun että latauksen tai tankkausten tehokkuuden optimoimiseksi. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi kannustettava operaattoreita tarjoamaan loppukäyttäjille tietojärjestelmiä. Järjestelmien olisi oltava täsmällisiä, käyttäjäystävällisiä ja käytettävissä jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä sekä englanniksi.

Tarkistus 29

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(25)

Erityisesti sähköajoneuvojen käytön tueksi on nousemassa esiin uusia palveluja. Näitä palveluja tarjoavien tahojen, kuten liikennepalvelun tarjoajien, olisi voitava toimia tasapuolisin markkinaehdoin. Latauspisteiden ylläpitäjien ei etenkään pitäisi myöntää perusteettomia etuuksia tietyille tällaisille palveluntarjoajille esimerkiksi soveltamalla perusteetonta hintaerottelua, joka voi haitata kilpailua ja johtaa lopulta korkeampiin kuluttajahintoihin. Komission olisi seurattava latausmarkkinoiden kehitystä. Asetuksen uudelleentarkastelun yhteydessä komissio ryhtyy toimiin markkinoiden kehityksen niin vaatiessa, esimerkiksi jos loppukäyttäjäpalveluja rajoitetaan tai markkinoilla esiintyy kilpailua mahdollisesti rajoittavia käytäntöjä.

(25)

Erityisesti sähköajoneuvojen käytön tueksi on nousemassa esiin uusia palveluja. Näitä palveluja tarjoavien tahojen, kuten liikennepalvelun tarjoajien, olisi voitava toimia tasapuolisin markkinaehdoin. Latauspisteiden ylläpitäjien ei etenkään pitäisi myöntää perusteettomia etuuksia tietyille tällaisille palveluntarjoajille esimerkiksi soveltamalla perusteetonta hintaerottelua, joka voi haitata kilpailua ja johtaa lopulta korkeampiin kuluttajahintoihin. Kansallisten sääntelyviranomaisten ja komission olisi seurattava latausmarkkinoiden kehitystä. Viimeistään asetuksen uudelleentarkastelun yhteydessä komissio ryhtyy toimiin markkinoiden kehityksen niin vaatiessa, esimerkiksi jos loppukäyttäjäpalveluja rajoitetaan tai markkinoilla esiintyy kilpailua mahdollisesti rajoittavia käytäntöjä.

Tarkistus 30

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(26)

Vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen markkinaosuus on tällä hetkellä hyvin pieni. Riittävän vetytankkausinfrastruktuurin rakentaminen on kuitenkin olennaisen tärkeää, jotta vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen laajamittainen käyttöönotto olisi mahdollista ilmastoneutraalia Eurooppaa koskevan komission vetystrategian mukaisesti (54). Tällä hetkellä vetytankkauspisteitä on vain muutamissa jäsenvaltioissa, eivätkä ne juurikaan sovellu raskaille hyötyajoneuvoille, minkä vuoksi vetykäyttöisiä ajoneuvoja ei voida hyödyntää kaikkialla unionissa. Yleisesti saatavilla olevia vetytankkauspisteitä koskevilla pakollisilla käyttöönottotavoitteilla olisi varmistettava, että TEN-T-ydinverkossa otetaan käyttöön riittävän tiheä vetytankkauspisteiden verkosto, jotta vetykäyttöisiä kevyitä ja raskaita hyötyajoneuvoja voidaan käyttää saumattomasti kaikkialla unionissa.

(26)

Vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen markkinaosuus on tällä hetkellä hyvin pieni. Riittävän vetytankkausinfrastruktuurin rakentaminen on kuitenkin olennaisen tärkeää, jotta vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen laajamittainen käyttöönotto olisi mahdollista ilmastoneutraalia Eurooppaa koskevan komission vetystrategian mukaisesti (54). Tällä hetkellä vetytankkauspisteitä on vain muutamissa jäsenvaltioissa, eivätkä ne juurikaan sovellu raskaille hyötyajoneuvoille, minkä vuoksi vetykäyttöisiä ajoneuvoja ei voida hyödyntää kaikkialla unionissa. Yleisesti saatavilla olevia vetytankkauspisteitä koskevilla pakollisilla käyttöönottotavoitteilla olisi varmistettava, että TEN-T-ydinverkossa otetaan käyttöön riittävän tiheä vetytankkauspisteiden verkosto, jotta vetykäyttöisiä kevyitä ja raskaita hyötyajoneuvoja sekä pitkän matkan joukkoliikenteen ajoneuvoja voidaan käyttää saumattomasti kaikkialla unionissa.

Tarkistus 31

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 27 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(27)

Vetykäyttöisiä ajoneuvoja olisi voitava tankata määränpäässä tai sen läheisyydessä, eli yleensä kaupunkialueella. Kaikissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 (55) määritellyissä kaupunkisolmukohdissa olisi oltava tällaisia tankkausasemia, jotta varmistetaan, että tarjolla on yleisesti saatavilla oleva tankkausmahdollisuus määränpäässä ainakin tärkeimmillä kaupunkialueilla. Kaupunkisolmukohdissa viranomaisten olisi harkittava asemien sijoittamista multimodaalisiin rahtikeskuksiin, koska ne ovat raskaiden hyötyajoneuvojen tyypillinen määränpää ja niissä voitaisiin myös toimittaa vetyä muihin liikennemuotoihin, kuten rautatie- ja sisävesiliikenteeseen.

(27)

Tarkistus 32

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(28)

Käyttöönoton alkuvaiheessa on vielä jonkin verran epävarmuutta siitä, millaisia ajoneuvoja markkinoille tulee ja minkä tyyppisiä teknologioita tulee laajamittaiseen käyttöön. Komission tiedonannossa ”Vetystrategia ilmastoneutraalille Euroopalle” (56) raskaat hyötyajoneuvot määriteltiin todennäköisimmäksi markkinasegmentiksi, jolla vetykäyttöisiä ajoneuvoja tulee varhaisessa vaiheessa laajamittaiseen käyttöön. Siksi vetytankkausinfrastruktuurissa olisi keskityttävä alustavasti tähän segmenttiin. Samalla olisi mahdollistettava myös kevyiden hyötyajoneuvojen tankkaaminen yleisesti saatavilla olevilla vetytankkausasemilla. Yhteentoimivuuden varmistamiseksi kaikilla yleisesti saatavilla olevilla vetyasemilla olisi vähintään voitava tankata kaasumaista vetyä 700 baarin paineella. Infrastruktuurin käyttöönotossa olisi myös otettava huomioon nestemäinen vety ja muut uudet teknologiat, jotka tuovat lisää kantamaa raskaille hyötyajoneuvoille ja ovat joidenkin ajoneuvovalmistajien ensisijainen teknologiavalinta. Tämän vuoksi tietty vähimmäismäärä vetytankkausasemista olisi oltava sellaisia, joilta voidaan tankata 700 baarin kaasumaisen vedyn lisäksi myös nestemäistä vetyä.

(28)

Käyttöönoton alkuvaiheessa on vielä epävarmuutta siitä, millaisia ajoneuvoja markkinoille tulee ja minkä tyyppisiä teknologioita tulee laajamittaiseen käyttöön. Komission tiedonannossa ”Vetystrategia ilmastoneutraalille Euroopalle” (56) raskaat hyötyajoneuvot määriteltiin todennäköisimmäksi markkinasegmentiksi, jolla vetykäyttöisiä ajoneuvoja tulee varhaisessa vaiheessa laajamittaiseen käyttöön. Siksi vetytankkausinfrastruktuurissa olisi keskityttävä alustavasti tähän segmenttiin. Samalla olisi mahdollistettava myös kevyiden hyötyajoneuvojen tankkaaminen yleisesti saatavilla olevilla vetytankkausasemilla. Yhteentoimivuuden varmistamiseksi kaikilla yleisesti saatavilla olevilla vetyasemilla olisi vähintään voitava tankata kaasumaista vetyä 700 baarin paineella. Infrastruktuurin käyttöönotossa olisi myös otettava huomioon nestemäinen vety ja muut uudet teknologiat, jotka tuovat lisää kantamaa raskaille hyötyajoneuvoille ja ovat joidenkin ajoneuvovalmistajien ensisijainen teknologiavalinta. Tämän vuoksi tietty vähimmäismäärä vetytankkausasemista olisi oltava sellaisia, joilta voidaan tankata 700 baarin kaasumaisen vedyn lisäksi myös nestemäistä vetyä.

Tarkistus 33

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(28 a)

On tärkeää tukea suunnitellun vetytankkausinfrastruktuurin tehokasta käyttöönottoa jäsenvaltioissa. Tämä edellyttää koordinointia kaikkien sidosryhmien kesken, mukaan lukien unionin toimielimet ja kansalliset ja alueelliset instituutiot, ammattiliitot ja toimiala. Myös sellaisia aloitteita kuin neuvoston asetuksella (EU) 2021/2085 perustettu puhtaan vedyn yhteisyritys olisi hyödynnettävä yksityisen rahoituksen saannin helpottamiseksi ja sen houkuttelemiseksi, jotta saavutetaan sille tässä asetuksessa määritellyt tavoitteet.

Tarkistus 34

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 30 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(30)

Vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävien ajoneuvojen käyttäjien olisi voitava maksaa helposti ja vaivattomasti kaikissa yleisesti saatavilla olevissa lataus- ja tankkauspisteissä ilman, että käyttäjän tarvitsee tehdä sopimusta lataus- tai tankkauspisteen ylläpitäjän tai liikennepalvelun tarjoajan kanssa. Sen vuoksi kaikissa yleisesti saatavilla olevissa lataus- ja tankkauspisteissä olisi kertalatausta tai -tankkausta varten hyväksyttävä sähköiset korttimaksut tai laitteet , joissa on lähimaksutoiminto ja jotka pystyvät vähintään lukemaan maksukortteja , ja mahdollisuuksien mukaan myös muut maksuvälineet, joita käytetään laajalti unionissa . Tämän kertamaksutavan olisi aina oltava kuluttajien saatavilla, myös silloin, kun lataus- tai tankkauspisteessä tarjotaan sopimusperusteisia maksutapoja. Jotta voidaan taata kuluttajaystävälliset ja saumattomat maksut lataus- ja tankkausasemilla, komissiota olisi kannustettava muuttamaan direktiiviä (EU) 2015/2366 sen varmistamiseksi, että lähimaksaminen kortilla on mahdollista lataus- ja tankkausasemilla.

Tarkistus 35

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 30 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(30 a)

Jotta varmistetaan, että latausinfrastruktuuria käytetään tehokkaasti ja että se on omiaan lisäämään toimintavarmuutta ja kuluttajien luottamusta sähköiseen liikenteeseen, on olennaisen tärkeää varmistaa, että yleisesti saatavilla olevien latausasemien käyttö on käyttäjäystävällisellä ja syrjimättömällä tavalla avointa kaikille käyttäjille riippumatta automerkistä.

Tarkistus 36

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 31 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(31)

Liikenneinfrastruktuurin olisi mahdollistettava saumaton liikkuvuus ja esteettömyys kaikille käyttäjille, myös vammaisille ja ikäihmisille. Lähtökohtaisesti lataus- ja tankkausasemien sijainnit sekä itse lataus- ja tankkausasemat olisi suunniteltava siten, että mahdollisimman monet käyttäjät, ja erityisesti ikääntyneet, liikuntarajoitteiset ja vammaiset henkilöt, voivat käyttää niitä. Tähän liittyen olisi esimerkiksi varmistettava, että pysäköintipaikan ympärillä on riittävästi tilaa, että latausasemaa ei ole asennettu korotetulle pinnalle, että latausaseman painikkeet tai näyttöruudut ovat sopivalla korkeudella ja että latauskaapelit ja tankkausletkut ovat painoltaan sellaisia, ettei niiden käsittelyyn tarvita suurta voimaa. Lisäksi latausasemien käyttöliittymien olisi oltava esteettömiä. Lataus- ja tankkausinfrastruktuuriin olisi näin ollen sovellettava direktiivin (EU) 2019/882 (57) liitteissä I ja III vahvistettuja esteettömyysvaatimuksia.

(31)

Liikenneinfrastruktuurin olisi mahdollistettava saumaton liikkuvuus ja esteettömyys kaikille käyttäjille, myös vammaisille ja ikäihmisille. Lataus- ja tankkausasemien sijainnit sekä itse lataus- ja tankkausasemat olisi suunniteltava siten, että kaikki käyttäjät, ja erityisesti ikääntyneet, liikuntarajoitteiset ja vammaiset henkilöt, voivat käyttää niitä ja ne ovat käyttäjäystävällisiä kaikille . Tähän liittyen olisi esimerkiksi varmistettava, että pysäköintipaikan ympärillä on riittävästi tilaa, että latausasemaa ei ole asennettu korotetulle pinnalle, että latausaseman painikkeet tai näyttöruudut ovat sopivalla korkeudella ja että latauskaapelit ja tankkausletkut ovat painoltaan sellaisia, ettei niiden käsittelyyn tarvita suurta voimaa. Lisäksi latausasemien käyttöliittymien olisi oltava esteettömiä. Lataus- ja tankkausinfrastruktuuriin olisi näin ollen sovellettava direktiivin (EU) 2019/882 (57) liitteissä I ja III vahvistettuja esteettömyysvaatimuksia.

Tarkistus 37

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 32 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(32)

Maasähköpalvelut voivat toimia meri- ja sisävesiliikenteen puhtaan energian lähteenä ja auttaa vähentämään meri- ja sisävesialusten ympäristövaikutuksia. FuelEU Maritime -aloitteen mukaisesti kontti- ja matkustaja-alusten liikennöitsijöiden on noudatettava säännöksiä, joilla vähennetään päästöjä kiinnityspaikassa. Pakollisilla käyttöönottotavoitteilla olisi varmistettava, TEN-T-ydinmerisatamissa ja kattavissa TEN-T-merisatamissa on saatavilla riittävästi maasähköä, jotta alalla voidaan vastata kyseisten säännösten vaatimuksiin. Näiden tavoitteiden kohdistamisen kaikkiin TEN-T-merisatamiin pitäisi varmistaa satamien tasapuoliset toimintaedellytykset.

(32)

Maasähköpalvelut , jotka voivat olla kiinteitä tai liikuteltavia, voivat toimia meri- ja sisävesiliikenteen puhtaan energian lähteenä ja auttaa vähentämään meri- ja sisävesialusten ympäristövaikutuksia. Maasähköjärjestelmien käytöllä on satamia ympäröivien kaupunkialueiden ilmanlaadun kannalta merkittäviä kansanterveydellisiä ja ilmastohyötyjä. FuelEU Maritime -aloitteen mukaisesti kontti- ja matkustaja-alusten liikennöitsijöiden on noudatettava säännöksiä, joilla vähennetään päästöjä kiinnityspaikassa. Pakollisilla käyttöönottotavoitteilla olisi varmistettava, TEN-T-ydinmerisatamissa ja kattavissa TEN-T-merisatamissa on saatavilla riittävästi maasähköä, jotta alalla voidaan vastata kyseisten säännösten vaatimuksiin. Koska unionin merisatamia säännellään erilaisilla hallintokehyksillä, jäsenvaltiot voivat päättää, että infrastruktuuri otetaan käyttöön asiaankuuluvissa terminaaleissa, joissa satamakäyntien määrä on suurin kunkin alustyypin osalta, näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Näiden tavoitteiden kohdistamisen kaikkiin TEN-T-merisatamiin pitäisi varmistaa satamien tasapuoliset toimintaedellytykset. Koska maasähkön käyttöönotto merisatamissa aiheuttaa kustannuksia ja on monimutkaista, on keskeisen tärkeää asettaa etusijalle investoinnit sellaisissa satamissa ja tarvittaessa sellaisten terminaalien välillä, joissa ne ovat käytön, taloudellisen elinkelpoisuuden, kasvihuonekaasujen ja ilman saastumisen vähentämisen ja verkkokapasiteetin kannalta järkevimpiä.

Tarkistus 38

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 32 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(32 a)

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen riittävän taajuudenmuunnon ja tehoreservin sekä sen, että sähköverkkoa laajennetaan riittävästi yhteenliitettävyyden ja kapasiteetin osalta sen varmistamiseksi, että pystytään tuottamaan riittävä määrä maasähköä, joka vastaa maasähkön tarjonnasta satamissa johtuvaa sähkön kysyntää, kuten tässä asetuksessa edellytetään. Jatkuvuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi parannettava ja ylläpidettävä verkkoa, jotta se pystyy vastaamaan maasähköpalvelujen nykyiseen ja tulevaan kasvavaan kysyntään satamissa. Jos maasähköä ei voida toimittaa riittävästi satamaan liitetyn paikallisen verkon heikon kapasiteetin vuoksi, jäsenvaltion olisi korjattava tämä eikä tätä olisi pidettävä sataman eikä aluksen omistajan tai liikenteenharjoittajan laiminlyöntinä tämän asetuksen vaatimusten noudattamisessa, kunhan verkonhaltija on asianmukaisesti osoittanut paikallisen verkon kapasiteetin riittämättömyyden.

Tarkistus 39

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 32 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(32 b)

Vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittäminen ja käyttöönotto meriliikennealalla edellyttävät koordinoitua lähestymistapaa tarjonnan ja kysynnän yhteensovittamiseksi ja hukkainvestointien välttämiseksi. Sen vuoksi kaikki asiaankuuluvat julkiset ja yksityiset toimijat olisi otettava mukaan vaihtoehtoisten polttoaineiden ja erityisesti maasähkön käyttöönottoon, mukaan lukien muun muassa paikalliset, alueelliset ja kansalliset viranomaiset, satamaviranomaiset, terminaalioperaattorit, verkonhaltijat, maasähkön toimittajat, alusten omistajat ja muut asiaankuuluvat meriliikennealan markkinatoimijat.

Tarkistus 40

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 32 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(32 c)

Jotta vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä ja käyttöönottoa koskeva lainsäädäntökehys olisi varmasti johdonmukainen, tämä asetus olisi yhdenmukaistettava asetuksen XXXX-XXX [FuelEU Maritime] sekä direktiivin 2003/96/EY [energiaverodirektiivi] kanssa. Yhdenmukaistamisella olisi varmistettava, että maasähkön jakelua koskevien säännösten lisäksi otetaan käyttöön sääntöjä, joilla alukset velvoitetaan käyttämään maasähköä ja joilla niitä kannustetaan maasähkön käyttöön verovapautuksen avulla.

Tarkistus 41

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 32 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(32 d)

Merenkulun tiettyjen segmenttien asettaminen etusijalle maasähkön toimittamisessa ja käytössä kiinnityspaikoissa tapahtuvien päästöjen vähentämiseksi ei saisi vapauttaa muita segmenttejä osallistumasta ilmasto- ja päästöttömyystavoitteiden edistämiseen. Sen vuoksi komission olisi osana tämän asetuksen uudelleentarkastelua arvioitava maasähkön vähimmäistarjontaa TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatamissa koskevien säännösten ulottamista myös pienempiin aluksiin ja muihin alustyyppeihin. Komission olisi erityisesti tarkasteltava asiaankuuluvien tietojen saatavuutta, kasvihuonekaasupäästöjen ja ilman saastumisen mahdollista vähentämistä, teknologian kehitystä ja soveltamisalan laajentamisen tehokkuutta ilmasto- ja terveyshyötyjen kannalta, hallinnollisen taakan laajuutta sekä sen taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia. Lisäksi komission olisi arvioitava säännösten soveltamisalan laajentamista siten, että mahdollistetaan se, että maasähköä tuottava infrastruktuuri koskee satama-alueella sijaitsevassa ankkuripaikassa olevia aluksia.

Tarkistus 42

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 32 e kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(32 e)

On tärkeää välttää hukkainvestointeja ja varmistaa, että nyt tehtävät julkiset ja yksityiset investoinnit ovat hyödyllisiä myös tulevaisuudessa ja edistävät Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa vahvistettua ilmastoneutraalia kehityspolkua. Maasähkön käyttöönottoa merisatamissa pitää tarkastella yhdessä vastaavien vaihtoehtoisten kasvihuonekaasupäästöjä ja epäpuhtauspäästöjä aiheuttamattomien teknologioiden nykyisen ja tulevan käyttöönoton kanssa ottaen huomioon erityisesti teknologiat, jotka vähentävät kasvihuonekaasu- ja epäpuhtauspäästöjä sekä kiinnityspaikassa että merenkulun aikana.

Tarkistus 43

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 34 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(34)

Matkustaja-aluksia koskevissa tavoitteissa olisi otettava huomioon alusten tyypit ja liikennemäärät. Merisatamat, joiden liikennemäärät ovat tiettyjen alusluokkien osalta pienet, olisi vapautettava näitä alusluokkia koskevista pakollisista vaatimuksista liikenteen vähimmäistason perusteella, jotta vältetään luomasta käyttämätöntä kapasiteettia. Pakollisilla tavoitteilla ei myöskään pitäisi pyrkiä vastaamaan enimmäiskysyntään, vaan riittävän suureen kapasiteettiin, jotta voidaan välttää kapasiteetin vajaakäyttö ja ottaa huomioon satamien operatiiviset ominaispiirteet. Meriliikenne luo tärkeitä yhteyksiä, jotka vahvistavat unionin saarten yhteenkuuluvuutta ja tukevat niiden taloudellista kehitystä. Energiantuotantokapasiteetti saarilla ei välttämättä aina riitä siihen, että pystyttäisiin tuottamaan maasähkön tarjoamiseen tarvittava sähkömäärä. Tällaisessa tapauksessa saaret olisi vapautettava tästä vaatimuksesta, paitsi jos ja kunnes sähköyhteys mantereeseen on saatu valmiiksi tai paikallinen tuotantokapasiteetti puhtaista energialähteistä on riittävä.

(34)

Matkustaja-aluksia koskevissa tavoitteissa olisi otettava huomioon alusten tyypit ja liikennemäärät. Merisatamat, joiden liikennemäärät ovat tiettyjen alusluokkien osalta pienet, olisi vapautettava näitä alusluokkia koskevista pakollisista vaatimuksista liikenteen vähimmäistason perusteella, jotta vältetään luomasta käyttämätöntä kapasiteettia. Pakollisilla tavoitteilla ei myöskään pitäisi pyrkiä vastaamaan enimmäiskysyntään, vaan riittävän suureen kapasiteettiin, jotta voidaan välttää kapasiteetin vajaakäyttö ja ottaa huomioon satamien operatiiviset ominaispiirteet. Meriliikenne luo tärkeitä yhteyksiä, jotka vahvistavat unionin saarten samoin kuin syrjäisimpien alueiden yhteenkuuluvuutta ja tukevat taloudellista kehitystä, koska meriliikennettä käytetään niillä matkailutoimintaan . Niiden energiantuotantokapasiteetti ei välttämättä aina riitä siihen, että pystyttäisiin tuottamaan maasähkön tarjoamiseen tarvittava sähkömäärä. Tällaisessa tapauksessa nämä alueet olisi vapautettava tästä vaatimuksesta, paitsi jos ja kunnes sähköyhteys mantereeseen on saatu valmiiksi tai paikallinen tuotantokapasiteetti puhtaista energialähteistä on riittävä.

Tarkistus 44

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 35 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(35)	Merisatamien nesteytetyn maakaasun tankkauspisteiden ydinverkoston olisi oltava käytettävissä vuoteen 2025 mennessä. Nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä ovat muun muassa nesteytetyn maakaasun terminaalit, säiliöt, siirrettävät säiliöt, tankkausalukset ja tankkausproomut.

(35)

Merisatamien nesteytetyn maakaasun , vedyn ja ammoniakin tankkauspisteiden ydinverkoston olisi oltava käytettävissä vuoteen 2025 mennessä. Koska nesteytetyn maakaasun rooli liittyy nimenomaan siirtymävaiheeseen, siihen liittyvän infrastruktuurin käyttöönoton olisi hukkainvestointien ja käyttämättömän kapasiteetin välttämiseksi seurattava markkinakysyntää. Nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä ovat muun muassa nesteytetyn maakaasun terminaalit, säiliöt, siirrettävät säiliöt, tankkausalukset ja tankkausproomut.

Tarkistus 45

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 36 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(36)

Lentokentillä pysäköityinä oleville ilma-aluksille toimitettavalla sähköllä olisi korvattava nestemäisten polttoaineiden käyttöä puhtaammalla voimanlähteellä apumoottoreita tai maavirtalaitteita varten. Tämän pitäisi vähentää epäpuhtaus- ja melupäästöjä, parantaa ilmanlaatua ja vähentää ilmastonmuutosvaikutuksia. Sen vuoksi kaikessa kaupallisessa lentoliikenteessä olisi voitava hyödyntää ulkoista sähkönsyöttöä TEN-T-lentoasemien porteilla tai seisontapaikoilla.

(36)

Lentokentillä pysäköityinä oleville ilma-aluksille toimitettavalla sähköllä olisi korvattava nestemäisten polttoaineiden käyttöä puhtaammalla voimanlähteellä apumoottoreita tai maavirtalaitteita varten. Sen vuoksi kaikessa tämän asetuksen soveltamisalan kattamassa kaupallisessa lentoliikenteessä olisi hyödynnettävä ulkoista sähkönsyöttöä lentoasemien porteilla tai seisontapaikoilla. Lisäksi olisi otettava huomioon TEN-T-ydinverkon lentoasemilla käytettävät pca-ilmastointijärjestelmät, jotka mahdollistavat kaupallisten matkustajailma-alusten moottoreiden sammuttamisen kokonaan aluksen ollessa pysäköitynä. Tämä vähentäisi epäpuhtaus- ja melupäästöjä, parantaisi ilmanlaatua ja vähentäisi ilmastonmuutosvaikutuksia. Sen vuoksi kaikessa kaupallisessa lentoliikenteessä olisi voitava hyödyntää ulkoista sähkönsyöttöä sekä pca-ilmastointijärjestelmiä, TEN-T-lentoasemien porteilla tai seisontapaikoilla.

Tarkistus 46

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 37 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(37)

Direktiivin 2014/94/EU 3 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot ovat laatineet kansalliset toimintakehykset, joissa esitetään niiden vahvistamat suunnitelmat ja tavoitteet sen varmistamiseksi, että kyseiset tavoitteet saavutetaan. Sekä kansallisten toimintakehysten että direktiivin 2014/94/EU arvioinnin yhteydessä on todettu, että tavoitetasoa on nostettava ja tarvitaan parempaa koordinointia jäsenvaltioiden kesken, jotta vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien kulkuvälineiden, erityisesti sähköajoneuvojen, käyttöönoton odotettuun nopeutumiseen voidaan vastata. Lisäksi kaikissa liikennemuodoissa tarvitaan vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Nykyisiä kansallisia toimintakehyksiä olisi tarkistettava, jotta voidaan selkeästi kuvata, miten jäsenvaltiot aikovat vastata entistä huomattavasti suuremman yleisesti saatavilla olevan lataus- ja tankkausinfrastruktuurin määrän tarpeeseen, joka on esitetty pakollisissa tavoitteissa. Tarkistetuissa toimintakehyksissä olisi käsiteltävä yhtäläisesti kaikkia liikennemuotoja, myös niitä, joille ei ole asetettu pakollisia käyttöönottotavoitteita.

(37)

Direktiivin 2014/94/EU 3 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot ovat laatineet kansalliset toimintakehykset, joissa esitetään niiden vahvistamat suunnitelmat ja tavoitteet sen varmistamiseksi, että kyseiset tavoitteet saavutetaan. Sekä kansallisten toimintakehysten että direktiivin 2014/94/EU arvioinnin yhteydessä on todettu, että tavoitetasoa on nostettava ja tarvitaan parempaa koordinointia jäsenvaltioiden kesken, jotta vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien kulkuvälineiden, erityisesti sähköajoneuvojen, käyttöönoton odotettuun nopeutumiseen voidaan vastata. Lisäksi kaikissa liikennemuodoissa olisi luovuttava asteittain fossiilisista polttoaineista ja niille tarvitaan kestäviä vaihtoehtoja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden ja unionin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Nykyisiä kansallisia toimintakehyksiä olisi tarkistettava, jotta voidaan selkeästi kuvata, miten jäsenvaltiot aikovat vastata entistä huomattavasti suuremman yleisesti saatavilla olevan lataus- ja tankkausinfrastruktuurin määrän tarpeeseen, joka on esitetty pakollisissa tavoitteissa. Kansallisten toimintakehysten olisi perustuttava alueelliseen analyysiin, jossa yksilöidään erilaiset tarpeet ja otetaan tarvittaessa huomioon olemassa olevat lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoa koskevat alueelliset ja paikalliset suunnitelmat. Maaseutualueisiin olisi kiinnitettävä huomiota sen varmistamiseksi, että tällainen infrastruktuuri on täysin saatavilla. Lisäksi tarkistetuissa toimintakehyksissä olisi käsiteltävä yhtäläisesti kaikkia liikennemuotoja, myös niitä, joille ei ole asetettu pakollisia käyttöönottotavoitteita.

Tarkistus 47

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 38 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(38)

Tarkistettuihin kansallisiin toimintakehyksiin olisi sisällyttävä läheisessä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten ja alan toimijoiden kanssa toteutettavia sekä pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet huomioivia tukitoimia vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi, mukaan lukien tarvittavan infrastruktuurin käyttöönotto. Tarkistetuissa kehyksissä olisi lisäksi kuvattava infrastruktuurin suunnittelua, lupia ja hankintaa koskeva yleinen kansallinen kehys, mukaan lukien havaitut esteet ja toimet niiden poistamiseksi siten, että infrastruktuurin käyttöönotto nopeutuu.

(38)

Tarkistetut kansalliset toimintakehykset olisi sovitettava yhteen unionin ilmastotavoitteiden kanssa, ja niihin olisi sisällyttävä yksityiskohtaisia markkina- ja liikenneosuuksia, erityisesti kauttakulkuliikenteen osalta, usein toteutettavaa tietojen seurantaa ja arviointia, markkinaennusteiden mahdollistamista ja läheisessä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten ja alan toimijoiden kanssa toteutettavia sekä pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet huomioivia ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen siirtymän varmistavia tukitoimia vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi, mukaan lukien tarvittavan infrastruktuurin käyttöönotto. Tarkistetuissa kehyksissä olisi lisäksi kuvattava infrastruktuurin suunnittelua, lupia ja hankintaa koskeva yleinen kansallinen kehys, mukaan lukien havaitut esteet ja toimet niiden poistamiseksi siten, että infrastruktuurin käyttöönotto nopeutuu. Tarkistetuissa kansallisissa toimintakehyksissä olisi kaikilta osin otettava huomioon energiatehokkuus etusijalle -periaate. Jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava periaatteen täytäntöönpanoon liittyviä äskettäin julkaistuja suositusta ja suuntaviivoja, joissa selitetään, miten poliittisilla sekä suunnittelua ja investointia koskevilla päätöksillä voidaan vähentää energiankulutusta useilla keskeisillä aloilla, kuten liikenteen alalla.

Tarkistus 48

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 39 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(39)	Komission olisi helpotettava jäsenvaltioiden tarkistettujen kansallisten toimintakehysten laadintaa ja toteutusta jäsenvaltioiden välisellä tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihdolla.

(39)	Komission olisi helpotettava jäsenvaltioiden tarkistettujen kansallisten toimintakehysten laadintaa ja toteutusta jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten välisellä tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihdolla.

Tarkistus 49

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 40 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(40)

Vaihtoehtoisten polttoaineiden edistämiseksi ja asiaankuuluvan infrastruktuurin kehittämiseksi kansallisissa toimintakehyksissä olisi oltava yksityiskohtaisia strategioita vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönoton tukemiseksi aloilla, joita on vaikea irrottaa hiilestä, kuten ilmailu, meriliikenne, sisävesiliikenne ja rautatieliikenne verkkosegmenteillä, joita ei voida sähköistää. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti laadittava selkeät strategiat sisävesiliikenteen hiilestä irtautumiseksi TEN-T-verkossa tiiviissä yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa. Hiilestä irtautumista koskevia pitkän aikavälin strategioita olisi laadittava myös TEN-T-satamia ja TEN-T-lentoasemia varten. Strategioissa olisi keskityttävä infrastruktuurin käyttöönottoon vähäpäästöisten ja päästöttömien alusten ja ilma-alusten osalta sekä niiden raideosuuksien osalta, joita ei ole tarkoitus sähköistää. Komission olisi tarkasteltava tätä asetusta uudelleen näiden strategioiden pohjalta, jotta kyseisille aloille voidaan mahdollisesti asettaa lisää pakollisia tavoitteita.

(40)

Vaihtoehtoisten polttoaineiden edistämiseksi ja asiaankuuluvan infrastruktuurin kehittämiseksi kansallisissa toimintakehyksissä olisi oltava yksityiskohtaisia strategioita vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönoton tukemiseksi aloilla, joita on vaikea irrottaa hiilestä, kuten ilmailu, meriliikenne, sisävesiliikenne ja rautatieliikenne verkkosegmenteillä, joita ei voida sähköistää. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti laadittava selkeät strategiat sisävesiliikenteen hiilestä irtautumiseksi TEN-T-verkossa tiiviissä yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa. Hiilestä irtautumista koskevia pitkän aikavälin strategioita olisi laadittava myös TEN-T-satamia ja TEN-T-lentoasemia varten. Strategioissa olisi keskityttävä infrastruktuurin käyttöönottoon vähäpäästöisten ja päästöttömien alusten ja ilma-alusten osalta sekä niiden raideosuuksien osalta, joita ei ole tarkoitus sähköistää. Komission olisi tarkasteltava tätä asetusta uudelleen näiden strategioiden pohjalta ja ottaen huomioon kansalliset markkina- ja liikenneosuustiedot ja markkinaennusteet , jotta kyseisille aloille voidaan mahdollisesti asettaa lisää pakollisia tavoitteita.

Tarkistus 50

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 40 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(40 a)

Vaikka vain noin 56 prosenttia Euroopan nykyisestä rautatieverkosta on sähköistetty, sähkökäyttöisten junien osuus kaikista ajetuista junakilometreistä on yli 80 prosenttia. Tällä hetkellä käytössä on kuitenkin edelleen arviolta 6 000 dieseljunaa. Koska ne ovat riippuvaisia fossiilisista polttoaineista, ne aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä ja ilman saastumista. Siksi raideliikenteen alalla on tarpeen ja kiireellistä laajentaa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa, jotta voidaan varmistaa siirtyminen pois fossiilisia polttoaineita käyttävistä junista, ja varmistaa sen myötä, että kaikki liikenteen alat tekevät oman osuutensa ilmastoneutraaliin talouteen siirtymiseksi. Näin ollen on aiheellista, että tässä asetuksessa vahvistetaan konkreettiset tavoitteet. Rautatiealalla on saatavilla erilaisia teknologioita, joiden avulla voidaan siirtyä pois dieseljunien käytöstä, mukaan lukien suora sähköistäminen, akkukäyttöiset junat ja vetysovellukset, jos segmentin suora sähköistäminen ei ole mahdollista palvelun kustannustehokkuuteen liittyvistä syistä. Näiden tekniikoiden kehittäminen edellyttää soveltuvan lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoa jäsenvaltioissa. Ennen käyttöönottoa jäsenvaltioiden olisi arvioitava huolellisesti tällaisen infrastruktuurin parhaita sijaintipaikkoja ja harkittava erityisesti niiden käyttöönottoa multimodaalisissa keskuksissa ja kaupunkisolmukohdissa. Energiatehokkuus etusijalle -periaate olisi otettava suunnittelu- ja investointipäätöksissä täysin huomioon.

Tarkistus 51

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 41 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(41)

Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä sääntelyllisiä ja muita kannustimia ja toimenpiteitä pakollisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja kansallisten toimintakehystensä toteuttamiseksi tiiviissä yhteistyössä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa, joilla olisi oltava keskeinen rooli vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehittämisen tukemisessa.

(41)

Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä markkinapohjaisia ja sääntelyllisiä kannustimia ja toimenpiteitä pakollisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja kansallisten toimintakehystensä toteuttamiseksi tiiviissä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten sekä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa, joilla olisi oltava keskeinen rooli vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehittämisen tukemisessa ja rahoittamisessa .

Tarkistus 52

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 41 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(41 b)

Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön kannustinjärjestelmiä ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet pyrkiessään edistämään kestäviä liikennemuotoja. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä kunta- tai alueviranomaisten rooliin, sillä ne voivat helpottaa vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen käyttöönottoa erityisillä verokannustimilla, julkisilla hankinnoilla tai paikallisilla liikennemääräyksillä.

Tarkistus 53

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 42 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(42)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/33/EY (58) mukaisesti julkisissa hankinnoissa on varattu kansallinen vähimmäisosuus puhtaille ja päästöttömille linja-autoille, kun puhtaat linja-autot käyttävät tämän asetuksen 2 artiklan 3 alakohdassa määriteltyjä vaihtoehtoisia polttoaineita. Koska yhä useammat julkisen liikenteen viranomaiset ja liikenteenharjoittajat siirtyvät puhtaiden ja päästöttömien linja-autojen käyttöön näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, jäsenvaltioiden olisi painotettava tarvittavan linja-autoinfrastruktuurin kohdennettua edistämistä ja kehittämistä kansallisissa toimintakehyksissään. Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön ja ylläpidettävä asianmukaisia keinoja, joilla edistetään lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoa myös suljetuille kalustokokonaisuuksille, erityisesti paikallisliikenteen puhtaille ja päästöttömille linja-autoille .

(42)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/33/EY (58) mukaisesti julkisissa hankinnoissa on varattu kansallinen vähimmäisosuus puhtaille ja päästöttömille linja-autoille, kun puhtaat linja-autot käyttävät tämän asetuksen 2 artiklan 3 alakohdassa määriteltyjä vaihtoehtoisia polttoaineita. Koska yhä useammat julkisen liikenteen viranomaiset ja liikenteenharjoittajat siirtyvät puhtaiden ja päästöttömien linja-autojen käyttöön näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, jäsenvaltioiden olisi painotettava tarvittavan linja-autoinfrastruktuurin kohdennettua edistämistä ja kehittämistä kansallisissa toimintakehyksissään. Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön ja ylläpidettävä asianmukaisia keinoja, joilla edistetään lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoa teiden varsilla myös suljetuille kalustokokonaisuuksille, erityisesti päästöttömille linja-autoille, kaukoliikenteen linja-autoille sekä yhteiskäyttöautoille, ja niiden olisi voitava ottaa huomioon tällaisen infrastruktuurin käyttöönotto tässä asetuksessa asetetuissa tavoitteissa .

Tarkistus 54

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 43 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(43)

Koska moottoriajoneuvoille tarkoitettuja eri polttoainelajeja on yhä enemmän ja tieliikenne eri puolilla unionia edelleen lisääntyy, on tarpeen antaa ajoneuvojen käyttäjille selkeää ja helppotajuista tietoa tankkauspisteissä saatavilla olevista polttoaineista ja siitä, miten heidän ajoneuvonsa voi käyttää eri polttoaineita tai eri latauspisteitä unionin markkinoilla. Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää, että ne toteuttavat tällaisia tiedotustoimenpiteitä myös jo ennen 18. marraskuuta 2016 markkinoille saatettujen ajoneuvojen osalta.

(43)

Koska moottoriajoneuvoille tarkoitettuja eri polttoainelajeja on yhä enemmän ja tieliikenne eri puolilla unionia edelleen lisääntyy, on tarpeen antaa ajoneuvojen käyttäjille selkeää ja helppotajuista tietoa tankkauspisteissä saatavilla olevista polttoaineista ja siitä, miten heidän ajoneuvonsa voi käyttää eri polttoaineita tai eri latauspisteitä unionin markkinoilla. Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää, että ne toteuttavat tällaisia tiedotustoimenpiteitä myös jo aiemmin markkinoille saatettujen ajoneuvojen osalta.

Tarkistus 55

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 44 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(44)

Yksinkertaiset ja helposti vertailtavissa olevat tiedot eri polttoaineiden hinnoista voisivat antaa ajoneuvojen käyttäjille paremmat mahdollisuudet arvioida markkinoilla saatavilla olevien eri polttoaineiden suhteellisia kustannuksia. Sen vuoksi kaikilla asiaankuuluvilla huoltoasemilla olisi esitettävä tiedotustarkoituksessa tiettyjen vaihtoehtoisten polttoaineiden ja perinteisten polttoaineiden yksikköhintojen vertailu, joka on ilmaistu polttoaineen hintana 100 kilometriä kohti. Kuluttajille olisi tehtävä selväksi, että tämä hintavertailu koskee polttoaineen keskimääräistä hintaa jäsenvaltiossa, joka voi poiketa kyseisellä jakeluasemalla veloitettavista todellisista hinnoista. Lisäksi sähkön kertalatauksessa ja vedyn kertatankkauksessa kyseisellä asemalla veloitettava hinta olisi ilmoitettava myös kilowattituntia ja kiloa kohti.

Tarkistus 56

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 46 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(46)

Näillä tiedoilla olisi oltava keskeinen rooli lataus- ja tankkausinfrastruktuurin asianmukaisessa toiminnassa. Käyttäjien tarpeita vastaavan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriekosysteemin yleisen laadun määräytyy sen mukaan, missä muodossa, miten tiheästi ja minkä laatuisena tällaisia tietoja tuotetaan ja asetetaan saataville. Lisäksi tietojen olisi oltava saatavilla yhdenmukaisella tavalla kaikissa jäsenvaltioissa. Sen vuoksi tiedot olisi toimitettava avoimena datana Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/40/EU (59) kansallisille yhteyspisteille asetettujen vaatimusten mukaisesti. Saumattoman matkustamisen kaikkialla unionissa mahdollistavia palveluja varten olisi myös luotava unionin laajuinen järjestelmä, johon tuodaan standardoituja tietoja kansallisista järjestelmistä. Näin ollen komission olisi perustettava yhteinen eurooppalainen yhteyspiste, joka toimii unionin tasolla tietoliikenneväylänä, jonka kautta loppukäyttäjät ja liikennepalvelun tarjoajat voivat helposti saada käyttöönsä kansallisissa yhteyspisteissä säilytettävät asiaankuuluvat tiedot. Sen olisi mahdollisuuksien mukaan oltava yhteensopiva ja yhteentoimiva jäsenvaltioiden kehittämien olemassa olevien tieto- ja varausjärjestelmien kanssa. Eurooppalainen yhteyspiste voisi helpottaa kuluttajien kannalta parempia hintavertailuja yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkausasemien ylläpitäjien välillä sisämarkkinoilla ja tarjota käyttäjille tietoa tankkaus- ja latauspisteiden esteettömyydestä ja saatavuudesta, odotusajoista ja jäljellä olevasta vaihtoehtoisten polttoaineiden kapasiteetista. Tämä voisi auttaa välttämään liikennehäiriöitä sekä edistää liikenneturvallisuutta. Nämä tiedot olisi asetettava saataville julkisella, ajantasaisella, käyttäjäystävällisellä, helposti saatavilla olevalla ja monikielisellä käyttöliittymällä EU:n tasolla.

Tarkistus 57

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 52 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(52)

Tätä asetusta sovellettaessa komission olisi kuultava asiaankuuluvia asiantuntijaryhmiä, erityisesti kestävän liikenteen foorumia (Sustainable Transport Forum, STF) ja Euroopan kestävän meriliikenteen foorumia (European Sustainable Shipping Forum, ESSF). Asiantuntijoiden kuuleminen on erityisen tärkeää silloin, kun komissio aikoo antaa delegoituja säädöksiä tai täytäntöönpanosäädöksiä tämän asetuksen nojalla.

(52)

Tätä asetusta sovellettaessa komission olisi kuultava laajalti erilaisia organisaatioita ja sidosryhmiä, myös kuluttajaryhmiä, kuntia, kaupunkeja ja alueita, sekä asiaankuuluvia asiantuntijaryhmiä, erityisesti kestävän liikenteen foorumia (Sustainable Transport Forum, STF) ja Euroopan kestävän meriliikenteen foorumia (European Sustainable Shipping Forum, ESSF). Asiantuntijoiden kuuleminen on erityisen tärkeää silloin, kun komissio aikoo antaa delegoituja säädöksiä tai täytäntöönpanosäädöksiä tämän asetuksen nojalla.

Tarkistus 58

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 53 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(53)

Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri on nopeasti kehittyvä ala. Yhteisten teknisten eritelmien puuttuminen muodostaa esteen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin sisämarkkinoiden synnylle. Sen vuoksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti teknisten eritelmien vahvistamiseksi aloilla, joilla yhteisiä teknisiä eritelmiä ei ole mutta joilla niitä tarvitaan. Tähän olisi sisällyttävä erityisesti sähköajoneuvon ja latauspisteen välinen tiedonsiirto sekä latauspisteen ja latausohjelmiston hallintajärjestelmän (taustajärjestelmän) välinen tiedonsiirto; sähköajoneuvojen verkkovierailupalvelua koskeva tiedonsiirto ja tiedonsiirto sähköverkon kanssa samalla kun varmistetaan kyberturvallisuuden ja kuluttajien tietosuojan korkea taso . On myös tarpeen määritellä nopeasti sopiva hallintokehys ja niiden eri toimijoiden roolit, jotka osallistuvat ajoneuvon ja verkon väliseen tiedonsiirtoekosysteemiin , ottaen samalla huomioon suuren kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispotentiaalin omaava kehittyvä teknologia, kuten sähkötiejärjestelmät , erityisesti induktio- ja ajojohdinratkaisut, ja tukien sitä . Tietojen toimittamisen osalta on tarpeen säätää muista datatyypeistä ja teknisistä eritelmistä, jotka koskevat sitä, missä muodossa, millaisin aikavälein ja minkä laatuisina tiedot olisi tuotettava ja asetettava saataville. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

Tarkistus 59

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 54 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(54 a)

Koska tämä asetus aiheuttaa asianomaisille aloille säännösten noudattamisesta johtuvia lisäkustannuksia, on syytä toteuttaa korvaavia toimia, joilla estetään sääntelytaakan kokonaistason nousu. Komissio olisi sen vuoksi velvoitettava esittämään ennen tämän asetuksen voimaantuloa ehdotuksia tästä asetuksesta aiheutuvan sääntelytaakan kompensoimiseksi tarkistamalla tai kumoamalla sellaisia muiden EU:n asetusten säännöksiä, joista seuraa säännösten noudattamisesta aiheutuvia tarpeettomia kustannuksia asianomaisilla aloilla.

Tarkistus 60

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan pakolliset kansalliset tavoitteet , jotka koskevat maantieajoneuvojen, vesiliikenteen alusten ja pysäköityjen ilma-alusten riittävän vaihtoehtoisten polttoaineiden riittävän infrastruktuurin käyttöönottoa unionissa. Siinä vahvistetaan yhteiset tekniset eritelmät ja vaatimukset, jotka koskevat vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttäjille annettavia tietoja, infrastruktuurin toimintaa koskevien tietojen toimittamista ja maksutapoja.

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan kansalliset vähimmäistavoitteet , jotka koskevat maantieajoneuvojen, vesiliikenteen alusten , junien ja pysäköityjen ilma-alusten riittävän vaihtoehtoisten polttoaineiden riittävän infrastruktuurin käyttöönottoa unionissa. Siinä vahvistetaan yhteiset tekniset eritelmät ja vaatimukset, jotka koskevat vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttäjille annettavia tietoja, infrastruktuurin toimintaa koskevien tietojen toimittamista ja maksutapoja.

Tarkistus 61

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Tällä asetuksella perustetaan raportointimekanismi yhteistyön edistämiseksi ja edistymisen luotettavan seurannan varmistamiseksi. Mekanismi käsittää jäsennellyn, läpinäkyvän ja iteratiivisen prosessin komission ja jäsenvaltioiden välillä kansallisten toimintakehysten viimeistelyä ja toteutusta ja vastaavia komission toimia varten.

3. Tällä asetuksella perustetaan raportointimekanismi yhteistyön edistämiseksi ja edistymisen luotettavan seurannan varmistamiseksi. Mekanismi käsittää jäsennellyn, läpinäkyvän ja iteratiivisen sekä monitasohallinnon mukaisen prosessin komission sekä jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten välillä kansallisten toimintakehysten viimeistelyä varten, ottaen huomioon olemassa olevat vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa koskevat paikalliset ja alueelliset strategiat, ja toteutusta ja vastaavia komission toimia varten.

Tarkistus 62

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 a)	ilmaisuilla ”TEN-T-verkon” ja ”TEN-T-verkossa” TEN-T-verkon varrella sijaitsevien sähkölataus- ja vetytankkausasemien osalta sitä, että ne sijaitsevat TEN-T-verkossa tai enintään 1,5 kilometrin etäisyydellä lähimmästä TEN-T-verkkoon kuuluvan tien poistumisliittymästä;

Tarkistus 63

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – a alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

a)	”päästöttömien ajoneuvojen vaihtoehtoiset polttoaineet”:

a)	”päästöttömien ajoneuvojen , alusten ja ilma-alusten vaihtoehtoiset polttoaineet”:

Tarkistus 64

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – b alakohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

—	direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 27 ja 33 alakohdassa määritellyt biomassapolttoaineet ja biopolttoaineet,

—	direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 27 , 28 ja 33 alakohdassa määritellyt biomassapolttoaineet , mukaan lukien biokaasu, ja biopolttoaineet,

Tarkistus 65

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – c alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

c)	”vaihtoehtoiset fossiiliset polttoaineet” siirtymävaihetta varten:

c)	”vaihtoehtoiset fossiiliset polttoaineet” rajoitettua siirtymävaihetta varten:

Tarkistus 66

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 9 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

9 a)	”kansalaisten energiayhteisöllä” direktiivin (EU) 2019/944 2 artiklan 11 alakohdassa määriteltyä yhteisöä;

Tarkistus 67

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 17 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

17)	”sähkötiejärjestelmällä” tiehen asennettua fyysistä laitteistoa, joka mahdollistaa sähkön siirtämisen sähköajoneuvoon ajoneuvon ollessa liikkeessä ;

17)	”sähkötiejärjestelmällä” tiehen asennettua fyysistä laitteistoa, joka mahdollistaa sähkön siirtämisen sähköajoneuvoon antaakseen sille käyttövoimaan tai dynaamiseen lataukseen tarvittavaa energiaa ;

Tarkistus 68

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 17 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

17 a)

”dynaamisella latauksella” sähköajoneuvojen akun lataamista ajoneuvon ollessa liikkeessä;

Tarkistus 69

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 19 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

19 a)

”energiatehokkuus etusijalle -periaatteella” asetuksen (EU) 2018/1999 2 artiklan 18 alakohdassa määriteltyä energiatehokkuus etusijalle -periaatetta;

Tarkistus 70

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 19 b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

19 b)

”teknologianeutraaliudella” direktiivin (EU) 2018/1972 johdanto-osan 25 kappaleessa tarkoitettua teknologianeutraaliutta;

Tarkistus 71

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 35 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

35 a)

”maksukortilla” maksupalvelua, jonka toiminta perustuu fyysiseen ja digitaaliseen maksu- tai luottokorttiin ja joka kattaa älypuhelinsovellukseen sisällytetyt maksukortit;

Tarkistus 72

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 35 b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

35 b)

”maksupalvelulla” direktiivin (EU) 2015/2366 4 artiklan 3 alakohdassa määriteltyä maksupalvelua;

Tarkistus 73

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 37 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

37 a)

”pca-ilmastointijärjestelmällä” lentoasemien kiinteää tai liikuteltavaa järjestelmää, joka tuottaa ulkoisesti ilmastoitua ilmaa pysäköityjen ilma-alusten matkustamon jäähdyttämiseen, tuuletukseen tai lämmittämiseen;

Tarkistus 74

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 38 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

38)

”yleisesti saatavilla olevalla” vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurilla vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria, joka sijaitsee paikassa tai alueella, joka on avoin suurelle yleisölle, riippumatta siitä, sijaitseeko vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri julkisessa vai yksityisessä omistuksessa olevalla paikalla ja sovelletaanko sijaintipaikkaan tai -tilaan pääsyä koskevia rajoituksia tai ehtoja, sekä riippumatta sovellettavista vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöehdoista;

(38)

”yleisesti saatavilla olevalla” vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurilla vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria, joka sijaitsee paikassa tai alueella, joka on avoin suurelle yleisölle, myös liikuntarajoitteisille henkilöille, riippumatta siitä, sijaitseeko vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri julkisessa vai yksityisessä omistuksessa olevalla paikalla ja sovelletaanko sijaintipaikkaan tai -tilaan pääsyä koskevia rajoituksia tai ehtoja, sekä riippumatta sovellettavista vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöehdoista;

Tarkistus 75

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 40 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

40)	”kertalatauksella” loppukäyttäjän ostamaa latauspalvelua, johon ei kyseisen palvelun ostamisen lisäksi sisälly loppukäyttäjää koskevaa velvoitetta rekisteröityä, tehdä kirjallinen sopimus tai solmia pidempikestoinen liikesuhde kyseisen latauspisteen ylläpitäjän kanssa;

40)

”kertalatauksella” loppukäyttäjän ostamaa latauspalvelua, johon ei kyseisen palvelun ostamisen lisäksi sisälly loppukäyttäjää koskevaa velvoitetta rekisteröityä, tehdä kirjallinen sopimus tai solmia pidempikestoinen liikesuhde kyseisen latauspisteen ylläpitäjän kanssa tai kirjautua sähköisesti verkossa toimiviin välityspalveluihin ;

Tarkistus 76

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 41 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

41)	latauspisteessä voi olla yksi tai useampi liitin eri liitintyyppejä varten, mutta siinä pystyy lataamaan vain yhden sähköajoneuvon kerrallaan; latauspisteisiin ei lasketa laitteita, joiden antoteho on enintään 3,7 kW ja joiden ensisijainen tarkoitus ei ole sähköajoneuvojen lataaminen;

41)

”latauspisteellä” kiinteää tai liikkuvaa sähköverkkoon liitettyä tai sen ulkopuolista rajapintaa, joka mahdollistaa sähkön siirtämisen sähköajoneuvoon; latauspisteessä voi olla yksi tai useampi liitin eri liitintyyppejä varten, mutta siinä pystyy lataamaan vain yhden sähköajoneuvon kerrallaan; latauspisteisiin ei lasketa laitteita, joiden antoteho on enintään 3,7 kW ja joiden ensisijainen tarkoitus ei ole sähköajoneuvojen lataaminen;

Tarkistus 77

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 49 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

49)	”tankkauspisteellä” minkä tahansa nestemäisen tai kaasumaisen vaihtoehtoisen polttoaineen syöttämiseen tarkoitettua tankkauspalvelupistettä, joka koostuu joko kiinteästä tai liikkuvasta laitteistosta ja jolla voidaan tankata vain yksi ajoneuvo kerrallaan;

49)	”tankkauspisteellä” minkä tahansa nestemäisen tai kaasumaisen vaihtoehtoisen polttoaineen syöttämiseen tarkoitettua tankkauspalvelupistettä, joka koostuu joko kiinteästä tai liikkuvasta laitteistosta ja jolla voidaan tankata vain yksi ajoneuvo tai alus kerrallaan;

Tarkistus 78

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 54 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

54 a)

”uusiutuvan energian yhteisöllä” direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan toisen kohdan 16 alakohdassa määriteltyä yhteisöä;

Tarkistus 79

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 56 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

56)	”turvallisella pysäköintialueella” 17 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua pysäköinti- ja levähdysaluetta, joka on tarkoitettu raskaiden hyötyajoneuvojen yöpysäköintiin;

56)	”turvallisella pysäköintialueella” asetuksen (EU) N:o 1315/2013 17 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua pysäköinti- ja levähdysaluetta, joka on tarkoitettu raskaiden hyötyajoneuvojen yöpysäköintiin ja joka on sertifioitu asetuksen (EY) N:o 561/2006 8 a artiklan säännösten mukaisesti ;

Tarkistus 80

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 57 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

57)	”kiinnityspaikassa olevalla aluksella” asetuksen (EU) 2015/757 3 artiklan n alakohdassa määriteltyä kiinnityspaikassa olevaa alusta;

57)

”kiinnityspaikassa olevalla aluksella” alusta, joka on turvallisesti kiinnitettynä laiturissa jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvassa satamassa, kun sitä lastataan tai puretaan tai kun matkustajat nousevat sille tai poistuvat siltä tai kun se odottaa satamassa, mukaan lukien aika, jolloin se ei osallistu lastin tai matkustajien kuljetuksiin ;

Tarkistus 81

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 58 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

58)	”maasähkön syötöllä” maasähkön toimitusta standardoidun rajapinnan kautta kiinnityspaikassa oleville meri- tai sisävesialuksille;

58)	”maasähkön syötöllä” maasähkön toimitusta standardoidun kiinteän, kelluvan tai liikkuvan laitteiston kautta kiinnityspaikassa oleville meri- tai sisävesialuksille;

Tarkistus 82

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 66 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

66 a)

”multimodaalikeskuksella” liikkumispalvelujen infrastruktuuria, kuten rautatie-, maantie-, ilma-, meri- ja sisävesiliikenteen asemia ja terminaaleja, joka mahdollistaa asetuksen (EU) N:o 1315/2013 3 artiklan 1 kohdan n alakohdassa määritellyn multimodaalisen liikenteen;

Tarkistus 83

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 66 b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

66 b)

”L-luokan ajoneuvoilla” asetuksessa (EU) N:o 168/2013 ja liitteessä I esitetyn luokituksen mukaisia moottorikäyttöisiä kaksi-, kolmi- tai nelipyöräisiä ajoneuvoja, mukaan lukien moottorilla varustetut polkupyörät, kaksi- ja kolmipyöräiset mopot, kaksi- ja kolmipyöräiset moottoripyörät, sivuvaunulliset moottoripyörät, kevyet maantiemönkijät ja maantiemönkijät sekä kevyet ja raskaat nelipyörät.

Tarkistus 84

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

—	niiden alueella on käytössä kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latausasemia, joiden antoteho on riittävä näille ajoneuvoille.

—	niiden alueella on alueellista tasapainoa ja multimodaalisia matkustusmuotoja tukevalla tavalla käytössä kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latausasemia, joiden antoteho on riittävä näille ajoneuvoille;

Tarkistus 85

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 2 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

—	yleisesti saatavilla olevia kevyiden hyötyajoneuvojen latausasemia on riittävästi yleisillä teillä sellaisilla asuinalueilla, joilla ajoneuvoja tavallisesti pysäköidään pitkäksi ajaksi;

Tarkistus 86

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 2 b luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

—	älylataus ja kaksisuuntainen lataus on mahdollista riittävän monessa yleisesti saatavilla olevassa kevyiden hyötyajoneuvojen latausasemassa;

Tarkistus 87

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 2 c luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

—	verkkoliitäntä ja -kapasiteetti on asetettu saataville.

Tarkistus 88

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)	yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 1 kW:n kokonaisantoteho; sekä

yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 3 kW:n kokonaisantoteho , jos akkukäyttöisten kevyiden sähköhyötyajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannasta on alle 1 prosentti ;

Tarkistus 89

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a a)

yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti 2,5 kW:n kokonaisantoteho, jos akkukäyttöisten kevyiden sähköhyötyajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannasta on 1 prosentti tai yli 1 prosentti mutta alle 2,5 prosenttia;

Tarkistus 90

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a b)

yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 2 kW:n kokonaisantoteho, jos akkukäyttöisten kevyiden sähköhyötyajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannasta on 2,5 prosenttia tai yli 2,5 prosenttia mutta alle 5 prosenttia;

Tarkistus 91

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a c alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a c)

yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 1,5 kW:n kokonaisantoteho, jos akkukäyttöisten kevyiden sähköhyötyajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannasta on 5 prosenttia tai yli 5 prosenttia mutta alle 7,5 prosenttia; ja

Tarkistus 92

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a d alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a d)

yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä akkukäyttöistä kevyttä sähköhyötyajoneuvoa kohti vähintään 1 kW:n kokonaisantoteho, jos akkukäyttöisten kevyiden sähköhyötyajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannasta on vähintään 7,5 prosenttia;

Tarkistus 93

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)	yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 0,66 kW:n kokonaisantoteho.

b)	yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 2 kW:n kokonaisantoteho , jos sähköajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta ajoneuvokannasta on alle 1 prosentti;

Tarkistus 94

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

b a)

yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 1,65 kW:n kokonaisantoteho, jos sähköajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta ajoneuvokannasta on 1 prosentti tai yli 1 prosentti mutta alle 2,5 prosenttia;

Tarkistus 95

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b b)

yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 1,33 kW:n kokonaisantoteho, jos sähköajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta ajoneuvokannasta on 2,5 prosenttia tai yli 2,5 prosenttia mutta alle 5 prosenttia;

Tarkistus 96

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b c alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

b c)

yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 1 kW:n kokonaisantoteho, jos sähköajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta ajoneuvokannasta on 5 prosenttia tai yli 5 prosenttia mutta alle 7,5 prosenttia; ja

Tarkistus 97

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b d alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

b d)

yleisesti saatavilla olevien latausasemien kautta on tarjolla kutakin jäsenvaltion alueella rekisteröityä ladattavaa kevyttä hybridihyötyajoneuvoa kohti vähintään 0,66 kW:n kokonaisantoteho, jos sähköajoneuvojen osuus kyseisen jäsenvaltion koko ennakoidusta ajoneuvokannasta on vähintään7,5 prosenttia.

Tarkistus 98

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

1 a. Rajoittamatta 1 kohdan toisen alakohdan a alakohdan soveltamista jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisella tasolla otetaan käyttöön latausinfrastruktuurin antotehon vähimmäistavoitteita, jotka ovat riittäviä

—	3 prosentin osuuteen koko ennakoidusta kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannasta 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä,

—	5 prosentin osuuteen koko ennakoidusta kevyiden hyötyajoneuvojen ajoneuvokannasta 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä;

Tarkistus 99

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – a alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

a)	TEN-T-ydinverkon varrella otetaan kummankin matkustussuunnan osalta käyttöön kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latauspooleja, joiden välinen etäisyys on enintään 60 kilometriä ja jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:

a)	TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon varrella otetaan kummankin matkustussuunnan osalta käyttöön kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latauspooleja, joiden välinen etäisyys on enintään 60 kilometriä ja jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:

Tarkistus 100

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – a alakohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i)	kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tarjottava vähintään 300 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään yksi latausasema, jonka yksilöllinen antoteho on vähintään 150 kW;

i)	kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tarjottava vähintään 600 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään yksi latausasema, jonka yksilöllinen antoteho on vähintään 300 kW;

Tarkistus 101

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – a alakohta – ii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

ii)	kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 600 kW:n antoteho, ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 150 kW;

ii)	kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 900 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW;

Tarkistus 102

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)	kattavan TEN-T-verkon varrella otetaan kummankin matkustussuunnan osalta käyttöön kevyille hyötyajoneuvoille tarkoitettuja yleisesti saatavilla olevia latauspooleja, joiden välinen etäisyys on enintään 60 kilometriä ja jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:

Poistetaan.

i)	kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 300 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään yksi latausasema, jonka yksilöllinen antoteho on vähintään 150 kW;

ii)	kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2035 mennessä tarjottava vähintään 600 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 150 kW.

Tarkistus 103

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Jos sähköajoneuvojen markkinoille tulo tapahtuu nopeasti jollakin asiaan liittyvällä raportointikaudella, jäsenvaltioiden olisi lyhennettävä 2 kohdassa tarkoitettuja määräaikoja ja korotettava latauspooleja koskevia tavoitteita vastaavasti.

Tarkistus 104

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 b. Jos kustannukset ovat suhteettomat hyötyihin, mukaan lukien ympäristöhyödyt, nähden, jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa

a)	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuihin syrjäisimpiin alueisiin tai

b)	saariin, joita ei ole liitetty mantereen energiaverkkoihin ja jotka kuuluvat direktiivin (EU) 2019/944 mukaisen pienten liitettyjen verkkojen tai erillisten verkkojen määritelmän piiriin.

Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltion on perusteltava päätöksensä komissiolle ja asetettava kaikki asiaankuuluvat tiedot saataville kansallisissa toimintakehyksissään.

Tarkistus 105

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 c kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 c. Komissio voi jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä myöntää vapautuksen 2 kohdassa säädetystä vaatimuksesta TEN-T-teille, joiden vuotuinen keskimääräinen vuorokausiliikenne on yhteensä alle 2 000 kevyttä hyötyajoneuvoa, edellyttäen, että infrastruktuuria ei voida perustella sosioekonomisella kustannus-hyötysuhteella. Jos vapautus myönnetään, jäsenvaltio voi ottaa tällaisilla teillä käyttöön yhden yleisesti saatavilla olevan latauspoolin, joka palvelee molempia kulkusuuntia ja täyttää samalla 2 kohdassa säädetyt vaatimukset, jotka koskevat etäisyyttä, poolin kokonaisantotehoa, pisteiden lukumäärää ja yksittäisten pisteiden antotehoa, joita sovelletaan yhteen kulkusuuntaan, edellyttäen, että latauspooli on helposti saatavilla molemmista kulkusuunnista. Komissio myöntää tällaiset vapautukset asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa arvioituaan jäsenvaltion esittämän perustellun pyynnön.

Tarkistus 106

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 d kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 d. Komissio voi jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä myöntää vapautuksen tämän artiklan 2 kohdassa säädetystä enimmäisetäisyysvaatimuksesta TEN-T-teille, joiden vuotuinen keskimääräinen vuorokausiliikenne on yhteensä alle 1 500 kevyttä hyötyajoneuvoa, edellyttäen, että infrastruktuuria ei voida perustella sosioekonomisella kustannus-hyötysuhteella. Jos tällainen vapautus myönnetään, jäsenvaltiot voivat sallia suuremman, enintään 100 kilometrin enimmäisetäisyyden latauspisteiden välillä. Komissio myöntää tällaiset vapautukset asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa arvioituaan jäsenvaltion esittämän perustellun pyynnön.

Tarkistus 107

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 e kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 e. Tiheään asutuilla alueilla ja alueilla, joilla ei ole saatavilla muita kuin kadunvarsipysäköintipaikkoja tai joilla rekisteröityjen kevyiden sähkökäyttöisten hyötyajoneuvojen käyttöaste on korkea, jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisesti saatavilla olevien latausasemien määrää lisätään vastaavasti tarvittavan infrastruktuurin tarjoamiseksi ja markkinoiden kehityksen tukemiseksi.

Tarkistus 108

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Naapurijäsenvaltioiden on varmistettava , että a ja b kohdassa tarkoitettuja enimmäisetäisyyksiä ei ylitetä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon rajat ylittävillä osuuksilla.	3. Naapurijäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi , että a ja b kohdassa tarkoitettuja enimmäisetäisyyksiä ei ylitetä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon rajat ylittävillä osuuksilla.

Tarkistus 109

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen yhteistyön kolmansien maiden kanssa, erityisesti jäsenehdokasmaiden ja sellaisten kolmansien maiden kanssa, joissa jäsenvaltioiden väliset kauttakulkukäytävät sijaitsevat.

Tarkistus 110

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – a alakohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i)	kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tarjottava vähintään 1 400 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään yksi latausasema , jonka yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW;

i)	kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tarjottava vähintään 2 000 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa , joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 800 kW;

Tarkistus 111

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – a alakohta – ii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

ii)	kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 3 500 kW:n antoteho, ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW;

ii)	kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 5 000 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään neljä latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 800 kW;

Tarkistus 112

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – b alakohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i)	kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 1 400 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään yksi latausasema, jonka yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW;

i)	kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tarjottava vähintään 2 000 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään yksi latausasema, jonka yksilöllinen antoteho on vähintään 800 kW;

Tarkistus 113

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – b alakohta – ii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

ii)	kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2035 mennessä tarjottava vähintään 3 500 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW;

ii)	kunkin latauspoolin on 31 päivään joulukuuta 2035 mennessä tarjottava vähintään 5 000 kW:n antoteho ja sisällettävä vähintään kaksi latausasemaa, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 800 kW;

Tarkistus 114

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

b a)

komissio voi jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä myöntää vapautuksen 1 kohdassa säädetystä vaatimuksesta TEN-T-teille, joiden vuotuinen keskimääräinen vuorokausiliikenne on yhteensä alle 800 raskasta hyötyajoneuvoa, edellyttäen, että infrastruktuuria ei voida perustella sosioekonomisella kustannus-hyötysuhteella. Jos vapautus myönnetään, jäsenvaltio voi ottaa tällaisilla teillä käyttöön yhden yleisesti saatavilla olevan latauspoolin, joka palvelee molempia kulkusuuntia ja täyttää samalla 1 kohdassa säädetyt vaatimukset, jotka koskevat etäisyyttä, poolin kokonaisantotehoa, pisteiden lukumäärää ja yksittäisten pisteiden antotehoa, joita sovelletaan yhteen kulkusuuntaan, edellyttäen, että latauspooli on helposti saatavilla molemmista kulkusuunnista. Komissio myöntää tällaiset vapautukset asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa arvioituaan jäsenvaltion esittämän perustellun pyynnön;

Tarkistus 115

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – b b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

b b)

komissio voi jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä myöntää vapautuksen tämän artiklan 1 kohdassa säädetystä enimmäisetäisyysvaatimuksesta TEN-T-teille, joiden vuotuinen keskimääräinen vuorokausiliikenne on yhteensä alle 600 raskasta hyötyajoneuvoa, edellyttäen, että infrastruktuuria ei voida perustella sosioekonomisella kustannus-hyötysuhteella. Jos tällainen vapautus myönnetään, jäsenvaltiot voivat sallia suuremman, enintään 100 kilometrin enimmäisetäisyyden latauspisteiden välillä. Komissio myöntää tällaiset vapautukset asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa arvioituaan jäsenvaltion esittämän perustellun pyynnön;

Tarkistus 116

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)	31 päivään joulukuuta 2030 mennessä jokaiseen turvalliseen pysäköintialueeseen on asennettu vähintään yksi raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettu latausasema , jonka antoteho on vähintään 100 kW;

c)	31 päivään joulukuuta 2027 mennessä jokaiseen turvalliseen pysäköintialueeseen on asennettu vähintään kaksi raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettua latausasemaa , joiden antoteho on vähintään 100 kW ja joissa älylataus ja kaksisuuntainen lataus on mahdollista ;

Tarkistus 117

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

c a)	31 päivään joulukuuta 2030 mennessä jokaiseen turvalliseen pysäköintialueeseen on asennettava vähintään neljä raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitettua latausasemaa, joiden antoteho on vähintään 100 kW ja joissa älylataus ja kaksisuuntainen lataus on mahdollista;

Tarkistus 118

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

31 päivään joulukuuta 2025 mennessä kaikissa kaupunkisolmukohdissa on otettava käyttöön raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitetut yleisesti saatavilla olevat latauspisteet, joiden yhteenlaskettu antoteho on vähintään 600 kW ja jotka kuuluvat latausasemiin, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 150 kW;

31 päivään joulukuuta 2025 mennessä kaikissa kaupunkisolmukohdissa on otettava käyttöön raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitetut yleisesti saatavilla olevat latauspisteet, joiden yhteenlaskettu antoteho on vähintään 1 400 kW ja jotka kuuluvat latausasemiin, joiden yksilöllinen antoteho on vähintään 350 kW;

Tarkistus 119

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

31 päivään joulukuuta 2030 mennessä kaikissa kaupunkisolmukohdissa on otettava käyttöön raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitetut yleisesti saatavilla olevat latauspisteet, joiden yhteenlaskettu antoteho on vähintään 1 200 kW ja jotka kuuluvat latausasemiin, joiden yksilöllinen antoteho vähintään 150 kW.

31 päivään joulukuuta 2030 mennessä kaikissa kaupunkisolmukohdissa on otettava käyttöön raskaille hyötyajoneuvoille tarkoitetut yleisesti saatavilla olevat latauspisteet, joiden yhteenlaskettu antoteho on vähintään 3 500 kW ja jotka kuuluvat latausasemiin, joiden yksilöllinen antoteho vähintään 350 kW.

Tarkistus 120

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa säädettyjen vaatimusten lisäksi sovelletaan 1 kohdan c, c a, d ja e alakohdassa tarkoitettuja vaatimuksia.

Tarkistus 121

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 b. Komissio harkitsee, lisätäänkö1 kohdan a, b, d ja e alakohdassa tarkoitettua yksilöllistä antotehoa, kun yhteiset tekniset eritelmät ovat saatavilla ja niitä on täydennetty liitteen II mukaisesti osana 22 artiklan mukaista tämän asetuksen uudelleentarkastelua.

Tarkistus 122

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 c kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 c. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tarjolla on tarvittava sähköverkkoliitäntä ja verkkokapasiteetti. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa tehtävä ennen vuotta 2025 analyysi, jotta voidaan arvioida ja suunnitella tarvittavia sähköverkon vahvistamisia.

Tarkistus 123

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Naapurijäsenvaltioiden on varmistettava , että a ja b kohdassa tarkoitettuja enimmäisetäisyyksiä ei ylitetä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon rajat ylittävillä osuuksilla.	2. Naapurijäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi , että a ja b kohdassa tarkoitettuja enimmäisetäisyyksiä ei ylitetä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon rajat ylittävillä osuuksilla.

Tarkistus 124

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen yhteistyön kolmansien maiden kanssa, erityisesti jäsenehdokasmaiden ja sellaisten kolmansien maiden kanssa, joissa jäsenvaltioiden väliset kauttakulkukäytävät sijaitsevat.

Tarkistus 125

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 b. Jos kustannukset ovat suhteettomat hyötyihin, mukaan lukien ympäristöhyödyt, nähden, jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa

a)	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuihin syrjäisimpiin alueisiin tai

b)	saariin, joita ei ole liitetty mantereen energiaverkkoihin ja jotka kuuluvat direktiivin (EU) 2019/944 mukaisen pienten liitettyjen verkkojen tai erillisten verkkojen määritelmän piiriin.

Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden on perusteltava päätöksensä komissiolle ja asetettava kaikki asiaankuuluvat tiedot saataville kansallisissa toimintakehyksissään.

Tarkistus 126

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

a)	latauspisteiden ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen käyttöön otetuilla yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla, joiden antoteho on alle 50 kW , hyväksyttävä sähköiset maksut , joiden maksamiseen voidaan käyttää vähintään yhtä seuraavista maksupäätteistä ja -laitteista:

Tätä varten latauspisteiden ylläpitäjien on [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] alkaen käyttöön otetuilla yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla hyväksyttävä sähköiset maksut , joiden maksamiseen voidaan käyttää maksupäätteitä ja -laitteita , vähintään maksukorttien lukulaitteita tai lähimaksulaitteita , jotka pystyvät lukemaan vähintään maksukortteja. Lisäksi voidaan mahdollisuuksien mukaan tarjota internetyhteyttä käyttäviä laitteita, joilla voidaan luoda esimerkiksi maksun suorittamiseen käytettävä QR-koodi.

Tarkistus 127

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i)	maksukorttien lukulaitteet;

Poistetaan.

Tarkistus 128

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta – ii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

ii)	laitteet, joissa on lähimaksutoiminto ja jotka pystyvät vähintään lukemaan maksukortteja;

Poistetaan.

Tarkistus 129

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta – iii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

iii)	laitteet, jotka käyttävät internetyhteyttä, jolla voidaan luoda esimerkiksi maksun suorittamiseen käytettävä QR-koodi;

Poistetaan.

Tarkistus 130

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

latauspisteiden ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen käyttöön otetuilla yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla, joiden antoteho on vähintään 50 kW, hyväksyttävä sähköiset maksut, joiden maksamiseen voidaan käyttää vähintään yhtä seuraavista maksupäätteistä ja -laitteista:

Poistetaan.

i)	maksukorttien lukulaitteet;

ii)	laitteet, joissa on lähimaksutoiminto ja jotka pystyvät vähintään lukemaan maksukortteja.

Tarkistus 131

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Latauspisteiden ylläpitäjien on 1 päivästä tammikuuta 2027 alkaen varmistettava, että kaikki yleisesti saatavilla olevat latausasemat , joiden antoteho on vähintään 50 kW, täyttävät b alakohdan vaatimukset.	Latauspisteiden ylläpitäjien on 1 päivästä tammikuuta 2027 alkaen varmistettava, että kaikki niiden ylläpitämät yleisesti saatavilla olevat latausasemat täyttävät tässä kohdassa säädetyt vaatimukset.

Tarkistus 132

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Edellä a ja b alakohdassa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta yleisesti saatavilla oleviin latauspisteisiin, jotka eivät edellytä maksua latauspalvelusta.	Tässä kohdassa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta yleisesti saatavilla oleviin latauspisteisiin, jotka eivät edellytä maksua latauspalvelusta.

Tarkistus 133

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Kun latauspisteiden ylläpitäjät tarjoavat automaattista tunnistamista ylläpitämässään yleisesti saatavilla olevassa latauspisteessä, niiden on varmistettava, että loppukäyttäjillä on aina oikeus olla käyttämättä automaattista tunnistamista ja että loppukäyttäjät voivat joko käyttää kertalatausta 3 kohdan mukaisesti tai käyttää kyseisessä latauspisteessä tarjottua muuta sopimusperusteista latauspalvelua. Latauspisteiden ylläpitäjien on tuotava tämä vaihtoehto esille avoimesti ja tarjottava sitä vaivattomasti loppukäyttäjälle kussakin ylläpitämässään yleisesti saatavilla olevassa latauspisteessä, jossa ne tarjoavat automaattista tunnistamista.

Tarkistus 134

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjien veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia, helposti ja selkeästi vertailtavia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjät eivät saa harjoittaa syrjintää loppukäyttäjiltä ja liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä tai eri liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä. Tarvittaessa hintatasoja voidaan eriyttää vain oikeasuhteisesti ja objektiivisin perustein.

4. Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjien on varmistettava, että kaikilla liikennepalvelujen tarjoajilla on syrjimätön pääsy niiden ylläpitämiin latausasemiin. Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjien veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia ja edullisia , helposti ja selkeästi vertailtavia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjät eivät saa harjoittaa syrjintää loppukäyttäjiltä ja liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä tai eri liikennepalvelun tarjoajilta veloitettavien hintojen välillä. Tarvittaessa hintatasoja voidaan eriyttää vain oikeasuhteisesti ja objektiivisin perustein tai sopimusehtojen perusteella .

Tarkistus 135

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

4 a. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä estääkseen kuluttajiin kohdistuvat epäreilut käytännöt, kuten hintakiskonnan, myös yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden käyttöhintojen osalta, siten, että yleisenä tavoitteena on turvata kilpailu markkinoilla ja kuluttajien oikeudet. Tällaisten toimenpiteiden toteuttamisen on perustuttava ajoneuvojen valmistajien ja latauspisteiden ylläpitäjien hinnoittelun ja käytäntöjen säännölliseen seurantaan. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle siitä, että asianomainen sääntelyviranomainen on toteuttanut tällaisia toimenpiteitä.

Tarkistus 136

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 5 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
5. Latauspisteiden ylläpitäjien on esitettävä kertahinta ja kaikki sen hintatekijät kaikilla ylläpitämillään yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla selkeästi siten, että ne ovat loppukäyttäjän tiedossa ennen latauskerran aloittamista. Latausasemalla on esitettävä selkeästi ainakin seuraavat hintatekijät, jos niitä sovelletaan kyseisellä latausasemalla:	5. Latauspisteiden ylläpitäjien on esitettävä kilowattitunnin kertahinta ja kaikki sen hintatekijät kaikilla ylläpitämillään yleisesti saatavilla olevilla latausasemilla selkeästi siten, että nämä tiedot ovat loppukäyttäjän tiedossa ennen latauskerran aloittamista.

Tarkistus 137

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 5 kohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

—	latauskerran hinta,

Poistetaan.

Tarkistus 138

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 5 kohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

—	minuuttihinta,

Poistetaan.

Tarkistus 139

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 5 kohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

—	kilowattitunnin hinta.

Poistetaan.

Tarkistus 140

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6. Liikennepalvelun tarjoajien loppukäyttäjiltä veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Liikennepalvelun tarjoajien on asetettava loppukäyttäjien saataville ennen latauskerran alkua ja aiottua latauskertaa koskevasti vapaasti saatavilla olevin ja laajalti tuetuin sähköisin menetelmin kaikki asianmukaiset hintatiedot, joissa eritellään selkeästi latauspisteen ylläpitäjän veloittamat hintatekijät , sovellettavat sähköisen verkkovierailun kustannukset ja muut liikennepalvelun tarjoajan soveltamat maksut. Maksujen on oltava kohtuullisia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Rajat ylittävästä verkkovierailusta ei saa periä lisämaksuja.

6. Liikennepalvelun tarjoajien loppukäyttäjiltä veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia ja edullisia , läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Liikennepalvelun tarjoajien on asetettava loppukäyttäjien saataville ennen latauskerran alkua ja aiottua latauskertaa koskevasti vapaasti saatavilla olevin ja laajalti tuetuin sähköisin menetelmin kaikki asianmukaiset hintatiedot, joissa on selvästi esillä latauspisteen ylläpitäjän veloittama kilowattitunnin hinta , sovellettavat sähköisen verkkovierailun kustannukset ja muut liikennepalvelun tarjoajan soveltamat maksut. Maksujen on oltava kohtuullisia ja edullisia , läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Rajat ylittävästä verkkovierailusta ei saa periä lisämaksuja.

Tarkistus 141

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 6 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

6 a. Älykkäiden tai kaksisuuntaisten latauspisteiden ylläpitäjien on asetettava saataville siirtoverkonhaltijoilta, sähköntoimittajilta tai oman sähköntuotantonsa kautta saamansa tiedot uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön osuudesta siirtoverkossa ja tähän liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä. Nämä tiedot on asetettava saataville reaaliaikaisesti säännöllisin väliajoin, niihin on liitettävä ennusteet, jos sellaisia on saatavilla, ja tarvittaessa on sovellettava sähköntoimittajan kanssa tehdyn sopimuksen ehtoja.

Tarkistus 142

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 7 kohta

Komission teksti	Tarkistus
7. Latauspisteiden ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä alkaen varmistettava, että kaikki niiden hallinnoimat yleisesti saatavilla olevat latauspisteet ovat digitaalisesti liitettyjä latauspisteitä .	7. Latauspisteiden ylläpitäjien on [tämän asetuksen voimaantulopäivä] alkaen varmistettava, että kaikki niiden hallinnoimat yleisesti saatavilla olevat vastikään rakennetut tai uudistetut latauspisteet ovat digitaalisesti liitettyjä , niissä on verkkovierailut mahdollistava toiminto ja niiden sijainti ja tila ovat helposti näkyvillä verkossa .

Tarkistus 143

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 8 kohta

Komission teksti	Tarkistus
8. Latauspisteiden ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen varmistettava, että kaikki niiden ylläpitämät yleisesti saatavilla olevat normaaliteholatauspisteet pystyvät älylataukseen.	8. Latauspisteiden ylläpitäjien on [tämän asetuksen voimaantulopäivä] alkaen varmistettava, että kaikki niiden ylläpitämät vastikään rakennetut tai uudistetut yleisesti saatavilla olevat latauspisteet pystyvät älylataukseen.

Tarkistus 144

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 8 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

8 a. Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjien on varmistettava, että

a)	latausasemien toimintakunto on asianmukainen koko niiden kaupallisen käyttöiän ajan ja että 2–5 kohdassa säädetyt toiminnot ovat aina loppukäyttäjien saatavilla ja säännölliset huolto- ja korjaustoimet suoritetaan heti, kun toimintahäiriö havaitaan;

kaikissa niiden ylläpitämissä yleisesti saatavilla olevissa latauspisteissä noudatetaan toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa 6 päivänä heinäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/1148 säännöksiä.

Tarkistus 145

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 9 kohta

Komission teksti

Tarkistus

9. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että TEN-T-tieverkon pysäköinti- ja levähdysalueilla, joihin vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria on asennettu, otetaan käyttöön asianmukaiset opasteet, jotta vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tarkka sijainti selviää helposti.

9. Jäsenvaltioiden on [tämän asetuksen voimaantulopäivä] alkaen toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että TEN-T-tieverkon pysäköinti- ja levähdysalueilla, joihin vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria on asennettu, otetaan käyttöön asianmukaiset opasteet, jotta vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tarkka sijainti selviää helposti. Opasteita on myös sijoitettava asianmukaisin etäisyyksin sellaisille pysäköinti- ja levähdysalueille, joihin kyseinen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri on asennettu, johtavien TEN-T-tieverkon teiden varsille.

Tarkistus 146

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 9 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	9 a. Jäsenvaltioiden on kannustettava ylläpitäjiä toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä ja tarjoamaan standardoituja ja täysin yhteentoimivia tietojärjestelmiä, jotka tarjoavat tietoa latauspisteiden saatavuudesta. Järjestelmien on oltava täsmällisiä, käyttäjäystävällisiä ja käytettävissä jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä sekä englanniksi.

Tarkistus 147

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 11 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	11 a. Yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden ylläpitäjien on varmistettava, että paikallisten hätäpalvelujen tarvittavat yhteystiedot ovat selvästi esillä latausasemilla.

Tarkistus 148

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 11 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	11 b. Jäsenvaltioiden on helpotettava miehittämättömillä latausasemilla kameravalvontajärjestelmien ja hätäpuhelupainikkeen asentamista, jotta on mahdollista ottaa välittömästi yhteyttä paikallisiin hätäpalveluihin.

Tarkistus 149

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alueella otetaan käyttöön vähimmäismäärä yleisesti saatavilla olevia vetytankkausasemia 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä.	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alueella otetaan käyttöön vähimmäismäärä yleisesti saatavilla olevia vetytankkausasemia 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä.

Tarkistus 150

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Tätä varten jäsenvaltioiden on varmistettava, että 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä TEN-T-ydinverkossa ja kattavassa TEN-T-verkossa otetaan enintään 150 kilometrin välein käyttöön yleisesti saatavilla olevia vetytankkausasemia, joiden kapasiteetti on vähintään 2 tonnia päivässä ja joissa on vähintään 700 baarin jakelulaite. Nestemäistä vetyä on oltava tarjolla yleisesti saatavilla olevilla tankkausasemilla enintään 450 kilometrin välein.

Tätä varten jäsenvaltioiden on varmistettava, että 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä TEN-T-ydinverkossa ja kattavassa TEN-T-verkossa otetaan enintään 100 kilometrin välein käyttöön yleisesti saatavilla olevia vetytankkausasemia, joiden kapasiteetti on vähintään 2 tonnia päivässä ja joissa on vähintään 700 baarin jakelulaite. Nestemäistä vetyä on oltava tarjolla yleisesti saatavilla olevilla tankkausasemilla enintään 400 kilometrin välein.

Tarkistus 151

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä kussakin kaupunkisolmukohdassa on vähintään yksi yleisesti saatavilla oleva vedyn tankkausasema. Tällaisten tankkausasemien parhaasta sijainnista on tehtävä analyysi, jossa on erityisesti tarkasteltava käyttöönottoa multimodaalikeskuksissa, joissa voidaan palvella myös muita liikennemuotoja.	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä kussakin kaupunkisolmukohdassa on vähintään yksi yleisesti saatavilla oleva vedyn tankkausasema. Tällaisten tankkausasemien parhaasta sijainnista on tehtävä analyysi, jossa on erityisesti tarkasteltava käyttöönottoa multimodaalikeskuksissa, joissa voidaan palvella myös muita liikennemuotoja.

Tarkistus 152

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Jäsenvaltioiden on julkaistava 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä yksityiskohtainen luettelo vedyn tankkausasemien käyttöönottoon soveltuvista multimodaaliliikennekeskuksista, teollisuusklustereista ja satamista.

Tarkistus 153

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Naapurijäsenvaltioiden on varmistettava , että 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua enimmäisetäisyyttä ei ylitetä rajat ylittävillä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon osuuksilla.	2. Naapurijäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi , että 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua enimmäisetäisyyttä ei ylitetä rajat ylittävillä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon osuuksilla.

Tarkistus 154

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

3 a. Jos kustannukset ovat suhteettomat hyötyihin, mukaan lukien ympäristöhyödyt, nähden, jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta tämän artiklan 1 kohtaa a) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuihin syrjäisimpiin alueisiin tai b) saariin, joita ei ole liitetty mantereen energiaverkkoihin ja jotka kuuluvat direktiivin 2019/944 mukaisen pienten liitettyjen verkkojen tai erillisten verkkojen määritelmän piiriin; tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden on perusteltava päätöksensä komissiolle ja asetettava kaikki asiaankuuluvat tiedot saataville kansallisissa toimintakehyksissään.

Tarkistus 155

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 3 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 b. Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen yhteistyön kolmansien maiden kanssa, erityisesti jäsenehdokasmaiden ja sellaisten kolmansien maiden kanssa, joissa jäsenvaltioiden väliset kauttakulkukäytävät sijaitsevat.

Tarkistus 156

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Kaikkien yleisesti saatavilla olevien vetytankkausasemien ylläpitäjien on 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen annettava loppukäyttäjille mahdollisuus kertatankkaukseen, joka voidaan maksaa laajalti unionissa käytössä olevalla maksuvälineellä. Tätä varten vedyn tankkausasemien ylläpitäjien on varmistettava, että kaikki niiden ylläpitämät vedyn tankkausasemat hyväksyvät sähköiset maksut, joiden maksamiseen voidaan käyttää vähintään yhtä seuraavista maksupäätteistä ja -laitteista:

Kaikkien yleisesti saatavilla olevien vetytankkausasemien ylläpitäjien on [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] alkaen annettava loppukäyttäjille mahdollisuus kertatankkaukseen, joka voidaan maksaa laajalti unionissa käytössä olevalla maksuvälineellä. Tätä varten vedyn tankkausasemien ylläpitäjien on varmistettava, että kaikki niiden ylläpitämät vedyn tankkausasemat hyväksyvät sähköiset maksut, joiden maksamiseen voidaan käyttää vähintään maksukorttien lukulaitteita tai lähimaksulaitteita, jotka pystyvät lukemaan maksukortteja.

Tarkistus 157

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)	maksukorttien lukulaitteet;

Poistetaan.

Tarkistus 158

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)	laitteet, joissa on lähimaksutoiminto ja jotka pystyvät vähintään lukemaan maksukortteja.

Poistetaan.

Tarkistus 159

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Jäsenvaltioiden on kannustettava ylläpitäjiä tarjoamaan standardoituja ja täysin yhteentoimivia tietojärjestelmiä, jotka tarjoavat tietoa tankkauspisteiden saatavuudesta. Järjestelmien on oltava täsmällisiä, käyttäjäystävällisiä ja käytettävissä jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä sekä englanniksi.

Tarkistus 160

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Vedyn tankkauspisteiden ylläpitäjien on asetettava hintatiedot saataville ylläpitämillään tankkausasemilla niin, että asiakas näkee ne ennen tankkauskerran aloittamista.

3. Vedyn tankkauspisteiden ylläpitäjien on asetettava hintatiedot saataville ylläpitämillään tankkausasemilla niin, että asiakas näkee ne ennen tankkauskerran aloittamista. Niiden on esitettävä kertahinta ja kaikki sen osatekijät kaikilla ylläpitämillään yleisesti saatavilla olevilla tankkausasemilla selkeästi siten, että ne ovat loppukäyttäjän tiedossa ennen latauskerran aloittamista. Kilohinta on esitettävä selkeästi.

Tarkistus 161

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Yleisesti saatavilla olevien tankkausasemien ylläpitäjät voivat tarjota vedyn tankkauspalveluja asiakkaille sopimusperusteisesti, myös muiden liikennepalvelun tarjoajien nimissä ja puolesta. Liikennepalvelun tarjoajien loppukäyttäjiltä veloittamien hintojen on oltava kohtuullisia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Liikennepalvelun tarjoajien on asetettava loppukäyttäjien saataville ennen tankkauskerran alkua ja aiottua tankkauskertaa koskevasti vapaasti saatavilla olevin ja laajalti tuetuin sähköisin menetelmin kaikki asianmukaiset hintatiedot, joissa eritellään selkeästi tankkauspisteen ylläpitäjän veloittamat hintatekijät, sovellettavat verkkovierailun kustannukset ja muut liikennepalvelun tarjoajan soveltamat maksut.

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus 162

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että merisatamissa on tarjolla vähimmäismäärä maasähköä kontti- ja matkustaja-aluksille. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä:

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatamissa on tarjolla vähimmäismäärä maasähköä kontti- ja matkustaja-aluksille. Tämän vuoksi ja täysin asetuksen XXXX-XXX [FuelEU Maritime] 5 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on yhteistyössä hallintoelimen tai toimivaltaisen viranomaisen kanssa toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä

Tarkistus 163

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että saatavilla on riittävästi verkkoinfrastruktuuria ja -kapasiteettia, tehoreserviä ja taajuudenmuuntoa 1 kohdan a, b ja c alakohdassa säädettyjen vaatimusten täyttämiseksi.

Tarkistus 164

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
2. Satamakäyntien lukumäärää määritettäessä ei oteta huomioon seuraavia satamakäyntejä:	2. Asetuksen XXXX-XXX [FuelEU Maritime] 5 artiklan 3 kohtaa täysimääräisesti noudattaen satamakäyntien lukumäärää määritettäessä ei oteta huomioon seuraavia satamakäyntejä:

Tarkistus 165

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a a)	satamakäynnit, joissa aluksen arvioitiin olevan kiinnityspaikassa alle kaksi tuntia ja joissa alus estyi lähtemästä kyseisessä määräajassa sellaisten tapahtumien vuoksi, joita ei voitu ennakoida satamaan saavuttaessa ja jotka eivät selvästikään olleet operaattorin hallittavissa tai vastuulla;

Tarkistus 166

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

c a)	useat lyhyet satamakäynnit rahdin kuormaamiseksi ja purkamiseksi saman sataman eri kiinnityspaikoissa siten, että ei ylitetä a alakohdassa määriteltyä aikarajaa;

Tarkistus 167

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Jos TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatama sijaitsee saarella, jota ei ole liitetty suoraan sähköverkkoon, 1 kohtaa ei sovelleta ennen kuin tällainen yhteys on saatu valmiiksi tai puhtaista energialähteistä paikallisesti tuotettu kapasiteetti on riittävä.	3. Jos TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatama sijaitsee saarella tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetulla unionin syrjäisimmällä alueella , jota ei ole liitetty suoraan sähköverkkoon, 1 kohtaa ei sovelleta ennen kuin tällainen yhteys on saatu valmiiksi tai puhtaista energialähteistä paikallisesti tuotettu kapasiteetti on riittävä.

Tarkistus 168

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta Ceutan ja Melillan alueeseen ennen kuin suora yhteys mantereen tai naapurimaan sähköverkkoon on saatu valmiiksi tai puhtaista energialähteistä paikallisesti tuotetun sähkön kapasiteetti on riittävä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista.

Tarkistus 169

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

b a)	satamissa on saatavilla riittävä verkkokapasiteetti ja -liitäntä, tehoreservi ja taajuudenmuunto.

Tarkistus 170

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – otsikko

Komission teksti	Tarkistus
Merisatamissa toimitettavaa nesteytettyä maakaasua koskevat tavoitteet	Merisatamissa toimitettavaa nesteytettyä maakaasua , ammoniakkia ja vetyä koskevat tavoitteet

Tarkistus 171

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 2 kohdassa tarkoitettuihin TEN-T-ydinverkon merisatamiin perustetaan 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä asianmukainen määrä nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä, jotta merialukset voivat liikkua koko TEN-T-ydinverkossa. Jäsenvaltioiden on tehtävä tarvittaessa yhteistyötä naapurijäsenvaltioiden kanssa TEN-T-ydinverkon tarkoituksenmukaisen kattavuuden varmistamiseksi.

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 2 kohdassa tarkoitettuihin TEN-T-ydinverkon merisatamiin perustetaan 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä asianmukainen määrä nesteytetyn maakaasun , ammoniakin ja vedyn tankkauspisteitä, jotta täytetään tällaisten polttoaineiden markkinakysyntä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä ja jotta merialukset voivat liikkua koko TEN-T-ydinverkossa. Jäsenvaltioiden on tehtävä tarvittaessa yhteistyötä naapurijäsenvaltioiden kanssa TEN-T-ydinverkon tarkoituksenmukaisen kattavuuden varmistamiseksi.

Tarkistus 172

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Jäsenvaltioiden on nimettävä kansallisissa toimintakehyksissään ne TEN-T-ydinverkon merisatamat, jotka tarjoavat 1 kohdassa tarkoitettuja nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä, ottaen huomioon myös satamien kehittämisen, nesteytetyn maakaasun nykyiset toimituspaikat, markkinoiden tosiasialliset tarpeet ja kehityssuuntaukset sekä niiden unionin ilmastoneutraaliustavoitteeseen liittyvät velvoitteet .

Tarkistus 173

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkien TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon lentoasemien pitäjät varmistavat sähkön tarjonnan pysäköidyille ilma-aluksille seuraavasti:	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkien TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon lentoasemien pitäjät ja maahuolintapalvelujen tarjoajat varmistavat sähkön tarjonnan pysäköidyille ilma-aluksille seuraavasti:

Tarkistus 174

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Kuitenkaan 1 kohdan a ja b alakohtaa ei sovelleta lyhytaikaisiin seisontapaikkoihin, ilma-alusten jäänpoistopaikkoihin, sotilasalueilla sijaitseviin seisontapaikkoihin ja yleisen lentoliikenteen seisontapaikkoihin (alle 5,7 tonnin suurin lentoonlähtöpaino).

Tarkistus 175

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 a. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan 1 ja 2 alakohdassa säädetään, jos TEN-T-ydinverkon tai kattavan TEN-T-verkon lentoasema sijaitsee saarella, jota ei ole liitetty suoraan sähköverkkoon, tai syrjäisimmällä alueella, kyseistä kohtaa ei sovelleta ennen kuin tällainen yhteys on saatu valmiiksi tai puhtaista energialähteistä paikallisesti tuotettu kapasiteetti on riittävä tai jos kustannukset ovat suhteettomat hyötyihin, myös ympäristöhyötyihin, nähden.

Tarkistus 176

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 b. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että TEN-T-ydinverkon lentoasemien pitäjät tai maahuolintapalvelujen tarjoajat tarjoavat pca-ilmastointijärjestelmiä.

Tarkistus 177

Ehdotus asetukseksi

12 a artikla (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	12 a artikla
	Raideosuuksien infrastruktuuria koskevat tavoitteet
	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava riittävä infrastruktuuri, joka mahdollistaa sen, että raideosuudet kaikkialla unionissa täyttävät asetuksen (EU) N:o 1315/2013 [TEN-T-asetus] sähköistämistavoitteet.
	2. Jos raideosuuksien suora sähköistäminen ei ole mahdollista, muun muassa palvelun kustannustehokkuuteen liittyvistä syistä, jäsenvaltioiden on varmistettava, että otetaan käyttöön asianmukainen määrä akkukäyttöisten junien latausasemia ja rautateiden vetytankkausasemia. Tätä varten jäsenvaltioiden on varmistettava, että TEN-T-ydinverkossa ja kattavassa TEN-T-verkossa otetaan käyttöön akkukäyttöisten junien latausasemia ja vetyjunien tankkausasemia kuhunkin suuntaan osuuksilla, joiden sähköistämisestä ei säädetä asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 [TEN-T-asetus].
	3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että energiatehokkuus etusijalle -periaate otetaan täysimääräisesti huomioon, kun tehdään päätöksiä 2 kohdan noudattamiseksi käyttöön otettavasta infrastruktuurista.
	4. Ennen käyttöönottoa jäsenvaltioiden on tehtävä analyysi tällaisten asemien parhaasta sijainnista. Näin tehdessään jäsenvaltioiden on harkittava erityisesti asemien käyttöönottoa kaupunkisolmukohdissa ja multimodaalikeskuksissa, joihin voitaisiin integroida myös muita liikennemuotoja.

Tarkistus 178

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Kunkin jäsenvaltion on 1 päivään tammikuuta 2024 mennessä laadittava ja lähetettävä komissiolle kansallisen toimintakehyksen luonnos vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi liikenteen alalla ja asiaan liittyvän infrastruktuurin käyttöönottamiseksi.	Kunkin jäsenvaltion on 1 päivään tammikuuta 2024 mennessä koordinoidusti kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa laadittava ja lähetettävä komissiolle kansallisen toimintakehyksen luonnos vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi liikenteen alalla ja asiaan liittyvän infrastruktuurin käyttöönottamiseksi.

Tarkistus 179

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

markkinoiden nykytilan ja tulevan kehityksen arviointi liikenteen alalla käytettyjen vaihtoehtoisten polttoaineiden osalta sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehityksen arviointi ottaen huomioon vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin intermodaalinen saatavuus ja tarvittaessa sen rajojen yli ulottuva jatkuvuus;

Tarkistus 180

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a a)

sen arviointi, miten toimenpiteet toteutetaan täysin energiatehokkuus etusijalle -periaatteen mukaisesti; jäsenvaltioiden on annettava selvitys siitä, miten energiatehokkuus etusijalle -periaatetta on sovellettu tehtäessä suunnittelu- ja investointipäätöksiä, jotka liittyvät vaihtoehtoisten polttoaineiden lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoon;

Tarkistus 181

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a b)	verkkoliitäntöjen ja -kapasiteetin nykytilan ja tulevan kehityksen arviointi, mukaan lukien tarvittavat parannus- ja häiriönsietotoimenpiteet sekä tarvittava rahoitus;

Tarkistus 182

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a c alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a c)	liikennesektorin käytettävissä olevan sähkön määrän muutosnäkymiä sekä sähkön lähteitä koskeva arviointi;

Tarkistus 183

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)	asetuksen 3, 4, 6, 8, 9, 10, 11 ja 12 artiklan mukaiset kansalliset tavoitteet ja päämäärät, joita koskevat pakolliset kansalliset tavoitteet on vahvistettu tässä asetuksessa;

b)	asetuksen 3, 4, 6, 8, 9, 10, 11, 12 ja 12 a artiklan mukaiset kansalliset tavoitteet ja päämäärät, joita koskevat pakolliset kansalliset tavoitteet on vahvistettu tässä asetuksessa;

Tarkistus 184

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)	kansalliset tavoitteet ja päämäärät tämän kohdan l, m, n, o ja p alakohtaan liittyvälle vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle, jolle ei ole asetettu pakollisia tavoitteita tässä asetuksessa;

c)	kansalliset tavoitteet ja päämäärät tämän kohdan l, l a, m, n, o, p , p a ja p b alakohtaan liittyvälle vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle, jolle ei ole asetettu pakollisia tavoitteita tässä asetuksessa;

Tarkistus 185

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

e)	toimenpiteet, joilla edistetään vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa suljettujen kalustokokonaisuuksien osalta ja erityisesti julkisen liikenteen kaluston sähkölataus- ja vetytankkausasemien ja autojen yhteiskäyttöön tarkoitettujen sähkölatausasemien osalta;

e)	toimenpiteet, joilla edistetään vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa suljettujen kalustokokonaisuuksien osalta ja erityisesti julkisen liikenteen kaluston sähkölataus- ja vetytankkausasemien ja autojen yhteiskäyttöön ja takseille tarkoitettujen sähkölatausasemien osalta;

Tarkistus 186

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – g alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

g a)

kansalliset tavoitteet ja toimenpiteet vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin edistämiseksi TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon ulkopuolisissa tieverkoissa erityisesti yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden osalta. Jäsenvaltioiden on varmistettava erityisesti, että latausinfrastruktuuri kattaa asianmukaisesti keski- ja runsasliikenteiset tieverkot sekä kevyen että raskaan liikenteen osalta;

Tarkistus 187

Ehdotus asetukseksi

13artikla – 1 kohta – 2alakohta – h alakohta

Komission teksti

Tarkistus

h)	toimenpiteet, joilla edistetään sitä, että yleisesti saatavilla olevia suurteholatauspisteitä on riittävästi;

h)	toimenpiteet, joilla edistetään sitä, että yleisesti saatavilla olevia suurteholatauspisteitä on riittävästi ja niiden antoteho on riittävä kuluttajien hyödyksi, ja joilla varmistetaan sähköajoneuvojen saumaton liikkuminen sen alueella ja tilanteen mukaan rajojen yli ;

Tarkistus 188

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – i a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

i a)

toimenpiteet, joilla taataan lataus- ja tankkausinfrastruktuurin saatavuus kaikilla alueilla kiinnittäen erityistä huomiota maaseutualueisiin niin, että taataan niiden saavutettavuus ja alueellinen yhteenkuuluvuus; jäsenvaltioiden olisi harkittava ja toteutettava kohdennettuja politiikkoja ja toimenpiteitä kyseisiä alueita varten;

Tarkistus 189

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – j alakohta

Komission teksti

Tarkistus

j)	toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ikääntyneet, liikuntarajoitteiset ja vammaiset henkilöt voivat käyttää yleisesti saatavilla olevia lataus- ja tankkauspisteitä direktiivin (EU) 2019/882 liitteissä I ja III vahvistettujen esteettömyysvaatimusten mukaisesti;

j)	toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ikääntyneet, liikuntarajoitteiset ja vammaiset henkilöt voivat käyttää kaikkia yleisesti saatavilla olevia lataus- ja tankkauspisteitä direktiivin (EU) 2019/882 liitteissä I ja III vahvistettujen esteettömyysvaatimusten mukaisesti;

Tarkistus 190

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – j a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

j a)	toimenpiteet, joita kohdennetaan tarvittaessa syrjäisimpien alueiden erityistarpeisiin;

Tarkistus 191

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – k alakohta

Komission teksti

Tarkistus

k)	toimenpiteet, joilla poistetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin suunnitteluun, lupamenettelyihin ja hankintaan liittyviä mahdollisia esteitä;

toimenpiteet, joilla poistetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin suunnitteluun, lupamenettelyihin ja hankintaan liittyviä mahdollisia esteitä ja joilla alkuperäisen hakemuksen ja tosiasiallisen käyttöönoton välinen viive rajoitetaan kuuteen kuukauteen ottaen asianmukaisesti huomioon sidosryhmien kuulemiset ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyt. Lupamenettely on digitalisoitava kaikilta osin ;

Tarkistus 192

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – k a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

k a)

toimenpiteet, joilla varmistetaan, että kansallisesti yleisesti saatavilla olevan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kattavuudessa otetaan huomioon asukastiheys ja vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen rekisteröintien määrä viimeisimmän NUTS-luokituksen mukaisella NUTS 3 -tasoon perustuvalla paikallisalueella;

Tarkistus 193

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – k b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

k b)	toimenpiteet, joilla edistetään sähköavusteisten pyörien sekä L-luokan ajoneuvojen, kuten sähkömoottorilla varustettujen pyörien ja sähkömopojen, käyttöä;

Tarkistus 194

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – k c alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

k c)	toimenpiteet, joilla tuetaan uusiutuvan energian yhteisöjä, kansalaisten energiayhteisöjä ja muita kuin kaupallisia toimijoita latauspisteiden käyttöönotossa erityisesti harvaan asutuilla alueilla;

Tarkistus 195

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – l alakohta

Komission teksti

Tarkistus

l)	suunnitelma vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin, erityisesti ilma-alusten vetytankkauksen ja sähkölatauksen, käyttöönotolle lentoasemilla , lukuun ottamatta sähkönjakelua pysäköidyille ilma-aluksille ;

arviointi lentoliikenteen vety- ja sähkökäyttövoimailmailun markkinoiden nykytilasta ja tulevasta kehityksestä sekä toteutettavuustutkimus, joka koskee kyseisen infrastruktuurin käyttöönottoa, mukaan lukien tarvittaessa suunnitelma vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin, erityisesti ilma-alusten vetytankkauksen ja sähkölatauksen, käyttöönotolle lentoasemilla;

Tarkistus 196

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – l a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

l a)	suunnitelma pca-ilmastointijärjestelmien käyttöönotosta TEN-T-ydinverkon lentoasemilla, myös tavoitteet ja tarvittava rahoitus, sekä toteutettavuustutkimus asiaankuuluvan kiinteän tai liikkuvan infrastruktuurin käyttöönotosta;

Tarkistus 197

Ehdotus asetukseksi

13artikla – 1 kohta – 2 alakohta – p alakohta

Komission teksti

Tarkistus

p)	käyttöönottosuunnitelma, joka sisältää tavoitteet, keskeiset välitavoitteet ja tarvittavan rahoituksen vetykäyttöisille junille tai akkukäyttöisille sähköjunille niillä verkon osuuksilla, joita ei sähköistetä .

p)	tarvittaessa käyttöönottosuunnitelma, joka sisältää tavoitteet, keskeiset välitavoitteet ja tarvittavan rahoituksen vetykäyttöisille junille tai akkukäyttöisille sähköjunille niillä verkon osuuksilla, joita ei voida sähköistää .

Tarkistus 198

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – p a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

p a)

kattava investointisuunnitelma, joka perustuu sosioekonomiseen analyysiin ja ympäristö- ja kustannus-hyötyanalyysiin ja jossa esitetään kansallisessa toimintakehyksessä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat investoinnit ja johon sisältyvät myös TEN-T-verkon ulkopuoliset infrastruktuurit;

Tarkistus 199

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – p b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

p b)	julkisesti saataville asetettava kartta kaiken vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tulevista sopivista sijaintipaikoista niiden kehittämistä varten, mukaan lukien tiedot kysynnän perusteella riittävästä verkkokapasiteetista;

Tarkistus 200

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

1 a. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltioita kehotetaan esittämään ennen mainitussa kohdassa asetettua määräaikaa alustavat kansalliset toimintakehykset infrastruktuurin sujuvan ja nopean kehittämisen ja käyttöönoton varmistamiseksi. Kun jäsenvaltio päättää esittää alustavan kansallisen toimintakehyksen, komissio arvioi alustavan kansallisen toimintakehyksen ja antaa suosituksia viimeistään kuuden kuukauden kuluttua alustavan kansallisen toimintakehyksen toimittamisesta.

Tarkistus 201

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisissa toimintakehyksissä otetaan huomioon jäsenvaltioiden alueella olemassa olevien eri liikennemuotojen tarpeet, myös niiden liikennemuotojen, joita varten on käytettävissä vain vähän vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisissa toimintakehyksissä otetaan huomioon jäsenvaltioiden alueella olemassa olevien eri alueiden ja liikennemuotojen tarpeet, myös niiden liikennemuotojen, joita varten on käytettävissä vain vähän vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille , ja että lataus- ja tankkausinfrastruktuuri edistää liikennemuotosiirtymää ja helpottaa multimodaaliliikennettä .

Tarkistus 202

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Jäsenvaltioiden on arvioitava 1 kohdan säännösten kumulatiivista vaikutusta asetuksessa (EU) 2021/1119 vahvistettuihin vuoteen 2030 ulottuvaan unionin ilmastotavoitteeseen ja tavoitteeseen saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.

Tarkistus 203

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 2 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 b. Jäsenvaltioiden on varmistettava tämän asetuksen nojalla käyttöön otettuja vaihtoehtoisia polttoaineita käsittelevien työntekijöiden täydennys- ja uudelleenkoulutus sekä asianmukaiset investoinnit työterveyteen ja -turvallisuuteen sosiaalisen oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi.

Tarkistus 204

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisissa toimintakehyksissä otetaan tarvittaessa huomioon alue- ja paikallisviranomaisten intressit, erityisesti kun on kyse julkisen liikenteen lataus- ja tankkausinfrastruktuurista, sekä asianomaisten sidosryhmien intressit.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisissa toimintakehyksissä otetaan huomioon alue- ja paikallisviranomaisten intressit, erityisesti kun on kyse julkisen liikenteen lataus- ja tankkausinfrastruktuurista, sekä kaikkien asianomaisten sidosryhmien intressit. Jäsenvaltioiden on kuultava säännöllisesti alue- ja paikallisviranomaisia ja kannustettava niitä laatimaan asiaankuuluvat toimintakehykset, joihin voi sisältyä toimintasuunnitelma, jossa määritellään infrastruktuurin käyttöönottoalueita, nopeita latausmahdollisuuksia, asiaankuuluvia rahoituskehyksiä ja eri toimijoita koskevia konkreettisia toimia vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönoton helpottamiseksi.

Tarkistus 205

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Jäsenvaltioiden on osana kansallista toimintakehystään arvioitava ja raportoitava, miten lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjät ovat panneet täytäntöön 5 ja 7 artiklan säännökset. Arvioinnin tulosten perusteella jäsenvaltioiden on toteutettava asiaankuuluvat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjät noudattavat 5 ja 7 artiklaa.

Tarkistus 206

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 3 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

3 b. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kansallinen koordinaattori, joka valvoo kansallisen toimintakehyksen (ministeriöiden välistä) kansallista koordinointia ja toteutusta, mieluiten siten, että ei luoda uutta vakanssia. Kansallisen koordinaattorin on tehtävä yhteistyötä komission, asiasta vastaavan TEN-T-koordinaattorin ja tarvittaessa muiden kansallisten koordinaattorien kanssa ja avustettava alue- ja paikallisviranomaisia, esimerkiksi tarjoamalla asiantuntemusta, välineitä ja EU:n normeihin perustuvia ohjeita, ja neuvottava asiaankuuluvien paikallisten liikkuvuussuunnitelmien alueellisessa koordinoinnissa.

Tarkistus 207

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa tehtävä yhteistyötä pyytämällä toisiltaan lausuntoja tai laatimalla yhteisiä toimintakehyksiä, jotta voidaan varmistaa, että tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet ovat johdonmukaisia ja koordinoituja. Jäsenvaltioiden on erityisesti tehtävä yhteistyötä sellaisten strategioiden laatimisessa, jotka koskevat vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä ja vastaavan infrastruktuurin käyttöönottoa vesiliikenteessä. Komissio avustaa jäsenvaltioita yhteistyöprosessissa.

Tarkistus 208

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	4 a. Jäsenvaltiot toimivat tarvittaessa yhteistyössä kolmansien maiden kanssa, erityisesti jäsenehdokasmaiden ja sellaisten kolmansien maiden kanssa, joissa jäsenvaltioiden väliset kauttakulkukäytävät sijaitsevat. Komissio avustaa jäsenvaltioita tässä yhteistyöprosessissa.

Tarkistus 209

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 5 kohta

Komission teksti	Tarkistus
5. Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tukitoimenpiteiden on oltava SEUT-sopimuksen asiaa koskevien valtiontukisääntöjen mukaisia.	5. Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tukitoimenpiteet on sovitettava yhteen ilmastotavoitteiden kanssa hukkainvestointien estämiseksi, ja niiden on oltava SEUT-sopimuksen asiaa koskevien valtiontukisääntöjen mukaisia.

Tarkistus 210

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 6 kohta

Komission teksti	Tarkistus
6. Kunkin jäsenvaltion on asetettava kansallisen toimintakehyksensä luonnos julkisesti saataville ja varmistettava, että yleisölle annetaan varhaisessa vaiheessa ja tosiasiallisesti mahdollisuus osallistua kansallisen toimintakehyksen luonnoksen valmisteluun.	6. Kunkin jäsenvaltion on asetettava kansallisen toimintakehyksensä luonnos , mukaan lukien kattava investointisuunnitelma, julkisesti saataville ja varmistettava, että yleisölle annetaan varhaisessa vaiheessa ja tosiasiallisesti mahdollisuus osallistua kansallisen toimintakehyksen luonnoksen valmisteluun.

Tarkistus 211

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 7 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

7. Komissio arvioi kansallisten toimintakehysten luonnokset ja voi antaa jäsenvaltiolle suosituksia kuuden kuukauden kuluessa 1 kohdan mukaisen kansallisen toimintakehyksen luonnoksen toimittamisesta. Kyseiset suositukset voivat koskea erityisesti seuraavia:

7. Komissio arvioi kansallisten toimintakehysten luonnokset . Komissio voi pyytää asiasta vastaavalta eurooppalaiselta TEN-T-koordinaattorilta lausuntoa toimintakehystä tarkastellessaan kunkin käytävän johdonmukaisuuden ja edistymisen takaamiseksi ja voi antaa jäsenvaltiolle suosituksia kuuden kuukauden kuluessa 1 kohdan mukaisen kansallisen toimintakehyksen luonnoksen toimittamisesta. Kyseiset suositukset on asetettava julkisesti saataville helposti luettavassa ja ymmärrettävässä muodossa, ja ne voivat koskea erityisesti seuraavia:

Tarkistus 212

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 7 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)	päämäärien ja tavoitteiden tavoitetaso 3, 4, 6, 8, 9, 10, 11 ja 12 artiklassa säädettyjen velvoitteiden täyttämiseksi;

a)	päämäärien ja tavoitteiden tavoitetaso 3, 4, 6, 8, 9, 10, 11, 12 ja 12 a artiklassa säädettyjen velvoitteiden täyttämiseksi;

Tarkistus 213

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 7 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

b a)	sitä, jakautuvatko politiikat ja toimenpiteet maantieteellisesti jäsenvaltion alueiden kesken.

Tarkistus 214

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 9 kohta

Komission teksti	Tarkistus
9. Kunkin jäsenvaltion on 1 päivään tammikuuta 2025 toimitettava komissiolle lopullinen kansallinen toimintakehyksensä.	9. Kunkin jäsenvaltion on 1 päivään tammikuuta 2025 toimitettava komissiolle lopullinen kansallinen toimintakehyksensä. Toimintakehys on asetettava julkisesti saataville helposti luettavassa ja ymmärrettävässä muodossa.

Tarkistus 215

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Kunkin jäsenvaltion on annettava komissiolle erillinen edistymisraportti kansallisen toimintakehyksensä toteutuksesta ensimmäisen kerran 1 päivään tammikuuta 2027 mennessä ja sen jälkeen joka toinen vuosi.	1. Kunkin jäsenvaltion on annettava komissiolle erillinen edistymisraportti kansallisen toimintakehyksensä toteutuksesta ensimmäisen kerran 1 päivään tammikuuta 2026 mennessä ja sen jälkeen joka vuosi. Edistymisraportti on asetettava julkisesti saataville helposti luettavassa ja ymmärrettävässä muodossa ja asetettava esille Euroopan vaihtoehtoisten polttoaineiden seurantakeskuksessa.

Tarkistus 216

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisen on arvioitava 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä ja sen jälkeen säännöllisesti joka kolmas vuosi, miten latauspisteiden käyttöönotto ja toiminta voisi sähköajoneuvojen kautta edelleen edistää energiajärjestelmän joustavuutta, mukaan lukien niiden myötävaikutus tasehallintamarkkinoihin, sekä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön hyödyntämistä. Arvioinnissa on otettava huomioon kaikentyyppiset julkiset tai yksityiset latauspisteet ja annettava suosituksia liittyen latauspisteiden tyyppiin, taustateknologiaan ja maantieteelliseen jakautumiseen, jotta käyttäjien olisi helpompi integroida sähköajoneuvonsa järjestelmään. Arviointi on asetettava julkisesti saataville. Arvioinnin tulosten perusteella jäsenvaltioiden on tarvittaessa toteutettava asiaankuuluvat toimenpiteet latauspisteiden lisäämiseksi ja sisällytettävä ne 1 kohdassa tarkoitettuun edistymisraporttiinsa. Verkonhaltijoiden on otettava arviointi ja toimenpiteet huomioon direktiivin (EU) 2019/944 32 artiklan 3 kohdassa ja 51 artiklassa tarkoitetuissa verkon kehittämissuunnitelmissa.

3. Jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisen on arvioitava 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä ja sen jälkeen säännöllisesti joka vuosi, miten latauspisteiden käyttöönotto ja toiminta voisi sähköajoneuvojen kautta edelleen edistää energiajärjestelmän joustavuutta, mukaan lukien niiden myötävaikutus tasehallintamarkkinoihin, sekä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön hyödyntämistä. Arvioinnissa on otettava huomioon kaikentyyppiset niin julkiset kuin yksityiset latauspisteet , älylatauspisteet ja kaksisuuntaiset latauspisteet antotehosta riippumatta ja annettava suosituksia liittyen latauspisteiden tyyppiin, taustateknologiaan ja maantieteelliseen jakautumiseen, jotta käyttäjien olisi helpompi integroida sähköajoneuvonsa järjestelmään. Siinä on otettava huomioon kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien, myös latauspisteiden ylläpitäjien, siirto- ja jakeluverkonhaltijoiden, kuluttajajärjestöjen ja ratkaisujen tarjoajien, toimittamat tiedot, ja se on asetettava julkisesti saataville. Arvioinnin tulosten perusteella jäsenvaltioiden on tarvittaessa toteutettava asiaankuuluvat toimenpiteet latauspisteiden lisäämiseksi ja sisällytettävä ne 1 kohdassa tarkoitettuun edistymisraporttiinsa. Jäsenvaltioiden on myös toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen latausinfrastruktuurin suunnittelun ja vastaavan verkkosuunnittelun välisen johdonmukaisuuden. Verkonhaltijoiden on otettava arviointi ja toimenpiteet huomioon direktiivin (EU) 2019/944 32 artiklan 3 kohdassa ja 51 artiklassa tarkoitetuissa verkon kehittämissuunnitelmissa.

Tarkistus 217

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisen on arvioitava siirtoverkonhaltijoilta ja jakeluverkonhaltijoilta saatujen tietojen perusteella 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä ja sen jälkeen kolmen vuoden välein, kaksisuuntaisen latauksen mahdollisuuksia lisätä uusiutuvista lähteistä tuotetun energian yleistymistä energiajärjestelmässä. Arviointi on asetettava julkisesti saataville. Arvioinnin tulosten perusteella jäsenvaltioiden on tarvittaessa toteutettava asianmukaiset toimenpiteet kaksisuuntaisten latauspisteiden saatavuuden ja maantieteellisen jakautumisen mukauttamiseksi sekä julkisissa että yksityisissä tiloissa ja sisällytettävä toimenpiteet 1 kohdassa tarkoitettuun edistymisraporttiinsa.

4. Jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisen on arvioitava siirtoverkonhaltijoilta ja jakeluverkonhaltijoilta saatujen tietojen perusteella 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä ja sen jälkeen vuoden välein, kaksisuuntaisen latauksen mahdollisuuksia tasata huippuja ja lisätä uusiutuvista lähteistä tuotetun energian yleistymistä energiajärjestelmässä. Arviointi on asetettava julkisesti saataville. Arvioinnin tulosten perusteella jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet kaksisuuntaisten latauspisteiden saatavuuden ja maantieteellisen jakautumisen mukauttamiseksi sekä julkisissa että yksityisissä tiloissa ja sisällytettävä toimenpiteet 1 kohdassa tarkoitettuun edistymisraporttiinsa.

Tarkistus 218

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5. Komissio hyväksyy ohjeita ja malleja kansallisten toimintakehysten sisällöstä, rakenteesta ja muodosta sekä niiden kansallisten edistymisraporttien sisällöstä, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja kuuden kuukauden kuluessa 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä. Komissio voi antaa ohjeita ja malleja helpottaakseen tämän asetuksen muiden säännösten tuloksellista soveltamista unionissa.

5. Komissio antaa asianomaisille kansallisille viranomaisille teknistä ja neuvoa-antavaa apua ja hyväksyy ohjeita ja malleja kansallisten toimintakehysten sisällöstä, rakenteesta ja muodosta sekä niiden kansallisten edistymisraporttien sisällöstä, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja kuuden kuukauden kuluessa 24 artiklassa tarkoitetusta päivästä. Komissio voi antaa ohjeita ja malleja helpottaakseen tämän asetuksen muiden säännösten tuloksellista soveltamista unionissa.

Tarkistus 219

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Komissio arvioi jäsenvaltioiden 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittamat edistymisraportit ja antaa tarvittaessa suosituksia jäsenvaltioille tässä asetuksessa säädettyjen tavoitteiden ja velvoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi. Jäsenvaltioiden on päivitettävä edistymisraporttinsa suositusten perusteella kuuden kuukauden kuluessa komission suositusten vastaanottamisesta.

2. Komissio arvioi jäsenvaltioiden 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittamat edistymisraportit . Komissio varmistaa, että edistymisraportit asetetaan julkisesti saataville helposti luettavassa ja ymmärrettävässä muodossa ja asetetaan esille Euroopan vaihtoehtoisten polttoaineiden seurantakeskuksessa. Komissio antaa tarvittaessa suosituksia jäsenvaltioille tässä asetuksessa säädettyjen tavoitteiden ja velvoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi. Jäsenvaltioiden on päivitettävä edistymisraporttinsa suositusten perusteella kuuden kuukauden kuluessa komission suositusten vastaanottamisesta.

Tarkistus 220

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Asianomaisen jäsenvaltion on kuuden kuukauden kuluessa suositusten vastaanottamisesta ilmoitettava komissiolle, miten se aikoo panna suositukset täytäntöön.

Tarkistus 221

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 2 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 b. Kun 2 a kohdassa tarkoitettu ilmoitus on toimitettu, asianomaisen jäsenvaltion on suositusten antamisvuotta seuraavana vuonna toimittamassaan seurantaraportissa esitettävä, miten se on pannut suositukset täytäntöön. Jos asianomainen jäsenvaltio päättää olla panematta suosituksia tai niiden merkittävää osaa täytäntöön, sen on perusteltava komissiolle, miksi se ei tee niin.

Tarkistus 222

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 3 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
3. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 14 artiklan 1 kohdan mukaisten edistymisraporttien arvioinnista vuoden kuluttua siitä, kun jäsenvaltiot ovat toimittaneet kansalliset edistymisraporttinsa. Tähän arviointiin on sisällyttävä arvio seuraavista:	3. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 14 artiklan 1 kohdan mukaisten edistymisraporttien arvioinnista kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun jäsenvaltiot ovat toimittaneet kansalliset edistymisraporttinsa. Tähän arviointiin on sisällyttävä arvio seuraavista:

Tarkistus 223

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d)	pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyöttöinfrastruktuuri TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon lentoasemilla;

d)	pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyöttöinfrastruktuuri TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon lentoasemilla sekä tarvittaessa lataus- ja tankkauspisteet sähkö- ja vetykäyttöisten ilma-alusten tarpeisiin ;

Tarkistus 224

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 kohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

e)	nesteytetyn maakaasun tankkauspisteiden lukumäärä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon meri- ja sisävesisatamissa;

e)	nesteytetyn maakaasun , vedyn ja ammoniakin tankkauspisteiden lukumäärä TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon meri- ja sisävesisatamissa;

Tarkistus 225

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 kohta – j a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

j a)	sellaisten yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden lukumäärä, jotka on osittain tarkoitettu suljetuille kalustokokonaisuuksille, mukaan lukien julkinen liikenne ja autojen yhteiskäyttö;

Tarkistus 226

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 kohta – j b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

j b)	vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri syrjäisimmillä alueilla ja saarilla.

Tarkistus 227

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	4 a. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä ja aina kolmen vuoden välein vuoteen 2050 asti kertomuksen tämän asetuksen toimintaa koskevan arvioinnin tuloksista painottaen tämän asetuksen vaikutuksia sisämarkkinoiden toimintaan, asianomaisten alojen kilpailukykyyn ja hiilivuodon suuruuteen.

Tarkistus 228

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

4 b. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä ja sen jälkeen viiden vuoden välein vuoteen 2050 asti kertomuksen 55-valmiuspaketin (1 a) muodostavien asetusten makrotaloudellisen kokonaisvaikutuksen kattavan arvioinnin tuloksista painottaen vaikutuksia unionin kilpailukykyyn, työpaikkojen luomiseen, liikenteen rahtihintoihin, kotitalouksien ostovoimaan ja hiilivuodon suuruuteen.

Tarkistus 229

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 4 c kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

4 c. Komission harkitsee mahdollisia muutoksia tähän asetukseen sääntelyn yksinkertaistamiseksi. Komission ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on mukauduttava jatkuvasti parhaisiin käytäntöihin perustuviin hallinnollisiin menettelyihin ja toteutettava kaikki toimenpiteet tämän asetuksen täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi pitäen hallinnolliset taakat mahdollisimman vähäisinä.

Tarkistus 230

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta raportista tai komission käytettävissä olevista tiedoista käy ilmi, että on vaarana, että jäsenvaltio ei saavuta 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kansallisia tavoitteitaan, komissio voi antaa asiaa koskevan lausunnon ja pyytää kyseistä jäsenvaltiota toteuttamaan korjaavia toimenpiteitä kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Asianomaisen jäsenvaltion on kolmen kuukauden kuluessa komission lausunnon vastaanottamisesta ilmoitettava komissiolle korjaavat toimenpiteet, jotka se aikoo toteuttaa 3 artiklan 1 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Korjaaviin toimenpiteisiin on sisällyttävä lisätoimia, jotka jäsenvaltion on toteutettava 3 artiklan 1 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä selkeä aikataulu toimille, jotta voidaan arvioida vuosittaista edistymistä näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Jos komissio katsoo, että korjaavat toimenpiteet ovat riittäviä, asianomaisen jäsenvaltion on päivitettävä viimeisin 14 artiklassa tarkoitettu edistymisraporttinsa näillä korjaavilla toimenpiteillä ja toimitettava se komissiolle.

2. Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta raportista tai komission käytettävissä olevista tiedoista käy ilmi, että on vaarana, että jäsenvaltio ei saavuta 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kansallisia tavoitteitaan, komissio antaa asiaa koskevan lausunnon ja pyytää kyseistä jäsenvaltiota toteuttamaan korjaavia toimenpiteitä kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Asianomaisen jäsenvaltion on kolmen kuukauden kuluessa komission lausunnon vastaanottamisesta ilmoitettava komissiolle korjaavat toimenpiteet, jotka se aikoo toteuttaa 3 artiklan 1 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Korjaaviin toimenpiteisiin on sisällyttävä lisätoimia, jotka jäsenvaltion on toteutettava 3 artiklan 1 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä selkeä aikataulu toimille, jotta voidaan arvioida vuosittaista edistymistä näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Jos komissio katsoo, että korjaavat toimenpiteet ovat riittäviä, asianomaisen jäsenvaltion on päivitettävä viimeisin 14 artiklassa tarkoitettu edistymisraporttinsa näillä korjaavilla toimenpiteillä ja toimitettava se komissiolle. Jos komissio katsoo, että korjaavat toimenpiteet eivät ole riittäviä, se harkitsee tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista kyseisen jäsenvaltion osalta. Näiden toimenpiteiden on oltava oikeasuhteisia, asianmukaisia ja perussopimusten mukaisia.

Tarkistus 231

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Komissio tiedottaa asianmukaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle 2 kohdan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä ja asettaa nämä päätökset julkisesti saataville asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti.

Tarkistus 232

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. On varmistettava, että saatavilla on merkityksellistä, johdonmukaista ja selkeää tietoa niistä moottoriajoneuvoista, jotka voidaan säännöllisesti tankata markkinoille saatetuilla yksittäisillä polttoaineilla tai ladata latauspisteissä. Nämä tiedot on annettava moottoriajoneuvojen ohjekirjoissa, tankkaus- ja latauspisteissä, moottoriajoneuvoissa ja moottoriajoneuvojen edustusliikkeissä. Tätä vaatimusta sovelletaan kaikkiin 18 päivän marraskuuta 2016 jälkeen markkinoille saatettuihin moottoriajoneuvoihin ja niiden ohjekirjoihin.	1. On varmistettava, että saatavilla on merkityksellistä, johdonmukaista ja selkeää tietoa niistä moottoriajoneuvoista, jotka voidaan säännöllisesti tankata markkinoille saatetuilla yksittäisillä polttoaineilla tai ladata latauspisteissä. Tätä varten jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki moottoriajoneuvoja koskevat tiedot , jotka ovat merkityksellisiä tässä asetuksessa ja muussa sovellettavassa unionin lainsäädännössä esitettyjen polttoaineiden tai sähköisen latauksen osalta, on annettava moottoriajoneuvojen ohjekirjoissa, tankkaus- ja latauspisteissä, moottoriajoneuvoissa ja moottoriajoneuvojen edustusliikkeissä. Tätä vaatimusta sovelletaan kaikkiin markkinoille saatettuihin moottoriajoneuvoihin ja niiden ohjekirjoihin.
	Sen vuoksi komissio tarkastelee tarvittaessa uudelleen direktiiviä 1999/94/EY viimeistään vuoden kuluttua tämän asetuksen 24 artiklassa mainitusta päivämäärästä.

Tarkistus 233

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 2 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen ja infrastruktuurien yhteensopivuuden sekä polttoaineiden ja ajoneuvojen yhteensopivuus on ilmoitettava liitteessä II olevassa 9.1 ja 9.2 kohdassa tarkoitettujen teknisten eritelmien mukaisesti. Jos tällaisissa standardeissa viitataan graafiseen merkintään, kuten värikoodijärjestelmään, kyseisen graafisen merkinnän on oltava yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä ja se on asetettava esille selkeästi näkyvällä tavalla:

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen ja infrastruktuurien yhteensopivuuden sekä polttoaineiden ja ajoneuvojen yhteensopivuus on ilmoitettava liitteessä II olevassa 9.1 ja 9.2 kohdassa tarkoitettujen teknisten eritelmien mukaisesti. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos tällaisissa standardeissa viitataan graafiseen merkintään, kuten värikoodijärjestelmään, kyseisen graafisen merkinnän on oltava yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä ja se on asetettava esille selkeästi näkyvällä tavalla:

Tarkistus 234

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)	vastaaviin jakelulaitteisiin ja niiden suuttimiin kaikissa tankkauspisteissä siitä päivästä alkaen, jolloin polttoaineita saatetaan markkinoille; tai

a)	vastaaviin jakelulaitteisiin ja niiden suuttimiin kaikissa tankkauspisteissä siitä päivästä alkaen, jolloin polttoaineita saatetaan markkinoille; ja

Tarkistus 235

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)	18 päivän marraskuuta 2016 jälkeen markkinoille saatettujen moottoriajoneuvojen osalta kyseisen polttoaineen kanssa suositeltujen ja yhteensopivien moottoriajoneuvojen polttoainesäiliöiden kaikkien täyttöaukkojen kohdalle tai välittömään läheisyyteen ja moottoriajoneuvojen ohjekirjoihin.

b)	markkinoille saatettujen moottoriajoneuvojen osalta kyseisen polttoaineen kanssa suositeltujen ja yhteensopivien moottoriajoneuvojen polttoainesäiliöiden kaikkien täyttöaukkojen kohdalle tai välittömään läheisyyteen ja moottoriajoneuvojen ohjekirjoihin.

Tarkistus 236

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Esitettäessä polttoaineiden hintoja polttoaineiden jakeluasemalla on tarpeen mukaan esitettävä tiedotustarkoituksessa asiaankuuluvia yksikköhintoja koskeva vertailu erityisesti sähkön ja vedyn osalta liitteessä II olevassa 9.3 kohdassa tarkoitettua vaihtoehtoisten polttoaineiden yksikköhintojen vertailua koskevaa yhteistä menetelmää noudattaen.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että esitettäessä polttoaineiden hintoja polttoaineiden jakeluasemalla esitetään tarpeen mukaan tiedotustarkoituksessa asiaankuuluvia yksikköhintoja koskeva vertailu erityisesti sähkön ja vedyn osalta liitteessä II olevassa 9.3 kohdassa tarkoitettua vaihtoehtoisten polttoaineiden yksikköhintojen vertailua koskevaa yhteistä menetelmää noudattaen. Sähkön kertalatauksessa ja vedyn kertatankkauksessa hinta on ilmoitettava myös kilowattituntia ja kiloa kohti.

Tarkistus 237

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

2. Yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjien tai, näiden toimijoiden välisten järjestelyjen mukaisesti, kyseisten pisteiden omistajien on varmistettava, että niiden ylläpitämästä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista on saatavilla staattista ja dynaamista tietoa ja että kyseiset tiedot ovat saatavilla kansallisten yhteyspisteiden kautta maksutta. Näin tehdessään kyseisten ylläpitäjien on myös varmistettava kyberturvallisuuden, tietosuojan ja turvallisuuden korkein mahdollinen taso erityisesti todentamis-, laskutus- ja maksuprosesseissa. Kyseisten ylläpitäjien on tarvittaessa noudatettava toimenpiteistä yhteisen korkean kyberturvatason varmistamiseksi koko unionissa annetun direktiivin (NIS2-direktiivi) säännöksiä. Saataville on asetettava seuraavat tietotyypit:

Tarkistus 238

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – a alakohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i)	lataus- tai tankkauspisteen maantieteellinen sijainti,

i)	lataus- tai tankkauspisteen maantieteellinen sijainti ja mahdollisuuksien mukaan tiedot lepotiloista ja elintarviketarjonnasta sen läheisyydessä ,

Tarkistus 239

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – a alakohta – i a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

i a)	tilat, jotka suojaavat sateelta tai muilta ankarilta sääoloilta,

Tarkistus 240

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – a alakohta – i b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

i b)	valaistus yöaikaan tapahtuvan latauksen aikana,

Tarkistus 241

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – b alakohta – ii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

ii)	liitännän tyyppi,

ii)	liitännän tyyppi ja saatavuus ,

Tarkistus 242

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – b alakohta – iv alakohta

Komission teksti

Tarkistus

iv)	antoteho (kW),

iv)	kokonaisantoteho (kW) ja yksilöllinen enimmäisantoteho ,

Tarkistus 243

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – b alakohta – iv a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

iv a)

soveltuvuus raskaille hyötyajoneuvoille, mukaan lukien lataus- ja tankkauspisteiden käyttöä koskevat korkeus-, pituus- ja leveysrajoitukset.

Tarkistus 244

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – c alakohta – ii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

ii)	saatavuus (käytössä/ei käytössä),

ii)	saatavuus (käytössä/ei käytössä), saatavillaoloaste sopivaa aikayksikköä kohti (päivä/tunnit),

Tarkistus 245

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – c alakohta – iii a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

iii a)

uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön osuus ja kasvihuonekaasupäästöt latauspisteissä tarjotusta sähköstä, jos tiedot ovat saatavilla,

Tarkistus 246

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – c alakohta – iii b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

iii b)

mahdollisuus kaksisuuntaiseen lataukseen (kyllä/ei),

Tarkistus 247

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – c alakohta – iii c alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

iii c)

älylatausvalmius,

Tarkistus 248

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – c alakohta – iii d alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

iii d)

hyväksytyt maksutavat,

Tarkistus 249

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – c alakohta – iii e alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

iii e)

tarvittaessa pysäköinnin hinta ja aikaraja,

Tarkistus 250

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

c a)	näytöllä saatavilla olevat kielet,

Tarkistus 251

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

Yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjät tai, näiden toimijoiden välisten järjestelyjen mukaisesti, kyseisten pisteiden omistajat eivät – noudattaen kuitenkin asiaa koskevaa unionin oikeutta – ole velvollisia antamaan staattisia tai dynaamisia tietoja, jos niiden myötä paljastuisi yrityksen luottamuksellisia tietoja, jotka saattavat vaarantaa yrityksen intressin.

Tarkistus 252

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot ovat avoimesti ja syrjimättömästi kaikkien sidosryhmien saatavilla jäsenvaltion kansallisen yhteyspisteen kautta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU (67) mukaisesti.	3. Jäsenvaltioiden on varmistettava noudattaen asiaa koskevaa unionin oikeutta , että tiedot , lukuun ottamatta yritysten luottamuksellisia tietoja, jotka saattavat vaarantaa yrityksen intressin, ovat avoimesti ja syrjimättömästi kaikkien sidosryhmien saatavilla jäsenvaltion kansallisen yhteyspisteen kautta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU (67) mukaisesti.

Tarkistus 253

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

3 a. Komissio perustaa 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä yhteisen eurooppalaisen yhteyspisteen vaihtoehtoisia polttoaineita koskevia tietoja varten. Näin tehdessään komissio varmistaa, että direktiivin XX-XXX [ITS-direktiivi] ja multimodaalisen liikkuvuuden digitaalipalveluista annetun asetuksen XX-XXX säännöksiä noudatetaan kaikilta osin. Yhteisen eurooppalaisen yhteyspisteen on perustuttava täysin kansallisiin yhteyspisteisiin ja yhdistettävä ne toisiinsa. Sen on tarjottava pääsy kaikkiin kansallisten yhteyspisteiden saataville asetettuihin tietoihin ja varmistettava, että ne ovat julkisesti ja syrjimättömästi loppukäyttäjien, muiden markkinaosapuolten ja palveluntarjoajien saatavilla näiden käyttöön edellyttäen, että tietosuojavaatimuksia noudatetaan. Komissio varmistaa, että yhteinen eurooppalainen yhteyspiste asetetaan yleisön saataville ja se on helposti käytettävissä, esimerkiksi luomalla tarkoitukseen suunnitellun verkkoportaalin. Komissio varmistaa, että yhteisessä eurooppalaisessa yhteyspisteessä olevat tankkaus- ja latauspisteiden saatavuutta ja esteettömyyttä koskevat tiedot, mukaan lukien odotusajat ja jäljellä olevien vaihtoehtoisten polttoaineiden kapasiteetti, ovat saatavilla yleisesti saatavilla olevan, ajantasaisen, käyttäjäystävällisen ja monikielisen rajapinnan kautta EU:n tasolla.

Tarkistus 254

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 3 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 b. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kansalliset yhteyspisteet mahdollistavat automaattisen ja yhdenmukaisen tiedonsiirron yhteisen eurooppalaisen yhteyspisteen ja yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjien kanssa 4 kohdan mukaisesti vahvistettavien menettelyjen ja teknisten vaatimusten mukaisesti.

Tarkistus 255

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 4 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
4. Siirretään komissiolle valta antaa 17 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla:	4. Siirretään komissiolle valta antaa 20 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla:

Tarkistus 256

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 4 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)	vahvistetaan yksityiskohtaiset menettelyt 2 kohdassa edellytettyjen tietojen tuottamista ja siirtoa varten.

c)	vahvistetaan yksityiskohtaiset menettelyt ja tekniset vaatimukset 2 , 3 a ja 3 b kohdassa edellytettyjen tietojen yhdenmukaista eurooppalaista tuottamista ja siirtoa varten.

Tarkistus 257

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Yleisesti saatavilla olevien ammoniakin tankkauspisteiden, jotka otetaan käyttöön tai uusitaan [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] alkaen, on oltava liitteessä II olevassa 7.1 ja 7.2 kohdassa vahvistettujen teknisten eritelmien mukaisia.

Tarkistus 258

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 7 kohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
7. Siirretään komissiolle valta antaa 17 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla:	7. Siirretään komissiolle valta antaa 20 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla:

Tarkistus 259

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 7 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)	muutetaan liitettä II päivittämällä viittaukset standardeihin, joihin viitataan kyseisessä liitteessä vahvistetuissa teknisissä eritelmissä.

b)	muutetaan liitettä II päivittämällä viittaukset standardeihin, joihin viitataan kyseisessä liitteessä vahvistetuissa teknisissä eritelmissä , viimeistään kuuden kuukauden kuluttua niiden teknisestä hyväksymisestä .

Tarkistus 260

Ehdotus asetukseksi

21 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

21 a artikla

Kompensoiva sääntelyn vähentäminen

Komissio esittää viimeistään vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta ja ”yksi sisään, yksi ulos” -periaatteen soveltamisesta antamansa tiedonannon (1 a) mukaisesti ehdotuksia tämän asetuksen aiheuttaman sääntelytaakan kompensoimiseksi muuttamalla tai kumoamalla muissa unionin säädöksissä olevia säännöksiä, joista koituu säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia asianomaisilla aloilla.

Tarkistus 261

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Komissio tarkastelee uudelleen tätä asetusta 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä sekä tekee tarvittaessa ehdotuksen sen muuttamisesta.

Komissio seuraa asetuksen täytäntöönpanon edistymistä. Komissio tarkastelee uudelleen tätä asetusta 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä kiinnittäen erityistä huomiota tässä asetuksessa vahvistettujen tavoitteiden ja infrastruktuurivaatimusten asianmukaisuuteen. Jos komissio toteaa, että yksi tai useampi säännös ei enää ole asianmukainen tai että uutta teknologiaa on kehitetty, se tekee ehdotuksen tämän asetuksen muuttamisesta. Osana tätä uudelleentarkastelua komissio harkitsee erityisesti seuraavaa:

—	alennetaan tämän asetuksen 9 artiklassa säädetyn bruttovetoisuuden kynnysarvo neljäänsataan sekä ulotetaan nämä säännökset koskemaan myös kaikkia muita asetuksen XXXX-XXX (FuelEU Maritime) soveltamisalaan kuuluvia alustyyppejä;

—	sisällytetään tähän asetukseen asianmukaiset tavoitteet infrastruktuurille, jota tarvitaan sähkö- ja vetykäyttövoimaisten ilma-alusten voimanlähteenä;

—

sähkötiejärjestelmien, kuten kontaktittoman induktiivisen latauksen tai ajojohdinteknologian, teknologinen kehitys ja se, voiko tällaisen infrastruktuurin käyttöönotto vaikuttaa yleisesti saatavilla olevan latausinfrastruktuurin käyttöönottoon, ja tarvittaessa tämän asetuksen latausinfrastruktuurin käyttöönottotavoitteisiin edellytettävät mukautukset. Osana tätä arviointia komissio tarkastelee erityisesti jäsenvaltioiden mahdollisuutta ottaa sähkötiejärjestelmät huomioon 3 artiklassa kevyille hyötyajoneuvoille ja 4 artiklassa raskaille hyötyajoneuvoille vahvistettujen kokonaisantotehoa koskevien tavoitteiden saavuttamisessa.

Tarkistus 262

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

a)	ennusteet, jotka koskevat ajoneuvojen käyttöönottoa 31. joulukuuta 2025, 2030 ja 2035 mennessä seuraavien osalta:

a)	ennusteet, jotka koskevat ajoneuvojen käyttöönottoa 31. joulukuuta 2025, 2027, 2030 , 2032 ja 2035 mennessä seuraavien osalta:

Tarkistus 263

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

b)	tavoitteet 31. joulukuuta 2025, 2030 ja 2035 mennessä seuraavien osalta:

b)	tavoitteet 31. joulukuuta 2025, 2027, 2030 , 2032 ja 2035 mennessä seuraavien osalta:

Tarkistus 264

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta – 7 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

—	nesteytetyn maakaasun tankkauspisteet TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatamissa, mukaan lukien sijaintipaikka (satama) ja satamakohtainen kapasiteetti;

—	nesteytetyn maakaasun , vedyn ja ammoniakin tankkauspisteet TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatamissa, mukaan lukien sijaintipaikka (satama) ja satamakohtainen kapasiteetti;

Tarkistus 265

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta – 8 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

—	maasähkönsyöttö TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatamissa, mukaan lukien kunkin laitteiston tarkka sijainti (satama) ja kapasiteetti satamassa;

—	maasähkönsyöttö TEN-T-ydinverkon ja kattavan TEN-T-verkon merisatamissa, mukaan lukien kunkin laitteiston tarkka sijainti (satama) , verkon kapasiteetti ja kapasiteetti satamassa;

Tarkistus 266

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta – 11 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

—	L-luokan ajoneuvojen sähkölatausinfrastruktuuri: latausasemien lukumäärä ja antoteho.

Tarkistus 267

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta – 11 b luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

—	Luetelmakohdissa 1–4 olevat latausasemia koskevat tiedot on eriteltävä normaalin, älykkään ja kaksisuuntaisen latauskapasiteetin osalta.

Tarkistus 268

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

2.	käyttöaste: edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen luokkien osalta raportointi kyseisen infrastruktuurin käyttöaste ;

2.	käyttöaste: edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen luokkien osalta raportointi kyseisen infrastruktuurin käyttöasteesta ja sen odotetusta tulevasta kysynnästä ;

Tarkistus 269

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – 3 alakohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

—

edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen infrastruktuurin käyttöönottoa koskevien tavoitteiden saavuttamisaste kaikkien liikennemuotojen osalta, erityisesti sähkölatausasemien, sähkötiejärjestelmien (tapauksen mukaan), vetytankkausasemien, meri- ja sisävesisatamissa tapahtuvan maasähkönsyötön, TEN-T-ydinverkon merisatamissa tapahtuvan nesteytetyn maakaasun alustankkauksen, satamien muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin, pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyötön sekä junien vedyntankkauspisteiden ja sähkönlatauspisteiden osalta;

—

edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen infrastruktuurin käyttöönottoa koskevien tavoitteiden saavuttamisaste kaikkien liikennemuotojen osalta, erityisesti sähkölatausasemien, sähkötiejärjestelmien (tapauksen mukaan), vetytankkausasemien, meri- ja sisävesisatamissa tapahtuvan maasähkönsyötön, TEN-T-ydinverkon merisatamissa tapahtuvan nesteytetyn maakaasun , vedyn ja ammoniakin alustankkauksen, satamien muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin, pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyötön sekä junien vedyntankkauspisteiden ja sähkönlatauspisteiden osalta;

Tarkistus 270

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – 3 alakohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

—	vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotto kaupunkisolmukohdissa;

—	vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotto kaupunkisolmukohdissa ja multimodaaliliikennekeskuksissa ;

Tarkistus 271

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – 3 alakohta – 3 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

—

toimenpiteet sen varmistamiseksi, että yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden sekä vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien liikennevaihtoehtojen, erityisesti julkisen liikenteen, laajentaminen on kohtuuhintaista ja että ne ovat helposti saatavilla haavoittuvassa asemassa oleville kuluttajille ja niille, jotka elävät energiaköyhyydessä tai ovat vaarassa joutua energiaköyhyyteen;

Tarkistus 272

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta – 7 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

7 a.

selvitys siitä, miten energiatehokkuus etusijalle -periaate on otettu mahdollisimman tarkasti huomioon ajoneuvojen käyttöönottoennusteissa, tavoitteiden asettamisessa, käyttöasteiden arvioinnissa sekä kansallista politiikkakehystä ja siihen liittyviä julkisia investointeja tukevien poliittisten toimenpiteiden kehittämisessä ja toteuttamisessa.

Tarkistus 273

Ehdotus asetukseksi

Liite III – 3 kohta – 4 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

—	kaksisuuntaisten latauspisteiden lukumäärä kunkin 2 kohdassa mainitun luokan osalta.

Tarkistus 274

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 9 kohta – 9.3. a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

9.3. a.

Rautatieliikenteen sähkölataus- ja vetytankkausasemia koskeva tekninen eritelmä.

(1) Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A9-0234/2022).

(43) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/94/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta (EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1).

(44) COM(2020)0789.

(43) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/94/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta (EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1).

(44) COM(2020)0789.

(46) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/631, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille ja asetusten (EY) N:o 443/2009 ja (EU) N:o 510/2011 kumoamisesta (EUVL L 111, 25.4.2019, s. 13).

(47) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1242, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille raskaille hyötyajoneuvoille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 595/2009 ja (EU) 2018/956 sekä neuvoston direktiivin 96/53/EY muuttamisesta (EUVL L 198, 25.7.2019, s. 202).

(48) COM(2021)0561.

(49) COM(2021)0562.

(48) COM(2021)0561.

(49) COM(2021)0562.

(53) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1).

(1 a) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17).

(1 b) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/240, annettu 10 päivänä helmikuuta 2021, teknisen tuen välineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 1).

(1 c) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1153, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021, verkkojen Eurooppa -välineestä ja asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamisesta (EUVL L 249, 14.7.2021, s. 38).

(1 d) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1058, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 60).

(54) COM(2020)0301.

(55) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).

(56) COM(2020)0301.

(57) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70).

(58) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/33/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä (EUVL L 120, 15.5.2009, s. 5).

(59) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1).

(1 a) Komission tiedonanto (COM(2021)0550), annettu 14 päivänä heinäkuuta 2021.

(67) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1).

(1 a) Euroopan komission lehdistötiedote, annettu 4 päivänä joulukuuta 2019, von der Leyenin komission toimintatavoista.

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 149

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	66. vuosikerta 28. huhtikuu 2023

	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	PÄÄTÖSLAUSELMAT
	Euroopan parlamentti
	Tiistai 18. lokakuuta 2022
2023/C 149/01	Euroopan parlamentin päätöslauselma 18. lokakuuta 20227. syyskuuta 2022 annetusta komission täytäntöönpanoasetuksesta (EU) 2022/1480 täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tehoaineiden 2-fenyylifenoli (mukaan luettuna sen suolat kuten natriumsuola), 8-hydroksikinoliini, amidosulfuroni, bensulfuroni, bifenoksi, klormekvatti, klorotoluroni, klofentetsiini, klomatsoni, daminotsidi, deltametriini, dikamba, difenokonatsoli, diflufenikaani, dimetakloori, esfenvaleraatti, etofenproksi, fenoksaproppi-P, fenpropidiini, fenpyratsamiini, fludioksonili, flufenaset, flumetraliini, fostiatsaatti, lenasiili, MCPA, MCPB, nikosulfuroni, parafiiniöljyt, parafiiniöljy, penkonatsoli, pikloraami, proheksadioni, propakvitsafoppi, prosulfokarbi, kvitsalofoppi-P-etyyli, kvitsalofoppi-P-tefuryyli, natrium-5-nitroguajakolaatti, natrium-o-nitrofenolaatti, natrium-p-nitrofenolaatti, rikki, tebufenpyradi, tetrakonatsoli, triallaatti, triflusulfuroni ja tritosulfuroni hyväksynnän voimassaoloajan pidentämisestä (2022/2785(RSP))	2
2023/C 149/02	Euroopan parlamentin päätöslauselma 18. lokakuuta 2022 Romanian ja Bulgarian liittymisestä Schengen-alueeseen (2022/2852(RSP))	11
	Torstai 20. lokakuuta 2022
2023/C 149/03	Euroopan parlamentin päätöslauselma 20. lokakuuta 2022 oikeusvaltioperiaatteesta Maltassa viisi vuotta Daphne Caruana Galizian murhan jälkeen (2022/2866(RSP))	15
2023/C 149/04	Euroopan parlamentin päätöslauselma 20. lokakuuta 2022 hlbtiq+-henkilöihin kohdistuvien viharikosten lisääntymisestä kaikkialla Euroopassa hiljattain Slovakiassa tapahtuneen homofobisen murhan valossa (2022/2894(RSP))	22
2023/C 149/05	Euroopan parlamentin päätöslauselma 20. lokakuuta 2022 YK:n ilmastokokouksesta 2022 Sharm el-Sheikhissä Egyptissä (COP27) (2022/2673(RSP))	28
2023/C 149/06	Euroopan parlamentin päätöslauselma 20. lokakuuta 2022 solidaarisuudesta Ukrainaa kohtaan kulttuurialalla ja yhteisestä hätäapumekanismista kulttuurialan elvyttämiseksi Euroopassa (2022/2759(RSP))	52
2023/C 149/07	Euroopan parlamentin päätöslauselma 20. lokakuuta 2022 tilanteesta Burkina Fasossa vallankaappauksen jälkeen (2022/2865(RSP))	55

Sisältö		Sivu

	EUROOPAN PARLAMENTTI ISTUNTOKAUSI 2022–2023 Istunnot 17.–20. lokakuuta 2022 Hyväksytyt tekstit, 18. lokakuuta 2022, vastuuvapauden myöntämisestä varainhoitovuonna 2020 on julkaistu virallisessa lehdessä EUVL L 45, 14.2.2023 . HYVÄKSYTYT TEKSTIT	1

	III Valmistelevat säädökset
	Euroopan parlamentti
	Tiistai 18. lokakuuta 2022
2023/C 149/08	Euroopan parlamentin päätös 18. lokakuuta 2022 ehdotuksesta nimittää Laima Liucija Andrikienė tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi (C9-0301/2022 – 2022/0807(NLE))	60
2023/C 149/09	Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 18. lokakuuta 2022 neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi asetuksen (EY) N:o 805/2004 muuttamisesta valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn käytön osalta sen mukauttamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklaan (09279/1/2022 – C9-0282/2022 – 2016/0399(COD))	61
2023/C 149/10	Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 18. lokakuuta 2022 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (COM(2022)0241 – C9-0199/2022 – 2022/0165(NLE))	62
	Keskiviikko 19. lokakuuta 2022
2023/C 149/11	Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. lokakuuta 2022 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 4/2022 varainhoitovuodeksi 2022: tulojen tarkistaminen (omat varat) ja muut tekniset mukautukset (12623/2022 – C9-0317/2022 – 2022/0211(BUD))	107
2023/C 149/12	Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. lokakuuta 2022 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2023 (12108/2022 – C9-0306/2022 – 2022/0212(BUD))	109
2023/C 149/13	Euroopan parlamentin tarkistukset 19. lokakuuta 2022 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden käytöstä meriliikenteessä sekä direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta (COM(2021)0562 – C9-0333/2021 – 2021/0210(COD))	125
2023/C 149/14	Euroopan parlamentin tarkistukset 19. lokakuuta 2022 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/94/EU kumoamisesta (COM(2021)0559 – C9-0331/2021 – 2021/0223(COD))	199
	Torstai 20. lokakuuta 2022
2023/C 149/15	P9_TA(2022)0369 Kauden 2014–2020 yhteistyöohjelmia koskevat ja ohjelman täytäntöönpanon häiriöiden vuoksi sovellettavat erityissäännökset ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 20. lokakuuta 2022 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan naapuruusvälineestä ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteesta tuettavia kauden 2014–2020 yhteistyöohjelmia koskevista ja ohjelman täytäntöönpanon häiriöiden vuoksi sovellettavista erityissäännöksistä (COM(2022)0362 – C9-0289/2022 – 2022/0227(COD)) P9_TC1-COD(2022)0227 Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 20. lokakuuta 2022, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/… antamiseksi Euroopan naapuruusvälineestä ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteesta tuettavia kauden 2014–2020 yhteistyöohjelmia koskevista ja ohjelman täytäntöönpanon häiriöiden vuoksi sovellettavista erityissäännöksistä	299
2023/C 149/16	Euroopan parlamentin tarkistukset 20. lokakuuta 2022 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi miehitetyillä ulkomaisilla alueilla myönnettyjen venäläisten matkustusasiakirjojen tunnustamatta jättämisestä (COM(2022)0662 – C9-0302/2022 – 2022/0274(COD)) [Tarkistus 1]	300